Kainuun kuntarakenneselvityksen aloittaminen

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kainuun kuntarakenneselvityksen aloittaminen KH 39 (valm. Tuija Aarnio) Kuntarakennelaki, joka tuli voimaan , velvoittaa kunnat selvit tä mään kuntajaon muuttamisen edellytykset alueellaan. Sel vi tysvel vol li suus koskee käytännössä kaikkia Suomen kuntia. Sel vi tys velvol li suu den kriteereinä ovat: 1. Palveluiden edellyttämä väestöpohja; kunnan väestömäärä on al le asukasta tai alle yksivuotiaiden ikäluokan koko on alle Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne; kunnan työssäkäyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka kunnan alueella tai kunnan työssäkäyvästä väestöstä Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän tai Kuopion työssäkäyntialueella sijait se vas sa kunnassa vähintään 35 prosenttia ja muilla työs sä käyn tialueil la sijaitsevissa kunnissa vähintään 25 prosenttia käy työssä työssäkäyntialueen keskuskunnan alueella (työs sä käyn tipe rus te) tai jos kunnan tai kuntaan rajoittuvan kunnan yhtenäinen kes kus taaja ma ulottuu kunnan rajan yli tai keskustaajamaan kytkeytyvä lä hitaa ja ma ulottuu kunnan rajan yli, taikka jos toisen kunnan kes kus taaja man kasvupaine kohdistuu merkittävästi kunnan alueella si jait sevaan lähitaajamaan. 3. Kunnan taloudellinen tilanne; kunnan rahoituksen riittävyyttä tai va ka va rai suut ta kuvaavat talouden tunnusluvut täyttävät vähintään yh den seuraavista edellytyksistä: 1) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä ja sitä edel tänees sä tilinpäätöksessä alittuvat kunnan peruspalvelujen val tionosuu des ta annetun lain (1704/2009) mukaisen erityisen vaikeassa ta lou del li ses sa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn ra ja-arvot; 2) kunnan viimeisessä hyväksytyssä ja kahdessa sitä edeltävässä tilin pää tök ses sä edellä mainitun lain arviointimenettelyn edel ly tyk se nä olevista kuudesta raja-arvosta täyttyy neljä; tai 3) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä taseen ker ty nyt alijäämä asukasta kohti on vähintään 500 euroa ja kahdessa sitä edel tä nees sä tilinpäätöksessä taseessa on kertynyttä alijäämää. 4. Helsingin metropolialueen kriteeri omanaan

2 Vaikka mikään edellä mainituista pääkriteereistä ei osoita sel vi tys tarvet ta, kunta ei voi lain mukaan jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, jos alu een toiminnallinen kokonaisuus edellyttää kunnan mukana oloa. Jos kunnat työssäkäyntiperusteen tai yhdyskuntarakenneperusteen pe rus teel la muodostavat yhtenäisen alueen, niiden on selvitettävä kun tien yhdistymistä yhdessä. Varsinaisesta selvitysvelvollisuudesta ei voida poiketa. Jos kunta katsoo tar koi tuk sen mu kai sem mak si tehdä selvityksen muul la kuin työssäkäynti- tai yh dys kun ta ra ken ne pe rus teen osoit tamal la alueella, sen tulee tällöin hakea val tio va rain mi nis te riöl tä poikkea mis ta selvitysalueesta. Ministeriö voi myöntää poikkeuksen vain pal ve lu jen edellyttämää väestöpohjaa koskevan selvitysperusteen osoit ta mas ta alueesta. Muutoin kunnat voivat itse valita ne kunnat, joiden kanssa sel vi tyksen toteuttavat. Kunta voi myös osallistua selvitykseen useammalla kuin yhdellä sel vi tys alu eel la. Selvitysalueen tulee täyttää kuntarakennelain 4 :ssä tar koi te tut kunta jaon muuttamisen edellytykset. Kuntajakoa voidaan muut taa, jos muutos edistää lain 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon ke hit tä mi sen tavoit tei ta sekä parantaa kunnan toiminnallisia ja ta lou del li sia edel lytyk siä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuot ta mi ses ta tai muuten edis tää kunnan toi min ta ky kyä, parantaa alueen asukkaiden pal ve lu ja tai elinolosuhteita, pa ran taa alueen elinkeinojen toi min ta mah dol lisuuk sia tai pa ran taa alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Erityisen harvaan asutut kunnat Kuntarakennelain 4 g pykälässä määritellään selvitysalueesta poikkea mi nen. Laissa säädettyjen selvitysperusteiden osoittamasta sel vitys alu ees ta voidaan poiketa, jos kunnalla on riittävät edel ly tyk set vas ta ta lakisääteisten palvelujen järjestämisestä ja tuot ta mi ses ta, ja: 1) selvitysperusteista poikkeava alue on 2 :ssä säädetyt kuntajaon ke hit tä mi sen tavoitteet ja 4 :ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edel ly tyk set täyttävä vaihtoehtoinen toiminnallinen kokonaisuus; 2) toiminnallisen kokonaisuuden muodostaminen ei erityisen harvan asu tuk sen vuoksi muutoin ole mahdollista; 3) poikkeaminen on tarpeen suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kie lel lis ten oikeuksien turvaamiseksi; taikka 4) poikkeaminen on tarpeen saamelaisten kieltä ja kulttuuria kos kevien oikeuksien turvaamiseksi. Selvitysalueesta ei kuitenkaan voida poiketa 1 ja 2 kohdissa tar koi tetuil la perusteilla, jos poikkeaminen estäisi muita kuntia muo dos ta-

3 mas ta toiminnallisen kokonaisuuden. Laissa tarkoitettu harvaa asutusta koskeva poikkeamisperuste kos kisi vain kuntia, joiden kunnan valtionosuuden perusteena käy tet tä vän syrjäisyyskertoimen perusteena olevan kunnan syrjäisyysluku on 1,00 tai sitä suurempi. Asetuksen mukaan kuntien syrjäisyysluvut las ke taan kah den väestöpohjaindeksin summasta. Ensimmäinen väes tö poh ja in dek si (paikallinen väestöpohjaindeksi) mittaa väestön mää rää 25 ki lo met rin etäisyydellä ja toinen (seudullinen väes tö pohja in dek si) 50 ki lo met rin etäisyydellä kunnan väestöllisestä kes ki pistees tä. Indeksit las ke taan Tilastokeskuksen viiden vuoden välein tarkis ta mas ta ti las tos ta, joka koskee väestön jakautumista yhden ne liöki lo met rin ko koi sil le alueille. Kainuun kuntien kohdalla erityisen harvaan asutun alueen kriteerit täyt tä vät Hyrynsalmi, Kuhmo, Puolanka, Suomussalmi ja Vaala. Käytännössä poikkeusperuste tarkoittaa, että kunta, joka täyttää em. kri tee rin, voi hakea sen perusteella poikkeusta joko yksin tai yh des sä muiden kun tien kanssa. Sen sijaan kunta, joka ei itse täytä kri tee riä, voi hakea poikkeamista ainoastaan kunnan kanssa, joka kri tee rin täyttää. Täl löin kin uuden kunnan tulisi muodostaa toiminnallinen koko nai suus niissä olosuhteissa mitä alueella on. Aikataulu Selvitysten ja yhdistymisesitysten määräaika päättyy kuusi kuu kaut ta sen jälkeen, kun sote-järjestämislaki on hyväksytty edus kun nas sa. Sote-järjestämislaki on tarkoitus tuoda eduskunnan käsittelyyn kevät is tun to kau del la. Määräajasta säädetään vielä erikseen so te-järjes tä mis lain tultua hyväksytyksi. VM voi jatkaa em. määräaikaa yhdis ty mis sel vi tyk sen laajuuden tai muun erityisen vaativuuden pe rusteel la. Kainuun kunta- ja palvelurakenteen esiselvitys Kuntien asettaman tavoitteen mu kai ses ti selvitys toteutettiin koko maa kun taa koskevana esi sel vi tyksenä maa kun nan nykytilasta ja tule vai suu den ke hi tys suun nas ta. Selvitys to teu tet tiin Puolankaa lukuun ot ta mat ta koko Kainuuta kos ke vana poh ja kar toi tuk se na ilman alu eel li sia ennakkorajoituksia. Kainuun kunta- ja palvelurakenteen esi sel vi tyk sen loppuraportti luovutettiin kunnille Esiselvitys on perusselvitys ja vaihtoehtokartoitus siitä, missä tällä het kel lä maakunnassa ollaan, mil tä Kainuun tilanne näyttää ja mil laisia tulevaisuuden vaihtoehtoja on olemassa. Esiselvityksen lop pu tulok se na ei esitetty ehdotuksia ra ken teel li sek si ratkaisuksi, vaan se toi mii pohjatietoutena yh dis ty mis sel vi tys ten jatkotyöstössä.

4 Esiselvitys on luettavissa osoitteessa: Esiselvityksen johtopäätöksenä selvitysmies Antti Kuopila on kir jannut ylös tulevien ratkaisujen kannalta oleelliset kysymykset: 1. Toiminnan rahoitus - miten hoidetaan tasapuolisesti ja riittävän ta soi se na 2. Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen - miten uudistetaan pal ve lui ta, jotta niiden kohtuullinen saatavuus ja saavutettavuus voi daan turvata 3. Elinvoima - miten turvataan jatkossa esim. yritysten ja yh tei söjen toimintaedellytykset ja toisaalta miten houkutellaan uutta toimin taa 4. Päätöksenteko - miten turvataan mahdollisimman toimiva päätök sen te ko 5. Kuntien roolit - miten kuntien roolit saadaan yhteensovitettua muu tok seen ja mitä jatkossa tarkoitetaan kunnalla 6. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet - miten turvataan kun talais ten vaikuttamismahdollisuudet ja tuodaan uusia vai kut ta misen kanavia päätöksentekoon 7. Maakuntaliiton ja muiden maakunnallisten toimijoiden roolit - mi ten maakunnallisten toimijoiden tehtävät jatkossa hoidetaan 8. Muutoksen vaatimat resurssit vs. muutoksesta saatavat hyödyt - miten löytää aluetta palveleva järkevä muutos 9. Luottamus ja henkiset valmiudet muutokseen - mikä on Kainuun henkinen tila Selvitysmies lausuu raportissaan: "Kainuun maakunnan tuleva kunta ra ken teel li nen keskustelu luonnollisesti hallitsee yleistä kes kus telua. Hallintomallin valinta on kuitenkin - hieman kärjistäen - tois si jainen kysymys. Kainuun keskeisenä haasteena voidaan pitää pal ve luiden turvaamista väestön vanhetessa ja vähentyessä. Tämän vuok si jatkotyössä pääpainon tulisi olla palvelurakenteen sekä elin voi man kasvattamisen vaihtoehtojen tarkastelussa. Näiden kahden pää tavoit teen määrittely ja toteutus ovat keskeisessä roolissa Kai nuun tulevaisuuden suhteen. " Rakenteellisina vaihtoehtoina selvityksessä tuodaan esille: 1. Yhdistyvien kuntien Kainuu - yhden kunnan Kainuu - Kainuun aluekunta - useamman kunnan Kainuu 2. Yhteistyön Kainuu - nykyisen yhteistyön kehittäminen - maakuntamallin paluu - yhdistyvä Kainuu

5 Kuntarakenneselvityksen laatiminen Kainuun poliittinen johto ja kuntajohtajat ovat sopineet, että val mis tuneen esiselvityksen pohjalta ryhdytään työstämään varsinaista Kainuun kuntien kuntarakenneselvitystä lain edellyttämin tavoin. Kuntarakenneselvitystä tullaan työstämään ensisijaisesti kai nuu laisten palveluiden vaikuttavuutta ja palvelurakennetta tarkastellen se kä elin voi maa vahvistavia malleja etsien. Selvitystyön lop pu tu lok se na voi olla joko yksi tai useampia kuntaliitoksia, yhteistyön tii vis tä minen tai jokin muu alueen palvelut turvaava ja elinvoimaa lisäävä toi menpi de. Kuntien val tuus tot tekevät lopulliset päätökset mahdollisista kun ta lii tok sis ta ja / tai muut toimielimet muista yhteistyömuodoista. Selvitykseen osallistuvien kuntien tulee päättää selvitysavustuksen ha ke mi ses ta ja hallinnoinnista. Yksi kunta tai kuntien yhteistoimintaa hoi ta va organisaatio voi hallinnoida avustuksen hakemisen, käytön ja raportoinnin selvitysalueen puolesta. Lisätietoja antaa hallintojohtaja Tuija Aarnio, puh , sähkö pos ti muotoa etunimi.sukunimi@ kajaani.fi. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kainuun kuntarakenneselvitystyön aloitta mis ta varten Kajaanin kaupunki pyytää kaikilta Kainuun kunnilta mennessä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: 1. Lähteekö kuntanne mukaan kuntarakenneselvitykseen, joka tehdään ko ko Kainuuta koskevana ja jonka tuloksena voi olla esitys yhden kun nan Kainuusta, useamman kunnan Kainuusta, nykyisen kunta ra ken teen säilymisestä tai / lisäksi kaikissa vaihtoehdoissa yh teistyö muo to jen tiivistämisestä? 2. Aikooko kuntanne jo alkuvaiheessa jättäytyä koko Kainuuta koske van selvityksen ulkopuolelle ja aloittaa keskinäisen selvitystyön mah dol li ses ti jonkun toisen kunnan kanssa? Jos aiotte tehdä sel vitys työn pienemmällä alueella, niin yhteistyössä minkä kun nan kanssa? 3. Aikooko kuntanne hakea joko heti alkuvaiheessa tai mahdollisesti myö hem min poikkeamista selvitysalueesta jollakin lain mah dol lis tamal la erityisperusteella ja jos, niin minkä kunnan kanssa mah dol lises ti yhteistyössä? 4. Mikä olisi mielestänne sopiva organisaatio hoitamaan kun ta ra kenne sel vi tyk sen hallinnointia?

6 Kaupunginhallitus: Hyväksyi. KH (valm. Tuija Aarnio) Kajaanin kaupunki on lähettänyt Kainuun kunnille yllä olevan pää töksen mukaiset kysymykset vastattavaksi mennessä. Kajaanin kaupunki ei ole itse vielä ottanut kantaa esitettyihin ky symyk siin. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kajaanin kaupungin vastaukset yllä oleviin kysymyksiin: 1. Kajaanin kaupunki lähtee mukaan kuntarakenneselvitykseen, joka teh dään koko Kainuuta koskevana ja jonka tuloksena voi olla esitys yh den kunnan Kainuusta, useamman kunnan Kainuusta, nykyisen kun ta ra ken teen säilymisestä tai / lisäksi kaikissa vaihtoehdoissa yhteis työ muo to jen tiivistämisestä. 2. Kajaanin kaupunki ei jättäydy koko Kainuuta koskevan selvityksen ul ko puo lel le. 3. Kajaanin kaupunki ei hae poikkeamista selvitysalueesta missään vai hees sa. 4. Kajaanin kaupunki voi toimia kuntarakenneselvityksen hal lin noi jana. Kaupunginhallitus: Hyväksyi.