Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (96)

Transkriptio

1 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (96) Ympäristölautakunta Aika klo 09:00-11:06 Paikka Kokoushuone, Riistakatu 5 B, Iisalmi Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 40 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 41 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 42 Asioiden käsittelyjärjestys 5 43 Ympäristölupa louhinnalle ja murskaukselle, Mikko Tauriainen Ky 44 Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Pietikäinen Arto, Kiuruvesi 45 Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Linnilä Juhani, Kiuruvesi 46 Einari Vidgrenin helikopterikentän ympäristöluvan raukeaminen 47 Vastaselitys Vaasan hallinto-oikeudelle PSAVI:n päätöksestä Dnro PSAVI/12/04.08/2013 tehtyjen valitusten vastineista ja valitusten täydennyksistä 48 Lausunto Iisalmen veturitallin pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamista koskevasta ympäristölupahakemuksesta 49 Ympäristö- ja terveysvalvontapalveluiden osavuosikatsaus tammi - maaliskuu Viranhaltijapäätökset ajalta Tiedoksiannot Muut asiat

2 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (96) Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Harmoinen Unto Puheenjohtaja Kekkonen Anne Jäsen Malmivaara Niilo-Kustaa Varapuheenjohtaja Mehtonen Erkki Jäsen Nousiainen Risto Jäsen Tenhunen Kirsi Jäsen Tuovinen Merja Jäsen Veteli Martti Esittelijä, ympäristöjohtaja Juntunen Jyrki Ympäristöterv.huollon päällikkö Kauppinen Helli Pöytäkirjanpitäjä Allekirjoitukset Unto Harmoinen Puheenjohtaja Helli Kauppinen Pöytäkirjanpitäjä Asiat Pöytäkirja tarkastettu pvm Erkki Mehtonen Pöytäkirjantarkastaja Risto Nousiainen Pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja asetettu nähtäville Pöytäkirja pidetään nähtävillä keskiviikkona klo ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut -vastuualueen Iisalmen toimipisteessä

3 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (96) Ympäristölautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ymplk 40 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän hallintosäännön mukaan ko kous kutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan va ra puheen joh ta ja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsi teltävät asiat. Esityslista lähetetään kokouskutsun yhtey des sä. Kokouskutsu lähetetään vähintään neljä päivää ennen kokousta jäse nil le, kuntayhtymän toimitusjohtajalle, yhtymähallituksen pu heenjoh ta jal le, yhtymähallituksen toimielimeen nimeämälle edustajalle, kun ta yh ty män jäsenkuntien hallituksille ja muille, joilla on läs näolo-oi keus tai velvolli suus toimielimen päättämällä tavalla. Esityslistan tulee kunkin asian osalta sisältää esittelijän ehdotus ympä ris tö lau ta kun nan päätökseksi. Kuntalain 58 :n mukaan ympäristölautakunta on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Harmoinen Unto Kekkonen Anne Malmivaara Niilo-Kustaa Mehtonen Erkki Nousiainen Risto Tenhunen Kirsi Tuovinen Merja puheenjohtaja jäsen jäsen, varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen Ympäristöjohtajan päätösehdotus: Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

4 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (96) Ympäristölautakunta Pöytäkirjantarkastajien valinta Ymplk 41 Päätösehdotus: Ympäristölautakunta valitsee pöytäkirjantarkastajiksi Erkki Mehtosen ja Risto Nousiaisen. Päätös: Ympäristölautakunta valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Erkki Mehtosen ja Risto Nousiaisen.

5 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (96) Ympäristölautakunta Asioiden käsittelyjärjestys Ymplk 42 Päätösehdotus: Ympäristölautakunta hyväksyy esityslistan kokouksen asioiden käsittelyjärjestykseksi. Päätös: Ympäristölautakunta hyväksyi esityslistan kokouksen asioiden käsittelyjärjestykseksi.

6 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (96) Ympäristölautakunta Ympäristölupa louhinnalle ja murskaukselle, Mikko Tauriainen Ky 205/ /2013 Ymplk 43 Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Maarit Walta, puh ASIA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa kiviaineksen lou hin nal le ja murskaukselle, Sonkajärvi 2. HAKIJA Mikko Tauriainen Ky Matarantie SUKEVA Hakijan yhteyshenkilö: Esa Tauriainen, p , mikko.tauriainenky@co.inet.fi Y-tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lupaa haetaan kiviaineksen louhinnalle ja murskaamiselle tois taisek si voimassaolevana. Toimintapaikka sijaitsee Sonkajärven kunnan Ryhälänmäen kylässä tilalla Laitamäki (kiinteistötunnus ). Tilan Laitamäki omistaa Ari Sirviö. Mikko Tauriainen Ky:llä on vuokra so pi mus omistajan kanssa maa-ainestenotosta tilan alueella. Koordinaatit: itä, pohjoinen 4. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille ja sitä on täydennetty , , sekä LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOI- MI VAL TA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 c ja e) kohtien mukaan kivenlouhimo ja murskaamo, joiden toiminta-aika on yhteensä vä hin tään 50 päivää, edellyttävät ympäristöluvan.

7 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (96) Ympäristölautakunta Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 7 a ja b kohtien mukaan lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. 6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAA VOI TUS TI- LAN NE Maa-ainesalueelle on myönnetty Sonkajärven kunnan rakennusvalvontajaostossa maa-aineslupa m3ktr ko konais ot to mää räl le 10 vuoden ajalle. Lupa päättyy Pää tökses tä on valitettu Kuopion hallinto-oikeuteen ja päätös on kumottu me net te ly vir heen perusteella ( Dnro 00074/14/KU/5404). Ympäristöministeriön hyväksymässä Pohjois-Savon maakun ta kaa vas sa 2030 eikä POSKI- projektissa ole Laitamäki tilaa kos ke via merkintöjä. 7. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminta-alue sijaitsee Ryhälänmäen kylässä Sonkajärven kunnan kes kus tas ta noin 11 km linnunteitse luoteeseen. Toiminta-alue si jaitsee 5-tien varrella Kainuunmäen tienristeyksen pohjoispuolella noin 100 m 5-tiestä länteen. Suunniteltu varasto- ja toimintakenttä si joittuu noin 50 m etäisyydelle 5-tiestä. Tilan pinta-ala on 35 ha, josta var si nai sen suunnitelma-alueen kokonaispinta-ala varastoalueineen on noin 1,8 ha. Suunniteltu ottotaso on +146m mpy. Toiminta-alueen lähimmät vakituiseen asumiseen käytettävät asuinkiin teis töt; Metsäpirtti ( ), Pihlajamäki ( ) ja Lai ta la ( ) sijaitsevat toiminta-alueesta noin 310 metriä ete lään, luoteeseen ja koilliseen. Seuraavaksi lähinnä sijaitsevat vaki tui seen asumiseen käytettävät asuinkiinteistöt ovat Lähemäki ( ) noin 450 m päässä ja Vanhapaikka ( ) noin 500 m päässä luoteessa. Lähin vapaa-ajan asumiseen käy tettä vä kiinteistö on Kulvemäki ( ) noin 460 m etäisyydellä toi min ta-alu ees ta pohjoiseen. Toiminta-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luo kitel tu pohjavesialue on Kylmäkorpi ( ), joka on I-luokan pohja ve si alue (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) ja sijaitsee noin 5 kilometrin päässä Vieremän kunnan puolella. Lähimmät talousvesikaivot sijaitsevat kiinteistöillä Lähemäki ( ), josta etäisyys toiminta-alueelle on noin 450 m ja Pihla ja mä ki ( ), josta etäisyys toiminta-alueelle on noin 310 m. Kiinteistöllä Metsäpirtti ( ) sijaitsee myös ta lous ve sikai vo (etäisyys noin 310 m toiminta-alueelle), mutta kiinteistön talous ve si tulee Aittokosken vesiosuuskunnan vesijohtoverkosta. Lisäk si Lähemäki-tilalla ( ) sijaitsee lähde.

8 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (96) Ympäristölautakunta Toiminta-alueen läheisyydessä ei ole arvokkaita luontokohteita tai mai se ma-aluei ta. Toiminta-alue rajautuu kaikissa ilmansuunnissa met sä ta lous aluei siin. Kulkuyhteys alueelle on tällä hetkellä 5-tieltä. Louheenajoa varten toi min ta-alu eel le rakennetaan uusi tieyhteys Kainuunmäen tielle ja ny kyi nen liittymä 5-tielle poistetaan. 8. LAITOKSEN TOIMINTA 8.1 Yleiskuva toiminnasta Toiminta-alueella louhitaan ja murskataan kalliota Mikko Tauriainen Ky:n tarpeisiin. Asemat ja muut tarvittavat koneet tuodaan alueelle jo kais ta louhinta- ja murskauskertaa varten ja viedään kunkin toimen pi teen jälkeen pois alueelta. Louhinnan ja murskauksen tekee ku ta kin työtä varten valittu urakoitsija. Kuormauksen ja kuljetuksen Mik ko Tauriainen Ky suorittaa omana työnään. Murskauksen jälkeen murs keet varastoidaan alueella tien varteen varastoalueelle la jeittain. Kaikki murskattava kiviaines otetaan alueelta. Kallion louhinnan vaiheita ovat kallionporaus, kiviaineksen ir rot ta minen räjäyttämällä ja räjäytetyn louheen pienentäminen (ri kot ta minen). Louhintaa tehdään vuosittain, arviona 2 kertaa vuodessa ja lou hin ta jak so kestää kerrallaan noin 2 viikkoa. Kullakin lou hin ta jaksol la arvioidaan olevan 1 2 räjäytyskertaa. Louhintaa voidaan tehdä ympärivuoden. Louhintaa tehdään irrottamalla yhdellä lou hin tajak sol la noin t kiveä. Koska toiminnan etäisyys melulle alttiisiin kohteisiin on alle 500 met riä, VnA 800/2010 mukaisesti noudatetaan seuraavassa esi tet tyjä toiminta-aikoja: Kallion porausta tehdään arkisin (maa nan tai-perjan tai) klo välisenä aikana. Kallion räjäytykset tehdään ar ki sin (maanantai-perjantai) klo välisenä aikana. Louheen rikotusta tehdään arkisin (maanantai-perjantai) klo välisenä aikana. Murskausta tehdään arkisin (maanantai per jan tai) klo välisenä aikana. Murskausta tehdään louhintajaksojen jälkeen eli arviolta 2 kertaa vuo des sa ja noin 3 4 viikkoa kerrallaan. Murskausta voidaan tehdä ympärivuoden. Yhteensä toimintapäiviä (sis. louhinta ja murskaus) alueella on noin päivää vuodessa. Valmiiden murs keiden lastaus sekä kuljetukset tapahtuvat arkipäivisin (maa nan tai-perjan tai) klo välisenä aikana sekä tarvittaessa, erityisestä syys tä, myös lauantaisin klo mikäli materiaalin kuljetus on urakoinnin vuoksi tarpeen.

9 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (96) Ympäristölautakunta Louhinta ja murskaus Louhinta tehdään räjäyttämällä alueella olevaa kalliota. Kallion päällä olevat pintamaat poistetaan ja kallioon porataan räjäytyksiä varten tarvittavat reiät käyttäen vaunuporauskalustoa. Räjäytykset tehdään Kemiitti- ja Aniitti-räjähdysaineella siten, että yhdellä kerralla ir ro te taan noin tonnia kiveä. Louhinta toteutetaan avo lou hin ta na. Arvioitu vuosittainen ottamismäärä voi vaihdella huomat ta vas ti louheen ja eri murskelaatujen kysynnän mukaan. Lou hintaa tehdään arviolta 2 vuodessa, kunkin louhintajakson pituus on noin 2 viikkoa. Kullakin louhintajaksolla arvioidaan olevan 1 2 räjäy tys ker taa. Louhintaa voidaan tehdä ympärivuoden. Kalliosta ir rotet tu louhe murskataan ja murske varastoidaan murskekoon mukaan la ji te lui na eri varastokasoihin varastoalueella. Murskausaseman vuosittainen toiminta-aika on 2 kertaa vuodessa, lou hin ta jak so jen jälkeen ja noin 3 4 viikkoa kerrallaan. Murskausta voi daan tehdä ympärivuoden. Murskausaika sijoittuu arkipäiviin (maa nan tai perjantai) klo välille. Murskattava louhe kuor mataan murskauslaitokselle kauhakuormaajalla tai kaivinkoneella alueel la olevalta louhintapaikalta. Louheen murskaus tapahtuu esi- ja jäl ki murs kai mil la, joiden välissä käytetään mahdollisesti vä li murskain ta. Lisäksi murskauslaitteistoon kuuluu seuloja ja kuljettimia. Murskauslaitos voi olla joko Lokotrack-tyyppinen liikkuva murs kauslai tos tai ns. perinteinen murskauslaitos. Lokotrack-tyyppinen murskaus lai tos on tela-alustainen, ja se liikkuu louhosrintamaa mukaillen murs kauk sen aikana. Murskauslaitoksen tyyppi määrittää sen, miten maaperäsuojaus kuta kin murskauskertaa varten toteutetaan. Murskauslaitoksen öljyä tai polttoainetta sisältävien osien alta maaperä suojataan, tiiviillä maa-ai nek sel la tai öljynsuojamuovilla, jonka päälle tulee hie no jakois ta maa-ainesta sekä reunoille maavallit. Suojaus voidaan to teuttaa myös muulla, vastaavan suojan antavalla rakenteella. Murs kauslai tos tuottaa vuorokaudessa keskimääriin tonnia eri murs ke la jik kei ta. Tuotteiden yhteinen arvioitu keskimääräinen vuo situo tan to on m³ ja maksimissaan vuosituotanto on m³.

10 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (96) Ympäristölautakunta Louhinnassa ja murskauksessa käytetään seuraavia raaka-aineita: Raaka-aine Varastotilavuus (tn) Keskimääräinen ku lutus (tn/v) Maksimikulutus (tn/v) Kallion kiviaines/louhe Räjähdysaineet Työkoneiden polttoöljy Työkoneiden voi te lu aineet Aggregaatin polttoöljy Perinteisen murskauslaitoksen tarvitsema käyttöenergia tehdään ag gre gaa til la, jossa on litran kokoinen kevyttä polttoöljyä sisäl tä vä suojarakenteinen (2-vaippainen tai valuma-altaallinen) poltto ai ne säi liö. Aggregaatti sijaitsee esim. erillisessä vaunussa, jonka al le tehdään tarvittavat maaperän suojausrakenteet. Työkoneiden ja aggregaatin polttoöljy varastoidaan kak si vaip pai sessa lukittavassa säiliössä (noin litran säiliö, max litran säi liö), jossa on ylitäytönesto ja laponesto. Erillisen varastoalueen maa pe rä suojataan 50 cm paksulla savesta tai siltistä rakennetulla tii viil lä maakerroksella tai 0,5 mm vahvuisella polttoainetta kes tä vällä öljynsuojamuovilla, jonka päälle tulee 20 cm:n kerros hie no ja koista maa-ainesta tai muu vastaava tiivis rakenne sekä sen va rus tetaan reunakorokkeella tai vastaavalla. Alue voidaan myös as fal toida. Suojaus tehdään siten, että vahinkotilanteessa mahdollisesti maa han päätyvä öljy saadaan helposti talteen poistamalla suo jausker rok sen päällä oleva hiekkapitoinen aines. Suoja-alueesta tehdään riittävän suuri, jotta myös säiliöiden letkut ja putket mahtuvat sen sisälle ja että tankkaus onnistuu samalla alueella. Näin mah dolli set tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet saadaan helposti pois tet tua, eikä öljyä leviä maaperään. Alueella varastoidaan polttoaineita vain louhinnan ja murskauksen ai ka na. Polttoainesäiliö täytetään kerran ennen toimintajakson al kamis ta sekä tarvittaessa toimintajakson aikana. Työkoneiden voiteluaineet varastoidaan ainoastaan toiminta-aikana alu eel la olevalla erillisellä varastoalueella lukittavassa merikontissa (esim. aggregaatti/huoltovaunussa), jossa on lukitus ja suoja-allas.

11 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (96) Ympäristölautakunta Alueella tuodaan imeytysainetta tai imeytysmattoja mahdollisten vuo to jen kiinni saamiseksi. Murskeet kuljetetaan murskauslaitokselta varastoalueella, joka va litaan murskauksen edetessä tarpeen mukaan. Varastoalueen maape rä tiivistetään siten, että murskeet eivät painu maaperään. 8.3 Toiminnassa muodostuvat jätteet Jätteitä muodostuu työmaan toimistorakennuksessa/sosiaalitiloissa se kä koneiden ja laitteiden huolloissa. Yhdyskuntajätteet kerätään umpinaiseen 0,5 m³:n jäteastiaan ja toimi te taan Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n Peltomäen jätekeskukseen. Mah dol li ses ti syntyvät paperi- ja pahvijätteet pidetään erillään se kajät tees tä. Muutoinkin jätejakeet säilytetään erillään toisistaan, ja mah dol li suuk sien mukaan ohjataan hyötykäyttöön. Varastoalueelle si joi te taan henkilöstön käyttöön kompostoiva wc, jota käyttävät kaikki alueella toimivat työntekijät. Kompostoitunut jäte kuljetetaan pois tar vit taes sa. Jäteöljy varastoidaan Mikko Tauriainen Ky:n korjaamolla 1,5 m³:n säi liöis sä, jotka on sijoitettu voiteluainevarastoon. Myös akut ja öljyn suo dat ti met varastoidaan edellä mainitussa varastossa. Yritys toi mit taa vaaralliset jätteet asianmukaisesti esim. Ekokem Oy:lle, ja va ras toin nin aika pitää vaaralliset jätteet erillään niin muista jä te jakeis ta kuin toisista vaarallisista jätteistä. Jätteiden varastointi ta pahtuu varastoalueella sosiaalitilojen yhteydessä. Jätteiden toimituksista pidetään kirjaa. Vaarallisten jätteiden toi mitus ten kuitit säilytetään. Mahdollisissa häiriöissä tai vuodoissa polttoaineella tai öljyllä likaan tu nut maa-aines viedään Peltomäen jätekeskukseen kä si tel täväk si.

12 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (96) Ympäristölautakunta Louhinnassa ja murskauksessa syntyvät jätteet ja niiden käsittely: Jäte Muodostuva määrä (tn/vuo si) Toimituspaikka Yhdyskuntajäte 1 Peltomäen jätekeskus Paperi ja pahvi 0,1 Peltomäen jätekeskus Metallit 1,5 Kuusakoski Oy Voiteluainejäte 0,5 Ekokem Oy Liuotinjäte 0,1 Ekokem Oy Muu vaa ral linen jäte 0,1 Ekokem Oy Alueelle on laadittu kaivannaisjätteiden jä te huol to suun nitel ma. Alueelta muodostuu kaivannaisjätteeksi luokiteltavista jät teistä pintamaita (noin m3-ktr) sekä kantoja ja hakkuutähteitä (noin 200 m3-ktr). Pintamaat ja muut alueen raivaamisessa syntyneet sekalaiset maamas sat läjitetään maa-ainesalueen reunoille. Ensimmäisellä toi minta jak sol la pintamaat läjitetään alueen eteläreunalle, Kai nuun mä entien risteyksen suuntaan. Sekä pintamaat että kannot ja hak kuu tähteet käytetään alueen maisemointiin. 9. PÄÄSTÖT JA NIIDEN EHKÄISEMINEN 9.1 Päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin Toiminta-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Päästöjä maaperään voi tulla poltto- ja voiteluaineiden varastoista, ase mi ne voiteluainevuodoista sekä työkoneiden poltto- ja voi te lu ainei den vuodoista. Päästöjä ehkäistään varastoimalla polttoaineet suojarakenteisissa säi liöis sä ja varastoimalla voiteluaineet ja vaaralliset jätteet tii vispoh jai ses sa varastossa. Lisäksi aggregaatin polttoainesäiliön maape rä sekä voiteluainevaraston ja työkoneiden polttoainesäiliöiden va ras to aluei den maaperä suojataan 50 cm:n paksuisella tiiviillä maa-ai nes ker rok sel la tai 0,5 mm paksulla öljynsuojamuovilla sekä sen päälle tulevalla 20 cm:n paksuisella hienojakoisella maa-ai neksel la ja reunakorokkeella.

13 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (96) Ympäristölautakunta Suojattu alue puhdistetaan välittömästi, mikäli sille valuu voitelu- tai polt to ai nei ta ja pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan luvan saa neeseen käsittelypaikkaan. Alueella on 200 litraa imeytysturvetta tai imey tys mat toa, joka varastoidaan varastokontissa. Vuodoista il moite taan ympäristölupaa valvovalle viranomaiselle ja palolaitokselle. Hen ki lö kun ta ohjeistettu vahinkotilanteita varten. Käytetyillä räjähdysaineilla ei ole vaikutusta pohjavesiin. Lou hokseen tulevat sade- ja sulamisvedet johdetaan pois poraamalla louhok sen pohja noin 1 % kallistuksella nousevaksi. Sade- ja su la misve det valuvat Jari Luukkosen kiinteistön (Laitala ) suun taan ja asiasta on sovittu kiinteistön omistajan kanssa. Murskaus ase man aggregaatin ja työkoneiden polttoöljy säilytetään suo jara ken tei ses sa 2-vaippasäiliössä maaperäsuojatulla alueella. Asemien erilliset laitteet on varustettu kukin omalla suoja-altaalla, johon mah tuu kaksinkertainen määrä kussakin laitteessa käytettävää voite lu- tms. ainetta ja öljyä tai polttoainetta sisältävien osien alle to teute taan maaperäsuojaukset. Lisäksi jokainen työyksikkö on va rus tettu rajakatkaisimella, joka katkaisee virran ja sammuttaa moottorin es täen esim. laitteen vaurioitumisen mahdollisen öljyvuodon ta pahtues sa sekä katkaisee öljyn virtauksen esim. katkenneesta öl jy putkes ta. Alueella varastoidaan polttoaineita vain louhinnan ja murskaa mi sen aikana. Voiteluaineet varastoidaan lukittavassa tilassa, esim. ag gre gaat tivau nun varastotilassa. Alueelle ei tule vesijohtoa, eikä alueella ole viemäröintiä. Vettä käyte tään alueella tarvittaessa alueen pölyämisen estämisessä. Pö lynsi don taan tarkoitettu puhdas kasteluvesi tuodaan tarvittaessa alueel le säiliöautolla tai otetaan alueella olevista painanteista (jos sade vet tä kertyy). Kasteluvedet imeytyvät maaperään. 9.2 Päästöt ilmaan Louhinnassa syntyy pölyä porauksissa, räjäytyksissä sekä louheen las tauk ses sa. Toiminnassa syntyvän pölyn leviämistä on arvioitu tielai tok sen julkaisun Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ym pä ristön suo je lu 1994 tietojen perusteella. Murskausasemalla syntyy pölyä kuljetuksissa, murskauksessa sekä seu lon nois sa. Murskausasema kuuluu tielaitoksen ym pä ris tön suo jelu jul kai sun (TIEL ) mukaiseen luokkaan C. Luokituksen mukai ses sa siirrettävässä asemassa pölyn haitallista leviämistä ym päris töön on vähennetty koteloimalla pölyä aiheuttavia työvaihteita ja kas te le mal la kesäaikaan kiviainesta.

14 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (96) Ympäristölautakunta Aseman pölypäästön on arvioitu leviävän haitallisena noin 200 metrin etäisyydelle. Murskekasojen sijoittamisella varastoalueen 5-tien ja koilliselle Laitalan tilan puoleiselle reuna-alueelle pölyn ja myös murs kauk ses ta aiheutuvan melun, haittoja pystytään pienentämään. Toiminta-alueelle rakennettava uusi tie tulee olemaan murs ke pin tainen, joten sen käyttämisestä ei arvioida tulevan pölyhaittoja. Ramboll Finland Oy on laskenut Laitamäen kal lio ki vi ainek sen ottoalueen toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan. Päästöt on laskettu työkoneiden ominaispäästöjen ja käsiteltävien ma te ri aali vir to jen perusteella keskimääräisille (7 000 t/a) ja maksimaalisille ( t/a) tuotantomäärille. Työkoneiden polttoaineena käytetään ke vyt tä polttoöljyä (lämpöarvo 42,8 MJ/kg). Arvioidut päästöt ilmaan Laitamäen kalliokiviaineksen ottoalueella: Päästö Keskim. vuosipäästö (t/a) Suurin vuosipäästö (t/a) Hiukkaset (sis. pölyn) 0,04 0,06 NOx 0,30 0,43 SO2 0,01 0,02 CO2 20,2 28,9 9.3 Melu ja tärinä Louhinnassa syntyy melua porauksissa, räjäytyksissä, rikotuksessa se kä louheen lastauksessa. Melu leviää kivenmurskauksessa hai talli se na noin 500 metrin etäisyydelle. Murskausasemalla syntyy melua kuljetuksissa, murskauksessa sekä seu lon nois sa. Murskausasema kuuluu tielaitoksen ym pä ris tön suo jelu jul kai sun (TIEL ) mukaiseen luokkaan C. Louhinnan edetes sä murskaustoiminta siirtyy osaksi louhoksen sisälle, joka vä hentää varsinkin murskauksesta ja rikotuksesta aiheutuvaa melua. Murskekasojen sijoittamisella varastoalueen 5-tien ja koilliselle Laita lan tilan puoleiselle reuna-alueelle murskauksesta aiheutuvan melun haittoja pystytään pienentämään niin, ettei niistä ole haittaa asutuk sel le.

15 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (96) Ympäristölautakunta Laitamäen kalliokiviaineksen ottoalueelle suunnitellusta toiminnasta on tehty melu- ja tärinäselvitys (Ramboll Finland Oy). Melu mal lin nus tehtiin DataKustik CadnaA 4.2 mallinnusohjelmalla, joka poh jau tuu yhteispohjoismaisiin laskentamalleihin. Ohjelma on aluelas ken ta mal li, joka laskee melutasot vähän ääntä vaimentavissa olo suh teis sa ja malliin syötetään lähtötietoina mm. laskenta-alueen maas ton muo dot sekä äänilähteiden melupäästötiedot. Ohjelma laskee melun A-painotetun keskiäänitason (LAeq). Mallinnuksen maasto ai neis to na on käytetty Maanmittauslaitoksen korkeusaineistoa ja si tä on täydennetty mittausaineistolla. Räjäytysten aiheuttamaa melua ei mallinnuksissa huomioitu niiden vähäisestä määrästä johtuen. Melun leviäminen mallinnettiin kolmessa ottotoiminnan etenemisen mu kai ses sa tilanteessa (alku-, keski- ja lopputilanne ). Al ku ti lan teessa murskauslaitteisto ja iskuvasara sijaitsevat toiminta-alueella ja siir ty vät louhinnan edetessä ottoalueen pohjalle. Poravaunu si jaitsee ottorintauksen päälle ja pyöräkuormaaja sijaitsee toi min ta-alueel la kaikissa vaiheissa. Malleissa huomioitiin alueella oleva lou hinta rin ta uk set sekä ottoalueen reunoille rakennettavat 2 4 metriä kor keat meluvallit. Melumallinnuksen perusteella toiminnan aiheuttamat päiväajan keski ää ni ta sot (LAeq) lähimmillä asuinkiinteistöillä toiminnan al ku ti lantees sa ovat välillä db, puoliväissä välillä db ja loppu ti lan tees sa db. Lähimmällä vapaa-ajanasunnolla vas taavat keskiäänitasot ovat kaikissa toiminnan vaiheissa 42 db. Toi minta-aluet ta lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat yli 300 metrin etäi syy del lä melulähteistä, joten toiminnasta aiheutuva melu ei toden nä köi ses ti ole merkittävästi impulssimaista eikä mal lin nus tu loksiin ole tehty impulssimaisuuskorjausta (+5 db). Näin ollen murskauksen tuottama melu ei ylitä Valtioneuvoston päätök sen (993/1992) melun ohjearvoa (Melun A-painotettu kes ki ää nita so (ekvivalenttitaso) päivällä klo 7-22) ympärivuotisesti asutuille kiin teis töil le 55 db(a) lähimmillä vakituisesti asutuilla kiinteistöillä (Met sä pirt ti, Pihlajamäki ja Laitala) eikä 45 db(a) lähimmällä vapaa-ajan asun nol la (Kulvemäki) kun ottoalueen reunoille on ra kennet tu melumallinnuksen mukaiset 2 4 metrin korkuiset meluvallit. Louhintaräjäytys synnyttää kallioon jännitysaallon, joka aiheuttaa kiven irtoamisen lisäksi tärinää. Louhintatoiminnassa muodostuu tä rinää merkittävässä määrin ainoastaan louhintaräjäytyksissä. Tärinän le viä mi seen vaikuttavat maa- ja kallioperäolosuhteet. Laitamäen kallio ki vi ai nek sen ottoalueen lähiympäristön maaperä on moreenia, joka vaimentaa tärinän leviämistä. Tärinämittauksista ja tärinän oh jear vois ta ei Suomessa ole virallisia säädöksiä, joten yleisesti ar vioinnis sa käytetään STM:n ohjeita joissa vahinkovaaran mittana pi detään pystysuuntaisen heilahduksen huippuarvoa.

16 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (96) Ympäristölautakunta Louhinnan panostusmäärät louhinnan vaikutusalueella tullaan määrit tä mään asiantuntijan toimesta ennen toiminnan aloittamista teh täväs sä louhintasuunnitelmassa. Panosmäärät mitoitetaan niin, ett eivät tärinän ohjearvot ylity lähimmissä häiriintyvissä kohteissa (noin 310 m), eikä vaurioita louhinta-alueen ympäristössä oleville ra kennuk sil le tai rakenteille synny. Louhintaräjäytyksistä aiheutuva hetkel li nen tärinä tullaan aistimaan laajahkolla alueella louhinta-alueen ym pä ris tös sä jolloin se voidaan kokea häiritsevänä. Lähimpien kiinteistöjen tärinämittaukset tehdään tarvittaessa jo kaisen louhintakerran yhteydessä ja katselmukset ennen jokaista louhin ta kertaa. 9.4 Liikenne Aseman toiminta-aikana alueelle tulee 10 kevyen liikenteen käyntiä vuo ro kau des sa ja 5 10 raskaan liikenteen käyntiä vuorokaudessa. Lii ken net tä on arkipäivisin (maanantai perjantai) klo vä lil lä. Valmista murskemateriaalia kuljetetaan tarpeen mukaan työ koh teisiin koko vuoden aikana arkipäivisin ja myös viikonloppuisin, mikäli ma te ri aa lin kuljetus on urakoinnin vuoksi tarpeen. Mikko Tauriainen Ky:n toimiminen aliurakoinnissa teidenhoitotehtävissä, joissa murskei ta kuljetetaan mm. teiden korjaukseen ja ylläpitoon, voi vaatia kul je tuk sia myös arkipäivien ulkopuolisina ajankohtina. 9.5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Hakijan mukaan louhinnassa ja murskauksessa käytetään parasta käyt tö kel pois ta tekniikkaa. Louhinta on avolouhintaa ja murs kaukses sa käytetään esim. Metso Mineralsin nykyaikaisia murs kaus laitok sia. 10. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakija arvioi, että toiminnalla ei ole vaikutusta luon non suo je lu ar voihin, koska alueella ei ole arvokkaita luontokohteita tai mai sema-aluei ta. Alue ei sijoitu pohjavesialueelle eikä vesistön läheisyyteen. Vai kutuk sia vesien laatuun ja maaperään torjutaan hakemuksessa ku vatuil la poltto- ja voiteluaineiden varastoinnissa käytettävillä suo ja raken teil la ja onnettomuuksissa keräämällä valunut aine nopeasti talteen. Toimet ovat hakijan mukaan riittävät ottaen huomioon alueen ym pä ris tö olot, josta syystä toiminnalle ei ole vaikutuksia vesien laatuun tai maaperään.

17 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (96) Ympäristölautakunta Louhinnassa ja murskauksessa syntyvä pöly ei hakijan mukaan aiheu ta haittaa lähimmälle asutukselle, koska toiminta on lyhyt kestois ta. Hakijan mukaan melusta ja tärinästä ei ole haittaa lähiasutukselle, kos ka melun ja tärinän haittoja vähennetään hakemuksessa esi tellyil lä toimilla. 11. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Louhinnasta ja murskauksesta pidetään työmaapäiväkirjaa. Päi väkir jaan merkitään päivittäin tuotantomäärät sekä laitteiden huollot ja poik keuk sel li set tapahtumat kuten onnettomuudet. Myös alueelle va ras toi ta vien materiaalien määrästä pidetään kirjanpitoa. Kirjanpito on lupaa valvovien viranomaisten saatavilla tarvittaessa. Toimintajaksojen aloittamisesta ja lopettamisesta ilmoitetaan ym päris tön suo je lu vi ran omai sel le. Viranomaiselle raportoidaan toi min nasta vuosittain ja tarvittavien mittausten sekä tarkkailujen tulokset ilmoi te taan niiden valmistuttua. Jätteiden toimituksista pidetään kirjaa. Vaarallisten jätteiden toi mitus ten kuitit säilytetään. Jätteistä pidettävä kirjanpito on ym pä ris tö lupaa valvovien viranomaisten saatavilla tarvittaessa. Kaikkia päästöjä ei mitata, mutta päästöjen määrä pidetään ha kemuk sen mukaisena tarkkailemalla ja huoltamalla asemien laitteita päi vit täin, sekä hillitsemällä tarvittaessa pölyämistä ja pölyn le viämis tä. Poikkeukselliset päätöt merkitään työmaapäiväkirjaan. 12. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Onnettomuusriskiä aiheuttavat louhinnan räjäytystyöt, polt to ai neiden varastointi, voiteluaineiden varastointi, tankkaus, vaarallisten jät tei den varastointi, työkoneiden vuotoriski sekä aseman toi min tahäi riöt ja mahdolliset tulipalot. Louhinnan onnettomuuksia estetään käyttämällä asiantuntevaa räjäy tys ura koit si jaa. Polttoaineiden, voiteluaineiden ja vaarallisten jättei den varastoinnin sekä työkoneiden varastoinnin aiheuttamaa ympä ris tö ris kiä vähennetään hakemuksessa kuvatuilla suojauksilla ja si joit ta mal la varastot turvalliseen paikkaan. Asemien toi min ta häi riöitä ja muita onnettomuuksia vähennetään huolloilla ja tarkkailulla.

18 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (96) Ympäristölautakunta Tarvittaessa asemat pysäytetään, korjataan vika tai poistetaan häiriö. Vuodon sattuessa ryhdytään välittömästi torjuntatoimiin es tä mällä vuodon jatkuminen sekä imeytetään vuotanut aines imey tys ai neeseen tai poistetaan pilaantunut maa-aines. Pilaantunut maa-aines ja käy tet ty imeytysaine toimitetaan luvan saaneeseen kä sit te ly paikkaan. Onnettomuudesta ilmoitetaan välittömästi palolaitokselle ja ym pä ristön suo je lu vi ran omai sel le. Asemalla on näkyvässä paikassa kir jal liset ohjeet ilmoitusten tekemisestä onnettomuustilanteessa. Aseman hen ki lö kun taa on myös koulutettu toimimaan erilaisissa on net tomuus- ja häiriötilanteissa. Tarvittaessa ulkopuolisten pääsy alueelle estetään alueelle tulevalle tiel le asennettavalla puomilla. 13. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 13.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Sonkajärven kunnan ilmoi tus tau lul la Kuulutusta koskeva ilmoitus on jul kais tu Miilu-lehdessä. Kuulutuksesta on lisäksi annettu tie to erikseen niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee Lupahakemuksen täydennykset ja selvitykset Mikko Tauriainen Ky:tä on pyydetty täydentämään hakemusta ja sitä on täydennetty , , sekä Tarkastukset Ympäristönsuojelun tehtäväalue on käynyt toiminta-alueella tar kastuk sel la ja Tarkastusmuistiot on liitetty asia kir joihin.

19 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (96) Ympäristölautakunta Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja. Hakemuksen johdosta on jätetty kaksi (2) muistutusta. Matti ja Mirja Kaikkonen (muistutus saapui ): Asumme Pihlajamäki (RN:o 1:19) tilalla eli Laitamäki-tilan naa pu rissa. Meitä ei ole kuultu ko. asiassa lainkaan. Alueella, samassa kallios sa, johon lupa on myönnetty, sijaitsee vedenottopaikkamme pora kai vo. Kylän yhteinen lähde sijaitsee myös noin 500 metrin päässä louhosalueesta. Pihapiiristämme ei ole vaadittua 300 metriä louhokselle. Tarkkaa mit taus ta emme pystyneet suorittamaan, sillä louhosaluetta ei ole mer kit ty maastoon. Louhinnasta aiheutuu pihapiiriimme melu- ja pöly hait to ja. Louhoksen tulo aiheuttaa kiinteistömme arvon alen tu mista. Vaadimme, että yllä mainitut seikat tutkitaan ja selvitetään pe rusteel li ses ti. Arto Kauppinen (muistutus saapui ): Sonkajärven kunnan rakennusvalvontajaosto on myöntänyt toi minnal le maa-ainesluvan ( 14). Olen jättänyt maa-ai nes luvas ta muistutuksen, jota ei lupaa maa-aineslupaa myönnettäessä kä si tel ty. Asun noin 300 metrin etäisyydellä louhinta- ja murskausalueesta. Ko ti ni ja maa-ainestenottopaikan välissä on hakkuuaukea ja nuorta met sää. Louhinta- ja murskausmelun etenemistä tehokkaasti hil lit sevät murskeen varastointikasat on hakemuksessa esitetty si joi tet tavak si valtatie nro 5:n ja toiminta-alueen väliin. Koska murskeen varas to ka so jen sijoittelulla ei voitane tehdä tehokasta melun ete ne mises tet tä toiminnan alkuvaiheessa, katson tarpeelliseksi kiinnittää ympä ris tö lu van käsittelijöiden huomiota riittäviin meluesteisiin. Liikenne alueelta ohjataan hakemuksen mukaan lähimmän asuin raken nuk sen eli kotini puolelta. Vaihtoehtoisesti melusuojelullisista syis tä sekä pölyhaittojen estämiseksi liikenen olisi parempi ohjata tilan pohjoispuolelta, jossa etäisyys asutukseen on pidempi. Pöly Maa-aineslupahakemuksen liitteenä olleen kai van nais jä te suun ni telman mukaan kohteessa ei synny kivipölyä tai kivituhkaa. Haluaisin koh te liaim min muistuttaa, että kallion louhinnassa ja murskauksessa syn tyy edellä mainittuja aineksia aina, ja ne ovat myös mahdollinen pö ly hai tan aiheuttaja lähimmissä asuinrakennuksissa. Pyydän, että

20 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (96) Ympäristölautakunta tä mä asia tultaisiin huomioimaan ympäristölupahakemuksen kä sit telys sä tarvittavassa laajuudessa, sillä pölyn leviäminen on asian mukai sin toimin estettävissä. Pölyn leviämistä tulisi estää pu do tus korkeuk sia säätelemällä sekä riittävällä kastelulla, sillä toiminta-alueen ja kotini välinen kasvillisuus on vähäistä. Lisäksi toiminnan har joit tajal ta tulisi vaatia taloni kohdalta Kainuunmäen tien mahdollisesta suo laa mi ses ta pölyhaittojen ehkäisemiseksi koska liikenne lisääntyy ki vi ai nes kul je tuk sis ta johtuen risteysalueella. Melu ja tärinä Käsitykseni mukaan louhinnan ja murskauksen melusta tehdyt tut kimuk set osoittavat, että 55 db meluvyöhyke tavallisesti rajoittuu metrin säteelle toiminta-alueesta, ellei erillisiä suo jaus toimia ole tehty (ks. esim. Tielaitoksen opas (1994); Ki ven murs kauksen ja louhinnan melu ympäristössä (Kahri 2009). Eteneminen riippuu mm. maastonmuodoista ja väliin jäävästä kasvillisuudesta ja met säs tä. Liitteenä olevan melumallinnuksen mukaan kohteen melu ei etenisi noin pitkälle. Vn:n asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja ki ven murskaa mo jen ympäristönsuojelusta on myös esittänyt jonkinlaisena suo ja etäi syy te nä sekä melulle että pölylle jo mainitun 500 metriä. Sa mai sen asetuksen 3 mukaan 300 metriä on minimietäisyys minkä tahansa murskaus- ja louhintatoiminnon sijoittamiselle asuin raken nus ten läheisyyteen, ellei toiminnanharjoittaja pysty osoit tamaan, että melun ja pölyn eteneminen haitallisena rajoittuu pie nemmäl le etäisyydelle. Koska luontaiset melua vaimentavat elementit (esim. maastonmuodot, melulta suojaava kasvillisuus) kotini ja toimin ta-alu een välissä ovat vähäiset, uskon tarvittavan suo ja-etäi syyden olevan alkuvaiheessa esitettyä pidempi. Myöhemmässä toi minta-vai hees sa melun kulkeutumista voivat hillitä mm. louhokset seinä mät. Mikäli ympäristölupa toiminnalle myönnetään, toivon että luvassa edel ly tet täi siin ennen minkäänlaisia louhintatoimia suorittavan tar vitta vat rakennetarkastukset kiinteistölläni sekä muilla lähikiinteistöillä mah dol li sien louhinnan yhteydessä syntyvien vaurioiden ha vait semi sek si myöhemmässä vaiheessa. Kotini läheisyyden vuoksi katson, että myös tärinämittaus olisi kiinteistölläni tarpeen louhinnan aika na. Kohteen läheisyydessä alle 400m etäisyydellä sijaitsee kaksi muu ta kin asuintaloa. Lisäksi haluaisin ilmoittaa että kiinteistölläni on myös käytössä oleva pi ha ve si kai vo, joten katson että toiminta-alueen ympäristössä olevien kaivojen vesipinnat tulisi toiminnanharjoittajan myös kartoittaa en nen toiminnan aloitusta. Muilta osin minulla ei ole hakemuksesta tai toiminnasta huo mau tetta vaa.

21 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (96) Ympäristölautakunta Hakijan vastine Hakijalle varattiin mahdollisuus antaa vastine tehtyihin muis tu tuksiin. Hakija on antanut seuraavan vastineen tehtyihin muistutuksiin. Vastine Matti ja Mirja Kaikkosen muistutukseen: Muistutuksessaan he kertovat kylän yhteisen lähteen sijaitsevan 500 metrin päässä louhosalueelta. Kiinteistörekisteriotteen mukaan ky sei ses tä lähteestä ei ole talousveden ottoa kuin tilalle Laitala rek.nro , tällöin Kaikkosten mainitsema lähde ei ole koko kylän lähde. He myöskin väittävät pihapiiristään olevan alle 300 met riä louhokselle on päivitetty kartta louhosalueesta jos sa louhosaluetta on siirretty 40 m pohjoiseen. Tällöin Kaikkosten asuin ra ken nuk seen tulee matkaa louhosalueelta n. 310 m jolloin etäi syys vaa ti mus asuinrakennukseen täyttyy. Louhinnassa on mainit tu myös aiheutuvan melu- ja pölyhaittoja. Louhinta on ly hyt ai kaista ja melumallinnuksen mukaan joka on hakemuksen liitteenä mikään raja-arvo melun suhteen ei ylity. Kallion louhinnan yhteydessä lä hi kiin teis töis sä tehdään tärinämittaus ja vaurioiden kartoitus ennen räjäytystä ja sen jälkeen. Pölyn sidonta suoritetaan käyttämällä vet tä. Kaikkonen on myös huolissaan porakaivostaan. Ennen louhin nan aloitusta tarjoudumme ottamaan hänen kai vos taan/ta lous vedes tään vesinäytteen. Jos toimintamme aiheuttaa muutoksia ve dessä, sitoudumme osallistumaan kustannuksiin jotka aiheutuvat liit tymi ses tä vesiosuuskunnan verkostoon. Vastine Arto Kauppisen muistutukseen: Muistutuksessaan Kauppinen tuo esille meluhaitat. Hakemuksen liittee nä oleva melumallinnuksen mukaan mikään raja-arvo ei ylity toimin nan aikana. Kauppinen tuo esille myös liikennehaittoja joita mah dol li sen murskeen kuljetus Kainuunmäen tietä pitkin hänelle aiheut tai si vat. Hänen talonsa sijaitsee n. 100 m päässä 5-tiestä, Kainuun mä en tiellä on jatkuvaa raskasta liikennettä mm. puu ta va ra liiken net tä sekä tiehoitoliikennettä muiden urakoitsijan taholta. Uskoak sem me murskeen kuljetus louhintapaikalta ei eroa paljonkaan nyt jo tiellä tapahtuvasta liikenteestä. Kauppinen mainitsee myös pö ly hai tat. Pölynsidonta suoritetaan toiminnan aikana vedellä. Kainuun mä en tien suolaaminen kuuluu tieurakoitsijalle joka hoitaa pölyn si don nan tiellä tarpeen mukaan. Meluhaitat ovat lyhytaikaisia, Kaup pi sen kiinteistön ja louhosalueen välillä on eri-ikäistä metsää jo ka myös ymmärtääksemme pienentävää pöly- ja meluhaittoja. Louhos alu eel ta tulevat ns. pintamaat voidaan louhoksen yläpuolelle

22 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (96) Ympäristölautakunta myös melu- ja pölyesteeksi. Ennen louhintatoimia sitoudumme suorit ta maan Kauppisen sekä muilla lähikiinteistöillä tärinämittauksen se kä kiinteistön tarkistuksen. Kauppinen mainitsee myös pi ha ve sikai von. Käyttövesi tulee tietojemme mukaan Aittokosken ve si osuuskun nan kautta Kauppiselle mutta tarvittaessa voimme käydä mit taamas sa vesipinnan vaihtelut. Valmistelijan päätösehdotus: 14. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Ympäristölautakunta myöntää Mikko Tauriainen Ky:lle ym pä ris tö luvan kalliokiven louhinnalle ja murskaukselle kiinteistölle Laitamäki ( ). Hakemuksessa esitetyn lisäksi on toiminnassa nouda tet ta va lupamääräysten ehtoja Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja. Muistutuksissa esitetyt seikat on huomioitu soveltuvin osin lu pa määräyk sis sä. Vastauksessa otetaan kantaa muistutuksessa olleisiin ym pä ris tö lu paan liittyviin asioihin. Kysymyksessä on uusi ympäristölupa ja asia harkitaan kokonaan uu te na asiana ja tässä hakemuksessa esitetyn selvityksen pe rusteel la. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamista ym pä ris tö vai ku tuk sis ta ja ympäristövaikutusten vä hen tä mis mah dol lisuuk sis ta. Luvan haltija on vastuussa alueella toimivien ura koit si joiden toiminnasta ja lupamääräysten noudattamisesta. Lupamääräyksissä on huomioitu alueen olosuhteet ja Val tio neu voston asetuksessa 800/2010 kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (ns. MURAUS-asetus) an ne tut vähimmäisvaatimukset. Valtioneuvoston asetuksessa 800/2010 säädetään toimintojen yleisestä suojaetäisyydestä häi riölle alttiisiin kohteisiin. Melua ja pölyä aiheuttavia toimintoja ei saa sijoit taa alle 300 metrin päähän häiriöille alttiista kohteista. Etäisyys ar vioi daan häiriölähteestä (esim. louhosrintamasta), ei esimerkiksi toi min ta-alu een rajasta. Kivenmurskaamojen osalta yleisestä suo jaetäi syy des tä voidaan poiketa. Louhinta- ja murskaustoiminnasta aiheutuvaa tärinää ei pystytä koko naan poistamaan, mutta oikeilla toimintatavoilla sen haitat voidaan minimoida. Ihminen kokee tärinän häiritsevänä jo huo mat tavas ti alhaisemmilla arvoilla kuin mitä rakennuksille määritetyt tä ri nära ja-ar vot ovat. Ihmisen kokemalle tärinälle ei ole määritelty raja- tai

23 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (96) Ympäristölautakunta oh je ar vo ja ja täten vaikutusten arviointi perustuu rakenteille mää ritet tyi hin arvoihin. Kiinteistöille tärinän ohje-arvot määritellään pääsään töi ses ti Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen (1998) Rä jäy tysalan normeja, turvallisuusmääräykset 16:0 mukaisesti. Raja-arvon suu ruu teen vaikuttaa määräysten mukaan rakennuksen perustamisja rakennustapa sekä etäisyys päästölähteestä. Ramboll Oy on laati nut toiminta-alueelle melu- ja tärinäselvityksen. Selvityksessä olevan tärinästä tehdyn arvion perusteella louhinnasta ei aiheudu tä rinän ohje-arvojen ylittymistä eikä vaurioita rakennuksille. Lu pa määräys 15.2 on annettu tärinästä aiheutuvien haittojen ennaltaehkäisyn var mis ta mi sek si. Ramboll Oy on laatinut toiminta-alueelle melu- ja tärinäselvityksen. Sel vi tyk ses sä olevan melumallinnuksen perusteella louhinta- ja murs kaus toi min nas ta ei aiheudu melutason ohjearvoista annetussa val tio neu vos ton päätöksessä (993/1992) säädettyjen melun päi väajan ohjearvojen ylittäviä keskiäänitasoja (LAeq) lähimmissä häi riinty vis sä kohteissa, kun ottoalueen reunoille on rakennettu mal lin nuksen mukaiset meluvallit ja toiminnassa käytetään mallinnuksessa esi tet ty jä laitteita. Määräykset on annettu ehkäisemään me lu hait taa. Suurin osa louhinta- ja murskaustoiminnan pölypäästöistä on hal kaisi jal taan yli 10 µm hiukkasia, jotka laskeutuvat lähelle pääs tö läh dettä. Ilmanlaadusta alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla ihmi set saattavat altistua ilman epäpuhtauksille, säädetään il man laadus ta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (38/2011), jossa on an net tu raja-arvot myös hengitettäville hiukkasille (PM10). hen gi tettä vien hiukkasten (PM10) raja-arvo on 50 µg/m3 24 tunnin kes ki arvo na laskettuna ja 40 µg/m3 vuosikeskiarvona laskettuna. Il man laatu ase tuk sen (VNA 38/2011) mukaisten raja-arvojen ylittyminen murs kaus toi min nan vaikutuksesta on epätodennäköistä lähelläkin murs kaus aluet ta. Määräyksillä on varmistettu, että toimin nan aiheuttamasta pölystä ei aiheudu lähikiinteistöillä ter veyshait taa tai kohtuutonta viihtyvyyshaittaa. Toiminta-alueen läheisyydessä sijaitsevien kaivojen ja lähteiden veden pin nan kor keu den ja veden laadun tarkkailusta on annettu määräyk siä kohdassa Määräykset on annettu ehkäisemään mahdol li sia haittoja kaivo- ja lähdevesille. Tieliikenteen melu- ja pölyhaittoihin tai toiminta-alueelle kulkevan tien sijoittumiseen ei voida ottaa kantaa louhinnan ja murskauksen ym pä ris tö lu pa pää tök ses sä, vaan näihin liittyvät haitat ja kysymykset tu lee saattaa ratkaistavaksi tien hallinnasta ja hoidosta vastaavalle ta hol le.

24 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (96) Ympäristölautakunta Maa-aineslain (555/1981) mukaisen maa-ainestenoton lu van va raisuu teen liittyviin seikkoihin (kuten maa-ainesluvan hakemiseen ja kä sit te lyyn) ei voida ottaa kantaa ympäristölupapäätöksessä. 15. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset lupamääräykset 15.1 Toiminnassa saa käyttää vain toiminta-alueelta (kiinteistö Laita mä ki ) otettuja maa-aineksia. Toiminta-aika on vuosit tain enintään 60 päivää. Tuotteiden kuormausta ja kuljetusta saa teh dä ympärivuoden. Toiminta-ajat ovat seuraavat: kallion poraus arkisin (maa nan tai-perjan tai) klo välisenä aikana, räjäytykset arkisin (maanan tai-per jan tai) klo välisenä aikana, rikotus arkisin (maa nan tai-per jan tai) klo välisenä aikana, murskaus ar ki sin (maanantai-perjantai) klo välisenä aikana ja kuor maus ja kuljetukset arkisin (maanantai-perjantai) klo sekä tarvittaessa lauantaisin klo välisenä ai kana. Perustelut: Määräykset on annettu meluhaittojen ehkäisemiseksi. Toi min ta-ai ko jen rajaus 60 päivään on tarpeen lähiasutukselle aiheu tu vien kohtuuttomien melu- ja viihtyisyyshaittojen estämiseksi. Toi min ta-ajat ovat hakijan esittämiä. Hakija on hakemuksessa esit tänyt, että louhintaa tehdään vuosittain, arviolta 2 kertaa vuodessa ja lou hin ta jak so kestää kerrallaan noin 2 viikkoa (10 päivää). Murskaus ta tehdään louhintajaksojen jälkeen eli arviolta 2 kertaa vuodes sa ja noin 3 4 viikkoa (15 20 päivää) kerrallaan. Yhteensä toi min ta päi viä alueella on noin 60 päivää vuodessa. Lähimmät asuin kiin teis töt sijaitsevat alle 500 m päässä toiminta-alueesta, joten toiminnassa on noudatettava Valtioneuvoston asetuksen (800/2010) aikarajoja. (YSL 8 ja 43, NaapL 17 ) 15.2 Räjäytysten aiheuttama tärinä ei saa aiheuttaa ympäristön raken nus ten ja rakennelmien vaurioitumista. Luvan haltijan tulee ennen toiminnan aloittamista varmistaa sopivien räjähteiden käyttö. En nen toiminnan aloittamista ja kunkin louhintajakson jälkeen tulee lä him mis sä asuinkiinteistöissä suorittaa rakennusten tarkastukset. En sim mäi sen louhinnan yhteydessä tulee toiminnanharjoittajan mittauk sin selvittää tärinän määrä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ja tarvittaessa myös jatkossa mitata tärinää. Mittausten tekijällä tulee olla riittävä kokemus ja asiantuntemus tärinämittauksista. Mittaus tu lok set tulee toimittaa kunnan ym pä ris tön suo je lu vi ran omai selle. Kallion räjäytyksistä on ilmoitettava vähintään viikkoa ennen 500 met rin säteellä oleville lähikiinteistöjen omistajille. Lähiasutukselle on myös tiedotettava louhinta- ja murskaustyöstä vastuussa olevan ta hon yhteystiedot.

25 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (96) Ympäristölautakunta Perustelut: Määräys on tarpeen tärinästä aiheutuvien haittojen ennal ta eh käi syn varmistamiseksi ja haittojen vähentämiseksi. Määräys on annettu omaisuudelle mahdollisesti syntyvien vahinkojen sel vit tämi sek si. Ympäristön pilaantumisesta ei ympäristönsuojelulain mukaan saa aiheutua vahinkoa tai haittaa omaisuudelle. Tä ri nä mit taukset tulee suorittaa ensimmäisen louhintajakson ja tarvittaessa seuraa vien louhintajaksojen yhteydessä. Ensimmäisen louhintajakson mit taus tu los ten perusteella voidaan arvioida tarvetta lisätä tärinän le viä mi sen torjuntatoimia tai muuttaa toimintaa muutoin. Mit taus tulos ten luotettavuuden kannalta on tarpeen, että mittauksista vastaa ul ko puo li nen taho, jolla on riittävät edellytykset mittausten te ke miseen. Toiminta-alueen etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on 310 metriä. (YSL 43, NaapL 17 ) Melu 15.3 Toiminnan tulee tapahtua siten, että se aiheuttaa mah dol li simman vähän melua ympäristöön. Murskauslaitteisto on sijoitettava tek nis ten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdal le. Varastoitava louhe ja murskeen varastokasat tulee sijoittaa siten, että ne toimivat meluesteinä lähiasutuksen suuntaan. Me lu mallin nuk sen mukainen meluvalli tulee rakentaa ennen murskauksen aloit ta mis ta. Perustelut: Määräyksen toimenpiteillä ehkäistään meluhaittaa (YsL 42 ja 43, VNa 800/ ) 15.4 Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toimin ta-alu eel la siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman ly hyik si. Kivenmurskaamon melua tulee torjua mahdollisuuksien mukaan myös koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ää ni tek nisil lä parhailla meluntorjuntatoimilla. Perustelut: Määräyksen toimenpiteillä ehkäistään meluhaittaa. Laittei den kuluminen ja vanhentuminen voi lisätä niiden me lu pääs töjä.(ysl 42 ja 43, VNa 800/ ) 15.5 Poraus, murskaus, räjäytykset, ja muu melua aiheuttava toi minta liikenne mukaan lukien on suunniteltava ja toteutettava siten, että sii tä aiheutuva melu ei ylitä lähimpien asuinrakennusten pihapiirissä klo tasoa 55 db (LAeq) ja klo tasoa 50 db (LAeq). Loma-asuntojen pihapiirissä melu ei saa ylittää klo tasoa 45 db (LAeq) ja klo tasoa 40 db (LAeq). En sim mäi sen murskausjakson aikana sekä tarvittaessa seuraavien murs kaus jak so jen aikana, toiminnanharjoittajan tulee selvittää me luta so mittauksin häiriintyvässä kohteessa. Mittausten tekijällä tulee ol la riittävä kokemus ja asiantuntemus melumittauksista. Mit taus tulok set tulee toimittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

26 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (96) Ympäristölautakunta Perustelut: Määräyksessä on annettu raja-arvot melutasolle, joka toi min nas ta saa aiheutua ilman, että se aiheuttaisi terveyshaittaa lähim mis sä häiriintyvissä asuinkohteissa. Melutasorajat perustuvat ase tuk seen 800/2010, jossa melutason ohjearvot on säädetty raja-ar voik si. Melumittaukset ovat tarpeen, jotta saadaan selville laitok sen melutaso. Ensimmäisen murskausjakson aikana tehtävien mit taus ten ja niiden tulosten perusteella voidaan arvioida tarvetta lisä tä meluntorjuntatoimia tai muuttaa toimintaa muutoin. Tarvittaessa me lu mit tauk sia tulee tehdä myös seuraavien murskausjaksojen aika na. Mittaustulosten luotettavuuden kannalta on tarpeen, että mittauk sis ta vastaa ulkopuolinen taho, jolla on riittävät edellytykset mittaus ten tekemiseen. (YsL 5, 42, 43 ja 46, VNp 993/1992, VNa 800/ ) Pöly 15.6 Pölylähteet on teknisten mahdollisuuksien mukaan sijoitettava toi min ta-alu een alimmalle kohdalle Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoit ta mal la porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniik kaa Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta va ras to kasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoa mis kor keus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murs kauslait teis ton kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyt tämäl lä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyt tö kelpois ta tekniikkaa Toiminnasta ei saa aiheutua sellaista ilmanlaadun heik ke nemis tä, joka vaarantaa ilmanlaadusta annetun valtioneuvoston asetuk sen noudattamista. Pölyn leviäminen ympäristöön on estettävä kas te le mal la tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti tai käyt tä mäl lä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tek niik kaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kas tel ta va ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ul kopuo lel le on estettävä. Ensimmäisellä toimintajaksolla toi min nan harjoit ta jan tulee selvittää hiukkaspitoisuusmittauksin toiminnasta aiheu tu van pölyn leviäminen ja tarvittaessa seuraavien toi min ta jak sojen aikana. Mittausten tekijällä tulee olla riittävä kokemus ja asiantun te mus mittauksista. Mittaustulokset tulee toimittaa kunnan ym päris tön suo je lu vi ran omai sel le. Perustelut: Määräyksillä varmistetaan, että toiminnan aiheut ta mas ta pölystä ei aiheudu lähikiinteistöillä terveyshaittaa tai koh tuu ton ta viihtyvyyshaittaa. Tulosten perusteella voidaan arvioida