Papinmäen koulun opetussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Papinmäen koulun opetussuunnitelma"

Transkriptio

1 Papinmäen koulun opetussuunnitelma OPETUSSUUNNITELMA YLEINEN OSA 2005 VALTAKUNNAN, KIRKKONUMMEN KUNNAN JA PAPINMÄEN KOULUN OSUUDET 1 LUKU OPETUSSUUNNITELMA 1. 1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 4 2 LUKU OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ PERUSOPETUKSEN RAKENNE 7 3 LUKU OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN OPPIMISKÄSITYS OPPIMISYMPÄRISTÖ TOIMINTAKULTTUURI TYÖTAVAT 12 4 LUKU OPISKELUN YLEINEN TUKI KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ OPPIMISSUUNNITELMA OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN TUKIOPETUS OPPILASHUOLTO KERHOTOIMINTA 23 5 LUKU ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS ERI TUKIMUODOT OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN TAI SIIRRETTYJEN OPETUS HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN TOIMINTA-ALUEITTAIN 29 6 LUKU KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS ROMANIT MAAHANMUUTTAJAT 31 7 LUKU OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT VALINNAISET AINEET 31 8 OPPILAAN ARVIOINTI ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA PÄÄTTÖARVIOINTI TODISTUKSET 38

2 1 luku Opetussuunnitelma 1. 1 Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9 :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Oppilaan huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaita voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Opetussuunnitelma tulee oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Kirkkonummen kunnan opetussuunnitelma on laadittu opetussuunnitelman perusteiden ja niissä mainittujen päätösten sekä paikallisten perusopetusta koskevien linjausten pohjalta. Kunnan perusopetuksen arvopohja perustuu oppilaiden huoltajille keväällä 2003 järjestettyyn sivistystoimen arvokyselyyn. Oppilashuoltoa ja kodin ja koulun yhteistyötä koskeva osuus on laadittu yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa. Kirkkonummen kunnan opetussuunnitelmassa on valtakunnallisen osuuden lisäksi kunta- ja koulukohtaisia osioita. Koulukohtaisissa osioissa täsmennetään valtakunnallisia ja kunnallisia tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Opetussuunnitelma on opettajan työväline opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa Opetussuunnitelman sisältö Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää: Kirkkonummen kunnan opetussuunnitelmaan sisältyvät seikat löytyvät sulkuihin merkityistä luvuista, liitteistä ja/ tai koulujen opetussuunnitelmista. arvot ja toiminta-ajatus (sisältyy kohtaan 2.1, tarkentuu koulun opetussuunnitelmassa ) yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet (sisältyy kohtaan 2.2 ) kieliohjelma (sisältyy kohtaan 2.3 ) noudatettava paikallinen tuntijako (liite 1), koulun tarkennettu tuntijako sisältyy koulun opetussuunnitelmaan toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset (sisältyvät kohtiin 3.2, 3.3 ja 3.4, tarkentuvat koulun opetussuunnitelmassa )

3 opetuksen mahdolliset painotukset (sisältyy kohtaan 2.3 ), kielikylpy tai vieraskielinen opetus (sisältyy kohtaan 9.1 ) opetuksen mahdollinen eheyttäminen (sisältyy kohtaan 7.1) aihekokonaisuuksien toteuttaminen (sisältyy kohtiin , tarkentuu koulun opetussuunnitelmassa) opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa (sisältyy kohtiin ) valinnaisaineiden opetus ( koulun opetussuunnitelmassa) tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle (sisältyy kohtaan 8.1, tarkentuu koulun opetussuunnitelmassa ) yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa (sisältyy kohtaan 1.1, tarkentuu koulun opetussuunnitelmassa) kodin ja koulun yhteistyö (sisältyy kohtaan 4.1, tarkentuu koulun opetussuunnitelmassa ) yhteistyö muiden tahojen kanssa (sisältyy kohtaan 4.5, tarkentuu koulun opetussuunnitelmassa ) oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen (sisältyy kohtaan 4.5, tarkentuu koulun opetussuunnitelmassa) oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet (sisältyy kohtaan 4,2) ohjaustoiminta opiskelun tukena ja työelämään tutustumisen järjestelyt ( sisältyy kohtaan 4.3 ja 7.21, tarkentuu koulun opetussuunnitelmassa) kerhotoiminnan järjestäminen (sisältyy kohtaan 4.6) tukiopetuksen järjestäminen (sisältyy kohtaan 4.4) erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus (sisältyy kohtiin , tarkentuu koulun opetussuunnitelmassa ) eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus (sisältyy kohtaan 6.3 ja 6.4 ) oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin (sisältyy kohtiin ) opinnoissa etenemisen periaatteet (sisältyy kohtaan 8.1 ) todistukset (sisältyy kohtaan 8.3 ) tietostrategia (liite 2), koulut laativat omat tietostrategiansa kunnan tietostrategiaa tarkentaen toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen (koulun opetussuunnitelmassa) 2 luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2. 1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perheelämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan.

4 Opetussuunnitelman perusteiden, kunnan koulutoimen opetus- ja kasvatustavoitteiden sekä huoltajille tehdyn arvokyselyn tulosten pohjalta Kirkkonummen kunnan perusopetus painottaa seuraavia arvoja: Vastuullisuus Oppilas kasvaa vastuuseen. Hän oppii tunnistamaan tekojensa ja sanojensa seuraukset. Vastuullinen oppilas noudattaa koulun sääntöjä, käyttäytyy hyvin koulun henkilökuntaa ja oppilaita kohtaan sekä huolehtii tavaroiden ja tilojen siisteydestä ja eheydestä. Tasa-arvo Jokaisella on samat oikeudet opetukseen sukupuolesta, rodusta, uskonnosta, arvomaailmasta tai tms. riippumatta. Yksilön oikeuksien kunnioitus Jokaisella oppilaalla on Suomen perustuslain suomat perusoikeudet, joihin kuuluvat mm. koskemattomuus, oikeus tulla kuulluksi ja saada omien taipumustensa mukaista opetusta. Yhteisöllisyys Koulu on jäseniään arvostava yhteisö. Opetus tukee terveen itsetunnon kehittymistä. Oppilas oppii tunnistamaan vahvuutensa ja hyväksymään heikkoutensa. Oppilaat harjoittelevat mm. yhteistoiminnallisia työtapoja, yhteisöllistä päätöksen tekoa ja yhteisten hankkeiden toteuttamista. PAPINMÄKI Edellä mainittujen lisäksi Papinmäen koulussa painotettavia arvoja ovat: Itsenäisyys Oppilas oppii mahdollisimman itsenäisesti selviytymään arkipäivän toiminnoista. Perusopetuksessa itsenäiseksi kasvaneesta nuoresta kehittyy myöhemmin yhteiskuntaan sopeutuva, mahdollisimman itsenäisesti toimeen tuleva aikuinen. Oman elämän ainutkertaisuuden ymmärtäminen Oppilas oppii ymmärtämään oman elämänsä ainutlaatuisuuden ja ainutkertaisuuden. Tämän prosessin tuloksena kypsyy itsensä arvostaminen ja terve itsetunto Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. Kirkkonummen kunnassa perusopetuksen tehtävää ohjaavat myös kuntastrategia ja sivistystoimen strategia. Kunnan peruskoulujen tehtävä on antaa yhtäläistä opetusta, jonka kautta nuori saa vahvan tieto- ja taitopohjan jatko-opintoihinsa. Oppimisprosessissa tuetaan yksilön kykyä jäsentää oppimaansa ja ottaa vastuuta. Nuori omaksuu opetussuunnitelmien edellyttämiä tietoja, taitoja ja valmiuksia. Nuoren käsitys siitä, että hän voi vaikuttaa omaan elämäänsä, vahvistuu. Tavoitteena on oppimisen into ja kyky selviytyä tulevaisuudessa, kehittää itseään sekä toimia aktiivisena kansalaisena. Tämän mahdollistamiseksi Kirkkonummen kunnan perusopetuksen painopisteet ovat terve itsetunto terveys ja hyvät sosiaaliset taidot

5 vahva äidinkielen osaaminen. Sivistystoimen strategiassa painotetaan lisäksi seuraavia opetuksellisia tavoitteita, jotka tulee ottaa huomioon koulutyössä ja koulun opetussuunnitelmassa. Oppilaiden kädentaitoja harjaannutetaan niin, että oppilaat selviytyvät arkielämässä. Kestävän kehityksen periaatteita opetetaan lapsille ja nuorille heidän kehitysvaiheensa mukaisesti. Näkökulma laajenee vähitellen omasta lähiympäristöstä koko maapalloa koskevaksi. Kansalaisyhteiskunnassa ihmiset osallistuvat yhteisten asioiden hoitoon ja ovat taloudellisesti yhteisvastuullisia toisilleen. Koulu pyrkii edistämään oppilaiden yhteiskunnallista suuntautumista ja vastuuta toisista ihmisistä. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään luontevana osana opetusta. Median kriittiseen lukutaitoon ja arviointiin kiinnitetään opetuksessa huomiota. Koulut kehittävät yhteistyötä alueensa oppilaitosten kanssa. Näin edistetään oppilaiden kiinnostusta opiskeluun ja helpotetaan heidän siirtymistään uuteen opiskelupaikkaan. PAPINMÄKI Edellä mainittujen lisäksi Papinmäen koulussa pidetään tärkeänä myös seuraavia kasvatustavoitteita: Myönteinen asenne elämään Pyritään kehittämään taitoa nähdä asioiden valoisa puoli ja kykyä löytää arkipäivän asioista iloa ja huumoria. Stressinsietokyky Pyritään edistämään ymmärrystä siitä, että vastoinkäymiset kuuluvat elämään sekä keinoja selviytyä vastoinkäymisistä. Kehitetään taitoja selviytyä konfliktitilanteista. Työnteon arvostaminen Koulutyö on oppilaan työtä. Tavoitteena on kyky tehdä säännöllistä työtä. Painotetaan oman työn merkityksen ymmärtämistä ja arvostamista. Huomioidaan kaikenlaisen työnteon arvokkuus Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/ , 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8. 1). Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11, 3 mom. mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien

6 suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11, 3 mom. säännöksiä. Kirkkonummen kunnassa on laadittu valtioneuvoston hyväksymän ( /1435) perusopetuksen tuntijakoon perustuva tuntijako (liite 1), jonka pohjalta koulut laativat omat, tarkennetut tuntijakonsa, joissa määrätään eri oppiaineiden tuntimäärät vuosiluokittain. Vuosiluokille 1-6 merkittyä valinnaisainetta opetetaan 5. ja 6. luokalla 1 tunti viikossa koulun opetussuunnitelmassa päätetyllä tavalla. Paikallinen tuntijako on kunnan ja koulujen tuntijakojen yhdistelmä. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt eri oppiaineissa on pääosin jaettu vuosiluokittain 1-6 luokilla. Vuosiluokilla 7-9 oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt jaetaan koulun opetussuunnitelman tuntijaon mukaisesti. Niissä oppiaineissa, joissa tavoitteet ja sisällöt ovat usean vuosiluokan yhteiset, täytyy vuosiluokkajako tarkentua koulun opetussuunnitelmassa. Painotettua opetusta järjestetään seuraavissa kouluissa, joiden tulee omissa opetussuunnitelmissaan esittää ko. opetuksen tuntijako, opetuksen tavoitteet ja sisällöt sekä muut opetusjärjestelyt: Musiikkipainotteinen opetus Kirkonkylän ja Kirkkoharjun kouluissa LUMA-painotus Kirkkoharjun koulussa Virtuaaliopetus Sepän koulussa Ruotsinkielinen kielikylpyopetus Gesterbyn ja Kirkkoharjun kouluissa Kunnan kieliohjelma Kaikille yhteinen A1-kieli, englanti Yhteisenä kielenä (A1) opetetaan kaikissa peruskouluissa englannin kieltä. Koulun on annettava opetusta vähintään valtioneuvoston päättämä minimituntimäärä. Kielen opiskelu aloitetaan kolmannella vuosiluokalla. Vapaaehtoinen A2-kieli Vapaaehtoisena kielenä (A2) tarjotaan kunnan kouluissa toista kotimaista kieltä, saksaa ja ranskaa. Opetusryhmä muodostetaan, mikäli kielen valinneita oppilaita on vähintään 12. Vapaaehtoisen kielen opetus aloitetaan neljännellä luokalla. Vapaaehtoisessa kielessä tulee kuudennen vuosiluokan päättyessä saavuttaa yhteisen A1-kielen taso. Opetusta on annettava vähintään valtioneuvoston päättämä minimituntimäärä. Kaikille yhteinen B1-kieli, toinen kotimainen kieli Vuosiluokilla 7-9 yhteisenä alkavana kielenä (B1) opetetaan kaikissa kunnan peruskouluissa toista kotimaista kieltä. Kielen opetus aloitetaan 7. vuosiluokalta ja koulu päättää tuntijaossaan siihen käytettävästä tuntimäärästä. Koulun on annettava opetusta vähintään valtioneuvoston päättämä minimituntimäärä. Valinnainen B2-kieli Valinnaisena alkavana kielenä (B2) tarjotaan kaikissa peruskouluissa vuosiluokilla 8-9 saksaa, ranskaa ja venäjää. Kirkkoharjun koulussa tarjotaan valinnaisena kielenä lisäksi espanjaa. Opetukseen käytettävästä tuntimäärästä päätetään koulun tuntijaossa. Opetusta on annettava vähintään valtioneuvoston päättämä minimituntimäärä. Sijoittaminen tuntijakoon Oppilaan opinto-ohjelmaan valitun A2-saksan tai A2-ranskan opiskelu jatkuu 7.vuosiluokan loppuun asti oppilaalle ylimääräisinä tunteina. Tämän jälkeen näitä A2-kieliä opiskellaan lukujärjestykseen sijoitettujen valinnaisaineiden opiskeluajankohtina. A2-saksaa tai A2-ranskaa

7 opiskeleva oppilas valitsee opinto-ohjelmaansa valinnaisaineita 8. ja 9. luokalle vain niiltä osin kun hänellä vielä on valinnaisia tunteja käyttämättä. Vapaaehtoisen A2-kielen opiskelun keskeyttäminen Vapaaehtoinen A2-kieli on vapaaehtoinen valintapäätökseen asti. Sen jälkeen edellytetään valintaan sitoutumista. Jossain tapauksissa oppilaan tekemä valintapäätös on kuitenkin tehty ilmeisen heikoin perustein tai opiskelu saattaa muista syistä osoittautua liian raskaaksi, voidaan keskeyttäminen joskus sallia. Vapaaehtoisena kielenä (A2) toista kotimaista kieltä opiskellut oppilas jatkaa pääsääntöisesti kielen opiskelua peruskoulun loppuun asti. Jos oppilas keskeyttää toisen kotimaisen kielen A2-oppimäärän opiskelun 6. luokan päättyessä, on hänen kuitenkin suoritettava saman kielen yhteinen B1- oppimäärä. Vapaaehtoisen A2-saksan tai A2-ranskan keskeyttäminen on mahdollista vain - oppimisvaikeuksien vuoksi tai - terveydellisten syiden perusteella Oppilaan huoltajan on esitettävä keskeyttämisen perusteet ja niihin liitettävät selvitykset koulun johtajalle/rehtorille. Päätöksen keskeyttämisestä tekee asianomaisen koulun johtaja/rehtori. Perusopetuksen opinto-ohjelma muodostaa yhden kokonaisuuden, jossa opinto-ohjelman valintoja tehdään oppilaskohtaisesti opiskelun eri vaiheissa. Koko perusopetuksen ajaksi tehtyjen valintojen jatkuvuuden turvaaminen on yhtenäisen perusopetuksen tärkeä tehtävä. Kirkkonummen kunnan esiopetuksen opetussuunnitelmassa ja kunnan koulutoimen strategiassa painotetaan vahvaa äidinkielen osaamista. Esiopetuksessa jokaiselle lapselle laadittu esiopetuksen suunnitelma sisältää kielen, vuorovaikutus- ja ilmaisutaitojen kehittymisen seuraamisen lisäksi tietoja lapsen matematiikan ja luonnontiedon, sosiaalisuuden ja motoristen taitojen kehittymisestä esiopetusvuoden aikana. Esiopetuksen suunnitelma auttaa alkuopetuksen opettajaa oppilaantuntemuksessa. PAPINMÄKI Papinmäen koulussa opetetaan A-1 kielenä englantia ja B-1 kielenä ruotsia. A-1 kielen opiskelu aloitetaan kolmannella vuosiluokalla ja B-1 kielen opiskelu alkaa seitsemännellä vuosiluokalla. Opetettavien kielien tuntimäärät vuosiluokittain käyvät ilmi Papinmäen koulun tuntijaosta (liite 1). Kielen opiskelun poikkeusjärjestelyistä jonkun oppilaan kohdalla tai kokonaan kielen opiskelusta vapauttamisesta voi päättää koulun rehtori keskusteltuaan oppilaan huoltajan ja opettajan kanssa ( PoL 18). 3 luku Opetuksen toteuttaminen 3. 1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja

8 päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluu lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen, ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta ja edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteita ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea myös sekä opettajan ja oppilaan välistä että oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. Oppimisympäristön on annettava mahdollisuudet oppilaan ikäkaudelle ominaiseen oppimiseen. Oppilaat tutustuvat koulun lähiympäristön kulttuurimaisemaan sekä Kirkkonummen kulttuuriin ja historiaan. Oppimisympäristöä kehitetään jatkuvasti oppilaiden tarpeiden mukaan. Koulun henkilökunnan, lasten, vanhempien ja kunnan päättäjien yhteistyö on erittäin tärkeää oppimisympäristöjä kehitettäessä. Turvallisuus liittyy sekä fyysiseen että psyykkiseen oppimisympäristöön. Terveyttä ja kasvua edistäviä tekijöitä pyritään koulussa lisäämään. Kouluissa varmistetaan tilojen ja pihan turvallisuus. Ryhmässä toimimisen taitoja ja toisen ihmisen huomioon ottamista harjoitellaan. PAPINMÄKI Gesterbyn koulualueella sijaitseva Papinmäen koulu on erityiskoulu. Koulussa annetaan erityisopetuksen ryhmäopetusta vuosiluokilla 1-9. Papinmäen koulu on tarkoitettu Kirkkonummen kunnassa asuville suomenkielisille oppilaille, joilla on laaja-alaisia oppimisen vaikeuksia tai joko lievä tai keskivaikea kehitysvamma. Opetusryhmien oppilasmääränä pyritään pitämään korkeintaan 8-10 oppilasta. Opetusryhmän enimmäiskoko voidaan ylittää, jos se on oppilaiden edellytysten tai opetuksessa käytettävän työskentelytavan takia perusteltua, eikä järjestely vaaranna opetuksen tavoitteiden saavuttamista. Opetusryhmää opettaa erityisluokanopettaja työparinaan yksi tai useampia koulunkäyntiavustajia Toimintakulttuuri

9 Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. Koulun toimintakulttuurin kuvaus on käytännön tulkintaa koulun kasvatus- ja opetustyöstä. Koulun opetussuunnitelmassa tulee olla turvaamissuunnitelma (kunnan ohjeet liitteessä 3), joka sisältää seuraavat asiat: järjestyssäännöt, suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi kiusaamiselta, häirinnältä ja väkivallalta, syrjäytymisen ehkäisyn toimintamallin sekä kriisisuunnitelman. Toimintakulttuurin kuvaukset tarkentuvat koulujen vuosisuunnitelmissa. PAPINMÄKI Papinmäen koulu on turvallinen, onnistumisen elämyksiä antava koulu. Papinmäen koulussa oppilaan on mahdollista kehittyä yksilöllisesti. Tavoitteena on, että perusopetuksen jälkeen nuori siirtyy ammatilliseen jatkokoulutukseen. Jokainen on oman elämänsä sankari Työtavat Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. Opetuksessa käytettävien työtapojen valinnassa painotetaan monipuolisuutta. Erilaisten työtapojen käyttö tukee Kirkkonummen kunnan perusopetuksen arvopohjan tärkeimpien arvojen saavuttamista (kohta 2.1). Oppimisympäristö, ympäröivä luonto ja ympäröivä yhteisö huomioidaan työtapojen

10 rikastuttamisessa. Opettajia rohkaistaan ja tarvittaessa koulutetaan yhteisöllisten työtapojen käyttöön sekä jakamaan osaamistaan muille työyhteisön jäsenille. Aihekokonaisuuksien toteuttamisessa kehitetään kunkin työyhteisön yhteisöllisyyttä yli vuosiluokka- ja oppiainerajojen koulun toimintakulttuurin mukaisesti. Yksilön kyky ottaa vastuuta ja analysoida oppimaansa (oppia opitusta) kehittyy oppimisprosessissa. Oppilaille opetetaan menetelmiä, joilla he pystyvät asettamaan tavoitteita, toteuttamaan ja arvioimaan opintojaan eri oppiaineissa perusopetuksen aikana. Oppilaita opastetaan alimmilta vuosiluokilta lähtien vastuuseen omasta oppimisesta, työympäristöstä ja toisista ihmisistä. Opetuksessa käytettäviä työtapoja voidaan tarkentaa koulujen opetussuunnitelmissa. PAPINMÄKI Kaiken opetuksen ja työskentelyn perusta on mahdollisimman konkreettinen ja käytännönläheinen oppiminen. Opetus perustuu havainnollistamiselle, tiedon välittämiselle useamman aistikanavan kautta ja opetetun asian kertaamiselle. Pyritään antamaan oppilaille omakohtaisia kokemuksia opetettavista asioista. Opetus etenee oppilaan lähipiiristä suurempien kokonaisuuksien hallintaan. Vahvistetaan intoa havainnoida ilmiöitä ja asioita ja uskoa omiin kykyihin ratkaista ongelmia. Tietokoneiden opetusohjelmat ovat käytössä olevia opetusvälineitä. Koulussa on käytössä myös seuraavia opetuksen ja oppimisen erityismenetelmiä: Instrumental Enrichment, Bright Start, PREP, Aivojumppa, TEACCH, Vaihtoehtoiset kommunikaatiotavat, Sherborne ja Knill. 4 luku Opiskelun yleinen tuki 4. 1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Lapsi ja nuori elä samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaan tuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulee määritellä opetussuunnitelmassa yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Huoltajien mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta yhteistyössä sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajien, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Yhteistyö tulee järjestää siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilasta voidaan tukea koulunkäyntiä ja hyvinvointia koskevissa kysymyksissä. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille tulee antaa tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. Koulutoimen strategian mukaan:

11 Koulun koko henkilökunta vaikuttaa siihen, että koulusta tulee suvaitseva, sukupuolten samanarvoisuutta kunnioittava, yksilön itsenäisyyttä ja ihmisten tasa-arvoisuutta arvostava sekä yhteisen ympäristön hyvinvointia edistävä oppimisympäristö. Koulu tukee ja rohkaisee koteja yhteistyöhön sekä tukee huoltajuutta sovittujen yhteisten menettelytapojen avulla sekä olemalla kotien tukena kasvatuskysymyksissä. Huoltajien ja oppilaiden aktiivista osallistumista koulutyöhön, koulun toimintaan ja yhteiseen päätöksentekoon, suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä seurantaan rohkaistaan ja tuetaan. Jokainen koulu antaa oppilaille ja vanhemmille selkeää informaatiota toiminnastaan, organisaatiosta ja työskentelytavoista, työympäristöstä ja tukitoimista, oppiaineiden vuosiluokittaisista tavoitteista sekä todistuksissa annettavien arvosanojen perusteista. Myös koulun toimintaohjelmista väkivaltaa, koulukiusaamista, rasismia ja vahingontekoa kohtaan annetaan selkeää tietoa. Koulun opetussuunnitelmassa tulee näkyä kodin ja koulun välisen yhteistyön muodot. PAPINMÄKI Kodin ja koulun yhteistyö on tiivistä. Yhteistyömuodot ovat yksilöllisiä ja vaihtelevat oppilasryhmittäin kunkin opettajan käytänteiden, oppilaan tarpeiden ja huoltajien toiveiden mukaan. Yhteistyömuotoja ovat: Henkilökohtaiset tapaamiset Puhelinkeskustelut Teksti- ja sähköpostiviestit Viikkokirjeet Reissuvihko Vanhempainillat HOJKS- ja arviointikeskustelut Koulun juhlat Yhdeksännen luokan oppilaiden jatko-opintojen suunnittelu. Tapaamisissa on mukana oppilas, huoltajat, opinto-ohjaaja ja opintojen ohjauksesta vastaavat opettajat Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Oppilaan opintoohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas on opiskellut lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Lisäksi oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajalle tietoa, jotta hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös eriyttää opetusta sekä auttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää myös pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessa laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Siinä määritellään mahdolliset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus. Jos opetussuunnitelmassa on päätetty, että oppilas voi edetä opiskelussaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, oppimissuunnitelmassa on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys ja aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille. Sen laatimisesta päätetään

12 opetussuunnitelmassa. Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tarvittaessa. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. Oppimissuunnitelman laatimisesta päätetään koulun omassa opetussuunnitelmassa. Tehtäessä oppimissuunnitelmaa voidaan soveltuvin osin käyttää kunnassa käytössä olevaa HOJKS-lomaketta. PAPINMÄKI Kaikille Papinmäen koulun oppilaille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS, ks. luku 5.4) oppimissuunnitelman sijasta Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä jatkumo, jonka toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oltava mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee selvittää ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Huoltajalle tulee järjestää tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa. Koulussa toteutettavan ohjauksen tulee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. Ohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken on määriteltävä opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus, miten yhteistyötä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan koko koulun toiminnan tasolla. Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämän edustajien vierailut luokkatunneilla, työpaikkakäynnit, projektityöt, eri alojen tiedotusmateriaalien käyttö ja työelämään tutustuminen (TET). Eri oppiaineiden opetukseen tulee sisällyttää kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Ohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken määritellään koulun opetussuunnitelmassa. PAPINMÄKI Ohjaus on yksilöllistä. Siinä huomioidaan kunkin oppilaan HOJKSiin sisällytetyt tavoitteet. Jokainen oppilas saa riittävästi henkilökohtaista ohjausta oman opiskelunsa ja valintojensa tueksi. Ohjaustoiminnalla on keskeinen merkitys oppilaan koko koulunkäynnin ajan; se on osa koulun jokapäiväistä toimintaa. Ohjaukseen osallistuu koulun koko henkilökunta. Myös oppilashuoltoryhmän, muiden tukihenkilöiden ja huoltajien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Alaluokilta lähtien oppilas tottuu säännölliseen koulunkäyntiin ja vastuuseen omasta koulutyöstään. Yläluokkien aikana ohjauksessa painotetaan kykyä yhteistyöhön., itsenäiseen työskentelyyn ja tiedonhankintaan Tukiopetus

13 Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella Oppilashuolto Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuollolla edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuollolla tuetaan yksilön ja yhteisön toimintakyvyn säilyttämistä fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä. Oppilashuollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan hyvässä yhteistyössä kotien kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa tulee kuulla lasta tai nuorta ja huoltajaa. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Oppilashuoltotyötä voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Opetussuunnitelma tulee oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Opetussuunnitelmaan tulee laatia suunnitelma, jossa kuvataan oppilashuollon tavoitteet ja keskeiset periaatteet: Toiminta kouluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin, turvallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja vuorovaikutuksen edistämiseksi oppilaalle tarjottava yleinen oppilashuollollinen tuki ja ohjaus koulunkäynnissä sekä lapsen ja nuoren fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tukemisessa yhteistyö oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa ja seuraamisessa sekä jatko-opintojen suunnittelussa oppilaalle tarjottava oppilashuollollinen tuki erilaisissa vaikeuksissa ja kurinpitorangaistuksen yhteydessä sekä silloin, kun opetukseen osallistuminen on evätty oppilashuollon yhteistyö kodin, koulun, oppilashuollon palvelujen asiantuntijoiden tai muiden asiantuntijoiden ja paikallisten tukiverkostojen kanssa toimenpiteet ja työn- ja vastuunjako ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi tai hoitamiseksi: - poissaolojen seuranta - kiusaaminen, väkivalta ja häirintä - mielenterveyskysymykset

14 - tupakointi ja päihteiden käyttö - erilaiset tapaturmat, onnettomuudet, ja kuolemantapaukset koulumatkakuljetuksissa yleiselle turvallisuudelle asetettujen tavoitteiden toteuttaminen kouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavien terveys- ja ravitsemuskasvatuksen ja tapakasvatuksen tavoitteet. Oppilashuollon toiminnan yleisiä linjauksia Kirkkonummella palvelujen kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota syrjäytymisuhan mahdollisimman aikaiseen havaitsemiseen. Tällainen toiminta edellyttää läheistä yhteistyötä yli hallintokuntarajojen (Kirkkonummen strategia 2000+). Koulukiusaamista ja syrjintää ehkäistään ennakolta aktiivisesti opetuksen, kasvatuksen, oppilaan henkilökohtaisen huomaamisen ja tukitoimien avulla. Kaikilla on oikeus hyvään kohteluun ja myönteiseen opiskeluympäristöön. Erityistä huomiota kiinnitetään tapakasvatukseen ja terveiden elämäntapojen edistämiseen. Oppilaille annetaan tietoa tupakan, alkoholin, huumeiden ja muiden päihteiden haittavaikutuksista. Kun lapsella on hyvä itsetunto, häntä ei ole helppo painostaa kokeiluihin. Kaikkien koulun työntekijöiden yhteisenä asiana on vaikuttaa opiskeluympäristön päihteettömyyteen. Lasten ja nuorten parissa toimiva henkilökunta (opettajat, oppilashuolto ja terveydenhoitajat, muut koulun työntekijät) pyrkii ehkäisemään ennalta mahdollisesti syntyviä ongelmia. Tukea ja erityistoimia tarjotaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ennen kuin ongelmat kasvavat ja monimutkaistuvat. Tukitoimista neuvotellaan aina lapsen/nuoren, vanhempien ja koulun kesken (Koulutoimen strategia). Tavoitteena on, että oppilashuoltotyön pääpaino on ennaltaehkäisevässä työssä. Mahdollisimman aikaisin aloitettu hoito ennustaa parempia tuloksia. Siirtymävaiheisiin panostaminen on ennaltaehkäisevää työtä. Päivähoidon ja koulun sujuva yhteistyö antaa hyvät lähtökohdat erityistä tukea tarvitsevien koulutulokkaiden opiskelulle. Esi- ja alkucpettajien yhteistyöllä pehmennetään koulunkäynnin aloittamista. Muissa siirtymätilanteissa oppilashuollon henkilöstö huolehtii tiedon siirtämisestä lähettävältä koululta vastaanottavaan kouluun yhteistyössä oppilaan huoltajien kanssa. Kodin ja koulun yhteistyön tulee olla säännöllistä. Huoltajien henkilökohtaisia keskusteluja opettajan kanssa pidetään tarvittaessa pitkin kouluvuotta. Nivelvaiheissa ja koulunkäynnin ongelmatilanteissa yhteistyön merkitys korostuu. Tiedonkulussa on tärkeää avoimuus ja molemminpuolinen luottamus. Vanhemmilla on oikeus saada tietoa lapsensa opintojen etenemisestä ja lapsensa hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Aidolla yhteistyöllä luodaan myös edellytykset toimivaan vuorovaikutukseen huoltajien ja koulun välillä. Oppilashuolto koulussa Oppilashuoltoryhmään kuuluvat ainakin rehtori, erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori, sekä oppilaan opettaja, huoltaja ja oppilas kutsuttaessa. Oppilashuoltoryhmän jäsenet tuovat kukin oman ammatillisen näkökulmansa moniammatilliseen työryhmään mietittäessä oppilaan oppimisedellytysten turvaamista ja kouluyhteisön kehittämistä. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu tarvittaessa koulun lukuvuosittaisessa suunnitelmassa määritetyllä tavalla. Oppilaan tukitoimien eteneminen koulussa tapahtuu seuraavasti: 1. Opettaja seuraa oppilaan edistymistä ja kehitystä ja keskustelee mahdollisista ongelmista oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. 2. Opettaja ja oppilashuollon henkilöstö keskustelevat oppilaan vaikeuksista ja ongelmista ja suunnittelevat yhdessä tukitoimia. 3. Oppilashuollon henkilöstö tukee oppilasta erilaisissa ongelmissa tekemällä yhteistyötä keskenään, opettajan, oppilaan ja huoltajan kanssa. 4. Oppilashuoltoryhmässä sovitaan koulun tukitoimista ja tarvittavista tutkimuksista koulussa. 5. Oppilashuoltoryhmä kääntyy muiden yhteistyötahojen puoleen tarvittavien tutkimusten tai tukitoimien saamiseksi. Koulun tapa toimia kirjataan koulun opetussuunnitelmaan.

15 Koulun opetussuunnitelmassa tulee olla turvaamissuunnitelma (kunnan ohjeet liitteessä 3), joka sisältää seuraavat asiat: järjestyssäännöt, suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi kiusaamiselta, häirinnältä ja väkivallalta, syrjäytymisen ehkäisyn toimintamallin sekä kriisisuunnitelman. Suunnitelmassa tulee ottaa huomioon myös perusopetuslain 36 kurinpidosta. Koulun ennaltaehkäisevää työtä on koko työyhteisön yhteistyö ja koulun kaikkien aikuisten sitoutuminen, vastuun ottaminen ja esimerkkinä oleminen. Oppilaan poissaolot koulusta Perusopetuksen oppilaalla on velvollisuus osallistua opetukseen läsnä olevana koulun työaikoina. Oppilas voi olla poissa opetuksesta vain, jos hän on saanut siihen luvan. Lupa voidaan myöntää sairauden tai muun ennalta arvaamattoman syyn vuoksi myös jälkikäteen. Kirkkonummen sivistystoimen johtosäännön mukaan enintään kolmen päivän poissaoloon myöntää luvan opettaja, vähintään neljän päivän poissaoloon myöntää luvan rehtori. Opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetuksen oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle. Huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Jos huoltaja laiminlyö velvoitteensa, voidaan hänet tuomita sakkoon oppivelvollisuuden valvonnan laiminlyönnistä. Mahdollisesta sakosta päättää käräjäoikeus. Rikos täyttynee pitkäaikaisella välinpitämättömällä suhtautumisella oppivelvollisuuden laiminlyöntiin tai aktiivisella lapsen oppivelvollisuuden täyttämisen estämisellä. Kyseeseen saattaa tulla myös lastensuojelulliset toimenpiteet. Toimintaohjeet oppilaan poissaolojen seuraamiseksi Kirkkonummen perusopetuksen kouluissa: Kaikki oppilaan poissaolot tulee kirjata. Poissaolojen yhteismäärä merkitään hallinto-ohjelmaan (ProCapita, Helmi tai muu vastaava) arvioinnin yhteydessä. Toistuvissa, ilman hyväksyttävää syytä tapahtuvissa oppilaan poissaoloissa menetellään seuraavasti: puhelimitse tapahtuvat yhteydenotot huoltajaan kirjataan poissaolojen jatkuessa järjestetään tapaaminen huoltajien kanssa, tässä tilaisuudessa ovat mukana opettaja/opettajat, huoltajat ja oppilas poissaolojen edelleen jatkuessa asiaa käsitellään oppilashuoltotyöryhmässä, jossa ovat myös oppilaan huoltajat ja ao. oppilas läsnä jos poissaolot jatkuvat edelleen em. toimenpiteistä huolimatta, ilmoitetaan asiasta sosiaaliviranomaisille. Kouluruokailun toiminta-ajatuksena on valmistaa ja tarjoilla maukasta ja monipuolista ruokaa ja antaa näin oppilaille rentouttava virkistyshetki työn lomassa, sosiaalinen seurusteluhetki hyvän ruoan ja ystävien seurassa miellyttävässä ympäristössä. Kouluruokailun tavoitteena on myös kasvattaa oppilaat terveellisiin ruokatottumuksiin ja samalla avartaa makutottumuksia. Oppilaista kasvatetaan perusruokaa kunnioittavia kulinaristeja. Säännöllinen tapa ruokailla antaa hyvät eväät hyvinvoinnille. Käytössä oleva lautasmalli ohjaa oikeanlaisiin terveellisiin ruokailutottumuksiin. Kouluateria sisältää lämpimän ruoan lisäkkeineen, leipää, ravintorasvaa ja ruokajuoman. Koululounas tyydyttää noin kolmanneksen päivän ravinnontarpeesta. Kymmenen viikon ruokalistaan tuovat vaihtelua erilaiset teemapäivät ja -viikot sekä juhlapyhät. Kasvisruokaa haluavalle tarjotaan laktovegetaarista kasvisruokaa. Erikoisruokaa tarjotaan sitä tarvitseville oppilaille uskonnollisista ja lääketieteellisistä syistä. Koulumatkakuljetukset Oppilaan tulee saada osana perusopetusta valmiudet liikkua turvallisesti liikenteessä. Keskeistä on oikeiden toimintatapojen sekä turvallisuutta ja terveyttä arvostavien asenteiden oppiminen. Oppilaat saavat selkeät ohjeet linja-autossa tai taksissa matkustamiseen, esimerkiksi pysäkillä odottamiseen, pysäkiltä poistumiseen ja turvavöiden käyttämiseen. Koulun piha-alueen turvallisuus taataan merkitsemällä koulukuljetusta hoitavien autojen lähtö- ja tulopaikat selkeästi ja sijoittamalla ne erilleen oppilaiden välituntialueesta. Kirkkonummella koulumatkakuljetus järjestetään peruskoulun vuosiluokkien oppilaalle, jos koulumatka on yli 3 kilometriä

16 peruskoulun vuosiluokkien oppilaille, jos koulumatka on yli 5 kilometriä ja lääkärintodistuksen perusteella terveydeltään heikoille oppilaille, jos matka ilman tätä avustusta muodostuisi oppilaalle liian vaikeaksi tai rasittavaksi. Koulumatkaan voi kuulua oppilaan käveltävä osuus. Koulutulokkaille jaetaan liikenneturvallisuutta käsittelevä esite, jolla halutaan kiinnittää huomio koulunkäyntinsä aloittavien lasten koulumatkan turvallisuuteen. Koulun opetussuunnitelma voi sisältää käyttäytymisohjeita oppilaiden koulumatkan turvallisuuden lisäämiseksi. Oppilashuollon ammattiryhmät Koulunkäyntiavustajapalvelua Kirkkonummen kunnan myönnetään kolmen erilaisen kriteerin perusteella. Nämä ovat: 1) erityisopetusluokilla opiskelevien oppilaiden määrä koulussa, 2) yleisopetusryhmään integroitujen erityisoppilaiden lukumäärä koulussa ja 3) yleisopetuksen oppilasmäärä. Rehtori yhdessä oppilashuoltoryhmän kanssa kohdistaa koulukohtaiset avustajaresurssit niitä eniten tarvitseville oppilaille tai opetusryhmille. Koulunkäyntiavustajan tehtävänä on avustaa oppilasta koulunkäynnissä ja oppimisessa opettajan ohjauksen alaisena. Avustaja edistää työssään koulun kasvatustavoitteita, oppilaan itsenäistä selviytymistä ja myönteisen itsetunnon kehittymistä. Lisäksi koulunkäyntiavustaja osallistuu työnsä kannalta tarpeellisiin oppilaan opetusta ja kuntoutusta sekä koulun työtä koskevaan suunnitteluun ja valmisteluun. Koulunkäyntiavustajan työmuotona on sekä yksilö- että ryhmätyö. Avustajia työskentelee sekä erityisluokilla että yleisopetuksen opetusryhmissä. Avustaja suunnittelee työnsä opettajan ohjeiden mukaan. Opettaja on opetuksen asiantuntija luokassa ja hän on vastuussa opetustilanteiden sujumisesta. Opettaja on vastuussa myös koulunkäyntiavustajan avustamasta oppilaasta. Opettaja pitää yhteyttä koteihin ja muihin yhteistyökumppaneihin. Usein avustaja on mukana neuvotteluissa ja saa näin syvempää tietoa avustettavasta oppilaasta. Avustajan työssä vaaditaan hyvää yhteistyötaitoa eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Asiakkaiden kunnioitus on lähtökohta. Koulukuraattori pyrkii yhdessä koulun opettajien ja muun henkilökunnan kanssa edistämään ja kehittämään kouluyhteisön psykososiaalista hyvinvointia ja oppimisympäristöä. Koulukuraattorin työ on mm. yksilö- ja perhetyötä sekä konsultaatiotyötä. Koulukuraattorin asiakkaita ovat oppilaat, oppilasryhmät, huoltajat ja kouluyhteisö. Koulukuraattori tekee yhteistyötä myös koulun ulkopuolisten tahojen kanssa ja tarvittaessa ohjaa oppilaan tukipalvelujen piiriin. Koulukuraattorin työ onkin usein moniammatillista yhteistyötä. Ennaltaehkäisevänä työnä kouluissa tehdään moniammatillisia yhteistyöprojekteja. Koulukuraattoritoiminta on erityisesti oppilaan ja perheiden tukemista, vuorovaikutusta ja yhteistyötä vanhempien, opettajien ja muiden oppilaan sosiaaliseen verkostoon kuuluvien tahojen kanssa. Kirkkonummella koulukuraattorit työskentelevät kaikilla perusopetuksen vuosiluokilla. Tämä osaltaan mahdollistaa ennaltaehkäisevän työn toteuttamista. Koulupsykologien tehtävänä on oppimisessaan tai kehityksessään tukea tarvitsevien oppilaiden auttaminen yhteistyössä opettajien ja vanhempien kanssa. Koulupsykologin tehtävänä on auttaa oppimis- ja motivaatio-ongelmissa, tunne-elämän vaikeuksissa ja kasvatuskysymyksissä. Koulupsykologi tekee myös kouluvalmiustutkimuksia ja arvioi erityisopetuksen tarvetta. Koulupsykologisen työn keskeisimmät työmuodot ovat psykologiset tutkimukset, selvitykset ja arviot (yksilö, ryhmä- ja tilannekohtaiset) ja psykologinen yhteistyö ja konsultaatiotyö tapaus-, tilanne- ja asiakohtaisesti (oppilashuoltotyöryhmät, opettajat, muut hallintokunnat). Koulupsykologin keskeisiä yhteistyötahoja ovat myös lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria, neuropsykologit, päivähoitohenkilöstö, puheterapeutit, ja toimintaterapeutit. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on turvata jokaiselle koululaiselle mahdollisimman terve kasvu ja kehitys ja siten luoda perusta terveelliselle aikuisuudelle. Kouluterveydenhuollon tehtäviin kuuluu myös tartuntatautien ehkäisy, rokotukset, ensiapuvalmiudesta huolehtiminen ja terveyskasvatus. Kunnan kouluilla toimii terveydenhoitaja ja nimetty vastuulääkäri. Heidän tehtävänään on seurata koulujen työskentelyolosuhteita ja oppilaiden terveydentilaa. Oppilaiden terveydentilaa seurataan määräaikaisissa terveystarkastuksissa ja tarpeen mukaan sovittavissa

17 lääkärintarkastuksissa (ainakin ensimmäisellä ja 5-6 luokalla). Käynneillä kartoitetaan oppilaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Huoltajalla on mahdollisuus olla mukana terveystarkastuksissa. Terveydenhoitaja tapaa säännöllisesti niitä oppilaita, jotka kuuluvat erilaisiin riskiryhmiin. Kouluterveydenhoitajan tehtäviin kuuluu terveyttä edistävän tiedon antaminen (esim. päihteet) ja osallistuminen erilaisten teemapäivien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Terveydenhoitaja tai lääkäri kirjoittaa tarvittaessa lähetteen tarpeellisiin erikoistutkimuksiin kuten esimerkiksi kuulo, näkö, laboratorio, röntgen sekä lähetteet psykiatrisiin ja psykologisiin tutkimuksiin. Hammashuollon tehtävänä on tarjota koululaisille yksilöllistä ennaltaehkäisevää hoitoa, perushoitoa, kiireellistä hoitoa säryn tai tapaturman vuoksi ja oikomishoitoa. Jokaisella lapsen kohdalla toteutetaan yksilöllistä hoitosuunnitelmaa. Oppilashuollon yhteistyötahoja Perusterveydenhuollossa puheterapeutit ja toimintaterapeutit tarjoavat konsultaatiota, tutkimuksia ja hoitoa oppilaille, joilla on kielen kehitykseen, motoriikkaan tai visuaaliseen hahmottamiseen liittyviä vaikeuksia. Terveyskeskuksissa toimii myös psykologi ja kriisi-ryhmä, joka tarjoaa tukea uhreille ja heidän omaisilleen onnettomuuksien ja muiden äkillisten, odottamattomien, ja traumaattisten tapahtumien jälkeen. Erityissairaanhoidossa tehdään oppilaille neurologisia ja neuropsykologisia jatkotutkimuksia. Jatkotutkimuksia tehdään Jorvin sairaalassa tai yksityisellä sektorilla. Lähetteen tekee useimmiten koululääkäri koulupsykologin lausunnon perusteella. Sairaalan foniatrit ja puheterapeutit tekevät myös tarvittaessa tutkimuksia ja antavat lausuntoja koulunkäynnin ja opetuksen suunnittelua ja järjestämistä varten. Tunne-elämän tutkimus ja hoidon tarpeen arviointi tapahtuu pääosin Jorvin lastenpsykiatrian poliklinikalla, joka toimii Kirkkonummella, tai nuorisopsykiatrisella poliklinikalla, joka toimii Espoon keskuksessa. Tämän lisäksi psykiatrista tukea tarjoavat oppilaille Jorvin sairaalan alaiset Espoon Leppävaarassa toimivat lasten- ja nuorisopsykiatriset kriisiryhmät ja Jorvin sairaalan osastohoito. Sosiaalitoimi tukee oppilaan koulunkäyntiä suoraan perheeseen kohdistetuilla tukimuodoilla, esimerkiksi perhetyön kautta, jolloin oppilas pystyy keskittymään parhaiten omaan koulutyöhönsä. Perhetyön asiakkaita voivat olla perheet, jotka tarvitsevat tukea esimerkiksi arkielämän hallintaan, lasten kasvatukseen sekä erilaisten ristiriitojen selvittämiseen. Perhetyön lähtökohtana on auttaa perheitä onnistumaan myönteisissä tavoitteissaan niin että lapsen tarvitsema vanhemmuus vahvistuu ja lastensuojelun sijoitustoimia ei tarvita. Perhetyöntekijät käsittelevät perheen asioita käytännön tasolla osallistuen perheen arkeen esimerkiksi kotikäynneillä. Perhetyöntekijä voi tarvittaessa tehdä tiivistä yhteistyötä koulun kanssa. Pääosa lastensuojelutyöstä toteutetaan avohuollon tukitoimenpitein. Avohuollon tukitoimia voivat, yllämainitun perhetyön lisäksi, olla tukihenkilö/tukiperhetoiminta, terapiapalveluiden järjestäminen, harrastusten ja muiden henkilökohtaisten tarpeiden taloudellinen tukeminen sekä loma- ja virkistystoiminnan taloudellinen tukeminen ja järjestäminen. Lastensuojelun avohuollon tukitoimiin kuuluu myös lapsen edun valvonta koulusta erottamista käsiteltäessä ja lapsen tekemäksi ilmoitetun rangaistavan teon esitutkinnassa ja tuomioistuinkäsittelyssä. Oppilashuollon henkilöstöä sitoo ilmoitusvelvollisuus (ks. lastensuojelulaki 40 ). Tämän mukaan jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle. Päiväkotien kanssa tehdään yhteistyötä esikouluikäisten lasten asioissa. Erityislastentarhanopettajat järjestävät päiväkodeissa kouluvalmiuden ryhmätutkimukset. Niiden jälkeen koulupsykologit tekevät yksilötutkimukset sellaisille lapsille, joiden kohdalla koulunkäynnin aloitusajankohtaa halutaan tarkemmin tutkittavaksi. Päiväkotien opettajien lisäksi yhteistyötä koulunsa aloittavien lasten asioissa tehdään päiväkotien puheterapeuttien kanssa. A-klinikka tarjoaa apua oppilaalle ja hänen huoltajilleen päihdeongelmissa. Apua voi hakea nuori

18 tai huoltaja itse tai myös vanhemmat voivat olla yhteydessä A-klinikalle epäillessään lapsensa mahdollista päihteitten käyttöä. A-klinikan työntekijät voivat olla mukana koulussa myös ennaltaehkäisevässä työssä. Oppilaan perhe voi hakea apua perheasiainneuvottelukeskuksesta perheen erilaisissa ongelmatilanteissa (esim. avioerot, kasvatusongelmat). Nuorisopalvelujen keskeisenä strategisena tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä. Nuorisopalvelujen tulee vastata erityisesti nuorten kuntalaisten tarpeisiin siten, että nuorison harrastustiloja ja toimintamahdollisuuksia lisätään. Näkyvimmäksi yhteistyömuodoksi nuorisotoimen ja koulujen välillä on muodostunut projektityö (esim. 7. luokkalaisten ryhmäytys kouluvuoden alussa, Näppis-teemaviiko, ja Pose-ryhmä). Oppilashuollon toiminnan kehittäminen Oppilashuoltotyön kehittämiseksi tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä. Ensinnäkin alueellisten peruspalvelujen saatavuus oppilashuollollisessa työssä on turvattava. Eri hallintokuntien välisellä yhteisellä suunnittelulla ja toiminnan arvioinnilla mahdollistetaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvien toimenpiteiden yhdenmukaisuus. Siirtymävaiheiden yhteistyön tehostaminen ja erityistä tukea tarvitsevien lasten tukipalvelujen saatavuus ovat tärkeitä elementtejä oppilashuollon toimivuuden kehittämisessä. Lasten ja nuorten ongelmat lisääntyvät. Entistä vaikeampia ongelmia joudutaan hoitamaan koulussa, koska oppilaita on vaikea saada jatkohoitoon hoitopaikkojen riittämättömyyden vuoksi. Oirehtiville lapsille ja nuorille tulisi kehittää uusia käytäntöjä ja toimintamalleja. Esimerkkejä uusista työmuodoista voisivat olla asiantuntijakonsultaatiota antavat työryhmät. Lähete- ja siirtymäkäytäntöjä sekä tiedonkulkua tulisi sujuvoittaa eri yhteistyötahojen välillä. Oppilashuoltotyöryhmät toimivat kovan työpaineen alaisena. Työntekijäresurssien riittävyys ja pysyvyys on yksi suurimmista huolenaiheista oppilashuollossa. Oppilashuoltoryhmissä tehdään säännöllisesti seurantaa ja arviointia ryhmän ja eri ammattiryhmien edustajien toimintaan liittyen. Tämän lisäksi oppilashuollon henkilöstö tekee omaan työhönsä liittyvää itsearviointia. Oppilashuollollisen työn kehitystavoitteita on, että henkilöstö on työhön koulutettua ja pätevää sekä pitää ammattitaitoaan ajantasaisena koulutuksella ja työnohjauksella. PAPINMÄKI Oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti joka toinen viikko Papinmäen koulussa. Oppilashuoltoryhmään kuuluvat vakinaisina jäseninä kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori ja rehtori. Paikalla voi olla myös opettaja, huoltaja, oppilas. Opettajan lisäksi myös huoltajat voivat tuoda ryhmän pohdittavaksi lapsensa koulunkäyntiin liittyviä asioita Kerhotoiminta Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tulee perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti tukea oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua sekä itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kerhotoiminnan järjestämisen periaatteet tulee kirjata opetussuunnitelmaan. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia. Kerhotoiminnan tavoitteet: kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan

19 mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. 5 luku Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 5. 1 Eri tukimuodot Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Tällöin on tärkeää olla yhteistyössä huoltajien kanssa. Opetuksessa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen, ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Kaikille erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan antaa tukiopetusta siten, kuin luvussa 4 määrätään. Oppilaan opiskelua tulee tukea eri tavoin oppimisvaikeuden laadun ja laajuuden mukaan. Oppilaalle annetaan osa-aikaista erityisopetusta, mikäli tukiopetus ei yksin riitä. Jos oppilaalle ei voida antaa opetusta muuten, tulee oppilas ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Silloin oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen yhteydessä erityistä tukea oppimisen edellytysten parantamiseksi, tulee antaa osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti, ja se tulee tavoitteellisesti niveltää oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Tarvittaessa oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma, joka voidaan laatia yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa myös erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan kaikissa perusopetuksen kouluissa. Osa-aikaista erityisopetusta saavien oppilaiden lievät oppimisvaikeudet voivat olla esim. puhe- tai lukivaikeuksia, liittyä johonkin oppiaineeseen tai ilmetä tarkkaavaisuuden, keskittymisen, hahmottamisen, aistitoimintojen tai sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöinä. Osa-aikainen erityisopetus on erityisopettajan antamaa yksilölliseen suunnitelmaan pohjautuvaa opetusta. Opetus perustuu yleisopetuksen oppimääriin ja siinä noudatetaan määräaikaisuuden ja osa-aikaisuuden periaatetta. Erityisopettajan tehtävänä on erilaisten eriyttävien opetusmateriaalien ja opetusjärjestelyjen suunnittelu ja toteutus yhdessä luokanopettajan ja aineenopettajien kanssa. Osa-aikaiseen erityisopetukseen kuuluvat kartoitukset, seulonnat ja arvioinnit, sekä konsultaatiot, jatkotutkimuksiin ohjaamiset ja tiedottamiset. Moniammatillinen yhteistyö on olennainen osa työtä, samoin kuin toimiminen oppilashuoltotyöryhmän jäsenenä. Keskeisinä tavoitteina ovat oppilaan vaikeuksien ennaltaehkäisy, kartoittaminen ja vähentäminen. Oppilaan tulisi selviytyä kykyjään ja edellytyksiään vastaavasti erityisopetuksen tuella. Perustaidot yritetään saada mahdollisimman vahvoiksi. Oppilaan itsetunnon tukeminen on erittäin tärkeä tavoite. Siksi erityisopetukseen liittyy terapeuttinen näkemys. Oppilaalle koulu on paikka, jossa oppimisen lisäksi voi levähtää, pysähtyä miettimään asioita ja keskustella. Oppilaan omien vaikutusmahdollisuuksien ja vastuun merkitystä koostetaan suhteessa omaan työhön, suoriutumiseen ja kehitykseen. Tähän liittyy myös turhautumisen estäminen ja motivaation lisääntyminen. Oppilaan oppimisen taidot, oppimistyylit, opiskelutekniikat, monikanavaisuus sekä oppilaan vahvuuksien hyväksikäyttö ovat tärkeässä asemassa. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteutumista tarkennetaan koulun omassa opetussuunnitelmassa.

20 PAPINMÄKI Osa-aikainen erityisopetus on joko oman opettajan tai jonkun toisen koululla työskentelevän opettajan antamaa yksilöllistä LU-KI tai matematiikan opetusta Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Opetuksen tulee tukea oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Erityisopetus edellyttää opiskelupaikkaa, -tilaa, -aikaa ja eri toimintoja koskevia päätöksiä sekä resurssien varaamista niiden toteuttamiseen. Mikäli oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita, oppimäärä yksilöllistetään. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetukseen ottamisen tai siirtämisen päätöstä. Yksilöllistäminen voi koskea perusopetuksen koko oppimäärää tai vain yksittäisiä oppiaineita. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, tulee järjestää muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetus voidaan järjestää Valtioneuvoston asetuksen (1435/2001) 9 :n perusteella osittain toisin kuin mitä koulussa noudatettavassa tuntijaossa on määrätty, jos se on oppilaan oppimisedellytykset huomioon ottaen perusteltua. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellään tällöin ne oppiaineet, joissa oppilaan opinto-ohjelma poikkeaa koulun noudattamasta tuntijaosta. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn opetus järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, siten kuin erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä on määrätty. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksessa oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi. Oppiainekokonaisuuksia voidaan muodostaa kaikille yhteisistä oppiaineista sekä valinnaisista aineista opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, tulee tehdä päätös hänen siirtämisestään yleisopetukseen. Erityisopetukseen ottaminen tai siirtäminen Lapsen vanhemmat ja/tai päiväkodin henkilökunta tekee aloitteen koulutulokkaan ohjaamisesta kouluvalmiuden yksilötutkimukseen. Psykologi tai lääkäri varmistaa lapsen erityisopetuksen tarpeen tutkimuksissaan. Mikäli koulunkäyntinsä jo aloittaneen oppilaan kohdalla epäillään erityisopetuksen tarvetta, tulee aloite koulupsykologisiin tutkimuksiin koulun oppilashuoltotyöryhmältä, yksittäiseltä opettajalta, oppilaan huoltajalta, tai oppilaalta itseltään. Koulupsykologi tutkii oppilaan ja siirto tehdään yleensä psykologin lausunnon perusteella. Siirto voidaan tehdä myös sosiaalisten tai lääketieteellisten selvitysten ja tutkimusten perusteella. Lapsen kokonaistilanteesta hankitaan lisätietoa lapsen opettajalta tai mahdollisesti muilta asiantuntijoilta (puheterapeutti, terveydenhoitaja, toimintaterapeutti). Erityisopetukseen ottamisesta ja siirtämisestä neuvotellaan lapsen vanhempien kanssa ja yhdessä pohditaan oppilaan kannalta paras koulumuoto. Virallisen siirtopäätöksen tekee

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA 2004 1 LUKU OPETUSSUUNNITELMA... 4 1. 1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 4 1. 2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 5 2 LUKU OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 6 2.

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA 2004 1 LUKU OPETUSSUUNNITELMA... 4 1. 1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 4 1. 2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 5 2 LUKU OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 6 2.

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET

LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET - - - 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 5.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 5.7 Opiskelijahuolto Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

S E P Ä N K O U L U N O P E T U S S U U N N I T E L M A V U O S I L U O K A T 7-9

S E P Ä N K O U L U N O P E T U S S U U N N I T E L M A V U O S I L U O K A T 7-9 S E P Ä N K O U L U N O P E T U S S U U N N I T E L M A V U O S I L U O K A T 7-9 2 0 0 5 - OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLLYS 1. luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

GESTERBYN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

GESTERBYN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA GESTERBYN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 1 LUKU OPETUSSUUNNITELMA... 5 1. 1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 5 1. 2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 6 2 LUKU OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 7 2. 1 PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2004

LAHDEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2004 LAHDEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2004 1 LAHDEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN (3 9LK) OPETUSSUUNNITELMA 2004 2 OPPIVELVOLLISILLE TARKOITETUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET...5 1.

Lisätiedot

Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat

Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka 3.11.2016 Helsinki Hallintojohtaja Matti Lahtinen Opetusta koskevat

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

KANTVIKIN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

KANTVIKIN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA KANTVIKIN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 1.8.2011 2 Sisällysluettelo 1. LUKU OPETUSSUUNNITELMA... 1 1. 1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 1 1. 2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 2 2. LUKU OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Valmistavanopetuksen opetussuunnitelma Hämeenkyrönkunta Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 Hämeenkyrössä... 3 2. Perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnan kokouksessa 5.3. 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 5 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA IKAALISTEN KAUPUNKI KESKUSTAN KOULU

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA IKAALISTEN KAUPUNKI KESKUSTAN KOULU 1 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA IKAALISTEN KAUPUNKI KESKUSTAN KOULU 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. luku Opetussuunnitelma... 1 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 1 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 2 2. luku

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma

Karkkilan kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma Karkkilan kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma 2 Sisällys PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 JA KARKKILAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPE- TUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Kirkkonummen kunta NISSNIKUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen kunta NISSNIKUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA Kirkkonummen kunta NISSNIKUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2012 Sisällys 1 luku Opetussuunnitelma... 3 1. 1 Opetussuunnitelman laatiminen... 3 1. 2 Opetussuunnitelman sisältö... 4 2 luku Opetuksen järjestämisen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqw ertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwer tyuiopasdfghjklzxcvbnmqwerty uiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui

qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqw ertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwer tyuiopasdfghjklzxcvbnmqwerty uiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqw ertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwer tyuiopasdfghjklzxcvbnmqwerty uiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui VALTAKUNNAN JA KIRKKONUMMEN opasdfghjklzxcvbnmqwertyuiop KUNNAN

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Oppilashuollon palvelurakenne ja sen kehittäminen

Oppilashuollon palvelurakenne ja sen kehittäminen Oppilashuollon palvelurakenne ja sen kehittäminen Kehitysjohtaja Markku Rimpelä 24.10.2007 Osaamisen ja sivistyksen asialla Kunta- ja palvelurakenneuudistus Laki kunta-ja palvelurakenneuudistuksesta 9.2.2007/169,

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN LASTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT- TYÖPAJA

KEHITYSVAMMAISTEN LASTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT- TYÖPAJA KEHAS OHJELMA KEHITYSVAMMAISTEN LASTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT- TYÖPAJA 18.3.2015 STM 1 2 Kehitysvammaisia on massamme opetettu yli 100 vuotta Vaikeimmin kehitysvammaiset on vapautettu

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh Sivistys- ja Sivistys- ja Sivistys- ja 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 45/12.00.01/2016 Sivistys- ja 01.03.2016 18 Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 2005 Nissnikun koulun opetussuunnitelma

Opetussuunnitelma 2005 Nissnikun koulun opetussuunnitelma Opetussuunnitelma 2005 Nissnikun koulun opetussuunnitelma Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Kirkkonummen kunnan opetussuunnitelma Nissnikun koulun opetussuunnitelma 2 Luku opetukesen järjestämisen

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA 1 HARVIALAN KOULU PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1. OPETUSSUUNNITELMA 4 JOHDANTO 2 Käsillä oleva opetussuunnitelma koostuu Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista,

Lisätiedot

Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista

Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Hallitusneuvos Outi Luoma-aho Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö 29.9. 2010 Perusopetuslain muutossäädös 642/2010 laki

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004. 1. 1 Opetussuunnitelman laatiminen.4 1. 2 Opetussuunnitelman sisältö...4

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004. 1. 1 Opetussuunnitelman laatiminen.4 1. 2 Opetussuunnitelman sisältö...4 OPETUSHALLITUS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 sekä Maskun kunnan kuntakohtainen opetussuunnitelma 2004 1 luku Opetussuunnitelma.4 1. 1 Opetussuunnitelman laatiminen.4 1. 2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetuslain muutos

Perusopetuslain muutos Perusopetuslain muutos 16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa 48. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelma laaditaan opetussuunnitelman perusteiden ja kunnan opetussuunnitelman sisälle siten, että koulukohtaisia

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä 1. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Horisontti

Horisontti Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja koulun vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja koulun vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja koulun vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelma laaditaan opetussuunnitelman perusteiden ja kunnan opetussuunnitelman sisälle siten, että koulukohtaisia

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Teuvan kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma 2004

Teuvan kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma 2004 Teuvan kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma 2004 OPETUSHALLITUS 16.1.2004 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 1. luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqw ertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwer tyuiopasdfghjklzxcvbnmqwerty uiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui opasdfghjklzxcvbnmqwertyuiop

wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqw ertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwer tyuiopasdfghjklzxcvbnmqwerty uiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui opasdfghjklzxcvbnmqwertyuiop qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqw ertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwer tyuiopasdfghjklzxcvbnmqwerty uiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui VALTAKUNNAN JA KIRKKONUMMEN opasdfghjklzxcvbnmqwertyuiop KUNNAN

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot