Diagnostiikka teknologiaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Diagnostiikka 2000 -teknologiaohjelma 2000 2003"

Transkriptio

1 Diagnostiikka teknologiaohjelma Teknologiaohjelmaraportti 4/2004 Loppuraportti

2 Diagnostiikka teknologiaohjelma Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 4/2004 Helsinki 2004

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 400 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Vuonna 2004 Tekesillä on käynnissä noin 25 teknologiaohjelmaa. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, Sipoo 2004

4 Esipuhe Tekes käynnisti lääketieteelliseen in vitro -diagnostiikkaan keskittyneen nelivuotisen Diagnostiikka teknologiaohjelman alan toiminnan kehittämiseksi ja diagnostiikan kehityshakkeiden kiihtyneen rahoituskysynnän hallinnoimiseksi. Ohjelma suunniteltiin kiinteässä yhteistyössä Suomen in vitro -diagnostiikkayritysten klusterin, FIVDIC:n, kanssa. Ohjelman valmisteluvaiheessa kotimaassa ja ulkomailla tehdyt selvitykset antoivat selkeän käsityksen diagnostiikka-alan tilanteesta ja teknologian kehittämistarpeista. Yrityksissä nähtiin, että teknologiapanostuksia kannattaisi kohdentaa etenkin pikadiagnostisiin sovelluksiin, uusiin mittausteknologioihin, uusien analyyttien kehittämiseen, laboratorioautomaatioon sekä DNAteknologisiin sovelluksiin. Nämä valittiin myös ohjelman painopistealueiksi. Ohjelman avulla haluttiin parantaa yritysten kansainvälistä kilpailukykyä sekä nopeuttaa innovaatioiden jalostamista kaupallisiksi tuotteiksi, mihin erityisesti kiristyvä kansainvälinen kilpailu loi paineita. Yrityslähtöisen ohjelman julkisissa tutkimusprojekteissakin osaamista kehitettiin sovelluslähtöisesti, markkinoiden tarpeet huomioon ottaen. Myös pitkän tähtäyksen projekteilta edellytettiin selkeää hyödyntämispotentiaalia sekä kotimaisten yritysten kiinnostusta ja tukea. Lisäämällä ja tiivistämällä tutkijoiden ja yritysmaailman yhteyksiä arvioitiin innovaatio- ja kaupallistamisprosessien lyhentyvän. Ohjelmassa edistettiin erityisesti avoimuuteen ja luottamukseen perustuvien ja eri tieteenalojen rajapinnat ylittävien verkostojen muodostumista. Diagnostiikka-ala on perinteisestikin monitieteinen ja poikkiteknologinen, mutta ohjelman aikana nähtiin tulevaisuuden haasteisiin vastaamisen edellyttävän myös uudenlaisten yhteyksien luomista. Tätä osoittivat myös ohjelmassa tehdyt teknologia- ja patenttiselvitykset, poikkiteknologiset ideointityöpajat sekä opintomatkat, yritystapaamiset ja partnerointitapahtumat. Ohjelman tavoitteita on osaltaan tukenut ohjelman aikana käynnistynyt Turun yliopiston koordinoima in vitro -diagnostiikan tutkijakoulu, jonka opiskelijoista moni on työskennellyt myös ohjelmaprojekteissa. Diagnostiikka teknologiaohjelma otettiin innostuneesti vastaan yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa. Hakemuksia ohjelmaan tuli huomattavasti enemmän kuin niitä voitiin rahoittaa. Ohjelman seminaareihin, koulutustilaisuuksiin ja ulkomaanmatkoille osallistuttiin aktiivisesti. Ohjelman arviointiraportissa Kaupallistaminen ja innovaatiotavoitteet teknologiaohjelmissa. Innovaatioprosessien muutoksiin tähtäävien teknologiaohjelmien arviointi todetaan Diagnostiikka teknologiaohjelman keskeisistä tuloksista: Verkostoituminen sekä yritysten ja tutkimuksen keskinäinen tuntemus on Diagnostiikka-ohjelman kautta merkittävästi lisääntynyt. Tutkimusryhmät ovat saaneet

5 tietoa yrityksistä ja tutkijoiden keskinäinen yhteistyö on lisääntynyt. Yliopistojen ja yritysten välinen yhteistyö on saanut vakiintuneempia muotoja. Ohjelma on johtanut merkittävästi kaupallisiin innovaatioihin. Ohjelman hankkeista on saatu tuloksia, joita hyödynnetään yrityksissä suoraan tai jatkohankkeissa. Ohjelma on osoittanut, että Suomessa kannattaa tehdä tuotekehitystä diagnostiikan alalla. Innovaatioprosessit ovat diagnostiikka-alalla usein niin pitkiä, että kaikkia ohjelman vaikutuksia ei vielä pystytä mittamaan. Toivomme, että ohjelma ja sen projektit vauhdittavat alan kasvua ja ovat käynnistäneet kehityskulkuja, jotka vaikuttavat alan kehitykseen pitkälle tulevaisuuteen. Kiitämme lämpimästi ohjelman johtoryhmää ja ohjelmapäällikkö Erkki Tikkasta aktiivisesta, innostuneesta, avoimesta ja rakentavasta yhteistyöstä ohjelman aikana. Onnittelemme yrityksiä ja tutkimusryhmiä korkeatasoisesta, tuloksellisesta työstä ohjelman projekteissa. Kiitämme kaikkia ohjelmaan osallistuneita aktiivisesta panoksesta diagnostiikka-alan kehittämiseksi. Loppuraportin toimittivat Marjo Uusikylä Info Plus -viestintätoimistosta ja Auli Pere Tekesistä. Avusta raportin teemaryhmäkuvausten laatimisessa Tekes kiittää Kirsti Käpyahoa, Harri Takaloa, Jouko Haapalahtea ja Harri Siitaria. Erityiskiitoksen ansaitsevat myös kaikki muut henkilöt, jotka osaltaan ovat vaikuttaneet tämän raportin syntymiseen. Toivomme raportin yhdessä ohjelman muiden julkaisujen kanssa antavan kattavan kuvan in vitro -diagnostiikka-alan toiminnasta ja mahdollisuuksista Suomessa. Raportti toimii osaltaan myös alan toimijoiden hakemistona ja innostaa toivottavasti uusia tutkimusryhmiä ja yrityksiä diagnostiikan pariin. Helsingissä huhtikuussa 2004 Teknologian kehittämiskeskus Tekes

6 Tiivistelmä Tekesin lääketieteelliseen in vitro -diagnostiikkaan keskittyvä Diagnostiikka teknologiaohjelma toteutettiin vuosina Kiinteässä yhteistyössä Suomen in vitro -diagnostiikkateollisuuden klusterin, FIVDIC:n, kanssa suunnitellun ja toteutetun ohjelman tavoitteena oli lisätä tutkimusryhmien ja yritysten verkostoitumista, nopeuttaa innovaatioiden jalostumista kaupallisiksi tuotteiksi, synnyttää uutta korkeatasoiseen tutkimukseen perustuvaa liiketoimintaa sekä lisätä yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Ohjelmassa rahoitettiin tutkimus- ja tuotekehitysprojekteja, joissa kehitettiin uusia menetelmiä ja järjestelmiä erityisesti varhais- ja täsmädiagnostiikkaan. Sisältönsä perusteella ohjelman projektit jaettiin neljään teemaryhmään: infektiotaudit, rappeumasairaudet, määritysmenetelmien kehitys ja nukleiinihappodiagnostiikka. Ohjelmassa rahoitettiin 32 julkisen tutkimuksen projektia ja 30 yritysprojektia sekä muutamia esiselvitysprojekteja. Julkisen tutkimuksen projektien kokonaiskustannukset olivat 11,3 miljoonaa euroa, josta Tekesin rahoittama osuus oli 10,3 miljoonaa eroa. Lisäksi yritykset panostivat tutkimusprojekteihin merkittävästi antamalla niiden käyttöön materiaaleja ja laitteita sekä työpanostaan; yritysten järjestelmissä muun muassa testattiin tutkimusten tuloksia. Yritysprojektien kustannukset olivat 21,4 miljoonaa euroa, josta Tekesin rahoitusosuus oli 10,2 miljoonaa euroa. Ohjelmaan osallistui 47 yritystä sekä 27 tutkimuslaitosta. Käytännöllisesti katsoen kaikki kotimaiset alan toimijat osallistuivat tavalla tai toisella ohjelmaan. Yritysten laajaa kiinnostusta ohjelmaan osoittaa myös ohjelman johtoryhmän kokoonpano. Siihen kuului seitsemän yritysten edustajaa, Sitran edustaja, kaksi Tekesin edustajaa ja ohjelmapäällikkö. Diagnostiikka ohjelma järjesti seitsemän vuosiseminaaria sekä muiden Tekesin bioalan teknologiaohjelmien kanssa yhteisen seminaarin BioTech Helsinki tapahtuman yhteydessä. Kansainvälisissä bioalan tapahtumissa, BioJapan 2000 ja BIO 2002 (Toronto), ohjelma esittäytyi Tekesin näyttelyosastolla. Ohjelmassa rahoitettujen projektien tutkijoille Tekes järjesti patenttikoulutusta. Lisäksi ohjelma rahoitti projektitutkijoiden osallistumista Innomarketin järjestämään liiketoimintaosaamiskoulutukseen. Yhteistyössä Tekesin Presto-teknologiaohjelman kanssa Diagnostiikka ohjelma järjesti kaksi opintomatkaa, joilla perehdyttiin mikrofluidistiikkaan Saksassa, Englannissa ja Sveitsissä. Lisäksi ohjelma järjesti kansainvälistä verkostoitumista edistävät työpajat Ruotsissa ja Kanadassa. Suunniteltu Kiinan-matka siirtyi SARS-epidemian vuoksi. Matka toteutetaan ohjelman päätyttyä, syksyllä Ruotsin työpajan pohjalta suunnitellaan pohjoismaista teranostiikkaverkostoa ja käynnistyneen Kanada-yhteistyön jatkona suunnitellaan yhteistyöprojekteja. Ohjelma teetti teknologiakatsauksen nanopartikkeliteknologioista sekä markkina- ja teknologiakatsauksen nukleiinihappodiagnostiikasta. Rekombinanttivasta-ainetekniikoista teetettiin patenttiselvitys, joka palvelee sekä tutkijoiden että yritysten tarpeita tulevaisuuden toimintatapojen suunnittelussa. Ohjelman yritysprojekteissa kehitettiin 12 tuotetta ja valmistumassa on 18 tuotetta. Lisäksi kehitettiin useita tuotantoprosesseja sekä teknologioita ja osaamisia, joille on useita sovelluksia. Julkaisuja

7 kansainvälisissä julkaisusarjoissa ilmestyi yli sata, patentteja myönnettiin kuusi ja patenttihakemuksia tai keksintöilmoituksia jätettiin 43. Akateemisia tutkintoja suoritettiin 55, joista tohtorin tutkintoja 13. Väitöskirjoja ohjelmaprojekteista on vielä valmisteilla 39. Ohjelma on oleellisesti lisännyt tutkimusryhmien ja yritysten keskinäistä yhteistyötä ja parantanut alan näkyvyyttä sekä kotimaassa että ulkomailla. Ohjelma on syventänyt, kasvattanut ja monipuolistanut alan osaamista maassamme. Jo ohjelman aikana syntyi merkittävästi kaupallisia innovaatioita. Moni ohjelman projekti tai ohjelman vaikutuksesta käynnistynyt hanke on kuitenkin vielä kesken. Tavoitteena on huolehtia ohjelman tulosten kaupallistumisesta vielä ohjelman päätyttyäkin ja näin ulottaa ohjelman vaikutukset pidemmälle tulevaisuuteen. Helmikuussa 2004 Tekes päätti käynnistää FinnWell Terveydenhuollon teknologiat -ohjelman, jonka diagnostiikkaosiossa Diagnostiikka teknologiaohjelmassa käynnistetty työ osaltaan jatkuu ja laajenee.

8 Summary The Tekes Diagnostics 2000 technology programme which focused on in vitro diagnostics was carried out between 2000 and The programme was planned and implemented in close cooperation with FIVDIC, the Finnish in vitro diagnostic industry cluster and its aim was to encourage networking among research groups and companies, speed up the process of transforming innovations into commercial products, generate new business based on high-quality research and make companies more competitive internationally. The programme provided funding for research and product development projects in which the aim was to develop new methods and systems, particularly for early and targeted diagnostics. The projects were divided into four theme groups on the basis of their content: infectious diseases, degenerative diseases, development of methods, and nucleic acid diagnostics. A total of 32 public research projects, 30 industrial R&D projects and a small number of preliminary survey projects received funding as part of the programme. The budget for the public research projects totalled EUR 11.3 million of which Tekes provided EUR 10.3 million. Companies also made a major contribution to research projects by providing them with materials, equipment and work inputs. For example, research results were tested using companies own systems. The budget for the industrial R&D projects totalled EUR 21.4 million of which Tekes provided EUR 10.2 million. A total of 47 companies and 27 research institutes took part in the programme and practically all Finnish actors in the sector were involved in one way or another. The interest shown in the programme by companies is also reflected in the composition of its management group. In addition to the programme manager, it had seven members from private companies, two from Tekes and one from the Finnish National Fund for Research and Development (Sitra). As part of the Diagnostics 2000 programme, seven annual seminars were held, and there was also a joint seminar with Tekes other biotechnology programmes in connection with the BioTech Helsinki 2003 event. Information about the programme was also provided on Tekes stands at BioJapan 2000 and BIO 2002 in Toronto, two important international bioevents. Tekes arranged patent training for researchers working in the projects funded as part of the programme, and programme funding also enabled project researchers to receive business skills training organized by Innomarket. As a cooperative venture between Diagnostics 2000 and the Tekes Presto technology programme, two study trips were made to Britain, Germany and Switzerland. The purpose was to learn more about microfluidics in these countries. As part of the programme, workshops promoting international networking were also held in Sweden and Canada. The planned trip to China had to be postponed because of the SARS outbreak and it will take place in autumn 2004, after the programme has been concluded. A Nordic theranostics network is being planned on the basis of the workshop in Sweden and collaborative projects are under consideration as a continuation to the cooperation with the Canadian partners. As part of the programme, a technology review on nanoparticle technologies and a market and technology review on nucleid acid diagnostics were commissioned. A patent review on recominant antibody technologies, also commissioned as part of Diagnostics 2000, will serve the needs of both researchers and companies when they are planning their future operating approaches.

9 A total of 12 products were developed in the Diagnostics 2000 industrial R&D projects and another 18 are in the final stages of development. A number of production processes, technologies and skills with a large number of potential applications were also developed. More than one hundred publications came out in international publication series, six patents were granted and 43 patent applications and innovation notifications were submitted. A total of 55 academic degrees were completed as part of the programme and of these, 13 were doctoral degrees. There are still 39 doctoral theses on programme projects under preparation. The programme has substantially increased cooperation between research groups and companies and made the sector more visible in both Finland and abroad. The programme has deepened, increased and broadened the expertise in the sector in Finland, and in fact there was already a significant number of commercial innovations during the programme. Many programme projects and undertakings launched as a result of the programme are, however, still in progress. The aim is see to it that the results of Diagnostics 2000 also have commercial applications after the programme and thus ensure that it will have a long-term impact. In February 2004, Tekes decided to launch the FinnWell Future Healthcare Technologies programme with a diagnostics section that will continue and expand on the work launched in the Diagnostics 2000 technology programme.

10 Sisältö Esipuhe Tiivistelmä Summary 1 Yhteenveto keskeisistä tuloksista ja tulevaisuuden suuntaviivat Teknologiaohjelman lähtökohdat ja strategiset tavoitteet Taustana diagnostiikka-alan murros Ohjelman strategian luominen Ohjelman tavoitteet Tutkimusalueet Strategian päivitys ohjelman puolivälissä Teknologiaohjelman organisaatio, rahoitus ja toimintatavat Johtoryhmä Seurantaryhmät Yrityskenttään tutustuminen kaupallistamisen edistämiseksi Ohjelman rahoitus Ohjelmaan osallistuneet yritykset ja tutkimusryhmät Seminaarit Kansainvälinen yhteistyö Yhteistyö muiden Tekesin ohjelmien kanssa Selvitystyöt ja julkaisut Ohjelman vaikuttavuuden arviointi Infektiotaudit-teemaryhmän projektit Johdanto Case-esimerkki: Vakavan sydän- ja verisuonitautiriskin aiheuttavan keuhkoklamydiainfektion tunnistaminen Case-esimerkki: Lymen borrelioosin herkkä ja tarkka diagnostiikka Infektiotaudit julkisten projektien tavoitteet ja päätulokset Rappeumasairaudet-teemaryhmän projektit Johdanto Case-esimerkki: Uusien biokemiallisten menetelmien kehittäminen sydämen vajaatoiminnan diagnosoimiseksi Case-esimerkki: Tyypin 1 diabetesta ennustavien seulontatestien kehittäminen Case-esimerkki: Lisää herkkyyttä ja nopeutta sepelvaltimotaudin diagnostiikkaan Rappeumasairaudet julkisten projektien tavoitteet ja päätulokset Yritysprojektit...40

11 6 Määritysmenetelmien kehitys -teemaryhmän projektit Johdanto Case-esimerkki: Uusi pikamenetelmä pienanalyyttien määrittämiseen Case-esimerkki: Leimatut nanopartikkelit kohti herkempiä immunomäärityksiä Case-esimerkki: Kaksoisfotonimittaus herkkä ja laajasti sovellettava teknologia Case-esimerkki: Piin katodiseen elektrokemiluminesenssiin perustuva uusi pikadiagnostiikkaan soveltuva teknologia Case-esimerkki: Mikroelektroniikkaa ja nanoteknologiaa diagnostiikkaan Määritysmenetelmien kehittäminen julkisten projektien tavoitteet ja päätulokset Yritysprojektit Nukleiinihappodiagnostiikka-teemaryhmän projektit Johdanto Case-esimerkki: Mikrosiruja infektiotautien diagnostiikkaan Case-esimerkki: DNA-sirujen kehittäminen rappeumasairauksien diagnostiikkaan Nukleiinihappodiagnostiikka julkisten projektien tavoitteet ja päätulokset Yritysprojektit Ohjelmat vaihtuvat haasteet muuttuvat Liitteet 1 Ohjelman saavutuksia tunnuslukuina Ohjelmaan osallistuneet organisaatiot Diagnostiikka verkottumistilaisuus Diagnostiikka teknologiaohjelman seminaarit...79 a. Diagnostiikka teknologiaohjelman aloitusseminaari...79 b. Tutkimustulosten hyödyntäminen Tutkimuksen ja teollisuuden vuorovaikutus...80 c. DNA-diagnostiikka ja menetelmäkehitys d. Proteomiikkaa Diagnostiikka teknologiaohjelman vuosiseminaarissa...83 e. Point-of-care testing user needs and technological avenues.. 85 f. Diagnostiikka teknologiaohjelman päätösseminaari Workshop on Theranostic tools a. Canada Finland Biotechnology Workshop, Montreal b. Canada Finland Biotechnology Workshop, Ottawa a. Microfluidics Tour to Germany and UK b. Mikrofluidistiikkamatka Sveitsiin Kansainväliset tieteelliset julkaisut Opinnäytteet ja tutkijakoulutukset Palkinnot Tekesin teknologiaohjelmarportteja

12 1 Yhteenveto keskeisistä tuloksista ja tulevaisuuden suuntaviivat Diagnostiikka teknologiaohjelma käynnistettiin edistämään jo vahvat perinteet luoneen, mutta edelleen melko nuoren teollisuudenalan selviytymistä kovassa kansainvälisessä kilpailussa ja alaa kansainvälisesti koetelleessa murroksessa. Ohjelman käynnistyessä Suomessa oli noin kaksikymmentä in vitro -diagnostiikkayritystä. Nyt diagnostiikkaklusterissa on kaksikymmentäkahdeksan jäsenyritystä. Monen vuonna 2000 toimintaansa vasta aloitelleen yrityksen kehitys on päässyt hyvään vauhtiin ja ohjelman tutkimusprojektien pohjalta on perustettu myös jokunen aivan uusi yritys. Jo asemansa vakiinnuttaneet yritykset ovat ohjelman aikana löytäneet omat, uudet painopistealueensa. Ohjelmassa on kehitetty suuri joukko uusia tuotteita, joista osa on jo markkinoilla. Ohjelman alkaessa Suomessa oli jo useita aktiivisesti diagnostiikka-alalla toimivia tutkimusryhmiä. Nämä ryhmät ovat ohjelman aikana vahvistaneet osaamistaan ja siten asemaansa kotimaisten yritysten kumppaneina. Myös joitain uusia tutkijoita saatiin ohjelman aikana diagnostiikkasovellusten pariin. Lisäksi ohjelman ulkopuolella on ohjelman loppuvaiheessa käynnistynyt projekteja, joissa on mukana uusia tutkimusryhmiä. Ohjelman sekä tutkimus- että yritysprojekteissa luotiin merkittävästi uutta osaamista. Edistysaskeleita otettiin muun muassa vasta-ainemuokkausteknologioiden ja partikkeliteknologioiden kehittämisessä. Suomalaiset näyttävät olevan erityisen innovatiivisia uusien mittausteknologioiden kehittämisessä. Ohjelmassa kehitettiin magneettinen mittausmenetelmä sekä elektrokemiluminesenssiin perustuva pikadiagnostinen järjestelmä. Suomalaiseen, vahvasti suojattuun kaksoisfotoniviritysteknologiaan perustuvan mittausteknologian toimivuus monissa eri sovelluksissa osoitettiin. Nukleiinihappodiagnostiikan kehitys on ottanut Suomessa aimo harppauksen ohjelman tutkimusten tuloksena. Ohjelmassa on tunnistettu myös useita hyödyllisiä uusia analyyttejä muun muassa rappeumasairauksien diagnostiikkaan. Potilasläheinen testaus on kansainvälistä kehitystrendiä noudatellen noussut ohjelman aikana usean suomalaisen yrityksen painopistealueeksi. Lähitestausmenetelmien kehittäminen olikin yksi ohjelman tärkeimmistä panostusalueista ja se on heijastunut myös ohjelman saavutuksiin. Mikro- ja nanoteknologiat ovat nousseet erikoisasemaan uusien teknologioitten kehittämisessä. Mikrosiruja on ohjelmassa kehitetty sekä tutkimustyökaluiksi että diagnostisiksi tuotteiksi. Ohjelmassa on myös luotu pohjaa miniatyrisoitujen, mikrofluidististen testausjärjestelmien kehittämiselle, samoin tällaisiin järjestelmiin soveltuville mittaustekniikoille, mukaan lukien uudenlaisten leimareagenssien kehittäminen. Diagnostiikka-ala on perinteisestikin hyvin poikkiteknologinen teollisuuden ala, ja miniatyrisoinnin tarve on entisestään lisännyt verkostoitumista erilaisten osaajien välillä. Uusia poikkiteknologisia yhteyksiä on luotu niin tutkimus- kuin yritysprojekteissakin. Uudet kehityssuunnat ovat mahdollistaneet kliinisen diagnostiikan osaamisen soveltamisen entistä paremmin myös esimerkiksi elintarvike- ja ympäristödiagnostiikassa. Diagnostiikka teknologiaohjelmassa kehitettiin kolmisenkymmentä tuotetta tai tuoteaihiota. Patenttihakemuksia jätettiin yli kolmekymmentä ja myönnettyjä patentteja kertyi kuusi. Väitöskirjoja ohjelmaprojekteissa valmistui runsaat kymmenen ja muita akateemisia tutkintoja lähes neljäkymmentä. Kansainvälisiä tieteellisiä julkaisuja tuotettiin yli sata. Ohjelman saavutuksia tunnuslukuina kuvataan tarkemmin liitteessä 1. Ohjelman päättyessä on käynnistynyt jo useita vankasti ohjelman jälkipuoliskon strategian mukaisia uusia projekteja. Näitä ei ajallisesti enää voi- 1

13 tu liittää ohjelmaan. Haasteellinen Turun yliopiston uuden leimateknologian kehittämisprojekti luo onnistuessaan mahdollisuuden erittäin edullisen lähitestausjärjestelmän kehittämiseen. Oulun VTT Elektroniikan Harri Kopolan ryhmän osaamisen soveltaminen diagnostiikan hankkeissa avaa aivan uusia mahdollisuuksia potilasläheiseen diagnostiikkaan tulevaisuudessa. Esimerkiksi painotekniikan soveltaminen miniatyrisoitujen testien valmistamiseen luo huimia tulevaisuudennäkymiä. Miniatyrisoituja ratkaisuja kehitettäessä myös pintakemian ilmiöiden parempi tuntemus on oleellisen tärkeää ja uudet tavat molekyylien kiinnittämiseksi pinnoille nousevat avainkysymyksiksi. Näihin haasteisiin paneutuvat Diagnostiikka ohjelman projektit jatkuvat vielä ohjelman päätyttyä. Ohjelman päättyessä haasteet eivät siis lopu. Ohjelman tuottamien tutkimustulosten kaupallistaminen on varmistettava ja turvattava ohjelman aikana käynnistyneitten myönteisten kehityskulkujen jatkuminen. Vahvan ICT-klusterimme ja vankan bio-osaamisemme yhdistäminen diagnostiikan sovelluksissa luo Suomelle hyvän lähtökohdan menestyä tulevassa bio-ict-vallankumouksessa. On täysin mahdollista, että ensimmäiset kaupallisesti kannattavat bio-ict:n sovellukset syntyvät juuri diagnostiikassa. Myös nanoteknologian odotetaan mullistavan elämäämme tulevaisuudessa. Diagnostiikka ohjelmassa oli useita nanoteknologiaa sisältäviä projekteja. Nanoteknologian soveltaminen varsinkin miniatyrisoituja kokonaisjärjestelmiä kehitettäessä on luonnollinen osa kehittyvää diagnostiikkaa. Tekes valmistelee parhaillaan nanoteknologian ohjelmaa, joka palvelee myös diagnostiikan tarpeita. Diagnostiikka ohjelman viimeisen vuoden aikana Tekesissä valmisteltiin laajaa terveydenhuollon teknologiaohjelmaa. Diagnostiikka teknologiaohjelman johtoryhmä osallistui valmistelutyöhön aktiivisesti. Helmikuussa 2004 käynnistyneessä FinnWell terveydenhuollon teknologiat -ohjelmassa onkin in vitro -diagnostiikkaosio. Uudessa ohjelmassa kehitetään tarvelähtöistä, nopeaa ja oikea-aikaista in vitro -diagnostiikkaa, joka parantaa terveydenhuollon organisaatioiden toimintakykyä, on kansainvälisesti kilpailukykyistä ja kaupalliselta potentiaaliltaan merkittävää. FinnWell-ohjelma tarjoaa diagnostiikkaohjelmassa rakennetulle verkostolle oivan mahdollisuuden laajentua edelleen uusien kumppanuuksien kautta. FinnWell-ohjelmasta Diagnostiikka ohjelma on saanut perinnönjatkajan, joka mahdollistaa käynnistettyjen lupaavien ja haasteellisten kehityskulkujen jatkumisen. 2

14 Pääomasijoittaja odottaa Suomen diagnostiikkateollisuuteen keskittymistä Ilkka Kouvonen Suomessa on noin kolmekymmentä in vitro -diagnostiikka-alan yritystä. Tämä on suuri määrä suhteutettuna väkilukuun. Yritysten keskimääräinen koko on kuitenkin pieni ja suurimmatkin yritykset ovat kansainvälisessä vertailussa korkeintaan keskisuuria. Suurimmat alalla toimivat yritykset ovat siirtyneet vuosien kuluessa osaksi ulkomaisia konserneja. Viidestä suurimmasta kolme on kuitenkin yhä suomalaisessa omistuksessa. Pääomasijoitusmarkkinat käynnistyivät Suomessa 1990-luvun loppupuolella. Tämä yhdessä Tekesin soveltavan tutkimuksen rahoituksen kanssa vauhditti uusien yritysten perustamista. Osa näistä on suurista yrityksistä irrottautuneita spin-off-yrityksiä ja osa jonkin mittausteknologian tai uuden analyytin pohjalta perustettuja tutkijavetoisia yrityksiä. Tänä päivänä tällaisten yritysten suurimmat haasteet liittyvät kapeaan tuotepalettiin ja kansainvälisen liiketoiminnan rajalliseen osaamiseen. Yhtiöiden verkottuminen on kuitenkin lähtenyt käyntiin. Tässä FIVDIC-klusteri on tehnyt arvokasta työtä. Diagnostiikka-liiketoiminnan dynamiikka eroaa suuresti esimerkiksi uusien lääkemolekyylien kehittämiseen keskittyvien yritysten liiketoimintadynamiikasta. Vaikka uusien järjestelmien ja analyyttien markkinoille tulo muun muassa rekisteröintisyistä johtuen on verkkaista, tapahtuu liiketoimintakentässä nopeita muutoksia. Muutokset johtuvat muun muassa epäselvästä patentointikäytännöstä ja nopeista yrityskaupoista. Myös monialayhtiöiden strategisten painopisteiden muuttuminen näkyy alan markkinoilla nopeasti. Toimialalla on tapahtunut voimakasta keskittymistä. Viisi suurinta yritystä pitää hallussaan 50 prosenttia maailmanmarkkinoista ja kymmenen suurinta on vallannut niistä peräti 70 prosenttia. Myös Suomessa on keskittyminen muutaman vuoden sisällä välttämätöntä, jotta alalle suunnatut tuotekehityspanostukset voitaisiin hyödyntää. Olisi olennaisen tärkeää, että Suomeen syntyisi ainakin yksi pelkästään in vitro -diagnostiikkaan keskittynyt, kansainväliset mittasuhteet täyttävä yritys jolla on tehokkaat markkinointikanavat päämarkkina-alueille. Tämä yritys voisi olla uusien suomalaisten innovaatioiden väylä maailmanmarkkinoille. Yrityksellä, kutsuttakoon sitä nimellä Diagnostiikka Oy, pitää olla lähdössä vähintään 50 miljoonan euron liikevaihto ja aggressiivinen kehityssuunnitelma. Kehityssuunnitelmaan pitää sisältyä tuotepaletin syventäminen valituilla alueilla ja kansainvälisen markkinointiverkoston rakentaminen. Yrityksen ei kannata lähteä kilpailemaan suurien järjestelmätoimittajien kanssa keskuslaboratoriomarkkinoilla. Painopisteen tulisi olla hajautetuissa järjestelmissä ja älykkäissä uusissa ratkaisuissa. Teknologiset lähtökohdat tällaisiin innovaatioihin ovat jo olemassa. Jos yrityksissä ja niiden omistajakunnassa on tahtoa tällaiseen koko toimialaa hyödyttävään konsolidaatioon, uskon, että yrityksen rahoitus on järjestettävissä suomalaisin voimin. Siihen Suomen pääomasijoitusmarkkinat ovat jo kyllin kehittyneet. Ilkka Kouvonen on Sitran toimialajohtaja. Aiemmin diagnostiikkateollisuudessa toiminut Kouvonen osallistui ohjelman johtoryhmätyöskentelyyn koko ohjelman ajan. 3

15 2 Teknologiaohjelman lähtökohdat ja strategiset tavoitteet 2.1 Taustana diagnostiikka-alan murros Lääke- ja diagnostiikka-ala oli 1990-luvun jälkipuoliskolla voimakkaassa murroksessa. Kansainvälinen konsolidaatio oli jatkunut jo useita vuosia. Yli puolet maailmanmarkkinoista oli viiden suurimman diagnostiikkayrityksen hallussa. Kansainvälinen kehitys heijastui myös Suomeen, jossa muutama suuri alan yritys päätyi amerikkalaiseen omistukseen. Kansainvälinen kilpailu oli kovaa, markkinoita jaettiin uudelleen. Kilpailukykyään parantaakseen varsinkin pienet yritykset keskittivät toimintansa alueille, joilla niillä oli erityisosaamista. Tyypillisiä olivat strategiset allianssit. Esimerkiksi monet suuryritykset alkoivat ostaa tuotekehitysosaamista pieniltä teknologiayrityksiltä. Toisaalta etenkin pienet yritykset alkoivat valmistaa tuotteita osaksi suurten yritysten tuotevalikoimia. Näin ne kykenivät saavuttamaan huomattavasti laajemmat markkinat kuin mihin niillä yksin toimiessaan olisi ollut mahdollisuus. Samaan aikaan testauskäytännöt muuttuivat. Keskikokoisten laboratorioiden merkitys pieneni, kun testausta yhtäältä keskitettiin suuriin, automatisoituihin laboratorioihin ja toisaalta vietiin lähemmäs asiakasta. Alettiin puhua lähitestauksesta, pikadiagnostiikasta tai point-of-care-testauksesta (POCT). Maailman in vitro -diagnostiikkamarkkinat olivat vuonna 1998 noin 20 miljardia USD. Suomessa oli 1990-luvun lopulla noin kaksikymmentä in vitro -diagnostiikkayritystä. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 1997 noin 170 miljoonaa euroa, josta 88 prosenttia tuli viennistä. Yritykset työllistivät noin 1700 henkilöä, kun ne vielä vuonna 1989 olivat työllistäneet 2200 henkilöä. Yrityksiä järjesteltiin uudelleen ja työpaikat erityisesti suurissa yrityksissä vähenivät laman aikana. Toisaalta osa toiminnoista tilattiin alihankkijoilta, joten todellista työllisyyden kehitystä on vaikea arvioida. Suomessa in vitro -diagnostiikkatuotteita ostettiin vuonna 2000 noin 66 miljoonalla eurolla; suomalaisen diagnostiikkateollisuuden kauppatase oli siis selvästi positiivinen. In vitro -diagnostiikkayritykset käyttivät tuotekehitykseen keskimäärin prosenttia liikevaihdostaan. Suomalaiset in vitro -diagnostiikkayritykset perustivat vuonna 1997 klusterin (Finnish In Vitro Diagnostics Industry Cluster FIVDIC) yritysten ja akateemisten tutkijoiden yhteistyötä edistämään. Pohtiessaan keinoja alan vahvistamiseksi klusteri asetti toiminnalleen muutamia konkreettisia tavoitteita. Yksi näistä oli alan teknologiaohjelman käynnistäminen Suomessa. Samaan aikaan Tekesissä havaittiin suomalaisen diagnostiikka-alan aktivoituminen. Alaan liittyviä rahoitushakemuksia tuli Tekesiin aiempaa enemmän. Tässä tilanteessa Tekesissä alettiin pohtia keinoja alan rahoituksen hallinnoinnin tehostamiseksi. Diagnostiikka-alan teknologiaohjelman käynnistämisen arvioitiin palvelevan sekä Tekesin että diagnostiikka-alan tarpeita. Tätä taustaa vasten Tekesissä päätettiin käynnistää in vitro -diagnostiikka-alan teknologiaohjelman valmistelu. 2.2 Ohjelman strategian luominen Diagnostiikka ohjelman valmistelu kiinteässä yhteistyössä FIVDIC:n kanssa käynnistettiin keväällä Tekes teetti Suomen lääketieteellistä diagnostiikka-alaa koskevan selvityksen, jossa haastateltiin 25 diagnostiikka-alan yritystä ja 22 tutkimusryhmää. Mukana olivat kaikki alan merkittävimmät toimijat. Lisäksi FIVDIC laati oman toimialaa koskevan selvityksensä, joka julkaistiin Kliinlab-lehdessä (vol 3: , 1998). 5

16 Teknologiaohjelman suunnittelua varten perustettiin johtoryhmä, johon kuuluivat puheenjohtajana Harri Siitari (Wallac Oy) ja jäseninä Jouko Haapalahti (FIVDIC), Veli Hänninen (Orion Diagnostica), Antti Iitiä (Innotrac Oy), Esko Kaukanen (Labsystems Oy), Ilkka Kouvonen (Medix Biochemica), Ilpo Kuronen (Erilab Oy), Bill Östman (Konelab Oy), Erkki Tikkanen (Ternics Oy) ja Raimo Pakkanen (Tekes). Aiehaulla kerättiin projekti-ideoita sekä yrityksistä että tutkimusryhmistä. Myös tässä yhteydessä kartoitettiin alan kehitystarpeita ja -näkymiä. Aiehakuun saatiin 80 tutkimus- ja 29 yrityshakemusta. Tutkimushakemusten pohjalta päätettiin ohjelman perusrungosta. Tekesin ulkomailla toimivat teknologia-asiantuntijat kartoittivat diagnostiikka-alan näkymiä Yhdysvalloissa, Japanissa, Saksassa ja Englannissa. Tuolloisessa kansainvälisessä tilanteessa nähtiin tärkeäksi varmistaa suomalaisen, perinteikkään diagnostiikkateollisuuden kansainvälinen kilpailukyky myös tulevaisuudessa. Korkeatasoinen suomalainen lääketieteellinen tutkimus sekä perinteet mittausteknologioiden osaamisessa ja diagnostisten tuotteiden kehittämisessä olivat luoneet vankan pohjan alan toiminnalle, mutta tulevaisuus epävarmassa kansainvälisessä tilanteessa huolestutti. Siksi haluttiin käynnistää yrityslähtöinen teknologiaohjelma, jossa panostettaisiin korkeatasoiseen, suomalaisen diagnostiikkateollisuuden tarpeita palvelevaan tutkimukseen. Ohjelmassa haluttiin kiinnittää erityistä huomiota tutkimustulosten hyödynnettävyyteen ja edistää tutkimuksen tulosten siirtymistä yrityksiin. 2.3 Ohjelman tavoitteet Keväällä 1999 Tekesin hallitus päätti käynnistää Diagnostiikka 2000-teknologiaohjelman, jossa valtaosa Tekesin diagnostiikka-alan panostuksesta koottiin samaan ohjelmaan. Ohjelman tavoitteiksi asetettiin: yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn lisääminen toimivien verkostojen luominen yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten välille diagnostiikka-alan uuden liiketoiminnan synnyttäminen innovaatioiden jalostaminen kaupallisiksi tuotteiksi aiempaa nopeammin. Kansainvälisen kilpailun kiristyminen lisäsi tarvetta nopeuttaa tuotekehitysprosesseja. Tuohon aikaan tuotekehitystyötä hidastivat kiristyneet tuotteiden hyväksymismenettelyt ja laatujärjestelmien perustaminen yrityksiin. Lisäämällä yhteistyötä tutkimusryhmien ja yritysten välillä uskottiin voitavan lisätä suomalaisen diagnostiikkateollisuuden innovatiivisuutta ja nopeuttaa tutkimustulosten kaupallistamista. Nelivuotisen ohjelman laajuustavoitteeksi asetettiin 34 miljoonaa euroa, johon sisältyvät Tekesin ja yritysten rahoitusosuudet. Tekesin rahoituksesta suunniteltiin kohdistettavan noin 40 prosenttia yritysprojekteihin ja 60 prosenttia tutkimusprojekteihin. 2.4 Tutkimusalueet Valmistelutyön tulosten perusteella ohjelma rajattiin lääketieteelliseen diagnostiikkaan. Ohjelmassa haluttiin edistää uusien menetelmien kehittämistä varhais- ja täsmädiagnostiikkaan ja päätettiin panostaa etenkin pikadiagnostisiin sovelluksiin, uusiin mittausteknologioihin, uusien analyyttien tunnistamiseen, laboratorioautomaatioon sekä nukleiinihappodiagnostiikan kehittämiseen. Julkisen tutkimuksen projektit jaettiin aihepiiriensä perusteella neljään teemaryhmään: I. Infektiotaudit Uusien menetelmien kehittäminen virusten tai bakteerien aiheuttamien tautien osoittamiseen tai tutkimus mikrobien osuuden selvittämiseksi tautien synnyssä. II. Rappeumasairaudet Tutkimukset sairauksista, jotka käynnistävät elimistössä vaikeasti hoidettavia rappeutumisilmiöitä ja menetelmien kehittäminen näiden sairauksien 6

17 mahdollisimman varhaiseksi toteamiseksi tai sairastumisriskin osoittamiseksi. III. Määritysmenetelmien kehittäminen Uusien teknologioiden kehittäminen sovellettaviksi erilaisissa diagnostisissa testeissä ja mittalaitteissa. IV. Nukleiinihappodiagnostiikka Joukko hyvin erilaisia tutkimuksia; esimerkiksi tietyille taudeille altistavien molekyylimuutosten etsiminen ihmisen perimästä tai nukleiinihappodiagnostiikassa laajasti hyödynnettäväksi soveltuvien menetelmien kehittäminen. 2.5 Strategian päivitys ohjelman puolivälissä Ohjelman puolivälin lähestyessä ohjelman johtoryhmä halusi selvittää, olivatko ohjelman alkuperäiset painopisteet edelleen ajankohtaisia vai tulisiko niitä muuttaa. Johtoryhmän strategiatyöpajassa tarkasteltiin ohjelman tutkimusprojektien tilannetta lähinnä tulosten merkittävyyden ja tulevaisuuden tarpeiden näkökulmasta. Lisäksi tarkasteltiin valmisteltujen alustusten pohjalta erityisesti seuraavia aihealueita: kokonaisjärjestelmien ja instrumenttikehityksen tarpeet potilasläheinen testaus, POCT raaka-ainetuotanto (vasta-aineet, rekombinanttiproteiinit) infektiotautidiagnostiikan rooli suomalaisessa diagnostiikkateollisuudessa ja tutkimustoiminnassa: nykyinen tilanne, tulevaisuuden näkymät, suomalaiset vahvuudet/heikkoudet, kansainväliset kehitystrendit partikkeliteknologiat: mahdollisuudet, suomalaiset vahvuudet, keinot hyödyntämiseksi teranostiikka nukleiinihappodiagnostiikka ohjelman nykyisen projektiportfolion mahdolliset puutteet suhteessa tulevaisuuden teknologiakehityksen tarpeisiin ohjelman painotusten ja muuttuneen suomalaisen yrityskentän tarpeiden yhteensopivuus. Selvitysten tuloksena päädyttiin edelleen säilyttämään neljä teemaryhmää, mutta niiden sisällä haluttiin korostaa erityisesti: nukleiinihappodiagnostiikassa helppokäyttöisen kokonaisjärjestelmän kehittämistä mukaan lukien näytteenkäsittelymenetelmä sekä uusien diagnostisten kohteiden identifiointia partikkeliteknologioissa partikkelien uusien käyttötapojen kehittämistä sekä valmistusmenetelmien kehittämistä uudenlaisille partikkeleille uuden, suomalaiseen osaamiseen perustuvan POCT-järjestelmän kehittämistä. Lisäksi rahoitettavissa projekteissa haluttiin suosia laajasti sovellettavissa olevaa tutkimusta ja tuotekehitystä, monitieteistä ja poikkiteknologista yhteistyötä sekä useiden tutkimusryhmien ja yritysten tavoitteellisia yhteistyöprojekteja. 7

18 In vitro -diagnostiikkateollisuus pioneeritoiminnasta asiakaslähtöiseen kumppanuuteen Paul Mundill Ensimmäiset immunomääritykset diagnostiikkaan kehittänyttä teollisuutta hallitsivat omalla lääketieteen sektorillaan keskittyneesti uurastavat alan pioneerit ja keksijät. Nämä tutkijat ja kliinikot vastasivat niin tuotekehityksestä, tuotannosta kuin loppukäytöstäkin. Testit sekä kehitettiin että tehtiin sairaaloiden kliinisissä laboratorioissa. Tällaiset akateemiset juuret auttoivat oivaltamaan synergiaetuja ja hyödyntämään niitä kehitettäessä lisää kliinisiä sovelluksia ja otettaessa käyttöön lukemattomia uusia määritysjärjestelmiä. Osa kliinisistä keskuksista ryhtyi myymään kehittämiään avainreagensseja muille ryhmille käytettäväksi näiden omissa testeissä. Tällaiset materiaalit tarjosivat erikoistumismahdollisuuden yrityksille, jotka sitten läheisessä yhteistyössä tutkijoiden ja sairaalalaboratorioiden kanssa kehittävät ja validoivat uusia testejä. Tämä yhteistyö on jatkunut ja osaltaan vaikuttanut merkittävästi in vitro -diagnostiikkateollisuuden kasvuun ja kehitykseen. Testien käytön yleistyttyä kentälle ilmaantui uusia käyttäjiä, joilla ei ollut sellaista taustaosaamista kuin testien alkuperäisillä kehittäjillä. Tuolloin testien ja testiformaattien menestyminen markkinoilla määräytyi osittain helppokäyttöisyyden ja toimivuuden perusteella. Kaupalliset yritykset edistivät tätä suuntausta: ne kehittivät testeistä helppokäyttöisempiä, ottivat käyttöön laatustandardeja, avustivat viitearvojen käyttöönotossa ja näin nopeuttivat testiensä käytön yleistymistä. Tämän seurauksena yritysten tuotteet ohittivat asiantuntijalaboratorioiden itse valmistamat testit ja suurin osa kliinisistä laboratorioista alkoi valita ensisijaisesti kaupallisia testejä. Tänään kuitenkin tutkijat ovat jälleen tiennäyttäjän roolissa, tällä kertaa DNA-testien kehittäjinä. Niin pian kuin näiden testien sovellukset vakiinnuttivat asemansa, alkoi hidas mutta pysyvä siirtyminen keskuslaboratorioista hajautettuun testaukseen. Tätä kehitystä vauhdittivat yritykset, jotka yhdistivät erilaisia teknologioita tarjotakseen uusia etuja niin potilaille kuin terveydenhuollollekin. Potilaan omaan käyttöön kehitetyt pikatestit, esimerkiksi veren sokerin määritystestit ja raskaustestit, ovat merkittävästi lisänneet hajautettua testausta ja Potilaan osallistumista omaa terveyttään koskeviin päätöksiin. Tätä kehitystä on edistänyt teknologisen kehityksen lisäksi terveydenhuolto-organisaatioiden tarve etsiä uusia keinoja kustannusten vähentämiseksi ja potilaiden halu kantaa enemmän vastuuta omasta terveydestään. Uskon tämän suuntauksen vaikuttavan teollisuuden tuotekehitykseen siten, että laboratoriokeskeisyys vähenee edelleen ja tulevaisuuden tuotteet räätälöidään entistä enemmän loppukäyttäjien, potilaiden ja lääkäreiden tarpeet huomioiden. Tätä osoittaa muun muassa tämänhetkinen PCR- määritysteknologioiden kehitys. Jo nyt on kehitetty prototyyppejä sellaisille nopeille DNA-testeille, joita voitaisiin hyvin käyttää terveyskeskuksissa. Samanaikaisesti kun asiakasryhmät jälleen monimuotoistuvat, lisääntyvät tekniset vaatimukset asteittain ja in vitro -diagnostiikkayritysten on laajennettava sekä teknologista että markkinanäkökulmaansa. Tässä tilanteessa yksittäinen yritys ei useimmiten voi kattaa kaikkia teknologisia vaatimuksia ja kumppanuudet erikoispalveluita tarjoavien yritysten kanssa tulevat yhä enemmän osaksi liiketoimintaa. Hankkimalla käyttöönsä osaamista esimerkiksi elektroniikasta, IT-alalta ja materiaalitieteistä, toisin sanoen aloilta jotka eivät perinteisesti kuulu bioteknologiaan, in vitro -diagnostiikkayritykset ovat pystyneet tarjoamaan uusia etuja. Samoin on selvää, että jotkut elektroniikka-alan yritykset siirtyvät perinteisemmille aloille kuten in vitro -diagnostiikkaan. Nämä muutokset lisäävät kilpailua ja nopeuttavat näiden osaamisalueiden yhdistämistä vaikkapa bioelektroniikan tai bioteknologisten materiaalien kehittämiseksi uuden sukupolven tuotteisiin. Paul Mundill on Orion Diagnostica Oy:n tuotekehitysjohtaja, jolla on vankka kansainvälinen kokemus erityisesti lähitestausmenetelmien kehittämisessä. 8

19 3 Teknologiaohjelman organisaatio, rahoitus ja toimintatavat 3.1 Johtoryhmä Diagnostiikka ohjelman johtoryhmään kuului diagnostiikkayritysten edustajia, kaksi Tekesin edustajaa, ohjelmapäällikkö sekä Sitran edustaja. Ohjelman aikana johtoryhmässä tapahtui yritysten henkilöstömuutoksista johtuen useita henkilövaihdoksia. Johtoryhmän jäsenet: Jouko Haapalahti, FIVDIC Veli Hänninen, sittemmin Paul Mundill, Orion Diagnostica Oy Antti Iitiä, sittemmin Harri Takalo, Innotrac Diagnostics Oy Ilpo Kuronen, sittemmin Markku Parviainen, Reagena Oy Ismo Råman, Oy Medix Biochemica Ab Harri Siitari, sittemmin Ilkka Hemmilä, PerkinElmer Life and Analytical Sciences Wallac Oy Bill Östman, sittemmin Jan Öst, Thermo Electron Oy Raimo Pakkanen, Tekes Ilkka Kouvonen, Sitra Erkki Tikkanen, Ternics Oy, ohjelmapäällikkö, johtoryhmän sihteeri Auli Pere, Tekes, johtoryhmän puheenjohtaja Johtoryhmä osallistui aktiivisesti muun muassa ohjelman strategiseen suunnitteluun ja seminaarien valmisteluun. Kansainvälisen toiminnan ja ohjelman muun oheistoiminnan suunnittelun apuna ohjelman johtoryhmä käytti ohjelmaprojekteille suunnattuja kyselyjä. Johtoryhmälle esiteltiin kaikki ohjelman julkisen tutkimuksen rahoitushakemukset niiden julkisen kuvauksen tasolla. Johtoryhmä otti kantaa projektien ohjelmaan soveltumiseen, projekteihin liittyviin haasteisiin ja tulosten mahdollisiin kaupallistamistapoihin. Johtoryhmäyritysten näkemykset tutkimusprojektien hyödynnettävyydestä antoivat Tekesin ohjelmavastuuhenkilölle arvokasta taustatietoa hakemusten käsittelyä varten. Ohjelmajohtoryhmän tärkein tehtävä hakemuksia arvioitaessa oli ottaa kantaa ohjelman projektikokonaisuuksiin ja täten huolehtia ohjelman tavoitteiden toteutumisesta. Johtoryhmä tarkasteli aika ajoin projektien etenemistä yleisellä tasolla seurantaryhmien puheenjohtajien johdolla. Yrityshakemuksia ei käsitelty johtoryhmässä, mutta johtoryhmää informoitiin säännöllisesti ohjelmassa tehdyistä yritysprojektien rahoituspäätöksistä. 3.2 Seurantaryhmät Kullakin Diagnostiikka teknologiaohjelman tutkimusprojektilla oli Tekesin yleisen käytännön mukaisesti oma johtoryhmänsä, johon kuului projektin vastuullisen johtajan lisäksi Tekesin edustaja sekä projektista kiinnostuneiden yritysten edustajat. Projektijohtoryhmät kokoontuivat 2 4 kertaa vuodessa. Projektijohtoryhmän tehtävänä on ottaa kantaa projektin tekniseen etenemiseen ja suuntaamiseen, patentointiin, muuhun julkaisutoimintaan ja sopimuksiin. Yritysten edustajien aktiivinen johtoryhmätyöskentely edisti tutkimuksen tulosten siirtymistä yritysten käyttöön. Ohjelman julkisen tutkimuksen projektikokonaisuuksien seurantaa varten, ennen kaikkea tutkimustulosten kaupallistamisen varmistamiseksi ja projektien välisen verkottumisen lisäämiseksi, ohjelmassa käynnistettiin seurantaryhmätoiminta. Julkisen tutkimuksen projektit ryhmiteltiin aiheensa perusteella teemaryhmiin. Kullekin teemaryhmälle nimettiin seurantaryhmä, johon kuului 2 5 yritysten edustajaa, ohjelmapäällikkö ja ohjelman vastuuhenkilö Tekesistä. Seurantaryhmien kokouksiin osallistuivat lisäksi projektien johtajat sekä 1 2 projektin muuta avainhenkilöä. 9

20 Seurantaryhmien tehtävänä oli tarkastella projektien tulosten yleistä hyödyllisyyttä, projektien tulosten hyödynnettävyyttä, yritystoiminnan kehittämistä sekä yleisellä tasolla aikataulu- ja resurssikysymyksiä. Seurantaryhmien odotettiin olevan aloitteellisia teemaansa liittyvien uusien yritys- ja tavoitetutkimushankkeiden käynnistämisessä ja edesauttavan työllään tutkimuslaitosten ja yritysten verkottumista. Seurantaryhmät kokoontuivat kahdesti vuodessa tarkastelemaan projektien tilannetta. Projektiseurannan työkaluna käytettiin ohjelmaa varten räätälöityä projektiraportointikaavaketta, jossa kumulatiivisesti kuvattiin projektin eteneminen ja saavutukset, kuten projektissa syntyneet julkaisut, tutkinnot, patenttihakemukset ja patentit. Viimeisenä vuonna järjestettiin ohjelman kaikkien seurantaryhmien yhteinen verkottumistilaisuus, jonka ohjelma on esitetty liitteessä 3. Jälkiviisaasti voidaan nähdä, että ohjelman aikana olisi kannattanut järjestää useampia eri seurantaryhmien yhteisiä kokouksia. Näissä olisi voitu esimerkiksi eri sairauksiin diagnostiikkaa kehittäville tutkimusprojekteille välittää tietoa Määritysmenetelmien kehitys -teemaryhmässä käynnissä olevasta tutkimustyöstä. Diagnostiikka ohjelman seurantaryhmät Infektiotaudit Kirsti Käpyaho, Thermo Electron Oy / Aimo Niskanen, Ani Biotech Oy (2003), pj. Sari Tikanoja, Medix Biochemica Veli-Mies Häivä, Orion Diagnostica Oy Markku Parviainen, Reagena Oy Erkki Tikkanen, Ternics Oy, ohjelmapäällikkö Auli Pere, Tekes Rappeumasairaudet Jouko Haapalahti, Orion Diagnostica Oy, pj. Harri Takalo, Innotrack Diagnostics Oy Ann-Christine Sundell, PerkinElmer Life and Analytical Sciences Wallac Oy Sari Tikanoja, Medix Biochemica Erkki Tikkanen, Ternics Oy, ohjelmapäällikkö Auli Pere, Tekes Diagnostiikka 2000 Johtoryhmä Teemaryhmä 1: Infektiotaudit Teemaryhmä 2: Rappeumasairaudet Teemaryhmä 3: Määritysmenetelmien kehitys Teemaryhmä 4: Nukleiinihappo- diagnostiikka Seurantaryhmä Seurantaryhmä Seurantaryhmä Seurantaryhmä Projektit Johtoryhmät Projektit Johtoryhmät Projektit Johtoryhmät Projektit Johtoryhmät AUP Kuva 1. Diagnostiikka ohjelman organisaatio. 10

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille OSKE tänään - miten huomenna? 4.11.2011 Janne Poranen, Technology Manager VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esityksen sisältö Kuituprosessien

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

TESTAA - toimintamalli

TESTAA - toimintamalli TESTAA - toimintamalli Biotalouskonversion uudet yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuudet puupohjaiset materiaalit ja prosessit seminaari 14.6.2012 Petri Jetsu, VTT 2 Taustaa Pk-yritysten on ollut erittäin

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Sisältö - Kasvu & kansainvälistyminen - Rahoituspalvelut - Verkostopalvelut - Ajankohtaista 10-2015

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

ICT-markkinoiden murros Venäjällä, Intiassa ja Kiinassa Liiketoiminnan strategiat ja mahdollisuudet uudella vuosikymmenellä

ICT-markkinoiden murros Venäjällä, Intiassa ja Kiinassa Liiketoiminnan strategiat ja mahdollisuudet uudella vuosikymmenellä ICT-markkinoiden murros Venäjällä, Intiassa ja Kiinassa Liiketoiminnan strategiat ja mahdollisuudet uudella vuosikymmenellä - Katsaus Tekesin rahoitukseen ja palveluihin Risto Setälä Copyright Tekes 02/2010

Lisätiedot

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy Tekesin Innovation Scout rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille kansainvälisen innovaatio-osaamisen kehittämiseksi korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa (ent. KINO) 1 Hakuaika Haku aukeaa 15.8.2016

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY Kaisa Sinikara, University Librarian, Professor and Elise Pirttiniemi, Project Manager, Helsinki University Library Ellen Namhila,

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

Innovation Scout -rahoituksen haku julkisille tutkimusorganisaatioille. Kimmo Kanto / Markku Lämsä , Helsinki

Innovation Scout -rahoituksen haku julkisille tutkimusorganisaatioille. Kimmo Kanto / Markku Lämsä , Helsinki Innovation Scout -rahoituksen haku julkisille tutkimusorganisaatioille Kimmo Kanto / Markku Lämsä 21.9.2016, Helsinki Hallituksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership ECSEL lyhyesti 2015 ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership The Public-Private Partnership keeping Europe at the Forefront of Technology Development Electronic Components and

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille DM 1506263 10-2015 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja,

Lisätiedot

Teollisuuden hajautetun tiedonhallinnan yhdistys THTH ry

Teollisuuden hajautetun tiedonhallinnan yhdistys THTH ry Teollisuuden hajautetun tiedonhallinnan yhdistys THTH ry Esittely Jarmo Söderman 1 Yhdistys Perustamiskokous 26.10.2006, rekisteröintipäätös 10.4.2007. Toimialue Teollisuuden tiedonhallinnan ja siihen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI Tutkimuksesta liiketoimintaa Tutkijoille, tutkijayhteistöille

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina SFS-seminaari 3.9.2014 Matti Lanu VTT Expert Services Oy SISÄLTÖ Käsitteistä Poliitiikka standardien hyödyntämisestä Standardit tulosten käyttöönotossa

Lisätiedot

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Sisältöä ja panostuksia INNOFORUM-yhdessä tekemällä parasta palvelua pk-yrityksille seminaari Hotelli Rosendahl, Tampere 10.11.2015 Erkki Lydén Pirkanmaan

Lisätiedot

Kansainvälistyvä Keski-Suomi

Kansainvälistyvä Keski-Suomi Kansainvälistyvä Keski-Suomi 18.4.2008 Ritva Nirkkonen toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Osuus, % Keski-Suomen teollisuuden

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia

Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia Finnish Transport Research and Innovation Partnership Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia Fintrip seminaari Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen liikenteen alalla 27.8.2013

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020 Tekesin lausunto Hannu Kemppainen 28.4.2016 Innovaatiotoiminta on kestävän talouskasvun tärkein lähde Yritysten

Lisätiedot

Akateeminen portfolio tutkijakoulujen ja tutkijakoulutettavien työssä Eero Vuorio Turun yliopisto (Tutkimuseettinen neuvottelukunta)

Akateeminen portfolio tutkijakoulujen ja tutkijakoulutettavien työssä Eero Vuorio Turun yliopisto (Tutkimuseettinen neuvottelukunta) Akateeminen portfolio tutkijakoulujen ja tutkijakoulutettavien työssä 05.11.2007 Eero Vuorio Turun yliopisto (Tutkimuseettinen neuvottelukunta) Kaksi näkökulmaa Tyvestä puuhun noustaan: hyvät käytänteet

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Teollisuus , OIA:n strateginen johtoryhmä Pekka Tervonen, Oulun yliopisto

Teollisuus , OIA:n strateginen johtoryhmä Pekka Tervonen, Oulun yliopisto Teollisuus 2026 22.3.2016, OIA:n strateginen johtoryhmä Pekka Tervonen, Oulun yliopisto Teollisuus 2026 Tilannekuva Painopisteet 2016-2020 Toimenpiteet 2016 Organisointi Tilannekuva Ekosysteemillä on valtava

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

Finnish way to build competitiveness

Finnish way to build competitiveness Finnish way to build competitiveness Learning Clusters 12th TCI Annual Global Conference Jyväskylä, Finland 14.10.2009 Antti Valle MEE, Innovation Dept. Division of R&D investments Large firms 1 = Share

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

VBE II, vaihe 1:

VBE II, vaihe 1: VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VBE Kansainvälinen verkosto

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! www.tekes.fi RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

Team Finland. Aki Parviainen

Team Finland. Aki Parviainen Team Finland Aki Parviainen 15.11.2016 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja, rahoitusta ja verkostoja suomalaisten

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE Hanketreffit, Metsäkeskus 11.2.2016 Niina Huikuri HANKETIEDOT Toteutusaika: 1.1.2015-31.12.2016, 2v. Toteuttajat: PIKES, KETI, Joensuun Tiedepuisto (hallinnoija), LuKe Henkilöstö:

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016 Tekesin rahoituspalveluja yrityksille Anna Alasmaa, 10.5.2016 Yrityksen elinkaari ja Tekesin palvelut - projektikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen kasvuvisio Tuotteen elinkaari kasvuvisio Alkuvaihe Kasvun

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

Prognos Julkaisusuunnitelmat

Prognos Julkaisusuunnitelmat Prognos Julkaisusuunnitelmat Työsuunnitelmiin liittyvien raporttien ja vuosiseminaarien lisäksi suunnitellut julkaisut Casejoryt 09/2005 & JR4 25.1.2005 päivitetty tilanne Casejoryt 04/2006 päivitetty

Lisätiedot

Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi

Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi 11.12.1997 Oulu Mika Lautanala Tekesin toiminta-ajatus Tekesin tehtävä on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian keinoin. Toiminnan

Lisätiedot

Julkiset hankinnat innovaatioiden. jatkotoimenpiteet

Julkiset hankinnat innovaatioiden. jatkotoimenpiteet Julkiset hankinnat innovaatioiden kehitysalustana kokemuksia ja jatkotoimenpiteet 2.12.2009 Suvi Kemppainen Suvi Kemppainen Ohjelmajohtaja Tausta ja tavoitteet Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamisuunnitelma

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INTERREG IVC 2007-2013 interregional cooperation across Europe Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences Interreg IVC/ Interreg Europe 26 May 2015, Helsinki INTERREG

Lisätiedot

Pharma-ohjelma Tekesin ohjelma 2008 2011

Pharma-ohjelma Tekesin ohjelma 2008 2011 Pharma-ohjelma Pharma Pharma-ohjelma Pharman tavoitteena on parantaa suomalaisen lääkealan kehitysprosessien tehokkuutta ja riskien hallintaa sekä yritysten toimintaympäristöä kehittämällä yhtenäistä kansallista

Lisätiedot