LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Espoo-instituutti, Leppävaara VERKKOLOMAKEJÄRJESTELMÄ SÄTEILYTURVA- KESKUKSEN (STUK) TARKASTUSPÖYTÄKIRJOJEN SÄHKÖISTÄMISEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Espoo-instituutti, Leppävaara VERKKOLOMAKEJÄRJESTELMÄ SÄTEILYTURVA- KESKUKSEN (STUK) TARKASTUSPÖYTÄKIRJOJEN SÄHKÖISTÄMISEEN"

Transkriptio

1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Espoo-instituutti, Leppävaara VERKKOLOMAKEJÄRJESTELMÄ SÄTEILYTURVA- KESKUKSEN (STUK) TARKASTUSPÖYTÄKIRJOJEN SÄHKÖISTÄMISEEN Jari Syrjälä Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Opinnäytetyö Syyskuu, 2004

2 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Espoo-instituutti, Leppävaara Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Elektroninen liiketoiminta TIIVISTELMÄ Jari Syrjälä Verkkolomakejärjestelmä Säteilyturvakeskuksen (STUK) tarkastuspöytäkirjojen sähköistämiseen Vuosi 2004 Sivumäärä 89 Verkkolomakejärjestelmä Säteilyturvakeskuksen (STUK) tarkastuspöytäkirjojen sähköistämiseen -tutkielma on selvitys neljän eri lomakeohjelmiston soveltuvuudesta tarkastuspöytäkirjojen sähköistämiseen. Opinnäytetyössä on selvitetty lomakeohjelmistojen soveltuvuutta verkkolomakejärjestelmäksi käyttämällä mittareina tarkastuspöytäkirjojen ja Säteilyturvakeskuksen ohjelmistoarkkitehtuurin asettamia vaatimuksia. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esiin, miten hyvin tarkastelun kohteena olevat neljä eri lomakeohjelmistoa voisivat parantaa ydinvoimalaitosten ja valmistajien valvontaa sekä tarkastusta nykykäytäntöön verrattuna sekä miten hyvin tutkittavat lomakeohjelmistot soveltuvat STUKin ohjelmistoarkkitehtuuriin ja täyttävät tarkastuspöytäkirjojen käsittelyprosessille asetetut vaatimukset. Opinnäytetyön tarkoituksena on tukea sähköisen asioinnin kehittämistä STUKissa sekä löytää ratkaisu tarkastuspöytäkirjojen sähköistämiseen. Opinnäytetyön pääongelmaksi muodostui luotettavien johtopäätöksien tekeminen. Tarkat ja luotettavat tulokset olisivat edellyttäneet testiympäristöä. Tämä ei kuitenkaan ajanpuutteen ja resurssien vuoksi ollut mahdollista. Tutkielman taustateorian lähteinä ovat olleet sähköiseen asiointiin ja tekniseen tietoturvaan liittyvä kirjallisuus ja Internet. Lomakeohjelmistojen tutkimusaineiston lähteenä on ollut Internet. Sähköiseen asiointiin ja tekniseen tietoturvaan liittyvää tutkimusmateriaalia on kerätty alan kirjallisuudesta sekä myös Internetistä. Selvityksessä on käytetty kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Verkkolomakejärjestelmän voidaan todeta nykykäytäntöön verrattuna yksinkertaistavan ja vähentävän manuaalisia työvaiheita tarkastuspöytäkirjojen käsittelyprosessissa. Tarkastuspöytäkirjojen tiedot on mahdollista saada viiveettä vuorokauden ympäri ja järjestelmä parantaa myös tarkastuspöytäkirjojen jäljitettävyyttä. Asiasanat lomakeohjelmisto, verkkolomakejärjestelmä, verkkolomake, tarkastuspöytäkirja, sähköinen asiointi

3 LAUREA-POLYTECHNIC Espoo Institute, Leppävaara Information Technology Programme ebusiness ABSTRACT Jari Syrjälä An e-form System for the Radiation and Nuclear Safety Authority (STUK) Year 2004 Pages 89 An e-form System for the Radiation and Nuclear Safety Authority (STUK) is a study of four different electronic form applications applicability for protocols. This thesis has determined the applicability of some e-form applications for an e-form system by using indicators that are set up for STUK protocols and software architecture. This thesis aims to introduce how well these four different e-form applications are able to improve nuclear plants and manufacture control and inspection compared to existing practices, and also how these four e-form applications apply to the STUK s software architecture and cover demands that are set up for the protocol handling process. The purpose of this thesis is to support developing an electronic service in STUK and to develop the solution for computerization. The main problem of this evaluation was to make dependable inferences. Exact and reliable results would have required a test environment. This was not possible because of the lack of time and resources. The background information sources for this study have been the literature for electronic service and technical data security and the Internet. The material sources of the e-form applications research have been the Internet. Electronic service and technical data security study material were collected from literature and also from the Internet. In this thesis a qualitative study method has been used. The e-form system can simplify and reduce manual working phases in the protocol handling process compared to existing practice. The information in protocols can be reached without time delay for 24 hours and the system also enhances the tracking of protocols. Keywords An e-form application, an e-form system, an e-form, protocol, an electronic service

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Opinnäytetyön aihe ja tutkimuskysymykset Opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus Opinnäytetyön aineisto ja menetelmät Opinnäytetyön rajaus ja sisältö Käsitteet XML -teknologia Web Services -teknologia Hummingbird DM 5.1 -dokumenttienhallintajärjestelmä Verkkolomake Varmenne LÄHTÖKOHDAT TARKASTUSPÖYTÄKIRJOJEN SÄHKÖISTÄMISELLE Sähköinen asiointi julkisessa hallinnossa Sähköistä asiointia koskevat lait ja ohjeet Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa Laki sähköisistä allekirjoituksista Väestötietolain ja henkilökorttilain säännökset Tietoturvallisuusvaatimukset sähköisessä asioinnissa JHS 144 sähköisten lomakkeiden metatiedot ja esitysmuodot Selvitettävän verkkolomakejärjestelmän suhde vastaaviin valtionhallinnon hankkeisiin TARKASTUSPÖYTÄKIRJAT JA VAATIMUKSET VERKKOLOMAKEJÄRJESTELMÄLLE Tarkastuspöytäkirjat Tarkastuspöytäkirjojen käsittelyprosessi Tarkastuspöytäkirjojen käsittelyprosessi ja toiminnallisuus Tarkastuspöytäkirjojen vaatimukset verkkolomakejärjestelmälle Ohjelmistoarkkitehtuurin vaatimukset verkkolomakejärjestelmälle Muut vaatimukset verkkolomakejärjestelmälle VERKKOLOMAKEJÄRJESTELMÄ Microsoft Office InfoPath Yleistä InfoPath 2003 toiminta InfoPath 2003 ja Web services...35

5 4.1.4 InfoPath ja tietoturva InfoPath 2003:n edut ja haitat Yhteenveto Adobe Form Server Yleistä Adobe Form Server -arkkitehtuuri Adobe -lomakesuunnittelu ja XDP Adobe Form Serverin edut ja haitat Yhteenveto Verity LiquidOffice Yleistä LiquidOffice -arkkitehtuuri LiquidOffice -rajapinnat LiquidOffice -lomakesuunnittelu LiquidOffice SSO -arkkitehtuuri LiquidOfficen edut ja haitat Yhteenveto Avain Technologies X-Web Form Manager (X-WFM) Yleistä X-Web Form Manager -arkkitehtuuri X-Web Form Manager -integraatio X-Web Form Managerin edut ja haitat Yhteenveto JOHTOPÄÄTÖKSET Microsoft Office InfoPath Adobe Form Server Verity LiquidOffice Avain Technologies X-Web Form Manager...63 LÄHTEET...65 KUVAT...68 MÄÄRITELMÄT...69 LIITTEET...77 Liite 1 Sähköisestä palvelusta käyttötilanteessa ladattavan koodin tietoturvallisuus...78 Liite 2 Tarkastuspöytäkirjojen manuaalinen ja automatisoitu prosessi...83 Liite 3 RT-lomake...84

6 Liite 4 KM-lomake...85 Liite 5 KO-lomake...86 Liite 6 Verkkolomakejärjestelmälle asetetut vaatimukset...87 Liite 7 Sähköinen hitsaajatodistus...88

7 1 JOHDANTO Säteilyturvakeskus (STUK) käyttää pöytäkirjakäytäntöä sekä ydinvoimalaitosten että valmistajien laitteiden, rakenteiden ja järjestelmien valvonnassa ja tarkastamisessa. Nykyinen valvontatyö tapahtuu paperimuodossa olevilla tarkastuspöytäkirjoilla. Valvontatyön määrän kasvaessa uuden rakennettavan ydinvoimalaitoksen myötä on havaittu tarpeelliseksi modernisoida valvontatyössä käytettäviä menetelmiä. Valvontatyöprosessin automatisoimiseksi ja sähköistämiseksi tarvitaan verkkolomakejärjestelmä. STUKin tarkastuspöytäkirjojen jakelu ja käsittely julkisessa tietoverkossa tulee jatkossa olla ajasta ja paikasta riippumatonta. Tarkastuspöytäkirjat tallennetaan ja arkistoidaan käsittelyn viimeisessä vaiheessa STUKin Hummingbird DM 5.1 -dokumenttienhallintajärjestelmään. Verkkolomakejärjestelmälle asetetaan vaatimuksia niin tarkastuspöytäkirjojen käsittelyprosessin kuin myös tietoturvan suhteen. Tässä opinnäytetyössä selvitetään tutkittavien lomakeohjelmistojen teknologiaa ja soveltuvuutta verkkolomakejärjestelmäksi, huomioiden tarkastuspöytäkirjojen käsittelyprosessin ja STUKin ohjelmistoarkkitehtuurin asettamat vaatimukset sekä vastataan esitettyihin tutkimuskysymyksiin. Tässä johdannossa kuvataan lyhyesti keskeiset käsitteet kuten XML- ja Web service -teknologia, jotka ovat reunaehtoja lomakeohjelmiston integroituessa STUKin Hummingbird DM 5.1 -dokumenttienhallintajärjestelmään. Edelleen tässä opinnäytetyössä vastataan tutkimuskysymyksiin, huomioiden JHS 144 standardi sähköisten lomakkeiden metatiedoista ja esitysmuodoista sekä valtionvarainministeriön yleisohje sähköisten palveluiden ja asioinnin tietoturvallisuudesta (VAHTI 4/2001) ministeriöille, laitoksille ja virastoille. 1.1 Opinnäytetyön aihe ja tutkimuskysymykset Tämän opinnäytetyöraportin aiheena on tarkastella ja käsitellä, miten hyvin tässä työssä tutkimuksen kohteena olevat neljä eri lomakeohjelmistoa soveltuvat Säteilyturvakeskuksen (STUK) tarkastuspöytäkirjojen sähköistämiseen. Tutkimusaineiston lähteenä on käytetty Internet-sivustoja ja ratkaisutoimittajilta saatua materiaalia. Tutkimuksen mittareina on käytetty STUKin ohjelmistoarkkitehtuurin ja tarkastuspöytäkirjojen käsittelyprosessin asettamia vaatimuksia.

8 8 Tutkittavat lomakeohjelmistot ovat Microsoft Office InfoPath 2003, Adobe Form Server, Verity Liquid Office ja Avain Technologies X-Web Form Manager. Vastausta soveltuvuuteen haetaan seuraavilla tutkimuskysymyksillä: Miten hyvin tarkastelun kohteena olevat lomakeohjelmistot soveltuvat STUKin ohjelmistoarkkitehtuuriin? Miten hyvin tutkittavat lomakeohjelmistot täyttävät STUKin tarkastuspöytäkirjalomakkeille asetetut vaatimukset? Miten hyvin tutkittavilla lomakeohjelmistoilla voidaan hyödyntää tarkastuspöytäkirjalomakkeita yli julkisen verkon? Miten päädyttiin yhteen lomakeohjelmistoratkaisuun? Miten verkkolomakejärjestelmä voisi parantaa nykykäytäntöä? 1.2 Opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus Tämän opinnäytetyön tavoitteena on vastata esitettyihin tutkimuskysymyksiin ja löytää soveltuvin lomakeohjelmisto Säteilyturvakeskuksen tarkastuspöytäkirjojen sähköistämiseen. Tavoitteena on myös tuoda esiin, miten hyvin tässä työssä tutkimuksen kohteena olevat lomakeohjelmistot voisivat parantaa ydinvoimalaitosten ja valmistajien valvontaa sekä tarkastusta nykykäytäntöön verrattuna. Tämän raportin tarkoituksena on myös tukea omalta osaltaan STUKissa laajemmin meneillä olevaa sähköisen asioinnin kehittämistä. STUKin tarkastuspöytäkirjojen sähköistäminen on laajuudessaan ensimmäinen sähköisen asioinnin hanke, jonka selvitystyö on käynnistetty keväällä Tässä selvitystyössä on kysymyksessä ns. vaativa sähköinen asiointi, johon liittyy vahva käyttäjän tunnistaminen sekä julkiseen avaimeen pohjautuva sähköinen allekirjoitus kiistämättömyyden takaamiseksi. Erityisen tarpeelliseksi uusi verkkolomakejärjestelmä tulee uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisen myötä, jolloin rakenne- ja laitetarkastusten määrä kasvaa merkittävästi. 1.3 Opinnäytetyön aineisto ja menetelmät Tämän opinnäytetyön tutkimusaineiston lähteenä on käytetty ohjelmistovalmistajien Internet-sivustoja ja ratkaisutoimittajien materiaalia lomakeohjelmistoista. Näiden lisäksi

9 9 on käytetty lähteenä valtionvarainministeriön ja sisäasiainministeriön sekä JUHTAn Internet-sivustojen ohjeita, koskien sähköistä asiointia ja teknistä tietoturvaa sekä myös kirjallisuutta sähköisestä asiointipalveluista ja tietoturvallisuudesta. Opinnäytetyön aineiston analysoimiseksi on käytetty kvalitatiivista menetelmää. Opinnäytetyössä käytetyt mittarit ovat pääsääntöisesti kvalitatiivisia: Tarkastuspöytäkirjojen asettamat vaatimukset verkkolomakejärjestelmälle STUKin ohjelmistoarkkitehtuurin vaatimukset verkkolomakejärjestelmälle Muut vaatimukset verkkolomakejärjestelmälle, esim. lainsäädäntö ja ohjeet. 1.4 Opinnäytetyön rajaus ja sisältö Tämä opinnäytetyö on rajattu tarkastelemaan neljän eri lomakeohjelmiston soveltuvuutta STUKin tarkastuspöytäkirjojen sähköistämiseen. Tarkastelun kohteena ovat seuraavat lomakeohjelmistot: Microsoft Office InfoPath 2003 Adobe Form Server Verity LiquidOffice Avain Technologies X-Web Form Manager. Tässä opinnäyteraportissa ei käsitellä mahdollisia muita ratkaisuja tarkastuspöytäkirjojen sähköistämiseen, esimerkiksi räätälöityjä ratkaisuja. Tässä raportissa viitataan yleisellä tasolla Valtionvarainministeriön koordinoimaan Lomake.fi -portaaliin, joka on valtion sähköisten lomakkeiden verkkopalvelu julkiselle sektorille. Luku 2 käsittelee lähtökohtia tarkastuspöytäkirjojen sähköistämiselle. Tietoturvallisuus on eräs tärkeä näkökohta, selvitettäessä lomakeohjelmistojen soveltuvuutta verkkolomakejärjestelmäksi. Luvussa 2.2. käsitellään sähköistä asiointia koskevat lait ja ohjeet ja luvussa 2.3 huomioidaan valtionvarainministeriön yleisohje sähköisten palveluiden ja asioinnin tietoturvallisuudesta (VAHTI 4/2001) ministeriöille, laitoksille ja virastoille lomakeohjelmistoa valittaessa.

10 10 Koska tässä opinnäytetyössä on kysymys tarkastuspöytäkirjojen sähköistäminen, huomioidaan myös julkisen tietohallinnon neuvottelukunnan (JUHTA) asettama suositus sähköisten lomakkeiden metatiedoista ja esitysmuodoista (JHS 144) luvussa 2.4. Suosituksessa määritetään ne tiedot ja tietojen esittämistavat, joiden avulla sähköistenlomakkeiden käsittelyyn ja hakuun liittyvät toimenpiteet saadaan yhdenmukaisiksi riippumatta, kuka on lomakkeen suunnitellut tai minne lomake on tallennettu. Suositus ottaa kantaa myös sähköisten lomakkeiden esitysmuotoihin. (Sisäasiainministeriön julkaisusarja 14/2001.) Tarkastuspöytäkirjojen taustaa käsitellään luvussa 3. Tässä luvussa kuvataan nykykäytäntöä ja tarkastuspöytäkirjojen käsittelyprosessia verkkolomakejärjestelmässä sekä esitetään STUKin ohjelmistoarkkitehtuurin ja tarkastuspöytäkirjojen käsittelyprosessin asettamia vaatimuksia verkkolomakejärjestelmälle. Luku 4 tarkastelee ja käsittelee neljän eri lomakeohjelmiston arkkitehtuuria ja teknologiaa STUKin vaatimuksien näkökulmasta. Luvassa 5 vastataan esitettyihin tutkimuskysymyksiin. 1.5 Käsitteet Seuraavissa luvuissa kuvataan tämän opinnäytetyön keskeiset käsitteet XML -teknologia Tässä opinnäytetyössä tarkastelun kohteena olevien lomakeohjelmistojen eräänä vaatimuksena verkkolomakejärjestelmäksi on tukea Extensible Markup Languagea (XML), joka tähtää tietoa välittävien järjestelmien tekniseen yhteensopivuuteen. XML koostuu useista erillisistä teknisistä määrityksistä, jotka muodostavat protokollapinoa muistuttavan hierarkian. (Nykänen 2002.) XML-tuki on erityisen tärkeä piirre pyrittäessä ratkaisuun, jossa valittava teknologia on mahdollisimman vähän riippuvainen muussa tietoteknisessä ympäristössä tapahtuville muutoksille tuotettaessa lomakkeita ja jatkokäsiteltäessä niitä. XML:llä saavutetaan toimittaja- ja arkkitehtiriippumaton tapa tallentaa tietoa, jonka avulla voidaan varmistaa informaation käytettävyys tulevaisuudessa.

11 11 Laajasti tarkasteltuna XML määrittelee modulaarisen XML-perheen (suositus- ja teknologiaperheen), joka erityisesti mahdollistaa mm. seuraavia asioita: pysyvään, julkiseen ja käyttöoikeuksiltaan vapaaseen dokumenttiformaattiin perustuva ohjelmien välinen tiedonsiirto yksi yhtenäinen perusmerkistö (Unicode) yhtenäinen ja yksinkertainen, ohjelmallisesti helposti käsiteltävissä oleva tiedon esitystapa sekä tietorakenteiden semanttinen tarkistaminen (validivointi) julkaisutoiminnan XML-tekniikat (sekä sähköinen että paperilla tapahtuva monikanavajulkaiseminen, hyperteksti) hajautettujen ohjelmistojen välinen tiedonsiirto Web-palvelut sekä laajamittaisen metatiedon hyväksikäyttö (Semanttinen Web) salaus ja sähköinen allekirjoittaminen. Vaikka XML:n ydinosan määrittelytyön voidaan katsoa jo olevan valmistunut, laajan XML-standardiperheen kehitystyö jatkuu yhä (Nykänen 2002) Web Services -teknologia Web Services -teknologia on keskeinen tekijä integroitaessa lomakeohjelmistoa STU- Kin Hummingbird DM 5.1 -dokumenttienhallintajärjestelmään. Seuraavassa kuvataan lyhyesti, mitä tarkoitetaan Web services -teknologialla. Web services on hajautettu tietokonearkkitehtuuri, jonka ominaispiirteitä käytetään väljästi kytkettyjen sovellusten välillä, jotka suorittavat palveluja toisilleen. Web services on uusi tapa suorittaa ohjelmalta ohjelmalle kommunikointia, mahdollistaen sovellusten kommunikoimaan toistensa kanssa, huolimatta siitä, millä ohjelmointikielellä sovellus on luotu ja mitä järjestelmäarkkitehtuuria ja käyttöjärjestelmää on käytetty. (Clabby 2003, 21.) Perus-Web services koostuu UDDI:sta, WSDL:stä ja SOAP:sta. Täydellisemmät Web services -toteutukset sisältävät sovelluksen kehitysympäristön, liiketoimintaprosessien hallintaohjelmiston, Web/Portaali -kehitystuotteet, liityntämoduulit taustajärjestelmille ja

12 12 ennen kaikkea erittäin integroidut Web services -protokollat ja -rekisteripalvelut. (Clabby 2003, 21.) Hummingbird DM 5.1 -dokumenttienhallintajärjestelmä Säteilyturvakeskus ottaa käyttöön syksyllä 2004 Hummingbird DM 5.1 -dokumenttienhallintajärjestelmän. STUKille valittavan lomakeohjelmiston verkkolomakejärjestelmäksi tulee olla yhteensopiva niin STUKin infrastruktuurin kanssa kuin dokumenttienhallintajärjestelmän kanssa. Hummingbird DM 5.1 järjestelmä on Client/Server-pohjainen dokumenttienhallintajärjestelmä, joka tukee rakenteellisen ja ei-rakenteellisen tiedon tallentamista ja hakua dokumenttienhallintajärjestelmän SQL-tietovarastosta. Järjestelmä perustuu monitasoarkkitehtuuriin (n-tier) sekä COM-komponentteihin. Selainkäyttöliittymä käyttää Microsoftin ASP-teknologiaa. Server-palvelut tarjoavat kattavan toiminnallisuuden Web-pohjaiseen dokumenttienhallintaan. COM-kirjaston kautta ovat käytettävissä seuraavat dokumenttienhallinnan palvelut: SQL-tietokanta, johon tallennetaan mm. dokumenttien viitetiedot Hummingbird DM 5.1 Server (palvelinohjelmisto) Hummingbird DM Webtop (selainkäyttöliittymä). Järjestelmäarkkitehtuuri: Järjestelmä koostuu tietokanta-, Server-, IIS- ja tiedostopalvelimista. Lisäksi erillisellä palvelimella (yhdellä tai useammalla) on Server-palvelut, joita esim. Webtop -käyttöliittymä käyttää. Käyttäjien ja ryhmien hallinta Dokumenttien tallennus dokumenttikirjastoihin Tuki tiedostomuotoisille sekä ei-tiedostomuotoisille dokumenteille Dokumenttien metadatan tallennus profiilikortille Dokumenttien versiointi ja versiokohtaisen metadatan tallennus Dokumenttien lukitus editoitavaksi (check-out) Dokumentin palautus korvaus tai uuden version luonti (check-in) Dokumentin katselu sisältäen ActiveX-katseluohjelman, tukien useita dokumenttiformaatteja

13 13 Haku metadatan sekä dokumenttien tekstisisällön perusteella Dokumenttien ja metadatan suojaus dokumenttikohtaisesti käyttäjäja ryhmätasolla Dokumenttikansiot, sisältäen linkkejä dokumentteihin Haku metadatan ja dokumenttisisällön perusteella Kansioiden ja pikahakujen jakaminen käyttöoikeuksien kautta Dokumentin käytön seuranta versiotasolla Verkkolomake Tässä opinnäytetyössä tarkoitetaan tarkastuspöytäkirjalla verkkolomaketta. Verkkolomakkeella tarkoitetaan lomaketta, joka voidaan täyttää tietoverkossa ja lähettää suoraan palveluntuottajalle, jonka järjestelmä ottaa ne vastaan. Vastaanottaja siirtää verkkolomakkeella olevat tiedot sähköisesti omaan tietojärjestelmäänsä. Verkkolomakkeelta tieto siirtyy asiakkaalta palveluntuottajalle saumattomasti ja ratkaisu hyödyntää kumpaakin osapuolta. (Sisäasiainministeriö Paperilomakkeista sähköisiin prosesseihin.) Sähköisten lomakkeiden esitysmuodoista puhuttaessa on hyvä erottaa toisistaan perinteiset sähköiset lomakkeet ja sähköisten lomakkeiden alalaji verkkolomakkeet. Sähköinen lomake on tiedostomuotoinen lomake, joka on haettavissa tietoverkosta, mutta joka tulostetaan ja toimitetaan vastaanottajalle paperimuodossa tai täytetään omalla työasemalla ja lähetetään vastaanottajalle tietoverkossa. Verkkolomake on sähköisen lomakkeen erityismuoto, joka sijaitsee tietoverkossa esimerkiksi vastaanottavan organisaation palvelimella ja jonka asiakas täyttää tietoverkon kautta ilman, että varsinaista lomakepohjaa siirrettäisiin minnekään. Verkkolomakkeiden täyttäminen voidaan rinnastaa päätekäyttöön. (JHS 144.) Varmenne Toimittaessa julkisessa verkossa henkilön tunnistamiseen, salaukseen ja sähköisen allekirjoituksen tekemiseen tarvitaan ns. varmenteita. Sähköisen henkilökortin varmenteella vahvistetaan varmenteen haltijan ja hänen julkisen avaimensa yhteenkuuluvuus. Varmenteen myöntäjä allekirjoittaa sähköisesti myöntämänsä varmenteet ja näin vahvistaa niiden oikeellisuuden. (Väestörekisterikeskus 2004.)

14 14 2 LÄHTÖKOHDAT TARKASTUSPÖYTÄKIRJOJEN SÄHKÖISTÄMISELLE Tämän opinnäytetyön tietoperustainen viitekehys on sähköinen asiointi. Erityisesti tässä opinnäytetyössä sähköisellä asioinnilla tarkoitetaan STUKin tarkastuspöytäkirjojen tuottamista, jakelua ja niiden turvallista käyttöä sekä siihen liittyvää vuorovaikutusta julkisessa tietoverkossa. Verkkolomakejärjestelmäksi valittavalta lomakeohjelmistolta edellytetään hyvää valmiutta käsitellä tarkastuspöytäkirjoja julkisessa tietoverkossa, esimerkiksi käyttäjän autentikointi ja tuki digitaaliselle allekirjoitukselle. Verkkolomakejärjestelmän tulee tukea myös verkkolomakkeiden käsittelyssä toimittaja- ja arkkitehtiriippumatonta tapaa tallentaa tietoa. Tässä luvussa tarkastellaan yleisesti tarkastuspöytäkirjojen näkökulmasta sähköistä asiointia, lainsäädäntöä, tietoturvaa, JUHTAn JHS 144 standardia koskien lomakkeiden metatietoja ja esitysmuotoja, jotka ovat lähtökohtina STUKin tarkastuspöytäkirjojen sähköiselle asioinnille. Nämä ovat myös reunaehtoja valittavalle lomakeohjelmistolle STUKin verkkolomakejärjestelmäksi. 2.1 Sähköinen asiointi julkisessa hallinnossa Säteilyturvakeskus (STUK) toimii sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa ja kuuluu osaksi julkista hallintoa. Sisäasiainministeriön tehtävänä on yhdessä valtionvarainministeriön kanssa tukea julkisen hallinnon siirtymistä verkkopalveluiden tuottajaksi ja käyttäjäksi. Kuitenkin kukin virasto mm. STUK on itse vastuussa omien sähköisten palvelujensa kehittämisestä. Valtiovarainministeriö selvittää vuosittain millaisia ja kuinka paljon sähköisiä asiointipalveluita valtion virastoilla on. (Sisäasiainministeriö 2004.) Sisäasiainministeriön tehtävänä on tukea sähköiseen asiointiin liittyvien päätösten valmistelua julkisessa hallinnossa, laatia ohjeita verkkoasioinnista ja verkkopalveluiden tuottamisesta, edistää kansalaisille tarkoitettujen verkkoasiointipisteiden lisäämistä ja verkkopalvelujen lisääminen valtion alue- ja paikallishallinnossa. (Sisäasiainministeriö 2004.) Yleisesti julkisessa hallinnossa tarkoitetaan sähköisellä asioinnilla palveluiden tarjoamista ja käyttöä sekä tietojen jakamista verkon kautta. Julkisen hallinnon kansalaisille tarjoamat palvelut voidaan jakaa asiointipalveluihin ja muihin palveluihin. (Sisäasiainministeriö 2004.)

15 15 STUKin tarkastuspöytäkirjat kuuluvat muihin palveluihin. Useat asiointipalvelut vaativat viranomaiskäsittelyä kuten esimerkiksi lakiasiat, jotka vaativat vireillepanoa. STUKin tarkastuspöytäkirjojen käsittelyyn ei liity vireillepanoa. Jos sähköinen asiointi edellyttää tunnistamista, niin se voidaan tehdä joko käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla tai varmenteen avulla. STUKin tarkastuspöytäkirjojen kohdalla tunnistaminen tehdään varmenteen avulla. Tästä johtuen valittavan lomakeohjelmiston soveltuvuuskriteerinä verkkolomakejärjestelmäksi on juuri, miten hyvin lomakeohjelmisto tukee varmenteiden käyttöä. 2.2 Sähköistä asiointia koskevat lait ja ohjeet Viranomaisvaatimusten täytäntöönpanossa käytettävät menettelyt perustuvat lakiin esimerkiksi ydinenergialakiin, jossa määritellään virkamiesten toimivaltuudet. Säteilyturvakeskuksen tarkastajat käyttävät tarkastuspöytäkirjakäytäntöä ydinvoimalaitosten tarkastustoiminnassa, joilla edellytetään luvanhaltijalta toimenpiteitä. Valvontatyötä ja tarkastusta ydinvoimalaitoksella suorittava tarkastaja täyttää toimenpidettä tai toimenpiteitä varten asianomaisen tarkastuspöytäkirjan ja allekirjoittaa sen henkilökohtaisesti. Luvanhaltijan edustaja taas kuittaa omalla allekirjoituksella pöytäkirjan kopion itselleen, jossa edellytetään luvanhaltijalta toimenpiteitä asiantilan saattamiseksi kuntoon. Käsiteltäessä tarkastuspöytäkirjoja sähköisessä muodossa ja hyväksyttäessä niitä julkisessa tietoverkossa, asettaa jo ydinenergialaki vaatimuksia tarkastuspöytäkirjojen turvalliselle käytölle niin vahvan tunnistamisen kuin kiistämättömyyden osalta. Tältä osin tämän opinnäytetyön tutkielmassa neljän eri lomakeohjelmiston soveltuvuudesta verkkolomakejärjestelmäksi huomioidaan lait ja ohjeet sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa, sähköisestä allekirjoituksesta ja väestötietolain ja henkilökorttilain säännökset. Tarkastuspöytäkirjoihin ei kuitenkaan liity asian vireillepanoa ja tästä syystä lomakkeissa ei tarvitse huomioida lain pykälää 13 sähköisen asiakirjan rekisteröinnistä Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa Valtioneuvosto hyväksyi helmikuussa 1998 sähköistä asiointia koskeneen periaatepäätöksen. Siinä annettiin ministeriöille tehtäväksi valmistella hallinnon sähköisen asioinnin, sähköisen asiakirjan ja allekirjoituksen sekä henkilökortin ja varmennepalveluiden edellyttämä lainsäädäntö. Sähköinen asiointi asiakokonaisuutena tuli tuolloin oikeusmi-

16 16 nisteriön vastuulle. Valmistelun pohjalta säädettiin vuoden 2000 alusta voimaan tullut laki sähköisestä asioinnista hallinnossa (1318/1999). Lain tavoitteena oli nopeuttaa hallintoasian käsittelyä viranomaisissa sallimalla sähköinen asiointi viranomaisissa aikaisempaa laajemmin. (Korhonen 2003.) Sähköisestä asioinnista annetussa laissa säädettiin sähköisen allekirjoituksen edellyttämästä varmentamistoiminnasta, käytettävän varmenteen tietosisällöstä sekä varmennepalvelujen tarjoajan eli varmentajan velvollisuuksista ja vastuista. Laissa säänneltiin myös menettelyllisistä erityiskysymyksistä kuten omakätiseen allekirjoitukseen vertautuvan sähköisen allekirjoituksen hyväksymisedellytyksistä niin asian vireillepanossa kuin päätöksen tiedoksiannossa. Lisäksi laissa säädettiin sähköisen asiakirjan saapumisajankohdasta viranomaiseen sekä siihen liittyvästä asiakirjahallinnosta. Yhtenä sääntelyalueena laissa olivat sähköisen asioinnin viranomaisten tietohallinnolle asettamat vaatimukset. (Korhonen 2003.) Lakia sähköisestä asioinnista hallinnossa sovellettiin hallintoasian sähköiseen vireillepanoon, käsittelyyn ja päätöksen tiedoksiantoon viranomaisessa. Lakia sovellettiin myös silloin, kun hallintoasian käsittely oli muun kuin julkisyhteisön tehtävänä. Lakia ei kuitenkaan sovellettu hallintolainkäyttöön, esitutkintaan, poliisitutkintaan eikä ulosottoon. Laki sähköisestä asioinnista hallinnossa oli muuhun yleiseen hallintooikeudelliseen menettelylainsäädäntöön nähden erityislaki. Jos laista poikkeavia sähköistä menettelyä koskevia säännöksiä oli muualla lainsäädännössä, sovellettiin niitä ensisijaisesti. (Korhonen 2003.) Osoituksena sähköisen asioinnin nopeasta kehitysvauhdista on uuden aihetta koskevan lain säätäminen vain kolmen vuoden kuluttua aiemman lain voimaan tulosta. Uudella lailla sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) korvattiin alkaen em. laki sähköisestä asioinnista hallinnossa sekä laki sähköisestä viestinnästä oikeudenkäyntiasioissa. (Korhonen 2003.) Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa on edeltävän lain tapaan yleislaki. Se laajensi aiempaa lakia siten, että lakia sovelletaan nyt hallintoviranomaisten lisäksi tuomioistuinasian, syyteasian ja ulosottoasian sähköiseen vireillepanoon, käsittelyyn ja päätöksen tiedoksiantoon, jollei muualla laissa toisin säädetä. Lakia sovelletaan lisäksi välilliseen julkiseen hallintoon, muttei edelleenkään esitutkintaan ja poliisitutkintaan.

17 17 Laissa ei säädetä enää varmentamistoiminnasta, josta säännökset ovat nyt samaan aikaan voimaan tulleessa laissa sähköisistä allekirjoituksista (14/2003). (Korhonen 2003.) Viranomaistoiminnan sähköisestä asioinnista annetussa laissa todetaan kylläkin, että viranomainen voi käyttää päätöstä sähköisesti allekirjoittaessaan sellaista kehittynyttä sähköistä allekirjoitusta, joka perustuu laatuvarmenteeseen ja on luotu turvallisella allekirjoituksen luomisvälineellä. Tämän kaltaisella sähköisellä allekirjoituksella on sähköisistä allekirjoituksista annetun lain 18 :n mukaiset oikeusvaikutukset. Se rinnastetaan oikeusvaikutuksiltaan täysin perinteiseen, fyysiseen allekirjoitukseen. Laajennusta aikaisempaan lakiin merkitsee se, että päätöksen sähköisessä tiedoksiannossa tarvittava tunnistautuminen voi perustua laatuvarmenteiden hyväksikäyttöön tai tietoturvallisuustasoltaan ja todistusvoimaltaan vastaaviin muihin tunnistautumistekniikkoihin. (Korhonen 2003.) Viranomaisten sähköisestä asioinnista annetun lain säännökset viranomaisvelvoitteista säilyivät enimmäkseen aikaisemman lain mukaisina. Viranomaisilla on edelleen mahdollisuus järjestää sähköiset asiointipalvelut teknisten, taloudellisten ja muiden valmiuksiensa mukaisesti. Lakia sovelletaan varsin suureen osaan viranomaisten sähköisiä palveluja, koska lain soveltamisala kattaa myös telefaxin ja sähköpostin käyttöä. Viranomaisilla on velvollisuus huolehtia siitä, että tiedonsiirtomenetelmät ovat kunnossa ja niiden tulee ohjata asiakkaat käyttämään yhteystietoja, joista asiat varmuudella kirjautuvat ja jatkokäsittely turvataan. Viranomaisilla on lisäksi yleinen velvoite siirtää niille erehdyksessä toimitettu sähköinen asiakirja viranomaiselle, jolle asiakirja on osoitettu. (Korhonen 2003.) Lain tuoma uutuus on säännös, jonka mukaan viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää sähköisellä tai perinteisellä allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole muutoin syytä epäillä. Tämä mahdollistaa sen, ettei telekopiona tai sähköpostiviesteinä saapuneita hakemuksia tai valituskirjelmiä tarvitse täydennyttää pelkästään allekirjoituksen puuttumisen vuoksi, jos asiakirjan sisällöstä ja lähettäjästä ei ole muutoin epäselvyyttä. (Korhonen 2003.) Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa säädetyn lain 4 :ssä määritellään kuitenkin lain tärkeimmät käsitteet seuraavasti:

18 18 sähköinen tiedonsiirtomenetelmä = telekopio ja telepalvelu, kuten sähköinen lomake, sähköposti tai käyttöoikeus sähköiseen tietojärjestelmään, sekä muu sähköiseen tekniikkaan perustuva menetelmä, jossa tieto välittyy langatonta siirtotietä tai kaapelia pitkin; ei kuitenkaan puhelu sähköinen viesti = sähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä lähetetty tarvittaessa kirjalliseen muotoon tallennettavissa oleva informaatio sähköinen asiakirja = sähköinen viesti, joka liittyy asian vireillepanoon, käsittelyyn tai päätöksen tiedoksiantoon Laki sähköisistä allekirjoituksista Tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin tietoverkoissa tapahtuva sähköinen asiointi perustuu tietotekniikkaan, jonka avulla palveluiden käyttäjä tunnistetaan luotettavasti, sähköinen asiakirja tai verkkolomake voidaan tarvittaessa allekirjoittaa ja asiakirjan oikeellisuus varmistaa. Tekniikan avulla lähetetty asiakirja voidaan myös salata. Sähköinen asiointipalvelu tulee yhä enemmän perustumaan ns. julkisen avaimen menetelmään, jossa avainparien avulla voidaan toteuttaa luotettava sähköisen asiointi. Avainpareista julkinen avain on kaikkien saatavilla julkisessa hakemistossa ja salainen avain on talletettu esimerkiksi HST-toimikortille. (Korhonen 2003.) Sähköisen asioinnin yhteydessä puhutaan sähköisestä allekirjoituksesta, jolla tarkoitetaan teknistä menetelmää sähköisessä muodossa olevan asiakirjan tai verkkolomakkeen alkuperän, aitouden ja hyväksynnän todentamiseksi. Sähköisessä allekirjoituksessa verkkolomakkeeseen tai asiakirjaan lisätyn, liitetyn tai siihen muuten loogisesti liittyvän informaation avulla on todennettavissa, että verkkolomake tai asiakirjan laatinut tai lähettänyt henkilö on hyväksynyt sen sisällön ja että sisältöä ei ole myöhemmin muutettu. Verkkolomakkeen lähettäjän tai asiakirjan laatijan tai hyväksyjän henkilöllisyyden todentaminen ja aitouden varmistaminen ovat sähköisen asiakirjan tai verkkolomakkeen ja tietoliikenteen eheyden olennaisia edellytyksiä. (Korhonen 2003) Laki sähköisistä allekirjoituksista (14/2003) tuli voimaan helmikuun alusta Sillä pantiin täytäntöön maassamme sähköisiä allekirjoituksia koskeva direktiivi (1999/93/EY). (Korhonen 2003.)

19 19 Lain 1 luvussa määritellään lain soveltamisen kannalta tärkeät käsitteet, joita ovat sähköinen allekirjoitus, kehittynyt sähköinen allekirjoitus, allekirjoittaja, allekirjoituksen luomistiedot, allekirjoituksen luomisväline, allekirjoituksen todentamistiedot, varmenne, varmentaja, sähköisiin allekirjoituksiin liittyvä tuote sekä sähköisiin allekirjoituksiin liittyvä palvelu. (Korhonen 2003.) Lain 3 :n mukaan lakia sovelletaan sähköisiin allekirjoituksiin sekä palveluntarjoajiin, jotka tarjoavat sähköisiin allekirjoituksiin liittyviä tuotteita ja palveluita yleisölle. (Korhonen 2003.) Lain 2 luvussa säännellään erikseen ns. laatuvarmenteen myöntämisestä, peruuttamisesta, käytöstä ja siihen liittyvästä vastuusta. (Korhonen 2003) Väestötietolain ja henkilökorttilain säännökset Vuonna 1999 lopulla tuli voimaan henkilökorttilaki (829/1999), jossa säädetään perinteisen henkilökortin lisäksi myös sähköisestä henkilökortista. Lain 1 :n perusteella henkilö voidaan sähköisen henkilökortin esimerkiksi Väestörekisterikeskuksen HSTtoimikortin avulla todentaa varmennetussa sähköisessä asioinnissa. Henkilö voi sähköisen henkilökortin avulla sähköisesti allekirjoittaa ja salata lähettämänsä asiakirjat tai esim. verkkolomakkeen. Henkilökorttilain 3 :n mukaan varmenteet sähköiseen henkilökorttiin myöntää Väestörekisterikeskus. Myöntämiseen liittyvästä hakumenettelystä säädetään väestötietolain (507/1993) 23 :ssä. (Korhonen 2003.) Sähköinen henkilökortti sisältää henkilökortissa yleisesti henkilökorttilain 2 :n perusteella, väestötietolain 20 :ssä tarkoitetut varmenteiden tiedot, sähköisen henkilökortin käytön edellyttämät kortinhaltijan tunnistautumistiedot sekä välttämättömät tekniset tiedot. Sähköiseen henkilökorttiin merkitään tieto varmenteiden myöntäjästä ja kortinhaltijan pyynnöstä voidaan korttiin tallettaa eri käyttötarkoituksiin liittyviä teknisiä sovelluksia tai tietoja. (Korhonen 2003.) Eduskuntaan jätettiin marraskuussa 2002 hallituksen esitys laeiksi väestötietolain ja henkilökorttilain muuttamiseksi. Eduskunta on esityksen hyväksynyt sellaisenaan, mutta lainmuutoksia ei vielä löydy säädöskokoelmasta. (Korhonen 2003.)

20 20 Lakiesityksessä ehdotettiin muutettavaksi väestötietolakia niin, että siinä otetaan huomioon em. uusi sähköisiin allekirjoituksiin liittyvä yleislaki, jota tullaan soveltamaan Väestörekisterikeskuksen toimintaan laissa tarkoitettuja laatuvarmenteita tarjoavana varmentajana. Sähköisen allekirjoituksen lakia sovellettaisiin Väestörekisterikeskuksen myöntämään, sähköisiin allekirjoituksiin liittyvään varmenteeseen lukuun ottamatta Väestörekisterikeskuksen myöntämän kansalaisvarmenteen tietosisältöä, tallettamista julkiseen hakemistoon ja hakemismenettelyä, joista säädetään puolestaan väestötietolaissa yleislaista poikkeavasti. (Korhonen 2003.) Henkilökorttilakiin ja väestötietolakiin ehdotettiin tehtäväksi muutokset, jotka johtuvat sähköisen asioinnin kehittämistarpeista. Tavoitteena on erityisesti sähköisen henkilökortin ja sosiaaliturvakortin yhdistäminen yhdeksi yhteiseksi valtion viranomaisen antamaksi sähköisessä asioinnissa käytettäväksi asiointikortiksi. Ajatuksena uudistuksessa on myös sähköisen henkilökortin voimassaoloajan pidentäminen kolmesta viiteen vuoteen, hakemismenettelyn helpottaminen sekä teknisen osan sisällyttäminen kaikenlaisiin henkilökortteihin. Eli henkilökorttilakiin tehtyjen muutosten jälkeen ei jatkossa myönnetä enää erikseen sähköisiä henkilökortteja, vaan henkilökortteja, joihin sisältyy aina tekninen osa. Sairausvakuutusta koskevat sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisessä asioinnissa tarvittavat tiedot voidaan liittää sähköiseen henkilökorttiin kortinhaltijan pyynnöstä. Mikäli henkilö ei halua näitä tietoja merkittävän, hän voi käyttää sähköisen henkilökortin ohella edelleen tavallista Kela-korttia. (Korhonen 2003.) 2.3 Tietoturvallisuusvaatimukset sähköisessä asioinnissa Tässä opinnäytetyössä on huomioitu verkkolomakejärjestelmän soveltuvuutta tarkasteltaessa valtionvarainministeriön yleisohje sähköisten palveluiden ja asioinnin tietoturvallisuudesta (VAHTI 4/2001) ministeriöille, laitoksille ja virastoille. Ohjeen on laatinut valtiovarainministeriön asettama valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmä (VAHTI). Ohjeessa esitetään kokemuksiin perustuvia suositeltavia käytäntöjä sähköisten palvelujen tietoturvallisuudesta. Tietoturvallisuus on välttämätön edellytys sähköisten palvelujen hoitamiselle, laadulle ja tietotekniikan hyödyntämiselle. (Kiviniemi ym. 2001, 7.) Tässä opinnnäytetyössä huomioidaan erityisesti lomakeohjelmistoja tarkasteltaessa yleisohjeen kohta sähköisestä palvelusta käyttötilanteessa ladattavan koodin tietoturvallisuudesta. Ohjeessa kerrotaan, mihin valmisohjelmiston komponenteihin erityisesti

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Sähköisten asiointipalvelujen järjestämisvelvollisuus

Sähköisten asiointipalvelujen järjestämisvelvollisuus HAUS 15.9.2011 Sähköinen asiointi viranomaistoiminnassa - käytännön tilanteita Jukka Tuomela Johtamiskorkeakoulu/Julkisoikeus Tampereen yliopisto 15.9.2011 HAUS Jukka Tuomela, TaY 1 Sähköisten asiointipalvelujen

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON LOMAKKEIDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS. Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylän Paviljongissa Timo Siira, neuvonantaja

TERVEYDENHUOLLON LOMAKKEIDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS. Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylän Paviljongissa Timo Siira, neuvonantaja TERVEYDENHUOLLON LOMAKKEIDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylän Paviljongissa Timo Siira, neuvonantaja Terveydenhuollon lomakkeet Lomakkeesta voidaan yleistäen

Lisätiedot

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta Palveluita ja sisältöä portaaliin - XML:n mahdollisuuksista XML-tietokannat ja julkishallinnon XML-sovellukset, 28.05.2002 Lasse Akselin, TietoEnator Oyj Sisällys Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia

Lisätiedot

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Tietoturvallisuus- ja jatkuvuuden hallinnan vaatimukset ICT-hankinnoissa, 12.5.2014 Laura Kiviharju Pilvipalvelut Pilvilaskenta (CloudComputing) tarkoittaa internetissä

Lisätiedot

JHS 146 Julkisuuslain (Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999) mukaisen tietojärjestelmäselosteen laadintasuositus

JHS 146 Julkisuuslain (Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999) mukaisen tietojärjestelmäselosteen laadintasuositus JHS 146 Julkisuuslain (Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999) mukaisen tietojärjestelmäselosteen laadintasuositus Versio: 1.2 5.10.2012 Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä FINAS-päivä 22.1.2013 Helsingin Messukeskus Laura Kiviharju Viestintävirasto Viestintäviraston

Lisätiedot

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren Hostingpalvelujen oikeudelliset kysymykset Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012 Jaakko Lindgren Legal Counsel Tieto, Legal jaakko.lindgren@tieto.com Esittely Jaakko Lindgren Legal Counsel, Tieto Oyj

Lisätiedot

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 Mitä palveluita tarjotaan VALDA-tietojärjestelmän ensimmäisestä versiosta? Mitä hyötyä saat tästä organisaatiollesi? IBM, Helsinki 14.5.2009 Hankepäällikkö Toini Salmenkivi

Lisätiedot

-kokemuksia ja näkemyksiä

-kokemuksia ja näkemyksiä Varmenne ja PKI-toteutuksen suuntaviivat huomioitavat tekijät -riskit-hyödyt -kokemuksia ja näkemyksiä Risto Laakkonen, HUS Tietohallinto 1 Varmenne ja PKI-toteutuksen suuntaviivat Sisältö lainsäädännön

Lisätiedot

Aineistosiirron testauksen aloituksen ohje Trafin sopimuskumppaneille

Aineistosiirron testauksen aloituksen ohje Trafin sopimuskumppaneille TraFin ulkoinen integraatio Aineistosiirron testauksen aloituksen ohje Trafin sopimuskumppaneille Ohje 26.2.2014 Versio 1.1, Hyväksytty Luottamuksellinen Vastuutaho Trafi MUUTOSHISTORIA Versio Päiväys

Lisätiedot

Kansallinen sähköinen potilasarkisto Varmenteiden käyttö

Kansallinen sähköinen potilasarkisto Varmenteiden käyttö Kansallinen sähköinen potilasarkisto Varmenteiden käyttö Teemupekka Virtanen Erityisasiantuntija teemupekka.virtanen@stm.fi A1 05/2005/tao/paht Keskitetty arkisto Keskitetty sähköinen arkisto Potilastietojen

Lisätiedot

SÄHKÖISET JA LAINSÄÄDÄNTÖ

SÄHKÖISET JA LAINSÄÄDÄNTÖ LIIKEARKISTOPÄIVÄT 12.-13.9.2007 ASIAKIRJAT SÄHKÖISET JA LAINSÄÄDÄNTÖ Jukka Tuomela Tampereen yliopisto Oikeustieteiden laitos Lainsäädännön lähtökohtia Lainsäädännössä pyritään siihen, että sähköisiä

Lisätiedot

Jyväskylä 26.5.2009. Ilkka Terho Myyntipäällikkö

Jyväskylä 26.5.2009. Ilkka Terho Myyntipäällikkö Sähköinen allekirjoitus, asiointi ja arkistointi Jyväskylä 26.5.2009 Ilkka Terho Myyntipäällikkö Esityksen aiheet Yritysesittely Avain Technologies Oy Sähköinen allekirjoittaminen Sähköiset lomakkeet ja

Lisätiedot

Sähköpostin arkistointi

Sähköpostin arkistointi Suomen XII liikearkistopäivät 1 12.-13.9.2007 Tampere Sähköpostin arkistointi www.industrialitc.fi 2 Esityksen sisältö Sähköpostiarkistointi osana informaation hallintaa ja ECM-kokonaisuutta Lainsäädäntö

Lisätiedot

Loppukäyttäjän ohje Asennus- ja käyttöohje Mac

Loppukäyttäjän ohje Asennus- ja käyttöohje Mac Loppukäyttäjän ohje Asennus- ja käyttöohje Mac Fujitsun mpollux DigiSign Client on kortinlukijaohjelmisto, jonka avulla voit kirjautua luotettavasti ja turvallisesti organisaation tietoverkkoon tai sähköiseen

Lisätiedot

Ilmoitettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY, muut. 98/48/EY, mukaisesti

Ilmoitettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY, muut. 98/48/EY, mukaisesti Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi väestötietolain ja henkilökorttilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietolakia siten, että siinä otettaisiin

Lisätiedot

Salassa pidettävien tietojen ja asiakirjojen turvaluokittelu

Salassa pidettävien tietojen ja asiakirjojen turvaluokittelu JHS 147 Salassa pidettävien tietojen ja asiakirjojen turvaluokittelu Julkaistu: 28.11.2000 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisältö 1 TAUSTAA 1.1 Suosituksen tarkoitus 1.2 Asiakirjojen ja tietojen luokittelu

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Työryhmän selvitys hallituksen. Kuntien ja valtion tietohallinnon menettelytavat-työryhmä. Capgemini Finland Oy

Työryhmän selvitys hallituksen. Kuntien ja valtion tietohallinnon menettelytavat-työryhmä. Capgemini Finland Oy KUNTIEN JA VALTION TIETOHALLINNON YHTEISTEN MENETTELYTAPOJEN JA KOORDINOINNIN KEHITTÄMINEN LIITE 2: JULKISEN HALLINNON YHTEISEN SÄHKÖISEN ASIOINNIN JA KANSALLISEN SÄHKÖISEN ARKISTOINNIN KEHITTÄMINEN TAUSTAA

Lisätiedot

ODF-standardin käyttö julkishallinossa 19.1.2009

ODF-standardin käyttö julkishallinossa 19.1.2009 ODF-standardin käyttö julkishallinossa 19.1.2009 Dokumenttiformaatit julkishallinnossa Tällä hetkellä Microsoft Office binääriformaatti (.doc) eniten käytetty tiedostomuoto julkishallinnossa XML-pohjaiset,

Lisätiedot

Loppukäyttäjän ohje Asennus- ja käyttöohje - Windows

Loppukäyttäjän ohje Asennus- ja käyttöohje - Windows Loppukäyttäjän ohje Asennus- ja käyttöohje - Windows Fujitsun mpollux DigiSign Client on kortinlukijaohjelmisto, jonka avulla voit kirjautua luotettavasti ja turvallisesti organisaation tietoverkkoon tai

Lisätiedot

SecGo. Sähköinen allekirjoitus ja sen käyttö. Ari-Pekka Paananen, SecGo VE Oy Director,technology ari-pekka.paananen@secgo.com

SecGo. Sähköinen allekirjoitus ja sen käyttö. Ari-Pekka Paananen, SecGo VE Oy Director,technology ari-pekka.paananen@secgo.com SecGo Sähköinen allekirjoitus ja sen käyttö Ari-Pekka Paananen, SecGo VE Oy Director,technology ari-pekka.paananen@secgo.com Turvallinen Sähköinen Tiedonkulku Tunnistetut käyttäjät tietojärjestelmiin Pääsyoikeudet

Lisätiedot

egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä

egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä 27.9.2007 Mika Eerola ja Heli Salmi Itella Information Oy 1 Itellan sähköisen asioinnin palveluita ItellaTYVI Mukana mm. Vero, Tulli, Ympäristöhallinto

Lisätiedot

Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen. Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn

Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen. Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn Sähköinen asiakirjahallinta Sähköinen työpöytä Dokumenttienhallinta (kuvatut käsittelyprosessit) Asiahallinta Sähköinen arkisto

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Tietojärjestelmien ja tietoliikenteen arviointi "Uuteen turvallisuusselvityslakiin" 18.11.2014 Säätytalo Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Viestintäviraston

Lisätiedot

Energiatodistusrekisteri ja laatijan rooli

Energiatodistusrekisteri ja laatijan rooli Energiatodistusrekisteri ja laatijan rooli (Ohjelmassa: Energiatodistusten tietojärjestelmän esittely ja käyttö) 12.10.2007 Tekijän nimi 10.3.2015 Energiatodistusten laatijoiden verkottumistilaisuus Harri

Lisätiedot

Laatua ja tehoa toimintaan

Laatua ja tehoa toimintaan Laatua ja tehoa toimintaan Tietoturvallisuus osana laatua Kuntamarkkinat 12.9.2013 Aapo Immonen, Senior Manager, FCG konsultointi Oy 5.9.2013 Page 1 Sisältö Tavoitteet Tietoturvallisuutta ohjaavat tekijät

Lisätiedot

Tietoturvallisuus hallinnon sähköisissä palveluissa

Tietoturvallisuus hallinnon sähköisissä palveluissa Tietoturvallisuus hallinnon sähköisissä palveluissa HAUS 15.9.2011 Jukka Tuomela Johtamiskorkeakoulu/Julkisoikeus Tampereen yliopisto 15.9.2011 HAUS Jukka Tuomela, TaY 1 Tietoturvallisuus Tietoturvallisuudella

Lisätiedot

Kansalaisten asiointitili

Kansalaisten asiointitili Kansalaisten asiointitili Kansalaiskuuleminen Otakantaa.fi -keskustelussa Esittelymateriaali Asiointitili@valtiokonttori.fi Tästä esityksestä Tämä esitys on laadittu taustatiedoksi kansalaisten asiointitilistä.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP)

Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP) Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP) Hankkeen tavoitteet ja sisältö Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut projektin (KRYSP) tavoitteena on tuottaa sähköinen asiointipalvelukokonaisuus,

Lisätiedot

XML Finland seminaari 25.3.2010: Office 2007 XML dokumenttituotannossa

XML Finland seminaari 25.3.2010: Office 2007 XML dokumenttituotannossa XML Finland seminaari 25.3.2010: Office 2007 XML dokumenttituotannossa Anne Honkaranta anne.honkaranta@digia.com Digia oyj 1 2010 DIGIA Plc Vuonna 2010 80%:ssa organisaatioista on Microsoft Office SharePoint

Lisätiedot

SÄHKE- ja Moreqvaikutukset. dokumenttienhallinnan järjestelmäkehitykseen. Juha Syrjälä, Affecto Finland Oy

SÄHKE- ja Moreqvaikutukset. dokumenttienhallinnan järjestelmäkehitykseen. Juha Syrjälä, Affecto Finland Oy SÄHKE- ja Moreqvaikutukset asian- ja Ju dokumenttienhallinnan järjestelmäkehitykseen Juha Syrjälä, Affecto Finland Oy Affecto Enterprise Information Management -ratkaisujen edelläkävijä Pohjois- Euroopassa

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Yritysarkkitehtuuri. Muutostarpeet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Yritysarkkitehtuuri. Muutostarpeet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Ympäristö Muutostarpeet ja niihin vastaaminen Yritysarkkitehtuuri Liiketoiminta-arkkitehtuuri Tavoitteet, Palvelut, Prosessit Informaatioarkkitehtuuri Tietotarpeet,

Lisätiedot

Verkottunut suunnittelu

Verkottunut suunnittelu Rintekno Oy / JMM / 10.1.2002 Verkottunut suunnittelu DOKUMENTTI- POHJAINEN Tarkastus ja hyväksyntä Automaattinen dokumenttien luonti MALLIPOHJAINEN 2D:SSÄ JA 3D:SSÄ Tarkastus ja hyväksyntä Virtuaaliset

Lisätiedot

Suomi.fipalvelutietovaranto. Palvelulupaus 5.4.2016

Suomi.fipalvelutietovaranto. Palvelulupaus 5.4.2016 Suomi.fipalvelutietovaranto Palvelulupaus 5.4.2016 Sisältö Mitä Suomi.fi-palvelutietovaranto tarjoaa? Mitä Suomi.fi-palvelutietovaranto ei tarjoa? Nykytilanne Suomi.fi-palvelutietovarannon kehittämisen

Lisätiedot

Tiedostojen toimittaminen FINASiin 1(7)

Tiedostojen toimittaminen FINASiin 1(7) Tiedostojen toimittaminen FINASiin 1(7) Hyvä tekninen arvioija Haluamme FINAS - akkreditointipalvelussa varmistaa asiakkaiden tietojen luottamuksellisuuden säilymisen. Arviointiaineistot ja selosteet toimitetaan

Lisätiedot

Projektin tilannekatsaus

Projektin tilannekatsaus Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla

Lisätiedot

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi PoC arkkitehtuuri Asiointipalvelu Elisa MSSP VTJ Mobile Login

Lisätiedot

Sisällys. Katso-tunnisteiden hankinta ja käyttö opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustusten asiointipalvelussa

Sisällys. Katso-tunnisteiden hankinta ja käyttö opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustusten asiointipalvelussa Katso-tunnisteiden hankinta ja käyttö opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustusten asiointipalvelussa Sisällys 1 Yleistä Katso-tunnistautumisesta... 2 2 Kuinka saan Katso-tunnisteen asiointipalvelun

Lisätiedot

Julkinen sanomarajapinta. 4.9. ja 11.9.2009

Julkinen sanomarajapinta. 4.9. ja 11.9.2009 4.9. ja 11.9.2009 1 Asiakkaiden nykyiset sanomaliikenneyhteydet Tulliin Nykytilassa sanomaliikenneyhteydet Tullin asiakkaiden tietojärjestelmistä Tullin sovelluksiin välillä hoidetaan operaattoreiden kautta,

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Viisaat hankinnat: Avoimuudet uusissa JIT 2015 -ehdoissa JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla Avoimet

Lisätiedot

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Anita Kokkola Suomen Kuntaliitto Elektroninen kertomus - Valtakunnallinen kertomusmaarittelytyö Alueellisia kokemuksia

Lisätiedot

Potilastiedon migraatio. Pekka Kuosmanen

Potilastiedon migraatio. Pekka Kuosmanen Potilastiedon migraatio Pekka Kuosmanen 25.5.2010 Tilanne tänään JHS 176 Tavoitetila JHS 176 Migraatiot arkiston kautta Konvertoidaan vanha potilas- tai muu tieto moderniin rakenteiseen muotoon XML ja

Lisätiedot

Ydinlaitosten mekaaniset laitteet ja rakenteet

Ydinlaitosten mekaaniset laitteet ja rakenteet 19.12.1996 Ydinlaitosten mekaaniset laitteet ja rakenteet Rakennetarkastus 1 Yleistä 3 2 Määritelmiä 3 3 Rakennetarkastusalueet ja -oikeudet 3 4 Rakennetarkastuksen sisältö ja toteutus 4 4.1 Rakennetarkastuksen

Lisätiedot

Vihdin kunnan tietoturvapolitiikka

Vihdin kunnan tietoturvapolitiikka Vihdin kunnan tietoturvapolitiikka Kunnanhallitus 2.3.2015 50, liite 2 Kunnan johtoryhmä 18.11.2014 Tietohallinnon ohjausryhmä (Thor) 24.9.2014 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Mitä tietoturvallisuus on?...

Lisätiedot

VAPA. Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012

VAPA. Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012 VAPA Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012 Sisältö VAPA kokonaiskuva Siirto- ja säilytyssopimus Aineiston käyttö VAPAsta Milloin VAPA-asiakkaaksi? VAPAn käyttöönotolla kustannussäästöjä

Lisätiedot

29.8.2012 SUOMEN PANKIN RAPORTOINTIPALVELUN KÄYTTÖOHJE. Maksutaseen kuukausikysely ulkomaisista rahoitussaamisista ja -veloista (BOPM)

29.8.2012 SUOMEN PANKIN RAPORTOINTIPALVELUN KÄYTTÖOHJE. Maksutaseen kuukausikysely ulkomaisista rahoitussaamisista ja -veloista (BOPM) 1 (7) SUOMEN PANKIN RAPORTOINTIPALVELUN KÄYTTÖOHJE Maksutaseen kuukausikysely ulkomaisista rahoitussaamisista ja -veloista (BOPM) Suomen Pankin tilastotiedonkeruu tapahtuu DCS-raportointipalvelun (Data

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten sähköisiä toimintatapoja edistetään? Katariina Huikko, lakimies Kuntalaki uudistuu seminaari Kuntatalo 3.6.

Uusi kuntalaki: Miten sähköisiä toimintatapoja edistetään? Katariina Huikko, lakimies Kuntalaki uudistuu seminaari Kuntatalo 3.6. Uusi kuntalaki: Miten sähköisiä toimintatapoja edistetään? Katariina Huikko, lakimies Kuntalaki uudistuu seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Tavoitteena Ajasta ja paikasta riippumattoman päätöksenteon mahdollistaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 157/2009 Jussi Holmalahti, johtaja Lupaosasto Tietojärjestelmät

Lisätiedot

Sähköinen allekirjoitus ja henkilön tunnistaminen matkapuhelimella. Terveydenhuollon ATK-päivät 30.5.2005

Sähköinen allekirjoitus ja henkilön tunnistaminen matkapuhelimella. Terveydenhuollon ATK-päivät 30.5.2005 Sähköinen allekirjoitus ja henkilön tunnistaminen matkapuhelimella Terveydenhuollon ATK-päivät 30.5.2005 24.03.2013 Mobiilivarmenteet asioinnissa ja työskentelyssä Sähköinen asiointi, itsepalvelu ja kaupankäynti

Lisätiedot

Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.4.0

Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.4.0 Toukokuu 2014 1 (11) Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.4.0 Päivitysohje Toukokuu 2014 2 (11) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten luku...

Lisätiedot

Terveydenhuollon ATK-päivät

Terveydenhuollon ATK-päivät Terveydenhuollon ATK-päivät 27.5.2002 Tero Tammisalo Myyntipäällikkö Alueellinen digitaalinen arkisto Aiheet Aiheen esittely Asiointi ja prosessit sähköiseksi, verkkoon Sähköinen käsittely ja päätöksenteko

Lisätiedot

Toimikortin käyttöopas. Terveydenhuolto

Toimikortin käyttöopas. Terveydenhuolto Toimikortin käyttöopas Terveydenhuolto TOIMIKORTIN KÄYTTÖOPAS / TH SISÄLLYSLUETTELO TERVEYDENHUOLLON TOIMIKORTTI... 1 1 Kortin käyttötarkoitus ja voimassaolo... 1 1.1 Sallitut varmenteen käyttötarkoitukset...

Lisätiedot

Microsoft Office SharePoint Server 2007

Microsoft Office SharePoint Server 2007 Microsoft Office SharePoint Server 2007 MOSS2007 Juha Vermaja juha.vermaja@microsoft.com 050-3457467 Agenda Nykypäivän tietotyöläinen Office SharePoint Server 2007 Tietotyöläisen haasteita Tiedon jakaminen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Ohje ylioppilastutkintolautakunnan sähköisen asiointipalvelun käyttäjille

Ohje ylioppilastutkintolautakunnan sähköisen asiointipalvelun käyttäjille Käyttöohje - YTL:n sähköinen asiointi 16.5.2016 Ohje ylioppilastutkintolautakunnan sähköisen asiointipalvelun käyttäjille 1 Tervetuloa sähköisen asioinnin käyttäjäksi! 1.1 Kuka asiointipalvelua käyttää?

Lisätiedot

Tampereen kaupunki TUTKIMUSLUPAHAKEMUS 1 (5) Sähköpostiosoite. Väitöskirja Lisensiaattitutkimus Pro gradu Ammatillinen opinnäytetyö Muu, mikä

Tampereen kaupunki TUTKIMUSLUPAHAKEMUS 1 (5) Sähköpostiosoite. Väitöskirja Lisensiaattitutkimus Pro gradu Ammatillinen opinnäytetyö Muu, mikä Tampereen kaupunki TUTKIMUSLUPAHAKEMUS 1 (5) 1 TUTKIMUSLUVAN HAKIJA/HAKIJAT Hakemuksen saapumispvm Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Muut tutkimuksen tekemiseen osallistuvat henkilöt Sukunimi Etunimi

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kansalaisen asiointitili. Palvelun yleinen esittely, 07.05.2014

Kansalaisen asiointitili. Palvelun yleinen esittely, 07.05.2014 Kansalaisen asiointitili Palvelun yleinen esittely, 07.05.2014 Sisältö Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Mikä on Kansalaisen asiointitili? Miten Asiointitili näkyy kansalaiselle? Asiointitiliä

Lisätiedot

Rakenteiset dokumentit Mitä hyötyä niistä on?

Rakenteiset dokumentit Mitä hyötyä niistä on? Rakenteiset dokumentit Mitä hyötyä niistä on? AIPA-hankeseminaari Helsinki 28.1.2011 Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://users.jyu.fi/~airi/ Airi Salminen, Rakenteiset dokumentit. Mitä hyötyä? 28-01-2011

Lisätiedot

Liite 2 : RAFAELA -aineiston elinkaaren hallinta

Liite 2 : RAFAELA -aineiston elinkaaren hallinta RAFAELA-hoitoisuusluokitus-jär je 1 Liite 2 : RAFAELA -aineiston elinkaaren hallinta Ohje: Lomake täytetään Tilaajan toimesta ja palautetaan Toimittajalle käyttöoikeussopimuksen mukana. 1. Aineiston omistajuus

Lisätiedot

Rakennustuotteiden -merkintä

Rakennustuotteiden -merkintä Rakennustuotteiden -merkintä Eurooppalainen käytäntö rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen Rakennustuotteiden CE-merkintä perustuu rakennustuotedirektiiviin Euroopan komission rakennustuotedirektiivin

Lisätiedot

Sähköinen allekirjoitus

Sähköinen allekirjoitus Sähköinen allekirjoitus Pekka Kuosmanen 18.1.2008 Esityksen aiheet Sähköinen allekirjoitus Lainsäädäntö ja standardit Käytännön kokemukset Sähköinen allekirjoitus minkä vuoksi Sähköisen asiakirjan tai

Lisätiedot

SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA

SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA Tämän ohjeen tarkoituksena on antaa suosituksia sähköpostin

Lisätiedot

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA TIETOPAKETTI PÄHKINÄNKUORESSA: CE MERKINTÄ N PERUSTEELLA HUOMIO! Vanha konedirektiivi 98/37/EY on kumottu, mutta se on edelleen voimassa siirtymäaikana. Käyttöönoton siirtymäaika -> 29.12.2009 saakka.

Lisätiedot

Toimittajaportaalin rekisteröityminen Toimittajaportaalin sisäänkirjautuminen Laskun luonti Liitteen lisääminen laskulle Asiakkaiden hallinta Uuden

Toimittajaportaalin rekisteröityminen Toimittajaportaalin sisäänkirjautuminen Laskun luonti Liitteen lisääminen laskulle Asiakkaiden hallinta Uuden 1 Toimittajaportaalin rekisteröityminen Toimittajaportaalin sisäänkirjautuminen Laskun luonti Liitteen lisääminen laskulle Asiakkaiden hallinta Uuden asiakkaan lisääminen Laskujen haku Salasanan vaihto

Lisätiedot

Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa. KUPOS3 Aki Heiskanen

Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa. KUPOS3 Aki Heiskanen Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa KUPOS3 Aki Heiskanen Taustaa uudistuksille STM: sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian hyödyntämisstrategia 1996 (Päivitettiin 1998) Odotettiin uusia

Lisätiedot

Baswaren verkkolaskuratkaisut PK-yritykselle. Mikael Ylijoki VP, Network Services Product Management

Baswaren verkkolaskuratkaisut PK-yritykselle. Mikael Ylijoki VP, Network Services Product Management Baswaren verkkolaskuratkaisut PK-yritykselle Mikael Ylijoki VP, Network Services Product Management Mikä on verkkolasku? Verkkolasku on lasku, joka: Lähetetään ja/tai vastaanotetaan sähköisesti Sisältää

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto

Kansallinen digitaalinen kirjasto Kansallinen digitaalinen kirjasto - käyttörajoitusten t huomioiminen i i Kansallisen digitaalisen it kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset, taloudelliset

Lisätiedot

MUUTOKSENHAKUKIELTO. Oikaisuvaatimus Kunnallisvalitus. :t 95, 96, 98

MUUTOKSENHAKUKIELTO. Oikaisuvaatimus Kunnallisvalitus. :t 95, 96, 98 MUUTOKSENHAKUKIELTO Oikaisuvaatimus Kunnallisvalitus :t 95, 96, 98 Tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta sen vuoksi, että päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

Terveydenhuollon ATK päivät 29. 30.05.2007 TURKU

Terveydenhuollon ATK päivät 29. 30.05.2007 TURKU Ari Pätsi Tietohallintopäällikkö Aulikki Hautsalo Johtava tietojärjestelmäsuunnittelija Terveydenhuollon ATK päivät 29. 30.05.2007 TURKU Terveydenhuoltopiiristä lyhyesti Terveydenhuoltopiiri (Sosteri)

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö

Lisätiedot

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite TS2.4 Migraatiovaatimukset 1/10 VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi Hanketoimisto 2/10 SISÄLLYS

Lisätiedot

Taltioni teknisen alustan arviointi

Taltioni teknisen alustan arviointi Taltioni teknisen alustan arviointi Taltioni sidosryhmätilaisuus, 10.1.2012 Jaakko Lähteenmäki, Niilo Saranummi 1/11/2012 2 Selvitystyön kohde Selvitystyö: VTT & Fujitsu Keskeiset vaatimukset Taltioni-palvelulle?

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin demo 11.11.2014

Sähköisen asioinnin demo 11.11.2014 Sähköisen asioinnin demo 11.11.2014 Esitys Esitysjärjestys Sähköisen asioinnin alusta Tunnistautuminen Demo Keskustelu Sähköisen asioinnin alusta Ympäristö Tunnistus Sähköinen asiointi Asianhallinta ja

Lisätiedot

Click to edit Master subtitle style. Click to edit Master subtitle style. Viro egovernment. Jukka Lehtonen

Click to edit Master subtitle style. Click to edit Master subtitle style. Viro egovernment. Jukka Lehtonen Viro egovernment Jukka Lehtonen Viro verkossa Click Click to to edit edit Master Master subtitle subtitle style style Internet-yhteys perusoikeuksia, käyttäjiä 76 % asukkaista 98% alle 35-vuotiaista käyttää

Lisätiedot

TIETOTURVAA TOTEUTTAMASSA

TIETOTURVAA TOTEUTTAMASSA TIETOTURVAA TOTEUTTAMASSA Ari Andreasson Juha Koivisto TIETOTURVAA TOTEUTTAMASSA TIETOSANOMA Tekijät ja Tietosanoma Oy ISBN 978-951-885-334-6 KL 61.7 Tietosanoma Oy Bulevardi 19 C 00120 Helsinki 09 694

Lisätiedot

Wilman pikaopas huoltajille

Wilman pikaopas huoltajille Wilman pikaopas huoltajille Vehmaan kunnan Vinkkilän koulussa on käytössä sähköinen reissuvihko Wilma, joka helpottaa tiedonvaihtoa kodin ja koulun välillä. Wilman kautta huoltajat seuraavat ja selvittävät

Lisätiedot

WiseMaster Mentor. Tuote-esite. M-Technology Oy. www.m-technology.fi / www.wisemaster.fi

WiseMaster Mentor. Tuote-esite. M-Technology Oy. www.m-technology.fi / www.wisemaster.fi WiseMaster Mentor Tuote-esite M-Technology Oy / www.wisemaster.fi M-Technology M-Technology Oy, Oulu (2001) Vuonna 2001 perustettu suomalainen mobiiliteknologiayritys Yrittäjien ja työntekijöiden kokonaan

Lisätiedot

Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP

Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Esityksen sisältö Esimerkkejä hyötykäytöstä Miksi tämä on ajankohtaista? Säännöksiä ja suosituksia Pohdintaa Kaiser

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Mäntsälä Hyväksyntä Julkisuusluokka JULKINEN Sijainti Versio 0.9 2/8 Sisällys 1 Johdanto... 4 2 Mitä tietoturvallisuus on?... 4 2.1 Tietoturvallisuuden hallinta... 5 2.2 Riskienhallinta sekä jatkuvuuden

Lisätiedot

Taloushallinnon tukipalvelut Arkistointi. Marja Lehtisaari 11.2.2013

Taloushallinnon tukipalvelut Arkistointi. Marja Lehtisaari 11.2.2013 Taloushallinnon tukipalvelut Arkistointi Marja Lehtisaari 11.2.2013 Arkistoinnin lainsäädäntö Perustuslaki 73/1999 Arkistolaki 831/1994 Julkisuuslaki 621/1999 Muutos 23.6.2005 495/2005, voimaan 1.10.2005

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin alusta kehitettävät yhteiset alustat, palvelut ja ratkaisut

Sähköisen asioinnin alusta kehitettävät yhteiset alustat, palvelut ja ratkaisut ValtIT - Asiakaslähtöiset sähköiset palvelut kehittämisohjelma Sähköisen asioinnin alusta kehitettävät yhteiset alustat, palvelut ja ratkaisut VM kehittämisosasto, Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö

Lisätiedot

Sähköinen asiointi hallinnossa ja HST-järjestelmä. Joensuun yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Laudaturseminaari Tapani Reijonen 21.3.

Sähköinen asiointi hallinnossa ja HST-järjestelmä. Joensuun yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Laudaturseminaari Tapani Reijonen 21.3. Sähköinen asiointi hallinnossa ja HST-järjestelmä Joensuun yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Laudaturseminaari Tapani Reijonen 21.3.2001 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VAADITTAVAT OMINAISUUDET

Lisätiedot

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3 Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi?

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi? Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014 Miksi? Taloudellinen tilanne synkkä Osaaminen on Suomen vahvuus, sitä on hyödynnettävä kaikin tavoin

Lisätiedot

HE 111/2010 vp. viestinä lähetettävä tuomioistuimen toimituskirja. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä joulukuuta 2010.

HE 111/2010 vp. viestinä lähetettävä tuomioistuimen toimituskirja. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä joulukuuta 2010. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden verkkoneuvonta. Verkkoneuvontapalvelun käyttöohjeet asiakkaille

Sosiaali- ja terveyspalveluiden verkkoneuvonta. Verkkoneuvontapalvelun käyttöohjeet asiakkaille Sosiaali- ja terveyspalveluiden verkkoneuvonta Verkkoneuvontapalvelun käyttöohjeet asiakkaille 2 Sisällys 1 Verkkoneuvonnan käyttämiseen liittyvät tekniset vaatimukset... 3 2 Palveluun kirjautuminen: Uudet

Lisätiedot

SUOMEN MAKSUNEUVOSTON EHDOTTAMAT TOIMENPITEET - MAKSAMISEN NYKYTILA JA TRENDIT 2014

SUOMEN MAKSUNEUVOSTON EHDOTTAMAT TOIMENPITEET - MAKSAMISEN NYKYTILA JA TRENDIT 2014 SUOMEN MAKSUNEUVOSTON EHDOTTAMAT TOIMENPITEET - MAKSAMISEN NYKYTILA JA TRENDIT 2014 1 TUNNISTAMINEN JA MAKSAMINEN VERKOSSA TÄYDENTÄÄ DIGITALISAATIOTA Dirty Money Banknotes are contaminated with an average

Lisätiedot

Sähköi sen pal l tietototurvatason arviointi

Sähköi sen pal l tietototurvatason arviointi Sähköisen palvelun l tietototurvatason arviointi Kirsi Janhunen Arviointia tehdään monesta syystä Itsearviointi Sisäinen arviointi Sisäinen tarkastus Vertaisarviointi Ulkoinen arviointi Lähtökohtana usein

Lisätiedot

Etu Sukunimi. xx.yyx.2010

Etu Sukunimi. xx.yyx.2010 Palvelut tuotetaan koko julkisen hallinnon käyttöön valtiovarainministeriön toimeksiannosta. Kansalaisneuvonta antaa tukea kaikkien näiden palvelujen käytössä ja ohjaa asiakkaan oikean viranomaisen ja

Lisätiedot

asapflow - Yksinkertaistetut työprosessit saumattomalla yhteydellä SharePointiin ja SAP-järjestelmään

asapflow - Yksinkertaistetut työprosessit saumattomalla yhteydellä SharePointiin ja SAP-järjestelmään asapflow - Yksinkertaistetut työprosessit saumattomalla yhteydellä SharePointiin ja SAP-järjestelmään 2 asapflow Saumaton yhteys SharePointista SAP-järjestelmään asapflow on ADSOTECHin kehittämä sovellusperhe,

Lisätiedot

Punkalaitumen kunta ja. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus. Valtori

Punkalaitumen kunta ja. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus. Valtori Palvelusopimus 1 / 6 PALVELUSOPIMUS Asiointitili-palvelusta Punkalaitumen kunta ja Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus www.valtori.fi VALTORI Palvelusopimus

Lisätiedot

Kymenlaakson Kyläportaali

Kymenlaakson Kyläportaali Kymenlaakson Kyläportaali Klamilan vertaistukiopastus Tietoturva Tietoturvan neljä peruspilaria 1. Luottamuksellisuus 2. Eheys 3. Saatavuus 4. (Luotettavuus) Luottamuksellisuus Käsiteltävää tietoa ei paljasteta

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Tietosuojatyöryhmä. Työryhmän 23 päivänä helmikuuta 1999 hyväksymä. suositus 1/99

Tietosuojatyöryhmä. Työryhmän 23 päivänä helmikuuta 1999 hyväksymä. suositus 1/99 5093/98/FI/lopullinen WP 17 Tietosuojatyöryhmä Työryhmän 23 päivänä helmikuuta 1999 hyväksymä suositus 1/99 ohjelmistojen ja laitteistojen Internetissä suorittamasta ei-havaittavasta ja automaattisesta

Lisätiedot