Kinkkukauppa. huipentaa pitkän toimitusketjun. HK Agri aloittaa vuoden alussa s. 2. Vasikka matkustaa uuteen kotiin s. 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kinkkukauppa. huipentaa pitkän toimitusketjun. HK Agri aloittaa vuoden alussa s. 2. Vasikka matkustaa uuteen kotiin s. 8"

Transkriptio

1 LSO Foods Oy:n tuottajalehti 5/ 2010 Kinkkukauppa huipentaa pitkän toimitusketjun HK Agri aloittaa vuoden alussa s. 2 Vasikka matkustaa uuteen kotiin s. 8 Yksikertaiset ja edulliset lastaustilat s. 10

2 sisältö pääkirjoitus Teemana logistiiikka n Niin lihanhankinta, eläinvälitys kuin rehukauppakin edellyttävät tarkkaa kuljetusten suunnittelua. Logistiikkasuunnittelijan ammattitaito mitataan asiakastiloilla joka päivä. LSO Foodsilla ja Lounaisfarmilla on kumppaneinaan luotettavat kuljetusyrittäjät. Pääkirjoitus 2 Markkinakatsaus 3 Kinkkumarkkinoilla mitataan toimitusketjun kyvyt 4 Tarkka yhteispeli tuo eläimet teuraaksi 6 Vasikka matkustaa 8 Lastaustilan teko ei kaduta 9 Sinetti osa LSO Foodsin logistiikkaa 12 Näin toimii broilerilogistiikka 14 Vilja tukee hyvinvointia ja laatua 15 Lounaisfarmi tuo liemirehut sikatiloille 16 Rehurekan kuljettajalla ei kahta samanlaista päivää 19 Vasikkaterveyden teemavuosi alkaa 20 Vain hyviä porsaita kuormaan 22 Sydämelle parempi HK Rypsiporsas 24 Joulupöydän parhaat kinkut ja kalkkunat 26 Tie sydämeen alkaa Kotitilalta HK Ruokatalo Oy keskittää lihan hankinnan ja alkutuotannon sekä rehukaupan yhteen yhtiöön vuoden 2011 alusta lähtien. Rehuyhtiö Lounaisfarmin ja HK Ruokatalon broileriketjun alkutuotannon tehtävät siirretään LSO Foodsiin. Järjestelyn tavoitteena on selkeyttää ja tehostaa alkutuotannon palveluprosesseja, yksinkertaistaa toimintaa sekä saavuttaa synergiaetuja tukitoiminnoissa. Syksyn aikana yhdistymisprosessi on edennyt suunnitellulla tavalla. Samalla on mietitty hankinta- ja alkutuotantoyhtiön roolia sekä tehtävää. Broilerin sopimustuotannon ja rehukaupan mukaantulon seurauksena yhtiön nimi muuttuu LSO Foodsista HK Agriksi. Uudella nimellä halutaan erottaa LSO Osuuskunnan ja hankintayhtiön profiilit selkeämmin toisistaan ja välttää nimien samankaltaisuuden aiheuttamia sekaannuksia. Nimi liittää myös HK:n tuotemerkin ja alkutuotannon arvoketjun tiiviimmin toisiinsa. Uskomme vahvasti, että koko arvoketju Kotitilalta kuluttajan lautaselle maistuu entistä enemmän. Eläinten hyvä hoito, jäljitettävyys sekä tuoreus ovat HK:n tuotteiden kulmakivi. HK:n ja Kariniemen merkeillä myytävät tuotteet ovat valmistettu suomalaisesta lihasta. Vuodenvaihteesta alkaen alkutuotannon toiminta on kokonaisuudessaan yhden yhtiön ja liikemerkin alla. Koemme, että missiomme Tie sydämeen alkaa Kotitilalta kuvaa meitä yrityksenä ja toimii jatkossa hyvin myös tunnuslauseenamme. HK Agrin visio on määritelty seuraavasti: Olemme halutuin markkinakanava. Tuotamme ainutlaatuista lisäarvoa alkutuotannon parhaana osaajana yhdessä Kotitilan kanssa. Tällä haluamme kertoa tekevämme tiiviisti yhteistyötä sopimustilojemme kanssa. Samalla viestimme vahvaa uskoa omaan osaamiseemme niin alkutuotannon kehittäjänä kuin logistiikan osaajana. Uusi nimi näkyy viestinnässä ja tekemisessä monin tavoin. Nettisivumme ja Sinetti saavat uutta ilmettä ja sisältöä. Kuljetusautoja teipataan uudelleen, lomakkeet ja kirjepaperit muuttuvat. Tärkeintä muutoksessa on se, että korkea palveluasenteemme sopimustuottajiamme kohtaan säilyy. HK Agri on yhtä vahva kuin sen henkilöstö. Asenteen, osaamisen ja motivaation kehittäminen ja ylläpitäminen ovat keskeisiä menestystekijöitämme. Vuoden lähestyessä loppuaan on aika kiittää lämpimästi kaikkia sopimustuottajiamme hyvästä yhteistyöstä kuluneelta vuodelta ja toivottaa rauhallista Joulua ja hyvää Uutta Vuotta Ajankohtaista 28 Lihatilojen toimintaa turvaamassa 30 Snabbt och kort 31 Kari Tillanen Kannen kuva Merja Ojala Julkaisija LSO Foods Oy, Turuntie 4, Forssa, p , Päätoimittaja Kari Tillanen Toimitussihteeri Raila Aaltonen, Alkukirjain, p , Taitto Päivi Liikamaa, Painopaikka Forssa Print, ISSN Osoitteenmuutokset voi tehdä Palaute-osiossa. Seuraava numero ilmestyy viikolla 8. 2 Jokasorkka 5/2010

3 markkinakatsaus Kallistuneesta rehusta epävarmuutta markkinoille Nousevat rehun hinnat ovat luoneet syksyn aikana epävarmuutta kotimaan lihamarkkinoille. Sitä on osaltaan lisännyt sian epälooginen hintakehitys muualla Euroopassa. Siasta maksettava hinta on syksyn aikana ollut laskussa, vaikka sen odotettiin rehukustannusten myötä nousevan. Tämä johtuu tarjontaan nähden liian vähäisestä kysynnästä. LSO Foods on pyrkinyt tukemaan kotimaista sianlihantuotantoa nostamalla hintaa kesän jälkeen kahteen otteeseen yhteensä seitsemällä sentillä. Pitkät sopimusjaksot vähittäiskaupan kanssa muodostavat esteen nopealle läpi ketjun ulottuvalle hintojen korotuksille. LSO Foods on tasannut muutamia tuhansia sikoja loka marraskuun aikana viikolla eteenpäin. Sikojen keskipaino Enää kaksi kuukautta HK Rypsiporsaaseen. on noussut 84,5 kilosta 87,5 kiloon. Marraskuun puolivälistä teurastusmääriä on kasvatettu jouluun saakka. Porsasmarkkinat ovat osoittaneet piristymisen merkkejä marraskuun aikana, mutta tasapainotilannetta emme vielä ole saavuttaneet. LSO Foodsin arvion mukaan tilanne tasapainottuu alkuvuodesta. Olemme syyskuun alusta alkaen tehneet lihasiantuottajien kanssa sopimuksia Rypsiporsas -tuotannosta. Sopimusten teko ja siihen liittyvä ruokinnan aloitus on edennyt suunnitelmien mukaan. HK Ruokatalo tuo uudet, maukkaat ja sydämelle hyvää tekevät Rypsiporsas -tuotteet kuluttajamarkkinoille helmikuussa HK Ruokatalon Rypsiporsas -kehityshanke on ainutlaatuinen ja mittava. Innovaation myötä porsaanliha nousee uudelle laatutasolle ja terveellisten lihatuotteiden kärkeen. HK Rypsiporsaat ruokitaan rehulla, johon on lisätty kotimaista rypsiöljyä. Erityisruokinnan ansiosta lihan rasvan laatu saadaan muuttumaan luonnollisesti sydänystävälliseksi. Ulf Jahnsson johtaja, sikojen hankinta ja rehuratkaisut Nautojen hyvä menekki jatkuu yli vuodenvaihteen Kuluneena syksynä nautojen tarjonta oli poikkeuksellisen runsasta. Vilkkaaseen tarjontaan vastattiin lisäämällä teurastuksia, minkä ansiosta nautatilanne kääntyi tasapainoisempaan suuntaan marraskuun puolivälissä. Tarjontavoittoisenakin aikana LSO Foods varaa aina kiirelehmille tilaa kuormiin, ja tavoitteena on jatkossakin palvella maitotiloja nopeilla noudoilla. Myös vuodenvaihteen jälkeen nautojen kysynnän odotetaan pysyvän hyvänä. Teurasohjelmat voidaan suunnitella siten, että noudot pystytään toteuttamaan nopeaan tahtiin. Vuoden 2011 aikana LSO Foodsin tavoitteena on yhdessä nuorten nautojen sopimustuottajien kanssa ottaa Sinetin tuotantosuunnitelmat aktiiviseen käyttöön. Ajantasaisilla ja päivitetyillä tuotantosuunnitelmilla pystytään ennakoimaan nykyistä paremmin vasikkatarvetta ja eläinten teuraaksi tuloa. Tässäkin kohdin päätavoitteena on tuottaa sopimustuottajille entistä parempaa palvelua. Rotukarjassa laadun merkitys korostuu. Tammisen Aitoa Rotukarjan Pihvilihaa -konsepti on vastannut asetettuihin odotuksiin. Rotukarjaohjelmassa on tärkeää, että teuraiden määrä ja laatu ovat sovitun mukaisia. Rotukarjan hinnoittelussa tavoitteen mukaisesta laadusta maksetaan paremmin ja toisaalta taas heikompilaatuisten ruhojen hintataso laskee. Pitämällä kiinni rotueläinten hyvästä laadusta voimme rakentaa ja kehittää yhteistä rotukarjaketjuamme. Sami-Jussi Talpila johtaja, nautojen hankinta ja kuljetus Kuva: Harri Jalli Jokasorkka 5/2010 3

4 Kinkkumarkkinoilla mitataan toimitusketjun kyvyt Kun tavalliset suomalaiset valmistautuvat juhannuksen viettoon ja ostoskorit täyttyvät grilliherkuista, Citymarket-kauppias Toni Pokela kokoaa joukkonsa ensimmäisen kerran suunnittelemaan tulevan joulun kinkkusesonkia. Teksti Raila Aaltonen Kuva Merja Ojala Ennen kesälomia se alkaa. Käytämme kinkkukaupan suunnittelussa edellisen vuoden myyntiraportteja. Mietimme, toimivatko edelliset kampanjat vai pitääkö jotain muuttaa. Heinäkuussa tehdään tilaukset, kauppias Toni Pokela kertoo. Espoon Isossa Omenassa toimivan Citymarketin pääasiallinen joulukinkkujen toimittaja on HK Ruokatalo. Kinkkua myydään sesongin aikana noin kiloa, enimmäkseen tuoresuolattuna. Vajaa viidennes myynnistä on HK:n tuoresuolattua joulukinkkua potkallisena ja luuttomana. Asiakkaat jättävät ensimmäisiä kinkkutilauksiaan lihamestareille jo lokakuussa. Myyntisesonki alkaa HK:n puolikkailla juhlakinkuilla marraskuun alussa. Joulukuun 20. päivästä alkaa kolmen päivän kinkkuhulina, jonka aikana myymälän kassahihnoilla kulkee kaksi, jopa kolme kinkkutonnia joka päivä. Kauppa tähtää siihen, että kinkkua riittää varmasti vuoden loppuun asti. Jos asiakas joulunalusruuhkassa jää ilman haluamaansa kinkkua, se on kaupalle huomattava imagotappio. Siksi tavoitteena on, että tavaraa jää jonkin verran yli, ja loput myydään hinnalla vuodenvaihteen jälkeen. Asiakas haluaa HK:n kinkun Kauppias pyrkii varmistamaan, että jokainen asiakas löytää valikoimasta juuri omalle perhekoolleen sopivan kokoisen kinkun ja että erilaisia tuotteita on riittävästi. Kauppiaan kannalta merkitystä on myös sillä, että kinkkujen päiväykset riittävät yli vuodenvaihteen, sillä innokkaimmilla kinkunsyöjillä kausi jatkuu aina loppiaiseen asti. Harvoin, jos koskaan, vika on ollut kinkussa. Myös jatkuvuudella on kinkkuostoksessa merkitystä. Jos asiakas on onnistunut tietyn kinkun kanssa viime vuonna, hän haluaa ostaa samanlaisen seuraavallakin kerralla. Hän kokee ottavansa riskin, jos vaihtaa merkkiä vaikka suurin epäonnistumisia selittävä syy onkin kokissa, sanoo Pokela. Kauppa jakaa asiakkaille kinkunpaisto-ohjeita, ja ohjeet on painettu myös kinkkujen etikettiin. Siitä huolimatta moni laittaa lihan liian kylmänä liian kuumaan uuniin. Paistajan virhe menee herkästi tuotteen piikkiin. Kinkun vikana pidetään myös, jos sinappikuorrutus valahtaa lihan pinnasta pellille. Kokenut kauppias tietää, että suvun reseptillä tehty kotisinappi ei kestä kuumaa. Kauppa pyrkii hoitamaan reklamaatiot hienovaraisesti varjellakseen asiakkaidensa joulutunnelmaa. Harvoin, jos koskaan, vika on ollut kinkussa. Arvokas asia pöydässä Ison Omenan Citymarket on luottanut HK:n kinkkuun yhdeksän vuotta. Pokela on tyytyväinen niin toimitusvarmuuteen kuin laatuunkin. Kinkkumyynnistä vain vähäinen osuus on tanskalaista tuontitavaraa. Tanskalaista menee sitä enemmän, mitä suurempi on sen hinnan ero kotimaiseen. Sitä ostavat ne, joille hinta on tärkein ohjaava tekijä, ja myös ne, jotka syövät kaksi tai kolmekin joulukinkkua joulu tammikuun aikana. Citymarket Ison Omenan kinkkukausi alkoi marraskuussa. Toni Pokela kertoo Juhlakinkun paisto-ohjeet Ulla Pelkoselle. Asiakkaiden toiveet ovat Pokelan havainnon mukaan eriytymässä yhä useampaan suuntaan. Luomukinkkua kysytään vuosi vuodelta enemmän. Markkinoilla olisi tilaa myös uudelle, entistäkin rasvattomammalle kinkkuvaihtoehdolle, vaikka samaan aikaan moni kysyy myös paksusilavaisempaa vanhan ajan kinkkua. Monella on joulupöydässään paljon muutakin kuin kinkku ja perinteiset laatikot, ja ruokalajien kirjo laajenee vuosien myötä. Kinkun rinnalla tarjotaan muutakin kokolihaa ja kalaa. Silti mikään ei ole uhkaamassa joulukinkun asemaa. Ihmiset haluavat hyvän kinkun ja ovat valmiita panostamaan siihen. Se on tärkeä ja arvokas juttu joulupöydässä. 4 Jokasorkka 5/2010

5 HK:lla kinkut mielessä läpi vuoden n HK Ruokatalolla vuoden kierrossa on kaksi tärkeää sesonkia, juhannus ja joulu. Ohjauksen johtaja Mikko Soinin mukaan joulu on henkisesti juhannusta kovempi juttu. Jos yksikin kinkku puuttuu, se on pahempi tilanne kuin jos juhannuksen alla puuttuu muutama Kabanossi. HK:n kinkkumyynnin volyymi on kolme miljoonaa kiloa. Teollisuus alkaa ottaa talteen pakastekinkkuja loppukeväällä ja tuoresuolaus alkaa itsenäisyyspäivän tienoilla. Tulevan joulun suunnittelu kuitenkin alkoi jo tammikuussa. Silloin palavereissa käytiin läpi tiedot edellisvuoden myynnistä sekä siitä, miten kinkkukauppa onnistui logistiikan ja tuotannon kannalta. Myös tuotekehityksen ja ohjauksen palaute päättyneestä sesongista käsiteltiin. Uuden kauden suunnittelussa keskeisessä roolissa ovat mm. LSO Foodsin hankintaennuste, budjetoitu tavoite ja ennuste markkinamuutoksista, Soini kertoo. Teurastuksia ohjataan jatkuvasti, mutta sesonkia varten nousevia määriä aletaan ohjata tarkemmin vasta marraskuun puolivälissä. Tilauskannan päivittymistä seurataan marraskuun alusta lähtien päivittäin. Soinin mukaan yhdessä tekemisen meininki on kehittynyt voimakkaasti. Tämä on yhteinen projekti. Kaikki osallistuvat tahot ovat mukana koko ajan, sitoutuneita ja tietoisia asioiden etenemisestä. Ongelmatilanteet ratkotaan yhdessä. Kehitettävääkin silti on. Tiedonkulku on äärimmäisen tärkeää. Kaikilla tulee Soinin mukaan olla oikea ja yhteinen tieto asioista ja mahdollisista muutoksista. Putki hankinnasta asiakkaalle on kovin pitkä, ja siinä tulevat tietokatkokset voivat pahimmassa tapauksessa näkyä asiakkaalla asti. Hyvin rasvattuun ketjuun voi aiheutua häiriöitä myös kilpailutilanteista tai teknisistä ongelmista. Soinin mukaan ratkaisuja yllättäviin tilanteisiin mietitään jo etukäteen. Vuoden lopun onnistuminen arvioidaan heti tammikuun ensimmäisessä palaverissa. Silloin HK Ruokatalossa käydään kaikkien osa-alueiden onnistumiset ja kehityskohteet. Myös kauppiaat, kuten Toni Pokela, ovat käyneet joulun sujumisen läpi kinkkutoimittajansa kanssa, ja palaute käytetään hyödyksi seuraavaa kautta suunniteltaessa. Jokasorkka 5/2010 5

6 Tarkka yhteispeli tuo eläimet teuraaksi Teuraskuormien suunnittelu on hankintayhtiön ydintoimintaa. Suunnittelu alkaa ajoviikkoa edeltävän viikon puolivälissä. Nautakuormien tilanne elää aivan viime hetkeen saakka, kun taas sikakuormat suunnitellaan minuuttiaikatauluun. Kuva: Osmo Könönen Osmo Könönen, logistiikkapäällikkö Outi Jaatsi, porsasvastaava LSO Foods hankkii nautaa koko Suomesta Lappia lukuun ottamatta. Maa on jaettu seitsemään hankinta-alueeseen. Pääosa naudoista teurastetaan Outokummussa, mutta osa kuormista menee Kauhajoelle tai Paimioon. Ajosuunnitelmiin sijoitetaan kullekin teurastamolle ajettavat määrät päivittäin ja alueittain. Maitotilojen ilmoittamat kiirelehmät ovat etusijalla. Lehmien nopeiden noutojen mahdollistamiseksi kuormat suunnitellaan rullaavasti, eli useimmat suunnitellaan valmiiksi vasta ajoa edeltävänä päivänä. Ensimmäiseksi laaditaan rotu- ja luomuteuraiden ajo-ohjelma. LSO Foods toimittaa Lihatukku Tammiselle Rotukarjateuraita joka päivä ja luomuteuraita kahtena määrättynä päivänä viikossa. Erikoislaadun teuraat ajetaan samoissa kuormissa kuin muutkin naudat ja tietenkin lähimpään mahdolliseen teurastamoon. Keskiviikkoaamuisin lasketaan alueittain ilmoitetut teurasnaudat. Ilmoituksissa olevat lypsylehmät pyritään noutamaan seuraavan viikon aikana ruuhkatilanteista riippumatta. Kuvakkeista kuormasuunnitelmaksi Alueille varataan autot ja määritetään ajettavat määrät, jotta suunnittelualueen lehmät, rotu- ja luomuteuraat saadaan ajettua. 6 Jokasorkka 5/2010

7 Tarkan suunnittelutyön lopputuloksena autoilija Timo Vattulainen tuo juuri oikeat naudat oikeaan aikaan Outokummun teurastamolle. manaikaisesti lähetetään ajomääräys sähköisesti autoon. Kuljettaja näkee tietokoneeltaan aikataulut ja reitit ja saa turvallisesti oikeanlaiset teurasnaudat oikeaan teurastamoon oikeaan aikaan. Hankinta suunnittelee sikakuormat Nuoren naudan määrät jaetaan alueittain tasapuolisesti ilmoituksiin ja teurastamoiden kapasiteettiin suhteutettuna. Ajosuunnitelmat tehdään teurastamoittain kullekin autolle. Kuormiin merkitään eläinten kappalemäärä, saman päivän teurastukseen ajettavat määrät sekä alue, jolta kukin kuorma ajetaan. Suunnitelmaan määritellään myös menopaluukuormat, eli Outokumpuun nautaa eteläisemmästä Suomesta ja paluuna sikaa Forssaan tai Mellilään Itä- ja Keski-Suomesta. Hankintatoimihenkilöt suunnittelevat kuormien sisällön ja aikataulutuksen ajosuunnitelman pohjalta karttaohjelman avul- Kuljettaja näkee tietokoneeltaan aikataulut ja reitit. Myös sikojen kuljetusten optimoinnissa tavoitteena on tehokas logistiikka ja hyvä asiakaspalvelu. Teuraskuormia suunnittelevat hankintatoimihenkilöt. Lihasian hankinta pohjautuu tilojen tuotantosuunnitelmiin. Sikatilojen tuotantosopimusten kautta saatavista suunnitelmista muodostuu hankinnan vuosisuunnitelma. Viikko- ja päiväsuunnitelmia hienosäädetään viikoittaisten teurasilmoitusmäärien mukaan. Tulevan viikon teurastus- ja leikkuumäärät selviävät lopullisesti keskiviikkoaamuna, joka on lihasikojen ja emakoiden viimeinen ilmoituspäivä. Hankinnalla on tiedossaan myös HK Ruokatalon raaka-ainetarve ja siitä johdettu teurastussuunnitelma. Ilmoitettuja määriä ja teurastussuunnitelmaa verrataan toisiinsa. Jos määrät eivät ole yhtenäiset, lihasikoja on joko siirrettävä seuraavan viikon teurastuksiin tai aikaistettava seuraavan viikon ilmoituksista. Teuraiden vastaanoton tasauksen jälkeen alkaa varsinainen kuormien suunnittelu. Tavoitteena tauoton teurastus la. Kun tuottaja tekee teuras- tai välitysilmoituksen, syntyy ohjelman kartalle kuvake. Näitä kuvakkeita poimimalla suunnittelija kerää kuorman kartalla ja optimoi sen kullekin autolle erikseen. Torstaina hankintatoimihenkilöt suunnittelevat kuormia karttaohjelmaa apuna käyttäen. Teurasilmoitukset näkyvät kartalla eri kokoisina sian kuvina ja näiden symbolien takana on tietoa muun muassa tuottajasta, ilmoitusmäärästä ja mahdollisista toiveista tai rajoituksista noudon suhteen. Kuormat suunnitellaan tehokkaille kuljetusyksiköille. Pienin auto vetää 83 ja suurin 233 lihasikaa. Hankintatoimihenkilöiden seuraavan viikon kuormaehdotuksista logis- Teurasilmoitukset näkyvät kartalla eri kokoisina sian kuvina. tiikkasuunnittelija tekee yhteenvedon perjantaiaamupäivään mennessä. Tässä vaiheessa tehdään vielä muutoksia, jotta teurastamon navetan täyttöaste saadaan joka hetki vastaamaan teurastusohjelman tarvetta. Logistiikkasuunnittelija ja hankintatoimihenkilö tarkastavat vielä yhdessä kunkin alueen ajo-ohjelman. Eläinmäärien, kuljetuskaluston ja sen täyttöasteen sekä aikataulujen on pelattava, jotta teurastusohjelma on pitävä. Lopuksi hankintatoimihenkilöt lähettävät tiedot ajotietokonejärjestelmään, jolloin he saavat tilakohtaiset aikataulutukset autoilijoilta. Saadun tiedon pohjalta he lähettävät sunnuntain ja maanantain noutojen aikataulut tuottajille tekstiviesteillä. Teurastusviikon alkaessa hankintatoimihenkilö saa päivittäin tiedon teurastusmäärän täyttymisestä iltapäivisin. Sen jälkeen voidaan varmistaa seuraavan päivän teurasnoudot lähettämällä tekstiviesti seuraavan päivän ajoohjelmaan kuuluville tiloille. Noutoajat ajoissa tuottajalle Seuraavaksi suunnittelija reitittää ja aikatauluttaa kuorman huomioiden teurastamoon tuloajan, auton ja kuljettajien maksimiajoajat taukoineen, sekä tilalle saapumisajan. Lypsykarjatiloilla noudot ajoitetaan aamukuuden ja iltakahdeksan välille. Lopuksi tarkistetaan, täyttääkö kuorma määräykset eläinten kuljetusaikojen ja kuljettajien ajoaikojen puolesta. Osa autoista sopii kahdentoista tunnin kuljetuksiin, toisissa eläinten maksimioloaika on kahdeksan tuntia. Kun kuorma on todettu kaikin puolin lailliseksi ja ajettavaksi, ilmoitetaan noutoajat tuottajille tekstiviestein tai puhelimitse. Sa- Nykyaikainen karttaohjelma on helpottanut valtavasti teuraskuormien suunnittelua. J o k a s o r k k a 5/2010 7

8 MTY Lappalaisella syntynyt vasikka lähdössä kohti juottamoa saman kunnan toisella laidalla. Harri Jalli tuotantoneuvoja Vasikka matkustaa Välityseläinlogistiikka on kuin suuren palapelin kokoamista. Sillä erotuksella, että normaalisti palapeli tulee valmiiksi, mutta välitystoiminta jatkuu päivästä toiseen. Kun yhden päivän puzzle on koossa, on seuraavan päivän kokoaminen jo pitkällä. LSO Foods välittää viikoittain noin 700 vasikkaa 35 kuormassa. Seuraamme nyt yhden kuorman taipaleen alusta loppuun. Palapelin ensimmäinen osa on syntyvä vasikka. Vasikka merkitään korvamerkillä ja eläinrekisteriin tehdäään syntymäilmoitus. Ternivasikoista tehdään välitysilmoitus mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään kolmen päivän iässä. Rantasalmella Mikko ja Pekka Lappalaisen maatalousyhtymän viisikymmenpäisessä lypsykarjassa vasikoita syntyy vuoden mittaan suhteellisen tasaisesti. Elo syyskuussa poikimisissa oli kuitenkin pieni ruuhka ja sonnivasikoita lähti terninä välitykseen seitsemän. Pekka Lappalainen kertoo tekevänsä välitykseen lähtevistä vasikoista ilmoituksen Sinetin kautta heti, kun vasikka on jalkeilla ja viimeistään syntymää seuraavana päivänä. Kun noutoaika lähestyy, saavat yhtymän molemmat veljekset noutoajan tekstiviestinä. Tätä Pekka pitää hyvänä asiana. Monilla muilla toimijoilla testiviestin saa vain yhteen puhelimeen. Välitysauto tulee Lappalaisille tyypillisimmin päivällä. Ilmoitettu aika pitää hyvin paikkansa, todellinen ja ilmoitettu noutoaika poikkeavat harvoin enemmän kuin vartin suuntaan tai toiseen. Kuorma suunnitellaan Palapelin palat laitetaan oikeaan järjestykseen LSO Foodsin logistiikkapalvelussa. Aina torstaisin tehdään seuraavan viikon ohjelma: katsotaan vasikkatilaukset ja jaetaan autot sen mukaan, miten tilauksia ja vasikoita milläkin alueella on. Kuljetussuunnittelija Juha Vanhalakka pyrkii tekemään kuormat heti ohjelmoinnin jälkeen. Hän toivoo, että ternivasikat ilmoitetaan mahdollisimman nopeasti. Kun kuormat on suunniteltu, seurataan tilannetta. Joku vasikka saattaa tulla jälkiilmoittautuneena tai joku jäädä pois vaikka ripulin takia. Kuormaa paikataan aina muutosten mukaan. Juha kannustaa tuottajia ilmoittamaan myös pois jäävistä vasikoista. Näin kuormaan saadaan mahdollisesti tilalle uusi vasikka ja auton ei tarvitse käydä turhaan tilalla. Kuvat: Harri Jalli Antti Lukkarinen kuivittaa pestyn terniosaston. Vasikkakuorman on määrä tulla kahden tunnin kuluttua. Kuorma kulkee Syyskuun alkupuolella syntyneet MTY Lappalaisen kolme ternivasikkaa tulivat kuormaan, joka ajettiin syyskuun viimeisenä päivänä. Tekstiviesti-ilmoituksen mukaan Kuljetus Vatasen auto tulee kello 17. Välitysautonkuljettaja Pauli Pursiainen starttasi Kuljetus Vatanen Oy:n välitysauton rekisterinumero osuvasti LSO-306 Äänekoskella torstaina kello viisi. Aamu oli kuulas ja tiesi sumun nousevan. Ensimmäinen vasikka tuli kyytiin hieman ennen kuutta Konnevedeltä. Matka jatkui ja vasikoita tuli kyytiin, palapelin palat loksahtelivat kohdilleen. Rautalampi, Hankasalmi, Pieksämäki, tuttuja paikkoja Paulille. Hauki- 8 Jokasorkka 5/2010

9 Lukkarisen 48-paikkainen terniosasto on näiden vasikoiden koti seuraavat kolme kuukautta. vuori, Kalvitsa, Joroinen, Juva. Näissäkin maisemissa Pauli on välitysautoa ajaessaan kuuden vuoden aikana ehtinyt käymään monesti. Sulkavalta reitti jatkuu Rantasalmelle. Kello auto peruuttaa MTY Lappalaisen navetalle. Vartin sisällä ilmoitetusta, toteaa Pekka. Olin matkan varrella enemmän myöhässä, mutta sain mukavasti kirittyä, vastaa Pauli. Vasikat otetaan kyytiin, paperit laitetaan kuntoon ja matka jatkuu. Seuraavana onkin kuorman purku. Mukana on 26 vasikkaa ja ne on poimittu 20 paikasta. Palapeli on valmis. Kaikki suunnitellut vasikat tulivat kuormaan, yhtään hylsyä ei tullut. Se on kuljettajallekin aina mukava asia. Juuri tätä pidempi ajoaika ei sääntöjen ole mahdollinen, eikä tarpeenkaan. Uuteen kotiin Matka vastaanottotilalle ei ole pitkä. Antti Lukkarisen tila on Rantasalmen kirkonkylän toisella puolella. Tilalla on neljäsataa kasvatuspaikka kahdessa eri osoitteessa ja samoin kaksi juottamoa. Nyt vasikat tulivat talouskeskuksen yhteydessä olevaan 48-paikkaiseen juotto-osastoon. Antti Lukkarinen allekirjoittaa kasvatussopimuksen ja Pauli Pursiainen antaa hänelle vasikkakortit. Yleensä Lukkariselta lähtevät teuraat sunnuntaina, eläimiä siirretään eteenpäin ja juottamo tyhjenee tiistaina. Pesun jälkeen uudet vasikat tulevat torstaina ja perjantaina. Nyt aikataulu oli hieman tiukempi, sillä teuraat olivat lähteneet vasta tiistaina. Vasikoitten tuloajasta tuli varmistus tekstiviestinä. Kuivikkeet oli levitetty osastoon paria tuntia ennen kuorman tuloa. Purku käy nopeasti: Pauli antaa vasikoita muutaman nipuissa ja Antti varmistaa, että ne eivät juokse takaisin autoon. Tosiaan juokse, sen verran hurjaksi meno yltyy, kun vasikat pääsevät vauhtiin. Vasikkakortit vaihtavat omistajaa ja kasvatussopimus allekirjoitetaan. Välitysauto kaartaa pois pihasta, mutta juottamossa työt vasta alkavat. Jokainen vasikka viedään juottoautomaatille, sille laitetaan panta ja juottokäyrä täsmätään vasikan iän mukaan. Vasikoilla on juoman lisäksi tarjolla ykkösrehua, kuivaa säilörehua ja vettä. Juottokauden lopulla niitä totutetaan myös ohrakaura-rypsi -väkirehuun ja juoton jälkeen apetta tuodaan maisteltavaksi. Juotto-osastosta vasikat siirtyvät 3,5 kuukauden iässä loppukasvattamoon. Siihen asti ne saavat appeen lisäksi väkirehua. Lukkarisen navetasta sonnit lähtevät teuraaksi reilun yhdeksäntoista kuukauden kasvatuksen jälkeen 365 kilon painoisina. Kuten alussa todettiin, logistiikka on palapeliä. Vaikeutta lisää se, että palat ovat liikkuvia. Kaikkien palapelin tekijöiden rooli on tärkeä. Ja jotta seuraavan kokoajan tehtävä olisi yksinkertaisempi, kannattaa kaikkien toimia samojen sääntöjen mukaan. Näin myös helpotetaan työtä ja säästetään kustannuksia. Jokasorkka 5/2010 9

10 Lastaustilan teko ei kaduta Kävimme tutustumassa hyvin toimiviin ja edullisesti tehtyihin lastausratkaisuihin lihanautakasvattamossa, porsastilalla ja lihasikatilalla. Kokemusten mukaan lastaustilat säästävät työaikaa ja pienentävät hygieniariskejä. Työryhmä Esa Heikkilä, Tauno Prami, Harri Jalli, Ulla Ketola Kysymykset Miten liikenne lastaustilassa toimii? Montako eläintä tilalta lähtee kerrallaan? Kauanko lastaaminen kestää? Miten tila puhdistetaan? Kuinka kauan siihen menee aikaa? Lastaustilan rakentamisvuosi ja suunnittelija? Paljonko maksoi? Oletko tyytyväinen? Maatilayhtymä Virtanen, Sampu Satelliittisikalassa 120 porsituspaikkaa. Kuva: Ulla Ketola 1 Tilalla on lastausosasto + laituri, jota pitkin porsaat menevät autoon. 2 Joka viikko lastaan noin porsasta kerralla. Tila on mitoitettu maksimimäärän mukaan porsaan lastaus kestää 30 minuuttia. Lastaukseen menevä aika riippuu oikeastaan siitä, kuin nopeasti kuljettaja punnitsee eläimet. 4 Painepesurin runkoputki kiertää lastaustilan kautta, joten pesua varten tarvitsee vain kiinnittää pitkä letku linjaan. Pyrimme pesemään osaston heti lastauksen jälkeen, sillä lika tarraa lujasti kiinni. Jos osasto pääsee kuivumaan, pesuun menee tunti. Talvellakin pesu onnistuu hyvin, koska tila on lämmitetty. 5 Aikaa pesuun kuluu minuuttia. 6 Lastaustila valmistui vuoden vaihteen tietämillä Sen on suunnitellut LSO Foodsin tuotantoneuvoja Kimmo Haapanen. 7 On vaikea sanoa hintaa, kun tuli lastaustila tuli yhdessä uudisrakennuksen kanssa. 8 Olen ollut tyytyväinen. Parasta on ollut ajansäästö: välitysauto on pihassa korkeintaan yhden tunnin. Tämä on hyvä, koska pystymme tällöin priorisoimaan hommat paremmin. Se on elettyä elämää, että porsaat haettiin karsinasta saakka. Kaikki hyötyvät, kun lastaus tapahtuu nopeasti. 10 Jokasorkka 5/2010

11 Tomi Lähteenoja, Lieto 900 kasvatuspaikan lihasikalassa käytössä lastauslaituri. 1 Siat ajetaan keskikäytävälle sen jälkeen, kun autoilija on soittanut tuloajan. Auton tullessa keskikäytävällä on 20 lihasikaa valmiina. Autoilija pääsee vain laiturille asti, isännällä on apuna vanhaisäntä. 2 Tilalta lähtee joka viikko 60 lihasikaa lihasikaa lastataan noin 15 minuutissa. Sikaloita on kaksi. Jos teuraita otetaan molemmista, aikaa kuluu hieman enemmän. 4 Ensin pestään painepesurilla (ei pesuainetta) ja sitten desinfioidaan. Lastauslaiturin vieressä on liitin painepesurille, joten se on helppo ottaa käyttöön. Painepesuri on aina valmiina. Talvellakin lastauslaituri pestään ja desinfioidaan. Kovilla pakkasilla pesu ei onnistu. 5 Aikaa kuluu noin 5 10 minuuttia. 6 LSO Foodsin tuotantoneuvoja Kimmo Haapanen on suunnitellut lastauslaiturit. Ne otettiin käyttöön vuosina 2008 ja Se oli pieni homma kuitenkin kaiken kaikkiaan eivätkä kustannukset olleet isot. Laituria varten valettiin kolme metriä leveä ja kaksi metriä pitkä pohja ja siihen tiilet. Simo Orsama, Orivesi Lämmin lihanautakasvattamo 180 sonnille, vanhassa navetassa tilat 60 vasikalle. 1 Tilalla ei ole varsinasta lastaustilaa. Lastaus tapahtuu viimeisen karsinan ja kasvattamon seinän välistä kujaa pitkin. Karsinan aita on saranoitu keskeltä ja sen kanssa saadaan eläimiä ohjattua käytävään, tavoitteena aina neljä kerrallaan Kerralla lähtee teuraaksi kaksi karsinallista, yksi ruokintapöydän molemmin puolin. Toisesta karsinasta täytetään nuppi ja toisesta sonnit ajetaan suoraan perävaunuun. 3 Keskimäärin lastaamisessa menee aikaa 1½ 2 tuntia, sisältäen ajoneuvon siirron. Joskus eläimet liikkuvat poikkeuksellisen hyvin ja voidaan selvitä tunnissakin. 4 5 Lastauskäytävästä siivotaan mahdollinen sonta pois, mutta suurta puhdistusta ei tarvita, koska käytävä on ritilällä lantakäytävän päällä. Pesu navetan pesun yhteydessä. 6 Tila rakennettiin muun rakennuksen yhteydessä 2005 ja sen suunnitteli LSO Foodsin tuotantoneuvoja Marko Lappalainen, kuten koko navetan. 7 Ei käytännössä mitään. Hyvä suunnittelu oli kaiken pohjalla, lisäneliöitäkään ei tarvittu. Ovet navetan kulmiin ja saranoitu karsina-aita, yhteensä muutaman satasen, kun tämä toteutettiin rakennustöitten yhteydessä. Kuva: Ulla Ketola 8 Olen tyytyväinen. Laituri toimii kaikkien autojen kanssa: toiset laskevat sillan ja toiset peräpään. Lastauslaituri on joustava. Kuljettajat ovat olleet myös tyytyväisiä tähän malliin. Mielestäni paras on, kun auton perä on auki ja siat näkevät auton sisälle asti. Tällöin ne kulkevat parhaiten. Olisi kyllä kiva, jos olisi vielä lastaushuone, jonne voisi laittaa siat valmiiksi. Tällöin ei tarvitsisi odotella auton tuloa. Kuva: Harri Jalli 8 Kyllä. Lastaustila ei ole mitenkään ihmeellinen, mutta toimiva. Ulko-ovi pitää lastauksen ajaksi nostaa pois paikaltaan, jotta sonnit eivät sitä riko. Sen olisi ehkä voinut suunnitella toisin, kääntymään yli, mutta varmempi se on nostaa silti pois. Vakuutusehtoja noudattavalla pienin omavastuu n Hyväksyttävät eläinten lastaustavat on määritelty ryhmävakuutusten suojeluohjeissa. Eläinkuljettajan tuloa sikalaan omissa vaatteissaan ja jalkineissaan pidetään tilan puolelta tietoisena riskinottona. Vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu tietoisen riskinoton seurauksena. Korvauksen saanti edellyttää, että vakuutuksenottaja noudattaa vakuutusehtoja. Sikatuottajien LSO Foodsin kautta ottamat ryhmävakuutukset kattavat 93 prosenttia tuotantomäärästä. Osa tuottajista on hoitanut vakuutuksen suoraan oman vakuutusyhtiönsä kautta. Vakuutuksessa edellytetään sikalan kuuluvan eläinterveydenhuollon kansalliselle tasolle ja noudattavan sen ehtoja, mm. huolehtivan eläinlääkärikäynneistä ja tietyistä tautiseurantanäytteistä. Suojeluohjeiden johdannossa todetaan ehtojen laiminlyönnin voivan johtaa korvauksen alentamiseen tai epäämiseen. Uudistuseläinten hankinnasta vakuutusehdot määräävät seuraavasti: Uudistuseläimet tulee hankkia valtakunnalliseen terveysvalvontaohjelmaan kuuluvista jalostussikaloista tai vastaavassa valvonnassa olevilta risteytyseläintuottajilta. * Vakuutustapahtumassa tilalla on 20 prosentin omavastuu vahingon määrästä, kuitenkin vähintään 1000 euroa. Lastauksen puutteet nostavat omavastuuta 10 prosenttiyksiköllä. Yhtä paljon omavastuuta nostavat ostoeläinten karanteenin puutteet. Omavastuu nousee viidellä prosenttiyksiköllä, jos tilan tautisulku on hoidettu puutteellisesti. Oikeasta toimintatavasta on kuvaus ETT:n kotisivuilla. Sen käytäntöön soveltamisessa LSO Foodsin asiantuntijat auttavat mielellään. Vakuutusehtojen noudattaminen mahdollistaa nopean korvauskäsittelyn ja odotuksia vastaavan korvaussumman vahingon sattuessa. Samalla toteutuu vakuutusmiesten hellimä lause Raunioilla ei riidellä. Elias Jukola *) LSO Foodsin sikatuotannon tuottajavakuutusehto, kohta Jokasorkka 5/

12 Sinetti osa LSO Foodsin logistiikkaa Sinetti-järjestelmä on tätä lukiessasi olennaisesti erinäköinen kuin vielä joitain viikkoja sitten. Sinetin värejä, tekstityyppiä ja navigointia järjestelmän sisällä on muutettu käyttäjäystävällisemmiksi. Muutokset käynnisti keväällä teetetty käytettävyystutkimus. Kalle Leino sähköisten palveluiden päällikkö Järjestelmää koekäyttäneet tuottajat toivoivat erityisesti selkeämpää käytäntöä teuraseläinten ilmoittamiseen ja teurastietojen esittämiseen. Lisäksi toivottiin, että tuottajalle tärkeimmät asiat löytyisivät Sinetistä yksinkertaisen navigaatiopolun päästä. Näitä muutostoiveita olemme reilun puolen vuoden aikana toteuttaneet. Nyt käyttäjä löytää Sinetistä omat tilitys- ja mahdolliset velkatietonsa ja näkee teurastiedoista mm. hylkäykset uudella, näppärämmällä tavalla. Suoraan etusivulta pääsee tekemään ilmoituksia, tarkastamaan viimeiset teurasilmoitukset, suunnitellut noudot, hinnastot ja paljon muuta. Sujuva logistiikka tuo säästöä Tärkeimmät muutostoiveet ja parannukset koskivat asioita, joista on suora yhteys sekä tilan että LSO Foodsin logistiikkaan. Logistiikka-sanaa käytetään usein väärin synonyyminä sanalle kuljetus, vaikka käsite kattaa kuljetusten lisäksi materiaalien liikuttamiseen ja varastointiin liittyviä tieto- ja rahavirtoja sekä ketjun taloudellista hallintaa. Juuri tällaiseen käyttöön Sinetti on tehty. Suomalaisissa yrityksissä logistiikkakustannukset ovat keskimäärin 11,5 prosenttia liikevaihdosta. Logistiikan merkitys on tyypillisesti suuri esimerkiksi metsäteollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa. Molemmissa kuljetaan isoja massoja, joiden keräily ja käsittely maksavat. Lihateollisuuden alkutuotannossa kuljetetaan myös eläviä eläimiä, joita ei tiettyyn ikään tai painoon tultuaan enää yksinkertaisesti voida pitää maatilalla. LSO Foodsin kokonaiskustannuksista logistiikka eri osa-alueineen muodostaa valtaosan. (Laskutavassa ei oteta huomioon eläinten tilityshintaa.) Valtaosa ilmoittaa Sinetissä Logistiselta kannalta Sinetti on työkalu teuraseläinten ja välitysvasikoiden ilmoittamiselle ja noutotapahtuman aikataulun sekä tilitys- ja teurastietojen seuraamiselle. Suurelle osalle lihasiankasvattajista ja naudantuottajista Sinetti myös tarjoaa mahdollisuuden tutustua kasvutuloksiin. Sinettiin tehtävä ilmoitus käynnistää kuorman suunnittelun. Suunniteltu nouto näkyy myöhemmin myös Sinetissä. Ilmoituksen teon yhteydessä Sinetti mahdollistaa tietysti lain vaatiman ketjuinformaatioilmoituksen tekemisen. Tällä hetkellä Sinetin rinnalla toimii edelleen vanha WebHanki-järjestelmä, mutta se poistuu käytöstä ensi vuoden alussa. Web- Hankin kautta eläimet ilmoittaa enää vähemmistö tuottajista. Sinetin kautta ilmoitettiin teuraaksi esimerkiksi lokakuussa jo lähes kolme neljännestä naudoista ja noin 60 prosenttia sioista. Jotkut tuottajat ovat olleet hämillään, kun Sinettiin on ilmestynyt ns. luottamuksellisuuslauseke, joka toteaa mm. Tämän sivuston aineistoa ei saa muokata millään tavoin tai jäljentää tai julkisesti näyttää, esittää tai jakaa tai muuten käyttää julkiseen tai kaupalliseen tarkoitukseen. Lauseke näkyy tuottajalle vain kerran, kuittauksen jälkeen se ei enää toistu. Ilmoituksella ei uhkailla tuottajia, vaikka niinkin sen ovat jotkut tulkinneet. Sinetti vain sisältää LSO Foodsin ja tuottajan välisiä luottamuksellisia tietoja, kuten hinnastoja ja markkinakatsauksia, joita yritys ei halua antaa ulkopuolisille. Tällaiset lausekkeet ovat yleisiä muillakin aloilla vastaavilla Internetsivuilla. Lokakuussa Sinetin kautta ilmoitettiin teuraaksi lähes kolme neljännestä naudoista ja noin 60 prosenttia sioista. Tuotantoennusteet ketjun perusta Lihateollisuudessa raaka-ainevirtojen, tuotannon ja myynnin yhteensovittaminen on liiketoiminnalle erittäin tärkeää ja samalla hyvin haasteellista. Arvoketju pellolta navettojen ja sikaloiden kautta tuotantolaitokselle ja kauppaan on varmasti teollisuudenalan monimutkaisimpia. Myynti toimii omien, kaupan kanssa sovittujen kampanjoiden ja pelisääntöjen mukaisesti. Aikajänne myynnillä voi joskus olla lyhyt. Tuotantolaitokset edellyttävät ennakoitavaa ja tasaista eläinvirtaa. Kotieläinten tuotantoa taas ohjaa luonto kokonaan toisenlaisine lainalaisuuksineen ja aikatauluineen. Tätä ketjua on kuitenkin mahdollista johtaa ja ohjata, mikäli HK:lla on mahdolli- 12 Jokasorkka 5/2010

13 simman täsmällinen tieto tiloilla kasvavista eläimistä. Tuotannon ennustamiseen on Sinetissä omat työvälineensä. Sikapuolella voidaan ennustaa myytävää porsas- tai lihasikamäärää. Nautapuolella ennustetaan myytäviä teuraseläimiä tai välitysvasikoita. Siantuotannon ennusteen tekee alueesi kenttäedustaja, koska sikatiloja on selvästi vähemmän kuin nautatiloja. Nautatiloilla ennusteen voi tehdä myös tuottaja itse. Nämä ennusteet vastaavat LSO Foodsilla ja HK Ruokatalolla varastokirjanpitoa. Ne kertovat elävän lihan varastosta, jonka perustella myyntiä ja tuotantoa voidaan suunnitella. Ensi vuoden aikana täsmälliset eläinvirtojen ennusteet on määrä tehdä selvästi entistä tarkemmiksi. Ennusteet tarkentuvat Ennustamisen onnistuminen merkitsee maatiloille pitkällä tähtäimellä vähäisempiä porsasruuhkia ja lyhyempiä teurasjonoja sekä viime kädessä kilpailukykyisempää tuotantoketjua. Teurasmäärän hallinta ja siihen olennaisesti liittyvä suunnitteluväline on entistä tärkeämmässä roolissa mm. tuotantolaitosten kapasiteettien suunnittelussa. Kaikkea ei voida ennustaa, esimerkiksi maitotilan on mahdotonta ennakoida vaikkapa lehmän utarevaurion aiheuttamaa poistotarvetta tai muuta syytä äkilliseen teurasilmoitukseen. Turhaksi arvailuksi menee myös välitysvasikan sukupuolen ennustelu. Lihakarja- ja sikatiloilla sen sijaan pystytään suhteellisen tarkasti ennakoimaan viikoittaista eläinten välitys- ja teurasmäärää. Ensi vuoden aikana täsmälliset eläinvirtojen ennusteet on määrä tehdä selvästi entistä tarkemmiksi. Tutustu uudistettuun Sinettiin ja anna palautetta sen toimivuudesta osoitteella Piirros: Kati Kelo Jokasorkka 5/

14 Kuva: Pekka Peippo Näin toimii broilerilogistiikka Broilerilogistiikka on monen toimijan tarkkaa yhteispeliä. HK Ruokatalo ostaa palveluna teurasbroilerien kuljetuksen sekä niiden keräyksen ja lastauksen tiloilla. Tätä toiminnallista kokonaisuutta suunnittelee ja ohjaa logistiikkapäällikkö. Pekka Peippo, logistiikkapäällikkö, HK Ruokatalo Oy Broilerilogistiikka pitää sisällään päiväkohtaisen teurassuunnittelun, aikataulutuksen, tuotantotilalla tapahtuvien broilereiden keruun ja lastauksen, teuraskuljetuksen, teurastamon varastomäärän sekä teuraskuormien purkua koskevat toiminnot. HK Ruokatalon sopimuskumppani ajaa kaikki teuraskuljetukset broileritiloilta Euran teurastamolle viidellä yhdistelmäajoneuvolla. Toinen sopimuskumppani hoitaa teurasbroilerien keräyksen ja lastauksen sopimustiloilla. Keruuryhmiä on neljä ja jokaisessa työskentelee neljä työntekijää. Päivittäisen toimitusvarmuuden takaamiseksi teurastamon varastossa tehdään kirjallinen kuljetussuunnitelma. Suunnitelma sisältää yksityiskohtaiset tiedot päivän teurastuksista. Näitä ovat tilojen ja teurasmäärien Lukuja HK Ruokatalon broilerilogistiikasta n Sopimustuottajien etäisyys Euran teurastamolta keskimääräin 47 km. n Ajoaika tilalta teurastamolle noin 45 min. n Teuraskuljetusajoneuvoja 5 kpl. n Keruuryhmiä: 4 kpl á neljä henkeä n Keruu- ja lastaustyökoneita sekä kaluston kuljetusajoneuvoja: 5. n Lintuja kuormassa: noin , kesäaikana vähemmän. n Teurastamolle kuljetetaan päivittäin yhdistelmäkuormaa. lisäksi mm. kuormakohtaiset lintumäärät, lastauksen aloitus- ja lopetusajat tiloilla, ajoajat ja kuormien saapumisajat teurastamolle sekä teurastuksen aloitusajat kuormittain. Teurasbroilereiden kuljetussuunnitelman tekoa ohjaavat yrityksen oman lihanohjauksen tarpeiden lisäksi mm. viranomaispäätökset, tehtaan vastaanoton tilat, kone-, laite- ja ajokalusto sekä keruuyrityksen henkilöresurssit. Tasainen kuorma teuraslinjalle Yksittäisen teuraspäivän kuljetussuunnittelu alkaa teuraserien järjestyksen muovaamisella lihanohjauksen tarpeista lähtien. Tietyn kokoiset linnut, eli teuraserät, tuodaan teurastamolle siinä järjestyksessä kun valmistava osasto niitä tarvitsee. Seuraavaksi teurasjärjestykseen vaikuttavat tuotantotilojen etäisyydet teurastamolta. Kuljetuskaluston määrä rajoittaa teurastuksia iltapäivisin, joten mitä kauempana tila on teurastamosta, sitä aikaisemmassa vaiheessa on sieltä tulevan erän teurastus. Teurastamo tarvitsee lintuja joka tunti huomattavasti enemmän kuin lastaamisvauhti voi tilalla olla, sillä eläinten hyvinvointi on 14 Jokasorkka 5/2010

15 Lastaus Huittisissa Seppo Kirran tilalla. Kuljettaja Tomi Rantala nostaa moduulit kyytiin ja asettaa auton perävaunuun toivotut lämpötilarajat kuljetukselle. huomioitava lintujen keräilyssä. Teurastamon lähellä olevilta tiloilta itse siirtymään kuluu vähemmän aikaa, ja linnut saadaan riittämään helpommin teurastuslinjaan. Saman tilan eri teuraserät, eli kasvatushallit, pyritään teurastamaan peräkkäin. Jos linnut ovat loppumassa teuraslinjasta, täytyy erien järjestys muokata limittäin eri kasvatushallien tai tilojen välillä niin, että lintuja saadaan riittävästi. Samalla pitää tarkistaa, että keruuryhmät ehtivät siirtyä tiloilta toisille ja että lastausaikataulut pystytään toteuttamaan sovitun työajan puitteissa. Lintujen hyvinvointi huomioon Kun teuraserät on järjestetty suunnitelmaan, tarkistetaan ajokaluston riittävyys. Käytettävän kaluston määrä pyritään minimoimaan samalla kuitenkin varmistaen, että keruuryhmille ei tulisi pitkiä odotusaikoja tiloilla ennen lastauksen jatkumista seuraavissa halleissa. Kuormien tuloajat aikataulutetaan niin, että autojen seisottamista teurastamon pihassa kuorma päällä vältetään. Eläinten hyvinvointi toteutuu parhaiten, kun lintujen määrä teurastamon varastossa on mahdollisimman pieni ja niiden oloaika moduulilaatikoissa lyhyt. Optimaalisen kuljetussuunnitelman muovaaminen on käytännössä aina kompromissi, Ajoajat tiloilta teurastamolle ovat lyhyet. mutta eläinten hyvinvoinnissa sovittujen asioiden täytyy aina toteutua. Laki määrittelee tietyt ehdot eläinten käsittelylle keräyksessä, kuljetuksessa ja varastoinnissa. Lisäksi HK Ruokatalo on sitoutunut tiettyihin lisätoimiin eläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi. Ajoajat tiloilta teurastamolle ovat lyhyet, keskimäärin vain 45 minuuttia. HK Ruokatalon sopimuskumppaneina olevien autoilijan ja keruuyrittäjän työntekijät saavat vuosittain koulutusta asianmukaiseen eläinten käsittelyyn. Kouluttajina ovat sekä viranomaiset että HK Ruokatalon asiantuntijat. Autoissa on koneellinen ilmanvaihto ja jatkuva lämpötilaseuranta. Lämpötilatiedot rekisteröidään auton tietojärjestelmään ja puretaan tarvittaessa tarkasteltavaksi. Vilja tukee hyvinvointia ja teuraslaatua Viljarehuruokinta vähentää broilereiden ruokintakustannusta täysrehuruokintaan verrattuna. Kokonaiset viljanjyvät parantavat lintujen hyvinvointia, mikä näkyy selvästi myös tuotantotuloksissa. Eija Venäläinen kehityspäällikkö, HK Ruokatalo, Satafood Kehittämisyhdistys ry Kotoisen viljan, pääsääntöisesti vehnän käyttö on lisääntynyt broilereiden ruokinnassa voimakkaasti viime vuosina. Tällä hetkellä jo lähes 20 prosenttia kokonaisrehunkulutuksesta muodostuu tehdasrehuun tilalla lisättävistä kokonaisista viljan jyvistä. Kotoista viljaa käytettäessä tehdasrehun tulee olla kyseiseen tarkoitukseen suunniteltua, jotta broilereiden oikeanlainen ravintoaineiden saanti turvataan. Nykyisin kaikilta broilerirehuja valmistavilta tehtailta on saatavilla viljarehua, jonka joukkoon voi lisätä keskimäärin prosenttia viljaa. Rehutehtaat antavat viljan käyttömääräsuosituksen sen laadun, lähinnä valkuaispitoisuuden, perusteella. Kokonaisen viljan käyttö viljarehun kanssa alentaa broilereiden ruokintakustannusta laskelmien mukaan noin 7 8 senttiä tuotettua lihakiloa kohti puhtaaseen täysrehuruokintaan verrattuna. Taloudellista säästöä syntyy paitsi vilja- ja rehurahdeissa, myös viljan prosessointikustannuksissa sekä tuotantotulosten paranemisessa. Broileri kaiken lisäksi hyötyy siitä, että saa jauhaa viljan jyvät itse. Sen ruoansulatuskanava, varsinkin lihasmaha kehittyy ja toimii viljan jyvien ansiosta luonnollisemmin, mikä tehostaa rehun hyväksikäyttöä ja parantaa linnun hyvinvointia. Viljan hyödyt näkyvät tuotantotuloksissa Viljan edullinen vaikutus näkyy broilereiden tuotantotuloksissa, joita on analysoitu laajamittaisemmin jo usean vuoden ajan. Viljarehuruokinnan kiistattomina etuina täysrehuruokintaan verrattuna ovat pienempi poistuma (sisältää sekä kuolleet että karsitut linnut), parempi rehun hyväksikäyttö, pienemmät ruhojen hylkäysmäärät teurastamolla ja pienempi teuraserän sisäinen painovaihtelu (ks. taulukko). Vaikka kasvu on viljarehuruokinnalla hieman maltillisempaa kuin täysrehuruokinnalla, jäädään tuotantotuloksissa silti kokonaisuudessaan positiiviselle puolelle. Teurastamolla hylätään alle 1,8 prosenttia linnuista. Viljarehuruokituissa kasvatuserissä alipainoisia tai kuihtuneita lintuja on vielä vähemmän kuin täysrehuruokituissa erissä. Myös vesipöhöhylkyjä esiintyy viljarehulla vähemmän. Vesipöhö syntyy elimistön hapenpuutteen aiheuttamasta sydämen vajaatoiminnasta, joka johtaa ylimääräisen nesteen kertymiseen linnun elimistöön. Teuraserän sisäisellä painovaihtelulla on suuri vaikutus teuras- ja paloittelulinjan tehokkuuteen. Mitä pienempi painovaihtelu on, sitä vähemmän prosessissa syntyy hävikkiä. Viljan vaikutus tuotantotuloksiin Laskelmassa on mukana 696 teuraserää, noin 20,3 miljoonaa kilo hyväksyttyä lihaa. Täysrehu Viljarehu+vilja Poistuma tilalla, % 5,4 4,3 RHS (rehua kg/hyväksytty liha-kg) 2,45 2,39 Teurashylkäykset, % 1,76 1,30 Teuraserän sisäinen painovaihtelu, % 14,1 12,7 Suhteellinen kasvu, % * +18,2 +16,5 *Lintujalostajan 2002 standardiin verrattuna. Jokasorkka 5/

16 Lounaisfarmi tuo liemirehut sikatiloille Kotimaisen sianlihan tuotannon kulmakiveksi ovat muodostuneet erilaiset nestemäiset rehut. Lounaisfarmi perustettiin vuonna 2002 komponenttiruokinnan edelläkävijäksi ja tuomaan tätä kautta ruokinnallista hyötyä HK Ruokatalon lihantuotantoketjuun. Jouni Saarinen myyntipäällikkö, sianrehut Lounaisfarmi Tänä päivänä nestemäisiä rehukomponentteja on tarjolla jo runsaasti sekä maito- että viljapohjaisina. Raaka-aineiden hintojen ja saatavuuksien vaihtelu on aiheuttanut komponenttimarkkinoilla runsaasti muutoksia koko Lounaisfarmin olemassaolon ajan. Nestemäisten rehujakeiden hinnoittelumekanismi on sidottu kotimaisen ohran sekä valkuaisen markkinahintaan, mikä takaa näiden rehujen hintakilpailukykyisyyden kaikissa tilanteissa. Sianlihan tuotannossa menestyminen linkittyy yhä enemmän erilaisten nestemäisten rehukomponenttien käyttömahdollisuuteen. Tästä johtuen Lounaisfarmi on keskittynyt määrätietoisesti liemirehujen ruokinnallisen laadun parantamiseen, niiden oikeaan täydentämiseen ja tarjolla olevien määrien ja tuotevalikoiman kasvattamiseen. Sivutuotteista kustannustehokkuutta Lounaisfarmista on kasvanut suurin toimija liemirehumarkkinoilla. Kuukausittain yritys liikuttelee satoja kuormia erilaisia nestemäisiä rehuja tuotantolaitoksilta sikatiloille. Viljapohjaisia liemiä toimitetaan Altian Koskenkorvan tehtaalta sekä Genencorin Jokioisten tehtaalta. Toinen suuri nestemäisten rehujen ryhmä on maitopohjaiset herat ja huuhteet, joita saadaan useista meijereistä ympäri Suomen. Pohjoisin piste sijaitsee Kuusamossa asti. Tuorein yhteistyökumppani Lounaisfarmille on vahvasti kasvamassa oleva biopolttoaineiden valmistaja St1. Biopolttoaineita valmistetaan paikallisesti elintarviketeollisuuden sivuvirroista muun muassa leipomoiden yhteyteen rakennetuissa laitoksissa. Biopolttoaineen valmistuksen yhteydessä syntyy nestemäistä valkuaisrehua, joka on oikein täydennyttynä järkevä ruokintamuoto tehtaiden lähiympäristössä. Rehuiksi sopivia liemijakeita syntyy elintarvikeja biopolttoaineiden valmistuksen sivutuotteina. Valio Seinäjoki Altia Koskenkorva Juustoportti Jalasjärvi Nevalan Peruna Öströmin Perunatuote Suomen Sokeri Jokioinen St1 Vantaa Valio Haapavesi St1:n tuotantolaitoksia on tällä hetkellä jo muun muassa Vantaalla, Haminassa, Lappeenrannassa ja Lahdessa, ja uusia rakennetaan kovaa tahtia. Lounaisfarmi on näissä projekteissa vahvasti mukana tuomassa rehustuksellista lisäarvoa biopolttoainetuotannossa syntyville rehujakeille. Lounaisfarmi ja St1:n tekivät hiljattain sopimuksen ensi keväänä avattavan Jokioisten tehtaan OVR-liemen markkinoinnista ja tuotekehityksestä. Lounaisfarmi tulee aloittamaan Jokioisten OVR-liemen markkinoinnin vuoden vaihteen jälkeen ja toimituksiin päästään laitoksen valmistuttua loppukeväästä. Sopimus koskee koko OVR-tuotannon markkinointia. Alla oleva rehuntoimittajakartta osoittaa liemirehujen sijoittumisen laajuuden sekä monimuotoisuuden. Oikea täydennys joka liemelle Tuotekehitys on jatkuvaa ja uudet innovaatiot lisäävät erilaisten liemirehujen käyttömah- Kuusamon Osuusmeijeri Arla Ingman Sipoo Valio Lapinlahti Maitomaa Suonenjoki Valio Turenki Valio Riihimäki St1 Lappeenranta St1 Hamina 16 Jokasorkka 5/2010

17 Kuva: Merja Ojala Lounaisfarmin liemikuljetuksia hoitaa kolme kuljetusliikettä. dollisuuksia. Liemirehujen monimuotoisuus asettaa haasteen niiden täydentämiselle ja rehuoptimoinnille. Kotoisen viljan ja liemirehun lisäksi tarvitaan näille sopiva tehdasrehu tuomaan sopivan valkuais-, aminohappo-, ja vitamiinitäydennyksen. Lounaisfarmin ammattitaitoinen henkilökunta yhdessä johtavien rehuvalmistajien kanssa pitävät huolen, että saatavilla on kaikille rehustusvaihtoehdoille sopivat ja hinnaltaan kilpailukykyiset täydennysrehut. Liemirehujen suurin haaste on kuljetusmatkoissa, sillä ne sisältävät paljon vettä. Eri tuotteiden kuiva-ainepitoisuudet vaihtelevat kuudesta 30 prosenttiin. Tästä johtuen liemirehut tulisi pystyä hyödyntämään mahdollisimman lähellä tuotantolaitosta. Mitä enemmän kuiva-ainetta liemirehussa on, sitä pitempi on tuotteen taloudellisesti järkevä kuljetusmatka. Kuljetuslogistiikka näin suurilla määrillä on haastavaa ja avainasemassa tuotteiden kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Lounaisfarmi on keskittänyt liemirehujen kuljetukset kolmelle ammattitaitoiselle ja palvelualttiille kuljetusyritykselle, joista jokaisella on useampi säiliöauto mukana kuljetuksissa. Kuljetusliikkeet Harju, Mikola ja Tuomikoski pitävät Lounaisfarmin pyörillään. Rypsiporsas kasvaa ja tuottaa HK Rypsiporsaan ruokintakonsepti sisältää kaikki rehustusvaihtoehdot, niin täysrehun, puolitiivisteet, tiivisteet kuin OVR-ruokinnan täydennyksineen. Valtaosa lihasikaloistamme käyttää liemiruokintaa ja niillä on mahdollisuus käyttää edullisia nestemäisiä rehujakeita. Kotimainen rypsiöljy onkin näin ollen uusi ja merkittävä nestemäinen rehukomponentti Lounaisfarmin liemirehuperheeseen. Kaikki liemirehukomponentit sopivat Rypsiporsaan tuottamiseen. Lisätietoa näistä saat ottamalla yhteyttä Lounaisfarmin ruokinnan ammattilaisiin. Pieni oivallus kotitilalla on suuri mullistus lautasella. Lounaisfarmi osaksi HK Agria n Vuoden vaihteessa rehuliiketoiminta siirtyy Lounaisfarmi-nimen alta samaan organisaatioon sian, naudan ja siipikarjan hankinnan kanssa. Tutut Lounaisfarmi ja LSO Foods -nimet jäävät pois käytöstä. Lounaisfarmin henkilöstö jatkaa entisissä tehtävissään yhtiöjärjestelyn jälkeen. Myös puhelinnumerot pysyvät entisellään. Vuoden 2011 alusta sähköpostiosoitteet ovat muotoa Jokasorkka 5/

18 Pikkujouluajan parhaat kivennäistarjoukset Säästä aikaa, vaivaa ja rahaa Komponenttiruokintaan suunnitellut Lounaisfarmin kivennäiset soveltuvat parhaiten aperuokintaan. Jouheva käytettävyys ja hyvä sekoittuvuus helpottavat ja nopeuttavat ruokintaerän valmistusta. Suuret suuntakuormat sekä jakelu samalla alueella usealle tilalle alentavat rahtikustannuksia. Molemmat apekivennäisemme ovat fosforivapaita ja lisäksi olemme nostaneet niiden magnesiumpitoisuuksia. Apekivennäisiä on nyt saatavana myös korkeammalla e-vitamiinipitoisuudella varustettu Apekivennäinen +. FARMI kivennäiset Joulukuun kivennäistarjoukset: Apekivennäinen /tn Apekivennäinen 230 /tn Apekivennäinen Apekivennäinen+ Mullikivennäinen Emokivennäinen Kalsium g/kg Fosfori g/kg Magnesiumg/kg Natrium g/kg A-vitamiini, ky/kg D-vitamiini, ky/kg E-vitamiini,mg/kg Rahtikustannukset kivennäisille 1000 kg 60 /tn 2000 kg 55 /tn 3000 kg 50 /tn 4000 kg 35 /tn 5000 kg 3+ /tn Minimitilaus 1000 kg: Suuremmat toimituserät sovitaan tapauskohtaisesti: Tilaukset toimitetaan tilauspäivästä 3 viikon sisällä. Hintoihin lisätään alv. Lounaisfarmin ennakkotilillä säästöä tänäkin vuonna Asiakkaanamme voit perustaa Lounaisfarmin ennakkotilin rehujen ostoa varten tänäkin vuonna. Ennakkotiliin tehtävät maksut ovat vähennyskelpoisia vuoden 2010 verotuksessa ja niillä hankitaan rehuja vuoden 2011 aikana. Kysy lisää myyntipäälliköiltämme. Emokivennäinen 376 /tn Mullikivennäinen 280 /tn Kysy lisää ja tilaa! Jukka Kinnunen myyntipäällikkö Puh Pirjo Leva myyntipäällikkö Puh PL Turku Puh Fax Teollisuuskatu Forssa Puh Fax

19 Kuva: Pirjo Leva Juustomestari Timo Huuskonen piipahti katsomaan, kun Jari Nuotio lastaa heraa Juustoportilla. Rehurekan kuljettajalla ei kahta samanlaista päivää Kuljetus Harjun liemiautot vierailevat yli sadalla Lounaisrehun asiakastilalla viikoittain. Pirjo Leva myyntipäällikkö, Lounaisfarmi Kuljetus Harjun kolmella liemirekalla kuljetetaan sekä valkuaisliemiä että heroja sika- ja nautatiloille. Kuljettajia tarvitaan kahdeksan. Yksi auto ehtii ajaa vuorokauden aikana noin kolme kuormaa eli 120 tonnia. Kuljettaja Jarin Nuotion työpäivä alkaa aina Altian Koskenkorvan tehtaalta, jossa päivävuorolaista odottaa aamukuudelta täyteen lastattu OVR-valkuaisliemirekka. Yölastaukset tehostavat auton käyttöä, sillä silloin tehtaalla ei ole muita autoja jonossa. Jokainen työpäivä on erilainen, vaikka periaatteessa työ on samaa lastaamista, aja- mista ja purkamista. Samana työpäivänä ajan sekä valkuaislientä että heraa, kertoo Nuotio. Heran lastauspaikkoja ovat Pohjanmaalla Jalasjärven Juustoportti, Ilmajoen meijeri ja Valion Seinäjoen meijeri. Työvuoron aikana ehdin jakaa noin kaksi kuormaa. Päivävuorossa valmistelen yövuorolaiselle kuormasuunnittelun ja tarvittaessa informoin tiloja. Työviikko on nelipäiväinen, kun työpäivät ovat täydet 12 tuntia. Nuotio pesee auton joko Valion Seinäjoen meijerillä tai yrityksen halleilla, mutta työvaatteiden puhtaudesta kiitokset saa oma vaimo. Kuljettajalle on tärkeää, että asiakas voi luottaa etukäteen annettuun aikatauluun. Talven vaikeat keliolosuhteet voivat aiheuttaa ongelmia. Nuotio toivookin, että talven tullen tuottajat muistavat pihojen hiekoitukset. Tiivis yhteistyö asiakastilojen kanssa takaa, että liemet eivät lopu ennen seuraavan kuorman tuloa. Tiedottamien puolin ja toisin on erittäin tärkeää. On mukavaa saada asiakastiloilta positiivista palautetta hyvin tehdystä työstä. Tiukat hygieniasäännöt Tiloilla kuljettaja ei mene ruokintahuonetta pidemmälle navettaan tai sikalaan. Hän definioi jalkineensa sekä purkuliittimet tilakäynnin jälkeen. Desinfiointisuihkepullot kulkevat aina auton mukana ja niitä käytetään useasti. Liemirehun purku pyritään tekemään jälkiä jättämättä, sillä rehulätäköt sikalan tai navetan pihalla ovat hyviä kasvualustoja bakteereille. Tarvittaessa kuljettaja huomioi tilan vielä korkeammat hygieniavaatimukset toiminnassaan. Liemirehukuljetuksia hoitavat yritykset ovat rekisteröityneet Eviran rekisteriin. Evira antaa yrittäjälle ohjeet autojen omavalvontaan kuuluvan hygieenisen laadun tarkkailusta ja toimenpiteistä. Lisäksi viranomaiset tekevät virallista valvontaa. Evira ottaa säännöllisesti puhtausnäytteitä auton sisältä, ulkoa ja hytistä. Näytteet analysoidaan viranomaisten määräämässä laboratoriossa ja poikkeustilanteisiin täytyy puuttua heti. Lisäksi viranomaiset tarkistavat autojen pesupäiväkirjat ja kuljetustapahtumien kirjaukset. Jokaisen ajetun kuorman kaikki tiedot löytyvät Lounaisfarmin nettijärjestelmästä. Rehunkuljetuskalustolla ei voi hyödyntää menopaluukuormia. Puhtaat ja siistit lastauspaikat esim. meijereillä ja rehunpurkupaikat maatiloilla takaavat liemirehuille korkean hygieenisen laadun kaikkina vuodenaikoina. Jokasorkka 5/

20 Katse vasikkaan! Vasikkaterveyden teemavuosi alkaa Hyvinvoivia vasikoita ja hyviä vasikoiden pitopaikkoja on paljon. Vasikoiden terveydessä ja vasikkatuotoksessa on silti vielä parantamisen varaa. Teemavuoden aikana kiinnitetään huomio vasikoiden menestymiseen sekä lypsy- että lihakarjatiloilla. Heidi Härtel terveydenhuoltoeläinlääkäri Meillä suomalaisilla on ollut tapana kansainvälisessä keskustelussa kehua, kuinka hyvin asiat meillä ovatkaan ja kauhistella muiden maiden vasikkamenetyksiä. Todelliset vasikkakuolleisuusluvut sekä maito- että pihvirotuisista eläimistä saattavat siksi yllättää. Marraskuussa 2009 kansallisen terveydenhuollon vasikkaseminaarissa todettiin Suomen lypsykarjojen olevan vasikkatuotoksessa heikompia kuin Ruotsin ja Norjan. Lypsykarjavasikoiden menetykset olivat yli 10 prosenttia, kun lukuun laskettiin kuolleena syntyneet 20 Jokasorkka 5/2010

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt

Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt Tuottavat, hyvinvoivat eläimet kustannustehokkaasti Lämmin, tilava juottamo toimii miellyttävänä kasvuympäristönä ja takaa tuottavat, hyvinvoivat eläimet., rakennussuunnittelija

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Maatilan Parhaat Tuottajamessut Messuopas 10.10.2012 klo 10-16

Maatilan Parhaat Tuottajamessut Messuopas 10.10.2012 klo 10-16 Maatilan Parhaat Tuottajamessut Messuopas 10.10.2012 klo 10-16 KOHTEET JA OHJELMA MESSUJEN AVAUS JA KYSELYTUNTI Snellmanin Lihanjalostuksen toimitusjohtaja Henrik Snellman avaa messut messukentällä klo

Lisätiedot

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa?

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Esityksen sisältö - Hanke: - Hankkeen tausta - Hankkeessa selvitettyä - Haasteet 1 Hanke: Luomukalkkunan

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,

Lisätiedot

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map

Lisätiedot

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Arja Seppälä, Vanhempi tutkija, Luonnonvarakeskus Mitä kotieläintuottaja haluaa tietää rehusta? Pysyyhän eläin terveenä syötyään rehua? Täyttyväthän viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää?

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen Atria Suomi Oy 1 Mitä tarkoitetaan jäljitettävyydellä ruokaketjussa? Lakisääteinen velvoite on pystyä jäljittämään

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Logistiikkaprosessiin tehoa ja parempaa palvelua sähköisellä asioinnilla. It- ja kehitysjohtaja Mika Kinnunen, Suomen Kaukokiito Oy

Logistiikkaprosessiin tehoa ja parempaa palvelua sähköisellä asioinnilla. It- ja kehitysjohtaja Mika Kinnunen, Suomen Kaukokiito Oy Logistiikkaprosessiin tehoa ja parempaa palvelua sähköisellä asioinnilla It- ja kehitysjohtaja Mika Kinnunen, Suomen Kaukokiito Oy Suomen Kaukokiito Oy Suomen Kaukokiito hoitaa Kaukokiito-ketjun markkinoinnin

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Oikea tiivistevalinta tuottaa ympäristöä säästäen Sikojen vilja-tiivisteruokinnassa on tärkeää

Lisätiedot

Kotitilalta1/2011. HK Agri tarjoaa hyvän palvelupaketin s. 4 5. Neuvonta kuuluu lihayrityksen rooliin s. 14 15. Rypsiporsas näkyy läpi vuoden s.

Kotitilalta1/2011. HK Agri tarjoaa hyvän palvelupaketin s. 4 5. Neuvonta kuuluu lihayrityksen rooliin s. 14 15. Rypsiporsas näkyy läpi vuoden s. Kotitilalta1/2011 Satu ja Kari Alakylä: Neuvonta kuuluu lihayrityksen rooliin s. 14 15 Rypsiporsas näkyy läpi vuoden s. 25 HK Agri tarjoaa hyvän palvelupaketin s. 4 5 pääkirjoitus HK Rypsiporsas erilaistaa

Lisätiedot

Faban korvamerkit. tammikuu 2012 Hannu Myllymäki / Jalostusneuvojat

Faban korvamerkit. tammikuu 2012 Hannu Myllymäki / Jalostusneuvojat Faban korvamerkit tammikuu 2012 Hannu Myllymäki / Jalostusneuvojat FabaPutiikki tarjoaa erikoistuotteita eläinten merkintään, lisääntymiseen ja hoitoon Faban myynnissä olevat viralliset nautojen korvamerkit

Lisätiedot

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Suomalaiset syövät n. 35 kg/hlö porsaanlihaa vuodessa. Porsaanliha edustaa n. 50 % lihan kokonaiskulutuksesta. Vain ¾ talouksista osti v 2009 kuluttajapakattua tuoretta

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin Tampere 26.5.211 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 27.5.211 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.21 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm. 7 3. Osk. ItäMaito

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA. Timo Kauppila, RELEX Seminaari 2012

SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA. Timo Kauppila, RELEX Seminaari 2012 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA Timo Kauppila, RELEX Seminaari 2012 ENNUSTAMINEN JA TÄYDENNYS VAIHTUVAN VALIKOIMAN SESONKIKYSYNNÄSSÄ Timo Kauppila, RELEX Seminaari 2012 ESITYKSEN SISÄLTÖ Yritysesittely Ennustaminen

Lisätiedot

Tarkkuutta tuotannon suunnitteluun ennustamisen kehittämisestä Jaakko Takala RELEX Tammiseminaari 22.1.2014

Tarkkuutta tuotannon suunnitteluun ennustamisen kehittämisestä Jaakko Takala RELEX Tammiseminaari 22.1.2014 Tarkkuutta tuotannon suunnitteluun ennustamisen kehittämisestä Jaakko Takala RELEX Tammiseminaari 22.1.2014 Konsernin rakenne 2012 Atria Oyj Liikevaihto 1 344 milj. Henkilöstö 4 898 (keskimäärin) Suomi

Lisätiedot

Broilerkasvatus prosessina. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012

Broilerkasvatus prosessina. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Broilerkasvatus prosessina Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Hanna Hamina Eura hannahamina@gmail.com 0505730773 1 Tärkeät periaatteet Broilerien hyvinvoinnista huolehtiminen kaikissa vaiheissa

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Käytä kuivana! Sisäkäymälä hankinnasta käyttöön suomenkielinen seminaari 23.8.2012 21.8.2012 Carita Tuli 1 TULI-SÄHKÖ OY EKOKÄYMÄLÖIDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Lisätiedot

RUOKAMESTARIT KAUPAN LIHAOSAAJAT

RUOKAMESTARIT KAUPAN LIHAOSAAJAT /Ruokaruletti Oy Citymarketeissa itsenäinen K-kauppiasyrittäjä hoitaa ruokakaupan ja K-citymarket Oy (Keskon tytäryhtiö) käyttö- ja erikoistavarakaupan. K-ruokakauppiaat Jukka ja Marjo Itkonen. Verollinen

Lisätiedot

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Pro Luomu, arvoketjuryhmän kokous 2.6.2014 MTK 17.6.2014 Copyright Pajuniemi Oy 2 Pajuniemi Oy Perustettu 1976 Liikevaihto 11,7 milj. euroa vuonna 2013 Tuotannon määrä 1,5

Lisätiedot

Tuottajan tietopankki. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012

Tuottajan tietopankki. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Tuottajan tietopankki Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Tuottajan tietopankki Tuotantodataa: Olosuhdetiedot Tuotantotiedot Teurastulokset Taloudelliset tunnusluvut Huomiot HH 11/12 2 Tuottajan

Lisätiedot

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684 Seosrehuruokinnan pullonkauloja Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684 Jouni Rantala/ProAgria Maitovalmennus 3.9.2015 Seosrehuruokinnan periaate Jokainen naudan syömä suupala on samanlainen Nauta

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

Eläinten rekisteröinti ja ruhojen hävitys

Eläinten rekisteröinti ja ruhojen hävitys Eläinten rekisteröinti ja ruhojen hävitys Minna Norismaa Yritysneuvoja, maatilat ProAgria Pohjois-Karjala Lähde: Evira (diat joissa ei erillistä mainintaa) Nautaeläinten merkitseminen ja rekisteröinti

Lisätiedot

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Johdanto Sika- ja siipikarjatalouteen yritysten taloudelliset tulokset vaihtelevat

Lisätiedot

Valio ja maidonhankinta

Valio ja maidonhankinta Valio ja maidonhankinta Reima Luomala 24.4.2012 Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Valio Oy Suomen suurin maidonjalostaja Perustettu 1905 Omistajat Valio Oy:n omistaa 18 osuuskuntaa. Valioryhmään niistä

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Logistiikan optimointi- ja ohjausjärjestelmä TCS-Opti

Logistiikan optimointi- ja ohjausjärjestelmä TCS-Opti Logistiikan optimointi- ja ohjausjärjestelmä TCS-Opti Taustaa.. Logistiikan ohjaus on fyysisten toimintojen ja koko logistiikan suunnittelua, kehitystä ja valvontaa. Siihen liittyvät järjestelmät voidaan

Lisätiedot

TURHA SITÄ ON KAINOSTELLA, MAISTA ROHKEASTI JOTAKIN UUTTA

TURHA SITÄ ON KAINOSTELLA, MAISTA ROHKEASTI JOTAKIN UUTTA TURHA SITÄ ON KAINOSTELLA, MAISTA ROHKEASTI JOTAKIN UUTTA ROHKEASTI SUOMALAINEN Luumäellä Saparokujan päässä perinteisellä maatilalla on harjoitettu maataloutta jo vuodesta 1721. Jo silloin oli tilan isännällä

Lisätiedot

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa ammattikeittiöihin seminaari. 13.11.2014. Eero Kananen, LähiPro Oy, Ruokaa Suomesta palvelu eero@lahipro.fi, 040 5862850 1 Esityksen sisältö Lähiruoan

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Lisäarvoa asiakkaalle

Lisäarvoa asiakkaalle Lisäarvoa asiakkaalle Hyvä kumppani tuo yritystoiminnalle selkeän lisäarvon. Mellano Oy:n toiminnan tavoitteena on olla asiakkaalleen paras lisäarvon tuottaja. Olemme Suomen johtava kodin kiintokalustekomponenttien

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka Hyvää Suomesta- Saarioisilta 21.3.2013 Mirja Lonka Saarioinen yrityksenä Saarioinen Oy on kotimainen, yksityisessä omistuksessa oleva elintarvikealan yritys. Vuonna 1957 käynnistettiin Saarioinen Oy:n

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus EHK

Eläinten hyvinvointikorvaus EHK Eläinten hyvinvointikorvaus EHK Eläinlajikohtaiset 1-vuotiset sitoumukset Sitoumus koskee kaikkia valitun eläinlajin samalla tilatunnuksella olevia eläimiä Täydentävien ehtojen noudattaminen Noudatettava

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten merkintä ja rekisteröinti 2015. Hämeen ELY-keskus

Täydentävät ehdot Eläinten merkintä ja rekisteröinti 2015. Hämeen ELY-keskus Täydentävät ehdot Eläinten merkintä ja rekisteröinti 2015 Hämeen ELY-keskus 1 MERKINTÄ JA REKISTERÖINTI (naudat, siat, lampaat, vuohet) Yksi täydentävien ehtojen osa-alueista -> valvontaseuraamukset aiheuttavat

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

tarvitsetko tilaa ja kustannustehokkuutta?

tarvitsetko tilaa ja kustannustehokkuutta? tarvitsetko tilaa ja kustannustehokkuutta? Optimointiin ja hätään Tilan määrä Kun pääkonttoriin iskee vesivahinko tai luokat täyttyvät koululaisista, vastaus on Cramo. Saat laadukkaat ratkaisut kaikkiin

Lisätiedot

Lihantuotanto SIANLIHA

Lihantuotanto SIANLIHA Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Itella Termo ja Termo Kotiin Kylmäkuljetuspalvelu

Itella Termo ja Termo Kotiin Kylmäkuljetuspalvelu Kylmäkuljetuspalvelu Vain sisäiseen käyttöön. -kylmäkuljetus laajentaa markkina-aluettasi Markkinoilla tarve pienehköille tai pienille elintarvikekuljetuksille Teollisuus, maahantuonti, tukkukauppa, lähi-

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

ehdot 12.1 Toimitus- Yhteystiedot: Gyproc myyntiryhmä: Tilaukset ja toimitukset Tekninen palvelu ORDER

ehdot 12.1 Toimitus- Yhteystiedot: Gyproc myyntiryhmä: Tilaukset ja toimitukset Tekninen palvelu ORDER Yhteystiedot: Gyproc myyntiryhmä: Gyproc-tuotteet Myyntijohtaja: Jan Rokama, puh: 0400 534 357 Myyntipäällikkö: Markku Itänen, puh: 040 754 2794 Aluemyyntipäälliköt: Etelä-Suomi: Marko Alho, puh: 044 735

Lisätiedot

Käsittelyvälineet. Lähteenä Susanna Vehkaojan materiaalia ja InnoNauta hankkeessa tuotettua materiaalia

Käsittelyvälineet. Lähteenä Susanna Vehkaojan materiaalia ja InnoNauta hankkeessa tuotettua materiaalia Käsittelyvälineet Lähteenä Susanna Vehkaojan materiaalia ja InnoNauta hankkeessa tuotettua materiaalia Eläinten Käsittelytilanteet Sairastuminen Poikimistapahtuma Tiineystarkastus / siemennys Korvamerkintä

Lisätiedot

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä.

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toiminnallisen määrittelyn tarina Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toimitusjohtajan pulma Tässä on toimitusjohtaja Roope, jonka tavoitteena on pyörittää Rengasmaster Oy:tä

Lisätiedot

Hyvin pidettyä - pahnoilta pöytään Ismo Eerola 27.04.2015v

Hyvin pidettyä - pahnoilta pöytään Ismo Eerola 27.04.2015v Hyin pidettyä - pahnoilta pöytään Ismo Eerola 27.04.2015 Jo isoisä Benjam Eerola oli kaukaa iisas mies, osti auton ennen kuin oli taloon johtaaa tietä. Kasatti, palasi ja myi toreilla. Työtä ja iljaa säästämättä.

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta

Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta Tuomas Herva Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta -Atrian kädenjälkiohjelma -Katse vasikkaan kampanja 2 Vastuullisuus ja alkutuotanto Tuotantotapaohjeet Sopimukset, osto- ja myyntiehdot Tuotannon seuranta tavoitteena

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

Ennustamisesta suunnitteluun Mitä jos

Ennustamisesta suunnitteluun Mitä jos Ennustamisesta suunnitteluun Mitä jos RELEX - Toimitusketjunhallinnan seminaari 2014 22.1.2014 Mikko Kärkkäinen RELEX Oy Mitä ennustaminen on? Ennustaminen on suunnitelman kääntämistä toimintaohjeeksi:

Lisätiedot

Tyllis-esite 2004 17.8.2004 13:19 Page 1 FIN

Tyllis-esite 2004 17.8.2004 13:19 Page 1 FIN Tyllis-esite 2004 17.8.2004 13:19 Page 1 FIN Tyllis-esite 2004 17.8.2004 13:19 Page 2 Suunnittelu & tuotanto Kuljetustoiminnassa erikoistuminen tuo säästöjä. Oikein suunniteltu kalusto tehostaa merkittävästi

Lisätiedot

Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA

Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA Pihatto on kuin akkuporakone, maidontuotanto on kuin taulun kiinnittäminen

Lisätiedot

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Bakteerin ominaisuudet Campylobacter jejuni joskus C. coli Optimilämpötila 42-43 C Ei lisäänny alle 25 C:ssa Kuumennusherkkä,

Lisätiedot

SIKOJEN MERKINTÄ JA REKISTERÖINTI

SIKOJEN MERKINTÄ JA REKISTERÖINTI SIKOJEN MERKINTÄ JA REKISTERÖINTI 1 Idea ja merkitys Eläimen jäljitettävyys koko sen elinkaaren ajalta Mahdolliset eläintautitilanteet Taudin lähtöpaikan nopea selvitys Tartunta-alueen järkevä rajaaminen

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Sorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa

Sorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa Sorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa Valio Navettaseminaari 12.2.2008 Timo Korpela ProAgria Etelä-Pohjanmaa Sorkkahoitotoiminnan lähtötiedot rakennussuunnittelulle Sorkkahoitotelineitä

Lisätiedot

Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää

Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Seminaariesitys PTY:n toteuttamassa hankkeessa: Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Paikalliset tuotteet

Lisätiedot

Punaheltta on Paras!

Punaheltta on Paras! on! Vuosituhannen uutuus kanojen ruokintaan tilasi parhaaksi Suomen Rehun uusilla räätälöidyillä kanatäysrehuilla onnistut kannattavasti! -rehuilla pystyt vastaamaan kunkin kanaparven muuttuviin tarpeisiin.

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Kotitilalta1/2012. Ohjauksella kysyntä ja tarjonta tasapainoon. Maitotila arvostaa ternien nopeaa noutoa. Moottorikelkalla tunturiin. s. 18 19. s.

Kotitilalta1/2012. Ohjauksella kysyntä ja tarjonta tasapainoon. Maitotila arvostaa ternien nopeaa noutoa. Moottorikelkalla tunturiin. s. 18 19. s. Kotitilalta1/2012 Maitotila arvostaa ternien nopeaa noutoa s. 18 19 Moottorikelkalla tunturiin s. 30 Ohjauksella kysyntä ja tarjonta tasapainoon s. 4 5 pääkirjoitus Kilpaileminen ajalla on kilpailua logistiikalla

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

Lähiruokarengasmalli Pirkanmaalla (REKO-malli)

Lähiruokarengasmalli Pirkanmaalla (REKO-malli) Parasta Pöytään Pirkanmaalta lähiruokahanke Lähiruokarengasmalli Pirkanmaalla (REKO-malli) 3.4.2014 Projektiasiantuntija Eeva Ylinen Mistä kaikki alkoi? Alkuperä Ranskassa kumppanuusmaataloudessa REKO-mallin

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Viljatutkimus 10/2007

Viljatutkimus 10/2007 Viljatutkimus 10/2007 Tutkimus toteutettiin sähköisenä web-kyselynä koko maassa 9.10-28.10.2007 välisenä aikana Farmit Website Oy:n toimesta yhteistyössä Innolink Research Oy:n kanssa. Toimeksiantaja oli

Lisätiedot

HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala

HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala OPISKELIJAN NIMI: Tämä arviointikaavake on tarkoitettu opiskelijan itsearvioimistaitojen vahvistamiseen ja työpaikkaohjaajan käyttöön:

Lisätiedot

Remonttireiskoja ja Kodinhoitajia

Remonttireiskoja ja Kodinhoitajia Remonttireiskoja ja Kodinhoitajia Kenet uskaltaisi päästää kotiinsa? 1 Miksi tätä pohtia? Kotien palvelutarve kasvaa Kodin erityisyys palvelun ja työn ympäristönä Kuluttajat haluavat valita itsenäisesti

Lisätiedot

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa Jarkko Niemi MTT taloustutkimus OMAVARA-hankkeen loppuseminaari, Raisio 19.3.2013 Valkuaisrehumarkkinat Kotimaisen valkuaisen rehukäyttö ja sen

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 Atria ja Luomu Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 1 12.11.2012 Luomu tuoreessa lihassa Luomulihan markkinan koko n 10 12 milj. - Kuluttajapakattuna n 7 meuroa PT-kaupassa luomulihan myynnin kasvu n

Lisätiedot

KOMETOS MODUULITEURASTAMOT

KOMETOS MODUULITEURASTAMOT KOMETOS MODUULITEURASTAMOT Kometos Oy Kometos Oy toimittaa yli 20 vuoden kokemuksella moduulirakenteiset tuotantolaitokset, jotka ovat helposti muunneltavissa ja laajennettavissa. Ammattitaitoinen henkilökuntamme,

Lisätiedot

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ 1 Tarjouspyyntö 1.7.2015 Siivous-ruokapalveluyksikkö PL 33, 31761 Urjala RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ Urjalan kunnan siivous-ruokapalveluyksikkö pyytää tarjoustanne liitteenä olevan

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna 2016

Lisätiedot

Mitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd

Mitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd Mitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd Tommi Elomaa MITÄ ON LEAN? 1. ARVO TEHDÄÄN VAIN SITÄ, MIKÄ TUOTTAA ARVOA ASIAKKAALLE. EI TEHDÄ MITÄÄN MUUTA. Leanin keskeinen ajatus on päinvastainen Tarkoitus ei ole

Lisätiedot

Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat. Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015

Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat. Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015 1 Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015 2 Toimitusketjun suunnittelun uudet tuulet Muistinvarainen laskenta mullistaa toimitusketjun suunnittelun Välitön näkyvyys

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä. - sovellusten taustaa

Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä. - sovellusten taustaa Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä - sovellusten taustaa Jouni Sakki Oy tel. +358 50 60828 e-mail: jouni.sakki@jounisakki.fi www.jounisakki.fi B-to-b tilaus-toimitusketju (Supply

Lisätiedot

Vähittäismyyntitoiminta (elintarvikehuoneiston minimivaatimukset)

Vähittäismyyntitoiminta (elintarvikehuoneiston minimivaatimukset) Esitteessä kerrotaan keskeisimmät askelmerkit elintarvikkeiden vähittäismyyntitoiminnan aloittamiseen. Kaikissa kysymyksissä sinua palvelevat oman alueesi Aitoja makuja -jäsenet sekä kuntasi elintarvikevalvontaviranomainen.

Lisätiedot

Raision sopimusviljely

Raision sopimusviljely Raision sopimusviljely Hankintajohtaja Jukka Hollo Raisio-konserni OSTOT JA LOGISTIIKKA 17.2.2008 sivu 1 Viljelijät perustivat Raision viljan markkinointikanavaksi 1939 17.2.2008 sivu 2 1 Raision viljan

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

DHL KULJETUSVAKUUTUS OTA RENNOSTI. OLET HYVISSÄ KÄSISSÄ.

DHL KULJETUSVAKUUTUS OTA RENNOSTI. OLET HYVISSÄ KÄSISSÄ. DHL KULJETUSVAKUUTUS OTA RENNOSTI. OLET HYVISSÄ KÄSISSÄ. OLETKO SUOJAUTUNUT KATTAVASTI? Rahdinkuljettajilla on rajoitettu vastuu tuotteiden katoamisesta tai vahingoittumisesta kansainvälisiä kuljetuksia

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI 4. TUTKINNON OSA LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Lounasruokien valmistus 2/5 A Aistinvarainen (raaka-aineista) Ajoitus, aikataulu Alkuperä (raaka-aineen)

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista. PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Moduls: Tehokkuutta myymälärakentamiseen tehostamalla konehuonerakentamista

Moduls: Tehokkuutta myymälärakentamiseen tehostamalla konehuonerakentamista Moduls: Tehokkuutta myymälärakentamiseen tehostamalla konehuonerakentamista Konehuoneen rakentamissa on haasteita, jotka vaikuttavat suoraan kauppaketjujen liiketoimintaan HAASTEET VAIKUTUKSET RATKAISU:

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Luonnollisen läheltä

Luonnollisen läheltä Luonnollisen läheltä Se tulee läheltä. MAITOKOLMION MAITO ON AITOA LÄHIMAITOA Maitokolmion maito tuotetaan lähitiloilla melkein naapurissa. Se kerätään viikon jokaisena päivänä, pakataan ja lähetetään

Lisätiedot