ESPOON LIIKENNEKATSAUS 2015 KEHÄ II. Kehitetään yhtenäistä PYÖRÄILYVERKKOA s.5. Joukkoliikenne muuttuu Länsimetron. avautuessa s.8. ruuhkista s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESPOON LIIKENNEKATSAUS 2015 KEHÄ II. Kehitetään yhtenäistä PYÖRÄILYVERKKOA s.5. Joukkoliikenne muuttuu Länsimetron. avautuessa s.8. ruuhkista s."

Transkriptio

1 ESPOON LIIKENNEKATSAUS 215 Joukkoliikenne muuttuu Länsimetron avautuessa s.8 KEHÄ II ruuhkista s.13 Kehitetään yhtenäistä PYÖRÄILYVERKKOA s.5

2 Sisällys Sisällys Lukijalle 3 Liikennelaskennat ja tulosten käyttö 4 Miten liikennettä seurataan - mihin tuloksia tarvitaan 4 Pyöräily 5 Pyöräilyn edistämistoimet ajankohtaisia Espoossa 5 Pyöräilyn seuranta apuna toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa 6 Joukkoliikenne 7 Joukkoliikennematkat keskittyvät runkolinjoille 7 Länsimetro otetaan käyttöön vuonna Ajoneuvoliikenne 1 Autoliikennelaskennat tehdään joka vuosi syksyllä 1 Syksyn 214 tutkimuksella tietoa Kehä II:n ruuhkista 13 Liikenteen vaikutuksia 15 Liikenteen pakokaasupäästöt ja ympäristövaikutukset 15 Liikenneonnettomuudet 16 Kartat 17 Kuva- ja taulukkohakemisto 22 Takakansi Liikenteen pulssi Espoon liikennekatsaus 215 (nid) ISBN Espoon liikennekatsaus 215 (pdf) ISBN Julkaisija: Espoon kaupunki, Kaupunkisuunnittelukeskus, Liikennesuunnitteluyksikkö. Kansikuva: Pyöräilyä rantaraitilla Joni Viitanen. Ulkoasu: Minna Moisio, Reijo Simola, Taitto: Reijo Simola. Paino: Espoon painatuspalvelut 2 Espoon Liikennekatsaus 215

3 LUKIJALLE Luettavanasi oleva ensimmäinen Espoon liikennekatsaus käsittelee ajankohtaisia asioita Espoon liikenteestä. Katsaus on jo monia vuosia julkaistuun Espoon liikenneraporttiin verrattuna tiiviimpi ja sisältää erityisesti ajankohtaisia aiheita. Liikenneraporttia ei enää paineta, vaan se julkaistaan ainoastaan verkkoversiona. Espoo-tarinan ja Espoon Kestävä kehitys -ohjelman mukaisesti myös liikenteeseen kohdistuu monia ekologisia tavoitteita. Näitä ovat ympäristöystävällisten kulkumuotojen edistäminen ja viisas liikkuminen. Asioiden ajankohtaisuuden takia katsauksessa on aiheina pyöräilyn edistäminen Espoossa ja Länsimetron vaikutukset Espoon liikennejärjestelmään. Samoista syistä katsauksessa on aiheena myös Espoon alueen liikenteen paikallisesti ja globaalisti vaikuttavat päästöt. Liikennetietoja on kerätty Espoossa vuodesta 196 lähtien erilaisin laittein ja menetelmin. Tiedon tarpeet ja keräysmenetelmät ovat vuosien mittaan muuttuneet kehityksen myötä. Katsauksessa esitellään lyhyesti Espoon nykyistä liikennetutkimustoimintaa. Katsaus on laadittu ja koottu Espoon liikennesuunnitteluyksikössä. Esitämme kiitokset monille yhteistyöhön osallistuneille. Espoo Petri Suominen Suunnittelupäällikkö Risto Tetri Liikennetutkija Kuva 1. Liikennelaskentaa Espoossa. Kuvaaja: Reijo Simola Espoon Liikennekatsaus 215 3

4 LIIKENNELASKENNAT JA TULOSTEN KÄYTTÖ MITEN LIIKENNETTÄ SEURATAAN - MIHIN TULOKSIA TARVITAAN Risto Tetri, Petri Suominen Espoossa on tehty liikennetutkimusta vuodesta 196 lähtien. Vuosien mittaan liikennetutkimuksen työmenetelmät ja laitteet ovat muuttuneet kehityksen mukana. Nykyisin Espoon liikennetutkimustoiminta on yksi Suomen kuntien laajimmista. Autoliikenteen tutkimuksilla on perinteisesti ollut suurin painoarvo Espoon liikennetutkimuksissa, johtuen maankäytön suunnittelun ja liikenteen ympäristökysymysten kohdistamista tarpeista. Uudet, tiivistyvän kaupunkirakenteen vaatimukset ovat myös aiheuttaneet autoliikenteen pysäköintitutkimusten painoarvon ja määrän kasvua. Samoin kestävän kehityksen kulkumuotojen; jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen seurannan tarpeet ovat Espoossa vahvasti nousussa. Liikenteen laskentaa moniin eri tarkoituksiin Espoossa liikenteen kehitystä seurataan omilla liikennelaskennoilla ja ulkoista järjestelmistä kerättävien tietojen avulla. Omaa liikennelaskentaa tehdään läpi vuoden kohdistuen autoliikenteen määriin ja nopeuksiin, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määriin, sekä pysäköintialueiden ja -laitosten käyttöasteiden ja liikennevirtojen selvityksiin. Ulkoisista järjestelmistä autoliikennetietoja kerätään Liikenneviraston automaattisesta mittausjärjestelmästä (LAM), ja joukkoliikennetietoja VR Yhtymä Oy:n ja Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymän tilastointijärjestelmistä. Espoossa laskennoilla tuotettavilla tuloksilla on monia perustehtävien kannalta tärkeitä käyttötarpeita. Liikennelaskentojen tuloksia käytetään maankäytön suunnittelussa kaavoituskohteisiin, liikenneverkon parannustoimenpiteiden suunnittelussa, liikenne-ennusteiden laadinnassa, liikenneturvallisuustarkasteluissa, liikennemelulaskennoissa, liikenteen pakokaasupäästöjen alueellisissa määrityksissä ja joukkoliikenteen seurannassa. Liikennelaskentojen tulokset kattavat koko Espoon alueen liikenteen, ja tieliikenteen kolme kulkumuotoa: autoliikenne, jalankulku ja pyöräily, sekä joukkoliikenne. Liikennetietoja tuotetaan suunnittelijoita, asiantuntijoita, virkamiehiä, poliittisia päätöksentekijöitä, yrityksiä ja kuntalaisia varten. Vaikka liikennetietojen käyttöalueet pysyvät kutakuinkin samoina, pitää tietotuotantoa silti arvioida sisällöllisistä, määrällisistä ja laadullisista näkökulmista uudistuvien rakenteiden, tarpeiden ja teknologian ehdoilla. Selkeitä liikennetietotoimintaan kohdistuvia nykypäivän vaatimuksia ovat: tarveperusteisuus liikennetutkimuksissa, asiakaslähtöisyys, ajantasaisuus ja tutkimusjärjestelmien uudistuminen uusien vaatimusten mukaan. Tämä asettaa lisähaasteita liikennetiedolle mm. tavoitteiden määrittelyissä ja uudistettavien prosessien jalkauttamisessa. Kestävät kulkumuodot ovat kasvaneet henkilöautoilua voimakkaammin Espoon asukasmäärä on kasvanut viime aikoina 1 2 % vuodessa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana asukasmäärä on kasvanut 17 %. Myös espoolaisten tekemien matkojen määrä on kasvanut asukasmäärän myötä, mutta kasvu on jakautunut eri tavalla eri kulkutavoille. Henkilöautomatkojen määrä on kasvanut vain 6 %, kun kestävien kulkutapojen kasvu on ollut selvästi asukasmäärän kasvua suurempi. Joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa noin 2 %, kävely keskusta-alueilla noin 55 % ja keskusten välinen pyöräily noin 7 %. Jalankulku keskustoissa väheni edellisestä vuodesta 8 %. Muilla kulkutavoilla tehtyjen matkojen määrissä ei ollut merkittäviä muutoksia. Liikennesuoritteessa otetaan huomioon paitsi matkojen määrä, myös niiden pituus. Henkilöautomatkat ja joukkoliikennematkat ovat pidempiä kuin pyöräily- ja kävelymatkat, joten niiden osuus suoritteesta on suuri. Henkilöautomatkojen osuus Espoon liikennesuoritteesta on kuitenkin pudonnut tällä vuosituhannella reilusta 6 %:sta noin 55 %:iin. Kaikkien muiden kulkutapojen osuus on kasvanut. Joukkoliikennematkojen osuus on kasvanut noin 25 %:sta noin 3 %:iin. Kävelyn ja pyöräilyn osuudet ovat edelleen hyvin pieniä, kumpikin viiden prosentin luokkaa Vuosi 24=1 Jalankulku kaupunkikeskuksissa Polkupyöräily keskusten välillä Asukasmäärä Joukkoliikenne Ajoneuvoliikenne Kuva 2. Kulkutapojen kehitys Espoossa v Espoon Liikennekatsaus 215

5 PYÖRÄILY PYÖRÄILYN EDISTÄMISTOIMET AJANKOHTAISIA ESPOOSSA Salla Karvinen Espoon pyöräilyn edistämisohjelma hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa syksyllä 213. Sen keskeisimpinä tavoitteina on kasvattaa pyöräilyn kulkumuoto-osuus 15 prosenttiin vuoteen 224 mennessä sekä luoda Espoosta laatureittien ja matkaketjujen mallikaupunki. Tavoitteisiin on sitouduttu allekirjoittamalla Brysselin julistus. Pyöräilyn edistäminen tukee kestävän kehityksen strategiaa ja liikenteen päästötavoitteiden saavuttamista. Lisäksi pyöräilyn lisääntyminen ja autoilun vähentyminen luovat mahdollisuuksia luoda viihtyisää kaupunkitilaa ja miellyttävää ympäristöä, jossa muun muassa liikennemelu vähenee. Lisääntyvän liikunnan myötä pyöräilyllä on myös terveydellisiä vaikutuksia, joilla on vaikutuksia kaupunkilaisten elämänlaatuun ja terveydenhuollon kustannuksiin. Poikkihallinnollinen pyöräilyn edistämisohjelma sisältää yhteensä 21 toimenpidettä, jotka ulottuvat poliittisesta tahdosta pyöräilyinfran parantamiseen sekä espoolaisen pyöräilykulttuurin luomiseen. Yhtenä toimenpiteenä on pyöräilyn seurannan kehittäminen. Nykytilanteessa kaikista Espoossa tehdyistä matkoista noin 8 prosenttia tehdään pyöräillen. Potentiaalia pyöräilymatkojen määrän kasvattamiseen löytyy lyhyiden automatkojen määrän vähentämisestä: nykytilanteessa yli puolet alle viiden kilometrin pituisista matkoista tehdään henkilöautolla. (HSL 212, syksyn arkivuorokauden matkat). Infran kehittäminen tähtää koko Espoon laajuiseen yhtenäiseen pyöräilyverkkoon Pyöräilyn lisääminen ei ole mahdollista ilman toimivaa pyöräilyinfraa. Tähän kuuluvat muun muassa sujuvat ja turvalliset pyöräilyreitit sekä oikein sijoitetut ja laadukkaat pyöräpysäköintipaikat. Nykytilanteessa Espoossa on yhteensä 1195 kilometriä pyöräilyreittejä, joista noin kaksi kolmannesta on jalankulku- ja pyöräteitä ja loput puistoraitteja. Pyöräilyreiteille on määritetty liikennesuunnitteluyksikössä Espoon laajuinen tavoiteverkko (kuva 3), joka sisältää tavoitteellisen pyöräilyn pääverkon eli laatu-, seutu- ja pääreitit. Näistä laatureitit ovat kaikista korkealuokkaisimpia, pitkän Kuva 3. Pyöräilyn tavoitteellinen pääverkko matkan pyöräilyyn suunniteltuja reittejä, jotka pyritään erottelemaan muusta liikenteestä mahdollisimman hyvin. Yhteensä laatureittejä on tavoiteverkossa noin 6 kilometriä. Suurin osa tavoiteverkon reiteistä on jo olemassa, mutta niiden laatutasoa tulee monin paikoin parantaa tavoitetilan saavuttamiseksi. Espoossa on parhaillaan rakenteilla tai suunnitteilla useita raideliikenteen kehityshankkeita. Niissä kiinnitetään erityistä huomioita liityntäpyöräilyn olosuhteisiin, eli sujuviin reitteihin asuinalueilta raideliikenteen asemille sekä toimiviin pyöräpysäköintimahdollisuuksiin. Nykyisin Espoon asemilla on yhteensä 17 pyöräpaikkaa, joiden käyttöaste vuoden 213 laskennoissa oli 63 %. Tulevaisuudessa esimerkiksi Länsimetron asemille toteutetaan yhteensä 41 pyöräpysäköintipaikkaa. Pyöräpysäköintiä tullaan lisäämään myös muualle kuin joukkoliikenteen solmukohtiin - jatkossa kaavamääräyksillä taataan riittävien pyöräpaikkojen toteutus myös mm. asuintalojen ja liiketilojen yhteydessä. Espoon Liikennekatsaus 215 5

6 PYÖRÄILYN SEURANTA APUNA TOIMENPITEIDEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNISSA Mikko Kangasmäki, Risto Tetri Valtakunnalliset pyöräilyn edistämistavoitteet ovat aktivoineet myös kuntia systemaattisiin pyöräilyn edistämistoimiin. Espoossa yhtenä edistämistavoitteena on kasvattaa pyöräilyn kulkutapaosuutta vuoteen 224 nykyisestä noin 8 prosentista 15 prosenttiin. Edistämistoimenpiteiden vaikutusten arviointiin ja tavoitteiden toteutumien seurantaan tarvitaan seurantajärjestelmää, jonka ydintietoina ovat pyöräilytutkimuksilla tuotetut kunnan alueen pyöräilijämäärät ja niiden muutokset. Seurantaa varten tärkeimmät tiedot hankitaan jatkuvilla pyöräilijälaskennoilla määrä- ja muutostietoina. Mahdollisuuksien mukaan seurantaan tulisi saada mukaan muitakin pyöräilykäyttäytymisen ja -infran määrällisiä ja laadullisia tietoja. Myös pyöräilyn laskentaverkon kehittäminen on osa edistämistoimia. Koska vuosittain laskettavat vakiolaskentapaikat sijaitsevat pääosin Etelä- ja Keski- Espoossa (katsauksen lopussa oleva kartta B), niin pyöräilyn seurannan yhtenä kehittämistavoitteena on lisätä vakiolaskentapaikkoja Pohjois-Espooseen. Espoon liikennesuunnitteluyksikkö tekee pyöräilylaskentaa koko Espoon alueella seuranta- ja suunnittelutarpeisiin. Espoolla on hyvät edellytykset resurssien ja mittauslaitteiden osalta tuottaa pyöräilylaskennoista määrällisiä tuloksia. Suuri haaste on kuitenkin luoda näistä laskentatuloksista mahdollisimman toimiva ja optimaalinen seurantajärjestelmä hyödyttämään edistämistoimintaa ja sen eri osapuolia. Liikennetietoryhmässä on aloitettu nykyisen seurantajärjestelmän kehittely vastaamaan paremmin uusia tavoitteita. Vuoden 214 pyöräilijämäärät Espoossa laskettiin pidempikestoisia laskentoja ( ja ) yhteensä kuudessa eri kohteessa: Merituulentie, Pohjantien ylikulku, Laajalahti, Länsiväylä, Kalevalantien alikulku ja Martinsillantie. Tammi helmikuussa pyöräilijämäärät vaihtelivat arkipäivinä (ma to) keskimäärin Martinsillantien noin 14 pyöräilijästä Länsiväylän lähes 128 pyöräilijään vuorokaudessa. Huhtikuussa pyöräilijämäärät nousivat noin pyöräilijään arkivuorokaudessa jatkaen kasvuaan kesäkuun alkuun saakka. Kesäkuussa pyöräilijöitä oli enimmillään noin pyöräilijää arkivuorokaudessa ja keskimäärin pyöräilijää arkivuorokaudessa. Heinäkuussa huippuvuorokausien pyöräilijämäärät olivat kesäkuuta pienemmät, mutta keskimäärin pyöräilijämäärät olivat heinäkuussa suuremmat ollen noin 7 22 pyöräilijää arkivuorokaudessa. Elokuussa osassa mittauspisteistä pyöräilijämäärät nousivat heinäkuusta ja osassa vastaavasti laskivat ollen keskimäärin pyöräilijää arkivuorokaudessa. Pyöräilyn viime vuosien trendit kaupunkikeskuksissa ja Espoon seutureiteillä Viimeisen kymmenen vuoden kuluessa ovat pyöräilijämäärät lisääntyneet lähes 4 % kaupunkikeskuksissa ja 7 % Espoon seutureiteillä (kuva 4). Vuosina 212 ja 213 pyöräilijämäärät olivat kaupunkikeskuksissa suurimmat kymmeneen vuoteen, kun vuonna 214 pyöräilijämäärät laskivat keskuksissa jopa viidenneksen edellisestä vuodesta. Eniten pyöräilijämäärät vähenivät Leppävaarassa, Tapiolassa ja Espoonlahdessa. Kaupunkikeskuksissa pyöräilijämääriin vaikuttaa voimakkaasti laskenta-ajankohdan säätila, joka selittää suurelta osin vuoden 214 suhteellisen alhaiset määrät. Espoon seutureiteillä pyöräilijämäärät olivat tähän mennessä suurimmat vuosina 213 ja 214. Vuosina 212 ja 213 pyöräilijämäärät kasvoivat muun muassa Karhusaaren tiellä. Vuonna 213 pyöräilijämäärät kasvoivat Länsiväylän, Vihdintien ja Kehä I:n pyöräteillä. Vuonna 214 kasvua tapahtui mm. Espoon ja Helsingin välisellä yhteydellä Gallen-Kallelan tiellä Indeksi Pyöräily keskuksissa Pyöräily keskusten välillä Jalankulku keskuksissa Kuva 4. Pyöräilyn ja jalankulun kehitys (vuosi 24=1) 6 Espoon Liikennekatsaus 215

7 JOUKKOLIIKENNE JOUKKOLIIKENNEMATKAT KESKITTYVÄT RUNKO- LINJOILLE Petri Suominen Espoo-tarinassa korostetaan sujuvan arjen merkitystä ja yhdenveroisuutta. Arjen sujuvuus ja yhdenveroinen mahdollisuus käyttää julkisia ja yksityisiä palveluita edellyttää toimivaa joukkoliikennejärjestelmää. Viiden kaupunkikeskuksen verkostokaupungissa joukkoliikenne on järjestetty niin, että mahdollisimman monille tarjotaan hyvät joukkoliikenneyhteydet paitsi Helsingin keskustaan, myös omaan kaupunkikeskukseen. Joukkoliikennejärjestelmän pitkäjänteisen kehittämisen ansiosta joukkoliikenteen suosio onkin kasvanut Espoossa asukasmäärää nopeammin. 2-luvulla Espoossa on satsattu raideliikenteeseen ja bussilinjastoa on selkeytetty. Ajovuonna Espoon joukkoliikenteessä ei kuitenkaan tapahtunut olennaisia reitti- tai palvelumuutoksia. Joukkoliikenteen käyttöä seurataan Helsingin seudun liikenteen (HSL) keräämien tilastojen avulla. Havainnot ovat marraskuulta 214. Lisäksi kerätään tietoa liityntäpysäköintialueiden käytöstä Espoon ja Kauniaisten alueella keväisin ja syksyisin. Tämän katsauksen luvut ovat peräisin syyskulta 214. Joukkoliikennematkat eivät lisääntyneet, mutta junaliikenteen osuus kasvoi Bussinousujen arkipäivittäinen määrä Espoon alueella pieneni edellisestä syksystä 1 4 (-1 %) ja junanousujen määrä kasvoi 1 8:lla (+8 %). Kaiken kaikkiaan Espoossa tehtiin syksyllä 214 arkipäivänä keskimäärin 154 nousua joukkoliikenteeseen ja 28 joukkoliikennematkaa, eli suunnilleen yhtä monta kuin edellisenä syksynä. Kymmenen vuoden aikana kasvu on ollut noin 28 %, eli selvästi asukasmäärän kasvua suurempi. Nousijamäärät kasvoivat melkein kaikilla Espoon alueen rautatieasemilla. Suurinta kasvu oli Leppävaarassa (+7) ja Espoon asemalla (+4). Samat asemat olivat myös selkeästi Espoon vilkkaimmat: 11 5 nousua Leppävaarassa ja 4 4 nousua Espoon asemilla. Muilla asemilla nousijoiden määrä oli alle 2. Nousujen määrä kasvoi Espoon aseman bussipysäkeillä noin 4:lla, Leppävaaran aseman pysäkeillä noin tuhannella ja Ison omenan ympäristön bussipysäkeillä yli 7:lla. Suurin nousijamäärämuutos keskusten ulkopuolella oli Nihtisillassa, jossa nousijamäärä kasvoi liki 3:lla. Tapiolan keskustan tilapäiset pysäkkijärjestelyt hajottavat eri bussilinjoille nousevat matkustajat usealle eri pysäkille. Keskustan pysäkkien yhteenlaskettu nousijamäärä pysyi edellissyksyn tasolla, mutta nousujen painopiste siirtyi lännestä itään. Nousijamäärä oli edelleen liki 3 pienempi kuin ennen tilapäisjärjestelyjä. Syksyn 214 joukkoliikenteen nousut on esitetty katsauksen lopussa olevassa kartassa A. Arkivuorokauden nousuja Arkivuorokauden joukkoliikennematkat Juna Bussi Joukkoliikennematkat Espoossa Kuva 5. Joukkoliikenne Espoossa Espoon Liikennekatsaus 215 7

8 Polkupyöräily lisääntyi liityntätapana Liityntäpysäköinnin autopaikkoja käytettiin yhtä paljon kuin edellisenä syksynä, mutta käyttö jakautui eri tavalla eri alueiden kesken. Autojen liityntäpysäköinti Kauniaisten asemalla väheni 4 %, mutta kasvoi sekä Kilossa että Kauklahdessa 4 % verran. Autopaikkojen kokonaismäärä väheni kymmenellä edellisestä syksystä. Polkupyöräpaikkoja käytettiin 7 kappaletta eli 1 % enemmän kuin edellisenä syksynä. Tuomarilan asemalla polkupyöräpysäköinti moninkertaistui. Myös Kilon, Kauniaisten, Espoon ja Westendin asemilla pyöräpysäköinti kasvoi merkittävästi. Polkupyöräpaikkojen kokonaismäärä kasvoi 45:llä. Autot Mäkkylä Leppävaara Kilo Kera 5 1 X Kauniainen Koivuhovi Tuomarila Espoo Kauklahti Mankki 1 Hanasaari * Westend * X X X X X Espoonlahti X X X Yhteensä Autopaikkoja Käytössä Käyttöaste 8 % 89 % 87 % 88 % 81 % 84 % 8 % 75 % 78 % 81 % 82 % Polkupyörät Mäkkylä * 6 7 * Leppävaara * Kilo * 22 4 * Kera * * Kauniainen * Koivuhovi * * Tuomarila * * Espoo * Kauklahti * * Mankki 1 3 * Hanasaari * 1 4 * Westend * Espoonlahti * * Yhteensä Paikkoja Käytössä Käyttöaste 63 % 68 % 71 % 62 % 63 % 61 % 56 % 63 % 67 % * ei havaintoa käyttöaste > 1 % Havainnot kunkin vuoden syyskuulta Taulukko 1. Liityntäpysäköinti Espoon alueella v LÄNSIMETRO OTETAAN KÄYTTÖÖN VUONNA 216 Anne Liukkonen Metroliikenne alkoi Helsingissä vuonna Sen jälkeen metron jatkamisesta länteen on tehty useita selvityksiä ja suunnitelmia. Espoon kaupunginvaltuusto valitsi vuonna 26 ympäristövaikutusten arviointiselostuksen vaihtoehdon tunnelimetro Etelä-Espoon joukkoliikennejärjestelmän perustaksi. Länsimetron ensimmäinen osuus Ruoholahdesta Matinkylään valmistuu vuonna 216. Länsimetron jatkeesta Matinkylästä Kivenlahteen on laadittu hankesuunnitelma vuonna 212 ja sen rakentaminen aloitettiin vuoden 214 lopulla. Ensimmäisen osuuden valmistuttua Etelä-Espoon suorat bussilinjat Helsingin keskustaan korvataan pääosin liityntälinjoilla metroasemille. Länsimetron jatkeen valmistuttua liityntälinjastoa muokataan hyödyntämään myös uudet metroasemat. Liikennetietoryhmä tulee tekemään ennen-jälkeen-tutkimuksen Länsimetron vaikutuksesta liikenteeseen asemien ympäristössä. Espoon joukkoliikennejärjestelmä muuttuu Länsimetron avautuessa Länsimetron käyttöönoton yhteydessä aloittavat liikennöintinsä uudet metrolinjat Matinkylä Vuosaari sekä Tapiola Mellunmäki. Suorat bussilinjat Etelä-Espoosta Helsingin keskustaan pääsääntöisesti lakkautetaan. Useat aiemmin suorat matkat Etelä- Espoon alueelta Helsingin keskustaan muuttuvat vaihdollisiksi. Toisaalta Länsimetron asemilta pääsee jatkossa vaihdotta mm. Hakaniemeen, Sörnäisiin ja Itä-Helsinkiin. Länsimetron asemien seudut tulevat olemaan aiempaa potentiaalisempia työpaikkaalueita, koska esimerkiksi työmatka Vuosaaren keskustasta Keilaniemeen tai Matinkylän keskustaan on jatkossa vaihdoton. Liityntäliikenne busseilla Etelä-Espoosta Helsinkiin keskitetään Tapiolan ja Matinkylän metroasemille. On odotettavissa, että merkittäviä määriä metron liityntäliikennettä tulee lisäksi kulkemaan Niittykummun ja Urheilupuiston metroasemien kautta. Helsingissä Ruoholahden metroaseman käyttöönotto johti aikoinaan siihen, että useat Espoon suunnasta Helsingin keskustaan tulleet matkustajat alkoivat vaihtaa bussista metroon Kampin sijasta jo Ruoholahden metroasemalla. 8 Espoon Liikennekatsaus 215

9 Seudullinen poikittaislinjasto Etelä-Espoon alueelta Lehtisaaren ja Kuusisaaren kautta Helsingin eri osiin uudistuu täysin Länsimetron käyttöönoton yhteydessä. HSL:n päiväämässä linjastoluonnoksessa nykyiset linjat pääsääntöisesti lakkautetaan ja niitten tilalle perustetaan uusi linja 551, jonka reitti kulkee Westendinasemalta Tapiolan ja Otaniemen kautta Kuusisaarentielle, jonka jälkeen linja jatkaa Lehtisaaren, Kuusisaaren, Munkkiniemen ja Meilahden kautta Itä-Pasilaan. Uusi linja 551 liikennöi kaikkina viikonpäivinä; ruuhka-aikoina sen vuoroväli on viisi minuuttia. Linja 551 korvaa nykyiset linjat 53 Merihaka Matinkylä, 54 Pasila Kivenlahti ja 55 Verkkosaari Pasila Tapiola Kuitinmäki. Linjan 551 reittiä tarkasteltaessa havaitaan, että bussilinja 551 kohtaa Länsimetron linjan Helsingin suunnasta tullessaan ensimmäisen kerran Keilaniemen metroaseman lähettyvillä. Länsimetron käyttöönottohetkellä matkojen hinnoittelu on uudistunut, jolloin Espoon ja Helsingin välinen kaupunginraja ei vaikuta matkan hintaan Suur-Tapiolan ja Helsingin välillä liikuttaessa. HSL:n reittioppaan mukaan jo tällä hetkellä nopein joukkoliikennereitti Lehtisaaresta tai Kuusisaaresta Helsingin keskustaan kulkee pääsääntöisesti Keilaniemen kautta. Sen vuoksi on odotettavissa, että Keilaniemen metroasemasta tulee suosittu vaihtopaikka bussilinjalta 551 Helsingin suuntaan kulkevalle metrolinjalle, jolloin helsinkiläisten kauttakulku Espoon kautta lisääntyy. Helsingin suunnasta linjalla 551 Espoon länsiosiin matkustettaessa todennäköisimmät vaihtopaikat metroon ovat sen sijaan Otaniemi ja Tapiola, joissa kävelymatkat vaihtojen yhteydessä jäävät hyvin lyhyiksi. Runkolinja 55 Itäkeskus (M) Oulunkylä Leppävaara Westendinasema säilyy Länsimetron käyttöönotosta huolimatta entisellä reitillään. Tulevaisuudessa linja 55 siirtyy raiteille, jolloin sen päätepysäkki Etelä-Espoossa on aluksi Otaniemi ja myöhemmin Keilaniemi. Nopeat liityntäyhteydet Tapiolan ja Matinkylän metroasemille edellyttävät olemassa olevien ajoneuvoyhteyksien parantamista sekä myös kokonaan uusien yhteyksien rakentamista. Tärkein Länsimetron käyttöönoton vuoksi rakennettava katuyhteys lienee Suomenlahdentien jatke nykyisen Suomenlahdentien länsipäästä Kalastajantien kohdalta Kaitaan Hannukseen, jossa se yhtyy kahteen muuhun rakenteilla olevaan uuteen katuyhteyteen: Finnoonsillan jatkeeseen sekä Kaitaantien uuteen osuuteen. Matinkylän, Finnoon ja Hannuksen yhdistävät uudet kadut on esitetty kuvassa 6. Suomenlahdentien jatke tulee ylittämään Finnoonlaakson luhta-alueen noin 36 metrin pituisella sillalla. Tammikuussa 215 kaikkien edellä mainittujen uusien katuosuuksien rakennustyöt olivat käynnissä. Rakenteilla oleva Suomenlahdentien jatke tulee olemaan myös tärkeä kävely- ja pyöräily-yhteys. Kadun eteläpuolelle rakennetaan Matinkylän ja Finnoon keskukset toisiinsa yhdistävä pyöräilyn laatureitti. Finnoonsillalta Finnoontielle tulee puolestaan kulkemaan etelä-pohjoissuuntainen pyöräilyn seutureitti. Pyöräilyverkoston tavoitetila koko Espoon osalta on esitelty tämän katsauksen osiossa Pyöräily. Metroasemien välittömään läheisyyteen rakennetaan liityntäpysäköintipaikkoja autoille ja polkupyörille. Liityntäpyöräilyn kehitystä tullaan Länsimetron käyttöönoton jälkeen vuosittain seuraamaan. Liityntäpysäköintipaikkojen alustavat asemakohtaiset määrät on esitetty taulukossa 2. Kuva 6. Suomenlahdentien jatkeen, Finnoonsillan jatkeen sekä Kaitaantien uudet sijainnit Metroasema Keilaniemi 1 Matkustajia päivittäin Bussien liityntäliikenne Potentiaalinen vaihtopaikka linjalle 551 sekä tulevaisuudessa raidelinjalle 55 Autopaikat Pyöräpaikat 18 noin 15 Aalto-yliopisto 1 Vaihtomahdollisuus runkolinjalle 55 sekä linjalle noin 2 Tapiola 3 Liityntäliikenneterminaali 37 3 Urheilupuisto 1 Todennäköinen vaihtopaikka - liityntäbussiliikenteen pysäkit sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä Niittykumpu 8 Todennäköinen vaihtopaikka Matinkylä 3 Liityntäliikenneterminaali = tietoa ei ole vielä saatavilla Taulukko 2. Liityntäliikenne Länsimetron käyttöönoton jälkeen Espoon Liikennekatsaus 215 9

10 AJONEUVOLIIKENNE AUTOLIIKENNELASKENNAT TEHDÄÄN JOKA VUO- SI SYKSYLLÄ Reijo Simola, Risto Tetri, Petri Suominen Espoossa teiden ja katujen ajoneuvoliikennemääriä seurataan vuosittain. Ajoneuvolaskentojen päätehtävänä on tuottaa tärkeää perustietoa autoliikenteestä kaavoituksen, katusuunnittelun ja liikenteen ympäristövaikutusten tarpeisiin. Kaavoitus- ja liikennehankkeet vaativat jatkuvaa katu- ja tiealueiden suunnittelua. Katujen ja teiden liikennemääriä sekä niiden avulla laadittuja ennusteita käytetään suunnittelutyössä lähtötietona. Liikennemääriä ja -ennusteita tarvitaan myös ympäristövaikutusten selvityksissä, joissa selvitetään melutilannetta ja liikenteen ympäristöpäästöjä. Espoon alueella tehdään joka syksy laajat autoliikenteen määrälaskennat, noin 9 vakituisella ja 12 muuttuvalla katu- tai tieosalla. Näissä laskennoissa selvitetään vuosittain yhteensä 25 3 tieosan nykytilainen autoliikennemäärä. Lähes joka vuosi, tehdään suuriin liikennehankkeisiin liittyviä autoliikenteen ennen jälkeen liikennetutkimuksia mittaamalla liikennemäärä peräkkäisinä vuosina. Niillä selvitetään valmistuneiden kohteiden nykyinen liikennekäyttö ja kohteissa tapahtuneet liikenteen muutokset. Liityntäliikenteen pysäköintimäärät lasketaan vuosittain HSL:n ja pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä. Tuloksia käytetään seurantatietoina joukkoliikenteen liityntäpysäköintien suunnittelun sekä hallinnan ja ylläpidon tarpeisiin kunta- ja seututasolla. Autoliikenteen vuosilaskentoja osana Espoon liikennetietotoimintaa tullaan järjestelemään uudistuvan toimintamallin mukaan. Esimerkiksi vuosilaskentojen kohteita karsitaan, mutta kohteiden ja laskentatulosten valinta- ja laatukriteereitä tarkennetaan. Autoliikenteen määrissä ei muutoksia edellisvuoteen Vuonna 214 Espoossa autoliikenteen määrä on pysynyt suunnilleen samana kuin edellisenä vuonna kiinteiden laskentapaikkojen perusteella. Liikennemäärä on pysynyt samana nyt jo kolmen viime vuoden ajan ( ), vaikka asukasmäärä on kasvanut samaan aikaan vajaan 2 % vuodessa. Ennen vuotta 212, neljän vuoden ajan (28 211) liikenne kasvoi vuosittain melko tasaisesti keskimäärin 1,5 % vuodessa. Viimeksi autoliikenne väheni Espoossa vuonna 27, jolloin vähenemistä tapahtui noin - 2 %. Kymmenen vuoden aikavälillä (25 214) Espoon autoliikenne on ollut kokonaisuudessaan lievästi kasvava, sisältäen kuitenkin vuositason heilahteluja, sekä viime vuosien tasaantumisjakson. Kasvu vuodesta 25 vuoteen 214 on ollut noin 11 %, ja keskimääräinen vuosikasvu noin 1 %. Vuonna 214 Espoon kiinteissä laskentapisteissä liikenne kasvoi 35:ssä, väheni 37:ssä ja pysyi suunnilleen samana 15 pisteessä. Valtion teiden osalta muutos oli,1 % ja Espoon katujen osalta -,1 %. Teemakartta vuoden 214 ajoneuvoliikenteen määristä on kartta C julkaisun lopussa. Suurin kasvu oli Friisinkalliontiellä Kuunkadun ja Kuitinmäentien välillä liikenne kasvoi 15 %, (7 ajon/vrk) Kalastajantiellä Kuitinmäentien ja Suomenlahdentien välillä liikenne kasvoi 14 %, (11 ajon/vrk) Kuitinmäentiellä Kalastajantien ja Friisinkalliontien välillä liikenne kasvoi 1 %, (13 ajon/vrk) Merkittävää kasvua oli Tapiolantiellä Menninkäisentien ja Otsolahdentien välillä liikenne kasvoi 8 %, (6 ajon/vrk) Länsiväylällä Kauklahdenväylän ja Soukanväylän välillä liikenne kasvoi 6 %, (18 ajon/vrk) Suurin vähennys oli Lähderannantiellä Viherlaaksontien ja Laaksolahdentien välillä liikenne väheni 13 %, (15 ajon/vrk) Länsiväylällä Kehä II:n ja Haukilahdenkadun välillä liikenne väheni 3 %, (18 ajon/vrk) Merkittävää vähennystä oli Kolkekannaksentiellä Lippajärventien ja Lähderannan välillä liikenne väheni 7 %, (7 ajon/vrk) Hauenkalliontiellä Matinkartanontien ja Iirislahdenportin välillä liikenne väheni 7 %, (5 ajon/vrk) Olarinkadulla Kuitinmäentien ja Kuitinmäenkaaren välillä liikenne väheni 1 %, (8 ajon/vrk) Vihdintiellä Niipperintien ja Vantaan rajan välillä liikenne väheni 7 %, (8 ajon/vrk) Kuntarajat ylittävä ja sisäinen liikenne pysynyt ennallaan Espoon liikennettä seurataan länsi- ja itärajan ylittävillä laskentalinjoilla ja Espoon sisäisellä poikittaislinjalla. Liikenteen määrä on pysynyt kaikilla laskentalinjoilla suunnilleen vuoden 213 tasolla. Itäisellä Vantaan ja Helsingin rajalla määriä seurataan kymmenellä tieosalla, läntisellä Kirkkonummen ja Vihdin rajalla kuudella tieosalla ja Espoon sisäisellä poikittaislinjalla viidellä katuosalla. Yhteensä näillä seurattavilla tie- ja katuosilla kulkee arkivuorokaudessa yli,5 miljoonaa autoa. Liikennemäärältään suurin seurantakohde on itäraja, noin,3 milj. autoa/vrk, toiseksi suurin on Espoon sisäinen poikittaislinja noin,15 milj. autoa/ vrk ja vähiten autoja on länsirajalla noin,9 milj. autoa/vrk. Liikennemäärien muutokset laskentalinjoilla syksystä 213 syksyyn 214 on esitetty kuvassa 7. 1 Espoon Liikennekatsaus 215

11 Salmijärvi Mylly-Majalampi LAKISTO NURMIJÄRVI VIHTI Majalampi LAKISTO Vaakkoi Iso-Antias Pyyslampi Suolikas Saarijärvi -4 % 4 6 Tuhkuri KEIMOLA LAHNUS LAHNUS Ruuhijärvi LUUKKI VANTAA Haukkalampi VELSKOLA Luukinjärvi Orajärvi Vääräjärvi LUUKKI Urja Kattilajärvi Kalajärvi KALAJÄRVI -7 % NUUKSIO NUUKSIO Velskolan Pitkäjärvi RÖYLÄ KALAJÄRVI 11 4 RÖYLÄ PERUSMÄKI PERUSMÄKI Siikajärvi SIIKAJÄRVI SIIKAJÄRVI Heinäslampi KAIKKI LINJAT Yhteensä 538 muutos -5 (-,1 %) NIIPPERI ITÄRAJA Yhteensä 3 5 muutos -7 (-,2 %) MARTINLAAKSO Sahajärvi Nuuksion Pitkäjärvi KUNNARLA BODOM BODOM % 51 3 MYYRMÄK Kolmperä -7 % 2 6 KOLMPERÄ +1 % 43 8 VANHA-NUUKSIO ESPOO KUNNARLA Bodominjärvi Matalajärvi HÖGNÄS HÖGNÄS VANHAKARTANO JÄRVENPERÄ JÄRVENPERÄ VANHAKARTANO Pitkäjärvi -3 % 8 5 LAAKSOLAHTI KOLMPERÄ ÄMMÄSSUO Nupurinjärvi NUPURI NUPURI LAAKSOLAHTI -7 % 2 5 LINTUVAARA LINTUVAARA KONALA Loojärvi LÄNSIRAJA Yhteensä 87 7 muutos +3 (+,3 %) GUMBÖLE KARHUSUO KARHUSUO GUMBÖLE MUURALA KARVASMÄKI KARVASMÄKI LIPPAJÄRVI LIPPAJÄRVI KAUNIAINEN Lippajärvi VIHERLAAKSO KAUNIAINEN KARAKALLIO KILO LEPPÄVAARA LEPPÄVAARA +1 % % % % -2 % % -7 % ESPOONKARTANO ESPOONKARTANO ESPOON KESKUS ESPOON KESKUS SEPÄNKYLÄ 45 4 % KAUPUNGIN- KALLIO +2 % KUURINNIITTY LAAJALAHTI Laajalahti 17 9 KAUKLAHTI KAUKLAHTI KUURINNIITTY MANKKAA MANKKAA HKI Vitträsk LUOMA +2 % 12 2 KURTTILA KURTTILA -2 % 13 4 VANTTILA VANTTILA LATOKASKI LATOKASKI POIKITTAISLINJA Yhteensä muutos -1 (-,1 %) HENTTAA HENTTAA OLARI NIITTY- KUMPU POHJOIS- TAPIOLA TAPIOLA TAPIOLA OTANIEMI OTANIEMI -2 % 16 4 OLARI MASALA Luomanselkä SAUNALAHTI Bastvikfjärden SAUNA- LAHTI +4 % 19 NÖYKKIÖ NÖYKKIÖ HAUKI- HAUKILAHTI LAHTI WESTEND WESTEND % 72 1 Linholmsfjärden KIRKKONUMMI Espoonlahti Stensvikfjärden ESPOONLAHTI ESPOON- LAHTI KAITAA MATINKYLÄ MATINKYLÄ Miessaarenselkä Finnträsk JORVAS SOUKKA Ryssjeholmsfjärden SOUKKA Björköfjärden Moisöfjärden Norra fladet Kuva 7. Kuntarajan ylittävä ja sisäinen autoliikenne laskentalinjoilla SUVISAARISTO Espoon Liikennekatsaus

12 Autoliikennesuorite on kehittynyt ympäristöpäästöjen kannalta suotuisaan suuntaan Autoliikennesuorite kuvaa autoiltuja kilometrejä jollain aikavälillä, esimerkiksi tunnin, vuorokauden tai vuoden aikana. Suorite kuvaa ajoneuvomääriä paremmin liikenteestä aiheutuvaa ympäristökuormitusta, sillä suorite ja ajoneuvojen ominaiskulutus yhdessä määräävät ympäristöpäästöiksi palavan polttoaineen laskennallisen määrän. Käytännössä autojen polttomoottoreissa syntyvän hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen määrät ovat suoraan verrannollisia suoritteeseen. Vuonna 214 liikennesuorite Espoossa oli miljoonaa ajoneuvokilometriä. Se väheni vuodesta 213 noin prosentilla, jolloin absoluuttinen vähenemä oli suunnilleen 16 miljoonaa ajoneuvokilometriä. Moottoriteillä ja muilla pääväylillä suorite laski, mutta alueellisilla ja paikallisilla kokoojakaduilla sekä muilla kaduilla ml. tonttikadut suorite kasvoi. Moottoriteiden, kehäteiden ja muiden pääväylien suorite oli 81 % koko Espoon suoritteesta, vaikka niiden osuus verkon kokonaispituudesta oli vain 14 %. Valtion teiden osuus Espoon suoritteessa oli 71 %, mutta niiden pituus vain 13 % Espoon alueen katujen ja teiden pituudesta. Autoliikennesuoritteen pieneneminen Espoossa edustaa suotuisaa kehitystä liikenteen ympäristöpäästöjen osalta sekä Espoossa, että globaalisti vaikuttavien päästöjen osalta myös valtakunnallisesti ja maailmanlaajuisesti. 214 pituudet (km) Valtio Espoo Yksityinen Yhteensä % Muutos tai muu % Moottoritiet , Kehätiet , Muut pääväylät , Alueelliset kokoojakadut , Paikalliset kokoojakadut , Muut kadut ,3 Yhteensä % ,2 214 liikennesuorite milj. ajonkm/vrk syksyn KAVL Valtio Espoo Yksityinen Yhteensä % Muutos tai muu % Moottoritiet 1,75 1, ,8 Kehätiet 1,29 1,29 26, Muut pääväylät,4,57,3 1,1 2 -,5 Alueelliset kokoojakadut,5,67,,72 15,6 Paikalliset kokoojakadut,1,12,1,14 3 1, Muut kadut,,5,1,6 1 1,9 Yhteensä 3,5 1,41,6 4,97 1 % , 214 liikennesuorite milj. ajonkm/vrk vuoden KVL Valtio Espoo Yksityinen Yhteensä % Muutos tai muu % Moottoritiet 1,51 1, ,8 Kehätiet 1,11 1,11 26, Muut pääväylät,35,49,3,87 2 -,5 Alueelliset kokoojakadut,5,58,,63 15,6 Paikalliset kokoojakadut,1,1,1,12 3 1, Muut kadut,,5,1,5 1 1,9 Yhteensä 3,3 1,22,5 4,3 1 % , syksyn KVL on 91 % KAVL:stä vuoden KVL on 95 % syksyn KVL:stä 214 liikennesuorite milj. ajonkm/vuosi Valtio Espoo Yksityinen Yhteensä % Muutos tai muu % Moottoritiet ,8 Kehätiet , Muut pääväylät ,5 Alueelliset kokoojakadut ,6 Paikalliset kokoojakadut , Muut kadut ,9 Yhteensä % , Kuva 8. Espoon autoliikennesuorite vuonna automäärä [ kpl] asukasmäärä [ hlö] asukkaita liikennesuorite autoja ajonkm / vuosi Kuva 9. Suorite, auto- ja asukasmäärä vuonna Espoon Liikennekatsaus 215

13 SYKSYN 214 TUTKIMUKSELLA TIETOA KEHÄ II:N RUUHKISTA Anne Liukkonen, Risto Tetri Kehä II:lla esiintyvät ruuhkat herättävät silloin tällöin keskustelua, joskus jopa lehdissä. Eniten asia huolestuttaa yksityisautoilla työmatkojaan kulkevia Kehä II:n käyttäjiä, jotka kokevat ruuhkat lähes päivittäin. Myös Teknisen lautakunnan kokouksessa eräs lautakunnan jäsen käytti puheenvuoron Kehä II:n ruuhkista ja niiden haittavaikutuksista. Yleinen tieto on, että ruuhkaantuminen on pahinta Matinkylän ja Länsiväylän liittymien, sekä Nihtisillan ja Turunväylän liittymien alueilla. Espoon liikennetutkimusryhmä teki syksyllä 214 Matinkylän ja Nihtisillan välillä suppean Kehä II:n ruuhkatutkimuksen. Tutkimuksessa saatiin kohtuullisesti ruuhkaisuutta osoittavaa tietoa. Tulosten analysoinnissa kuitenkin ilmeni, että mitattua tietoa oli ajallisesti hieman liian vähän. Tässä tutkimuksessa käytetyt mittausjaksot olivat pääsääntöisesti yhden viikon mittaisia. Luotettavampiin tuloksiin päästäisiin esimerkiksi kahden viikon mittausjaksoilla. Näin ollen päätettiin myöhemmin uusia ruuhkatutkimus nykyistä pitempään kestävänä. Katsauksessa esitetään lyhyesti tutkimus ja sen tulokset. Myöhemmin julkaistavassa Liikenne Espoossa 214-raportissa tutkimusta ja tuloksia käsitellään perusteellisemmin. Syksyn 214 ruuhkautumistutkimuksen tuloksia Syksyllä 214 selvitettiin kenttämittauksin esiintyykö Kehä II:lla ruuhkia. Mittauksissa hyödynnettiin Espoon liikennesuunnitteluyksikön Viacount II -mittauslaitteistoja sekä Liikenneviraston LAM-mittausasemien tietoa. Viacount II -laitteistolla voidaan selvittää mm. ajoneuvomäärät ja ajonopeudet sekä niitten ajallinen esiintyminen. Ajonopeudet ovat poikkileikkauksien ohittaneiden ajoneuvojen lukumäärien ohella oleellinen lähtötieto mahdollista ruuhkautumista selvitettäessä, sillä ajonopeuksien putoaminen on vahva viite tarkastelun kohteena olevan poikkileikkauksen ruuhkautumisesta. Ruuhkautumisen syy voi olla pysyväisluonteinen tai tilapäinen. Tilapäistä ruuhkautumista voi aiheutua esimerkiksi tietyömaista tai liikenneonnettomuuksista. Pysyväisluonteista ruuhkautumista aiheuttaa useimmiten väyläosuuden kapasiteetin riittämättömyys sitä käyttävälle liikennemäärälle. Yleisen tietämyksen mukaan liikennemäärät ovat pääkaupunkiseudulla suurimmat silloin, kun työmatkaliikennettä on eniten eli aamuisin sekä myöhään iltapäivällä. Jos ruuhkatilanne toistuu tarkastelujaksolla useana arkipäivänä eikä väylällä tai sen välittömässä läheisyydessä ole käynnissä tietyömaita, ruuhkan syy on todennäköisesti pysyväisluonteinen. Gräsanlaaksossa iltaisin pitkäkestoista ruuhkautumista Gräsanlaakso on Kehä II:n eteläpäähän välittömästi liittyvä katu Matinkylässä. Tutkimuksessa havainnoitiin liikennemääriä ja ajonopeuksia Gräsanlaaksossa sekä etelän että pohjoisen suuntaan. Kaikki havainnot tehtiin arkipäivinä. Katuosuudella on vaihtuva nopeusrajoitus 3 5 km/h. Kadun itäpuolella sijaitsee Mattlidenin koulu, joka kattaa kaikki peruskoululuokat, esikoulun ja lukion. Nopeusrajoitus on koulujen aukioloaikaan 3 4 km/h. Gräsanlaakson ylittää kaksi liikennevalo-ohjattua suojatietä. Koko havaintojakson kaikkien ajonopeuksien aritmeettinen keskiarvo etelän suuntaan oli 32,9 km/h ja pohjoisen suuntaan 33,3 km/h. Aamuisin noin klo 7.3 alkaen nopeus molempiin suuntiin aleni sallitun nopeusrajoituksen mukaiseksi. Etelän suuntaan havaittiin merkittävää ruuhkautumista koulujen aukioloajan jälkeen iltaisin noin klo kaikkina havaintopäivinä, jolloin 15 minuutin keskinopeus alitti pitkäkestoisesti 3 km/h. Iltaisin nopeudet pysyivät ruuhkan vuoksi alhaisina noin klo saakka, vaikka vaihtuva nopeusrajoitus ei alhaista ajonopeutta enää koulujen aukioloaikojen ulkopuolella edellyttänyt. Iltaruuhka toistui kaikkina havaintopäivinä. Ajoneuvomäärät ja ajonopeudet Gräsanlaaksossa on esitetty kuvassa 1. Tarkastellut havaintojaksot ovat 15 minuutin mittaisia. Mankkaanlaakson kohdalla ruuhkia erityisesti pohjoiseen johtavilla kaistoilla Mankkaanlaaksontien kohdalla Kehä II ajokaistojen aritmeettinen keskinopeus oli kuuden päivän tarkastelujaksolla 81,4 km/h pohjoiseen johtavien ajokaistojen osalta ja 78,6 km/h etelään johtavien ajokaistojen osalta. Ajonopeuksien ja liikennemäärien perusteella ruuhkia havaittiin esiintyvän iltapäivisin Mankkaanlaaksontien kohdalla varsinkin pohjoiseen menevillä kaistoilla. Etelään johtavilla kaistoilla 15 minuutin aritmeettinen keskinopeus alitti hetkellisesti 7 km/h keskiviikkona klo Tähänastisten havaintojen perusteella ruuhkautuminen etelän suuntaan ei kuitenkaan tällä havaintokohdalla ole merkittävää. Pohjoisen suuntaan merkittävää ruuhkautumista havaittiin iltapäivisin noin klo 15.3 eteenpäin. 15 minuutin keskinopeus alitti 2 km/h sekä keskiviikkona että perjantaina Kuva 11 esittää ajoneuvomääriä ja ajonopeuksia pohjoisen suuntaan keskiviikkona Tutkimuksessa selvitettiin Kehä II liikennemääriä, ajonopeuksia ja ajosuuntia Länsiväylän eteläpuolella Gräsanlaaksossa ( ), Mankkaanlaaksontien kohdalla ( ), Turunväylän etelä- ja pohjoispuolella ( ) sekä rampeilla. Tätä katsausta varten on tarkasteltu arkipäivien (ma-pe) havaintoja. Keskinopeudet laskettiin kuitenkin koko havaintojaksolle, mukaan lukien lauantait ja sunnuntait. Havaintojen perusteella ajonopeudet putosivat erityisesti Mankkaanlaaksontien kohdalla pohjoiseen menevillä kaistoilla sekä Turunväylän eteläpuolella pohjoiseen menevillä kaistoilla. Espoon Liikennekatsaus

14 Kehä II:n ruuhkat esiintyvät Turunväylän eteläpuolella Kehä II:lla Turunväylän eteläpuolella pohjoiseen johtavilla kaistoilla kaikkien havaittujen ajoneuvojen keskinopeus oli 77,3 km/h. Merkittävää ruuhkautumista havaittiin iltapäivisin noin klo 15 lähtien. 15 minuutin keskinopeus alitti 6 km/h tiistaina 9.9., keskiviikkona 1.9. sekä perjantaina Iltapäivän suurimmat liikennemäärät pohjoiseen johtavilla kaistoilla havaittiin useimmissa tapauksissa klo , mikä oli jossain määrin ennakko-odotuksia aikaisempi ajankohta. Aamuisin suuria liikennemääriä esiintyi pohjoiseen johtavilla kaistoilla klo Useina havaintopäivinä aamuliikenteessä esiintyi kaksi erillistä liikennemäärähuippua. Kuva 12. esittää ajoneuvomääriä ja ajonopeuksia perjantaina Kehä II:n pohjoiseen menevillä kaistoilla Turunväylän eteläpuolella. Kuvaajissa esitettävät 15 minuutin havaintojaksojen keskimääräiset ajonopeudet on laskettu aritmeettisten keskiarvojen avulla, jolloin erityisen suuret ja toisaalta erityisen pienet ajonopeudet korostuvat. Kuva 1. Kehä II liikenne etelään ja pohjoiseen Gräsanlaakson kohdalla, to Turunväylän pohjoispuolella pohjoisen suuntaan kaikkien ajonopeuksien havaittu aritmeettinen keskiarvo oli 64,9 km/h. ruuhkautumista havaittiin aamulla keskiviikkona 1.9. klo , jolloin 15 minuutin keskinopeus alitti 6 km/h. Ruuhkahavainto ei kuitenkaan toistunut muina havaintopäivinä Kehä II:n ruuhkat johtuvat Turunväylän ja Länsiväylän liittymistä Kehä II:n ramppien liikennemäärien tarkastelu antoi viitteitä ruuhkien syistä. Iltapäivän osalta pohjoiseen meneviä ajokaistoja ruuhkauttaa alustavien tarkastelujen perusteella erityisesti Länsiväylältä Helsingin suunnasta (rampin iltahuipputunnin liikennemäärä 9 ajon./h), Gräsanlaaksosta Matinkylän suunnasta (pohjoiseen suuntautuvan liikenteen osalta iltahuipputunnin liikennemäärä 8 ajon./h) sekä Merituulentieltä Olarin kohdalta (rampin iltahuipputunnin liikennemäärä 7 ajon./h) Kehä II:lle tuleva liikenne. Ruuhkautuminen näillä tuntiliikenteen määrillä johtuu Turunväylän ja Länsiväylän liittymien puutteellisuudesta. Ruuhkautumisen poistamiseksi liittymissä pitäisi tehdä laajoja ja kalliita parannustoimenpiteitä. Kuva 11. Kehä II liikenne pohjoiseen Mankkaanlaaksontie kohdalla, ke Kuva 12. Kehä II liikenne pohjoiseen Turunväylän eteläpuolella, pe Espoon Liikennekatsaus 215

15 LIIKENTEEN VAIKUTUKSIA LIIKENTEEN PAKOKAASUPÄÄSTÖT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Anne Liukkonen Liikenteen pakokaasuilla on paikallisia ja globaaleja vaikutuksia. Paikallisia haittavaikutuksia aiheuttavat hiukkaset, PM ja typen oksidit, NO X. Sen sijaan rikkidioksidi-, lyijy- ja hiilimonoksidipitoisuudet eivät enää nykyään yleensä aiheuta ilmanlaatuongelmia pääkaupunkiseudulla. Globaalisti vaikuttavia kasvihuonekaasuja puolestaan ovat hiilidioksidi, CO 2, metaani CH 4 ja typpioksiduuli N 2 O. Globaalit ympäristövaikutukset Bensiini- tai dieselkäyttöisen ajoneuvon hiilidioksidipäästöt ovat suorassa suhteessa kulutetun polttoaineen määrään. Vuonna 214 Espoossa kului yhteensä 112 tonnia polttoainetta, josta suurin osa dieseliä. Liikennesuoritteen määrä on ajoneuvojen polttoaineenkulutuksen pienenemisen vuoksi kasvanut nopeammin kuin kulutetun polttoaineen määrä. Polttoaineen kokonaiskulutus on tarkastelujaksolla ollut suurin vuonna 27. Vuonna 214 bensiinikäyttöisen henkilöauton polttoaineen keskikulutus oli 6,4 kg/1 km, ja litroina noin 7,8 l/1 km. Polttoaineen kulutuksen jakautuminen polttoaine- ja ajoneuvotyypeittäin on esitetty kuvassa 13. Polttoaineitten koostumusta on viime vuosina muutettu lisäämällä biopolttoaineitten osuutta. Vuonna 214 sekä bensiinin että dieselin bio-osuus oli VTT:n LIISA-laskentajärjestelmässä 8, % polttoaineen lämpöarvosta. Laskennallisesti biopolttoaine ei aiheuta lainkaan kasvihuonepäästöjä, koska biopolttoaineesta syntyneen hiilidioksidin oletetaan sitoutuvan täysimääräisesti takaisin kasvillisuuteen. Jos biomassa koostuu jätteistä tai tähteistä, sen osuus polttoaineen lämpöarvosta otetaan laskennallisesti huomioon kaksinkertaisena. Monet uudet autot sietävät jo polttoainelaatua E85, joka sisältää 85 % etanolia. Henkilöautot, bensiini Henkilöautot, diesel Pakettiautot, bensiini Pakettiautot, diesel Linja-autot Kuorma-autot 7 %,3 % 1 % 21 % 26 % 36 % Kuva 13. Polttoaineenkulutuksen jakautuminen Espoossa vuonna 214 Polttoneste (tonnia / a), kasvihuonekaasupäästöt (tonnia / a) CO2 CO2-ekv Polttoneste Suorite Kuva 14. Suorite, polttoaineenkulutus ja kasvihuonepäästöt vuosina Suorite (Mkm / a) Kasvihuonekaasujen kokonaisvaikutusta kuvataan hiilidioksidiekvivalentilla (CO 2 - ekv). Metaani on 21 kertaa ja typpioksiduuli 31 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu, mutta hiilidioksidi on suuren määränsä vuoksi kasvihuonekaasuista merkittävin. Vuonna 214 hiilidioksidi aiheutti noin 98 % liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä. Vuonna 214 tieliikenteen hiilidioksidipäästöt Espoossa olivat 319 tonnia ja kasvihuonekaasupäästöt (CO 2 -ekv) yhteensä 324 tonnia. Hiilidioksidi- ja kasvihuonekaasupäästöjen kehitys on esitetty kuvassa 14. Espoon Liikennekatsaus

16 Paikalliset ympäristövaikutukset Typen oksideja syntyy erityisesti ajettaessa suurilla nopeuksilla ja kiihdytyksissä. Tieliikenteen typenoksidien päästöt olivat vuonna 214 noin 1 3 tonnia. Typen oksidien määrän kehitys on esitetty kuvassa 15. Typen oksidien päästöjen pienenemiseen on vaikuttanut varsinkin katalysaattoreiden käyttöönotto 199-luvun alussa. Vuonna 214 enää vajaa 5 % henkilöautojen suoritteesta ajettiin katalysaattorittomalla autolla. Typen oksideista haitallisin on typpidioksidi, NO 2. Typpidioksidi vaikuttaa erityisesti hengitysteihin. Lisäksi typenoksidit vaurioittavat kasvien lehtiä ja neulasia, sekä happamoittavat ja rehevöittävät vesistöjä ja maaperää (HSY 2 ). Typenoksidit ovat myös osatekijänä, kun ilmakehän alaosiin muodostuu auringonvalon ja muiden ilmansaasteiden vaikutuksesta otsonia, O 3. Hiukkasia syntyy mm. palamisprosessin tuotteina. Ne voidaan kokonsa perusteella jaotella hengitettäviin hiukkasiin, PM 1, sekä pienhiukkasiin, PM 2,5. Suurin osa hengitettävistä hiukkasista on peräisin katupölystä. Erityisen haitallisia terveydelle ovat kuitenkin pienhiukkaset, sillä ne pystyvät tunkeutumaan keuhkojen ääriosiin saakka. Hiukkasten pintaan on tarttunut pakokaasussa olevia haitallisia yhdisteitä. Kuvasta 15. nähdään, että Espoon liikenteen hiukkaspäästöt olivat 55 tonnia vuonna 214. Hiukkaspäästöjen määrä on ollut laskusuunnassa Hiukkaset (tonnia / a) NOx (tonnia / a), Suorite (Mkm / a) Hiukkaset NOx Suorite Kuva 15. Typenoksidien ja hiukkasten päästöt Espoon alueella LIIKENNEONNETTOMUUDET Vuoden 214 tammi joulukuussa Espoossa tapahtui kolme kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta. Henkilövahinko-onnettomuuksien kokonaismäärä väheni edelliseen vuoteen verrattuna 12 %. Vuonna 213 Espoon kaupungin alueella tapahtui poliisin tietojen mukaan yhteensä 56 liikenneonnettomuutta, joista kaksi johti kuolemaan ja 119 loukkaantumiseen. Onnetto- muuksissa kuoli yhteensä kaksi ja loukkaantui 142 henkilöä. 48 prosenttia onnettomuuksista tapahtui maanteillä, 46 prosenttia katuverkolla ja kuusi prosenttia yksityisillä teillä sekä muilla liikennealueilla. Vuonna 213 onnettomuuksia tapahtui eniten marraskuussa ja vähiten elokuussa. (Espoon kaupunki 1 ja Saarinen 3 ) Lähteet: (Espoon kaupunki 1 ) Liikenneturvallisuus Tieliikenneonnettomuudet v Saatavana: ja_liikenne/liikennesuunnittelu/liikenneturvallisuus/liikenneonnettomuudet_espoossa (HSY 2 ) Referaatti sivulta 9. Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 212. HSY:n julkaisuja 5/213 isbn (pdf) (Saarinen, T. 3 ) Sähköpostiviesti (VTT 4 ) LIPASTO liikenteen päästöt. Internet-sivut. Saatavana: (VTT 5 ) Referaatti sivuilta 25 26, 28, Tutkimusraportti nro VTT-R , Suomen tieliikenteen pakokaasupäästöt LIISA 212 laskentajärjestelmä. Saatavana: 16 Espoon Liikennekatsaus 215

17 KARTTA A. JOUKKOLIIKENNE Arkivuorokauden nousut syksyllä 214 Punainen = junat; keltainen = bussit Muutos edellisestä syksystä suluissa, junaliikenteen luvut kursivoitu. Nousijamäärät ja nousijamäärien muutos on esitetty niille pysäkeille, joilla on joko vähintään 1 nousijaa tai muutos edelliseen syksyyn on vähintään 1 nousijaa. ESPOO KAUNIAINEN Espoon Liikennekatsaus

18 Arvo = johdettu muista laskennoista Vakiolaskentapaikat, DSL1, induktiosilmukka muutos , % painokerroin Martinsillantie ,6,3 Kalevalantien alikulku ,2,3 Pohjantien ylikulku ,8,5 Merituulentie ,8,3 Kirkkojärventie , ,4,2 Länsiväylä, Karhusaari ,6,9 Kehä I, Laajalahti ,7,5 Vihdintie ,5,4 Gallen Kallelantie ,1,7 Pitkäjärventie ,2,2 Käsinlaskenta / Viacount II (VC) muutos, % painokerroin a b c d kokonaismäärä a b c d kokonaismäärä Merituulentie Kehä II ,,8 Kehä II, Möilimäensilta ,1,1 Kehä I, Sotaleskensilta ,7,3 Leppävaaranraitti Asemaportti ,6,5 Finnoontie Hösmärintie ,3,2 Iirislahden silta ,2,4 Länsiväylä Helsingin raja ,7,1 Soukanväylä Kivenlahdentie ,5,1 Rantaradanraitti, Helsingin raja (VC) ,,2 Länsituulensilta (VC) ,9,2 Kuninkaankartanontie Klippinkitie ,6,1 Hansatie Kauklahdenpuistotie ,8, Espoonlahdenranta Espoonlahdenkatu ,5,1 Espoonlahdentien alikulku ,4,3 Länsiväylä, Piispansilta ,6,2 Piispansilta Suomenlahdentie ,6,3 Kirkkojärventie, Espoonsilta ,,1 Siltakatu Sunantien ,5,2 Leppävaarankadun alikulku ,9,6 Espoon pyöräilijämäärien muutos vakiolaskentapisteiden perusteella, % 7,7 Espoon Liikennekatsaus 215

19 Espoon Liikennekatsaus 215

20 Espoon Liikennekatsaus 215 Pitkäjärvi Kalajärvi Luukinjärvi Velskolan Pitkäjärvi Matalajärvi Bodominjärvi Tuhkuri Majalampi Mylly-Majalampi Vääräjärvi Kattilajärvi Suolikas Saarijärvi Pyyslampi Vaakkoi Urja Orajärvi Ruuhijärvi Sahajärvi Nuuksion Pitkäjärvi Salmijärvi Heinäslampi Iso-Antias Kolmperä Siikajärvi Haukkalampi MARTINLAAKSO MYYRMÄKI KONALA KEIMOLA LINTUVAARA LAAKSOLAHTI NIIPPERI VANHAKARTANO JÄRVENPERÄ PERUSMÄKI KALAJÄRVI RÖYLÄ LUUKKI LAHNUS BODOM HÖGNÄS KUNNARLA LAKISTO VELSKOLA VANHA-NUUKSIO NUUKSIO SIIKAJÄRVI KOLMPERÄ

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 1 / 1 1665/2016 08.00.00 67 Espoon liikennekatsaus 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 95. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 95. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 1 / 1 1665/2016 08.00.00 95 Espoon liikennekatsaus 2017 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Yölinja 20N Katajaharju Asema-aukio

Yölinja 20N Katajaharju Asema-aukio 1.304 01.30 1.304 01:30 1:304 (pe) 01:30 Yölinja 20N Katajaharju Asemaaukio Arki Lauantai Sunnuntai vuoroväli 30 30 30 30 60 kierrosaika 60 60 60 60 60 Linjapituus: Kiertelevyysindeksi: 8,9 km 1,97 Linjan

Lisätiedot

Tapiolan liikenneilta

Tapiolan liikenneilta Tapiolan liikenneilta Jonne Virtanen HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö 1. Bussilinjaston muutosten periaatteet ja linjaston esittely 2. Tapiolan poikkeusjärjestelyt 3. Linjanumerouudistus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2017 1 (5) 2 Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 2016 (a-asia) HEL 2017-003541 T 08 00 00 Hankenumero 0861_3 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut Yleistä

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun liikenne Länsimetron avaamisen liikkumisvaikutusten arviointi matkapuhelinverkkoon perustuvan ihmisvirta-analyysin perusteella Muutokset matkamäärissä ja henkilöautoliikenteessä 2 Esittäjän

Lisätiedot

Lista Nobinan HSL-alueella kulkevista bussilinjoista

Lista Nobinan HSL-alueella kulkevista bussilinjoista Lista Nobinan HSL-alueella kulkevista bussilinjoista Helsingin sisäiset linjat 79 Herttoniemi (M) - Latokartano - Malmi - Siltamäki - Puistolan asema 80 Herttoniemi(M) - Roihuvuori - Roihupelto 81 Kulosaari

Lisätiedot

Liikkumistutkimus 2018 Kulkutapojen käyttö Helsingin seudulla

Liikkumistutkimus 2018 Kulkutapojen käyttö Helsingin seudulla Lisätietoja Liikkumistutkimuksesta: 21.3.2019 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikennejärjestelmä ja tutkimukset -osasto Erikoistutkija Pekka Räty pekka.raty@hsl.fi 040 738 6559 Liikennetutkija

Lisätiedot

ESPOON LIIKENNEKATSAUS

ESPOON LIIKENNEKATSAUS ESPOON LIIKENNEKATSAUS S. 14 JUNALIIKENTEEN KASVU JATKUU 2017 S.16 ENNÄTYS LIITYNTÄ- PYSÄKÖINNISSÄ S.9 PYÖRÄILY ENTISTÄ SUOSITUMPAA S.12 KAUPUNKIPYÖRÄT TULEVAT! 10 ASEMAA, 100 PYÖRÄÄ ESPOOSEEN SISÄLLYS

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2017

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2017 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2017 Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti 2017 2 31.5.2018 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Tampereen ajoneuvokannan

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2016 Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti 2016 2 4.9.2017 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Linja 164 Matinkylä (M) Kiviruukki Saunalahti Saunaniemi

Linja 164 Matinkylä (M) Kiviruukki Saunalahti Saunaniemi Linja 164 Matinkylä (M) Kiviruukki Saunalahti Saunaniemi yhteyden Matinkylän metroasemalle. vuoroväli 30 15 15 15 15 15 15 15 30 30 kierrosaika 50 55 60 55 55 55 60 55 50 50 vuoroväli 30 30 15 30 30 30

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 11. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 11. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.205 Sivu / 4940/0.03.0/204 Kaupunkisuunnittelulautakunta 74 0.2.204 Kaupunkisuunnittelulautakunta 3 2..205 Espoon liikenneverkkovisio, pöydälle 0.2.204, pöydälle 2..205

Lisätiedot

Liityntäpysäköinnin vaikutuksia liikenteen hiilidioksidipäästöihin

Liityntäpysäköinnin vaikutuksia liikenteen hiilidioksidipäästöihin Liityntäpysäköinnin vaikutuksia liikenteen hiilidioksidipäästöihin 5.6.2017 1 MAL 2019 suunnitelma Päästövähennystavoite on keskeinen lähtökohta MAL 2019 -työlle. Euroopan komissio on asettanut Suomelle

Lisätiedot

Linja 251 Leppävaara Kauniainen Espoon keskus Tuomarila

Linja 251 Leppävaara Kauniainen Espoon keskus Tuomarila 22-24 20-22 18-20 15-18 13:30-15 12-13:30 9-12 6:30-9 6-6:30 5-6 22-24 21-22 9-19 7-9 5-7 21-24 10-19 8-10 6-8 Linja 251 Leppävaara Kauniainen Espoon keskus Tuomarila Arki vuoroväli 30 30 20 30 30 30 20

Lisätiedot

Matkanopeudet HSL-alueella 2011

Matkanopeudet HSL-alueella 2011 Matkanopeudet HSL-alueella Matkanopeudet HSL-alueella HSL Helsingin seudun liikenne HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta A PL HSL puhelin (9) 4 www.hsl.fi Lisätietoja: Marko Vihervuori puhelin 9

Lisätiedot

TIETOISKU 9/

TIETOISKU 9/ TIETOISKU 9/005 0.10.005 KUNNALLISVAALIT ESPOOSSA VUONNA 004 Santeri Paakko 30 5 6 5 4 1996 000 004 0 15 14 13 13 14 13 13 11 10 8 9 8 7 7 5 0 4 4 4 4 3 3 3 3 3 1 1 1 Kok SDP Vihr. RKP Kesk. Sit. Vas.

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2011

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2011 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 211 Liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 211 Liikennemääräraportti 11.9.212 TAMPEREEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Linja 111 Teekkarikylä Pohjois-Tapiola Tapiola Westend Matinkylä Hyljelahti

Linja 111 Teekkarikylä Pohjois-Tapiola Tapiola Westend Matinkylä Hyljelahti Linja 111 Teekkarikylä Pohjois-Tapiola Tapiola Westend Matinkylä Hyljelahti vuoroväli 30 15 10 15 15 15 10 15 20 30 kierrosaika 80 85 95 85 85 85 95 85 80 75 vuoroväli 30 30 15 20 30 30 kierrosaika 75

Lisätiedot

Helsingin keskustan läpiajoliikenteen tutkimus

Helsingin keskustan läpiajoliikenteen tutkimus Muistio 1 (6) Helsingin keskustan läpiajoliikenteen tutkimus 1. Taustaa Helsingin keskustan läpi kulkevan autoliikenteen määrä on tärkeä tieto kun suunnitellaan keskustan liikennejärjestelmän kehittämistä.

Lisätiedot

Espoon liikenneverkkovisio. Petri Suominen Soukan palvelutalo

Espoon liikenneverkkovisio. Petri Suominen Soukan palvelutalo Espoon liikenneverkkovisio Petri Suominen Soukan palvelutalo 16.4.2015 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTIA 16.4.2015 2 Tavoitteet Ohjaa liikenneverkon strategista suunnittelua ja palvelee maankäytön kehityskuvaa

Lisätiedot

Länsimetron liityntälinjastosuunnitelma Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Länsimetron liityntälinjastosuunnitelma Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Länsimetron liityntälinjastosuunnitelma 2014 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö Työn tarkoitus Lähtökohdat työlle Suunnitteluperiaatteet Vaikutukset Asukasvuorovaikutus Mitä seuraavaksi

Lisätiedot

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo

Lisätiedot

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71. OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 K a u n i a i n e n K v & K h G r a n k u l l a S t f & S t s Anl. p 12-06- 2014 Hallitus 81 15.04.2014 CNo! 9 RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.710/2013

Lisätiedot

Liikenteen kehitys Vantaalla vuonna Kuntatekniikan keskus

Liikenteen kehitys Vantaalla vuonna Kuntatekniikan keskus Liikenteen kehitys Vantaalla vuonna 21 Kuntatekniikan keskus Vantaan kaupunki Maankäytön ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus Kehittämisyksikkö Teksti ja taulukot: Jaana Virtanen ja Timo Väistö

Lisätiedot

HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022. 23.8.2011 Ville Lehmuskoski

HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022. 23.8.2011 Ville Lehmuskoski HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022 23.8.2011 Ville Lehmuskoski Projektin tavoitteet Vastata ennustettuun poikittaisliikenteen kysynnän merkittävään kasvuun Linjaston kehittäminen

Lisätiedot

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Tiehallinto Oulun Tiepiiri 2005 Lähtökohdat ja tavoitteet... 2 Lähtökohdat... 4 Tarkastelu... 10 Johtopäätökset...

Lisätiedot

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi SUY C:1/2003 Seppo Vepsäläinen ISSN 0786-8480 JOUKKOLIIKENTEEN HAASTE Helsinki on joukkoliikennekaupunki. Junat, bussit ja raitiovaunut tarjoavat

Lisätiedot

Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelma 2022

Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelma 2022 Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelma 2022 1 Esittäjän nimi Tausta 2 Taustaa Kehäradan liikenne alkoi heinäkuussa 2015, tällöin myös alueen bussiliikenteessä tapahtui edellisen kerran muutoksia

Lisätiedot

Linjapituus, km kuvaa linjan keskimääräistä sivun pituutta. Sivujen pituudet voivat vaihdella eri suunnissa.

Linjapituus, km kuvaa linjan keskimääräistä sivun pituutta. Sivujen pituudet voivat vaihdella eri suunnissa. Liite 1 Linjakortit on laadittu tässä suunnitelmassa käsitellyistä linjoista. Vuoroväli, min kuvaa linjan vuoroväliä. Vuoroväli on kuvattu ruuhkan, päivän/illan ja hiljaisen ajan osalta sekä lauantain

Lisätiedot

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET EHDOTUSVAIHEEN TARKASTELU (päivitetty 23.3.2007) 1. NYKYINEN

Lisätiedot

TIETOISKU 6/

TIETOISKU 6/ TIETOISKU 6/2006 15..2006 TYÖTTÖMYYS LASKI ESPOOSSA VUODEN 2005 AIKANA Espoossa oli työttömänä vuodenvaihteessa 2005/ 2006 7 478 henkilöä. Vuoden aikana työttömien määrä vähentyi noin 500 hengellä. Työttömistä

Lisätiedot

Länsimetron Matkatutkimus kevät

Länsimetron Matkatutkimus kevät Länsimetron Matkatutkimus kevät 2018 11.9.2018 Mitä ja miten tutkittiin? Tutkimuksella selvitettiin, miten joukkoliikennematkat ovat muuttuneet länsimetron vaikutusalueella metron käyttöönoton jälkeen.

Lisätiedot

Metro Pasilasta eteenpäin

Metro Pasilasta eteenpäin Metro Pasilasta eteenpäin SUY Seppo Vepsäläinen C: 1/2004 METRO PASILASTA ETEENPÄIN Metro on paras osa koko seudun joukkoliikenteen järjestelmää, mutta sen palvelualue on vielä suppea. Laajentaminen on

Lisätiedot

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella

Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 8.10.2015 Ruut-Maaria Rissanen Pirkanmaan liitto Käynnissä Pirkanmaan maakuntakaava kokonaismaakuntakaavan

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2015 Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti 2016 2 22.8.2016 Sisällysluettelo

Lisätiedot

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 001 Muurala EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 002 Jouppi-Kirstinsyrjä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 003 Tuomarila

Lisätiedot

Tampereen keskusta muutoksessa KEHTO-foorumi Tampere

Tampereen keskusta muutoksessa KEHTO-foorumi Tampere Tampereen keskusta muutoksessa KEHTO-foorumi 28.-29.3.2019 Tampere Ari Vandell, Suunnittelupäällikkö Tampereen keskusta muutoksessa liikennemäärien kehittyminen ja kulkumuotokohtaiset tavoitteet, SUMP

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

Myyrmäki Pyöräliikenneverkko

Myyrmäki Pyöräliikenneverkko Myyrmäki Pyöräliikenneverkko PYÖRÄLIIKENNE- VERKON HIERARKIA Myyrmäen alueen pyöräliikenneverkon muodostamisen periaatteena on ollut luoda suunnittelualueelle pyöräilyn kannalta kilpailukykyinen verkko.

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Vilja Tähtinen/ HSY vilja.tahtinen[at]hsy.fi Päivitetty 10.6.2019 Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne ja työpaikat Liikkuminen Ympäristö

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

Tiivistelmä. Tiivistelmä 1 (5)

Tiivistelmä. Tiivistelmä 1 (5) Tiivistelmä 1 (5) Tiivistelmä Selvityksessä on arvioitu yhdyskuntarakenteen vaikutusta liikenneturvallisuuteen Espoon kaupungissa sekä kahdeksassa muussa kaupungissa Suomessa. Työn tavoitteena on löytää

Lisätiedot

Miten matkustajat odottavat Länsimetron vaikuttavan omaan liikkumiseensa? Matkatutkimus Länsimetron vaikutusalueen joukkoliikenteessä, kevät 2016

Miten matkustajat odottavat Länsimetron vaikuttavan omaan liikkumiseensa? Matkatutkimus Länsimetron vaikutusalueen joukkoliikenteessä, kevät 2016 Miten matkustajat odottavat Länsimetron vaikuttavan omaan liikkumiseensa? Matkatutkimus Länsimetron vaikutusalueen joukkoliikenteessä, kevät 2016 1 2 Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen tavoite

Lisätiedot

Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma

Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen kaupunki/ Kaavoitus 2013 1 KAUPUNGINLAHDENRANTA LIIKENNE ALUEEN LIIKENTEELLINEN SIJOITTUMINEN Yhdyskuntarakenne vaikuttaa sekä liikkumistarpeisiin

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

Liikenne Espoossa 2010. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Liikennesuunnitteluyksikkö 13.4.2011

Liikenne Espoossa 2010. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Liikennesuunnitteluyksikkö 13.4.2011 Liikenne Espoossa 21 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Liikennesuunnitteluyksikkö 13.4.211 ESIPUHE Espoossa on tehty järjestelmällisesti liikennelaskentaa ja -tutkimusta 196-luvulta lähtien. Vuosina 1996-27

Lisätiedot

Liikenne. Asukastilaisuus Salla Karvinen Suunnitteluinsinööri Kaupunkisuunnittelukeskus, liikennesuunnitteluyksikkö

Liikenne. Asukastilaisuus Salla Karvinen Suunnitteluinsinööri Kaupunkisuunnittelukeskus, liikennesuunnitteluyksikkö Liikenne Asukastilaisuus 3.5.2017 Salla Karvinen Suunnitteluinsinööri Kaupunkisuunnittelukeskus, liikennesuunnitteluyksikkö Liittyminen liikenneverkkoon Alueen pää- ja kokoojakatuverkko täydentyy: Finnoonsilta-kadun

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA Liikennemääräraportti 2013 Liikennemääräraportti 2013 2 16.6.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Yleistä... 3 Tampereen ajoneuvokannan kehitys... 3 Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelma 2022

Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelma 2022 Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelma 2022 1 Esittäjän nimi Tausta 2 Taustaa Kehäradan liikenne alkoi heinäkuussa 2015, tällöin myös alueen bussiliikenteessä tapahtui edellisen kerran muutoksia

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 8. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 8. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 1 / 1 5581/2015 08.00.00 8 Espoon liikenneverkon kehittämisohjelma Valmistelijat / lisätiedot: Markku Antinoja, puh. 050 344 8046 Juhani Lehikoinen, puh. 046

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Vilja Tähtinen/ HSY vilja.tahtinen[at]hsy.fi Päivitetty 14.5.2018 Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne ja työpaikat Liikkuminen Ympäristö

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUSRAPORTTI 2018

LIIKENNETURVALLISUUSRAPORTTI 2018 LIIKENNETURVALLISUUSRAPORTTI 2018 Tieliikenneonnettomuudet Kauniaisissa Vuosi 2017 oli ennätysturvallinen liikenteessä sekä Kauniaisissa, että koko maassa. Iliitu-tilaston mukaan Kauniaisissa sattui viime

Lisätiedot

1. Suunnittelukohteen sijainti ja nykytila Katuverkko ja liikennemäärä Jalankulku ja pyöräily Joukkoliikenne...

1. Suunnittelukohteen sijainti ja nykytila Katuverkko ja liikennemäärä Jalankulku ja pyöräily Joukkoliikenne... Sisältö 1. Suunnittelukohteen sijainti ja nykytila... 1 Katuverkko ja liikennemäärä... 1 Jalankulku ja pyöräily... 2 Joukkoliikenne... 3 2. Nykyinen ja tuleva maankäyttö... 4 Kortteli 60... 6 3. Asemakaavan

Lisätiedot

Pyöräilymetropoli 2017

Pyöräilymetropoli 2017 FAKTAA JA FIILIKSIÄ PYÖRÄLIIKENTEESTÄ Valokuva: HSL/Lauri Eriksson Pyöräilykatsaus on pyöräliikenteen kehitystä ja kaupunkilaisten mielipiteitä esittelevä julkaisu Pääkaupunkiseudulla. Sisällys Pyöräilyä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 154. Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 154. Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1 5214/00.01.03/2012 154 Espoon liikenneonnettomuusraportti ja katsaus pitkäaikaiseen liikenneturvallisuustyöhön Valmistelijat / lisätiedot: Saarinen Tuomo, puh.

Lisätiedot

Linja 20 Lauttasaari Katajaharju

Linja 20 Lauttasaari Katajaharju 2224 2022 1820 1518 13:3015 1213:30 912 6:309 66:30 56 2224 2122 919 79 57 2124 1019 810 68 Linja 20 Lauttasaari Katajaharju Arki vuoroväli 30 15 10 15 15 15 10 10 15 15 kierrosaika 30 30 30 30 30 30 30

Lisätiedot

S Anl. p 2-06- 2014 OTE PÖYTÄKIRJASTA 1. Hallitus 70 15.04.2014 LÄNSIMETRON LIITYNTÄLINJASTOSUUNNITELMA 2014 91 /07.71.710/2013.

S Anl. p 2-06- 2014 OTE PÖYTÄKIRJASTA 1. Hallitus 70 15.04.2014 LÄNSIMETRON LIITYNTÄLINJASTOSUUNNITELMA 2014 91 /07.71.710/2013. OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s a p 2-06- 2014 S Anl. Hallitus 70 15.04.2014 DNo LÄNSIMETRON LIITYNTÄLINJASTOSUUNNITELMA 2014 91 /07.71.710/2013 Hallitus

Lisätiedot

SELVITYS ESPOON KEHÄ III:N ULKOPUOLISTEN ALUEIDEN LÄHIBUSSILIIKENTEEN TARPEESTA

SELVITYS ESPOON KEHÄ III:N ULKOPUOLISTEN ALUEIDEN LÄHIBUSSILIIKENTEEN TARPEESTA ULKOPUOLELLA ESPOOSSA 1 (5) SELVITYS ESPOON KEHÄ III:N ULKOPUOLISTEN ALUEIDEN LÄHIBUSSILIIKENTEEN TARPEESTA Taustaa Espoon Kehä III:n sisäpuolisen alueen lähibussien linjastosuunnitelma hyväksyttiin HSL:n

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 1 / 1 1725/2017 08.00.00 96 Liikenteen tavoiteverkkojen päivitys Valmistelijat / lisätiedot: Samuel Tuovinen, puh. 046 877 1840 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä Matti Keränen Trafix Oy 27.6.2016 Tampereen raitiotien vaikutukset Liikenteen verkolliset päästötarkastelut Yleistä Työ tehtiin raitiotien päästövaikutusten selvittämiseksi koko kaupungin alueella. Työn

Lisätiedot

Julkaistu helmikuussa Jyväskylän onnettomuusraportti 2016 Jyväskylän kaupunki Liikenne- ja viheralueet

Julkaistu helmikuussa Jyväskylän onnettomuusraportti 2016 Jyväskylän kaupunki Liikenne- ja viheralueet Julkaistu helmikuussa 2017 Jyväskylän onnettomuusraportti 2016 Jyväskylän kaupunki Liikenne- ja viheralueet 2 Sisällys Yhteenveto... 3 Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2005-2016...

Lisätiedot

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS Projekti Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Vastaanottaja Kempeleen kunta Päivämäärä 4.10.2018 Laatija Erkki Sarjanoja ä 1. Taustaa Kirkonseudun asemakaava-alueen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKKA. Hennala HENNALAN VARUSKUNTA-ALUEEN KAAVARUNKO KADUT JA LIIKENNE ESISELVITYS ttv

KUNNALLISTEKNIIKKA. Hennala HENNALAN VARUSKUNTA-ALUEEN KAAVARUNKO KADUT JA LIIKENNE ESISELVITYS ttv KUNNALLISTEKNIIKKA Hennala HENNALAN VARUSKUNTA-ALUEEN KAAVARUNKO KADUT JA LIIKENNE ESISELVITYS ttv KUNNALLISTEKNIIKKA 1 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Suunnitelmat ja selvitykset... 2 Kaavatilanne...

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

TAPIOLAN UUDISTUMISEN INFOTILAISUUS KAUPPAKESKUS AINOA KEHITTYY KAUPALLINEN JOHTAJA KIRSI BORG

TAPIOLAN UUDISTUMISEN INFOTILAISUUS KAUPPAKESKUS AINOA KEHITTYY KAUPALLINEN JOHTAJA KIRSI BORG TAPIOLAN UUDISTUMISEN INFOTILAISUUS 30.1.2018 KAUPPAKESKUS AINOA KEHITTYY KAUPALLINEN JOHTAJA KIRSI BORG OTSIKKO OTSIKKO Teksti teksti teksti Teksti teksti teksti Teksti teksti teksti AINOAN RAKENTUMINEN

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Vilja Tähtinen/ HSY vilja.tahtinen[at]hsy.fi Päivitetty 1.3.2017 Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne ja työpaikat Liikkuminen Ympäristö

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 MAAKUNTAKAAVA 2040 Yleistietoa liikennetutkimuksesta Toteutettiin syksyllä 2012 Tietoa liikennesuunnittelun tueksi

Lisätiedot

Otaniemen keskus. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 12.5 13.6.2014.

Otaniemen keskus. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 12.5 13.6.2014. 1 (5) Asianumero 3224/10.02.03/2013 Aluenumero 220506 Otaniemen keskus 10. kaupunginosa, Otaniemi Korttelit 10001 tontit 10 ja 11, 10016 tontti 3, 10017, 10018 tontit 3, 7 ja osa tonttia 4, 10019 tontti

Lisätiedot

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella projektinjohtaja Reijo Sandberg Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala www.vantaa.fi/marja-vantaa Marja- Vantaa city ASUNTOMESSUT 2015 KESKUSTA

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Kehä II:n jatkeen vaikutusalueen liikenneverkkoselvitys Tarkennukset Kauniaisten alueella

Kehä II:n jatkeen vaikutusalueen liikenneverkkoselvitys Tarkennukset Kauniaisten alueella Kehä II:n jatkeen vaikutusalueen liikenneverkkoselvitys Tarkennukset Kauniaisten alueella YHTEENVETO Vuoteen 2025 mennessä liikenne Kauniaisten tie- ja katuverkolla kasvaa ennusteen mukaan melko vähän.

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.8.216 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/21 7/216 Oulun kaupungilla ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

Kaupunkimaisen ja sosioekonomisen rakenteen tarkastelu 250m ruutujaolla Espoossa ja PK-seudulla

Kaupunkimaisen ja sosioekonomisen rakenteen tarkastelu 250m ruutujaolla Espoossa ja PK-seudulla Kaupunkimaisen ja sosioekonomisen rakenteen tarkastelu 250m ruutujaolla Espoossa ja PK-seudulla Espoon kaupunki/hallinto ja kehittäminen/tutkimus ja tilastot ja Juho Kiuru/Urban Analytics 15.4.2019 Indeksien

Lisätiedot

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma Kuva: Jouko Aaltonen Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Tavoitteena: parantaa matkaketjujen

Lisätiedot

Liikenteen kehitys Vantaalla vuonna 2013

Liikenteen kehitys Vantaalla vuonna 2013 Liikenteen kehitys Vantaalla vuonna 2013 Kuntatekniikan keskus Vantaan kaupunki Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus Liikennesuunnittelu Teksti ja taulukot: Suvi Rytkönen-Halonen,

Lisätiedot

Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelma 2022

Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelma 2022 Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelma 2022 1 Esittäjän nimi Tausta 2 Taustaa Kehäradan liikenne alkoi heinäkuussa 2015, tällöin myös alueen bussiliikenteessä tapahtui edellisen kerran muutoksia

Lisätiedot

Naantalin kaupunki. Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten vaikutusten tarkastelu 141-C6961

Naantalin kaupunki. Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten vaikutusten tarkastelu 141-C6961 Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten 141-C6961 10.1.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 LASKENTOJEN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 TULOKSET... 3 2.1 Matkatuotokset...

Lisätiedot

Linjojen liikennöinti bussilakon aikana 1

Linjojen liikennöinti bussilakon aikana 1 Linjojen liikennöinti bussilakon aikana 1 11 Rautatientori - Korkeasaari(Mustikkamaa) 14 Eira - Pajamäki 14B Hernesaari - Meilahden klinikat 15 Länsisatamank. - Ruoholahti(M) - Länsiterminaali 15V Salmisaari

Lisätiedot

Hiilineutraali Espoo 2030 kohti päästötöntä liikennettä

Hiilineutraali Espoo 2030 kohti päästötöntä liikennettä Hiilineutraali Espoo 2030 kohti päästötöntä liikennettä Johanna Nyberg Liikenteenhallintapäällikkö Espoon kaupunki Kuntatekniikan päivät 8.6.2018 Lähde: HSY 1 paikalliset Lähde: HSY Liikenteen päästöt

Lisätiedot

Maankäytön, asumisen ja liikenteen seutubarometri lyhyt kooste

Maankäytön, asumisen ja liikenteen seutubarometri lyhyt kooste Maankäytön, asumisen ja liikenteen seutubarometri 2018 lyhyt kooste 26.10.2018 Sisältö Mikä on MAL-barometri: tausta ja toteutus (kalvot 3-6) Asukkaiden ja luottamushenkilöiden kulkutavat (kalvot 7-9)

Lisätiedot

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Tulevaisuuden sähköinen kaupunkiliikenne seminaari 3.5.2012 Kerkko Vanhanen kehittämisryhmän päällikkö Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa

Lisätiedot

Raide Jokeri. Raide Jokeri Maarakennuspäivä 2016

Raide Jokeri. Raide Jokeri Maarakennuspäivä 2016 Raide Jokeri Maarakennuspäivä 2016 Juha Saarikoski projektijohtaja, Raide-Jokeri projekti, HKL Raide Jokeri Helsingin ja Espoon yhteinen hanke Itäkeskuksen ja Keilaniemen välinen poikittainen pikaraitiolinja

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Joukkoliikenteen uudelleenorganisointi 1.1.2010 alkaen HKL HKL-Rv HKL-Metro HKL-Infra SL Oy Helsingin seudun liikenne

Lisätiedot

Takumäentie Takumäenkuja Pälkäneentie (Kt 57) Tölkkimäentie Vt 3. Wartiamäentie (mt 130)

Takumäentie Takumäenkuja Pälkäneentie (Kt 57) Tölkkimäentie Vt 3. Wartiamäentie (mt 130) Takumäenkuja asemakaavamuutos 2523, Pullerinmäki, liikennetarkastelu 30.12.2015 Liikennetarkastelu on tehty Takumäenkujan asemakaavan muutosta varten (kohteen sijainti liitteessä 1). Kaavan tarkoituksena

Lisätiedot

yhteenveto YHTEYSHENKILÖMME: Genesta / Tomi Kaukinen +358 (0)40 356 44 74 tomi.kaukinen@genesta.fi

yhteenveto YHTEYSHENKILÖMME: Genesta / Tomi Kaukinen +358 (0)40 356 44 74 tomi.kaukinen@genesta.fi Miestentie 1 yhteenveto MIESTENTIE 1, 02150 ESPOO Miestentie 1 sijaitsee keskeisellä paikalla Otaniemen, Tapiolan ja Keilaniemen alueiden yhtymäkohdassa Kehä I:n varrella. Lähimmät naapurit ovat Aaltoyliopiston

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Liittymän toiminta nelihaaraisena valo-ohjaamattomana liittymänä Ristikkoavaimentien rakentamisen jälkeen.

Liittymän toiminta nelihaaraisena valo-ohjaamattomana liittymänä Ristikkoavaimentien rakentamisen jälkeen. Porvoon kaupunki 7224 Loviisantien yritysalue Toimivuustarkastelu Tämä toimivuustarkastelu on laadittu Porvoon kaupungin toimeksiannosta. Tarkastelun kohteena on liikenteellinen toimivuus Loviisantie Porvoon

Lisätiedot

SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015

SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015 SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015 YLEISSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA LIIKENTEELLISET TAVOITTEET Rantatunnelin valmistuminen vähentää merkittävästi kaupungin länsi-itä suuntaista liikennettä.

Lisätiedot

Raide-Jokeri. Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Raide-Jokeri. Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Raide-Jokeri Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Raide-Jokeri yleisesti KÄSKYNHALTIJANTIE Raide-Jokeri Itäkeskuksen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun bussiliikenne AKT:n lakon aikana

Pääkaupunkiseudun bussiliikenne AKT:n lakon aikana Tyyppi Linja Reitti Liikennöitsijä 1 Liikennöitsijä 2 Liikennöitsijä 3 Liikennöinti Helsinki 11 Rautatientori - Korkeasaari(Mustikkamaa) Nobina Ei ajeta Helsinki 14 Eira - Pajamäki Helsingin Bussiliikenne

Lisätiedot

Liikenne ja autonomistajuus

Liikenne ja autonomistajuus Liikenne ja autonomistajuus Matleena Lindeqvist/ HSL matleena.lindeqvist[at]hsl.fi Päivitetty 1.3.2017 Liikenne ja autonomistajuus Liikennemäärät Henkilöauto heys Helsingin seudun kunnissa 1969 2015 Henkilöautotiheyden

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot