2. Yleistavoitteet - ehdotus 0. SIJAINTI 1. YLEISTAVOITTEET. Valtuustoryhmien välinen sopimus : 3.OSATAVOITTEET (Suunnitteluohjeet)

Transkriptio

1

2 LINNAKAUPUNGIN OSAYLEISKAAVA TAVOITTEET ASEMAKAAVATOIMISTO / LAURENT DRUEY / OUTI SARJAKOSKI YLEISKAAVATOIMISTO / TUULI VESANTO SUUNNITTELUTOIMISTO / JAANA MÄKINEN 1. YLEISTAVOITTEET 0. SIJAINTI Linnakaupungin sayleiskaavan alueen eteläsa jakautuu Pansintien eteläpulella Sataman alueeseen, jka käsittää Turun linnan aluetta, matkustajaterminaalien ja sataman itäsan alueita sekä Juhana Herttuan puistkadun ja junaradan välistä aluetta. Kaava-alueen phjinen sa, Is-Heikkilän alue, rajautuu etelässä ja kaakssa Pansintiehen, phjisessa Naantalin pikatiehen ja lännessä junarataan ja Uhrilähteenkatuun. Valtuustryhmien välinen spimus : Tavitteena n alueen hyödyntäminen asumis-, timist- ja liiketilakäyttöön, sekä luda Turkuun ainutlaatuinen merellinen kaupunginsa. Alueen vahvaa matkustaja- ja risteilytimintaa kehitetään siten, että uudistukset vaikuttavat psitiivisesti satamaan ja tuvat matkailulle humattavaa lisäarva. Uudistamisen lähtökhtana n, että nykyiset satamatiminnt ja satamassa timivien yritysten liiketiminta jatkuu keskeytyksettä ja liiketimintaedellytykset paranevat. 2. Yleistavitteet - ehdtus Linnakaupungin aluetta kehitetään kaupungin keskustarakennetta täydennettäväksi kknaisuudeksi. Vajaassa ja epämääräisessä käytössä levien satama- ja tellisuusalueiden maankäyttöä tehstetaan. Osa alueista muutetaan asumiskäyttöön. Hajanaisten alueiden yleisilmettä parannetaan ja rakennettua ympäristöä ehstetaan ja muutetaan kaupunkimaiseksi. Ludaan edellytykset Turun Linnan aseman krstamiseksi kansainvälisenä histriallisena nähtävyytenä. Sataman matkustajatiminnat kytketään rakenteellisesti ja timinnallisesti muun alueen uusiutuvaan rakenteeseen turvallisuusrajituksien puitteissa. Suunnitelman tteuttamiselle asetetaan vaiheistettu aikataulu, tavitevudet Linnakaupunki kehitetään jukkliikenne- ja pyöräilykaupunginsaksi. 3.OSATAVOITTEET (Suunnitteluhjeet) SA Strategia ja ajitus RA Rahitus SA - STRATEGIA JA AJOITUS Kymmenen - klmenkymmenen vuden ( ) aikajänteellä Linnakaupungin alueesta pyritään kehittämään kaupungin elämää rikastuttava, timiva ja merihenkinen kaupunginsa. Satamatiminnt säilytetään ja kehitetään nykyisten järjestelyjen mukaisesti. Osayleiskaava n strateginen suunnitteluväline, jnka avulla n tarkitus puuttua alueiden ja lemassa levien rakenteiden kehitykseen. Kaava ei kuitenkaan sisällä timenpiteisiin jhtavia paktteita, vaan sen tavitteena n mahdllistaa alueen kehityksen jatkuva seuranta ja hjaus. Ottaen humi- n muutsprsessin pitkä jänneväli, vutta, alueen taludellinen ja yhteiskunnallinen kehitys n vaikeasti arviitavissa. Sen vuksi kaavatarkastelun ja alueen kehityksen hjauksen tulee lla mahdllisimman justava, ja sayleiskaavaa n syytä tarkistaa säännöllisin välein. Tulevaisuus ja siihen svellettavat strategiat vat sikäli myös vaikeasti ennakitavissa, että suunnitelmiin saattaa liittyä suuriakin investinteja ja järjestelyjä, jtka edellyttävät prjektikhtaisia tarkempia tutkimuksia ja suunnitelmia. Tästä hulimatta n pyrittävä tasapainn taludellisia kehyksiä ja ennakkluulttmia suunnitelmia puntaridessa. Linnakaupungin kaava-alueen nykyiseen maankäyttöön vat sittain vimakkaasti vaikuttaneet satamatimintjen kehitys ja niihin liittyvät liikennejärjestelyt ja heistiminnt, sekä lähinnä Naantalin pikatien tuttama reuna-alueen rakenteen tiivistyminen. Sataman merkitystä kaupungin taludellisena veturina n pidettävä ensisijaisen tärkeänä tekijänä lutaessa alueelle kaavalliset puitteet. Tulevaisuudessa tulisi kuitenkin myös kiinnittää humita sataman arvn matkailu- ja lähivirkistyskhteena ja samalla alueen rakenteeseen ja kaupunkikuvaan. Sataman pinta-alan suus sayleiskaavassa n n. 72 ha. Turun Linna n llut vusisatjen saatssa mnenlaisten mullistuksien khteena. Keskiaikainen pulustuslinna ja 1500-luvun renessanssipalatsi muuttui vähitellen, 1800-luvulla, pelkäksi varastksi ja vankilaksi, kunnes linna muutettiin museksi 1900-luvun alussa. Tisin kuin vastaavissa khteissa, mm. Savnlinnassa ja Hämeenlinnassa, Turun linnan imag ja sen ympäristö vat myös kärsineet satama-alueiden laajentumisen, ja sitä palvelevan junaradan rakentamisen myötä. Kska linna n kk kaupungin histriallisena symblina avainasemassa, Linnakaupungin kaavallisia strategiita asettaessa n kiinnitettävä erityistä humita sekä rakennuksen että sen laajemman ympäristön laatuun ja histrialliseen arvn. Ristiriitjen ratkaisemiseksi edellä mainitun tavitteen ja sataman timintjen välillä n kaikin keinin etsittävä kmprmisseja. Linnan käytössä leva alue n nykyään n. 3,5 ha. Is-Heikkilän asuntalueet, n. 19 ha, pulestaan vat rakentuneet luvulla ja muds-

3 tavat rauhallisen ja viihtyisän elinympäristön. Tsin kerrstalalueilla rakennukset ja mm. tarjlla levat pysäköintimahdllisuudet eivät enää kaikin pulin vastaa nykyaikaisen yhteiskunnan tttumuksia ja vaatimuksia. Hajanaisten tallirakennusten sijasta n pyrittävä keskitettyyn pysäköintilaitsratkaisuun. Kaava-alueen itäiset sat: Keskustan reunaalueet, junaradan ja Juhana Herttuan puistkadun välillä, sekä Pansintien, Vaasantien ja Is-Heikkiläntien välillä sijaitsevat alueet, mukaan lukien lakkautetun vedenpuhdistamn alue, yhteensä n. 54 ha, vat asemakaavassa kknaisuudessaan tellisuus- ja varastkrttelialueita. Nykytilanteen mukaan niitä lukitellaan ns. brwnfields -alueiksi, tarkittaen saneerauksen tarpeessa, vajaassa käytössä levia tellisuusalueita, jissa maaperä n ainakin sittain saastunut. Suurin sa kyseisen alueen maista n Turun kaupungin mistuksessa, sa niistä vukralla. Vukraspimusten vimassalaika vaihtelee vudesta 2009 aina vuteen RA - RAHOITUS Kaikkien sapulten valtin, kaupungin, sataman ja yksityisten maanmistajien - taludelliset raamit n arviitava ja tettava humin j varhaisissa suunnitteluvaiheissa, sillä tasapaininen taludellinen kurmitus n edellytys kehitystavitteiden tteuttamiselle. Näin llen maankäytön muutksien aiheuttamat kustannusseuraamukset n selvitettävä eri vaihtehdissa niin kunnallistekniikan, liikenneverkn, yhteisten tiljen ja puistjen kuin muun rakentamisen salta. Kustannusten jasta ja rahitusvastuusta n myös svittava hyvissä ajin sapulten kesken. Niin ikään suunnittelukustannuksien ja sasuunnitelmien kustannuksille n määriteltävä selkeät puitteet. Osayleiskaavan eri suunnittelu- ja käsittelyvaiheiden hella n laadittava vastaavat rahitussuunnitelmat sekä lutava ikeudelliset edellytykset suunnitelmien tteuttamiselle. Sekä alueen sijainti kaupunkikeskustan välittömässä läheisyydessä että sen ilmeinen saneeraustarve antavat aihetta vimakkaaseen maankäytön muu4. OSATAVOITTEET tkseen. Alue n ratkaisevassa asemassa sayleis(hyväksymis- ja päätöstimenpiteet) kaavan muiden alueiden ja kaupungin keskustan sidealueena. Mainittujen tekijöiden jhdsta itäisten Taviteasetelmaa tarkastellaan alueittain seuraavisien kehittämisellä ja maankäytön tehstamisella en aihepiirien perusteella: n erityisen suuri merkitys. Yleisenä tavitteena n sittaa alueet sekä asunt-, työpaikka- että kauma - Maankäyttö pallisten palvelujen käyttöön siten, että timinnat KA - Kaupunkirakenne sulautuvat tisiinsa ja takaavat ympärivurkautis LI Liikenne ta elämää, aiheuttamatta kuitenkaan häiriöitä tisilleen. Valtuustryhmien tavite luda merellinen MK - Maisema ja kaupunkikuva kaupunginsa n pidettävä hjeena maankäytön VI - Viheralueet ja rakennetun ympäristön suunnittelussa. LU - Luntarvt ja eklgia Suunnitelman keskeisiä lähtökhtia vat: Kestävän kehityksen periaate, kaupunkira- kenteiden tiivistäminen, Laadukas, viihtyisä ja mnipulinen elinym- päristö sekä asunt- että työpaikka-alueilla, Ohjatun kehityksen tueksi ludaan taludel- liset edellytykset vaihtehtisten, haasteel- listen ratkaisujen löytämiseksi, esimerkiksi järjestämällä suunnittelukilpailuja tms. Alueen kulttuurihistriallisia, maisemallisia ja luntarvja tulee vaalia suunnittelussa. Linnan ja Linnanpuistn kaupunkikuvallisen aseman khentaminen sekä linnan ympäristön rauhittaminen liikenteeltä. TO Tteutus (kässitellään myöh.) TU Tulevaisuuden näkymät Aihepiirit kstuvat eri tekijöistä ja muuttujista jtka vaikuttavat sekä keskenään tisiinsa että muuhun kaupunkirakenteeseen. Näin llen alueiden mititus ja niiden käyttö vaikuttavat liikennemääriin, ympäristöön, kaupunkikuvaan jne. Tästä jhtuen tavitteiden tarkastelu edellyttää kaikkien muutsten aiheuttamien vaikutusten arviintia. Kehityskuva, vaihteht TURVA (ks. B. Mititus ), tavitevusi Kehityskuva, vaihteht URBAN (ks. B. Mititus ), tavitevusi 2020 MA - MAANKÄYTTÖ A. Alueiden käyttö muutstarpeet Linnakaupungin sayleiskaavan uusiutuville alueen sille pyritään sittamaan tehstettua ja mnipulista maankäyttöä. Tiivistämällä vimakkaasti nykyään vajaassa ja hajakäytössä levia rakennusmaita ludaan edellytykset alueen kehittämiselle. Suunnitelman mukaisella maankäytön tehstuksella tavitellaan myös myönteistä taludellista vurvaikutusta Turun keskustan kanssa. Kaikki satamatiminnt säilyvät pääsin ennallaan. Satama-alueiden turvallisuus- ja timintarajituksien puitteissa pyritään lisäämään etenkin matkustajaterminaalialueiden viihtyisyyttä. 3D-visi vaihtehdsta URBAN : Etualalla ikealla tiivistä-matalaa asumista, 1 1/2-3 kerrsta, Satamakadun varrella majitus- ym. palveluja, keskellä Pansintielle saakka jatkettu Juhana Herttuan puistkatu. Oikealla Le Petit Havre krtteli, jssa kaupunkimaista asumista, 5-12 kerrsta, kadun varrella mlemmin pulin mnipulisia palveluita, ja taustalla Sail-City, n. 35-kerrksinen maamerkki, jnka ylimpään tasn vidaan sijittaa näköalakerrs terasseineen, ravintla yms.

4 Yleiset maankäytön periaatteet alueittain: Turun Linnan ja sen ympärillä levien alueiden ja rakennusten käyttöä laajennetaan ja ludaan edellytykset mnipulisille kulttuuria ja matkailua palveleville timinnille. Matkustajaterminaali- ja risteilymatkailun timintjen ja alueiden uusille järjestelyille ludaan erillinen suunnitelma, jssa tavitteena n, terminaalien kitkattman timinnan lisäksi, kytkeä matkailu ja kulttuurielämä tisiinsa. Le Petit Havre : Juhana Herttuan puistkadun itäpulella sijaitseva, nin 18 ha:n suuruinen tellisuus- varast- ja palvelujen (TTV, K, KT) alue muutetaan sittain asuntalueeksi ja sittain työpaikkjen ja kaupallisten palvelujen krttelialueeksi. Vallihaudankadun varteen n tarkitus sijittaa myös majituspalveluja. Myös kulttuuri-, sivistyssekä viihdettä palvelevia timintja vidaan sijittaa alueelle. Siten pyritään sitmaan aluetta nykyiseen keskustan kaupunkirakenteeseen. Satama-alue: Satama-alueiden käyttötarkitus säilyy pääsin entisellään. J lemassa levaa palvelujen ja työpaikkjen vyöhykettä Juhana Herttuan puistkadun varrella täydennetään. Säilytettäväksi esitetty Linnakiinteistö vidaan sittaa mm. kulttuuri-, taide ja viihdekäyttöön. Vaasanpuist : Entisen vedenpuhdistamn alue, n. 9 ha, sitetaan liike- ja timistrakennusten sekä asuntkäyttöön. Kirstinpuist : Vaasantien, Is-Heikkiläntien ja Ruissalntien rajaamalle alueelle, sekä salle Ruissalntien ja Pansintien välistä aluetta, yhteensä n. 25 ha, sijitetaan sekä asuntja että työpaikkja. Sekakäytön tavitteena n tiivistää ja sita nykyään vajaassa käytössä levaa aluetta timinnallisesti keskustaan. Alueen sisäiset krttelit rakennetaan yhdistämällä liiketimintja, työpaikkja ja asumista ja hjaamalla maankäyttöä siten, että vältetään asumiselle aiheutuvia häiriöitä. Is-Heikkilän nykyiset kerrstal- ja pientalalueet säilytetään ennallaan. Kierttähdentie: Tutkitaan mahdllisuuksia kytkeä aluetta radan tisella pulella levaan satama-alueeseen. Muutin alue muutetaan kknaan puistksi. Radantaus : Radan ja Naantalin pikatien välinen alue: Tavara-aseman itäinen reuna-alue sitetaan palvelutiminnille, muu sa muutetaan asuntkäyttöön. Härkämäen länsipulella levan alueen san maankäyttöä tiivistetään ja sitetaan pääsin palveluille ja työpaikille. Uhrilähteenkadun läntinen reuna-alue, eli sa nykyisen katsastusaseman alueesta muutetaan asuinpientalvaltaiseksi alueeksi. Härkämäen puistalue säilytetään lunnnvaraisena. B. Mititus Yleistavitteena n tiivistää maankäyttöä kaikilla muutsalueilla. Kska alueiden mitituksella n suranainen vaikutus ympäröivään kaupunkirakenteeseen, n syytä haarukida kaavallisia kehityskuviita eri laskentamallien phjalta. Lähtökhtina pidetään kaksi äärimmäistä mititusperiaatetta: Turva, eli väljä mititus ja Urban, jssa alueiden käyttöaste n kaupungin keskustan lukkaa, ylittämättä kuitenkaan kestävän kehityksen asettamia rajja. Muutsalueet: Le Petit Havre : Turva : 1500 asukasta ja 400 työpaikkaa, keskimääräinen aluetehkkuus e 0,7, ja Urban : 3000 asukasta ja 800 työpaikkaa, keskimääräinen aluetehkkuus e = 1,0 1,5. Ks. myös 2. Kaupunkirakenne. Vaasanpuist : Turva : 1000 asukasta, aluetehkkuus e 0,7, ja Urban : 2000 asukasta, aluetehkkuus e 1,5. Yhteenlasku: Turva : uusia asuntalueita n. 3500:lle asukkaalle ja n työpaikkaa Urban : uusia asuntalueita n. 7000:lle asukkaalle ja n työpaikkaa Vaihteht Turva :n phjana n alueen hillitty taludellinen ja rakenteellinen kehitys, jssa sa-alueiden uusiutuminen ja maankäytön hjaus seuraavat kysynnän ja tarjnnan periaatetta. Vaihteht Urban sen sijaan jhtaa tehkkaan maankäytön seurauksena alueen vimakkaaseen taluden ja kaupunkirakenteen kehitykseen. Dynaaminen muutsprsessi edellyttää vimakasta hjausta kaikilta sallisilta tahilta, sekä kehityksen jatkuvaa seurantaa. Alueiden mititus vaikuttaa leellisesti sekä sayleiskaava-alueen että kaupungin laajemman keskustan kehitykseen. Näin llen vaihtehtjen valinnalla n keskeinen merkitys sayleiskaavan jatkkäsittelyssä. KA - KAUPUNKIRAKENNE Linnakaupungin alueen myönteisen kehityksen kannalta kaupunkirakenteen uudistamisella n keskeinen merkitys. Tarkituksena n liittää rakenteellisin keinin nykyisin eristyksessä ja vajaassa käytössä levia alueita kaupungin keskustaan. Erityistä humita n myös kiinnitettävä rakennetun ympäristön laatuun ja kaupunkikuvan kehittämiseen. Kaikilla alueilla n myös kiinnitettävä erityistä humita valaistukseen. Kirstinpuist : Turva : 500 asukasta ja 1000 työpaikkaa, aluetehkkuus e 0,5, ja Urban : 1000 asukasta ja 2000 työpaikkaa, aluetehkkuus e 1,0. Radantaus : Turva : 500 asukasta ja 1800 työpaikkaa, e 0,7 ja Urban : 1000 asukasta ja 3500 työpaikkaa, e 1,3. Muiden, kuten Linnan ja matkustajaterminaalien alueiden mititus tulee perustumaan niihin sijittuvien timintjen mukaisesti. Turun Linnaa kaupungin histrian symblina ja matkailukhteena n pidettävä yhtenä tärkeimmistä aluerakenteen muutskhteista. Linnan rakennus tulee irrttaa visuaalisesti nykyisestä ympäristöstä siten, että se hahmttuu selkeästi kaikilta tulsuunnilta. Linnalle n mudstettava arvnsa ja mittapuunsa mukainen, nykyistä humattavasti avarampi ympäristö. Muutstavite kskee lähinnä innaa ympäröiviä asfalttikenttiä. Le Petit Havre : Alueesta kehitetään virikkeellinen kknaisuus, jhn sijitetaan asuntjen lisäksi kauppja, ravintlita, työpaikkja sekä viihdettä ja kulttuuria palvelevia timintja. (vrt. valtuustryhmien esittämä tavite merellinen kaupun-

5 ginsa : merihenkisiä ravintlita, merenkulkuun liittyvää taidetta). Palvelut n saatettava myös lähelle hikulkevia matkustajia (merimieskapakka, ekumeninen satamakirkk, matkamuistja, terassiravintlita ym.). Eteläisessä kärjessä, lähellä linnaa sijaitsevaan alueeseen sijitetaan matalia, 2-3- kerrksisia, tiiviisti rakennettuja asuin- tai majitusta palvelevia rakennuksia ( Twnhuse ). Phjiseen mentäessä kerrsluku nusee tasaisesti 5:stä 10-15:een kerrkseen. Kadunvarret Juhana Herttuan puistkadun mlemmin pulin mutillaan kaupunkimaiseksi bulevardiväyläksi, jssa n mnipulista timintjen tarjntaa: timistjen lisäksi ravintlita, kauppja, muse ym. Rakennetun ympäristön tulee lla sekä viihtyisä että tyyliltään keskusta-alueisiin tukeutuva. Liikenteelliset tavitteet LI - LIIKENNE Tavitteena n, että sayleiskaava-alueen uusi maankäyttö ei lisää henkilöautilun suutta Turussa tehtävistä matkista. Tavitteena n siis rakentaa Linnakaupungista pyöräily- ja jukkliikennekaupunginsa, jssa asuvat ihmiset liikkuvat pääsin jalan, pyörällä ja jukkliikenteellä. Vaasanpuist : N. 9 ha suuruinen entisen vedenpuhdistamn alue rakennetaan pääsin puistmaiseksi kerrstalalueeksi. Pansintien varteen sijitetaan lisäksi nauhamaisia 4 6-kerrksisia liike- ja timistrakennuksia, jtka timivat myös meluesteenä. Juhana Herttuan puistkadun akselin päähän sijitetaan maamerkkinä pistemäinen asunttrni. SAIL-CITY, asunt 20. ker rksessa Kirstinpuist : Aluetta kehitetään maleimaiseksi ja eläväksi asuin- ja työpaikkalähiöksi hyödyntämällä, ehstamalla ja tehstamalla lemassa levia rakenteita. Artturinkadun liittymästä Pansintielle mudstetaan kk alueen prtti, jta krstetaan sekä rakennuksilla ja rakenteilla että liikennejärjestelyillä. Radantaus : Ympäristön asettamien lsuhteiden (liikennemelu ym.) puitteissa sitetaan sa alueesta krkealaatuiselle, puistmaiselle kerrstalasumiselle. Kaupallisten ja muiden palvelualueiden rakenteet tiivistetään, kiinnittäen erityistä humita etenkin Naantalin pikatien reuna-alueen eheään kaupunkikuvaan. Tavitteellinen jakauma kulkijaryhmiin n: jalan ja pyörällä kulkijat 45 % jukkliikenteen kanta-asiakkaat 18% kulkutapjen sekakäyttäjät 12% autilijat 15% vannutuneet autilijat 10%. Tavitetta vi verrata Turun nykyisiin jakaumiin, jtka n esitetty alla levassa kaavissa. Liikenneministeriön teettämässä KULKURI-tutkimuksessa Linnakaupungin alue n sa keskustan jalankulkuvyöhykettä, jssa kyselyyn vastanneista nin pulet liikkuu pääsan matkistaan jalan tai pyörällä. lähde: Liikkujaryhmät Turun seudun aluerakenteessa. Liikenneministeriön julkaisu 42/2007. Miltä raitivaunupysäkki visi näyttää Rettigin tehtaan kaarihallissa (kuva Kölnistä, Thielenbruch, laituri tammiparkettia)

6 MK - MAISEMA JA KAUPUNKIKUVA Linnakaupungin alueen kehityssuunnitelman puitteissa vapaan kaupunkitilan käsittely n leellinen tekijä etenkin työpaikkavaltaisten alueiden rakennemuutksessa. Seuraavat aiheeseen liittyvät yleiset tavitteet n pidettävä suunnittelun lähtökhtina: Mnipulista rakennettua ympäristöä pyritään rikastuttamaan pienillä tai keskikkisilla puistilla ja aukiilla, jtka mudstavat yhtenäisen verkstn jalankulkijille ja pyöräilijöille. Katutilat istutetaan reilusti puilla ja pensailla. Julkisen liikenteen mielekkyyttä lisätään pysäkkien viihtyisällä mutilulla ja riittävällä mitituksella. Kevyen liikenteen väylissä ja aukiissa käytetään väriltään ja pinniltaan miellyttäviä päällysteitä. Väylien väljään mititukseen n kiinnitettävä erityistä humita. Mahdllisesti järjestetään yhteys vesiteitse Linnasta sataman kautta Ruissaln. Vesielementti: Viihtyvyyttä lisätään sijittamalla aukiiden ja kevyen liikenteen yhteyteen pieniä vesialtaita, jtka yhdistetään kapeilla kanavilla. Suunnittelualueen eteläsa n suurimmaksi saksi täyttömaata. Turun linna rakennettiin aikinaan saarelle, mutta maankhamisen myötä saari kasvi kiinni mantereeseen lukujen ruppaukset ja täytöt laajensivat satamaa vimakkaasti. Linna ja Krpplaismäki sijaitsevat maiseman slmukhdassa Aurajkisuulla. Histriallinen Linnanaukn maisema kuuluu Sumen kansallisen maisemakuvauksen tärkeimpiin tunnuskuviin, mutta linnan maisemallinen asema n heikentynyt sitten Tpeliuksen aikjen. Linnaa ympäröivällä puistlla n pitkät juuret. Nykyinen puist perustettiin 1900-luvun vaihteessa, mutta j aikaisempina vusisatina linnan ympärillä li llut niin renessanssipuutarha kuin englantilainen puutarhakin. Linnankadulle vunna 1637 istutettu puurivistö li tteutuessaan Sumen ensimmäinen pitkä puukujanne. Nykyinen lehmuskujanne, jnka päätepisteenä linna seis, n Turun kmeimpia katupuuistutuksia. Palveluiden ja matalan asuntrakentamisen myötä linnan ympäristö saa edustavamman ilmeen. Lunaisranniklle tyypillinen maisemakuva n nähtävissä suunnittelualueen phjississa. Siellä vurttelevat kallimäet ja niiden väliset savikt. Mäet vat säilyneet pääsin metsäisinä, mutta laaksjen pellt vat väistyneet rakentamisen tieltä. Histriallisia kerrstumia edustavat mm luvulta peräisin leva tykkipatteri, tteutumatta jääneestä ylipistkampushankkeesta muistuttava tähtitrni sekä varhaiset makti- ja kerrstallähiöt. Osayleiskaavassa vanhat, viihtyisinä pidetyt asuinalueet säilytetään ennallaan. Vaasanpuiststa, jka n nykyisin mnien katujen halkma, saadaan katulinjauksia muuttamalla timivampi, kknaisuutena hahmttuva puist. Ruissalntien ja Vaasantien puristuksiin jäänyt, näköalapaikkanakin timiva kallikumpare saadaan tullin liittymään muuhun puistn, kuten myös Patterihaan tykkipatteri. VI VIHERALUEET Suunnittelualueen phjississa viherverkst rakentuu metsäisten mäkien varaan. Is-Heikkilän metsiköt ja radantakainen Härkämäki mudstavat lunas-killissuuntaisen pääviheryhteyden ja rakennetumpi Vaasanpuist siitä etelään suuntautuvan yhteyden. Alueen ulkilureitistö nudattelee viheryhteyksiä. Phjisessa ulkilureitti n linjattu siten, että se visi jatkua sayleiskaava-alueen ulkpulella Kähärinmäessä. Lännessä sayleiskaava-alueen ulkpulella tarvittaisiin luntevaa yhteyttä Linnakaupungista Ruissaln. Täyttömaalle rakentuneesta satamasta luntainen viherverkstn runk puuttuu. Suunnittelualueen eteläsiin hahmteltu viherverkst rakentuukin puistkatujen varaan. Oikaistu Juhana Herttuan puistkatu tteutetaan vehreänä bulevardina, jka visuaalisesti yhdistyy linnaa ympäröivään kulttuuripuistn. Linnankadun lemassa leva kmea puukujanne jatkaa bulevarditeemaa keskustan suuntaan. Uusiin rakennettuihin ympäristöihin perustetaan pienehköjä puistja ja aukiita, jtka täydentävät pääviherverksta. Kevyen liikenteen reittejä linjataan puistjen kautta siten, että ne yhdistyvät ruutukaava-alueen pyöräteihin ja sitä kautta Aurajkivarteen ja Kaklanmäen viheralueisiin. Linnan ympäristön khentaminen n yksi tärkeimmistä sayleiskaavan tavitteista. Linnan n saatava arvisensa ympäristö, jssa se pääsee nykyistä enemmän esille. Linnankatu katkaistaan ja ajneuvliikenne hjataan kulkemaan kauempaa, jllin linnan ympärille saadaan mudstettua kulttuuripuistkrtteli. Satama- ja varasttimintja pyritään sijittamaan etäämmälle linnasta. Linnan maisemallinen asema n heikentynyt sitten Tpeliuksen aikjen. Katajaket Härkämäessä Näkymä Tallimäenpuiststa linnan suuntaan

7

8 TU - TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Kehityskuva : Osa satama-alueesta muutetaan asunt-, palvelujen ja työpaikkjen alueeksi Viking Linen terminaalialue siirretään länteen ja Linnan puist laajennetaan jelle saakka Rakennetaan erillinen risteilyaluksien terminaali, jka liittyy saumattmasti Linnanpuistn, ja jsta järjestetään jukkkliikennekuljetukset keskustaan.