Nanohiukkasten tavoitetasot ja mittausstrategia

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nanohiukkasten tavoitetasot ja mittausstrategia"

Transkriptio

1 Nanohiukkasten tavoitetasot ja mittausstrategia Tomi Kanerva erityisasiantuntija Materiaali- ja hiukkastutkimus-tiimi

2 Nanohiukkasten tavoitetasot ja mittausstrategia Johdanto Nanohiukkasista Altistuminen ja sen arviointi Mittausstrategia Tavoitetasot

3 Nanot Mitä nano oikein on? etuliite yksiköille eli miljardisosa 1 nm = 1x10-9 m millin miljoonasosa maapallo/jalkapallo = jalkapallo/fullereeni 1nm

4 Nanoteknologia Mitä nanoteknologia oikein on? koko alle 100 nm uutta ja hallittua kaupallista ENP = Engineered Nano Particles esim. kulta -nanokoossa: 3 nm 1 nm sulaa 1200 C sulaa 200 C sulaa 200 C inertti kemiallisesti katalyytti alhainen reaktiivisuus keltainen punainen sininen

5 Nanoteknologia EU:n määritelmä: Vuonna 2011 nanomateriaalin määritelmästä annetussa komission suosituksessa 6 määritellään nanomateriaali seuraavasti: Nanomateriaali tarkoittaa luonnollista materiaalia, sivutuotemateriaalia tai valmistettua materiaalia, joka sisältää hiukkasia joko vapaina, agglomeroituneina tai aggregoituneina ja jonka hiukkasista vähintään 50 prosenttia lukumääräperusteisen kokojakauman mukaisesti on kooltaan nm tai jonka ulkomitoista yksi tai useampi on nm. Erityistapauksissa ja jos ympäristöön, terveyteen, turvallisuuteen tai kilpailukykyyn liittyvät huolenaiheet sen oikeuttavat, lukumääräperusteisen kokojakauman 50 prosentin kynnysarvo voidaan korvata 1 50 prosentin kynnysarvolla. Tavoitteena on saada materiaaleille uusia toimintoja sekä parantaa aineen ominaisuuksia sen teollisia sovelluksia varten Esimerkiksi: lujuus, keveys, lämmön ja sähkön johtavuus, taipuisuus, kemiallinen reaktiivisuus, pinnan ominaisuudet mm. liukkaus 5

6 Nanoteknologia Teollisesti tuotettuja nanomateriaaleja tuhansia erilaisia: Taloudellisesti merkittäviä ehkä satoja Tyypillisesti metalli- ja hiilipohjaisia materiaaleja Suomessa yleisimpiä: Titaanidioksidi, sinkkioksidi, ceriumoksidi, piidioksidi Hiilinanoputket Rauta, hopea Huomattava ero verrattuna ns. bulkkimateriaalin ominaisuuksiin Esiintyvät ilmassa tai materiaalissa: Yksittäisinä hiukkasina (primaarihiukkasia) Aggregaatteina (voimakkaasti sitoutuneet hiukkaset) Agglomeraatteina (heikosti sitoutuneet hiukkaset tai aggregaatit) 6

7 Nanomateriaalit ja turvallisuus Nanomateriaaleille altistuminen tapahtuu työympäristössä pääasiassa hengitysteiden ja ihokontaktin kautta Altistuminen voi tapahtua teollisuudessa useissa tuotannon eri vaiheissa raaka-aineen käsittelystä lopputuotteen viimeistelyyn ja jopa käyttöön Tyypillisiä esimerkkejä: Nanomateriaalisynteesi Usein kaasufaasissa, aerosolin muodostuminen NM-jauheiden käsittely Siirtely, pakkaus, seulonta, punnitus NM liuosten käsittely Ruiskutusmenetelmät esim. pinnoituksessa Mekaaninen käsittely Hionta, sahaus, poraus ym. työstöt Laitteistojen ja tilojen kunnossapito Myös äkilliset onnettomuustilanteet, esim. astioiden kaatumiset, laitteiden hajoamiset ym.

8 Nanomateriaalit ja altistumisen arviointi Monipuoliset ja jopa kattavat mittaukset ovat tälläkin hetkellä mahdollisia: hinta ja aika ovat ongelma esimerkki mittausprosessista: lukumääräpitoisuuden määritys (CPC) ensin taustapitoisuus, jonka jälkeen prosessin pitoisuus, sitten partikkelikokojakauman määritys (ELPI, SMPS), sitten morfologia, koostumus (SEM, TEM), sitten mahdolliset henkilökohtaiset suodatinnäytteet esim. metallien pitoisuuden selvittämiseksi

9 Esimerkki: Altistumisen määritys nanotimanteille käsittelyn aikana. JOHDANTO: Työpaikalla mitattiin ilman hiukkaspitoisuudet ilmanvaihdon tulokanavasta ja työpisteeltä 3-tie venttiilin avulla SMPS+OPC laitteistolla, sekä työpisteeltä ELPI:llä ja hengitysvyöhykkeeltä DISCmini diffuusiovaraajalla (MD:llä). TULOSTEN KÄSITTELY: Tulosten käsittelyssä SMPS- ja OPC-data on yhdistetty niin, että on saatu jatkuva jakauma yli koko mittausalueen (tässä tapauksessa 7 nm-30 µm). Lisäksi SMPS+OPC laitteiston mittaama lukumääräjakauma on muutettu laskennalliseksi massajakaumaksi käyttämällä tiheysoletusta 1 g cm -3. Mittauspäivän aikana tunnistettiin kolme eri työvaihetta (WS1, WS2, WS3). Taustapitoisuus on määritetty ajanjaksoista ennen ja jälkeen kunkin työvaiheen (BG1 ja BG2). Kukin työvaihe ja taustajakso on keskiarvostettu. Altistuminen on laskettu vähentämällä työvaiheen aikana mitatusta kokonaispitoisuudesta työvaihetta vastaava taustapitoisuus. Tämä on tehty sekä massa- että lukumääräpitoisuuksille. TULOSTEN ESITYSTAPA: Kuvassa 1a on esitetty hiukkasten kokonaislukumäärä (vasen y-akseli) mitattuna käytetyillä mittalaitteilla. Massajakauma on esitetty kuvassa 1a vihreällä (oikea y-akseli). Kuvassa 1b mitattu hiukkaskokojakauma on esitetty niin, että hiukkasten läpimitta on esitetty y-akselilla ja kunkin hiukkaskoon pitoisuuden vaihtelut näkyvät värin vaihteluna. Kuvassa 1c on esitetty keskiarvotetut jakaumat.

10 TULOSTEN ANALYSOINTI: Kuvan 1a pitoisuusaikasarjoista nähdään, että massapitoisuus korreloi hengitysvyöhykkeeltä mitatun pitoisuuden kanssa. Kuvasta 1a nähdään myös, että työvaiheiden aikana mitattujen hiukkasten massapitoisuus on kohonnut taustaan nähden. Tämä johtuu siitä, että nanotimantit olivat agglomeroituneet isoiksi hiukkasiksi (Kuva 1b ja c). Tämä vahvistettiin myös elektronimikroskooppikuvista. Kuva 1a-c. Mittaustulosten esittäminen.

11

12 Nanomateriaalit ja altistumisen arviointi Strategia lyhyesti: Nanomateriaalille altistumista arvioidaan ensin tarkastelemalla nanomateriaalien käyttöä työpaikalla. Varsinainen altistumisen arviointi teollisesti tuotetuille nanomateriaaleille tehdään mittaamalla hiukkaspitoisuustasoja, joista erotetaan taustahiukkaset. Ohje on tarkoitettu nanomateriaalia käyttäville yrityksille ja työhygienian asiantuntijoille.

13 Nanomateriaalit ja altistumisen arviointi

14 Kerätään taustatiedot: käytössä olevat ja tuotetut nanomateriaalit ja niiden käyttömäärät käyttöturvallisuustiedotteet, jos mahdollista tai muuta tietoa aineen vaaraominaisuuksista esim. kirjallisuudesta, aineen maahantuojalta tai valmistajalta nanomateriaaleja tuottavien/käyttävien prosessien kuvaus nanomateriaalien käsittelyä sisältävien työtehtävien kuvaus ja niihin osallistuvien työntekijöiden lukumäärä tunnistetaan prosessit ja työvaiheet, joissa nanomateriaalia voi päästä työpaikan ilmaan tunnistetaan altistumisreitit (hengitystiet, iho ja ruuansulatuskanava) työtehtävän kesto ja toistuvuus käytössä olevat tekniset hallintakeinot ja niiden toimivuus henkilökohtainen suojautuminen ilmanvaihto työtilan muut hiukkaslähteet, kuten dieselmoottorit ja muut polttoprosessit (trukit, rekat jne.), lämmittimet, pumput,sähkömoottorit, muut huuruja ym. hiukkasia tuottavat prosessit kuten hitsaus, juotostyöt ja lämpökäsittelyprosessit tiedon keräämiseen ja riskin arvioimiseen voidaan käyttää Stoffenmanager Nano työkalua (tai jotain muuta Control Banding -työkalua), joka antaa myös ehdotuksen jatkotoimenpiteistä asiantuntijoiden käyttöön on NECID-kaavake (Nano Exposure and Contextual Information Database) altistumistilanteeseen liittyvän taustatiedon järjestelmälliseen keräämiseen. Kaavaketta käytetään pääasiassa tehtäessä mittauksia Päättely: Jos tunnistetaan, että käytetään nanomateriaalia ja arvioidaan altistuminen mahdolliseksi, niin pääsääntöisesti mennään vaiheeseen kaksi.

15 Tunnistetaan mitattavasta tilasta teollisten tuotettujen nanohiukkasten lähteet sekä taustapitoisuuteen vaikuttavat hiukkaslähteet. Tunnistuksessa voidaan käyttää hiukkasmonitoreja, joilla mitataan pitoisuudet mahdollisimman läheltä arvioitua päästölähdettä. Mahdollisuuksien mukaan taustapitoisuuteen vaikuttavat hiukkaslähteet eliminoidaan mittausten ajaksi. mitataan työpisteiden ja/tai hengitysvyöhykkeen pitoisuustasot prosessin aikana mittaamalla hiukkasten lukumäärä-, massa-, ja/tai pinta-alapitoisuudet. Etukäteen voi olla vaikea päätellä millä suureella mahdollinen nanomateriaalin päästö saadaan näkyviin. taustapitoisuus mitataan ennen prosessia ja sen jälkeen. Vaihtoehtoisesti taustapitoisuus voidaan mitata samanaikaisesti prosessin kanssa kauempaa työtilasta, tuloilmasta ja/tai muusta erillisestä tilasta. taustapitoisuus vähennetään mitatuista pitoisuuksista keskiarvoina (huomioi, että molemmat mitatut hiukkaskokoalueet ovat samat ja samoissa fysikaalisissa suureissa sekä eri mittalaitteiden vasteet) raportoidaan aritmeettinen keskiarvo, josta on vähennetty tausta ja mitattu fraktio työvaihe- tai prosessikohtaisesti tarvittaessa tarkistetaan käytössä olevien teknisten riskinhallintakeinojen (kohdepoisto, vetokaappi) toimivuus (katso vaihe 4) Päättely: Pitoisuustasot, jotka johtavat vaiheeseen 3 tai 4: Nanomateriaalien käsittelyn aikana hiukkasten pitoisuus ilmassa on kohonnut ja/tai lähellä tavoitetasoa ( Tai Havaitaan prosessista peräisin olevia teollisesti tuotettuja nanohiukkasia ilmassa (esim. EM-kuvista)

16 Mittauspisteiden sijainnit ja käytetyt mittausmenetelmät määrittävät altistumisen arvioinnin laadun. Mittaaja määrittää ennen mittauksia alueen, jolla mittauksia tehdään ja jossa teollisesti tuotetuille nanomateriaaleille voidaan altistua. Työntekijän altistumisen arvioinnissa mittaukset tehdään mieluiten työntekijän hengitysvyöhykkeeltä. Reaaliaikaiset hiukkasmittaukset voidaan jakaa koko-integroiviin (esim. CPC, DC) ja kokoluokitteleviin (esim. SMPS, ELPI, OPC) mittauksiin. Kokoluokittelevien mittauksien avulla teollisesti tuotetut nanomateriaalit voidaan erottaa muista prosessipäästöistä, jolloin niillä suoritetut mittaukset ovat laadultaan informatiivisempia kuin kokointegroivilla laitteilla tehdyt mittaukset. Kun nanomateriaalia jälkikäsitellään, kuten pakataan tai punnitaan, vapautuvat nanohiukkaset pääasiassa agglomeraatteina. Tällöin mitataan ja määritetään reaaliaikaisten hiukkasmittausten lisäksi myös pölyn alveolijae työntekijän hengitysvyöhykkeeltä noudattaen standardia EN 481:1993. Pölyn alveolijae kerätään joko syklonin tai IOM-keräimeen lisättävän alveolivaahdon avulla suodattimelle, josta se määritetään gravimetrisesti. Lisäksi tarvittaessa tästä näytteestä voidaan määrittää hiukkasten kemiallinen koostumus. Kun mittaukset suoritetaan prosessien ja työvaiheiden läheisyydessä, voidaan määrittää ja tunnistaa päästölähteet ja suunnitella tarvittavat riskinhallinnan toimenpiteet.

17 Mittaussuureiksi valitaan lukumääräpitoisuus ja tarvittaessa massapitoisuus. Myös muita suureita voidaan käyttää mahdollisuuksien mukaan, esim. pinta-alapitoisuutta. Mittauslaitteen tulee pystyä tehokkaasti havaitsemaan mitattavat nanohiukkaset. Aikaisempien tutkimuksien perusteella, kun nanohiukkasia tuotetaan kaasufaasissa, mittalaitteen vasteen tulisi olla verrannollinen hiukkasen lukumäärään (esim. CPC tai SMPS), ja käsiteltäessä nanomateriaaleja (esim. pakkaus) massaan (esim. OPC). Koska mittalaitteet eivät pysty luokittelemaan hiukkasia koostumuksen perusteella, teollisesti tuotetut nanohiukkasten esiintyminen tulisi varmistaa elektronimikroskooppikuvista (EM).

18 Mittalaitteiden valinnassa pitää huomioida mittalaitteiden hiukkaskokoalue ja aikaresoluutio, joiden tulee olla sellaisia, että teollisesti tuotettujen nanohiukkasten pitoisuudet pystytään erottamaan taustasta. Mittalaitteisto valitaan tapauskohtaisesti mittaustarpeen ja mittausolosuhteiden mukaan. Mikäli tavoitteena on mitata prosessissa valmistettujen uusien hiukkasten pitoisuuksia, valitaan mittalaite jonka mittausalueen alaraja ulottuu mahdollisimman pieniin hiukkasiin (<10 nm) (esim. SMPS, FMPS ja ELPI). Jälkikäsittelyssä (esim. pakkauksessa) vapautuvien hiukkasten mittaamiseen valitaan mittalaite, jonka mittausalueen yläraja ulottuu suurempiin kuin 1 m hiukkasiin (esim. OPC). Lisäksi mitataan pölyn alveolijae gravimetrisesti standardin EN 481:1993 mukaisesti. Henkilökohtaisen altistumisen mittaamiseen (hengitysvyöhyke) soveltuvia laitteita ovat osa ryhmän 1 ja 2 laitteista, esimerkiksi kannettavat diffuusiovaraajat tai OPC, sekä keräävät näytteenkeräimet kuten pölyn alveolijakeen keräykseen suositeltavat syklonit tai vaahtokeräimet. Hiukkasten kemiallisesta koostumuksesta saadaan tietoa keräämällä näyte suodattimelle ja analysoimalla se mikroskooppisin tai spektrometrisin menetelmin (Ryhmä 3, SEM, TEM, ICP-AES/MS, AAS).

19 Tyypillinen mittausaika on työpäivä (noin 4-8 tuntia). Prosesseista ja tavoitteista riippuen voidaan mitata lyhyempi tai pidempi aika. Työpäivän aikana tehtävät työvaiheet ja toimenpiteet sekä niiden ajankohdat kirjataan, jotta ne voidaan yhdistää mitattuihin pitoisuuksiin. Tällöin voidaan tarvittaessa huomioida ja laskea yksittäiseen työvaiheeseen liittyvä altistuminen. Taustapitoisuuden määrityksessä mittaajan tulee tuntea työpaikalla olevat hiukkasten emissiolähteet. Myös taustasta voidaan ottaa EM-näyte, jos halutaan tietää leviääkö nanomateriaali työtilassa. Taustapitoisuus voidaan määrittää seuraavilla tavoilla: seurataan mittauksin prosessia ja lasketaan lineaarinen keskiarvo ennen ja jälkeen prosessin, taustaa tulisi mitata vähintään 10 minuuttia; soveltuu lyhyisiin työvaiheisiin/prosesseihin; mittauspiste ja mittauslaite koko ajan sama, mitataan tausta samanaikaisesti prosessin kanssa kauempaa työtilasta tai muusta edustavasta tilasta, lisäksi tausta olisi hyvä mitata tuloilmasta, jolloin voidaan arvioida sisätilan päästölähteiden vaikutus taustapitoisuuteen (tuloilma ei huomioi muita sisätilan päästölähteitä). Kun eri mittauslaitteiden tuloksia verrataan toisiinsa, on huomioitava laitteiden erilaiset vasteet.

20 Mittaustulokset ilmoitetaan keskiarvopitoisuuksina työvaiheittain, joista käy ilmi taustapitoisuus ja teollisesti tuotettujen nanohiukkasten pitoisuus. Lisäksi ilmoitetaan millä kokoalueella prosessihiukkaset esiintyvät. Työvaiheittaisista keskiarvopitoisuuksista lasketaan 8-tunnin keskiarvo työntekijän altistumiselle, jota voidaan verrata annettuihin tavoitetasoihin ( Päättely: Jos 8-tunnin keskiarvopitoisuus ylittää tavoitetason parannetaan teknisiä riskinhallinnan keinoja (siirrytään vaiheeseen 4) ja tarkistetaan pitoisuustaso uudelleen. Riskinarviointi suoritetaan uudelleen, kun prosessissa, olosuhteissa tai taustatiedoissa tapahtuu muutoksia.

21 Riskinhallinnan toimenpiteet Korvaaminen ja päästön vähentäminen Leviämisen estäminen Työn tekemiseen ja työntekijään kohdistuvat keinot Henkilönsuojaimilla (vuoden 2014 alussa julkaistaan osamalliratkaisu suodattimista ja suojaimista): Tarkistetaan riskinhallinnan keinojen toimivuustorjuntateknisillä mittauksilla, havaitaanko nanohiukkasille altistumista? Torjuntatekniset mittaukset: Analysoidaan yksityiskohtaisesti nanomateriaalin päästölähteet sekä työtehtävät, joissa altistutaan nanohiukkasille vaiheen 2 (tai tarvittaessa 3) mukaisesti

22 Nanomateriaalit ja altistuminen Nanomateriaaleille mitattuja pitoisuustasoja Suomessa

23 Vertailu- ja raja-arvot Teollisesti tuotetuille nanomateriaaleille ei ole annettu ainekohtaisia nano-kokoluokkaa koskevia työhygieenisiä raja-arvoja Suomessa eikä muissa maissa Tiedemaailma keskustelee yhä missä yksikössä mahdolliset raja-arvot tulisi antaa. Yleisesti käytössä olevaa massaan perustuvaa mg/m 3 ei pidetä erityisen onnistuneena Haittavaikutukset näyttäisivät riippuvan (myös) hiukkasten lukumäärästä ja/tai pinta-alasta Vähäisten massojen mittaaminen myös haasteellista työympäristöissä mittaustekninen kehitys kuitenkin voi tuoda tähän ratkaisuja

24 Vertailu- ja raja-arvot USA:ssa NIOSH suosittelee ilmapitoisuuden viitearvoiksi: TiO 2 < 100 nm partikkelit: 0,3 mg/m 3 (10 h) Hiilinanoputket ja kuidut 1 µg/m 3 (8 h) Alankomaissa ja Saksassa suositellaan varovaisuusperiaatteen mukaisesti ns. väliaikaisten nanoviitearvojen noudattamista Viitearvot eivät perustu ainekohtaiseen toksisuus- ym. tietoon, vaan riskinhallinnalla saavutettaviin, nykyisillä mittalaitteilla mitattaviin pitoisuuksiin Iso-Britanniassa on nanokokoisille hiukkasille ehdotettu viitearvoja, jotka ovat pienempiä kuin kemiallisesti identtisten mutta suurempia kuin hiukkasten työhygieeniset raja-arvot

25 Tavoitetasot Työterveyslaitos on julkaissut 2013 lopussa tavoitetasot teollisesti tuotettujen nanomateriaalien ilmapitoisuuksille:

26 Nanomateriaalit ja turvallisuus Yhteenvetona tämän hetken tilanteesta: altistus voidaan mitata altistusta voidaan vähentää perinteisin keinoin! nanomateriaaleihin on sovellettavissa samat riskin arviointimenetelmät kuin muihinkin altisteihin tietoa: Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskus:

27 Työterveyslaitoksen malliratkaisu aalien_kasittely/malliratkaisu/sivut/default.aspx

28 Kiitos!

Nanomateriaaleille altistumisen arviointi

Nanomateriaaleille altistumisen arviointi Nanomateriaaleille altistumisen arviointi Ohje altistumisen arviointiin ja torjuntateknisiin mittauksiin käsiteltäessä teollisesti tuotettuja nanomateriaaleja 1 NANOMATERIAALILLEALTISTUMISENARVIOINTIOhje

Lisätiedot

Työpaikkojen haasteet; altistumisen arviointi ja riskinhallinta

Työpaikkojen haasteet; altistumisen arviointi ja riskinhallinta Hyvinvointia työstä Työpaikkojen haasteet; altistumisen arviointi ja riskinhallinta Tomi Kanerva 6.11.2015 Työterveyslaitos Tomi Kanerva www.ttl.fi 2 Sisältö Työpaikkojen nanot Altistuminen ja sen arviointi

Lisätiedot

Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma

Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma Nanomateriaalit suomalaisissa työpaikoissa hyödyt ja haasteet Kai Savolainen Työterveyslaitos, Helsinki, 4.11.2015 2000-luku: Nanoteknologian sovellukset

Lisätiedot

Nanomateriaalit rakennusteollisuudessa

Nanomateriaalit rakennusteollisuudessa Nanomateriaalit rakennusteollisuudessa Scaffold-projekti Helene Nanomateriaalien käyttö rakennusteollisuudessa kevyempiä lujempia itsestään puhdistuvia tulenkestäviä Vähemmän raaka-ainetta kuluttavia naarmuuntumattomia

Lisätiedot

Nanomateriaalien riskinhallinta. Virpi Väänänen, erikoistutkija, FT Turvalliset uudet teknologiat - tiimi

Nanomateriaalien riskinhallinta. Virpi Väänänen, erikoistutkija, FT Turvalliset uudet teknologiat - tiimi Nanomateriaalien riskinhallinta Virpi Väänänen, erikoistutkija, FT Turvalliset uudet teknologiat - tiimi Nanohiukkasille altistuminen Suomessa v. 2008 noin 2900 henkilöä oli nanoteknologian parissa ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 28.11.2012 Tomi Kanerva. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 28.11.2012 Tomi Kanerva. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Hiukkaspitoisuuksien määrittäminen työpaikkojen ilmasta Tomi Kanerva erityisasiantuntija Materiaali- ja hiukkastutkimus-tiimi Johdanto Työympäristö Fysikaaliset tekijät esim. melu,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 29.11.2012 Tomi Kanerva. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 29.11.2012 Tomi Kanerva. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 1 Jauhopölyt ja niiden määrittäminen työympäristöstä Tomi Kanerva erityisasiantuntija Materiaali- ja hiukkastutkimus-tiimi 2 Mitä on jauhopöly Jauhopöly syntyy jauhojen käsittelyssä

Lisätiedot

Nanomateriaalit työpaikoilla

Nanomateriaalit työpaikoilla Hyvinvointia työstä Nanomateriaalit työpaikoilla Helene Stockmann-Juvala, vanhempi asiantuntija, FaT Työterveyslaitos Stockmann-Juvala www.ttl.fi 2 Mikä nano? Luonnollisesti syntyvät nanohiukkaset Monet

Lisätiedot

STM ja nanoturvallisuus - päätöksenteon haasteet

STM ja nanoturvallisuus - päätöksenteon haasteet STM ja nanoturvallisuus - päätöksenteon haasteet 4.11.2015 Nanomateriaalien määritelmän päivitys Nykyinen määritelmä (v. 2011): Nanomateriaali tarkoittaa luonnollista,materiaalia, sivutuotemateriaalia

Lisätiedot

Synteettisten nanohiukkasten aiheuttamat fysiologiset vasteet hengitysteissä

Synteettisten nanohiukkasten aiheuttamat fysiologiset vasteet hengitysteissä Synteettisten nanohiukkasten aiheuttamat fysiologiset vasteet hengitysteissä Suomen Työhygienian seuran koulutuspäivät, Kuopio, 1.-2.2.2017 Maija Leppänen Mikä on nanohiukkanen? Nanohiukkasella tarkoitetaan

Lisätiedot

Nanohiukkasten arviointi ja hallinta mittauksien ja sisäilmamallin avulla

Nanohiukkasten arviointi ja hallinta mittauksien ja sisäilmamallin avulla Tietoa työstä Nanohiukkasten arviointi ja hallinta mittauksien ja sisäilmamallin avulla Anna-Kaisa Viitanen Anneli Kangas Marika Huhtiniemi Virpi Väänänen Joonas Koivisto Tomi Kanerva Lea Pylkkänen Bjarke

Lisätiedot

Varausta poistavien lattioiden mittausohje. 1. Tarkoitus. 2. Soveltamisalue. 3. Mittausmenetelmät MITTAUSOHJE 1.6.2001 1 (5)

Varausta poistavien lattioiden mittausohje. 1. Tarkoitus. 2. Soveltamisalue. 3. Mittausmenetelmät MITTAUSOHJE 1.6.2001 1 (5) 1.6.2001 1 (5) Varausta poistavien lattioiden mittausohje 1. Tarkoitus Tämän ohjeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja selkeyttää varausta poistavien lattioiden mittaamista ja mittaustulosten dokumentointia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. SAK:n 22. TYÖYMPÄRISTÖSEMINAARI Nano, mitä siitä on hyvä tietää?

Hyvinvointia työstä. SAK:n 22. TYÖYMPÄRISTÖSEMINAARI Nano, mitä siitä on hyvä tietää? Hyvinvointia työstä SAK:n 22. TYÖYMPÄRISTÖSEMINAARI 17.10.2015 Nano, mitä siitä on hyvä tietää? Arto Säämänen, vanhempi asiantuntija Kemikaaliturvallisuus 17.10.2015 Työterveyslaitos Arto Säämänen www.ttl.fi

Lisätiedot

Pölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa

Pölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa Pölyt pois yhteistyöllä Vähennä jauhopölyä leipomossa Leipureiden sanomaa: "Jauhot tuotteessa, ei ilmassa eikä lattialla." "Kyllä yhteistyöllä onnistuu." "Samat ongelmat isoissa kuin pienissä leipomoissa"

Lisätiedot

3D-TULOSTAMINEN: PÄÄSTÖT JA

3D-TULOSTAMINEN: PÄÄSTÖT JA 3D-TULOSTAMINEN: PÄÄSTÖT JA TERVEYSVAIKUTUKSET ANTTI VÄISÄNEN Mitä päästöjä 3D-tulostusprosesseissa syntyy? Haihtuvat orgaaniset yhdisteet Eli VOC-yhdisteet (Volatile Organic Compounds) Erittäin laaja

Lisätiedot

Suodatinmateriaalien Testaus. TUTKIMUSSELOSTUS AUT43 010271 / 8.11.2007 Suomen Terveysilma Oy

Suodatinmateriaalien Testaus. TUTKIMUSSELOSTUS AUT43 010271 / 8.11.2007 Suomen Terveysilma Oy Suodatinmateriaalien Testaus TUTKIMUSSELOSTUS AUT43 1271 / 8.11.27 Suomen Terveysilma Oy TUTKIMUSSELOSTUS N:O AUT43 1271 2 (6) Tilaaja Tilaus Suomen Terveysilma Oy PL 89 391 Helsinki Tilauksenne 7.3.21

Lisätiedot

KOTIKÄYTTÖISEN 3D-TULOSTIMEN AIHEUTTAMAT VOC- JA HIUKKASPÄÄSTÖT ASUINHUONEISTON SISÄILMASSA

KOTIKÄYTTÖISEN 3D-TULOSTIMEN AIHEUTTAMAT VOC- JA HIUKKASPÄÄSTÖT ASUINHUONEISTON SISÄILMASSA Sisäilmastoseminaari 2016 415 KOTIKÄYTTÖISEN 3D-TULOSTIMEN AIHEUTTAMAT VOC- JA HIUKKASPÄÄSTÖT ASUINHUONEISTON SISÄILMASSA Samuel Hartikainen, Markus Johansson, Marko Hyttinen ja Pertti Pasanen Itä-Suomen

Lisätiedot

Nanomateriaalit jätteissä. Hanna-Kaisa Koponen Teknologiakeskus KETEK Oy

Nanomateriaalit jätteissä. Hanna-Kaisa Koponen Teknologiakeskus KETEK Oy Nanomateriaalit jätteissä Hanna-Kaisa Koponen Teknologiakeskus KETEK Oy Lujitemuovipäivät 14.11.2013 Teknologiakeskus KETEK Oy Tutkimus ja tuotekehitys Analyysi- ja testauspalvelut Aluekehityspalvelut

Lisätiedot

Työhygieniapalvelut Työterveyslaitoksessa

Työhygieniapalvelut Työterveyslaitoksessa Työhygieniapalvelut Työterveyslaitoksessa Monen ammatin edustajia, mm. kemistejä, insinöörejä, teknikkoja, biokemistejä, mikrobiologeja, toksikologeja sekä fyysikkoja Tiivis yhteistyö TTL:n laboratorioitten

Lisätiedot

Rakennustyöpaikan pölyn leviämisen hallinta vesisumutusmenetelmällä

Rakennustyöpaikan pölyn leviämisen hallinta vesisumutusmenetelmällä Suomen Työhygienian Seuran XXXVIII koulutuspäivät Hotelli Scandic Oulu, 4.-5.2.2014 Rakennustyöpaikan pölyn leviämisen hallinta vesisumutusmenetelmällä (RAPSU-hanke, Työsuojelurahasto) Anna Kokkonen Ympäristötieteen

Lisätiedot

KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001)

KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001) Liite 1 KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001) Työpaikka Päiväys Osasto Allekirjoitus ALTISTEET ALTISTUMINEN JOHTOPÄÄTÖKSET Kemikaali tai muu työssä esiintyvä altiste Ktt:n

Lisätiedot

Työterveyslaitos Anneli Kangas

Työterveyslaitos Anneli Kangas Hyvinvointia työstä Työsuojelupäällikön perustieto -Kemiallinen työhygienia Anneli Kangas Erikoistyöhygieenikko 043 824 1591 anneli.kangas@ttl.fi 16.1.2017 Työterveyslaitos Anneli Kangas www.ttl.fi 2 1

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

NANOHIUKKASTEN MONITOROINTI TYÖNTEKIJÄN HENGITYSVYÖHYKKEELTÄ ALTISTUMISTASOJEN SELVITTÄMISEKSI

NANOHIUKKASTEN MONITOROINTI TYÖNTEKIJÄN HENGITYSVYÖHYKKEELTÄ ALTISTUMISTASOJEN SELVITTÄMISEKSI NANOHIUKKASTEN MONITOROINTI TYÖNTEKIJÄN HENGITYSVYÖHYKKEELTÄ ALTISTUMISTASOJEN SELVITTÄMISEKSI Työsuojelurahaston hankkeen 115172 loppuraportti Itä-Suomen Yliopisto: Mirella Miettinen, Maija Leppänen,

Lisätiedot

Ympäristöä kuormittavat teolliset nanomateriaalit. Markus Sillanpää, SYKE, SOTERKOn tutkimuspäivä

Ympäristöä kuormittavat teolliset nanomateriaalit. Markus Sillanpää, SYKE, SOTERKOn tutkimuspäivä Ympäristöä kuormittavat teolliset nanomateriaalit Markus Sillanpää, SYKE, SOTERKOn tutkimuspäivä 5.2.2016 Nanoteknologia ja ilmastonmuutos Kevyet nanokomposiittimateriaalit jopa 10 % kevyemmät kulkuneuvot

Lisätiedot

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI 16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

Vastuullinen nanoteknologia rakentamassa hyvinvointia

Vastuullinen nanoteknologia rakentamassa hyvinvointia Vastuullinen nanoteknologia rakentamassa hyvinvointia SOTERKO tutkimuspäivä, 23.9.2014 Kai Savolainen, teemajohtaja Nanotuvallisuuskeskus, Työterveyslaitos Nanomittakaava Jos hiukkasen yksi ulottuvuus

Lisätiedot

Työhygienian erikoistumiskoulutus

Työhygienian erikoistumiskoulutus Työhygienian erikoistumiskoulutus Työhygieenikon osaamistavoitteet Tuntee työympäristön altisteet ja olosuhteet ja niiden mahdolliset vaikutukset ihmisen terveyteen, työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen

Lisätiedot

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet

Lisätiedot

kosteusvaurioituneen koululuokan korjauksessa k esimerkkitapaus

kosteusvaurioituneen koululuokan korjauksessa k esimerkkitapaus Anna Kokkonen Sisäilmastoseminaari 2013, Helsingin Messukeskus Epäpuhtauksien leviämisen hallinta kosteusvaurioituneen koululuokan korjauksessa k esimerkkitapaus Epäpuhtauksien hallinta saneeraushankkeissa

Lisätiedot

Nanomateriaalien turvallisuus SOTERKO- yhteistyössä

Nanomateriaalien turvallisuus SOTERKO- yhteistyössä Nanomateriaalien turvallisuus SOTERKO- yhteistyössä Turvallisuus on edellytys nanoteknologian menestykselle Suomessa ja muualla Nanoteknologiat on yksi EU:n kuudesta mahdollistavasta teknologiasta EU-2020

Lisätiedot

ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA

ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA Jaakko Lohenoja 2009 Johdanto Asetyylisalisyylihapon määrä voidaan mitata spektrofotometrisesti hydrolysoimalla asetyylisalisyylihappo salisyylihapoksi ja muodostamalla

Lisätiedot

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY Ilmanlaatutilanne pääkaupunkiseudulla Ilmanlaatu on kohtalaisen hyvä Joitakin ongelmia on Typpidioksidin

Lisätiedot

Käsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä

Käsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä Hanke on toteutettu Työsuojelurahaston tuella Käsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä - Loppuraportti Suomen Tärinäntorjunta 1 Sisällysluettelo Tausta...

Lisätiedot

Ilmansuodattimien luokitus muuttuu Sisäilmastoseminaari 2017 Tero Jalkanen VTT Expert Services Oy

Ilmansuodattimien luokitus muuttuu Sisäilmastoseminaari 2017 Tero Jalkanen VTT Expert Services Oy Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Ilmansuodattimien luokitus muuttuu Sisäilmastoseminaari 2017 Tero Jalkanen VTT Expert Services Oy Esityksen sisältö Tausta muutokselle SFS-EN ISO 16890 muutokset verrattuna

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSEURANNAT Ympäristömelu ja ilmanlaatu. Jani Kankare

YMPÄRISTÖSEURANNAT Ympäristömelu ja ilmanlaatu. Jani Kankare YMPÄRISTÖSEURANNAT Ympäristömelu ja ilmanlaatu Jani Kankare 23.10.2015 Promethor Oy Muun muassa äänen, tärinän ja ilmanlaatuselvityksien asiantuntijayritys - Mittaukset ja mallinnus - Suunnittelu - Lupahakemukset

Lisätiedot

Nanoaineet jätteiden prosessoinnissa Hanna-Kaisa Koponen Teknologiakeskus KETEK Oy

Nanoaineet jätteiden prosessoinnissa Hanna-Kaisa Koponen Teknologiakeskus KETEK Oy Nanoaineet jätteiden prosessoinnissa Hanna-Kaisa Koponen Teknologiakeskus KETEK Oy valtakunnalliset Jätehuoltopäivät 9.-10.10.13 Teknologiakeskus KETEK Oy Tutkimus ja tuotekehitys Analyysi- ja testauspalvelut

Lisätiedot

Uuden mittausmenetelmän kokeilu metsäkonetutkimuksessa. Esko Rytkönen Työterveyslaitos

Uuden mittausmenetelmän kokeilu metsäkonetutkimuksessa. Esko Rytkönen Työterveyslaitos Uuden mittausmenetelmän kokeilu metsäkonetutkimuksessa Esko Rytkönen Työterveyslaitos Metsätehon tuloskalvosarja 12/2011 Taustaa Liikkuvien kohteiden mittaustulosten yhdistäminen liikkeiden eri vaiheisiin

Lisätiedot

Nanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015

Nanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015 Nanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015 Miksi Nanoturvallisuus-teema? Teollisten nanomateriaalien tekniikkapotentiaali

Lisätiedot

Nanomateriaalien vaikutus tulevaisuuden jätteenkäsittelyyn ja materiaalikierrätykseen. Niina Nieminen Teknologiakeskus KETEK Oy

Nanomateriaalien vaikutus tulevaisuuden jätteenkäsittelyyn ja materiaalikierrätykseen. Niina Nieminen Teknologiakeskus KETEK Oy Nanomateriaalien vaikutus tulevaisuuden jätteenkäsittelyyn ja materiaalikierrätykseen Niina Nieminen Teknologiakeskus KETEK Oy EKOKEM 35 vuotta- juhlaseminaari 6.6.2014 Teknologiakeskus KETEK Oy Tutkimus

Lisätiedot

EU FP7 projekti NanoDevice

EU FP7 projekti NanoDevice EU FP7 projekti NanoDevice Suomalaisen PK yrityksen näkökulma Ville Niemelä Tuotekehityspäällikkö Dekati Oy Dekati oy Spin-off Tampereen Teknillisestä Yliopistosta (TTY) Perustettu 1994, kotipaikka Tampere

Lisätiedot

PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012. Mittausaika: 13.6. - 9.10.2011. Hattuvaara, Ilomantsi

PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012. Mittausaika: 13.6. - 9.10.2011. Hattuvaara, Ilomantsi Mittausraportti_1196 /2012/OP 1(10) Tilaaja: Endomines Oy Henna Mutanen Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010 666 7818 olli.parjala@symo.fi PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012 Mittausaika:

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 MASTERBOARD 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 MASTERBOARD 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 Päiväys: 21.12.2009 Edellinen päiväys: 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin

Lisätiedot

3. esitelmä: Muodostavatko nanomateriaalit työntekijälle työterveys- ja turvallisuusriskin? www.nanodiode.eu

3. esitelmä: Muodostavatko nanomateriaalit työntekijälle työterveys- ja turvallisuusriskin? www.nanodiode.eu 3. esitelmä: Muodostavatko nanomateriaalit työntekijälle työterveys- ja turvallisuusriskin? www.nanodiode.eu Toistaiseksi havaitut terveysvaikutukset Nanomateriaalit voivat hengitettyinä tunkeutua syvemmälle

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012

Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012 Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012 24/09/2012 2 Nanoturvallisuus, osa uuden teknologian käyttöön liittyvien riskien tarkastelua Nanoskaalan

Lisätiedot

SISÄILMAMITTAUKSET. Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa

SISÄILMAMITTAUKSET. Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa SISÄILMAMITTAUKSET Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa Raportin päiväys 31.10.2012 Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 SISÄILMAMITTAUKSET 2 KURIIRITIE

Lisätiedot

MARKKU PAVELA Työterveyshuollon el, FM. Harjavallan Suurteollisuuspuiston työterveysasema

MARKKU PAVELA Työterveyshuollon el, FM. Harjavallan Suurteollisuuspuiston työterveysasema MARKKU PAVELA Työterveyshuollon el, FM Harjavallan Suurteollisuuspuiston työterveysasema Boliden Harjavalta 1 Boliden Harjavalta on osa ruotsalaista Boliden AB -konsernia Boliden-konserni yhteiskuntavastuunsa

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

KESKI-SUOMI KOHTI KIERTOTALOUTTA 2018

KESKI-SUOMI KOHTI KIERTOTALOUTTA 2018 KESKI-SUOMI KOHTI KIERTOTALOUTTA 2018 7.2.2017 Jyväskylä Virva Kinnunen Mikä ihmeen nanopartikkeli? Nano: 1 nm = 10-9 m Nanopartikkeli: Partikkeli, jonka vähintään yksi dimensio 1 100 nm Luonnollisista

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 5.2.2014 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY NASTOLAN KUNTA PÖLY Tarkastus Päivämäärä 5.2.2014 Laatija

Lisätiedot

Altistuminen teollisille nanomateriaaleille vaara terveydelle?

Altistuminen teollisille nanomateriaaleille vaara terveydelle? Altistuminen teollisille nanomateriaaleille vaara terveydelle? Työterveyslaitoksen perjantaikokous Työterveyslaitos, Helsinki, 9.5.2014 Kai Savolainen, LKT, professori Nano- tai ultrapieniä hiukkasia on

Lisätiedot

Nanomateriaalien turvallinen käyttö Työterveyslaitoksen laboratoriossa

Nanomateriaalien turvallinen käyttö Työterveyslaitoksen laboratoriossa Nanomateriaalien turvallinen käyttö Työterveyslaitoksen laboratoriossa Esimerkki siitä, kuinka turvallinen työskentely Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen tutkimuslaboratoriossa on varmistettu

Lisätiedot

Insteam Consulting Oy

Insteam Consulting Oy 2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763

Lisätiedot

ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ 2015

ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ 2015 Vastaanottaja Endomines Oy Anne Valkama Pampalontie 11 82967 Hattu Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 16.9.2015 Projekti 1510015909 ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ

Lisätiedot

Altistumisskenaariot Mitä, miksi, kuka ja kenelle?

Altistumisskenaariot Mitä, miksi, kuka ja kenelle? Altistumisskenaariot Mitä, miksi, kuka ja kenelle? Jouni Räisänen Kaksi altistumisskenaariota 1 2 Kemikaaliturvallisuusarviointi altistumisskenaario Käyttöturvallisuustiedote, liitteenä altistumisskenaario

Lisätiedot

KUINKA PALJON JA MILLAISILLE NANOHIUKKASILLE TYÖPAIKOILLA ALTISTUTAAN SUOMESSA?

KUINKA PALJON JA MILLAISILLE NANOHIUKKASILLE TYÖPAIKOILLA ALTISTUTAAN SUOMESSA? KUINKA PALJON JA MILLAISILLE NANOHIUKKASILLE TYÖPAIKOILLA ALTISTUTAAN SUOMESSA? Työsuojelurahaston hankkeen 114255 loppuraportti Mirella Miettinen, Tiina Torvela, Hanna Koponen, Jani Leskinen, Anna Lähde,

Lisätiedot

Puhdas ja turvallinen saneeraustyömaa, esimerkkejä hyvistä ratkaisuista

Puhdas ja turvallinen saneeraustyömaa, esimerkkejä hyvistä ratkaisuista XXXVI RAKENNUSKONEPÄIVÄT 20. 22.10.2011 Viking Line, M/S Mariella Puhdas ja turvallinen saneeraustyömaa, esimerkkejä hyvistä ratkaisuista Pertti Pasanen, pertti.pasanen@uef.fi Ympäristötieteen laitos,

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365 FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle

Lisätiedot

Aerosolimittauksia ceilometrillä.

Aerosolimittauksia ceilometrillä. Aerosolimittauksia ceilometrillä. Timo Nousiainen HTB workshop 6.4. 2006. Fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Projektin kuvaus Esitellyt tulokset HY:n, IL:n ja Vaisala Oyj:n yhteisestä,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Kemikaaliriskien hallinta työssä ja REACH Tiina Santonen, tiimipäällikkö, Kemikaaliturvallisuus Kemikaaliriskien hallinta työpaikoilla Työturvallisuuslaki (738/2002) ja VNa 715/2001

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä TYÖHYGIENIA - TARVITAANKO ENÄÄ TULEVAISUUDESSA? Rauno Pääkkönen, teemajohtaja rauno.paakkonen@ttl.fi Työhygienian tausta Työhygienia syntyi ja voimaantui erityisesti teollistumisen

Lisätiedot

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä Mittausepävarmuuden määrittäminen 1 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä on todellinen arvo tietyllä todennäköisyydellä Kokonaisepävarmuusarvioinnissa

Lisätiedot

Tuusulan Moottorikerho ry Turku 11.9.2009 c/o Hannu Lehtinen Kuusamontie 44 Sivu 1(6) 04380 Tuusula MITTAUSSUUNNITELMA

Tuusulan Moottorikerho ry Turku 11.9.2009 c/o Hannu Lehtinen Kuusamontie 44 Sivu 1(6) 04380 Tuusula MITTAUSSUUNNITELMA 16 Mittaussuunnitelma PR-Y1384 Tuusulan Moottorikerho ry Tuusulan Moottorikerho ry Turku 11.9.2009 c/o Hannu Lehtinen Kuusamontie 44 Sivu 1(6) 04380 Tuusula MITTAUSSUUNNITELMA Tuusulan Moottorikerho ry

Lisätiedot

Kuinka selität NANOTEKNIIKKA?

Kuinka selität NANOTEKNIIKKA? Kuinka selität mitä on NANOTEKNIIKKA? Kai muistat, että kaikki muodostuu atomeista? Kivi, kynä, videopeli, televisio ja koira koostuvat kaikki atomeista, ja niin myös sinä itse. Atomeista muodostuu molekyylejä

Lisätiedot

Arkistokuva. VOC-näytteiden ottaminen. Seppo Rantanen, Tuukka Korhonen

Arkistokuva. VOC-näytteiden ottaminen. Seppo Rantanen, Tuukka Korhonen Vastaanottaja: Sivuja:1/12 Padasjoen kunta Seppo Rantanen Arkistokuva Tutkimusraportti Kohde: Toimeksianto: Pappilanmäen koulu Puistotie 8 17500 Padasjoki VOC-näytteiden ottaminen Tilaaja: Seppo Rantanen

Lisätiedot

Sisäilman mikrobit. MITTAUSTULOKSET Mikkolan koulu Liite Bakteerit, Sieni-itiöt, pitoisuus, Näytteenottopisteen kuvaus

Sisäilman mikrobit. MITTAUSTULOKSET Mikkolan koulu Liite Bakteerit, Sieni-itiöt, pitoisuus, Näytteenottopisteen kuvaus 1 Sisäilman mikrobit Näytteet otettiin kuusivaihekeräimellä elatusalustoille, jotka olivat 2 % mallasuuteagar homesienille ja tryptoni-hiivauute-glukoosiagar bakteereille ja sädesienille eli aktinomykeeteille.

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

Ihoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015

Ihoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015 Ihoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015 Maj-Len Henriks-Eckerman, Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija 1 Ihon altistuminen herkistäville kemikaaleille: Epoksihartsit,

Lisätiedot

Pienhiukkasten ulko-sisä-siirtymän mittaaminen. Anni-Mari Pulkkinen, Ympäristöterveyden yksikkö

Pienhiukkasten ulko-sisä-siirtymän mittaaminen. Anni-Mari Pulkkinen, Ympäristöterveyden yksikkö Pienhiukkasten ulko-sisä-siirtymän mittaaminen Anni-Mari Pulkkinen, Ympäristöterveyden yksikkö 11.9.2017 Anni-Mari Pulkkinen 1 Intro: Lisääntyvää näyttöä siitä, että pienhiukkasten lähilähteillä (liikenne,

Lisätiedot

Sisäilmatutkimusraportti, Kaunialan Sairaala, Kylpyläntie 19, 02700 Kauniainen

Sisäilmatutkimusraportti, Kaunialan Sairaala, Kylpyläntie 19, 02700 Kauniainen Delete Tutkimus Oy 16.7.2012 p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Kaunialan Sairaala Oy Markku Kiuru Talous- ja hallintopäällikkö Kylpyläntie 19 02700 Kauniainen puh: 09-505 922 29 mp: 0500 711

Lisätiedot

Puun pienpolton p hiukkaspäästöt

Puun pienpolton p hiukkaspäästöt PIENHIUKKAS JA AEROSOLITEKNIIKAN LABORATORIO Puun pienpolton p hiukkaspäästöt Jorma Jokiniemi, Jarkko Tissari, i Heikki Lamberg, Kti Kati Nuutinen, Jarno Ruusunen, Pentti Willman, Mika Ihalainen, Annika

Lisätiedot

Lasikuitu nonwoven. Versio 1.0 Muutettu viimeksi 14.10.2015 Päiväys 14.10.2015

Lasikuitu nonwoven. Versio 1.0 Muutettu viimeksi 14.10.2015 Päiväys 14.10.2015 Lasikuitu nonwoven KOHTA 0. YLEISET TIEDOT Nämä tuotteet ovat asetuksen (EY) nro 1907/2006 (REACH) artiklan 3.3 mukaisia esineitä. Ne eivät sisällä ainesosia, jotka tulisi julkaista normaalien tai kohtuullisen

Lisätiedot

Kemikaalivaarojen arviointi

Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Tämä ohje on tehty auttamaan kemikaalivaarojen tunnistamista ja hallintaa työpaikoilla. Ohjeessa on annetaan käytännöllisiä ohjeita kemikaalivaarojen

Lisätiedot

Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas

Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas Yleistietoa lattianpinnoitteista Lähes kaikissa lattianpinnoitteissa on ihmisen terveydelle haitallisia aineita, joita vastaan joudutaan suojautumaan. Puutteellisesta

Lisätiedot

KEHAPA2-Projektin tulokset

KEHAPA2-Projektin tulokset KEHAPA2-Projektin tulokset www.tärinäntorjunta.fi www.vibsolas.com Sisältö KEHAPA-projekti Projektin 1. vaihe Tulokset ja johtopäätökset Projektin 2. vaihe Tavoitteet Suoritus Tulokset ja johtopäätökset

Lisätiedot

Työnantajan vastuut ja muutokset kemikaalilainsäädännössä

Työnantajan vastuut ja muutokset kemikaalilainsäädännössä Kemikaaliturvallisuus Työnantajan vastuut ja muutokset kemikaalilainsäädännössä Tiina Lius 14.3.2017 Sisältö Kuka vastaa kemikaaliturvallisuudesta? Henkilönsuojainten valinta Kemikaalilainsäädännön muutokset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 4.11.2014 Arto Säämänen 0

Hyvinvointia työstä. 4.11.2014 Arto Säämänen 0 Hyvinvointia työstä 0 HITSAUKSEN TURVALLISUUS Arto Säämänen 1 Terveyden ja turvallisuuden teemanumero 2 Hitsaustyö ja työhyvinvointi Työolosuhteet Työturvallisuus Fysikaaliset haittatekijät Melu Säteilyt

Lisätiedot

Destia Oy Lemminkäinen Infra Oy Oy Göran Hagelberg Ab VUOHIMÄEN MAA-AINESTEN OTTOALUEET, KIRKKONUMMI ESITYS MELUSEURANNAN JÄRJESTÄMISESTÄ YLEISTÄ

Destia Oy Lemminkäinen Infra Oy Oy Göran Hagelberg Ab VUOHIMÄEN MAA-AINESTEN OTTOALUEET, KIRKKONUMMI ESITYS MELUSEURANNAN JÄRJESTÄMISESTÄ YLEISTÄ Destia Oy Infra Oy Oy Göran Hagelberg Ab VUOHIMÄEN MAA-AINESTEN OTTOALUEET, KIRKKONUMMI ESITYS MELUSEURANNAN JÄRJESTÄMISESTÄ YLEISTÄ Destia Oy, Infra Oy ja Oy Göran Hagelberg Ab ovat maa-aineslupa- ja

Lisätiedot

EPMAn tarjoamat analyysimahdollisuudet

EPMAn tarjoamat analyysimahdollisuudet Top Analytica Oy Ab Laivaseminaari 27.8.2013 EPMAn tarjoamat analyysimahdollisuudet Jyrki Juhanoja, Top Analytica Oy Johdanto EPMA (Electron Probe Microanalyzer) eli röntgenmikroanalysaattori on erikoisrakenteinen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli

Lisätiedot

MMEA Measurement, monitoring and environmental assessment

MMEA Measurement, monitoring and environmental assessment MMEA Measurement, monitoring and environmental assessment D4.5.1.2 Test report Tekijät: Antti Rostedt, Marko Marjamäki Tampereen teknillinen yliopisto Fysiikan laitos PPS-M anturin hiukkaskokovaste Johdanto

Lisätiedot

Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat:

Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: 1 Sisäilman mikrobit Näytteet otettiin kuusivaihekeräimellä elatusalustoille, jotka olivat 2 % mallasuuteagar homesienille ja tryptoni-hiivauute-glukoosiagar bakteereille ja sädesienille eli aktinomykeeteille.

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 SITOMELT EVO 30 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 SITOMELT EVO 30 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi T2360 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut

Lisätiedot

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin YLEISTIETOJA GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin Ainutlaatuinen in-situ-ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan Suora mittaus laskennan sijaan: Säästä

Lisätiedot

Uutta ilmanlaadun seurannassa

Uutta ilmanlaadun seurannassa Uutta ilmanlaadun seurannassa Ilmanlaadun mittaajatapaaminen 26.-27.2016 27.4.2016 Anssi Julkunen 1 Esityksen sisältö: - Mäkelänkadun supermittausasema - Indikatiiviset menetelmät (passiivikeräimet ja

Lisätiedot

Pehmeä magneettiset materiaalit

Pehmeä magneettiset materiaalit Pehmeä magneettiset materiaalit Timo Santa-Nokki Pehmeä magneettiset materiaalit Johdanto Mittaukset Materiaalit Rauta-pii seokset Rauta-nikkeli seokset Rauta-koboltti seokset Amorfiset materiaalit Nanomateriaalit

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Merkintäspray

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Merkintäspray x KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 7.3.2007 KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi

Lisätiedot

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA SANEERAUSHANKKEISSA Puhdas ja turvallinen saneeraus. PUTUSA-hanke

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA SANEERAUSHANKKEISSA Puhdas ja turvallinen saneeraus. PUTUSA-hanke EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA SANEERAUSHANKKEISSA PUTUSA-hanke Yleistietoa hankkeesta Hankkeeseen osallistuvat tutkimuslaitokset Itä-Suomen yliopisto, Ympäristötieteen laitos Professori Pertti Pasanen, tutkija

Lisätiedot

Ilmanlaatu paikkatietona Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija

Ilmanlaatu paikkatietona Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija Ilmanlaatu paikkatietona 4.11.2009 -Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija YTV vastaa ilmanlaadun seurannasta pääkaupunkiseudulla YTV huolehtii Helsingin, Espoon,

Lisätiedot

Joukkoliikenteen kuljettajien ja työntekijöiden pienhiukkasaltistuminen

Joukkoliikenteen kuljettajien ja työntekijöiden pienhiukkasaltistuminen Joukkoliikenteen kuljettajien ja työntekijöiden pienhiukkasaltistuminen Loppuraportti Kaarle Hämeri, Projektin johtaja 1. Tutkimuksen tausta Pien- ja ultrapienhiukkasilla (halkaisija pienempi kuin 1 µm

Lisätiedot

Asumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Asumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysasetus 2015 26.3.2015 Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje muutetaan perustuslain mukaisesti asetukseksi 32 1 momentti; Asuntoja, yleisiä alueita ja

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Kauppanimi: Korrek Vanne ja esipesu (Wheel & Prewash) Päiväys: 19.10.2006 Edellinen päiväys: 20.03.2006 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN

Lisätiedot

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi

Lisätiedot

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat

Lisätiedot

Kaavoitukseen ja suunnitteluun liittyvät Ilmanlaatuselvitykset. Katja Lovén Katja.loven@fmi.fi

Kaavoitukseen ja suunnitteluun liittyvät Ilmanlaatuselvitykset. Katja Lovén Katja.loven@fmi.fi Kaavoitukseen ja suunnitteluun liittyvät Ilmanlaatuselvitykset Katja Lovén Katja.loven@fmi.fi 21.3.2013 Ilmanlaadun asiantuntijapalvelut Ilmanlaadun arvioinnit; Leviämismallinnukset Ilmanlaadun mittaukset

Lisätiedot

PALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset

PALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset PALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset Tutkimuksen ajankohta: vko 2-3 / 2010 Raportin päiväys: 25.01.2010 Tilaajan yhteyshenkilö: Vantaan Kaupunki Mikko Krohn, 09 839 22377 Kuntotutkimuksen suorittajat:

Lisätiedot

SERMIKORKEUDEN VAIKUTUS ILMAN VAIHTUVUUTEEN AVOTOIMISTON TYÖPISTEISSÄ

SERMIKORKEUDEN VAIKUTUS ILMAN VAIHTUVUUTEEN AVOTOIMISTON TYÖPISTEISSÄ Sisäilmastoseminaari 2013 115 SERMIKORKEUDEN VAIKUTUS ILMAN VAIHTUVUUTEEN AVOTOIMISTON TYÖPISTEISSÄ Hannu Koskela 1, Henna Maula 1,Vesa Koskinen 1, Valtteri Hongisto 1, Esa Sandberg 2 1 Työterveyslaitos,

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE PM1 TRACKER. Tekee näkymättömästä näkyvän: mittaa ja paranna sisäilmanlaatuasi. Puhdasilmaratkaisut

KÄYTTÖOHJE PM1 TRACKER. Tekee näkymättömästä näkyvän: mittaa ja paranna sisäilmanlaatuasi. Puhdasilmaratkaisut KÄYTTÖOHJE PM1 TRACKER Tekee näkymättömästä näkyvän: mittaa ja paranna sisäilmanlaatuasi Puhdasilmaratkaisut Käyttöohje PM1 Tracker SISÄLTÖ 1. Johdanto...3 2. Laitteen käynnistys/pysäytys...4 3. PM 1ndex

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1809 CASCOL POLYURETAANILIIMA 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1809 CASCOL POLYURETAANILIIMA 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus 1.2.1 Käyttötarkoitus

Lisätiedot