MATKAILIJAVIRRAT UUDELLAMAALLA KESÄLLÄ 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATKAILIJAVIRRAT UUDELLAMAALLA KESÄLLÄ 2012"

Transkriptio

1 MATKAILIJAVIRRAT UUDELLAMAALLA KESÄLLÄ 2012 Jarmo Ritalahti (toim.) Loppuraportti Toukokuu 2013

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... Error! Bookmark not defined. 2 Uusimaa matkailukohteena Lyhyesti tutkimuksesta Taustatietoa tutkimukseen osallistuneista matkailijoista Tulokset Yhteenveto reiteistä Yhteenveto reiteistä Uudellamaalla Reitit Espoossa Reitit Vantaalla Yhteenveto reiteistä Uudellamaalla kuukausittain Reitit Helsingi keskusta-alueen pohjoisosassa Reitit Helsingin keskusta-alueen eteläosissa Reitit Helsingin ydinkeskustassa Liikematkustajien reitit Kotimaisten matkailijoiden reitit Kotimaisten perheiden reitit Venäläisten matkailijoiden reitit Ruotsalaisten matkailijoiden reitit Saksalaisten matkailijoiden reitit Kiinalaisten matkailijoiden reitit Suosituimmat matkailunähtävyydet Matkailijoiden vapaat kommentit Johtopäätökset, suositukset ja yhteenveto Johtopäätökset Suositukset Yhteenveto Lähdeluettelo... 43

3 1 Johdanto Etelä-Suomen kunnalliset matkailutoimijat kokoontuivat huhtikuun 2011 lopulla Porvoo Campuksella pohtien mm. aluetta hyödyntäviä matkailun tutkimusteemoja. Yksi koko Uudenmaan maakuntaa hyödyntävä tutkimuskohde heidän mielestään oli matkailijavirtojen tutkimus alueella. Maakunnallinen kiinnostus varmistettiin myös esittelemällä hankeaihio Uudenmaan liitolle, jonka edustajat pitivät myös aihetta hyvänä, ja ovat valmiita tukemaan sitä. Matkailijavirrat Uudellamaalla hankkeen rahoittajina olivat Uudenmaan liitto, Matkailun edistämiskeskus ja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu. Hankkeen ohjausryhmässä olivat rahoittajien edustajien lisäksi Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungin matkailutoimien edustajat. Matkailijavirrat Uudellamaalla hanke tutki pääkaupunkiseudulla kesällä 2012 yöpyneiden matkailijoiden liikkumista alueella touko-syyskuussa. Matkailijoiden liikkumista tutkimalla haluttiin ymmärtää paremmin matkailuun liittyviä säännönmukaisuuksia ja tunnistaa suosittuja matkailureittejä erityisesti pääkaupunkiseudulla. Matkailijoille jaettiin kesän 2012 aikana noin 1600 mobiililaitetta, jotka rekisteröivät heidän sijaintinsa kahden minuutin välein. Vastaavaa teknologiaa on käytetty jo aiemmin, mutta pienemmässä mittakaavassa Baskimaassa Espanjassa. Virossa on tutkittu matkailijoiden liikkeitä ns. passiivisella seurannalla, jossa järjestelmä rekisteröi erityisesti kännyköiden sijainnin, milloin ne aktivoituivat. Suomessa passiivinen seuranta ei ole mahdollista. (Ahas, Aasa, Silm & Tiru 2007; Alzua, Gerrikagoitia, Aranburu, Peralta & Espinosa 2010.) Matkailijavirrat Uudellamaalla hankkeen tuloksena on matkailijavirtakarttoja, joiden perusteella alueen toimijat voivat lähteä kehittämän omia toimintojaan (uudet kuntienja maakuntien rajat ylittävät matkailutuotteet). Tulokset auttavat myös maakunnan ja sen naapurien matkailutoimijoita matkailureittien kehittämisessä ja tieverkoston opasteissa. Lisäksi tutkimuksessa saadaan taustatietoa vuoden 2013 matkailu tulo- ja työllisyystutkimusta varten sekä informaatiota erityisesti venäläisistä matkailijoista. HAAGA- HELIAaa palveleva tulos on uudenlaisen tutkimusosaamisen lisääntyminen sekä verkostoituminen koko Uudellemaalle. 1

4 2

5 2 Uusimaa matkailukohteena Uudenmaan maakunnan asukasluku on noin 1,5 miljoona, joista suurin osa asuu kolmessa pääkaupunkiseudun suuressa kaupungissa, Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Maakunnassa on kolmen suomalaisittain suurkaupungin lisäksi muita pienempiä kaupunkeja ja maalaiskuntia (kuva 1). Kaupunkeja ja kuntia on yhtensä 28, jotka tarjoavat sadoittain vetovoimaisia matkailukohteita yli km2 alueella. Uudellamaalla käy vuosittain noin neljä miljoonaa matkailijaa, joten se on Suomen merkittävin matkailukohde. Vetovoimaisten matkailukohteiden lisäksi maakunta on helposti saavutettavissa, sillä sen alueella sijaitsee Suomen tärkein lentokenttä, Helsingin lentoasema. Vilkkaiden lentoyhteyksien lisäksi Uuttamaata halkovat tärkeimmät junaradat ja valtatiet. Suomessa voidaan käyttää vanhaa ja kulunutta fraasia Kaikki tiet vievät Helsinkiin lähes absoluuttisena totuutena. (Helsinki-Uusimaa Regional Council 2012.) Kuva 1. Uudenmaan kartta (Google Maps 2012) Uusimaa on Suomen merkittävin matkailukohde, sillä yli neljännes maamme yöpymisvuorokausista tapahtuu maakunnassa. Espoossa ja Vantaalla enemmistö hotelliyöpyjistä on kotimaisia, mutta Helsingissä ulkomaalaisia. Suurimmat matkailijaryhmät tulevat Venäjältä, Saksasta, Ruotsista, Isosta Britanniasta ja Virosta. Venäläisten matkailijoiden 3

6 merkitys kasvaa, ja Suomesta on tullut heidän suosituin ulkomaanmatkakohteensa. Suomeen saapui vuonna ,3 miljoonaa matkailijaa, joista 45 % Venäjältä. Joka kolmas venäläinen matkailija, noin miljoona matkailijaa tuli käynnillään Uudellemaalle. (City of Vantaa 2012; Visit Espoo 2012; Visit Helsinki 2012; Helsinki-Uusimaa Regional Council 2012.) Helsingin tärkeimmät nähtävyydet ja matkailukohteet on esitetty seuraavassa listassa kuvallisina: Van taa 4

7 n tärkeimmät nähtävyydet: Espoon tärkeimmät nähtävyydet: 5

8 2000 luvulla kansainvälinen matkailu Suomeen on kasvanut tasaisesti (kuvio 1). Kuvio 1. Kansainvälisen matkailun kehittyminen Suomessa (Statistics Finland ; Tourism Decision Metrics ) Kuvio 2 kertoo Helsingin majoituskysynnästä vuosina 2011 ja Kuvio 2. Majoituskysyntä Helsingissä kuukausittain vuosina 2011 ja 2012 (Helsinki Tourism Statistics, March 2012, 4) 6

9 3 Lyhyesti tutkimuksesta Matkailijavirrat Uudellamaalla hankkeen aineisto kerättiin kesällä 2012, toukokuusta syyskuuhun. Keruun suorittivat HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun opiskelijat, jotka oli palkattu työhön kesän vilkkaimman matkailusesongin ajaksi. Opiskelijat jakoivat vapaaehtoisille matkailijoille, viiden hankkeessa mukana olleen hotellin asiakkaille, hotellien ala-aulassa mobiililaitteet (kuva 2), joita he kuljettivat mukanaan yhden päivän ajan. Palatessaan illalla hotellille, matkailijat luovuttivat mobiililaitteen takaisin opiskelijoille tai hotellein vastaanottoon. Hotelleiksi valittiin keskiluokan tai ylemmän keskiluokan hotelleita, jotka lähtivät mukaan hankkeeseen. Hotelleista kolme sijaitsi aivan Helsingin keskustassa, yksi Espoossa moottoritien varrella ja yksi Vantaalla lentoaseman tuntumassa. Kaikki hotellit olivat ketjuhotelleita, joita suosivat niin kotimaiset kuin ulkomaalaisetkin matkailijat. Kesän aikana matkailijoille jaettiin 1600 kertaa mobiililaite, joten saimme tutkimuksessa tietoa 1600 erilaisesta matkasta. Matkailijoita, joita seurattiin, oli enemmän kuin 1600, sillä suurin osa heistä liikkui pareittain tai pienissä ryhmissä. Tutkimushankkeessa tarvittava teknologia hankittiin C-Trackiltä, joka myy seurantapalveluja kaupallisia kuljetuspalveluja tarjoaville yrityksille. Seurantapalvelulla pyritään optimoimaan kuljetusyritysten toimintaa mm. paikantamalla kulkuneuvoja, seuraamalla niiden reittejä ja nopeuksia sekä pysähdyksiä. (C-Track 2012.) Järjestelmällä pystytään myös seuraamaan ihmisiä, mutta sitä ei ole käytetty Suomessa ennen Matkailijavirrat Uudellamaalla hanketta. Mobiililaite lähettää palvelimelle seurattavan kulkuneuvon tai tutkimuksen tapauksessa matkailijan sijaintitiedon noin kahden, kolmen minuutin välein. Sijaintitiedon perusteella kustakin laitteesta rakentui reitti, jota pitkin matkailija oli liikkunut tai laite oli kulkenut tutkimuksen eri päivinä. Kaikkien laitteiden reitit saatiin myös kokoomakarttaan. Sijaintitiedon lisäksi järjestelmään syötettiin taustatietoja kustakin matkailijasta ja hänen seurueestaan, joka otti mobiililaitteen mukaansa. Taustatietojen hyödyntämistä varten, ohjelmistoa ohjelmoitiin tutkimuksessa tarvittavien ominaisuuksien hyödyntämiseksi. Taustatietoja olivat mm. sukupuoli, ikä, lähtömaa, seurueen koko, matkan tarkoitus jne. Aivan kaikkea tietoa ei voitu kuitenkaan käyttää ohjelmiston rajoitusten takia. Mobiililaitteiden sijaintitiedot siirrettiin sekä OpenStreetMa- 7

10 piin (kuva 3) ja Google Satellite Mapiin (kuva 4). Sijaintitietojen lisäksi karttoihin lisättiin Etelä-Suomen tärkeimpien nähtävyyksien koordinaatit tai sijainnit, joka mahdollisti myöhemmin suosittujen kohteiden nimeämisen. Tehdyllä tutkimuksella on omat rajoituksensa. Ensimmäinen niistä liittyi otokseen eli tutkimuksessa mukana oleviin matkailijoihin. Otos ei ollut kaikilta osin edustava, sillä siinä seurattiin ainoastaan viiden hotellin yöpyjiä. Lisäksi ulkopuolelle jäivät mm. ystävien ja sukulaisten luona yöpyneet sekä mökkiläiset. Tutkimuksessa mukana olleiden kansallisuudet seurasivat pääasiassa matkailijatilastojen mukaista jakaumaa. Poikkeuksena oli virolaisten erittäin pieni osuus tutkimuksessa. Muita pienempiä poikkeamia olivat venäläisten matkailijoiden todellista osuuttaan pienempi osallistuminen tutkimukseen, minkä syynä oli opiskelijoiden mielestä jonkinlainen epäluulo seurantaa kohtaan. Joidenkin aasialaisten kanssa tutkimusta hankaloitti yhteisen kielen puute. Hankkeen aikana seurattiin matkailijoiden liikkumista vain yhden päivän osalta. Tämä takia useamman päivän pääkaupunkiseudulla olleiden koko liikkumista ei saatu heidän kohdallaan selville. Syynä yhden päivän seurantaan oli mobiililaitteiden akkujen kesto. Se oli käytännössä maksimissaan 12 tuntia, joten laitteet ladattiin aina öisin seuraavan päivän seurantaa varten. Kuva 2. Tutkimuksessa käytetty mobiililaite, paikannin 8

11 Kuva 3. Open StreetMap (MapNik) tutkimuksessa käytetyssä ohjelmistossa Kuva 4. Google Map satellite tutkimuksessa käytetyssa ohjelmistossa Tutkimushotellit olivat Helsingin keskustassa Scandic Continental hotelli (A), Scandic Marski hotelli (B) ja Scandic Simonkenttä hotelli (C). Espoossa tutkimushotelli oli Scandic Espoo hotelli (D) ja Vantaalla Rantasipi Airport hotelli (E). Kuvassa 5 esitellään tutkimushotellien sijainnit pääkaupunkiseudulla. 9

12 E D C A B Kuva 5. Tutkimushotellien sijainti pääkaupunkiseudulla 10

13 4 Taustatietoa tutkimukseen osallistuneista matkailjoista Tutkimukseen osallistuneiden matkailijoiden kansallisuusjakauma oli melko edustava, kun sitä verrattiin pääkaupunkiseudulla vieraileviin matkailijoihin. Suurin ryhmä oli kotimaiset matkailijat, jonka jälkeen seurasivat yhdysvaltalaiset, venäläiset, ruotsalaiset ja saksalaiset matkailijat (kuvio 7). Virolaisten osuus tutkimuksessa oli pienempi kuin heidän osuutensa matkailijoina pääkaupunkiseudulla. Kansallisuusjakauma oli kaiken kaikkiaan hyvin laaja, ja mukana olleet matkailijat tulivat kaikista maanosista. Venezuela USA Uruguay United Arab Emirates UK Turkey Thailand Tatarstan Taiwan Switzerland Sweden Spain South Korea South Africa Slovenia Singapore Ru ssia Romania Portugal Poland Philippines Norway Nigeria New Zealand Netherlands Malaysia Luxemburg Latvia Korea Kazakhstan Japan Jamaica Italy Israel Ireland Iran India Iceland Hungary Greece Germany Ghana France Estonia Egypt Denmark Czech Republic Cyprus Costa Rica China Chile Canada Bulgaria Brazil Belgium Belarus Austria Australia Argentina Kuvio 7. Tutkimukseen osallistuneiden matkailijoiden kansallisuusjakauma poislukien suomalaiset, joita oli

14 Suurin osa pääkaupunkiseudulle tulleista matkailijoita olivat pariskuntia tai perheitä (kuvio 8), jotka viettivät pääkaupunkiseudulla yhdestä neljään yöhön (kuvio 9). Tutkimukseen osallistui yllättävän paljon myös yli viikon alueella yöpyneitä, mutta pääkaupunkiseutu ja erityisesti Helsinki on kaupunkikohde (city break), jossa viivytään muutamia päiviä. Pääkaupunkiseudun matkailijoista suurin osa oli tutkimuksen aikana kohteessa vapaa-ajan matkalla (kuvio 10), johon yhdistettiin erilaisia tapahtumia kuten Jääkiekon maailmanmestaruuskisat. Koska erityisesti Helsingillä on kompakti keskusta, jossa etäisyydet ovat lyhyet, suurin osa matkailijoista liikkui kaupungissa jalan tai jalan ja julkisilla kulkuneuvoilla (kuvio 11). Omaa autoa käytettiin useimmiten matkalla kohteeseen ja sieltä pois, jolloin käyttäjinä olivat kotimaiset ja venäläiset matkailijat Single Adults 2 Adults 3 adults 4+ adults Families Kuvio 8 Tutkimukseen osallistuneiden seurueen koko (single adult = yksi matkustava; 2 adults = kaksi aikuista jne.; families = perhe) Kuvio 9. Tutkimukseen osallistuneiden hotelliöiden määrä 12

15 Kuvio 10. Tutkimukseen osallistuneiden syy tulla pääkaupunkiseudulle (business = liikematka; leisure = vapaa-ajan matka; B&L = liike- ja vapaa-ajanmatka; other = muu syy) P&F = Public Transport and Foot P&C = Public Transport and Car F&C = Foot and Car P&C&F = Public Transport and Car and Foot Other = bicycle, boat and other means of transportation Kuvio 11. Liikkuminen pääkaupunkiseudulla matkan aikana (public = julkiset kulkuneuvot; foot = jalan; car = yksityisauto; P&F = julkiset kulkuneuvot&jalan; P&C = julkiset kulkneuvot&yksityisauto; F&C = jalan&yksityisauto; P&C&F= julkiset kulkuneuvot&yksityisauto&jalan; other = muu) 13

16 5 Tulokset 5.1 Yleiskatsaus reiteistä Kuva 6 näyttää, kuinka matkailijat liikkuivat pääkaupunkiseudun kolmesta kaupungista Uudenmaan maakunnassa ja sen ulkopuolella kesällä Suurin osa tutkimuksessa mukana olleista pysyi pääkaupunkiseudulla. Uudenmaan muista kohteista merkittävä oli Porvoo, ja maakunnan ulkopuolella tehtiin matkoja erityisesti Tallinnaan. Muut matkat Uudenmaan ulkopuolelle olivat yksittäisiä, ja ne kohdistuivat muihin Etelä-Suomen kaupunkeihin. Matkailijoiden liikkuminen oli aika samankaltaista kaikkina kolmena kesäkuukautena (kuvat 7, 8 & 9). Heinäkuussa liikuttiin hieman enemmän eripuolilla maakuntaa kuin kesä- ja elokuussa. Kuva 6. Yhteenveto reiteistä kesällä

17 Kuva 7. Yhteenveto reiteistä kesäkuussa 2012 Kuva 8. Yhteenveto reiteistä heinäkuussa 2012 Kuva 9. Yhteenveto reiteistä elokuussa

18 5.2 Yhteenveto reiteistä Uudellamaalla Kuvio 10 osoittaa, että Uudellamaalla matkailijat liikkuivat pääasiassa vain pääkaupunkiseudulla, Helsingissä ja muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta Kehä III n sisäpuolella. Kehän ulkopuolisia kohteita olivat Nuuksion kansallispuisto ja Porvoo. Kuva 10. Yhteenveto reiteistä Uudellamaalla kesällä Reitit Espossa Kesän 2012 tutkimukseen osallistuneiden matkailijoiden liikkuminen Espoossa keskittyi selkeästi Itä-Espooseen, Tapiolaan ja Leppävaaraan (kuvat 11, 12 & 13). Turunväylä, Länsiväylä sekä Kehä I että Kehä II olivat suosittuja väyliä kaupungissa. Näitä väyliä pitkin kuljettiin esim. Selloon ja Isoon Omenaan, jotka ovat isoja ostoskeskuksia. Tapiolan keskustan nähtävyyksiä käytiin myös katsomassa (Tapiola, WeeGee talo), mutta matkailijoiden määrä vähensi luultavasti Länsimetron rakennustyömaa ja yleensä keskustan täydellinen lähes uudelleen rakentaminen. Kehä III n ja sen ulkopuolisia kohteita Espoossa olivat Nuuksion kansallispuisto, Vesipuisto Serena ja IKEA. Kilon alue korostuu kartoissa, koska siellä sijaitseva hotelli oli yksi tutkimushotelleista. 16

19 Nuuksio national Park Serena Helsinki Vantaa Airport Master Golf Club Scandic Espoo Sello Tapiola Kuva 11. Matkailijoiden reitit Espoossa kesällä 2012 Master Golf Club Center of Espoo Sello Scandic Espoo Munkkiniemi Tapiola Iso Omena Shopping Mall Kuva 12. Matkailijoiden reitit Keski-Espoossa kesällä

20 Leppävaara Espoo Center Sello Scandic Espoo Munkki Park Gallen Kallela Museum Kartano & Meilahti Parks Tapiola Wee Gee Centre Seurasaari Iso Omena Kuva 13. Matkailijoiden reitit Kaakkois-Espoossa kesällä Reitit Vantaalla Vantaan matkailijavirtakartoissa kesältä 2012 (kuvat 14, 15 & 16) voidaan huomata, että pääosa kaupungin matkailijoista liikkuu Tikkurilan, Avapoliksen ja Helsingin lentokentän välillä. Tikkurilan suosituin käyntikohde oli Heureka, Aviapoliksessa Jumbo ostoskeskus ja Flamingo Spa. Lentoaseman alueella käytiin itse lentoasemalla ja Ilmailumuseossa. Vantaan tutkimushotelli sijaitsee myös tällä alueella. Helsinki Vantaa Airport Hotel Rantasipi Airport Heureka Jumbo Flamingo Valimontie Kuva 14. Reitit Vantaalla kesällä

21 Aviation Museum Aviation Academy Rantasipi Airport Hotel Tikkurila Jumbo Flamingo Heureka Valimontie Kuva 15. Reitit Kehä III varrella Vantaalla kesällä 2012 Finnish Aviation Museum C Track Finland Finnair Flight Academy Rantasipi Airport Hotel Jumbo Flamingo Kuva 16. Reitit Lentoaseman ja Aviapoliksen alueilla Vantaalla kesällä Yhteenveto matkailijavirroista Uudellamaalla kuukausittain Kuvat 17, 18 & 19 kuvaavat miten matkailijat liikkuivat Uudenmaan maakunnan alueella eri kesäkuukausina Heinäkuu erottuu selkeästi niin kesä- kuin elokuustakin. Heinäkuussa käyntikohteiden määrä kasvoi ja monipuolistui. Samoin heinäkuussa liikuttiin enemmän vesillä, ja suurin osa Nuuksion kansallispuistokäynneistä tehtiin juuri tällöin. Heinäkuun monipuolisimpiin kohdevierailuihin vaikutti erityisesti kotimaisten matkailijoiden määrä, sillä kesä- ja elokuussa oli enemmän liikkeellä ulkomaisia matkailijoita. 19

22 Kuva 17. Reitit Uudellamaalla kesäkuussa 2012 Kuva 18. Reitit Uudellamaalla heinäkuussa

23 Kuva 19. Reitit Uudellamaalla elokuussa Reitit Helsingin keskusta-alueen pohjoisosassa Helsingin keskusta-alueen pohjoisosan reitit ovat kolmena kesäkuukautena hyvin samankaltaiset. Mannerheimintie ja Esplanadit akseli tulee hyvin selkeästi esille kuvissa 20, 21 & 22. Heinäkuussa, jolloin erityisesti suomalaiset ovat liikkeellä, korostuvat suositut matkailukohteet kuten Linnanmäki ja Korkeasaari. Muita suosittuja keskustan kohteita ovat Sibelius monumentti, Seurasaari, Temppeliaukion kirkko ja Olympiastadionin alue. Kuva 20. Matkailijoiden reitit Helsingin keskusta-alueen pohjoisosissa kesäkuussa

24 Kuva 21. Matkailijoiden reitit Helsingin keskusta-alueen pohjoisosissa heinäkuussa 2012 Kuva 22. Matkailijoiden reitit Helsingin keskusta-alueen pohjoisosissa elokuussa Reitit Helsingin keskusta-alueen eteläosassa Kuvissa 23, 24 & 25 korostuvat Esplanadit suosittuna kävelyalueena, samoin Stockmannin ympäristö ja Aleksanterinkatu. Muita matkailijoiden suosimia kohteita ovat Senaatintori ja Tuomiokirkko sekä Suomenlinna. Esplanadit ohjasivat matkailijat myös kauppatorille ja Vanhalle kauppahallille. Katajanokalle houkutteli matkailijoita Uspenskin katedraali. Muutoin eteläiset kaupunginosat eivät kiinnostaneet matkailijoita yksittäisiä kulkijoita lukuun ottamatta. 22

25 Kuva 23. Matkailijoiden reitit Helsingin keskusta-alueen eteläosissa kesäkuussa 2012 Kuva 24. Matkailijoiden reitit Helsingin keskusta-alueen eteläosissa heinäkuussa

26 Kuva 25. Matkailijoiden reitit Helsingin keskusta-alueen eteläosissa elokuussa Reitit Helsingin ydinkeskustassa Helsingin ydinkeskustan matkailijavirtakartta tarkentaa kävijöiden liikkumista alueella. Heinäkuussa matkailijat liikkuvat ydinkeskustassa hieman tasaisemmin kuin kesä- ja elokuussa. Kartat 26, 27 & 28 osoittavat, että vetovoimaisimmat kadut ovat edelleen Mannerheimintie ja Esplanadit. Osittain tämän voi selittää sillä, että mukana olleet Helsingin hotellit sijaitsevat juuri Mannerheimintien varrella tai aivan sen läheisyydessä. Mannerheimintie Sokoksen ja Stockmannin tavaratalojen välillä on hyvin suosittu kävelyalue. Aleksanterinkatu jää hieman Esplanadien varjoon, mutta toki sielläkin matkailijoita liikkui. Syynä tähän voisi ehkä olla kadun synkkyys ja kapea katukuilu verrattuna Esplanadeihin ja Esplanadin puistoon. Matkailijat eivät jatkaneet kovinkaan usein kävelyään esim. Senaatintorilta Kruununhaan kaupunginosaan. 24

27 Kuva 26. Matkailijoiden reitit Helsingin ydinkeskustassa kesäkuussa 2012 Kuva 27. Matkailijoiden reitit Helsingin ydinkeskustassa heinäkuussa

28 Kuva 28. Matkailijoiden reitit Helsingin ydinkeskustassa heinäkuussa Liikematkustajien reitit Liikematkustajat pysyivät pääasiassa Helsingin keskustassa kuten kuvat 29, 30 & 31 osoittavat. Osa heistä kuitenkin vieraili vapaa-ajan matkailijoillekin tutuissa kohteissa kuten Linnanmäki, Korkeasaari ja Suomenlinna. Kuva 29. Yhteenveto liikematkustajien reiteistä kesällä

29 Picture 30. Yhteenveto liikematkustajien reiteistä Uudellamaalla kesällä 2012 Picture 31. Yhteenveto liikematkustajien reiteistä Helsingissä kesällä Kotimaisten matkailijoiden reitit Kotimaiset matkailijat liikkuivat kesällä 2012 hieman laajemmin Uudenmaan alueella kuin ulkomaalaiset. Perinteisten matkailukohteiden lisäksi käytiin Espoossa ja Vantaalla. Osa juuri Espoon ja Vantaan käyntikohteista liittyivät luultavasti sukulais- ja ystävävierailuihin (kuvat 32 & 33). 27

30 Kuva 32. Yhteenveto kotimaisten matkailijoiden reiteistä kesällä 2012 Serena Airport Master Golf Club Jumbo Heureka Scandic Espoo Center of Espoo Tapiola City Tullisaarensalmi Iso Omena Mall Kuva 33. Yhteenveto kotimaisten matkailijoiden reiteistä Uudellamaalla kesällä Kotimaisten perheiden reitit Kotimaiset lapsiperheet liikkuivat hyvin samalla tavalla pääkaupunkiseudulla kesällä 2012 kuin kotimaiset matkailijat yleensä. Kuvat 34, 35 & 36 kuvaavat heidän reittejään, jotka johtivat usein myös Espoon ja Vantaan puolelle. Helsingin suosituimmat kohteet olivat tietysti Linnanmäki, Korkeasaari ja Suomenlinna, muissa kaupungeissa isot ostoskeskukset ja Vantaalla erityisesti Heureka. 28

31 Kuva 34. Yhteenveto kotimaisten perheiden reiteistä kesällä 2012 Serena Aquapark Airport Master Golf Club Jumbo Heureka Sello Itäkeskus Iso Omena Mall City Kuva 35. Yhteenveto kotimaisten perheiden reiteistä Uudellamaalla kesällä

32 Kuva 36. Yhteenveto kotimaisten perheiden reiteistä Helsingissä kesällä Venäläisten matkailijoiden reitit Venäläiset pääkaupunkiseudulla kesällä 2012 liikkuneet pysyivät pääasiassa Helsingin keskustassa. Kuvien 37, 38 & 39 mukaan heidän suosituimmat kohteensa olivat pääkaupungin suosituimmat ostosalueet Stockmannin tavaratalon ympärillä. Toki heitäkin houkuttelivat Esplanadit, Suomenlinna, Linnanmäki ja Korkeasaari kuten muita matkailijoita. Pääkaupungin ulkopuolella venäläiset matkailijat kävivät erityisesti Vantaalla Aviapoliksen alueella ostoskeskus Jumbossa ja Flamingo Spassa. Kuva 37. Yhteenveto venäläisten matkailijoiden reiteistä kesällä

33 Serena Airport Jumbo Heureka Leppävaara Scandic Espoo Iso Omena Mall City Kuva 38. Yhteenveto venäläisten matkailijoiden reiteistä Uudellamaalla kesällä 2012 Olympic stadium Linnamäki Seurasaari Central Station Zoo City Suomenlinna Kuva 39. Yhteenveto venäläisten matkailjoiden reiteistä Helsingissä kesällä Ruotsalaisten matkailijoiden reitit Tutkimuksessa mukana olleet ruotsalaiset matkailijat yöpyivät pääasiassa Helsingin hotelleissa, minkä vuoksi he liikkuivat käytännössä vain pääkaupungin keskusta-alueella. Kuvat 40, 41 & 42 osoittavat, että ruotsalaisten suosikkikohteita olivat Helsingin ydinkeskusta, Suomenlinna, Korkeasaari ja Linnanmäki. 31

34 Kuva 40. Yhteenveto ruotsalaisten matkailijoiden reiteistä kesällä 2012 Munkkiniemi Itäkeskus Messukeskus Olympic Stadium Linnanmäki Sibelius Park Zoo Boat cruise City Suomenlinna Kuva 41. Yhteenveto ruotsalaisten matkailijoiden reiteistä pääkaupunkiseudulla kesällä 2012 Olympic Stadium Linnanmäki Seurasaari Scandic Continental Sibelius Park Zoo City Suomenlinna Kuva 42. Yhteenveto ruotsalaisten matkailijoiden reiteistä Helsingissä kesällä

35 5.14 Saksalaisten matkailijoiden reitit Kesällä 2102 tutkimuksessa mukana olleiden hotellien saksalaiset vieraat liikkuivat kuvien 43, 44 & 45 mukaan lähes yksinomaan Helsingin keskustassa. Heidän tärkeimmät kohteensa olivat kaupungin ydinkeskustan lisäksi Suomenlinna, Korkeasaari ja Seurasaari. Linnanmäelläkin käytiin, muttei niin paljon kuin muissa perinteisissä kohteissa. Kuva 43. Yhteenveto saksalaisten matkailijoiden reiteistä kesällä 2012 Heureka Porvoo Seurasaari City Boat cruises Suomenlinna Kuva 44. Yhteenveto saksalaisten matkailijoiden reiteistä pääkaupunkiseudulla kesällä

36 Linnanmäki Seurasaari Zoo Lapinlahti City Suomenlinna Kuva 45. Yhteenveto saksalaisten matkailijoiden reiteistä Helsingissä kesällä Kiinalaisten matkailijoiden reitit Kiinalaiset matkailijat liikkuivat tutkimusaikana käytännössä vain Helsingin keskustassa (kuvat 46, 47 & 48). Syynä tähän on luultavimmin se, että kiinalaiset ovat Suomessa ryhmämatkoilla, joilla on oma tiivis ohjelmansa. Kiinalaiset viihtyivät tämän takia erityisesti Helsingin ydinkeskustassa ja Suomenlinnassa. Korkeasaari ja Linnamäki eivät tämän tutkimuksen mukaan houkutelleet lainkaan kiinalaisia matkailijoita. Kuva 46. Yhteenveto kiinalaisten matkailijoiden reiteistä kesällä

37 Sibelius Park Scandic Continental Seurasaari National museum of Finland Temppeliaukio City Suomenlinna Kuva 47. Yhteenveto kiinalaisten matkailijoiden reiteistä Helsingissä kesällä 2012 Scandic Continental Temppeliaukio Senate square & cathedral Stockmann Uspenski Cathedral Market square Suomenlinna Kuva 48. Yhteenveto kiinalaisten matkailijoiden reiteistä Helsingin ydinkeskustassa kesällä Suosituimmat matkailunähtävyydet Tutkimushankkeessa syötettiin noin kahdensadan matkailunähtävyyden ja tapahtumapaikan koordinaatit tutkimuksessa käytettyyn ohjelmistoon. Tämä mahdollisti suosituimpien nähtävyyksien listauksen erillisenä ajona. Kymmenen suosituimman matkailunähtävyyden lista ei ole kaikilta osin täysin luotettava, koska ohjelmistossa yksittäisen nähtävyyden sijaintipaikkamerkintä rekisteröi mobiililaitteen 300 metrin etäisyydeltä. Tämän takia monet kymmenen suosituimman kohteen listalle nousseet kohteet ovat pääkulkuväylien varrella kuin itse vierailukohteita. 35

38 Suosituimmat vierailukohteet pääkaupunkiseudulla kesällä 2012 tutkimuksemme mukaan olivat 1. Havis Amanda ja kauppatori 2. Esplanadin puisto 3. Galleria Kalhama & Piippo Contemporary 4. Senaatintori 5. Helsingin taidemuseo Tennispalatsissa 6. Helsingin musiikkitalo 7. Suomen kansallismuseo 8. Linnanmäki 9. Helsingin rautatieasema ja Postimuseo 10. Temppeliaukion kirkko 5.17 Matkailijoiden vapaat kommentit Tutkimukseen osallistuneilta matkailijoilta saatiin kesän aikana myös palautetta pääkaupunkiseudun matkailupalveluista ja kaupungeista matkailukohteina. Palautetta annettiin paljon opasteista niin julkisissa kulkuneuvoissa ja kaduillakin. Matkailijat eivät aina osanneet nousta pois kulkuneuvoista oikeilla pysäkeillä. Kaduilla ei ole riittävästi opasteita. Kohdetiedon ja suunnan lisäksi kaivattiin tietoa myös ajallisista etäisyyksistä. Matkailijat toivoivat myös mobiililaitteisiin ladattavia karttoja, jotka toimisivat myös ilman tietoliikenneverkkoa (offline). Palautetta saivat lisäksi pääkaupunkiseudun linja-auton kuljettajat, joiden englanninkielen osaaminen oli matkailijoiden mielestä paikoin puutteellinen. Kielitaitoisilla kuljettajilla voitaisiin korvata puutteellinen opastus erityisesti kulkuneuvoissa. Yksittäisiin matkailukohteisiin liittyvää palautetta tuli jonkin verran, mutta siinä korostui erityisesti Seurasaaren hankala saavutettavuus. Vaikutti jopa siltä, että moni matkailija ei mennyt saareen, koska ei yksinkertaisesti tiennyt, miten sinne päästään. Matkailijat kaipasivat enemmän tietoa pääkaupunkiseudun tapahtumista, erityisesti niistä, jotka osuivat heidän lomansa aikaan. Toinen erityisesti iltatekemiseen liittyvät teema, joka toistui, oli myöhään illalla avoinna olevat ruokaravintolat niitä ei oikein ollut. Ongelmaa pidettiin suurena erityisesti sunnuntaisin. Kaupungin matkailutoimiston näkyvyyttä pidettiin Helsingissä huonona. Erityisesti ensikertalaiset eivät löytäneet toimistoa, vaan sen sijainti piti tarkistaa esim. hotellin vastaanotosta. 36

39 6 Johtopäätökset, suositukset ja yhteenveto 6.1 Johtopäätökset Matkailijavirat Uudellamaalla hanke oli mielenkiintoinen tutkimushanke, jossa selvitettiin viidessä pääkaupunkiseudun hotellissa kesällä 2012 asuneiden matkailijoiden liikkumista oleskelunsa aikana alueella. Vaikka tutkimuksessa seurattiin 1600 matkaa tai reittiä, tuloksia ei voida täysin yleistää, sillä tutkimuksen ulkopuolelle jäivät kokonaan ystävien ja sukulaisten luona yöpyneet ja päiväkävijät. Lisäksi tutkimuksessa mukana olleita hotelleja voidaan kuvata ainakin keskiluokan hotelleiksi, vaikka Suomessa ei olekaan virallista hotelliluokitusta. Näin tutkimusjoukon ulkopuolelle jäivät vaatimattomimmissa ja erityisen korkeatasoisissa majoitusliikkeissä yöpyneet matkailijat. Voimme kuitenkin varmasti olettaa, että tärkeimmät vierailukohteet olisivat samat majoitusmuodosta riippumatta, mutta vierailukohteiden kirjo olisi luultavasti kasvanut. Ystävien ja sukulaisten luona yöpyneiden matkailijoiden liikkumisen seuranta olisi mitä ilmeisimmin monipuolistanut reittivalikoimaa Uudellamaalla, sillä varsinaiset asuntoalueet eivät aina sijaitse keskustahotellien läheisyydessä. Ehkä myös käytetyissä kulkuneuvoissa yksityisauton merkitys olisi ollut suurempi. 6.2 Suositukset Matkailijavirtatutkimuksen yhtenä tavoitteena oli auttaa erityisesti pääkaupunkiseudun kaupunkien matkailutoimijoita esim. tuotekehityksessä ja reitityksissä. Vantaalla matkailu keskittyy hyvin voimakkaasti Kehä III varteen, Tikkurilaan, Aviapolikseen ja osittain Helsingin lentoaseman ympäristöön. Alueen vetovoimatekijöinä ovat erityisesti Tiedekeskus Heureka Tikkurilassa, ostoskeskus Jumbo ja Flamingo Viihdekeskus Aviapoliksessa sekä Ilmailumuseo ja lentoasema itsessään lentoaseman alueella. Kuitenkin Vantaa tarjoaa matkailijalle paljon muutakin, kuten historiaa. Vantaan Kuusijärvi on myös portti Sipoonkorven kansallispuistoon. Miten kaupunki voisi laajentaa Kehä III varrelle keskittynyttä matkailuaan muualle? Koska Vantaalla käy hyvin paljon ystävien ja sukulaisten luona yöpyviä matkailijoita, heidät voisi parhaiten tavoittaa vantaalaisten isäntäperheiden kautta. 37

40 Matkailukohteet Espoossa jakautuvat hieman laajemmalle alueelle kuin Vantaalla. Silti matkailu keskittyy Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa hyvin paljon kaupungin kaakkoisosaan eli Tapiolan ja Leppävaaran ympäristöön. Vetovoimaisia kohteita ovat ostoskeskus Sello Leppävaarassa, itse Tapiola sekä ostoskeskus Iso Omena Matinkylässä. Kesällä 2012 Tapiolan keskusta oli jo remontissa Länsimetron rakennustöiden sekä ydinkeskustan uudelleenrakennushankkeen takia. Tapiolassa on kuitenkin arkkitehtuurin ja ostosten lisäksi mm. kulttuurikeskus tapahtumineen ja WeeGee talo näyttelyineen. Kaakkois-Espoon lisäksi matkailijat kävivät Espoon keskustassa, jossa sijaitsee mm. Espoon tuomiokirkko ja sen läheisyydessä IKEA tavaratalo. Muita matkailijoiden suosimia kohteita olivat Pohjois-Espoossa sijaitsevat Vesipuisto Serena ja Nuuksion kansallispuisto. Espoossa on Vantaan tavoin myös historiaa ja kulttuuria kuten Tarvaspää, Akseli Gallén-Kallelan museo. Espoossa yöpyi ystävien ja sukulaisten luona kesällä 2012 varmasti paljon matkailijoita, jotka saavuttaa juuri espoolaisten kautta. Espoossa korostuu ehkä erityisen paljon kaupunki ja luonto yhteys, mikä konkretisoituu esim. matkailijoiden käynneissä Nuuksion kansallispuistossa ja yksittäisissä matkoissa saaristossa ja rannikolla. Helsingin matkailu keskittyy tämän tutkimuksen mukaan hyvin tiiviisti ydinkeskustan tietyille kaduille. Ystävien ja sukulaisten luona yöpyvät laajensivat reittiverkostoa myös muihin kaupunginosiin, mutta tätä tietoa emme tutkimuksella hakeneet. Aina kun kohteen matkailijat keskittyvät jostain syystä vain suppealle alueelle, on vaara sosiaalisen ja psykologisen kantokyvyn ylittämiseen. Sosiaalisella kantokyvyllä tarkoitetaan matkailukohteen oman luonteen muuttumista vain matkailijoille tarkoitetuksi, ts. paikalliskulttuuri muuttuu matkailukulttuuriksi. Psykologinen ylittyy silloin, kun matkailijoiden mielestä heitä on liikaa, jolloin paikallisuus jää hahmottamatta. Tämän takia Helsingissä pitäisi pohtia matkailuvirtojen ohjaamista Mannerheimintie Esplanadit akselilta myös muualle. Kaupungin keskustassahan on paljon nähtävää ja historiaa, minkä vuoksi kaupunkikohteisiin yleensä tullaan. Miten eteläiset kaupunginosat, Kruununhaka ja esim. Kallio ympäristöineen saataisiin kiinnostamaan matkailijoita? Onko kyse tiedosta tai sen puutteesta? Toki alue, johon matkailu nykyisin keskittyy, on mielenkiintoinen ja siellä on paljon nähtävää ja tekemistä. 38

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla Sisällys 1. Energiatehokkuudesta. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla 3. Hiilidioksidipäästöihin vaikuttavia tekijöitä dekompositioanalyysi 4. Päätelmiä Energiatehokkuudesta Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Yöpymiset + 4 % tammi-heinäkuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.400) lisääntyivät tammi-heinäkuussa 3,9 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Kesäkuu 212 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset ulkomailta kesäkuussa + 8 % Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.3) lisääntyivät kesäkuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / heinäkuu 2010 Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Marraskuu 211 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset kotimaasta + 5 % marraskuussa Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (65.3) lisääntyivät marraskuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2010 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset marraskuussa 21 %:n kasvussa Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (63.200) lisääntyivät marraskuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

VANTAA MATKAILUN TUNNUSLUKUJA

VANTAA MATKAILUN TUNNUSLUKUJA VANTAA MATKAILUN TUNNUSLUKUJA MAALISKUU 2015 vantaa.fi YÖPYMISET 3 % MIINUKSELLA MAALISKUUSSA Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (65.400) vähenivät maaliskuussa edellisvuodesta 2,7 %. Miinus

Lisätiedot

Markkinaraportti / toukokuu 2015

Markkinaraportti / toukokuu 2015 Markkinaraportti / toukokuu 2015 Yöpymiset 3,5 % miinuksella Yöpymiset vähenivät Helsingissä toukokuussa 3,5 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset vähenivät runsaat viisi prosenttia ja ulkomailta

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2010

Markkinaraportti / tammikuu 2010 Markkinaraportti / tammikuu 21 Yöpymisissä pientä laskua edelleen Helsingin majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset vähenivät tammikuussa edelleen jonkin verran (- 6., - 2,7 %). Vuoden 29 tammikuussa

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu

Markkinaraportti / heinäkuu VII / 25 HELSINGIN MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Markkinaraportti / heinäkuu Matkailu Venäjältä ja Virosta kasvanut voimakkaasti Venäjältä ja Virosta Helsinkiin suuntautuvan matkailun kasvu jatkuu. Venäjän talouden

Lisätiedot

Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan Bednights spent by purpose of visit. Amma in lii yvät Business

Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan Bednights spent by purpose of visit. Amma in lii yvät Business LOKAKUU 2015 Yöpymiset lokakuussa 8 % plussalla Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (78.100) lisääntyivät lokakuussa edellisvuodesta 8,0 %. Kasvu tuli kokonaan ko maasta (54.300, + 12,9

Lisätiedot

Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan Bednights spent by purpose of visit. Amma in lii yvät Business

Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan Bednights spent by purpose of visit. Amma in lii yvät Business SYYSKUU 2015 Yöpymiset syyskuussa 8,5 % plussalla Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (70.000) lisääntyivät syyskuussa edellisvuodesta 8,5 %. Kasvusta suurin osa tuli ulkomailta (29.100,

Lisätiedot

Yöpymiset kuukausittain Helsingissä

Yöpymiset kuukausittain Helsingissä XII / HELSINGIN MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Yöpymisten lasku jatkui joulukuussa Matkailu väheni Helsingissä joulukuussa rekisteröityjen majoitusliikkeiden yöpymisissä mitattuna 4,6 %. Kotimaan yöpymiset vähenivät

Lisätiedot

Tammi kesäkuu 2015 January June 2015 Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan - Bednights spent by purpose of visit

Tammi kesäkuu 2015 January June 2015 Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan - Bednights spent by purpose of visit KESÄKUU 2015 Yöpymiset kesäkuussa 4 % plussalla Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (78.500) lisääntyivät kesäkuussa edellisvuodesta 4,3 %. Kasvu tuli kokonaan ko maasta (45.800, + 10,8

Lisätiedot

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi

Lisätiedot

Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle

Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle Oxford Economics yhteenveto Helsinki 2012 To represent, lead and serve the airline industry Lentoliikenne : Taloudellisen kasvun perusta On kustannustehokasta

Lisätiedot

Tammi heinäkuu 2015 January July 2015 Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan Bednights spent by purpose of visit. Muu matkan tarkoitus Other purpose

Tammi heinäkuu 2015 January July 2015 Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan Bednights spent by purpose of visit. Muu matkan tarkoitus Other purpose HEINÄKUU 2015 Yöpymiset heinäkuussa 21 % plussalla Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (84.100) lisääntyivät heinäkuussa edellisvuodesta selväs eli 21,1 %. Kasvusta suurin osa tuli ko maasta

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Joulukuu 213 www.vantaa.fi/elinkeinopalvelut Yöpymiset 2 % miinuksella vuonna 213 Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (59.4) vähenivät joulukuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jyväskylän ja Kuopion seudun edellä

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jyväskylän ja Kuopion seudun edellä KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu Yöpymiset ulkomailta + 28 % tammikuussa Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (10.500) lisääntyivät tammikuussa

Lisätiedot

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKIN UUDET HAASTEET Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006 Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKin uudet tehtävät 2007 Yhtenäistää ja selkeyttää Suomen matkailullista kokonaiskuvaa

Lisätiedot

Maksujärjestelmäsimulaattori SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Maksujärjestelmäsimulaattori SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Maksujärjestelmäsimulaattori 10.12.2013 Tatu Laine Sisältö Maksutapahtuma maksujärjestelmässä BoF-PSS2 simulaattorin historia Maksujärjestelmän simulointi Kysymyksiä, joihin maksujärjestelmäsimulaattori

Lisätiedot

Kaikki myyntilaskut sähköisenä yhden operaattorin kautta. Merja Hauskamaa, ISS Palvelut, Taloushallinto

Kaikki myyntilaskut sähköisenä yhden operaattorin kautta. Merja Hauskamaa, ISS Palvelut, Taloushallinto Kaikki myyntilaskut sähköisenä yhden operaattorin kautta Merja Hauskamaa, ISS Palvelut, Taloushallinto ISS Suomessa ja maailmalla Maailmalla Perustettu 1901 Tanskassa Toimimme 53 maassa Työllistämme 534

Lisätiedot

Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista

Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista Jari Uotila VTT Research for SMEs ohjelman hakemuskoulutus 05.09.2012 2 Miksi PK-yritys mukaan EU-hankkeisiin Vähäriskinen tapa aloittaa kansainvälistyminen Uusien

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2011

Markkinaraportti / heinäkuu 2011 Markkinaraportti / heinäkuu 211 Helsingin matkailuvuosi ennätysvauhdissa Myös heinäkuussa päästiin Helsingissä asetettuun yöpymisten kasvutavoitteeseen, joka + 4 % kuukaudessa. Yöpymistilastot osoittivat

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Elämää PISA:n varjossa

Elämää PISA:n varjossa Professor Markku Niemivirta, PhD, Docent Institute of Behavioural Sciences University of Helsinki, Finland Elämää PISA:n varjossa Tasapainottelua menestyksen ja hyvinvoinnin välissä? PISA 2000 Finland

Lisätiedot

Osaaminen ja innovatiivisuus kilpailukyvyn perusta. Juha Ylä-Jääski 21.9.2006

Osaaminen ja innovatiivisuus kilpailukyvyn perusta. Juha Ylä-Jääski 21.9.2006 Osaaminen ja innovatiivisuus kilpailukyvyn perusta Juha Ylä-Jääski 21.9.26 Teknologiateollisuus - Suomen tärkein elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 66 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Monthly overnights in Helsinki

Monthly overnights in Helsinki V / 25 HELSINKI TOURISM STATISTICS Market report / May WorldSkills 25 visible in statistics International visitors' nights were clearly up in May. The increase was 8.8% or 11,8 nights compared with the

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Ulla Hämäläinen Johtava tutkija Sosiaaliturvan ABC toimittajille 31.5.2012 Nuorten työttömyysaste Euroopassa Työttömyysaste ikäryhmittäin Suomessa 1995-2011 % 40

Lisätiedot

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari Sirpa Rajalin 35. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari Helsingissä 20.5.2010 2010 Tieliikenteessä kuolleet 100 000 asukasta kohden eräissä maissa 2008 0 5 10 15 20 25 Islanti Iceland Malta Malta

Lisätiedot

Market Report / December

Market Report / December Market Report / December Nights in Helsinki down 6% in December while the total 212 numbers stayed the same as last year Nights in Helsinki were down 6.1% in December. Domestic nights declined by 8.5%,

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia Elias Einiö Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT VATT päivä 2.10.2013 Päästöjä vähennetään 1990=100 Kasvihuonekaasujen päästöt, Suomi 140 120 100 80 Tavoite

Lisätiedot

Globaalit matkavakuutusohjelmat Mahdollisuudet ja haasteet. Ifin matkapäivä 18.10.2012. Heini Heideman Kristian Ignatius

Globaalit matkavakuutusohjelmat Mahdollisuudet ja haasteet. Ifin matkapäivä 18.10.2012. Heini Heideman Kristian Ignatius Globaalit matkavakuutusohjelmat Mahdollisuudet ja haasteet Ifin matkapäivä 18.10.2012 Heini Heideman Kristian Ignatius Esityksen sisältö Matkustamisen riskejä Globaalin matkavakuutusohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Market Report / February 2006

Market Report / February 2006 II / 26 HELSINKI TOURISM STATISTICS Market Report / 26 Nights up over 6% The number of foreign visitors increased strongly in Helsinki in, with nights rising by 13.2%. Total nights rose by nearly 1, or

Lisätiedot

Market Report / November 2006

Market Report / November 2006 XI / 26 HELSINKI TOURISM STATISTICS Market Report / 26 Increase in both domestic and foreign visitors' nights Nights in rose by 14.2% compared with the year before. Domestic nights were up 4.9% and foreigners'

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013 Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,

Lisätiedot

Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen. 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen

Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen. 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen DEMOGRAFIA Lähde: Statista 2013 Koko 357 092 km2 (1,05 x Suomi) 82,4 miljoonaa asukasta (15,8 x Suomi)

Lisätiedot

Market Report / May 2006

Market Report / May 2006 V / 26 HELSINKI TOURISM STATISTICS Market Report / 26 Nights up over 4% thanks to increase in domestic travel Nights at accommodation establishments in Helsinki continued to rise in. This time the domestic

Lisätiedot

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Väestöennuste 2012 mikä muuttui? mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.

Lisätiedot

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä? Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus VANHUUS JA SUKUPUOLI Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n, Ikäinstituutin ja Gerontologian tutkimuskeskuksen yhteisseminaari 2.1.215, Tieteiden

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1

Lisätiedot

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset Osaamista ohjaukseen koulutuspäivä 13.3.2015, Lahti Heikki Taulu ekonomisti Akava 25 20 15 10 5 0 Työttömyysaste Suomessa, Euroopassa ja

Lisätiedot

Helsingin matkailu vuonna 2010

Helsingin matkailu vuonna 2010 Helsingin matkailu vuonna 2010 MATKAILUVUOSI 2010 LYHYESTI 3,2 miljoonaa yöpymistä majoitusliikkeissä 46 % yöpymisistä kotimaasta 54 % yöpymisistä ulkomailta tärkeimmät markkina-alueet Venäjä, Saksa, Iso-Britannia,

Lisätiedot

Market Report / August 2011

Market Report / August 2011 Market Report / August 211 Foreigners' nights up, domestic nights down The rise in domestic nights that had continued for a long time came to an end in August, when nights in this category declined by

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2010

Markkinaraportti / elokuu 2010 Markkinaraportti / elokuu 21 Helsingin yöpymiset nousussa Helsingin majoitusliikkeiden yöpymiset lisääntyivät elokuussa 6,6 % edellisvuoden elokuusta. Kasvu tuli kotimaan markkinoilta (+ 22,3 %) ulkomaisten

Lisätiedot

Market Report / June 2014

Market Report / June 2014 Market Report / June 214 Overnight stays increase slightly Overnight stays in Helsinki increased somewhat, or.6%, in June. Stays by foreign visitors were up 3.5%, while the domestic visitor segment fell

Lisätiedot

Markkinaraportti / toukokuu 2010

Markkinaraportti / toukokuu 2010 Markkinaraportti / toukokuu 21 Kotimaan matkailu nousi voimakkaasti toukokuussa Vapaa-ajan yöpymiset kotimaasta nousivat toukokuussa selvästi edellisvuodesta. Sen sijaan työajan matkailu sekä kotimaasta

Lisätiedot

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO Metsien luonnontuotteet ja luomu Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO Keruuluomu / luomukeruu Luonnonmarjat ja -sienet ovat luomua, jos ne on kerätty erikseen määritellyiltä luomukeruualueilta Keruualueeksi

Lisätiedot

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen biokapasiteetti ja sen kestävä ä käyttö Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen kestävän kehityksen toimikunta 4 / 2010 Suomen ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin kehitys Lähde: Global

Lisätiedot

TO 30.4. 11-15 11-18 11-18 p.010 2193 970 - EMMA- Espoon modernin taiteen taidemuseo

TO 30.4. 11-15 11-18 11-18 p.010 2193 970 - EMMA- Espoon modernin taiteen taidemuseo VAPPU JA HELARSTAI 2015. TAIDEMUSEOT Amos Andersonin taidemuseo, 17 17 p. 09684 4460 Ateneumin taidemuseo, p. 0294 500 401 17 17 Cygnaeuksen galleria, p. 040128 6360 suljettu remontin Didrichsenin taidemuseo,

Lisätiedot

Lisää kasvua ja vientiä Oulusta, Kasvu & Kansainvälistyminen seminaari 17.2.2015, Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry

Lisää kasvua ja vientiä Oulusta, Kasvu & Kansainvälistyminen seminaari 17.2.2015, Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Lisää kasvua ja vientiä Oulusta, Kasvu & Kansainvälistyminen seminaari 17.2.2015, Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jari P. Tuovinen, toimitusjohtaja Oulun kauppakamari KAUPPAKAMARI 2 PK-yritykset investoivat

Lisätiedot

Market Report / May 2014

Market Report / May 2014 Market Report / May 214 Growth in overnight stays by domestic visitors Overnight stays increased slightly, some.6%, in Helsinki in May. Stays by foreign visitors were down more than six percent, while

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN SISÄKUULUVUUDESTA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN SISÄKUULUVUUDESTA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN SISÄKUULUVUUDESTA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 MITTAUSPAIKAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Market report / January 2014

Market report / January 2014 Market report / January 214 Overnight stays up 4% in January Overnight stays in Helsinki increased by 4.1% in January. Stays by overseas visitors were up almost 6%, while the domestic segment grew more

Lisätiedot

Market Report / October 2006

Market Report / October 2006 X / 26 HELSINKI TOURISM STATISTICS Market Report / 26 Foreign visitors nights increase number of Finnish overnight stays unchanged Foreign business visitors had a significant influence on the overall number

Lisätiedot

Markkinaraportti / helmikuu 2013

Markkinaraportti / helmikuu 2013 Markkinaraportti / helmikuu 213 Helsingin yöpymiset ulkomailta 2 % plussalla Yöpymisten määrä väheni helmikuussa Helsingissä 5,3 %. Miinus tuli kokonaan kotimaasta yöpymisten vähentyessä 11,6 %. Ulkomailta

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014 Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014 1 OAJ:n tulevaisuustyö Suomessa on tehty suuria: Kansakoulu Yliopistot Peruskoulu Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulut Vapaa sivistystyö

Lisätiedot

Market Report / January 2006

Market Report / January 2006 I / 26 HELSINKI TOURISM STATISTICS Market Report / January 26 Sharp growth in foreigners' nights - increase in business travel Several market areas developed favourably in January 26, including nearby

Lisätiedot

kultakolikko.fi - kultakolikkotaulukko 2011-07

kultakolikko.fi - kultakolikkotaulukko 2011-07 Maa Nimellisarvo Lyönti- Kolikon paino Kulta- vuosi pitoisuus unssia Suomi 10 Markkaa 1879-1913 3,2258 0,9000 0,0933 2,903 (Finland) 20 Markkaa 1878-1913 6,4516 0,9000 0,1867 5,806 100 Markkaa 1926 4,2105

Lisätiedot

Visit Finland Matkailijatutkimus

Visit Finland Matkailijatutkimus Visit Finland Matkailijatutkimus Visit Finland Visitor Survey VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 2014 2 3 Tuo$aa perustunnusluvut (mm. kävijämäärät) Täydentää 9lasto9etoa VAKIOKYSYMYKSET Asuinpaikka Liikennemuoto

Lisätiedot

Market Report / February 2014

Market Report / February 2014 Market Report / 214 Domestic overnight stays on the rise in Overnight stays in Helsinki increased somewhat in with a rise of.4% being recorded. Stays by overseas visitors reduced almost 12%, while domestic

Lisätiedot

Market Report / November

Market Report / November XI / 25 HELSINKI TOURISM STATISTICS Market Report / November Nights continue to rise Swedish, Russian and domestic markets strongest Nights in November showed significant growth in Helsinki, rising 9.6%

Lisätiedot

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA 4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA Bruttoveroaste Suomessa... 4.2 Efektiivinen tuloveroaste eräissä maissa 21... 4.3 Tuloveroprosentit tulotasoittain 22... 4.4 Tuloveroprosentit 22

Lisätiedot

Visit Finland Suomen tunnettuus ja mielikuva

Visit Finland Suomen tunnettuus ja mielikuva Visit Finland Suomen tunnettuus ja mielikuva ISO-BRITANNIA, RANSKA, SAKSA Sisältö Taustaa: Menetelmästä, vastaajien taustatiedot Originellien lomakohteiden spontaani tunnettuus Suomi kaupunki- ja kulttuurilomakohteena:

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki Kuntien talous ja sote-uudistus Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki 1 Sote-alueiden rahoitus Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan painotetun asukasluvun perusteella, painotekijöinä

Lisätiedot

Sonera Avoin Kuitu Alueellisia valokuituverkkoja ja valinnanvapautta pientaloalueille

Sonera Avoin Kuitu Alueellisia valokuituverkkoja ja valinnanvapautta pientaloalueille Sonera Avoin Kuitu Alueellisia valokuituverkkoja ja valinnanvapautta pientaloalueille Syysseminaari, Turku 4.11.2015 Markus Näkki, Development Manager, Sonera Operator Business 1. Miten valokuitua koko

Lisätiedot

Suomi toiseksi innovatiivisin maa Euroopassa

Suomi toiseksi innovatiivisin maa Euroopassa LEHDISTÖTIEDOTE EUROOPAN PATENTTIVIRASTO Suomi toiseksi innovatiivisin maa Euroopassa Suomalaiset patenttihakemukset Euroopan patenttivirastoon ovat vähentyneet vuoden 2014 aikana, mutta Nokian uudet innovaatiot

Lisätiedot

Kovametallikierrejyrsimet

Kovametallikierrejyrsimet Kovametallikierrejyrsimet Johdanto Dormerin kierrejyrsinohjelma sisältää kattavan valikoiman suurtehojyrsimiä, joilla voidaan saavuttaa erinomainen työstötalous ja jotka ovat erittäin pitkäikäisiä. Premium

Lisätiedot

DECIPHER Development & Export of Cultural Initiatives for the Promotion & Harmonisation of Employer-led Resources

DECIPHER Development & Export of Cultural Initiatives for the Promotion & Harmonisation of Employer-led Resources DECIPHER Development & Export of Cultural Initiatives for the Promotion & Harmonisation of Employer-led Resources Leonardo da Vinci 2009 2011 Kansainvälisyyttä Etelä-Pohjanmaan matkailuun seminaari, Lapua

Lisätiedot

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras?

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Pekka Ylä-Anttila 20.1.2011 Maailman paras? Evaluation of the Finnish National Innovation System (syksy 2009) Suomessa on edelleen hyvä ja toimiva innovaatiojärjestelmä,

Lisätiedot

SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA

SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA 1 SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA TÄSTÄ AINEISTOSTA KIITOS KUULUU KARI TAKALALLE, JOKA ON PÄIVITTÄNYT AINEISTOA VUODESTA TOISEEN. AINEISTO ON TARKOITETTU VAIN LUENTO- KÄYTTÖÖN

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiaa ja taustaa Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta Kuolleisuuslaskelmat Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012

Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012 Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012 Kristiina Hietasaari / MEK Kansainväliset saapumiset 2000-2011 Indeksi 2000 = 100 160 150 140 130 120 110 100 90 Kansainväliset

Lisätiedot

aineksina Esitelmän pääpiirteet

aineksina Esitelmän pääpiirteet Osaaminen ja oppiminen innovaatioiden ja hyvinvoinnin aineksina Kansainvälisiä suuntaviivoja tulevaisuuteen Kiira Kärkkäinen Project Director FCG International Osaaminen ja oppiminen innovaatioiden ja

Lisätiedot

OSAAMISEN EVOLUUTIO SOPRANO OYJ

OSAAMISEN EVOLUUTIO SOPRANO OYJ OSAAMISEN EVOLUUTIO SOPRANO OYJ Koulutus, konsultointi ja kansainvälistyminen Soprano Oyj Arto Tenhunen CEO SOPRANON KASVUTARINA PERUSTETTU 1984 - Kansainvälisen kaupan konsulttitoimisto SOPRANO 1996 -

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus

Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus Kuolleiden lukumaara 7.5.2010 H1N1 pandemic 2009 Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus Pasi Penttinen, European Centre for Disease Prevention and Control 22 April 2010, Helsinki, Suomi Virallisesti ilmoitetut

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa?

Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa? Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa? Pekka Ylä-Anttila ETLA ja Etlatieto Oy ELKOM 07 - ECT Forum 5.9.07 Esityksen teemat Mitä maailmantaloudessa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

Tammi elokuu 2015 January August 2015 Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan Bednights spent by purpose of visit. Muu matkan tarkoitus Other purpose

Tammi elokuu 2015 January August 2015 Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan Bednights spent by purpose of visit. Muu matkan tarkoitus Other purpose ELOKUU 2015 Yöpymiset elokuussa 3 % miinuksella Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (78.800) vähenivät elokuussa edellisvuodesta 3,5 %. Miinuksesta suurin osa tuli ulkomailta (36.500, -

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Kansainvälinen aikuistutkimus, PIAAC 2008 2013

Kansainvälinen aikuistutkimus, PIAAC 2008 2013 Kansainvälinen aikuistutkimus, PIAAC 2008 2013 Ensituloksia Suomen kannalta Työelämä 2020 kv-verkosto, 6.3.2014 Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM Tuomo Alasoini, Tekes Tutkimushankkeen taustoja OECD:n koordinoima

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Ilmailijan lääketiede. Uudet medikaalivaatimukset. Helsinki Fly In, 17.8.2013 Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö. Yhteinen asia.

Ilmailijan lääketiede. Uudet medikaalivaatimukset. Helsinki Fly In, 17.8.2013 Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö. Yhteinen asia. Ilmailijan lääketiede Uudet medikaalivaatimukset Helsinki Fly In, 17.8.2013 Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö Vastuullinen liikenne Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Fit to fly? Lääketieteellinen

Lisätiedot