ENERGIAPUUN JA AINES- PUUN SAMANAIKAINEN KASVATUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENERGIAPUUN JA AINES- PUUN SAMANAIKAINEN KASVATUS"

Transkriptio

1 PEKKA SEPPÄLÄ ENERGIAPUUN JA AINES- PUUN SAMANAIKAINEN KASVATUS Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Toukokuu 2006

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä Pekka Seppälä Koulutusohjelma ja suuntautuminen Metsätalouden koulutusohjelma Metsätalous Nimeke Energiapuun ja ainespuun samanaikainen kasvattaminen Tiivistelmä Metsäenergian ja biopolttoaineiden käyttö on lisääntynyt vuosi vuodelta. Öljyn kallistuminen sekä Kioton ilmastosopimus auttavat lisäämään metsähakkeen käyttöä. Lisäksi valtio on asettanut tavoitteeksi käyttää viisi miljoonaa kiintokuutiota metsähaketta energiantuottamiseen vuoteen 2010 mennessä. Puupolttoaineiden ja erityisesti metsähakkeen raju kysynnänkasvu on muokannut suomalaista metsäteollisuutta. Energiapuunkorjaamiseen käytettävä kalusto on kehittynyt vuosien saatossa ja nykyiset korjuukoneet toimivat moitteettomasti metsissä. Uudet koneet ja korjuumenetelmät mahdollistavat metsien entistä tehokkaamman käytön. Energiapuun hyvän kysynnänvuoksi on alettu miettiä uusia metsänkasvatusmalleja erityisesti energiapuuntuottamiseen. Energiapuuharvennus on toimenpide, joka tehdään metsään taimikonhoidon ja ensiharvennuksen välissä. Energiapuuharvennus ei korvaa ensiharvennusta vaan on oma metsänkäsittely toimenpide. Tutkimuksessa selvitetään tuotoseroja energiapuuharvennutukseen tähtäävän ja perinteisen metsänhoitosuositustenmukaisesti tehdyn taimikonhoidon välillä. Koealoja perustettiin lehtomaisen ja tuoreenkankaan kasvupaikoille ja niiden kehittymistä seurataan energiapuukorjuuseen saakka. Lisäksi tutkimukseen saatiin tuloksia koealoista, jotka oli perattu välisenä aikana. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi sopiva ajankohta energiapuuharvennukselle ja kuinka paljon puiden tiukassa kasvattaminen vaikuttaa metsän kiertoaikaan ja kertyvään aines- ja kokopuumäärään. Käsittelyn ajankohdat ja puumäärät simuloitiin Metsäntutkimuslaitoksen Windows-pohjaisella Motti-metsikkösimulaattorilla Vantaan tutkimuskeskuksessa. Asiasanat Taimikonperkaus, energiapuuharvennus Sivumäärä Kieli URN Suomi URN:NBN:fi:mamk:opinn s.+ 2 s. liitteitä Huomautus Ohjaavan opettajan nimi Timo-Antero Leinonen Opinnäytetyön toimeksiantaja UPM-Kymmene Metsä

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis 15.May.2006 Author Pekka Seppälä Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Degree Programme in Forestry Forestry The concurrent growing of pulp wood and energy wood Abstract The use of energy wood and biofuel has gained more importance every year. The rise in the price of petroleum oil and the Kyoto Protocol makeit easier to use forest chips The Finnish Government has set as a goal to increase the usage of forest chips to 5 million m³ by the year Finnish wood industry has been changed by the great demand for wooden fuel, especially the forest chip. Harvesting machines have been evolved and nowadays they work in forest without complaints. New machines and harvesting methods are making the more effective use of forest possible. Because of the rising demand of energy wood, the development of new models in forest growing has been started. The harvesting of energy wood will be done between clearing and the first thinning. It is the first step of forestry, and will not replace the first thinning. The purpose of this research was to find out the distinctions in productivity between energy wood thinning and the standard method. The sample plots were founded on different sites, two comparable areas on each site, and the development will be followed until the energy wood logging. The purpose was also to find the best time for energy wood thinning. The information on wood processing and quantities were simulated by the Windows based Motti program in the Finnish Forest Research Institute in Vantaa. Subject headings Clearing of sapling stand, energy wood thinning Pages Language URN 41 p. + app. 2 p. Finnish URN:NBN:fi:mamk:opinn Remarks Tutor Timo-Antero Leinonen Employer of the bachelor's thesis UPM-Kymmene Metsä

4 SISÄLTÖ KUVAILULEHDET 1 JOHDANTO TAIMIKONHOIDON PERIAATTEET Tavoitteet Taimikon varhaisperkaus Taimikon perkaus Yleistä taimikon perkauksesta Männyntaimikon perkaus Kuusentaimikon perkaus Koivuntaimikon perkaus Energiapuuperkaus Taimikonperkauksen kustannukset Taimikonperkauksen kehittämistarpeet tänäpäivänä ENERGIAPUU Energia- ja ainespuun rajat Energiapuuharvennus AINEISTON KERÄÄMINEN TULOKSET Metsurityön tuottavuus Koeala Koeala Koeala Koeala Koeala Koeala Koeala Koeala Koeala

5 Koeala Koeala Koeala Koealojen 1-12 yhteenveto Perkauksen ajankohdan määräytyminen Vanhojen koealojen tulokset Vanhojen koealojen historiaa Haukkasalon koealojen tulokset Koiviston koealan tulokset Savilahden koealan tulokset Yhteenveto vanhojen koealojen tuloksista Mäntyharjun koealan tulokset Simulointitulokset POHDINTA...36 LÄHTEET...40 LIITTEET...42

6 1 1 JOHDANTO Öljyn hinnan jatkuva nouseminen, Kioton ilmastosopimus, energiapuun kysynnän nopea kasvu, sekä kohonneet metsänhoidon kustannukset ovat johtaneet tämän tutkimuksen tekemiseen. Valtion tavoitteena on lisätä metsähakkeen käyttöä siten, että vuonna 2010 sitä käytettäisiin jo viisi milj. m³ vuodessa (Fredriksson 2002, 485 ). Ei ole tarkoituksenmukaista, että tämä energiapuumäärä kerättäisiin pelkästään avohakkuualojen kannoista ja risuista, sillä nuoret metsät tarjoavat potentiaalisen energiapuuvaraston käytettäväksemme. Näiden varastojen hyödyntämisen ainoana ongelmana ovat kalliit korjuukustannukset. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten korjuuta voitaisiin nopeuttaa ja helpottaa ja näin alentaa korjuukustannuksia. Kustannusten aleneminen loisi edellytyksen nuorten metsien energiapuuvarastojen tehokkaammalle käytölle. Tutkimuksen yksi tarkoitus oli tutkia kahta keskenään erilaista taimikonhoitomenetelmää ja verrata niiden välisiä kustannuseroja. Tutkimuksessa kaksi metsuria perkasi kuusi koealaa Tapion taimikonhoito oppaan ohjeiden mukaisesti ja kuusi koealaa UPM:n energiapuunkorjuuseen tähtäävän taimikonhoidon ohjeiden mukaisesti, jolloin jäljelle jäävä runkoluku on noin runkoa/ha. Vanhojen koealojen avulla selvitettiin, kuinka puusto kasvaa käytettäessä tiheämpää energiapuun kasvatusmallia. Apuna tutkimuksessa käytettiin myös Metlan Vantaan tutkimuskeskuksen Motti - metsikkösimulaattoria. Simulaattorilla saatuja tuloksia verrattiin vanhojen koealojen tuloksiin ja tehtiin niistä päätelmiä. Simulaattorilla pystyttiin selvittämään aines ja energiapuukertymät koko metsän kiertoajalle. Myös energiapuun korjuuajankohdat ja muiden hakkuiden ajankohdat oli mahdollista selvittää. Saaduista tuloksista tehtiin seuraavat johtopäätökset: Itse energiapuuperkaus ei vähennä merkittävästi metsänhoidon kustannuksia. Mahdollinen säästö syntyy siinä, jos perkauskerrat vähenevät kahdesta yhteen. Suurempaa osaa kustannusten säästössä näyttelee oikean perkausajankohdan valitseminen, sillä kustannuksen nousevat rajusti runkokoon kasvaessa. Muutaman vuoden viive perkaamisessa saattaa nostaa kustannuksia % (Harstela 2004).

7 2.Itse kiinnostuin energiapuun ja ainespuun samanaikaisesta kasvattamisesta noin kymmenen vuotta sitten, kun huomasin, että taimikoissa voi kasvattaa polttopuita kuusten päällä niiden kasvun juuri häiriytymättä. Kun sitten UPM:ltä tiedusteltiin halukkuuttani suorittaa tämä kyseinen tutkimus, alkoi opinnäytetyöni tekeminen. 2 TAIMIKONHOIDON PERIAATTEET 2.1 Tavoitteet Taimikonhoidon tärkein tavoite on turvata kasvupaikalle sopivien puulajien kasvaminen ja laatukehitys. Vesakon uhkaamat ja ylitiheät taimikot on perattava, koska muutoin taimikoiden kehitysvauhti taantuu. Perkauksella pystytään korjaamaan taimikon vääristyneet puulajisuhteet ja ohjaamaan puuston kasvu oikeaan suuntaan. (Taimikon perkaus, uudistusalan raivaus 1999, 5; Kariniemi 2003, 44.) Oikea-aikaisella taimikonhoidolla puut pystytään pitämään elinvoimaisina ja niiden kasvuvauhti normaalina. Taimikon hoidolla vaikutetaan ratkaisevasti siihen, minkä laatuista puutavaraa metsikön puista tulevaisuudessa saadaan, sekä kuinka paljon hakkuutuloja saadaan tulevaisuudessa. (Harstela 2004, 54; Hokajärvi 1997; Kannattava puuntuotanto, 59.) Tässä työssä käytän ilmaisuja taimikonperkaus ja nuorenmetsänhoito käsitellessäni pääsääntöisesti UPM:n oman taimikonperkausohjeen terminologiaa. Työssä käytetään uutta termiä energiapuuperkaus, joka syntyi opinnäytetyötä tehdessä. Termi tarkoittaa taimikonperkaustapaa, jonka tarkoituksena on kasvattaa ainespuuta ja energiapuuta samanaikaisesti. 2.2 Taimikon varhaisperkaus Varhaisperkaus joudutaan tekemään useimmissa tapauksissa, kun metsätyyppinä on tuore- tai lehtomainen kangas (MT; OMT), sillä rehevät maapohjat ovat otollisia kasvualustoja lehtipuiden taimille. Varhaisperkaus tehdään silloin, kun selvästi havaitaan vesakon häiritsevän pääpuulajin kasvua. Varhaisperkaus voidaan joutua tekemään

8 taimikkoon, joka on ehtinyt vasta yhden metrin pituuteen. Taimikon varhaisperkauksesta voidaan käyttää kahta eri termiä. 3 Kun varhaisperkauksen yhteydessä puhutaan reikäperkauksesta, sillä tarkoitetaan varhaisperkausmenetelmää, jossa kasvatettavan taimen ympäriltä poistetaan kaikki muut puut yhden metrin säteellä. Tosin aivan pieniä, noin 1/3 taimen pituudesta olevia vesoja ei tarvitse poistaa. Varhaisperkausta suoritetaan yleisesti kaikilla metsämailla kun alueella on rehevä maapohja. Reikäperkausmenetelmää käytetään yleisesti kuusivaltaisten taimikoiden hoidossa. Reikäperkauksen etuna on sen nopeus, sillä kaikkia vesoja ei tarvitse poistaa. Lisäksi säästettävä lehtipuusto tarjoaa suojaa riistalle ja lisää metsän monimuotoisuutta. Aukkopaikkoihin suositellaankin jätettäväksi jo tässä vaiheessa hirville mieluisaa pihlajaa, haapaa ja pajua. (Harstela 2004, 55 56; Luonnonläheinen metsänhoito 1994, 31 33; Taimikon perkaus, uudistusalan raivaus 1999, 8; Hyvän metsänhoidon suositukset 2001, 50; Hokajärvi 1997, 22.) KUVA 1. Varhaisperkauskohde jossa on käytetty täysperkausta Toinen varhaisperkauksen yhteydessä käytetty termi ja menetelmä on täysperkaus. Täysperkauksessa poistetaan kaikki lehtipuiden vesat ja luontaisesti syntyneet havupuiden taimet kasvamaan jätettäviä taimia lukuun ottamatta. Täysperkausta käytetään yleisesti männiköissä, sillä mänty valopuuna ei siedä lähelleen lehtipuita toisin kuin kuusi. Täysperkaus on hitaampi ja kalliimpi varhaisperkaustavoista. (Harstela 2004,

9 ; Luonnonläheinen metsänhoito 1994, 31 33; Taimikon perkaus, uudistusalan raivaus 1999, 8; Hyvän metsänhoidon suositukset 2001, 50; Hokajärvi 1997, 22.) Varhaisperkaustapa valitaan aina kohteen mukaan. Varhaisperkaus suoritetaan vain silloin, kun siihen todella ilmenee tarvetta. Toimenpiteen suorittaminen ei kuulu automaattisesti metsänkasvattamisen ketjuun. (Harstela 2004, 55 56; Luonnonläheinen metsänhoito 1994, 31 33; Taimikon perkaus, uudistusalan raivaus 1999, 8; Hyvän metsänhoidon suositukset 2001, 50; Hokajärvi 1997, 22.) 2.3 Taimikon perkaus Yleistä taimikon perkauksesta Tällä toiminnolla tarkoitetaan sellaista toimenpidettä, jossa taimikosta poistetaan kaikki kasvatettavia taimia haittaavat puut ja risut ja näin alennetaan tuotantopuuston tiheyttä sopivaksi. Tarkoituksena on antaa kasvutilaa niille rungoille, jotka aiotaan kasvattaa ainespuiksi teollisuuden käyttöön. Kasvamaan jätettävä runkoluku määräytyy kasvatettavan puulajin ja kasvupaikan mukaan. Vaikka perkauksen tavoitteena on tuottaa puuta mahdollisimman tehokkaasti, toimenpidettä suoritettaessa otetaan kuitenkin huomioon luonnon monimuotoisuus, maisemanhoito ja vesiensuojelu. Perkaus pyritään aina tekemään mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa, jotta vältyttäisiin toistuvilta perkauskerroilta. Erityisesti on varottava perkaamasta liian aikaisin, sillä lehtipuiden kanto- ja juurivesakko valtaa nopeasti perkausalan ja toimenpide joudutaan suorittamaan uudestaan. Perkausajankohdan määräävät UPM:n ohjeiden mukaan seuraavat tekijät: Lehtipuun pääpuulajille muodostama uhka, lehtipuiden ja tiheyden vaikutus kasvatettavien puiden laatuun, perkaustyön vaikeutuminen ja kallistuminen puuston järeytyessä, pääpuulajin järeytyminen ensiharvennukseen mennessä ja perkauksen aiheuttama tuhoriski. (Taimikon perkaus, uudistusalan raivaus 1999, 5-6.) Männyntaimikon perkaus Mäntyvaltaiset taimikot perataan vasta valtapituuden ollessa 5 8 metriä. Näin menetellään kuitenkin vain niissä tapauksissa, joissa männikkö on saanut kasvaa rauhassa lehtipuilta ja taimikon runkoluku on ollut alle kpl /ha. Jos lehtipuusto vaivaa männikköä sen ensimmäisinä elinvuosina, niin silloin taimikkoon pitää tehdä varhais-

10 5 perkaus täysperkausmenetelmää käyttäen. Tällöin taimikosta kannattaa poistaa etenkin haavan vesat, jotka levittävät männynversoruostetta. Perkauksessa kannattaa kuitenkin jättää suurempi määrä runkoja, noin tainta/ha, sillä tiukemmassa kasvavista männyn rungoista tulee parempilaatuisia. Lisäksi hirvituhoriski pienenee merkittävästi runkoluvun kasvaessa. Toinen tapa torjua hirvituhoja on kasvattaa männikköä ensin rungon tiheydessä/ha ja perata se kahdessa vaiheessa runkoon/ha. Yli runkoa/ha on kuitenkin liian suuri määrä kasvatettavaksi ensiharvennukseen asti, sillä ainespuukertymä jää alhaiseksi runkojen pienuuden takia. (Harstela 2004, 56 59; Hyvän metsänhoidon suositukset 2001, 50-52; Luonnonläheinen metsänhoito 1994, 31 33; Greis ym. 1998, ) Kylvömännikkö tulisi perata taimikon pituuden ollessa 2-3 metriä. Tällöin kuhunkin kylvöpaikkaan jätetään vain yksi taimi. Olosuhteiden salliessa perkausta voidaan viivästyttää aina viiden metrin valtapituuteen asti. On kuitenkin varottava, ettei perkausta suoriteta liian aikaisin, sillä tällöin etenkin koivun ja männyn laatua parantava vaikutus vähenee. Kun männikköä kasvatetaan tiheässä kasvupaikasta riippuen sen eliniän ensimmäiset vuotta, mäntyjen laatu paranee oksien karsiutuessa. Laatukasvatusta harrastettaessa myös susipuut on poistettava taimikonhoito vaiheessa, sillä myöhemmin niitä poistettaessa paikalle jää liian suuri aukko. (Harstela 2004, 56 59; Hyvän metsänhoidon suositukset 2001, 50-52; Luonnonläheinen metsänhoito 1994, 31 33; Greis ym. 1998, ) Kuusentaimikon perkaus Kuusivaltainen taimikko pyritään perkaamaan sen pituuden ollessa 4 5 metriä. Tällöin on mahdollista, ettei taimikkoon tarvitse tehdä toista perkausta. Yleensä etenkin rehevillä maapohjilla kuusentaimikko joudutaan perkaamaan jo varhaisemmassa vaiheessa, koska lehtipuiden muodostama tiukka vesakko tukahduttaa taimien kasvun. Tällöin taimikkoon tehdään varhaisperkaus reikäperkausmenetelmää käyttäen. Tavoitetiheyden tulisi olla kuusivaltaisissa taimikoissa runkoa/ha perkauksen jälkeen. (Harstela 2004, 56 60; Hyvän metsänhoidon suositukset 2001, ) Ylispuustoiset kuusentaimikot tulisi perata kahdessa vaiheessa ohjetiheyteen. Tiheä ylispuusto aiheuttaa taimille mekaanisia vaurioita ja lisää taimien kuolleisuutta. Poik-

11 keuksena ovat harvat kuusentaimikot, joiden seassa voidaan kasvattaa koivua. (Harstela 2004, 56 60; Hyvän metsänhoidon suositukset 2001, ) 6 UPM:n ohjeiden mukaan toimittaessa pyritään välttämään puhtaita kuusentaimikoita ja sekapuiksi suositellaan perkauksessa jätettäväksi mäntyjä ja koivuja. Varhaisperkaus suositellaan tehtäväksi noin 1-2 metrin pituiseen kuusentaimikkoon. UPM käyttää varhaisperkauksessa kolmea eri vaihtoehtoa: Täysperkausta, reikäperkausta sekä kaksijaksoisen metsän kasvattamiseen tähtäävää perkausta. Kaksijaksoisen metsänkasvattamisessa perkauksen yhteydessä taimikkoon jätetään kpl/ha parhaiten kasvaneita rauduskoivuja yli 1 metrin etäisyydelle kasvatettavista kuusista. Tosin ylispuustoisten taimikoiden kasvattamisesta yhtiöllä ei ole paljon kokemuksia omilla maillaan ja tavoitetiheys 800 kpl/ha on saatu 1930-luvun tutkimuksista. Kaikille näille perkaustavoille on kuitenkin yhteistä se, että taimikkoon joudutaan tekemään myöhemmin varsinainen perkaus. Muuten UPM:n ohjeiden mukaan kuusentaimikko tulisi perata tavoitetiheyteen kpl/ha puuston ollessa valtapituudeltaan 6-8 metriä.( Uudistusalan raivaus 1999, ) Koivuntaimikon perkaus Rauduskoivikot ovat yleensä viljelykoivikoita ja ne suositellaan perattaviksi niiden valtapituuden ollessa 5 8 metrin. Runkoluvun tulisi olla perkauksen jälkeen kpl/ha. Tiheät luontaisesti syntyneet raudus- ja hieskoivikot suositellaan perattavaksi kahdessa eri vaiheessa ensin runkolukuun kpl/ha ja myöhemmin tavoitetiheyteen. Hirvituhoalueilla on perusteltua kasvattaa koivikko hieman tiheämpänä siihen asti, kunnes koivut savuttavat sellaisen pituuden ja paksuuden, jotteivät hirvet voi niitä enää taittaa. (Hyvän metsänhoidon suositukset 2001, 52.) Koivuntaimikoita ei kannata kiirehtiä perkaamaan liian aikaisessa vaiheessa, sillä luontaisesti syntyneet koivut ja havupuut nopeuttavat istutuskoivujen karsiutumista ja parantavat niiden laatua. Usein istutuskoivikoita ei tarvitse perata ollenkaan. Luontaisesti syntyneet hieskoivikot perataan valtapituuden ollessa 6-8 metriä. Tavoitetiheys on runkoa/ha. Koivikoiden perkausta suoritettaessa on kuitenkin oltava tarkkana ja perkaus on tehtävä ennen kuin latvus supistuu liian pieneksi.( Uudistusalan raivaus 1999, 15 17; Varmola 2001, 176.)

12 2.4 Energiapuuperkaus 7 Energiapuuperkaus on käsitteenä ja aiheena uusi metsänkäsittelymuoto. Energiapuuperkauksella tarkoitetaan tässä työssä taimikonperkausmenetelmää, jossa taimikkoon jätetään kasvamaan perkauksen jälkeen runkoa /ha. Energiapuuperkauksella pyritään pienentämään metsänhoidon kustannuksia ja samalla tehostamaan metsäntuotoskykyä. Tämä ei saa kuitenkaan tapahtua kasvatettavan pääpuulajin kustannuksella. Lisäksi tavoitteena on tuottaa kustannustehokkaasti energiapuuta ja mahdollistaa energiapuukorjuukoneille selkeitä korjuukohteita. Energiapuuperkauksessa taimikkoon jätetään huomattavasti enemmän runkoja kuin perinteisessä taimikon perkauksessa. Taimikoihin tulee jättää perkauksen jäljiltä runkoa hehtaarille. Yhtenä tarkoituksena energiapuuperkauksessa on pienentää metsänhoidon kustannuksia. Tämä on mahdollista, koska poistettavia puita on vähemmän. Toinen kustannuksia alentava tekijä on mahdollisuus siirtyä kahdesta perkauskerrasta yhteen perkauskertaan niillä kohteilla, joilla vesakko ei enää nouse häiritsemään kuusen taimien kasvua. Kannattavuutta lisää myös myöhemmin tehtävä energiapuuharvennus, jossa saadaan kantorahatuloja ainespuusta, sekä mahdollisesti energiapuusta. (Halonen 2005.) Energiapuuperkauksen ajankohta voidaan valita kahdella eri tavalla. Ensimmäisenä vaihtoehtona on käsitellä taimikko perinteisten perkaussuositusten mukaisesti. Tällöin rehevillä (MT, OMT) kankailla jouduttaisiin todennäköisesti tekemään varhaisperkaus ja varsinainen energiapuuperkaus. Karuilla (VT, CT) kankailla riittäisi tapauksesta riippuen yksi taimikonperkaus. Toisena vaihtoehtona on myöhäinen varhaisperkaus. Tätä menetelmää voitaisiin käyttää sellaisilla kohteilla, joissa lehtipuuvesakko ei merkittävästi haittaa kasvatettavaa pääpuulajia ennen kyseisen toimenpiteen suorittamista. Kohteet tulisi kuitenkin valita harkiten, sillä uudistusaloille voi syntyä todella paljon lehtipuun vesakkoa jo hyvin varhaisessa vaiheessa. (Halonen 2005: Markkila 2005.) Energiapuuperkauksen tekemiseen on kolme mallia. Tuoreilla ja rehevillä kankailla (MT, OMT) voidaan käyttää kahta erilaista energiapuuperkausmallia. Ensimmäisessä kasvatusmallissa kuusen ollessa pääpuulajina kasvamaan jätetään kuusta/ha ja maksimissaan 1700 lehtipuuta/ha. Kasvatettavien energiapuiden tulee olla kuusien kanssa samanmittaisia tai lyhyempiä koivuja, haapoja sekä leppiä. Koivut ja

13 8 haavat ovat suositeltavia, koska ne kasvavat yleensä leppää nopeammin. Puuston samalla pituudella pyritään varmistamaan, etteivät lehtipuut piiskaa kuusten latvoja ja hidasta niiden kasvua. Menetelmän ainoana huonona puolena on se, että energiapuut jäävät usein kasvatettavan pääpuulajin varjoon. Tämän seurauksena energiapuut järeytyvät hitaasti ja energiapuunhakkuu viivästyy useilla vuosilla tavoitteeseen nähden. (Seppälä T ) Toisessa kasvatusmallissa kuusen ollessa pääpuulajina energiapuuperkauksen yhteydessä lehtipuiden ja havupuiden väliset suhteet pidetään samansuuruisina. Erona edelliseen kasvatusmalliin on se, että taimikkoon jätetään kasvamaan suurimmat lehtipuut. Tällöin energiapuuksi kasvatettavat lehtipuut järeytyvät nopeasti hakkukelpoisiksi jopa 6-8 vuodessa toimenpiteen suorittamisesta. (Seppälä T ) Useimmissa tapauksissa taimikot ovat kasvaneet tiheässä ennen energiapuuperkausta. Niukan valonsaannin vuoksi kasvamaan jätetyt energiapuurungot ovat karsiutuneet alaosastaan oksattomiksi. Tämä mahdollistaa kuusten kasvattamisen energiapuuperkauksen jälkeen verhopuuston alla ilman suurta riskiä latvojen piiskaantumisesta. Verhopuuston varjostus yhdessä kuusen taimien kanssa aiheuttaa sen, että perkauksen jälkeen syntyvät juuri ja kantovesat taantuvat ja kuolevat melko nopeasti. Vain harvoissa kohteissa vesakko nousee niin korkeaksi, että joudutan suorittamaan uusi perkaus. (Seppälä T ) Kolmas energiapuuperkausmalli on tarkoitettu käytettäväksi karujen kankaiden (VT, CT) sekä tuoreen kankaan (MT) kasvupaikoilla männyn ollessa pääpuulajina. Energiapuuperkauksessa taimikkoon jätetään kasvamaan runkoa/ha. Tällöin varsinkin tuoreiden kankaiden männiköiden laatu paranee. (Halonen 2005.) Männiköiden tiukassa kasvattamisella on myös muita etuja. Etenkin hirvituhoalueilla on perusteltua kasvattaa mäntyjä huomattavasti tiukemmassa, kuin tuhoalueiden ulkopuolella. Tällöin taimikko ei välttämättä kärsi merkittäviä tuhoja hirviperheen vierailujen takia. (Seppälä T ) 2.5 Taimikonperkauksen kustannukset Ajoitus ratkaisee taimikonperkauksen kustannukset, koska merkittävimmät kustannukset muodostuvat poistettavien puiden lukumäärästä ja niiden kantoläpimitasta. Mi-

14 9 tä suurempi on tiheys ja mitä vahvempia poistettavat rungot ovat, sitä hitaampaa ja kalliimpaa on työn suorittaminen. Lisäksi puiden pituuden kasvaessa rungot eivät kaadu niin hyvin kuin lyhyemmillä rungoilla ja kaadon suuntauksen ja työmaasuunnittelun tärkeys korostuu. Myös syntyvä murrokko hidastaa työskentelyä. Kuviosta 1 käy ilmi, että jo kahden vuoden viive voi nostaa työajan menekkiä %. Nuoren metsän kunnostus on jo paljon kalliimpaa. (Harstela 2004, ) Keväällä lehdettömään aikaan suoritettu taimikonperkaus on jopa kymmeniä prosentteja edullisempaa verrattuna lehdelliseen aikaan. Keväällä kannattaa hoitaa etenkin karanneita taimikoita, sillä näkyvyyden ollessa parempi löytyvät säästettävät taimet helpommin kaadettujen runkojen alta. Tutkimusten mukaan lehdelliseen aikaan peratuista kannoista vesominen on pienempää kuin lehdettömään aikaan peratuista kannoista. Tämän tutkimustiedonvalossa etenkin varhaisperkaukset kannattaisi tehdä lehdelliseen aikaan keskikesällä, sillä usein juuri näillä kohteilla vesakko valtaa nopeasti uudelleen perkausalan. (Harstela 2004, ) Syksyllä lumien sataessa kannattaa taimikonperkausten suorittaminen lopettaa. Lumi haittaa työskentelyä hidastamalla liikkumista ja peittämällä kivet ja muut sahanterää tylsyttävät esteet. Lisäksi pöllyävä lumi tukkii sahanraivaussahan ilmanpuhdistajan. (Seppälä T ) Keväällä hankien kantaessa töitä kannattaa jatkaa hangen päältä. Tällöin työskentely on nopeaa ja tehokasta. Mahdolliset pitkät kannot eivät aiheuta muuta kuin esteettisiä ongelmia. Tutkimusten mukaan kantojen pituuden jäädessä alle 40 % puunpituudesta, puu ei enää pysty saavuttamaan havupuiden pituuskasvurytmiä. Tutkimusten mukaan hangen kantaessa taimikoita kannattaa perata, vaikka kannot jäisivät yli 0,5 metriä korkeiksi. (Harstela 2004, )

15 10 Taimikonhoidon kustannus /ha Valtapit. 1,4 Valtapit. 2 Valtapit. 2 Valtapit. 6 Varhaisperkaus Perkaus KUVIO 1. Vesakon pituuden vaikutus raivaussahatyön kustannuksiin. (Harstela 2004) 2.6 Taimikonperkauksen kehittämistarpeet tänäpäivänä Taimikonhoidon tuottavuus ei ole noussut samaa tahtia, kuin kustannukset. Lisäksi jatkuvasti paheneva työvoimapula ja metsänomistajien omatoimisuuden väheneminen luovat paineita saada aikaan nopeaa kehitystä metsänhoidossa. Osittain tämä on onnistunut, sillä eräitä työvaiheita on onnistuttu koneellistamaan. Kehitys on vielä tosin kovin hidasta verrattuna puunkorjuun koneellistamiseen. (Kariniemi 2003, ) Nähtävissä on, että yksityismetsissä taimikonhoitotyöt tehdään vielä lähitulevaisuudessa miestyövoimalla. Tämän vuoksi metsureiden ja metsänomistajien koulutukseen kannattaisi panostaa aikaa todella paljon, sillä osa tekemättömistä metsänhoitotöistä johtuu niiden seurausten tiedostamattomuudesta. Lisäksi tulisi huolehtia ammattitaitoisen palkkatyövoiman riittävyydestä monipuolistamalla työnkuvaa ja kehittämällä palkkausta. (Kariniemi 2003, ) Oikea taimikonhoidon ajoitus on kaikista tärkein. Nyt toimitaan palokuntaperiaatteella ja taimikonhoito suoritetaan liian myöhään, usein perkauskustannusten noustua pilviin. Jo muutaman vuoden viivästyminen voi nostaa perkauskustannuksia jopa puolella. Perkauksia koetetaan koneellistaa jatkuvasti, mutta yhtä tärkeää on kehittää pa-

16 11 rempia taimikonhoitoon soveltuva pieniä metsätyökoneita, sillä pienikin parannus laitteisiin lisää työn mielekkyyttä ja täten isäntien innokkuutta suorittaa perkausta. (Kariniemi 2003, ) Taimikonhoitomenetelmät eivät ole juurikaan kehittyneet raivaussahan keksimisen jälkeen. Laitteet ovat edelleen samanlaisia tosin hienompia ja kevyempiä kuin ennen, mutta perustyö tehdään edelleen samalla tavalla. Eikä nopeaa kehitystä ole vieläkään näköpiirissä. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla selvittää tutkimusten avulla jokin biologinen keino, kuten sieni, hormoni, tms. taimikonperkaajien avuksi. Tällaisen sienen tehtävä olisi estää uudistusalojen vesoittuminen ja perkauskohteiden uudelleen vesoittuminen. (Kariniemi 2003, ) 3 ENERGIAPUU 3.1 Energia- ja ainespuun rajat Energiapuun ja ainespuun raja on yleensä leimikkokohtainen. Rajaveto riippuu ainespuukertymästä sekä ainespuun kysynnästä. Kohteilla, jossa ainespuukertymä on hyvin pieni, kaikki rungot kannattaa korjata energiapuuksi. Tällainen menettely on lähes yhtä kannattavaa metsänomistajalle kuin ainespuunmyyminen, sillä nykyään energiapuun korjuuseen ja myymiseen saatavat tuet korvaavat rahallisesti pienien ainespuuerien menon energiapuuksi. (Kariniemi 2003.) Läpimitaltaan pienen kuitupuun fyysiset ja kemialliset ominaisuudet poikkeavat järeämmän kuitupuun ominaisuuksista. Tämä ilmenee konkreettisesti saannossa, sillä mitä pienempi läpimittaista kuitupuu on, sitä vähemmän siitä saadaan sellua tai mekaanista massaa. Yksi syy pienempään saantoon on se, että puunkuoren määrä kasvaa suhteessa kuorettomaan puuhun läpimitan pienentyessä. Tämä on yksi syy, miksei metsäteollisuus halua prosesseihinsa pieniläpimittaista kuitupuuta, vaan haluaa ohjata sen suoraan polttoon. (Kalliola 2005.) Nuorista kasvatusmetsistä saatava hake on lisäksi ominaisuuksiltaan ja laadultaan huomattavasti parempaa kuin hakkuutähdehake. Tämä tekee siitä juuri metsähaketta halutumpaa ja arvokkaampaa.(kariniemi 2003.)

17 3.2 Energiapuuharvennus 12 Energiapuuharvennuksen tavoitteena on harventaa metsikkö koneellisesti. Tämä on mahdollista, sillä aikaisemmin taimikkoon suoritettu energiapuuperkaus on tehnyt metsästä oivan energiapuukorjuukohteen. Energiapuuharvennus suoritetaan metsään, jonka ikä on kasvupaikasta riippuen vuotta.(halonen 2005.) Energiapuuharvennus ei ole sama asia kuin ensiharvennus, eikä sitä tule käyttää ensiharvennuksen korvikkeena. Energiapuuharvennuksessa metsästä kerätään talteen pieniläpimittainen energiapuuksi soveltuva puusto, sekä mahdollisesti käsittelyssä kertyvä myytävä ainespuu. Ainespuukertymän ollessa pieni kaikki rungot voidaan kerätä energiapuuksi. (Halonen 2005; Markkila 2005.) Nykyään energiapuuta kerätään vielä kohteilta, joilla taimikonhoito on aikoinaan jäänyt tekemättä. Tällaiset kohteet ovat haastavia korjattavia eikä jälki yleensä koneellisen korjauksen jäljiltä ole paras mahdollinen. Korjuu on nykyään kannattavaa vain parhaimmissa kohteissa, sillä useimmilla kohteilla pieniläpimittainen, alle 4 cm vahva vesakko hidastaa energiapuukorjuuta. Tulevaisuudessa tämä ongelma poistuu, kun päästään korjaamaan energiapuuperkauksella käsiteltyjä kohteita. (Halonen 2005; Hynynen & Sirén 2003.) Uutta korjuukalustoa kehitellään koko ajan energiapuuharvennuksiin soveltuviksi. Tällä hetkellä energiapuun korjaamiseen soveltuu parhaiten hakkuukone, johon on liitetty joukkokäsittelykoura. Koneesta käytetään yleisesti nimitystä Nipsu. Nipsun prototyyppiä on paranneltu viimeisen kahden vuoden aikana. (Halonen 2005) Alussa Nipsun kourassa oli mahdollisuus ainoastaan runkojen giljotiinikatkaisuun. Kourasta puuttuivat lisäksi syöttörullat ja karsintaterät, joiden takia esimerkiksi suuria yksittäisiä ainespuita ei voitu korjata leimikolta. Lisäksi karsintamahdollisuuden puuttumisen vuoksi syntyi vähäksi aikaa uusi puutavaralaji, josta käytettiin nimeä karsimaton kuitupuu. Nykyään Nipsun kouraan on lisätty ketjusaha, syöttörullat ja karsintaterät, sekä karkea mittalaite. Nämä ominaisuudet mahdollistavat Nipsun entistä monipuolisemman käytön ja energiapuun ja ainespuun tehokkaan keräämisen samalta leimikolta. (Halonen 2005.)

18 4 AINEISTON KERÄÄMINEN 13 Tutkimuksen tarkoitus oli tutkia kahta erilaista taimikonhoitomenetelmää. Tutkimuksessa verrattiin ajan menekkiä metsänhoitosuositusten mukaisen taimikonhoidon sekä energiapuun ja ainespuun samanaikaiseen kasvatukseen tähtäävän taimikonhoidon välillä. Saatujen tulosten pohjalta ruvettiin tekemään taulukoita, joissa verrattiin työn tuottavuutta. Metsurit kellottivat käyttämänsä työajan jokaiselta koealalta erikseen. Työaikaan eivät kuuluneet tankkaukset eivätkä muut huollot. Työssä selvitettiin myös mikä olisi järkevin ja edullisin aika suorittaa energiapuun ja ainespuun samanaikaiseen kasvatukseen tähtäävä taimikonhoito. Lisäksi selvitettiin, olisiko järkevää ja mahdollista suorittaa taimikkoon vain yksi perkaus nykyisen kahden sijasta. Tärkeänä tehtävänä oli selvittää, kuinka paljon energiapuuta ja ainespuuta kertyy energiapuuharvennuksessa ja miten puun tiheässä kasvattaminen vaikuttaa metsän kiertoaikaan ja tuotokseen. Tutkimusta varten perustettiin maastoon koealoja neljälle eri tilalle, joiden omistaja on UPM. Koealoja perustettiin kaksitoista kappaletta. Kaksi koealoista (koealat 9 ja 10) sijaitsevat Murto - nimisellä tilalla lehtomaisen kankaan (OMT) kasvupaikalla Jämsässä. Kymmenen koealaa: (koealat 1 ja 2) Lahnamaa -nimisellä tilalla Jämsänkoskella, (koealat 3 ja 4) Kontinperä -nimisellä tilalla Jämsänkoskella, (Koealat 5, 6, 7 ja 8) Murto nimisellä tilalla Jämsässä ja (koealat 11 ja 12) Kastjärvi nimisellä tilalla Jämsässä. Kaikki kymmenen koealaa sijaitsevat tuoreenkankaan (MT) kasvupaikalla. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli keskittyä tutkimaan rehevien kasvupaikkojen metsiköitä, joten kuivahkon kankaan (VT) koealoja ja sitä karumpien kasvupaikkojen metsiä ei otettu mukaan tähän tutkimukseen. Koealoista tehtiin koealapareja. Koealaparit valittiin siten, että metsätyyppi, puusto, maapohja ja yleisilme olivat mahdollisimman samankaltaiset, jotta tutkimustuloksia pystyttäisiin vertaamaan keskenään parhaalla mahdollisella tavalla. Koealaparit olivat keskenään samanlaisia puustoltaan, iältään ja yleisilmeeltään. Kuviot joille koealat sijoitettiin evät olleet samanlaisia puustoltaan ja iältään. Kaikki koealat oli uudistettu istuttamalla kuusta. Kaikki koealat ovat kooltaan 50 x 50 metriä. Koealaparit ovat jokaisessa tapauksessa kiinni toisissaan, joten niistä muodostuu 50 x 100 metrisiä kokonaisuuksia. Koealat merkattiin maastoon punaisella kuitunauhalla ja

19 14 niiden oikea koko varmistettiin mittaamalla sivujen pituudet lankamittalaitteella. Koealojen nurkkiin laitettiin kyllästetystä puutavarasta valmistetut halkaisijaltaan viiden senttimetrin tolpat. Tolpat ovat 1,5 metriä korkeita ja niiden yläpäät on maalattu punaisella maalilla. Tolppia ei ole numeroitu. Tutkimukseen käytettävät kuviot valittiin teiden varsilta, jotta niiden kehitystä on helppo käydä seuraamassa tulevaisuudessa, sillä koealoista tuli pysyviä. Kuviot tallennettiin tietojärjestelmään (1). Lehtomaisen kankaan (OMT) koealoilta 9 ja 10 mitattiin yhteensä 10 kappaletta ympyräkoealoja, joiden säde oli 2,82 metriä. Näin yksi runko vastasi 400 runkoa hehtaarilla. Ympyräkoealat sijoitettiin 50 x 50 metrin koealoille seuraavalla tavalla: yksi ympyräkoeala keskelle koealaa ja neljä ympyräkoealaa 10 m koealan nurkista 45º:n kulmassa koealan keskipisteeseen päin. Näin saatiin aikaan koealaverkosto, joka muistuttaa arpakuution silmälukua viisi. Tuoreenkankaan (MT) koealoilta mitattiin yhteensä 50 kappaletta ympyräkoealoja, joiden säde oli 2,82 metriä, eli yksi runko vastasi 400 runkoa hehtaarilla. Ympyräkoealat sijoitettiin samalla tavalla kuin lehtomaisen kankaan (OMT) ympyräkoealat. Tällainen koealaverkosto näin pienillä koealoilla on kattava, eikä useampia mittauspisteitä tarvita. Tällä tavalla sijoitettuna ympyräkoealat saadaan keskimmäistä ympyräkoealaa lukuun ottamatta varmemmin paikalleen. Maastoon rajatuista koealoista mitattiin ennen käsittelyä runkoluku jokaisesta puulajista, samoin puiden keskipituus ja keskikantoläpimitta. Puustotiedot kerättiin maastolomakkeille. Koealat käsiteltiin kahden metsurin voimin. Toinen metsureista käsitteli kahdeksan koealaa (koealat 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9 ja10) ja toinen neljä koealaa (koealat 1, 2, 11 ja 12). Käsittelyn jälkeen jokaiselta koealalta mitattiin samoilta ympyräkoealapaikoilta runkoluku ja jokaisesta koepuusta (puu, joka oli ympyräkoealalla) seuraavat tiedot: puulaji, puun pituus, läpimitta rinnankorkeudelta 0,5 cm:n tarkkuudella. Pituudet mitattiin normaaleilta perkauskohteilta (ei varhaisperkaus) 0,5 m:n tasaavaa luokitusta käyttäen ja varhaisperkauskohteelta (koealat 11 ja 12) 10 cm:n tasaavaa luokitusta käyttäen.(hynynen 2004.)

20 15 Käsittelyn jälkeen kerättyjä puustotietoja käytettiin erilaisissa simuloinneissa, joita tehtiin Metsäntutkimuslaitoksen Vantaan tutkimuskeskuksessa Tikkurilassa. Simuloinnit suoritettiin Motti-metsikkösimulaattorilla joka on Windows-pohjainen tietokoneohjelma. Metsästä kerätyt tiedot syötettiin Excel taulukoihin ja nämä taulukot muunnettiin Motti-simulaattorin ymmärtämään muotoon. Simuloinneilla etsittiin eri vaihtoehtoja metsikön käsittelyyn ja - ajankohtaan sekä näiden toimenpiteiden vaikutusta puuston kasvuun. Jokainen koepuu luokiteltiin puolen sentin läpimittaluokkaan rinnankorkeusläpimitan perusteella. Simulaattori kasvatti puustoa annettujen tunnusten perusteella niin pitkään, että puusto saavutti Tapion harvennusmallien (Harvennushakkuut 2001, 55 59) rajan tai muun rajan, joka päätettiin itse. Simulaattori laski kertymät niin ainespuulle kuin energiapuulle. Simulointeja tehtiin pääasiallisesti koealoille, joilla on tarkoitus kasvattaa ainespuuta ja energiapuuta samanaikaisesti. Simuloinneilla ei haettu optimia. Tämän vuoksi simuloinnit suoritettiin runkoluvuilla 1300, 1500 ja 1700 ja hakkuuajankohta määritettiin jokaisessa tapauksessa erikseen. Käsittelyajankohdat vaihtelivat lähtöpuuston ja maaperän mukaan. Motti-metsikkösimulaattorin laskentamallit perustuvat pitkäaikaiseen kasvu- ja tuotostutkimukseen ja Metlan laajoihin maastomittauksiin. Motti sisältää koko maan kattavat kasvu- ja tuotosmallit, biomassamallit sekä taloudelliset laskentamallit. Simulaattorin on tarkoitus valmistua vuoden 2005 aikana ja se on tarkoitus liittää Metlan Metinfopalveluihin. (Hynynen ym ) Aineistoa kerättiin lisäksi isäni metsistä sekä omista metsistäni, jossa oli suoritettu energiapuuperkausta vuosina 1996, 1997, 1998 ja Kohteet oli uudistettu pääsääntöisesti istuttamalla kuusta ja perattu vaihteleviin tiheyksiin. Kuviot oli perattu vain kertaalleen, eli niille oli suoritettu myöhäinen varhaisperkaus. Kasvutyypiltään kohteet olivat lehtomaisen kankaan (OMT) ja tuoreen kankaan (MT) kasvupaikoilla. Kuvioilta kerättiin puustotiedot sekä selvitettiin, kuinka puiden tiheässä kasvattaminen vaikuttaa puuston kehitykseen. Lisäksi selvitettiin, kuinka paljon vesakkoa oli muodostunut energiapuuperkauksen jälkeen.

21 16 Mäntyharjulta löytyi sattumalta yksi kohde, jossa isäntä oli kasvattanut metsikön kyseisen mallin mukaisesti. Kohteella suoritettiin viime talvena 2005 energiapuukorjuu ja tulokset olivat lupaavia. Käytännössä tutkimukseen saatiin aineistoa koko energiapuukasvatusketjun matkalta, joka on sinänsä ainutlaatuista, koska taimikoita ei ole yleisesti perattu kyseisellä menetelmällä. 5 TULOKSET 5.1 Metsurityön tuottavuus Metsureista toinen oli tehnyt aikaisemmin ainespuun ja energiapuun samanaikaiseen kasvattamiseen tähtäävää taimikonperkausta. Toinen metsureista harjoitteli kyseistä menetelmää ennen koealojen perkaamista. Metsurit mittasivat käyttämänsä ajan kultakin koealalta erikseen. Mittaus aloitettiin metsurin ryhtyessä työhön ja lopetettiin koealan perkauksen valmistuttua. Metsurit mittasivat vain tehotunnit. Tankkauksia ja muita huoltoja ei sisältynyt mittaukseen Koeala 1 Koealalla 1 (Lahnamaa) tehtiin ainespuun ja energiapuun samanaikaiseen kasvattamiseen tähtäävä taimikonperkaus. Metsurille annettiin ohjeeksi jättää koealalle runkoa/ha. Koeala oli ojitusmätästetty ja uudistettu kuusella. Kuviolle oli syntynyt luontaisesti paikoin erittäin tiukka kuusikko sekä runsaasti hieskoivua ja pajua. Ojien reunoilla oli runsaasti kiviä, jotka yhdessä tiheän kuusikon kanssa hidastivat merkittävästi sahaustyöskentelyä. Koealalla oli ennen käsittelyä runkoa/ha. Puusto jakautui seuraavasti: kuusi kpl, keskipituus 3 m, koivu kpl, keskipituus 5,2 m, Muut lehtipuut kpl, keskipituus 2,5 m. Mäntyjä ei ympyräkoealoilla ollut yhtään kappaletta. Käsittelyn jälkeen koealalle jäi runkoa/ha. Aikaa koealan käsittelyyn kului 2 tuntia 29 minuuttia. Normaali käsittelytapa (koeala 2) oli 22,1 % nopeampi kuin ainespuun ja energiapuun samanaikaiseen kasvattamiseen tähtäävä taimikonperkaus (koeala 1).

22 5.1.2 Koeala 2 17 Tuoreen kankaan (MT) koeala 2 (Lahnamaa) käsiteltiin UPM:n taimikonperkausohjeiden mukaisesti. Koeala oli ojitusmätästetty ja uudistettu kuusella. Kuviolle oli syntynyt luontaisesti kuusia, jotka muodostivat paikoitellen tiuhoja kasvustoja. Ojien reunoilla oli jonkin verran kiviä, jotka hidastivat sahaustyöskentelyä. Koealalla oli ennen käsittelyä runkoa/ha. Puusto jakautui koealalla seuraavasti: kuusi kpl, keskipituus 4,6 m, koivu kpl, keskipituus 4 m ja muut lehtipuut kpl, keskipituus 2,5 m. Mäntyjä ei ympyräkoealoilla ollut yhtään kappaletta. Käsittelyn jälkeen koealalle jäi runkoa. Aikaa koealan käsittelyyn meni 2 tuntia 2 minuuttia Koeala 3 Koealalla 3 (Kontinperä) tehtiin ainespuun ja energiapuun samanaikaiseen kasvattamiseen tähtäävä taimikonperkaus. Metsurille annettiin ohjeeksi jättää koealalle runkoa/ha. Koeala oli ojitusmätästetty ja uudistettu kuusella. Kuviolle oli syntynyt luontaisesti paikoin erittäin tiukka kuusikko sekä runsaasti hieskoivua ja pajua. Ojien reunoilla oli runsaasti kiviä, jotka yhdessä tiheän kuusikon kanssa hidastivat merkittävästi sahaustyöskentelyä. Koealalla oli ennen käsittelyä runkoa/ha. Puusto jakautui seuraavasti: kuusi kpl, keskipituus 2.3 m, koivu 9760 kpl, keskipituus 3,7 m, muut lehtipuut kpl, keskipituus 1,6 m ja mänty 480 kpl, keskipituus 3,7 m. Käsittelyn jälkeen koealalle jäi runkoa/ha. Aikaa koealan käsittelyyn kului 3 tuntia 36 minuuttia. Normaali käsittelytapa (koeala 4) oli 0,5 % nopeampi kuin ainespuun ja energiapuun samanaikaiseen kasvattamiseen tähtäävä taimikonperkaus (koeala 3) Koeala 4 Tuoreen kankaan (MT) koeala 4 (Kontinperä) käsiteltiin UPM:n taimikonperkausohjeiden mukaisesti. Koeala oli naveromätästetty ja uudistettu kuusella. Kuviolle oli muodostunut kuusen ja koivun sekametsä. Navero - ojien reunoille olevat kivet ja luontaisesti syntynyt tiuha kuusen kasvusto hidastutti merkittävästi sahaustyöskentelyä. Koealalla oli ennen käsittelyä runkoa/ha. Puusto jakautui koealalla seuraavasti: kuusi kpl, keskipituus 1,9 m, koivu kpl, keskipituus 2,7 m, muut

23 18 lehtipuut kpl, keskipituus 1,7 m ja mänty 80 kpl, keskipituus 2 m. Käsittelyn jälkeen koealalle jäi runkoa. Aikaa koealan käsittelyyn meni 3 tuntia 35 minuuttia Koeala 5 Tuoreen kankaan (MT) koeala 5 (Murto) käsiteltiin UPM:n taimikonperkausohjeiden mukaisesti. Koeala oli ojitusmätästetty ja uudistettu kuusella. Koealalla oli sekametsää, jonka muodostivat kuusi ja koivu. Koivu oli jonkin verran kuusta pidempää ja puuston keskipituus vaihteli koealan eri puolilla. Koealalla oli ennen käsittelyä runkoa/ha. Puusto jakautui koealalla seuraavasti: kuusi kpl, keskipituus 1,9 m, koivu kpl, keskipituus 4,3 m, muut lehtipuut kpl, keskipituus 2,2 m ja mänty 80 kpl, keskipituus 6 m. Käsittelyn jälkeen koealalle jäi runkoa. Aikaa koealan käsittelyyn meni 3 tuntia 21 minuuttia Koeala 6 Koealalla 6 (Murto) tehtiin ainespuun ja energiapuun samanaikaiseen kasvattamiseen tähtäävä taimikonperkaus. Metsurille annettiin ohjeeksi jättää koealalle runkoa/ha. Koeala oli uudistettu kuusella. Koeala oli maastoltaan tasaista, eikä maanmuokkauksen jälki haitannut sahaustyöskentelyä. Puusto oli tasaisen tiheää, eivätkä luontaisesti syntyneet kuuset muodostaneet tiheitä puskia. Koealalla oli jonkin verran pihlajaa ja raitaa. Koealalla oli ennen käsittelyä runkoa/ha. Puusto jakautui seuraavasti: kuusi kpl, keskipituus 2,1 m, koivu kpl, keskipituus 5,8 m sekä muut lehtipuut kpl keskipituus 3,3 m. Ympyräkoealoilla ei ollut yhtään mäntyä. Käsittelyn jälkeen koealalle jäi runkoa/ha. Aikaa koealan käsittelyyn kului 3 tuntia 29 minuuttia. Normaali käsittelytapa (koeala 5) oli 14,8 % nopeampi kuin ainespuun ja energiapuun samanaikaiseen kasvattamiseen tähtäävä taimikonperkaus (koeala 6).

24 5.1.7 Koeala 7 19 Tuoreen kankaan (MT) koeala 7 (Murto) käsiteltiin UPM:n taimikonperkausohjeiden mukaisesti. Koeala oli uudistettu kuusella. Koealalle oli harvahkoa kuusen ja koivun muodostamaa sekametsää. Koivu oli selvästi kuusta pidempää ja osittain koivu oli miltei ainespuu kokoista. Kuuset olivat paikoin kärsineet pahasti koivun varjostuksesta ja niiden pituus lähenteli 1 metriä osassa kuviota. Koealalla oli runsaasti pihlajaa. Koeala oli metsätyypiltään tuorekangas(mt+). Koealalla oli ennen käsittelyä runkoa/ha. Puusto jakautui koealalla seuraavasti: kuusi kpl, keskipituus 3,5 m, koivu kpl, keskipituus 6,4 m sekä muut lehtipuut kpl, keskipituus 3,6 m. Mäntyä ei ympyräkoealoilla ollut yhtään kappaletta. Käsittelyn jälkeen koealalle jäi runkoa. Aikaa koealan käsittelyyn meni 2 tuntia 34 minuuttia Koeala 8 Koealalla 8 (Murto) tehtiin ainespuun ja energiapuun samanaikaiseen kasvattamiseen tähtäävä taimikonperkaus. Metsurille annettiin ohjeeksi jättää koealalle runkoa/ha. Koeala oli uudistettu kuusella. Koeala oli maastoltaan tasaista eikä maanmuokkauksen jälki haitannut sahaustyöskentelyä. Puustoltaan koeala oli hyvin koealan 7 kaltainen. Koealalla oli ennen käsittelyä runkoa/ha. Puusto jakautui seuraavasti: kuusi kpl, keskipituus 4,2 m, koivu kpl, keskipituus 6,4 m sekä muut lehtipuut kpl, keskipituus 3 m. Ympyräkoealoilla ei ollut yhtään mäntyä. Käsittelyn jälkeen koealalle jäi runkoa/ha. Aikaa koealan käsittelyyn kului 2 tuntia 10 minuuttia. Normaali käsittelytapa (koeala 7) oli 15,6 % hitaampi kuin ainespuun ja energiapuun samanaikaiseen kasvattamiseen tähtäävä taimikonperkaus.(koeala 8) Koeala 9 Lehtomaisen kankaan (OMT) koeala 9 (Murto) käsiteltiin UPM:n taimikonperkausohjeiden mukaisesti. Koeala oli uudistettu kuusella. Koealalle oli sekametsää jonka muodostivat kuusi ja koivu. Koivu oli selvästi kuusta pidempää ja paikoin jo ainespuun mitat täyttävää. Koivu oli tuhonnut suuren osan kuusten latvoista, sekä haitannut

25 20 merkittävästi kuusten kasvua. Tämä aiheutti selvän ongelman jätettävien puiden valinnassa. Koealalla oli myös runsaasti pihlajaa. Lumi oli taivuttanut osan rungoista mikä hidastutti sahaustyöskentelyä. Koealalla oli ennen käsittelyä runkoa/ha. Puusto jakautui koealalla seuraavasti: kuusi kpl, keskipituus 3,4 m, koivu kpl, keskipituus 5,8 m sekä muut lehtipuut kpl, keskipituus 3,2 m. Ympyräkoealoilla ei ollut yhtään mäntyä. Käsittelyn jälkeen koealalle jäi runkoa. Aikaa koealan käsittelyyn meni 4 tunti 30 minuuttia Koeala 10 Koealalla 10 (Murto) tehtiin ainespuun ja energiapuun samanaikaiseen kasvattamiseen tähtäävä taimikonperkaus. Metsurille annettiin ohjeeksi jättää koealalle runkoa/ha. Koeala oli uudistettu kuusella. Puustoltaan koeala oli hyvin samankaltainen kuin koeala 9. Koealalla oli ennen käsittelyä runkoa/ha. Puusto jakautui seuraavasti: kuusi kpl, keskipituus 4 m, koivu kpl, keskipituus 4,6 m ja muut lehtipuut kpl, keskipituus 2,6 m. Ympyräkoealoilla ei ollut yhtään mäntyä. Käsittelyn jälkeen koealalle jäi runkoa/ha. Aikaa koealan käsittelyyn kului 4 tunti 9 minuuttia. Normaali käsittelytapa (koeala 9) oli 7,8 % hitaampi kuin ainespuun ja energiapuun samanaikaiseen kasvattamiseen tähtäävä taimikonperkaus (koeala 10) Koeala 11 Koealalla 11 (Kastjärvi) tehtiin ainespuun ja energiapuun samanaikaiseen kasvattamiseen tähtäävä taimikon varhaisperkaus. Metsurille annettiin ohjeeksi jättää koealalle runkoa/ha. Koeala oli ojitusmätästetty ja uudistettu kuusella. Koealalla oli sekametsää, jonka muodostivat kuusi ja koivu. Koivu oli jonkin verran kuusta pitempää ja puuston keskipituus vaihteli koealan eri puolilla. Taimikko oli hieman miestä korkeampaa, siten selvä varhaisperkauskohde. Koeala oli korpi muuttumaa. Koeala oli maastoltaan tasaista, eikä maanmuokkauksen jälki haitannut sahaustyöskentelyä. Koealalla oli ennen käsittelyä runkoa/ha. Puusto jakautui seuraavasti: kuusi kpl, keskipituus 1,4 m, koivu kpl, keskipituus 2,2 m, muut lehtipuut kpl, keskipituus 2 m sekä mänty 160 kpl, keskipituus 1,3 m. Käsittelyn jälkeen koealalle jäi runkoa/ha. Aikaa koealan käsittelyyn kului 1h11 min. Normaali kä-

26 sittelytapa (koeala 12) oli 18,4 % hitaampi kuin ainespuun ja energiapuun samanaikaiseen kasvattamiseen tähtäävä taimikonperkaus (koeala12) Energiapuun ja ainespuun samanaikaista kasvattamista Koeala 12 Tuoreen kankaan (MT) varhaisperkaus koeala 12 (Kastjärvi) käsiteltiin UPM:n taimikonperkausohjeiden mukaisesti. Koeala oli ojitusmätästetty ja uudistettu kuusella. Koealalla oli sekametsää, jonka muodostivat kuusi ja koivu. Koivu oli jonkin verran kuusta pidempää ja puuston keskipituus vaihteli koealan eripuolilla. Taimikko oli hieman miestä korkeampaa ja siten selvä varhaisperkauskohde. Koeala oli korpimuuttumaa. Koealalla oli ennen käsittelyä runkoa/ha. Puusto jakautui koealalla seuraavasti: kuusi kpl, keskipituus 1,5 m, koivu kpl, keskipituus 2,9 m, muut

27 lehtipuut kpl, keskipituus 1,6 m ja mänty 160 kpl, keskipituus 1 m. Käsittelyn jälkeen koealalle jäi runkoa. Aikaa koealan käsittelyyn meni 1h27 min ,1 114,8 % , , ,2 81, Kuviot KUVIO 2. Perkaustapojen väliset erot (normaali perkausmenetelmä 100 %) Koealojen 1-12 yhteenveto Lehtomaisella kankaalla (koealat 9 ja 10) tulos oli oletetun kaltainen ja uusi menetelmä oli vanhaa nopeampi. Tuoreella kankaalla (koealat 7 ja 8) tulos oli myös oletetun kaltainen ja uusi menetelmä oli vanhaa nopeampi. Tuoreella kankaalla (koealat 1, 2, 5 ja 6) tulos oli päinvastainen. Vanha menetelmä oli uutta menetelmää selvästi nopeampi. Tämä johtui koealojen erilaisuudesta, vaikka ne pyrittiinkin rajaamaan puustoltaan ja maastoltaan samanlaisiin kohtiin. Koealoilla 1 ja 2 oli maanmuokkauksena navero ojitus. Tämä nykyään syrjäytetty maanmuokkaustapa aiheuttaa perkauksessa merkittävää lisähaittaa. Navero ojitus oli käytössä yleisesti luvun loppupuolella ja 1990 luvun alussa. Muokkausjäljeltään se vastaa syväaurausta. Navero ojien reunoille oli syntynyt runsaasti kuusen

28 23 taimia, jotka haittasivat merkittävästi näkyvyyttä. Tämä hidasti perkaamista siksi, että navero ojituksen yhteydessä ojien reunoille oli noussut runsaasti kiviä ja kuuset kasvoivat aivan kivien vieressä. Tiuha pusikko yhdessä kivisyyden kanssa alentaa merkittävästi perkauksen tuottavuutta, koska kohteen metsuri joutuu jatkuvasti tarkkailemaan, ettei sahaisi kiveen. Koeala 1 oli koealaa 2 huomattavasti kivisempi mikä aiheutti suuremman ajanmenekin. Murto 8, perkaus, MT Runkoluku, 1/ha Pituus, m Kuusi Koivu KUVIO 3. Koealan Murto 8 puiden pituudet perkauksen jälkeen. Koealan 5 ja 6 välistä eroa on hankalampi selittää, sillä (koealalla 6) oli huomattavasti vähemmän runkoja ympyräkoealoilla, kuin (koealalla 5), ja tällöin ajanmenekin olisi tullut olla pienempi. Tosin koealalla 6 oli suurempia runkoja, joiden kaato vie enemmän aikaa, sillä niitä ei voi kaataa niittämällä (useampi runko kerralla), vaan kaato on suoritettava runko kerrallaan. Koealoilla 3 ja 4 vanha menetelmä oli uutta nopeampi, kuitenkin tosin vain minuutin. Tämä johtuu siitä, että koealojen maanmuokkaustapa oli navero ojitus ja ojien reunoilla kasvoi tiheitä kuusten muodostamia kasvustoja. Koealalla 3 pienten kuusten osuus oli suurempi mikä selittää osaltaan kohonnutta ajanmenekkiä. Tuoreen kankaan varhaisperatuilla koealoilla (koealat 11 ja 12) tulokset olivat odotusten kaltaiset. Uusi tapa oli vanhaa selvästi nopeampi (kuvio 1).

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Taimikonhoidon perusteet.

Taimikonhoidon perusteet. Taimikonhoidon perusteet Mikä on taimikko? Metsää, jossa ei vielä ole kuitupuun mitat täyttävää puuta. (uusi metsälaki alle 7 cm rinnankorkeudelta on taimi) Vasta istutettu metsä voi olla jo taimikko vakiintunut

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät 1.1.1 Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät Lehtipuiden kasvu ja vesominen Jari Miina, METLA Lehtipuita syntyy aina, - hakkuu/raivauskannot vesovat - haavan ja harmaalepän juurivesat - siemensyntyiset

Lisätiedot

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Metsähakkeen käytön kehitys Milj. m 3 8 7 6 5 4 3 2 Pientalojen käyttö Runkopuu Pienpuu Kannot Hakkuutähteet 1 0 2006 2007 2008

Lisätiedot

Energiapuu ja metsänhoito

Energiapuu ja metsänhoito Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Mikä on taimikonhoidon laadun taso? Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon teemapäivä 26.8.2010 MMT Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoki Varhaishoito Pintakasvillisuuden torjunta - kilpailun vaikutukset Taimikonhoidon

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana oikean

Lisätiedot

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointi muuttuu Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta 268/2017 Tullut voimaan 15.5.2017

Lisätiedot

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito - luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon - taimikonhoitokohteet, ajoitus ja menetelmät - harventamisen

Lisätiedot

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Tutkimushankkeen loppuseminaari

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä 20.3.2018 Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointiin muutoksia Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Tuottava taimikko -seminaari Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa on käytössä muutamia koneellisen taimikonhoidon koneratkaisuja,

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset Juho Rantala Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Kilpailevan kasvillisuuden vaikutus Jo vähäinen kilpailu vaikuttaa

Lisätiedot

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku 19.02.2013. Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 19.2.2013

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku 19.02.2013. Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 19.2.2013 TAIMIKONHOITO 19.02.2013 Tero Ojarinta Metsän kiertokulku Kuva: Tavoiteneuvontakansiot Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 1 Metsiköiden jakautuminen kehitysluokkiin 0,8 % Lähde: Metla, metsätilastollinen

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu

Lisätiedot

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun

Lisätiedot

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Taimikonhoito Varhaishoito

Lisätiedot

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila 8.11.2011 Kuopio Esityksen sisältö 1. Varhaisperkauksen tarpeellisuuteen vaikuttavista tekijöistä yleisesti 2. Tutkimustuloksia: Varhaisperkauksen

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Oulu 25.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana minimoida

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien

Lisätiedot

Koneellinen taimikonhoito

Koneellinen taimikonhoito Koneellinen taimikonhoito Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa hoidetaan n. 150 000 hehtaaria taimikoita vuodessa. Taimikonhoidon koneellistamisaste on käytettävän konekannan perusteella

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Metsälakiseminaari 22.10.2014 Lahti Johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteitä Sekaisin

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö Nuoren metsän kunnostus (NMK) hakelähteenä NMK:n on jouduttu, kun taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai tehty puutteelisesti

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.2011 Huittinen Esityksen sisältö 1. Taimikonhoidon merkitys kuusen uudistamisketjussa

Lisätiedot

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9 TILA-ARVIO Sivu 1 / 4 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Tilakauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus PYSTYKIVENAHO 422-406-8-37 RIMPIAHO 422-406-8-42 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat

Lisätiedot

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen

Lisätiedot

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2

Lisätiedot

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 2.12.2011 Seinäjoki Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon kustannukset

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Energiapuun kasvatus

Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Suositusten laadinnan yhteydessä selvitettiin Metlan kanssa eri vaihtoehtoja. Männyn energia- + ainespuu > suositukseen Ei tässä vaiheessa mukaan: Kuusen energia-

Lisätiedot

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat

Lisätiedot

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla TutkijaMOTTI - metsikkötason analyysityökalu Käyttäjän antamat tiedot Puusto- ja kasvupaikkatieto Metsänkäsittelyn

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma

Lisätiedot

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...

Lisätiedot

Liite 5 Harvennusmallit

Liite 5 Harvennusmallit Liite 5 Harvennusmallit Liitteen harvennusmallit osoittavat puuston kehitysvaiheen (valtapituus, metriä) ja tiheyden (pohjapinta-ala, m²/ha) perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuussa jätettävän,

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014 Energiapuuharvennuskohteen valinta METKA-hanke 2014 Ryhmätyö - ryhmätyö 10 min (kaikki ryhmät) - ryhmätyön purku 10 min Mitkä ovat energiapuuharvennuksen vaikeimmat kohdat? Kohteen rajaaminen? Hinnoittelu

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Kuusen taimikon varhaishoito Lähtökohtana on minimoida varhaishoidon tarve

Lisätiedot

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos 1 Kuva: Juha Laitila Metsissä riittää puuta 2 Puupolttoaineet 2007 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet,

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja

Lisätiedot

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset

Lisätiedot

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN Projektiryhmä Simo Kaila, Reima Liikkanen Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj ja Yksityismetsätalouden

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä Kunta Alue Ms 593 463 95 kirja 2019 Sivu 1 / 6 Kunta 593 Alue 463 Ms 95 METSÄPELTO II jne. Vallitseva jakso 51 21 566 22 19 186 85 96 10,9 52 12 297 23 19 111 70 39 6,3 52 3 87 20 18 25 11 13 1,4 Rauduskoivu

Lisätiedot

Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi

Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi Pentti Niemistö 19.4.2012 Koivun osuus puustosta Taimikon harvennus Ainespuuharvennus Energiapuuharvennus 19 harvennuskoetta: mitattu 1970 80-luvulta

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:

Lisätiedot

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9 TILA-ARVIO Sivu 1 / 5 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus EEROLA 167-431-2-4 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa käytettävät

Lisätiedot

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6 Sivu 1 / 4 ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus KOIVUNIEMI 426-405-182-3 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa käytettävät hinnat Avohakkuu Harvennus Ensiharvennus /m³ /m³ /m³

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3 KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot

Lisätiedot

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

15 Taimikonhoito ja harvennusbiomassan tuottaminen kuusen taimikossa

15 Taimikonhoito ja harvennusbiomassan tuottaminen kuusen taimikossa Bioenergiaa metsistä Tutkimus- ja kehittämisohjelman keskeiset tulokset Metlan työraportteja 289: 135 141 15 Taimikonhoito ja harvennusbiomassan tuottaminen kuusen taimikossa Pentti Niemistö Tiivistelmä

Lisätiedot

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6 TILA-ARVIO Sivu 1 / 5 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus SAUNAVAARA 422-415-34-3 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa

Lisätiedot

KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016

KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016 KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016 Toimintaa metsiin Pirkanmaalle tiedonvälityshanke Esitys perustuu Luken kevään 2016 seminaarisarjaan sekä kirjaan Taimikonhoito tavoitteet, menetelmät ja kustannukset

Lisätiedot

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26 Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu, Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu, 25.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

Taimikonhoito kitkemällä

Taimikonhoito kitkemällä Taimikonhoito kitkemällä Taimikonhoitoa voi tehdä kitkemällä joko käsin tai koneellisesti. Kitkennässä siis vesakkoa poistetaan repimällä ne maasta juurineen, jolloin seuraavina vuosina ei tapahdu niin

Lisätiedot

Ulkolaitaan: Naarva konekitkentä, Tehojätkä taimikonhoito tai MenSe taimikonharvennus

Ulkolaitaan: Naarva konekitkentä, Tehojätkä taimikonhoito tai MenSe taimikonharvennus JOHDANTO Oppaassa esitellään lyhyesti koneellista taimikonhoitoa, siinä nykyään käytettäviä laitteita sekä koneellisen taimikonhoidon käyttöönoton kannalta oleellisinta tietoa kohdevalinnasta ja toimintatavoista.

Lisätiedot