KOLMANNESVUOSIKATSAUS 2/2015

Transkriptio

1 KOLMANNESVUOSIKATSAUS 2/2015

2 Sisällys 1 1 KOLMANNESVUOSIRAPORTTI TOIMINTAYMPÄRISTÖ VEROTULOJEN JA VALTIONOSUUKSIEN KEHITYS TULOS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA HENKILÖSTÖ Henkilöstömäärä ja maksettujen palkkojen ja palkkioiden kehitys Hallinnollisissa tehtävissä työskentelevien henkilöiden määrä Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Säästösyitä pidetyt palkattomat vapaat TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Konsernihallinto Perusturva Kasvun ja oppimisen palvelut Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Kaupunkirakenne Tilapalvelu -liikelaitos Työterveys Aalto -liikelaitos Talouskeskus -liikelaitos Altek Aluetekniikka -liikelaitos Kylän Kattaus -liikelaitos Keski-Suomen Pelastuslaitos -liikelaitos SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TOTEUTUMINEN JA TOIMENPITEET RAHOITUSRAPORTTI TYTÄRYHTEISÖJEN VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET VUODEN 2014 TALOUSARVIOSSA... 53

3 2 1 KOLMANNESVUOSIRAPORTTI Vuoden 2015 talousarvion yleisperustelujen (sivu 44 kappaleessa 4.4.9) mukaan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan vuoden aikana annettavien kolmannesvuosiraporttien avulla. Kolmannesvuosiraportissa toimialat esittävät tavoitteiden toteutumisen seurantaan perustuvan käsityksensä tavoitteiden toteutumisesta koko talousarviovuoden osalta. Mikäli toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumaennusteet ovat ristiriidassa keskenään tai talousarvion kanssa, tulee asia saattaa kaupunginhallituksen käsittelyyn. Nyt käsillä oleva raportti on vuoden 2015 toinen kolmanneskatsaus. Raportti sisältää talousarvion yleisperustelujen mukaisesti toimialojen selvitykset toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Lisäksi raporttiin on sisällytetty katsaus toimintaympäristön muutoksesta, verotulojen, palkkojen ja henkilöstömäärän kehityksestä sekä rahoituksesta ja konserniyhteisöistä. Talousarvion toisen vuosikolmanneksen toteutumisennusteen mukaan kaupungin taloudellinen tilanne on heikentynyt heinäkuun lopun tilanteesta. Vuosikate-ennuste on laskenut 1,5 milj. eurolla 28,0 milj. euroon ja vuosikate on toteutumassa 7,9 milj. euroa talousarviota heikompana. Poistoista vuosikate kattaisi vain 53,9 %. Vuosikatetta heikentää kaupungin verotuloarvion lasku. Verotuloennuste on tällä hetkellä 488,9 milj. euroa ja ennuste on laskenut 0,3 milj. euroa heinäkuun tilanteesta. Myös käyttötalouden toteutumista kuvaava toimintakate-ennuste on heikentynyt edellisestä kuukaudesta 2 milj. eurolla. Toimintakatteen toteuma ennustetaan 9,7 milj. euroa talousarviota heikommaksi. Toimintamenojen ylitysarvioksi ennakoidaan 10,5 milj. euroa ja toimintatulojen 0,8 milj. euroa. Menokasvun syynä ovat pääasiassa työllisyyspalveluiden sekä erikoissairaanhoidon ja avoterveydenhuollon menojen ylityspaineet. Talousarvioon nähden vuosikatetta parantaa Mustankorkea Oy;n jakama osinko. Jyväskylän kaupungin osuus osingosta on tämänhetkisen omistusosuuden mukaisesti 4,1 milj. euroa. Myös korkomenoarvio on laskenut 0,9 milj. eurolla alkuperäisestä talousarviosta. Kaupungin vakituisen henkilöstön määrä on vähentynyt kuluvan vuoden aikana 53 henkilöllä. Vuoden 2014 henkilömäärävähennys oli 110 vakituista henkilöä. Henkilötyövuosissa mitattuna vakituisen henkilöstön määrä on ollut kuluvan vuoden toisen vuosikolmanneksen osalta 78,2 henkilötyövuotta edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa pienempi. Eniten vakituisen henkilöstön henkilötyövuodet ovat laskeneet Altek Aluetekniikka -liikelaitoksessa (-31,9 htv) sekä varhaiskasvatuspalveluissa (-24,5 htv). Määräaikaisen henkilöstön ja sijaisten käyttö on ollut hienoisessa kasvussa edellisvuodesta. Henkilöstömenoja henkilömäärävähennykset ovat pienentäneet toisen vuosikolmanneksen aikana noin 1,4 milj. euroa viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Toisen vuosikolmanneksen jälkeen kaupungin taloustilanne näyttää edelleen heikolta ja talouden tasapainon saavuttaminen taloussuunnitelmajakson loppuun mennessä edellyttää vuodelle 2016 asetetun talousarviokehyksen toteutumista ja sopeutustoimien määrätietoista jatkamista. Konsernihallinto

4 3 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Elokuun 2015 lopussa jyväskyläläisiä oli 830 enemmän kuin vuoden alussa. Vuonna 2014 vastaava lukema oli 360. Kasvu kertyi syntyneiden enemmyydestä, kuntien välisistä nettomuutoista ja nettomaahanmuutoista. Seudun väkiluvun lisäys oli tammi-elokuussa 846, mikä on 328 edellisvuotta enemmän. Suurten kaupunkien väkilukujen suhteellinen kasvu oli ripeintä Vantaalla, Espoossa, Helsingissä ja Oulussa (Jyväskylä kuudentena). Syntyvyys jatkuu Jyväskylässä korkeana ja noussee tänäkin vuonna lähes tuhanteenkuuteensataan. Syntyvyyttä ja palvelujen kysynnän kehitystä arvioitaessa muuttoliikkeellä on ollut suuri merkitys. Nykyisessä Jyväskylässä näiden muuttojen nettomäärä tammi-elokuussa on lisääntynyt huomattavasti edellisvuoteen verrattuna. Perinteisesti vuoden korkein, heinäkuun lopun työttömyysaste Jyväskylässä (19,8 %) oli 1,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Työttömiä työnhakijoita oli (muutos vuodessa ), heistä nuoria (+294) ja pitkäaikaistyöttömiä (+685). Viidentoista ison kaupungin vertailussa Jyväskylän työttömyysaste oli toiseksi korkein. Keski-Suomessa oli vuoden toisella neljänneksellä työllisiä , mikä oli 3,7 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Koko maassa muutos oli samana aikana -1,1 prosenttia. Asuntorakentaminen jatkuu melko vilkkaana. Tänä vuonna Jyväskylässä arvioidaan valmistuvan asuntoja saman verran kuin (>1000) edellisenäkin vuonna. Tammi-elokuussa rakennuslupia myönnettiin tilavuudeltaan edellisvuotta enemmän niin asunto- kuin muuhunkin rakentamiseen. Vanhojen osakehuoneistojen keskimääräiset hinnat olivat Jyväskylässä vuoden 2. neljänneksellä euroa per neliö. Indeksin vuosimuutos oli 4,1 prosenttia. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa vertailukaupungeissa vastaavasti euroa (ka) ja muutos -0,9 prosenttia. Vuokraasuntojen neliövuokra oli vuoden 2. neljänneksellä Jyväskylässä keskimäärin 12,34 euroa kuukaudessa (vuosimuutos 4,1 %). Vertailukaupungeissa vastaavasti 12,18 euroa ja 3,4 %. Poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä Jyväskylässä oli tammi-kesäkuussa (muutos edellisvuodesta +29), henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia oli 520 (+8) ja huumausainerikoksia 313 (+116). Aukeaman ulkoinen lähde: Tilastokeskus Vertailukaupungit: Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti ja Kuopio Rikokset tammi-kesäkuu ennakkotieto Asuntojen hinnat ennakkotieto

5 4 Jyväskylän väestönmuutos tammi-elokuussa , lkm. Jyväskylän työttömyysaste heinäkuussa , %.

6 3 VEROTULOJEN JA VALTIONOSUUKSIEN KEHITYS Verotulojen kokonaiskertymän arvioidaan olevan 488,9 miljoona euroa ja toteutuvan siten 3,3 miljoonaa euroa talousarviota pienempänä. Kunnallisverojen kertymän arvioidaan jäävän 5,4 milj. euroa talousarviosta. Yhteisöverojen kertymä ennakoidaan 1,5 milj. euroa ja kiinteistöverojen 0,6 milj. euroa talousarviota suuremmaksi. Valtionosuuksia ennakoidaan saatavan 4,1 miljoonaa euroa talousarviota enemmän. Miljoonaa euroa TA Arvio Muutos % Ennakonpidätykset 401,6 400,4-1,2-0,3 % Tilitykset ed. vuodelta 50,0 48,0-2,0-4,0 % YHTEENSÄ 451,6 448,4-3,2-0,7 % Maksuunpanotilitys -35,1-36,8-1,7 4,8 % Aik. vuosien tilitykset 14,5 14,0-0,5-3,4 % KUNNALLISVEROT 431,0 425,6-5,4-1,3 % Yhteisövero 20,0 21,5 1,5 7,5 % Kiinteistövero 41,2 41,8 0,6 1,5 % YHTEENSÄ 492,2 488,9-3,3-0,7 % Verotuloarvio 2015 VEROTULOARVIO TA TA+M Muutos Tuloslaskelmaosa Peruspalvelujen valtionosuus , , ,8 Lisäosat 5 552, ,0 0,0 Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset , ,8 0,0 Valtionosuuksien tasaus , ,6 146,6 YHTEENSÄ , , ,4 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valt.os , , ,8 VALTIONOSUUDET , , ,2 Käyttötalousosa Opetuspalvelut , ,5-207,2 Saatavat kotikuntakorvaukset 840,2 778,2-62,0 Maksettavat kotikuntakorvaukset , ,7-145,2 Muut määrärahat , ,5-207,2 YHTEENSÄ , , ,0 Valtionosuudet 2015 VALTIONOSUUDET 2015

7 4 TULOS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA 6 Talousarvion mukaisen tuloslaskelmaennusteen mukaan toimintakate, joka kuvaa käyttötalouden toteutumista, toteutuu 9,7 milj. euroa muutettua talousarviota heikompana. Toimintamenojen arvioidaan ylittävän talousarvion 10,5 milj. euroa ja toimintatulojen 0,8 milj. euroa. Menokasvun syynä ovat pääasiassa työllisyyspalveluiden sekä erikoissairaanhoidon ja avoterveydenhuollon menojen ylityspaineet. Tuloslaskelmaennusteen mukaan vuosikatteen ennakoidaan toteutuvan 7,9 milj. euroa muutettua talousarviota heikompana. Verotulojen ennustetaan jäävän 3,3 milj. euroa talousarviosta. Poistoista vuosikate kattaa ennusteen mukaan 53,9 % ja poistonalaisista investoinneista 52,6 %. Tilikauden tulos on tuloslaskelmaennusteen mukaan 23,6 milj. euroa negatiivinen. TULOSSUUNNITELMA 2015 Kolmannesvuosiraportti Liikelaitokset riveittäin yhdisteltynä euroa TA Muutokset TA+M Arvio Arvio 2015 Huhtikuu 2015 Elokuu 2015 Toimintatulot ,5-62, ,5 814, ,1 Toimintamenot ,3 889, , , ,0 TOIMINTAKATE ,8 827, , , ,9 Verotulot , , , ,0 Valtionosuudet , , , ,8 Rahoitustulot ja -menot 5 823, , , ,2 Korkotulot , , ,9 Muut rahoitustulot 1 650, , , ,3 Korkomenot , ,0 900, ,0 Muut rahoitusmenot -40,0-40,0-40,0 VUOSIKATE , , , , ,1 Poistot , , ,3 Satunnaiset tulot 0,0 0,0 0,0 Satunnaiset menot 0,0 0,0 0,0 TILIKAUDEN TULOS , , , , ,2 Poistoeron lisäys/vähennys 340,4 340,4 340,4 Varausten lisäys/vähennys 0,0 0,0 0,0 Rahastojen lisäys/vähennys 0,0 0,0 0,0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ , , , , ,8 Vuosikate poistoista 59,7 % 69,2 % 53,9 % Vuosikate poist.al.inv. 71,2 % 67,5 % 52,6 % Tulossuunnitelma 2015

8 7 Varsinaisen toiminnan rahavirraksi ennustetaan 17,7 milj. euroa ja investointien rahavirraksi -108,7 milj. euroa. Investointimenoarvio nousee Jyväskylän Energia Oy:n SVOP -järjestelyn myötä 120,2 milj. euroon. Järjestelyssä kaupungin myöntämä 62,3 milj. euron heikomman etuoikeiden omaava laina muutetaan sijoitukseksi yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP). Järjestely toteutetaan Ilman tätä järjestelyä investointien kokonaismääräennuste on 57,9 milj. euroa. Järjestelyn myötä myös kaupungin myöntämien antolainojen määrä pienenee 62,3 milj. eurolla, joten SVOP -järjestelyllä ei ole rahoitusvaikutuksia. RAHOITUSSUUNNITELMA 2015 Kolmannesvuosiraportti Liikelaitokset riveittäin yhdisteltynä 1000 euroa TA Muutokset TA+M Arvio Arvio Elokuu 2015 TOIMINNNA JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Vuosikate , , , , ,1 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät , , ,0 Toiminnan rahavirta , , , , ,1 Käyttöomaisuusinvestoinnit , , , ,1 Rahoitusos. inv.menoihin 485,0 485,0 485,0 Käyttöom. myyntitulot , , ,0 Investointien rahavirta , , ,1 0, ,1 Toiminnan ja inv. rahavirta , , , , ,0 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainasaamisten lisäykset 0,0 0,0 0,0 Antolainasaam. vähennykset 1, , , ,1 Antolainauksen muutokset 1, , ,1 0, ,1 Pitkäaikaisten lainojen lisäys , , , , ,4 Pitkäaik. lainojen vähennys , , ,5 Lyhytaik. lainojen muutos 0,0 0,0 0,0 Lainakannan muutokset , , , , ,9 Oman pääoman muutokset 0,0 0,0 0,0 Muut maksuvalm. muut. 0,0 0,0 0,0 Rahoituksen rahavirta , , , , ,0 Rahavarojen muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahoitussuunnitelma 2015

9 8 5 HENKILÖSTÖ 5.1 Henkilöstömäärä ja maksettujen palkkojen ja palkkioiden kehitys Vakituisen henkilöstön määrä on koko kaupungin tasolla laskenut 53 henkilöllä vuoden 2014 lopun tilanteesta. Suurinta henkilöstövähennys on ollut Perusturvan toimialalla (-35 henkilöä) sekä liikelaitoksissa (yht. -41 henkilöä) ja siellä erityisesti Altek Aluetekniikassa (-40 henkilöä). Altekin henkilöstövähennys johtuu suurimmalta osin tämän vuoden aikana toteutuneista irtisanomisista. Vakituisen henkilöstön määrä on lisääntynyt Kasvun ja oppimisen palveluissa (+16 henkilöä), Keski- Suomen Pelastuslaitoksella (+ 12 henkilöä), Konsernihallinnossa (+ 6 henkilöä) sekä Kaupunkirakennepalveluissa (+1 henkilö). Pelastuslaitoksen henkilömäärää on kasvattanut Joutsan aseman muuttuminen ympärivuorokautiseksi asemaksi sekä ensihoitoon rekrytoidut varahenkilöt. Kaupunkirakenteen ja Konsernihallinnon henkilöstöä lisäävät henkilöiden sisäiset siirrot. Organisaatio- ja johtamisjärjestelmän uudistuksen myötä asiakas- ja neuvontapalvelut sekä puhelinvaihde siirtyivät Konsernihallinnosta Kaupunkirakenteen toimialalle. Vuoden 2015 alusta Työllisyyspalvelut siirtyi puolestaan Perusturvan toimialalta Konsernihallintoon alkaen Konsernihallintoon siirtyi myös kaksi henkilöä Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:sta. Siirrot liittyvät Jykes Oy:n toimintaan tehtyihin muutoksiin, joiden myötä sijoittumispalvelut sekä viestintään ja markkinointiin liittyvät tehtävät siirrettiin kuntien omaksi toiminnaksi. Koko kaupungin tasolla vakituisen henkilöstön poistuma on ollut kuluvan vuoden elokuun loppuun mennessä 288 henkilöä ja henkilöstön lisäys 235 henkilöä. Vakituisen henkilöstön lukumäärä kuukausittain

10 9 VAKITUISEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄN MUUTOS Kasvu ja oppiminen Kulttuuri ja liikunta Krp Konsernihallinto Perusturva LIIKE- LAITOKSET YHTEENSÄ Vak. henkilöstö Vak. henkilöstö Elo Muutos ed.vuoteen Muutoksen kuvaaminen: + Henkilöstön lisäys yht Kaupunkiorg. ulkopuolelta tulevat Määräaikaisten vakinaistaminen Henkilöstön vähennys yht Kaupunkiorg. poistuneet henkilöt Eläkkeelle Eronnut Muu syy Ulkoiset muutokset (netto) Sisäiset siirtymät (netto) Ulk. muutokset (netto) + sis. siirtymät (netto) = Muutos ed. vuoteen Vakituisen henkilöstömäärän muutos Henkilötyövuosina mitattuna vakituisen henkilöstön määrä on tammi-elokuun aikana vähentynyt koko kaupungin tasolla 78,2 henkilötyövuotta edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Suurinta henkilöstövähennys on ollut liikelaitoksissa (yhteensä -36,1 htv) ja siellä Altek Aluetekniikassa (-31,9 htv). Määräaikaisen henkilöstön ja sijaisten osalta laskua on liikelaitoksissa ollut 1,7 henkilötyövuotta. Kasvun ja oppimisen palveluissa vakituisen henkilöstön määrä on henkilötyövuosina mitattuna laskenut edellisen vuoden toiseen vuosikolmannekseen verrattuna 31,5 henkilötyövuotta. Suurinta vakituisen henkilöstön vähennys on ollut varhaiskasvatuspalveluissa (-24,5 htv). Sijaisia ja määräaikaista henkilöstöä on varhaiskasvatuksen palveluissa jouduttu käyttämään 7,5 henkilötyövuotta edellisvuotta enemmän. Perusopetuksen puolella kokonaishenkilötyövuosimäärä on pysynyt edellisvuoden tasolla. Perusturvan toimialalla vakituisen henkilöstön määrä on laskenut edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta 10,5 henkilötyövuotta. Vähennystä selittää perusturvan johdon tukipalveluiden siirtyminen Konsernihallintoon. Siirtojen vaikutus perusturvan toisen vuosikolmanneksen henkilötyövuosivähennykseen on ollut n. 16 henkilötyövuotta. Perusturvan toimialalla vakituinen henkilöstö on vähentynyt myös vanhuspalveluissa (- 7,7 htv) sekä terveyskeskussairaalassa (-5,9 htv). Sosiaalipalveluiden vakituinen henkilöstö on puolestaan kasvanut 15,1 henkilötyövuotta edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Henkilöstöä on kasvattanut Palokan nuorisokodin laajennus sekä Lotilan avotyöntekijöiden vakinaistaminen. Lisäksi sosiaalipalvelujen puolelle on siirtynyt vakituista henkilöstöä vanhuspalveluiden puolelta. Määräaikaisen henkilöstön ja sijaisten käyttö on Perusturvan toimialalla ollut kuluvan vuoden aikana edellisvuoden tasolla. Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden osalta vuosien 2014 ja 2015 henkilötyövuodet eivät ole täysin vertailukelpoisia. Hallinto- ja kulttuuripalveluissa, Jyväskylän kansalaisopistossa, Museoissa, Jyväskylän Sinfoniassa sekä Jyväskylän kaupunginteatterissa on tuntipalkkaisia työntekijöitä sekä palkkionsaajia, joiden osalta henkilötyövuosilaskenta tuottaa vuodelle 2014 todellista suuremman henkilötyövuosimäärän. Vuoden 2015 henkilötyövuosiluvuissa nämä henkilöt eivät ole mukana ja heidän palkkakustannuksensa rekisteröidään erilleen muusta Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden henkilöstöstä. Kuluvan vuoden tammi-elokuun aikana Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden tuntipalkkaisille ja palkkionsaajille on maksettu palkkoja ja palkkioita (ilman sivukuluja) yhteensä n. 1,3 miljoonaa euroa.

11 10 Vakituisen henkilöstön määrä henkilötyövuosina henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365 * osa-aikaprosentti/100) Henkilöstön määrä henkilötyövuosina

12 11 Maksetut palkat ja palkkiot ovat vuoden toisella vuosikolmanneksella pienentyneet n euroa (0,3 %) edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Koko henkilöstömenojen vähennys on ollut n. 1,4 miljoonaa euroa (0,6 %). Suurimmat henkilöstömenojen vähennykset ovat olleet Altek Aluetekniikassa (n. 1,2 milj. euroa), ja Perusturvan toimialalla (n. 0,6 milj. euroa). Konsernihallinnon henkilöstömenojen lisäyksen aiheuttavat organisaatiomuutosten myötä Konsernihallintoon siirtyneet henkilöt. MÄÄRÄRAHA / LIIKELAITOS Palkat ja Palkat ja Palkat ja Muutos Muutos % palkkiot palkkiot palkkiot (tilit ja ) TP 2014 Elo 2014 Elo PALKAT JA PALKKIOT YHT ,3 % Kaupunki ilman liikelaitoksia ,3 % Konsernihallinto ,8 % Perusturva ,6 % Kasvun ja oppimisen palvelut ,4 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut ,1 % Kaupunkirakenne ,5 % Liikelaitokset ,1 % Tilapalvelu ,8 % Työterveys Aalto ,8 % Keski-Suomen pelastuslaitos ,8 % Kylän Kattaus ,9 % Altek Aluetekniikka ,9 % Talouskeskus ,0 % Maksetut palkat ja palkkiot MÄÄRÄRAHA / LIIKELAITOS henkilöstömenomenomenot henkilöstö- henkilöstö- Muutos Muutos % Tot -% TAM 2015 Elo 2014 Elo (tot/ta) HENKILÖSTÖMENOT YHT ,6 % 67,5 % Kaupunki ilman liikelaitoksia ,1 % 67,9 % Konsernihallinto ,3 % 70,7 % Perusturva ,7 % 67,8 % Kasvun ja oppimisen palvelut ,3 % 68,0 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut ,1 % 67,8 % Kaupunkirakenne ,3 % 64,3 % Liikelaitokset ,1 % 64,8 % Tilapalvelu ,9 % 66,3 % Työterveys Aalto ,6 % 54,1 % Keski-Suomen pelastuslaitos ,8 % 65,7 % Kylän Kattaus ,3 % 63,8 % Altek Aluetekniikka ,0 % 73,0 % Talouskeskus ,0 % 65,5 % Henkilöstömenot

13 5.2 Hallinnollisissa tehtävissä työskentelevien henkilöiden määrä 12 Hallinnollisissa tehtävissä työskenteli kuluvan vuoden elokuun lopussa 767 vakituista ja 52 määräaikaista henkilöä. Määrä on siten vähentynyt 58 henkilöllä vuoden 2013 marraskuun lopun tilanteesta, jolloin hallinnon henkilöstömäärän seuranta aloitettiin. Kuluvan vuoden elokuun lopussa vakituisesta hallinnon henkilöstöstä 43 henkilön varsinainen perustehtävä on ollut hallinnon ulkopuolista tehtävää. Hallinnon tehtävässään he työskentelivät vakituisena toisen määräaikaisen tehtävän hoitajana. Vuoden 2013 marraskuun lopussa näitä perustehtävästään tilapäisesti hallinnon tehtäviin siirtyneitä henkilöitä oli 50 kappaletta. Hallinnon tehtävissä toisen tehtävän hoitajana työskentelevistä 11 henkilöä toimii pääluottamusmiehinä ja työsuojeluvaltuutettuina. Hallinnollisissa tehtävissä työskentelevien vakituisten henkilöiden määrä Hallinnollisissa tehtävissä työskentelevien vakituisten henkilöiden määrä

14 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Kuluvan vuoden elokuun loppuun mennessä vakituisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolot ovat koko kaupungin tasolla kasvaneet edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta 0,4 pv/hlö. Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen ajalta henkilöstölle maksetut palkkakustannukset ovat kasvaneet n euroa edellisvuodesta. Eniten sairauspäiviä henkilöä kohden (3,7 pv/hlö) tulee yhtäjaksoisesti päivää kestävistä poissaoloista. Lyhyet 1-3 päivää kestävät poissaolot ovat pysyneet edellisvuoden tasolla (1,7 pv/hlö). Tarkasteltaessa yhtäjaksoisia poissaolokertoja, kattaa lyhyet 1-3 päivää kestävät poissaolot n. 62 %:a kaikista poissaolokerroista. Lyhyiden poissaolojen aiheuttamat kustannukset ilman sivukuluja ovat kuluvan vuoden elokuun loppuun mennessä olleet n. 1,0 M. Vakituisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolot (pv/hlö) (tammi-elokuu ) Vakituisen henkilöstölle sairaus- ja tapaturmapoissaolojen ajalta maksetut palkkakustannukset (ilman sivukuluja) (tammi-elokuu )

15 14 Vakituisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolot poissaolojen keston mukaan (tammi- elokuu ) Vakituisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolokerrat poissaolojen keston mukaan (tammi-elokuu ) Vakituiselle henkilöstölle sairaus- ja tapaturmapoissaolojen ajalta maksetut palkkakustannukset (ilman sivukuluja) poissaolojen keston mukaan (tammi-elokuu )

16 Säästösyitä pidetyt palkattomat vapaat Palkattomia virka- ja työvapaita on pidetty kuluvan vuoden elokuun loppuun mennessä yhteensä päivää. Säästöä näistä on kertynyt euroa. Edellisvuonna vastaavana ajankohtana säästöä palkattomista virka- ja työvapaista kertyi euroa, koko vuoden säästön ollessa euroa. Säästösyistä pidetyt palkattomat vapaat (tammi-eloikuu ) MÄÄRÄRAHA / LIIKELAITOS Pidetyt vapaat, pv pv/hlö Säästösyistä pidetyt palkattomat vapaat ( ) Säästöt, (sis. sivukulut) Konsernihallinto 480 2,6 54,8 Perusturva ,7 165,3 Kasvun ja oppimisen palvelut ,3 399,8 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 358 0,9 35,0 Kaupunkirakenne 380 1,9 49,4 Liikelaitokset: Tilapalvelu 0 0,0 0,0 Työterveys Aalto 90 1,1 11,4 Keski-Suomen pelastuslaitos 30 0,1 3,0 Kylän Kattaus 572 3,0 45,0 Altek Aluetekniikka 83 0,9 6,4 Talouskeskus 17 0,2 1,8 KAUPUNKI YHTEENSÄ ,4 772,0

17 6 TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 16 Toimialojen ja liikelaitosten yhteenlasketun toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 9,7 milj. euroa muutettua talousarviota heikompana. Toimintatulojen toteuma arvioidaan 0,8 milj. euroa talousarviota paremmaksi ja toimintamenojen 10,5 milj. euroa talousarviota heikommaksi. TOIMINTAKATE Elokuu 2015 TAM 2015 Ennuste Poikkeama Tot Tot Tot-% Kasvu % enn./tam Elo 2014 Elo 2015 tot/tam Kaupunki ilman liikelaitoksia , , , , ,7 64,5 % 2,9 % Konsernihallinto , ,6 800, , ,5 63,2 % 10,2 % Perusturva , , , , ,2 63,7 % 4,0 % Kasvun ja oppimisen palvelut , ,9 0, , ,1 65,7 % 0,7 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut , ,8 0, , ,2 68,7 % 5,8 % Kaupunkirakennepalvelut 5 154, ,7 0, , ,7 68,9 % -44,0 % Liikelaitokset , , , , ,9 79,8 % -7,2 % Tilapalvelu , ,7-900, , ,8 79,0 % -5,3 % Työterveys Aalto -164,2-164,2 0,0-379,3-389,7 237,3 % 2,7 % Keski-Suomen pelastuslaitos -706, ,7-425, , ,0 246,3 % -10,7 % Kylän Kattaus -83,7-114,7-31,0-114,0-160,6-40,9 % Altek Aluetekniikka 154,1 154,1 0, , ,4 993,1 % 34,4 % Talouskeskus -436,8-822,4-385,6-688,8-503,2 115,2 % -26,9 % TOIMINTAKATE YHT , , , , ,8 63,6 % 3,8 % Toimintakatteen toteutuminen TOIMINTATULOT Elokuu 2015 TAM 2015 Ennuste Poikkeama Tot Tot Tot-% Kasvu % enn./tam Elo 2014 Elo 2015 tot/tam Kaupunki ilman liikelaitoksia , ,6 51, , ,9 61,5 % 6,4 % Konsernihallinto , ,2 0, , ,3 61,3 % -4,5 % Perusturva , ,6-103, , ,3 61,7 % -2,3 % Kasvun ja oppimisen palvelut , ,0 0, , ,0 71,5 % -0,4 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 8 475, ,7 0, , ,3 71,5 % -5,0 % Kaupunkirakennepalvelut , ,1 154, , ,0 57,0 % 32,9 % Liikelaitokset , ,5 763, , ,4 65,6 % -0,4 % Tilapalvelu , ,0 900, , ,9 67,5 % 2,3 % Työterveys Aalto 8 550, ,0 0, , ,9 58,3 % 5,2 % Keski-Suomen pelastuslaitos , ,2 480, , ,9 68,0 % 1,8 % Kylän Kattaus , ,0-625, , ,2 60,8 % -2,4 % Altek Aluetekniikka , ,5 0, , ,2 58,2 % -16,3 % Talouskeskus 6 426, ,8 7, , ,3 66,5 % -11,5 % TOIMINTATULOT YHT , ,1 814, , ,3 63,7 % 2,5 % Toimintatulojen toteutuminen

18 17 TOIMINTAMENOT Elokuu 2015 TAM 2015 Ennuste Poikkeama Tot Tot Tot-% Kasvu % enn./tam Elo 2014 Elo 2015 tot/tam Kaupunki ilman liikelaitoksia , , , , ,6 64,0 % 3,5 % Konsernihallinto , ,8 800, , ,7 62,9 % 7,4 % Perusturva , , , , ,5 63,4 % 3,1 % Kasvun ja oppimisen palvelut , ,9 0, , ,1 66,0 % 0,6 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut , ,5 0, , ,5 69,2 % 3,7 % Kaupunkirakennepalvelut , ,8 154, , ,7 58,1 % 15,0 % Liikelaitokset , ,9-978, , ,5 61,6 % 2,4 % Tilapalvelu , ,3 0, , ,1 60,1 % 9,8 % Työterveys Aalto 8 385, ,8 0, , ,2 54,8 % 5,4 % Keski-Suomen pelastuslaitos , ,5 55, , ,9 63,7 % 3,2 % Kylän Kattaus , ,3-656, , ,6 60,2 % -2,8 % Altek Aluetekniikka , ,6 0, , ,5 68,1 % -11,1 % Talouskeskus 5 989, ,4-378, , ,2 63,0 % -8,9 % TOIMINTAMENOT YHT , , , , ,1 63,6 % 3,4 % Toimintamenojen toteutuminen Konsernihallinnon toimintamenojen ennustetaan ylittyvän 0,8 milj. euroa. Työllisyyspalveluiden ylitysennuste on 1,5 milj. euroa johtuen pääasiassa työmarkkinatuen kuntaosuuden ylittymisestä. Säästöjä arvioidaan kertyvän henkilöstömenoista tiukan rekrytointipolitiikan ja palkattomien vapaiden kautta n euroa. Kehittämishankkeista arvioidaan jäävän säästöön n euroa ja eduskuntavaalien järjestämisestä n euroa. Perusturvan toimialan toimintakatteen ennustetaan ylittävän talousarvion 10,6 milj. euroa. Avoterveydenhuollon talousarvio on menojen osalta ylittymässä 2,3 milj. euroa. Ylitys aiheutuu henkilöstömenojen, palvelujen ostojen (ostopalvelulääkärit, päivystyspalvelut, sairaankuljetus) sekä hoitotarvikejakelun ja lääkinnällinen kuntoutuksen kulujen kasvusta. Erikoissairaanhoidon osalta arvioitu ylitys on 6,5 milj. euroa. Ylitys aiheutuu toiminnan kasvusta (4,1 milj. euroa) ja erityisvelvoitemaksun lisälaskusta (2,4 milj. euroa). Lisälasku aiheutuu potilasvakuutuksen menojen viime vuoden ylityksestä. Perheiden ennalta ehkäisevien sosiaali- ja terveyspalveluiden talousarvion ennustetaan menojen osalta ylittävän talousarvion 0,2 milj. eurolla. Ylitys aiheutuu lapsiperheiden kotipalvelun lisääntyneestä käytöstä sekä neuvolatyön sijaiskustannuksista. Sosiaalipalveluiden talous on toteutumassa talousarvion mukaisesti. Sekä toimintatulojen että - menojen ennustetaan ylittävän talousarvion 0,6 milj. eurolla. Vammaispalveluissa kehitysvammaisten ostettujen asumispalvelujen sekä vaativan tason kuntoutuspalvelujen menot ovat ylittymässä 2,4 milj. eurolla. Sosiaalipalvelujen menot ovat alittumassa toimeentulotuen osalta n. 1,0 milj. euroa sekä lastensuojelun osalta 0,8 milj. euroa. Sosiaalipalvelujen tulojen ennakoidaan toteutuvan toimeentuloturvan ja lastensuojelun osalta yhteensä 0,6 milj. euroa talousarviota parempana. Vanhuspalveluissa toimintamenojen arvioidaan toteutuvan n. 0,9 milj. euroa talousarviota suurempina. Ylitystä aiheuttaa sairauspoissaolojen lisääntymisestä aiheutunut sijaiskustannusten kasvu sekä ostopalveluiden ylittyminen mm. kotihoidon asiakasmäärän kasvusta johtuen. Vanhuspalveluiden tulot ovat alittamassa talousarvion 0,7 milj. euroa. Asiakasmaksutulojen alitus on 0,5 milj. euroa ja sotavammalain mukaisten valtion korvausten alitus 0,2 milj. euroa. Kasvun ja oppimisen palveluiden talouden ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Perusopetuksessa opetusryhmien määrän kasvua ei ole otettu riittävästi huomioon kuluvan vuoden talousarviossa ja henkilöstömenot ovat tältä osin ylittämässä talousarvion. Varhaiskasvatuksessa tarkkojen päivystysjärjestelyjen, lasten määrän vähenemisen ja henkilöstöresurssien suunnittelun johdosta henkilöstö-

19 18 menot ovat kuitenkin alittumassa. Myös palvelusetelin myöntämisen rajaaminen virikepaikkalaisille on tuonut säästöjä ennakoitua enemmän. Varhaiskasvatuksessa saavutettavilla säästöillä ennakoidaankin katettavan perusopetuksen menojen ylitykset. Kulttuuri- ja liikuntapaleluiden sekä Kaupunkirakenteen talouden ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitoksen toimintakatteen ja tilikauden tuloksen ennustetaan toteutuvan n. 0,4 milj. euroa talousarviota parempana johtuen mm. MOVI-projektista saadusta kertaluonteisesta palosuojelurahaston avustuksesta. Tilapalvelu -liikelaitoksen toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 0,9 milj. euroa talousarviota parempana. Kiinteistöjen myyntivoitot sekä ulkoiset vuokratulot tulevat toteutumaan ennakoitua suurempina. Poistot tulevat ylittynemään n 0,8 milj. euroa johtuen epäkuranttien rakennusten poistoaikojen lyhentämisestä. Tilikauden tuloksen ennakoidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Talouskeskus -liikelaitoksen toimintakatteen ja tilikauden tuloksen ennustetaan toteutuvan n. 0,4 milj. euroa talousarviota parempana. Parempi tulosennuste johtuu pääosin henkilöstökustannusten toteutumisesta ennakoitua pienempinä sekä säästöistä ulkoisissa palveluostoissa.

20 7 TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Konsernihallinto Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Erityishankkeet 1. Kankaan alueen asumisen ensimmäinen asemakaava vahvistunut. Toteutuu. 2. Työllistämiseen käytettävien voimavarojen kohdentaminen on toteutettava siten, että työllistämisestä aiheutuneet kustannukset ovat pienemmät kuin työmarkkinatuen kuntaosuus. Tämä toteutetaan siten, että työllistettyä kohden maksettu kaupungin maksama kuntaosuus on pääsääntöisesti pienempi kuin kaupungin maksama osuus mikäli työllistämistä ei tehdä. Työllistämisen kustannukset työtöntä kohti eivät ole tällä hetkellä pienemmät kuin kelan maksuosuus työttömästä. Suunnitellulla vuoden 2016 toiminnan tehostamisella ja lisäpanostuksella tavoitellaan sitä, että työllistämisen kustannukset lähentyisivät kelan maksuosuutta.

21 Perusturva Toiminnan kolmannesvuosikatsaus Avoterveydenhuolto Avosairaanhoidossa vuoden kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana hallinnolliset haasteet ovat kohdentuneet Korpilahden ja Tikkakosken vastaanottotoiminnan ulkoistamisen kilpailutuksen valmisteluun ja käynnistämisen suunnitteluun. Painopisteenä on ollut myös palveluverkkoselvitys ja sen merkityksen hahmottaminen sekä Uusi Sairaala -hankkeen perusterveydenhuollon osaamiskeskuksen suunnittelu uusine toimintamalleineen. Avosairaanhoidon käytännön toiminta on ollut haasteellista edelleen jatkuvan lääkärirekrytoinnin vaikeuden vuoksi. Ostopalvelulääkäreiden käytöstä ei pystytty luopumaan kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Kiireettömän hoidon jonojen kasvua on edelleen ja keskimääräinen jonotusaika on sekä hoitajille että lääkäreille yli kuukauden. Tekstinkäsittelyä on jouduttu tukemaan ostopalvelutoimilla. Talouden haasteet jatkuvat edelleen vaikeina. Kuntoutus ja erikoisvastaanottojen osalta kesän aikana tuli paljon lähetteitä. Jonot erikoislääkäreille, tutkimuksiin ja terapioihin kasvoivat jopa yli 3 kuukauteen. Hoitotarvikkeiden kotijakelua laajennettiin. Palokan apuvälinepalvelu siirrettiin remontin takia väliaikaisesti Kyllöön. Lasten kuntoutusyksikössä aloitettiin Hyvää työkykyä hanke, jolla pyritään parantamaan ajankäytön ja stressin hallintaa sekä työhyvinvointia. Suun terveydenhuollossa vakiinnutettiin vuoden alussa aloitetut rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset, joilla pyritään lisäämään tuntuvasti toiminnan tehokkuutta. Hannikaisenkadun ja Tikkakosken hammashoitoloiden toiminnat keskitettiin Palokkaan sinne remontoituihin tiloihin. Palokan hammashoitolassa käynnistetty JYME-projekti, jossa töitä tehdään uudella tavalla hyödyntämällä älykästä IC-teknologiaa, saavutti asetetut tavoitteet tuottavuuden kasvussa. JYME:n ansioista hoitoon pääsy Palokkaan nopeutui huomattavasti verrattuna muuhun Jyväskylään. Kuntalaisille annettiin mahdollisuus valita hammashoitopaikkansa Jyväskylän kaupungin sisällä asuinpaikasta riippumatta. Kyllön hammashoitolassa kouluttauduttiin tekemään töitä uuden sukupolven Cerec-laitteella. Hammaslääkäreiden rekrytointi helpottui edelleen ja omaa toimintaa vahvistettiin vähentämällä palvelusetelin käyttöä ja luopumalla kokonaan vuokrahammaslääkäripalveluista. Terveyskeskussairaalat Potilasvaihto on ollut edellisvuoden tasolla. Ylipaikoilla potilaita ei hoidettu tammikuun jälkeen. Viime mainittu on edesauttanut sitä, että keskimääräinen hoitoaika on pystytty pitämään aiemmalla tasolla, lyhyenä. Päiväsairaalatoiminta kesäsulun jälkeen on jatkunut ja sen toiminnan sisältöä koko ajan kehitetään. Alkuvuodesta alkaen lähetteiden määrä on noussut ja toiminta on pikkuhiljaa tullut tutummaksi. Toiminta käynnistyi uudelleen remonttien valmistuttua syksyllä 2014, kun päiväsairaalan tiloja ei enää tarvittu väistötilakäyttöön. Terveyskeskussairaalan muiden kuntien käyttöosuus näyttää lähinnä Hankasalmen osalta vähentyneen edellisvuodesta merkittävästi. Muuramen ja Uuraisten käyttö on pysynyt aiemmalla tasolla. Lääkäreiden vakituisiin virkoihin on saatu rekrytoitua kolme uutta lääkäriä, jotka aloittavat syys- ja lokakuun alussa. Elokuusta alkaen on jouduttu edelleen käyttämään ostopalvelulääkäreitä. Hoitohenkilöstön työsuhteisiin on ollut runsaasti päteviä hakijoita. Perheiden ennalta ehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut Neuvoloihin ei otettu kesäsulkujen ajaksi sijaisia, tämän vuoksi palveluja tarjottiin supistetun ohjelman mukaisesti. Neuvolaikäisten lasten terveystarkastukset eivät toteutuneet kaikilta osin lain vaatimassa

22 21 aikataulussa. Neuvolan laaja-alaiseen toimintamalliin siirrytään asteittain ja vuonna 2015 mukaan on tullut Huhtasuon neuvola. Terveydenhoitajatyön osaamiskartoitukseen (2014) liittyen on käyty henkilökohtaiset keskustelut työntekijöiden kanssa ja suunniteltu täydennyskoulutusohjelmaa. Isyyden ennakollinen tunnustaminen siirtyy tapahtuvaksi neuvoloissa vuoden 2016 alusta alkaen, kevään ja kesän aikana on tehty tähän liittyvää valmistelutyötä. Tikkakosken monipalvelupisteen valmistelu on jatkunut suunnitelmien mukaisesti. Remontin aikana tikkakoskelaisten neuvolapalvelut on järjestetty Palokan neuvolassa. Kouluterveydenhuollossa on kehitetty ja kokeillaan lääkäreiden ja terveydenhoitajien yhteisvastaanottoa laajoissa terveystarkastuksissa. Sähköisiä huoltajille suunnattuja terveyskyselyjä on otettu käyttöön. Lisäksi hyödynnetään erilaisia työmuotoja: ryhmä- ja yhteisvastaanottoja sekä terveystiedon yhteisopetusta opettajien kanssa. Yhteisöllistä oppilashuoltotyötä kehitetään. Opiskeluterveydenhuollossa on aiemmin tehty kesäaikana naisten kohdunkaulan seulontatutkimusten näytteenotto. Ko. näytteidenoton ja laboratoriotutkimusten siirryttyä Fimlabille vapautunut opiskeluterveydenhuollon resurssi on voitu suunnata asevelvollisten kutsuntatarkastusten tekemiseen. Keväällä käyttöönotettu puhelinpalvelu on parantanut asiakaspalvelua. Lääkärivajaus on vaikuttanut neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimintaan. Jaksotyöstä yleistyöaikaan siirtyminen on aiheuttanut hämmennystä työntekijöiden keskuudessa. Toimintaa työterveyshuollon kanssa on tehostettu, uutta työkyvyn hallintamallia otetaan käyttöön. Palveluopas Perhekompassi ( toimii verkossa vahvistaen alueellisia perhekeskusverkostoja ja lapsiperheiden palveluohjausta. Neuvolan perhetyön kotikäyntien piirissä oli 233 (v ) perhettä. Neuvolan perhetyöntekijät ohjasivat perhevalmennuksia ja vanhemmuuden tukiryhmiä. Lapsiperheiden kotipalvelu laajentui tilapäisen tuen lisäksi myös säännölliseen kotipalveluun ja samalla tuli voimaan kotipalvelun uudet maksuperusteet (kuukausimaksu ja palvelusetelin enimmäisarvo). Lapsiperheiden kotipalvelupäätösten määrä kaksinkertaistui viime vuodesta. Lapsiperheiden kotipalvelun piirissä oli kaikkiaan 1-8/ perhettä (v perhettä). Lapsioikeudellisissa palveluissa aloitti 1.6. alkaen määräaikainen palveluohjaaja lapsen ja vanhemman valvottujen tapaamisten järjestämisen ja seurannan ohjaustehtävissä. Aikuisten psykologipalveluissa mielenterveyttä vahvistavien itsehoito-ohjelmien vaikuttavuutta arvioidaan tutkimusyhteistyönä Jyväskylän yliopiston kanssa. Perheneuvolassa aloitettiin uusi asiakasohjautumisen malli. Psykososiaalisissa palveluissa aloitettiin sosiaali- ja vanhuspalveluiden kanssa palveluverkkoselvitys, jossa huomioidaan myös terveyspalvelujen verkkoselvityksen tulokset. Sosiaalipalvelut Toimeentulotukea sai kotitaloutta. Määrä oli 133 kotitaloutta enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana (2014: 7 679). Toimeentulotuen palvelutakuu toteutui pääsääntöisesti tarkastelujakson aikana. Jyväskylän nuorisovastaanoton palvelut käynnistyivät täysipainoisesti elokuun alussa. Nuorisovastaanotolla tuotetaan palveluita vuotiaille jyväskyläläisille nuorille mielenterveys, päihde- ja psyko-sosiaalisten ongelmien arviointiin ja lyhytaikaiseen hoitoon. Uusi sosiaalihuoltolaki edellyttää aikuissosiaalityön uudistamista ja kehittämistä sekä verkostoituvaa työskentelyä. Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke (SOSKU) , Jyväskylän osahanke käynnistyi huhtikuussa. Hankkeessa kehitetään asiakaslähtöistä sosiaalista kuntou-

23 22 tusta osana perusasiakastyötä. Tarkoituksena on kehittää uudenlaisia malleja, joilla ehkäistään syrjäytymistä ja pitkittyviä sosiaalityön asiakkuuksia. Keinoja voivat olla esimerkiksi motivoivien ja ohjaavien työotteiden ja -muotojen kokeilut sekä moniammatillinen asiakkaiden kanssa tapahtuva yhteiskehittäminen. Keski-Suomen tulkkikeskuksen organisointiselvitys käynnistyi toukokuussa. Uusi kuntalaki (410/2015) edellyttää julkisoikeudellisilta palveluntuottajilta yhtiöittämistä mikäli palveluissa on satunnaista ja vähäistä enemmän ulosmyyntiä/läsnäoloa markkinoilla. Selvityksen on määrä valmistua vuoden 2015 loppuun mennessä. Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta muutti elokuun lopussa Ailakinkatu 17 tiloihin, koska Hannikaisenkadun sosiaaliaseman tila on käynyt riittämättömäksi hankkeiden kanssa yhdessä kehitettäville sosiaalipalveluille. Lastensuojelun avohuoltoon kohdennettiin kaksi uutta sosiaaliohjaajaa sisäisenä resurssisiirtona. Sosiaalihuoltolain uudistukseen on vastattu lisäämällä selvitysvaiheen sosiaaliohjausta ja helpottamalla palveluohjauksen saavutettavuutta. Lastensuojeluilmoitusten määrä (2 115) on kasvanut edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna 11 % (1 907). Avohuollon resursseja on onnistuneesti kohdennettu alkuvaiheen työskentelyyn. Lastensuojelutarpeen selvittämisen jälkeen 828 lapsesta on alle puolet (41 %) ohjautunut lastensuojelun asiakkuuteen. Lastensuojelun asiakkuuteen tulleiden lasten tilanteiden vakavuus ja tuen tarve ovat kasvaneet. Huostaanottojen määrä 28 on kasvanut edellisen vuoden jaksoon verrattuna (2013:16). Sosiaalipäivystyksessä virka-ajan ulkopuolisten yhteydenottojen määrä 1087 on kasvanut 24 % edellisvuoden vastaavasta ajasta (2014: 879). Lastensuojelun palvelutakuu on toteutunut. Lastensuojelun avohuollon työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä on selvitetty yhdessä työterveyshuollon kanssa. Avopalvelujen yksikössä tehostetun perheohjauksen, ammatillisen tukihenkilötyön ja Arvoperhearvioinnin lisäksi on kehitetty vahvan tuen perheohjausmallia vastaamaan tiivistä työskentelyä vaativiin vaikeisiin perhetilanteisiin. Rajoitustoimenpiteiden kasvanut tarve kuvastaa laitoshoidossa olevien lasten oireiden vakavuutta. Elokuun lopussa puolet omista laitospaikoista oli varattu pitkäaikaisiin sijoituksiin. Sijoitustarvetta seurataan tiiviisti varmistaen lyhytkestoisten sijoitusten toteutuminen omissa palveluissa. Kaijanlammen uudisrakennuksen suunnittelu on käynnistynyt Tilapalveluiden, Jyväskylän Vuokraasunnot Oy:n ja vammaispalveluiden välisenä yhteistyönä. Uudisrakennukseen tulee nykyisen kehitysvammaisten Ahokodin ryhmäkodin korvaavat tilat sekä tukiasuntoja kehitysvammaisille. Vammaispalveluiden ostettujen asumispalveluiden hankintaprosessi on aikataulutettu. Vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuksiin keskeisesti liittyvän kyydinvälityspalvelun kilpailutusprosessi käynnistyi kaupunkirakennepalveluissa suunnitellusti kesän aikana. Hankinta jouduttiin keskeyttämään elokuussa. Kyydinvälityspalvelun kilpailuttamisprosessin arvioidaan viivästyvän 2-3 kuukautta aiemmin arvioidusta aikataulusta. Vammaispalveluiden asumisyksiköiden omavalvontasuunnitelmien laadinta on aikataulutettu ja aloitettu. Vuoden loppuun mennessä kaikissa vammaispalveluiden toimintayksiköissä on ajantasaiset omavalvontasuunnitelmat. Perusturvalautakunta hyväksyi uudet kehitysvammaisten ateriamaksujen soveltamisohjeet Uudet soveltamisohjeet noudattavat ateriamaksujen osalta Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä (KHO2014:186). Uudet hinnat tulevat voimaan alkaen.

24 23 Vanhuspalvelut Palveluohjaus ja kotona asumisen tukeminen OIVA -keskuksen keskitetty palveluohjaus, neuvonta sekä palvelutarpeen arviointi on vakiintunut tehokkaaksi toiminnaksi. Toisen kolmanneksen loppuun mennessä keskitetyssä palveluohjaustiimissä vastattiin 7102 puheluun, joiden perusteella tehtiin 1020 kotikäyntiä. Kotihoidon oman toiminnan piirissä oli keskimäärin asiakasta kuukaudessa, ostopalvelualueiden asiakkaita oli keskimäärin 400. Vuoden 2015 alkupuolella palvelusetelin käyttöä jouduttiin rajoittamaan kasvaneen kysynnän vuoksi. Uusia palvelusetelejä ei ole voitu myöntää. Säännöllisen kotihoidon palveluseteliasiakkaita on 63. Omaishoidon tuen asiakasmäärä oli toisen kolmanneksen loppuun mennessä yhteensä 695, joista 298 asiakasta oli yli 75 -vuotiaita. Omaishoidon tuen myöntämisperusteiden mukaan myönteisen päätöksen sai toisen kolmanneksen aikana yhteensä 139 asiakasta ja kielteisen 65 asiakasta. Muistipoliklinikalla lääkärin vastaanotolla kävi 234 asiakasta toisen kolmanneksen loppuun mennessä. Lääkärinlausunnon asiakkaan terveydentilasta sai 185 asiakasta, muistihoitajien vastaanotolla kävi 580 asiakasta ja muistineuvolan hoitajan vastaanotolla 194 asiakasta. Kotihoidon piirissä oli 2015 tammi-elokuussa 1885 eri asiakasta (sis. säännöllisen ja tilapäisen kotihoidon sekä säännöllisen ja tilapäisen avustajapalvelun). Heistä 1421oli 75 vuotta täyttäneitä, joka on 15 % 75 täyttäneistä. Säännöllisen kotihoidon piirissä vähintään 30h/kk palvelua saaneiden asiakkaiden määrä oli 699. Tukipalveluasiakkaita oli välisenä aikana yhteensä 2918, joista 65 vuotta täyttäneitä oli Kotihoidon sairauspoissaolojen määrä on korkea. Varahenkilöstö on paikannut pääsääntöisesti sijaistarvetta, mutta myös ulkopuolisia sijaisia on tarvittu takaamaan asiakasturvallinen palvelu. Sijaistarvetta on ratkottu huolellisella työvuorosuunnittelulla. Kotihoidon aluejakoa tiivistetään syksyllä 2015 yhdeksästä alueesta kolmeen alueeseen. Palveluesimiehet ohjaajat suurempia kokonaisuuksia niin, että aluerajat vaikuttavat aiempaa vähemmän henkilöstön joustavaan käyttöön. Kesällä suurin osa päiväkeskuksista oli suljettuina viisi viikkoa. Päiväkeskusten henkilöstön lomat sijoitettiin kesäsulkujen ajaksi, eikä sijaisia palkattu. Vapaaehtoiset järjestivät kerhotoimintaa Huhtasuon, Keltinmäen, Kortepohjan ja Korpilahden päiväkeskuksessa yhtenä päivänä viikossa lomien aikana. Kortepohjan päiväkeskus muutti elokuun alussa uusiin tiloihin. Kotihoidon turvapalveluja uudistettiin kesäkuussa käynnistämällä kaupungin oman turvapuhelinkeskuksen toiminta. Turvapuhelinhälytysten vastaanottokeskus toimii ympärivuorokautisesti viikon jokaisena päivänä. Kaupunki tarjoaa koko palvelukokonaisuuden. Asiakkaiden palvelun saanti näin yksinkertaistuu. Kaupunki kilpailutti asiakkaiden turvapuhelinlaitteet, joita uusitaan parhaillaan. Samalla kotiin annettavien turvallisuutta lisäävien laitteiden valikoimaa laajennettiin. Uusi toimintamalli laskee merkittävästi käyttäjien asiakasmaksuja. Sillä on myös myönteisiä vaikutuksia turvapalvelujen käyttötalouteen. Varahenkilöyksikön henkilöstövoimavarat vahvistuivat, kun Puuppolan hoivasairaalan osasto 11 toiminnan lakkaamisen yhteydessä yksikkö sai 15 hoitajan työpanosta vastaavan henkilöstölisäyksen. Yksikön kokonaishenkilöstömäärä on 69, joista kotona asumisen tukemisessa työskentelee 29 työntekijää sekä pitkäaikaishoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa 31 työntekijää. Varahenkilöyksikkö vastaa edelleen myös vammaispalveluiden sijaistarpeisiin 7 lähihoitajan työpanoksella. Varahenkilöyksikkö uusi sähköisen varausjärjestelmänsä ja henkilöstö sai työkäyttöön älypuhelimet.

25 24 Toimivan varausjärjestelmän ja lisääntyneiden henkilöstövoimavarojen avulla varahoitoyksikkö on voinut vastata kotihoitoalueiden ja toimintayksiköiden henkilöstötarpeisiin aiempaa paremmin. Silti varahenkilöstön määrä on tarpeisiin nähden riittämätön. Tämän vuoksi sijaistamisessa keskityttiin ensisijaisesti pitkiin sijaistarpeisiin. Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito Perusturvalautakunta päätti /113 ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon palvelurakennemuutoksesta, jonka mukaan kaupungin pitkäishoidosta Puuppolan hoivasairaalan osasto 9:n sekä Keljon B-talon osastojen 3 ja 4 laitoshoitopaikat siirretään Huhtasuon uuteen asumispalveluyksikköön kesäkuussa Samassa kokouksessa lautakunta hyväksyi myös Kankaan tehostetun palveluasumisen toimintayksikön hankesuunnitelman. Jyväskylän vuokra-asunnot rakennuttaa Kankaan alueelle 60 -paikkaisen tehostetun palveluasumisen yksikön, jossa on neljä 15 asukkaan ryhmäkotia. Samaan rakennuskompleksiin tulee seniorien vuokra-asuntoja, muita vuokra-asuntoja, vanhusten päiväkeskus ja kotihoidon toimitilat. Ympärivuorokautisiin toimintayksiköihin saatiin pääsääntöisesti tarvittava määrä vuosilomien sijaisia. Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä ei ole toisen kolmannesvuoden aikana vähentynyt, vaan pysynyt aiemmalla korkealla tasolla. Akseli ja Elina -koti oli osittain suljettuna ajalla Sulku koski kymmentä lyhytaikaishoidon asiakaspaikkaa. Ympärivuorokautiseen asumiseen ja hoitoon sijoitettiin toisen kolmanneksen aikana yhteensä 110 asiakasta, palveluihin jonottaa keskimäärin 75 asiakasta. Tehostetun palveluasumisen jonotusaika oli keskimäärin 57 vuorokautta. Keväällä 2015 aloitti toimintansa kolme uutta yksityistä ympärivuorokautisen asumisen toimintayksikköä; Jyväskylän Hoivapalvelut Oy:n omistama Pehtoorinhoiva, Mainio Vire OY:n omistama Vire Koti Kaunisharju ja Jyväskylän sotainvalidien asuntosäätiön omistama Telkänsiipi. Näissä on yhteensä 140 tehostettuun palveluasumiseen soveltuvaa asukaspaikkaa. Aluehallintovirasto (AVI) teki valvontakäynnin Akseli ja Elina kotiin Aluehallintoviranomaiset kiinnittivät huomiota kahden hengen asukashuoneiden runsauteen. Akseli ja Elina kodilla sijainnut päiväkeskus siirtyi uusiin Kortepohjaan valmistuneisiin tiloihin. Toiminnan siirron seurauksena Akseli ja Elina -kodille jäi lyhytaikaishoidon käyttöön enemmän tilaa. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Avoterveydenhuolto 1. Asiakkaat pääsevät hoitoon hoitotakuun edellyttämässä ajassa. Mittari: Hoitotakuun toteutuminen. Avosairaanhoidossa potilaat ovat päässeet kiireettömään hoitoon kaikilla suuralueilla pääsääntöisesti hoitotakuun edellyttämässä korkeintaan 3 kk ajassa. Edelleen on kuitenkin joitakin lääkärialueita, joilla hoitotakuun toteutuminen on epävarmaa esimerkiksi siksi, että alueelta puuttuu lääkäri. Ostopalvelulääkäritoiminnasta luopumisen vuoksi tilanne voi vaikeutua entisestään. Kiireettömään hoitoon hoitajan vastaanotolle jonotusaikaa on hieman saatu parannettua ajanvarauskirjauudistuksen myötä. Välitön yhteydensaanti puhelimella toteutuu. Kaikkiin puheluihin pystymme vastaamaan operaattoriseurannan mukaan suoraan tai takaisinsoiton kautta 73,3 %:ssa (tavoitetaso 80 %). Kuntoutuksessa ja erikoisvastaanotoilla oli hoitotakuun toteutumisessa ongelmia lasten puhe- ja toimintaterapiassa sekä kesäsupistusten yhteydessä myös tähystystutkimuksissa ajoittain. Suun terveydenhuollossa hoitotakuu toteutuu, koska kiireettömään hammaslääkärin hoitoon pääsee alle kuudessa kuukaudessa jokaisessa hammashoitolassa nopeimmillaan alle kahdessa kuukaudessa. Suuhygienistin hoitoon pääsee nopeimmillaan kuukaudessa. Jyväskyläläisillä on mahdollisuus hakeutua hoitoon muuhunkin hammashoitolaan kuin sinne, johon hänet osoitteensa mu-