SISÄLLYSLUETTELO MH, :00, Pöytäkirja

Transkriptio

1 i SISÄLLYSLUETTELO MH, :00, Pöytäkirja -1 Pöytäkirjan kansilehti (läsnäolijat) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen Pöytäkirjan tarkastaminen Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus Vuoden 2015 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Työsopimuslain soveltaminen pitkiin määräaikaisiin työsuhteisiin Varsinais-Suomen liiton viraston koulutussuunnitelma Pykälän liite: Koulutussuunnitelma Maakunnan kehittämisraha, myönteiset päätökset Maakunnan kehittämisraha, kielteiset päätökset Maakunnan kehittämisraha, jatkohankkeet, myönteiset päätökset EAKR-ohjelman hanke, myönteinen päätös CPMR:n yleiskokous, CPMR General Assembly, , Uumaja, Ruotsi Lausunto hallituksen esitykseen laiksi euroopan meri- ja kalatalousrahaston kansallisesta täytäntöönpanosta Lausunto metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän väliraportista Pykälän liite: Metropolilainsäädäntöryhmä_Väliraportti_ final Varsinais-Suomen kulttuuristrategia Kuntatalousristeilyn järjestäminen Varsinais-Suomen liikennestrategian ja Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelutilanne Lausunto Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisesta ohjelmasta Pykälän liite: Turun kaupunkiseudun Asunto ja maapoliittinen ohjelma (luonnos) Hankkeen "Lounais-Suomen Aluetietopalvelun mallin luonti ja palvelukehitys" aloittaminen Maankäyttöjaoston antamat lausunnot ja käsittelemät asiat Viranhaltijapäätökset Tiedoksi annettavat asiat Kokouksen päättäminen Oikaisuvaatimussivu

2 -1, MH :00 Sivu 2

3 -1, MH :00 Sivu 3 %%%001 Pöytäkirja %%%005/2014 KOKOUSAIKA %%%003 klo %%% KOKOUSPAIKKA %%%006 PYKÄLÄT Sivut SAAPUVILLA Maaskola Mika, pj. Alatalo Juuso Haijanen Pauliina Heikkilä Lauri Kiviranta Esko Aalto Tino Kurvinen Jani, 2. vpj. Lehtinen Riitta Kattelus Lauri Nurmi Eija Nummentalo Juhani Perho Tiina Pilpola Juhani Saario Mari Söderlund Nina Vuola Hanna Rinne Tarja poistui klo ESITTELIJÄ Savo Juho Maakuntajohtaja PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Roto Markku Hallintojohtaja MUUT SAAPUVILLA OLLEET Myllymäki Pekka Antola Jouko Arve Minna, poistui klo Mv:n puheenjohtaja Mv:n I varapuheenjohtaja Mv:n II varapuheenjohtaja KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA ALLEKIRJOITUKSET Leppänen Laura, 115 Nuotio Tarja Palmunen Lauri Saarento Heikki Ålgars-Åkerholm Jessica Liikennesuunnittelija Aluekehitysjohtaja Edunvalvontajohtaja Suunnittelujohtaja Viestintävastaava Mika Maaskola puheenjohtaja Markku Roto sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Maakuntavirasto Nina Söderlund Hanna Vuola PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Todistaa Maakuntavirasto Hallintojohtaja

4 100, MH :00 Sivu 4 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asia Kutsu ja esityslista maakuntahallituksen kokoukseen on toimitettu Maakuntahallituksen jäsenten lisäksi kutsu ja esityslista on toimitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistuvat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenen sijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Kuntalain 58 :n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kuntalain 86 :n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädetty edellä mainitussa kuntalain pykälässä. Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi jäsenille toimitettu esityslista. Päätös Puheenjohtaja Mika Maaskola totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi, koska läsnä oli 17 maakuntahallituksen jäsentä.

5 101, MH :00 Sivu 5 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 18 mukaan: Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjantekijä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan , että pöytäkirja tarkastetaan sähköisesti seuraavasti: 1. Pöytäkirjanpitäjän varmentama pöytäkirja lähetetään sähköpostitse maakuntahallituksen kokouksen puheenjohtajalle hyväksymistä varten. 2. Puheenjohtaja ilmoittaa sähköpostilla hallintojohtajalle ja hallintosihteerille pöytäkirjan hyväksymisestään. 3. Puheenjohtajan hyväksymisilmoituksen jälkeen pöytäkirja lähetetään sähköpostilla pöytäkirjan tarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostilla pöytäkirjan tarkastuksestaan hallintojohtajalle ja hallintosihteerille. 4. Pöytäkirjan hyväksymistä koskevat sähköposti-ilmoitukset liitetään pöytäkirjaan ja puheenjohtaja allekirjoittaa tarkastetun pöytäkirjan hallintosäännön 18 :n mukaisesti. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Nina Söderlund ja Hanna Vuola. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. hallintojohtaja Markku Roto p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

6 102, MH :00 Sivu 6 MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS Asia Valmistelija Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus. JS/ml Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi. Päätös Maakuntajohtaja Juho Savo: Varsinais-Suomi vahvasti mukana kiertotalouden kehittämisessä Lounais-Suomen alue on valittu mukaan yhdeksi ydinalueeksi Life IP-rahoituksella toteutettavassa alueellinen resurssitehokkuus - kohti kiertotaloutta hankehaussa, jonka valmistelu ja yhteenveto tehtiin Varsinais-Suomen liitossa. Lounais-Suomen ydinalueen toimijoina ovat mukana Varsinais- Suomen liitto, Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turun ja Porin kaupungit, Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulut, Turun yliopisto, Åbo Akademi, Valonia ja Prizztech. Hankkeen tavoitteena on kehittää toimintamalleja kiertotalouden kehittämiseen, joita ovat mm. jätteensynnyn vähentäminen yhteiskunnan eri sektoreilla, kierrätystoiminnan ja uusien innovatiivisten kierrätysratkaisujen kehittäminen, sivuvirtojen ja hyödynnettävien jätejakeiden tunnistaminen sekä korkeakoulujen tutkimuksen sekä yritysten välisen yhteistyön kehittäminen. Hankehaun yhteydessä pyydettiin alueen yrityksiä ja julkisia toimijoita esittämään myös erillisiä ns. demonstraatiohankkeita, joissa tuli esille useita innovatiivisia ideoita mm. kierrätysliiketoiminnan, kemianalan tutkimuksen ja uusiutuvien polttoaineiden valmistukseen liittyen. Näiden demonstraatiohankkeiden valinta tehdään syksyn 2014 aikana. Hankkeen valmistelu jatkuu yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa ja tämän vähintään viisivuotisen hankkeen on tarkoitus alkaa syksyllä Maakunnan toimijat esittivät viime viikolla yhdessä Varsinais-Suomen nimeämistä kansalliseksi cleantechin pilottialueeksi Hallitus hyväksyi toukokuussa cleantech-strategian, jossa yhtenä toimenpiteenä on luoda kansainvälisen mittaluokan cleantechin referenssialue pääkaupunkiseudulle tai muualle Suomeen. Tulevaisuusvaliokunnan piiristä saadun aloitteen pohjalta V-S liitto jätti yhdessä alueen keskeisten julkisten toimijoiden kanssa viime viikon minihallitusneuvottelujen alla ministereille asiaa koskevan aloitteen. Aloite ja sitä tukeva usean alan kärkiyrityksen tukema vetoomus liitteinä (Liite 1 ja Liite 2). Aloitteessa todetaan: Jos edistämme arkisilla ja välttämättömillä ratkaisuillamme kuten esimerkiksi energiatuotannolla, jätehuollolla, koulutuksella ja sosiaali- ja terveysalalla samalla myös innovaatioita ja referenssilaitoksia, niin saamme jokaisella perusinfrastruktuurin ja -palvelun eurolla tuplahyödyn. Vastaavasti voimme käyttää myös innovaatioiden ja tutkimuksen rahoitusta arkisiin tarpeisiimme jos samalla kokeilemme ja rakennamme referenssejä. Tällä tavalla saamme myös TKI-rahasta hyödyn tuplana. Maassa, jonka haasteena on tuottavuusvaje, kannattaisi kokeiluja ja referenssilaitoksia suosia jo pelkästään tästäkin syystä. Kaikki osapuolet hyötyvät myös kansalaiset, joiden palvelut ja ympäristö samalla paranevat. Lisäksi luomme myös työtä ja vientiä. Tämä on aidosti win-win-win. Aloitteen vaikutukset nähdään jatkossa. Aloitteen syntyprosessi sopii hyvin kuvaamaan uuden viime maanantain maakuntavaltuuston vahvistaman maakuntastrategian mukaista kumppanuushanketta. Tutkimus, teollisuus ja maakunnan julkiset toimijat ovat nyt yhdessä liikkeellä.

7 102, MH :00 Sivu 7 Ehdotus hyväksyttiin.

8 103, MH :00 HALL: 131/2014 Sivu 8 VUODEN 2015 TALOUSARVIO JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMA Asia Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnille seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarvio on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kuntayhtymissä noudatetaan samoja säännöksiä. Talousarviossa ja - suunnitelmassa hyväksytään kunnan tai kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tai kuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan. Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 20 mukaan: Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Talousarvio ja -suunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä tehtävittäin ja investointien osalta hankkeittain. Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 21 mukaan Maakuntavaltuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Maakuntahallitus hyväksyy talousarvioon perustuvan käyttösuunnitelman. Maakuntahallitus voi siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Talousarvio ja taloussuunnitelma valmistellaan virastossa osaamisryhmittäin ja valmistelu perustuu Varsinais-suomen maakuntastrategia -asiakirjassa (mv ) tehtyihin valintoihin ja toiminnan linjauksiin. Maakuntahallitus käsittelee alustavan talousarvion ja taloussuunnitelmaluonnoksen sekä varaa jäsenkunnille mahdollisuuden esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Kuntien esitykset sekä lopullinen talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys käsitellään maakuntahallituksessa ja viedään maakuntavaltuuston päätettäväksi. Varsinais-Suomen liiton yhteistyökomitea käsittelee talousarvion ja -suunnitelmaluonnoksen elokuussa Kuntajohdon neuvottelupäivillä syyskuussa 2014 selostetaan talousarvion ja -suunnitelman keskeinen sisältö. Valtiovarainministeriö ennustaa kuluvan vuoden talouden kasvuksi 0,5 %. Työttömyysasteen ennustetaan pysyvän 8 %:n yläpuolella. Vuoden 2014 kokonaistuotannon kasvuksi ennustetaan 1,4 %. Ukrainan kriisi lisää epävarmuutta talouden elpymiseen. Inflaation arvioidaan olevan 1,7 % vuonna Julkisyhteisöjen rahoitusasema on ollut alijäämäinen jo viisi vuotta ja myös vuosina julkinen talous pysynee alijäämäisenä. Vuoden 2015 keskeinen toimenpidekokonaisuus on maakuntastrategian toimeenpano. Erityisesti rakennerahastojen teknisen tuen merkittävä leikkaus nykytasosta asettaa toiminnan tehostamiselle ja priorisoinnille haasteita vuonna 2015 ja erityisesti vuodesta 2016 eteenpäin. KVTES:n on arvioitu lisäävän palkkakustannuksia yhteensä 1,2 % vuoden 2015 loppuun mennessä. Varsinais-Suomen liiton toimintaa on tehostettu jatkuvasti ja menojen kasvu on kyetty pitämään yleisen kustannuskehityksen tasolla. Kuntien taloustilanne on edelleen vaikea, joten toiminnan tehostaminen on entistä tärkeämpää.. Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi vuoden 2015 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman valmisteluaikataulun selostuksen mukaisesti ja evästää jatkovalmistelua. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

9 103, MH :00 HALL: 131/2014 Sivu 9 Merkittiin, että Lauri Heikkilä poistui klo Lisätietoja Hallintojohtaja Markku Roto p etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

10 104, MH :00 HALL: 120/2014 Sivu 10 TYÖSOPIMUSLAIN SOVELTAMINEN PITKIIN MÄÄRÄAIKAISIIN TYÖSUHTEISIIN Asia Varsinais-Suomen liiton viraston palveluksessa on toistaiseksi voimassa olevilla työsuhteilla 35 henkilöä ja 22 henkilöllä on määräaikainen työsuhde. Lisäksi vuosittain tarjotaan harjoittelupaikkoja 3-4 henkilölle. Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Työsopimuslain 6 luvun 1 3 momentin mukaan: Viittä vuotta pidemmäksi määräajaksi tehty työsopimus on viiden vuoden kuluttua sopimuksen tekemisestä irtisanottavissa samoin perustein ja menettelytavoin kuin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Edellä mainitusta lakipykälästä voidaan johtaa se tulkinta, että samalla työnantajalla yli 5 vuotta jatkunut määräaikainen työsuhde muuttuu toistaiseksi voimassa olevaksi ja sopimus on tällöin irtisanottavissa vain samoin perustein kuin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Liiton määräaikaisista työntekijöistä viisi on mennessä ollut liiton palveluksessa yli 5 vuotta. Näillä näkymin vuoteen 2022 mennessä liiton määräaikaisista työntekijöistä yli 20 tulee olleeksi yli 5 vuotta määräaikaisissa työsuhteissa liittoon. Central Baltic -ohjelman tehtävät ja rahoitus jatkuvat vuosiin 2020 ja 2022, jolloin suurin osa pitkistä määräaikaisista työsuhteista toteutuu tällä kustannuspaikalla. Periaatteet pitkiä määräaikaisia työsuhteita koskevista menettelytavoista on esitetty Varsinais- Suomen liiton talousarviossa 2014 ja taloussuunnitelmassa (mv ). Asia on käsitelty Varsinais-Suomen liiton yhteistyökomiteassa Maakuntahallitus päättää, että Varsinais-Suomen liitossa yli 5 vuotta kestäneiden määräaikaisten työsuhteiden sopimukset muutetaan maakuntajohtajan päätöksillä toistaiseksi voimassa oleviksi alkaen. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Hallintojohtaja Markku Roto p etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

11 105, MH :00 HALL: 13/2014 Sivu 11 VARSINAIS-SUOMEN LIITON VIRASTON KOULUTUSSUUNNITELMA Asia Lakia koulutuskorvauksesta ja elinkeinoverolain muutoksesta sovelletaan myös kuntiin ja kuntayhtymiin sekä muihin yhteisöihin, jotka jäävät elinkeinoverolain soveltamisalan ulkopuolelle. Koulutussuunnitelman mukaisesti toteutetun osaamisen kehittämisen perusteella kunta tai kuntayhtymä voi hakea koulutuskorvausta, joka olisi 10 % työnantajan koulutusajan palkkakustannuksista ja sitä maksettaisiin enintään kolmelta päivältä työntekijää kohti vuodessa. Laki sisältää säännökset korvaukseen oikeuttavasta koulutuksesta (4 ) ja korvausmäärän perusteista (5 ). Kunnille ja kuntayhtymille koulutuskorvauksen maksaa työttömyysvakuutusrahasto. Koulutuskorvauksen edellytykset, perusteet ja taso ovat yhteneväiset elinkeinoverolain 56 :ssä. Koulutuskorvausta haetaan vakuutusvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä eli ensimmäisen kerran tammikuussa 2015 vuodelta Koulutuskorvauksen edellytykset: 1) Koulutuskorvauksen saa enintään kolmelta koulutuspäivältä työntekijää kohden. 2) Koulutuskorvauksen saamisen edellytyksenä on, että työnantaja on laatinut ennakkoon koulutussuunnitelman ja koulutus sisältyy tähän suunnitelmaan. 3) Koulutus on työnantajan järjestämää koulutusta, joka ylläpitää ja edistää työntekijän ammatillista osaamista. 4) koulutuksen kestoa koskevat edellytykset täyttyvät. 5) työnantaja maksaa työntekijälle koulutuksen ajalta palkkaa ja työntekijän palkkakustannuksiin ei ole myönnetty palkkatukea. Yhteistyökomitea on käsitellyt asian kokouksessaan Oheismateriaali: Koulutussuunnitelma 2014 Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus hyväksyy Varsinais-Suomen liiton viraston koulutussuunnitelman Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Hallintojohtaja Markku Roto p etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

12 105, MH :00 / Pykälän liite: Koulutussuunnitelma 2014 Varsinais-Suomen liitto Sivu 11 Maakuntahallitus KOULUTUSSUUNNITELMA

13 105, MH :00 / Pykälän liite: Koulutussuunnitelma 2014 Sivu 12 Sisältö 1. JOHDANTO HENKILÖSTÄRAKENNE TYÖSUHDEMUODOT ) TYÖKYVYN YLLÄPITOON LIITTYVÄT SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMISTEEMAT OSAAMISRYHMITTÄIN Hallinto ja yhteiset toiminnot... 4 Taloushallinto... 4 Yleis- ja henkilöstöhallinto... 4 Asiakirjahallinto... 5 Sähköiset järjestelmät Aluekehittäminen... 5 Kansallisen aluekehittämisen eri sisällölliset teemat... 5 Central Baltic-ohjelman toimeenpanoon liittyvät sisällölliset teemat... 5 Uudet työskentelymenetelmät ja prosessit, projektinhallintaosaaminen... 6 Käytettävissä olevien rahoitusinstrumentteihin liittyvät hallinnolliset asiat, yleis-, talous- ja henkilöstöhallinto, asiakirjahallinto... 6 Sähköiset järjestelmät Maankäyttö ja ympäristö... 7 Maankäytön ja ympäristön lakisääteinen pohja... 7 Maakuntastrategian toteuttaminen, uudet työskentelymenetelmät ja -prosessit, projektinhallintaosaaminen... 7 Aluetietopalvelu sisäiset ja ulkoiset tietojärjestelmät Edunvalvonta ja kuntapalvelu... 8 Hallinnon rakenteiden muutos... 8 Edunvalvonta... 8 Maakunnan tuntemus... 8 Viestintätaidot... 8 Työyhteisötaidot VIRASTOTASOLLA TOTEUTETTAVAT OSAAMISEN KEHITTÄMISTEEMAT... 9

14 105, MH :00 / Pykälän liite: Koulutussuunnitelma 2014 Sivu JOHDANTO Lakia koulutuskorvauksesta ja elinkeinoverolain muutoksesta sovelletaan myös kuntiin ja kuntayhtymiin sekä muihin yhteisöihin, jotka jäävät elinkeinoverolain soveltamisalan ulkopuolelle. Koulutussuunnitelman mukaisesti toteutetun osaamisen kehittämisen perusteella kunta tai kuntayhtymä voi hakea koulutuskorvausta, joka olisi 10 % työnantajan koulutusajan palkkakustannuksista ja sitä maksettaisiin enintään kolmelta päivältä työntekijää kohti vuodessa. Laki sisältää säännökset korvaukseen oikeuttavasta koulutuksesta (4 ) ja korvausmäärän perusteista (5 ). Kunnille ja kuntayhtymille koulutuskorvauksen maksaa työttömyysvakuutusrahasto. Koulutuskorvauksen edellytykset, perusteet ja taso ovat yhteneväiset elinkeinoverolain 56 :ssä. Koulutuskorvausta haetaan vakuutusvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä eli ensimmäisen kerran tammikuussa 2015 vuodelta Koulutuskorvauksen edellytykset Koulutuskorvauksen saa enintään kolmelta koulutuspäivältä työntekijää kohden. Koulutuskorvauksen saamisen edellytyksenä on, että työnantaja on laatinut ennakkoon koulutussuunnitelman ja koulutus sisältyy tähän suunnitelmaan. koulutus on työnantajan järjestämää koulutusta, joka ylläpitää ja edistää työntekijän ammatillista osaamista. koulutuksen kestoa koskevat edellytykset täyttyvät. työnantaja maksaa työntekijälle koulutuksen ajalta palkkaa ja työntekijän palkkakustannuksiin ei ole myönnetty palkkatukea. 2. HENKILÖSTÄRAKENNE Henkilöstön rakenne ja määrä mukaan lukien toteutuneiden määräaikaisten työsopimusten määrä sekä arvio (+) näiden kehittymisestä KVTES Toimistoala (01TOI10) henkilöä KVTES Kunnan johto ja hallinto (01HAL030) suunnittelutehtävät KVTES Muu henkilöstö 08SII011 siistijä 1 KVTES Hinnoittelemattomat 6 Tekninen sopimus, palkkaryhmä. II 2 Tekninen sopimus, palkkaryhmä III 7 3. TYÖSUHDEMUODOT määräaikaiset työsuhteet 22 henkilöä osa-aikaiset työsuhteet 2 etätyö 3 työntekijällä on mahdollisuus lyhentää työaikaansa tai siirtyä osa-aikaeläkkeelle.

15 105, MH :00 / Pykälän liite: Koulutussuunnitelma 2014 Sivu 14 3) TYÖKYVYN YLLÄPITOON LIITTYVÄT SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET Seuraavat asiakirjat sisältävät yleiset periaatteet, joilla ylläpidetään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta henkilöstösuunnitelma henkilöstökertomus työterveyshuollon toimintasuunnitelma työpaikkaselvitykset varhaisen tuen toimintamalli 4. AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMISTEEMAT OSAAMISRYHMITTÄIN Yhteistyökomiteassa hyväksytyn mukaisesti koulutussuunnitelma laaditaan osaamisryhmittäin siten, että Central Baltic henkilöstöä käsitellään omana ryhmänään. Suunnitelmaan sisällytetään seuraavat asiakokonaisuudet: 1. Miksi tämän teeman kehittämistä tarvitaan 2. Henkilöstöryhmät joihin kehittäminen kohdistuu 3. Aikataulu ja valitut kehittämismenetelmät 4. Vastuuhenkilö, kustannukset 5. Miten toivottu muutos näkyy toiminnassa 6. Miten seuraamme kehittämisen tuloksia 4.1 Hallinto ja yhteiset toiminnot Taloushallinto Kirjanpito, tilinpäätös, palkkahallinto, reskontrat, verotus, Keva Kehittämisohjelmien kustannusseuranta, tarkastus ja maksatus 1. Tarvitaan ajantasainen tieto muuttuvista ohjeistuksista ja säännöksistä. 2. EP, ST, IL, AP, MR 3. Koulutustarjonnan mukaan maakunnan liitoille ja julkiselle hallinnolle suunnatut koulutukset 4. Hallintojohtaja 5. Toiminnot tehostuvat ja niiden luotettavuus ja laatu pysyvät korkealla tasolla 6. Jatkuva seuranta (osaamisryhmäpalaverit) Yleis- ja henkilöstöhallinto 1. Kuntayhtymiä ja työelämää koskeva lainsäädäntö 2. Työehtosopimukset. 3. Tarvitaan ajantasainen tieto muuttuvista ohjeistuksista ja säännöksistä. 4. MK, ML, JS, TN, MR 5. Koulutustarjonnan mukaan maakunnan liitoille ja julkiselle hallinnolle suunnatut koulutukset 6. Hallintojohtaja 7. Toiminnot tehostuvat ja niiden luotettavuus ja laatu pysyvät korkealla tasolla 8. Jatkuva seuranta (osaamisryhmäpalaverit)

16 105, MH :00 / Pykälän liite: Koulutussuunnitelma 2014 Asiakirjahallinto Sivu 15 Asianhallinnon perusteet, säännöt ja kehittäminen (ml julkisuusasiat) Sähköinen asiakirjahallinto ja dokumenttien hallinta 1. Tarvitaan ajantasainen tieto muuttuvista ohjeistuksista ja säännöksistä. 2. JS, MK, ML, MR 3. Koulutustarjonnan mukaan maakunnan liitoille ja julkiselle hallinnolle suunnatut koulutukset 4. Hallintojohtaja 5. Toiminnot tehostuvat ja niiden luotettavuus ja laatu pysyvät korkealla tasolla 6. Jatkuva seuranta (osaamisryhmäpalaverit) Sähköiset järjestelmät Sähköiset tietojärjestelmät ja lomakkeet (ProEconomica, Status, Kuntatoimisto, matkahallinto jne) 4.2 Aluekehittäminen 1. Uusien ominaisuuksien käyttöönotto ja ohjelmistojen ylläpito 2. Osaamisryhmä+TR 3. Ohjelmistojen muutosten ja ohjelmistotoimittajien koulutustarjonnan mukaisesti. 4. Hallintojohtaja 5. Toiminnot tehostuvat ja niiden luotettavuus ja laatu pysyvät korkealla tasolla 6. Jatkuva seuranta (osaamisryhmäpalaverit) Kansallisen aluekehittämisen eri sisällölliset teemat Kansallinen aluekehittäminen, ennakointi, tilastot, elinkeinoelämän kehittäminen, koulutusasiat, muut rahoituslähteet, kansainväliset asiat 1. Tarvitaan ajantasaista tietoa aluekehittämiseen liittyvistä kansallisista ja kansainvälisistä kysymyksistä 2. koko osaamisryhmäryhmä 3. Tarjolla olevan koulutustarjonnan mukaan maakunnan liitoille ja julkiselle hallinnolle suunnatut koulutukset. Pääasiallisina kouluttajina toimivat eri ministeriöt, erityisesti TEM ja OKM. 4. Aluekehitysjohtaja 5. Sisällöllinen asiantuntemus lisääntyy, toiminnot tehostuvat, valmistelun laatu ja ajankohtaisuus pysyvät korkealla tasolla 6. Jatkuva seuranta (osaamisryhmäpalaverit) Central Baltic-ohjelman toimeenpanoon liittyvät sisällölliset teemat EAY-ohjelman ja -hankkeiden toteuttamiseen liittyvä koulutus kuten hankkeiden arviointi, tukikelpoisuussäännöt, ohjelmatason raportointi Komissiolle, ohjelman tulosten seuranta 1. Tarvitaan tietoa ajankohtaisista toimintatavoista ja säädösten tulkinnoista, ammatillisen osaamisen kehittäminen 2. Koko CB-henkilöstö 3. Koulutustarjonnan mukaan maakunnan liitoille ja julkiselle hallinnolle suunnatut koulutukset Pääasiallinen kouluttaja on Interact 4. Aluekehitysjohtaja 5. Toiminnot tehostuvat ja niitä kehitetään, työn laatu pysyy korkealla tasolla 6. Jatkuva seuranta (osaamisryhmäpalaverit ja Management team -kokoukset)

17 105, MH :00 / Pykälän liite: Koulutussuunnitelma 2014 Uudet työskentelymenetelmät ja prosessit, projektinhallintaosaaminen Sivu 16 Muuttuva toimintaympäristö ja aluehallinnon laaja-alaiset muutokset edellyttävät uudenlaisia valmiuksia työskentelyyn, sisällöllisinä painotuksina mm. sosiaalisen median käyttö, viestintäosaaminen ja projektinhallintataidot 1. Tarvitaan uudenlaista työskentelyotetta ja kykyä tukea kumppanuus- ja verkostomaista työskentelyä ja niitä tukevia valmiuksia 2. koko osaamisryhmä 3. Koulutustarjonnan mukaan asiaa käsittelevät sisäiset ja ulkoiset koulutukset. 4. Aluekehitysjohtaja 5. Työskentelymenetelmät uudistuvat ajan hengen mukaisiksi, kumppanuus- ja verkostomainen sekä ennakoiva työote kasvaa 6. Jatkuva seuranta (osaamisryhmäpalaverit) Käytettävissä olevien rahoitusinstrumentteihin liittyvät hallinnolliset asiat, yleis-, talous- ja henkilöstöhallinto, asiakirjahallinto Hankkeiden rahoituspäätöksiä, seurantaa ja maksatuksia koskevat kansalliset ja EU-säännökset; kuntayhtymiä ja työelämää koskeva lainsäädäntö, työehtosopimukset. 1. Tarvitaan ajantasainen tieto muuttuvista ohjeistuksista ja säännöksistä. 2. koko osaamisryhmä, asiakirjahallinnon osalta erityisesti MKu, KK 3. Koulutustarjonnan mukaan maakunnan liitoille ja julkiselle hallinnolle suunnatut koulutukset (mm. TEM ja Central Baltic-ohjelman osalta erityisesti InterAct ja EUkomissio) 4. Aluekehitysjohtaja 5. Toiminnot tehostuvat ja niiden luotettavuus ja laatu (päätösten oikeellisuus ja lainmukaisuus) pysyvät korkealla tasolla 6. Jatkuva seuranta (osaamisryhmäpalaverit) Sähköiset järjestelmät Sähköiset tietojärjestelmät ja lomakkeet (EURA 2014, SFC 2014, ems, hankeverkko, Horisonttiennakointiverkko, Kuntatoimisto, matkahallinto, jne) 1. Jokainen aluekehittämisen asiantuntija tarvitsee työssään useita sähköisiä järjestelmiä. Perehtyminen uusiin käyttöön otettaviin ohjelmiin ja tietokantoihin, jo käytössä olevien ohjelmien uusiin ominaisuuksiin ja ohjelmistojen ylläpitoon 2. koko osaamisryhmä, ohjelmistojen ylläpitoon liittyen erityisesti hankeverkon vastuuhenkilö ja ems-vastuhenkilöä Central Baltic-ohjelmassa 3. Ohjelmistojen muutosten ja ohjelmistotoimittajien sekä järjestelmiä ylläpitävien ministeriöiden (mm. TEM/ EURA 2014) ja ems:n osalta InterActin koulutustarjonnan mukaisesti. 4. Aluekehitysjohtaja 5. Toiminnot tehostuvat, seuranta systematisoituu ja käytettävien sähköisten järjestelmien luotettavuus, käytettävyys ja laatu pysyvät korkealla tasolla 6. Jatkuva seuranta (osaamisryhmäpalaverit)

18 105, MH :00 / Pykälän liite: Koulutussuunnitelma 2014 Sivu Maankäyttö ja ympäristö Maankäytön ja ympäristön lakisääteinen pohja Maankäyttö- ja rakennuslain sekä suunnitteluun liittyvien erityislakien muutokset, kansalliset ja kansainväliset sopimukset 1. Tarvitaan ajantasaista tietoa suunnitteluun liittyvistä kansallisista ja kansainvälisistä tavoitteista, sopimuksista, laeista ja normeista 2. Koko osaamisryhmä 3. Tarjolla olevan koulutustarjonnan mukaan maakunnan liitoille ja julkiselle hallinnolle suunnatut koulutukset. Pääasiallisina kouluttajina toimivat eri ministeriöt, erityisesti YM, Kuntaliitto ja OKM. 4. Suunnittelujohtaja 5. Sisällöllinen asiantuntemus lisääntyy, toiminnot tehostuvat, valmistelun laatu ja ajankohtaisuus pysyvät korkealla tasolla 6. Jatkuva seuranta (osaamisryhmäpalaverit) Maakuntastrategian toteuttaminen, uudet työskentelymenetelmät ja -prosessit, projektinhallintaosaaminen Muuttuva toimintaympäristö ja aluehallinnon laaja-alaiset muutokset edellyttävät uudenlaisia valmiuksia työskentelyyn, sisällöllisinä painotuksina mm. kumppanuusfoorumi-ideologian toteuttamien, sosiaalisen median käyttö, viestintäosaaminen ja projektinhallintataidot 1. Tarvitaan uudenlaista työskentelyotetta, suunnitteluyhteistyömalleja ja kykyä tukea kumppanuustoimintaa (MALPE-ajattelu) 2. Koko osaamisryhmä 3. Koulutustarjonnan mukaan asiaa käsittelevät sisäiset ja ulkoiset koulutukset. 4. Suunnittelujohtaja, aluekehitysjohtaja 5. Työskentelymenetelmät uudistuvat ajan hengen mukaisiksi, kumppanuus- ja verkostomainen sekä ennakoiva työote kasvaa 6. Jatkuva seuranta (osaamisryhmäpalaverit) Aluetietopalvelu sisäiset ja ulkoiset tietojärjestelmät Suunnittelu- ja toimisto-ohjelmistojen tehokkaampi hyödyntäminen, asiakirjahallinta, suunnittelun laatujärjestelmät sekä aluetietopalvelun kehittäminen. Tietojärjestelmien rajapinnat ja avoin data. 1. Käytössä olevien ja uusien suunnittelu- ja toimisto-ohjelmien hallinta edellyttää aktiivista kouluttautumista. Maakuntakaavan tarkistusten laadun valvonta. Tietotuotannon organisointi. 2. Koko osaamisryhmä (kaikki osaamisryhmät) 3. Säännöllinen koulutustarjonnan seuranta (ohjelmistoyhtiöt, alueelliset koulutuspalvelut, sisäinen koulutus) 4. Suunnittelujohtaja, hallintojohtaja, aluekehitysjohtaja 5. Toiminnot tehostuvat, seuranta systematisoituu ja käytettävien sähköisten järjestelmien luotettavuus, käytettävyys ja laatu pysyvät korkealla tasolla 6. Jatkuva seuranta (osaamisryhmäpalaverit)

19 105, MH :00 / Pykälän liite: Koulutussuunnitelma 2014 Sivu Edunvalvonta ja kuntapalvelu Hallinnon rakenteiden muutos 1. Parhaillaan on menossa kuntia koskeva muutosprosessi. Liiton on hallittava toimintaympäristönsä muutokset. 2. LP, JV 3. Koko vuosi. Pitkälti omaehtoista kouluttautumista. 4. Edunvalvontajohtaja 5. Lausuntojen ja kannanottojen laadun nousu. 6. Jatkuva seuranta Edunvalvonta 1. Edunvalvonnan painopisteiden edistäminen 2. LP, JV 3. Koko vuosi, pitkälti omaehtoista kouluttautumista 4. Edunvalvontajohtaja 5. Ydintoiminnan tavoitteiden toteutuminen on liiton ykkösasia 6. Raportointi maakuntahallitukselle Maakunnan tuntemus 1. Maakunnan liiton on tunnistettava alueensa vahvuudet. 2. LP, JV, JÅÅ, HH 3. Koko vuosi, erityisesti syksy Yhteistyö maakunnallisten organisaatioiden kanssa. 4. Edunvalvontajohtaja 5. Esiteiden ja julkaisujen sisällön laatu 6. Asiakaspalautteen seuranta Viestintätaidot 1. Viestintä on olennainen osa vuorovaikutusta. 2. LP, JV, JÅÅ, HH, LK, TR 3. Koko vuosi, erityisesti kevät Ulkopuolinen koulutus. 4. Edunvalvontajohtaja 5. Maakunnan liiton viesti menee paremmin perille. 6. Lehdistöseuranta. Internetin käytön seuranta. Työyhteisötaidot 1. Työyhteisön ilmapiirin parantaminen ja tehostaminen 2. LP, JV, JÅÅ, HH, LK, TR 3. Yksittäiset koulutus- ja muut tapaamiset vuoden mittaan. Osittain yhteisiä koko työyhteisössä. 4. Edunvalvontajohtaja 5. Parempi työhyvinvointi, motivaation kasvu. 6. Kehittämiskeskustelut ym.

20 105, MH :00 / Pykälän liite: Koulutussuunnitelma 2014 Sivu VIRASTOTASOLLA TOTEUTETTAVAT OSAAMISEN KEHITTÄMISTEEMAT Seuraavat kehittämisteemat koskevat koko henkilökuntaa: Suunnittelu- ja kehittämispäivät (TPD, osaamisryhmät, johtoryhmä) Kielitaidot (ruotsi ja englanti) Atk sovellukset ja -ohjelmistot (MS Office, Internet-sivut) Työturvallisuus, ensiapu ja pelastus Teemojen tarpeellisuus perustuu työhön liittyvien käytännön tietojen ja taitojen ajan tasalla pitämiseen. Tavoitteena on toimintojen ylläpito ja tehostaminen.

21 106, MH :00 Sivu 21 MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA, MYÖNTEISET PÄÄTÖKSET Hankerahoitusjaosto Asia Varsinais-Suomen liittoon on saatu maakunnan kehittämisrahahakemuksia (oheismateriaali): Maakuntaohjelma Toimintalinja/Toimenpidekokonaisuus/Hanke 1. Monipuolinen osaaminen ja kilpailukykyiset elinkeinot 1.2. Yritystoiminnan ja yhteistyöverkostojen vahvistaminen 17/2014 Teijon kansallispuistosta kasvun eväät (Hakija: Yrityssalo Oy) Hankkeen kuvaus: Kehittämishankkeen tavoitteena on parantaa Teijon kansallispuistossa ja sen vaikutusalueella olevien yritysten toimintaympäristöä ja toimintaedellytyksiä. Teijon retkeilyalueen muuttuessa Teijon kansallispuistoksi alkaen, sen vaikutusalueella olevien yritysten on huomioitava kestävä matkailu sekä luonto- ja kulttuuriperintöarvot omassa liiketoiminnassaan. Kestävällä matkailutoiminnalla tarkoitetaan taloudellisesti kannattavaa toimintaa, joka ei tuhoa ympäristöä ja paikalliskulttuuria. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat Salon kaupunki, Metsähallituksen luontopalvelut sekä muut mahdolliset elinkeino- ja aluekehittäjät. Välillisenä kohderyhmänä ovat myös Saaristomeren kansallispuiston kunnat sekä sen vaikutusalueella olevat yritykset. Hankkeessa tehdään mm. nykyisen palvelutarjonnan koonti ja sen riittävyyden arviointi. Lisäksi siinä toteutetaan muiden vastaavien kansallispuistojen ja niissä toteutettujen kävijä- ja yrittäjyysvaikutustutkimusten benchmarkaus. Tavoitteena on myös parantaa kansallispuiston saavutettavuutta sekä kehittää Saaristomeren kansallispuiston ja Teijon kansallispuiston puistopariyhteistyötä. Yhteys maakuntaohjelmaan: Hankkeella on yhteys maakuntaohjelman toimintalinjaan yksi. Toteutuessaan se vahvistaa maakuntaohjelman tavoitetta Varsinais-Suomen matkailijamäärien kasvattamisessa sekä monipuolistaa alueen yritysrakennetta erityisesti kansallispuiston vaikutusalueella. Perustelut päätösesitykselle: Hanke edistää maakuntaohjelman toteutumista ja sillä on vaikutuksia alueen vetovoiman parantamiseen ja elinkeinojen kehittämiseen. Hankkeen toteutusaika on: Eheä yhdyskuntarakenne ja vetovoimainen ympäristö 2.4 Vetovoimainen ympäristö 23/2014 Menestyvä Parainen - Kulttuuriympäristötietoa kaikille (Hakija: Turun museokeskus/varsinais-suomen maakuntamuseo) Hankkeen kuvaus: Hankkeen yhtenä tavoitteena on parantaa Paraisten alueen vetovoimaisuutta saattamalla museon mittavia tietovarantoja resurssiviisauden hengessä eri toimijoiden käyttöön. Hankkeessa etsitään yrityskumppaneita ja ideoidaan tapoja hyödyntää aineistoa alueen markkinoinnissa ja matkailukonseptien kehittämisessä. Hankkeessa valmistaudutaan laajempaan hankkeeseen, johon haetaan rahoitusta vuosille Central Baltic ohjelmasta. Vuonna 2014 kartoitetaan mahdollisia yrityskumppaneita, hahmotellaan heidän kanssaan toimivia matkailukonsepteja sekä kerätään kulttuuriympäris-

22 106, MH :00 Sivu 22 tötietoa rajatulta alueelta. Lisäksi haetaan jatkohankkeeseen kansainvälisiä yhteistyökumppaneita, joiden kanssa vaihdetaan kokemuksia hyväksi koetuista toimintamalleista. Central Baltic -rahoitteisessa hankkeessa jatketaan aktiivisesti yritysyhteistyötä ja kerätään kulttuuriympäristötietoa koko Paraisten alueelta. Jatkohanke toteuttaa Central Baltic ohjelmaluonnoksen linjausta 2.1, Natural and cultural resources developed into sustainable tourist attractions. Verkostoituminen eri tasoilla on edellytyksenä alueen menestymiselle. Hankkeessa toteutetaan kumppanuutta eri tasoilla: mukana on asukkaita, yrityksiä, järjestöjä. Yhdessätekemi nen luo mahdollisuuden uusien kumppanuuksien synnylle, tuo hyötyjä kaikille osapuolille ja lisää alueen vetovoimaisuutta. Oman kulttuuriympäristön tuntemuksen lisääntyessä paikallisten yhtyeenkuuluvuus ja omaan elinympäristöön liittyvä vastuullisen tunne lisääntyy. Yhteisenä päämääränä on hyvä aluekehitys Paraisten kaupungissa. Yhteys maakuntaohjelmaan: Hankkeella on yhteys maakuntaohjelman toimintalinjaan kaksi. Toteutuessaan se vahvistaa maakuntaohjelman tavoitetta yritystoiminnan monipuolistumisesta. Perustelut päätösesitykselle: Hanke edistää maakuntaohjelman toteutumista ja sillä on vaikutuksia myös matkailun vetovoiman parantamiselle. Hanke edistää osaltaan maakuntaohjelman tavoitteita muun muassa saariston rakennuskulttuuriympäristöjen selvittämisessä. Hankkeen toteutusaika on Valmistelija TN/VK/kk 24/2014 Lounais-Suomen Aluetietopalvelun mallin luonti ja palvelukehitys Hankkeen kuvaus: Aluetietopalvelu on tietoperusta tulevan maakuntaohjelman päätoimenpiteeksi valitulle kumppanuusfoorumille. Foorumi yhdistää alueen ihmiset ja tiedon. Merkittävä osa aluetietopalvelua on maakuntastrategian seurantaa toteuttava kumppanuusbarometri. Aluetietopalvelu luo puitteet myös kansalaisportaalille, joka on kirjattu maakuntastrategian toimenpiteeksi. Aluetietopalveluun suunnitellut palvelut ja sovellukset käyttävät raaka-aineinaan eri organisaatioiden ja verkostojen tuottamaa julkista dataa, jota avataan mahdollisesti syksyllä 2014 alkavassa 6Aika-hankkeessa. 6Aika-hanke on EAKR-hanke, jossa kuusi suurinta suomalaista kaupunkiseutua tekevät yhdessä datan avaamista, avointa osallistamista ja avointen innovaatioalustojen kehittämistä. Idea aluetietopalvelun kehittämisestä on vahvasti Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen intressissä, sillä tiedon määrän hallintaan ja löytämiseen tarvitaan nykyistä selkeämpiä järjestelmiä ja pelisääntöjä. Niiden avulla voidaan tarjota palveluita nopeammin ja paremmin mm. alueen viranomaisille ja kunnille sekä kuntalaisille ja yrityksille. Yhteys maakuntaohjelmaan: Hankkeella on yhteys maakuntaohjelman toimintalinjaan kaksi. Toteutuessaan se vahvistaa maakuntaohjelman tavoitetta, jossa pyritään vakiinnuttamaan Lounaispaikka alueellisena paikkatiedon lähteenä. Perustelut päätösesitykselle: Hanke edistää maakuntaohjelman toteutumista ja sillä on vaikutuksia muun muassa aluetietopalvelun kehittämiseen. Lisäksi se osaltaan edesauttaa tulevan maakuntastrategian toimenpiteiden toteuttamista. Hankkeen toteutusaika on: Hankkeet 17/2014 ja 24/2014 on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä ja hanke 23/2014 on käsitelty Ehdotus Hankerahoitusjaosto päättää esittää maakuntahallitukselle, että

23 106, MH :00 Sivu 23 Yrityssalo Oy:lle myönnetään hankkeeseen Teijon kansallispuistosta kasvun eväät (17/2014) maakunnan kehittämisrahaa 69,9 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( ), kuitenkin enintään euroa. Turun museokeskukselle/varsinais-suomen maakuntamuseolle myönnetään hankkeeseen Menestyvä Parainen - Kulttuuriympäristötietoa kaikille (23/2014) maakunnan kehittämisrahaa 51,5 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( ), kuitenkin enintään euroa. Varsinais-Suomen liitolle myönnetään hankkeeseen Lounais-Suomen aluetietopalvelun mallin luonti ja palvelukehitys (24/2014) maakunnan kehittämisrahaa enintään 70 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (65 500), kuitenkin enintään euroa. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Maakuntahallitus Maakuntajohtajan ehdotus Hankerahoitusjaoston pöytäkirja oheismateriaaleineen on nähtävänä kokouksessa sekä liiton nettisivuilla Maakuntahallitus päättää, että Yrityssalo Oy:lle myönnetään hankkeeseen Teijon kansallispuistosta kasvun eväät (17/2014) maakunnan kehittämisrahaa 69,9 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. Turun museokeskukselle/varsinais-suomen maakuntamuseolle myönnetään hankkeeseen Menestyvä Parainen - Kulttuuriympäristötietoa kaikille (23/2014) maakunnan kehittämisrahaa 51,5 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. Varsinais-Suomen liitolle myönnetään hankkeeseen Lounais-Suomen aluetietopalvelun mallin luonti ja palvelukehitys (24/2014) maakunnan kehittämisrahaa enintään 70 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Erikoissuunnittelija Veli-Matti Kauppinen, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

24 107, MH :00 Sivu 24 MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA, KIELTEISET PÄÄTÖKSET Hankerahoitusjaosto Asia Varsinais-Suomen liittoon on saatu seuraavat maakunnan kehittämisrahahakemukset (oheismateriaali): Maakuntaohjelma Toimintalinja/Toimenpidekokonaisuus/Hanke 2. Eheä yhdyskuntarakenne ja vetovoimainen toimintaympäristö 2.4. Vetovoimainen ympäristö 11/2014 Nuorille Suomenlahti tutuksi -projekti 2014 (Hakija: Raision Pioneerit ry) Hankekuvaus: Kasvatuksellisena tavoitteena on ohjata lapsia ja nuoria ymmärtämään omaa ympäristöä ja sen rikkauksia entistä paremmin; miten yksilön arkipäiväiset valinnat vaikuttavat ympäristöön ja miten omia valintoja voi oppia tarkkailemaan. Lisäksi kasvatuksellisena tavoitteena on luoda käyttäytymismalleja, jotka auttavat nuoria toimimaan sosiaalisesti yhdessä ryhmän kanssa Matkan aikana on myös ympäristökasvatuksen vastapainoksi tarkoitus tutustua kulttuurihistoriallisesti merkittäviin kohteisiin, joita Suomenlahdella on useita. Hankkeen toteuttamisajatus syntyi yhteistyössä nuorten kanssa. Järjestömme perustoimintaa ovat retket, leirit ja tapahtumat lähinnä Saaristomeren alueella. Syntyi ajatus kuinka toimintaa voitaisiin laajentaa järjestön ulkopuolelle ja samalla myös Saaristomeren ulkopuolelle. Projektilla halutaan tarjota lapsille ennen kaikkea mieleenpainuvan, jännittävän kokemuksen turvallisesti. Yhteys maakuntaohjelmaan: Hankkeella on yhteys maakuntaohjelman toimenpidekokonaisuuteen 2.4. Vetovoimainen ympäristö Hankkeen toteutusaika on Hanke 11/2014 on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä Valmistelija Ehdotus TN/VK/kk Hankerahoitusjaosto päättää esittää maakuntahallitukselle, ettei seuraavalle hankkeelle myönnetä maakunnan kehittämisrahaa: 11/2014 Nuorille Suomenlahti tutuksi -projekti 2014 (Hakija: Raision Pioneerit ry) Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Maakuntahallitus Maakuntajohtajan ehdotus Hankerahoitusjaoston pöytäkirja oheismateriaaleineen on nähtävänä kokouksessa sekä liiton nettisivuilla Maakuntahallitus päättää, ettei seuraavalle hankkeelle myönnetä maakunnan kehittämisrahaa: 11/2014 Nuorille Suomenlahti tutuksi -projekti 2014 (Hakija: Raision Pioneerit ry)

25 107, MH :00 Sivu 25 Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Erikoissuunnittelija Veli-Matti Kauppinen, p

26 108, MH :00 Sivu 26 MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA, JATKOHANKKEET, MYÖNTEISET PÄÄTÖKSET Hankerahoitusjaosto Asia Varsinais-Suomen liittoon on saatu seuraavia maakunnan kehittämisrahajatkohakemuksia (oheismateriaali): Toimintalinja/Toimenpidekokonaisuus/Hanke 70 B/2012 Europe Direct-tiedotuspiste Varsinais-Suomi Hankkeen kuvaus: Varsinais-Suomen liitossa on toiminut vuoden 2013 alusta asti Euroopan komission ylläpitämään, euroopanlaajuiseen verkostoon kuuluva Europe Direct EU-tiedotuspiste. Liitto haki pistettä itselleen sen jälkeen, kun Ulkoministeriö lakkautti maakunnalliset Eurooppatiedotus -pisteensä. Maakunnallisen EU-tiedon välittäminen koettiin niin tärkeäksi, että sen haluttiin jatkuvan tulevaisuudessakin. Europe Direct -tiedotustoiminta sopii erinomaisesti liiton rooliin aktiivisena EU-toimijana. Liitto on solminut tiedotuspisteen toiminnasta viisivuotisen puitesopimuksen Euroopan komission kanssa. Tiedotuspisteen keskeiset tehtävät ovat kansalaisille suunnattu tiedottaminen ajankohtaisista EU-asioista, tapahtumien ja tilaisuuksien järjestäminen yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa, sekä kansalaisten EU-aiheisiin kysymyksiin vastaaminen. Europe Direct -toiminta toteuttaa osaltaan varsin konkreettisesti uuden maakuntastrategian tavoitteita kuten osallisuuden ja vuorovaikutuksen lisäämistä ja kumppanuutta. Europe Directilla on myös tärkeä tiedonvälitysrooli yhteistyössä Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston ja alueen muiden toimijoiden kanssa, jotta EU-rahoitusta ja etenkin EU:n erillisohjelmia, osataan hyödyntää alueella tehokkaasti jatkossakin. Yhteys maakuntaohjelmaan: Hanke tulee maakuntaohjelman toimintalinjaa 2 sekä toimenpidekokonaisuutta 2.1. Perustelut päätösesitykselle: Hankkeella on merkitystä maakuntaohjelman toteuttamisessa sekä osaltaan lisää maakunnan liiton tunnettavuutta aktiivisena EU-toimijana. Hanke on edennyt suunnitelman mukaisesti. Hankkeen toteutusaika: Hanke (70 B/2012) on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä Valmistelija TN/VK/kk Ehdotus: Hankerahoitusjaosto päättää esittää maakuntahallitukselle, että Varsinais-Suomen liiton hankkeelle Europe Direct-tiedotuspiste Varsinais-Suomi (70 B/2012) myönnetään maakunnan kehittämisrahaa enintään 61 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Maakuntahallitus Hankerahoitusjaoston pöytäkirja oheismateriaaleineen on nähtävänä kokouksessa sekä liiton nettisivuilla

27 108, MH :00 Sivu 27 Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää, että Varsinais-Suomen liiton hankkeelle Europe Direct-tiedotuspiste Varsinais-Suomi (70 B/2012) myönnetään maakunnan kehittämisrahaa enintään 61 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Erikoissuunnittelija Veli-Matti Kauppinen p ,

28 109, MH :00 Sivu 28 EAKR-OHJELMAN HANKE, MYÖNTEINEN PÄÄTÖS Hankerahoitusjaosto Asia Varsinais-Suomen liittoon on saatu EAKR-ohjelmaa koskeva hakemus (oheismateriaalina). TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen 14/2014, Tyllin teollisuusalueen kehittäminen (hakija Tarvasjoen kunta) Hankkeen kuvaus: Projektissa parannetaan Tarvasjoen Tyllin yritysalueen liikenneturvallisuutta, yritysten logistia yhteyksiä ja toimintaedellytyksiä. Tyllin risteysalue valaistaan, lisätään alueen kyltitystä ja levennetään risteystä. Yhteys maakuntaohjelmaan: Toimiva liikennejärjestelmä. Hanke tukee maakuntaohjelman toimenpiteen Parannetaan liikenneturvallisuutta sekä tavoitteen Yritystoiminta on monipuolistunut ja vahvistunut toteuttamista. Perustelut päätösesitykselle: Hanke parantaa 10-tien liikenneturvallisuutta. Yritysalue ja sen risteysalue tulevat näkyvimmiksi ja siten 10-tiellä liikkujat pystyvät paremmin varautumaan kääntyviin rekkoihin. Kasvava yritysalue tarvitsee toimivat liikennejärjestelyt. Niillä tuetaan alueen kasvua ja mahdollistetaan olemassa olevien yritysten toimintaa tukevien yritysten sijoittumista alueelle. Hankkeen toteutusaika on Hanke on käsitelty Varsinais-Suomen hankeryhmässä Valmistelija Ehdotus TN/PP/kk Hankerahoitusjaosto päättää esittää maakuntahallitukselle, että Tarvasjoen kunnalle myönnetään projektille Tyllin teollisuusalueen kehittäminen (14/2014) EAKR -rahaa 24,0 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Maakuntahallitus Maakuntajohtajan ehdotus Hankerahoitusjaoston pöytäkirja oheismateriaaleineen on nähtävänä kokouksessa sekä liiton nettisivuilla Maakuntahallitus päättää, että Tarvasjoen kunnalle myönnetään projektille Tyllin teollisuusalueen kehittäminen (14/2014) EAKR -rahaa 24,0 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Päätös Juhani Pilpola ilmoitti olevansa esteellinen (yhteisöjäävi, yhdistymishallituksen jäsen) eikä osallistunut asian käsittelyyn.

29 109, MH :00 Sivu 29 Ehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja Erikoissuunnittelija Petteri Partanen p ,

30 110, MH :00 HALL: 119/2014 Sivu 30 CPMR:N YLEISKOKOUS, CPMR GENERAL ASSEMBLY, , UUMAJA, RUOTSI Asia CPMR:n 42. yleiskokous, General Assembly, pidetään Ruotsin Uumajassa ke-pe Yleiskokouksessa valitaan CPMR:n hallitus ja presidentti sekä käsitellään CPMR:n työryhmien raportit ja toimintakertomus. Kokouksen ohjelma tarkentuu kesän aikana. Valmistelija JS/TN/SP/ml Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää edustuksestaan CPMR:n yleiskokoukseen ke-pe Ruotsin Uumajassa. Päätös Lisätietoja Maakuntahallitus päätti valita edustajaksi CPMR:n yleiskokoukseen ke-pe Ruotsin Uumajassa Tiina Perhon, Talvikki Koskisen ja Jani Kurvisen. Erikoissuunnittelija Sonja Palhus, puh , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

31 111, MH :00 ALUEK: 27/2014 Sivu 31 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI EUROOPAN MERI- JA KALATALOUSRAHASTON KANSALLISESTA TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA Asia MMM on pyytänyt kirjeellään lausuntoa hallituksen esitykseen laiksi Euroopan meri- ja kalatalousrahaston kansallisesta täytäntöönpanosta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi Euroopan meri- ja kalatalousrahaston kansallista täytäntöönpanoa koskeva laki. Laissa ehdotetaan säädettäväksi ohjelman valmistelusta sekä siihen liittyvistä viranomaisten ja kalatalousryhmien tehtävistä kuten ohjelman varojen käytön suunnittelusta, ohjelman toteuttamisesta, seurannasta, tarkastuksista ja takaisinperinnästä. Elinkeinokalatalouden ja meripolitiikan tukijärjestelmän erityispiirteistä johtuen laissa säädettäisiin myös eräistä tuensaajaan, tukikelpoisiin kustannuksiin ja tuen hakemiseen ja myöntämiseen liittyvistä täsmennyksistä. Lain tavoitteena on varmistaa, että EMKR:oon perustuvaa elinkeinokalatalouden ja meripolitiikan tukijärjestelmää hallinnoidaan ja toimeenpannaan asianmukaisesti. Esityksen pyrkimyksenä on myös ohjelmakauden arvioinnin perusteella virtaviivaistaa ohjelman hallintoa; hakemukset voi tulevalla ohjelmakaudella tehdä myös sähköisesti, tuki voidaan joissakin tapauksissa maksaa ns. kertakorvauksena, kiinteänä tukiosuutena tai vakiokustannusten perusteella. Menneellä ohjelmakaudella on tuen hakijalta edellytetty näyttöä kustannusten synnystä kirjanpitotositteet esittämällä. Lakiesityksen ei lähtökohtaisesti arvioida muuttavan nykyistä Euroopan kalatalousrahaston tukien hallinnoinnissa noudatettavaa järjestelmää. Valmistelija TN/SH/kk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon: Lakiesitys ei ota kantaa elinkeinokalatalouden tukien arviointiperusteisiin ja painotuksiin vaan ne määritetään myöhemmin annettavassa toimintaohjelmassa ja erillisissä hankkeiden valintaperusteissa. Päävastuu lain soveltamisesta on edelleen MMM:öllä. ELY-keskukset toimivat välittävinä toimieliminä, joille tarvittaessa siirretään osa hallintoviranomaistehtävistä. Kalatalousryhmien (ns. Kala-Leaderit ) tehtävänä on vastata omien paikallisten kalatalousstrategioidensa toteuttamisesta, seurannasta ja tiedottamisesta. Kalatalousryhmät suunnittelevat lisäksi hankkeiden valintamenettelyä ja valintaperusteita sekä ottavat vastaan hakemukset. Kalatalousryhmät myös arvioivat saapuneet tukihakemukset, valitsevat rahoitettavat toimet sekä vahvistavat tuen määrän sekä tarvittaessa esittävät ehdotukset elimelle, joka vastaa tukikelpoisuuden lopullisesta tarkistamisesta ennen hyväksyntää. Lakiesitys ei siis tuo suurta muutosta Euroopan kalatalousrahaston kansalliseen täytäntöönpanoon. Maakuntamme näkökulmasta kalatalous on perinteinen ja tärkeä elinkeino. Maakunnassamme toimi päättyneellä ohjelmakaudella 1 ns. Kalatalousryhmä (Vakka-Suomen kalastuspuisto toimintaryhmä Ravakan yhteydessä). Ohjelmakaudelle on myös I samma båtsamassa veneessä -toimintaryhmä jättänyt hakemuksen kalatalousryhmä-statuksen saamiseksi. Hallinnon keventäminen ja virtaviivaistaminen nähdään positiivisena asiana ohjelmakauden kokemusten perusteella. Lausunto lähetetään: kirjaamo@mmm.fi Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja Saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

32 112, MH :00 EDUNV: 15/2014 Sivu 32 LAUSUNTO METROPOLIHALLINTOLAKIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTISTA Asia Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osasto on pyytänyt mennessä Varsinais- Suomen liitolta lausuntoa metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän väliraportista. Varsinais- Suomen liitolta on pyydetty lausuntoa Uudenmaan liiton naapuriliittona. Lausunto pyydetään toimittamaan osoitteeseen ja Valmistelija LP/lk Maakuntajohtajan ehdotus Väliraportissa esitetään kaksi toteutustapaa koskien metropolihallinnon sisältöä: vähimmäistehtävämalli ja laaja malli. Vähimmäistehtävämallissa metropolialue olisi alueeltaan suurempi (16 kuntaa). Laajassa mallissa metropolialueen muodostaisivat pääkaupunkiseudun 10 ydinaluekuntaa. Kummassakin tapauksessa olennaiset maakunnan liiton tehtävät, mm. maankäytön ylikunnallinen ohjaus, liikennejärjestelmän kehittäminen, asumiseen liittyvät asiat ja aluekehitys, siirtyisivät Uudenmaan liitolta metropolihallinnolle. Kumpikin vaihtoehto sisältää metropolialueella järjestettävän oman vaalinsa. Kunnallisvaalien yhteydessä valittaisiin metropolivaltuusto. Lisäksi kumpaankin vaihtoehtoon sisältyy metropolikaava, jolla säädellään alueen maankäyttöä. Laajassa vaihtoehdossa metropolihallinnolla olisi kuitenkin painavampi asema suhteessa kuntiin. Sillä olisi esimerkiksi oma verotusoikeutensa. Varsinais-Suomen liitto on Uudenmaan liiton naapuriliitto. Väliraportissa ei oteta selkeästi kantaa Uudenmaan liiton tulevaisuuteen metropolihallinnon toteutumisen jälkeen. Maankäytön ja aluekehityksen osalta metropolihallinto korvaisi joka tapauksessa maakuntahallinnon. Ainakin siinä tapauksessa, että metropolialue toteutuu alueellisesti laajana, Uudenmaan liiton nykymuotoisen toiminnan voidaan olettaa päättyvän. Eräänä vaihtoehtona on esitetty, että metropolialueen ulkopuolelle jäävät metropolialueen länsipuoliset kunnat Hanko, Raasepori, Inkoo ja Siuntio tulisivat tässä tapauksessa osaksi Varsinais-Suomea. Metropolilainsäädäntöä valmistelevan työryhmän väliraportti on oheismateriaalina. Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon: Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus ei pidä perusteltuna, että metropolihallintolain kautta maahan luodaan kahdenlaista hallintoa, Uudellemaalle omansa ja muualle Suomessa omansa. Jatkossakin maakuntakaavoitus ja aluekehitystehtävät tulee olla maakunnan liitolla, jossa ovat mukana kaikki maakunnan kunnat. Jos metropolialue toteutuu alueeltaan laajana, Uudenmaan reunakunnat jäävät metropolialueen ulkopuolelle. Uudenmaan läntisimpien kuntien, esimerkiksi Hanko ja Raasepori, siirto tässä tilanteessa osaksi Varsinais-Suomea ei ole perusteltua. Varsinais-Suomen ja Uudenmaan raja on nykyisellään selkeä. Kemiönsaari ja Salo suuntautuvat Turkuun. Lohja, Raasepori ja Hanko suuntautuvat pääkaupunkiseudulle. Länsi-Uusimaa on kiistaton osa historiallista ja nykyistä Uuttamaata. Rajan siirto on kaikilta osin keinotekoinen ratkaisu. Jos pääkaupunkiseudulla tarvitaan olosuhteista johtuvaa erityisjärjestelyä, se voi tapahtua pääkaupunkiseudun ytimen eli vanhan pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV:n pohjalta. Vanhassa YTV:ssä, nykyisin HSL (Helsingin seudun liikenne) ja HSY (Helsingin seudun ympäristöpalvelut), olivat mukana Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Uudenmaan liitto tulee siis säilyttää ja sen toiminnan tulee olla edelleen samalla pohjalla muiden maakunnan liittojen kanssa. Lausunto lähetetään: ja

33 112, MH :00 EDUNV: 15/2014 Sivu 33 Päätös Riita Lehtinen ehdotti Juuso Alatalon kannattamana lausunnoksi seuraavaa: Maakuntahallitus pitää perusteltuna, että pääkaupunkiseudulle luodaan alueen erityispiirteet huomioonottava hallintomalli. Maakuntahallitus ei kuitenkaan pidä perusteltuna Uudenmaan läntisimpien kuntien siirtoa osaksi Varsinais-Suomea. Länsi-Uusimaa on kiistaton osa historiallista ja nykyistä Uuttamaata. Rajan siirto on kaikilta osin keinotekoinen ratkaisu. Selvitetään Uudenmaan liiton asema mahdollisen hallintomallin uudistuksen yhteydessä. Puheenjohtaja Maaskola totesi, että keskustelussa on tehty kannatettu muutosehdotus ja teki seuraavan äänestysehdotuksen. Ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät JAA. Ne, jotka kannattavat Lehtisen/Alatalon muutosehdotusta äänestävät EI. Ehdotus hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä ääniä annettiin seuraavasti: Alatalo Juuso Haijanen Pauliina Kattelus Lauri Kiviranta Esko Aalto Tino Kurvinen Jani, 2. vpj. Lehtinen Riitta Nurmi Eija Nummentalo Juhani Perho Tiina Pilpola Juhani Saario Mari Söderlund Nina Rinne Tarja Vuola Hanna Maaskola Mika EI JAA JAA JAA EI JAA EI EI JAA JAA JAA EI EI JAA JAA EI Puheenjohtaja Maaskola totesi suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annetun yhdeksän (9) JAA -ääntä ja seitsemän (7) EI -ääntä, jolloin pohjaehdotus on tullut maakuntahallituksen päätökseksi. Lisätietoja Edunvalvontajohtaja Lauri Palmunen, p ,

34 112, MH :00 / Pykälän liite: Metropolilainsäädäntöryhmä_Väliraportti_ Sivu final 33 METROPOLILAINSÄÄDÄNTÖÄ VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI Valtiovarainministeriö 2014