Satakunnan ammattikorkeakoulu. Marko Eeva HÖNKÄPESURIN LÄMMÖNVAIHTIMIEN OPTIMOINTI
|
|
- Ismo Mäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Satakunnan ammattikorkeakoulu Marko Eeva HÖNKÄPESURIN LÄMMÖNVAIHTIMIEN OPTIMOINTI Energiatekniikan koulutusohjelma Energiatekniikan suuntautumisvaihtoehto 2008
2 HÖNKÄPESURIN LÄMMÖNVAIHTIMIEN OPTIMOINTI Eeva, Marko Satakunnan Ammattikorkeakoulu Energiatekniikan koulutusohjelma Lokakuu 2008 Zenger, Pekka UDK: 676, Sivumäärä: 43 Asiasanat: selluprosessi, soodakattila, hönkäpesuri, lämmönvaihdin Botnia Rauman tehtaan ympäristölupiin tulee tiukennuksia alkaen. Tämän seurauksena soodakattilan liuotussäiliöltä tulevat hönkähöyryt jouduttiin ottamaan polttoon soodakattilalle. Polttoon viennin myötä hönkäpesuriin jouduttiin tekemään rakennemuutoksia, jotta hönkien pesu olisi tarpeeksi tehokasta ja pesuri lauhduttaisi nesteen pois höngästä. Sitä modifioitiin mm. muuttamalla pesurin sisäosien rakennetta. Tämän myötä hönkäpesurin kiertonestettä joudutaan jäähdyttämään, jotta pesurilta lähtevän höngän lämpötila pysyy alle 60 ºC. Jäähdytyksestä saatavaa lämpötehoa hyödynnetään syöttövesisäiliön lisäveden esilämmittämiseen. Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia hönkäpesurin kiertonesteestä saatavan lämpötehon hyödyntämistä syöttövesisäiliön lisäveden esilämmittämiseen. Työssä tutkittiin kuinka paljon kiertonesteen lämpötilan nousulla on mahdollista saada säästöä aikaiseksi, kun lisävesi tulee kuumempana syöttövesisäiliölle. Työn ensimmäisessä vaiheessa tutustuttiin yhtiöön ja sellutehtaaseen yleisesti, jonka jälkeen syvennyttiin hönkäpesuriin ja siihen liittyviin lämmönvaihtimiin. Järjestelmään tutustuttiin virtauskaavioiden ja käyttöohjeiden avulla. Näiden lisäksi tarvittavaa tietoa saatiin myös tehtaan kattilapuolen vastaavilta. Työn toisessa vaiheessa suoritettiin koeajot, joiden avulla saatiin tarvittavat mittaustulokset opinnäytetyössä laskettujen laskelmien suorittamiseksi. Koeajot suoritettiin tehtaan ja laitevalmistajan edustajien kanssa. Työssä todettiin, että hönkäpesurin kiertonesteen lämpötilan nostolla on mahdollisuus saada säästöä. Kiertonesteen lämpötilaa nostettaessa nykyisestä 40 C:ta 45 C:een saataisiin säästöä vuodessa. Säästöä syntyy säästyneestä matalapaine höyrystä, joka voidaan mahdollisesti myydä eteenpäin. Todettiin myös, että kiertonesteen lämpötilaa nostettaessa vieläkin korkeammaksi mahdollisen lisäsäästön saamiseksi, prosessi oli liian herkkä muutoksille. Lisäksi tarkasteltiin mahdollista tilannetta, jossa tehtaalla olisi lauhdeturbiini säästetyn matalapainehöyryn muuttamiseksi sähköksi. Jos tämä olisi mahdollista säästöt olisivat pienemmät höyryn myyntiin nähden. Tällöin säästyneestä höyrystä saataisiin vuodessa
3 OPTIMIZING THE HEAT EXCHANGERS IN A RELIEF GAS SCRUBBER Eeva, Marko Satakunnan Ammattikorkeakoulu, Satakunta University of Applied Sciences Degree Programme in Energy Technology October 2008 Zenger, Pekka UDC: 676, Number of pages: 43 Key Words: pulp process, recovery boiler, relief gas scrubber, heat exchanger There will be a tightening of the environmental licences at Botnia Rauma mill from January 1, Because of this, the relief gas from the dissolving tank of the recovery boiler will be burnt off in the recovery boiler. Due to the burning, some structural changes were made in the relief gas scrubber so that washing would be effective enough. It was modified, among other things, by changing the structures of the inner parts. The circulation liquid has to be cooled because of the burning. The temperature of the relief gas that comes from the scrubber must stay under the interlock limit which is 60 ºC. The caloric capacity that we get from the cooling will be used in the preheating of the make-up water of the feed water tank. The main purpose of this thesis was to inspect how we can use the caloric capacity of the circulation liquid to preheat the make-up water of the feed water tank. The main objective was to study how much we can get savings when we preheat the make-up water more before it goes to the feed water tank. In the first part of this thesis the company and pulp mill were studied in general. After that, the relief gas scrubber and heat exchangers were examined carefully by using process flow charts and operator's manuals. Additional information was also received from the experts of the boiler unit. In the second part of this thesis we made test drives where we got measuring results. With these results calculations were made. The test drives were made with the representatives of the company and the equipment supplier. It was found out that there will be savings when we raise the temperature of the relief gas scrubber's circulation liquid. When the temperature rises from 40 ºC to 45 ºC there will be savings in a year. The savings will come from the low pressure steam that we save, and possibly sell for customers. It was also found out that we can get much more savings by raising the temperature of the circulation liquid more, but this process was too sensitive for the changes. It was also noted that if there was a low pressure turbine, then we would be able to change saved steam to electricity. If this was possible savings would be smaller. In this case we could get savings in a year.
4 ALKUSANAT Haluan kiittää Botnian Rauman tehtaita mahdollisuudesta tehdä opinnäytetyöni kiinnostavasta ja haasteellisesta aiheesta. Aihe antoi minulle hyvän mahdollisuuden käyttää työharjoittelussa saamaani kokemusta laitoksesta ja selluprosessista. Lisäksi sain soveltaa koulussa opittua tietoa työhön liittyvältä alueelta. Tämän lisäksi haluan kiittää työn valvojaa Olli Talaslahtea, opinnäytetyön teossa mukana ollutta Matti Alamaata ja ohjaavaa opettajaa Pekka Zengeriä, suuresta avusta ja ohjauksesta opinnäytetyön tekemisessä. Suuri kiitos kuuluu myös koko Botnian Rauman tehtaan henkilökunnalle viimeisestä kahdesta kesästä, joiden aikana olen saanut työskennellä osana osaavaa ryhmää. Suuri kiitos kuuluu myös perheelleni antamastanne tuesta opinnäytetyötä tehdessäni. Raumalla Marko Eeva
5 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT ALKUSANAT JOHDANTO Oy Metsä-Botnia Ab Rauman sellutehdas Selluprosessi Soodakattila Soodakattilan rakenne Hönkäpesuri Hönkäpesurin toiminta Lämmönvaihtimet Lämmönvaihdin tyypit Lämmönvaihtimien mitoitus LÄMMÖNVAIHTIMIEN OPTIMOINTI Lähtötilanne Optimoinnin tavoitteet MITTAUKSET Mittaussuunnitelma Mittauksessa käytettävät mittalaitteet Mittauspisteet Mittaustulokset... 19
6 3.5 Mittaustulosten arviointi LASKELMAT Lämmönvaihtimien lämpötilahyötysuhteet Lämmönvaihdin 42W Lämmönvaihdin 42W Lämmönvaihtimien tehot Lämmönvaihdin 42W Lämmönvaihdin 42W Kiertonesteen lämpötilan nostolla saatava säästö Kiertonesteen lämpötilan noustessa 45 C:een Kiertonesteen lämpötilan noustessa 55 C:een Säästetty höyryn määrä Kiertonesteen lämpötilan noustessa 45 C:een Kiertonesteen lämpötilan noustessa 55 C:een Säästyvän höyryn myynnistä saatava tuotto Kiertonesteen lämpötilan noustessa 45 C:een Kiertonesteen lämpötilan noustessa 55 C:een Mahdollinen lisäys sähkön tuotantoon Kiertonesteen lämpötilan noustessa 45 C:een Kiertonesteen lämpötilan noustessa 55 C:een Saatava säästö ilman kiertonesteen lämpötilan nousua YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET... 33
7 JOHDANTO 1.1 Oy Metsä-Botnia Ab Oy Metsä-Botnia Ab on vuonna 1973 perustettu metsäteollisuusyritys, joka valmistaa sulfaattisellua. Omistajat ovat Metsäliitto-konserni ja UPM-Kymmene Oyj. Yrityksen tehtaat sijaitsevat pääosin Suomessa, mutta myös Uruguaysta löytyy uusin, vuonna 2007 valmistunut sellutehdas. Suomen tehtaat sijaitsevat Raumalla, Joutsenossa, Kaskisissa, Kemissä, ja Äänekoskella. /1/ Oy Metsä-Botnia Ab on Pohjoismaiden suurin sellunvalmistaja. Päätuotteet ovat valkaistu havu-, koivu- ja haapasellu sekä uusimpana tuotteena eukalyptussellu. Botnian sellua käytetään hienopapereiden, aikakauslehti- ja pehmopapereiden sekä kartonkien valmistukseen. /1/ Rauman sellutehdas Rauman tehdas käynnistettiin vuonna Se oli tuolloin maailman suurin yksilinjainen sulfaattisellutehdas ja samalla myös maailman ensimmäinen pelkästään kloorittoman TCF -sellun (valkaisussa ei ole käytetty kloorikemikaaleja) valmistukseen suunniteltu sellutehdas. Vaikka tehdas rakennettiin ja käynnistettiin täysin omana erillisenä yhtiönä ja oli alkuperäiseltä nimeltään Metsä-Rauma, se on ollut alusta alkaen osa Botnia -ryhmää. Vuonna 2000 Metsä-Rauma fuusioitui Botniaan. Vuonna 2007 tehtaalla tehtiin muutos, jossa tehdas siirtyi ECF valkaisuun (valkaisussa käytetään klooridioksidia, mutta ei kloorikaasua)./1/ Tehtaan tuotantokapasiteetti on t/a ECF valkaistua havusellua ja se on erikoistunut kahteen sellulaatuun: puupitoisten painopaperien, pehmopaperien ja hienopaperien valmistajille, aikakauslehtipapereiden valmistukseen soveltuvaa
8 8 armeeraussellua (lujaa pitkä kuituista sellua) ja täysvalkaistua pehmopaperisellua./1/ Raaka-aine puuta tehdas käyttää 3,3 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Tehtaan asiakkaat eli sellun ostajat ovat UPM Rauman paperitehdas ja markkinaselluasiakkaat. Tehtaan tuotannosta 60 % osuus menee vientiin. Päämarkkina-alueet ovat Suomen lisäksi Aasia, Englanti, Saksa, Puola ja Espanja. /1/ Kuva1. Oy Metsä-Botnia Ab Rauman tehdas /2/
9 9 1.2 Selluprosessi Kuva 2. Selluprosessi /2/ Tehtaan prosessi alkaa puunkäsittelystä, jossa havupuutukkeja kuoritaan ja haketetaan hakekentälle. Täältä raaka-aine jatkaa kuljetinta pitkin seulomon kautta keittämölle, jossa keiton tehtävänä on kemikaalien ja lämmön avulla poistaa kuituja sitovaa ligniiniä. Keittämöltä puukuitu jatkaa pesun ja valkaisun jälkeen kuivaamolle, jossa sellu kuivataan ja paalataan kuljetusta varten. Osa sellusta lähtee suoraan ilman kuivatusta putkea pitkin UPM Rauman paperikoneille. Keitosta vapautuva mustalipeä (keitossa reagoinutta valkolipeää, johon on liuennut puun yhdisteitä) johdetaan haihduttamolle, jossa ensisijaisena tehtävänä on poistaa mustalipeästä vettä. Haihduttamolle tullessa lipeän kuiva-ainepitoisuus on luokkaa % ja sieltä lähtiessään tavoitearvona nykyaikaisilla tehtailla on %. /3/
10 10 Haihduttamolta mustalipeä lähtee soodakattilalle polttoon. Kattilan tehtävistä prosessissa kerrotaan tarkemmin kappaleessa 1.3. Kattilasta kemikaalisula valuu kattilan alaosassa olevia sulakouruja pitkin liuotussäiliöön, jossa sula liuotetaan laihavalkolipeään. Tällöin syntyvää liuosta kutsutaan viherlipeäksi. Viherlipeä jatkaa tämän jälkeen kaustistamolle. Kaustisoinnissa kalsiumoksidia sekoitetaan soodakattilasta tulevan viherlipeän muuttamiseksi valkolipeäksi. Prosessia, jossa natriumkarbonaatti muutetaan natriumhydroksidiksi, sanotaan kaustisoinniksi. Sellutehtaalla valkolipeän valmistuksen prosessiosastoa kutsutaan tämän takia yleisesti kaustistamoksi. /3/ Kaustistamoon kuuluu lisäksi meesauuni, jossa kaustisoinnissa syntynyt kalsiumkarbonaatti muutetaan lämmön avulla uudelleenkäytettäväksi kalsiumoksidiksi. Kaustistamolta valkolipeä johdetaan keittämölle, jossa sitä käytetään keittokemikaalina. Kappaleen alussa on esitetty kuva selluprosessista. (Kuva 2.) /3/ 1.3 Soodakattila Suomessa valmistettava sellu valmistetaan pääsääntöisesti sulfaattimenetelmällä. Tehtaissa käytettävän mustalipeän ja keittokemikaalien talteenottoon suunniteltua höyrykattilaa kutsutaan soodakattilaksi. /4 s.163/ Soodakattilan tehtävät ovat keittokemikaalien talteenotto (rikin reduktio) orgaanisen aineksen ympäristöystävällinen poltto lämmön talteenotto /5/ Soodakattilalla poltettavaa lipeää kutsutaan vahvalipeäksi. Nimi tulee sen kuivaainepitoisuudesta, joka on haihduttamolla nostettu tavoitearvoon %:iin. Vahvalipeä koostuu keittämöltä tulleesta orgaanisesta aineesta, joka vastaa noin puolta tehtaalle tuodusta raakapuusta. Tämän lisäksi mustalipeä sisältää keitossa käytettyjä kemikaaleja, jotka otetaan talteen ja regeneroidaan keittämölle uutta
11 11 keitosta varten. Kappaleen lopussa olevassa kuvassa on esitetty tehtaan kemikaalikierto. (Kuva 3.) /4 s / Kattilan polttoaineena käytettävää mustalipeää syötetään kattilan seinillä olevilla lipeäruiskuilla. Sen lämpötila on kattilaan syötettäessä ajotilanteesta riippuen tyypillisesti noin C. Kattilan pesään syötettäessä lipeä hajotetaan pisaroiksi lusikkamaisella suuttimella. Tavanomainen pisara koko on noin 1-2 mm ja käytettävä ruiskutuspaine on 1-2 bar. /4 s.164/ Lipeän lisäksi kattilasta löytyy ylös- ja alasajotilanteissa käytettäviä öljypolttimia. Lisäksi polttimia voidaan käyttää tukipolttona tilanteissa joissa polttolipeä ei riitä tarvittavaan höyryn tuottoon. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi haihduttamolla tapahtuvat huoltotoimenpiteet, jotka vaikuttavat polttolipeän tuotannon määrään. Kuva 3. Sellutehtaan kemikaalikierto
12 Soodakattilan rakenne Alla olevassa kuvassa on esitetty soodakattilan eri osat. (kuva 4.) 1. Tulipesä 2. Tulistimet 3. Syöttöveden esilämmittimet 4. Höyrylieriö 5. Primääri- ja sekundääri-ilmojen syöttö 6. Lipeäruiskut 7. Tertiääri-ilman syöttö 8. Sulakourut 9. Liuotussäiliö 10. Hönkäpesuri 11. Palamisilmapuhaltimet Kuva 4. Soodakattilan osat /2/
13 Hönkäpesuri Tässä työssä hönkäpesurilla tarkoitetaan Botnia Rauman tehtaalla olevaa liuotussäiliön hönkähöyryjen pesuun käytettävää pesuria. Liitteenä on esitetty hönkäpesurin virtauskaaviot. (Liitteet 9, 10) Hönkäpesurin toiminta Soodakattilan alaosassa olevista sulakouruista tuleva kemikaalisula johdetaan liuotussäiliöön. Liuotussäiliöstä pumpattava viherlipeä on lämpötilaltaan C ja liuottajaan tuleva sula on tästä vielä huomattavasti kuumempaa, josta seuraa vahvaa kiehumista. Tämän seurauksena liuottajassa syntyy runsaasti hönkää. Liuottajan höngät johdetaan liuottajalta hönkäpesuriin. Ennen pesuria höngälle suoritetaan esipesu, jonka tarkoituksena on poistaa hiukkasia. Pesurissa kiertonesteenä oleva pesuliuos pesee esipesusta ohi pääseviä pisaroita ja pölyhiukkasia. Tämän lisäksi pesurin on tarkoitus poistaa höngässä olevia neste pisaroita. Tämän jälkeen hönkä jatkaa pesurissa ylöspäin mennen pisaraerottimeen, joka erottelee pisarat höngästä. Pesurista hönkä johdetaan tulistuksen kautta soodakattilalle polttoon. /6, 7 s.30/ Mahdollisessa ohitustilanteessa, jossa kaasuja ei voida polttaa soodakattilalla, käännetään ne olemassa olevaan, soodakattilan piippuun vievään ohituskanavaan. /6/ 1.5 Lämmönvaihtimet Lämmönsiirron perusidean tärkein sovelluskohde on lämmönvaihtimet. Lämmönvaihtimet voidaan jakaa kolmeen eri pääkategoriaan. Yleisimmässä vaihdin tyypissä eli rekuperaattorissa lämpöä luovuttava ja vastaanottava virtaus virtaavat lämmönsiirtopinnan eri puolilla. Lämmönsiirtopinnat ovat yleensä rakennettu putkista tai levyistä. Regeneraattori on puolestaan lämmönvaihdin, jonka toiminta perustuu lämmönvaihtimen suureen lämpökapasiteettiin. Tässä tyypissä luovutta-
14 14 va ja vastaanottava ainevirtaus virtaavat vuorotellen vaihtimen läpi. Kolmas vaihdin tyyppi on sekoituslämmitin, missä lämpöä luovuttava ja vastaanottava virtaus sekoitetaan keskenään. /8/ Lämmönvaihdin tyypit Tässä kappaleessa on käsitelty rekuperaattori periaatteella toteutetut lämmönvaihdin tyypit. Lämmönvaihtimet voidaan jakaa virtaussuuntien perusteella kolmeen eri kytkentämalliin. Mallit ovat vastavirta-, myötävirta-, ja ristivirtakytkentä. Vastavirtalämmönvaihtimessa luovuttava ja vastaanottava virtaus virtaavat vastakkain. Myötävirtalämmönvaihtimessa virtaukset ovat samansuuntaiset ja ristivirtalämmönvaihtimissa virtaukset ovat toisiaan vastaan kohtisuoraan. Kuvassa 5 on esitetty lämmönvaihtimien virtaustyypit.(kuva 5.) /8/ Kuva 5. Lämmönvaihtimien virtaustyypit
15 Lämmönvaihtimien mitoitus Lämmönvaihtimien mitoitukseen vaikuttaa seuraavat tekijät: virtaavien aineiden ominaisuudet tilavuusvirrat virtausten lämpötilat virtausten paineet sallittu painehäviö
16 16 2 LÄMMÖNVAIHTIMIEN OPTIMOINTI 2.1 Lähtötilanne Tehtaan päästölupiin tulee tiukennuksia alkaen. Tämän seurauksena liuotussäiliöltä tulevat hönkähöyryt joudutaan polttamaan soodakattilassa. Ennen hönkähöyryt menivät hönkäpesurin kautta savupiippuun. Pesu ei kuitenkaan ole enää jatkossa riittävän tehokas, joten pesuriin jouduttiin tekemään rakennemuutoksia. Sitä modifioitiin mm. muuttamalla pesurin sisäosien rakennetta. Polttoon viennin myötä hönkäpesurin nestekiertoa joudutaan jäähdyttämään, jotta kattilalle menevä hönkä pysyy alle lukitusrajan 60 ºC. Lukitusrajan tarkoituksena on pitää höngän nestepitoisuus sallitulla alueella, jottei tapahdu pahimmassa tapauksessa syntyvää sulavesiräjähdystä. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa vesi pääsee tulipesän pohjalle hehkuvaan kekoon. Tällöin vaarana on veden nopea höyrystyminen, jonka seurauksena on räjähdys ja kattilan vaurioituminen. Kiertonestettä jäähdytetään lämmönvaihtimen 42W180 avulla. Vaihtimelta lähtevä jäähdytysvesi johdetaan lämmönvaihtimeen 42W181, jossa lämpö hyödynnetään soodakattilan syöttövesisäiliön lisäveden esilämmitykseen. 2.2 Optimoinnin tavoitteet Opinnäytetyön tarkastelukohteena on lämmönvaihtimen 42W181 jälkeisen lisäveden lämpötila, joka on tarkoitus saada koeajojen aikana mahdollisimman korkeaksi syöttövesisäiliön lämmityshöyryn (HMP) vähentämiseksi. Mittausten avulla saadaan tarvittavat tiedot, jotta voidaan laskea kuinka paljon lisäveden lämmittäminen vähentää syöttövesisäiliön lämmityshöyryn tarvetta.
17 17 3 MITTAUKSET 3.1 Mittaussuunnitelma Koeajotilanteessa käsiventtiilin 42V116 (läppäventtiili) venttiilikulmaa säädetään kahteen eri arvoon (50 % ja 100 % ), jolla saadaan hönkäpesurin kiertonesteelle kaksi eri massavirtausta. Molemmilla venttiilikulmilla haetaan optimi venttiilikulma automaattiventtiilille 42A3416, jolla saadaan pidettyä hönkäpesurin kiertonesteen lämpötila arvoissa 40 C, 45 ºC ja 55 ºC. Ajotilanteissa mitataan lämmönvaihtimien 42W180 ja 42W181 tulevat ja lähtevät lämpötilat ja virtaukset. Koeajon tarkoituksena on löytää sellainen ajotilanne, jossa lisävesi on kuumimmillaan lämmönvaihtimen 42W181 jälkeen. Koeajoja suoritetaan yhteensä seitsemän. Molemmilla käsiventtiilin venttiilikulmilla kolme ajotilannetta ja tämän lisäksi laitetoimittajan pyynnöstä koeajotilanne, jossa hönkäpesurin kiertonesteen virtaus on suhteutettuna sen hetkiseen tuotantotilanteeseen. 3.2 Mittauksessa käytettävät mittalaitteet Mittauksessa mitattiin virtausten lämpötilat putkien pinnasta loggereiden avulla. Johtojen kosketuspinnat olivat eristetty mittauksien aikana, jotta ympäristön lämpötilalla olisi mahdollisimman pieni vaikutus mitattaviin lämpötiloihin ja näin ollen saataisiin mahdollisimman tarkka tulos. Virtaukset mitattiin Krohne UFM 610P ultraäänimittarilla putkien pinnasta. Putkien seinämäpaksuuksien selvittämiseksi käytettiin ultraäänipaksuusmittaria. Tätä tietoa tarvittiin ultraäänimittareiden käytössä.
18 Mittauspisteet 1 Jäähdytysveden lämpötila ennen lämmönvaihdinta 42W Jäähdytysveden lämpötila lämmönvaihtimen 42W180 jälkeen 2.2 Jäähdytysveden tilavuusvirta 3 Jäähdytysveden lämpötila ennen lämmönvaihdinta 42W181 4 Jäähdytysveden lämpötila lämmönvaihtimen 42W181 jälkeen 5 Hönkäpesurin kiertonesteen lämpötila ennen lämmönvaihdinta 42W Hönkäpesurin kiertonesteen lämpötila lämmönvaihtimen 42W180 jälkeen 6.2 Hönkäpesurin kiertonesteen tilavuusvirta 7 Lisäveden lämpötila ennen lämmönvaihdinta 42W181 8 Lisäveden lämpötila lämmönvaihtimen 42W181 jälkeen 9 Lisäveden lämpötila ennen lämmönvaihdinta 45W Lisäveden lämpötila lämmönvaihtimen 45W016 jälkeen 11.1 Lisäveden lämpötila lämmönvaihtimen 45W003 jälkeen 11.2 Lisäveden massavirta 12 Juppisäiliön ulospuhalluksen lämpötila ennen lämmönvaihdinta 45W Juppisäiliön ulospuhalluksen lämpötila lämmönvaihtimen 45W016 jälkeen 14 Syöttövesisäiliön paine 15 Syöttövesisäiliön lämpötila 16 Hönkäpesurin kiertonesteen paine pumpun 42P184 jälkeen 17 Hönkäpesurin kiertonesteen paine pumpun 42P185 jälkeen 18 Höngän lämpötila hönkäpesurin jälkeen 19 Höngän lämpötila ennen hönkäpesuria 20 Kiertonesteen poisto 21 Lämmityshöyryn määrä syöttövesisäiliölle 22 Syöttövesisäiliön höngän lämpötila ennen lämmönvaihdinta 45W Syöttövesisäiliön höngän lämpötila lämmönvaihtimen 45W003 jälkeen Mittauspisteet on esitetty erillisessä liitteessä. (Liite 1)
19 Mittaustulokset Mittaustulokset on esitetty taulukoituna erillisinä liitteinä. (Liitteet 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8) 3.5 Mittaustulosten arviointi Mittaustuloksien tarkkuuteen vaikuttavia tekijöitä oli mittaustavoissa sekä prosessissa. Lämpötilojen mittaus suoritettiin putkien pinnalta, jonka seurauksena lämpötiloissa saattaa olla pientä heittoa. Epätarkkuutta tuloksiin saattoi syntyä myös, koska mittalaitteiden lukemat eivät ole täysin samanaikaisesti luettuja. Tämän olisi voinut minimoida tallentamalla mittaustulokset mittalaitteiden muistiin. Mittauksien helpottamiseksi lukemat kirjattiin kuitenkin koeajohetkellä. Mittauksissa syntyneet virheet eivät ole kuitenkaan niin suuria, että niillä olisi merkittävää vaikutusta opinnäytetyön lopputulokseen. Prosessin vaikutuksesta syntyviä mittausvirheitä pienennettiin ajamalla koeajohetkellä mittaukseen liittyvää prosessin osaa käsiajolla. Prosessissa oli kuitenkin tekijöitä, joita ei voinut käytännössä saada täysin tasaisiksi, joka vaikutti osittain mittaustulokseen. Liuotussäiliö oli esimerkiksi sellainen, että sen tilaa oli käytännössä mahdotonta pitää tasaisena koko koeajojakson ajan. Siihen vaikutti kattilasta tulevan kemikaalisulan määrä, joka saattoi heilua hetkellisesti. Tämän seurauksena liuottajalta tulevan höngän lämpötila saattoi heilua, joka taas vaikutti hönkäpesurin ja sen kiertonesteen lämpötilaan. Näillä ei kuitenkaan ole suurta vaikutusta opinnäytetyön lopputulokseen.
20 20 4 LASKELMAT Laskelmissa on käytetty koeajoissa 2 ja 3 saatuja mittausarvoja. Kiertonesteen lämpötilan ollessa 45 ºC, käytetään koeajon 2 mittausarvoja ja kun kiertonesteen lämpötila on 55 ºC, käytetään koeajon 3 mittausarvoja. Mittauspöytäkirjat löytyvät liitteinä.(liitteet 2, 3) Laskelmissa on oletettu, että matalapainehöyryn myynti on mahdollista ympäri vuoden. 4.1 Lämmönvaihtimien lämpötilahyötysuhteet Lämmönvaihtimien lämpötilahyötysuhde lasketaan kaavalla t t 2 1 ε = (1) 5 t t 1, missä ε = lämpötilahyötysuhde t 1 = vastaanottavan virtauksen lämpötila ennen lämmönvaihdinta ( C) t 2 = vastaanottavan virtauksen lämpötila lämmönvaihtimen jälkeen ( C) t 5 = luovuttavan virtauksen lämpötila ennen lämmönvaihdinta ( C) Lämmönvaihdin 42W180 ε = ( 64,7 19,7) ( 68,3 19,7) C C ο ο = ο 45,0 C ο 48,6 C = 0,926
21 21 Kuva 6. Lämmönvaihtimen 42W180 lämpötilakuvaaja Lämmönvaihdin 42W181 ε = ( 57,9 21,3) ( 64,7 21,3) C C ο ο ο 36,6 C = ο 43,4 C = 0,843 Kuva7. Lämmönvaihtimen 42W180 lämpötilakuvaaja Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on esitetty lämmönvaihtimien lämpötilahyötysuhteet eri koeajotilanteissa. (Taulukko 1)
22 22 Taulukko 1. Lämmönvaihtimien lämpötilahyötysuhteet Lämmönvaihdin KOEAJO W180 0,892 0,926 0,964 0,898 0,945 0,967 0,898 42W181 0,859 0,843 0,753 0,882 0,846 0,781 0, Lämmönvaihtimien tehot Lämmönvaihtimien teho lasketaan kaavalla φ = ρ q c t (2) t v t,missä φ = lämmönvaihtimen teho (kw) ρ t = virtaavan nesteen tiheys (kg/l) q v = tilavuusvirta (l/s) c t = ominaislämpökapasiteetti (kj/kg C) t = virtaavan nesteen lämpötilan muutos ( C) Lämmönvaihdin 42W180 φ = ο 0,980kg / l 62,2l / s 4,18kJ / kg C = 11498kW = 11,50 MW ο ( 64,7 19,7) C Lämmönvaihdin 42W181 φ = ο 0,987kg / l 62,2l / s 4,18kJ / kg C = 9392kW = 9,39MW ο ( 57,9 21,3) C
23 23 Alla olevassa taulukossa on esitetty lämmönvaihtimien tehot eri koeajotilanteissa. (Taulukko 2) Taulukko 2. Lämmönvaihtimien tehot KOEAJO Lämmönvaihdin [ MW ] [ MW ] [ MW ] [ MW ] [ MW ] [ MW ] [ MW ] 42W180 10,40 11,50 14,36 8,59 11,41 13,68 10,84 42W181 8,56 9,39 10,51 7,10 8,69 9,79 8, Kiertonesteen lämpötilan nostolla saatava säästö Kiertonesteestä saatava lämpöteho lasketaan kaavalla φ m c t (3) kiertoneste = t,missä φ = kiertonesteestä saatava lämpöteho (kw) m = massavirta (kg/s) c t = ominaislämpökapasiteetti (kj/kg C) t = lämpötilan muutos ( C) ο ο φ ο = 29,2kg / s 4,18kJ / kg C 62, 2 C 40 C = 7591kW ο ο φ ο = 29,8kg / s 4,19 kj / kg C 68, 1 C 45 C = 8503kW ο ο φ ο = 29,8kg / s 4,19 kj / kg C 68, 1 C 55 C = 8596kW
24 24 Kiertonesteen lämpötilan nostolla saatu säästö lasketaan kaavalla φ = φ 2 φ 40 (4) säästö ο C,missä φ säästö = saatu säästö (kw) φ 2 = nostetusta kiertonesteen lämpötilasta saatava lämpöteho (kw) φ = kiertonesteestä saatu lämpöteho, nesteen lämpötilassa 40 ºC (kw) ο 40 C Kiertonesteen lämpötilan noustessa 45 C:een φ säästö = φ 45 ο φ ο C 40 C = 8503kW 7591kW = 912kW Kiertonesteen lämpötilan noustessa 55 C:een φ säästö = φ 55 ο φ ο C 40 C = 8596kW 7591kW = 1005kW 4.4 Säästetty höyryn määrä Laskuissa on oletettu, että kiertonesteen lämpötilan noususta saatava säästö on suoraan verrannollinen säästyvän höyryn määrään. Säästyvän höyryn määrä lasketaan kaavalla m höyry φ = h höyry ο 148 C (5)
25 25,missä m höyry = höyryn massavirran muutos (kg/s) φ höyry = säästyneen höyryn lämpöteho (kw) h ο = höyryn enthalpia (3,5bar, 148 C) (kj/kg) 148 C Kiertonesteen lämpötilan noustessa 45 C:een 912kW m höyry = = 0,334kg / s 2750kJ / kg Kiertonesteen lämpötilan noustessa 55 C:een 1005kW m höyry = = 0,365kg / s 2750kJ / kg 4.5 Säästyvän höyryn myynnistä saatava tuotto Höyrystä saatava vuotuinen tuotto lasketaan kaavalla W höyry = m höyry h3,5bar tk / a (6) missä, Whöyry = vuodessa säästynyt höyryn määrä (kwh/a) m höyry = säästynyt höyryn määrä (kg/s) h 3, 5bar = höyryn enthalpia (3,5bar, 148 C) (kj/kg) t / = tehtaan käyntiaika vuodessa (h/a) k a Tästä saatava raha lasketaan kaavalla Raha W höyryn hinta (7) = höyry
26 Kiertonesteen lämpötilan noustessa 45 C:een W höyry = 0,334kg / s 2750kJ / kg 8520h / a = kWh / a = 7825MWh / a Raha = 7825MWh / a 10 / MWh = / a Kiertonesteen lämpötilan noustessa 55 C:een W höyry = 0,365kg / s 2750kJ / kg 8520h / a = kWh / a = 8551MWh / a Raha = 8551MWh / a 10 / MWh = / a 4.6 Mahdollinen lisäys sähkön tuotantoon Tässä kappaleessa on laskettu sähkön tuotannon lisäys, jos tehtaassa olisi lauhdeturbiini. Tämä mahdollistaisi säästetyn matalapainehöyryn muuttamisen sähköksi. Laskuissa on oletettu, että lauhdeturbiinin avulla höyryn paine putoaa 0,05 bar. Sähkön hintana on käytetty 50 /MWh, joka oli opinnäytetyötä tehdessä realistinen arvio sähkön myyntihinnaksi. Sähkön tuotannon lisäys vuodessa lasketaan kaavalla ( h3,5bar h0,05bar ) mek η gen tk a W sähkö = m höyry / η (8)
27 27, missä Wsähkö = sähkön tuotannon lisäys vuodessa (kwh/a) m höyry = höyryn massavirta (kg/s) h 3, 5bar = höyryn enthalpia (3,5bar, 148 C) (kj/kg) h 0, 05bar = höyryn enthalpia (0,05bar, x=0,9) (kj/kg) η mek = mekaaninen hyötysuhde η gen = generaattorin hyötysuhde t / = tehtaan käyntiaika vuodessa (h/a) k a Tästä saatava raha lasketaan kaavalla Raha = W Sähkön hinta (9) sähkö Kiertonesteen lämpötilan noustessa 45 C:een ( ) kj / kg 0,98 0, h a W sähkö = 0,334kg / s / = kWh / a = 1175MWh / a Raha = 1175MWh / a 50 / MWh = / a Kiertonesteen lämpötilan noustessa 55 C:een ( ) kj / kg 0,98 0, h a P sähkö = 0,365kg / s / = kWh / a = 1284MWh / a Raha = 1284MWh / a 50 / MWh = / a
28 Saatava säästö ilman kiertonesteen lämpötilan nousua Tässä kappaleessa on laskettu hönkäpesurin kiertonesteen lämpötehosta saatava säästö, kun verrataan tilanteeseen jossa lämmönvaihdin 42W181 on ohitettu eli kiertonesteestä saatavaa lämpötehoa ei hyödynnetä lisäveteen. Laskuissa oletetaan, että kyseisellä lämmönvaihtimella tapahtuva lämpötilan nousu on suoraan verrannollinen lisäveden lämpötilaan ennen syöttövesisäiliötä. Näin ollen voidaan olettaa, että lämmönvaihtimen ollessa ohitettuna lisäveden lämpötila pienenee sen verran, mitä se nousisi lämmönvaihtimen ollessa ajolla. Kiertonesteestä saatava lämpöteho, kun kiertonesteen lämpötila on nykyinen 40 ºC ο ( 62,2 28,8) C kw ο φ ο = 29,2kg / s 4,18kJ / kg C = C Lisäveden esilämmityksen ansiosta säästetty syöttövesisäiliön lämmityshöyry 4076kWh m höyry = = 1,48kg / s 2750kJ / kg W höyry = 1,48kg / s 2750kJ / kg 8520h / a = kWh / a = 34676MWh / a Höyrystä saatava raha Raha = 34676MWh / a 10 / MWh = / a Höyrystä saatava raha, jos säästynyt höyrymäärä muutetaan sähköksi ( ) kj / kg 0,98 0, h a W sähkö = 1,48kg / s /
29 29 = kWh / a = 5207MWh / a Raha = 5207MWh / a 50 / MWh = / a
30 30 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tämä opinnäytetyö tehtiin Oy Metsä-Botnia Ab:n Rauman tehtailla. Työn tavoitteena oli hakea optimi ajotilanne, jossa lämmönvaihtimen 42W181 jälkeisen lisäveden lämpötila olisi mahdollisimman korkea, syöttövesisäiliön lämmityshöyryn vähentämiseksi. Opinnäytetyössä huomattiin, että hönkäpesurin kiertonesteen lämpötilan nostolla on mahdollisuus saada säästöä. Kiertonesteen lämpötilaa nostettaessa nykyisestä 40 C:ta 45 C:een saadaan säästöä vuodessa. Säästöä syntyy säästyneestä matalapainehöyrystä, joka voidaan mahdollisesti myydä eteenpäin. Lämpötilan nostolla ei ollut myöskään merkittävää vaikutusta hönkäpesurin toimintaan, vaan pesurin toiminta pysyy ennallaan muutoksesta huolimatta. Koeajoissa ajettiin hönkäpesuria myös niin, että kiertonesteen lämpötila nostettiin 55 C:een, jolloin säästö olisi ollut suurempi. Ajohetkellä huomattiin kuitenkin, että kiertonesteen lämpötilan ollessa 55 C, prosessi oli liian herkkä muutoksille. Tällöin käy niin, että lämpötila nousee liian helposti hallitsemattomasti yli lukitusrajan, jolloin liuotussäiliön hönkä kääntyy savupiippuun. Tämän hetkisillä kytkennöillä ja säädöillä ei siis ole mahdollista ajaa korkeammalla kiertonesteen lämpötilalla. Tulevaisuudessa mahdollinen lisäsäästö on kuitenkin mahdollista hyödyntää kehittämällä pesuria niin, että lämpötilat pysyvät paremmin hallinnassa. Laskelmissa on oletettu, että matalapainehöyryn myynti olisi ympärivuotista. Todellisuudessa tilanne on kuitenkin niin, että höyrylle löytyy ostaja vain talvella, jolloin kulutus on suurempi. Tästä johtuen höyryn myyminen ei ole todellisuudessa niin tuottavaa kuin laskelmat osoittavat. Opinnäytetyössä laskettiin mahdollinen säästö, jos tehtaalla olisi lauhdeturbiini säästetyn matalapainehöyryn muuttamiseksi sähköksi. Jos tämä olisi mahdollista säästetystä höyrystä saataisiin vuodessa Koeajossa huomattiin lisäksi, että jäähdytysveden maksimi virtaus ei riitä tilanteessa, jossa kattilan tuotanto on korkea, vaan virtaus on 20 % mitoitettua pie-
31 31 nempi. Tämän seurauksena hönkäpesurin kiertonesteen lämpötila nousee liian korkeaksi. Ongelma on suuri erityisesti kesäaikana, jolloin tulevan jäähdytysveden lämpötila on muuhun vuoden aikaan nähden korkeampi. Opinnäytetyön tuloksena todettiin, että prosessin hienosäädöillä on perustellusti mahdollista saada huomattavia säästöjä aikaiseksi ilman lisäinvestointeja.
32 32 LÄHTEET 1. [viitattu ] 2. Botnia Rauman tehtaan esittelymateriaali 3. Know Pulp 6.0 (12/2007) [viitattu ] 4. Markku Huhtinen, Arto Kettunen, Pasi Nurminen, Heikki Pakkanen. Höyrykattilatekniikka. 6.p. Helsinki. Edita Prima Oy, s. 5. Pekka Zenger. Voimalaitokset kurssin luentomateriaali Andritz. Liuottajan hönkien käsittely ja poltto soodakattilassa, Toimintaselostus ja käyttöohje Soodakattila käyttöohjeet. Revisio A Pekka Zenger. Lämmönsiirtotekniikka kurssin luentomateriaali. 2006
33 LIITTEET LIITE 1 Mittauspisteet LIITE 2 Koeajon 1 mittauspöytäkirja LIITE 3 Koeajon 2 mittauspöytäkirja LIITE 4 Koeajon 3 mittauspöytäkirja LIITE 5 Koeajon 4 mittauspöytäkirja LIITE 6 Koeajon 5 mittauspöytäkirja LIITE 7 Koeajon 6 mittauspöytäkirja LIITE 8 Koeajon 7 mittauspöytäkirja LIITE 9 Virtauskaavio Liuottajan hönkäpesuri LIITE 10 Virtauskaavio Liuottajan hönkien poltto soodakattilassa
34 LIITE 1
35 Koeajo 1 Poltto 24,0 l/s Tuotanto 2245 t/d Pvm ja klo :40 Mittauksessa mukana: Marko Eeva, Matti Alamaa ja Andritz Venttiilikulmat 42V % ja 42A % Mittauspiste Mitattava suure Damatic Logger Lämpötila Paine Virtaus Damatic Lisätiedot -mittaus [ C ] [ bar ] positio 1 Jäähdytysvesi, tulo X 19, Jäähdytysvesi, tulo X 60,3-62,2 l/s* * UÄ -mittari 3 Jäähdytysvesi, tulo X 57, Jäähdytysvesi, paluu X 44, Kiertoneste X 65, Kiertoneste X 41,1-108,9 l/s* * UÄ - mittari 7 Lisävesi X 21, Lisävesi X 54, Lisävesi X 53, Lisävesi X 57, Lisävesi X 62,2-29,2 kg/s 45A1109-FIQ 12 Juppisäiliön ulospuhallus X 107, Juppisäiliön ulospuhallus X 59, SYVE-säiliön p X - 0,58-45A1105-PC 15 SYVE-säiliön t X A1106-TI 16 Pumpun 42P184 jälkeinen p X - 4,27-42A3405-PI 17 Pumpun 42P185 jälkeinen p X - 4,32-42A3406-PI 18 Hönkä ulos X A3418-TC 19 Hönkä sisään X 66 * - - * pintalämpötila- 20 Kiertonesteen poisto X - - 5,0 l/s 42A3403-FC mittari Lämmityshöyry (HMP) SYVE:lle X - - 2,4 kg/s SYVE-säiliön hönkä X 101, SYVE-säiliön hönkä X 60,8 - - LIITE 2
36 Koeajo 2 Poltto 23,0 l/s Tuotanto 2159 t/d Pvm ja klo :57 Mittauksessa mukana: Marko Eeva, Matti Alamaa ja Andritz Venttiilikulmat 42V % ja 42A % Mittauspiste Mitattava suure Damatic Logger Lämpötila Paine Virtaus Damatic Lisätiedot -mittaus [ C ] [ bar ] positio 1 Jäähdytysvesi, tulo X 19, Jäähdytysvesi, tulo X 64,7-53,6 l/s* * UÄ -mittari 3 Jäähdytysvesi, tulo X 61, Jäähdytysvesi, paluu X 45, Kiertoneste X 68, Kiertoneste X 45,0-100,6 l/s* * UÄ - mittari 7 Lisävesi X 21, Lisävesi X 57, Lisävesi X 59, Lisävesi X 63, Lisävesi X 68,1-29,8 kg/s 45A1109-FIQ 12 Juppisäiliön ulospuhallus X 107, Juppisäiliön ulospuhallus X 66, SYVE-säiliön p X - 0,58-45A1105-PC 15 SYVE-säiliön t X A1106-TI 16 Pumpun 42P184 jälkeinen p X - 4,23-42A3405-PI 17 Pumpun 42P185 jälkeinen p X - 4,27-42A3406-PI 18 Hönkä ulos X A3418-TC 19 Hönkä sisään X 70 * - - * pintalämpötila- 20 Kiertonesteen poisto X - - 5,8 l/s 42A3403-FC mittari Lämmityshöyry (HMP) SYVE:lle X - - 3,7 kg/s SYVE-säiliön hönkä X 102, SYVE-säiliön hönkä X 67,1 - - LIITE 3
37 Koeajo 3 Poltto 22,9 l/s Tuotanto 2150 t/d Pvm ja klo :28 Mittauksessa mukana: Marko Eeva, Matti Alamaa ja Andritz Venttiilikulmat 42V % ja 42A % Mittauspiste Mitattava suure Damatic Logger Lämpötila Paine Virtaus Damatic Lisätiedot -mittaus [ C ] [ bar ] positio 1 Jäähdytysvesi, tulo X 19, Jäähdytysvesi, tulo X 76,3-30,1 l/s* * UÄ -mittari 3 Jäähdytysvesi, tulo X 69, Jäähdytysvesi, paluu X 44, Kiertoneste X 78, Kiertoneste X 56,1-100,4 l/s* * UÄ - mittari 7 Lisävesi X 21, Lisävesi X 62, Lisävesi X 61, Lisävesi X 65, Lisävesi X 70,5-29,1 kg/s 45A1109-FIQ 12 Juppisäiliön ulospuhallus X 107, Juppisäiliön ulospuhallus X 68, SYVE-säiliön p X - 0,62-45A1105-PC 15 SYVE-säiliön t X A1106-TI 16 Pumpun 42P184 jälkeinen p X - 4,23-42A3405-PI 17 Pumpun 42P185 jälkeinen p X - 4,28-42A3406-PI 18 Hönkä ulos X A3418-TC 19 Hönkä sisään X 68 * - - * pintalämpötila- 20 Kiertonesteen poisto X - - 3,9 l/s 42A3403-FC mittari Lämmityshöyry (HMP) SYVE:lle X - - 4,3 kg/s SYVE-säiliön hönkä X 103, SYVE-säiliön hönkä X 68,4 - - LIITE 4
38 Koeajo 4 Poltto 23,1 l/s Tuotanto 2167 t/d Pvm ja klo :07 Mittauksessa mukana: Marko Eeva, Matti Alamaa ja Andritz Venttiilikulmat 42V % ja 42A % Mittauspiste Mitattava suure Damatic Logger Lämpötila Paine Virtaus Damatic Lisätiedot -mittaus [ C ] [ bar ] positio 1 Jäähdytysvesi, tulo X 19, Jäähdytysvesi, tulo X 52,7-62,4 l/s* * UÄ -mittari 3 Jäähdytysvesi, tulo X 50, Jäähdytysvesi, paluu X 41, Kiertoneste X 56, Kiertoneste X 39,1-124,2 l/s* * UÄ - mittari 7 Lisävesi X 21, Lisävesi X 49, Lisävesi X 51, Lisävesi X 53, Lisävesi X 59,6-29,4 kg/s 45A1109-FIQ 12 Juppisäiliön ulospuhallus X 106, Juppisäiliön ulospuhallus X 55, SYVE-säiliön p X - 0,57-45A1105-PC 15 SYVE-säiliön t X A1106-TI 16 Pumpun 42P184 jälkeinen p X - 3,76-42A3405-PI 17 Pumpun 42P185 jälkeinen p X - 3,88-42A3406-PI 18 Hönkä ulos X A3418-TC 19 Hönkä sisään X 68 * - - * pintalämpötila- 20 Kiertonesteen poisto X - - 5,0 l/s 42A3403-FC mittari Lämmityshöyry (HMP) SYVE:lle X - - 4,6 kg/s SYVE-säiliön hönkä X 102, SYVE-säiliön hönkä X 57,7 - - LIITE 5
39 Koeajo 5 Poltto 23,1 l/s Tuotanto 2164 t/d Pvm ja klo :42 Mittauksessa mukana: Marko Eeva, Matti Alamaa ja Andritz Venttiilikulmat 42V % ja 42A % Mittauspiste Mitattava suure Damatic Logger Lämpötila Paine Virtaus Damatic Lisätiedot -mittaus [ C ] [ bar ] positio 1 Jäähdytysvesi, tulo X 18, Jäähdytysvesi, tulo X 62,8-51,4 l/s* * UÄ -mittari 3 Jäähdytysvesi, tulo X 60, Jäähdytysvesi, paluu X 44, Kiertoneste X 65, Kiertoneste X 46,9-127,8 l/s* * UÄ - mittari 7 Lisävesi X 21, Lisävesi X 56, Lisävesi X 56, Lisävesi X 59, Lisävesi X 65,8-29,0 kg/s 45A1109-FIQ 12 Juppisäiliön ulospuhallus X 108, Juppisäiliön ulospuhallus X 61, SYVE-säiliön p X - 0,67-45A1105-PC 15 SYVE-säiliön t X A1106-TI 16 Pumpun 42P184 jälkeinen p X - 3,74-42A3405-PI 17 Pumpun 42P185 jälkeinen p X - 3,86-42A3406-PI 18 Hönkä ulos X A3418-TC 19 Hönkä sisään X 71 * - - * pintalämpötila- 20 Kiertonesteen poisto X - - 4,5 l/s 42A3403-FC mittari Lämmityshöyry (HMP) SYVE:lle X - - 4,4 kg/s SYVE-säiliön hönkä X 102, SYVE-säiliön hönkä X 64,0 - - LIITE 6
40 Koeajo 6 Poltto 23,1 l/s Tuotanto 2170 t/d Pvm ja klo :08 Mittauksessa mukana: Marko Eeva, Matti Alamaa ja Andritz Venttiilikulmat 42V % ja 42A % Mittauspiste Mitattava suure Damatic Logger Lämpötila Paine Virtaus Damatic Lisätiedot -mittaus [ C ] [ bar ] positio 1 Jäähdytysvesi, tulo X 18, Jäähdytysvesi, tulo X 71,7-35,0 l/s* * UÄ -mittari 3 Jäähdytysvesi, tulo X 67, Jäähdytysvesi, paluu X 44, Kiertoneste X 72, Kiertoneste X 56,5-129,2 l/s* * UÄ - mittari 7 Lisävesi X 21, Lisävesi X 60, Lisävesi X 60, Lisävesi X 63, Lisävesi X 68,8-29,1 kg/s 45A1109-FIQ 12 Juppisäiliön ulospuhallus X 107, Juppisäiliön ulospuhallus X 65, SYVE-säiliön p X - 0,57-45A1105-PC 15 SYVE-säiliön t X A1106-TI 16 Pumpun 42P184 jälkeinen p X - 3,71-42A3405-PI 17 Pumpun 42P185 jälkeinen p X - 3,83-42A3406-PI 18 Hönkä ulos X A3418-TC 19 Hönkä sisään X 67 * - - * pintalämpötila- 20 Kiertonesteen poisto X - - 4,2 l/s 42A3403-FC mittari Lämmityshöyry (HMP) SYVE:lle X - - 4,9 kg/s SYVE-säiliön hönkä X 102, SYVE-säiliön hönkä X 67,6 - - LIITE 7
41 Koeajo 7 Poltto 23,1 l/s Tuotanto 2172 t/d Pvm ja klo :17 Mittauksessa mukana: Marko Eeva, Matti Alamaa ja Andritz Venttiilikulmat 42V % ja 42A % Mittauspiste Mitattava suure Damatic Logger Lämpötila Paine Virtaus Damatic Lisätiedot -mittaus [ C ] [ bar ] positio 1 Jäähdytysvesi, tulo X 18, Jäähdytysvesi, tulo X 61,1-43,7 l/s* * UÄ -mittari 3 Jäähdytysvesi, tulo X 57, Jäähdytysvesi, paluu X 43, Kiertoneste X 65, Kiertoneste X 40,1-80,0 l/s* * UÄ - mittari 7 Lisävesi X 21, Lisävesi X 54, Lisävesi X 56, Lisävesi X 60, Lisävesi X 67,2-29,4 kg/s 45A1109-FIQ 12 Juppisäiliön ulospuhallus X 108, Juppisäiliön ulospuhallus X 62, SYVE-säiliön p X - 0,69-45A1105-PC 15 SYVE-säiliön t X A1106-TI 16 Pumpun 42P184 jälkeinen p X - 4,45-42A3405-PI 17 Pumpun 42P185 jälkeinen p X - 4,51-42A3406-PI 18 Hönkä ulos X A3418-TC 19 Hönkä sisään X 69 * - - * pintalämpötila- 20 Kiertonesteen poisto X - - 6,7 l/s 42A3403-FC mittari Lämmityshöyry (HMP) SYVE:lle X - - 4,6 kg/s SYVE-säiliön hönkä X 103, SYVE-säiliön hönkä X 63,7 - - LIITE 8
42 LIITE 9
43 LIITE 10
Exercise 1. (session: )
EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 1 (session: 24.1.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 31.1. at 12:00 am (before the exercise session). You
LisätiedotUPM:N PIETARSAAREN TEHTAALLE! TILL UPM JAKOBSTAD
UPM:N PIETARSAAREN TEHTAALLE! TILL UPM JAKOBSTAD Febr uary 1 UPM 2010 SELLU - huipputuote vai bulkkia? Veikko Petäjistö Tehtaanjohtaja UPM Pietarsaari UPM tänään UPM Plywood Vaneri- ja viilutuotteet UPM
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KATTILAN VESIHÖYRYPIIRIN SUUNNITTELU Höyrykattilan on tuotettava höyryä seuraavilla arvoilla.
LisätiedotKurkistus soodakattilan liekkeihin
Kurkistus soodakattilan liekkeihin Esa K. Vakkilainen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto 1 17.8.2014 Sisältö Soodakattila mikä se on Oulusta Kymiin Mustalipeä on uusiutuva polttoaine Lipeän palaminen
LisätiedotKonventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla
Termodynamiikkaa Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Yrjö Majanne, TTY/ACI Martti Välisuo, Fortum Nuclear Services Automaatio- ja säätötekniikan laitos Termodynamiikan perusteita Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa
LisätiedotJussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO
Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE
LisätiedotTEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2
Aalto-yliopisto/Insinööritieteiden korkeakoulu/energiatalous ja voimalaitostekniikka 1(5) TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) Ilmaa komprimoidaan 1 bar (abs.) paineesta 7 bar
LisätiedotPinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon
Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Jesse Viitanen Esko Lätti 11I100A 16.4.2013 2 SISÄLLYS 1TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY... 3 2TEORIA... 3 2.1Jäähdytysteho... 3 2.2Pinnoite... 4 2.3Jäähdytin... 5 3MITTAUSMENETELMÄT...
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotExercise 3. (session: )
1 EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 3 (session: 7.2.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 28.2. at 12:00 am (before the exercise session). You
LisätiedotAineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti
Aineopintojen laboratoriotyöt 1 Veden ominaislämpökapasiteetti Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Marko Peura työ tehty 19.9.008 palautettu 6.10.008 Sisällysluettelo Tiivistelmä...3 Johdanto...3
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske
Lisätiedotanna minun kertoa let me tell you
anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta
LisätiedotAine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl
Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl Puhtaat teknologiat tutkimusryhmä Sisältö Johdanto Aine- ja energiatase Reaaliset rahavirrat, yritystaso rahatase Esimerkkejä: Kemiallisen massan eli sellun
LisätiedotSAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO
SELVITYS Kari Koistinen 1(5) Savon Sellu Oy PL 57 70101 Kuopio Puh 010 660 6999 Fax 010 660 6212 SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO Savon
LisätiedotLYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER
LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are
LisätiedotMAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS
MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS OSSI PUROMÄKI METSÄ FIBRE, 1 on kannattava ja kilpailukykyinen metsäteollisuuskonserni 2 Metsä Fibre lyhyesti METSÄ FIBRE Maailman johtavia havuselluntuottajia ja suuri
LisätiedotEnergiansäästöideat telakan näkökulmasta. Kari Sillanpää Laradi ry:n syyspäivät
Energiansäästöideat telakan näkökulmasta Kari Sillanpää Laradi ry:n syyspäivät 2014 2.-3.10.2014 2 Mitä erilaisia näkökulmia on energiansäästöstä? Matkustaja: Lipunhinta Kokemukset Palvelu Laatu Turvallisuus
LisätiedotSnellmanin Lihanjalostus Oy Snellmans Köttförädling Ab
Snellmanin Lihanjalostus Oy Snellmans Köttförädling Ab HALUAMME ANTAA IHMISILLE MAHDOLLISUUDEN PAREMPAAN Lihanjalostuksen energiatehokkuus Esityksen laatija 18.10.2019 Snellmanin Lihanjalostus Oy Snellmans
LisätiedotENERGIATEHOKAS KARJATALOUS
ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää
Lisätiedot5kW, 6kW, 8kW, 10kW, 14kW, 16kW model. Ilma-vesilämpöpumppu WATERSTAGE
5kW, 6kW, 8kW, 10kW, 14kW, 16kW model Ilma-vesilämpöpumppu WATERSTAGE 2 WATERSTAGE VESIPATTERI LÄMPIMÄN VEDEN TUOTTO KÄYTTÖVESI LATTIALÄMMITYS KÄYTTÖVESI- VARAAJA ULKOYKSIKKÖ FUJITSU GENERAL ilma-vesilämpöpumppu
LisätiedotÄänekosken biotuotetehdas
Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen
LisätiedotHöyrykattilat Kattilatyypit, vesihöyrypiirin ratkaisut, Tuomo Pimiä
Höyrykattilat 2015 Kattilatyypit, vesihöyrypiirin ratkaisut, Tuomo Pimiä Kymenlaakson Höyrykattila Höyrykattilassa on tarkoituksena muuttaa vesi vesihöyryksi Kattilatyyppejä on useita Höyrykattilan rakenne
LisätiedotKEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT
KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen
LisätiedotLiite F: laskuesimerkkejä
Liite F: laskuesimerkkejä 1 Lämpövirta astiasta Astiasta ympäristöön siirtyvää lämpövirtaa ei voida arvioida vain astian seinämien lämmönjohtavuuksilla sillä ilma seinämä ja maali seinämä -rajapinnoilla
LisätiedotTalon valmistumisvuosi 1999 Asuinpinta-ala 441m2. Asuntoja 6
Lattialämmitetyn rivitalon perusparannus 2015 Talon valmistumisvuosi 1999 Asuinpinta-ala 441m2. Asuntoja 6 Maakaasukattila Lattialämmitys. Putkipituus tuntematon. Ilmanvaihto koneellinen. Ei lämmön talteenottoa.
LisätiedotBIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre
BIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre 1 Biotalous keskiössä, mutta fossiilitalous heräämässä henkiin Metsäliitto perustetaan Petrokemian lähtölaukaus Äänenkosken
LisätiedotMUSEOT KULTTUURIPALVELUINA
Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
Lisätiedot[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö
[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja
LisätiedotTekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori
Tekijä: Markku Savolainen STIRLING-moottori Perustietoa Perustietoa Palaminen tapahtuu sylinterin ulkopuolella Moottorin toiminta perustuu työkaasun kuumentamiseen ja jäähdyttämiseen Työkaasun laajeneminen
LisätiedotHakemus ympäristöluvassa Sunilan sellutehtaan soodakattiloiden hiukkaspäästön tiukentamista koskevan raja-arvon voimaantulon jatkamiseksi, Kotka.
Etelä-Suomi Päätös Nro 33/2010/1 Dnro ESAVI/426/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2010 ASIA Hakemus ympäristöluvassa Sunilan sellutehtaan soodakattiloiden hiukkaspäästön tiukentamista koskevan
Lisätiedot1 Johdanto... 1 2 Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä... 1 3 Keravan biovoimalaitos... 4 4 Tehtävänanto... 5 Kirjallisuutta...
ENE-C3001 Energiasysteemit 2.9.2015 Kari Alanne Oppimistehtävä 2: Keravan biovoimalaitos Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä... 1 3 Keravan biovoimalaitos...
LisätiedotVoimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä
Voimalaitos prosessit Kaukolämpölaitokset 1, 2015. Tuomo Pimiä Sisältö Kaukolämpölaitokset Johdanto Tuntivaihtelu käyrä Peruskuormalaitos Huippukuormalaitos Laitoskoon optimointi Pysyvyyskäyrä Kokonaiskustannus
LisätiedotJätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala
Jätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala Petri Väisänen Vantaan Energian jätevoimala Vantaan Energia solmi keväällä 2009 YTV:n ja Rosk n Roll Oy:n kanssa pitkäaikaisen palvelusopimuksen
LisätiedotTUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA
TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,
LisätiedotMitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa
Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat
LisätiedotKOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma
KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,
LisätiedotLÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13
LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää
LisätiedotSuomi muuttuu Energia uusiutuu
Suomi muuttuu Energia uusiutuu Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet 15.11.2018 Esa Vakkilainen 1 ENERGIA MUUTTUU Vahvasti eteenpäin Tuuli halvinta Sähköautot yleistyvät Bioenergia
LisätiedotKANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta
KANTELEEN VOIMA OY Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta Konsorttio / Kanteleen Voiman omistajat Oy Katternö Kraft Ab Herrfors, Pietarsaari, uusikaarlepyy, Ähtävä, Veteli, Tammisaari Kaakon Energia
LisätiedotTuontipuu energiantuotannossa
Tuontipuu energiantuotannossa Yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskus,Tilastopalvelut Koneyrittäjien Energiapäivät 2017 Hotelli Arthur Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000 2015 milj. m³
LisätiedotVaraavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään
Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla
LisätiedotKuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen
Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m
LisätiedotPuukaasutekniikka energiantuotannossa
CENTRIA Ylivieskan yksikön tutkimustehtävänä on ollut tutkia laboratoriokaasutuslaitteistollaan kaasutustekniikan mahdollisuuksia pienimuotoisessa CHP tuotannossa Tutkimuskohteet: Kaasutusprosessin ominaisuuksiin
Lisätiedot1. Liikkuvat määreet
1. Liikkuvat määreet Väitelauseen perussanajärjestys: SPOTPA (subj. + pred. + obj. + tapa + paikka + aika) Suora sanajärjestys = subjekti on ennen predikaattia tekijä tekeminen Alasääntö 1: Liikkuvat määreet
LisätiedotVOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä
VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Voimalaitoksen säätötehtävät Voimalaitoksen säätötehtävät voidaan jakaa kolmeen toiminnalliseen : Stabilointitaso: paikalliset toimilaiteet ja säätimet Koordinointitaso:
LisätiedotVoimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä
Voimalaitos prosessit Kaukolämpölaitokset 1, 2015. Tuomo Pimiä Sisältö Kaukolämpölaitokset Johdanto Tuntivaihtelu käyrä Peruskuormalaitos Huippukuormalaitos Laitoskoon optimointi Pysyvyyskäyrä Kokonaiskustannus
LisätiedotMax. nostokorkeus Teho (kw) LVR3-7-220V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 220 V G1. LVR3-7-380V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 380 V G1
Kuvaus Virhehälytyksenestopumppu, jolla korvataan pienten vuotojen aiheuttama vedenhukka automaattisen sprinkleripumpun turhan käynnistymisen estämiseksi. Tekniset tiedot Tyyppi: Monivaiheinen keskipakopumppu
LisätiedotMEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS
Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.
LisätiedotYmpäristö Talous Hyvinvointi Ekotehokkuus
VUOSI 2010 UPM, Kaukas Soodakattila 3 59,4 Metsä-Botnia, Joutseno Soodakattila 3 35,2 Stora Enso, Imatra Soodakattila 5 20,4 Stora Enso, Imatra Soodakattila 6 8,0 YHTEENSÄ 123,0 Metsä-Botnia, Joutseno
LisätiedotSOODAKATTILOIDEN PÄÄSTÖT ILMAAN
TEKNILLINEN TIEDEKUNTA ENERGIATEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari SOODAKATTILOIDEN PÄÄSTÖT ILMAAN EMISSIONS FROM RECOVERY BOILERS Lappeenrannassa 4.5.2009 0296208
LisätiedotAurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.
Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin
LisätiedotEfficiency change over time
Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel
LisätiedotPITKÄNPATTERIN KYTKENTÄ
LVI-laitosten laadunvarmistusmittaukset PITKÄNPATTERIN KYTKENTÄ v1.2 25.4.2017 SISÄLLYS SISÄLLYS 1 1 JOHDANTO 2 2 ESITEHTÄVÄT 2 3 TARVITTAVAT VÄLINEET 3 4 TYÖN SUORITUS 5 4.1 AB-kytkentä 6 4.2 AE-kytkentä
LisätiedotHöyrykattilat Lämmönsiirtimet, Tuomo Pimiä
Höyrykattilat 2015 Lämmönsiirtimet, Tuomo Pimiä Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi Lämpöpintojensijoittelu kattilaan KnowEnergy KyAMK Yksikkö, osasto, tms. Tekijän nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotLVI-laitosten laadunvarmistusmittaukset PUMPUN OMINAISKÄYRÄ. v0.3
LVI-laitosten laadunvarmistusmittaukset PUMPUN OMINAISKÄYRÄ v0.3 25.4.2017 SISÄLLYS SISÄLLYS 1 1 JOHDANTO 2 2 ESITEHTÄVÄT 2 3 TARVITTAVAT VÄLINEET 3 4 TYÖN SUORITUS 5 4.1 Alkutoimet 6 4.2 Vakiokäyrämittaus
LisätiedotSalasanan vaihto uuteen / How to change password
Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change
LisätiedotNestemäisillä biopolttoaineilla toimiva mikrokaasuturbiinigeneraattori Vene-ohjelman seminaari 29.9.2011
Nestemäisillä biopolttoaineilla toimiva mikrokaasuturbiinigeneraattori Vene-ohjelman seminaari 29.9.2011 Jaakko Larjola Esa Saari Juha Honkatukia Aki Grönman Projektin yhteistyöpartnerit Timo Knuuttila
LisätiedotCOMPOUND-PUTKIEN PITUUDEN OPTIMOINTI
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA COMPOUND-PUTKIEN PITUUDEN OPTIMOINTI Andritz Oy, KRP-Divisioona, Varkaus T E K I J Ä : Lari Vänttinen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ
LisätiedotNational Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007
National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007 Chapter 2.4 Jukka Räisä 1 WATER PIPES PLACEMENT 2.4.1 Regulation Water pipe and its
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotMetsä Groupin biotuotetehdasprojekti
in biotuotetehdasprojekti 1 Biotuotetehdasprojekti etenee suunnitellusti YVA- ja ympäristölupaprosessit on käynnistetty ja saadaan päätökseen 2015 ensimmäisen neljänneksen aikana Yhteysviranomaisen (Keski-Suomen
Lisätiedot1 Johdanto Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä Keravan biovoimalaitos Tehtävänanto... 5 Kirjallisuutta...
ENE-C3001 Energiasysteemit 2.9.2016 Kari Alanne Oppimistehtävä 2a: Yhteistuotantovoimalaitos Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä... 1 3 Keravan biovoimalaitos...
LisätiedotOther approaches to restrict multipliers
Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of
LisätiedotBioForest-yhtymä HANKE
HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden
LisätiedotTAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO
TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Energia- ja Prosessitekniikan laitos MUURATUN TULISIJAN ILMANJAON OPTIMOINTI Heikki Hyytiäinen, Tulisydän Oy Reijo Karvinen, TTY Kai Savolainen, TTY Pertti Taskinen, TTY
LisätiedotEnergia-alan keskeisiä termejä. 1. Energiatase (energy balance)
Energia-alan keskeisiä termejä 1. Energiatase (energy balance) Energiataseet perustuvat energian häviämättömyyden lakiin. Systeemi rajataan ja siihen meneviä ja sieltä tulevia energiavirtoja tarkastellaan.
LisätiedotTOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA
TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 2: 70-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 2 on vuonna 1974 rakennettu yksikerroksinen, 139 m², omakotitalokiinteistö,
LisätiedotIlmalämpöpumpun Panasonic CS-CZ25TKE + CU-CZ25TKE toimintakoe matalissa
Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-CZ25TKE + CU-CZ25TKE toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin - laitteen n asetusarvo +2 C - sisäyksikön imuilma alimmillaan +19,5
LisätiedotSuur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä
Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen
LisätiedotAnne-Marie Nääppä PAINEPUKUMATERIAALIEN KÄYTTÖOMINAISUUKSIEN SÄILYMINEN
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelma Tutkintotyö Anne-Marie Nääppä PAINEPUKUMATERIAALIEN KÄYTTÖOMINAISUUKSIEN SÄILYMINEN Työn ohjaaja Työn teettäjä Tampere 2007
LisätiedotAurinkoenergia Suomessa
Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,
LisätiedotLahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy
Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä
Lisätiedot1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward.
START START SIT 1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward. This is a static exercise. SIT STAND 2. SIT STAND. The
LisätiedotJuotetut levylämmönsiirtimet
Juotetut levylämmönsiirtimet Juotettu levylämmönsiirrin, tehokas ja kompakti Toimintaperiaate Levylämmönsiirrin sisältää profiloituja, ruostumattomasta teräksestä valmistettuja lämmönsiirtolevyjä, jotka
LisätiedotUusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä. BioCO 2 -projektin loppuseminaari elokuuta 2018, Jyväskylä.
Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä BioCO 2 -projektin loppuseminaari - 30. elokuuta 2018, Jyväskylä Kristian Melin Esityksen sisältö Haasteet CO 2 erotuksessa Mitä uutta ejektorimenetelmässä
LisätiedotKosteusmittausten haasteet
Kosteusmittausten haasteet Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin, MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Kosteusmittaukset ovat haastavia; niiden luotettavuuden arviointi ja parantaminen
LisätiedotÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS
ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS Jyväskylä 13.2.2015 Niklas von Weymarn, tutkimusjohtaja, Metsä Fibre 1 1 Metsä Fibre - osa ia 2 Raakapuun viejästä kansainväliseksi konserniksi in kehitys 1934 2014 Metsäliitto
LisätiedotMatkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET
Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa
LisätiedotDirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012
Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Pentti Saarenrinne Tilaaja: DirAir Oy Kuoppakatu 4 1171 Riihimäki Mittausraportti: DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 3.11.212
LisätiedotEkogen pien-chp. CHP- voimalaitoksen kehittäminen
Ekogen pien-chp CHP- voimalaitoksen kehittäminen TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Keski-Suomen energiapäivä 30.1.2012 Lähtökohta: Globaali liiketoimintaympäristö Erityisesti
LisätiedotAIRIA BioHAT UUSI VOIMALAITOSKONSEPTI. Reijo Alander TTY
AIRIA BioHAT UUSI VOIMALAITOSKONSEPTI Reijo Alander TTY 12.5.2017 Teknisiä menetelmiä liike-enrgian tuottamiseksi Menetelmä Polttoaine Kehitysajankohta Höyrykone KPA, öljy, kaasu 1700-luku Höyryturbiini
LisätiedotDHTrain - Development of an efficient support network and operation model for the municipal energy sector
DHTrain - Development of an efficient support network and operation model for the municipal energy sector Veli-Matti Mäkelä This project is co-funded by the European Union, the Russian Federation and the
LisätiedotJäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.
Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa
LisätiedotBiohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa
Biohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa BIOTULI-Hanke Risto Korhonen, KyAMK 29.11.2012 Hanasaari BIOTULI-hanke 1.9.2010 31.8.2013 Biojalostamon uudet tuotteet ja Liiketoimintamallit
LisätiedotMITTASÄILIÖN RÄJÄHDYS. Matti Toppinen Teollisuuspalo- ja vartiopäällikkö Stora Enso Paper Veitsiluodon tehdas
MITTASÄILIÖN RÄJÄHDYS Matti Toppinen Teollisuuspalo- ja vartiopäällikkö Stora Enso Paper Veitsiluodon tehdas 7.11.2016 Veitsiluodon saaren rantaviivan muuttuminen vv. 1920-2003 Stora Enso Paper Veitsiluodon
Lisätiedot1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa?
Kysymys 1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa? 2. EXTRA-PÄHKINÄ (menee yli aiheen): Heität vettä kiukaalle. Miksi vesihöyry nousee voimakkaasti kiukaasta ylöspäin?
LisätiedotÄänekosken biotuotetehdas
Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa
LisätiedotVirolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015
Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%
LisätiedotChoose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki
Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun
LisätiedotVOLVO V-70 D5 (2008) 136 KW DIESELHIUKKASSUODATIN - JÄRJESTELMÄ
VOLVO V-70 D5 (2008) 136 KW DIESELHIUKKASSUODATIN - JÄRJESTELMÄ JÄRJESTELMÄN KOMPONENTIT KOMPONENTIT JA TOIMINTA Ahtimen jälkeen ensimmäisenä tulee happitunnistin (kuva kohta 1). Happitunnistin seuraa
LisätiedotÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2018
ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2018 Sisällysluettelo 1. TUOTANTOTIEDOT 2. POLTTOAINETIEDOT 3. SAVUKAASUPÄÄSTÖT 3.1 BIOKATTILA 3.2 S40-KATTILA 3.3 HÖGFORS-KATTILA 4. VERTAILUMITTAUKSET 5. YHTEENVETO
LisätiedotKonesalin jäähdytysjärjestelmän mallinnus, simulointi ja optimointi. To 4.6.2015 Merja Keski-Pere
Konesalin jäähdytysjärjestelmän mallinnus, simulointi ja optimointi To 4.6.2015 Merja Keski-Pere Konesaleista Digitalisaation lisääntyminen palvelinkapasiteettia lisää Eurooppaan arviolta jopa 60 uutta
LisätiedotMaatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä
Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine 4.1.2018 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve
LisätiedotRATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt
Physica 9 1. painos 1(7) : 12.1 a) Lämpö on siirtyvää energiaa, joka siirtyy kappaleesta (systeemistä) toiseen lämpötilaeron vuoksi. b) Lämpöenergia on kappaleeseen (systeemiin) sitoutunutta energiaa.
LisätiedotKysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)
Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:
Lisätiedot