EURAN KUNNAN KUNTA- KOHTAINEN OPETUS- SUUNNITELMA

Transkriptio

1 1 LIITE 8, koulutusltk / asianro 922 / 311 / 2005 EURAN KUNNAN KUNTA- KOHTAINEN OPETUS- SUUNNITELMA Luonnos koulutuslautakunta

2 2 1 Johdanto Euran kunnan kuntakohtaisen opetussuunnitelman laatiminen perustuu Opetushallituksen antamiin opetussuunnitelman perusteisiin. Opetussuunnitelmauudistuksen tarkoituksena on entistä paremmin varmistaa kaikille oppilaille tasa-arvoiset opetus- ja kasvatuspalvelut. Opetussuunnitelman perusteissa on aiempaa tarkemmin määritelty oppiainesisällöt, keskeiset tavoitteet ja niihin liittyvät hyvän osaamisen kriteerit. Perusopetuksen osalta on pyritty yhtenäiseen kokonaisuuteen esiopetuksesta perusopetuksen päättövaiheeseen asti. Kuntakohtaisen opetussuunnitelman laadinnassa keskeisenä lähtökohtana on ollut myös Euran kunnan strategia Kuntakohtaisen opetussuunnitelman kautta pyritään siirtämään kuntastrategiassa olevat kehittämisen painopistealueet osaksi koulujen jokapäiväistä toimintaa. Koulutoimen visio ja päämäärät on johdettu kuntastrategiasta. 2 Koulutoimen arvopohja ja toiminta-ajatus 2.1 Perusopetuksen arvopohja Eura 2010-vision mukaan kunnassa huolehditaan erityisesti lapsista ja nuorista. Toimintastrategiana painotetaan ennaltaehkäisevää työtä niin sosiaalityössä, päivähoidossa, kouluissa kuin neuvoloissa ja laaditaan koulutuksen kehittämissuunnitelma (Strategia 2010, 10-19). Euran kouluissa keskeisinä arvoina ovat toisten kunnioittaminen ja huomioon ottaminen, suvaitsevaisuus ja välittäminen sekä työn tekemisen arvostaminen. Koulujen kasvatus- ja opetustyössä arvostetaan terveitä elämäntapoja, hyviä käytöstapoja, vastuuta ympäristöstä ja kansainvälisyyttä. Kouluissa tuetaan oppilaiden yksilöllistä opiskelua. Jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen ja viihtyisään opiskeluympäristöön. 2.2 Perusopetuksen toiminta-ajatus Euran koulutoimi tuottaa laadukkaita, kansallisesti ja kansainvälisesti vertailukelpoisia koulutuspalveluja sekä luo edellytykset elinikäiselle oppimiselle. Koulutoimi luo suotuisat edellytykset lasten ja nuorten tasapainoiseen henkiseen ja fyysiseen kasvuun toimien yhteistyössä oppilaiden vanhempien ja muiden koulun sidosryhmien kanssa. Toiminnan lähtökohtana on kansallisten arvojen pohjalta ohjata ja tukea lasten ja nuorten kasvua empaattisiksi, toisista ihmisistä, itsestään ja ympäristöstään vastuuta kantaviksi nuoriksi. 3 Opetuksen toteuttaminen 3.1 Oppimiskäsitys Oppiminen on yksilöllistä ja yhteisöllistä tietojen ja taitojen rakennusprosessia, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Opitaan uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis-ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Sosiaalisten taitojen hallinta ja yleiset tapakasvatuksen periaatteet ovat keskeinen työväline sekä opetus- että kasvatustyössä.

3 3 3.2 Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri Koulun on kaikissa tilanteissa pystyttävä takaamaan oppilailleen perusopetuslain 29 :n ja lukiolain 21 :n mukainen turvallinen opiskeluympäristö. Valvonnan ja koulun järjestyssääntöjen kautta taataan oppilaalle turvallinen oppimisympäristö. Oppilailla tulee olla selvät rajat siitä, mitä koulussa saa tehdä ja mitä ei. Järjestyssääntöjen vastaiseen toimintaan tulee aina puuttua. Myös koulumatkojen turvallisuuteen ja liikennekasvatukseen tulee kouluissa kiinnittää huomiota. Oppimisympäristö tarkoittaa kaikkia niitä tiloja ja ihmisiä, jotka edesauttavat oppimista. Opettajan ja koulun tulee tarjota sellainen oppimisympäristö, että se mahdollistaa oppimisen, sen pitää motivoida ja tukea oppijaa oppimisprosessissa. Oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja viihtyisä sekä fyysisenä että psyykkisenä ympäristönä. Opetustilojen kunto sekä esteettinen miellyttävyys sekä opetusvälineiden kunto ja ajanmukaisuus tarkistetaan säännöllisin väliajoin. Ylläpitäjän tulee osoittaa määrärahat tarpeellisiin korjauksiin ja hankintoihin. Välituntiympäristöjen tulee myös olla viihtyisiä ja toiminnallisia. Henkilöstölle tulee antaa täydennyskoulutusta ja työssä jaksamista tulee tukea kaikin mahdollisin tavoin. Työntekijöistä huolehtiminen vaikuttaa myönteisesti koulun ilmapiiriin Koulukiusaaminen Koulukiusaamisella tarkoitetaan tekoja, jotka kiusattu lapsi kokee fyysiseksi tai psyykkiseksi kiusanteoksi, joko yksin tai ryhmässä. Sille on tyypillistä toistuva henkinen tai ruumiillinen väkivalta joka kohdistuu yhteen ja samaan uhriin. Perusopetus- ja lukiolaissa on taattu oppilaalle ja opiskelijalle oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Edellä mainittujen säännösten nojalla koulutuksen järjestäjä on velvollinen huolehtimaan väkivallan ja koulukiusaamisen estämisestä koulussa ja oppilaitoksessa sekä muussa koulun ja oppilaitoksen toiminnassa. Euran kouluissa kaikkiin kiusaamistapauksiin puututaan ja tältä osin oppilaille ja opiskelijoille taataan turvallinen oppimisympäristö. Kiusaamisen estämiseksi kouluihin pyritään luomaan toisia arvostava ja suvaitseva ilmapiiri. Yhteisesti laadittuja sääntöjä noudatetaan ja valvotaan. Oppilaita kannustetaan kertomaan kiusaamistapauksista Koulukiusaamisen ehkäisy Euran kouluissa Kouluihin on laadittu joko omiin opetussuunnitelmiin tai erilliseksi asiakirjaksi kunkin koulun omiin olosuhteisiin sopivat tavoitteet ja keinot kiusaamisen estämiseksi. Menettelytavoista kiusaamistapauksissa koululla tulee olla selvät toimintaohjeet, jotka tulee liittää osaksi koulun opetussuunnitelmaa tai kiusaamista koskevaa toimintasuunnitelmaa. Koulukiusaamista koskevassa toimintasuunnitelmassa sovitaan menettelytavoista koulukiusaamisen ehkäisemiseksi, toimenpiteistä ja menettelytavoista koulukiusaamistapauksissa. Kouluissa kiusaamistapaukset tulee dokumentoida ja tähän liittyvät asiakirjat tulee säilyttää arkistointiohjeiden mukaisesti. Koulukiusaamisen ehkäisemiseen ja kiusaamistapausten käsittelyyn liittyvä toimintasuunnitelma hyväksytään lukuvuosittain työsuunnitelman käsittelyn yhteydessä.

4 Viihtyisä ja laadukasta opetusta tukeva ympäristö Fyysisen ympäristön osalta on lisäksi syytä huomioida, että koulu tarjoaa viihtyisät puitteet laadukkaan opetuksen toteuttamiselle. Opetusvälineiden tulee palvella nykyaikaisia opetus- ja kasvatustarpeita sekä tukea uusia oppimiskäsityksiä. Opetussuunnitelman perusteissa todetaan, että oppimisympäristön varustuksen tulee tukea oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Oppimisympäristön tulee olla viihtyisä ja tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Opiskelutiloja tulee voida käyttää joustavasti siten, että ne ohjaavat käyttämään monipuolisia opetusmenetelmiä ja työskentelytapoja. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että hän voi opiskella aktiivisesti ja myös itsenäisesti Henkinen oppimisympäristö Oppimisympäristö on turvallinen, luonnonläheinen ja tukee oppijan henkistä kehittymistä. Koulun tulee kaikella tavalla tukea hyvien ihmissuhteiden muodostumista koulussa. Työpaikka- ja koulukiusaamiseen tulee aina puuttua ja pyrkiä löytämään niihin ratkaisu. Koulukiusaamiseen puututaan kaikissa tapauksissa ja ne dokumentoidaan. Myös koulukiusaamisen ehkäisemiseen kiinnitetään huomiota. Oppilaan tulee kokea, että hänestä välitetään ja että häntä ja hänen mielipidettään arvostetaan ja että kaikkia oppilaita kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti koulun oppimisympäristössä tulee vallita avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri Toimintakulttuuri Euran koulujen toiminta on avointa ja vuorovaikutteista. Se tukee yhteistyötä niin koulun sisällä, kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Kaikki koulussa tapahtuva toiminta tukee koulun kasvatus- ja opetustavoitteiden saavuttamista. Opetussuunnitelman perusteiden (7 ) mukaan koulun toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Työtavat Opetuksessa käytetään oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joilla tuetaan ja ohjataan oppimista. Opettaja valitsee työtavat niin, että yksilölliset kehityserot ja taustat tulevat otettua huomioon. Opettajan tehtävänä on ohjata sekä yksittäisen oppilaan, että ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojemme tulee perustua oppimiskäsitykseemme. Oppilas on vastuussa omasta opiskelustaan ja opettaja on vastuussa opetuksen laadukkuudesta, hän on asiantuntija, joka ohjaa oppilasta työskentelemään vastuullisesti sekä yksin että ryhmässä. Opettaja myös ohjaa oppilaan oppimaan oppimisprosessia neuvoen häntä käyttämään sellaisia opiskelumenetelmiä, jotka ovat

5 5 tarkoituksenmukaisia hänen oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelutehtävän kannalta. Opettaja auttaa ja kannustaa oppilasta kehittämään opiskelutaitojaan jatkuvasti. 4 Paikallisen opetussuunnitelman laatiminen 4.1 Esiopetuksen ja alkuopetuksen yhteistyö Esiopetuksen ja perusopetuksen tulee muodostaa johdonmukaisesti etenevä kokonaisuus sekä kasvatuksellisesti että opetuksellisesti. Tavoitteena on, että lapsen siirtyminen perusopetukseen tapahtuu joustavasti. Yhteistyön tulisi olla säännöllistä, suunnitelmallista ja monentasoista niin, että siihen ottaisivat tarvittaessa osaa opetusryhmät, opettajat ja asiantuntijat. Yhteistyömuotoina esiopetuksen ja alkuopetuksen välillä voisivat olla mm. -opettajien keskinäinen yhteistyö -yhteiset koulutustilaisuudet -alkuopetuksen ja esiopetuksen oppilaiden yhteiset tapahtumat ja tempaukset -mahdollisuus tutustua tulevaan ensimmäisen luokan opettajaan - perusopetuksessa lapsia vastaanottavat opettajat ja esiopettajat tapaavat toisiaan varsinkin nivelvaiheessa -oppilaiden tutustumiskäynnit tulevaan kouluun -koulun aloittamisen jälkeen seurantakeskustelut esiopetuksen opettajien kanssa 4.2 Kuntakohtainen opetussuunnitelma Kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa on sovittu kaikkia perusopetuskouluja koskevista asioista kuten yhteisestä, kaikkia kouluja koskevasta arvopohjasta, koulutoimen toiminta-ajatuksesta, visiosta, päämääristä, tuntijaosta, kieliohjelmasta, oppilashuollosta ja ylläpitäjän suorittamasta arvioinnista. Lisäksi kuntakohtaisen opetussuunnitelman liitteissä on sovittu kaikille perusopetuskouluille yhteisistä oppisisällöistä ja aihekokonaisuuksista sekä niiden jakamisesta eri vuosiluokille. Euran lukion opetussuunnitelmassa on sovittu vastaavista lukio-opetusta koskevista asioista. 4.3 Koulukohtainen opetussuunnitelma Paikallinen opetussuunnitelma koostuu kuntakohtaisen opetussuunnitelman lisäksi mahdollisesti koulujen laatimista koulukohtaisista opetussuunnitelmista. Ne laaditaan opetushallituksen vahvistamien opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti. Koulujen opetussuunnitelmat laaditaan soveltuvin osin yhteistyössä oppilaiden vanhempien ja muiden koulun kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa. 4.4 Opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma Koulujen tulee laatia lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, jossa sovitaan opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista ja opetuksen yhteydessä järjestettävästä muusta toiminnasta sekä työajoista, koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta sekä muista tarpeellisista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Koulujen tulee ennalta ilmoittaa oppilaille ja heidän huoltajilleen keskeisistä työsuunnitelmassa olevista asioista. Työsuunnitelmassa sovitaan lukuvuosittain koulun toiminnan päämäärien arviointialueet.

6 6 4.5 Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi Euran kunnan koulutoimessa toimintaa kehitetään jatkuvan arvioinnin avulla. Arviointi voi olla sekä itsearviointia että ulkopuolista arviointia. Opetussuunnitelman arviointi perustuu dokumentoituun materiaaliin, ennen muuta kuntakohtaiseen opetussuunnitelmaan, mahdollisiin koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin sekä vuosittaiseen opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman arviointiin. Arvioinnin kohteena ovat sekä käytetyt toimintamenetelmät ja opetuksen sisällöt, että oppilaan kehitys ja saavutukset suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Kullakin yksiköllä voi olla omiin erityispiirteisiin tai painotuksiinsa liittyviä tavoitteita, joiden toteutumista on myös arvioitava. Arviointikohteet voivat myös vaihtua vuosittain. Lukuvuoden työsuunnitelmassa määritellään koulun toiminnan päämäärien arviointialueet. Arvioinnin tarkoituksena on pitää toiminnan tavoitteet ajantasaisina. Kullakin koululla on oman kehittämistyönsä tuloksena arviointimalli, eikä tämän tason itsearviointia ohjeisteta kunnan yhteisillä päätöksillä. Tästä perussäännöstä poiketen kukin koulu osallistuu koulutuslautakunnan laatimien arviointikohteiden mukaiseen arviointiin. Kuntakohtainen opetussuunnitelma tarkistetaan tarpeen mukaan. Koulukohtaiset suunnitelmat päivitetään vuosittain opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman yhteydessä, jolloin se toimii tärkeänä koulun kehittämisen välineenä. Koulun perustehtävän ja siitä johdettujen erityisten tehtävien ja pyrkimysten selkeyttäminen on laadullinen ominaispiirre koulun toiminnalle ja sen kehittämiselle. 5 Euran kunnan strategia 2010 Euran kunnan strategia hyväksyttiin valtuustossa Strategia on näkemys siitä, kuinka kunnan toimintaa tulee kehittää lähitulevaisuudessa. Kuntastrategiassa on valittu ne kehittämisen painopistealueet, joita lähdetään viemään eteenpäin. Koulujen tehtävänä on omalta osaltaan olla toteuttamassa kuntastrategiassa sovittuja asioita. Eura 2010 strategiaa tarkistetaan valtuustokausittain. 5.1 Kuntastrategiasta johdettu koulutoimen visio Visio Euran koulut ovat tunnettuja antamastaan hyvästä opetuksesta ja kasvatustyöstä. Vanhemmat laittavat lapsensa mielellään Euran kouluihin ja opiskelijat hakeutuvat Euran lukioon. Eurassa koulut tarjoavat oppilailleen viihtyisän ja turvallisen oppimisympäristön. Kouluissa vallitsee hyvä työilmapiiri ja ne ovat haluttuja työpaikkoja. Koulujen henkilökunnan osaaminen on Euroopan huipputasoa ja työntekijät ovat innostuneita omasta työstään. 5.2 Kuntastrategiasta johdetut koulutoimen painopisteet ja päämäärät Kuntastrategiasta on johdettu seuraavat koulutoimen painopistealueet ja päämäärät: 1. Laadukkaat opetuspalvelut

7 7 Tavoite: Euran kunta mielletään kuntana, joka tarjoaa asukkailleen kilpailukykyisiä ja laadukkaita opetuspalveluja, jotka ovat kuntalaisten hyvin saavutettavissa ja ovat haluttuja 2. Osaava ja työhönsä motivoitunut henkilökunta Tavoite: Euran kouluissa on pätevät ja ammattitaitoiset opettajat, joiden osaaminen on Euroopan huipputasoa. Kouluissa vallitsee hyvä ja kannustava ilmapiiri. Henkilökunta viihtyy työpaikoissaan. Rehtorit osaavat kannustaa ja motivoida omia työntekijöitään hyviin suorituksiin ja hallitsevat nykyaikaiset johtamistavat. 3. Koulutuspalvelujen parantaminen seutuyhteistyön kautta Tavoite: Eura osallistuu aktiivisesti Rauman seudun ja Pyhäjärviseudun koulutusalan yhteistyöhön ja toteuttaa omalta osaltaan seudullista palvelustrategiaa sekä pyrkii omalta osaltaan kehittämään yhteistyöhön perustuvia palvelujen tuotantomalleja. 5.3 Toimenpiteet koulutoimen strategian toteuttamiseksi Koulutoimen strategian toteuttamisesta sovitaan lukuvuosittain koulujen opetussuunnitelmaan perustuvissa työsuunnitelmissa. Strategian toteutumisesta ja edistymisestä raportoidaan koulutuslautakunnalle ja valtuustolle. Koulutoimen strategiaa päivitetään tehdyn arvioinnin pohjalta. Koulutoimen strategian toteuttamisesta, seurannasta ja ajantasaistamisesta vastaa koulutuslautakunta. Joka vuosi huhtikuun loppuun mennessä strategia ajantasaistetaan ja määritellään tavoitetasot seuraavalle vuodelle. Strategia päivitetään, jos lautakunta katsoo sen tarpeelliseksi tai kun kunnanvaltuusto sitä edellyttää. Ajantasaistettu strategia saatetaan koulujen tietoon huomioitavaksi seuraavan lukuvuoden työsuunnitelmassa. 6 Opetuksen järjestäminen kouluasteittain 6.1 Esiopetus Esiopetukseen osallistuminen on lapselle vapaaehtoista ja maksutonta. Osallistumisesta päättää lapsen huoltaja. Esiopetusta annetaan hyväksytyn opetussuunnitelman mukaisesti. Esiopetuksen tehtävänä on yhdessä kotien kanssa tukea ja kehittää lapsen sosiaalisia taitoja, koulunkäynnin aloittamiseen liittyviä valmiuksia ja elinikäistä oppimista. Yhteistyö esiopetuksen ja alkuopetuksen välillä nähdään keskeisenä asiana. Yhteistyön tavoitteena on varmistaa joustava siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen. Euran kunnassa esiopetuksen toteuttamisesta vastaa sosiaalitoimi. Esiopetusta annetaan pääsääntöisesti päiväkodeissa. Kiukaisissa esiopetuksesta vastaa koulutoimi (päivitys kunnanhallituksen/valtuuston päätösten jälkeen). Eurassa esiopetus perustuu yhteistyöhön alkuopettajien kanssa. Lukuvuosittain laaditaan esi- ja alkuopetuksen yhteistyöhön liittyvä toimintasuunnitelma, jonka toteuttamista arvioidaan

8 8 maaliskuussa. Arviointikokouksessa ovat läsnä esi- ja alkuopetuksen edustajat. Arviointitulokset annetaan tiedoksi kouluille ja päiväkodeille sekä koulutus- ja sosiaalilautakunnalle. Esi- ja alkuopettajien kokouksen kokoonkutsujana toimii sosiaalitoimen alainen viranhaltija. Moniammatillinen yhteistyö on lapsen esiopetusvuoden aikana erityisen tärkeä työmuoto. Esiopetuksessa tärkeimmät ja yleisimmät yhteistyötahot perheen ja lapsen ympärillä ovat neuvola, psykologi, perheneuvola, koulu, eri terapeutit, lastensuojelu ja tarvittaessa erikoissairaanhoito. Esiopetusvuoden aikana ollaan yhteistyössä em. tahojen kanssa lapsen koulun aloittamiseen liittyvissä asioissa sekä yksilöllisiä oppimis- ja kuntoutussuunnitelmia tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevia suunnitelmia (HOJKS) laadittaessa. Vanhempien ja heitä ympäröivän moniammatillisen verkoston jatkuva ja luottamuksellinen sekä tasavertainen yhteistyö on ensisijainen edellytys lasta koskeville onnistuneille ratkaisuille. Yhteistyö lähtee perheen näkemyksistä ja tarpeista. Onnistunut yhteistyö takaa myös sen, että tiedon siirto verkoston välillä ei muodostu ratkaisujen ja mahdollisten tukitoimien esteeksi. Kun eri asiantuntijoilta, eri näkökulmista ja eri tilanteissa tehdyt havainnot lapsesta saadaan kootuksi yhteen, keinot tavoitteiden saavuttamiseksi löytyvät helpommin. Tarvitaan sekä vanhempien että moniammatillisen verkoston asiantuntemusta, jotta lapsen taidoista saadaan riittävän monipuolinen kuva. Moniammatillinen verkosto voi miettiä perheen asioita ajoittain keskenäänkin, mutta koko ajan on muistettava, että lapsi ja vanhemmat ovat keskeisimmässä asemassa. (Hyvä Lykky-työryhmän muistio 2003, s. 9) Alueelliset, moniammatilliset oppilashuoltotyöryhmät kokoontuvat muutaman kerran vuoden aikana, sekä syksyllä että keväällä. Työryhmät sopivat yhteistyön määrästä ja laadusta alueittain. Ryhmään kuuluvat esimerkiksi esi- ja alkuopettajat, terveydenhoitaja, erityisopettaja ja rehtori. Oppilashuoltotyöryhmien kokoonkutsujana toimii alueen terveydenhoitaja. (Hyvä Lykky työryhmän muistio 2003, sivu 16) 6.2 Perusopetus Peruskoulu on 9-vuotinen yleissivistävää perusopetusta antava yhtenäiskoulu. Opetus- ja kasvatustyötään koulut toteuttavat kuntakohtaisen opetussuunnitelman sekä mahdollisesti koulukohtaisesti täydentämiensä opetussuunnitelmiensa pohjalta. Eurassa koulut tarjoavat oppilailleen monipuolisia ja laadukkaita opetuspalveluja. Kunnassa on seitsemän 1-6 luokille opetusta antavaa peruskoulua. Koulujen koot vaihtelevat yli 300 oppilaan koulusta pieniin kyläkouluihin. Erityisopetusta annetaan Kännön koulussa sekä Kirkonkylän koulun yhteydessä olevilla erityisluokilla. Euran yhteiskoulussa on yli 300 oppilasta. Kiukaisten yhteiskoulussa on n. 120 oppilasta. Perusopetusta annetaan Euran kouluissa suurimmaksi osaksi vuosiluokkiin sidotusti. Koulussa voidaan kuitenkin toteuttaa opetusta myös luokka-asteista riippumattomissa ryhmissä. Tällöin koulut laativat kokonaisopetussuunnitelman. Oppilaiden osalta tulee tällöin kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kaikkien oppilaiden kohdalla oppiainesisällöt ja oppimistavoitteet tulee läpikäytyä ja saavutettua Yhteiskoulun valinnaisaineet

9 9 Perusopetuksen valinnaisten aineiden tehtävä on syventää ja laajentaa perusopetuksen yhteisten oppiaineiden, erityisesti taide- ja taitoaineiden, mukaan luettuna kotitalous, sekä haluttaessa aihekokonaisuuksien tietoja ja taitoja oppilaan valinnan mukaisesti. Valinnaiset aineet tukevat perusopetuksen tavoitteita. Valinnaisia aineita ovat B2 saksa, B2 ranska, musiikki, kuvataide, käsityö tekninen työ, käsityö tekstiilityö, liikunta, kotitalous, kaupalliset aineet, maa- ja metsätalous sekä puutarhanhoito ja tietotekniikka. Perusopetuksen ylemmillä vuosiluokilla valinnaisia aineita opiskellaan 8-9 vuosiluokilla. Niiden yhteenlaskettu tuntimäärä on 13 tuntia, joka jakaantuu edellä mainittujen valinnaisaineiden kesken oppilaiden valintojen mukaan. Oppiaineiden soveltuvista ja syventävistä oppimääristä päätetään vuosittain opetussuunnitelmaan perustuvan työsuunnitelman yhteydessä. Tarkemmin valinnaisaineiden sisältö ja toteutus on koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa Lukiokoulutus Euran lukio on laaja-alaisesti yleissivistävä, valtakunnalliseen ylioppilastutkintoon johtava luokaton yleislukio. Se antaa opiskeluvalmiuksia lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin sekä kasvattaa opiskelijoissaan myönteistä asennetta jatkuvaan elinikäiseen oppimiseen. Se tukee opiskelijan sosiaalista, eettistä, emotionaalista ja esteettistä kasvua sekä ohjaa terveisiin elämäntapoihin. Nuorille annetaan edellytykset kehittyä turvallisessa työympäristössä yhteiskuntaan ja maailmaan rakentavasti ja vastuullisesti suhtautuviksi, suvaitsevaisiksi ihmisiksi. Lukion opetussuunnitelmassa noudatetaan valtioneuvoston päättämää tuntijakoa. Soveltavien kurssien suunnittelussa on huomioitava vanhempien, oppilaiden ja ympäröivän yhteiskunnan tarpeet. Opetussuunnitelmassa on huomioitava yhteistyö muiden toisen asteen oppilaitosten kanssa. Kaikkien peruskoulusta alkavien vieraiden kielten opiskelulle pyritään järjestämään lukiossa jatkomahdollisuus. Se, toteutuuko mahdollisuus opiskella tiettyä vierasta kieltä, riippuu kuitenkin opiskelijoiden suorittamista valinnoista. Euran lukio toimii Euran toimipisteessä ja Kiukaisten toimipisteessä. Kummallakin toimipisteellä on omat opetussuunnitelmansa, joissa on yksityiskohtaisemmin sovittu lukiokoulutuksen toteuttamisesta. 7 Perusopetuksen tuntijako Euran ja Kiukaisten tulevan kuntaliitoksen johdosta ( ) tuleva lukuvuosi suunnitellaan vakiintuneen toiminnan pohjalta molemmissa yksiköissä. Tulevan lukuvuoden aikana tuntijako ja valinnaisainetarjotin pyritään yhdenmukaistamaan. EURAN TUNTIJAKO

10 10 Koulu lisää 1-4 luokkien taide- ja taitoaineiden (mu,ku, kä, li) aineryhmään vielä tunteja siten, että oppilaan vähimmäistuntimäärä taide- ja taitoaineissa on 26 tuntia. Lisäksi koulun tulee huomioida, että oppilaan vähimmäistuntimäärät 1-4 luokilla tulee olla Koulun tulee lisätä 5-6 luokkien taide- ja taitoaineiden (mu,ku, kä, li) aineryhmään vielä tunteja siten, että oppilaan vähimmäistuntimäärä taide- ja taitoaineiden osalta on 18 tuntia ja että minimituntimäärä 24 tuntia täyttyy. Koulu voi ylittää omassa tuntijaossaan oman tuntikehyksensä puitteissa luokkakohtaiset vähimmäistuntimäärät 1-2 tunnilla lisäämällä tunnit mihin tahansa oppiaineeseen. Vuosiluokat yht. Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli Matematiikka ,5 3, Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto/Et Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 2 Valinnaiset aineet Oppilaan tuntimäärä Oppilaan vähimmäistuntimäärä Vapaaehtoinen kieli 7-9 luokilla mahdollisesti toteutettava vapaaehtoinen A2-kieli sisältyy valinnaisaineisiin 8-9 luokalla, jolloin valittavaksi jää 9 tuntia. KIUKAISTEN TUNTIJAKO

11 11 8 Kieliohjelma Vuosiluokat yht. Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto 1,4 0,6 1 3 Uskonto/Et Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 0,6 0,4 1 2 Valinnaiset aineet Oppilaan tuntimäärä Oppilaan vähimmäistuntimäärä Vapaaehtoinen kieli Opetettavat vieraat kielet ja opetuksessa käytettävät tuntimäärät on sovittu valtioneuvoston tuntijakopäätöksessä. Siinä on määrätty seuraavien vieraiden kielten opetuksesta: A1 = perusopetuksen vuosiluokilta 1-6 alkava yhteinen kieli A2 = perusopetuksen vuosiluokilta 1-6 alkava vapaaehtoinen kieli B1 = perusopetuksen vuosiluokilta 7-9 alkava yhteinen toinen kotimainen kieli tai englanti; mikäli oppilas kuitenkin jo alaluokilla on aloittanut sekä toisen kotimaisen kielen että englannin opiskelun, hän voi jatkaa niitä molempia A-kielinä yläluokillakin B2 = perusopetuksen vuosiluokilta 7-9 alkava valinnainen kieli B3= lukiossa alkava valinnainen kieli Oppilaan tulee opiskella vähintään yhtä kieltä A-kielen oppimäärän mukaisesti ja vähintään yhtä kieltä B-kielen oppimäärän mukaisesti. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus opiskella valinnaisena aineena yhtä tai useampaa vierasta kieltä. Alaluokilta alkavan kaikille yhteisen kielen (A1) ja vapaaehtoisen kielen (A2) opiskelussa pyritään peruskoulun päätösvaiheessa samantasoiseen kielen hallintaan. peruskoulun yläluokilta alkavan kaikille yhteisen vieraan kielen (B1) tavoitteet on asetettu merkittävästi A-kieltä suppeammaksi. Valtioneuvoston vahvistamassa lukion tuntijaossa esiintyy kaksi kielenopetuksen tasoa: A-taso ja B-taso. A1 tarkoittaa alaluokilta yhteisenä alkanutta kieltä ja A2 alaluokilta vapaaehtoisena alkanutta kieltä. B1 tarkoittaa peruskoulun yläluokilta alkanutta yhteistä kieltä ja B2 peruskoulun yläluokilta alkanutta valinnaista kieltä sekä B3 lukiossa alkanutta valinnaista kieltä. Lukion suorittaminen edellyttää opiskelijalta vähintään yhtä A-tason kieltä ja yhtä vähintään B-tason kieltä, joista jompikumpi on toinen kotimainen kieli. Opetussuunnitelmaan voi sisältyä myös valinnaisia kieliopintoja, jotka eivät välttämättä yllä B-tasolle asti.

12 12 Lukioiden kieliohjelma kytkeytyy perusopetuksen kieliohjelmaan siten, että A1-, A2- ja B1- kielten opetus järjestetään perusopetuksessa alkaneiden oppimäärien mukaan. Myös luokilla valinnaisina kielinä B2 aloitettujen kielten jatko-opiskelu lukiossa tulee mahdollistaa. Lukiossa alkavien B3-kielten oppilaiden niveltäminen B2-kieltä opiskelevien ryhmiin suoritetaan lukion opetussuunnitelmassa määritettävällä tavalla. 8.1 Euran kunnassa noudatettava kieliohjelma Euran kunnassa on mahdollista opiskella vieraita kieliä seuraavasti: A1 = perusopetuksen 3. vuosiluokilta alkava yhteinen kieli on englanti A2 = perusopetuksen 4. luokalta alkava vapaaehtoinen kieli - Euran kunnassa ei ole viime vuosina ollut mahdollisuutta opiskella A2 kieltä, A2- kielen opiskelumahdollisuus ja siihen liittyvät päätökset tehdään lukuvuoden aikana. Lukuvuonna ei A2-kieltä ole opetusohjelmassa. B1 = perusopetuksen 7. vuosiluokalta alkava yhteinen kieli on ruotsi B2 = perusopetuksen 8. vuosiluokalta alkava valinnainen kieli on saksa tai ranska A1-kieli ENGLANTI Alaluokilta alkavana yhteisenä A1-kielenä Eurassa opetetaan kaikille oppilaille englannin kieltä ja sen opiskelu aloitetaan 3.luokalta. Eri vuosiluokilla A1-kielen opiskeluun käytetään hyväksytyn tuntijaon mukainen tuntimäärä. A2-kieli SAKSA tai RANSKA Oppilaat voivat valita 4.luokalta alkavaksi vapaaehtoiseksi A2-kieleksi saksan tai ranskan koulukohtaisen valinnan mukaan. Kieltä opetetaan kaksi tuntia viikossa muiden oppiaineiden lisäksi. Oppilaat opiskelevat A2-kieltä 4. luokalta alkaen siten, että peruskoulun päättövaiheessa kielenhallinta vastaa A1-kielen tasoa. A2-kielen opetuksen aloittamiseen tarvitaan vähintään 14 oppilaan ryhmä. Koulutuslautakunta harkitsee kuitenkin lukuvuosittain, onko A2-kielen opetus joissakin tapauksissa tarkoituksenmukaista aloittaa pienemmälläkin ryhmäkoolla. Vapaaehtoisen A2-kielen valinta tehdään, kun oppilas on kolmannella luokalla. Ennen vapaaehtoisen A2-kielivalinnan tekemistä oppilaille ja heidän huoltajilleen tulee antaa riittävästi tietoa kielivalinnoista ja tarvittaessa järjestettävä koululla erillinen tiedotustilaisuus. Oppilaiden vanhemmille tulee korostaa, että A2-kielen valinta on vapaaehtoinen, mutta tehtävä kielivalinta koskee koko peruskoulussa opiskeltavaa aikaa. A2-kielen valinnat tulee tehdä vuosittain helmikuun 15. päivään mennessä. A2-kielen keskeyttäminen Opetushallituksen antaman suosituksen (22/2003) mukaisesti A2-kieli on vapaaehtoinen valintapäätökseen asti. Sen jälkeen, kun valinta on suoritettu edellytetään, että kielen opiskelu jatkuu peruskoulun loppuun asti. Oppilas voidaan joissakin tapauksissa vapauttaa po. kielen opiskelusta. Euran peruskouluissa A2-kielen opiskelun keskeyttäminen on mahdollista ainoastaan siinä tapauksessa, että kielen opiskelu osoittautuu oppilaalle: 1. liian raskaaksi ja

13 13 2. oppimistulokset ovat niin huonoja, ettei kielen opiskelua ole tästä johtuen tarkoituksenmukaista jatkaa. A2-kielen keskeyttämiseen liittyvät menettelytavat A2-kielen opiskelusta vapauttaminen edellyttää aina koulun rehtorille osoitettua oppilaan huoltajan tekemää kirjallista anomusta. Anomuksessa tulee selvittää ne keskeyttämisperusteet, joiden perusteella oppilaalle haetaan vapautusta A2-kielen opiskelusta. Anomuksen liitteeksi voidaan tarvittaessa liittää asiantuntijalausunto. Euran hallintosäännön mukaan oppilaan tai opiskelijan vapauttamisesta oppiaineen opetuksesta päättää koulun rehtori. B1-kieli RUOTSI B1-kielenä opetetaan ruotsin kieltä. B1-kieli on kaikille pakollinen ja sen opiskelu alkaa 7. luokalta. B2-kieli RANSKA TAI SAKSA 8. luokalla valinnaisena tarjottava B2-kieli on ranska tai saksa. B2-kielen opetus aloitetaan aina, jos sen on valinnut vähintään 12 oppilasta. B2-kielen valinnat tehdään keväällä, kun oppilaat tekevät ainevalintoja 8. ja 9. luokkaa varten. B3- kieli Euran lukiossa voidaan valita B3-kielenä vieraita kieliä, jotka lukio on määritellyt omassa opetussuunnitelmassaan. Erityisluokat Erityisluokilla sovelletaan tätä kieliohjelmaa siten, että yleistä opetussuunnitelmaa noudattavissa opetusryhmissä yhteisenä aineena opetetaan sekä englannin että ruotsin kieltä. Oppimäärää ja tavoitteet voidaan mukauttaa henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) oppilaan edellytysten mukaisesti. Vieraskielisten oppilaiden opetus Peruskoulussa voidaan antaa myös vieraskielisten oppilaiden äidinkielen opetusta. Opetusta voidaan antaa kaksi tuntia viikossa edellyttäen, että kyseisen kielen opetusryhmään kuuluu vähintään neljä oppilasta. Opetus järjestetään pääsääntöisesti tavanomaisten oppituntien ulkopuolella. Samassa opetusryhmässä voi olla oppilaita eri vuosiluokilta ja eri kouluista. Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen tarve selvitetään lukuvuosittain tehtävällä kyselyllä. 9 Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Perusopetuksen toiminta järjestetään niin, että se tukee erilaista oppijaa ja omalta osaltaan ehkäisee tukipalvelujen tarvetta. Koulun myönteinen ilmapiiri, käytössä olevat opetusmenetelmät, opetukselliset järjestelyt ja oppilashuoltotyö, asiantuntijoiden apu ja tuki sekä yhteistyö huoltajien kanssa muodostavat edellytykset huolehtia myös erityistä tukea tarvitsevasta oppilaasta.

14 Erilaiset tukimuodot Oppilaan tulemisella varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Tukimuodot on kokonaisuus, jolla tuetaan oppilaan henkilökohtaisia oppimisen edellytyksiä ja joilla voidaan tukea hyvinkin erilaisista syistä johtuvia ja eri lailla ilmeneviä koulunkäyntivaikeuksia. Oppilaalla on oikeus saada tarvitsemansa tuki. Eurassa käytetään seuraavia tukimuotoja: opetuksen eriyttäminen tukiopetus osa-aikainen erityisopetus oppimissuunnitelma oppimäärän yksilöllistäminen (HOJKS) erityisluokkaopetus koulunkäyntiavustaja oppilashuoltoryhmä kouluterveydenhoitaja koulupsykologi muut tukipalvelut 9.2 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma laaditaan tarvittaessa erityistä tukea tarvitsevalle, maahanmuuttajaoppilaalle ja opinnoissaan nopeammin edistyvälle oppilaalle. Siinä kuvataan miten opetussuunnitelman tavoitteet saavutetaan. Suunnitelmassa kiinnitetään huomiota oppilaan kasvatuksen kannalta olennaisiin tekijöihin: oppilaan vahvuudet, erityistavoitteet ja opetusjärjestelyt. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan huoltajien, opettajien ja muiden asiantuntijoiden välillä. Mikäli oppilaalle on laadittu henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, se korvaa oppimissuunnitelman. 9.3 Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee erityistä tukea oppimisvalmiuksiensa parantamiseksi annetaan osa-aikaista erityisopetusta, jota järjestetään muun opetuksen ohessa yksilö-, pienryhmä tai samanaikaisopetuksena. Osa-aikaista erityisopetusta antaa erityisopettaja. Kouluissa voi olla pienryhmiä, joissa erityistä tukea tarvitseva oppilas opiskelee eri oppiaineita erityisopettajan opetuksessa, sovitun aikataulun mukaan. 9.4 Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen oppilaiden opetus pyritään ensisijaisesti järjestämään integroituna yleisopetuksessa riittävin tukitoimin ja resurssein. Mikäli oppilaan opiskelu yleisopiskelun yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä.

15 15 Eurassa luokkamuotoista erityisopetusta annetaan Kännön koulussa, Kirkonkylän koulun yhteydessä olevilla erityisluokilla sekä lukuvuonna määräaikaisena aloitettavassa pienopetusryhmässä Euran yläasteella. Niille oppilaille, joilla on pidennetty oppivelvollisuus, opiskelu tapahtuu pääosin Kirkonkylän koulun erityisluokilla Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Jokaiselle erityisopetukseen otetulle ja siirretylle oppilaalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelman tulee sisältää oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan seuraavia tietoja: henkilötiedot kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista, taidoista, vahvuuksista ja kehittämistarpeista opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet, joista johdetaan opetuksen keskeiset sisällöt opetussuunnitelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät niiden oppiaineiden keskeiset tavoitteet ja sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä opetukseen osallistumiseksi tarvittavat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän vastuualueensa oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka on HOJKS:ssa. Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, hänet tulee siirtää yleisopetukseen. 9.5 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Jos kehitysvammaisen opetusta ei voida järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, se tulee järjestää toiminta-alueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat: 1. motoriset taidot 2. kieli ja kommunikaatio 3. sosiaaliset taidot 4. päivittäisten toimintojen taidot 5. kognitiiviset taidot Motorisia taitoja opittaessa vahvistetaan oppilaan kehon tuntemista sekä edistetään kokonais- ja hienomotorisia taitoja. Kommunikaatiotaitoja oppimalla autetaan oppilasta ilmaisemaan itseään, elämyksiään ja kokemuksiaan, ymmärtämään erilaisia ilmauksia ja käyttämään vaihtoehtoisia kommunikaatiotapoja. Sosiaalisten taitojen oppimisen tunteminen on kehittää oppilaan vuorovaikutustaitoja. Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintoihin ja edistää oppilaan omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen.

16 16 Vaikeimmin kehitysvammaisten erityisopetuksen tarkemmat tavoitteet ja sisällöt Eurassa on määritelty Kirkonkylän koulun erityisluokkia koskevassa opetussuunnitelmassa. 10 Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien opetus Opetussuunnitelman perusteissa on huomioitu eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen osalta saamelaiset, romanit, viittomakieliset ja maahanmuuttajat. Opetussuunnitelmaperusteissa on ohjeistettu, miten kieli- ja kulttuuriryhmät tulee huomioida koulujen opetus- ja kasvatustyössä. Näiden ryhmien opetuksen osalta Eurassa tukeudutaan opetussuunnitelman perusteisiin. Tämän lisäksi koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa tulee erikseen huomioida ne kieli- ja kulttuuriryhmät, joita koulussa esiintyy Maahanmuuttajien opetus Maahanmuuttajien määrä tullee lähivuosina Eurassakin kasvamaan. Maahanmuuttajien opetuksessa tulee ensisijaisesti tukea heidän koulunkäyntivalmiuksiaan ja sopeutumistaan uuteen kotimaahan. Opetuksen tulee luoda perustaa oppilaan kaksikielisyydelle ja antaa hänelle mahdollisuus kasvaa sekä oman kulttuuriyhteisön että suomalaisen yhteiskunnan aktiiviseksi jäseneksi. Maahanmuuttajille opetetaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli heidän suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen. Maahanmuuttajille tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oppilaan oman äidinkielen opetusta. Euran kunnan yhdessä Rauman seudun kuntien kanssa valmistamassa Rauman seudun kotouttamisohjelmassa on tarkemmin sovittu maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvistä asioista Romanioppilaiden opetus Romanioppilaiden perusopetuksen järjestämisessä tulee ottaa huomioon romanien valtaväestöstä poikkeava kulttuuritausta. Lapsi kasvaa oman väestöryhmänsä kulttuuriin seuraamalla aikuisia ja oppimalla malleista. Opetuksen lähtökohtana on, että Suomen romanit ovat suomalaisia ja arvostavat omaa kotimaataan ja omaa kulttuuriaan. Romanilasten osalta tulee pyrkiä vahvistamaan heidän koulunkäyntimotivaatiotaan samoin kuin heidän kulttuuri-identiteettiään. 11 Opiskelun yleinen tuki 11.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Koulut tekevät säännöllisesti yhteistyötä kotien kanssa. Koulujen on oltava aloitteellisia yhteistyön käynnistämiseksi. Yhteistyön onnistumisen kannalta on tärkeää, että huoltajat voivat tutustua koulun toimintatapoihin ja toimintakulttuuriin sekä tulla kuulluksi koulun kasvatustavoitteita koskevissa keskusteluissa. Opetussuunnitelmasta ja opetuksen järjestämisestä tiedotetaan huoltajille. Koulut järjestävät tulokkaille tutumistilaisuuden sekä huoltajille vähintään kerran lukuvuodessa koulu- tai vuosiluokkakohtaisen vanhempainillan tai muun tapaamisen. Koulukohtaisesti kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä päätetään lukuvuosittain laadittavassa, opetussuunnitelmaan perustuvassa työsuunnitelmassa.

17 Ohjauksen järjestäminen Perusopetuksessa oppilaanohjaus on koko kouluajan kestävä jatkumo. Luokilla 1-6 ohjaustoiminnasta vastaa lähinnä oppilaan oma luokanopettaja, joka järjestää myös oppilaan huoltajalle mahdollisuuden saada tietoa perusopetuksen työtavoista, oppilaan koulumenestyksestä ja hänen persoonallisuuden kehittymisestä sekä oppilashuollosta ja koulun tukipalveluista. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineen opiskelussa ja ennaltaehkäistä mahdollisia koulunkäyntiin liittyviä ongelmia. Samoin jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta hyviin käytöstapoihin, yhteistoiminnallisuuteen, terveellisiin elämäntapoihin ja noudattamaan koulun ja yhteiskunnan määräämiä sääntöjä. Luokanopettaja vastaa siitä, että oppilas saa ongelmien ilmennettyä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa moniammatillista tukea. Luokilla 7-9 oppilaanohjauksesta vastaa ja oppilaanohjausta koordinoi päätoiminen oppilaanohjaaja. Oppiaineisiin liittyvää ohjausta antaa aineenopettaja omassa aineessaan. Jokaisella opettajalla on velvollisuus raportoida havaitsemistaan oppilaan ongelmista luokanvalvojalle, joka vie tarvittaessa ongelmatilanteen koulun oppilashuoltotyöryhmän tietoisuuteen. Samoin yhteydenotto oppilaan huoltajiin on muistettava. Oppilaanohjaaja vastaas siitä, että jokainen oppilas saa ohjausta opiskeluunsa, valintojen tekoon, työelämään ja elämän hallintaansa. -luokkamuotoisena ohjauksena (oppitunnit) -pienryhmäopetuksena (vuorovaikutusohjaus) henkilökohtaisena ohjauksena (yksilöllinen syventävä ohjaus) -työelämään tutustumisen kautta. Oppilaanohjaaja koordinoi toiminnan paikallisen moniammatillisen tukiverkoston kanssa ja vastaa siitä, että koulu tekee yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Toimintatavat ja aihealueet selviävät Euran kunnan oppilaanohjauksen opetussuunnitelmasta. Työelämään tutustumisesta (TET) on erillinen Euran kunnan perusopetuksen työelämään tutustumissuunnitelma, joka on liitteenä oppilaanohjauksen opetussuunnitelmassa. Oppilaanohjaus on jatkuvasti kehittyvä ja yhteiskunnan muutoksiin reagoiva koulun järjestämä jokaista oppilasta koskeva tukimuoto, jolloin kunnan on huolehdittava, että ohjaustoiminnasta vastaavat henkilöt saavat tarvittavaa koulutusta ja työskentelytilat ovat tarkoituksenmukaiset Tukiopetus Opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville tulee antaa tukiopetusta (pkl 16 ). Tukiopetuksen tarpeen voi määritellä opettaja ja / tai huoltaja. 12 Oppilashuolto Oppilashuoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen ja se tukee koulun perustehtävää: opetus- ja kasvatustyötä. Oppilashuollon avulla ennaltaehkäistään ja tunnistetaan oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä muita ongelmia riittävän ajoissa ja puututaan niihin. Varhaisen työn tukemisessa voidaan käyttää huolilomaketta.

18 18 Tavoitteena on edistää oppimisympäristön turvallisuutta, työyhteisön hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytyminen. Opetustyön ja oppilashuollon yhteistyön sujuvuus sekä luottamuksellinen yhteistyö kodin kanssa edistää oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä. Oppilashuolto kuuluu kaikille koulussa työskenteleville. Lukiossa oppilashuollosta käytetään nimitystä opiskelijahuolto ja lukion opiskelijahuoltoon liittyvät tehtävät ja tavoitteet on tarkemmin määritelty lukion opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoryhmä Oppilashuoltoryhmässä fyysinen ja psyykkinen oppilashuolto kohtaavat. Euran kaikissa kouluissa toimii moniammatillinen, säännöllisesti kokoontuva, nimetty oppilashuoltoryhmä. Moniammatillinen yhteistyö edellyttää avointa vuorovaikutusta ja tietojen vaihtamista. Tietojen käsittely ja salassapitosäännökset eivät saa muodostua esteeksi tiedon kululle ja luottamuksellisen yhteistyön sujuvuudelle Oppilashuoltoryhmän tehtävät Pyrkiä ennaltaehkäisevään toimintaan Tukea oppilaiden tasapainoista fyysistä ja psyykkistä kehitystä Pyrkiä vaikuttamaan omalta osaltaan kouluyhteisön myönteiseen ilmapiiriin ja turvallisuuteen Tehdä yhteistyötä erityisesti siirtymävaiheissa eri koulumuotojen ja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa Laatia/päivittää vuosittain oppilashuollon toimintasuunnitelma Seurata, arvioida ja kehittää oppilashuollon toimintaa Koulun rehtori vastaa yhdessä oppilashuoltoryhmän kanssa siitä, että sovitut toimenpiteet toteutetaan Oppilashuoltoryhmän kokoonpano Oppilashuoltoryhmään kuuluu rehtori, erityisopettaja, luokanopettaja (1-6 lk.), opinto-ohjaaja (7-9 lk., lukio), kouluterveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä, lisäksi tarpeen mukaan luokanvalvoja/ryhmänohjaaja, koulupsykologi, koululääkäri, poliisi, koulunkäyntiavustaja ja muita asiantuntijoita. Tarvittaessa ryhmä kutsuu kokouksiinsa oppilaita ja heidän huoltajiaan. Jokainen koulu määrittelee omassa opetussuunnitelmassaan/opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassaan tarkemmin moniammatillisen työryhmän kokoonpanon Oppilashuoltoryhmän kokoontuminen Oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti ja aina tarvittaessa. Koulun rehtori toimii kokoonkutsujana. Koulu huomioi työjärjestyksessä oppilashuoltoryhmän kokoukset Kouluterveydenhuolto

19 19 Kouluterveydenhuolto on kokonaisvaltaista lasten ja nuorten terveydenhuoltoa, joka kattaa kaikki ikäluokat koko kouluajan. Kouluterveydenhuollon työntekijöitä ovat kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri. Kouluterveydenhuollon tehtäviin kuuluu: Koulun työolojen ja koulutyön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen. Oppilaan hyvinvoinnin ja terveyden seuraaminen, arviointi ja edistäminen. Moniammatillinen yhteistyö hoitoyksiköiden ja eri hallintokuntien kanssa Kouluterveydenhuolto tuo tähän työhön terveyden edistämisen, terveydenhoidon ja lääketieteellisen asiantuntemuksen Psykologipalvelut Koulupsykologilla on oman vastaanottotilansa lisäksi vastaanottoaikoja eri kouluissa. Psykologi on koulussa lapsen ja nuoren psyykkisen kehityksen, kasvatuksen, oppimisen ja mielenterveyden asiantuntija. Koulupsykologin työ painottuu ennaltaehkäisyyn ja moniammatilliseen yhteistyöhön koulu-, sosiaali- ja terveystoimen työntekijöiden kanssa. Koulupsykologi on jäsenenä oppilashuoltoryhmässä. Psykologi antaa opettajille konsultaatiota ja vanhemmille neuvontaa alansa asioissa. Psykologi osallistuu oppilaiden koulunkäyntiongelmien selvittelyyn. Tällöin tarvittaessa käytetään apuna psykologisia tutkimusmenetelmiä ja järjestetään neuvotteluja tapauskohtaisesti. Psykologin tutkimusta tarvitaan muun muassa oppimisvaikeuksien selvittelyssä. ja erityisopetussiirron valmistelussa. Ongelmatilanteissa on mahdollista saada ohjantaa ja lyhytkestoista tukea-antavaa keskustelua. Tarvittaessa ohjataan Perheneuvolaan tai lasten/nuortenpsykiatrian poliklinikalle. Euran kunnan oppilashuollon suunnitelma: Liite? Koulukuljetus (päivitys kunnanhallituksen/valtuuston kokouksen jälkeen) Eurassa koulukuljetus on maksuton seuraavissa tapauksissa: Peruskoulun ja esiopetuksen oppilaille, jos matka ensisijaiseen kouluun tai esiopetukseen on vähintään viisi kilometriä. Poikkeukset: esioppilaat, luokan oppilaat, jos koulumatka on vähintään kolme kilometriä. Oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen tai kuljettamista ja saattamista varten myönnettävään avustukseen, jos koulumatka, oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Koulumatkan järjestäminen edellä mainituilla perusteilla edellyttää asiantuntijalausuntoa, jossa kuljetustarve selkeästi ja yksiselitteisesti todetaan. Kunta ei järjestä eikä korvaa oppilaiden terapiakuljetuksia. Lukiolain mukaan kuljetuksen järjestäminen lukiolaisille ei ole kunnalle pakollista. Euran kunta kuitenkin järjestää yli 10 kilometrin etäisyydellä asuville euralaisille opiskelijoille koulukuljetuksen Euran lukioihin. Koulukuljetuksesta peritään opiskelijoilta kuukausittain omavastuuosuus, joka noudattaa Kelan koulumatkatuen omavastuuosuuden euromäärää.

20 20 Koulumatkaedun saadakseen opiskelijan on tehtävä koulumatkatukihakemus. Tarkemmat ohjeet lukiolaisten koulumatkasta esitetään koulukuljetusoppaassa. Oppilaan käydessä muuta kuin hänelle osoitettua lähikoulua huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Koulukuljetusoppaassa määritellään tarkemmin koulukuljetusta koskevat ohjeet Kouluruokailu Kouluruokailu toteutetaan laatu- ja kustannustietoisesti. Opetukseen osallistuvalle tarjotaan jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria (Perusopetuslaki 31 ). Päätoimisissa opinnoissa opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa (Lukiolaki 28 ). Ravintotavoitteet noudattavat Valtion ravitsemusneuvottelukunnan antamia suosituksia. Sen antamien suositusten mukaan kouluruokailu tarjoaa kolmanneksen päivittäisestä ravinnon tarpeesta. Kouluateria on jatkoa kotona nautitulle kunnon aamupalalle ja näin nämä yhdessä ovat tuloksellisen koulutyön perusedellytyksiä. Ruokalistaan on sisällytetty monipuolisesti salaatteja ja kasviksia. Kouluruokailussa vältetään kovan rasvan käyttöä ja vähennetään natriumin saantia. Raaka-ainehankinnoissa on kiinnitetty huomio rasvan-, kuidun ja suolan määrän sekä rasvan laatuun. Ruokajuomiksi on tarjolla rasvattomia vaihtoehtoja. Oppilaalla on mahdollisuus opetella hyvän lautasmallin rakentaminen ja sisäistää itselleen esimerkin avulla oikeat ravintotottumukset. Juhlapyhien ateriat kouluruokailussa huomioidaan. Tarkoituksena on antaa esimerkkiä juhlan ajasta. Kouluruokailun kautta oppilaita kannustetaan tutustumaan uusiin ruokalajeihin ja kansallisen sekä kansainväliseen ruoka- ja tapakulttuuriin Tiedottaminen Oppilashuollollisten palvelujen saatavuudesta koulut tiedottavat lukuvuosittain oppilaille, huoltajille ja koulun henkilökunnalle. 13 Tietostrategia Euran kuntaan on laadittu kaikkia kouluja koskeva tietostrategia, jonka pohjalta koulut ovat laatineet omat kouluja koskevat tieto- ja viestintätekniikkaa koskevat opetuskäytön suunnitelmat. Euran koulutoimen tietostrategia on kuntakohtaisen opetussuunnitelman liitteenä vastaavasti koulujen tietostrategiat ovat koulukohtaisten opetussuunnitelmien liitteenä. 14 Arviointi 14.1 Oppilaan arviointi Arvioinnin tehtävä ja periaatteet Opetussuunnitelman perusteissa oppilaan arviointi jaetaan perusopetuksen osalta arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin. Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea