Kotitilalta. Vaiheruokinta. tasaa rotukarjan tarjontaa S Tuotannon vastuullisuus kiinnostaa kuluttajaa. Viisas maksaa rehuviljan laadusta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotitilalta. Vaiheruokinta. tasaa rotukarjan tarjontaa S. 8 11. Tuotannon vastuullisuus kiinnostaa kuluttajaa. Viisas maksaa rehuviljan laadusta"

Transkriptio

1 Kotitilalta 4/2013 Tuotannon vastuullisuus kiinnostaa kuluttajaa s. 4 5 Viisas maksaa rehuviljan laadusta s. 6 7 Tarkasti rehua uudelle sikaainekselle s Vaiheruokinta tasaa rotukarjan tarjontaa S. 8 11

2 SISÄLTÖ 4/2013 S. 23 HKScanin tuotantolaitosten investoinnit ovat osa kehittämisohjelmaa. Ohjelmalla tavoitellaan Suomen osalta noin viiden miljoonan euron vuotuista tulosparannusta vuoden 2013 lopusta alkaen. Pääkirjoitus... 3 Vastuullisuudelle kysyntää ruokapalveluissa... 4 Rehuviljakaupassa osaaminen punnitaan... 6 Rotukarjahanke selvitti ruokintamallien erot... 8 Uusi tapa kasvattaa rotukarjasonneja...11 Mikä on syönti-indeksin arvo Tiineiden emakoiden ruokinta kuntoon Lihasikojen ruokinnan säätö kannattaa Jatkuva kehittäminen on broileriketjun arkea Tulevaisuuden valtit: rehuhyötysuhde ja terve maha...20 Viljapohjaisia liemirehuja tarjolla runsaasti Yhtenäisempi konserni on vahvempi HK-brändi säilytettävä kolhuttomana...24 Totuus lihan alkuperästä...26 Osuuskunnan juhlakokousten päätöksiä Ajankohtaista...28 Uunivuokaa 50-vuotiaasta suomalaisten ikisuosikista...30 Hankintamiesten matkassa: Suomen nopein karjanhakija...32 Snabbt och kort...33 Markkinakatsaus...34 Rehumarkkinat: Verkostossa vahvaksi...35 S. 6 Rehuviljan laatuhinnoittelu yleistyy. S. 16 Uusi sika-aines vaatii tarkan rehustuksen. Kansi Jaakko Eskosen angus-sonneja. Kuva: Tommi Anttonen Kuva: Ulla Ketola Kuva: Harri Jalli Kuva: HKScan 2 Kotitilalta 4/2013

3 pääkirjoitus Organisaatiot onnistuvat vain yhdessä tekemällä HKScanin rooli suomalaisen vastuullisen alkutuotannon kehittäjänä on merkittävä. Konsernilla on käytettävissään ainutlaatuinen tietomassa eläinten kasvatuksen erilaisten muuttujien vaikutuksesta tuotantotuloksiin. Lähitulevaisuudessa haaste on dokumentoida tuotanto entistä systemaattisemmin ja rakentaa vastuullisuudesta lisäarvo lopputuotteille. Kaikki toiminta on tulevaisuudessa entistä verkostoituneempaa. Tämä synnyttää uusia vaatimuksia sekä johtajuudelle että osaamisen kehittämiselle. Työtä tehdään verkostoissa ja oppiminen pitää rakentaa oppivien verkostojen tarpeista käsin. Lisäpotkua kilpailukykyyn ja kannattavuuteen tuovat alkutuotannon oma verkostomalli, yhteistyöryhmät, jotka vahvistavat konsernin sisäistä tuottajaedustusta. Toimilla nostetaan olemassa oleva tieto ja ammattitaito koko konsernin käyttöön ja koko HKScanin ketjun eduksi. Konsernin eläinhankintaorganisaation tehtävä on viedä tehokkaan tuottajayhteistyön malli konsernin eri maihin, vahvistaa tuottajapalveluita sekä yhdenmukaistaa hankintakäytäntöjä. Kaikissa tilanteissa kehittämisen ja johtamisen tulee rakentua avoimuuden ja luottamuksen varaan. LSO Osuuskunta täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Sadassa vuodessa Suomessa on kuljettu maatalousvaltaisesta tuotannosta teollistuneeseen ja palveluja tuottavaan hyvinvointiyhteiskuntaan. Maatilojen määrä on puolittunut kymmenen vuoden jaksoissa. Myös LSO Osuuskunnassa on jokaisella vuosikymmenellä jouduttu tekemään liiketaloudellisia, tunteiden vastaisia ratkaisuja, jotta yritysten kannattavuus ja jatkuvuus taattaisiin taas seuraaville sukupolville. Vaikuttavia ihmisiä on osallisena ketjun ja verkoston jokaisessa kohdassa. Jokaiselta oppii aina jotain. Kaikki toiminta on tulevaisuudessa entistä verkostoituneempaa. Veli-Matti Jäppilä Julkaisija HK Agri, PL 50, Turku, puh. 010, , Päätoimittaja Veli-Matti Jäppilä Toimituspäällikkö Sari Järvinen Toimitussihteeri Raila Aaltonen, puh , Toimituskunta Ulf Jahnsson, Harri Jalli, Veli-Matti Jäppilä, Sari Järvinen, Veikko Kemppi (LSO Osuuskunta), Ulla Ketola, Olli Paakkala, Jarmo Seikola, Marja Siltala (HK Ruokatalo), Sami-Jussi Talpila, Eija Talvio Taitto Päivi Liikamaa, puh , Paino ForssaPrint, ISSN X. Osoitteenmuutoksen voi tehdä palauteosiossa. Seuraava numero ilmestyy viikolla 50. Kotitilalta 4/2013 3

4 Vastuullisuudelle on kysyntää ruokapalveluissa Ajankohtaisimpia trendejä ruoka-alalla ovat alkuperä, läpinäkyvyys ja jäljitettävyys toimitusketjussa. Kuluttajien kasvava kiinnostus tuotannon vastuullisuuteen heijastuu myös ammatti - keittiöihin ja teollisuusasiakkaisiin. Veera Vestman, vastuullisuuspäällikkö, HKScan Pia Nybäck, laatu- ja vastuullisuusjohtaja, HKScan MTT:n vuonna 2012 tekemän kuluttajakyselyn mukaan noin 40 prosenttia kuluttajista haluaisi saada enemmän tietoa sianlihan tuotantoketjusta, erityisesti jäljitettävyydestä, tuoteturvallisuudesta ja eläinten hyvinvoinnista. Myös HKScanin asiakkaat haluavat tietää entistä tarkemmin tuotteiden ja koko toimitusketjun vastuullisuuden eri ulottuvuuksista. Tuoteturvallisuuden varmistaminen on aina ensisijainen tarkastelun aihe, mutta nyt myös muut vastuullisuuden osa-alueet kiinnostavat. Etenkin eläinten hyvinvoinnista kysellään hyvinkin tarkoin, ja vastausten pohjalta asiakkaat arvioivat HKScania tavarantoimittajana. Osa päivittäistä työtä Vastuullisuus on luonteva osa päivittäistä yhteistyötä asiakkaan kanssa, kokee HKScanin Away from Home -liiketoiminnan johtaja Jukka Nikkinen. Kyse ei ole projektista, vaan pitkäjänteisestä toiminnan kehittämisestä. Kansainväliset asiakkaamme ovat vaikuttuneita siitä, miten HKScan kantaa vastuuta koko arvoketjusta genetiikasta ja rehusta lähtien aina kuluttajien pöytään saakka. Pohjoiseurooppalainen lyhyt toimitusketju ja läheiset suhteet tuottajiin ovat asioita, joilla voi erottautua joukosta ja saavuttaa kilpailuetua. Lihaa ostetaan entistä enemmän omilta sopimustuottajilta. Osallistuminen asiakkaidemme vastuullisuustyöhön vaatii myös meiltä kansainvälisen tason toimintaa. Tämä kannustaa meitä kehittämään vastuullisuutta kiinteänä osana liiketoimintaa. Avoimesti alkuperästä Suomessa HKScanin käyttämästä liharaaka-aineesta noin 97 prosenttia on kotimaista. Ulkomaista lihaa hankitaan, ellei kotimaista ole riittävästi saatavilla tai jos asiakkaan vaatimukset edellyttävät. Tuontilihaa koskevat samanlaiset laatu- ja vastuullisuusvaatimukset kuin kotimaistakin. Liha ostetaan hyvämainei- silta ja vastuullisilta toimijoilta, joiden toimintatavat tunnetaan ja joiden kanssa on tehty yhteistyötä pitkään. Kaikkia toimittajia arvioidaan tuotteiden laadunvalvonnan lisäksi mm. laatukyselyillä ja auditoinneilla. Suomen ulkopuolelta ostetusta liharaaka-aineesta suurin osa hankitaan konserniyhtiöiden tuotantolaitoksilta. Johdon linjauksen mukaisesti lihaa ostetaan entistä enemmän omilta sopimustuottajilta ja konsernin omilta teurastamoilta. Meidän täytyy tämän lisäksi varmistaa, että tunnemme hyvin myös pien- 4 Kotitilalta 4/2013

5 Sodexo vaatii eettisyyttä Yli 80 maassa toimiva ruokapalveluyritys Sodexo kerää tietoja yhteistyökumppaniensa eettisen toiminnan periaatteista ja toimenpiteistä. Se edellyttää toimittajasopimuksissaan eettisten toimintaohjeidensa ja laatusitoumuksensa noudattamista ja seuraa niiden toteutumista. Konserni valmistelee eläinten hyvinvointipolitiikkaa, jonka avulla se haluaa varmistaa eettisesti hyväksyttävän toiminnan lihan tuotantoketjussa hankinnoissaan eri puolilla maailmaa. Suomessa Sodexolla ja HKScanilla oli viime syksynä yhteinen kampanja vastuullisesti tuotetusta kotimaisesta porsaanlihasta ravintoloissa. Sodexon ravintoloiden käyttämästä sianlihasta yli 95 prosenttia on suomalaista. Asiakkaitamme kiinnostavat erityisesti ravitsemukseen ja tuotteiden alkuperään liittyvät asiat, kertoo hankintajohtaja Hanna Savin Sodexolta. Myös ympäristövaikutukset ja eettisyys kiinnostavat. Toisaalta, kun avaamme esimerkiksi asiakastilaisuuksissa kaikki vastuullisuuden osaalueet, herättää kokonaisuuden laajuus jopa hieman ihmetystäkin, positiivisessa mielessä. Sodexon ja HKScanin yritysvastuun periaatteet ovat hyvin samansuuntaiset. Ruokailevan asiakkaan tietoisuuden lisääminen lihan ja tuotteiden tuotantoketjusta, laadun varmistamisesta ja ympäristövaikutusten pienentämisestä on tärkeää. Oikean tiedon välittäminen niin tuotantoeläinten kuin tuottajankin hyvinvoinnista antaa lisäarvoa sekä Sodexolle että HKScanille. Läpinäkyvyyttä on silti lisättävä edelleen. Ravintolassa on tiedotettava tuotteiden, myös puolivalmisteiden alkuperästä. Miten tietojen saaminen ravintoloiden ruokalistoille kävisi helposti sähköisesti? Savin miettii. piirros: kati Kelo ten volyymien toimittajat ja koko toimitusketjut ja osaamme myös selkeästi kertoa siitä niin kuluttajille, asiakkaille kuin muillekin sidosryhmille, toteaa laatu- ja vastuullisuusjohtaja Pia Nybäck HKScanista. HKScanissa tehdään parhaillaan laadun ja vastuullisuuden eri osa-alueiden tilannearviota kattaen koko toimitusketjun, minkä perusteella valitaan tulevien vuosien kehityskohteet. Lisäksi yhteistyössä hankinnan kanssa kootaan yhteen kaikki ulkomaisiin lihan toimittajiin liittyvä tieto niin, että se on helpommin saatavilla. Tuottajien työ näkyviin Julkisten hankintojen tarjouspyynnöissä HKScanilta kysytään usein vastuulli suus selvitystä, jossa yhtenä osana on tuotantoeläinten hyvinvointi. Myös hotelli- ja ravintola-alan asiakkaiden tavarantoimittaja-arvioinneissa vastuullisuus on nouseva teema. HKScanin asiakkaat haluavat tietää alkutuotannon laatujärjestelmistä, kuten Sikavasta ja Nasevasta, eläintauti- ja terveysasioista ja yleisesti raaka-aineen alkuperään ja tuoteturvallisuuteen liittyvistä seikoista. Erityisesti eläinten hyvinvointia koskevat kysymykset ovat lisääntyneet ja monipuolistuneet. HKScanista tiedustellaan jopa alkutuotannon jatkuvuuden turvaamisesta ja tuottajien jaksamisesta. HKScanin ja ammattikeittiöiden yhteisissä tilaisuuksissa ja kampanjoissa vastuullisuuden esittely tulee yhä tärkeämmäksi. Eläinten hyvinvointiin, vastuullisuuteen ja jäljitettävyyteen liittyvää tietoa kerätään myös yrityksen verkkosivuille, vuosikertomukseen ja muuhun viestintäkäyttöön. Ostajat asiakasyrityksissä ovat myös tutustuneet alkutuotantoon sopimustiloilla. Syys lokakuussa HKScan tarjoaa medialle, asiakkailleen ja kuluttajille tilaisuuden tutustua sika-, nauta- ja broileritiloihin. Alku tuotannon vastuullisten toimintatapojen esittelyyn tarvitaan koko ketjun panos. Kotitilalta 4/2013 5

6 Rehuviljakaupassa osaaminen punnitaan Tilojen välillä käydään yhä enemmän kauppaa rehuviljasta. Sikatilallinen etsii paljon energiaa sisältäviä viljaeriä, broileritila kiinnittää huomiota hehtolitrapainon lisäksi valkuaiseen. Heikkoa laatua ei kannata ostaa halvallakaan, sanoo paljon tuoretta viljaa ostava naudankasvattaja. Jukka Kinnunen, myyntipäällikkö Jouni Saarinen, myyntipäällikkö Jukka Saarinen, kehitysasiantuntija, Satafood Kehittämisyhdistys ry Nautojen ruokinnassa käytetään enimmäkseen ohraa ja kauraa, mutta myös vehnää. Ohra on perusvilja, jota voidaan käyttää yksinkin. Kaura monipuolistaa rehuannosta, ja kuitupitoisena viljana se tasapainottaa pötsikäymistä. Vehnä sopii lisäämään rehuannoksen energiaväkevyyttä. Vilja on naudoilla energiarehu, joten sen tärkein laatukriteeri on hehtolitrapaino. Hehtolitrapainon noustessa nousee viljan energia-arvo. Keveämmässä viljassa on suurempi osuus huonosti sulavaa kuorta eli kuitua ja vähemmän jyvän sisältämää, hyvin sulavaa tärkkelystä. Sitä täytyy antaa suurempi annos, jotta saavutetaan sama energiamäärä kuin korkeamman hehtolitranpainon viljalla. Hehtolitrapaino jäädä alhaiseksi ja sato huonoksi kasvitautien kurittaessa kasvustoa. Etenkin monitahoiset ohralajikkeet ovat alttiita taudeille. Hyvin kevyttä viljaa käytettäessä rehuseokseen ei saada riittävää väkevyyttä, mistä seuraa tuotoksen heikkeneminen. Painavaa viljaa sioille Yhä suurempi osa sikatiloista elää suurelta osin ostoviljan varassa. Ohra on edelleen ostetuin vilja, mutta myös vehnää sekä kauraa ostetaan enenevissä määrin. Rehuviljaa ostavan sikatilan on syytä kiinnittää suurin huomio energiapitoisuuteen. Mitä suurempi hehtolitrapaino, sitä enemmän energiaa vilja sisältää. Sioille vilja on pääosin energiarehua ja lisävalkuainen saadaan täydennysrehuista. Siksi viljan valkuaispitoisuuden merkitys on vähäinen. Keskimääräisen valkuaistason omaavat viljaerät, jotka ovat yleensä hinnaltaan edullisempia, ovat kannattavia ostaa, jos hehtolitrapainot ovat keskitasoa korkeampia. Suuresta valkuaispitoisuudesta ei ole haittaa, mutta korkeampaa hintaa siitä ei ole järkevää maksaa. Ruokinnan valkuaistäydennys tulee ovr:stä, soijarouheesta ja valkuaistiivisteistä. Edullisin täydennysvalkuainen saadaan ovr-liemistä, joiden hinta on sidottu soijarouheen ja ohran markkinahintaan. Kesän kasvuolosuhteet olivat hyvin vaihtelevia, joten uuden sadon viljakin vaihtelee niin laadultaan kuin satotasoiltaankin. Tästä syystä viljojen analysointi ja uusien ruokintasuunnitelmien tekeminen on nyt erittäin tärkeää jokaiselle tilalle! HK Agri on lähettänyt sianlihan sopimustuottajilleen vilja-analyysipussit, joita kannattaa käyttää. Pussit on lähetetty myös kaikille HK Agrille viljaa myyneille tiloille, jotta saamme tarkemmat ja kattavammat tiedot myytäväksi tulevista viljaeristä tulevaa talvea ja kevättä varten. Broileri kiittää valkuaisesta Broilerivehnän tärkeimmät laatuominaisuudet ovat korkea valkuaispitoisuus ja hehtolitrapaino. Kun nämä ovat kunnossa, pärjätään pitkälle. Lajikkeen merkitys on pienempi, sillä niiden väliset erot esimerkiksi valkuaisen aminohappokoostumuksessa ovat pienet. Vehnän arvo broilereiden ruokinnassa on korkeampi kuin sen markkinahinta. Sekä ruokinnallinen että markkina-arvo kasvavat viljan valkuaispitoisuuden noustessa. Ruokinta-arvo nousee kuitenkin korkeasta valkuaispitoisuudesta maksettavaa lisähintaa nopeammin. Jos on mahdollista valita, ostaako korkean vai matalan valkuaispitoisuuden vehnää, kannattaa broilerintuottajan valita korkeampi valkuaisprosentti. Enemmän valkuaista sisältävällä vehnällä pystytään korvaamaan myös isompi osa kalliimmasta ostorehusta. Alhainen sakoluku ei alenna vehnän ruokinta-arvoa, jos vehnän hehtolitrapaino on säilynyt hyvänä eikä vilja ole itänyttä. Markkinoilta saattaa löytyä heikkosakoisia vehnäeriä, jotka hinnoitellaan sakoluvun takia hieman edullisemmaksi. Kaikessa viljakaupassa tulee varmistaa viljan riittävä hygieeninen laatu. Hometoksiinit eivät ole ainoastaan kauran vitsaus, vaan niitä löydetään myös vehnistä. Viljatilan mahdolliset avoimet kuivurisiilot tarjoavat myös reitin lintujen levittämälle salmonellalle. 6 Kotitilalta 4/2013

7 Minna Kujala määrittää rehuviljan laadun samalla laitteella, jota viljan vastaanottopisteissä käytetään. Nautatila maksaa laadusta V iljan murskesäilöntä on lisääntynyt viime vuosina voimakkaasti. Samalla nautatilojen välinen viljakauppa on kehittynyt. Seinäjoen Haapaluomassa Janne ja Minna Kujala ostavat satoja kuormia viljaa energiatäydennykseksi lihanaudoille. Kaikki vilja ostetaan syksyllä märkänä ja säilötään murskeena biologisella säilöntäaineella laakasiiloon. Myyjätiloja on kymmeniä ja valtaosa viljasta tulee 15 kilometrin säteeltä. Toiminta perustuu suullisiin sopimuksiin. Jo talvella keskustellaan, mitä lajeja kukin viljelee ja keskustelemalla kylvösuunnitelmiakin on muutettu. Vehnän määrä on kasvanut ja ohraa tulee jo enemmän kuin kauraa, Janne Kujala kertoo. Tilat ilmoittavat puintien alkamisesta etukäteen, ja kuormasta ilmoitetaan aina ennen sen saapumista. Kuormat punnitaan ajoneuvovaa alla ja jokaisesta otetaan vähintään 2 3 näytettä. Kosteus ja hehtolitrapaino toimivat hinnoitteluperusteina. Hehtolitrapainon määritykseen käytetään samaa laitetta kuin kauppojen viljan vastaanotossa. Tuoreen viljan paino muunnetaan kuivaksi viljaksi ja rehuarvo saadaan siitä. Hyvälaatuisen ohran hehtolitrapaino on yli 62 kiloa, kauran yli 58 ja vehnän 76. Laatuhinnoittelu on osoittautunut Kujalan mukaan hyväksi keinoksi parantaa viljan laatua. Yksikään myyjä ei ole jäänyt pois laatuhinnoittelun tultua käyttöön. Viljan viljelijät ymmärtävät kyllä, ettei karjankasvattaja voi maksaa kauppaa parempaa hintaa heikkolaatuisesta, kenties kauppakelvottomasta viljasta. Teksti ja kuva Harri Jalli Kotitilalta 4/2013 7

8 Maiju Pesonen Satafood Kehittämisyhdistys ry Liharotujen kasvu ominai suuksia hyödyntämällä lihaa saadaan tasaisesti markkinoille ympäri vuoden. Rotukarjahankkeen ruokintakoe selvitti ruokinnan vaihtoehtoja. Rotukarjahanke selvitti ruokintamallien erot Ruokintakokeeseen otettiin 200 vieroitettua sonnivasikkaa, jotka edustivat Suomen yleisimpiä liharotuja: angus, charolais, hereford, limousin ja simmental. Vasikat hankittiin HK Agrin eläinvälityksen kautta syksyllä Teuraspainotavoite oli lyhyessä kasvatuksessa yli 380 ja pitkän kasvatuksen ryhmässä yli 410 kiloa. Kasvatusajaksi tavoiteltiin joko 11 tai 15 kuukautta, jolloin teurasiäksi tuli vastaavasti keskimäärin 17 tai 21 kuukautta. Sonnit punnittiin kokeen aikana noin 32 päivän välein, joten punnituskertoja tuli kasvatusmallista riippuen 10 tai 12. Tällöin arvioitiin sonnien luonne, mitattiin kokoluokka ja arvioitiin teuraskypsyys. Lisäksi sonnit punnittiin teurastuspäivänä. Vapaasti seosrehua Sonnit jaettiin roduittain ja ruokinnoittain kahden kylmäpihaton karsinoihin 20 eläimen ryhmiin. Kaikki sonnit ruokittiin aluksi 40 prosentin väkirehutasolla. Tammikuussa ensimmäisen koepunnituksen jälkeen lyhyen kasvatusryhmän sonnit jatkoivat samalla väkirehutasolla. Puolet sonneista siirtyi ruokinnalle, joka sisälsi 10 prosenttia väkirehua. Myös tämän ryhmän väkirehutaso nostettiin 40 prosenttiin keskimäärin 63 päivää ennen teurastusta. Seosrehu koostui nurmisäilörehusta, murskeviljasta (ohra) ja valkuaisrehusta (Suomen Rehun rypsimixeri) sekä kivennäis- ja vitamiinirehusta. Rehujen syön- 8 Kotitilalta 4/2013

9 Maltillisella päiväkasvulla saatiin lihakkaampia ruhoja kuin nopeasti kasvattamalla. Vain limousinit luokittuivat yhtä hyvin lyhyellä ja pitkällä kasvatuksella. Kuva: Johanna Jahkola timäärät olivat kaikilla roduilla hyvin samalla tasolla kummassakin kasvatusmallissa. Kulutukseen vaikutti eniten kasvatuspäivien määrä, joten nopealla kasvatuksella rehukustannus oli pienempi. Lyhyessä kasvatuksessa rehun kulutus jäi vähäisimmäksi angusryhmässä ja nousi korkeimmaksi limousinryhmässä. Pitkässä kasvatuksessa eniten söivät herefordsonnit ja vähiten charolaissonnit koko kasvatusaikana. Karkearehuvaltaisella dieetillä syöntiä rajoitti rehun täyttävyys. Väkirehuprosentin ollessa 10 syönti oli noin 8,5 kiloa kuiva-ainetta päivässä. Eniten energiaa saivat herefordsonnit. Ne söivät eniten myös loppukasvatusdieettiä, joka sisälsi 40 prosenttia väkirehua. Limousinsonnien syönti ja ravintoaineiden saanti muodostui pienimmäksi. Rotujen erot esiin Lyhyessä kasvatuksessa angussonnien teurasikä (15,5 kuukautta) muodostui matalimmaksi ja simmentalien (17,5 kuukautta) korkeimmaksi. Kaikkien sonnien kasvutulokset olivat hyviä. Limousin- ja charolaissonnit kasvoivat erittäin hyvin, nettokasvu syntymästä oli keskimäärin 16 prosenttia korkeampi kuin herefordeilla ja 10 prosenttia korkeampi kuin angussonneilla. Korkeimmat teuraspainot lyhyessä kasvatusryhmässä olivat charolais- ja simmentalsonneilla. Keskimäärin paras lihakkuusluokka, U+, oli limousinsonneilla. Karkearehuvaltaisella ruokinnalla limousinsonnien painon kehitys jäi selvästi muista ryhmistä. Angussonnien keskimääräinen paino saavutti charolaisryhmän kolmannen punnituksen jälkeen, kun karkearehuvaltaista dieettiä oli syötetty 58 päivää. Charolaissonnien teuraspaino muodostui korkeimmaksi myös pitkässä kasva- tusryhmässä. Kaikkien rotujen lihakkuus oli pitkässä kasvatusryhmässä keskimääräistä korkeampi. Limousinsonnit luokittuivat parhaiten. Pitkä kasvatusaika ja korkea teuraspaino rasvoittivat angusruhoja enemmän kuin herefordruhoja. Vaihtelu suurta Keskimääräinen päiväkasvu ilmaisee, kuinka nopeasti eläin saavuttaa teuraspainotavoitteen ja kuinka hyvin se hyödyntää saamansa rehun. Lyhyessä kasvatusryhmässä kaikkien sonnien keskimääräinen kasvu koko kasvatusaikana oli yli 1,0 kiloa päivässä. Pitkässä kasvatusryhmässä keskimääräinen päiväkasvu jäi alle 1,15 kiloon kaikilta ryhmiltä ja heikoin se oli limousinsonneilla. Rotujen sisäinen päiväkasvun vaihtelu oli grammaa kummassakin ruokintamallissa. Ryhmän sisäinen vaihtelu oli pienempää karkearehuvaltaisella dieetillä. Elopainon muutoksessa saman ryhmän sonnien välillä oli yli 20 kilon ero joka kuukausi. Nopeammin kasvava eläin saavuttaa 400 kilon teuraspainon keskimäärin 164 päivää aikaisemmin kuin hitaammin kasvava, jos molempien elopaino loppukasvatuksen alussa on 300 kiloa. Eläinten päivittäin kuluttamat rehumäärät eivät olennaisesti eronneet rotujen välillä. Kasvatuksen pidentäminen Kasvatusaikaa voi pidentää lisäämällä karkearehun osuutta ruokinnassa. Ruokintastrategia sopii tiloille, joilla on runsaasti nurmea, alhainen korjuukustannus ja karkearehun ruokinnallinen laatu hyvä. Karkearehuvaltainen, pitkä kasvatus soveltuu kaikille roduille tietyillä varauksilla. Riittävä syöntikyky saavutetaan tämän kokeen tulosten perusteella noin 300 kilon elopainossa. Yksilölliset vaihtelut ovat kuitenkin suuria. Keskikokoisilla roduilla haluttu teuraspaino voidaan saavuttaa pelkällä karkearehuvaltaisella ruokinnalla. Isoilla roduilla karkearehuvaltainen ruokinta hidastaa kasvua olennaisesti ja niille loppukasvatus korkeammalla väkirehutasolla on tarpeen. Monen muuttujan yhtälö rotujen kasvurytmi: Liharodut voidaan jakaa teuraskypsyyden aikaisin (angus) ja myöhään (charolais, limousin, simmental) saavuttaviin. Herefordin kasvurytmi asettuu näiden väliin. Aikuiskooltaan suuremmat rodut omaavat enemmän lihaskudosta ja saavuttavat teuraskypsyyden myöhemmin kuin pienemmät rodut. Kasvurytmi määrittää liharotuisen naudan taloudellisen kasvatusajan. kevätpoikivuus: Suomalaisessa emolehmätuotannossa 90 prosenttia vasikoista syntyy keväällä. Näin ollen teuraskypsyys saavutetaan pääasiallisesti seuraavan vuoden syksyllä, jolloin naudan tarjonta on muutenkin runsaimmillaan. Pihvilihaa tulisi olla markkinoilla tasaisesti ympäri vuoden. ruokinta: Säätämällä ruokinnan intensiteettiä voidaan naudan kasvukäyrään tehdä muutoksia. Energiapitoisemmalla ruokinnalla kasvu on nopeampaa. Jos energiataso ei vastaa eläimen kasvukykyä, kasvu on hitaampaa. Hitaasti kasvanut nauta pystyy ottamaan kasvua kiinni, kun rehun energiatasoa nostetaan. Tämän nk. kompensatorisen kasvun vaiheessa ruhojen rasvoittuminen voi olla vähäisempää. Kasvurytmi palautuu normaaliksi 2 4 viikossa. strategia: Eri rotujen kasvurytmit ja lihakkuusominaisuudet tulisi ottaa huomioon kasvatusstrategiaa valittaessa. Keskikokoiset rodut, angus ja hereford, voivat sopia paremmin karkearehuvaltaiseen kasvatukseen. Isot rodut hyötyvät intensiivisestä, väkirehuvaltaisesta kasvatuksesta. Hyödyntämällä rotujen erilaisia ominaisuuksia ja erilaisia rehustuksia on mahdollista saavuttaa paras mahdollinen lopputulos sekä yksittäisen tilan että markkinoiden kannalta. Kotitilalta 4/2013 9

10 Rotukarjahankkeen kokeen ruokinnat lyhyt kasvatus Koko kasvatuskausi: 40 % väkirehua Lyhyen kasvatuksen ryhmän kasvu ja teurastulokset pitkä kasvatus 10 % Loppukasvatusruokinta: 40 % väkirehua väkirehua Väkirehu % 38,63 10,05 40 Kuiva-aine, g/kg ka 358,0 308,8 291,0 Raakavalkuainen, g/kg ka 150,3 134,2 160,0 Energia, MJ/kg ka 11,23 10,62 11,06 OIV, g/kg ka 89,78 80,53 96,1 PVT, g/kg ka 18,83 14,85 20,3 Koostumus keskimäärin: kg ka/eläin Säilörehu 6,62 9,07 7,88 Murskesäilötty ohra 3,35 0,66 2,75 Farmerin rypsimixeri 0,75 0,30 2,46 Kivennäinen 0,13 0,13 0,16 Yhteensä 10,85 10,16 13,25 Rotu Ab Ch Hf Li Si Lukumäärä Teurasikä, pv Nettokasvu syntymästä, g/pv Teuraspaino, kg 371,2 455,7 360,4 434,5 450,4 EUROP-lihakkuusluokka R- (7,1) U- (10,35) R- (6,65) U+ (11,95) R+ (9,4) EUROP-rasvaluokka 2,95 2 2, Teurasprosentti, % 54,9 57,3 53,4 62,2 56,4 Pitkän kasvatuksen ryhmän kasvu ja teurastulokset Rotu Ab Ch Hf Li Si Lukumäärä Teurasikä, pv Nettokasvu syntymästä, g/pv Teuraspaino, kg 470,5 499, ,5 454,4 EUROP-lihakkuusluokka U- (9,94) U+ (12,27) U- (9,89) U+ (12,4) U (11,3) EUROP-rasvaluokka 3,22 2 2,74 1,95 2 Teurasprosentti, % 57,4 60,5 57,3 62,6 58,0 Loppukasvatusruokinta tarvitaan, jos päiväkasvu jää alle 1,15 kiloon. Sen aikana kasvua otetaan kiinni ns. kompensatorisen kasvun avulla. Loppukasvatusvaiheen päiväkasvuissa ei isoilla roduilla ollut tässä kokeessa merkittävää eroa. Hyvä teurastulos saavutetaan noin 1,5 kilon kasvuvauhdilla. Tasainen laatu tavoitteena Riittävä teuraspaino on olennainen seikka tavoiteltaessa korkeaa lihakkuutta. Matalilla teuraspainoilla varsinkin keskikokoisten rotujen ruhojen lihakkuus jäi tavoitteesta. Parempi tulos saavutettiin, kun eläinten päiväkasvu ja nettokasvu syntymästä oli keskimääräistä korkeammalla tasolla. Lyhyessä kasvatusryhmässä kaikki sonnit teurastettiin kokeen päätteeksi. Pitkässä kasvatusryhmässä kahdeksan eläintä jouduttiin poistamaan loukkaantumisten takia. Loukkaantumiset ja eläinten rakenteellinen kestävyys ovat riski pitkässä kasvatusmallissa. Leikkuuvaste kertoo mureudesta Lihan laadun on oltava kohdallaan, kun kuluttaja tekee ostopäätöstä keskimääräistä kalliimmasta tuotteesta. Laadun on myös pysyttävä tasaisena. Tässä tutkimuksessa lihan aistinvarainen laatu parani kasvatuksen pidentyessä, vaikka liha oli leikattaessa sitkeämpää. Hitaasti kasvatetussa ryhmässä lihan leikkuuvaste, väri ja valuma olivat suuremmat kuin lyhyen kasvatuksen eläimillä. Rotu voi olla merkittävä tekijä laadun kannalta: tämän tutkimuksen mukaan angus-ulkofileet olivat mureimpia, mehukkaimpia ja maukkaimpia. Ulkofileet analysoitiin kahdeksan päivän raakakypsytyksen jälkeen. Liha kypsennettiin 70 asteen sisälämpötilaan ja mitattiin, kuinka paljon voimaa tarvitaan mittauslaitteen terän painamiseen lihapalan läpi. Tämä ns. leikkuuvaste on murealla lihalla 4,2 11,30, normaalilla lihalla 11,31 16,80 ja sitkeällä lihalla 16,81 26,00 kiloa neliösenttimetriä kohden. Yleensä aistinvaraisesti arvioidun mureuden ja leikkuuvastetestin välillä on vahvasti positiivinen yhteys. Tässä tutkimuksessa kaikin osin niin ei ollut. 10 Kotitilalta 4/2013

11 Kuva: Tommi Anttonen Uusi tapa kasvattaa rotukarjasonneja Harri Jalli Tuotantoneuvoja Juhani Numminen Tuotantoneuvoja Rotukarjahankkeen ruokintakoe selvitti monia asioita ja toi aivan uutta ja yllätyksellistäkin tietoa. Tulokset osoittavat, että vaiheruokintaa voi hyödyntää sonnien loppukasvatuksessa teurastarjonnan tasaamiseksi. Kasvavien sonnien ryhmittely kannattaa. Vasikat olivatpa ne tilan omia tai välityksestä tulleita ryhmitellään rodun kasvurytmin mukaan. Angus ja hereford saavuttavat teuraskypsyyden nopeammin kuin mannermaiset rodut simmental, limousin ja charolais. Kun kunkin ryhmän vasikat jaetaan karsinoihin vielä iän ja koon mukaan, saadaan tasaisia ryhmiä, joissa eläimet saavuttavat teuraskypsyyden yhtä aikaa. Jakamalla sonnit vielä kahteen eri ruokintaryhmään saadaan teuraaksi tuloa tasattua pitemmälle aikavälille. Kasvun rytmittäminen ruokinnan avulla sopii erityisesti pihvivasikoitten loppukasvattajille. Kaikki saapuneet vasikat saavat ensin saman ruokinnan, jossa väkirehun osuus on, säilörehun laadusta riippuen, prosenttia rehun kuiva-aineesta. Lyhyemmän kasvatusajan sonnit, esimerkiksi mannermaiset sonnit ja vanhimmat ja suurimmat brittiläiset, kasvatetaan loppuun asti ruokinnalla, jossa väkirehua on prosenttia kuiva-aineesta. Kaksivaiheiseen ruokintaan valitut sonnit siirretään karkearehuvaltaisemmalle dieetille, kun pienimmätkin ovat 350-kiloisia. Noin 2 3 kuukautta ennen teurastusta väkirehutaso nostetaan samaksi kuin lyhyen kasvatuksen sonneilla. Erityisesti angus- ja herefordrodut sopivat tähän kasvatusmuotoon. Kaksivaiheinen ruokintamalli lisää korsirehun kulutusta selvästi. Kasvatusstrategian valinta on tilakohtainen asia ja HK Agrin Nautaneuvonta auttaa valinnan tekemisessä ja ruokintasuunnitelmien laatimisessa. Pihvivasikat välitykseen Pihvivasikkavälityksen sesonki on alkamassa. Sinetin Ohjeista löytyvät Välitettävän pihvivasikan laatuvaatimukset, joista keskeisimpiä ovat vasikoitten ikä ja ikään suhteu tettu koko. Vasikoiden tulee olla 5 8 kuukautta vanhoja ja painon tulee olla suurempi kuin vasikan ikä päivinä. Tavoitteena on, että ilmoitettavassa ryhmässä on vähintään kahdeksan vasikkaa. Tällöin vasikat voidaan jakaa kahteen ryhmään ja myöhemmin syntyneet tai huonommin kasvaneet vasikat voidaan hakea toisella kerralla. Vasikat tulee totuttaa väkirehuihin viimeistään vierotuksen jälkeen. Tästä hyötyvät sekä myyjä että ostaja: emolehmätila saa vasikoistaan paremman tilin ja loppukasvattaja saa eläimiä, jotka sopeutuvat uudelle ruokinnalle ilman ongelmia. Kotitilalta 4/

12 100 pisteen rehu Syönti-indeksin arvolla 100 kuvataan ajoissa korjattua, hyvälaatuista ja sopivasti käynyttä ensimmäisen korjuukerran nurmirehua. Tällaisen rehun D-arvo on 680 kuiva-ainepitoisuus 25 % happojen kokonaismäärä 80 g/kg ka, NDF-kuidun määrä 550 g/kg ka. Mikä on syönti-indeksin arvo? Kun säilörehuista pyritään saamaan mahdollisimman hyvä tulos, on hyvä tuntea rehun syöntiin vaikuttavat tekijät. Lähtökohtana on lehmän syönnin maksimointi. Matti Viinikainen Huippuosaaja, investoinnit ja maito ProAgria Keski-Suomi Säilörehun syöntiindeksi, käymislaatu, koostumus ja rehuarvot selviävät rehuanalyysissa. Kuva: Pasi Leino 12 Kotitilalta 4/2013

13 Syönti-indeksi on suhdeluku, joka kertoo, miten paljon lehmät pystyvät syömään kyseessä olevaa rehua keskimääräiseen hyvälaatuiseen säilörehuun verrattuna. Yhden indeksipisteen nousu lisää lypsylehmän syöntiä noin 0,1 kuiva-ainekilon verran päivässä. Tärkein syönti-indeksiin vaikuttava tekijä on rehun sulavuus, jota kuvaa D-arvo. Kun sulavan orgaanisen aineen määrä kuiva-ainekilossa, eli D-arvo, nousee 10 grammalla, säilörehun syönti lisääntyy noin 0,175 kiloa päivässä lehmää kohden. Vapaalla säilörehuruokinnalla D-arvon nousu esimerkiksi 680:sta 690:een lisää maitotuotosta 0,4 0,5 kiloa päivässä. Ajoita rehunteko oikein Korjuuajan määrittämisessä tavoiteltava D-arvo on 690. Jos rehuala on niukka, voidaan korjuuta hieman viivästyttää. Lajikevalinnoilla ja lohkokohtaisia olosuhteita hyväksi käyttämällä saadaan korjattua suuriakin aloja D-arvon suuresti laskematta. Kevätsadon D-arvo laskee päivässä noin viidellä grammalla eli puoli prosenttiyksikköä. Kesäsadossa sulavuus laskee hitaammin, mutta muutosta on vaikeampi ennustaa. Apilan D-arvo laskee puolta hitaammin kuin nurmiheinäkasveilla. Korjuuajan määrittämiseen Artturikorjuuaikapalvelu antaa hyvän suunnan, mutta kasvustokäynti omilla pelloilla vasta oikeasti kertoo, milloin on rehunteon aika. Korjuuaikanäytteitä kannattaa ottaa, sillä ne kertovat melko tarkasti rehun sulavuuden. Vain analysoimalla säilörehun voi miettiä, onko tulevan kesän rehuntekoprosessiin tehtävä muutoksia rehun laadun parantamiseksi. Hapot kertovat laadusta Rehun käymisaste ja käymisen laatu vaikuttavat voimakkaasti syönti-indeksiin. Maitohappopitoisuus kuvaa käymisen voimakkuutta rehussa. Virhekäymisestä kertovat puolestaan haihtuvat rasvahapot, jotka ovat pääasiassa etikka- ja voihappoa. Käymisen laadusta kertoo myös rehun ammoniakkipitoisuus. Käymishappojen ja ammoniakin lisääntyminen vähentävät syöntiä. Apilan tai kokoviljasäilörehun osuuden lisääntyminen rehussa kohottaa syöntiindeksiä. Kovin kuiva tai kovin märkä säilörehu, kakkossato ja kuidun määrän lisääntyminen puolestaan alentavat sitä. Myös väkirehuruokinta vaikuttaa säilörehun syöntiin. Väkirehuannoksen lisääminen vähentää säilörehun syöntiä enemmän, kun säilörehun syöntipotentiaali on suuri. Valkuaisrehun antaminen sitä vastoin lisää lehmän säilörehun syöntiä. Korvattaessa kilo viljaa kilolla rypsiä on säilörehun kuiva-aineen syönti lisääntynyt kotimaisissa kokeissa noin 0,3 kiloa. Samalla maitotuotos on lisääntynyt noin kilon päivässä. Varmista hyvä syönti Edellä kuvatut määritelmät antavat pohjan arvioida syönti-indeksin arvoa. Arvon määrittämisessä tulisi huomioida kokonaisuus, millä ja miten päästään mahdollisimman korkeaan syönti-indeksiin. Maidontuottajalla on useita mahdollisuuksia vaikuttaa D-arvoon ja syöntiindeksiin. Kasvulohkon ja kasvilajin valinta, satotaso, oikea-aikainen korjuu ja säilyvyyden varmistaminen ovat perustoimenpiteitä pyrittäessä minimoimaan ostorehujen käyttö. Hyvää säilörehua myös sonneille Etelä-Savon Nurmesta tankkiin -hankkeessa paras neljännes tiloista tuotti lähes rehuyksikköä hehtaarilta, ja rehuyksikön hinnaksi muodostui 0,15 euroa. Koko maan vastaavat luvut ovat ry/ha ja 0,5 e/ry. Kun rehu on saatu pellolta varastoon ja vielä säilymään, tulisi poistaa kaikki esteet, jotka rajoittavat säilörehun syöntiä. Rehua tulee olla tarjolla riittävästi ja ruokintapaikkoja eläinmäärää vastaavasti. Navettaolosuhteiden tulisi mahdollistaa maksimaalinen syönti. Rehulasku pienenee Kun kotoisten rehujen määrä ja laatu ovat tiedossa, voidaan optimoida tarvittavia täydennysrehuja. Vertailin Karjakompassi-ohjelmalla kahden tilan säilörehuja ja tarvittavia väkirehutäydennyksiä. Molemmilla oli 25 lehmää. Täysrehuruokintaa käyttävän tilan säilörehuissa syönti-indeksit olivat 107 ja 97. Jälkimmäisen indeksiä pudotti lähinnä lievä virhekäyminen, mikä lisäsi ostorehukustannuksia noin euroa sisäruokintakauden aikana. Toisella tilalla säilörehujen syönti-indeksit olivat 100 ja 92. Jälkimmäinen rehu oli tehty hieman vanhana ja siinä oli lievää virhekäymistä. Vilja-puolitiivisteruokinnassa rehulasku kasvoi noin euroa. Sonnien kasvatuksessa säilörehun laatutavoitteet ovat samat kuin lypsylehmilläkin: D-arvo keskimäärin 680 ja hyvä säilönnällinen laatu. Hyvä syöntiindeksi lisää sonnien rehun syöntiä. Säilörehun valkuainen on ehkä vielä keskeisemmässä roolissa kuin lehmillä. Kun säilörehun D-arvo on yli 680, säilönnällinen laatu on hyvä ja valkuainen yli 14 prosenttia, eivät maitorotuiset sonnit välttämättä tarvitse lisävalkuaista. Väkirehutason tulee tällöin olla maltillinen eikä pötsiä happamoittavia komponentteja käytetä. Kun säilörehu on laadukasta ja sitä on käytettävissä runsaasti, väkirehutasoa voidaan laskea. Käytännössä on havaittu, että hyvällä säilörehulla dieetin kuivaaineesta jopa 70 prosenttia voi olla korsirehua, ja sonnien kasvu silti hyvää. Lihanautatilallakin on siis hyvät mahdollisuudet pienentää rehulaskuaan. Harri Jalli Tuotantoneuvoja Kotitilalta 4/

14 Tiineiden emakoiden ruokinta kuntoon Emakoiden tuotostaso on viime vuosina noussut huomattavasti. Monilla tiloilla tuotetaan 28, parhailla jo 30 porsasta emakkoa kohti vuodessa. Korkeatuottoisten emakoiden ruokinta on yhä tarkempaa työtä. Kuva: HK Agri Jan Vugts Tuotantoneuvoja Ravintoaineiden tarve muuttuu tiineyden edetessä, ja ruokinta on sovitettava tiineysvaiheen mukaan. Varhaistiineyteen luetaan siemennystä seuraavat 35 vuorokautta, ja keskitiineydestä siirrytään lopputiineyteen 80. vuorokauden kohdalla. Tiineyden alussa munasolut kiinnittyvät ja istukka alkaa kasvaa. Alkutiineyden aikana emakon tulisi myös päästä takaisin kuntoon, jos se on imetysaikana laihtunut. Kunnon mukainen ruokinta alkutiineyden aikana on erittäin tärkeää. Laihat, normaalit ja lihavat emakot tulee alkutiineydessä ruokkia eri normein. 35 päivän kuluttua kaikkien emakoiden kunnon tulisi olla tavoitetasolla ja pysyä samana keski- ja lopputiineyden ajan. Keskivaihe on tiineydessä rauhallista aikaa. Kehittyvien alkioiden määrä vakiintuu ja porsaiden voimakkain kasvu ajoittuu viimeisiin viikkoihin. Emakon ravintoaineiden tarve on alku- ja loppuvaihetta pienempi. Koko tiineysajan eläinten tulisi saada vapaasti hyvää, raikasta juomavettä. Ota vedestä näyte vähintään kerran vuodessa varmistaaksesi, että sen laatu on hyvä. Istukka kasvaa koko tiineyden ajan. Viimeisten kolmen tiineysviikon aikana porsaiden paino kaksinkertaistuu ja pahnueen kasvu vaatii aikaisempaa enemmän ravintoaineita. Tiettyyn rajaan asti rehuannoksen suurentaminen lopputiineyden aikana lisää porsaiden syntymäpainoa. Liian runsas ruokinta heikentää emakon syöntiä porsimisosastolla. Seuraavan sivun ruokintataulukko ottaa huomioon ravintoaineiden tarpeen muutokset tiineyden eri vaiheissa ja eri kuntoluokkiin sijoittuvilla emakoilla. Taulukon suositukset on tehty yhteistyössä emakkoaineksen toimittajan, Norsvinin kanssa. Viileässä sikalassa rehua on annettava suosituksia enemmän. Annosta lisätään 0,05 rehuyksikön verran jokaista 18 asteen lämpötilan alittavaa astetta kohti. 16 asteen lämpötilassa lisätarve on 0,1 rehuyksikköä. Emakoiden silmävaraista kuntoluokitusta voi täydentää selkäsilavan mittaamisella. Punnitseminen selvittää parhaiten emakon kunnon. Kuntoluokitus tavaksi Ainoa keino tietää, saavatko emakot kunnolla rehua, on arvioida niiden kunto säännöllisesti. Kunnon voi määrittää joko punnitsemalla, mittaamalla rasvakerros tai tekemällä kuntoluokitus silmämääräisesti. Helpointa on kuntoluokittaa emakot asteikolla 1-5. Ykkösen saavat hyvin laihat, numero kolme kuvaa optimikuntoa ja viitonen aivan liian lihavaa eläintä. Kuntoluokitus kertoo miltä eläin näyttää, ei sitä, paljonko sillä on rasvavarastoa. Tämän vuoksi kuntoluokitusta on hyvä täydentää mittaamalla selkäsilavan paksuus. Eläinten punnitseminen ei ole yhtä helppoa, mutta se on todella hyvä tapa selvittää niiden kunto. Punnitseminen kannattaa tehdä juuri ennen porsimista ja vieroituksen yhteydessä, jolloin niillä pystytään arvioimaan sekä tiineysajan ruokinnan onnis- 14 Kotitilalta 4/2013

15 tuminen että emakoiden syönti imetyksen aikana. HK Agri on yhdessä Norsvinin kanssa määritellyt tavoitteet emakoiden kunnolle, mitattiinpa kunto sitten punnitsemalla, rasvakerroksen avulla tai silmämääräisesti arvioiden. Vertaa omia mittauksiasi tavoitteisiin niin näet, ovatko emakkosi sopivan kuntoisia. Tiedä mitä syötät Käytännössä tuottajat eivät useinkaan tiedä tarkoin, paljonko rehua eläimet saavat. Erityisesti kuivarehun tilavuusannostelijoilla virheitä syntyy helposti. Rehun tilavuuspaino vaihtelee erästä toiseen ja pienetkin muutokset annostelijoiden asetuksissa johtavat nopeasti liian suuriin tai pieniin annoksiin. Liemiruokinnassa on tavallista, että rehun kuiva-aine tai annostelutarkkuus vaihtelee liian paljon. Tällöinkin ainoa keino tietää, mitä emakot todella saavat, on säännöllinen mittaaminen. Ruokintaan on syytä kiinnittää paljon huomiota, sillä rehu muodostaa tuotannon suurimman kustannuserän. Rehua optimaalisesti käyttämällä saavutetaan parhaat tuotannolliset ja taloudelliset tulokset. Ruokintataulukko Emakoiden kuntoluokkatavoitteet (Norsvin) * kuntoluokka, asteikolla 1 5 Kuntoluokka Laiha (2) Normaali (2,5 3) Lihava (3,5 4) Varhaistiineys, päivät 1 35, ry 3,8 3,0 2,7 Keskitiineys, päivät 36 80, ry 2,8-3,0 2,5-2,7 2,5 Lopputiineys, päivät , ry 3,3 3,0 3,0 Porsimiskerrat Tiineytettäessä Paino, kg Rasvakerros, mm Porsiessa KL* Paino, mm Rasvakerros , , , , , , , , ,5 Vertaa omia mittauksiasi tavoitteisiin. KL* Lisää risteytyselinvoimaa Finnpigin keinosiemennysaseman duroc-maatiaisristeytyskarjut vaihdetaan puhdasrotuiseen DanAvlin durociin tämän vuoden loppuun mennessä. Ensi vuoden alussa suurin osa välitetyistä kolmirotuporsaista on duroc-karjun jälkeläisiä. Lihasiantuottaja saa tiedot porsaserän genetiikasta Possupassin mukana. Muutoksen ansiosta kasvatuksessa pystytään hyödyntämään täysin kolmirotuporsaiden risteytyselinvoima, joka näkyy muun muassa porsaiden tervey dessä. DanAvlin duroc myös parantaa teurassikojen tuotantotuloksia, kuten lihaprosenttia. Myös Finnpigin emotuotannon genetiikka muuttuu. Tuottajille on tarjolla kaksi emorotupakettia, toinen Norsvinilta ja toinen DanAvlilta. Kummastakin on saatavilla maatiais- ja yorkshiresiementä. Norsvinin ruotsinyorkshiret vaihtuvat tämän vuoden aikana ZZ-yorkshirekarjuihin. HK:n hybridituotannossa jatketaan Norsvinin genetiikalla. Lokakuusta lähtien HK:n välittämät pikkuhybridit ovat Norsvinin maatiaisen ja ZZ-yorkshiren jälkeläisiä. ZZyorkshire vaikuttaa positiivisesti hybridin emo-ominaisuuteen, kestävyyteen, rakenteeseen ja sen pahnueen tasaisuuteen. Helena Jouppi Ulla Ketola Kotitilalta 4/

16 Lihasikojen ruokinnan säätö kannattaa Kun risteytyskarju korvataan puhtaalla Duroc-karjulla, päästään nopeampaan lihasikojen kasvuun, parempaan rehuhyötysuhteeseen ja ruhojen lihakkuuteen. Parempi kasvupotentiaali saadaan käytännössä ulosmitattua vain, jos ruokinnassa ollaan tarkkoja niin rehun laadun kuin määrän suhteen. Kuva: Ulla ketola Johanna Daka Kehitysasiantuntija Satafood Kehittämisyhdistys ry Muutos vaatii työtä niin MTT:n tutkijoilta, rehutehtaiden tuotekehitykseltä, rehuseosten optimoijilta kuin myös tuottajilta, jotta uuden lihasika-aineksen parantunut kasvukyky saadaan käyttöön. Rehu kasvuvaiheen mukaan Lihasikojen kasvupotentiaali saadaan hyödynnettyä parhaiten jakamalla kasvatuskausi vähintään kahteen osaan. Alkukasvatuksessa käytetään elopainokiloon asti energiapitoista seosta, jonka lysiinin ja muiden välttämättömien aminohappojen pitoisuudet ovat korkeat. Paitsi ravintoaineisiin, myös rehuseoksen maittavuuteen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, jotta varmistetaan rehun maksimaalinen syönti. Lihasian kasvaessa voidaan rehuseoksen energiapitoisuutta ja aminohappojen määrää pienentää, jolloin rehukustannus pienenee. Energiapitoisuus alenee, kun vähennetään vehnän ja kasviöljyn määrää. Aminohappojen määrä taas pienenee tiivisteen ja muiden valkuaisrehujen määrää vähentämällä. Kuitupitoisten rehujen (juurikasleike, vehnälese, kaura) korkea hinta estää niiden käyttämisen seoksen energiapitoisuuden säätämiseen. Liemiruokinnassa voidaan loppukasvatusseoksen täyttävyyttä lisätä lisäämällä vettä. Voit parantaa vain sitä mitä mittaat. Ruokintaa on tarkennettava, kun puolet lihaporsaiden perimästä tulee duroc-karjulta. Parempaan rehuhyötysuhteeseen Liemiruokinnassa rehukäyrä on tärkeä työväline pyrittäessä hyvään kasvuun ja rehuhyötysuhteeseen. Alkukasvatuksessa mottona on: mitä enemmän rehua kuluu, sitä parempi. Tässä vaiheessa ei ole pelkoa sikojen rasvoittumisesta, ja mahan tilavuus rajoittaa joka tapauksessa syöntiä. Kaukaloiden tyhjenemistä kannattaa siis seurata ja säätää käyrä niin ylös, että osalla venttiileistä (20 30 %:lla) annoksia pienennetään suhteessa käyrään. Vain näin varmistetaan, että kaikki siat saavat riittävästi rehua maksimaaliseen kasvuun. Kannattaa muistaa, että nopeasti kasvavilla sioilla rehuannosten on noustava nopeammin kuin hitaasti kasvavilla. Tärkeää on myös säätää käyrän alku saapuneiden porsaiden elopainon mukaan: 35-kiloisen porsaan energiantarve on noin viidenneksen korkeampi kuin 25-kiloisen. Vapaalla liemiruokinnalla ei loppukasvatuksessa päästä parhaaseen taloudelliseen tulokseen, vaan syöntiä tulee rajoittaa kun rehuannos saavuttaa 3,0 ry/ päivä. Erittäin runsaalla ruokinnalla saattaa päiväkasvu kyllä parantua verrattuna rajoitettuun ruokintaan, mutta koska yhä suurempi osa lisäkiloista on rasvaa, 16 Kotitilalta 4/2013

17 lihaprosentti ja rehuhyötysuhde heikkenevät. Käytännön haasteena rehuannosten rajoittamisessa on saada loppukasvatusrehusta riittävän täyttävää, jotta siat eivät kärsi nälästä, sillä nälkä saattaa aiheuttaa hännänpurentaa. Olki tai kuiva heinä ovat hyviä keinoja saada sioille vatsantäytettä ja kuitua, vaikka niiden jakelu päivittäin onkin työlästä. Tunne tuotannon tunnusluvut Myös lihasikojen ruokinnassa pätee vanha sanonta, että voit parantaa vain sitä mitä mittaat. Onnistuneen ruokinnan tunnuslukuja ovat päiväkasvu, rehuhyötysuhde ja rehukustannus/tuotettu lihakilo. Näiden avulla päästään laskemaan tuotannon kate sikaa ja sikapaikkaa kohti vuodessa. Optipossu netti -ohjelmalla pääsee vertaamaan omia lukujaan muiden tuottajien saavutuksiin, jolloin tavoitteiden asettaminen on helpompaa. Tee neuvojan, rehutehtaan edustajan ja eläinlääkärin kanssa kehittämissuunnitelma tunnuslukujen ja sitä kautta tuotannon taloudellisen tuloksen parantamiseksi. Kasvuvaiheen mukainen liemiruokinta Alkukasvatus Loppukasvatus Elopaino, kg Rehuannos, ry / pv vapaasti max. 3,1 Ruokintakertoja/ pv Kuiva-aineen osuus liemirehussa, % Kaukalon tyhjenemisaika, h 2 ½ Ruokintojen väli (3 ruokintakertaa), h Leikot ja sekakasvatus, ry/pv Rehukäyrän säätö on erityisen tärkeää alle 60-kiloisilla lihasioilla kasvupotentiaalin hyödyntämiseksi. 3,5 Ry/pv 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0, Rehuyksiköt jäämässä historiaan Suomessa on ollut pitkään käytössä oma sikojen rehuarvojärjestelmä, joka perustuu suomalaisiin energia-arvon laskukaavoihin ja aminohappojen näennäisiin sulavuuksiin. Keväällä MTT järjesti työpajan, jossa tarkasteltiin eri maissa käytössä olevia rehuarvojärjestelmiä. Työpajan pohjalta MTT:n rehuarvotyöryhmä on päättänyt vaihtaa sikojen rehuarvojärjestelmän Ranskassa kehitettyyn INRA- ANZ:n järjestelmään. Sama järjestelmä on aiemmin otettu käyttöön Ruotsissa. Järjestelmään liittyy EvaPig-ohjelma, jolla voi laskea analyysin mukaisen, tarkennetun rehuarvon esimerkiksi tilan omalle viljalle. Uusi rehuarvojärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2014 kuluessa. Muutoksen myötä rehujen ja rehuseosten energia-arvo tullaan ilmaisemaan rehuyksiköiden sijaan megajouleina (MJ). Taustalla on koko rehutaulukoiden ja myös ruokintasuositusten muutos, joka toteutetaan vielä tämän vuoden kuluessa. Uusissa taulukoissa rehun energia- ja valkuaisarvot ilmoitetaan erikseen kasvaville ja aikuisille sioille, koska etenkin kuidun sulavuus on aikuisilla eläimillä parempi kuin porsailla ja lihasioilla. Esimerkiksi ohran energia-arvo on EvaPig-ohjelmassa kasvaville sioille 9,53 MJ/kg ja aikuisille sioille 9,73 MJ/kg. Liemiruokintalaitteiston raaka-ainetiedot ja rehukäyrät tulee päivittää uuden järjestelmän mukaisiksi, kun rehuoptimointilaskelma on tehty uuden järjestelmän mukaisin yksiköin. Optimointiohjelman päivityksen jälkeen asiasta tiedotetaan tuottajille ja neuvotaan tarkemmin tulevat toimenpiteet. Suurimmalla osalla laitteistoista energian yksikkö onkin jo megajoule, mutta rehuarvot ja rehukäyrät on syötetty rehuyksiköissä. Oleellista on, että raaka-aineiden ja rehukäyrän muutokset tehdään samanaikaisesti, jolloin ruokkija osaa laskea venttiilikohtaiset annokset oikein. Lisätietoja: portal/rehutaulukot Kotitilalta 4/

18 Essi Tuomola Tuotantoneuvoja Eija Talvio Tuotantoneuvoja Broilerigenetiikan jatkuva muutos näkyy nopeasti siipikarjan lyhyessä tuotantoketjussa. Ketjun kilpailukyvyn turvaaminen vaatii, että eri osa-alueita kehitetään jatkuvasti. Jatkuva kehittäminen on broileriketjun arkea HK:n broileriketju on käyttänyt Aviagenin Ross 508 -jalostetta vuodesta 2001 tähän päivään. Koko tuotantoketju tarttuu nopeasti haasteisiin, joita jalosteen nopea kehittyminen väistämättä tuo luvun alussa käyttöön valittiin kahdesta jalosteesta fileentuottokyvyltään parempi, vaikka se tiesi heikennystä emopuolen tuloksiin. Valinta on osoittautunut Suomen markkinoiden kannalta oikeaksi. Esiin tulevien geneettisten epäkohtien korjaaminen jalostuksen kautta vie kaikkineen noin viisi vuotta, joten niihin on sillä välin etsittävä ratkaisuiksi muita keinoja, kuten rehustuksen ja hoitotoimenpiteiden kehittäminen tilanteeseen sopiviksi. Rehuja kehittämällä mm. broilereiden vesipöhöhylkäyksiä ja poistumaa saatiin korjattua jo ennen perimän parantumista. Kasvua vai lisääntymistä Kasvua ja suvunjatkamista ohjaavat geenit eivät periydy yhdessä. Näin ollen jatkuva työ kasvukyvyn parantamiseksi asettaa haasteita untuvikkotuotantoon. Ross 508 -jaloste on kehitetty selkeästi rintalihantuotantoon, mikä lisää myös emojen kasvukykyä. Aluksi jouduttiinkin opettelemaan uusi paras tapa kasvattaa ja munittaa kanat. Ensimmäisen kahden vuoden aikana 508-jalosteen munantuotanto laski lähes seitsemän prosenttia ja haudontatulokset heikkenivät lähes prosenttiyksikön verran 208-jalosteen tuloksiin verrattuna. Lattiamuninta nousi yllättäen kutakuinkin kymmenkertaiseksi ja kasvava emo vaati työtä huomattavasti aiempaa enemmän. Alkuvaikeuksien jälkeen tulokset ovat kehittyneet pääasiassa hyvään suuntaan. Haudontamunatuotos/emo on noussut kymmenessä vuodessa lähes vuosittain. Viimeisten vuosien aikana kehitystyötä on panostettu haudontatuloksen parantamiseen. Broilerin lisääntynyt kasvukyky aiheuttaa muutoksia jo alkion kehitysvaiheisiin, jolloin haudontaohjelmat piti miettiä kokonaan uudestaan. Parhaillaan työstetään munintatulosta, joka onkin hienoisessa nousussa. 18 Kotitilalta 4/2013

19 Ross 506 -broilerin tuloskehitys Kasvuero vuoden 2002 standardiin, % Rehuhyötysuhde (kg rehua/tuotettu lihakilo) 2,55 2,50 2,45 2,40 2, ,30 2,25 Haudontamuna- ja haudontatulos 60 viikon iässä Haudontamunatuotos/emo Haudontatulos, % Kuva: Maarit Laine Kun kukkojen ruokahalu heikkeni ja hedelmällisyys tuntui lopahtavan tuotantokauden lopussa, vaihdettiin Suomessa käytettävä kukkolinja aktiivisempaan ja röyhkeämpään vuonna Viimeisten parin vuoden aikana haudonta- ja hedelmällisyystulokset ovat parantuneet takaisin tasolle, jolla olimme viime vuosikymmenen alussa. Haudontatulosten parantumisen myötä olemme päässeet hyvään untuvikkotuotokseen, vaikka munatuotos onkin laskenut. Emoparvien tulokset suhteutetaan 60 viikon ikään jalostajan standardikäyrään verraten, jotta parvet olisivat toisiinsa nähden vertailukelpoisia. Vuonna 2009 pääosa emoparvista jouduttiin markkinatilanteen takkuisuuden vuoksi teurastamaan normaalia aikaisemmin. Aikainen teurastus antaa suhteessa aavistuksen paremmat tulokset verrattuna myöhemmin teurastettaviin parviin. Hoito vastaamaan tarpeita Jalosteen vaihtuminen näkyi kasvattamoissa selvästi. 508-broilerit olivat sel Lihan laatu on kaiken perusta Huippulaatuinen raaka-aine on kaiken hyvän pohja Kariniemen tuotteiden menestymiselle. Maku on yksi tärkeimmistä kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavista tekijöistä. Makulaatuun ja ruuan ulkonäköön vaikuttaa olennaisesti myös tuotteen rakenne. Näiden asioiden merkitys kasvaa entisestään kuluttajien mielenkiinnon, tietoisuuden ja vaatimusten lisääntyessä. Maustamattomien siipikarjatuotteiden markkina on kasvanut viime vuosina melkoisesti, myös tästä syystä lihan laatuominaisuudet korostuvat. Toinen huomioitava asia on fileesaanto. Suomessa fileellä on paras kysyntä ja siksi kehitystyössä on varmistettava, että käytettävän lintujalosteen fileentuottokyky on hyvä. Ensiarvoisen tärkeää on, että meillä Kariniemellä on huippulaatuinen lintu, josta kehitämme ja valmistamme tuotteita kuluttajille. Vesa Saarenmaa Kategoriapäällikkö, siipikarja ja liha HK Ruokatalo Oy Kotitilalta 4/

20 västi vilkkaampia kuin edeltäjänsä ja vaativat huolellisempaa hoitoa sekä kirkkaamman valon parven alkuun lähdössä. 508-broilerin tuloksissa ehkä selvin kehitys on tapahtunut suhteellisessa kasvussa (prosentuaalinen kasvuero jalostajan standardikäyrään verrattuna) ja rehuhyötysuhteessa. Myös fileen osuus ruhossa on lisääntynyt. Tulosten aukotonta vertailua häiritsevät hieman vuoden 2007 aikana tapahtuneet teurasiän ja -painon muutokset. Ikään perustuva jalostajan standardipainokäyrä on hieman erimallinen kuin Tulevaisuuden valtit: rehuhyötysuhde ja terve maha Rehuraaka-aineiden kalleuden vuoksi rehuhyötysuhde on entistä tärkeämpi tekijä broilerituotannon kannattavuudessa. Lisäksi suolistoterveyden ja immuniteetin tukemisen tärkeys korostuu. Eija Valkonen Kehityspäällikkö, siipikarjanrehut Suomen Rehu On entistä tärkeämpää, että rehu on linnun ravinnontarvetta vastaavaa ja mahdollisimman hyvin sulavaa ja imeytyvää. Suomen Rehun tuotekehityshistoriaan kuuluvat muun muassa rehuentsyymien kehittäminen ja suolistoterveyttä tukevat rehut. Terveys ja rehun hyväksikäytön tehokkuus ovat jatkossakin tuotekehityksessä avainasemassa. Rehun hyväksikäytön maksimoimiseksi ruokinnan pitäisi vastata broilereiden päivittäiseen ravinnontarpeeseen mahdollisimman täsmällisesti. Jotta rehun ravintoainesisältö saadaan vastaamaan tarvetta, on raaka-aineiden ravintosisältö tunnettava. Linnun tarpeet muuttuvat iän mukana tähän vastauksena olisi löydettävä taloudellisesti optimaalinen määrä rehuvaiheita. suomalaisen broilerin kasvukäyrä, mikä aiheuttaa hyppäyksen kasvutuloksissa linnun teurasiän muuttuessa. Toteutuneeseen rehuhyötysuhteeseen taas vaikuttavat teurasiän lisäksi mm. hylkäysten lisääntyminen vesipöhön seurauksena vuosina , kasvatuspoistuma ja tehdasrehun muutokset sekä lisääntynyt kokonaisen viljan käyttö ruokinnassa. Monipuolinen raaka-ainepohja tasapainottaa luonnollisesti rehun valkuaisen aminohappokoostumusta. Lisäksi aminohappotäydennykset parantavat valkuaisen hyväksikäyttöä. Suomen Rehun ensimmäisenä Suomessa broilerirehuihin tuoma CreAmino on osoittautunut tehokkaaksi rehun hyväksikäytön parantajaksi. Sen ansiosta lihassolujen energia-aineenvaihdunta tehostuu ja tiettyjä rajoittavia aminohappoja säästyy kasvuun. Rehuentsyymit parantavat rehun sulavuutta ja sitä kautta rehun energia-arvoa ja rehuhyötysuhdetta. Entsyymien käyttö siipikarjan rehuissa onkin maailmanlaajuisesti lisääntynyt raaka-ainehintojen ollessa korkealla. Yleisimmin käytetään liukoisia kuituja pilkkovia entsyymejä. Tutkimusten pe- Kuva: Pasi Leino Linnun tarpeet muuttuvat iän mukana, ja jokaiselle kasvuvaiheelle tulisi löytää optimaalinen rehustus. Pitkän aikavälin suunnittelua Jalostajan antamat kehityssuunnat tulisi osata ottaa huomioon broilerin toimitusketjun pitkän aikavälin suunnittelussa. Emotuotannossa tänään tehtävät suunnitelmat vaikuttavat lihalinnun teurastuksissa vielä puolentoista vuoden kuluttua. Jalostajan kehitystyön ja ketjun oman kehittämisorganisaation työn tulokset tuovat oman haasteensa toimitusketjun hallinnalle, joskus nopeallakin aikataululla. Esimerkiksi parempi haudontatulos pienentää haudottavien munien tarvetta ja parempi untuvikkolaatu puolestaan vähentää toimituksiin tarvittavien untuvikkojen määrää. rusteella nämä ovat yhtä tehokkaita yksinään kuin valkuaista pilkkovan proteaasin kanssa. Fytaasientsyymin on havaittu parantavan fosforin hyväksikäytön lisäksi myös orgaanisen aineen sulavuutta. Myös rehun olomuoto vaikuttaa rehuhyötysuhteeseen: Rakeistaminen parantaa rehuhyötysuhdetta verrattuna jauheiseen rehuun. Terveys alkaa suolesta Suomen Rehun tutkimuksen ja tuotekehityksen tuloksena tieto lintujen suolistoterveyden merkityksestä ja ruokinnan vaikutuksesta siihen on kasvanut. Suoliston varhaiseen kehittymiseen ja terveyteen voidaan vaikuttaa ruokinnalla. Suolistoterveys vaikuttaa ravintoaineiden imeytymiseen ja niiden hyväksikäyttöön sekä parantaa vastustuskykyä taudinaiheuttajia vastaan. Viime aikoina rehuantibioottien käytön kielto tai rajoittaminen on selvästi lisännyt suolistoterveyden arvostusta muuallakin maailmassa. Sen myötä erilaisten suolistoterveyttä parantavien raaka-aineiden käyttö on kasvussa. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi pro- ja prebiootit sekä hiivavalmisteet kuten Progut. Maailman lisääntyvä lihankulutus pitänee jatkossakin huolen siitä, etteivät raaka-ainehinnat pitkän aikavälin tarkastelussa laske. Haasteita siis riittää niin rehujen tuotekehityksessä kuin tilatason ruokinnassakin. 20 Kotitilalta 4/2013

21 Viljapohjaisia liemirehuja tarjolla runsaasti Liemirehumarkkinoilla on palattu normaaliin päivärytmiin. Kaikkia nestemäisiä rehujakeita on tarjolla runsaasti ja sama trendi näyttäisi jatkuvan. Liemirehupohjaiset ruokinnat ovat kustannustehokkain vaihtoehto ruokkia sikoja. Jouni Saarinen Myyntipäällikkö, sianrehut Liemirehujen kysynnän ja tarjonnan tasapaino on maksimissaan päivän mittainen. Viime vuoden poikkeuksellinen niukkuus on nyt jäänyt taakse. Niin vilja- kuin maitopohjaisiakin nestemäisiä rehuja on saatavilla kaikille halukkaille. Sikatilojen kannalta tilanne on nyt hyvä. Liemien kuljetusyrittäjille tarjontavoittoinen tilanne luo oman haasteensa. Jokaisen tuotantolaitoksen säiliöt on välillä ajettava tyhjäksi ja tilatoimituksia voidaan joutua viemään normaalia nopeampaan rytmiin, jotta laitosten tuotanto voi jatkua keskeytyksettä. Tilaa uusille asiakkaille Viljapohjaisten ovr-liemien tuotanto on runsasta niin Altian Koskenkorvan kuin ST1:n Jokioisen tehtaallakin. Altia ennustaa viljan käyttömäärän pysyvän syksyllä samalla korkealla tasolla ja näin ollen kossunlientä on tarjolla runsaasti. Jokioisen tehtaan tuotanto säilyy näillä näkymin vakiona ja liemiä riittää hyvin nykyisille sikala-asiakkaille. Jokioisten laitoksella liemirehun tuo- tanto katkeaa kolmesti vuodessa, mikä vaatii asiakkailta joustavuutta. Viiden viikon kesätauon lisäksi tuotannossa pidetään syksyllä ja keväällä noin kahden viikon mittaiset tauot. Niiden ajankohdat pyritään ilmoittamaan liemen käyttäjille mahdollisimman ajoissa ja hoitamaan korvaava rehustus tiloille sujuvasti. ST1:n leipomopohjaisia liemirehuja valmistetaan Vantaalla, Lahdessa ja Haminassa. Kaikki tuotantolaitokset ovat päässeet suunniteltuun käyttöasteeseen ja leipomorehua tulee runsaasti. Leipomorehut ovat ovr-liemien tyyppisiä nestemäisiä rehuja. Valkuaispitoisuus on hieman ovr:ää alhaisempi, mutta energiaa on vastaavasti runsaammin. Leipomorehua voidaan käyttää ruokinnassa ainoana liemirehuna tai ovrliemen ohella, jos tilan liemisäiliökapasiteetti antaa myöden. Sopivilla tiivisteillä täydennettynä leipomorehuilla päästään erittäin hyviin kasvutuloksiin ja varsin kilpailukykyiseen rehuyksikköhintaan. Selvitä viljan laatu Puinnit ovat kääntymässä loppusuoralle tämän lehden ilmestyessä. Viljojen laatu ja satotasot ovat vaihdelleet runsaasti alueittain ja tämä tulee näkymään myös ovr-liemien tuotannossa. Uuden satokauden ohra otetaan käyttöön tehtailla syys lokakuun aikana ja Leipomopohjaisia liemirehuja syntyy runsaasti ST1:n bioetanolituotannon yhteydessä. sen prosessoinnissa syntyvät ovr-liemet analysoidaan. Mahdolliset muutokset liemien koostumuksissa ilmoitetaan käyttäjille. Täydennystiivisteet räätälöidään uuden sadon tarpeen mukaisiksi. Vilja-analyysit kannattaa nyt teettää ja ruokintareseptit päivittää mahdollisimman nopeasti uuden sadon viljojen arvoilla. Liemen kilpailukyky pysyy Liemirehujen hinnat tarkistetaan 3 4 kuukauden välein. Hinnoittelun pohjana ovat soijan maailmanmarkkina- ja ohran kotimaan hinta. Hinnoittelussa käytettävät laskentakaavat takaavat liemirehujen hintakilpailukyvyn kaikissa tilanteissa. Alempien ruokintakustannusten lisäksi liemirehujen mukana saadaan rehuseoksiin ph-säätely ilman erillistä happolisää. Lämmin rehuseos myös parantaa selvästi sikojen syöntiä. Leipomorehuilla päästään erittäin hyviin kasvutuloksiin. Kotitilalta 4/

22 Konserni-identiteetin vahvistaminen on tärkeää myös omalle henkilöstölle. Kuva: HKScan Yhtenäisempi konserni on vahvempi HKScan-konserni täsmentää brändistrategiaansa. Yhtiöiden nimien yhtenäistäminen ja pääbrändien alkuperälupausten vahvistaminen tähtäävät parempaan näkyvyyteen ja tunnettuuteen kaikilla kotimarkkinoilla. Tuotemerkkistrategiaa kehitetään edelleen. Marja-Leena Dahlskog Viestintäjohtaja, HKScan HKScan-konserni uudisti viime vuonna strategiaansa ja toimintamalliaan. Työ jatkuu nyt brändistrategian täsmentämisellä. Ensimmäisiä askelia ovat yhtiönimien yhtenäistäminen ja päätuotemerkkien alkuperälupausten linjaaminen. Näin varmistetaan, että konsernin sisäinen kehitys näkyy vakuuttavalla tavalla myös ulospäin. HKScan-konserni on kasvanut nykyisiin mittoihinsa osittain yritysostojen kautta, ja tällä hetkellä käytössä onkin useita eri yhtiönimiä. Näitä ovat muun muassa HK Ruokatalo Suomessa, Scan Ruotsissa, Tallegg ja Rakvere Virossa sekä Rose Poultry Tanskassa. Yrityskuvan selkeyttämiseksi ja vahvistamiseksi yhtiönimet muutetaan HKScan-alkuisiksi. Nimen loppuosaan liitetään konserniyhtiön toimintamaa pääsääntöisesti englanninkielisenä, kuten HKScan Finland, HKScan Sweden, HKScan Estonia ja HKScan Denmark. Eläinten hankinnasta ja tuottajapalveluista vastaavat toiminnot nimetään konsernin kaikilla kotimarkkinoilla HKScan Agriksi, kertoo HKScanin toimitusjohtaja Hannu Kottonen. Away from Home -liiketoiminnan (Ho- ReCa-, teollisuus-, vienti- ja Food Service-) asiakkaita palvellaan jatkossa HKScan Pro- ja HKScan-merkkisillä tuotteilla. 22 Kotitilalta 4/2013

23 HKScan-nimen laajempi käyttöönotto toteutetaan vaiheittain kuluvan vuoden aikana. Muutos auttaa meitä kertomaan HKScanista entistä yhtenäisempänä, vahvempana ja vastuullisena lihayhtiönä kaikkien sidosryhmiemme suuntaan, sanoo HKScanin viestintäjohtaja Marja-Leena Dahlskog. Konserni-identiteetin vahvistaminen on tärkeää myös omalle henkilöstölle. Perustehtävämme, strategiset tavoitteemme ja arvomme ovat maasta riippumatta samat. Alkuperälupaukset säilyvät Suomessa HK- ja Kariniemen-tuotemerkkien ja Ruotsissa Scan-tuotemerkin kotimaisuuslupaukset säilyvät entisellään. Kariniemen-tuotteiden siipikarjanliha ja HK-tuotteissa käytettävä sian-, naudan- ja siipikarjanliha ovat jatkossakin 100-prosenttisesti suomalaisia ja kaikki Scan-tuotteissa käytetty liha ruotsalaista. Uskomme, että vahvistetut kotimaisuuslupaukset tukevat merkittävästi HK-, Kariniemen- ja Scan-tuotteiden myyntiä ja markkinointia. Muiden tuotemerkkien osalta alkuperämäärittely on vielä työn alla, sanoo Dahlskog. Uusi brändihierarkia HKScan Juridiset yhtiöt HKScan Finland HKScan Sweden HKScan Estonia HKScan Denmark HKScan Latvia HKScan Lietuva jne. AfH & vienti HKScan Pro HKScan Eläinten hankinta HKScan Agri Oma sopimustuotanto varmistaa raaka-aineen hyvän jäljitettävyyden. Vähemmän ostoja ulkopuolelta HKScanin tavoitteena on lisätä liharaaka-aineen hankintaa omilta teurastamoilta konsernin kotimarkkinoilla. Sisäisesti hankitulle, kotimarkkinoilla tuotetulle lihalle otetaan käyttöön yhtenäinen HKScan-tuotemerkki. Omaan sopimus- ja alkutuotantoon perustuva toimintamalli mahdollistaa liharaaka-aineen vastuullisen hankinnan ja hyvän jäljitettävyyden. Samalla pystymme pitämään kotimarkkinoilla tuotetun lihan määrän korkeana ja vähentämään ostoja kolmansilta osapuolilta, sanoo Kottonen. Parempi hinta kotimaiselle lihalle Tuotemerkkistrategian tarkastelu on osa nyt käynnissä olevaa muutosta. Tuotemerkkien onnistunut hinta-, laatu-, alkuperä- ja mielikuva-asemointi on ensiarvoisen tärkeää, ja mahdolliset muutokset testataankin ennen käyttöönottoa kattavan kuluttajatutkimuksen avulla. Kotimaisesta laatulihasta täytyy saada parempi hinta kuin kaukaa tulevasta. Tekeillä oleva tuotemerkkistrategiamme tukee tätä tavoitetta, toteaa Kottonen. Kuluttajabrändit HKScan yksinkertaistaa rakenteitaan HKScanin kehittämisohjelmiin sisältyy merkittäviä investointeja ja tuotantorakenteen yksinkertaistamista. Vahvojen brändituotteiden jatkokehitys saa paremmat mahdollisuudet. Viime vuonna uudistetun strategiansa mukaisesti HKScan tavoittelee tuottavuuden ja suorituskyvyn paranemista. Operatiivinen tehokkuus paranee ja tuotannon ohjaus tehostuu. Uusinvestointien avulla parannetaan tuotelaatua, työturvallisuutta ja työolosuhteita sekä pienennetään ympäristövaikutuksia ja tuetaan uusien brändituotteiden kehittämistä. Euran siipikarjatuotantolaitos ja Forssan sikateurastamo ovat HKScanin avainyksiköitä Suomessa. Molempiin laitoksiin tänä vuonna tehtyjen investointien tavoitteena on tehokkuuden nosto ja tuotannon toimintaedellytysten parantaminen. Eurassa yhtiö on aloittanut merkittävät teurastamon ja leikkuuosaston katto- ja ilmastointisaneeraukset. Niiden arvioidaan valmistuvan vuoden 2014 alussa. Lisäksi laitoksen tuotannollista tehokkuutta on parannettu investoinneilla siipikarjatuotteiden pakkaamiseen. Ohjelman mukaisesti Säkylän tuotantolaitoksen kiinteistö ja osa jalostetuotannon linjoista siirrettiin viime vuonna Kivikylän Kotipalvaamolle. Grillimakkaroiden valmistusta on keskitetty Mikkelistä Vantaalle. Mikkeliin on puolestaan siirretty hampurilaisten ja kypsien jauhelihatuotteiden valmistusta Säkylästä ja Vantaalta. Kehitysohjelmaan liittyvät viimeiset tuotantolinjat siirretään vuoden 2014 alussa. Ohjelmalla tavoitellaan Suomen osalta noin viiden miljoonan euron vuotuista tulosparannusta vuoden 2013 lopusta alkaen. Kotitilalta 4/

24 Tuottajan asemaa tulee vahvistaa, näin myös konsernista tulee vahvempi. HK-brändi säilytettävä kolhuttomana Nautaketjua edustavat alkutuotantotyöryhmät listasivat Kotitilalta-lehden pyynnöstä kehittämisajatuksiaan ja terveisiään konsernin johdolle kesäisen Nautaparlamentin yhteydessä. Liharaaka-aineen tasainen saatavuus on työryhmien mielestä tärkeä tavoite naudanlihan tuotantoketjulle. Tuotannon kehittämisessä on pitkällä aikavälillä otettava huomioon myös tukipolitiikka ja tukitasojen pienentyminen. Tukipolitiikka pakottaa kasvattamaan naudat hitaammin kuin kannattavuus vaatisi. Suurin ongelma Etelä-Suomen nautatiloille on tukipolitiikan epätasapuolisuus, tiivisti Matti Eskola. Naudanlihan tuotannossa kustannukset ovat korkeat ja tiliväli pitkä. Kannattavuuden parantaminen on välttämätöntä investointien mahdollistamiseksi ja tulevaisuuden tuottajien motivoimiseksi ja kannustamiseksi, vastaajat muistuttivat. Vastauksista kuvastui rehun suuri merkitys tuotannon kannattavuudelle. Tuottajat toivoivat hinnoittelun seuraavan rehuraaka-aineiden hintojen muutoksia riittävän nopeasti ja yhtiön auttavan edullisempien ruokintaratkaisujen löytämisessä koko maassa. Omalla tilalla monien tavoitteena oli tuottaa rehut entistä tehokkaammin ja halvemmalla. Muitakin parantamisen kohtia löydettiin omasta tuotannosta. Muun muassa vasikkakuolleisuutta tulisi pystyä alentamaan ja eläinainesta ja omaa ammattitaitoa parantamaan. Sitovampia tuotantosopimuksia kaivattiin, samoin nautatilojen verkostoitu- mista keskenään. Ne toisivat kaivattua sujuvuutta eläinvälitykseen myös ruuhka-aikoina. Ketjun läpinäkyvyyttä ja lihan alkuperän yhä parempaa esilletuontia pidettiin tärkeinä kehityskohteina. Jaakko Veräväisen mukaan nurmeen perustuvaa pihvilihantuotantoa kannattaa kehittää, sillä se on ekologista ja edullista. Kalle Tapola parantaisi kenttähenkilöiden tunnettavuutta ja yrityksen näkyvyyttä maitotilolla. Hänen mielestään naudanlihan hinnassa tulisi näkyä suomalaisen tuotannon puhtaus ja hyvät olosuhteet. Seppo Ali-Lekkala toivoi, että lehmävasikoille löytyisi kasvatuspaikkoja C -alueelta. Hyvä imago säilytettävä Naudanlihan tuotannossa on tiettyjä vahvuuksia, joista on pidettävä kiinni. Näitä ovat vastaajien mielestä kotimaisuus, eettisyys ja jäljitettävyys. Tuo- 24 Kotitilalta 4/2013

25 tantosuunnalla on hyvä imago, joka on saatava säilymään kuluttajien silmissä. Eläintaudit ovat myös kohtalaisen hyvin hallussa. HK Agrin osaava neuvonta ja tuottajalähtöisyys saivat vastaajilta kehuja. Janne Sirviö listasi yrityksen vahvuuksiksi teurastamoihin tehdyt investoinnit, Kalle Tapola ammattitaitoiset kuljettajat, puhtauden ja toimivat verkkopalvelut. Seppo Ali-Lekkalan mielestä Lihatukku Tammisen kehittämispanos on ollut merkittävä koko ketjulle. Kalle Jaakkola arvostaa kilpailukykyistä hintatasoa ja aikataulujen pitävyyttä. Kannusteita tuotannon lisäämiselle Tuottajilta lähtee yhteinen viesti konsernin johdolle. Naudasta on alituotantoa, ja tämän halutaan näkyvän lihan hinnassa. Paremman hinnan lisäksi yhtiöltä odotetaan nopeampaa reagointia raaka-aineiden hintojen vaihteluun ja panostamista tiedotukseen tiloille päin. Konsernijohto voisi vastaajien mielestä myös tutustua paremmin käytännön toimintaan tilatasolla. Yleisesti ottaen tuotannon on oltava kannattavaa, jolloin investointihalukkuus pysyy yllä, tiivisti Vesa Eronen. Jaakko Veräväinen ehdotti hinnan vahvistamiseksi uuden tuotteen, nurmella kasvatetun pihvilihan lanseeraamista. Yhteistyö kunniaan kaikilla osa-alueilla, viestitti Janne Sirviö. Tuottajan asemaa tulee vahvistaa, näin myös konsernista tulee vahvempi. Pitää muistaa, että ilman alkutuotantoa ei ole tämän muotoista konsernia ja molemmat tarvitsevat toisiaan. Keskeisen tärkeänä pidettiin myös luottamuksen säilyttämistä HK-brändiin suomalaisena laatulihan tuottajana. Keski-Euroopan lihakatastrofit ovat saaneet kuluttajat varovaisemmiksi ja vaatimaan tuotteisiin alkuperämerkintöjä, joihin voi luottaa. Vastaajat Janne Sirviö, Juankoski Kasvattaa ternistä teuraaksi 250 lihanautaa, osakkaana teinivasikoita kasvattavassa yhtiössä. Jaakko Veräväinen, Lammi 70 poikivaa emoa ja kasvavia hiehoja 35. Kalle Tapola, Hauho. Noin 60 lehmää ja 70 päätä nuorkarjaa. Matti Eskola, Eura Sonnikasvattamossa 200 paikkaa, lisäksi teinejä ja vasikanlihaa. Vesa Eronen, Liperi 630 loppukasvatuspaikkaa Seppo Ali-Lekkala, Tammela Rotukarjaa 600 naudan yksikössä, noin puolet jalostuseläimiä. Kalle Jaakkola, Padasjoki Noin 600 lihanaudan kasvatuspaikkaa. Kotitilalta-lehti 2014 Sinä päätät, mitä luet! Ideoi uudistuksia ja voita kylpylälahjakortti! hkagri.fi/lukijatutkimus Nyt Kotitilalta-lehden lukijoilla on ainutlaatuinen mahdollisuus vaikuttaa lehden ensi vuoden sisältöön. Käynnissä olevasta lukijatutkimuksesta saamme hyviä vinkkejä ja rakentavia ideoita vuoden 2014 lehtien suunnitteluun. Mielipiteelläsi on siis suuri merkitys. Mikä juttu viime numerossa kiinnosti eniten? Asuuko naapurissasi maajussi, jonka ideat pitäisi esitellä myös muille tuottajille? Haluaisitko juttuja siitä, millaista lihantuotanto on muualla maailmassa? Vastaa kyselyyn mennessä voita 150 euron kylpylälahjakortti! Kotitilalta 4/

26 LSO Osuuskunta Totuus lihan alkuperästä Julkisuudessa on jälleen käyty keskustelua lihan alkuperästä ja jäljitettävyydestä. Keskellä kuuminta grilli- ja lomakautta keskustelussa kyseenalaistettiin suomalaisten lihaalan toimijoiden vastuullisuutta asiassa. Ilmeinen tarkoitus, liha-alan julkisuuskuvan heikentäminen, vaikuttaisi myös HKScanin toimintaedellytyksiin. LLSO Osuuskunta on omassa strategiassaan asettanut HKScanille lihan käyttöä Suomessa koskevat periaatteet. Strategian mukaan suomalainen liha on ykkönen ja sille rakennetaan pitkäjänteisesti paras näkyvyys, lisäarvo ja kannattavuus. Päätuotemerkeissä tulee antaa lupaus lihan kotimaisuudesta. Tuontilihaa voidaan käyttää ainoastaan, jos seuraavat kolme kriteeriä täyttyvät: kotimaista lihaa ei ole saatavilla, tuontilihan käyttö tukee osuuskunnan jäsenen lihan myyntiä ja lisäarvon tuottamista ja kolmanneksi, tuontiliha tukee konsernin lihataseen hallintaa ja kannattavaa käyttöä. HKScan tiedotti kesäkuussa, että 97 prosenttia sen käyttämästä lihasta on kotimaista ja tulee omilta sopimustuottajilta. Ulkomailta on kolme prosenttia ja tästäkin merkittävä osa konsernin omista lähteistä. Etelä-Amerikasta tuodaan 0,03 prosenttia yhtiön Suomessa käyttämästä lihasta. Tarkoitushakuinen kohukirjoittelu unohtaa tietoisesti satavuotisen työn, jota lihatalonpoikien oma yhtiö on alusta alkaen tehnyt: tuottanut lisäarvoa suo- malaiselle lihalle. Tämä työ jatkuu lihan alkuperän ja läpinäkyvän tuotantotavan merkityksen vain korostuessa. Tätä viestiä pitää entisestään selkeyttää. Tarkentamansa strategian mukaisesti HKScan lisää liharaaka-aineen hankintaa konsernin omilta teurastamoilta kotimarkkinoillaan ja ottaa käyttöön konsernin sisäisesti hankitulle ja kotimarkkinoilla tuotetulle lihalle yhtenäisen tuotemerkin. HKScan-konserni ohjaa, kehittää ja auditoi kotimarkkinoillaan koko alkutuotannon ketjua aina tuotantoeläinten genetiikasta ja ruokinnasta lähtien. Konsernilla oli vuonna 2012 noin vakiintunutta lihan sopimustuottajaa ja ostettujen eläinten määrä volyymissa mitattuna oli yhteensä n. 460 miljoonaa kiloa. Virossa konserni omistaa itse suuren osan sika- ja broileritiloista. Toimintamalli, joka perustuu omaan sopimus- ja alkutuotantoon, mahdollistaa liharaaka-aineen vastuullisen hankinnan ja hyvän jäljitettävyyden. Samalla HKScan pystyy ohjaamaan omaa sopimustuotantoaan entistä tehokkaammin ja kannattavammin myös sesonkivaihtelut huomioiden. Matti Murto LSO Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Osuuskunnan seuraavat kokoukset hallitus, Hollola hallintoneuvosto, Nokia puheenjohtajat, Turku/Vantaa edustajiston ylimääräinen kokous, hallintoneuvosto, Turku Nokia hallitus, Outokumpu puheenjohtajat, Turku/Vantaa puheenjohtajat, Turku/Vantaa hallitus, Turku edustajiston seminaari, Nokia LSO Osuuskunta PL 50, Turku puh S-posti: 26 Kotitilalta 4/2013

27 Mari Korkeaoja-Nurmo hallitukseen. Raine Rekikoski hallintoneuvostoon. Pertti Koskiranta edustajistoon. Markku Laine edustajistoon. Hallinnon juhlakokousten päätöksiä LSO Osuuskunta valitsi juhlakokouksessaan Mari Korkeaoja-Nurmon osuuskunnan hallituksen jäseneksi. LSO Osuuskunnan 100-vuotisjuhlavuosi on jo reilusti yli puolimatkan. Hallinnon juhlakokouksissa Turussa käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja tehtiin henkilövalintoja Hallintoneuvosto valitsi Mari Korkeaoja-Nurmon LSO Osuuskunnan hallituksen uudeksi jäseneksi. Korkeaoja-Nurmo on broilerin- ja sianlihantuottaja Kokemäeltä. Hän tulee hallitukseen Mikko Nikulan tilalle, joka valittiin HKScan Oyj:n hallituksen varajäseneksi. Hallituksen muina jäseninä jatkavat Matti Murto (pj), Tomi Virtanen (vpj), Tiina Teperi-Saari ja Ilkka Uusitalo. LSO Osuuskunnan edustajisto päätti hallituksen esityksen mukaisesti, että osuuspääomalle maksetaan korkoa viisi prosenttia. Osuuskunta tilittää vuonna 2013 jäsenilleen osuuspääoman korkoja 1,0 miljoonan euron edestä. Aktiivijäsenillä, joilla on vielä maksamatonta osuuspääomavelvoitetta, osuuspääoman korko kerryttää maksetun velvoitteen määrää. Velvoitteen täyteen maksaneille, passivoituneille ja eronneille jäsenille korko maksettiin suoraan pankkitilille Edustajisto päätti nimitysvaliokunnan ehdotuksesta pienentää hallintoneuvoston kokoa 18 jäsenestä 17:ään lukien. Hallintoneuvostoon toimikaudelle valittiin yksimielisesti erovuorossa olleista uudelleen naudanlihantuottaja Seppo Ali-Lekkala Tammelasta, porsastuottaja Markku Laine Mäntsälästä, naudanlihantuottaja Mikko Leikola Nummi-Pusulasta, sianlihantuottaja Jari Mäkilä Oripäästä, naudanlihantuottaja Pekka Uusitalo Orimattilasta ja sianlihantuottaja Martin Ylikännö Vampulasta. Mari Korkeaoja-Nurmon tilalle hallintoneuvostoon valittiin broilerinlihantuottaja Raine Rekikoski Eurasta. Rekikosken tilalle edustajistoon osuuskunnan hallitus kutsui Markku Laineen Luvialta ja edustajistosta eroa pyytäneen Pasi Tammiston tilalle Pertti Koskirannan Porista. Tulevaisuus tehdään tänään Hallituksen asettama vaalityöryhmä on aloittanut edustajiston 2014 vaalin valmistelun. Työryhmän puheenjohtajana toimii Matti Murto, jäseninä Esa Aula, Tuomas Levomäki sekä osuuskunnan toimihenkilöt Veikko Kemppi ja Eva-Stina Engberg. Kevään 2014 vaaleissa valitaan LSO Osuuskunnan korkein päättävä elin, edustajisto. Kyse on lihantuotannon näköalapaikasta. Kansainvälinen tunnustus historiatyölle Työmme 100-vuotisen taipaleen taltioimisessa on saanut kansainvälistä huomiota. LSO Osuuskunnan ja yhtiön 100-vuotisen taipaleen kunniaksi tehty historiadokumentti Sata lihaisaa vuotta on palkittu kahdella kullalla kansainvälisessä Aurora Awards -kilpailussa Yhdysvalloissa. Tuomariston perusteluissa kiitetään mm. dokumentin arkistomateriaalien käyttöä. Sata lihaisaa vuotta on rakennettu vanhasta arkistomateriaalista. Uutisvälähdysten, vanhojen mainosfilmien ja tvmainosten lisäksi mukana on katkelmia kymmenien vuosien takaisista neuvontafilmeistä ja osuustoiminnallisista propagandafilmeistä. Arkistosta löydetyt vanhat arkistofilmit digitoitiin, ja alkuperäiset talletettiin Kansalliseen audiovisuaaliseen arkistoon (KAVA). Dokumentti on katsottavissa sekä suomen- että englanninkielisenä osoitteessa Kotitilalta 4/

28 ajankohtaista Lenkkikirjassa ohjeita makkarasopasta gourmet-ruokaan Tilalta tuotteeksi HooKoo.fi näyttää miten HK-brändi on avannut uudistuneen verkkopalvelunsa osoitteessa HooKoo.fi. Palvelusta voi seurata videolta eläinten matkaa tilalta HK Ruokatalon tehtaalle. HK on kerännyt osaamista lihaalalta jo sadan vuoden ajan. Uuden verkkopalvelun kautta tuomme tätä osaamista kuluttajien ulottuville, myös mobiilissa, kehitysjohtaja Anne Terimo HK Ruokatalosta sanoo. Lihakoulussa kerrotaan lihan valmistamisesta, työvälineistä, lihan säilytyksestä ja hyvinvoinnista. Lisäksi Lihakouluun kuuluu kattava Tilalta tuotteeksi -osio. Sen videoilla esitellään HKScanin sian- ja naudanlihan tuotantoketjua tuottajien, yhteistyökumppaneiden ja HK Ruokatalon työntekijöiden kertomana. Videot vievät katsojan Pasi ja Eeva Alavan maitotilalle Outokumpuun ja Maatalousyhtymä Virtasen yhdistelmäsikalaan Huittisiin. Kamera kulkee eläinkuljetusauton mukana tehtaalle, ja siellä navetasta teurastamoon, leikkaamoon ja jatkojalostuksen kautta pakkaamoon. Tilalta tuotteeksi -osio sisältää myös lyhyitä artikkeleita lihantuotannon eri osaalueista sika- ja nautaroduista ympäristövaikutuksiin, tuotannon vastuullisuusnäkökohtiin ja ravitsemukseen. Sivuston runsas tietokattaus on tarjolla siten, että eri aiheista kiinnostuneet kävijät löytävät etsimänsä tarkasti ja nopeasti. Lihakoulu antaa ohjeet naudan- ja sianlihan oikeaoppiseen käsittelyyn. Selkeät kuvat esittelevät ruhon eri osat, joita klikkaamalla aukeaa yksityiskohtaiset ohjeet lihan esivalmistuksesta viimeistelyyn. Kuvasarjojen avulla voi seurata ohjetta oman työn tahdissa. Osaan käsittelyvinkeistä liittyy video, jolla ammattikokki esittelee työvaiheen. Lihankäsittelystä on 28 muutaman minuutin videota. Lihakoulun blogissa HK-kokki Tero Honkaniemi esittelee ajankohtaisia lihan valmistusvinkkejä, opastaa lihan käsittelyssä ja vastaa lukijoiden kysymyksiin. Blogin saa tilattua omaan sähköpostiinsa. Lihankäsittelyvinkit esitellään myös sivuston reseptien yhteydessä. Reseptit on jaoteltu selkeästi, jotta arkiruokaohjeita, klassikoita, nopeita ohjeita ja aikaa vaativia herkkuja etsivät löytävät helposti tarvitsemansa. Sininen Lenkki 50 ja mestarien makkarareseptit -kirja sisältää innovatiivisia ohjeita jokamiehen makkara-aterioista Michelin-tason luomuksiin. Monet mestarikokit, esimerkiksi Jyrki Sukula, Pekka Terävä ja Tomi Björck sekä Top Chef Suomi voittaja Kira Weckman, houkuttelevat kirjassa kotikokkeja makkararuokien pariin. Elokuussa ilmestynyt kirja on Otavan kustantama. Uusi lenkkikirja on jatkoa Markku Haapion kirjoittamalle suositulle Sininen Lenkki ja kymmenen mestaria -kirjalle, joka ilmestyi kymmenen vuotta sitten Sinisen Lenkin 40-vuotisjuhlan kunniaksi. Alkuteoksen tapaan ei 50-vuotisjuhlapainoskaan ole pelkästään reseptikirja, vaan sisältää myös tuhdin tietopaketin suomalaisen makkaran ja erityisesti HK Sinisen Lenkin historiasta. Nyt ilmestyneessä kirjassa uusi kokkikaarti on loihtinut kirjaa varten uudet maistuvat reseptit kotikokkien riemuksi. 28 Kotitilalta 4/2013

29 HK Agri sulautuu HK Ruokataloon Teuraseläinten hankinnasta ja tuottajapalveluista vastaava tytäryhtiö HK Agri Oy sulautetaan HK Ruokatalo Oy:hyn. HK Agrin palvelut tuottajille sekä nykyiset tuottajasopimukset säilyvät ennallaan, kuten myös tutut yhteyshenkilöt. Henkilöstö siirtyy HK Ruokatalon palvelukseen nk. vanhoina työtekijöinä. Elovaaran naudat kiinnostivat Kiuruvedellä Viljo viljelijän konemessut järjestettiin Kiuruvedellä heinäkuun lopussa. HK Agri oli tapahtumassa mukana sekä messuosastolla että etäkohteessa Elovaarojen lihanautatilalla. Messuilla kävi yli vierasta ympäri Suomea niin Porvoosta kuin Kemijärveltäkin. Osaston teemana oli HK:n alkutuotannon palveluiden ja sopimustuottajuuden esittely. Kävijät kyselivätkin vilkkaasti mm. Laatusonniohjelmasta, Tuottajamyymälä-kortista ja Viljavälityksestä. Tuottajat palauttivat osastolle etukäteen saamiaan arvontalipukkeita ja lipukkeensa unohtaneet täyttivät tyhjiä arvontalomakkeita. Pääpalkintona oli jääkaapillinen lihaa eli 60 euron tuotelahjakortti ja sen voitti naudanlihantuottaja Arto Bottas Ruotsinkylästä. Messuvierailla oli mahdollisuus tutustua Eläinten hankinnasta ja tuottajapalveluista vastaavat toiminnot konsernin kaikilla kotimarkkinoilla nimetään myöhemmin yhtenäisesti HKScan Agriksi. HK Agrin asiakkaille yhdistyminen uuden nimen alle ei aiheuta merkittäviä muutoksia, eikä edellytä heiltä mitään toimenpiteitä. Kuva: Sari Järvinen Sami-Jussi Talpila, Jukka Silvennoinen ja Herkko Tynnyrinen esittelivät messuilla viljavälitystä. sopimustuottajamme Mikko ja Outi Elovaaran lihakarjatilaan. Suomen suurimpiin lukeutuvan tilan kasvattamoissa kasvaa toista tuhatta nautaa. Muutaman kilometrin päässä on Elovasikka Oy:n iso välikasvattamo, jonka yksi osakas Mikko Elovaara on. Elovaarat ovat panostaneet lujasti tuotantoonsa. Peltoa oli aluksi 40 hehtaaria, nyt ala on kasvatettu yli 500 hehtaariin pääosin itse raivaamalla. 47 hehtaaria on vuokramaita. Nautakasvattamoon tutustui lähes naudanlihantuotannosta kiinnostunutta vierailijaa. Makkaranpaiston lomassa esiteltiin samoja ajankohtaisia teemoja kuin varsinaisella messuosastollakin. Silvennoisen veljekset, Mika Öhman ja Matti Karjalainen paistoivat kolmen päivän aikana pätkää makkaraa. Tervetuloa Tuottajamyymälään HK Agri Tuottajamyymälä -kortilla voit tehdä edullisia ostoksia HK Ruokatalon henkilöstömyymälöissä Turussa, Outokummussa ja nyt myös Forssassa. Aukiolopäivät ja -ajat vaihtelevat myymälöittäin, tarkista Sinetistä oman myymäläsi aukiolo. Myös mahdolliset poikkeukset ilmoitetaan päivittäin Sinetissä. Kortilla saat myös 15 prosentin alennuksen HK Ruokatalon tuotteista Tuottajain Maidon Paimenpoikamyymälöissä, Länsi-Maidon Tampereen tuottajamyymälässä ja ItäMaidon myymälöissä. Valion kaikkien lähes 30 myymälän aukioloajat ja osoitteet löytyvät Valion sivuilta. Henkilökohtaiseen HK Agri Tuottajamyymälä -korttiin ovat oikeutettuja vain HK Agrin aktiivituottajat. Voit tilata kortin Jaakko Seppäseltä, jaakko.seppanen@hkagri.fi / Nähdään KoneAgriassa HK Agri on mukana KoneAgriamessuilla. KoneAgria on syksyn ainoa maatalouskoneiden, -laitteiden ja -tarvikkeiden erikoisnäyttely Suomessa. Näyttelyajankohta on totuttua aikaisempi, näyttely pidetään Jyväskylän Paviljongissa. HK Agrin osastolla tapahtuu, tule keskustelemaan lihantuotannon ajankohtaisista asioista ja kysymään HK Agrin rehutarjonnasta. Kotitilalta 4/

30 HK Sininen Lenkki on ehtinyt kultaiseen keski-ikään. Vaikka suomalaisten ruokavalio on viidenkymmenen vuoden aikana huimasti muuttunut ja monipuolistunut, ei Sinisen suosiota näytä horjuttavan mikään. Oheisen ja monta muuta mainiota makkarareseptiä löydät tuoreesta Sininen Lenkki 50 -kirjasta. (Kirjaesittely s. 28) 50-vuotias HK Sininen Lenkki on edelleen suomalaisten suosikki Via:lta pikantti Polpette-pastasalaatti Via Polpette -pastasalaatti (250 g) on pikantisti mausteinen lihapullapasta hyvän ruoan ystäville. Via Polpette -pastasalaatti sisältää fusillipastaa ja pieniä lihapullia mausteisessa kastikkeessa. Makkaraperunagalette 1 HK Sininen Lenkki 500 g kiinteää, isohkoa perunaa 2 dl rypsiöljyä pala voita rosmariinia suolaa, mustapippuria Kuumenna uuni 200-asteiseksi. Kuori makkara ja leikkaa se 0,5 sentin paksuisiksi viipaleiksi. Pese perunat kuorineen. Leikkaa nekin 0,5 cm viipaleiksi. Laita perunaviipaleet uunivuokaan ja voitele hyvin öljyllä, mausta suolalla ja mustapippurilla. Kypsennä perunoita noin 10 min. Ota perunat uunista ja lado uunipellille makkarakiekkojen kanssa vuoron perään viuhkamaisiksi ympyröiksi. Mausta reilusti Sinappivinegretti 3 rkl dijoninsinappia 0,5 dl valkoviinietikkaa 0,5 dl sokeria 3 dl rypsiöljyä suolaa, reilusti mustapippuria tuoreella rosmariinilla. Kypsennä uunissa niin kauan, että makkara ja peruna saavat kauniin värin. Tarjoa raikkaan salaatin ja sinappivinegretin kanssa. Kokoa salaatiksi kotimaisia salaatteja, salaattipinaattia ja paahdettua sipulia. Sekoita keskenään sinappi, etikka ja sokeri. Lisää joukkoon ohuena nauhana öljy. Sekoita hyvin ja mausta suolalla sekä mustapippurilla. 30 Kotitilalta 4/2013

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen Rotukarjahankkeen ruokintakoe Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Ruokintakoe Ø Tausta ja miksi Ø Materiaalit Ø Menetelmät Ø Tuloksia Ø Mahdollisuuksia ja päätelmiä Kuva: Johanna

Lisätiedot

Kasvatuskokeiden tuloksia. Pihvikarjaseminaari Jyväskylä Maiju Pesonen

Kasvatuskokeiden tuloksia. Pihvikarjaseminaari Jyväskylä Maiju Pesonen Kasvatuskokeiden tuloksia Pihvikarjaseminaari Jyväskylä 9.10.2013 Maiju Pesonen Sisältö Liharotuisten kasvatuksen tavoitteita ja biologisia lainalaisuuksia Kokeet pääpiirteissään Keskeisimpiä kasvu-, ruhon-

Lisätiedot

Ruokintakoe 2012-2013

Ruokintakoe 2012-2013 Ruokintakoe 2012-2013 Maiju Pesonen, Johanna Jahkola Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä...

Lisätiedot

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 11 Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Arto Huuskonen, MTT Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos karkearehuna käytetään

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppukasvattaja- tilaisuus Tampere Maiju Pesonen

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppukasvattaja- tilaisuus Tampere Maiju Pesonen Rotukarjahankkeen ruokintakoe Loppukasvattaja- tilaisuus Tampere 16.7.2013 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Ruokintakoe Ø Tausta ja miksi Ø Materiaalit Ø Menetelmät Ø Tuloksia Ø Mahdollisuuksia ja päätelmiä

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio

Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska 25.11.2011 Kuopio 15.12.2011 Maiju Pesonen Otsikon alla Mitä tutkittiin ja miten? Kasvatuskokeen 1 tulokset:

Lisätiedot

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Hilkka Siljander-Rasi Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Vertailu uusimpiin

Lisätiedot

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Oikea tiivistevalinta tuottaa ympäristöä säästäen Sikojen vilja-tiivisteruokinnassa on tärkeää

Lisätiedot

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Naudan kasvu Ravintoainetarpeen määräytyminen Minkälaisia rehuja kasvu vaatii?

Lisätiedot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian

Lisätiedot

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,

Lisätiedot

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 %

Lisätiedot

Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot

Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot Raisioagron risteily 4.2.2016 Arto Huuskonen Luonnonvarakeskus (Luke) Esityksen pääpaino on kasvavan naudan ruokinnassa. Rehun tuotantokustannus ja peltoviljelyssä

Lisätiedot

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun

Lisätiedot

Sikojen ruokintasuositukset 2014

Sikojen ruokintasuositukset 2014 MTT Kotieläintuotannon tutkimus 10.6.2015 Sikojen ruokintasuositukset 2014 Sikojen energiaruokintasuositukset on annettu megajouleina (MJ) nettoenergiaa (NE) päivässä, MJ NE/d. NE-arvo on laskettu EvaPig

Lisätiedot

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät

Lisätiedot

Liharotuisten nautojen. ruokinta. InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet

Liharotuisten nautojen. ruokinta. InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet Liharotuisten nautojen loppukasvatuksen ruokinta InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet Ollakseen tuottava, on kasvettava Hermokudos Lihakset Luusto Rasvakudos Sukukypsyysikä merkittävä,

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2017 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 27.3.2018 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2018 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 19.3.2019 Ruokintapöydällä tänään Millaisilla rehuilla maitoa tuotettiin vuonna 2018 ja erot edellisvuoteen? Säilörehun

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen

Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen Lihanautojen tehokas ja taloudellinen loppukasvatus 24.11.2014, Ikaalinen Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 20.11.2014 Esityksen sisältö Rehuvilja ja

Lisätiedot

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut

Lisätiedot

Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen

Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Limousin Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Kasvun vaiheet Vasikka emon alla: Ravinnontarve, edut ja haasteet Syöntikyky Energiaa ja valkuaista kasvuun Sonnit Hiehot Tavoitteita

Lisätiedot

Vasikoiden väkirehuruokinta

Vasikoiden väkirehuruokinta Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen

Lisätiedot

Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen - mistä kannattaa maksaa?

Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen - mistä kannattaa maksaa? Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen - mistä kannattaa maksaa? Loppukasvatuksen taloudelliset vaihtoehdot ruokinnassa 25.3.2013, Kannonkoski Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 26.3.2013 VÄKIREHUT

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

Laatuvilja rehuksi. Kimmo Kytölä #Kaura8000. Knowledge grows

Laatuvilja rehuksi. Kimmo Kytölä #Kaura8000. Knowledge grows Laatuvilja rehuksi Kimmo Kytölä 25.1.2017 #Kaura8000 Knowledge grows A-Rehu Oy Seinäjoki Koskenkorva Varkaus Mynämäki 1.2.2017 2 A-Rehu Oy Omistajat: Atria Suomi Oy 51% Itikka osk 20 % Lihakunta 20 % Pohjanmaan

Lisätiedot

TAPELIN LUOMUSIKA Tilan historiaa 1969 lihasikalan rakentaminen 240 lihasialle ja vaihto lypsylehmistä lihasikoihin, peltoa n. 16 ha 1982 sukupolven vaihdos 1999 Yhdistelmäsikalan rakentaminen 70 emakolle

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Kaura lehmien ruokinnassa

Kaura lehmien ruokinnassa Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa

Lisätiedot

Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola

Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Hankeaika 10.10.2007-31.12.2012 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Broilerin rehustuksen koostumus Valkuaisaineet Aminohapot Vehnän rehuarvo broilerille

Lisätiedot

Maissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala

Maissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala Maissirehu lehmien ruokinnassa ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala 043 825 2684 Miksi tämä kiinnostaa? 1. Kehittyvät tilat haluavat testata uusia asioita 2. Mahtava satopotentiaali 3. Kaiken työn ulkoistaminen

Lisätiedot

Markkinakehityksestä yleensä

Markkinakehityksestä yleensä Markkinakehityksestä yleensä lihan kulutus kasvaa globaalisti, kaksinkertaistuu vuoteen 2040. Broileri, nauta Eussa kulutus vakaa. Sika laskussa, broiler nousussa. Suomessa vastaava. Mitä Suomessa tapahtuu?

Lisätiedot

Maississa mahdollisuus

Maississa mahdollisuus Maississa mahdollisuus Tarmo Ilola, Maatalousyhtymä Ilola, Reisjärvi Anna-Riitta Leinonen ProAgria Keski-Pohjanmaa 10.9.2018 Kannus Maissin viljely Ilolan tilalla Miksi maissia? kaikkea pitää kokeilla

Lisätiedot

OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus

OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus Tavoite: ihannevalkuainen Rehun valkuaisen koostumus mahdollisimman

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Nykyisessä sikojen energia-arvojärjestelmässä puutteita

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2016 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila- Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Nurmisäilörehsäilörehsäilörehviljaseos Puna-apila- - Ohra-kaura- Rypsi- ja Rehuarvot kuiva-aineessa rapsirouhe Kuiva-aine, g/kg

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä

Lisätiedot

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste

Lisätiedot

Sikojen Rehutaulukko 2014. Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014

Sikojen Rehutaulukko 2014. Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014 Sikojen Rehutaulukko 2014 Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014 20.5.2014 Uusi sikojen rehutaulukko netissä 15.5.2014 Käyttöperiaatteet netissä samanlaiset kuin aikaisemmin Voit

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Vaihtoehtoja viljalle, Viljelijän Berner 09.02.2016, Nivala Maiju Pesonen Esityksen sisältö Taustaa Palkokasveja sisältävien kokoviljojen ruutukoe Palkokasveja

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen

Lisätiedot

Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät. Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta

Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät. Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä piiiitkä lista Tiinehtyvyys Eläinaines Poikimisten onnistuminen Ruokinta

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esityksen sisältö: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2013 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan eroja tilakoko-

Lisätiedot

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet Liz Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.2018 Game Farm, Singleton, Lancashire, UK Tilatutkimus Ruokinta talvella 2002 Käytännön

Lisätiedot

Sari Kajava, Annu Palmio

Sari Kajava, Annu Palmio Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,

Lisätiedot

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Siipikarjan terveys päivät Ikaalisten kylpylä 22.3.2012 Erja Koivunen 1 Soijarouheelle vaihtoehtoisia valkuaisen lähteitä siipikarjan ruokinnassa Rypsirouhe

Lisätiedot

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Arja Seppälä, Vanhempi tutkija, Luonnonvarakeskus Mitä kotieläintuottaja haluaa tietää rehusta? Pysyyhän eläin terveenä syötyään rehua? Täyttyväthän viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

Palkokasvit sikojen ruokinnassa

Palkokasvit sikojen ruokinnassa Palkokasvit sikojen ruokinnassa Hilkka Siljander-Rasi Palkokasveista on moneksi -työpaja Hämeenlinna 12.12.2016 Vilja: puolet sikojen valkuaistarpeesta Täydennys: soija, palkokasvit, rypsi, puhtaat aminohapot

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Topigs Norsvin ja DanBred hybridien vertailu

Topigs Norsvin ja DanBred hybridien vertailu Topigs Norsvin ja DanBred hybridien vertailu Eläinaineksen tehokas hyödyntäminen - hanke Maija Karhapää, Tapio Helenius, Timo Hurme ja Jarkko Niemi, Luke Hilkka Siljander-Rasi ja Terhi Luukkonen, Finnpig

Lisätiedot

Hyötyykö lihasika säilörehusta?

Hyötyykö lihasika säilörehusta? 05.11.2014 Hyötyykö lihasika säilörehusta? Hilkka Siljander-Rasi, Erja Koivunen Kirsi Partanen MTT Kotieläintuotannon tutkimus Paul Bikker Wageningen University Research, NL ICOPP Improved contribution

Lisätiedot

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos

Lisätiedot

APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA

APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA Kannonkoski 23.2.2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon tutkimus SISÄLTÖ Ruokintasuositukset uudistuivat mikä muuttuu

Lisätiedot

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski Rehustuksella tuotanto reilaan Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski 13.11.2018 Kuka minä olen? Kuka sinä olet? Miksi säilörehulla on niin paljon

Lisätiedot

Lihasian ruokinnan teemapäivä

Lihasian ruokinnan teemapäivä Lihasian ruokinnan teemapäivä Seinäjoki 13.10.2016 Pasi Pohjois-Koivisto AtriaSika Lihasikalan parhaat käytännöt Lihasikaruokinnan kivijalka Rehuraaka-aineiden analysointi Rehun varastointi varastosiilojen

Lisätiedot

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti

Lisätiedot

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon rakenne Tuotannon tavoitteista Rotujen erilaisuudesta Kuntoluokituksesta Emojen ravintoaineiden

Lisätiedot

PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO

PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO 1/2012 PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO UUDEN SUKUPOLVEN MAATALOUS- KAUPPA Potra-ruokintaohjelman tavoitteena on: parempi päiväkasvu ja rehuhyötysuhde porsaiden painohajonnan kaventuminen

Lisätiedot

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali Ravinneresurssi-päivä 11.4.2017, Mustiala Lehtori, Katariina Manni Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hanke (Ravinneresurssi) Kerääjäkasvit laidunrehuna Tavoitteena

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa

Lisätiedot

Opti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta

Opti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta Opti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta TUOTTAVUUTTA OPTI-PEKONI-RUOKINTARATKAISULLA Tarkkaan suunniteltu ruokinta ja emakoiden kunnon seuranta mahdollistavat uudessa genetiikassa

Lisätiedot

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Rotuvalinta liharoturisteytyksissä Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 18.3.2014 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot

Naudanlihantuotanto lähtee ruohonjuuritasolta - hyvälaatuinen säilörehu on tuotannon perusta

Naudanlihantuotanto lähtee ruohonjuuritasolta - hyvälaatuinen säilörehu on tuotannon perusta Naudanlihantuotanto lähtee ruohonjuuritasolta - hyvälaatuinen säilörehu on tuotannon perusta Pihvikarjaristeilyn asiantuntijafoorumi 26.1.2016 Arto Huuskonen Luonnonvarakeskus (Luke) Esityksen pääpaino

Lisätiedot

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02. Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus

Lisätiedot

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa 29.01.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Rotujen erilaisuudesta Kuntoluokituksesta Emojen ravintoaineiden

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2015 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 5.4.2016 Tarjolla tänään: Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2015 ja erot edellisvuoteen? Poikkeuksellisen kesä

Lisätiedot

Pötsin täydeltä rehua. Lihanaudan ruokinta

Pötsin täydeltä rehua. Lihanaudan ruokinta Pötsin täydeltä rehua Lihanaudan ruokinta Kasvutavoitteet Ruokintavaihtoehdot Säilörehun laatu Kivennäisruokinta ja vesi Ruokinnan aiheuttamat sairaudet Lihanaudan ruokinta Kasvutavoitteet Maitorotuisilla

Lisätiedot

Viljakauppatilaisuus Taneli Marttila

Viljakauppatilaisuus Taneli Marttila Viljakauppatilaisuus 7.6.2018 Taneli Marttila A-Rehu yleisesti Omistajat 9 % 20 % 51 % Atria Suomi Oy Itikka osuuskunta Lihakunta Pohjanmaan Liha 20 % - 3 - Taneli Marttila Taneli Marttila A-Rehu Oy Seinäjoki

Lisätiedot