Välipalatarjonta Pohjois-Karjalan yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa keväällä 2009
|
|
- Ville-Veikko Koskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Raportteja 1 Välipalatarjonta Pohjois-Karjalan yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa keväällä 2009 Linda Keronen
2 yhteystiedot: Linda Keronen Timo Renfors Siltakatu 10 A Joensuu
3 SISÄLLYS VÄLIPALATARJONNAN KARTOITTAMINEN 4 VÄLIPALA-AUTOMAATIT 5 KAHVIO- TAI KIOSKITOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN 7 VÄLIPALATARJONNAN VERTAAMINEN SUOSITUKSIIN 8 AUTOMAATTIEN JA KAHVIOIDEN AUKIOLO LOUNAAN AIKANA 10 TÄRKEIMMÄT SYYT VÄLIPALA-AUTOMAATIN TAI KAHVION YLLÄPITÄMISEEN 10 MUITA KOMMENTTEJA 10 YHTEENVETO 11 LOPUKSI 14 KÄYTETYT LÄHTEET 15 LIITE 1. ELINTARVIKETARJONTA KOULUISSA 16
4 4 VÄLIPALATARJONNAN KARTOITTAMINEN Mitä tehtiin? Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus kartoitti keväällä 2009 Pohjois-Karjalan alueen yläkoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten välipalatarjontaa. Kartoitus tehtiin internetin välityksellä Webropol- kyselynä, joka lähetettiin kaikille edellä mainittujen koulujen rehtoreille. Miksi tehtiin? Maakunnan alueella ei ole tehty vastaavanlaista, yhtä kattavaa kartoitusta aiemmin. Voidaan verrata makean myynnistä tehtyjen suositusten toteutumista kouluissa käytännössä. Tavoitteena on, että koulut muodostavat yhtenäisen linjan välipalatarjonnan suhteen, jolloin oppilaat eivät joudu terveydellisesti eriarvoiseen asemaan koulusta riippuen. Välipalatarjonnan kartoitus tukee Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän (PKSSK) ja neljän eri sairaanhoitopiirin hanketta "Toiminnallisesti yhteinen erva- alue vuonna 2012: kroonisten kansansairauksien ehkäisy ja varhainen hoito". Hanke liittyy Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan (Kaste). Kaste-ohjelman KanErva Kaste osahankkeessa kehitetään erilaisia toimia keskeisten kansansairauksien, kuten diabeteksen ehkäisemiseksi. Hankkeen tavoitteet ovat linjassa Valtioneuvoston periaatepäätöksen Terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista (STM: Esitteitä 2008:10) kanssa. Kuinka monta koulua vastasi? Kysely lähetettiin yhteensä 52 koululle: 26 yläkoululle, 17 lukiolle ja 9 ammatilliselle oppilaitokselle. Viidessä koulussa yläkoulu ja lukio toimivat samoissa tiloissa, joten nämä koulut vastasivat samalla yläkoulun ja lukion tilanteesta. Kyselyyn saatiin yhteensä 38 vastausta, mikä oli 87 % lähetetyistä, kun otetaan huomioon yläkoulun ja lukion yhteisissä tiloissa toimiminen joissakin kouluissa. Yläkoulujen vastausprosentti oli 69 %, lukioiden 82 % ja ammatillisten oppilaitosten 100 %.
5 5 VÄLIPALA-AUTOMAATIT AUTOMAATTIEN MÄÄRÄ Välipala-automaatteja oli kouluissa yhteensä 13 kpl. Tilanne on muuttuva, kun suurin osa kouluista pohtii automaatista luopumista ja muutama koulu automaatin hankkimista. ollut suunnitellut hankkivansa automaattia tulevaisuudessa. Kouluissa oli yhteensä 13 välipalaautomaattia (Kuva 1). Useissa kouluissa, joissa oli välipala-automaatti, oli pohdittu siitä luopumista. Kouluista, joissa ei ollut vastaamishetkellä välipala-automaattia (n=25), suurin osa ei Tilanne välipala-automaattien suhteen voi muuttua tulevaisuudessa. Mikäli automaatin hankkimista varmasti tai ehkä suunnittelevat hankkivat automaatin, niitä tulee olemaan tulevaisuudessa korkeintaan 17. Toisaalta jos kaikki automaatin luopumista suunnitelleet luopuvat automaatista eikä uusia automaatteja hankita, niitä jää jäljelle vain neljä. Vain kahdessa kyselyyn vastanneessa yläkoulussa (n=18) oli käytössä välipalaautomaatti. Lukioista (n=14) puolessa ja ammatillisista oppilaitoksista (n=9) neljässä oli välipala- tai juoma-automaatti. Kummassakin yläkoulussa, neljässä lukiossa ja kolmessa ammatillisessa oppilaitoksessa oli pohdittu välipala- tai juomaautomaatista luopumista. Kuva 1. Välipala-automaatit ja niihin liittyvät suunnitelmat Pohjois-Karjalan alueen kouluissa keväällä 2009.
6 6 AUTOMAATTIEN TARJONTA Automaateissa suosituimmat tarjolla olevat tuotteet olivat juomia: lämpimiä juomia, kuten kahvia ja teetä sekä virvoitusjuomia. Kolme yleisimmin myytävää tuotetta koulujen välipala-automaateissa (n=13) olivat kaikki juomia: limsa (85 %), lämpimät juomat, kuten kahvi tai tee (54 %) ja kivennäisvesi (39 %). Seuraavina tulivat mehut ja energiajuomat (kumpiakin kolmessa koulussa). Syötävistä tuotteista myynnissä oli makeisia (kolmessa koulussa) ja hedelmiä sekä suolaisia leivonnaisia, kumpiakin yhdessä koulussa. Voileipää, makeita leivonnaisia ja välipalakeksejä tai -patukoita ei ollut yhdenkään koulun automaatissa.
7 7 KAHVIO- TAI KIOSKITOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN KAHVIOIDEN JA KIOSKIEN MÄÄRÄ Kahvio- tai kioskitoiminnan järjestäminen oli yleistä. Kaikissa kouluissa oli joskus järjestetty kahvio- tai kioskitoimintaa. Edelleenkin suurin osa kouluista (84 %, n=32) ylläpiti kahviota tai kioskia. Kouluista, joissa ei ollut vastaamishetkellä kahviota tai kioskia (n=6), puolet ei ollut suunnitellut kahvion perustamista. Lähes kaikissa yläkouluissa (15 koulussa, n=18) oli järjestetty kahvio- tai kioskitoimintaa, yleisimmin oppilaskuntien toimesta. Lukioissakin kahvio- tai kioskitoiminnan järjestäminen oli yleistä: kymmenessä lukiossa 14:stä. Kaikissa ammatillisissa oppilaitoksissa oli järjestetty koulun toimesta kahvio- tai kioskitoimintaa. KAHVIOIDEN JA KIOSKIEN TARJONTA Yleisimmin kahvioissa tai kioskeissa myynnissä olevat tuotteet olivat lämpimät juomat (81 % kouluista), välipalakeksit tai -patukat (63 %) ja makeiset (59 %). Lähes puolet kouluista myi hedelmiä, voileipää, mehua ja makeita tai suolaisia leivonnaisia. Yleisimmin myytävät tuotteet yläkouluissa ja lukioissa olivat lämpimät juomat, välipalakeksit tai patukat sekä makeiset. Ammatillisissa oppilaitoksissa valikoima oli suurempi. Suurimmassa osassa yläkoulujen kahvioita tai kioskeja oli tarjolla lämpimiä juomia. Syötävistä tuotteista eniten myynnissä oli välipalakeksejä tai patukoita ja makeisia. Lukioissa yleisimmin tarjolla olevat tuotteet olivat samanlaiset kuin yläkouluissa. Yläkouluissa energiajuomia ei ollut myynnissä yhdessäkään koulussa ja limsaa vain kahdessa. Sen sijaan mehua sai kuudesta koulusta. Lukioissa energiajuomien ja limsojen tarjoaminen oli yleisempää kuin yläkouluissa ja mehujen tarjoaminen puolestaan vähäisempää. Ammatillisissa oppilaitoksissa välipalavaihtoehtojen laajuus oli suurempi kuin yläkouluissa tai lukioissa. Kaikissa kahvioissa tarjottiin lämpimiä juomia ja lähes kaikissa mehua. Limsaa ja kivennäisvettä oli tarjolla kolmessa kahviossa. Kaikissa tai lähes kaikissa kahvioissa myytiin voileipää ja suolaisia tai makeita leivonnaisia. Noin puolesta kahvioista sai välipalakeksejä tai patukoita, makeisia tai hedelmiä. Liitteessä 1 on tarkemmat tiedot koulujen välipalatarjonnasta sekä automaateissa että kahvioissa koulumuodoittain.
8 8 VÄLIPALATARJONNAN VERTAAMINEN SUOSITUKSIIN SUOSITUKSET Makeita tuotteita ei tule myydä kouluissa (Kouluruokailusuositus, Kouluterveyden laatusuositus, Terveys ohjelma sekä Opetushallitus ja Kansanterveyslaitos (nyk. THL)). rooli terveyskehityksen suuntaajana. Varhain omaksutut terveelliset ruokatottumukset vaikuttavat terveyteen elinikäisesti. Ruokavalintojen tekeminen ei ole yksin lapsen tai nuoren vastuulla vaan ympäristön, vanhempien ja ystävien lisäksi koululla on merkittävä Kouluruokailusuosituksen (2008) mukaan oppilaille tulee kouluruoan lisäksi järjestää välipala, jos koulupäivä kestää pidempään kuin kolme tuntia lounaan jälkeen. Terveellisen välipalan tulisi muodostua hedelmistä, kasviksista tai marjoista sekä täysjyväviljavalmisteista muilla ruoka-aineryhmillä täydennettynä. Virvoitus-, energia- ja urheilujuomat, makeiset, sokeroidut mehut ja runsaasti rasvaa tai sokeria sisältävät tuotteet eivät sovi koulussa tarjottaviksi välipaloiksi. Tästä syystä tällaisten välipalojen myynti koulujen kahviosta, automaatista tai koulun keittiöstä ei kuulu kouluihin. Makeiden tuotteiden tuominen koulun käytäville on vastoin Sosiaali- ja terveysministeriön Terveys 2015-ohjelman tavoitteita lasten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Kouluterveydenhuollon laatusuosituksen (2004) mukaan makeisten ja virvoitusjuomien myyntiä tulee välttää kouluaikaan. Opetushallitus ja Kansanterveyslaitos puolestaan suosittelivat keväällä 2007, että kouluaikainen säännöllinen virvoitusjuomien, makeisten ja sokeroitujen mehujen myynti lopetetaan. Makeiden tuotteiden myynti tukee napostelukulttuuria ja on ristiriidassa koulun ravitsemuskasvatuksen kanssa. Suositusten perustana on, että makeisten ja virvoitusjuomien myynti kouluissa tukee napostelukulttuuria ja on ristiriidassa koulun terveys- ja ravitsemuskasvatuksen kanssa. Epäterveellisten välipalojen näkyvä mainonta kouluissa ja säännöllinen myynti automaateista tai koulun kioskista viestittävät oppilaille, että ne ovat tavallisia arkiruokia. Vaikka tarjolla olisi sekä terveellisiä että epäterveellisiä vaihtoehtoja, tuotetarjonta voi houkutella valitsemaan epäterveellisen vaihtoehdon terveellisen sijaan ja jopa korvaamaan sillä kouluaterian. MAKEIDEN JA TERVEELLISTEN TUOTTEIDEN TARJOAMINEN KOULUISSA Makeisiin elintarvikkeisiin määriteltiin kuuluvaksi makeiset, limsa, mehu, energiajuomat ja makeat leivonnaiset, terveellisiin puolestaan hedelmät ja voileipä. Makeita tuotteita myyvien koulujen osuus oli suurempi kuin terveellisiä tuotteita myyvien kaikissa koulumuodoissa (Taulukko 1). Lukioista terveellisiä tuotteita myyvien koulujen osuus oli vain kolmannes, yläkouluista alle puolet.
9 % kouluista 9 Taulukko 1. Makeita ja terveellisiä elintarvikkeita tarjoavien koulujen osuus myyntiä harjoittavista kouluista koulumuodoittain. Elintarvikkeet Yläkoulu Lukio Ammatillinen oppilaitos Makeita 1) 86,7 % 100 % 100 % Terveellisiä 2) 46,7 % 33,3 % 88,9 % 1) makeiset, limsa, mehu, energiajuomat ja makeat leivonnaiset 2) hedelmät ja voileipä Ainoastaan makeita tuotteita myyviä kouluja oli yksi kustakin koulumuodosta. Ainoastaan terveellisiä elintarvikkeita myyviä kouluja ei ollut lainkaan. Kahdessa lukiossa ja kolmessa yläkoulussa ei ollut käytössä välipala- tai juoma-automaattia eikä järjestettyä kahvio- tai kioskitoimintaa, kun taas kaikissa ammatillisissa oppilaitoksissa oli vähintään jompikumpi. Koulujen välipalatarjontaa tarkasteltiin erikseen makeisten ja limsojen osalta. Koulumuotojen välillä ei ollut eroja makeisten tarjoamisessa, kun noin puolessa kouluja oli myytävänä makeisia joko automaatista tai kahviosta (Kuva 2). Yläkouluissa limsaa oli selkeästi vähemmän tarjolla kuin lukioissa tai ammatillisissa oppilaitoksissa. Makeisia myytiin useimmin kahviosta tai kioskista kuin automaatista, limsaa taas automaatista. 80 % 60 % 40 % Yläkoulu Lukio Ammatillinen oppilaitos 20 % 0 % Makeiset Limsa Kuva 2. Makeisia oli tarjolla noin puolessa kouluista koulumuodosta riippumatta. Limsaa tarjottiin selkeästi vähiten yläkouluissa ja eniten ammatillisissa oppilaitoksissa.
10 10 AUTOMAATTIEN JA KAHVIOIDEN AUKIOLO LOUNAAN AIKANA Kaikki automaatit olivat auki myös lounasaikaan, kun taas kahvioista ja kioskeista suurin osa oli suljettu. Automaatteihin verrattuna kahvio tai kioski on parempi vaihtoehto, koska niiden aukioloaikoja on helpompi säädellä. Välipaloja on suositeltavaa myydä vain ruokailun jälkeisillä välitunneilla, jolloin myynti vaikuttaa vähemmän kouluruokailuun osallistumiseen. Kaikissa kouluissa, joissa oli välipala-automaatti, automaatti oli auki myös lounasaikaan. Suurimmassa osassa kouluja (66 %) kahvio tai kioski ei ollut auki lounasaikaan. TÄRKEIMMÄT SYYT VÄLIPALA-AUTOMAATIN TAI KAHVION YLLÄPITÄMISEEN Merkittävin syy välipala-automaatin tai kahvion ylläpitoon oli oppilaiden toivomus (72 %:ssa kouluista). Hieman yli puolet kouluista halusi tarjota mahdollisuuden välipalaan mieluummin koulussa kuin sen ulkopuolella. Seuraavaksi tärkeimmät syyt olivat pitkät koulupäivät ja yläkouluissa sekä lukioissa oppilaskuntatoiminnan rahoittaminen (kumpikin 44 %). Oppilaiden Oppilaiden toivomus, välipalan tarjoaminen mieluummin koulussa kuin sen ulkopuolella, oppilaskuntatoiminnan rahoittaminen ja pitkät koulupäivät olivat tärkeimmät syyt välipalan tarjoamiseen. yrittäjyyskasvatuksen tukeminen oli tärkeä syy kahdeksassa koulussa (n=36), luokkaretkien rahoittaminen ja vanhempien toivomus kumpikin kolmen koulun mielestä. Osa kouluista järjesti iltaopetusta, jolloin välipalamahdollisuuden järjestäminen oli tärkeää. Ammattioppilaitoksissa kahviotoiminta koettiin palvelun järjestämisenä, etenkin jos lähimmät palvelut olivat kaukana oppilaitoksesta. Kahvitauot oppituntien välillä tukivat aikuismaisen yhteisön luomista. MUITA KOMMENTTEJA Terveysnäkökulma haluttiin pitää mielessä välipalavalikoiman suunnittelussa. Kahviot olivat tärkeä osa koulun viihtyvyyttä. Reilu kolmannes vastaajista kertoi kommenttejaan välipala-automaatteihin ja kahviotoimintaan liittyen. Useassa kommentissa pohdittiin välipalojen terveellisyyttä ja terveysnäkökulma pyrittiin pitämään mielessä välipalavalikoiman suunnittelussa. Pääasiassa kouluilla tuntui olevan positiivisia ja rohkaisevia kokemuksia terveellisten välipalojen, kuten voileipien ja hedelmien menekistä. Joku totesi kuitenkin, ettei terveellisten vaihtoehtojen tarjoaminen ollut kannattavaa huonon kysynnän vuoksi.
11 11 Kahvio koettiin tärkeäksi osaksi koulun viihtyvyyttä. Yhden vastaajan mielestä ei ollut tärkeintä, että kahvio tuottaa, vaan haluttiin mieluummin tarjota oppilaille viihtyisä hetki opintojen välissä. Välipala-automaatit koettiin turhana vaihtoehtona kahvion rinnalla. YHTEENVETO Tulokset edustavat laajasti Pohjois-Karjalan alueen yläkoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten välipalatarjontaa, sillä vastauksia saatiin kaikkien koulumuotojen edustajilta kiitettävästi. Kouluissa oli odotettua vähemmän välipala-automaatteja käytössä. Yleisen terveystietoisuuden lisääntyminen sekä tiedotusvälineissä käyty julkinen keskustelu välipala-automaateista ja niissä myytävistä epäterveellisistä välipaloista on voinut vaikuttaa siihen, että automaatteja on poistettu kokonaan etenkin yläkouluista. Puolessa lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista oli vielä välipala-automaatteja, joissa myytiin pääasiassa juomia. Kahvio- tai kioskitoiminnan järjestäminen oli yleisempää kuin automaattien ylläpitäminen. Kahvioita pidettiin tärkeänä osana koulun viihtyvyyttä, jolloin niiden taloudellinen tuotto ei ollut tärkeintä. Tärkeää oli myös tarjota mahdollisuus välipalaan mieluummin koulussa kuin sen ulkopuolella. Oppilaita ei tule kuitenkaan houkutella pysymään koulun alueella makean myynnin avulla, vaan elintarvikevalikoiman terveellisyyteen tulee kiinnittää huomiota. Välipalamyyntiä tulee rajoittaa vain ruokailun jälkeisille välitunneille napostelun vähentämiseksi ja kouluruokailuun osallistumisen parantamiseksi. Suurimmassa osassa kouluja kahvio tai kioski ei ollut auki lounasaikaan, kun taas kaikki välipala-automaatit olivat. Myynnin rajoittaminen on perusteltua napostelukulttuurin vähentämiseksi ja kouluruokailuun osallistumisen parantamiseksi. Kahvioissa ja kioskeissa myynnin rajoittaminen esimerkiksi vain ruokailun jälkeisille välitunneille on helpompaa kuin automaateissa. Linjauksia epäterveellisten välipalojen myynnistä on Kouluterveydenhuollon laatusuosituksessa (2004), Opetushallituksen ja Kansanterveyslaitoksen (2007) suosituksessa ja Kouluruokailusuosituksessa (2008). Suositusten mukaan virvoitus-, energia- ja urheilujuomat, makeiset, sokeroidut mehut sekä runsaasti rasvaa ja sokeria sisältävät tuotteet eivät sovellu koulussa myytäviksi välipaloiksi. Suositus, ettei makeisia, virvoitusjuomia tai sokeroituja mehuja tarjota kouluissa, toteutui melko huonosti. Opetushallituksen ja Kansanterveyslaitoksen suositus (2007), ettei makeisia, virvoitusjuomia tai sokeroituja mehuja myydä lainkaan, toteutui Pohjois-Karjalan
12 kouluista kuudessa yläkoulussa (n=18) ja yhdeksässä lukiossa (n=14). Kaikissa ammattioppilaitoksissa myytiin joko makeisia, virvoitusjuomia tai sokeroituja mehuja. Yleisimmin koulut myivät sekä terveellisiä että makeita tuotteita. Yläkouluissa makeita tuotteita tarjoavien koulujen osuus (87 %) oli samaa luokkaa kuin Kankaanpään ym. (2007) selvityksessä (82 %) koko Suomen yläkoulujen välipalatarjonnasta. Terveellisiä elintarvikkeita tarjoavien koulujen osuus oli taas pienempi nyt tehdyssä tutkimuksessa (47 %) kuin Kankaanpään ym. (2007) selvityksessä (66 %). Ainoastaan terveellisiä tuotteita myyviä kouluja ei ollut yhtään ja ainoastaan makeita tuotteita myyviä kouluja yksi kustakin koulumuodosta. Ainoastaan makeita myyvien yläkoulujen osuus Pohjois-Karjalan alueen kouluista (7 %) oli siis pieni verrattuna Kankaanpään ym. (2007) tutkimukseen (21 %). Terveellisistä elintarvikkeista yläkouluissa oli tarjolla hedelmiä 40 % kouluista ja voileipiä noin kolmasosassa kouluja. Lukioista noin viidennes myi hedelmiä tai voileipiä, ammatillisista oppilaitoksista suurin osa. Välipalakeksit ja -patukat olivat suosittuja myyntituotteita sekä yläkouluissa että lukioissa. Niitä ei luokiteltu terveelliseksi vaihtoehdoksi, vaikka oikein valittuna voivatkin olla terveellisiä. Keksien ravitsemuksellisesta laadusta tuleekin huolehtia, kun niitä valitaan koulujen kahvioihin myytäväksi. Mikäli välipalakeksit ja -patukat olisi laskettu terveellisiin vaihtoehtoihin, terveellisiä tuotteita myyvien koulujen osuus olisi lähes kaksinkertaistunut yläkouluissa ja lukioissa. Makeisten myynti oli yleistä kaikissa koulumuodoissa. Yli puolessa yläkouluista ei oltu tarjottu mahdollisuutta terveellisen välipalan hankkimiseen. 12 Epäterveellisistä välipaloista makeisia myytiin yleisesti kaikissa koulumuodoissa. Kankaanpään ym. (2007) selvityksessä makeisia oli myynnissä keskimäärin kolmasosassa tutkimukseen osallistuneista yläkouluista, Itä-Suomen läänin yläkouluista yli puolessa. Tämä tilanne on samansuuntainen kuin nyt tehdyssä kartoituksessa, kun kussakin koulumuodossa noin puolessa oli myynnissä makeisia. Mehuja oli tarjolla etenkin yläkoulussa (noin kolmasosassa). Virvoitusjuomien tarjonta puolestaan vaihteli sen mukaan oliko kyseessä yläkoulu, lukio vai ammatillinen oppilaitos: yläkouluista noin 10 % tarjosi virvoitusjuomia, lukioista 40 % ja ammatillisista oppilaitoksista kaksi kolmasosaa. Vuonna 2007 (Kankaanpää ym.) virvoitusjuomia tarjosi yläkouluista noin kolmasosa valtakunnallisesti tarkasteltuna. Kyselymme mukaan yläkouluissa ei ollut lainkaan tarjolla energiajuomia, vaikka ennakkokäsitysten mukaan niitä olisi voinut olla yleisesti myynnissä kouluissa. Oppilaat voivat kuitenkin hankkia energiajuomia koulun ulkopuolelta, jolloin koulujen tarjonta ei suoraan vastaa energiajuomien kulutusta. Kouluaikaista osto-
13 käyttäytymistä voidaan ohjata rajoittamalla poistumista koulun alueelta, mikä on tehokas keino yhdessä epäterveellisten tuotteiden myynnin lopettamisen kanssa. Kun automaateista tai kahvioista poistetaan epäterveellisiä vaihtoehtoja, tulee samalla lisätä terveellisten välipalojen tarjontaa. Terveellisen vaihtoehdon on oltava houkutteleva ja tarpeeksi edullinen, jotta se on helpommin valittavissa kuin epäterveellinen vaihtoehto. Suositeltavinta on pitää tarjolla vain terveellisiä vaihtoehtoja, jolloin epäterveelliset vaihtoehdot eivät ole hankaloittamassa ostopäätöstä. Myös nuorten mielestä epäterveellisten vaihtoehtojen tarjoaminen Suositeltavinta on pitää tarjolla vain terveellisiä vaihtoehtoja. terveellisten rinnalla on yleisin terveellisten välipalojen syömistä vaikeuttava tekijä. Terveellisten tuotteiden myynnin esteenä voi olla kylmätilojen puuttuminen kahviosta, jolloin järkevä ratkaisu välipalamyynnille on koulun keittiön tiloista tapahtuva myynti. Tällöin välipalan voisi saada myös etukäteen maksetulla välipalapassilla. 13
14 14 LOPUKSI On suositeltavaa, että yläkoulut, joissa myydään päivittäin makeita tuotteita, luopuvat niiden myynnistä ja pyrkivät sen sijaan tarjoamaan terveellisiä ja maittavia välipaloja. Tämä käytäntö on linjassa usean suosituksen ja Terveys 2015 ohjelman kanssa. Tällä hetkellä kouluissa oli tarjolla vähemmän terveellisiä kuin makeita tuotteita. Koulut suhtautuivat kuitenkin positiivisesti terveellisten tuotteiden tarjoamiseen ja selkeästi pyrkivät ottamaan terveysnäkökulman huomioon välipalavalikoiman suunnittelussa. Lukiolaisia ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevia on tuettava terveyttä ylläpitävien elintapojen noudattamiseen ja painonhallinnasta huolehtimiseen (STM:n linjaus Terveyttä edistävästä ravitsemuksesta ja liikunnasta). Etenkin ammatillisissa oppilaitoksissa aikuismainen vastuullinen toiminta on tyypillistä ja myös lukioissa opiskelijoita tulee ohjata ottamaan yläkoululaisia enemmän vastuuta valinnoistaan. Silti ainakin osa opiskelijoista tarvitsee ohjaamista elintavoissaan. Koululaiset tekevät paljon ravitsemukseen liittyviä valintoja muuallakin kuin koulussa. Kaikkien koulumuotojen ravitsemus- ja terveyskasvatukseen tulee kuulua ruokavalintojen tekemisen periaatteita ja niiden perusteluja. Jyrkkien rajoitusten ja kieltojen kääntöpuolena voi olla lisääntynyt ei-toivottu käyttäytyminen. Oppilaat tulee ottaa aktiivisena osapuolena mukaan ravitsemuskasvatukseen ja toimenpiteiden suunnitteluun, kuten terveellisten välipalavaihtoehtojen lisäämiseen. Ravitsemuskasvatuksen tukena ympäristöä tulee muovata terveellisiä valintoja suosivaksi. Koulun tärkeänä roolina on tarjota malli ja mahdollisuudet terveyden kannalta suositeltavaan välipalaan.
15 15 KÄYTETYT LÄHTEET Heinonen K, Haavisto K, Seppä L, Hausen H. Mehutuotteet vaarantavat hampaat. Suomen hammaslääkärilehti 11/ Kankaanpää R, Lahti S, Manninen M, Puska P. Makeisten ja virvoitusjuomien myynti perusopetuksen luokkien kouluissa. Suom Hammaslääkärilehti 2007;18: Meurman JH, Murtomaa H. Hammaskaries. Kustannus Oy Duodecim Artikkelin tunnus seh00074 ( ). Neumark-Sztainer D, French SA, Hannan PJ, Story M, Fulkerson JA. School lunch and snacking patterns among high school students: Associations with school food environment and policies. Int J Behav Nutr Phys Act 2005;2:14. Opetushallitus ja Kansanterveyslaitos. Makeiset ja virvoitusjuomat kouluissa ja oppilaitoksissa. Tiedote ja muistio Sosiaali- ja terveysministeriö. Terve kouluympäristö-koululaisten ravitsemus ja suun terveys. Seminaari Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 2004:14. Koululaisten_ravitsemus_ja_suun_terveys_fi.pdf. Sosiaali- ja terveysministeriö. Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys kansanterveysohjelmasta. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2001;4:15. Helsinki Sosiaali- ja terveysministeriö. Valtioneuvoston periaatepäätös Terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista. Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2008: stm.fi/pr /passthru.pdf. Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto. Kouluterveydenhuollon laatusuositus. Sosiaalija terveysministeriön oppaita 2004;8:24. Helsinki passthru.pdf. Urho UM, Hasunen K. Yläasteen kouluruokailu Selvitys peruskoulun 7-9 luokkien oppilaiden kouluruokailusta. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2003:17. Sosiaali- ja terveysministeriö Valsta L, Borg P, Heiskanen S, Keskinen H, Männistö S, Rautio T, Sarlio-Lähteenkorva S, Kara R. Juomat ravitsemuksessa. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan raportti Helsinki: Yliopistopaino wwwb.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/juomat_ravitsemuksessa.pdf. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuositukset-ravinto ja liikunta tasapainoon. Edita Prima Oy pdf.
16 16 LIITE 1. ELINTARVIKETARJONTA KOULUISSA. Elintarviketarjonta eriteltynä koulumuodoittain. Luvut kertovat kuinka monesta koulusta kyseistä elintarviketta oli saatavilla joko automaatista tai kioskista. Elintarvike Yläkoulu (n=18) Lukio (n=14) Ammatillinen oppilaitos (n=9) Hedelmät Makeiset Voileipä Suolaiset leivonnaiset Makeat leivonnaiset Välipalakeksit tai -patukat Limsa Mehu Kivennäisvesi Energiajuoma Lämpimät juomat Vauvanruokasose Jäätelö Puuro Kuivahedelmät Näkkileipä Sipsit - - 1
Makeiset ja virvoitusjuomat kouluissa ja oppilaitoksissa
Makeiset ja virvoitusjuomat kouluissa ja oppilaitoksissa Tiedote 11/2007 16.3.2007 Opetushallitus ja Kansanterveyslaitos suosittelevat, että kouluissa ja oppilaitoksissa ei ainakaan kouluaikana ole säännöllisesti
LisätiedotVÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009
VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009 Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 Leipätiedotus ja kouluruokailu 2002 alkaen Nauti vapaasti viljasta I- II 2002-2007 Uusia tapoja lisätä nuorten viljatuotteiden kulutusta
LisätiedotKouluruokailun kansanterveydellinen merkitys
Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Joensuu 12.1.2012 Kouluruokailun pitkät perinteet 1948: lakisääteisesti ilmainen kouluruoka kaikille
LisätiedotKouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila
Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua
LisätiedotMiten syödään ja voidaan Pirkanmaalla? TEAviisarin ja Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia Kirsi Wiss Asiantuntija
Miten syödään ja voidaan Pirkanmaalla? TEAviisarin ja Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia Kirsi Wiss Asiantuntija 25.9.2017 Wiss Kirsi 1 Esityksen sisältö Tietoa päätöksenteon tueksi Organisaatiotason tietoa
LisätiedotSuomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi Ruokapalveluiden seurantaraportti 5
Tiina Vikstedt Susanna Raulio Riikka Puusniekka Ritva Prättälä Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi Ruokapalveluiden seurantaraportti 5 RAPORTTI 22 2012 RAPORTTI 22/2012 Tiina Vikstedt, Susanna Raulio,
LisätiedotYläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi
Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi
LisätiedotKOULURUOKA TUTUKSI. Loppuraportti
KOULURUOKA TUTUKSI LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE v. 2009 2010 Tiina Tamiola, asiakkuuspäällikkö Susanna Järvinen, asiakkuuspäällikkö Sisällysluettelo 1 Tausta...1 2 Projektin tavoitteet...2 3 Toimet ja
LisätiedotKUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara
KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan
LisätiedotKARELIA AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma
KARELIA AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Jonna Nieminen Annika Pehkonen VÄLIPALATARJONTA JA KOULURUOKAILUN OHJAUKSEN TO- TEUTUMINEN POHJOIS-KARJALAN YLÄKOULUISSA, LUKIOIS- SA JA AMMATILLISISSA
LisätiedotTerveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.
Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,
LisätiedotFIILIS-HANKE LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄMISTÄ PERHEIDEN, KOULUJEN JA YHTEISÖJEN YHTEISTYÖNÄ
FIILIS-HANKE LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄMISTÄ PERHEIDEN, KOULUJEN JA YHTEISÖJEN YHTEISTYÖNÄ 10.5.2019 Erikoistutkija Katja Wikström, Kansanterveyden edistäminen yksikkö, THL 1 FEEL4DIABETES eli FIILIS
LisätiedotLataa Syödään ja opitaan yhdessä. Lataa
Lataa Syödään ja opitaan yhdessä Lataa ISBN: 9789523027909 Sivumäärä: 95 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 36.97 Mb SYÖDÄÄN JA OPITAAN YHDESSÄ - kouluruokailusuositus sisältää ohjeistukset kouluruokailun
LisätiedotHyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava
Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan
LisätiedotPORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY
PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen
LisätiedotLiikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?
Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa
LisätiedotSuomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto
Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom
LisätiedotIkäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet
Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä
LisätiedotLapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä
Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä
LisätiedotKouluruokailu - tärkeä osa opetusta vai nopea tankkaus opetuksen välissä?
Kouluruokailu - tärkeä osa opetusta vai nopea tankkaus opetuksen välissä? Marjaana Manninen opetusneuvos Opetushallitus KOULURUOKAILU ARVOONSA - sijoitus tulevaisuuteen 19.11.2013 klo 13.00 15.30 MIKKELI
LisätiedotTavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä
Tavoitteet Sopivan painon pohtiminen Elintapojen vaikutus painonhallintaan terveyttä 3 terveyttä Normaalipaino on suositus paitsi fyysisen myös psyykkisen ja sosiaalisen terveyden kannalta. Pieni yli-
LisätiedotPatrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus
Dieetit ja painonhallinta Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Pohdittavaa Parantavatko ne elintapoja ja auttavat pysyvään laihtumiseen assosioituvia elintapoja? Pysyvää painonhallintaa
LisätiedotNuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto
Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä
LisätiedotMiten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013
Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013 THL 5.2.2014 Tutkija Hanne Kivimäki Aiheet Perustietoa Kouluterveyskyselystä Valtakunnalliset tulokset 2013 Tulosten hyödyntäminen
LisätiedotYLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)
YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32
LisätiedotRuokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15
Ruokavalinnoilla on merkitystä s. 8 15 1 Tavoitteet Ruokavalintoihin vaikuttavat tekijät Taito tunnistaa elintarvikkeiden terveellisyydestä kertovia piirteitä 2 Pohdittavaksi Kuka perheessäsi vastaa siitä,
LisätiedotSisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...
Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18
LisätiedotKuva: Harri Oksanen. Syödään ja opitaan yhdessä - kouluruokailusuositus
Kuva: Harri Oksanen Syödään ja opitaan yhdessä - kouluruokailusuositus Onnistunut kouluruokailu Teksti ja kuva: Virpi Kulomaa Onnistunut kouluruokailu Kouluruokailu on luonteva osa toimintakulttuuriamme
LisätiedotPureskeltua tietoa hampaiden hyväksi
Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy
LisätiedotSuunterveyden huomioiminen OPY-työssä
Suunterveyden huomioiminen OPY-työssä Yhteisöterveyden vastaava hammaslääkäri Marjo Tipuri, YTHS 17.5.2016 Suunterveyden huomioiminen OPY-työssä Lähtökohtana on opiskelijoiden oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia
Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita
LisätiedotSeurantaindikaattorit
KANSALLINen lihavuusohjelma 2012 2015 Seurantaindikaattorit TULOSINDIKAATTORIT Paino Ikäryhmä Tietolähde 1. Iso-BMI:n perusteella ylipainoiset ja lihavat lapset ikäryhmittäin, % 0 18-v. THL: AvoHILMO 2.
LisätiedotOpiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos
Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskeluterveydenhuoltoa säätelee Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta
LisätiedotRavitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen
Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja
LisätiedotLukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014
Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun
LisätiedotTerveyden edistämisaktiivisuus kunnissa - esimerkkinä toisen asteen oppilaitokset
Terveyden edistämisaktiivisuus kunnissa - esimerkkinä toisen asteen oppilaitokset Asiantuntija Kirsi Wiss Hyvinvoiva kunta 15.6.2017, Kuopio Taustaa: Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmän = TEAviisarin
LisätiedotItsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille
Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden
LisätiedotHelpoin tapa syödä hyvin
Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS
LisätiedotSuun terveyden edistäminen terveydenhoitajan työssä
Suun terveyden edistäminen terveydenhoitajan työssä Terveydenhoitaja Annikki Törmänen, Limingan kouluneuvola, annikki.tormanen@liminka.fi, 050 3655360 Terveydenhoitajapäivät Tampere 7.2.2013 Uusi Oulu
LisätiedotVastuuta ja valikoimaa
interventio Vastuuta ja valikoimaa Keinoja nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ETM Sini Garam Leipätiedotus ry 2.12.2008 Lapsista terveitä aikuisia ravitsemusta parantamalla julkisen ja yksityisen
LisätiedotFazer Suomalainen aamu 2014 -tutkimus
1 Fazer Suomalainen aamu 2014 -tutkimus Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten aamu- ja aamupalatapoja ja -rutiineita. Samalla haluttiin selvittää erityisesti
LisätiedotHyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta
Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta Kansallinen lihavuusohjelma 2012-2018 15.10.2018 1 Sisällys Ylipainoisuus ja lihavuus Suomessa Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma
LisätiedotKouluterveyskyselyn 2015 tuloksia
Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon
LisätiedotSAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke. Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk)
SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk) 1 HANKKEEN KUVAUS Kesto 1.2.2010 31.12.2010 Päämäärä: Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien
LisätiedotPinnalla Nuoren uimarin ravitsemus
Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan
LisätiedotLasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki
Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki 10.11.2017 Enemmistö lapsista voi hyvin ravitsemuksen näkökulmasta
LisätiedotLasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa
Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous 11.4.2018 Katariina Lappalainen, erityissuunnittelija, Sivistystoimi Kouluterveyskyselystä
LisätiedotHenna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012
Henna Alanko Essee 1 (6) Emma Havela 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, Riitta Huotari ohjaus ja opetus Merja Koskenniemi 8.11.2012 Ravitsemuskysely yläastelaisille Syksyllä 2012 Rovaniemen ammattikorkeakoulun
Lisätiedot4 RAVINNOSTA TERVEYTTÄ
II Terveyden voimavaroja 4 RAVINNOSTA TERVEYTTÄ s. 42 54 1 Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet (tuntityöskentely) Ravitsemussuosituksen noudattamisen terveydellinen merkitys (tuntityöskentely)
LisätiedotKYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA
KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee
LisätiedotTERVEELLISET VÄLIPALAT
LÄHTEET TERVEELLISET VÄLIPALAT Opasleh nen 1-2 luokkalaisille h p://www.diabetes.fi/diabetes etoa/ruoka h p://www.kasvikset.fi/ h p://www.pienipaatospaivassa.fi/ h p://www.sydanlii o.fi/ Arffman S., Partanen
LisätiedotAAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:
AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.
LisätiedotTerveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti
Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti 29.11.2017 Oppilaitokset tarkastetaan säännöllisesti ja monialaisesti, koska lapsilla
LisätiedotKUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE
KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:
LisätiedotEdistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tiina Saarela
Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta 1 15.2.2017 Tiina Saarela Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään terveitä
LisätiedotOppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
LisätiedotPreconception Health ja nuorten seli-asenteet
Preconception Health ja nuorten seli-asenteet Jouni Tuomi FT, yliopettaja, terveyden edistäminen TAMK v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä
LisätiedotTupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aineisto Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistetty aineisto Vastaajina
LisätiedotYhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.
Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen
LisätiedotTerveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Helsinki
Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Helsinki 25.10.2017 Oppilaitokset tarkastetaan säännöllisesti ja monialaisesti, koska lapsilla
LisätiedotFin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi
Folkhälsanin tutkimuskeskus Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi 08.02.2016 1 Taustaa Ylipaino - FINRISKI 2012 -terveystutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista
LisätiedotTAMMELAN KOULUT 2010 593 vastausta
TAMMELAN KOULUT 2010 593 vastausta 0 1 2 3 4 5 Koulukeskus (283 vastausta) Kaukjärvi (39 vastausta) 3,96 Myllykylä (81 vastausta) 3,63 Riihivalkama (75 vastausta) Letku (23 vastausta) 4,33 Porras (27 vastausta)
LisätiedotTietoa ja inspiraatiota
Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti
LisätiedotTiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti
Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia
LisätiedotPerusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.
Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä
LisätiedotKunnan strateginen terveys- ja hyvinvointijohtaminen Kysely KYS-erva alueen kuntien johtoryhmille
Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Raportteja 2 Kunnan strateginen terveys- ja hyvinvointijohtaminen Kysely KYS-erva alueen kuntien johtoryhmille Timo Renfors Timo Renfors
LisätiedotLähemmäs. Marjo Lavikainen
Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella
LisätiedotKartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin
Bykachev Kirsi, projektipäällikkö Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Addressing challenging health inequalities of children and youth between two Karelias (AHIC), 2013 2014 Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin
LisätiedotKouluruokailun kehittäminen
Kouluruokailun kehittäminen Hyviä kokemuksia luokkaruokailusta Sanna Rantala Vaajakummun koulu, Jyväskylä Kouluruokailun historiaa Vuonna 1943 ensimmäisenä maana maailmassa laki kouluruoan tarjoamisesta
LisätiedotTerveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus
Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotYHDEKSÄN KYSYMYSTÄ YSEILLE 2012
Yhdessä yritysten puolesta! YHDEKSÄN KYSYMYSTÄ YSEILLE 2012 YHDEKSÄN KYSYMYSTÄ YSEILLE Yhdeksän kysymystä yseille internet kyselyssä kartoitettiin 6.3.-13.4.2012 välisenä aikana Pohjois- Karjalan peruskoulujen
LisätiedotTutkimusosio. Hallitusohjelman kuntia koskevat tavoitteet tärkeysjärjestyksessä:
Tutkimusosio Kuntajohtajat: Kuntien tehtävien oikeudenmukainen rahoittaminen ja valtionosuuksien leikkauksen päättyminen hallitusohjelman tärkeimmät tavoitteet 1 KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö tiedusteli
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotSuunterveys Johdattelua aiheeseen. Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto
Suunterveys Johdattelua aiheeseen Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto Hampaiden reikiintyminen on merkittävä kansanterveysongelma, joka käy kalliiksi sekä yhteiskunnalle että yksittäisille kansalaisille
LisätiedotTyöpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus
Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon
LisätiedotTavallisimmat ongelmat Suomessa
Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotKANSALLINEN LIHAVUUSOHJELMA Seurantaindikaattorit
KANSALLINEN LIHAVUUSOHJELMA 2012 2018 Seurantaindikaattorit TULOSINDIKAATTORIT Paino Ikäryhmä Tietolähde 1. Iso-BMI:n perusteella ylipainoiset ja lihavat lapset ikäryhmittäin, % 0 18-v. THL: Avohilmo 2.
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa
LisätiedotNuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta
Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden
LisätiedotUusi koulujakelujärjestelmä tukee ruokakasvatusta
Uusi koulujakelujärjestelmä tukee ruokakasvatusta Vastuullisuus ruokapalveluhankinnoissa, Ateria 2017 7.11.2017 klo 10:10 10:30 Sebastian Hielm, elintarviketurvallisuusjohtaja maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotVALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua
VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012
LisätiedotLAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ
LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimijoiden yhteistyöpäivä 17.11.2015 /ESavi Orientaatioksi..
LisätiedotPÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali
PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi
LisätiedotKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN VALTAKUNNALLINEN VIITEKEHYS JA UUSI GRADIA
KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN VALTAKUNNALLINEN VIITEKEHYS JA UUSI GRADIA Vesa Saarikoski Yhdessä kohti uutta Jyväskylän koulutuskuntayhtymän perehdytys- ja talousarvioseminaari 5.10.2017 Valtion talousarvioesitys
LisätiedotMOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM
MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien
LisätiedotPäivittäistavarakauppa ry Jouluruokatutkimus 2009. 4.12.2009 Johanna Kuosmanen
Päivittäistavarakauppa ry Jouluruokatutkimus 9 4.1.9 Johanna Kuosmanen Tiivistelmä tuloksista 1/6 Jouluruokien tärkeimmät ostopäätökseen vaikuttavat tekijät ovat hinta, laatu ja kotimaisuus. Kotimaisuuden
LisätiedotValio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS
TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.
LisätiedotRuuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan
Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN
LisätiedotH Healthy Kids of Seinäjoki kehitysalusta lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisystä hyvinvointi-innovaatioihin
H Healthy Kids of Seinäjoki kehitysalusta lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisystä hyvinvointi-innovaatioihin 29.10.2018 Ulla Frantti-Malinen ja Ulla Ollinkoski Seinäjoen kaupungin Lihavuus laskuun ohjelma
LisätiedotEDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN
EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN 16.6.2016 Johtaja Taru Koivisto 28.6.2016 1 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion rehtori
LisätiedotEdistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta
Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta 1 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään terveitä elintapoja, kuten
LisätiedotASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN
ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN Dehkon 2D-hanke (Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyhanke) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kakkostyypin diabetesta ehkäisevät Painonhallinta Hyvät ruokavalinnat kuitu
LisätiedotTerveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen
LisätiedotPROSESSIMALLI FLEXI: THL:N KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN OSANA KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN ARKEA
PROSESSIMALLI FLEXI: THL:N KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN OSANA KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN ARKEA 1. TULOKSET YHTEISÖLLISELLE OPISKELUHUOLTORYHMÄLLE Rehtori/koulutuspäällikkö tuo koulunsa Kouluterveyskyselyn
LisätiedotTerveyden edistämisen laatusuositus
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista 19.4.2018 Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion
LisätiedotTHL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.
THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Lisätiedot