Elävä kaupunkimaaseutu. Oulun kaupungin linjauksia maaseudun kehittämistoimintaan

Transkriptio

1 Elävä kaupunkimaaseutu Vireä ja kehittyvä Oulun kaupungin linjauksia maaseudun kehittämistoimintaan

2 Tiivistelmä Oulu on yksi maamme kasvukeskuksista ja samalla yksi maaseutumaisimmista kaupunkialueista. Oulun maaseutualueet, siellä asuva väestö ja siellä toimivat yritykset lisääntyivät merkittävästi vuoden 2013 alusta, kun viisi alueen kuntaa liittyi yhteen. Elävä kaupunkimaaseutu Maaseutualueiden kehittämisen linjaukset on laadittu ohjaamaan Oulun kaupungin maaseutualueiden kehittämistyötä eikä kyseessä ei ole varsinainen ylätason ohjelma-asiakirja. Toteutusvastuussa on Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, mutta toteuttamiseen osallistuu kaupunkiorganisaation eri palveluyksiköt. Painopistealueiksi on valittu maaseudun elinkeinot ja työllisyys, kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus, maaseudun perusrakenne, maisema ja ympäristö sekä asuminen, kylien kehittäminen ja virkistys- ja vapaa-ajantoiminta. Oulun maaseutualueiden vahvuuksina korostuvat puhdas luonto, maaseutuympäristö ja väljyys sekä vahvan valtakunnallisen keskuksen palveluiden ja työpaikkojen läheisyys. Oulun maaseudulta on löydettävissä runsaasti mahdollisuuksia, jotka kehittämistoiminnan kautta voidaan hyödyntää palvelemaan niin oululaisia kuin tänne matkaaviakin. Alueen vahvuuksiin perustuvissa elinkeinoissa kuten matkailu-, virkistys- ja vapaa-ajantoiminta, hyvinvointipalvelut, maisema- ja energiayrittäjyys sekä ruoantuotanto, on runsaasti potentiaalia. Keskeisin uhkatekijä maaseutualueiden kehittymiselle on maaseudun kehittämistoiminnan tyrehtyminen sekä liian vähäisten resurssien ohjaaminen siihen. Työryhmä Elävä kaupunkimaaseutu asiakirjan kokoaminen koordinoitiin KantriOulu maaseutu uudessa Oulussa hankkeen toimesta. Työhön osallistui laaja-alainen asiantuntijajoukko Oulun kaupungin eri hallintokunnista sekä ulkopuolisista organisaatioista. Visio 2020 Oulun maaseudun visio vuodelle 2020 on: Oulun maaseutualueilla asutaan ja yritetään luonnonläheisessä, turvallisessa ja puhtaassa maaseutuympäristössä hyödyntäen kasvukeskuksen tarjoamia mahdollisuuksia. Perinteinen ja uusi elinkeinotoiminta sekä elämä kylissä on vireää ja elinvoimasta. Maaseutualueet ovat kaupunkimme vahvuus ja niiden kehittämiseen panostetaan kestävästi.

3 Vahvuudet, joiden varaan kehitystyötä suunnataan kasvukeskuksen läheisyys; luonto ja ympäristö vesistöineen; tila; luonnonvarojen runsaus; yhteisöllisyys; aktiiviset kylät; nuorten osuus väestöstä; paikalliskulttuuri, kylätapahtumat; saavutettavuus; mielikuva, imago, kiinnostus monimuotoiseen maaseutuyrittäjyyteen Heikkoudet, joihin kehitystyössä tulee puuttua asenneilmapiirin negatiivisuus; epätasainen väestörakenne; korkea nuorisotyöttömyys; alkutuotannon jatkojalostusasteen heikkous; huonot tietoliikenne- ja liikenneyhteydet; etäisyydet palveluihin ja työpaikkoihin; toimialojen välinen yhteistyön vähäisyys; rakennusten rapistuminen; kehityserot alueen sisällä; kyläsuunnitelmien sisältöjen välittyminen päättäjille puutteellista Mahdollisuudet, jotka voidaan tulevaisuudessa hyödyntää Maaseudun arvostus on lisääntynyt; mahdollisuudet uudenlaiseen yritystoimintaan ja moniyrittäjyyteen hyvät; lähiruoka, lähimatkailu, lähienergia, lähilogistiikka; puun ja kasvien jatkojalostus, tuotekehittely; kiinnostus maaseutuasumiseen; kaupunki-maaseutuvuorovaikutuksen lisääminen; etätyö, yhteiset etätyöpisteet; rakentamisen ja liikenteen uudet ekologiset innovaatiot; biotalous, porotalous, kalatalous; matkailupalveluiden yhteismarkkinointi; harrastus- ja yhteistoimintamahdollisuudet kylillä; rahalliset tukimahdollisuudet; Business Oulun ja oppilaitosten/korkeakoulujen osaaminen maaseutuyritysten saatavilla Uhat, jotka voivat estää positiivisen kehityksen haja-asutusalueen ja tilojen autioituminen; luonnonympäristön köyhtyminen, saastuminen; sään ääriilmiöt; hallinnon ja päätöksenteon toimimattomuus; kaupungin kaavoituspolitiikan sopimattomuus kylien ja maaseudun oloihin; elinkeinotoiminnan keskittyminen; energian hinnan nousu; kehittämistoiminnan ohjautuminen muualle; kehityksen pysähtyminen; tilojen / maan puute, perikunnat eivät anna tiloja nuoremmille; positiivisen maaseutumielikuvan särkyminen; kehityserojen syveneminen; rakentamisen ohjauksen käytännöt kylillä sekä kysyntätekijät

4 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT MAASEUDUN KEHITTÄMISTOIMINNASSA 1 Oulun maaseutualueilla on monipuolista yritystoimintaa sekä elinvoimainen maa- ja metsätalous Maaseudun omien elinkeinojen kehittäminen on keskeinen tekijä maaseutualueiden elinvoimaisuudelle. Elinkeinojen kehittymisen keskiössä on kannattavan maa- ja metsätalouden säilyminen alueella, mutta lisäksi huomioidaan kaikki muukin maaseudulla tapahtuva yrittäjyys, esimerkiksi hoivapalvelut ja luovat alat. Myös poro- ja kalatalous huomioidaan kehittämistyössä 2 Oulun maaseutualueiden kylät ovat eläviä ja asuttuja Asutuksen ja kylien säilyminen on elinehto elävälle maaseudulle. Maaseutumainen asuminen ja kylien kehittäminen tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa ja uusissa asumisen, energiaratkaisujen ja liikenteen innovaatioissa. Yrittämisen tai harrastamisen myötä syntyvä kiinnostus maaseutuasumiseen tulee ottaa suunnittelussa huomioon. Liikenne- ja tietoverkkoyhteyksien parantaminen mahdollistaa asumisen, yrittämisen etäpalveluiden käytön. 3 Monipuolinen maankäytön suunnittelu ja sen toteutus mahdollistaa maankäyttömuotojen yhteensovittamisen Onnistuneella maankäytön suunnittelulla luodaan mahdollisuuksia maaseutualueiden tasapuoliselle kehittyminen osana kaupunkia. Maaseutualueilla tavoitteena on monipuolinen maankäyttö, joka mahdollistaa erilaiset asumisen ja yrittämisen ratkaisut, kuten asutuksen ja maatilatalouden sekä erilaisten virkistys- ja vapaaajantoimintojen sekä reitistöjen, yhteensovittamisen

5 4 Maaseutualueiden kehittämistä tukee tehokas vuorovaikutusverkosto, johon kuuluu Oulun kaupungin eri toimintojen lisäksi alueen tutkimus-, tiedotus- ja neuvontatoiminta Maaseutualueiden kehittyminen osana Oulun kaupunkia edellyttää avointa vuorovaikutusta. Maaseutualueet tulee ottaa tasapuolisesti huomioon päätöksenteossa ja resurssien ohjautumisessa. Maaseutualueiden erityispiirteiden tunnistaminen edellyttää avointa ja totuudenmukaista tiedotusta päätöksentekijöille sekä muille kuntalaisille. Elinkeinotoiminnan tukemiseen tulee panostaa riittävällä tiedotuksella, neuvonnalla ja koordinoinnilla. 5 Oulun voimavara on maaseutualueiden puhdas, turvallinen ja viihtyisä luonnonympäristö, arvokas maaseutumaisema sekä vireä kulttuuriympäristö Turvallinen, puhdas ja viihtyisä ympäristö on maaseutualueiden erityinen voimavara, jota tulee vaalia. Luonnonvarojen hyödyntämiseen pohjautuvien elinkeinojen ympäristövaikutusten hallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Oman paikallisen kulttuuriympäristön säilyttäminen on edellytys maaseutualueiden säilymiselle maaseutumaisina. Erityisesti arvokkaiden alueiden maisemanhoitotoimenpiteitä tehostetaan ja avoimen peltomaiseman säilymistä pidetään tärkeänä. 6 Oulun maaseutualueilla on vireää omaehtoista kehittämistoimintaa sekä harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa Kyläyhdistystoiminnan tukeminen ja kehittäminen sekä kyläyhdistysten oman hanketoiminnan turvaaminen on tärkeää. Järjestöt ovat tuottavat runsaasti maaseudun virkistys- ja vapaa-ajan palveluita, joten sopimuksellisuutta lisätään kaupungin ja kolmannen sektorin välillä. Luonnon tarjoamat mahdollisuudet tulisi olla kaikkien helposti saavutettava. Maalaismarkkinat kaupungissa ja erilaisten tapahtumien tuominen maaseutualueille on tärkeää.

6 Esimerkkejä toimenpiteistä 1 Oulun maaseutualueilla on monipuolista yritystoimintaa sekä elinvoimainen maa- ja metsätalous Yrityksille suunnatut kehittämis- ja koulutushankkeet Edistetään lähimatkailuun, ruoantuotantoon ja hyvinvointiin liittyvää yrittäjyytta 2 Oulun maaseutualueiden kylät ovat eläviä ja asuttuja Markkinoidaan maaseutua potentiaalisille maallemuuttajille ja yrityksille Hyödynnetään yrityksiä ja kolmatta sektoria kaupungin palveluiden tuottajana 3 Monipuolinen maankäytön suunnittelu ja sen toteutus mahdollistaa maankäyttömuotojen yhteensovittamisen Kartoitetaan maaseudun tyhjät rakennukset ja tiedotetaan niistä Edistetään kyläsuunnitelmien tekoa 4 Maaseutualueiden kehittämistä tukee tehokas vuorovaikutusverkosto, johon kuuluu Oulun kaupungin eri toimintojen lisäksi alueen tutkimus-, tiedotus- ja neuvontatoiminta Maamieskoulut otetaan osaksi päättäjien ja virkamiesten koulutusta Lisätään Oulun maaseutualueiden näkyvyyttä erilaisissa tapahtumissa 5 Oulun voimavara on maaseutualueiden puhdas, turvallinen ja viihtyisä luonnonympäristö, arvokas maaseutumaisema sekä vireä kulttuuriympäristö Lapsille ja nuorille suunnatut ympäristökasvatustoimenpiteet Osallistutaan luonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitohankkeisiin 6 Oulun maaseutualueilla on vireää omaehtoista kehittämistoimintaa sekä harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa Aktivoidaan kylien omia kehittämishankkeita Järjestetään opastettuja luontoretkiä lähimaaseudulle

7 Resussointi ja seuranta Elävä kaupunkimaaseutuohjelman toteuttamisesta vastaa Yhdyskunta ja ympäristöpalvelut. Maaseutuohjelman toteutusta ohjaa ja seuraa Oulun maaseutualueiden yhteistyöryhmä, johon kuuluu edustus seuraavilta tahoilta: Yhdyskunta ja ympäristöpalvelut, Oulun kaupunki Konsernipalvelut, Yhteisötoiminta, Oulun kaupunki Business Oulu, Oulun kaupunki ProAgria Oulu Metsäkeskus Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Luonnonvaraalan yksikkö 3-4 kpl maaseutuyrittäjien / kyläyhdistysten edustajia Paikallinen toimintaryhmä Oulun Seudun Leader ry Elävä kaupunkimaaseutu ohjelma on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta: maaseutupalvelut

8 Oulun maaseutuohjelma Alueet Ota yhteyttä! Juha Peuraniemi, Maanhankintapäällikkö p Ahti Pietilä, Maaseutuasiamies p Entiset kunnat: Kiiminki Oulunsalo Ylikiiminki Haukipudas Yli-Ii Lisäksi kanta-oulun alueet: Niiles Ulkosanki Madekoski Sanginsuu Sanginjoki Pikkarala Lapinkangas Juurusoja Heikinharju Korvenkylä Saarela Maikkula Heikkilänkangas Saviharju Hangaskangas Suunnittelu ja taitto: Alfa-Tiimi, Kuvat: Ouka, sxc.hu; irba Internet: