Hämeen liiton julkaisu Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2014

Transkriptio

1 Hämeen liiton julkaisu 2013 Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2014

2 Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2014 Julkaisija: Hämeen liitto Niittykatu 5, Hämeenlinna puhelin (03) Yhteydet henkilökuntaan: sähköposti: Valokuvat: Elisa Putti, Pirjo Orava Julkaisunro: IA 35 ISBN ISSN Hämeenlinna 2013

3 Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Johdanto 4 2. Maakunnan toimintaympäristö Kanta-Hämeen maakunta ja yhteistoiminta-alue Maakunnan toteuttamissuunnitelman kehittämisen kärkiä 9 3. Maakuntaohjelman toteuttaminen Maakunnan elinvoimaisuus ja kilpailukyky Alueen vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen Tasapainoinen väestörakenne ja korkea työllisyys Kestävä yhdyskuntakehitys ja toimiva liikennejärjestelmä Luonnonvarojen kestävä käyttö Monimuotoinen luonto ja puhtaat vedet Elinkeinoelämän menestystekijät Hyvä saavutettavuus ja maankäyttö Yritysten ja julkisen sektorin uusiutumiskyky Kasvuun ja kansainvälistymiseen kannustava innovaatioympäristö Uusiutuva energia ja ekotehokkuuden parantaminen Toimivat työmarkkinat ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Väestön hyvinvointi Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö Toimivat matkat Turvallinen ruoka Nuorten osallistaminen Maahanmuuttajien kotouttaminen Hyvinvointi-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakuntien yhteishankkeet/neuvotteluesitykset Valtion ja kaupunkiseutujen sopimukset ja INKA-ohjelma Arvio suunnitelman vaikutuksesta Arvio aluehallinnon strategisista tulossopimuksista 34 Liite 1: Rahoitus 35 Liite 2: Maakuntien yhteishankkeet / neuvotteluesitykset Liite 3: Maakuntaohjelman toteutumisen keskeiset seuranta- ja tavoiteindikaattorit 39 3

4 1. Johdanto Maakunnan liiton johdolla valmistellaan vuosittain maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma. Se sisältää ehdotuksen maakuntaohjelman kannalta keskeisiksi hankkeiksi ja muiksi toimenpiteiksi sekä arvion niiden rahoittamisesta. Suunnitelma valmistellaan yhdessä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman rahoittamiseen osallistuvien kanssa. Toteuttamissuunnitelmalla pyritään vaikuttamaan seuraavan vuoden valtion budjetin määrärahojen ja myöntämisvaltuuksien alueelliseen jakoon ja sekä sitä seuraavan vuoden valtion talousarvio ehdotuksen valmisteluun. Vuoden 2014 maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa laadittaessa on sovitettu yhteen maakuntaohjelman linjaukset, seutukuntien kehittämisen painopisteet ja ELY:n strategiset kehittämisen kärjet. Lähtökohtana sekä toteuttamissuunnitelman että ELY:jen strategisten tulossopimusten tekemisessä on ollut aiempien, vuosille tehtyjen suunnitelmien päivitys. Kanta-Hämeen seutukuntien neuvottelut pidettiin keväällä ja alkusyksyllä Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset päivittävät myös toiminnalliset tulossuunnitelmansa, joiden sisältöjä on huomioitu toteuttamissuunnitelmassa. Maakunnan yhteistyöryhmä on käsitellyt toteuttamissuunnitelmaesityksen ja Hämeen ELY-keskuksen strategisen tulossopimuksen tarkistuksen syykuussa Maakuntahallitus on käsitellyt ja hyväksynyt toteuttamissuunnitelman kokouksessaan Toteuttamissuunnitelma pohjautuu maakuntaohjelman painopistealueisiin, jotka ovat uusiutumiskyky, työelämä ja osaaminen, kansainvälistyminen, saavutettavuus ja asuminen, sekä näille painopisteille valittuihin kehittämistoimenpiteisiin. Painopisteiden toimenpiteet on rakenteellisesti jaoteltu samoin kuin ELY:n keskeiset kehittämiskärjet, eli a) alueen elinvoimaisuus, b) elinkeinoelämän menestystekijät ja c) väestön hyvinvointi toimenpidekoreihin. Toteuttamissuunnitelma sisältää yhteistoiminta-alueella yhteisesti sovitut laaja-alaisesti toteutettavat kehittämishankkeet, jotka sisältyvät myös Uudenmaan ja Päijät-Hämeen 4

5 toteuttamissuunnitelmiin. Uutena kehittämisen teemakokonaisuutena nousee esiin HHT-kehityskäytävä (Helsinki Hämeenlinna Tampere), joka valtakunnallisena ja Suomen ainoana nauhakaupungin tunnusmerkit täyttävänä vyöhykkeenä on kehittämisen kannalta merkittävä alue. Toteuttamissuunnitelmaan ei sisälly täydellistä hankeluetteloa vuosina toteutettaviksi esitettävistä hankkeista, vaan esiin on nostettu esimerkkejä keskeisimmistä kärkihankkeista, joita toteuttamissuunnitelman laadintaprosessissa on noussut esiin. Tarkemmin toteutukseen tulevia hankkeita käsitellään mm. maakunnan yhteistyöryhmässä ja edelleen rahoittajaviranomaisissa. Hämeen liitossa valmistellaan laajalla yhteistyöllä uutta Häme-ohjelmaa, joka sisältää sekä maakuntaohjelman vuosille että maakuntastrategian. Nyt valmistunut maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2014 perustuu kuitenkin voimassa olevaan Hämeen maakuntaohjelmaan Nykyinen rakennerahastokausi päättyy vuoden 2013 lopussa ja uusi rakennerahastokausi alkaa vuoden 2014 alusta. Uusi rakennerahasto-ohjelma vuosille , joka sisältää sekä EAKR- että ESR-toimet on valmistumassa ja se toimitetaan komissiolle syksyllä Ohjelman alueellinen rahoitus ei tässä vaiheessa ole tiedossa ja esimerkiksi uuden ohjelmakauden maakunnan yhteistyöasiakirjaa vastaavasta menettelystä päätetään vasta loppuvuodesta 2013, kun uusi alueiden kehittämistä ja rakennerahastotoiminnan hallinnointia koskeva lainsäädäntö valmistuu ja uuden ohjelmakauden linjaukset ja päätökset on tehty. Tästä syystä toteuttamissuunnitelmassa ei esitetä uuden kauden rakennerahastoresurssien kohdentumista Kanta-Hämeeseen. Maakuntaliittojen toteuttamissuunnitelman ja Elyjen strategisten asiakirjojen painopisteinen yhteensovittaminen Kanta-hämeen maakuntaohjelma v / Painopisteet Tarve- ja asiakaslähtöinen innovaatiotoiminta Maakunnallisten klusteriosien vahvistaminen Uudistumista palvelevat rakenteet Vetovoima Ennakointiyhteistyö kehittäminen Työelämän muutoksiin reagointi Uuden osaamisen luominen Työelämän ja koulutuksen vuorovaikutuksen lisääminen Kansainvälistymisen edellytykset Kasvua kansainvälistymisestä Kansainvälinen vetovoima Hyvää Hämäläistä asumista Asumisen muuttuviin tarpeisiin vastaaminen Ekologisten asumismuotojen suosiminen Luonto, virkistys ja luontomatkailu Liikennejärjestelmät Joukkoliikenteen palvelun parantaminen Tietoliikenneyhteyksien ja -palveluiden kehittäminen Teknisen huollon palvelujen kehittäminen uusiutumiskyky työelämä ja osaaminen kansainvälistyminen asuminen ja ympäristö saavutettavuus alueiden elinvoimaisuus elinkeinoelämän menestystekijät väestön hyvinvointi Alueen vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen Tasapainoinen väestörakenne ja korkea työllisyys Kestävä yhdyskuntarakenne ja toimiva liikennejärjestelmä Luonnonvarojen kestävä käyttö Monimuotoinen luonto ja puhtaat vedet Hyvä saavutettavuus ja maankäyttö Yritysten ja julkisen sektorin uudistumiskyky Kasvuun ja kansainvälistymiseen kannustava innovaatioympäristö Uusiutuva energia ja ekotehokkuuden parantaminen Toimivat työmarkkinat ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö Toimivat matkat Turvallinen ruoka Nuorten osallistaminen Maahanmuuttajien kotouttaminen Kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut ELYN STRATEGINEN TULOSSOPIMUSLUONNOS / PAINOPISTEET 5 Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2014

6 2. Maakunnan toimintaympäristö Globaalin talouden ja erityisesti euroalueen talouden ja kilpailukyvyn muutokset ovat pysäyttäneet edellisen laman jälkeisen usean vuoden noususuhdanteen. Väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos, epävarmuudet maatalouden ja tuotannollisen toiminnan kehityksestä sekä mahdolliset lainsäädännön muutokset heijastuvat maakuntamme toimintaympäristöön sekä toteutettaviin toimenpiteisiin. Hallitusohjelman linjaukset sekä mahdolliset rakenteelliset muutokset vaikuttavat toteutuessaan maakunnan kehittämiseen. Maakunnan elinvoimaisuus ja kilpailukyky Monipuolinen elinkeinorakenne, osaava työvoima, logistinen sijainti ja hyvät yhteydet sekä julkisen sektorin laajuus ovat maailmantalouden muuttuvissa olosuhteissa Kanta-Hämeen vahvuuksia. Kanta-Häme osana laajaa metropolia on ollut useita vuosia väestöllistä kasvualuetta. Työllisyys- ja työttömyysasteilla mitattuna maakunta pärjäsi pitkään keskimääräistä paremmin. Käynnissä oleva talouden ja tuotannon rakennemuutos koettelee kuitenkin nyt myös Kanta-Hämettä, erityisesti Forssan seutua. Väestökehityksen kannalta ratkaisevaa on, kuinka houkuttelevana asuinpaikkana maakunta koetaan. Häme-brändin vetovoimatekijöitä ovat asuinympäristön viihtyisyys ja turvallisuus sekä palveluiden toimivuus ja kustannusten kilpailukykyisyys. Maakunnan etuihin luetaan myös monimuotoinen luontoympäristö. Väestön kasvu nojaa Kanta-Hämeen sijaintiin keskellä Suomen vahvinta kasvualuetta sekä ns. toisen aallon muuttoliikkeeseen laajalla metropolialueella. Väestönkehityksen haasteita ovat vanhusväestön suhteellisen osuuden kasvu ja vastaavasti työikäisen väestön suhteellisen osuuden väheneminen. Ydinmetropolialue ulottaa vaikutuksensa myös Kanta- Hämeen maakuntaan yritystoiminnan osalta ja vahvana työpaikka-alueena. Väestökehityksessä ja siihen vaikuttamisessa on tunnistettava myös maakunnan sisäiset erot. Ennakointivision mukaan Kanta-Häme on vuonna 2015 teknologia-, palvelutarve- ja innovaatioennakoinnin edelläkävijä. Maakunnan koulutustoiminta perustuu tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointiin ja vahvistaa alueella toimivia klustereita (innovaatio, valmistava teollisuus, matkailu, ympäristö, hyvinvointi sekä luova ala). Liitolla on ennakointitehtävässä kasvava rooli, josta esimerkkinä on kolmen maakunnan yhteistoiminta-alueen tulevaisuustyö. Kanta-Hämeessä on EU-toimenpideohjelmista rahoitettuina käynnistynyt maakuntaohjelman painopisteiden määrittämiä hankkeita, jotka tähtäävät innovaatiotoiminnan, verkostoitumisen ja yrittäjyyden edistämiseen sekä osaamisrakenteiden vahvistamiseen. Kanta-Hämeen seutukunnista Forssan ja Riihimäen seudut ovat EAKR-toimenpideohjelman haasteellisia alueita. Näiden alueiden osuus maakunnan väestöstä on alle puolet. Rakennerahasto-ohjelmien vaikutus alueen työllisyyteen, tuottavuuteen, kilpailukykyyn ja erityisesti yritystoiminnan edistämiseen on ollut positiivista ja niiden avulla on pyritty saamaan kerrannaisvaikutuksia. Tulevaisuudessa rakennerahastorahoituksen selvästi supistuessa Kanta-Hämeessä on parannettava kansainvälisten rahoituskanavien hyödyntämistä sekä kiinnitettävä erityistä huomiota hankkeiden vaikuttavuuteen. Kanta-Hämeen kehitys nojaa vahvasti hyvää logistiseen asemaan sekä maakuntaa halkovien kasvukäytävien kehittämiseen. Fyysisten yhteyksien hyvä ja riittävä taso ovat kehittymisen kannalta elintärkeitä, joka näkyy myös toteuttamissuunnitelman sisällössä. Paitsi liikenneinfran, niin myös muiden fyysisten rakenteiden toimivuus, energiahuollon, vesihuollon ja myös hallintorakenteiden on oltava kehittymistä tukevia. Elinkeinoelämän menestystekijät Alueen elinkeinoelämän myönteinen kehitys perustuu erityisesti monialaiseen elinkeinorakenteeseen ja alueen hyvään logistiseen asemaan. Toisaalta yritysten kasvu, kansainvälmistyminen sekä tutkimus- ja kehityspanostusten lisääminen ovat jatkossa entistä tärkeämpiä menestystekijöitä. Toimivalla tie- ja rataverkostolla on oleellinen merkitys maakunnan ja sen elinkeinoelämän kehittymiselle, joten jatkossakin alueen tie- ja rataverkon toimivuudesta on huolehdittava hyvin. Valtakunnallisten yhteyksien lisäksi pikaisia parannuksia edellyttävät erityisesti seudullisten elinkeinoalueiden liittymien ja sisääntuloteiden liikennejärjestelyt. Niiden takana on useiden merkittävien asuin- ja elinkeinoalueiden toteutuminen. Hämeenlinnan seudun kansainvälisen tason vahvuuksina pidetään mm. valmistavaa teollisuutta (akselit, nostimet, 6

7 160 Bruttokansantuote asukasta kohti Kanta-Hämeessä seuduittain ja koko maassa ind 2000 = Koko maa Maakunta Forssan sk Hämeenlinnan sk Riihimäen sk sotilasajoneuvot, metalli) sekä pakkaustoimintaan liittyvää osaamista. Yksi maakunnan vahvuustekijöistä on myös monipuolinen matkailutarjonta, joka osittain nojaa alueen luontoon (esim. Tervakoski, Humppila), vetureina Aulanko ja Vanajanlinna sekä kulttuurikeskus Verkatehdas. Hyvinkää- Riihimäki -talousalueen tärkein elinkeino on teknologiateollisuus. Alueen kansainvälinen vahvuus on erityisesti nosto- ja siirtoalaan liittyvä teknologiateollisuus sekä logistiikan erityisosaaminen. Forssan seudun kärkinä ovat mm. alueen elintarvikkeiden suurtuotanto ja Järkivihreä Forssan seutu -ympäristöliiketoiminnan kokonaisuus, joka koostuu mm. biotalouden, kierrätyksen ja muun ekologisen liiketoiminnan osa-alueista. Maakunnan elinkeinotoiminta on yleisesti ottaen kuitenkin selvästi kotimarkkinapainotteinen ja kansainvälistyminen tarjoaa selviä kasvumahdollisuuksia maakunnan yritystoiminnalle. Uusiutuvan energian käytön lisääminen sekä bioenergian tuotanto ja jalostaminen tulevat jatkossakin olemaan keskeisiä maaseudun pienyritystoiminnan kehittämiskohteita. Tilaa uudelle maaseutuyrittämiselle olisi vielä nykyistä enemmän mm. puun jatkojalostamisessa, metallin alihankintatehtävissä, elintarviketeollisuudessa, hevosliiketoiminnassa sekä matkailu-, liikunta- ja hyvinvointipalvelujen tarjoamisessa. Hämeen metsävaroja on toistaiseksi hyödynnetty vain vähän energiatuotannossa, mutta metsävarantojen hyödyntämisen merkittävä lisääminen energialähteenä voi avata mahdollisuuksia uusille elinkeinotoiminnoille. Monipaikkaisuuden sekä maaseudulla asumisen ja erityisesti yrittämisen elinehto ovat toimivat tietoliikenneyhteydet. Matkailu on yksi potentiaalisimpia kasvualoja meillä ja maailmalla. Kanta-Hämeen matkailutulo on eräiden arvioiden mukaan 300 miljoonan euron luokkaa. Hämeenlinnan seudulla sen merkitys on erityisen suuri. Viimeisimmät tiedot kertovat, että erityisesti ulkomaisten matkailijoiden osuus on selvästi laskenut ja maakunnan hotellikapasiteetin käyttöaste on maan pienimpiä. Samanaikaisesti matkustajavirrat erityisesti Venäjältä Suomeen ovat kasvaneet voimakkaasti. Väestön hyvinvointi ja uudistuvat palvelut Kanta-Häme on voimakkaasti kehittyvä ja toiminnallinen alue, joka tarjoaa viihtyisän, terveellisen ja turvallisen asuinympäristön palveluineen sekä monimuotoisen luontoympäristön. Tämä edellyttää jatkossakin rakennetun ympäristön ja luonnon 7 Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2014

8 tasapainon säilyttämistä. Ympäristöön ja luontoon kohdistuu monenlaisia paineita myös maakunnan ulkopuolelta. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin perustana on kehittää työmarkkinoita, verotusta, sosiaaliturvaa ja terveydenhuoltoa työllisyyden näkökulmasta. Tavoitteena on sukupolvelta toiselle periytyvän köyhyyden ja syrjäytymisen ennalta ehkäisy. Palveluita halutaan vahvistaa ja uudistaa sekä turvata ikäihmisille ihmisarvoinen vanhuus. Keskeistä on edistää ja uudistaa terveyden ja hyvinvointipalveluiden kehittämistä vastaamaan moninaistuvia palvelutarpeita. Vaihtoehtoisia palveluiden tuottamistapoja tulee harkittavaksi, jolloin tarkastellaan sekä julkista että yksityistä sektoria. Erityisesti tulee ponnistella julkisen ja yksityisen sektorin välisten strategisten kumppanuuksien edistämiseen ja toimenpiteiden konkretisointiin. Myös haja-asutusalueen tasavertaisten ja asiakaslähtöisten peruspalveluiden tarjonnasta tulee huolehtia. Maakunnan julkisen sektorin rakenteiden ja toimintamallien haasteena on uudistua vastaamaan kestävän kehityksen ja rahoituksen vaatimuksia väestön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Vuosi 2014 on kuntakentässä työntäyteinen kuntarakenneselvitysten ja valmisteilla olevien sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutosten ja niihin liittyvien selvitysten vuoksi. Kuntien talouteen liittyvät haasteet korotuvat entisestään valtiovallan kuntiin kohdistuvien valtionosuusleikkausten vuoksi. Nämä tullevat vaikuttamaan myös kuntien hankkeisiin ja niiden rahoitusmahdollisuuksiin Kanta-Hämeen maakunta ja yhteistoiminta-alue Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten strategisten tulossopimusten ja maakuntaohjelman linjaukset ovat yhdensuuntaiset, joten elinkeinojen, työllisyyden ja ympäristön kehittämistoimenpiteet on kyetty toteuttamaan hyvässä yhteistyössä. Liikennesektorilla Uudenmaan ELY ja maakunnan liitto sekä alueen kunnat tekevät jatkuvaa ja tiivistä yhteistyötä maakunnan tiehankkeiden edistämiseksi. Tiettyjen hankkeiden osalta yhteydet Liikennevirastoon ovat tärkeitä. Hämeen liitto muodostaa yhdessä Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakunnan liittojen kanssa aluekehittämislain mukaisen yhteistoiminta-alueen. Tälle yhteistoimintaalueelle sijoittuu 36 % Suomen väestöstä, 39 % työllisestä työvoimasta ja 40 % työpaikoista sekä 28 % Suomen liikennesuoritteesta. Yhteistoiminta-alue on metropolialuetta, joka on myös yhtenäinen työssäkäyntialue. Metropolialue on Suomen vahvin kasvualue, jossa tuotetaan 42 % Suomen BKT:sta. Kuluvana vuonna yhteistyössä toteutettavalla Siivet ja juuret -tulevaisuustarkastelulla luodaan perustaa yhteistoiminta-alueen tiiviimmälle yhteistyölle ja kehittämiselle. Tulevaisuustyön tavoitteena on ollut tunnistaa alueen yhteiset kehittämisteemat. Sellaisiksi ovat valikoituneet luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen, kestävä elämäntapa eri aluevyöhykkeillä, sujuvat ja älykkäät matka- ja kuljetusketjut, Cleantech-klusterin liiketoimintaohjelma ja Venäjän osaamisen ja liiketoiminnan ohjelma. Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen liitot ovat tehneet jo aiemmin yhteistyötä, jota jatketaan. Myös alueen korkeakoulut tekevät yhteistyötä. Hämeen ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu ja Laurea ammattikorkeakoulu ovat muodostaneet FUAS-liittouman. FUAS-yhteistyön tavoitteena on muodostaa metropolialueelle kansainvälisiä vaatimuksia vastaava ja kansainvälistä kilpailukykyä vahvistava korkeakouluverkko, joka tarjoaa toimialallaan kaikki metropolialueen elinkeinoelämän ja väestön tarvitsemat korkeakouluopetus-, tutkimus- ja aluekehityspalvelut. Yhteistoiminta-alueen yhteiset, TEM:lle esitettävät neuvottelukysymykset on esitelty luvussa 3.4. ja tarkemmin hankesuunnitelmissa, jotka ovat liitteinä TEM:n ohjeen mukaisesti. Yhteisten hankkeiden osa toteuttamissuunnitelmissa on sama kaikissa kolmessa maakunnan liitossa. Ihmiset haluavat ja voivat tehdä työtä ja asua Hämeessä 8

9 2.2. Maakunnan toteuttamissuunnitelman kehittämisen kärkiä Toteuttamissuunnitelman laadinnan yhteydessä, seutuneuvottelutilaisuuksissa sekä neuvotteluissa eri yhteistyökumppaneiden kanssa, on noussut esiin erityisesti mm. seuraavia maakunnan kärkiteemoja: Elinvoimaisuus ja kilpailukyky Kilpailukykyinen ja turvallisen asumisen Häme Yrittämisen uudistuvat mahdollisuudet - monialainen elinkeinorakenne ja kehittyvät yrityspalvelut ja verkostot Monimuotoinen ja lähellä oleva luonto Toimivat liikennejärjestelmät Elinkeinoelämän menestystekijät Hyvä saavutettavuus Osaava työvoima ja tarpeen ennakointi, huomioiden työperäisen maahanmuuton resurssi Kansainvälistymisen mahdollisuudet, esimerkiksi Pietari - Bryssel Väestön hyvinvointi Uudistuvat palvelurakenteet ja -konseptit sekä osallisuus (lapset, nuoret, aikuiset) Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen terveysliikunta ja lähiruoka Asumisen uudet ratkaisut Vesien suojelu ja viihtyisät elinympäristöt 9 Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2014

10 3. Maakuntaohjelman toteuttaminen Maakunnan elinvoimaisuus ja kilpailukyky Alueen vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen Maakunnan elinkeinorakenne on monipuolinen eikä mikään toimiala nouse selvästi muita ratkaisevasti suuremmaksi. Maakuntaohjelmassa kehittävinä ja vahvistettavina klusterinosina mainitaan metalliteollisuus, teräsrakentaminen, elintarvikkeet, hyvinvointiala, ympäristöliiketoiminnan eri osa-alueet sekä luovat alat. Kanta-Hämeen läpi kulkee maan ainoa nauhakaupungin tunnuspiirteet täyttävä kasvukäytävä. Helsinki Hämeenlinna Tampere (HHT) -akselin ympärille on rakennettu kaksivuotinen kehittämishanke, jonka tavoitteena on nostaa HHT-käytävä kansallisen kasvupolitiikan keskiöön. Hankkeeseen osallistuvat kaikki käytävän kunnat ja maakuntaliitot. Käytävälle on rakennettavissa asumisen, liikkumisen, elinkeinoelämän, energiatalouden ja luonnonvarojen käytön sekä osaamisen suunnitelmallinen kokonaisuus, joka toimii koko Suomen kehityksen veturina. Hämeenlinnan seutu on valmistellut esityksen kasvusopimusmenettelyyn. Neuvottelut jatkuvat syksyllä Kasvusopimusesityksen painopisteenä on asuminen, hyvinvointi, luonnonvarojen kestävä käyttö sekä teollisuuden kehittämisalustat. Forssan kaupunki on mukana Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit -pilotissa. Pilotin tavoitteena on tukea innovatiivisia avauksia ja kaupunkien yhteistyötä. Kärkihankkeita HHT-kasvukäytävän kehittäminen INKA-ohjelman kumppanuudet ja sisällöt Kasvusopimuksen toteuttaminen, Hämeenlinna Vihreän logistiikan kehittäminen Forssan seudulla Seutukaupunkipilotin toteuttaminen Järkivihreä Forssan seutu Räyskälän Air Park -hanke New Growth (Riihimäki) Luonnonvara-alan osaamiskeskittymä Biotalouden ja bioprosessiteknologian tutkimusyksikkö Alueen kehittämisen voimavaroiksi on muodostunut eri kehittäjä- ja toimijaorganisaatioiden kumppanuus- ja yhteistyöverkostot, kuten HämePro, jotka osaltaan vahvistavat uusien innovaatioiden löytämistä rajapinnoilta. Maakunnan vahvuuksina ovat myös asumisen viihtyisät ratkaisut, asumisen hintakilpailukykyisyys, sekä turvallinen ja monimuotoinen luontoympäristö. Toimenpiteet linkittyvät maakuntaohjelman uusiutumiskyky ja saavutettavuus painopisteisiin sekä seuraaviin ELY:n strategisiin painotuksiin: Vahvojen osaamisalueiden ja klustereiden vahvistaminen elinkeinostrategioiden pohjalta Kansainvälisen tason vahvuudet, joita ovat mm. ympäristöliiketoiminta ja -osaaminen, käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta, teollinen muotoilu, monipuolinen teknologiateollisuus, elintarvike- ja biotalous sekä terveysliikunta. Asumisen ja yrittämisen toimintaympäristöjen kehittäminen Matkailu- ja virkistystoimintaympäristöjen hyödyntäminen 10

11 Tasapainoinen väestörakenne ja korkea työllisyys Eri toimialojen rajapinnat ylittävä yhteistyö, osaavan työvoiman saatavuus ja osaamisen jatkuva kehittäminen ovat maakunnan ratkaisevia menestystekijöitä. Jo lähivuosina suuret ikäluokat poistuvat lopullisesti työmarkkinoilta ja työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat entistä pienempiä. Toimialarakenteet muuttuvat ja taloustilanne haastaa säästöihin ja toiminnan tehokkuuden ja tuloksellisuuden painottamiseen. Uusia ideoita ja toimintatapoja pitää hakea aktiivisesti. Toimialarajat ylittävällä laadukkaalla yhteistyöllä ja ennakointitiedon aktiivisella hyödyntämisellä pyritään vastaamaan tulevaisuuden muuttuviin haasteisiin. Osaamisen kehittäminen ja työssä jaksaminen huomioidaan tavoiteltaessa työurien pidentämistä. Ennakointiyhteistyön kehittäminen Hämeen ennakointiyhteistyön painopisteet ovat osaamisen ja innovaatioiden ennakointi. Ennakointiverkoston vision mukaan Kanta-Häme on vuonna 2015 teknologia-, palvelutarve- ja innovaatioennakoinnin edelläkävijä. Maakunnan koulutustoiminta perustuu tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointiin. Ennakointia toteuttaa asiakaslähtöinen, osaava ja koordinoitu ennakointiverkosto, joka on aktiivisesti mukana valtakunnallisissa ja kansainvälisissä alan verkostoissa. Ennakointi perustuu osallistamiseen ja siinä hyödynnetään uuden teknologian tarjoamia virtuaalisia työympäristöjä. Ennakointitietoa hyödynnetään systemaattisesti maakunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Kärkihankkeita Korkeakoulukeskuksen rakentaminen ja yhteistyön vahvistaminen niin, että korkeakoulukeskuksesta tulee maakunnallinen toimija. Välkky-oppilaitosverkoston toiminnan vakiinnuttaminen. Ennakointiyhteistyön avulla ennakoidaan maakunnan kehitystä maakuntasuunnitelman suuntaviivojen suuntaisesti ja tavoitteita kohti. Yhteistyöllä uutta osaamista ja laadukasta tekemistä Häme Open Campus (HOC) hanke päättyy vuoden 2013 lopussa. Toiminnan hyväksi havaitut osat pyritään sisällyttämään olemassa olevien toimijoiden strategianmukaiseen toimintaan. Korkeakoulukeskusta rakennetaan maakunnalliseksi toimijaksi. Korkeakoulukeskuksen toiminnassa osaamisen vahvistaminen ja uuden osaamisen synnyttäminen, laadukas yhteistyö eri sidosryhmien kanssa, oppilaitos-yritysyhteistyö, tutkimus- ja kehittämisyhteistyö sekä innovaatioympäristöjen vahvistaminen nähdään keskeisinä tavoitteina. Välkky-oppilaitosverkosto Välkky-oppilaitosverkoston yhteistyön tavoitteena on kehittää yhdessä toisen asteen ammatillista koulutusta ja siihen liittyvää työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää. Tavoitteen saavuttamiseksi oppilaitokset vahvistavat yhteistyötään, profiloivat toimintojaan ja hakevat aktiivisesti keinoja palvellakseen tehokkaasti, joustavasti ja asiakaslähtöisesti työelämää sekä lisäävät resurssien yhteiskäyttöä. Toimenpiteet linkittyvät maakuntaohjelman työelämä ja osaaminen sekä uusiutumiskyky -painopisteisiin sekä seuraaviin ELY:n strategisiin painotuksiin: Osaavan työvoiman saatavuus ja elinikäinen oppiminen Haja-asutus- ja maaseutumaisten alueiden tasapuolinen kehittäminen 11 Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2014

12 Kestävä yhdyskuntakehitys ja toimiva liikennejärjestelmä Kestävä yhdyskuntakehitys Kanta-Häme muodostuu kolmesta vahvasta seutukunnasta. Yhdyskuntarakenteita ja liikennejärjestelmiä kehitetään tukemaan asukkaiden arkea, palvelujen saavutettavuutta ja elinkeinoelämän menestystä turvallisessa ja viihtyisässä elinympäristössä ottaen huomioon ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen tavoitteet. Maankäytön ja liikennejärjestelmäsuunnittelun yhteensovittamista painotetaan. Maakuntakaavaan perustuen kehitetään ja profiloidaan seudullisesti ja maakunnallisesti merkittäviä elinkeinoalueita, Alueiden toimivuus edellyttää turvallisia ja sujuvia liikennejärjestelyjä ja muuta kestävää infrastruktuuria. Seudullisesti merkittäviä elinkeinoalueita ovat mm. Merven aluekokonaisuus Hattulassa, Moreeni Hämeenlinnassa, Rastikangas Janakkalassa, Riihimäen Portin ja Herajoen alueet Riihimäellä, Kiimassuon alue Forssassa ja ns. Lasin alue Humppilassa. Toimivat liikennejärjestelmät ja keskeiset hankkeet Tienpidon määrärahojen jatkuvasti pienentyessä on jouduttu tilanteeseen, jossa perustellut ja välttämättömät hankkeet ovat nykyaikataululla toteutuskelpoisia vasta vuosien tai vuosikymmenien kuluttua. Alueellisten investointien pienuus heikentää elinkeinoelämän toimintaympäristöjä. Alueelliset investoinnit ovat jokapäiväisen arkiliikkumisen kannalta tärkeitä, usein pienehköjä investointeja kevyen liikenteen väyliin, liittymien parantamiseen yms. Hankkeiden toteutumisen siirtyessä vuodesta toiseen jarruttavat viivästyminen ja epävarmuus myös kuntien maankäytön kestävää kehittämistä. Taajamien sisääntuloyhteyksillä ja liittymäjärjestelyillä on tärkeä merkitys erityisesti elinkeinojen ja työpaikka-alueiden toimivuudelle ja kehittämiselle. Kiireellisimpiä kohteita Kanta-Hämeessä ovat: Kärkihankkeita Valtatie 3, Arolammin eritasoliittymä Moreenin eritasoliittymä Hämeenlinnassa ja Merven eritasoliittymä Hattulassa Viralan pikavuoropysäkin toteuttaminen, vt 3, Hämeenlinna/Janakkala Riihimäellä Kirjauksentien ja Kinturintien liittymien valo-ohjauksen toteuttaminen ensimmäisenä vaiheena ja jatkossa liittymäkokonaisuuden parantaminen eritasoliittymäksi. Lopella Silmänkannon työpaikkaalueen edellyttämät liittymäjärjestelyt Riihimäen asemalaitureiden uusiminen Rakennusmaailma Centra Hämeen ympäristön realiaikainen seurantajärjestelmä Maali-hanke Arolammin liittymä Riihimäellä vt 3:lle: Arolammin eritasoliittymä on ratkaisevan tärkeä koko Herajoen työpaikka- ja asuin-alueen tulevaisuuden kannalta. Asuin ja työpaikka-alue on kooltaan seudullisesti merkittävä. Yhteensä liittymän vaikutusalueella valtatien 3 molemmin puolin on lähes kerros-m2 kaavoitettua teollisuusaluetta, josta lähes puolet on toteutunutta. Valtatien länsipuolella toimii valtakunnallisesti merkittävä Valion Herajoen meijeri. Valio on lisäämässä tuotantoaan alueella. Vuonna 2013 valmistuneessa Uudenmaan Ely-keskuksen johdolla laaditussa valtatien 3 liittymien arviointimenettelyssä Arolammin liittymän todettiin täyttävän liittymän tarpeen ja pääosin jo nyt toteuttamisen edellytykset. Lähtökohtana on toteuttaa hanke ns. kolmikantasopimuksella. Hankkeen mahdollisina rahoittajina tulevat kyseeseen Riihimäen kaupunki ja seudun elinkeinoelämä mutta myös valtion rahoitusta tarvitaan. Eritasoliittymän kustannusarvio on 16 milj. euroa. Hanke sopisi toteuttamisvalmiutensa puolesta hyvin ns. elvytyskohteeksi. Moreenin eritasoliittymä Hämeenlinnassa: Moreenin teollisuus- ja työpaikka-alue on kehittynyt voimakkaasti Hämeenlinnan lounaispuolella. Alueella on jo nyt merkittävästi logistiikkatoimintoja ja yrityksiä, jotka tarvitsevat sujuvia kuljetusyhteyksiä. Aluekokonaisuus liittyy toiminnallisesti myös Janakkalan kunnan puolella olevaan, kehittyvään työpaikkaalueeseen. Hämeen liitto pitää tärkeänä, että maakunnallisesti tärkeän Moreenin elinkeinoalueen liikenne- ja kuljetusyhteydet valtatielle 3 järjestetään liikenneturvallisesti ja valtatien liikenteen sujuvuus turvaten. Tämä edellyttää eritasoliittymään nojautuvien liittymäjärjestelyjen toteuttamista, ensivaiheessa tarvittavan suunnitteluvalmiuden luomista. 12

13 Merven eritasoliittymä Hattulassa: Hämeenlinnan kaupunkiseudulle Hattulan Merveen valmistellaan yhteistyössä energiayhtiöiden kanssa bioenergiakeskusta, jonka liikenne- ja liittymäjärjestelyt sisältyvät vahvistettavana olevaan maakuntakaavaan. Merven teollisuusalueen kuljetukset sekä metsäenergia- ja logistiikkakeskuksen kehittäminen edellyttävät uuden liittymän rakentamista moottoritielle Parolan eritasoliittymän pohjoispuolelle. Autokaupan keskus Sunny Car Center: Hämeenlinnan pohjoispuolelle on rakentumassa valtakunnallisesti merkittävä uusi autokaupan keskus Sunny Car Center. Autokauppakeskittymä tulee olemaan osa laajaa työpaikka-aluetta ja liikenneyhteydet valtatielle 3 ovat keskittymän toimivuudelle tärkeitä. Toimenpiteet linkittyvät maakuntaohjelman saavutettavuus -painopisteeseen sekä seuraaviin ELY:n strategisiin painotuksiin: Strateginen maankäyttö Yhteiskuntarakenteen ja liikennejärjestelmien kehittäminen Luonnonvarojen kestävä käyttö Kanta-Häme tunnetaan rikkaista luonnonvaroistaan. Niiden hyödyntäminen tulee toteuttaa kestävästi ja viisaasti ja siten, että sekä henkinen että fyysinen käyttö pysyvät tasapainossa. Merkittäviä käynnissä olevia hankkeita ovat: Vedet-hanke ( ) on Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Hämeen liittojen sekä Uudenmaan ja Hämeen ELY-keskusten yhteishanke, jonka tavoitteena on edistää vesienhoidon tilaa Etelä-Suomessa innovatiivisen projektikehityksen kautta. Hankkeen teema-alueita ovat pohjavesien suojelun, hulevesien hallinnan sekä haja-asutusalueen jätevesihuollon edistäminen yhteisiä toimintamalleja ja työvälineitä kehittämällä. Tavoitteena on hankkeen 3-vuotiskauden aikana hankkia yhdessä sidosryhmien kanssa teema-alueiden projekteihin vähintään 3 miljoonan euron kokonaisrahoitus. Erityisesti pyritään yhdessä hyödyntämään Euroopan unionin uuden rakennerahastoohjelmakauden rahoitusmahdollisuuksia, mutta myös kansallisen rahoituksen instrumentit ovat mahdollisia moniin hanketyyppeihin. Luontoinnovaatiot-hankkeen ( ) tavoitteena on synnyttää maakuntaan kansallisen tason osaamiskeskittymä, joka vahvistaa maakunnan innovaatiotoimintaa sekä edistää käyttäjälähtöisten luontoinnovaatioiden syntyä. Tavoitteena on verkottaa olemassa olevia luonnosta syntyneitä ja syntyviä aihioita ja auttaa sekä tukea näitä kehittymään kohti uusia innovaatioita. Keskeistä on myös hyvien käytänteiden levittäminen alueellisella ja kansallisella tasolla. Hankkeen aikana tehdään konkreettisia pilottikokeiluita. Käytännön innovaatiokokeiluiden lisäksi Kehittämiskeskus Oy Häme tuottaa sekä uutta että kokoaa jo olemassa olevaa luontoon liittyvää tutkimustietoa, osaamista ja ideoita. Yritykset voivat hyödyntää koottua materiaalia uusien liiketoimintaideoiden kehittämisessä. Kärkihankkeita Pohjavedenottamoiden selvitys- ja rakentamishankkeet Hämeeseen laaditun vesihuollon kehittämisohjelman mukaisesti. Yhdysvesijohto- ja siirtoviemärihankkeet Hämeeseen laaditun vesihuollon kehittämisohjelman mukaisesti. Forssan jätevedenpuhdistamon tehostaminen Jokioisten jätevedenpuhdistamon tehostaminen Riihimäen jätevedenpuhdistamon tehostaminen Hämeenlinnan Paroisten jätevedenpuhdistamon tehostaminen Vedet-hanke Luontoinnovaatiot-hanke Hämeen uusituvan energian tulevaisuus -hanke 13 Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2014

14 Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke. Uusiutuvan energian tuotanto ja käyttö, lämpöyrittäjyys sekä energiatehokkuus ovat ajankohtaisia kysymyksiä niin maatiloilla, kunnissa kuin yrityksissäkin. Hanketta luotsaa ProAgria Etelä-Suomi, ja kumppaneina ovat Suomen Metsäkeskus, Häme-Uusimaa, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Lahden tiede- ja yrityspuisto. Maakunnassa on vireillä neljä merkittävää vesihuoltohanketta, jotka tulee toteuttaa valtion rahoitustuen turvin: Ypäjä Loimaa, Ypäjä Jokioinen, Pernunnummi Forssa ja Akaa Kalvola Hämeenlinna -vesihuoltohankkeet. Hämeenlinna Akaa-yhdysvesijohto ja siirtoviemäri ( ) Hankkeen hallinnoinnista vastaa Pirkanmaan ELY keskus. Hankkeelle on myönnetty vuonna 2012 valtion avustusta yhteensä Hankkeelle on varauduttu myöntämään lisäavustusta vuosina (yht euroa/vuosi). Hankkeen kustannusarvio on 9,7 milj. euroa, josta valtion osuus on 1,3 milj. euroa. Vesijohdon ja viemärin rakentaminen käynnistyi vuonna Ypäjä Jokioinen-yhdysvesijohto ja kokoojaviemäri ( ) Hankkeen avulla Ypäjä parantaa sekä normaaliajan että erityistilanteiden vedenhankinnan toimintavarmuutta ja edistää haja-asutuksen jätevesihuollon järjestämistä. Hankkeen karkea kustannusarvio on noin 1,0 milj. euroa. Ypäjä Loimaa-siirtoviemäri ja yhdysvesijohto ( ) Hanke mahdollistaa Ypäjän keskustaajaman noin asukkaan jätevesien johtamisen käsiteltäväksi Loimaalle. Hanke parantaa myös Ypäjän kunnan vedenhankinnan toimintavarmuutta. Lisäksi hanke mahdollistaa yhteisen vesihuollon järjestämisen vesihuoltolinjan varrella sijaitseville noin 150 kiinteistölle sekä edistävää haja-asutuksen jätevesihuollon järjestämistä. Hanke on esitetty toteutettavaksi jo vuosina Hankkeen kustannusarvio on 2,7 milj. euroa. Pernunnummi Forssa-syöttövesijohto ja kokoojaviemäri ( ) Hanke parantaa koko Forssan seudun vedensaannin toimintavarmuutta sekä edistää alueella sijaitsevan valtakunnallisesti merkittävän elintarviketeollisuuden säilymistä ja edelleen kehittymistä. Kokoojaviemäri mahdollistaa jätevesihuollon järjestämisen linjan varrella sijaitseville useille kylille ja kiinteistölle. Hankkeen kustannusarvio on 3,6 milj. euroa. josta valtion osuus on 1,1 milj. euroa. Pohjavedenottamoiden selvitys- ja rakentamishankkeet Maankäytön suunnittelun, pohjaveden kestävän käytön ja yhdyskuntien vedensaannin turvaamisen kannalta tarvitaan nykyistä luotettavampaa tietoa pohjavesialueista, niiden rajoista, vesivaroista ja käyttökelpoisuudesta. Nykyiset pohjavesialueita koskevat tiedot perustuvat pääosin kartta- ja maastotarkasteluun ja ne tulee tarkentaa nykyaikaisin menetelmin. Eri intressitahojen tarpeiden yhteensovittamisen ja yksilön oikeusturvan kannalta on ensiarvoisen tärkeätä, että pohjavesialueiden rajaukset tarkistetaan nykyaikaisin menetelmin. 14

15 Pohjavesiselvitykset on kohdennettu ja ohjelmoitu Hämeen vesihuollon kehittämisohjelmassa Vesiensuojeluavustuksiin tarvitaan selkeä tasokorotus, jotta yhteistä vesihuoltoa ja erityisesti yhteisviemäröintiä saataisiin kehitettyä. Kanta-Hämeen yhteisen vesijohtoverkoston ulkopuolella on noin asukasta ja yhteisviemäröinnin ulkopuolella noin asukasta. Näistä noin kolmannes olisi tarkoituksenmukaista saattaa yhteisten vesihuoltoverkostojen piiriin. Toimenpiteet linkittyvät maakuntaohjelman saavutettavuus - painopisteeseen sekä seuraavaan ELY:n strategiseen painotukseen: luonnonvarojen kestävä käyttö Monimuotoinen luonto ja puhtaat vedet Monipuolinen luonto ja vesiympäristö ovat maakunnan vahvuuksia ja olennainen osa maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Vesistöjen tilan parantaminen ja koko vesiluonnon kestävä kehittäminen tarvitsevat kaikkien osapuolten ja tahojen yhteisiä ponnisteluja. Paikallisten toimijoiden lisäksi ja tueksi tarvitaan myös julkisen hallinnon tukea ja aktiivisuutta. Hyvinvoivan vesiympäristön lisäksi tarvitaan jatkuvaa maisemanhoitoa ranta-alueilla ja panostuksia vesistöjen saavutettavuuteen, jotta kaikilla olisi mahdollisuus hyödyntää Hämeen vesien virkistyskäyttöarvoa. Oikein tehdyllä maisemanhoitotyöllä samalla turvataan rantaluonnon monimuotoisuutta. Virkistyskäyttöarvoja vahvistetaan myös kaupunkialueiden vesistökohteissa, esimerkiksi kaupunkipurojen kunnostuksina. Suomen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi tehdä Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa. Kanta-Häme voi toimia tässä työssä Sisä-Suomen esimerkkialueena, jossa vesistöjen tilaa heikentävän ravinnekuormituksen vähentämiseen ja mahdolliseen ravinteiden talteenottoon vesistöistä panostetaan. Kanta-Hämeessä tyydyttävässä tai sitä heikommassa tilassa olevia vesistökohteita on erittäin runsaasti, joten vesipolitiikan puitedirektiivin edellyttämä vesienhoidon tavoitteiden saavuttaminen (vesien hyvä tila) edellyttää selvää tasokorotusta pienten vesistökunnostustöiden rahoitukseen. Valtion osallistuminen pienehköjen vesistökunnostuskohteiden rahoittamiseen aktivoi tehokkaasti myös paikallisia toimijoita. Rahoituksella edistetään mm. Vanajaveden laakson kosteikkoyleissuunnitelman mukaisten kosteikkojen ja laskeutusaltaiden toteutusta. Vesistöjen ekologisen tilan parantamiseksi on tarpeen tehdä myös kalojen elinympäristöjä ja vaellusmahdollisuuksia parantavia toimia, joista tarpeen ovat esimerkiksi Teuronjoen, Puujoen ja Renkajoen säännöstelypatojen ohittaminen kalateillä. Lisäksi vesistöjen tilaa Kärkihankkeita Vanajavesikeskuksen ja sen tueksi perustetun Vanajavesisäätiön toiminnan vakiinnuttaminen ja resurssien turvaaminen keskuksen suunnitelmalliselle toiminnalle Teuronjoen Puujoen Hiidenjoen vesistöalueen kokonaisvaltainen kehittäminen ottamaan nykyistä paremmin huomioon vesiensuojelu ja kuormituksen vähentäminen, vesiluonnon monimuotoisuuden parantaminen ml. kalatiet sekä maisemalliset arvot. Vesien kunnostus- ja virkistyskäyttöä parantavat hankkeet eri puolilla maakuntaa; Vanajaveden vesistöalueen lisäksi erityisesti Tammelan Forssan alueella sekä Hauhon reitin vesistöalueella. Life-hanke ( ): Lammin biologisen aseman johdolla pureudutaan jätevesien typpi- ja fosforiproblematiikkaan. Luontoinnovaatiot-hankkeen tavoitteena on synnyttää maakuntaan kansallisen tason osaamiskeskittymä, joka vahvistaa maakunnan innovaatiotoimintaa sekä edistää käyttäjälähtöisten luontoinnovaatioiden syntyä. Vanajaveden vesistöalueen pelastusohjelman toteuttaminen 15 Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2014

16 heikentävän ravinnekuormituksen vähentämiseen tulee panostaa erilaisilla maanomistajia ja maanviljelijöitä kannustavin keinoin. Vanajaveden säännöstelyn aiheuttamien rehevöitymis- ja umpeenkasvuongelmien laajuutta on kartoitettu ja kunnostusta vaativia kohteita on havaittu olevan varsin runsaasti Kanta-Hämeen alueella. Umpeen kasvavien ranta-alueiden kunnostamiseen tulee varata riittävä ja pitkäkestoinen rahoitus. Vesistöjen pohjalle kertyneet ravinne- ja kiintoainekuormat aiheuttavat vesien umpeenkasvua ja rehevöitymistä. On tarpeellista selvittää ja paikallistaa ne pohja-alueet, jotka kuormittavat eniten ja jotka ovat kiireellistä kunnostusta vaativia. Vesien tilan muutoksien ja vesistökunnostusten vaikutusten arviointi edellyttää riittävää ja pitkäjänteistä panostusta vesien tilan seurantaan. Tärkeätä on myös jatkaa vesiasioihin liittyvää viestintää yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Kanta-Hämeessä Jokioisilla toimii valtakunnallisen Luonnonvarakeskuksen suurin yksikkö. Sitä vahvistamalla ja työn tuloksia hyödyntämällä saadaan valtakunnallisesti tärkeää tutkimustietoa elinkeinotoiminnan kehittämisen perusteeksi. Perustettavan Luonnonvarakeskuksen voimavaroista on huolehdittava ja tutkijaresursseja on systemaattisesti alueellistettava Helsingistä. Toimenpiteet linkittyvät maakuntaohjelman asuminen ja ympäristö -painopisteeseen sekä seuraavaan ELY:n strategiseen painotukseen: vesien hoidon laajapohjaiset toimeenpanosuunnitelmat 16

17 3.2. Elinkeinoelämän menestystekijät Hyvä saavutettavuus ja maankäyttö Kanta-Hämeen elinkeinoelämän myönteinen kehitys perustuu merkittävältä osalta alueen hyvään logistiseen asemaan ja saavutettavuuteen. Keskeinen vahvuus on edullinen sijainti osana pääkaupunkiseudun laajaa metropolialuetta. Helsinki Hämeenlinna Tampere -kasvukäytävä, Helsinki Forssa Pori -liikennekäytävä ja itä-länsi suuntaiset yhteydet vt 10/12 Turusta Forssan ja Hämeenlinnan kautta edelleen Lahteen ja itään sekä kantatie 54 muodostavat alue- ja yhdyskuntarakenteen strategisen perustan. Liikennehankkeissa ja -palveluissa painotetaan liikennejärjestelmän kehittämistä eri liikennemuodot käsittävänä tasapainoisena kokonaisuutena. Tämä sisältää myös tavoitteen Helsinki Forssa Pori radan esisuunnittelun aloittamisesta. Tienpidon rahoituskehitys on koko maassa hyvin huolestuttavaa. Ylläpidon resurssien jatkuva lasku johtaa vuosikymmeninä rakennetun kansallisomaisuuden rappeutumiseen. Perustienpidon alueellisia investointeja ei nykyisellä rahoituskehyksellä juurikaan kyetä käynnistämään. Perustienpidon määrärahan korottaminen on välttämätöntä alueelle tärkeiden hankkeiden, kuten kevyen liikenteen väylien, liittymäjärjestelyjen, liikenneturvallisuutta ja yleensä arkiliikkumista parantavien paikallisten toimien, toteuttamiseksi. Pääradan välityskyvyn parantaminen Helsinki Hämeenlinna Tampere-pääradan välityskyvyn parantaminen on edellytys koko valtakunnan raideliikennepalvelujen parantamiselle kysyntää vastaavaksi. Pääradan välityskyvyn parantamista sekä Riihimäen kolmioraiteen rakentamista tulee viedä eteenpäin liikennepoliittisessa selonteossa ja keväällä 2013 tehdyssä valtiontalouden kehyspäätöksessä linjatulla tavalla. Kärkihankkeita Rataosan Pasila Riihimäki välityskyvyn parantaminen Vt 2 peruskorjauksen jatkaminen Loukku Häiviä välillä ja Humppilassa Vt 10 liikenneturvallisuuden ja välityskyvyn parantaminen välillä Hämeenlinnan Siiri Eteläinen Kantatien 54 välityskyvyn ja liikenneturvallisuuden parantaminen vuonna 2013 valmistuneen kehittämisselvityksen mukaisesti Humppila Eco-Airport -logistiikka-alueen kehittäminen Myös Riihimäen rautatieasema ja ratapiha tarvitsevat peruskorjauksen. Vilkas Riihimäen rautatieasema on valtakunnan viimeisiä rautatieasemia, jossa on matalat laiturit. Junakalustoon sopimaton laiturirakenne vaikeuttaa ja hidastaa kulkua junaan ja junasta pois. Erityisen vaikea tilanne on liikuntaesteisille. Samassa yhteydessä tulee nykyaikaistaa ratapiha: toteuttaa tarvittavat raideuudistukset, vaihteet ja turvalaitejärjestelyt. Pääradan lisäraiteiden aluevaraussuunnittelu tulisi käynnistää jo vuonna 2014 Riihimäeltä Hämeenlinnaan. Pirkanmaan puolella vastaava työ on käynnissä Liikenneviraston ja Pirkanmaan liiton yhteistyönä. Aluevaraussuunnitelmaa tarvitaan kuntien kaavoituksen pohjaksi, jotta tarvittava aluevaraus voidaan kaavoituksessa varmistaa. Riihimäen kolmioraide Liikennevirasto on käynnistänyt Riihimäen kolmioraiteen ratasuunnitelman laatimisen. Kolmioraiteella tarkoitetaan Kouvolan ja Tampereen ratasuuntien välistä noin 1,5 kilometrin pituista yhdysraidetta. Asemakaavassa on kolmioraiteelle varattu rautatieliikennealue. Kolmioraiteen toteuttaminen mahdollistaa Kouvolan ja Tampereen suuntien välisen suoran tavaraliikenteen. Nykyisin Kouvolan ja Tampereen välinen tavaraliikenne joutuu vaihtamaan Riihimäellä 17 Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2014

18 kulkusuuntaa. Tämä edellyttää veturin vaihtoa tai sen ympärikääntöä, mistä aiheutuu sekä aikaviivettä että lisäkustannuksia. Kolmioraiteen toteuttaminen tehostaa tavarajunien liikennöintiä, pienentää liikenteen hoidon kustannuksia ja vähentää Riihimäen ratapihan ympäristöhaittoja. Liikennemäärien lisääntyessä ja idän liikenteen korostuessa Suomen poikittaisyhteyksien merkitys kasvaa. Sen vuoksi itä länsi-suuntaisen raideliikenteen toimintaedellytysten parantaminen on tärkeää. Ensimmäinen vaihe tavaraliikenteen sujuvuuden parantamiseksi on Riihimäen kolmioraiteen toteuttaminen. Kolmioraiteen kustannusarvio on noin 10 milj.euroa. Hanke sisältyy liikennepoliittisessa selonteossa hallituskaudella aloitettaviin liikenneverkon kehittämishankkeisiin. Valtatie 2:n parantaminen Valtatie 2 on pääkaupunkiseudun ja Satakunnan välinen tieyhteys, joka yhdistää Uudenmaan, Lounais-Suomen ja Satakunnan. Raskaan liikenteen osuus on merkittävä, sillä tie on yhteys Helsingin, Porin ja Rauman satamiin. On tärkeää, että tien liikenneturvallisuutta ja välityskykyä parannetaan. Valtatietä 2 eli Pori Helsinki yhteyttä korjattiin vuonna 2012 noin 8 milj. eurolla Karkkila Loukku-välillä. Loukusta Forssan suuntaan, välillä Loukku-Mustakallio valtatien levennystä jatketaan tänä vuonna noin 5 km matkan verran Eduskunnan myöntämällä 2 milj.euron lisämäärärahalla. Tämä osa valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä. Seuraavassa vaiheessa aloitettua korjausta olisi tarkoituksenmukaista jatkaa edelleen Forssan eteläpuolella Loukku-Häiviä välillä ja Humppilassa. Ne ovat vuonna 2010 valmistuneessa tiesuunnittelussa todettu kiireellisiksi ja vaikutuksiltaan tehokkaimmiksi. Molemmilla osuuksilla on tiesuunnitelma valmis. Loukku-Häiviä osuuden lisärahoituksen tarve on 8 milj. euroa. Humppilan osuuden kustannusarvio on 4 milj. euroa. Hämeen liitto esittää, että vt 2 liikenneturvallisuuden ja välityskyvyn parantamista jatketaan yhtäjaksoisesti Loukku Mustakallio jakson valmistuttua. Hanke sopisi toteuttamisvalmiutensa puolesta hyvin ns. elvytyskohteeksi. Rahoitustarve on yhteensä 12 milj. euroa. Valtatie 10/12 liikenneturvallisuuden ja välityskyvyn parantaminen Hämeenlinnan ja Lahden välisen valtatieyhteyden 10 ja 12 parantamista on suunniteltu jo pitkään. Pullonkaulaksi on muodostunut tiejärjestelyt Lahden ja Hämeenlinnan kaupunkien alueilla ja yhteysväli Hämeenlinna Tuulos. Tavoitteena on valtatieyhteyden Hämeenlinna Lahti rakentaminen jatkuvaksi ohituskaistatieksi. Hankkeen ensimmäisen vaiheen rahoi-tustarve on noin 60 milj. euroa. Valtatie 10/12 Hämeenlinnan Lahti-yhteys on osa itä länsi-suuntaista yhteyskäytävää. Vt 10/12 suunnitteluvalmiutta tulee viedä eteenpäin siten, että yhteyden välityskyvyn paranta-miseen sisältyvien kiireellisimpien toimenpiteiden toteuttaminen voidaan käynnistää joko osin perustienpidon hankkeina tai teemahankkeina jo vuonna Hämeen liitto on esittänyt tieyhteyden sisällyttämistä mahdollisesti käynnistettäviin keskikaide- tai kohtaamisonnettomuuk- 18

19 sien vähentämistoimien teemahankkeisiin. Valtatie 10/12 ei sisälly nykyiseen liikennepoliittiseen selontekoon. Tieyhteys tulee sisällyttää seuraavaan liikennepoliittiseen selontekoon. Vt 10 tulee sisällyttää selontekoon koko pituudeltaan Turusta Hämeenlinnaan ja edelleen Lahden suuntaan. Kanta-Hämeen kannalta on tärkeätä, että Hämeenlinna Lahti-yhteysvälin parantaminen käynnistetään jo 2014 osittaiskorjauksin, joita ovat keskikaideratkaisut, ohituskaistat ja liittymäjärjestelyt. Hämeenlinnan Ruununmylly Eteläinen osuudella on valmis tiesuunnitelma. Suunnittelun puolesta edellä mainittu väli on valmis aloitettavaksi jo vuonna Yhteysvälin parantamisen kustannusarvio on 15 milj. euroa. Kantatien 54 välityskyvyn ja liikenneturvallisuuden parantaminen Liikennemäärien lisääntyessä ja idän liikenteen korostuessa Suomen poikittaisyhteyksien merkitys kasvaa. Raskaan liikenteen kuljetusten määrä kantatiellä 54 on jo nyt merkittävä. Välittömät, tarvittavat toimenpiteet liittyvät muun muassa ohituskaistojen rakentamiseen, liittymäjärjestelyihin ja kevyen liikenteen olosuhteiden parantamiseen. Riihimäen Portin liittymäjärjestelyjen parantaminen kt 54:lle tulee sisällyttää investointiohjelmaan vuosille Toimenpiteet linkittyvät maakuntaohjelman saavutettavuus -painopisteeseen sekä seuraaviin ELY:n strategisiin painotuksiin: kaavoituksen ohjaus ja elinkeinopoliittiset tarpeet elinkeinoelämän liikennejärjestelmähankkeet 19 Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2014

20 Yritysten ja julkisen sektorin uusiutumiskyky Ennakoinnin hyödyntäminen strategisten valintojen ja uusien nousevien alojen ja liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisessa Kanta-Hämeen ennakointiverkoston toiminnan kehittämistä jatketaan edelleen vuonna Erityisen tärkeää tulevina vuosina on ennakoinnin hyödyntäminen strategisten valintojen ja uusien nousevien alojen ja liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisessa. Julkisten palvelurakenteiden ja yksityisen sektorin uudistaminen kohti strategista kumppanuutta Toimintaympäristön suuri muutos edellyttää julkisten palvelurakenteiden uudistamista, johon nykyinen maan hallituskin tällä vaalikaudella määrätietoisesti pyrkii. Väestö ikääntyy ja työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat pienempiä kuin eläkkeelle siirtyvät, samalla hoiva- ja hyvinvointipalvelujen kysyntä lisääntyy ja moninaistuu. Maakunnassa kehitetään ja uudistetaan sekä julkista palvelutuotantoa että yksityistä palveluliiketoimintaa, tavoitteena sektoreiden välinen strateginen kumppanuus ja konkreettiset toimenpiteet. Keskiössä ovat käyttäjälähtöisten hyvinvointipalveluiden kehittäminen, teknologian hyödyntäminen, asumiseen liittyvät ratkaisut ja palvelut sekä terveysja hyvinvointiliikunta. Uutta palveluliiketoimintaa pyritään löytämään toimialojen (hyvinvointi, luova, matkailu, luonnonvarojen kestävä käyttö) rajapinnoilta sekä alueen toimijoiden tiiviimmällä yhteistyöllä. Uusiutumiskykyä haetaan myös yritystoiminnan mahdollisuuksia ja yrittäjämäistä asennetta lisäämällä. Esimerkiksi kokeilukulttuurin mahdollistaminen, yrityshautomotoiminnan vahvistaminen ja oppilaitosyritysyhteistyön lisääminen ovat tässä kehittämisen työkaluina. Painopiste terveyttä edistäviin hyvinvointipalveluihin Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on noussut vahvasti esiin sekä Suomessa että koko Euroopassa. Esimerkiksi liikunnan positiiviset vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen ovat kiistattomat. Ihmisten hyvinvoinnin kohentaminen lisää työhyvinvointia ja työn tuottavuutta, luo mahdollisuuksia työurien ja aktiivisen seniori-iän pidentämiselle ja sitä kautta se vähentää merkittävästi myös terveydenhoitokuluja. Ennaltaehkäisevän toiminnan kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä hyödyt ovat monien tutkimusten mukaan merkittäviä sekä ihmisten hyvinvoinnille että pitkän ajan kustannuskehityksen kannalta yhteiskunnassa. Terveyttä edistävien hyvinvointipalvelujen ennakoidaan olevan yksi tulevaisuuden merkittävästi kasvavista liiketoiminta-alueista ja sen vuoksi alan kehittäminen on myös talouskehityksen kannalta tärkeää. Kärkihankkeita ECOpark Palvelurakenteiden ja -prosessien kehittäminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen pilotit (liikunta, kulttuuri, matkailu) Luontoinnovaatiot ja kokeilukulttuuri Hyvinvointiohjelma Yrityshautomotoiminta (Nuori Yrittäjyys) MYY maaseutuyrittäjyys ja yritysyhteistyö Korkeakoulukeskus New Gowth -hanke Restruct-hanke Luota luovien alojen kehittäminen Live liiketoimintaa verkostoitumalla Arjen palveluiden ja teollisuuden digitaalisuuden tutkimusyksikkö (HAMK) Ohutlevykeskus Asumispalvelukylä, Hyvinvointikatu, Forssa Teknologia-alan kehittämishanke, Forssa HYKY, konserniohjauksen kehittämismalli, Forssa Toimenpiteet linkittyvät maakuntaohjelman uusiutumiskyky ja vetovoima -painopisteiseen sekä seuraaviin ELY:n strategisiin painotuksiin: yrityspalveluiden kehittäminen kasvupotentiaalin ja innovaatioiden tunnistaminen yhteistyön, alihankinnan ja verkostoitumisen kehittäminen osaamisen näkökulmasta yritysten ympäristövastuullisuus maaseudun pienyrittäjyys, uusiutuva energia - puhdas ruoka kasvavat toimialat, teknologian hyödyntäminen äkilliset rakennemuutokset 20