Uusia BENEMILK - kokemuksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusia BENEMILK - kokemuksia"

Transkriptio

1 Raisioagron asiakaslehti MAKASIINI Rehut, viljat, tuotantotarvikkeet ja -panokset Uusia BENEMILK - kokemuksia VINKIT ALKAVALLE SOPIMUSVILJELY- KAUDELLE SINUSTAKO VUODEN 2014 HUIPPUFARMARI? RAISIOAGRON RISTEILYN PARHAAT HETKET TAVOITTEENA LAADUKAS NURMISATO

2 MAKASIINI Ajankuva Raisioagron painopisteet uuden toimitusjohtajan silmin... Raision kalanrehuja maailmalle... Uusi avoin verkkokauppa... Ristelykuulumisia Kasvinviljely Huippufarmari 2013-katsaus ja uusi kisa 2014 käynnistymässä... 8 Viljamarkkinakatsaus Kasvitaudit kuriin Uusi sopimuskausi alkaa Lehtilannoitteiden hyödyt Vinkkejä kauranviljelijöille Torjunta-aineet kevään kylvöille Tilaa siemenet hyvissä ajoin Nauta Maitoasiamiehen katsaus Benemilk-tuotantoseuranta Sorvon ja Kiurumäen tilan ensivaikutelmat Benemilkistä Salmelat tyytyväisiä Benemilk Red -rehuun Nuorkarjan vuosi Välilän uusi hiehonavetta Luomuun sopivat tuoteet Suomen maidontuotannossa käänne parempaan v Nurmiseokset ja säilöntä Satatonnarit Siipikarja Kokemuksia kanatiivisteruokinnasta Tapion tilalla Belgian emobroilerimunittamo Sika Uusi 2-rehuohjelma emakoille Paavon niksinurkka Maatila-Liha Merosen 40 lähiruokaa... Possutohtori kertoo miksi 41 sika ontuu... Suunnittele sikojen 42 näytteenotto huolella... Verkossa 44 Uutuuksia verkkokaupassa Välipala Peruna on terveellistä 45 perusruokaa... Uutiset Raisioagro onnittelee

3 PÄÄKIRJOITUS JULKAISIJA Raisioagro Oy PL 101, Raisio Puh Sähköposti: VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Timo Huhtamäki myynti- ja markkinointijohtaja Puh TOIMITUSSIHTEERI Anna Peuravaara markkinointiviestinnän asiantuntija Puh TOIMITUSKUNTA Heikki Alastalo, tuotepäällikkö Juha Anttila, tuotantoneuvoja Ilmo Aronen, T&K johtaja Thomas Fagreholm, myyntijohtaja Merja Holma, kehityspäällikkö Marja Hongisto, kehityspäällikkö Jaakko Laurinen, kehityspäällikkö Minna Oravuo, asiakkuuspäällikkö Päivi Volanto, kehitys-/tuotepäällikkö OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET Anne Aura Puh TOIMITUS JA TAITTO Team Keskikastari Puh KANSIKUVA Fiinikuva PAINATUS ForssaPrint ISSN vuosikerta Seuraava AgroMakasiini ilmestyy huhtikuussa Kaupantekomme muuttuu Kaupan roolista ja tulevaisuudesta keskustellaan jatkuvasti. Ruokakauppaa lukuun ottamatta perinteisen kaupan myyntikäyrät ovat viimeisen vuoden aikana olleet pääsääntöisesti laskevia. Sähköinen kauppa yleistyy niin nopeasti, että isoilla käyttötavaraosastoilla voi kohta pelata tennistä, totesi Kari Neilimo taannoin. Myyntiä siis siirretään verkkokauppoihin, niin kotimaisiin kuin ulkomaisiin, ja tämä pätee myös maatalouskauppaan miksi näin? Kauppa puhuu mielellään tuottamastaan lisäarvosta. Siinä missä toinen korjaa autonsa itse, toinen on valmis ostamaan palvelun korjaamolta. Jos auto jättää tielle, useimmat ovat valmiita maksamaan lisähintaa ongelman nopeasta ratkaisusta. Palvelut eivät kuitenkaan saa olla pelkkää paitojen pesua. Erityisesti tuotantopanosten kohdalla asiakkaalla on oikeus saada sellaista vastinetta rahoilleen, että se hyödyttää hänen tuotantoprosessiaan. Rehun tai kasvinsuojeluaineen täysimääräinen ja taloudellinen hyödyntäminen edellyttää osaamista sen optimaalisesta käytöstä. Uskon vakaasti, että ammattitaitoinen asiakkuusvastaava pystyy auttamaan tilaa parempaan tulokseen suosittelemalla oikeita tuotteita sekä laatimalla tilan tavoitteisiin ja lähtökohtiin optimoidut käyttösuositukset. Toisaalta esimerkiksi polttoainekaupassa lisäarvon luominen perustuu kustannustehokkaaseen toimintaan ja luotettaviin kuljetuksiin. Aina henkilökohtainen palvelu ei luo arvoa. Esimerkiksi selkeän rehutilauksen jättäminen tai polttoöljyhinnan tarkistaminen onnistuu vaivattomasti verkkopalvelun kautta vuorokaudenajasta ja viikonpäivästä riippumatta. Sopimusasiakkaalle verkkokauppatilaus on aina myös edullisin tilauskanava, koska tilaustapa oikeuttaa ylimääräiseen verkkotilausalennukseen. Miksi nämä eivät voisi digitalisoitua kokonaan? Alkuvuodesta verkkokauppatarjontamme laajeni käsittämään myös avoimen verkkokaupan. Tässä palvelussa kaupankäynti perustuu korttimaksatukseen, ja valikoima on paria poikkeusta lukuun ottamatta sama kuin sopimusasiakkaiden verkkokaupassa. Raisioagron uutena myynti- ja markkinointijohtajana voin luvata, että tässä syvässä ja laajassa muutoksessa meillä on takataskussamme juuri siihen sopiva filosofia ja menetelmät. Timo Huhtamäki 3

4 AJANKUVA AGRO makasiini 1/14 Raisioagro panostaa TULEVAISUUTEEN Raisioagro on moderni, tulevaisuuteen suuntautunut maatalouskaupan toimija. Pitkät perinteet ja suomalainen omistajuus antavat perspektiiviä ja takaavat asiakkaidemme tarpeiden syvällisen ymmärtämisen. TEKSTI: Jarmo Puputti, toimitusjohtaja, Raisioagro Oy KUVA: Janita Virtanen Rakennekehitys ja teknologia muuttavat tuottajan arkea kiihtyvällä tahdilla. Tiedon ja taidon lisääntyessä tavoitteetkin asetetaan korkeammalle. Maailmassa, jossa ruokittavien lukumäärä kasvaa huimaa vauhtia ja käytössä oleva viljelysmaa vähenee, tuottavuuden onkin noustava. Tuottavuuden parantamisessa innovaatioiden merkitys on suuri. Viljelykasvien ja eläinaineksen jalostuksen avulla tuotantopotentiaalia on kasvatettu ja voidaan kasvattaa jatkossakin. Potentiaalin hyödyntäminen edellyttää kuitenkin korkealaatuisia tuotantopanoksia, vankkaa osaamista sekä innovaatioita. Keksinnöt tehostavat tuotantoa Rehupuolella Raisio on vuosien saatossa tuonut markkinoille monia uraauurtavia ratkaisuja. Näistä tuoreimmat ovat kansainvälistäkin huomiota saanut Benemilk-innovaatio sekä kirjolohen ravitsemuksellisen laadun varmistava rehukonsepti Hercules LP Opti. Entistä parempien rehujen ohella kehitämme ruokintasuosituksia ja konsepteja parhaan mahdollisen hyötysuhteen saavuttamiseksi. Tämä osaaminen kertyy määrätietoisen tutkimustyön tuloksena ja parhaiksi havaittuja käytäntöjä monistamalla yhteistyössä asiakkaidemme kanssa. Peltoviljelyn osalta työskentelemme suurempien satojen ja paremman tuottavuuden puolesta oli sitten kyse nurmesta, viljasta tai öljykasveista. Tältäkin osin menestysreseptimme koostuu eri olosuhteisiin soveltuvista laadukkaista tuotantopanoksista ja vahvasta vilje- Panostamalla oman toimintamme kehittämiseen varmistamme myös asiakkaidemme menestyksen tulevaisuudessa, oli Jarmo Puputin keskeinen sanoma Raisioagron risteilyllä lyosaamisestamme. Asiakaskuntamme toimialoilla on tyypillistä, että tuotantotehokkuuden parantuessa paranee taloudellinen tulos ja myös ympäristö hyötyy, kun arvokkaita tuotantopanoksia hyödynnetään mahdollisimman tarkasti. Viime satokaudella järjestämämme Huippufarmari haussa satokilpailu osoitti, että iso sato paransi niin taloudellista tulosta kuin ympäristötehokkuuttakin. Kilpailusta saadut opit muokataan käytännön neuvontatiedoksi, jonka avulla haluamme auttaa asiakkaitamme kohti parempia tuloksia. Hyvien kokemusten innoittamana järjestämme kilpailun myös tänä vuonna, tervetuloa mukaan. Uuden ajan maatalouskauppa Raisioagro toimii perinteisistä maatalouskauppiaista poikkeavalla palvelukonseptilla. Henkilökohtainen palvelu kaikille tiloille toteutuu asiakkuusvastaaviemme välityksellä, ilman kiinteitä kauppapaikkoja. Tätä palvelua täydennetään voimakkaalla panostuksella verkkokauppaan. Aloittaessani marraskuun alussa Raisioagron toimitusjohtajana sain johdettavakseni alan johtavan yhtiön ja sen huippuammattilaiset. Keskusteluissa asiakkaiden kanssa olen oppinut, että Raisioagroon luotetaan ja sen osaamista ja tuotteita arvostetaan. Haluan myös omalta osaltani varmistaa sen, että Raisioagro on asiakkaidensa ensisijainen kumppani myös tulevaisuudessa. 4

5 Suomalaiselle kalanrehukeksinnölle haetaan patenttia TEKSTI: Ilmo Aronen KUVA: Tomi Kantola Raision ja Intellectual Venturesin (IV) yhteisyritys Benemilk Oy on jättänyt suomalaista kalanrehukeksintöä koskevan patenttihakemuksen ja aloittaa keksinnön kaupallistamisen USA:ssa. Patenttihakemus koskee suomalaisen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kehittämää kalanrehua, jossa rehun sisältämää kalaöljyä voidaan aikaisempaa enemmän korvata ekologisemmalla ja edullisemmalla rypsiöljyllä säilyttäen lohien laatu ja terveyshyödyt. Raisioagro on ollut Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen keskeinen yhteistyökumppani uuden kalanrehun kehittämisessä ja Raisio on ottanut menetelmän jo käyttöönsä. Hercules LP OPTI ruokintaohjelmalla kirjolohien ruokintaa voidaan muuttaa kasvipohjaisemmaksi ilman, että kalan hyvät ravintoarvot heikkenevät. Keksinnön myötä Diplomi Karjalan tasavallasta kalankasvatuksen kannattavuus ja ekologinen kestävyys paranevat, kun luonnonkaloista peräisin olevan kalaöljyn käyttöä kyetään vähentämään selvästi. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen koordinoimassa tutkimuksessa kallis ja saatavuudeltaan rajallinen kalaöljy korvattiin kirjolohien alkukasvatusvaiheessa suurimmaksi osaksi suomalaisella rypsiöljyllä. Vasta lohien loppukasvatusvaiheessa rehun kalaöljypitoisuus oli korkea. Kalaöljyn korvaaminen rypsiöljyllä alkukasvatusvaiheessa vähensi tarvittavan kalaöljyn määrän noin puoleen ja samalla lohien terveellisyys, kasvu, jalostettavuus, säilyvyys sekä maku pysyivät hyvinä. Myös kalatuotteiden vierasainepitoisuus laski entisestään. Karjalan tasavallan maa-, kala- ja metsätalousministeriö on myöntänyt diplomin Raisioagron myyntijohtajalle Erik Norrgårdille kymmenen vuoden intensiivisestä työstä Karjalan kalankasvatuselinkeinon siirryttämiseksi ympäristöystävällisiin ja nykyaikaisiin, tehokkaisiin kalanrehuihin ja samalla opastuksesta niiden optimaaliseen hyödyntämiseen. Raisioagro on alueen markkinajohtaja kalanrehuissa, päätuotteena Hercules LP, vähäfosforinen kalanrehu. Diplomin luovuttivat Norrgårdille Karjalan tasavallan maa-, kala- ja metsästystalousministeriön johtaja, ministeri Grigori Manuilov (vas.) sekä Raisioagron suurin jälleenmyyjä ja Karjalan kalankasvattajien yhdistyksen OFK:n johtaja Valeriy Artamonov (oik.) Kalaöly korvataan suomalaisella rypsiöljyllä Rypsiöljypitoista rehua syöneissä lohissa oli tutkimuksen mukaan enemmän terveydelle hyödyllisiä rasvahappoja kuin kotimaisessa luonnonkalassa tai valkolihaisessa tuontikalassa. Rypsiöljyä kalliimman kalaöljyn korvaaminen rypsiöljyllä lohien ravinnossa parantaa kalankasvatuksen tuotantoketjua ja kannattavuutta merkittävästi. Uutista koskevassa pörssitiedotteessa Raision toimitusjohtaja Matti Rihko totesi: On rohkaisevaa, että uutta suomalaista huippuosaamista päästään jälleen kaupallistamaan maailmalle ja että keksintö on syntynyt tiedemaailman ja yritysmaailman yhteistyönä. Keksinnön arvo voi lähivuosina kasvaa lohen kuluttajakysynnän nousun ja kalaöljyn tuotannon perustana olevien luonnonkalakantojen vähenemisen myötä. Keksintö on toimiva ja kestävä ratkaisu ruokaketjun hyötysuhteen parantamiseksi, mikä on sekä keskeinen haaste että mahdollisuus tulevaisuuden ruokaketjun rakentamisessa. IV:n perustaja ja teknologiajohtaja Edward Jung totesi: Uusi kalanrehukeksintö on osoitus elintarvike- ja agrosektorien suuresta potentiaalista globaalien ongelmien ratkaisemisessa ja kannattavuuden parantamisessa. Tämä patenttihakemus on käytännön osoitus siitä, että Raision ja IV:n yhteisyritys voi toimia alustana laajemmallekin yhteistyölle. 5

6 AJANKUVA > AGRO makasiini 1/14 Uusi avoin verkkokauppa Raisioagron tarjoamat sähköiset palvelut laajenevat. Olemme avanneet tiliasiakkaiden verkkokaupan lisäksi kaikille avoimen verkkokaupan. TEKSTI: Vesa Pursiainen Uuden palvelun kautta kaikki halukkaat pääsevät tutustumaan ja tekemään ostoksia Raisioagron valikoimista. Kauppa on rakennettu mahdollisimman helppokäyttöiseksi asiakkaalle. Asioimiseen tarvitaan vain nopea rekisteröinti. Verkkokauppa on asiakkaalle suora pääsy samaan tilausjärjestelmään kuin mitä asiakkuusvastaavamme käyttävät. Verkkokaupan pääsivulta löytyvät linkit muihin Raisioagron tuottamiin palveluihin; viljelykasvien hintoihin, sääpalveluun tai vaikkapa tämän lehden uusimpaan numeroon. Klikkaa valikoimaan Kaupasta löydät koko Raisioagron valikoiman: tuotantopanokset ja -tarvikkeet sekä rehut. Saat tuotteista kätevästi lisätietoa tutkimalla verkkokaupan tuotekorttia ja käyttöturvallisuustiedotteita. Pystyt verkkokaupan omatili-osioista seuraamaan tilaushistoriaasi ja löydät nopeasti vanhat tilauksesi. Voit asioida kaupassa suomen- tai ruotsinkielellä. Verkkokaupan tilaukset maksat kätevästi pankkitunnuksilla tai luottokortilla. Tilaukset toimitetaan asiakkaille Raisioagron toimituspalvelun kautta. Verkkokaupan tilausten toimitusaika on 3-7 arkipäivää. Valtaosa tilauksista toimitetaan perille kolmen päivän sisällä tilauksesta. Verkkokaupan asiakkaana saat tilauksellesi saman edullisen rahdin kuin tiliasiakkaammekin. Tiliasiakkuustuotteet Tilataksesi irtorehuja tai polttoöljyä verkkokaupasta tarvitset tiliasiakkuuden. Koska näiden tuotteiden toimitusmäärä varmistuu vasta toimituksen yhteydessä, ei tuotteita voi maksaa etukäteen. Voit kuitenkin tilata ne kätevästi tiliasiakkaiden verkkokaupasta. Kirjautumista vaativa tiliasiakaskauppa tulee pysymään pääasiallisena sähköisenä tilauskanavana omille tiliasiakkaillemme. Vain kirjautumalla tiliasiakkaiden verkkokauppaan saat omat sopimusehtosi. Jos olet tiliasiakkaamme, saat tilattua tunnukset asiakasnumerollasi sekä sähköpostiosoitteellasi tiliasiakkaiden verkkokaupan etusivulta löytyvästä Unohditko salasanasi -linkistä. Kampanjoita kaikille Tulevaisuudessa tulemme aktiivisesti luomaan tarjouksia sekä kampanjoita, joista hyötyvät verkkokaupassa asioivat. Esimerkiksi Raisioagron joka keväiset Agropäivät tullaan tänä keväänä lanseeraamaan myös verkkokaupassa, jotta jokaisella asiakkaallamme olisi mahdollisuus osallistua tapahtumaan joko paikan päällä tai kotitietokoneelta. Apua Raisioagron sähköisten palveluiden käyttöön saat joko omalta asiakkuusvastaavaltasi, tai voit kysyä ohjeita sähköpostitse osoitteesta: Sinulla ei tarvitse olla ennestään asiakkuutta Raisioagrolla voidaksesi tehdä ostoksia uudessa verkkokaupassamme. Tutustu kauppaan: kauppa.raisioagro.com > Raisioagron uusi avoin verkkokauppa sekä myös sen laajentunut tuotevalikoima olivat puheenaiheena risteilyn kokouskannella. Mm. sadeasuja saa tilattua verkkokaupasta. Juhani Tami Tamminen teki luennollaan selväksi, että voittaja ei koskaan luovuta ja luovuttaja ei koskaan voita. 6

7 > Riemukas risteily TEKSTIJ A KUVAT: Janita Virtanen Raisiogron asiakasristeily keräsi tänä vuonna ennätysmäärän maataloustuottajia, mukana oli jopa tiedon- ja viihteennälkäistä matkaajaa. Lieneekö syynä Lauri Tähkä, Aku Hirviniemi tai Tami Tamminen, risteilyvierailla oli hymyt herkässä ja tanssijalat tulessa. Remakka nauru täytti ravintolan pääsalin, kun heti tervetulotilaisuudessa Aku Hirviniemi mursi jään esiintymisellään. Hirviniemen alias Harjakaisen kohteeksi joutuivat yhtä lailla tuore toimitusjohtaja Jarmo Puputti kuin pahaa aavistamattomat risteilyvieraat, eikä näin tarkkaavaisesti kuuntelevaa ja hengessä mukana olevaa yleisöä ole ennen taidettu Silja Symphonyn pääravintolasta bongata. Ensimmäinen risteilypäivä jatkui viihteen merkeissä, kun karismaattinen Saija Tuupanen hurmasi niin nuoret kuin vanhemmatkin risteilyvieraat. Koko risteilyn vetonaulaksi taisi kuitenkin lukeutua suomalaisten kestosuosikki Lauri Tähkä, jonka energinen lavashow tuskin jätti ketään kylmäksi. Toinen risteilypäivä alkoi Elovena-bingolla ja lavatanssikurssilla. Samaan aikaan Tukholma-retkille suunnisti 16 bussilastillista risteilyvieraita. Iltapäivä oli varattu ammattiluennoille ja illansuussa keskustelut jatkuivat näyttelytilassa viihteen ja maistiaisten merkeissä. Tanssiorkesteri Neljän Suora viihdytti lähes pikkutunneille asti, eikä tanssilattian suosiosta päätellen kukaan jäänyt risteilyn jälkeen potemaan tanssivajetta. > > Aku Hirviniemi alias Harjakainen pisti heti tervetulotilaisuudessa Raisioagron uuden johtajan Jarmo Puputin tulikokeeseen. Lauri Tähkä otti yleisönsä.. Abba-museo oli ensimmäistä kertaa retkivalikoimassa. Vuolenkoskelta risteilylle lähteneet Tiina Kyrkkö ja Riitta Kilkkilä hyödynsivät museon tarjoamat mahdollisuudet innolla.. Abba ja Tami hurmasivat Abba-fanien odotukset palkittiin, kun kuva- ja videomateriaalia tulvillaan oleva Abba-museo avasi ovensa toukokuussa Risteilyn uutuusretki paljasti suuren määrän Abba-faneja, joille mahdollisuus päästä laulamaan ja tanssimaan Abban tahtiin heti aamupäivästä oli pitkään odotettu elämys. Ramppikuumetta ei porukassa podettu, ja esimerkiksi Mamma Mia ja Dancing Queen saivat uusia sovituksia raikuvin aplodein. Toisen risteilypäivän kohokohtia oli monille Juhani Tami Tammisen Opi hallitsemaan muutosta -valmennusluento, jossa ei pelitermejä säästelty eikä keskinkertaisuudelle jätetty tilaa. Tammisen puheen avainsanoja olivat erinomaisuuteen sitoutuminen, asenteen voima, sekä muutoksiin valmistautuminen. Hän kannusti toimimaan, uskomaan, auttamaan ja herättämään luottamusta matkalla kohti menestystä ja muistamaan elämän tärkeimmän muistisäännön. - Aja takaa unelmiasi. Kaikki suuret saavutukset alkavat unelmista. Unelmat ovat innostuksen ja vision polttoainetta ja pistävät energiat liikkeelle jokaisena aamuna. 7

8 KASVINVILJELY AGRO makasiini 1/14 Huippufarmari Haussa 2013 kisan tilinpäätös: Saavutuksena HUIPPUSADOT kohtuullisin ympäristövaikutuksin Ensimmäinen Huippufarmari-kisa jää mieleen kokonaisvaltaisesti korkeasta satotasostaan ja erinomaisista ravinnetaseista. Ympäristövaikutusten yhdistäminen tuloslaskentaan toimi hyvin. Uuteen kisaan ilmoittautuminen on alkanut. Mari Ketola (vas.), Petri Holma, Tuomas ja Satu Levomäki, Tuula ja Kalle Eskola, Seppo, Ilmari ja Marja Hunsa sekä Kalle ja Päivi Vanha Perttula juhlivat tammikuun lopussa Huippufarmari Haussa kilpailun karonkkaa Ikaalisten Kylpylässä. TEKSTIJA KUVA: Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa on ensimmäinen satokilpailu, jossa laskettiin myös ympäristövaikutukset. Laskenta tehtiin Raision oman Closed Circuit Cultivation-konseptin mittarein: EkoPlus (jyväsadon sisältämä energia suhteessa käytettyjen panosten energiaan), HiiliPlus (hiilijalanjälki) sekä VesiPlus (typpitase ja fosforitase). HiiliPlus luvun taustat Mitkä sitten ovat merkittävimmät tekijät HiiliPlus hiililjalanjälkiluvun muodostumisessa ja mitkä tekijät aiheuttivat eroja kilpailijoiden tulokseen? Raisio-konsernin kestävän kehityksen asiantuntija Aki Finérin mukaan lannoitteiden merkitys viljanviljelyn kasvihuonekaasupäästöissä on suurin tekijä. Kalki- 8

9 Sinustako vuoden 2014 Huippufarmari? Hyvä kilpailu saa luonnollisesti jatkoa. Kilpailukasveina ovat viime vuoden tapaan kevätvehnä, ohra, kaura, kevätrapsi ja -rypsi. Näiden lisäksi kilpailuun voivat ottaa osaa myös nurmentuottajat. Kilpailun kolme parasta tilaa palkitaan Raisioagron tuotantopanoksilla, joita on palkintoina peräti euron edestä. Jos kiinnostuit osallistumaan, ota yhteyttä asiakkuusvastaavaasi. tuksesta ja kuivauksesta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ovat seuraavaksi suurimmat tekijät. Maanparannuskalkkien käyttö hyviä satoja tavoiteltaessa on äärimmäisen tärkeää, vaikka siitä päästöjä syntyykin. Kalkin valmistuksesta syntyviä päästöjä voidaan vähentää käyttämällä teollisuuden sivujakeina syntyviä tuotteita. Esimerkiksi Petri Kuokan käyttämä metsäteollisuudesta peräisin oleva kalkkikuitu on valmistuksen osalta hiilineutraalia. Ilkka Matinollin käyttämä Biotiitti on myös huomattavasti vähemmän päästöjä tuottavaa. Mainittujen tuotteiden kalkitusvaikutus per tonni on toki alhainen. Kuivauksesta syntyvää päästöä on mahdollista pienentää siirtymällä polttoöljystä uusiutuviin energialähteisiin. Tätä kilpailijoista hyödynsi vain Tuomas Levomäki, jonka kuivauslämmöstä 75 prosenttia tuotettiin hakkeella. Petri Holma sai etua äärimmäisen matalasta puintikosteudesta, josta johtuen kuivaukseen kuluneen öljyn ja sähkön määrä jäi hyvin vähäiseksi. Holman viljelyksen hiilijalanjälki olikin lähes ennätyksellisen matala. Lannoituksen merkitys kasvihuonekaasupäästöissä johtuu pääasiassa typpilannoituksen käytöstä, koska typpioksiduuli on vahva kasvihuonekaasu. Myös typen valmistuksen päästöistä syntyvä typpioksiduuli on mukana sadon hiilijalanjäljessä. Yaran tehtailla käytettävä katalyyttitekniikka on kuitenkin Raision laskelmien mukaan pienentänyt viljatonnin hiilijalanjälkeä noin 10 prosenttia. Tämä vähennys on toki mukana myös Huippufarmarien hiilijalanjäljessä, Aki Finér sanoo. Analyysit kertovat tarpeet Lannoituksen suunnitteluun ja toteutukseen on nykyisellään entistä enemmän vaihtoehtoja. Kaiken pohjana on tieto: jokaisen on suositeltavaa ruksata viljavuustutkimukseensa mukaan myös hivenanalyysit. Hivenpaketin lisäksi kannattaa harkita myös boorianalyysiä. Boorista oli puutetta useiden huippufarmarikisailijoidenkin Megalab analyyseissä. Todettuun tarpeeseen voi käyttää hivenlehtilannoitteita. Sopivaa lehtilannoitetta valittaessa kannattaa vertailla montako grammaa litrassa eri tuotteet sisältävät punaisella olevaa ravinnetta. Näin löydetään todellista tehoa antava tuote. Jaettu lannoitus Huippufarmarien lannoitusohjelmissa oli käytetty runsaasti luovuutta. Jaettua lannoitusta raemaisilla lannoitteilla käyttivät kaikki kevätvehnää viljelleet eli Petri Kuokka, Kalle Eskola sekä Tuomas Levomäki. Levomäki myös optimoi pintalevitetyn lannoitteen määrän Yara N-Sensor tekniikalla. Kuokalla jaettu lannoitus toimi selkeästi riskin jakajana. Esko- lan taktiikkana oli varmistaa riittävä ravinteiden saatavuus kaikissa tilanteissa. Eskola ja Kuokka hakivat lisäksi valkuaisen nostoa typpiliuoksella tähkävaiheessa. Hivenlehtilannoitus Hivenlehtilannoitusta käytti suurin osa kilpailijoista. Mielenkiintoisin tuote oli Eskolan ja Vanha-Perttulan käyttämä Solatrel. Sen ravinnesisällössä on eniten fosforia mutta myös kaliumia sekä useita mikroravinteita. Tuotteella on yllättävän paljon satovastetta viljoille. Kalle Eskola sai vaikutuksesta osviittaa kun hän ruiskutti kilpailulohkolta tankkiin jäänyttä seosta pari laistoa ohralle. Ruiskutus oli sen verran myöhäinen, että jyvämäärä oli jo tähkissä. Ainoastaan tuhannen jyvän painoon pystyi enää vaikuttamaan. Ruiskutettujen laistojen tähkät nuokkuivat puintiaikaan eri tavalla, joten vaikutus kiinnosti. Sato puitiin säkkiin ja punnittiin. Tulos oli yli 400 kiloa per hehtaari enemmän kuin viereiseltä laistolta, Eskola kertoo. 9

10 KASVINVILJELY AGRO makasiini 1/14 Vaisu VILJAMARKKINA piristyy Leuto ja kostea talvi on hellinyt syysvilja- ja syysrapsikasvustoja. Uuden sadon hyvät näkymät vaikuttavat jo tämänhetkisiin hintanoteerauksiin. TEKSTI: Minna Oravuo Viime kesän suuri sato on pitänyt viljojen hinnat edelliskautta alhaisemmalla tasolla. Maailmanmarkkinoillakin hinnat ovat pikemminkin laskeneet syksyn ja talven aikana. Talvi on jatkunut leutona Euroopassa ja Venäjällä tammikuun alkupuolelle saakka. Myös kosteutta on ollut pääosin riittävästi, paikoin sateet ovat olleet kohtuullisen runsaitakin. Syysvilja- ja syysrapsikasvusto ovat siis säilyneet hyvin ja ainakin vielä ennakoivat hyvää satoa. Myöskään Pohjois-Amerikasta ei ole raportoitu ongelmia, vaan kasvustot ovat talvehtineet tähän mennessä hyvin. Tammi-maaliskuun säät Keski-Euroopan osalta määrittelevät lopullisesti talvehtimisen onnistumisen. Pitkän leudon kauden jälkeen kovat pakkaset ilman lumipeitettä ovat hankala yhdistelmä. Koska Euroopassa syysviljojen osalta alkanut kausi on mennyt hyvin ja syyskylvöalat olivat edellissyksyn tasoa, niin kokonaissato-odotuksetkin vehnän osalta ovat hyvin lähellä tämän vuoden toteutunutta satoa. Tämä näkyy myös markkinoiden odotuksissa ja uuden sadon hintanoteerauksissa, jotka ovat nykyhetkeä alhaisemmalla tasolla. Tällainen tilanne on melko tavanomainen. Etelässä tuotanto-olosuhteet säilyneet hyvinä Australiassa viljan korjuu käynnistyy vuoden vaihteessa. Australiassa kärsitään usein kuivuudesta, mutta päättyvä kasvukausi on ollut suosiollisempi ja Australiassa korjataan viime vuoteen verrattuna hyvä sato. Argentiina ja Brasiliassa on kasvukausi parhaillaan meneillään. Vaikka ajoittain syksyn aikana olemme lukeneet ongelmista, niin kaiken kaikkiaan olosuhteet ovat hyvät ja odotettavissa on kokonaisuutena hyvä sato. Varsinkin soijan osalta näkymät tuotantomäärän ja olosuhteiden osalta ovat hyvät. Suomessa syysviljojen kylvöala suuri Kaunis lämmin syksy suosi syyskylvöjä. Syysvehnän kylvöala nousi jopa hehtaariin, joka on poikkeuksellisen suuri ala. Syysrukiin kylvöala on Tikeltä saatujen tietojen mukaan noin , joka on melko keskimääräinen. Loppusyksy ja vuodenvaihteen hyvin leuto ja sateinen jakso päättyi kovaan pakkasjaksoon. Koska kasvustoja suojaa vain hyvin ohut lumipeite, niin pitkä ankara kylmä kausi lisää talvituhojen riskiä. Kotimaan viljan tarjonta vielä hiljaista Kotimaassa viljojen hinta kehitys on ollut laskeva syksystä alkaen. Ohran ja kauran hintojen lasku tasaantui syksyn edetessä. Etenkin rehukauran hinta on vajonnut hyvin alas. Vehnän hinta hieman nousi loppuvuodesta samaan tahtiin muun Euroopan kanssa, mutta vuoden vaihteen jälkeen myös vehnän hinta on ollut laskussa. Koska kotimaan hintakehitys seuraa muuta Eurooppaa ei ainakaan tammikuun lopussa ole näköpiirissä vahvoja merkkejä hintatason kääntymisestä voimakkaaseen nousuun. Laskeva hintakehitys on pitänyt tarjonnan kohtuullisen rauhallisena. Raisioagron rehutehtaiden ja Raision myllyjen osalta viljat ovat riittäneet hyvin rauhallisesta tarjonnasta huolimatta. Selvää piristymistä markkinassa on tapahtunut vuoden vaihteen jälkeen, kun vertaa tilannetta marras-joulukuuhun. Kevättä kohti mentäessä tarjonta yleensä lisääntyy aina kevätkylvöille saakka. 10

11 Tehokasta tautitorjuntaa Raisioagron tautiainevalikoiman ytimessä on kaksi tehokasta tuotetta, jotka yhdessä käytettynä antavat erityisen laajan ja pitkäkestoisen suojan viljojen tauteihin - Mirador ja Proline. TEKSTI: Jaakko Laurinen Amistarista tuttua tehoainetta saman määrän sisältävä Mirador on suojaa antava strobiluriini. Proline on markkinoiden tehokkain triatsoli, joka sekä puhdistaa että suojaa kasvia taudeilta. Proline on kansainvälisesti arvostettu tuote. Se on useissa maissa olennainen osa ruiskutusohjelmia, joilla haetaan tehoa vaikeisiin kasvitautiongelmiin. Erikoisominaisuutena on esimerkiksi teho punahomeeseen, jos käsittelyä lykätään kukintaan asti. Prolinesta on usein haettu - ja löydettykin - ratkaisuja tapauksiin, joissa kasvitauti on kehittänyt vastustuskykyä monille vanhemmille aineille. Koska aineen teho on tiedossa joka maassa, myös hinta on korkeampi kuin joidenkin vanhempien aineiden. Myös saatavuus pohjolan perukoilla on joskus rajattu, koska ottajia löytyy lähempääkin. Prolinen tehoainetta, protiokonatsolia, on myös valmiissa seoksissa, mutta pienempänä pitoisuutena kuin itse Prolinessa. Lisää laajuutta ja suojaa Proline on hyvä aine yksin käytettynä, mutta varsinkin strobiluriinityyppisen seoskumppanin avulla saadaan laajuutta torjuntaan. Tällöin myöskään käyttömäärien ei tarvitse aina olla vaihteluvälin yläpäästä. Mirador on soveltunut seoskumppaniksi hyvin. Jo käyttömäärillä 0,25 litraa + 0,25 litraa hehtaaria kohden on saatu kasvustot pysymään puhtaina sadonmuodostuksen ajan. Tehokkaiden aineiden kanssa on hyvä pitää mielessä, että kun käyttömäärät ovat maltilliset, vilja myös valmistuu ajallaan. Sekä Prolinella että Miradorilla on merkittävä viherryttämisvaikutus. Tämä koetaan monissa maissa pelkästään eduksi, koska vihreä kasvi yhteyttää ja tuottaa lisäsatoa, mutta Suomen lyhyessä kasvukaudessa se voi olla haitaksikin. Tämän muistavat varsinkin ne, jotka strobiluriiniaineiden tullessa markkinoille käyttivät silloin suositeltuja erittäin korkeita käyttömääriä. Jos tilanne vaikuttaa tautien suhteen pahalta jo ruiskuttamaan mennessä, on kuitenkin syytä nostaa varsinkin parantavaa vaikutusta omaavan Prolinen määrää. Näin on toimittu esimerkiksi oheisen kaavion esittelemässä Borealin ruutukokeessa, jossa Proline 0,4 l+amistar 0,3 -seos on kokeen paras. Käytännön kokemukset kertovat samaa viestiä aineiden hyvästä toimivuudesta. Tautiainekoe myöhäisillä vehnälajikkeilla (Marble ja Trappe) Sadonlisä kg/ha Proline 0,4 Verranne1: Verranne 2: + Amistar 0,3 l Strobi 0,4 + Triatsoli 0,4 l Valmis seos 1,25 kg Lähde: Boreal

12 KASVINVILJELY AGRO makasiini 1/14 Uuteen SOPIMUSKAUTEEN 2014 Markkinoilta saatava hinta ja viljelykasvien hintasuhteet ovat tärkeitä tekijöitä, kun suunnitellaan tulevan kauden viljelyä. Vähintään yhtä tärkeää on viljellä kasveja, joilla on varma markkina. Ostajan varmistaminen viljelysopimuksella antaa viljelylle hyvät lähtökohdat. TEKSTI: Minna Oravuo Raisioagron sopimusmallit 2014 Markkinahintainen sopimus Kiinteähintainen sopimus Keskihintainen sopimus Rehuohran ja myllyvehnän hintakehitys 2013 /tn Markkinahinta Keskihinta Keskihinta + sopimuspalkkio Raisioagron sopimuskasvit 2014 Myllyvehnä (syys- ja kevätvehnä) Ruis Suurimokaura Mallasohra (Barke, Tipple, Fairytale, Marthe, Charmay, Cha Cha) Rehuohra Rehuvehnä Rehukaura (toimituspaikka Raisio) Härkäpapu Rehuherne Rypsi ja rapsi 12

13 P arin tasapainoisen viljamarkkinavuoden jälkeen kuluva markkinakausi on ollut erilainen. Useat toimijat Raisioagro mukaan lukien ovat hetkittäin rajoittaneet viljan ostoa muilta kuin sopimusviljelijöiltä. Sopimuksesta on ollut siis konkreettista hyötyä. Kumppanuus kannattaakin aina varmistaa, koska tulevasta ei tiedä. Myös kotieläintilan kannattaa varmistaa tilalta myytävälle viljalle sopimukset etukäteen. Monipuolinen sopimusvalikoima Perinteiseen tapaan viljelysopimusten teko on käynnistynyt vuoden alussa. Viljelysopimuksia tehdään kaikista viljoista; myllyvehnä, ruis, suurimokaura, mallasohra, rehuvehnä, rehuohra ja rehukaura sekä valkuaiskasveista; rehuherne ja härkäpapu. Ylivieskassa ja Kouvolassa valmistetaan Benemilk-rehuja. Rehujen pääraaka-aineena on hyvälaatuinen rehuohra ja rehuvehnä. Tarvitsemme erityisesti uusia rehuvehnän- ja ohran sopimusviljelijöitä Ylivieskan ja Kouvolan rehutehtaiden hankinta-alueille. Öljykasvien haasteet jatkuvat Öljykasvien viljelyn haasteet eivät tunnu vähentyvän lainkaan. Tammikuun loppupuolelle saakka jännitettiin saako peitattua siementä käyttää tulevan kevään kylvöissä. Kyllä saa. Raisioagro tekee siis tulevallekin kaudelle rypsi ja rapsisopimuksia ja myy sopimusviljelijöille peitattua siementä. Kotimaisen valkuaisen tarve on ennallaan ja ratkaisuja kotimaisuusasteen vahvistumiseksi etsitään koko ajan. Öljykasvien viljelyn vähenemisen myötä hyvä vaihtoehto löytyy härkäpavusta, sillä sen käyttö sekä naudan että kalanrehuissa onnistuu oikein hyvin. Härkäpavulla on siis kysyntää. Suurimokauraa Nokian Myllylle Hyvälaatuiselle suurimokauralle on varma kysyntä myllyllämme. Valitse kauralajike, joka tuottaa juuri sinun pelloillasi hyvän, suurijyväisen sadon. Hometoksiinien muodostumisen minimoinniksi käytä vain peitattua, kunnostettua siementä ja pyri noudattamaan monipuolista viljelykiertoa. Vältä kauraa kauran perään. Vaikka kauramarkkina on ollut hyvin alavireinen kuluvan talven, niin suurimokauran viljelyä tarvitaan. Tavanomaisen suurimokauran lisäksi tarvitsemme lisää luomusuurimokauran sopimusviljelijöitä. Teemme sopimuksia myös muista luomuviljoista, luomuhärkäpavusta sekä luomurehuherneestä. Keskihintasopimuksella tuntuva sopimuspalkkio Usein viljan myyjä toivoo voivansa saada markkinoiden parhaan hinnan. Harvoin tämä kuitenkaan onnistuu, koska hintojen vaihtelut ovat suuria ja tulevan ennustaminen on mahdotonta. Viljakauppojen ajoittumiseen vaikuttavat myös muut tekijät kuin markkinatilanne, esimerkiksi tilanvarastokapasiteetti, kelirikko, syys- ja kevätpeltotyöt, lomat. Keskihintasopimuksia on voinut tehdä jo parin vuoden ajan. Kovin moni viljelijä ei kuitenkaan ole valinnut kyseistä sopimusta riskinhallintavälineeksi, joten olemme muuttaneet sopimusehtoja merkittävästi. Keskihintasopimuksessa toimitus voi tapahtua milloin vain hintajakson aikana ja näin hintariski pienenee, koska hinta perustuu koko jakson keskiarvoon. Keskimääräinen hinta voi ensi kuulemalta kuulostaa huonolta, vain keskimääräiseltä tai keskinkertaiselta. Vaikka hintojen vaihtelut ovat suuria, ovat suurimmat vaihtelut useimmiten kohdistuneet satokauden vaihdoksiin, kun siirrytään uuden sadon vastaanottoon tai uuteen kasvukauteen. Varsinaisena myyntikautena vaihtelut ovat huomattavasti maltillisempia. Ohessa muutama hintakäyrä viime syksyltä, joista selviää miten keskihinta sijoittui verrattuna Raisioagron päivittäin noteerattavaan perushintaan. Kun keskihintaan lisätään sopimuspalkkio, olisi keskihintasopimuksella viime syksynä saanut useimmille kasveille valtaosasta syksyä parhaan hinnan. Keskihintasopimuksessa kolme hintajaksoa Keskihintasopimuksessa on valittavana kolme hintajaksoa: I-jakso , II-jakso ja III-jakso Sopimusta tehdessä täytyy päättää, mille jaksolle sopimuksen sitoo. Keskihinta lasketaan kyseisen jakson keskiarvona päivittäin noteeratuista Raisioagron hinnoista. Koska lopullinen keskihinta selviää vasta jakson päätyttyä, tapahtuu tilitys kahdessa erässä. Ensimmäinen tilitys normaalisti 30 päivän kuluttua toimituksesta ja toinen tilitys hintajakson päättymisen jälkeen. Viljan toimitus tapahtuu valitun jakson aikana. Keskihintasopimuksen sopimuspalkkiota on nostettu nykyisestä. Sopimuspalkkio on viisi euroa/tonni ensimmäiselle ja toiselle jaksolle, ja seitsemän euroa/tonni kolmannelle jaksolle. Keskihintasopimuksen sopimuspalkkiolla varmistat, että saat aina toimitusjakson keskimääräistä hintaa paremman hinnan. Jos haluat varmistaa tämän merkittävän sopimushyödyn, ole nopea, sillä teemme keskihintasopimuksia vain rajoitetun määrän. Muista palauttaa Viljelyhalukkuuskysely mennessä! 13

14 KASVINVILJELY AGRO makasiini 1/14 LEHTILANNOITTEILLA korkeampaan satoon Täydennyslannoitus lehtien kautta on tärkeä osa kasvinravitsemusta, kun pyritään hyvään ja laadukkaaseen satoon. TEKSTI: Heikki Alastalo Lehtilannoituksen avulla kasvustoon saadaan pieniä määriä ravinteita, joten lehtilannoitus sopii täydentämään keväistä NP- KS-lannoitusta. Lehtilannoitus on nopea ja tehokas tapa poistaa ravinnepuutos. Lehtilannoituksen avulla voi tehostaa kasvin kriittisiä kehitysvaiheita, esimerkiksi valkuaisen ja öljyn muodostumista sekä kukintaa. YaraVita moneen tarpeeseen YaraVita-tuoteperheeseen kuuluu lannoitteita yksittäisten ravinnepuutosten korjaamiseen ja ravinneseoksia, jotka on räätälöity tehostamaan sadonmuodostusta eri kasveilla. Oikea ravinteiden käyttö, oikeaan aikaan sekä oikealla määrällä varmistaa laadukkaan sadon pienellä hehtaarikustannuksella. YaraVita Gramitrel on moniravinteinen hivenravinneliuos, joka on räätälöity varta vasten viljojen hivenravinnepuutoksiin, mutta sitä voidaan käyttää myös nurmen kasvun edistämiseen. Liuos sisältää kaikkia tärkeimpiä hiveniä ja tehoaa nopeasti. Gramitrel voidaan sekoittaa useimpien Raisioagron myynnissä olevien kasvinsuojeluaineiden, kuten Classicin, Ariane S:n, Swipen ja Prolinen kanssa. Tuotteen sateenkestävyys on myös hyvä. MantracPro puolestaan on markkinoiden väkevin mangaanilannoite. Sen imeytyminen kasviin on erittäin nopeaa ja vaikutusaika on pitkä. MantracPro soveltuu erilaisiin kasvinsuojeluaineohjelmiin, jolloin vältytään useilta ruiskutuskerroilta ja säästetään näin aikaa ja rahaa. YaraVita-lehtilannoitteiden sekoitettavuuden eri kasvinsuojeluaineiden kanssa voi selvittää nettipalvelusta: YaraVita-lehtilannoitteilla korjaat yksittäiset ravinnepuutokset kasvukauden aikana. YaraVita -sarjan monipuolisilla tuotteilla pystyt tekemään eri kasveille oikea-aikaisen täsmäkäsittelyn. Yara Megalab kasvianalyysi Yara Megalab kasvianalyysin avulla voi tarkentaa lannoituksen satopotentiaalin mukaiseksi ja selvittää kasvuston piilevät ravinnepuutteet. Kasvianalyysin hyödyt: lisälannoituksen tarkentaminen, oikean tuotteen valitseminen piilevien ravinnepuutosten havaitseminen sadon maksimointi liiallisen lannoituksen välttäminen kustannussäästö seuraavan vuoden lannoituksen suunnittelu ravinnepuutoksiin varautuminen Yara Megalab -kasvianalyysipaketteja ja lisätietoa saat Raisioagrosta tai tilaamalla 10 kappaleen erissä 14

15 Peruskaurasta elintarvikekauraksi Meille perinteinen ruoan raaka-aine, kaura, on terveellisempää kuin moni muodikkaampi superfood. TEKSTI JA KUVA: Jaakko Laurinen Euroopan ruokaturvallisuusvirasto EFSA arvioi tiukalla seulalla minkälaisia terveysväitteitä elintarvikkeista voi esittää. Harva tuote tai raaka-aine saa käyttää terveysväitteitä ensinkään, mutta kauralla niitä on käytettävissä peräti kolme. Tästä ja monesta muustakin syystä elintarvikekauralle on myös kysyntää, jopa kasvamassa määrin. Viljan hintataso on tällä hetkellä alavireinen ja vuoden takaiseen verrattuna se toki tuntuu erityisen huonolta. Myös kauran hinta on koettu alhaiseksi. Myllykaura on kuitenkin pärjännyt hintataulukossa kohtuullisen hyvin. Suurimokauran hinta ylittää suurimmassa osassa Suomea rehuohran hinnan. Kauran viljelykustannukset ovat monessa kohdassa ohraa matalammat, vehnästä puhumattakaan: siemenmäärä ja sitä kautta siemenkustannus on 20 prosenttia matalampi, tautitorjunnan tarve on vähäisempi ja usein myös kuivauksesta selviää vähemmällä. Satotasossa kaura ei jää ainakaan muita viljoja huonommaksi. Viljelykierrossa kaura katkaisee kasvitautien kiertoa suhteessa muihin viljoihin. Kun viljelee kauraa nimenomaan elintarvikekauraksi, mukaan tulee rehukauraan verrattuna vain CCC:n käyttökielto. Lisää kauranviljelystä voi lukea vaikkapa vilja-alan yhteistyöryhmän uudesta Kauranviljelijän huoneentaulusta, jonka löydät osoitteesta Suurimokauralla on kysyntää! Kasvinsuojelusuunnitelma TEKSTI: Jaakko Laurinen Raisioagron AgroVisuksikin kutsutun kasvinsuojelusuunnitelman on jo saanut joukko viljelijöitä kasvinsuojeluainetarjouksen kyytipoikana. Kun pohjatietona ovat eri kasvien hehtaarimäärät ja mahdolliset erityisongelmat, asiakkuusvastaava pystyy tekemään tankkiseokset ja hehtaarikäytöt kasveittain sisältävän kasvinsuojelusuunnitelman. Viljelijä Matti Valkama Valkeakoskelta ehti ensimmäisten joukossa tutustumaan AgroVisuun. Suunnitelma tulee helpottamaan mukaan ruiskutustraktoriin toimintaa kun ruiskutustyöt muutaman kuukauden päästä alkavat. Se on tarkoitus printata mukaan ruiskutustraktoriin, Valkama kommentoi. AgroVisu helpottaa ruiskutustyötä Valkaman mukaan AgroVisusta haetaan paitsi tukea ruiskutustyöhön myös IPM-vaatimusten täyttämiseen. Lohkokirjanpito toki tarvitaan myös, mutta tälläkin on oma käyttönsä. Suunnitelma on riittävän yksinkertainen työohjeeksi, eli siinä ei ole liikaa tavaraa mukana. Parannusehdotuksiakin Valkamalta löytyy: AgroVisusta voisi olla sopimusviljelijöille omakin versio, jota voisi itse pyörittää. Tämäkin vaihe voi tulla, mutta ensin ohjelmasta haetaan lisää kokemusta. Mukaan tulevat myös peruslannoitteet lehtilannoitteiden ohelle sekä siemenet. Näin tuloste käy jo täysimittaisesta tuotantopanosten hankintasuunnitelmasta. 15

16 KASVINVILJELY AGRO makasiini 1/14 Raisioagron kasvinsuojeluaineilla puhdas ja terve kasvusto Raisioagrolla on laaja valikoima kasvinsuojeluaineita, jotka mahdollistavat laadukkaan ja korkean sadon tuottamisen. Meiltä löydät varmasti itsellesi sopivat tuotteet niin viljoille, öljykasveille kuin nurmillekin. TEKSTI: Heikki Alastalo Tutustu tuotteisiin verkkokaupassa kauppa.raisioagro.com CantorMegaPack - tehoratkaisu kevätviljoille ja apilattomalle suojaviljalle CantorMegapack on laajatehoinen ja riittoisa kasvinsuojelupaketti, jolla ehkäiset gramma-aineiden resistenssiriskiä ja nujerrat kaikki tärkeimmät siemenrikkakasvit myös viileissä olosuhteissa. Tuotteella ei ole pohjavesi, olki- tai peräkkäiskäytön rajoituksia, ja sillä on erityisen pitkä käyttöaika: 2-letiasteelta korrenkasvun alkuun. Yhdellä paketilla saat ruiskutettua 12,5-15 hehtaaria. Tämä paketti sopii kaikille tiloille ja on saatavilla vain Raisioagrosta. Paketti sisältää: Classic Premium SX 150 g sekä Cantor 2 x 3 l ARIANE S TUKKUPAKKAUS SWIPE HUKKAKAURA KURIIN SONIS VARMISTA SADON LAATU Suositun rikkakasviaineen saa nyt entistä edullisempaan tukkupakkaushintaan. Tukkupakkaus riittää (4 x 5 l) yleisimmällä käyttömäärällä (2 l/ha) kymmenen hehtaarin rikkatorjuntaan. Ariane S on kolmen toisiaan täydentävän tehoaineen seos, joka normaalien rikkakasvien lisäksi antaa pitkäkestoisen tehon myös hankalasti torjuttaviin valvattiin ja ohdakkeeseen. Swipe on antaa erinomaisen tehon hukkakauran torjuntaan, lisäksi se on hellävarainen viljelykasveille ja sillä on joustava käyttöaika. Swipea voi käyttää ohralle, vehnälle, rukiille ja ruisvehnälle. Sen tehoaine pinoksadeeni on tuttu markkinoilla olevasta Axialista. Hukkakauran lisäksi Swipe tehoaa useimpiin hankaliin rikkakasveihin, kuten luohoon, raiheinään ja rikkapuntarpäähän. Kasvunsäädekäsittelyllä voi olla ratkaiseva merkitys kasvuston lopputulokselle. Kasvunsääde Sonis vastaa ominaisuuksiltaan Moddus M:ää ja sitä voidaan käyttää viljoille, timoteille sekä nurminadan siemenviljelyksille. Sonis on aine, joka vahvistaa kortta, rajoittaa kasvin pituuskasvua ja vahvistaa juurten kasvua kaikki yhdessä paketissa. Tuote on sallittu pohjavesialueilla! 16

17 Siemenvalikoima on nyt parhaimmillaan - kysy tuotteista omalta asiakkuusvastaavaltasi tai klikkaa verkkokauppaan! Uusilla lajikkeilla UUTEEN KAUTEEN TEKSTI: Mikko Koski Kylvösuunnitelmien teko alkaa olla käsillä. Oman siemenen käyttö on varmasti edullisempaa kuin ostosiemenen - lyhyen aikavälin tarkastelulla. Oman siemenen sadontuottokyky taantuu aikojen saatossa, siemenessä olevat taudit lisääntyvät ja aiheuttavat merkittäviä tautitorjuntakustannuksia ja sadon menetyksiä. Viime vuoden kuivasta kesästä ja suotuisista korjuuolosuhteista huolimatta erityisesti kauroilla on havaittu itämisongelmia. Punahomeet ja virusperäiset taudit alentavat siemenen itävyyttä ja sadontuottokykyä. Tarkista siis hyvissä ajoin siemenerien itävyystarmo. Uusia lajikkeita tulee kovalla vauhdilla markkinoille. Ohrilla monitahoiset lajikkeet ovat ajaneet jopa kaksitahoisten ohrien ohitse satoisuudessa. Myös jyvän koko on noussut kaksitahoisten lajikumppaneiden tasolle. Me Raisioagrossa valitsemme huolella lajikkeet, joita myymme asiakkaillemme. Tutustu siemenvalikoimaamme lajikeominaisuuksineen netissä: Suosittelemme kevään kylvöille: Wolmari BOR - Huippu-uutuus monitahoisiin ohriin! Aikainen lajike, jossa yhdistyy poikkeuksellisella tavalla satoisuus ja lujakortisuus. Erittäin taudinkestävä, erityisesti verkkolaikkua vastaan. Soveltuu koko ohran viljelyalueelle, mutta erityisesti pohjoiseen ylivoimainen ykkönen. Fairytale - Huippusatoisa ja markkinoiden taudinkestävin mallasohralajike. Kasvuaika keskimyöhäinen. Valkuaispitoisuus alhainen. Voimakas pensomaan. Fairytale soveltuu korkean sadon vuoksi mallasohra- ja tärkkelysohrakäytön lisäksi erinomaisesti rehuohraksi. Hyvä valinta Etelä-Suomen ja Pohjanmaan sikatiloille. Flocke BOR - Loistavaa myllylaatua tuottava suurimokaurauutuus. Valtteja ovat kasvuaikaryhmänsä korkein hehtolitrapaino, iso jyvä ja ohut kuori. Satoisuudessaankin yltää aivan kaurojen kärkeen. Vyöhykkeille I - III. Vain Raisioagrosta! Mirella BOR - Erinomainen uutuuslajike suurimokauratuotantoon: ohutkuorinen, suhteellisen alhainen rasvapitoisuus ja hyvä betaglukaanipitoisuus. Belindan satotaso 2 päivää lyhyemmällä kasvuajalla. Lujakortisena ja satoisana lajikkeena erinomainen vaihtoehto myöhäisemmän kauran tuotantoon vyöhykkeille I III sekä multaville että kivennäismaille. Anniina BOR - Kun haluat aikaisuutta ja viljelyvarmuutta vehnän viljelyyn. Erittäin korkea valkuaispitoisuus, mutta kasvuaikaan nähden myös hyvä sadontuottokyky. Rehuvehnän viljelyyn, mutta onnistuu myös leipävehnänä. Koko vehnän viljelyalueelle. Marble BOR - Mainio laatuvehnä Etelä-Suomeen. Kasvuaikaluokkansa satoisimpia vehniä, menestyy hyvin eri maalajeilla. Hehtolitrapaino ja jyväkoko ovat korkeita. Nurmisiemeniä on laaja valikoima suojakaistoja tai viherkesantoa varten. Kysy lisää siemenistä asiakkuusvastaaviltasi. 17

18 NAUTA AGRO makasiini 1/14 MAIDONTUOTANTO KUVA: Eila Mehtonen Meijerien vastaanottama maitomäärä kasvoi noin 1,5 prosenttia viime vuonna. Tuotettu maitomäärä kääntyi kasvuun keväällä laidunkauden alettua, ja kasvu jatkui suhteellisen hyvälaatuisen säilörehusadon myötä vuoden loppuun. Joulukuussa tuotanto kasvoi yli neljä prosenttia, joten kokonaistuotannon odotetaan kasvavan ainakin vielä alkuvuoden ajan. Kokonaistuotannon kasvu johtui pääosin keskituotoksen noususta. Tuotokset nousivat lähes puolitoista prosenttia, kun taas kahtena edellisenä vuonna nousua ei juuri ollut. Loppuvuonna lisäksi lypsylehmien kokonaismäärä kääntyi kasvuun. Tunnusluvut puhuvat puolestaan Joulukuussa 2013 lypsylehmiä oli noin enemmän kuin vuosi sitten. Edellisen kerran lehmien määrä on yltänyt tämänsuuruiseen kasvuun 1990-luvun puolivälissä. Maitotilalla oli keskimäärin 32 lehmää. Keskilehmäluku nousi vuoden aikana kahdella lehmällä. Maidontuotannosta luopui viime vuonna vajaat 500 tilaa. Tämä on viidenneksen vähemmän kuin vuonna Joulukuussa 2013 maidontuotantoa harjoitti noin tilaa. E-luokan normimaidon hinta nousi marraskuussa 2013 keskimäärin 45,09 senttiin litralta eli yhdeksän prosenttia verrattuna vuoden 2012 vastaavaan ajankohtaan. Suomessa osuustoiminnallinen jalostusrakenne ja lisäarvotuotteiden suuri määrä ovat perinteisesti pitäneet myös tuottajahinnan kohtuullisella tasolla. Luonnollisesti kuitenkin myös EU-markkinoiden ja maailmanmarkkinoiden tilanteet heijastuvat meillekin - tosin usein pienellä viiveellä ja hieman maltillisempina. Maitotuotteiden kulutus kasvaa edelleen. Tammi-marraskuussa 2013 kulutus kasvoi yli prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna rahkojen, raejuuston ja muiden tuorejuustojen vetäminä. Hyvän markkinatilanteen on ennustettu jatkuvan ainakin ensi kesään asti. Vuoden 2015 tukipolitiikan muutokset Vuonna 2014 viljelijätukijärjestelmät säilyvät pääosin ennallaan. CAP2020 uudistuksen lopullisia ratkaisuja hiotaan kuluvan vuoden aikana ja muutokset tulevat voimaan Myös maitokiintiöitä ja maidon kansallisia tukia koskevat muutokset tulevat voimaan ensi vuonna. Maitokiintiöjärjestelmä päättyy koko EU:n alueella Kiintiöjärjestelmä itsessään ei nykyiselläänkään rajoita meillä tuotantoa, sillä ylitysmaksun uhkaa ei Suomes- 18

19 hyvässä kasvussa Vuosi 2013 oli maidontuotannon kannalta hyvä. Maitotuotteiden vahva markkinatilanne piti tilityshinnan korkeana. Maidontuotanto kääntyi kasvuun ja luopuneita tiloja oli viime vuonna vähemmän kuin edellisenä vuotena. sa ole. Meillä kiintiöt ovat säilyttäneet arvonsa, koska niihin on sidottu kansallinen tuotantotuki sekä aikaisemmin investointituki. Kolmenkymmenen vuoden aikana maitokiintiöistä on muodostunut maitotiloille omaisuuserä, jolla on vaikutusta tilojen nettovarallisuuteen ja vakuuksiin. Etelä-Suomen kansallinen tuotantotuki muuttuu CAP-tuen alaiseksi lypsylehmäpalkkioksi. ABalueen lopullinen tukitaso ei ole vielä selvillä, joten lopullista euromääräistä vaikutusta on vaikea arvioida. Tilakohtaisesti tuen maksuperusteen muuttuminen kansallisesta tuesta CAP-tueksi saattaa olla merkityksellisempää. Tähän asti kuukausittain maksettu tuki on muuttumassa kaksi kertaa vuodessa maksettavaksi, joten tilakohtaiseen maksuvalmiuteen sillä tällä on varmastikin vaikutusta. Lisäksi CAP-tukien mukaiset valvonnat ulottuvat nyt myös maidon tukeen. Uusia haasteita C-tukialueilla Joulukuussa 2013 ministeriö teki yksipuolisen päätöksen, jonka mukaan kiintiöjärjestelmän päättymisen jälkeen Pohjois-Suomen kansallinen tuotantotuki maksetaan litratukena kaikille tuotetuille litroille. Tällä het- kellä tuki maksetaan täysimääräisenä kiintiön sisällä tuotetuille litroille ja tiettynä, vuosittain päätettävänä prosenttiosuutena kiintiön ylittäville litroille. Uudessa järjestelmässä huolta aiheuttaa se, ettei siinä ole elementtiä, jonka avulla pohjoisen tuen rajoitteen noudattamista seurataan. Kaikille tuotetuille litroille maksettavan tuen myötä tuotanto voi kasvaa C-tukialueilla siinä määrin, että pohjoisen tuen rajoite tullaan ylittämään jatkuvasti. Tämä johtaa tuen leikkautumiseen. Pahimmillaan tilanne saattaa johtaa jopa siihen, että EU-komission virkamiehet kyseenalaistavat koko tuen tarpeellisuuden. Vaikka haasteita riittää niin tukipolitiikassa kuin muillakin maidontuotannon osa-alueilla, ne on tehty voitettaviksi. Vuonna 2013 lypsykarjatilojen investointeja koskevia tukihakemuksia jätettiin lähes kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna, joten tuotannon kehittämiseen uskotaan vahvasti. Suomalaiset maitotilalliset tuottavat laadukasta ja puhdasta maitoa ja suomalainen kuluttaja arvostaa kotimaista tuotetta. Perusedellytykset ovat siis kunnossa. Leena Lamminen Maitoasiamies Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry 19

20 NAUTA AGRO makasiini 1/14 Benemilk-tuotantoseurannassa EKM-tuotos kasvoi kaksi kiloa Meijeriin toimitetussa kuukausittaisessa maitomäärässä on usein suurtakin vaihtelua. Tilatasolla maitomäärään vaikuttaa erityisesti lypsykauden vaihe, paljonko on umpeen menijöitä tai poikineita. Ensikoiden osuus, säilörehun laatu ja olosuhteiden muutos näkyvät myös tankin maitomäärissä, vaikka eläinmäärä ja väkirehuruokinta olisi ennallaan. Benemilk-käyttäjien tuotantoseurannassa energiakorjattu maitotuotos nousi keskimäärin kaksi kiloa. TEKSTI: Merja Holma Lehmämäärän kasvaessa ja poikimisten jakautuessa tasaisesti kuukausittaisen maitomäärän vaihtelu tasoittuu. Tilatasolla on kuitenkin useita muuttuvia tekijöitä, jotka näkyvät tankkimaidon määrässä myös Benemilk-tiloilla. Ensikoiden määrän kasvu alentaa keskituotosta Suomalaislehmät poikivat keskimäärin alle 2,3 kertaa. Navetoissamme tuottaa varsin nuori lehmäaines. Useampi kuin joka kolmas lypsävä on ensikko. Jos lehmämme kestäisivät karjassa pidempään, keskituotos nousisi nopeasti. ProAgrian tuotosseurannan mukaan toisen kerran poikivat lehmät tuottavat yli kiloa enemmän kuin ensikot. Viidesti poikineet lehmät heruvat jo yli kiloa enemmän kuin ensikot. Kun karjassa hyvä vanha lehmä joudutaan poistamaan ja tilalle tulee ensikko, näkyy tämä myös maitomäärissä. Oleellista olisikin saada ensikot tiineeksi, jotta ne pysyisivät karjassa pidempään. Ensikoiden energian saantiin kannattaa panostaa. Etenkin pihatossa ensikot jäävät helposti haastajan asemaan. Lypsykauden alussa lehmä on tehokas Poikimisen jälkeen, tuotoksen noustessa lehmä on tehokkaimmillaan. Maitoa voi herua jopa 2,5 kiloa syötyä rehun kuiva-ainekiloa kohden. Näin korkea tehokkuusluku kertoo, että lehmä laihtuu liikaa. Ruokinnan laadusta ei kannata tinkiä, sillä lehmä maksaa 4-6 kuukaudessa poikimisesta takaisin kalliimmatkin rehut. Lypsykauden alun parantunut energiatase helpottaa tiinehtymistä. Tuotantokauden edetessä mai- 20

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto

Lisätiedot

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään

Lisätiedot

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv ivä johdatus päivp ivän n aiheisiin Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi (Markkinoiden osalta tilanne/näkemys 8.2.2012, joka voi muuttua) Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä.

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014 Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 1 Maailman viljatase 2013/14 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14* Milj. tonnia Tuotanto 1751 1851 1790 1946 Kulutus 1784 1855

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin viljaseminaari 24.3.2014, Nastola Myllyviljakatsaus Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin viljaseminaari 24.3.2014, Nastola Myllyviljakatsaus Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin viljaseminaari 24.3.2014, Nastola Myllyviljakatsaus Tero Hirvi, 1 24.3.2014 Viljan tuotanto ja kulutus kasvussa Maailman tuotanto, kulutus ja varastot, kaikki viljat (Lähde:

Lisätiedot

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS Satoennuste 0 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Satoennuste 0 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla

Ajankohtaista viljamarkkinoilla Ajankohtaista viljamarkkinoilla 4.3.2011 Jukka Heinonen Hankkija-Maatalous Oy Kasvinviljely, Länsi-Suomi Viljamarkkinoista Suomen viljamarkkinat osana maailmanmarkkinaa Kysynnän ja tarjonnan vaihtelut

Lisätiedot

Proline- uuden sukupolven triatsoli

Proline- uuden sukupolven triatsoli Proline- uuden sukupolven triatsoli Markkinoiden tehokkain triatsoli viljojen, rypsin ja rapsin tautitorjuntaan Erittäin laajatehoinen Pitkäkestoinen teho yksin käytettynä Joustava ajoituksen ja seospartnereiden

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy

Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy Sopimuskausi 2013 Sopimuskausi 2013 Sopimuskasvivalikoima ennallaan - Myllyvehnä, ruis,

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 6.4.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli n. 1,576

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta

Lisätiedot

Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa. Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä

Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa. Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Kansainvälinen markkina Viljamarkkinat korkealla tasolla Viljan markkinahinnat ovat tänään historiallisesti korkealla

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275) Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 2.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=4 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT 2015 Toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Kaistoilla uusimmat lajikkeet Kaistoilla järjestetään pellonpiennartilaisuuksia, joihin osaa ottamalla pääsee

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Kasvuohjelma 2015. Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto. Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti

Kasvuohjelma 2015. Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto. Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti Kasvuohjelma 2015 Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti Tyypillinen gramma-aine vaalennus oraassa 2 Laikut 2-tahoisessa ohrassa 3 Laikut 2-tahoisissa ohrissa

Lisätiedot

Rehuopas. isompi maitotili

Rehuopas. isompi maitotili Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla

Lisätiedot

5.10.2013. Ekoviljan laatu. Minna Oravuo 5.10.2013 Villa Lande, Kemiö. Raisio Oyj Yritysesittely

5.10.2013. Ekoviljan laatu. Minna Oravuo 5.10.2013 Villa Lande, Kemiö. Raisio Oyj Yritysesittely Ekoviljan laatu Villa Lande, Kemiö Raisio Oyj Yritysesittely Elokuu 2013 1 Raisio-konserni Toimintaa 9 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 15 paikkakunnalla 4 maassa Henkilöstön määrä noin 1900, josta

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljamarkkinatilanne Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljakauppa Hankkija Oy:ssä Kesän 2014 viljan myyntimäärät olivat todella suuria Syksyn 2014 sato määrällisesti hyvä Rehuvehnää paljon vielä myymättä Toimitus

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Raision sopimusviljely

Raision sopimusviljely Raision sopimusviljely Hankintajohtaja Jukka Hollo Raisio-konserni OSTOT JA LOGISTIIKKA 17.2.2008 sivu 1 Viljelijät perustivat Raision viljan markkinointikanavaksi 1939 17.2.2008 sivu 2 1 Raision viljan

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit

Lisätiedot

ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly

ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 28.1.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli n. 1,648 miljardia euroa Konserniin kuuluu

Lisätiedot

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely on ostajan ja viljelijän välinen kumppanuussuhde, jolla tuotantoa ohjataan kysyntälähtöisempään

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa Jarkko Niemi MTT taloustutkimus OMAVARA-hankkeen loppuseminaari, Raisio 19.3.2013 Valkuaisrehumarkkinat Kotimaisen valkuaisen rehukäyttö ja sen

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference Mallasohrakatsaus Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012 Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy Viking Malt 2012 340 000 tn kapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.

Lisätiedot

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen 1 Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen Kemira GrowHow typpilaukut ovat tilalla tehtäviin typpi-, ph- ja johtokykymittauksiin suunniteltuja mittauspaketteja. Mittaaminen ei vaadi erityisosaamista, vaan

Lisätiedot

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Totta vai ei? Isojen satojen tuottaminen on kallista Ei ne rahat laskemalla lisäänny Teit mitä tahansa, säät

Lisätiedot

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Tulokehitys karannut maatiloilta 1400 1200 Maataloustulo (Milj. ) Tulo/tila ( /vuosi) Yleinen ansiotaso ( /vuosi) 40 000 35 000

Lisätiedot

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE Agrimarket, viljaseminaari Salo, Somero, Kemiö Boreal / Satu Pura AGRIMARKETIN LAJIKEVALIKOIMA UUDISTUU Kevätvehnät: Wanamo BOR KWS Scirocco Kaurat: Steinar BOR Iiris BOR

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljelyn kannattavuus? Mihin viljelijä voi itse vaikuttaa Minkä kuntoisia lohkoja viljelee Mitä viljelee ja millä panoksilla Mihin aikaan hankkii tuotantopanokset

Lisätiedot

Viljatutkimus 10/2007

Viljatutkimus 10/2007 Viljatutkimus 10/2007 Tutkimus toteutettiin sähköisenä web-kyselynä koko maassa 9.10-28.10.2007 välisenä aikana Farmit Website Oy:n toimesta yhteistyössä Innolink Research Oy:n kanssa. Toimeksiantaja oli

Lisätiedot

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi

Lisätiedot

Kasvinsuojelu 2011. Katri Haavikko p. 050 555 4693

Kasvinsuojelu 2011. Katri Haavikko p. 050 555 4693 Kasvinsuojelu 2011 Katri Haavikko p. 050 555 4693 Esitykseni sisältö tänään Lahdessa R E S I S T E S S I Rypsin ajankohtaiset Uutuustuote viljan rikkakasvien torjuntaan: Logran Plus Oxitril Päivitystä

Lisätiedot

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Valtakunnallinen siemen- ja viljantuotantoseminaari Varsinais-Suomen kylvösiemenyhdistys Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Minna Oravuo, vilja-asiamies, MTK EU:n viljamarkkinat

Lisätiedot

Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly

Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 9.7.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna

Lisätiedot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta

Lisätiedot

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Rikkakasvit laskevat satotasoa, koska ne vievät tilaa varsinaiselta viljelykasvilta. Esimerkiksi voikukalla on rehevä kasvusto ja se varjostaa hyötykasveja

Lisätiedot

Ajankohtaista vilja- ja siemenmarkkinoilta

Ajankohtaista vilja- ja siemenmarkkinoilta Ajankohtaista vilja- ja siemenmarkkinoilta Kimmo Pusa 5.2.2008 ISO-VILJA -sopimusperhe Ammattitaitoisen viljantuottajan työkalut ISO-VILJA LAATU- JA VILJELYSOPIMUS Täydellisesti tilan lohkolta teollisuuteen

Lisätiedot

Laatuviljaseminaari. Mallasohran markkinanäkymät ja tuotanto kasvukaudella 2009/10. Minna Oravuo, Viking Malt Oy

Laatuviljaseminaari. Mallasohran markkinanäkymät ja tuotanto kasvukaudella 2009/10. Minna Oravuo, Viking Malt Oy Laatuviljaseminaari Mallasohran markkinanäkymät ja tuotanto kasvukaudella 2009/10 Minna Oravuo, Viking Malt Oy Polttimo Oy, Viking Malt ja Senson Huippuvuosi 2008 Haasteellinen vuosi 2009 Mallasohra Mallas

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Rypsin viljely riskeistä ja kannattavuudesta. Pellervo Kässi

Rypsin viljely riskeistä ja kannattavuudesta. Pellervo Kässi Rypsin viljely riskeistä ja kannattavuudesta Pellervo Kässi Riski rypsin ja viljan viljelyssä Keväällä sidotaan panoksia maahan epävarmuudessa tulevan kesän sääoloista: Siemenet Lannoitteet Työ Sadon varmistamiseksi

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Missä mennään viljamarkkinoilla

Missä mennään viljamarkkinoilla Missä mennään viljamarkkinoilla Somero 12.2.2014 Tarmo Kajander Hankkija Vilja- ja raaka-aineryhmä Valkuaisen ja viljan hinnat nousevia HINTAVAIHTELU KASVANUT ja JATKUU Sato 2013/2014: Maailman viljatase

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti

Lisätiedot