Mittalaitevertailu vedenlaadun tarkkailussa käytettäville kenttälaitteille: YSI 556, WTW 330 SET ja 340i SET
|
|
- Kalle Järvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Itä-Suomen Yksikkö S43/0000/2007/ Kuopio Mittalaitevertailu vedenlaadun tarkkailussa käytettäville kenttälaitteille: YSI 556, WTW 330 SET ja 340i SET Auri Koivuhuhta, Anna Tornivaara ja Marja Liisa Räisänen
2 Mittalaitevertailu vedenlaadun tarkkailussa käytettäville kenttälaitteille..., arkistoraportti Geologian tutkimuskeskus PL 1237, Kuopio Itä-Suomen yksikkö Tekijöiden yhteystiedot Auri Koivuhuhta Geologian tutkimuskeskus Tutkijankatu Outokumpu Puh Gsm Fax (013) Sähköposti: auri.koivuhuhta@gtk.fi Marja Liisa Räisänen Geologian tutkimuskeskus PL Kuopio Puh Fax Sähköposti: marja.raisanen@gtk.fi
3 Mittalaitevertailu vedenlaadun tarkkailussa käytettäville kenttälaitteille...,arkistoraponti A. Koivuhuhta, A. Tornivaara ja M.L Räisänen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KWAILULEHTI aitevettailu vedenlaadun tarkkailussa käytettäville kenttälaitteille: YSI 556, WTW 330 SET ja 340i SET uuden YSI 556- sekä useamman vanhemman WTW-mittalaitteiden välilla suoritettiin vertailumittaus Mittauskohteina olivat järvivesi seka hapan suotovesioja. YSI 556- mittalaitteilla mittaukset tehtiin In Situ. WTW-laitteilla mitattiin sekä In Situ että näyteastiasta. YSI-laitteet mittaavat useita muuttujia yhtä aikaa (lämpötila, hapen pitoisuus, sahkönjohtokyky, happamuus ja hapetuspelkistyspotentiaali), kun taas käytössä olleilla WTW-mittareilla voitiin mitata vain yhtä muuttujaa kerrallaan. Tulokset osoittivat huojuntaa YSI 556-laitteiden kesken sekä verrattuna WTW-mittalaitteilla saatuihin iuloksiin. Suotovesissä tuloksien hajonta oli yleensä hieman suurempaa kuin järvivesissä. Erityisenä ongelmana oli YSI-laitieilla mitattu sähkönjohtokyvyn arvo. On syytä muistaa, eitä tulokset edustavat yhden päivän mittauksia. Johtopaatöksenä voidaan todeta, etta lisätutkimuksia tarvitaan en mittalaitteiden välisien tuloksien vertailuissa. Lisäksi maastossa suoritettavat vesimittaukset suositellaan tehiäväksi suoraan kohteesta näyteastian YSI 556, WTW, mittalaite, vesi, vertailumittaus, kenltämittaus Kannen kuva on otettu YSI Inc.:n YSI 556 MPS-kiiyttöoppaasta(2007).
4 Mittalaitevertailu vedenlaadun tarkkailussa käytettäville kenttälaitteille..., arkistoraportti Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO 1 2 MITTALAITTEET JA MAASTOTYÖSKENTELY Mittalaitteet Mittalaitteiden kalibrointi Mittaus maastossa Järvivesimittaukset Suotovesimittaukset 3 3 TULOKSET Lämpötila Sähkönjohtokyky (EC tai Cond) Veteen liuennut happi (DO =dissolved Oxygen) Hapetus-pelkistyspotentiaali (Redox tai ORP) Happamuus (ph) 10 4 TULOSTEN TULKINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Sähkönjohtokyky Lämpötila Liuenneen hapen pitoisuus Hapetus-pelkistyspotentiaali Happamuus (ph) Loppupäätelmä 15 KIRJALLISUUSLUETTELO
5 Mittalaitevertailu vedenlaadun tarkkailussa käytettäville kenttälaitteille..., arkistoraportti 1 1 JOHDANTO Geologian tutkimuskeskuksen Itä-Suomen yksikköön hankittiin vedenlaadun seurantaan tarkoitettuja YSI Inc.:n (the Yellow Springs Instruments Company) kenttämittalaitteita vuoden 2006 aikana. Näiden mittalaitteiden vertailututkimus aiemmin käytössä olleiden WTW 330- ja WTW 340i-kenttämittalaitteiden kanssa aloitettiin kevät-talvella 2007 Pyhäsalmella (järvivesi). Tulokset osoittivat, että uusissa YSI 556-laitteissa ilmeni ongelmia sähkönjohtokyvyn mittaamisessa kylmistä vesistä (n.1 ºC). Lisäksi WTW-mittalaitteiden toimivuus vesien lämpötilan ollessa lähellä 0 C astetta heikkeni selvästi. Vertailu päätettiin siten uusia myöhemmin kesällä 2007, kun vedet olisivat lämpimämpiä. Mittalaitteiden vertailu suoritettiin Pyhäjärven kunnassa, Pyhäsalmen kaivoksen läheisyydessä. Mittauspaikoiksi valittiin lähellä toisiaan sijaitsevat Pyhäjärven Vanharanta ( , ) ja Pyhäsalmen kaivoksen rikastushiekka-altaan suotovesiojakohde ( , ). Pyhäjärvestä mitattiin YSI 556-mittalaitteilla suoraan ranta-alueen matalasta vedestä sekä hieman syvemmältä, noin 15 metrin päästä rannasta. WTW-mittalaitteilla mitattiin suoraan järvestä pelkästään ranta-alueelta sekä lisäksi näyteastiasta (dekasta). Suotovesimittaukset tehtiin YSI 556-laitteilla suoraan ojavedestä ja WTW-laitteilla sekä ojasta että näytteenottoastioista. Kaivosalueen suotovesi edustaa mittalaitetestauksessa hyvin happamia ja järvivesi luonnontilaisia olosuhteita. 2 MITTALAITTEET JA MAASTOTYÖSKENTELY 2.1 Mittalaitteet Vertailututkimukseen valittiin kaksi YSI 556-sondia tiedonkeruuyksikköineen (kuva 1) ja seitsemän WTW-maastomittalaitetta. YSI 556-laitteet mittaavat samanaikaisesti veden lämpötilaa (t), liuenneen hapen pitoisuutta (DO), sähkönjohtokykyä (Cond tai EC), hapetuspelkistyspotentiaalia (redox tai ORP) ja happamuutta (ph). YSI 556-laitteet numeroitiin: nro1 (06M1024 AD) ja nro2 (Sn 06M1024 AN). Niihin liitettävien YSI 556-sondien kaapelien pituus vaihteli. Laitteessa nro1 se oli 20 m ( m 06C10) ja nro2-laitteessa 10 m ( m 06LA6). Ennen mittauksia laite nro1 oli käynyt huollossa, siinä ilmenneen sähkönjohtokykyarvon heilunnan takia. WTW-kenttämittareista vertailussa oli mukana kaksi happipitoisuusmittalaitetta: OXI 330 SET (Sn ) ja OXI 340i SET (Sn ), kaksi ph-mittalaitetta: ph 330 SET (Sn ) ja ph 340i SET (Sn ), yksi redox-anturille soveltuva mittalaite ph/orp 340i SET (Sn , kuva 1) ja yksi sähkönjohtavuusmittalaite LF 330 SET (Sn ). Tavoitteena oli testata myös käytössä ollutta toista sähkönjohtokykymittaria WTW Cond 340i SET (Sn ), mutta siinä ilmeni vika elektrodissa ja se jätettiin pois. WTW ph-mittalaitteissa oli ph-elektrodin (Sentix 41) johdossa liitettynä lämpötila-anturi (TP=temperature probe). Tämä TP-merkki on näkyvissä mittalaitteen näytössä, kun mittaukset aloitetaan. Myös muut WTWmittalaitteet ilmoittivat lämpötilan näytössä. Huomioitavaa on, että sähkönjohtokykymittarin EClukema näytössä oli automaattisesti korjattu näyttämään EC-lukemaa 25 C:ssa.
6 Mittalaitevertailu vedenlaadun tarkkailussa käytettäville kenttälaitteille..., arkistoraportti 2 Kuva 1. Vertailumittauksessa käytetty YSI 556-sondi ja tiedonkeruuyksikkö sekä WTW ph 340i- kenttämittalaite. 2.2 Mittalaitteiden kalibrointi Ennen maastoon lähtöä WTW ph-mittareiden kunto tarkastettiin ja ne kalibroitiin kahden pisteen kalibroinnilla, ensin ph 7- ja sitten ph 4-liuoksella, Kuopion GTK:n vesinäytteiden esikäsittelyyn varatussa tilassa. Kalibrointien jälkeen mitattiin ph vielä ph-tarkastusliuoksella (IU- PAC, ph 6,865 ± 0,010 t=25 C). Redox-elektrodin kunto tarkastettiin vastaavasti redoxtarkastusliuoksella (WTW RH 28). Tulos ( 245,9 mv, t= 16 ºC) pysyi liuoksen epävarmuusrajoissa (230 ± 10 mv, t= 15 ºC). Kaikki WTW-mittalaitteet kalibroitiin vielä mittauspäivänä kentällä ennen mittausten aloittamista. Kalibroinnit onnistuivat kaikkien WTW-laitteiden osalta. YSI 556-laitteista nro2 kalibroitiin edellisenä päivänä ennen maastoon lähtöä Kuopion toimipisteessä. Laite nro1 oli juuri tullut huollosta, jossa se oli kalibroitu, jolloin siinä oli vertailututkimuksen ajan käytössä tehdas asetukset. 2.3 Mittaus maastossa Järvivesimittaukset Mittaus aloitettiin In Situ-mittauksilla Pyhäjärven järvivedestä syyskuun alussa Ensimmäiset mittaukset tehtiin vesivyöhykkeeltä, joka oli noin viiden metrin päässä rantaviivasta ja missä veden syvyys oli cm:ä. Mittaukset aloitettiin WTW-mittalaitteilla. Mittaus tehtiin yhtä aikaa kahdella saman muuttujan mittalaitteelle, ensin ph ja sitten happi. Näin mittaukset olivat verrannollisia keskenään, koska mittausympäristön olosuhteet olivat samat. Viimeisenä parina olivat sähkönjohtokyky- ja redox-mittarit, joita kumpaakin oli käytössä yksi kappale. WTWmittareilla mittaukset tehtiin myös näyteastioista eli dekoista, joihin vesinäytteet tuotiin muovikannulla samasta kohteesta ja samalta syvyydeltä (kuva 2). Ennen varsinaista mittausta dekkaastiat huuhdeltiin näytevedellä. Mittaukset tehtiin jälleen mittaripareittain ja mittaustulokset kir-
7 Mittalaitevertailu vedenlaadun tarkkailussa käytettäville kenttälaitteille..., arkistoraportti 3 jattiin erillisille lomakkeille kunkin mittauslaitteen osalta. WTW-mittalaitteilla saadut tulokset kirjattiin ylös mittaussuunnitelman mukaisesti tietyin aikavälein (taulukko1) kellosta katsomalla. Seuraavaksi YSI 556-mittalaitteiden kanssa kahlattiin mittauspisteeseen ja laskettiin anturit 8-10 cm:n syvyydelle järviveden pinnasta. YSI 556-laitteissa mittaus voitiin ohjelmoida jatkuvatoimiseksi ja tulokset tallentuivat automaattisesti minuutin välein tiedonkeruuyksikön muistiin. Mittausaika yhdessä mittauskohteessa kesti yhteensä kuusi minuuttia. Taulukko 1. WTW-mittalaitteilla tehtyjen mittausten mittausvälit eri muuttujille. OXI mittaa happipitoisuutta, ph happamuutta, LF sähkönjohtokykyä ja ORP hapetus-pelkistysastetta eli redox-arvoa. mittausaika mittauksen aloituksesta MITTALAITE 10 s 1 min 2 min 5 min 10 min 15 min WTW OXI 330 x x x WTW ph 330 x x x x x WTW LF 330 x x x WTW OXI 340i x x x WTW ph 340i x x x x x WTW ph/orp 340i x x YSI 556-laitteilla mitattiin vielä erikseen etäämpää, noin 15 metrin päästä rannasta, jossa veden syvyys oli yli metrin. Tällöin anturit laskettiin vajaan puolen metrin syvyyteen. Tästä mittauskohteesta ei otettu vesinäytettä WTW-mittauksiin Suotovesimittaukset Pyhäsalmen kaivoksen rikastushiekan läjitysaltaan suotovesiojasta mittaukset tehtiin samalla tavalla kuin järvivedestäkin. Tällä kertaa ensin tehtiin WTW-mittalaitteilla mittaus näyteastioista, jonka jälkeen mitattiin suoraan kohteesta eli suoto-ojasta. Tämän jälkeen ojaan asetettiin YSI 556-laitteet noin 8 cm:n syvyyteen pinnasta, samaan tapaan kuin järvivedessäkin. Mittaustulos tallentui minuutin välein kuuden minuutin ajan. Ojaveden syvyys mittaus kohdassa oli noin cm:ä.
8 Mittalaitevertailu vedenlaadun tarkkailussa käytettäville kenttälaitteille..., arkistoraportti Kuva 2. Vasemmalla: WTW-mittalaitteilla suoritetaan mittausta näyteastioista maasto-olosuhteissa. Oikealla: YSI 556-mittalaitteella tehdään suoramittaus suotovesiojasta (kuva eri tutkimuskohteesta). Mittaajina kuvissa M. L. Räisänen ja A. Eronen. Kuvat on ottanut A. Tornivaara. 3 TULOKSET Maastokäyttöön suunnitelluilla mittalaitteilla (YSI 556, WTW 330 ja WTW 340i) mitattiin järvestä ja suotovesiojasta lämpötilaa (t), sähkönjohtokykyä (EC), liuenneen hapen pitoisuutta (DO), happamuutta (ph) ja hapetus-pelkistyspotentiaalia (redox tai ORP). Tulokset esitetään seuraavissa kappaleissa olevissa taulukoissa mittausaikojen mukaan lukemien vaihteluväleinä sekä keskiarvoina (ka) ± keskihajontoina (SD) laskettuna. Lämpötila-, ph- ja sähkönjohtokyky-, happi- ja redox-lukemien keskiarvot ovat sekä YSI- että WTW-laitteiden osalta laskettu 1 min, 2 min ja 5 min mittausten perusteella. Tästä poikkeuksena ovat WTWlaitteiden ph-mittausten keskiarvot ja -hajonnat, mitkä on laskettu 1, 2, 5, 10 ja 15 minuutin mittauksilla (n=5). YSI-laitteilla mitatut sähkönjohtokykytulokset on esitetty minuutin välein mitattujen kuuden tuloksen keskiarvo- ja -hajontatuloksia (n=6). 3.1 Lämpötila Järviveden lämpötilat erosivat YSI 556-laitteiden kesken vain vähän. Laitteella nro1 järviveden lämpötila vaihteli välillä 12,72-12,74 ºC ja laitteella nro2 välillä 12,72-12,77 ºC. Kummallakin laitteella lämpötila kohosi hieman ajallisesti (1, 2 ja 5 minuutin mittaukset). WTW-mittalaitteilla In Situ-mitatut järviveden lämpötilat erosivat YSI-laitteilla mitatuista noin 0,5 C astetta, ollen vertailukelpoisia keskenään. WTW ph-mittalaitteissa hajontaa oli hieman enemmän (taulukko 2). Tulokset pysyivät kuitenkin lähes samana koko mittauksen ajan. WTWmittalaitteilla mitattaessa dekasta lämpötila alkoi kohota selvästi mittausajan pidentyessä (taulukko 3). Taulukoissa 2 ja 3 ph-mittareilla saadut tulokset ovat 1, 2, 5, 10 ja 15 minuutin keskiarvoja. 4
9 Mittalaitevertailu vedenlaadun tarkkailussa käytettäville kenttälaitteille..., arkistoraportti 5 Taulukko 2. YSI 556- ja WTW-mittalaitteiden lämpötilatulosten (t, C) keskiarvot ja keskihajonnat (ka ± SD) kolmessa eri mittauspisteessä (matala ja syvä järvivesi sekä suotovesi). n = mittausten lukumäärä, n.d. = ei mitattu. lämpötila, In Situ-mittaus Mittalaite matala järvivesi ka ( o C) SD syvä järvivesi suotovesi ka ( o C) SD ka ( o C) SD n YSI 556 nro YSI 556 nro WTW LF n.d WTW OXI n.d WTW OXI 340i n.d WTW ph n.d WTW ph 340i n.d Suotovesien In Situ-mitatuissa lämpötiloissa oli nähtävissä selvästi enemmän eroja kaikkien laitteiden kesken. Tuloksien hajonta oli selvästi suurempaa WTW- mittareilla verrattuna YSI 556- laitteiden tuloksiin (taulukko 2). Näyteastiassa suotoveden lämpötila oli jopa kolme astetta suurempi kuin In Situ-mittauksessa WTW OXI happiantureilla (taulukko 3). Taulukko 3. WTW-mittalaitteiden väliset lämpötilaerot (t, C) mitattaessa kahdesta kohteesta (matala järvivesi ja suotovesi) In Situ sekä näyteastiasta (dekka). Tulokset on esitetty 3-5 mittauksen keskiarvona ja keskihajontana. lämpötila matala järvivesi suotovesi Mittalaite ka ( o C) SD ka ( o C) SD n WTW LF 330 In Situ dekka WTW OXI 330 In Situ dekka WTW OXI 340i In Situ dekka WTW ph 330 In Situ dekka WTW ph 340i In Situ dekka Sähkönjohtokyky (EC tai Cond) Sähkönjohtokykytulokset kuvastavat tilannetta In Situ-mitatussa liuoksessa 25 C:n lämpötilassa. WTW-laitteella oli käytössä mittauksen ajan lämpötila-asetus nlf (non-linear compensation) ja kalibrointi oli suoritettu Tref 25, jolloin mitatut tulokset näytössä vastasivat EC-lukemaa 25 C:ssa. YSI 556-laitteilla saatiin tulokset sekä 25 C:ssa että mittauslämpötilassa. Tässä raportissa on tarkasteltu tuloksia 25 C:ssa.
10 Mittalaitevertailu vedenlaadun tarkkailussa käytettäville kenttälaitteille..., arkistoraportti 6 Sähköjohtokyky (EC) vaihteli suuresti YSI 556-mittalaitteilla järvivedestä kuuden minuutin (n=6) In Situ-mittauksen aikana. Ensimmäisessä mittauspisteessä, ranta-alueella, EC:n vaihtelu laitteella nro1 oli välillä 53,5-191,6 µs/cm (ka ± SD: 92,9 ± 65,0 µs/cm) ja laitteella nro2 negatiivisesta arvosta -69,7 µs/cm positiiviseen lukemaan 419 µs/cm (100,4 ± 189,8 µs/cm). Syvemmässä järvikohdassa 1-5 minuutin mittausten EC-arvot vaihtelivat laitteella nro1 välillä -5,4-74,2 µs/cm (32,6 ± 26,8 µs/cm) ja laitteella nro2 välillä 39,0-45,5 µs/cm (42,8 ± 2,3 µs/cm). In Situ-mittauksissa ei ollut havaittavissa säännönmukaista pienenemistä tai suurenemista, vaan tulokset vaihtelivat täysin satunnaisesti. WTW LF 330-sähkönjohtokykymittari puolestaan antoi viiden minuutin (n=3) mittauksen aikana suhteellisen tasaisia tuloksia järvivedestä heti alusta saakka In Situ- ja etenkin dekasta mitattuna. Näiden kolmen mittauksen (1, 2 ja 5 min) keskiarvot ja -hajonta olivat 40,1 ± 2,6 µs/cm (In Situ) ja 40,2 ± 0,1 µs/cm (dekka). Järvivedestä ranta-alueella 1, 2 ja 5 minuutin In Situ EC-mittaustulokset korjattuna 25 C:een (YSI ja WTW) on esitetty kuvassa 3. Lisäksi kuvaajaan on liitetty WTW LF 330-laitteella järvivedestä In Situ mittauksen jälkeen mitattu järviveden EC-tulos näyteastiassa. YSI 556 ja WTW LF 330 sähkönjohtokyky - järvivesi m in 2 m in 5 m in Sähkönjohtokyky, µs/cm In Situ In Situ In Situ dekka YSI 556 nro1 YSI 556 nro2 WTW LF min min min Kuva 3. Mittalaitteiden YSI 556 ja WTW LF 330 EC-tulokset mitattuna samasta järvikohteesta yhden, kahden ja viiden minuutin kuluttua mittauksen alkamisesta. Tulokset ovat 25 C:ssa. Molemmilla YSI 556-laitteilla mittaukset tehtiin järvivedestä samanaikaisesti (rinnakkaiset tulokset). WTW-laitteella sähkönjohtokyky on mitattu erikseen sekä In Situ järvestä että näyteastiasta (dekka).
11 Mittalaitevertailu vedenlaadun tarkkailussa käytettäville kenttälaitteille..., arkistoraportti 7 Suotovesiojan EC-tuloksissa nähdään, että YSI nro1-laitteella In Situ-mitatut arvot (1092,5 ± 3,4 µs/cm, n=6) olivat keskimäärin 90 µs/cm suurempia kuin laitteella nro2. Verrattuna YSI 556- mittalaitteilla saatuja EC- tuloksia WTW-mittarilla mitattuihin arvoihin (778,7 ± 4,7 µs/cm, n=3), niin YSI-laitteilla tulokset olivat 300 µs/cm:a suurempia (tulokset 25 C:ssa). WTWlaitteella näyteastiassa mitattaessa EC-arvo ja -hajonta (804,7 ± 10,0 µs/cm, n=3) nousivat lämpötilan kasvaessa (taulukko 3). Suotovesiojan hapanta vettä mitattaessa WTW-tuloksissa oli hieman enemmän hajontaa kuin järvivesituloksissa, kun taas YSI 556-mittaustuloksissa hajonta pieneni kummankin laitteen kohdalla suotovesimittauksissa. Kuvaan 4 on koottu YSI 556- ja WTW LF 330-mittalaitteiden 1, 2 ja 5 minuutin mittaustulokset In Situ sekä lisäksi LF 330:n tulokset näyteastiasta (dekka). YSI 556 ja WTW LF 330 sähkönjohtokyky - suotovesi m in 2 m in 5 m in 1000 Sähkönjohtokyky, µs/cm In Situ In Situ In Situ dekka YSI 556 nro1 YSI 556 nro2 WTW LF min min min Kuva 4. Mittalaitteiden YSI 556 ja WTW LF 330 EC-tulokset mitattuna suotovesiojasta yhden, kahden ja 5 minuutin kuluttua mittauksen alkamisesta. Molemmilla YSI 556-laitteilla (1 ja 2) mittaukset tehtiin samanaikaisesti suotovesiojasta (rinnakkaiset tulokset). WTW-mittalaitteella sähkönjohtokyky on mitattu erikseen ojasta ja näyteastiaan (dekkaan) otetusta suotovedestä. 3.3 Veteen liuennut happi (DO =dissolved Oxygen) Järviveden In Situ-mittauksissa liuennut happipitoisuus oli noin 0,6 mg/l:ssa suurempi YSI 556- laitteilla mitattaessa kuin WTW OXI 330 tai 340i-laitteilla. Lukemat kuitenkin tasaantuivat kaikilla laitteilla jo alkuvaiheessa ja tulosten hajonta kolmen mittauksen välillä oli pientä: 9,70 ±
12 Mittalaitevertailu vedenlaadun tarkkailussa käytettäville kenttälaitteille..., arkistoraportti 8 0,08 mg/l (YSI nro1), 9,56 ± 0,02 mg/l (YSI nro2), 8,93 ± 0,06 mg/l (OXI 330) ja 8,77 ± 0,06 mg/l (OXI 340i), (kuva 5). WTW-mittalaitteilla eroja syntyi järviveden In Situ- ja dekkamittauksien välillä (kuva 5). OXI 330-mittalaitteella liuennut happipitoisuus oli 8,93 ± 0,06 mg/l In Situ mittauksessa ja 7,17 ± 0,15 mg/l näyteastiasta mitattuna. Suoraan järvestä mitattuna kaksi ensimmäistä (1 min, 2 min) tulosta pysyivät samana, 8,90 mg/l, jonka jälkeen lukema nousi 9,00 mg/l:ssa. Dekassa lukema laski 7,30 mg/l:sta 7,00 mg/l:ssa samassa ajassa. OXI 340i-laitteella kolmen mittauskerran tulokset olivat 8,77 ± 0,06 mg/l (In Situ ja 7,36 ± 0,13 mg/l (dekka). Tällä kertaa pitoisuus dekassa nousi hieman ajan kuluessa. YSI 556- ja WTW-kenttämitalaitteilla mitattu järviveden DOpitoisuus In Situ min 2 min 5 m in mg/l In Situ In Situ In Situ In Situ YSI 556 nro1 YSI 556 nro2 WTW OXI 330 WTW OXI 340i Kuva 5. Järviveden liuenneen hapen pitoisuus 1, 2 ja 5 minuutin kuluttua mittauksen aloittamisesta. Mittaukset on tehty kahdella YSI 556- ja kahdella WTW-mittalaitteella In Situ. Suotovesimittauksissa vaihtelu oli hieman suurempaa niin yksittäisen laitteen kuin laitteiden välisten tuloksien kesken (kuva 6). Kolmen In Situ-tulosten keskiarvot ja hajonnat olivat seuraavat: 10,81 ± 0,25 mg/l (YSI nro1), 10,46 ± 0,51 mg/l (YSI nro2), 9,97 ± 0,12 mg/l (OXI 330) ja 9,92 ± 0,12 mg/l (OXI 340i). YSI-laitteilla pitoisuus laski ajan kasvaessa, kun taas WTW-laitteilla ei näkynyt selvää yhtenäistä trendiä. YSI nro2:lla lasku oli jopa huomattavan suuri, yli 1 mg/l:ssa 5 min kuluttua mittauksen aloittamisesta. WTW-mittalaitteilla liuennut happipitoisuus laski dekasta mitatussa järvivedessä, ollen OXI 330-mittarilla 7,50 ± 0,17 mg/l ja OXI 340i:llä 7,55 ± 0,26 mg/l. Sen sijaan suotovesien yhden tai kahden ja viiden minuutin mittausten välinen ero oli WTW OXI 330 laitteella kasvava ja OXI 340i laskeva (kuva 6).
13 Mittalaitevertailu vedenlaadun tarkkailussa käytettäville kenttälaitteille..., arkistoraportti 9 YSI 556- ja WTW-kenttämitalaitteilla mitattu suotoveden DOpitoisuus In Situ m in 2 m in 5 m in mg/l In Situ In Situ In Situ In Situ YSI 556 NRO 1 YSI 556 NRO 2 WTW OXI 330 WTW OXI 340i Kuva 6. Suotoveden liuenneen hapen pitoisuus 1, 2 ja 5 minuutin kuluttua mittauksen aloittamisesta. Mittaukset on tehty kahdella YSI 556- ja kahdella WTW-mittalaitteella In Situ. 3.4 Hapetus-pelkistyspotentiaali (Redox tai ORP) Hapetus-pelkistyspotentiaalia (ORP) mitattiin YSI 556-laitteilla 1 min, 2 min ja 5 minuutin välein, kun taas WTW-mittalaitteilla 10 sekunnin, 2 min ja 5 minuutin kuluttua mittauksen aloituksesta (kuva 7). WTW ph/orp 340i-laitteella on aiemmin mitattu juuri 10 s ja 2 min lukemat, kun mittaus on tehty dekasta. Lyhyen ajan mittauksessa oletetaan mitattavan mahdollisimman luonnontilaista arvoa, sillä dekassa pidempään mitattaessa hapettumisella voi olla vaikutusta tulokseen. Hapetus-pelkityspotentiaali vaihteli järvivedestä mitattuna YSI 556-laitteiden välillä yli 100 mv, jopa 200 mv niin matalassa (syv.~30-40 cm) kuin syvemmässä järvivesikohteessa (syv.>1 m). YSI 556 nro1:llä tulokset vaihtelivat rantavedessä mv (SD ± 12 mv) ja kauempana mv (SD ± 5 mv). YSI 556 nro2-laitteella tulokset olivat ranta-alueella välillä mv (SD ± 13 mv) ja syvemmällä mv (SD ± 3 mv). Kaikissa paitsi yhdessä mittausjaksossa ORP-lukemat laskivat ajan kuluessa (kauempana laitteella nro2). WTW ORPelektrodilla mitattaessa lukemat suoraan järvivedestä mitattuna vastasivat YSI-laitteen nro2 tuloksia ollen välillä mv (126 ± 10 mv), kun taas dekasta mitattaessa tulosten välinen hajonta oli suurempaa (160 ± 21 mv, kuva 7). Suotovesien (ph~3) In Situ-mittausten ORP-arvot olivat lähes samoja laitteista riippumatta (kuva 7). YSI 556 nro1-laitteella ORP-arvot olivat keskimäärin 486 ± 9 mv (n=3) ja nro2-laitteella 506 ± 5 mv (n=3). WTW 340i-laitteella mitattuna tulokset olivat 499 ± 4 mv In Situmittauksissa ja 494 ± 8 mv dekka-mittauksissa.
14 Mittalaitevertailu vedenlaadun tarkkailussa käytettäville kenttälaitteille..., arkistoraportti 10 Mittalaitevertailu YSI 556 vs WTW ph/orp 340i: järvi- ja suotovesien hapetuspelkistyspotentiaali (ORP) s / 1 m in 2 min 5 min mv järvivesi järvivesi järvivesi järvivesi suotovesi suotovesi suotovesi suotovesi In Situ In Situ In Situ dekka In Situ In Situ In Situ dekka YSI 556 nro1 YSI 556 nro2 WTW ph/orp 340i YSI 556 nro1 YSI 556 nro2 WTW ph/orp 340i Kuva 7. Mittalaitteiden YSI 556 ja WTW ph/orp 340i hapetus-pelkistyspotentiaalin vaihtelu mitattuna järvi- sekä suotovesikohteesta (In Situ). YSI-laitteilla mittaukset tehtiin 1, 2 ja 5 minuutin kuluttua mittauksen aloittamisesta ja WTW-laitteella 10 s, 2 min ja 5 minuutin kuluttua. WTW-laitteella mittaus lisäksi dekasta. 3.5 Happamuus (ph) Vesien ph-lukemaa mitattiin kauemmin kuin muita arvoja. Tämä johtui aiemmista mittaushavainnoista, joissa WTW ph-mittari tarvitsi enemmän kuin 5 minuuttia aikaa lukeman tasoittumiseen mitattaessa alle +10 C asteen vesiä. ph-mittauksissa oli suurimmat erot kahden YSI 556-mittalaitteen välillä. Ensimmäisissä järvimittauksissa 1, 2 ja 5 minuutin ph-lukemat (n=3) vaihtelivat laitteella nro1 välillä 5,32-5,44 (ka ± SD: 5,39 ± 0,06) ja laitteella nro2 välillä 5,90-6,20 (6,05 ± 0,15), (kuva 8). Jälkimmäisellä laitteella ph-arvo laski ajan kuluessa. Kauempaa järvestä mitattuna mittalaitteella nro1 tulokset vaihtelivat välillä 5,66-5,71 (5,69 ± 0,03) ja nro2-laitteella 6,02-6,13 (6,09 ± 0,06). Molempien YSI-laitteiden ph-arvot tasoittuivat kahden minuutin kuluttua mittauksen aloituksesta. WTW ph-mittareilla järviveden In Situ tulokset olivat lähellä YSI 556 nro2-laitteen ph-lukemia (kuva 8), kun taas dekasta mitattuna ph-arvot nousivat huomattavasti In Situ arvoja korkeammalle. ph nousi kummallakin laitteella 1-15 minuutin mittausjaksolla ja vaihteli ph 330- laitteella välillä 5,68-6,44 (In Situ) ja ph 340i-laitteella 5,52-6,33 (In Situ). Arvot eivät olleet tasaantuneet 10 minuutin kohdalla (In Situ) verrattuna kahta viimeistä mittaustulosta keskenään. WTW ph 330-mittauksissa ne erosivat keskenään 0,11 ph-yksikköä ja ph 340i-laitteella 0,17 ph-yksikköä. Näyteastiasta mitattaessa ph puolestaan laski samassa ajassa 7,05-6,58 (ph 330) ja 7,33-6,53 (ph 340i). Kymmenen ja 15 minuutin mittaukset erosivat toisistaan 0,01 ph-yksikköä (ph 330) ja 0,04 ph-yksikköä (ph 340i). Lämpötila dekassa oli noin 0,5 astetta korkeampi kuin In Situ-mittauksissa.
15 Mittalaitevertailu vedenlaadun tarkkailussa käytettäville kenttälaitteille..., arkistoraportti 11 Järviveden ph YSI 556-, WTW 330- ja WTW 340i-laitteilla Ka (keskiarvo) ph In Situ In Situ In Situ dekka In Situ dekka YSI 556 nro1 YSI 556 nro2 WTW ph 330 WTW ph 340 i Kuva 8. Järvivedestä mitatut ph-arvot mittalaitteilla YSI 556 sekä WTW ph 330 ja WTW ph 340i. Tulokset ovat keskiarvoja (YSI n=3, WTW n=5). Mittausajat olivat 1,2 ja 5 minuuttia (YSI) sekä lisäksi 10 ja 15 minuuttia (WTW) mittauksien aloituksesta. Tulosten positiivinen keskihajonta on merkitty harmaalla janalla. Suotovesien ph-tulokset tasaantuivat YSI 556-laitteella nro2 (ph:n vaihteluväli 2,99-3,02), kun taas laitteella nro1 (ph=3,17-3,48) ph nousi hitaasti ajan kuluessa. Näiden kolmen mittauksen keskiarvotulokset erosivat toisistaan 0,3 ph-yksikköä (kuva 9). WTW-laitteet puolestaan toimivat hyvin samalla tavalla happamissa vesissä. ph-tulokset In Situ mittauksissa olivat ph 330-laitteella 3,01 ± 0,00 (n=5) ja dekassa 3,01 ± 0,01 (n=5). Laitteella ph 340i keskiarvo oli In Situ mittauksissa 3,04 ± 0,01 (n=5) ja dekassa 3,04 ± 0,03 (n=5, kuva 9).
16 Mittalaitevertailu vedenlaadun tarkkailussa käytettäville kenttälaitteille..., arkistoraportti 12 Suotoveden ph YSI 556-, WTW 330- ja WTW 340i-laitteilla ph Ka (keskiarvo) In Situ In Situ In Situ dekka In Situ dekka YSI 556 nro1 YSI 556 nro2 WTW ph 330 WTW ph 340 i Kuva 9. Suotovedestä mitatut ph-arvot mittalaitteilla YSI 556 sekä WTW ph 330 ja WTW ph 340i. Tulokset ovat keskiarvoja (YSI n=3, WTW n=5). Mittausajat olivat 1,2 ja 5 minuuttia (YSI) sekä lisäksi 10 ja 15 minuuttia (WTW) mittauksien aloituksesta. Tulosten positiivinen keskihajonta on merkitty harmaalla janalla. 4 TULOSTEN TULKINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET 4.1 Sähkönjohtokyky Kentällä ilmeni ongelmia YSI 556-mittareiden sähkönjohtokykytulosten kohdalla. Osassa järvimittauksia sähkönjohtokyky ei asettunut mittauksen aikana lainkaan. Tulokset heilahtelivat lähes sekunneittain suurella mittausvälillä edestakaisin. Näin ollen minuutin välein laitteen muistiin tallentuneet tulokset ovat täysin sattumanvaraisia. Ongelma ilmeni mittalaitteella YSI 556 nro1 järvikohteessa sekä matalan että syvän veden alueella. YSI 556-laitteella nro2 lukemien heittelyä ilmeni järvikohteen rantavedestä mitattaessa. Laite nro1 oli käynyt huollossa tulosten heittelyn vuoksi, mutta selvää vikaa ei ollut havaittu. YSI 556-mittalaitteiden mittaustarkkuus sähkönjohtokyvyssä ei vastannut laitteelle ilmoitettua mittaustarkkuuden väliä, ± 1,0 %. Ongelmista on raportoitu ja vikaa on yritetty selvittää. Ensin epäiltiin kylmän veden vaikutusta. Lisämittausten perusteella, lämpötila ei sittenkään vaikuttanut olevan syynä EC-tulosten heittelyyn. Laitteissa epäiltiin olevan jonkinlainen häiriö liittyen mikroprosessorien toimintaan. Kyseistä häiriötä tutkittiin laitteentoimittajan toimesta, mutta siihen ei saatu vastausta. Maahantuoja esitti jopa juotosten parantelua. Ilmeisesti tätä toimenpidettä ei kuitenkaan tehty. Tämän jälkeen mittauksissa pyrittiin huomioimaan ja poistamaan kaikki mahdolliset virhetekijät kentällä. Mahdolliset ilmakuplasta (elektrodin sisällä) aiheutuvat häiriöt poistettiin heiluttamalla ja kallistamalla sondia kevyesti näytevedessä. Sondin pohjakosketusta vältettiin, vaikkakin itse elektrodeja suojaa mitattaessa kuori. Mikään näistä toimenpiteistä ei vähentänyt EC-tulosten heiluntaa.
17 Mittalaitevertailu vedenlaadun tarkkailussa käytettäville kenttälaitteille..., arkistoraportti 13 Nyt esitettyjen tulosten pohjalta voisi ajatella, että YSI 556-sondin sähkönjohtokykyelektrodi toimisi paremmin happamissa vesissä kuin normaaleissa lähellä neutraalia olevissa vesissä. Tämä teoria kuitenkin vesittyi myöhemmin toisessa mittauspaikassa (Varpaisjärvellä) kolme viikkoa myöhemmin tehdyissä mittauksissa (kirjoittajien muut tutkimuskohteet, joissa heittelyä on ilmennyt: Kotalahti ja Luikonlahti). Tällöin kumpikin mittalaite oli kalibroitu juuri samalla tavalla Kuopion toimistolla laitteen valmistajan ohjeiden mukaisesti ennen maastoon lähtöä. ECarvojen heiluntaa tapahtui silti kummallakin mittalaitteella sekä ph 4:n että ph 6,5:n vesissä. Näistä ongelmista ilmoitettiin uudestaan laitteen maahantuojalle, jonka kanssa käytiin tekemässä kahdesta kohteesta (järvi ja pohjavesiputki) mittaukset YSI-laitteilla (nro1 ja nro2). Tällä kertaa ensimmäisellä mittauskerralla ilmenneen tulosten heilunnan jälkeen, kumpikin laite antoi tasaisia ja samanlaisia tuloksia. Näiden kokemuksien perusteella laitteiden toimivuuteen vaikuttaisi lähinnä jatkuva käyttö ennemmin kuin käyttäjä. Mitä enemmän laitetta käytetään (jatkuvasti), sitä paremmin se toimii. Usein käyttö on kuitenkin hyvin satunnaista niin vuodenaikaisesti kuin vuositasollakin. Muita ongelman aiheuttajia sähkönjohtokyvyn mittauksissa voisi olla kaapeleiden pituus (10 m ja 20 m). Pidemmässä kaapelissa tiedon siirtyminen sondista tiedonkeruuyksikköön on hitaampaa ja häiriöalttiimpaa. Lisäksi kyseeseen voi tulla kosketushäiriö. Myös vedessä suspensiona esiintyvä karkeampi aines pystyisi mahdollisesti aiheuttamaan häiriöitä (saostuminen elektrodin pinnalla tai kertyminen elektrodin sisälle). Toisaalta tällaiset häiriöt eivät välttämättä olisi samalla tavalla satunnaisesti toistuvia, kuten tämän tutkimuksen tulokset ovat osoittaneet niiden olevan. Selkeyttä ongelman syyhyn ei näiden käyttökokemuksien perusteella ole saatu. WTW-mittalaitteen LF 330 osalta sähkönjohtokykytulos pysyi melko tasaisena, mutta ylitti silti mittaustarkkuuden, ±0,5 %, järviveden In Situ- ja suotoveden dekkamittauksissa. Selvää säännönmukaisuutta ei ollut havaittavissa. Veden virtauksilla ja kemiallisella koostumuksella saattoi olla vaikutusta tuloksien vaihteluun. 4.2 Lämpötila Lämpötilassa ei tapahtunut suurta muutosta YSI 556- ja WTW-mittalaitteiden välillä mitattaessa järvivettä In Situ. YSI 556-tulosten hajonta jäi alle 0,1 ºC:n sekä järvi- että suotovedessä, mikä jäi laitevalmistajan ilmoittaman mittaustarkkuuden, ±0,15 C, alapuolella. WTW-laitteilla hajonta oli hieman suurempaa, etenkin suotovesien dekka-mittauksissa, jolloin lämpötilatulosten hajonta oli korkeimmillaan 1,16 ºC:sta. Suotovesien In Situ-mittauksissa hajonta oli suurimmillaan 0,19 ºC:sta (WTW ph 340i). Laitevalmistaja ilmoittaa WTW:n elektrodeille (happi, ph, Cond) lämpötilan mittaustarkkuudeksi ±0,1 C:sta mittauslämpötilassa (-5 ºC) 105 ºC, jos kyseessä on sisäänrakennettuna NTC (negative temperature compensation), mikä on Sentix 41 phelektrodissa. Tämä tarkkuus ylittyi vain suotovesimittauksien aikana. Tarkkuuden heikentyminen voi johtua mm. ph-elektrodin ikääntymisestä. WTW-laitteita käytettäessä suositeltavaa olisi huomioida, etenkin suotovesiä mitatessa, mittaustuloksissa 0,5 ºC asteen mittaustarkkuus mieluimmin kuin laitevalmistajan ilmoittama mittaustarkkuus. Näyteastiassa mitattaessa veden lämpötila kohosi korkeimmillaan jopa kolme astetta In Situmittauksen lämpötilaan verrattuna (WTW OXI 340i, suotovesi). Yleisesti ottaen dekasta mitattaessa veden lämpötila alussa oli noin asteen verran korkeampi kuin In Situ-mittauksissa. Tämä suosisi mittausten tekemistä suoraan kohteesta, jos se vain on mahdollista.(virtaus ei liian suuri, matala vesi). Näyteastiasta mitattaessa on huomioitava veden lämpötilan olevan 1-3 astetta suurempi kuin In Situ-mittauksessa. Tämä on kuitenkin riippuvainen ulkoilman lämpötilasta. Voisi olettaa, että ero on suurempi kuumana kesäpäivänä kuin kylmänä syyspäivänä. Suositeltavaa on, että mittaukset näyteastiasta olisi tehtävä aurinkoisena päivänä varjossa.
18 Mittalaitevertailu vedenlaadun tarkkailussa käytettäville kenttälaitteille..., arkistoraportti Liuenneen hapen pitoisuus WTW happielektrodin (Cellox 325) elektrolyytin vaihdosta on todennäköisesti kulunut enemmän kuin suositeltava puolen vuoden väli. Mittaustarkkuuteen vaikuttaa nesteen läpivirtausnopeus. Hiljaisessa (3-10 cm/s) virtauksessa mittaustarkkuus on 10 %, kun taas jo 18 cm/s:ssa mittaustarkkuus on 1 % laitevalmistajan mukaan. Pidemmällä mittausajalla saadaan kuitenkin tarkempia tuloksia. Esimerkiksi 60 sekunnin mittaus antaa 99 %:n tuloksen, kun taas 10 s:n mittaus 90 %:n tuloksen. Laitevalmistajan mukaan WTW-happielektrodin lukeman huojunta on noin 3 %:a kuukaudessa. YSI 556-käyttöohjeissa annetaan laitteilla mittaustarkkuus ± 2 %:a, kun tulos on 0-20 mg/l:ssa ja ± 6 %:n mittaustarkkuus, kun tulos on välillä mg/l:ssa. WTW-happielektrodien (Cellox 325) heikentynyt kunto oli selvästi nähtävissä WTW 330- ja 340i-laitteilla saaduissa tuloksissa. Kalibroitaessa S-arvo (relative slope) ei yltänyt ihan lukemaan 1,0, kuten uusien tai huollettujen elektrodeilla kohdalla yleensä tapahtuu. Tällä kertaa S- arvo jäi lähemmäs 0,8:a kuin 1,0:a. YSI 556-laitteille on annettu kalibroinnissa erillisestä ilmanpainebarometristä saatu ilmanpainelukema kalibrointihuoneessa. Verrattuna YSI 556-laitteiden happipitoisuuksiin ero oli keskimäärin 7 %:a. YSI 556-laitteet mittasivat keskimäärin 0,8 mg/l:ssa suurempia pitoisuuksia järvivedestä ja 0,7 mg/l:ssa suurempia pitoisuuksia suotovedestä kuin WTW:n mittalaitteet. YSI 556-happianturilla järvivedestä mitatut tulokset puolestaan olivat hyvinkin luotettavia ja vertailukelpoisia keskenään. Laitteiden välillä mittaustuloksien keskiarvot erosivat toisistaan alle 2 %:a, samoin laitteiden järvivesien mittaustulosten hajonnat jäivät 2 %:n mittaustarkkuuden sisään. Toisaalta taas YSI 556-laitteilla suotovesiojasta mitattaessa happipitoisuus tuloksissa oli suurempaa hajontaa, mikä ylitti 2 %:n mittaustarkkuuden. Syynä tähän voisi olla se, ettei sondi ollutkaan täysin veden pinnan alapuolella ensimmäisen mittaustuloksen aikana. Mahdollista on myös, että heilunta aiheutuu happea tuottavien reaktioiden aikaansaamasta liuenneen hapen pitoisuuden noususta tai happea kuluttavan esim. raudan saostumisen happea sitovan reaktion aiheuttamasta happipitoisuuden laskusta. WTW-mittalaitteilla puolestaan suotovesissä In Situ-mittauksien tuloksissa oli vähemmän hajontaa kuin dekasta mitattaessa. Hapen määrittämisessä näytevedestä on suositeltavampaa mitata happipitoisuus suoraan kohteesta ennemmin kuin näyteastiasta. Tällä tavalla pyritään vähentämään ilman hapen vaikutusta näyteveden happipitoisuuteen. 4.4 Hapetus-pelkistyspotentiaali Hapetus-pelkistyspotentiaalissa (ORP) oli suuria vaihteluja YSI 556-laitteiden kesken mitattuna samasta järvikohteesta. Suotovesiojassa tulokset puolestaan olivat lähempänä toisiaan niin YSIkuin WTW-laitteissa, sekä niiden välissä vertailussa. Tulosten hajontakin pieneni suotovedestä mitattaessa. YSI 556-laitteille valmistaja ilmoittaa mittaustarkkuudeksi ± 20 mv. Kummallakin YSI 556-laitteella mittaustulosten hajonta jäi tämän alle, mutta keskinäisessä vertailussa ne poikkesivat tästä arvosta. Järvivesimittauksissa eroa kahden YSI 556-laitteen välillä oli n.150 mv ja suotovesimittauksissa hieman yli 20 mv. Ero WTW- ja YSI 556-laitteen In Situmittauksissa järvivedestä mitattaessa oli keskimäärin 46 mv, kun taas suotovedessä ero oli kaventunut 3 mv:iin. Huollossa kalibroidun YSI 556:n (nro1) tulokset saattoivat olla virheellisiä johtuen joko redox-elektrodin heikentyneestä kunnosta tai kalibroinnista. WTW ph 340i Orpelektrodin toimivuus oli tarkastettu ennen maastoon lähtöä WTW RH 28-tarkastusliuoksella ja tulokset olivat sallituissa virherajoissa (±10 mv). WTW-mittareilla dekasta mitattuna tulokset erosivat järvivedessä In Situ-mittauksiin verrattuna, kun taas suotovedessä tulokset olivat lähes samoja. Tähän vaikuttanee veden hapettumis- tai pelkistymisherkkyys. Ei-toivottujen muutosten välttämiseksi suositeltavaa on suoraan kohteesta mittaaminen.
19 Mittalaitevertailu vedenlaadun tarkkailussa käytettäville kenttälaitteille..., arkistoraportti Happamuus (ph) Järvivesien ph-mittauksissa YSI 556-laitteiden välillä oli suurempi ero (ka=0,7 ph-yksikköä) kuin kahden WTW-mittarin (ka=0,2 ph-yksikköä) välillä. Tulokset kuitenkin tasoittuivat nopeammin YSI 556- kuin WTW-mittauksissa, joissa tulokset olivat lähellä YSI 556 nro2-laitteen ph-lukemia. Erot olivat yhteneviä redox-mittausten kanssa. Näyteastiassa mitatut ph-arvot nousivat In Situ-arvoja suuremmiksi. WTW-laitteilla mitattujen ph-tulosten hajonta oli suurempaa järvi- kuin suotovesinäytteissä kaikilla mittaustavoilla (In Situ vs. dekka), kun taas YSI 556- laitteilla hajonta oli suotovedessä suurempaa. Hajonnat olivat maksimissaan 0,16 (YSI) ja 0,34 (WTW ph 340i) ph-yksikköä. WTW-mittalaitteet ylsivät valmistajan ilmoittamaan mittaustarkkuuteen vain happamissa suotovesissä (±0,01 ph-yksikköä), kun taas YSI 556-laitteiden mittaustarkkuudet olivat mittaustarkkuuden rajoissa (±0,2 ph-yksikköä). Keskinäisessä vertailussa YSIlaitteilla mitatut tulokset ylittivät järvivedestä mitattaessa laitevalmistajan ilmoittaman mittaustarkkuuden. WTW ph-elektrodit ovat olleet satunnaisessa käytössä parin vuoden ajan, mikä voi selittää osaksi mittaustulosten hajontaa. Uusien YSI 556-laitteiden välinen ero ph:ssa (0,7) on kuitenkin huomattava, ja vaatii lisätarkastelua ja/tai huoltoa. 4.6 Loppupäätelmä Tämä tutkimus edustaa yhden päivän aikana tehtyjä mittauksia kolmesta eri kohteesta. Tulokset ovat vain pieni otanta ja niihin voi vaikuttaa useita asioita. Tulosten perusteella voidaan kuitenkin nähdä mahdolliset epävarmuudet laitteiden antamissa tuloksissa sekä niiden käsittelyssä. YSI 556- ja WTW-mittalaitteilla mitatut tulokset erosivat toisistaan. Suurin ongelma YSI 556- mittareissa oli sähkönjohtokykytulosten heilunta, johon ei tässä tutkimuksessa löydetty syytä. Laitevalmistajan ilmoittamiin mittaustarkkuuksiin verrattuna WTW-mittalaitteilla mitatut tulokset ylittivät mittaustarkkuudet lähes kaikkien muuttujien osalta joko järvivedessä tai suotovedessä. Huomattavaa on, että WTW-laitteille mittaustarkkuuden rajat eri muuttujilla olivat pienempiä kuin YSI 556-laitteille ilmoitetut mittaustarkkuudet. YSI-laitteilla mittaustarkkuudet ylittyivät hapetus-pelkistys-, sähkönjohtokyky- ja ph-mittausten osalta. Happipitoisuus ja lämpötilatulokset olivat sallituissa rajoissa kummallakin laitteella. Huomioitavaa on, että YSI-laitteiden välillä oli mittaustarkkuuden ylittäviä eroja kaikkien muiden muuttujien paitsi lämpötilan välillä. WTW-laitteilla oli myös havaittavissa eroja kahden mittalaitteen sekä kahden eri mittaustavan välillä (In Situ vs. dekka). YSI 556-laitteiden etuna on usean muuttujan yhtäaikainen mittaus. Tämä nopeuttaa mittaukseen käytettyä aikaa verrattuna WTW-mittalaitteisiin, joilla mitataan yhtä muuttujaa kerrallaan. Lisäksi YSI 556-laitteissa tulokset tasaantuivat WTW-laitteita nopeammin, etenkin ph-mittauksien osalta, jolloin ph-mittauksissa ajan käyttöön liittyvä etu on jo huomattava. WTW-laitteiden selvänä etuna tässä tutkimuksessa oli sähkönjohtokykytulosten toistettavuus verrattuna YSI 556- laitteisiin. Mittalaitteita käytettäessä on yleisesti suositeltavaa tehdä mittaukset suoraan kohteesta näyteastian sijaan, jos se vain on mahdollista. Tämä varsinkin silloin, kun tarvitaan tietoa veden ominaisuuksista In Situ-tilanteessa ja kohteesta otetaan myös vesinäyte, sillä ajallisesti eri aikana tehty mittaus ja näytteenotto voivat aiheuttaa epävarmuutta näytteen alkuainepitoisuuksien tulkinnassa. Mikäli tutkimukseen sisältyy seurantamittauksia joko tiheämmin tai vuoden aikojen mukaan, on suositeltavaa tehdä mittaukset aina samalla laitteella. Tällöin mittaustarkkuus pysyy samana ja epävarmuudet pystytään huomioimaan ja hallitsemaan paremmin. Tässä testissä esille tuli
20 Mittalaitevertailu vedenlaadun tarkkailussa käytettäville kenttälaitteille..., arkistoraportti 16 myös kalibroinnin tärkeys ja huolellisuus. Laitteiden, varsinkin ph-laitteen luotettavuuteen vaikuttaa merkittävästi, että kalibrointi tehdään usein, esim. päivittäin, jos mittauksia tehdään useina päivinä peräkkäin. Anturien ja elektrodien puhtaus ja laadun tarkastus ja tarvittaessa uusiminen on keskeistä mittausten luotettavuuden kannalta. Lisäselvitykset ovat jatkossa tarpeen tutkimuksessa ilmenneiden ongelmien selvittämiseksi. Suositeltavaa olisi myös pyrkiä tarkkailemaan mitattavien muuttujien käyttäytymistä jatkossa. Lisäksi olisi syytä selvittää, miten veden kemia ja reaktiivisuus vaikuttaa mittaustuloksiin ja mahdolliseen tulosten heiluntaan. Reaktiivisella vedellä tarkoitetaan vesifaasia, missä liukeneminen ja saostuminen eivät ole tasapainossa, vaan esim. rautaa saostuu kokoajan. Saostuminen vaikuttaa mitattaviin muuttujiin. Mikäli vielä halutaan kytkeä mitattuja muuttujia alkuaineiden liukoisuuden tai saostumisalttiuden arviointiin, on suositeltavaa tehdä useita peräkkäisiä kohdekohtaisia mittauksia hajonnan selvittämiseksi ja luotettavan mittaustuloksen saamiseksi. Kirjallisuusluettelo Operating manual ph 330, ph 340i (06/2001). Weilheim 2001, WTW GmbH & Co.KG. Germany. ( Instruction manuals OXI 330/SET, OXI 340/SET. Dissolved oxygen. Weilheim, WTW GmbH & Co.KG. Germany. ( Operating manual OXI 330i, OXI 340i (06/2004). Weilheim 2004, WTW GmbH. Germany. ( Operating manual LF 330/SET, LF 340/SET. Conductivity hand-held meter. Weilheim 1997, WTW GmbH & Co. KG. Germany. ( Operating manual TetraCon 325, TetraCon 325C. Standard Conductivity cell (02/2005). Weilheim 2005, WTW GmbH. Germany. ( Operating manual CellOx 325 (11/2002). Dissolved oxygen sensor. Weilheim 2002, WTW GmbH. Germany. ( Operation manual. YSI 556 MPS, Multiprobe system (05/2002).YSI Inc. USA (
Kannettavat Monitoimimittarit
Kannettavat Monitoimimittarit Malli ph/cond 340i ph/oxi 340i Multi 340i Multi 350i ProfiLine 197i ph/mv-, ORP- ja johtokykymittauksiin ph/mv-, ORP- ja liuenneen hapen (DO) mittari ph/mv-, liuenneen hapen-(do)
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979
LisätiedotMittaustulosten tilastollinen käsittely
Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe
LisätiedotTIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich
TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich PALUUHEIJASTAVUUSMITTAREIDEN VALIDOINTI JA VERTAILUMITTAUKSET
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotHiidenveden vedenlaatu 15.8.2005
LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN
Lisätiedotdekantterilaseja eri kokoja, esim. 100 ml, 300 ml tiivis, kannellinen lasipurkki
Vastuuhenkilö Tiina Ritvanen Sivu/sivut 1 / 5 1 Soveltamisala Tämä menetelmä on tarkoitettu lihan ph:n mittaamiseen lihantarkastuksen yhteydessä. Menetelmää ei ole validoitu käyttöön Evirassa. 2 Periaate
LisätiedotEne-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE
Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY
LisätiedotKahden laboratorion mittaustulosten vertailu
TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,
LisätiedotKriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa
Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja Automaattiset vedenlaatumittarit -workshop 15.-16.10.2013 1 Kriittiset vaiheet Mitattava kohde, mittausten tavoite Mittarien
LisätiedotOAMK TEKNIIKAN YKSIKKÖ MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO
OAMK TEKNIIKAN YKSIKKÖ MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO Työ 5 ph-lähettimen konfigurointi ja kalibrointi 2012 Tero Hietanen ja Heikki Kurki 1 JOHDANTO Työssä tutustutaan nykyaikaiseen teollisuuden yleisesti
LisätiedotVarausta poistavien lattioiden mittausohje. 1. Tarkoitus. 2. Soveltamisalue. 3. Mittausmenetelmät MITTAUSOHJE 1.6.2001 1 (5)
1.6.2001 1 (5) Varausta poistavien lattioiden mittausohje 1. Tarkoitus Tämän ohjeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja selkeyttää varausta poistavien lattioiden mittaamista ja mittaustulosten dokumentointia
LisätiedotKosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti
Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden
LisätiedotVedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti
1 L U O D E C O N S U L T I N G O Y 1 3 9 2 2-4 HÄMEENLINNAN KAUPUNK I Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 211 Mittausraportti Mikko Kiirikki Luode Consulting Oy
LisätiedotVesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013
Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään
LisätiedotHI ja HI ph/ec/tds/ C Mittarit
Käyttöohje 1 HI9811-5 ja HI9812-5 ph/ec/tds/ C Mittarit Käyttöohje Sisällysluettelo Käyttöohje 2 Yleistä...3 Laitteen käyttö...4 Alkuvalmistelut...4 ph-mittaus...4 EC/TDS-mittaus...4 Lämpötilamittaus...5
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista
Lisätiedot1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely
JOKIohjelman raportti Ojavesiseuranta vuonna 218 1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely Ojavesiseuranta aloitettiin JOKIohjelman toiminta-alueella 17.4.218 ja viimeinen näytteenottopäivä oli 5.11.218.
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustulokset ovat aina todellisten luonnonvakioiden ja tutkimuskohdetta kuvaavien suureiden likiarvoja, vaikka mittauslaite olisi miten
LisätiedotKaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari
KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Sedimentin geokemiallisten olojen muuttuminen kaivoskuormituksessa (KaiHali-projektin työpaketin 2 osatehtävä 3), Jari Mäkinen, Tommi Kauppila ja Tatu Lahtinen
LisätiedotKORPILAHDEN YHTENÄISKOULU
KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET 2.2 116 / KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU, SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET Mittaus toteutettiin 2.2 116 välisenä aikana. Mittaukset toteutettiin Are Oy:n langattomalla
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotMittaustekniikka (3 op)
530143 (3 op) Yleistä Luennoitsija: Ilkka Lassila Ilkka.lassila@helsinki.fi, huone C319 Assistentti: Ville Kananen Ville.kananen@helsinki.fi Luennot: ti 9-10, pe 12-14 sali E207 30.10.-14.12.2006 (21 tuntia)
LisätiedotVanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara
Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120
LisätiedotMitä kalibrointitodistus kertoo?
Mitä kalibrointitodistus kertoo? Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Laitteen kalibroinnista hyödytään vain jos sen tuloksia käytetään hyväksi.
LisätiedotTURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU
TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU
Lisätiedotjohtokyky- ja redox-anturit s.11 bufferiliuokset s.12
Mallit: PH1, COND1 ja PH5 testaussarjat s.2 PH5 ja PC5 testaussarjat s.3 PH5 ja ph7 food elintarviketestaussarjat s.4 ph7 ja ph7 food testaussarjat s.5 PC70 testaussarja s.6 ph80 Set 1 laboratoriosarja
LisätiedotLaboratorioraportti 3
KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Laboratorioraportti 3 Laboratorioharjoitus 1B: Ruuvijohde Ryhmä S: Pekka Vartiainen 427971 Jari Villanen 69830F Anssi Petäjä 433978 Mittaustilanne Harjoituksessa
LisätiedotJÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ
Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun
LisätiedotAineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti
Aineopintojen laboratoriotyöt 1 Veden ominaislämpökapasiteetti Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Marko Peura työ tehty 19.9.008 palautettu 6.10.008 Sisällysluettelo Tiivistelmä...3 Johdanto...3
LisätiedotTALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET
Vastaanottaja VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, hankevalmistelut Kielotie 13, 01300 VANTAA Ulla Lignell Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 11.10.2013
LisätiedotDestia Oy Lemminkäinen Infra Oy Oy Göran Hagelberg Ab VUOHIMÄEN MAA-AINESTEN OTTOALUEET, KIRKKONUMMI ESITYS MELUSEURANNAN JÄRJESTÄMISESTÄ YLEISTÄ
Destia Oy Infra Oy Oy Göran Hagelberg Ab VUOHIMÄEN MAA-AINESTEN OTTOALUEET, KIRKKONUMMI ESITYS MELUSEURANNAN JÄRJESTÄMISESTÄ YLEISTÄ Destia Oy, Infra Oy ja Oy Göran Hagelberg Ab ovat maa-aineslupa- ja
LisätiedotKäyttöohje HI98127 / HI98128. Pietiko Oy Tykistökatu 4 B 310(ElektroCity) 20520 Turku, puh (02) 2514402, fax (02) 2510015 www.pietiko.
HI98127 / Tekniset tiedot Mittausalue HI98127-2,0...16,0 ph -2,00...16,00 ph Lämpötila -5...+60 C Resoluutio HI98127 0,1 ph 0,01 ph Lämpötila 0,1 C Tarkkuus HI98127 ± 0,1 ph ± 0,001 ph Lämpötila ± 0,5
LisätiedotHEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015
HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 AINEISTO JA METELMÄT 1 4 TULOKSET 4
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 LIITE 1 VIRHEEN RVIOINNIST Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin
Lisätiedot1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen
1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA Ilppo Kettunen L K E N M 0 N I S T E S A R J 1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA I Kettunen n ves Kouvola 1980 irin vesitoimisto S I S Ä L L Y S L U E T T E L 0
LisätiedotMitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa
Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat
Lisätiedot1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4
Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara
TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Vesihuolto 16.12.2014 Jukka Sandelin HSY Raportti Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki 1. TAUSTAA Helsingin seudun ympäristöpalvelut / vesihuolto
LisätiedotKALKINPOISTOAINEET JA IHOMME
KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME Martta asuu kaupungissa, jossa vesijohtovesi on kovaa 1. Yksi kovan veden Martalle aiheuttama ongelma ovat kalkkisaostumat (kalsiumkarbonaattisaostumat), joita syntyy kylpyhuoneeseen
LisätiedotPORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy
9.7.2015 PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy 7.7.2015 Helsinki Lf Segersvärd Oy Finnrock Ab Gsm: 010 832 1319 lf.segersvard@finnrock.fi 9.7.2015 SISÄLLYS TERMIT
LisätiedotYMPÄRISTÖSEURANNAT Ympäristömelu ja ilmanlaatu. Jani Kankare
YMPÄRISTÖSEURANNAT Ympäristömelu ja ilmanlaatu Jani Kankare 23.10.2015 Promethor Oy Muun muassa äänen, tärinän ja ilmanlaatuselvityksien asiantuntijayritys - Mittaukset ja mallinnus - Suunnittelu - Lupahakemukset
Lisätiedotjohtokyky- ja redox-elektrodit s.12 bufferiliuokset s.13
Mallit: PH 1, 5 ja ORP5 ph- ja redox -mittarit s.2 ph 7 ja 70 testaussarjat s.3 COND 1 ja 5 johtokykymittarit s.4 OXY 7 ja 70 happimittarit s.5 PC 5 ja 70 monisuuremittarit s.6 ph8 laboratoriosarja s.7
LisätiedotKojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1
Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi
LisätiedotSami Isoniemi, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy
TUTKIMUSSELOSTUS 22500365-012 Pekka Koskimies Porvoon kaupunki Tekniikankaari 1, 06100 Porvoo Pekka.Koskimies@porvoo.fi Paine-ero seuranta Kohde: Aleksanterinkatu 25, 06100 Porvoo Aika: 6.-13.3.2017 mittaus
LisätiedotPIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET
FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Savon ympäristötoimi PIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET Raportti 171905-P11889 30.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 30.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotVesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena
Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Pauliina Salmi ja Kalevi Salonen 2nd Winter Limnology Symposium, Liebenberg, Saksa, 31.5.21 Mukailtu suomeksi
LisätiedotEräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella
Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Johdanto Kylmäojan itäisessä haarassa tehdyt automaattimittaukset ja näytteenotto kevättulvan
LisätiedotKäyttökokemuksia vedenlaatumittareista ja aineistojen käsittelystä
Käyttökokemuksia vedenlaatumittareista ja aineistojen käsittelystä Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT MITTARI hankkeen workshop 14.5.2013 Pyhäjärvi-instituutti 1 Mittarit Vedenlaatumittareita käytössä vuodesta
LisätiedotAS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt
AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt A11-03 USB-käyttöinen syvyysanturi 5op 13.9.2011-29.11.2011 Johan Backlund Ohjaaja: Johan Grönholm Johdanto Projektin tavoitteena oli suunnitella
LisätiedotBetonin suhteellisen kosteuden mittaus
Betonin suhteellisen kosteuden mittaus 1. BETONIN SUHTEELLISEN KOSTEUDEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. MITTAUSSUUNNITELMA 4. LAITTEET 4.1 Mittalaite 4.2 Mittalaitteiden tarkastus ja kalibrointi 5.
LisätiedotKARTOITUSRAPORTTI. Asematie Vantaa 1710/
Asematie 7 01300 Vantaa 1710/6416 26.3.2018 2 KOHDETIEDOT... 3 LÄHTÖTIEDOT... 4 RAKENTEET... 4 SUORITETUT TYÖT SEKÄ HAVAINNOT... 4 KÄYTETTY MITTAKALUSTO... 4 MITTAUSPÖYTÄKIRJA... 5 YHTEENVETO... 7 3 KOHDETIEDOT
LisätiedotRantatunnelin ympäristöseurannat 2018
Rantatunnelin ympäristöseurannat 2018 Vuosiraportti 1 15.2.2019 Painumaseuranta Finlaysonin kirkon seurantapisteissä ei todettu painumia mittaustarkkuuden rajoissa Onkiniemen autokatos painuu jatkuvasti
LisätiedotNÄYTTEENOTTORAPORTTI. 1. Kenttämittaukset
NÄYTTEENOTTORAPORTTI Projekti 1510006887-003 Päivämäärä 12.8.2013 Laatinut Mikael Leino 1. Kenttämittaukset Päivämäärä 12/8/2013 Näytteenhaku ja kenttämittaukset tehtiin perjantaina 9.8.2013. Näytteet
LisätiedotMitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta
Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta Arto Mäkinen Projektipäällikkö, Metso Automation Sisältö Metson jatkuvatoimisen mittauspalvelun
LisätiedotKäytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä
Käytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä Marjo Tarvainen Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.11.2017 Finntesting seminaari, Viikki VARELYn jatkuvatoimisten vedenlaatuasemien
LisätiedotAuri Koivuhuhta Sonkajärvi
Sotkamon Talvivaaran ympäristön vesien harvinaiset maametallien sekä talliumin, lyijyn ja uraanin pitoisuudet GTK:n tekemän selvityksen tulosten esittely Esityksen sisältö Mitä ovat harvinaiset maametallit
LisätiedotPUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa
LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys
LisätiedotVAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN-
Q 16.1/21/73/1 Seppo Elo 1973-11-16 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Geofysiikan osasto Painovoimapisteiden korkeuden mittauksesta statoskoopeilla VAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN- MÄARITYKSESTA
LisätiedotPIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI
16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi
LisätiedotTASO-mittausasemien kalibrointi
3.1.214 TASO-mittausasemien kalibrointi TASO-hankkeen mittausasemat mittasivat veden virtaamaa sekä laatumittauksina sameutta, kiintoainetta, COD:ta ja DOC:ta. Asemat asennettiin 211 loppuvuonna 212 alkuvuonna
LisätiedotVEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY
VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotDIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI
DIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI Tekijä: Marko Olli 16.10.2018 Sisällys 1 Johdanto...3 2 Hankkeen tavoitteet ja vaikuttavuus...3 3 Laitteisto ja mittaustarkkuus...3 4 Pilotointi ja
LisätiedotTURUN AMMATTIKORKEAKOULU L6010402.7_4h 1(5) TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO 23.8.2011
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU L6010402.7_4h 1(5) FYSIIKAN LABORATORION OPISKELIJAN OHJE 1. Työskentelyoikeus Opiskelijalla on oikeus päästä laboratorioon ja työskennellä siellä vain valvojan läsnäollessa. Työskentelyoikeus
Lisätiedotph-määrityksen MITTAUSEPÄVARMUUS
ph-määrityksen MITTAUSEPÄVARMUUS ph-määrityksen TUTKIMUSTYÖTÄ JO YLI 8 VUOTTA Aloitimme vuonna 2002 systemaattisen ph-määrityksen tutkimustyön syystä, että kansainväliset suositukset phmääritykseen lasielektrodilaitteiston
LisätiedotKaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari
KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Järvien kerrostuneisuuden purkaminen ja sen geokemialliset vaikutukset Jari Mäkinen, Tutkimuskysymys ja -menetelmiä Laskeeko ph haitallisen alas kunnostettaessa?
LisätiedotMittausten jäljitettävyysketju
Mittausten jäljitettävyysketju FINAS-päivä 22.1.2013 Sari Saxholm, MIKES @mikes.fi p. 029 5054 432 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut
LisätiedotKakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset 2008 Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 23.3.2009
Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 3.3.9 Sivu 1/9 Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 3.3.9 1. Tutkimus Toteutettujen
LisätiedotTurvepaksuuden ja ojituksen merkitys happamuuskuormituksen muodostumisessa (Sulfa II)
Turvepaksuuden ja ojituksen merkitys happamuuskuormituksen muodostumisessa (Sulfa II) Miriam Nystrand Geologi & mineralogi, Åbo Akademi Akademigatan 1, 2 Åbo miriam.nystrand@abo.fi Vaikka sulfidipitoisilla
LisätiedotMärehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.
Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla
LisätiedotASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen
ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman
LisätiedotPaimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015
1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla
LisätiedotPANK-4113 PANK PÄÄLLYSTEEN TIHEYS, DOR -MENETELMÄ. Asfalttipäällysteet ja massat, perusmenetelmät
Asfalttipäällysteet ja massat, perusmenetelmät PANK-4113 PANK PÄÄLLYSTEEN TIHEYS, DOR -MENETELMÄ PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 13.05.2011 17.04.2002 1. MENETELMÄN TARKOITUS
LisätiedotYMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI
Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu
LisätiedotTutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :
Tutkimuskohteen sijainti: K E M I Eli järvi 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy - Malminetsinta HUMUSTUTKIMUSKOKEILU KEMI, ELIJARVI Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Näytteenoton suoritus Preparointi
Lisätiedotpeltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotOikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.
Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan
Lisätiedottesto 831 Käyttöohje
testo 831 Käyttöohje FIN 2 1. Yleistä 1. Yleistä Lue käyttöohje huolellisesti läpi ennen laitteen käyttöönottoa. Säilytä käyttöohje myöhempää käyttöä varten. 2. Tuotekuvaus Näyttö Infrapuna- Sensori, Laserosoitin
LisätiedotTutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista
Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista sivu 1/6 Päiväys: 18.05.2006 Asiakas: Laatija: Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA Yhteyshenkilö: Pekka Wallenius
LisätiedotTSI VELOCICALC 9515 KÄYTTÖOHJE
TSI VELOCICALC 9515 KÄYTTÖOHJE Velocicalc 9515 käyttöohje 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Mittarin perusvarusteet.. 3 2 Käyttöönotto. 3 Virransyöttö.. 3 Paristojen asennus... 3 Teleskooppianturin käyttö... 3 3 Mittarin
LisätiedotKontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014
Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan
LisätiedotMetsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa
Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden
LisätiedotJäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016
Tutkimusraportti 121 / 2017 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Nenäinniemen puhdistamo Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA...
LisätiedotEksimeerin muodostuminen
Fysikaalisen kemian Syventävät-laboratoriotyöt Eksimeerin muodostuminen 02-2010 Työn suoritus Valmista pyreenistä C 16 H 10 (molekyylimassa M = 202,25 g/mol) 1*10-2 M liuos metyylisykloheksaaniin.
LisätiedotTalvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan
Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 21-211 - Tarkkailutulosten mukaan 4.1.211 1 Pintavesien tarkkailukohteet, Talvivaara Jormasjärvi Kolmisoppi Tuhkajoki Kalliojärvi Salminen Ylälumijärvi
LisätiedotOtoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654
1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää
LisätiedotMURSKAUKSEN MELUMITTAUS Kivikontie Eritasoliittymä Destia Oy
MURSKAUKSEN MELUMITTAUS Kivikontie Eritasoliittymä Destia Oy 9.12.2013 Helsinki Vesa Sinervo Oy Finnrock Ab Gsm: 010 832 1313 vesa.sinervo@finnrock.fi SISÄLLYS TERMIT JA NIIDEN MÄÄRITELMÄT... 1 JOHDANTO...
LisätiedotMikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen
Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Johdanto Lohjanjärven vedenlaadun kartoitus liittyy Karjaanjoki Life hankkeeseen, jossa Lohjanjärven ja sen valuma-alueen tilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä
LisätiedotRadonin mittaaminen. Radonkorjauskoulutus. Ylitarkastaja Tuukka Turtiainen
Radonin mittaaminen Radonkorjauskoulutus Ylitarkastaja Tuukka Turtiainen Mikä mittausmenetelmä valitaan? Valintaan vaikuttaa 1. mitä laitteita on saatavilla 2. mitä tietoa halutaan mittauksella saada 3.
LisätiedotEristysvastuksen mittaus
Eristysvastuksen mittaus Miksi eristyvastusmittauksia tehdään? Eristysvastuksen kunnon tarkastamista suositellaan vahvasti sähköiskujen ennaltaehkäisemiseksi. Mittausten suorittaminen lisää käyttöturvallisuutta
LisätiedotRAIDETESTERIN KÄYTTÖOHJE
RAIDETESTERIN KÄYTTÖOHJE Yleiskuvaus Mittalaite tutkiin virtapiirin johtavuutta ja ilmaisee virtapiirissä olevan puhtaasti resistiivisen vastuksen. Mittalaitteen toiminnallisuus on parhaimmillaan, kun
LisätiedotVeden laadun seuranta TASO-hankkeessa
Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,
Lisätiedot9500 FOTOMETRIN mittausohjeet
9500 FOTOMETRIN mittausohjeet Fotometrin ohjelmointinumero: Phot 7. KLOORI (DPD) Vapaan, sitoutuneen ja kokonaiskloorin analysointi vedestä. Fotometrinen menetelmä Automaattinen aallonmittaus Mittavälillä
LisätiedotMITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015
MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET Mittausraportti 2 (11) 1 YLEISTIEDOT 1.1 Tutkimuskohde Kenraalintie 6 01700 Vantaa 1.2 Tutkimuksen tilaaja Vantaan
LisätiedotKEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012
JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 2.12.212 1 (2) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 212 Talven 212 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua
LisätiedotJHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus
JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus Versio: 28.2.2013 Julkaistu: 28.2.2013 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Yleiset vaatimukset... 2 2 Latauspalvelun
Lisätiedotr = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.
A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät
LisätiedotFirstbeat Hyvinvointianalyysi
Firstbeat Hyvinvointianalyysi Mihin Firstbeat -mittaus perustuu? Mittaus perustuu sykevälivaihtelun muutoksiin. Alla on kuvattuna mitä sykevälivaihtelu tarkoittaa. Mitä tietoa Firstbeat mittauksella saadaan?
Lisätiedot