Myötätunto antaa voimaa Taudit tuliaisena. Jani Back. Ennakoi väkivalta. Sairauslomalta töihin Näyttöön perustuva hoito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "8.6.2011. Myötätunto antaa voimaa Taudit tuliaisena. Jani Back. Ennakoi väkivalta. Sairauslomalta töihin Näyttöön perustuva hoito"

Transkriptio

1 Myötätunto antaa voimaa Taudit tuliaisena Jani Back Ennakoi väkivalta Sairauslomalta töihin Näyttöön perustuva hoito

2 Mihin tämä maailma on oikein menossa? Teboilille. Sieltä saa jäsenkortilla 2,5 snt/litra edullisempaa empaa menovettä. Teboililla juuri sinä olet etuasiakas. Oman liittosi jäsenkortilla saat nyt erikois- alennuksen bensiinistä ja dieselöljystä -2,5 snt/litra (normaalialennus 1,7 snt/litra). Alennuksen saat kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta*. Esitä jäsenkortti kassalla ennen maksua tai syötä kortti automaattiin ennen maksuvälinettä. *Alennusta ei saa Teboil Express automaattiasemilta. Erikoistarjous on voimassa

3 Tässä numerossa 8/11 6 K25 Elämän hyväksyjä 9 Tiedon puute usein potilashaitan syy 14 Matkailijan Aurora Husin infektiosairauksien klinikalla hoidetaan nykyajan kulkutauteja tuhkarokosta melioidoosiin. 20 Ammatissa: Tekniikan ja ihmisen välissä 24 Työkaluja väkivallan ehkäisyyn 28 Näyttöä potilaan parhaaksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa hyödynnetään hoitajien ja potilaiden omia kokemuksia näyttöön perustuvassa hoitotyössä. 32 Paino puheeksi 37 Tehyn valtuusto koolla 39 Ammattiosastojen rakenteiden äärellä 47 Puuttumisen jalo taito 48 Me kaksi: Tasapainottaja ja sanantaitaja 50 Niukkuus vaikeuttaa hoitamista Tansaniassa 54 Myötätunnosta voimavaroja Hoiva-ammateissa tarvitaan myötätuntoa. Parhaimmillaan se suuntautuu sekä itseen että toiseen. 62 Kerro vanhustyöstä ja osallistu kilpailuun! 64 Tieni tähän: Unelmista totta 41 Matkustavaisten ikävät tuliaiset ovat tuttuja Auroran sairaalassa. 66 Ihana arki Vakiot 5 Pääkirjoitus 10 Lyhyesti 23 Kolumni 31 Terveys 34 Tehy-uutiset 35 Puheenjohtajalta 41 Luottamuksella 42 Tiedotukset 44 Hyötysivut 46 Tehy palvelee 63 Tutkimus 66 Teresa KANSI: PETRI BLOMQVIST 54 Aidosta myötätunnosta saa voimavaroja. Tehy

4 Hoitotyöhön ei kuulu väkivalta Silti joka neljäs hoitaja kohtaa työssään potilasväkivaltaa Älä riko hoitajaasi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ TEHYYN KUULUU KOULUTETTUA ALAN AMMATTILAISTA, MM. BIOANALYYTIKOITA, ENSIHOITAJIA, FYSIOTERAPEUTTEJA, HAMMASHOITAJIA, KÄTILÖITÄ, LABORATORIOHOITAJIA, LASTENHOITAJIA, LÄHI- JA PERUSHOITAJIA, LÄÄKINTÄVAHTIMESTARI-SAIRAANKULJETTAJIA, MIELENTERVEYSHOITAJIA, OSASTONHOITAJIA, RÖNTGENHOITAJIA, SAIRAANHOITAJIA, SUUHYGIENISTEJÄ, TERVEYDENHOITAJIA, TOIMINTATERAPEUTTEJA JA YLIHOITAJIA. 4 Tehy

5 Pääkirjoitus Tehyn keskustoimisto Helsinki, Itä-Pasila, Järjestötalo 1. Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, TEHY Asemamiehenkatu 4, Helsinki (09) , Faksi (09) Sähköposti: Palvelunumerot Edunvalvonta, ma ti ja to 9 12 (09) Jäsenyysasiat, ma ti ja to 9 12 (09) Työttömyyskassa, ma ti ja to 9 12 (09) Jäsentietomuutokset ma ti ja to pe 9 15 (09) tehy.jasenrekisteri@tehy.fi Internetissä omat.tehy.net Palvelulinjojen kesäaika on Toimitus PL 40, Tehy tehy.lehti@tehy.fi Päätoimittaja Päivi Jokimäki Assistentti, tiedotukset Johanna Pakarinen Toimittajat Riitta Hankonen Terhi Mäkinen (äitiysvapaalla) Sinikka Sajama (ma) Vesa Turunen Ulkoasu Pia Hietamies AD Työpaikkailmoitukset Anita Suuronen Alma360 Asiakasmedia PL 356, Helsinki puh fax (09) anita.suuronen@alma360.fi Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Alma360 Asiakasmedia puh fax (09) tuire.sillanpaa@alma360.fi Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN PunaMusta E niinkuin ruoka Väitetään, että ihminen on sitä mitä hän syö. Nykyihminen on tämän logiikan mukaan tyhjää täynnä, ellei jotain vieläkin pahempaa. Meille syötetään teollisena tuotantona muka-halpaa rehua, jonka raaka-aineista ei ota selvää erkkikään. Enkä siis itsekään. Joskus ruoka on suorastaan vaarallista. Siitä on tullut ikävä muistutus nyt, kun ihmisiä on jälleen kuollut eheciin, eli saastuneissa vihanneksissa luuranneeseen kolibakteeriin. Turhauttavaa tässä on se, että sairastumiset olivat pelkän piittaamattomuuden seurausta. Ehec, kuten niin moni muukin tauti, on ehkäistävissä normaalilla hygienialla. Ostin helpolla päästäkseni pussillisen entistä kevyempiä eineslihapullia. En katsonut, mitä ne sisälsivät, enkä varmasti olisi ymmärtänytkään pakkauksen salakoodeja. Lihapullia testasivat meillä nälkäiset alakouluikäiset pojat, jotka ovat tottuneet syömään (raukat) melkeinpä kaikkea. Kumpikaan heistä ei saanut millään alas kolmea pientä lihapullaa enempää. Maistoin itse yhtä, ja totesin, että puolikas riittää minullekin. Eli muovipussillinen hintaan 1,90 meni roskikseen. Me jäimme nälkäisiksi. Jos emme olisi nirsoilleet, en tiedä, mitä olisimme todellisuudessa syöneet. Lihaa se nyt ei ainakaan ollut. Vahingossa hankin myös margariinia, joka oli aina vaan kevyempää. Maku oli ällöttävä, ja rasiassa ollut aine niljakasta. Halpaa se varmaan oli, mutta en edes halua tietää, mistä se koostui. Ainakin kaikenlaisista E-koodeista. Elintarvikebisnes alkaa muistuttaa suurta huijausta. Saadakseen asiallista ruokaa täytyy olla todella tarkkana. Tavallinen, perinteinen ruoka tulee myös melko kalliiksi. Jos haluaa antibiootitonta, lajityypillisesti ruokittua lihaa, täytyy ostaa luomua. Sitä saadakseen pitää nähdä melko lailla vaivaa. Kuka ehtii? Tässä kohtaa en sano, että kenellä on varaa. Mielestäni jokainen, jolla on varaa ostaa muovipussillinen tyhjää muutamalla eurolla, pystyy hankkimaan myös täyttä tavaraa. Halvalla ei saa hyvää. Halvalla saa oranssissa litkussa kelluvia tunnistamattomia möykkyjä. Virittelen parhaillaan pientä kasvihuonetta kesäkuntoon. Siellä yritän kasvattaa kesän aikana mahdollisimman monipuolisesti vihanneksia, jotta minun ei tarvitsisi kääntyä keskusliikkeiden sadon puoleen. Eikä saada eheciä, E-aineita tai ekinokokkeja. Maistuvan terveellistä kesää kaikille! Päivi Jokimäki Päätoimittaja Tehy

6 K-25 Haastattelusarjassa tavataan ajankohtaisia henkilöitä ja esitetään heille 25 kysymystä. Elämän hyväksyjä Pappi ja kirjailija Hilkka Olkinuora pitää taaksejättämisen taitoa hyvän vanhuuden ehtona. Riitta Hankonen Kuvat Kirsi Tuura 1 Millainen on hyvä vanhuus? Ihmisen itsensä näköinen, joka ulottuu yli sukupolvien. Silloin ihmisellä on yhteys nuorempiinsa, mutta hän on myös sovinnossa edeltävien sukupolvien kanssa. Valitettavan moni vanhus riitelee vainajien kanssa. 2 Mistä tekstiesi aiheet kumpuavat? Ympäröivästä elämästä ja yhteyksistä muihin ihmisiin. Kirjat sisältävät ystävien ja vihamiesten viisautta. Seuraavaksi haluaisin kirjoittaa kirjan tytöistä. 3 Milloin julkaiset muistelmasi? Ei minun tarvitse, sillä koen kirjojeni olevan muistelmani jalostetussa muodossa. Ne ovat rakennus ilman rakennustelineitä. 4 Mitkä ovat elämäsi kohokohdat? Lasten syntymät, aamut merellä sekä erilaiset löytämiset, jotka kohdistuvat yhtä hyvin ajatuksiin kuin sinivuokkoihin. 5 Mikä tekee vanhenemisesta vaikeaa? Luopuminen terveydestä, ystävistä ja luulotellusta minäkuvasta on vaikeaa. Vanheneminen merkitsee monelle myös köyhtymistä. Myös katkeroituminen vaikeuttaa. 6 Miten vanheta tulematta katkeraksi? Elämäänsä tyytyväiset lähes satavuotiaat vanhukset ovat kertoneet, että tärkeintä on taaksejättämisen taito. He ovat osanneet ottaa elämän vastaan sellaisena kuin se on vastaan tullut, ottaneet opikseen kokemuksista ja jättäneet turhan taakseen. Kyse ei ole elämän kivun välttämisestä, vaan sen läpikulkemisesta. 7 Miksi luopuminen on vaikeaa? Vanhetessa asiat pelkistyvät, ja viimeistään silloin on nähtävä asiat sellaisina kuin ne ovat ja tehtävä sovinto itsensä ja elämänsä kanssa. Vanheneva joutuu luopumaan monesta asiasta, jotka symboloivat hänelle vapautta ja riippumattomuutta. Omaisten kannattaa olla hienotunteisia, kun tuovat esiin vanhenemisen merkkejä. 8 Millainen käsitys sinulla on suomalaisesta vanhustenhoidosta? Jotain on pielessä, kun ikätoverini pelkäävät vanhuutta. Kotihoito on väkisin toteutettuna laillistettua heitteillejättöä. Suuri osa hoitopaikoista on hyviä, mutta huonoonkin laitokseen on vaikea päästä. Vanhuksen pitää päästä ajoissa yhteisöön. 9 Millaista on vääränlainen kiltteys? Pakottamista, oman minän syrjäyttämistä ja kasvun typistämistä. Oman ikäpolveni naiset kärsivät tästä, koska meille on lapsesta asti korostettu jopa piiskaamalla, että tytön pitää olla kiltti. Vääränlainen kiltteys on tuhonnut kokonaisia vuorovaikutussuhteita. Siitä eroon pääseminen on eliniän kestävä prosessi, joka alkaa siitä, että opettelee sanomaan ei. Mitä ruotsin kieli sinulle merkitsee? 10 Se on uusi äidinkieleni ja uskoni kieli, joka on Suomen kansallisaarre. Ruotsin ja saksan taito ovat vieneet minut paikkoihin, joihin en olisi ilman niitä päässyt. Kaksikielisyydessä on kyse myös oikeudenmukaisuudesta: ihmisellä on oikeus tulla hoidetuksi ja kuolla omalla kielellään. 11 Lempilukemistasi? Raamatusta profeetat ja psalmit. Olen 10-vuotiaasta lähtien lukenut ruotsalaisia dekkareita. Aloitin Maria Langin, Maj Sjöwallin ja Per Wahlöön kirjoilla. Nykyään luen Anders Roslundin ja Börge Hellströmin kirjoja. Lempikirjailijoitani ovat myös Margaret Atwood ja John Le Carre. He ovat visionäärejä, joiden kuvaukset maailmasta ovat toteutuneet pelottavan tarkasti. Mitä sellaista osaat, mitä kaikki 12 eivät osaa? Näen tulevaisuuteen kahdella eri tavalla. Saan isoäitieni tapaan etiäisiä. Sen lisäksi minulla on strateginen kyky ennustaa tulevaisuutta: tiedän esimerkiksi, mikä on muotia kahden vuoden kuluttua. Ketä ihailet? 13 Tapaamiani nuoria perheitä, jotka ehkä heikoistakin lähtökohdistaan huolimatta haluavat antaa lapsilleen hyvän elämän. He ovat arjen sankareita, jotka eivät valitettavasti yllä otsikoihin. He ovat voikukkaperheitä, jotka kukoistavat kaikesta huolimatta. Mihin saavutukseesi olet 14 tyytyväinen? Olen antanut lapsilleni elämänohjeen, jon- 6 Tehy

7 Hilkka Olkinuora, 63 Julkaissut useita elämäntaitoa käsitteleviä kirjoja Pappi, toimittaja ja kirjailija Naimisissa, 8 lasta ja 3 lastenlasta Harrastukset meri, ihmiset ja kulttuuri Hilkka Olkinuora asuu sukunsa vanhassa talossa. Tehy

8 K-25 Kotitalon kuistilta avautuu näkymä merelle ja luontoon. Klassikkoikonissa Pyhän Hengen kädet ovat toimettomina. Kännykkä on tärkeä yhteydenpitoväline lapsiin ja maailmaan. ka mukaan lähes kaikki on mahdollista kahdella ehdolla: Älä lähde tekemään mitään yksin, äläkä välitä kenen nimiin saavutus menee. Tällä ohjeella olen onnistunut monessa asiassa. Olen ollut esimerkiksi vaikuttamassa sukunimilain uudistamiseen Miksi elämää pitää hidastaa? 15 Että ehtisi elää. Ihmisille on yhteistä se, että jälkeenpäin katsottuna elämä on mennyt liian nopeasti. Yleisin kysymys kuoleman lähestyessä on: Tässäkö se oli? Kukaan ei ole vielä katunut liian hidasta elämäänsä. Mistä ikäahdistus syntyy? 16 Elämättömästä elämästä, toisten elämän elämisestä ja terveyden heikkenemisestä. Myös kaupallisella kauneusihanteella ja yksinäisyyteen johtaneilla ihmissuhteilla on vaikutuksensa. Miksi nainen on vanhempi kuin mies? 17 Nainen on vaihdevuosistaan lähtien biologisesti tarpeeton. Elämme edelleen miesten maailmassa, jossa nuori vaimo on miehelle sulka hattuun. Vikaa on naisissakin, sillä moni ryhtyy miehensä äidiksi. Miksi talous on ihmisten hyvinvointia 18 tärkeämpää? Suurin syy on ihmisen peloissa ja ahneudessa. Suhtaudun pessimisesti jatkuvan talouskasvun ideaan, jossa järki on tunteisiin verrattuna muka ylivertainen. Todellisuudessa globaali talous määräytyy pitkälti tunteiden perusteella. Myöskään kuluttajat eivät tee valintojaan järjellä. Mistä tietää olevansa vanha? 19 Vanheneva lakkaa kertomasta Alzheimer-vitsejä ja lukemasta kuolinilmoituksia, kun niissä on liikaa tuttuja nimiä. Ihminen ei näe omaa vanhenemistaan sisältä päin, joten sitä voi olla vaikea tiedostaa. Ikä ei kerro kaikkea. Miten suuren surun kanssa oppii 20 elämään? Suru opettaa, kun sille antaa tilaisuuden opettaa. Surevan on oltava kärsivällinen ja edettävä varovaisesti, sillä surua ei voi ohittaa eikä tehostaa. Jokainen suru on otettava tosissaan; sillä ei ole ranking-listaa. Esimerkiksi lapsen kuolemaa ja avioeroa voi verrata toisiinsa, sillä surija menettää unelman yhteisestä tulevaisuudesta. Kumpaankin sisältyy myös kysymys syyllisyydestä. Mikä on työn merkitys? 21 Työ on siunaus eikä rangaistus. Työssä on mahdollisuus elää syyn ja seurauksen maailmassa, saada aikuista palautetta ja nauttia tehdystä työstä. Työn merkityksen ymmärtää, kun sitä ei työttömyyden tai eläkkeelle jäämisen vuoksi enää ole. Työ ei ole vain palkkatyötä, vaan esimerkiksi kotiäidit tekevät työtä. Kun ei ole enää lapsia hoidettavana, tilanne on sama kuin johtaja jäisi eläkkeelle. Monet pakenevat työhön perhe-elämää, kodin keskeneräisyyttä ja kaaosta. Koti on emotionaalisti raskas paikka, koska siellä kohtaa myös lapsuudenkotinsa. Mikä suurissa ikäluokissa ärsyttää? 22 Olemme syntyneet ärsyttämään. Meitä on nimitetty läskivuoreksi ja jättitulpaksi. Emme mahtuneet koulurakennuksiin ja olimme ensimmäinen näkyvä, röyhkeä nuoriso musiikkeinemme ja moottoripyörinemme. Elämme kauemmin ja tietoisemmin kuin edeltävät sukupolvet. Otamme vanhuutemme omiin käsiimme. Tönimme takaisin, jos meitä tönitään emmekä tyydy istumaan keinutuolissa. Miten jäädä eläkkeelle turvallisesti? 23 Eläkkeelle pääsemiseen tai joutumiseen ei pitäisi ladata kaikkia pelkoja ja odotuksia. Elämän munat pitäisi alusta alkaen jakaa moneen koriin. Mikä kulttuuriteko kosketti? 24 Minulla oli lapsena pieni kirja, jonka nimi oli Kiinalaistyttö Sa Tu Sai. 4-vuotiaana luin Thor Heyerdahlin kirjan Lautalla yli Tyynenmeren. Näiden kirjojen vaikutuksen elämäni kulkuun olen ymmärtänyt vasta jälkeen päin. Mitä meri antaa? 25 Merellä on äärimmäisen vapaa ja äärimmäisen sidottu. Vapaus syntyy horisontista, joka yhdistää kaikki maailman ihmiset. Toisaalta merellä voi olla vain sen ehdoilla, ja siellä on toimittava niin kuin tuuli tahtoo. Merellä ihminen on oman neuvokkuutensa varassa. Oleminen pelkistyy, koska purjeveneeseen mahtuu vain välttämätön. 8 Tehy

9 Ajankohtaista Tiedon puute usein potilashaitan syy Epäselvät määräykset ja puutteet kirjaamisessa löytyvät usein HaiPro-ilmoitetun tapahtuman taustalta. Riitta Hankonen Tyypillinen HaiPro-järjestelmään ilmoitettu tapahtuma oli sairaanhoitajan kirjaama, lääkitykseen liittyvä, potilaaseen kohdistunut haittatapahtuma, josta ei arvioitu aiheutuneen haittaa potilaalle, mutta lisätyötä henkilökunnalle. Lääkityspoikkeamista suurin osa oli kirjaamis-, jako- tai antovirheitä. Tyypillisin myötävaikuttava tekijä liittyi tiedonkulkuun. Lääkitysvirheisiin vaikuttaviksi tekijöiksi on tutkimuksissa todettu jakotilojen rauhattomuus, määräysten epäselvyys tai ristiriitaisuus ja puutteellinen dokumentointi esimerkiksi potilassiirtojen yhteydessä. Toiseksi yleisimmin ilmoitettiin potilaiden tapaturmia ja tiedonkulkuun liittyviä tapahtumia. HaiPro-järjestelmä Potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettely ja tietotekninen työkalu Käytössä runsaat kolme vuotta 38 organisaatiossa Ammattilaisia käytön piirissä Vaaratapahtumailmoituksia kappaletta (joulukuuhun 2010 mennessä) HaiPro on potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettely ja tietotekninen työkalu. Raportointi perustuu vaaratapahtumien vapaaehtoiseen, nimettömään, luottamukselliseen ja syyttelemättömään ilmoittamiseen ja käsittelyyn. Järjestelmä on tarkoitettu yksiköiden sisäiseen käyttöön ja toiminnan kehittämisen työkaluksi. Sen käyttö lisääntyi 2007, kun yli kolmekymmentä sosiaali- ja terveysalan toimijaa aloitti pilottihankkeen. Laajaa selvitystä raportoiduista potilasturvallisuutta vaarantaneista tilanteista ei ole vielä tehty, mutta Duodecim julkaisi pilottihankkeiden ( ) tietojen perusteella tehdyn selvityksen. Se perustuu noin ilmoitukseen. Läheltä piti Kaikkiaan 41 prosenttia ilmoituksista koski läheltä piti -tilanteita. Niissä sattuma tai varotoimet auttoivat välttymään haitalllisilta seurauksilta tai tilanne havaittiin niin ajoissa, että sen eteneminen pystyttiin katkaisemaan. Esimerkiksi väärin jaettu lääke on havaittu lääkkeiden kaksoistarkastuksessa. Suurin osa ilmoitetuista tapahtumista ei ollut aiheuttanut potilaalle haittaa. Jonkinasteista haittaa aiheutui 43 prosentille. Vakavia on liittynyt yhteen prosenttiin kaikista ilmoitetuista tapahtumista. Prosentuaalisesti määrä on pieni, mutta käytännössä se tarkoittaa satoja potilaita. Myös tapahtumayksikölle on aiheutunut tapahtumista haittaa. Useimmiten tapahtuma on tuonut lisätyötä, vähäisiä hoitotoimia tai vahingoittanut imagoa. Kommunikoinnissa ja tiedonkulussa sekä toimintatavoissa todettiin ongelmia, jotka lisäsivät haittatapahtumien riskiä. Näin oli esimerkiksi silloin, kun työntekijä ei ollut saanut tehtävänsä onnistumiselle välttämätöntä suullista tai kirjallista tietoa, eikä sitä ollut löytynyt potilaskertomusjärjestelmästä. HaiProon voi raportoida myös työpaikan väkivaltatilanteet. Suurin osa raportoidusta väkivallasta on kohdistunut henkilökuntaan. Hoitajat ilmoittavat Pääosa ilmoituksista on sairaanhoitajien tekemiä. Lääkärien ja hoitajien erilaisella toimintakulttuurilla on vaikutusta: hoitajat ovat tottuneet määrämuotoiseen ohjeisiin ja menettelytapoihin. Ilmoittamatta jättämisen taustalla saattaa olla se, että tapahtumaa ei pidetty merkittävänä tai pelättiin maineen menettämistä. Ilmoittaminen lisääntyy riittävällä tiedottamisella, johdon ja henkilöstön sitouttamisella sekä seuraamalla tuloksia. Haittavaikutustietojen kerääminen pitäisi liittää osaksi sairaanhoidon laatujärjestelmää. Tutkimusaineistossa melkein joka kuudennen ilmoituksen käsittelyä ei ollut aloitettu tai se oli vielä helmikuussa kesken, vaikka se oli tehty ennen vuodenvaihdetta. Lähde: HaiPro millaisista vaaratapahtumista terveydenhuollon yksiköissä opittiin vuosina ? Duodecim 10/2011. Tehy

10 Lyhyesti Koonnut Vesa Turunen, Helsinki paras savuton Laaja työ savuttomuuden edistämiseksi toi Helsingin kaupungille voiton Paras Savuton Työpaikka -kilpailussa. Suomen suurimman kuntatyönantajan savuttomuusohjelma on ollut mittava hanke, johon kaupungin poliittiset päättäjät ja kaikki hallintokunnat ovat sitoutuneet. Helsingin esimerkki on innostanut myös muita kuntia savuttomuuteen. Toiseksi tuli tamperelainen Kuljetusliike V. J. Salonen ja kolmannen sijan jakoivat Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -projekti ja Savonia-ammattikorkeakoulu Savosta. Kilpailuun osallistui 32 työyhteisöä. Mukana oli erilaisia ja erikokoisia yrityksiä, järjestöjä sekä julkisen sektorin työpaikkoja. Yleisohjeena vatsatautien torjuntaan on noudattaa kaikkien suolistoinfektioiden ehkäisyssä päteviä ohjeita: hyvää käsihygieniaa ja huolellisuutta ruoanlaitossa. Kustannuksissa eroja Kuntien järjestämä iäkkäiden palveluasuminen on halvempaa kuin yksityisen. Syinä ovat asiakasrakenne, henkilöstön määrä ja yksikkökoko. Hoidon laadussa ja tuloksellisuudessa ei ollut eroa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisu vertailee asumispalveluiden julkisten ja yksityisten tuottajien välisiä eroja kustannuksissa ja laadussa sekä henkilöstön hyvinvoinnissa. Tutkimus tarkastelee myös tilaajien ja tuottajien kokemuksia palvelutuotannon kilpailuttamisesta. Kustannuksia ja työhyvinvointia koskevaa tietoa oli saatavissa 134 palveluasumisen yksiköstä ja 45 vanhainkotiyksiköstä. Tiedot asiakasrakenteesta, ammatillisesta hoidon laadusta ja hoidon tuloksellisuudesta pohjautuvat RAI-arviointeihin, joita on koottu kaikkiaan 618 osastolta. Asukkaiden hoidon vaativuuteen nähden liian alhainen henkilöstön määrä tuo kustannussäästöjä. Sillä on kuitenkin vaikutuksia työntekijöiden kokemaan stressiin, psyykkiseen hyvinvointiin ja unihäiriöihin. Vähäinen henkilöstömäärä lisää asukkaiden lääkkeiden käyttöä. Kunnallisiin palvelutaloihin on lisättävä henkilöstöä, koska korkea kuormitus voi tulevaisuudessa lisätä sairauspoissaoloja, varhaista eläköitymistä ja heikentää hoidon laatua, THL:n erikoistutkija Timo Sinervo ennustaa. Timo Sinervo ja Heikki Taimio (toim.): Ikäihmisten asumispalveluiden järjestäminen - Yksityisen ja kunnallisen tuotannon vertailua sekä kokemuksia kilpailuttamisesta. THL Raportti 9/2011, PT:n raportti 21. Vatsatauteja vastaan Suomi on nähtävästi selviämässä säikähdyksellä Keski-Euroopassa leviävästä Escherichia coli -bakteerin (ehec) aiheuttamasta vatsainfektioepidemiasta. Toukokuun loppuun mennessä Saksassa tautiin oli kuollut jo toistakymmentä ihmistä ja sadat ovat sairastuneet useissa Euroopan maissa. Suomessa ehec-tartuntojen määrä ei ole kasvanut tavanomaista suuremmaksi, eikä niiden aiheuttaja ole ollut samaa tyyppiä kuin Saksassa esiintynyt bakteeri. Ehec-vatsainfektio on yksi vaarallisimmista eläinten kantamista ja elintarvikkeiden välityksellä leviävistä vatsataudeista, sanoo tutkimusprofessori Anja Siitonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Suomessa ehec-infektioon on kuollut kaksi pikkulasta 1990-luvun lopulla. Ehec-kolibakteerin infektiivinen annos on äärimmäisen pieni. Jo muutama bakteeri voi aiheuttaa tartunnan ja johtaa oireisiin, kun salmonellabakteereita tarvitaan satojatuhansia. Bakteerin aiheuttama vatsatulehdus voi edetä hemolyyttisureemiseksi oireyhtymäksi, joka saattaa johtaa pysyvään munuaisvaurioon, jopa kuolemaan. Ehec-infektiota ei voi eikä saa hoitaa antibiooteilla, koska niiden käyttö edistää bakteerin tuottaman myrkyn vapautumista bakteerisolusta elimistöön. Hemolyyttisureemista oireyhtymää sairastavat hoidetaan aina sairaalassa. Ehec-bakteeri on aina lähtöisin joko eläimen tai bakteeria erittävän ihmisen suolistosta. Tartunta saadaan yleensä ulosteesta saastuneen ja huonosti kypsennetyn ruoan, juoma- tai uimaveden välityksellä. Ihmisestä toiseen tapahtuvat tartunnat ovat aina huonon wc-hygienian aiheuttamia. Tuoreimman ehec-epidemian syyksi on jäljitetty Saksassa syödyt espanjalaiset kurkut, joita on todennäköisesti kasteltu ulosteen saastuttamalla vedellä. Suomeen kyseisen yrityksen kurkkuja ei ole tuotu. Jos on matkaillut Pohjois-Saksassa ja sairastuu ripulitautiin, on syytä ottaa välittömästi yhteyttä lääkäriin. (SS) LEENA LOUHIVAARA 10 Tehy

11 Hyvinvointia lukioon Suomen Lukiolaisten Liitto on julkaissut toimenpide-ehdotuksen, jolla on tarkoitus parantaa lukiolaisten hyvinvointia ja edistää opiskelukykyä. Tehy oli mukana ehdotuksen suunnitelleessa asiantuntijatyöryhmässä. Se pitää tärkeänä lukiolaisten omien voimavarojen ja jaksamisen tunnistamista, opintojen ohjauksen ja tutortoiminnan kehittämistä, opiskeluhuoltopalvelujen lisäresursointia sekä lukion yhteisöllisemmän toimintakulttuurin mahdollistamista. Työryhmä esittää opiskelijaterveydenhuoltoon sitovia normeja, koska lukiolaisista viidenneksellä on vaikeuksia päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle. Noin puolet lukiolaisista kokee koululääkärin vastaanotolle pääsyn vaikeaksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan opiskeluterveydenhuollosta annetut lääkärien ja terveydenhoitajien henkilöstömitoitussuositukset toteutuvat toisen asteen oppilaitoksissa kehnosti. (RH) lukio.fi Synnytykset syyniin Synnytyspalveluita järjestettäessä on otettava huomioon väestölliset, alueelliset ja kielelliset erityispiirteet sekä yksilöiden erilaiset tarpeet. Ammattihenkilöiden puute varsinkin päivystysaikana on määräävin tekijä palveluverkkoa suunniteltaessa. Vähimmäisvaatimuksena tulee olla ympärivuorokautinen hätäsektiovalmius. Riskisynnytyksiä ja pienten keskosten hoitoa tulee keskittää yliopistosairaaloihin. Näin toteaa selvityshenkilö Anna-Maija Tapper, joka on tarkastellut sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta synnytyspalveluiden valtakunnallista toteuttamista. Selvityshenkilö esittää, että yliopistosairaalapiirin erityisvastuualueet valmistelevat yhteistyössä sairaanhoitopiirien ja synnytysyksiköiden kanssa suunnitelman siltä varalta, että pienten yksiköiden synnytykset siirretään muualle. Suunnitelmissa on otettava huomioon maantieteelliset olosuhteet, väestöennusteet, potilaiden vapaa liikkuvuus, kielelliset oikeudet sekä oman alueen yli ulottuvat työssäkäyntialueet. (RH) Raportti osoitteessa stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/ ANNIKA RAUHALA Suomalaisille yrityksille työpaikkakiusaaminen maksaa arviolta euroa päivässä. Työ- ja elinkeinoministeriö Tähystys Löydöksiä mediasta Valtio tukee viinan lähettämistä: Muoniosta saa lähetettyä Kilpisjärvelle korillisen viinaa halvemmalla kuin yhden yskänlääkepullon. Muoniolainen apteekkari Helena Varis, Apteekkari 5/2011 Olen viimeiseen saakka yhteistyön kannattaja. Hoitajien pitäisi sopia samaan liittoon tai ainakin samaan neuvottelupöytään ja hakea vahvuutta yhteistyön kautta. Tehyn valtuuston puheenjohtaja Kirsti Tuominen, Turun Sanomat 9.5. Kuntatyönantajat vaatii bonuksia kuntajohtajille Otsikko Helsingin Sanomissa Hämmästyttävä vai pitäisikö sanoa masentava on havainto, että palkkahaitari venyy suhteellisesti eniten hyväpalkkaisilla. Harvalla pienipalkkaisella on mahdollisuutta kolmin- tai nelinkertaistaa tulojaan tekemällä lisätöitä tai hyväksymällä hankalia työaikoja tai puurtamalla työnsä palkitsemisen arvoisesti paremmin. Taloussanomat Vaihdevuosi-ikäinen nainen on ainutlaatuinen, suorastaan upea tutkimuskohde. Vastaavaa hormonaalista muutosta ei luonnossa tapahdu meidän lisäksemme kuin pallopäävalailla. UKK-instituutin tutkimusjohtaja Riitta Luoto, Sara toukokuu 2011 Sairausvakuutuksen lopettaminen jättäisi julkiset palvelut erityisesti vähävaraisille ainoaksi mahdollisuudeksi. Kelan kehittämispäällikkö Yrjö Mattila, Helsingin Sanomat Kun 80-luvulla isiltä kysyttiin, mihin he halusivat lisää aikaa, vastaukset olivat kodin remontointiin, metsästykseen ja kalastukseen luvulla halutaan lisää aikaa lasten ja puolison kanssa. Väestöliiton projektipäällikkö Anna Kokko, Telma 2/2011 Suomi käyttää bkt:stä vanhustenhoitoon 2,2 % ja Ruotsi 3,6 %. STT Tehy

12 Lyhyesti Suunta selvyyteen Eläkkeelle jääminen on tienhaara, jossa valitaan uusi suunta elämälle. Johtavatko valinnat mielenterveys- ja päihdeongelmiin vai tasapainoiseen ja hyvinvoivaan vanhuuteen? Turun ammattikorkeakoulun vetämä Selvä suunta -hanke johdattelee eläkepäiviään aloittelevia pohtimaan omaa elämäntapaansa ja suhdettaan päihteisiin. Hankkeen tavoitteena on luoda uusia välineitä eläkkeelle jäävien mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyyn. Yksi vielä kokeiluasteella olevista menetelmistä on oma-apuun ja vertaistoimintaan perustuva pienryhmätoiminnan malli. Se on tarkoitettu yhdistysten, organisaatioiden ja ammattilaisten työn tueksi. Toinen kehittelyn alla oleva työväline on netissä toimiva verkkotyökirja. Sen avulla eläkkeelle jäävä voi itsekseen pohtia omaa elämäntilannettaan, hyvinvointiaan ja sen riskitekijöitä. Selvä suunta -hanke on kaksivuotinen ja päättyy vuoden 2012 lopussa. (SS) Kuntaliitokset tutkittavina Kuntaliitosten vaikutukset ovat yksi hankalimmista kuntatutkimuksen aiheista. Näin väittää Kuntaliiton erityisasiantuntija Arto Koski, joka tutkii tiiminsä kanssa toteutuneita liitoksia. Selvä havainto on, että vaikutuksia ei pysty heti tuoreeltaan näkemään. Kuntaliitoksia on tehty viime vuosina ennätysmäärä. Kosken mukaan tutkijan työtä vaikeuttaa kuntaliitosten erittäin suuret keskinäiset olosuhde-, koko- ja toteuttamiserot. Tutkimusperinteessä on ollut voimakas tarve pyrkiä kuntaliitoksia koskeviin yleistyksiin, minkä vuoksi sivummalle on jätetty kuntaliitosten suuret keskinäiset erot ja niiden analysointi. Kuntaliitosta toteuttavien kuntien toimintaympäristöissä tapahtuu koko ajan runsaasti muitakin muutoksia. Näiden eri vaikutusten erottaminen toisistaan on vaikeaa ja osaksi mahdotontakin. Sen vuoksi kuntaliitosten piikkiin laitetaan helposti sellaisiakin vaikutuksia, sekä hyötyjä että haittoja, jotka eivät sinne kuulu eivät ainakaan täysimääräisinä. Myös vertailu tilanteeseen, jossa liitosta ei olisi tehty, on melkeinpä mahdotonta. Yksi tutkimuksessa esille tullut seikka liittyy kuntaliitoksen vaikutusten aikajänteeseen. Kuntaliitoksen haitat näyttävät korostuvan kuntaliitoksen alussa ja hyödyt vasta myöhemmin. Nyt olisikin hyödyllistä tutkia muun muassa Rauman ja Rauman maalaiskunnan kuntaliitosta vuodelta 1993 ja sen hyötyjä ja haittoja kuluneen kahdeksantoista vuoden aikana. Koski kertoi tutkimuksen ensimmäisistä tuloksista Kuntaliiton järjestämässä Kuntarakennefoorumissa. Tutkimusraportti esitellään Kuntamarkkinoilla (VT) Jopa 78 % EU:n terveydenhuoltokustannuksista syntyy henkilökohtaisten elämäntapavalintojen kautta. Maailmanterveysjärjestö Kalenteri Koonnut Johanna Pakarinen, johanna.pakarinen@tehy.fi Yksityissektorin sairaankuljetuksen ja ensihoidon jäsenilta Hotelli Merihovi, Kemi Hoito ilman pakkoa utopiaa? Vaihtoehdot pakolle terveydenhuollossa Pohjoismainen konferenssi, Vaasa Annika Rauhala: News from another world MUU Galleria, Helsinki Juhannusiltamat ja tervanpolttoviikko Turkansaaren ulkomuseo, Oulu turkansaari/ Lasten Kikatuslauantai Älä hämäänny auringosta & Lajien synty 20-v. Tanssiteatteri Minimi, Kuopio MARKO MÄKINEN 12 Tehy

13 Tehyläisten perheiden Muumipäivä MOOMIN CHARACTERS TM /BULLS & DENNIS LIVSON Tule yhteiseen virkistyspäivään Muumimaailmaan Muumiperheen vieraaksi. Tehyläinen perhe jäsenkortilla sisään klo ainoastaan 10 / yli 3v. (norm.22 ) Muumimaailma auki koko päivän klo 18 asti. Jäsenkortilla Muumi-parkki ja Muumibussikuljetus ILMAISEKSI! Ilmoittautumiset (Max osallistujaa) alkaen Linkki ohjaa Tehy Tyks ao 200 nettisivuille, josta ilmoittautuminen. Mahdolliset tiedustelut sähköpostilla pipsa.allen@tehy.fi Anna arvokkainta, anna aikaa! Tehy PÄIVÄN JÄRJESTELYISTÄ VASTAAVAT AMMATTIOSASTOT 200 JA 202

14 Matkailijan Infektioklinikan potilasruuhka vaihtelee matkailusensonkien mukaan. Kesäisin vuodeosaston käytävillä on tavallistakin hiljaisempaa, koska kaikista potilashuoneista pääsee suoraan sairaalan puistoon. 14 Tehy

15 Aurora Hyvä hoito, tavanomaiset varotoimet ja huolellinen hygienia taltuttavat vaarallisetkin taudit. Sinikka Sajama Kuvat Annika Rauhala, Pia Hietamies, Tanja Mikkola ja Sinikka Sajama Uudet ja oudot uhkat ovat ilmestyneet kuin tyhjästä: hiv, sars, sikainfluenssa... Kun niiden hoito on saatu haltuun, palaavat vanhat jo voitetut viholliset, kuten tuberkuloosi ja tuhkarokko. Samaan aikaan valmistaudutaan pandemioihin ja torjutaan resistenttien bakteerien rantautumista Suomeen. Kuulostaa dramaattiselta ja usein näyttääkin siltä. Jokaisen uuden uhan ilmaantuessa mediaväki rientää helsinkiläiseen Auroran sairaalaan ja kuvaa suojavaatteisiin pukeutuneita hoitajia livahtamassa eristyshuoneisiin. Ihan kyllästymiseen asti, kuulemma. Todellisuudessa nykyajan kulkutautien hoitoon ei liity kummempaa eksotiikkaa. Osastolla hoidetaan matkailijoiden ja maahanmuuttajien tauteja samalla tavalla kuin kaikkia muitakin infektioita, olipa niiden aiheuttaja ja alkuperä mikä tahansa. Itse asiassa eristysvaatimukset hoidossa ovat lieventyneet. On opittu, että tavanomaisilla varotoimilla pärjää pitkälle, mutta niitä pitää noudattaa aina ehdottoman tarkasti, osastonhoitaja Nina Lehikoinen sanoo. Reilut 30 vuotta talossa työskennellyt apulaisosastonhoitaja Leena Kero puistelee Tehy

16 Sairaanhoitaja Leena Liitiäinen näyttää mallia hengityssuojaimen oikeaoppisesta pukemisesta ja käsihygieniasta. päätään muistellessaan, miten tiukassa eristyksessä ja täydessä suojavarustuksessa ensimmäisiä hiv-potilaita, sars-epäiltyjä tai sikainfluenssaa sairastavia aluksi hoidettiin. Kun taudin tartuntatavasta tai -herkkyydestä ei ollut tietoa, oli pakko olla varovainen. Niin on tietysti tehtävä tulevaisuudessakin. Tehokas ilmaeristys Auroran sairaala rakennettiin noin sata vuotta sitten kulkutautisairaalaksi. Nykyisin sen historiallisissa rakennuksissa, vehreiden piha- ja puistoalueiden keskellä toimii pääosa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektiosairauksien klinikan yksiköistä: poliklinikka, päiväsairaala sekä vuodeosastot 4 ja 5. Auroran infektioklinikan erityisosaaminen jatkaa vanhaa perinnettä. Tänne on keskitetty Husin alueen matkailijoiden ja maahanmuuttajien infektiosairauksien hoito ja valtakunnallinen osaamisvastuu trooppisten Nykyisin ilmaeristystä käytetään vain poikkeustapauksissa. infektioiden hoidosta. Tämä on vaihteleva ja haasteellinen työkenttä, sillä tautikirjo ja hoitokäytännöt muuttuvat koko ajan, Kero sanoo. Auroralla on valmius hoitaa henkeä uhkaavia, tuttuja ja tuntemattomia sairauksia. Tähän tarvitaan ilmaeristystä, joka saadaan säätämällä eristyshuoneeseen sulkutilaa alhaisempi ilmanpaine, joka estää tautia aiheuttavien mikropartikkeleiden leviämisen. Suurin osa osaston huoneista on 1 3 hengen huoneita, mutta ilmaeristyspotilaat hoidetaan aina yhden hengen huoneessa. Nykyisin ilmaeristystä käytetään vain poikkeustapauksissa, yleisimmin tartuntavaiheessa olevien keuhkotuberkuloosipotilaiden hoidossa. Tosin toukokuussa ilmaeristyksessä hoidettiin harvinaista potilasta: Suomessa tuhkarokkoon sairastunutta aikuista, sairaanhoitaja Leena Liitiäinen kertoo. Useimmat infektiopotilaat voidaan hoitaa eristämättä. Ripulitaudeissa riittää kosketuseristys eli suojaesiliinan ja -käsineiden käyttö ja huolellinen käsihygienia. Loma-ajan ruuhkaa Potilasruuhkat seuraavat matkailusesonkien sykliä. Lomakausien jälkeen osastoille tulee tavallista enemmän kuumeilevia, ripuloivia ja iho-oireisia potilaita. Monet on lähetetty asiantuntijoiden tutkittavaksi, koska sairauden aiheuttaja ei oireiden perusteella selviä. Tavallisin lomatuliainen on kuumeinen ripulitauti. Akuutit tapaukset tulevat päivystyksen kautta. Vähemmän kiireelliset potilaat ovat saaneet lähetteen pitkittyneiden oireiden vuoksi. Akuuttiripulit ovat yleensä bakteeritauteja; pitkittyneiden vatsavaivojen taustalla on useimmiten alkueläin tai suolistomato. Molemmat ovat hoidettavissa. Aurorassa matkalta palanneen kuume- ja vatsaoireisiin suhtaudutaan aina vakavasti, sillä niiden taustalta saattaa löytyä malaria tai joku muu henkeä uhkaava infektiosairaus. Ne voivat johtaa kuolemaan, ellei hoitoa aloiteta ajoissa. Lääkäri diagnosoi sairauden ja tekee hoitopäätökset. Hoitajien työ, potilaiden tark- 16 Tehy

17 Husin infektiosairauksien klinikalla seurataan läheltä Suomen kansainvälistymistä. Trooppisten tautien kirjo lisääntyy ja vanhat taudit palaavat Euroopan kautta. kailu ja seuranta, on erittäin tärkeää joka tilanteessa. Me tarkkailemme yleiskuntoa ja vitaalitoimintoja, huolehdimme riittävästä nesteytyksestä ja ravitsemuksesta. Verenkuvaa ja tulehdusarvoja seurataan myös päivittäin. Kun lääkehoito alkaa tehota, potilas voi parantua nopeastikin ja päästä kotiin, Leena Kero selittää. Omat eväät mukaan Enemmistö potilaista suhtautuu hoitoon myönteisesti ja luottaa henkilöstön asiantuntemukseen. Nuorten, itsevarmojen maailmanmatkaajien joukosta on löytynyt uusi potilastyyppi. Kaiken kokeneet ja paljon matkustaneet nuoret eivät haluaisi tuhlata aikaansa sairaalassa makaamalla. Leena Kero kertoo nuoresta miehestä, jota piti oikein houkutella jäämään tarkkailuun. Hän oli kovassa kuumeessa, mutta lähdössä kotiin heti lääkkeet saatuaan. Oli kuulemma kokemusta kuumetaudeista. Maahanmuuttajat ja Suomessa väliaikaisesti oleskelevat ulkomaalaiset ovat kasvava potilasryhmä. Osa heistä on saattanut saada tartunnan jo vuosia aikaisemmin, osa kyläilymatkalla vanhassa kotimaassa. Kun tauti puhkeaa Suomessa, hoitoa haetaan usein Aurorasta. Heidän kanssaan me olemme törmänneet moniin uusiin asioihin. Esimerkiksi hyvin tummaihoisen potilaan tilan seuraaminen hänen ihonvärinsä muutosten perusteella on tottumattomalle todella vaikeaa, Leena Kero sanoo. Hyvin arkinen hankaluus liittyy ruokakulttuurien eroihin. Mitä tehdä, kun potilaan paraneminen edellyttäisi hyvää ravitsemusta, mutta suomalainen sairaalaruoka ei maistu? Aurorassa on päädytty joustamaan. Potilaat ja omaiset ovat voineet tuoda sairaalaan ruokaa päiväannoksen kerrallaan. Tulkkia tarvitaan Suurin ongelma on ehdottomasti yhteisen kielen puuttuminen. Klinikalta löytyy venäjän, espanjan, portugalin, ranskan, jopa amharan kielen puhujia, mutta se ei riitä. Nina Lehikoinen selaa listaa tulkatuista kielistä: somali, thai, vietnam, venäjä, bosnia, bengali, nepali, dari, kurmanzdi, kiina... Kieliongelmat ovat tuttuja Leena Liitiäiselle, joka on yksi infektioklinikan tuberkuloosivastuuhoitajista. Hänen tehtävänsä kontaktiselvityksen tekijänä edellyttää perinpohjaista tietojen vaihtoa. Potilaan pitäisi kertoa minulle kaikista kontakteistaan, jotta heidät voitaisiin jäljittää. Minun on osattava perustella valvotun lääkkeenoton tärkeys myös kotiutumisen jälkeen. Se ei onnistu pelkällä elekielellä eikä fläppitaululla. Jos yhteistä kieltä ei löydy, tulkki on mukana yleensä tulohaastattelussa, kontaktiselvityksessä ja noin pari kertaa viikossa lääkärinkierroilla. Keuhkotuberkuloosia sairastavan potilaan hoitaminen tapahtuu aina ilmaeristyksessä. Moniresistentin tuberkuloosin hoidossa eristys voi kestää kuukausia. Eristysaika on monille erittäin raskas. Yhteisen kielen puute hoitohenkilökunnan kanssa on kuin lisäkivi ennestään painavaan rekeen. Omaisten vierailut ja ulkoilut sairaalapuistossa keventävät hiukan taakkaa, Leena Liitiäinen kertoo. Tehy

18 Ilmaeristyksessä hoidetaan ilmatartuntana leviävät sairaudet, joista tavallisin on keuhkotuberkuloosi. Apulaisosastonhoitaja Leena Kero säätää eristyshuoneen ilmanpainetta. Tauti tuliaisena Thaimaan suosio on tehnyt dengue-kuumeesta malariaa yleisemmän matkailijan taudin. Suomen kansainvälistyminen, matkailun ja maahanmuuton lisääntyminen piirtävät uusiksi suomalaista tautikarttaa. Enää ei puhuta pelkästään trooppisista infektioista. Nykyisin käytössä oleva termi on matkailijan ja maahanmuuttajan taudit. Kun ulkomailla oleskellut hakeutuu sairauden vuoksi hoitoon, hänen tautinsa voi olla harvinainen trooppinen tauti, mutta myös joku Suomessa esiintyvä tai paluuta tekevä sairaus. Suomalaisten innokas kaukomatkailu on taannut, että matkalta tartunnan saaneiden enemmistö on syntyperäisiä suomalaisia matkailijoita. Toinen, kasvava joukko ovat maahanmuuttajat, jotka käyvät entisessä kotimaassa kyläilymatkalla. Monet viipyvät useita kuukausia sukulaistensa luona. He elävät olosuhteissa, joissa vierailijan riski saada tartunta on suuri, infektiolääkäri Heli Siikamäki Auroran sairaalasta kuvaa tautikirjoa. Myös maahan juuri saapuneet ulkomaalaiset saattavat sairastua pian Suomeen päästyään. Usein he ovat pakolaisia ja turvapaikanhakijoita, mutta myös opiskelijoita tai loma- ja työmatkai- lijoita. Tyypillinen tapaus on Suomessa puhjennut malaria. Suomessa diagnosoidaan vuodessa malariatapausta, joista kolme neljästä on vaarallista P. falciparum -tyyppiä. Puolet malariapotilaista on maahanmuuttajia tai ulkomaisia vierailijoita. Selitys on taudin suuri esiintyvyys Afrikan maissa, joihin tehdään paljon kyläilymatkoja, mutta hyvin vähän turistimatkoja. Falciparum-malariaan sairastuneista 99 prosenttia ei ole käyttänyt asianmukaista estolääkitystä. Joko lääkkeitä ei otettu ollenkaan, niitä otettiin epäsäännöllisesti tai lääke oli väärä. Thaimaan tuliaiset Thaimaan nouseminen suomalaisten ykköslomakohteeksi näkyy myös tautitilastoissa. Aasiasta hankittu dengue-kuume on nykyisin yleisempi kuin malaria. 18 Tehy

19 Aiemmin Suomessa todettiin kymmenkunta dengue-tapausta vuodessa, viime vuonna 35. Ja sekin on vain jäävuoren huippu. Denguen taudinkuva on liukuva, ja vain pahasti oireilevat hakeutuvat lääkäriin. Melioidoosi on bakteeritauti, joka on uusi tuttavuus suomalaisille lääkäreille. Se on vanha vitsaus Australian pohjoisosissa, Kaakkois-Aasiassa ja Oseaniassa, mutta viime aikoina bakteeria on löydetty myös Afrikasta ja Etelä-Amerikasta. Tartunta saadaan yleensä ihorikkojen kautta makeasta vedestä ja maaperästä. Viime vuonna melioidoosi vaati ensimmäisen suomalaisuhrin, kun perusterve nuorimies menehtyi tautiin Thaimaan lomalla. Melioidoosi on matkailijoilla harvinainen, mutta pahimmillaan hyvin vakava. Akuutti melioidoosi voi aiheuttaa nopeasti etenevän keuhkokuumeen ja vakavan sepsiksen. Siihen eivät tavanomaiset bakteerisepsiksen hoitoon käytetyt antibiootit tepsi. Uhkaavin uusvanhoista sairauksista on monille lääkkeille vastustuskykyinen keuhkotuberkuloosi. Suomessa tuberkuloosi on ikäihmisten tauti, mutta maahanmuuttajista sitä sairastavat työikäiset. Melioidoosi vaati viime vuonna ensimmäisen suomalaisuhrin. Heillä myös keuhkojen ulkopuolinen tuberkuloosi on tavallinen. Siikamäki muistuttaa, että maahanmuuttajia hoitavien on syytä pitää tuberkuloosin mahdollisuus mielessään koko ihmisen elinkaaren. Tauti voi puhjeta vielä kymmeniä vuosia Suomeen tulon jälkeen. Tuberkuloosiin pitää suhtautua vakavasti, mutta ei pelonsekaisesti. Ainoastaan värjäyspositiivisen yskösnäytteen antanut keuhkotuberkuloosipotilas voi tartuttaa tautia muihin. Seksitaudit ovat lähikontakteja hakevalle matkailijalle tubia todellisempi riski. Matkailijan kuumeen syyksi voi paljastua myös hiv-infektio tai kuppa. Suurin osa matkailijoiden hiv-infektioista on saatu Thaimaasta ja kuppa yleensä Venäjältä. Matkailijan suurimmat terveysriskit ovat alkoholi ja seksi. Tuhkarokko palaa Tuorein paluumuuttaja on tuhkarokko, johon sairastui toukokuussa useita ihmisiä Husin alueella. Poikkeuksellista oli, että osa tartunnoista oli saatu Suomessa. Näin ei pitänyt enää käydä, sillä kotoperäinen tuhkarokko on hävitetty lasten perusrokotusohjelmalla. Suomessa on tavattu viime vuosina vain yksittäisiä matkailuun liittyviä tuhkarokkotapauksia. Keväällä sairastuneet ovat olleet rokottamattomia tai saaneet vain yhden rokotteen kahden sijaan. Alkuperäinen tartunnan maahantuoja on todennäköisesti ollut ulkomaalainen tuhkarokkopotilas. Siikamäki pitää rokotuskielteisyyden lisääntymistä huolestuttavana. Hän muistuttaa, ettei tuhkarokon kurissa pitämiseen ole muuta keinoa kuin hyvä rokotuskattavuus. Tuhkarokko on erittäin herkästi tarttuva. Kaikkien potilastyötä tekevien on huolehdittava, että heillä on suoja tautia vastaan. Siihen tarvitaan joko varma tieto aiemmin sairastetusta tuhkarokosta tai kaksi rokotepistosta elämän aikana. (SS) Rekisteröidy ja klikkaa kauppaan osoitteessa Säteile auringon kanssa - herkälle kesäiholle. Uutta! Favora Sun 9,90 /kpl Heittäydytään kesään hemmottelu edellä, shoppaillaan iloa arkeen ja nautitaan yli 300 tuotteen valikoimasta upeiden tarjousten kera! OrioNetshop on terveydenhuollon ammattilaisten sekä alan opiskelijoiden oma verkkokauppa. Tule, tutustu ja ihastu, yksin tai yhdessä ystävien kanssa! Tee tilaus kesäkuussa, saat lahjaksi ekologisen tiskiliinan. Rajoitettu erä. Tehy

20 Ammatissa Tekniikan ja ihmisen välissä Teknisen ohjaajan Liisa Hartikaisen työnkuva vaatii lehmän hermoja ja sosiaalisia taitoja. Maija Joutjärvi Kuvat Jari Lifländer Liisan plussat ja miinukset + Haastava, vaihteleva ja monipuolinen työ + Itsenäinen työ, jonka voi itse aikatauluttaa + Kuntoutusmyönteinen työilmapiiri, myös esimiestasolla Kaikkeen uuteen ei ehdi perehtyä Työmäärä on välillä liian iso Jaakko Sirénin tulostin ei toimi eikä hänen uudelta tietokoneeltaan pysty lähettämään tekstiviestejä. Tekninen ohjaaja Liisa Hartikainen Tampereen yliopistollisen sairaalan apuvälineyksiköstä tulee palvelukotiin, jossa Jaska asuu, ja ottaa ongelmat haltuun. Seurasitkos vaaleja, tuliko mieleinen tulos? Tai ei sinun tarvitse vastata, Liisa juttelee samalla kun hän näppäilee Jaskan tietokonetta. CP-vammainen Jaska ei pysty puhumaan eikä käyttämään käsiään. Sandaaliin kytketyn varvashiiren avulla hän voi valita varpaan painalluksella kuulonvaraisesti kirjaimia tai valikkoja tietokoneelta. Hän kuuntelee esimerkiksi sanomalehtiuutisten tekstiversioita, hoitaa pankkiasiansa sekä lähettää sähköposteja ja tekstiviestejä. Ennen kotiin asennettuja atk-laitteita Jaska ei pystynyt kertomaan toiveistaan juuri kyllää ja eitä pidemmälle. Kun Jaska pystyi ilmaisemaan tietokoneen avulla itsensä paremmin, hän kertoi 20 Tehy

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä - Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Sosiaaliset tilanteet Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Nimesi:

Lisätiedot

ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ

ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ Kysely lähetettiin n. 9000 sairaanhoitajaliiton jäsenelle helmikuussa 2018 Kyselyyn vastasi yhteensä 910 henkilöä

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

SUOMALAISUUS. Lämmittely. Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan.

SUOMALAISUUS. Lämmittely. Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan. Lämmittely Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan. Oletko samaa mieltä vai eri mieltä? Miksi? On tosi helppo saada suomalaisia ystäviä. Suomalaiset eivät käy missään vaan ovat aina

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start

minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start 2. painos 2019 Julkaisija ja kustantaja: Varsinais-Suomen Yrittäjät Tekijät: Johanna Vainio ja Hanna Tarvainen / Varsinais-Suomen Yrittäjät Valokuvat: Emmi

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon 19.9.2017 ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä Infektioyksikkö, SataDiag, Satakunnan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? 9.5.2019 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 HYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 5/9/2019 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Timo ja Marjo Juntunen Kehitysvammaisen pojan vanhempien kokemuksia kilpailutetusta asumispalvelusta Saattaen vaihdettavat

Timo ja Marjo Juntunen Kehitysvammaisen pojan vanhempien kokemuksia kilpailutetusta asumispalvelusta Saattaen vaihdettavat Timo ja Marjo Juntunen 2013 Kehitysvammaisen pojan vanhempien kokemuksia kilpailutetusta asumispalvelusta Saattaen vaihdettavat Taustaa! Pojan palvelusuunnitelmaan kirjattiin aikoinaan toiveeksi, että

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1 KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? 25.4.2018 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1 KÄSIHYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 4/26/2018 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA 6-7% sairaalapotilaista

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Moni tekijä vaikuttaa vointiisi. Mitä paremmin

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

INTERNET-VIDEO HIV-HOIDON ALOITUKSEN TUKENA. Jussi Sutinen, Pia Lottonen, Pia Kivelä

INTERNET-VIDEO HIV-HOIDON ALOITUKSEN TUKENA. Jussi Sutinen, Pia Lottonen, Pia Kivelä INTERNET-VIDEO HIV-HOIDON ALOITUKSEN TUKENA Jussi Sutinen, Pia Lottonen, Pia Kivelä 02.02.2017 Taustaa: HIV-lääkityksen aloituskäynti PALJON informaatiota yhdellä kerralla Vastaanottotilanne ei aina otollisin

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Auttaminen intohimona

Auttaminen intohimona Vetrea Hoiva Eläköön elämä! Me Vetreassa uskomme, että jokaisella ihmisellä on oikeus ja vapaus nauttia elämästä kaikissa elämänsä vaiheissa. Vetrea Hoiva palvelee niitä, jotka oman kuntonsa, kykynsä tai

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ

ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ Kysely lähetettiin n. 9000 sairaanhoitajaliiton jäsenelle helmikuussa 2018 Kyselyyn vastasi yhteensä 910 henkilöä.

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Tehyn. avain- sanat. päättäjille

Tehyn. avain- sanat. päättäjille Tehyn avain- sanat päättäjille Sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat isoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Myös niitä koskevia muutoksia voi olla vaikea hahmottaa. Siksi Tehy listaa päättäjille viisi

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni?

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Haastateltavana: LT Pia Kivelä, HUS Tartuntataudit VOK:ssa Turvapaikan hakijoilla tarttuvia tauteja,

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Olen kuin puu, joka on revitty juuriltaan ja istutettu uuden maan multaan

Olen kuin puu, joka on revitty juuriltaan ja istutettu uuden maan multaan Olen kuin puu, joka on revitty juuriltaan ja istutettu uuden maan multaan WWW.JADETOIMINTAKESKUS.FI https://www.youtube.com/watch?v=m2je6fic-h4 Ikääntymisen moninaisuus Suomessa Vanhuspalveluiden asiakaskunta

Lisätiedot

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ

VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ TYKS:n Infektiopoliklinikka Sh Tanja Sindén 16.5.2017 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT: B-hepatiitti C-hepatiitti HIV 1 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT, tartunnan

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Tsemppaaminen intohimona

Tsemppaaminen intohimona Vetrea Tsemppi Eläköön elämä! Me Vetreassa uskomme, että jokaisella ihmisellä on oikeus ja vapaus nauttia elämästä kaikissa elämänsä vaiheissa. Vetrea Tsemppi on aktiivisen ja turvatun elämän mahdollistava

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2 / 2017

JÄSENTIEDOTE 2 / 2017 JÄSENTIEDOTE 2 / 2017 Tervetuloa Jytyliiton jäsenille suunnatulle toimisto- ja hallintotyöntekijöiden KIILA- kuntoutuskurssille 2017 Mikä KIILA kuntoutus (kurssi numero 69310) Kuntoutuksessa saat tukea

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön SINI PASANEN TOIMINNANJOHTAJA, POSITIIVISET RY Potilasnäkökulma hiv-hoitotyöhön - Hiv-positiivisten merkitys hiv-hoitotyössä - Mikä vastaanotolla, asenteissa, suhtautumisessa

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot