Siilinjärven kunta Siiliset-yhteistoiminta-alue. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2012

Transkriptio

1 Siilinjärven kunta Siiliset-yhteistoiminta-alue Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

2 Siilinjärven kunta Maaningan kunta Nilsiän kaupunki Perusturvalautakunta Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2012 Kansikuva: Valtatie 5 Päiväranta-Vuorela Vuorelan eritasoliittymän työmaa Liikennevirasto, Pohjois-Savon ELY-keskus Valokuva: Lentokuva Vallas Oy

3 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 3 JOHDANTO 5 1. JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN PERUSTELUT Väestö Tilastokeskuksen väestöennuste (muuttoliikevaihtoehto) Demografinen huoltosuhde (2010) ja koulutustasomittain (2009) Työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys (liite 1) Väestön hyvinvointi ja terveydentila Kansantauti-indeksi (liite 2) Terveydenhuollon, ml. vanhusten hoiva tarvekertoimet Talouden kestävyys (Siilinjärven kunnan oma selvitys) Väestön odotukset Strategia kysely Kouluterveyskysely Siiliset-kysely Palvelujen saatavuus Lakisääteinen sitovuus ja sen toteutuminen Johtopäätökset KUNTIEN RAHOITUSPOHJA Verotulot ja valtionosuudet euroa/asukas Verotulot ja valtionosuudet / asukas Rahoitustarve ja kuntien talousarvioraami PALVELUTOIMINTA VUONNA Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalveluiden muutokset vuodelle Varhaiskasvatuksen ostopalvelut Kotihoidontuen kuntalisä ja päivähoidon palveluseteli Suunnitelma vuosille Perhe- ja aikuispalvelut Hyvinvointi- ja terveydenedistämispalvelut Lastensuojelupalvelut Aikuissosiaalityön palvelut Mielenterveyspalvelut Kehitysvammapalvelut Vanhuspalvelut Muutokset vuodelle Asumispalveluiden ja kotihoidon ostopalvelut Keskeiset palvelujen tarjonta ja kehittämishaasteet Suunnitelma vuosille Hoitopalvelut Muutokset vuodelle Hoitopalveluiden ostopalvelut Suunnitelma vuosille (2015) Päivystys Terveydenhuollon päivystys Sosiaalipäivystys Erikoissairaanhoito Potilas- ja sosiaaliasiamies Johtopäätökset palvelutoiminnan järjestämiseen liittyen AVUSTUKSET VÄESTÖLLE TARJOTTAVIEN PALVELUJEN TAVOITETILA JA TOIMINTALINJAT SEN SAAVUTTAMISEKSI Yhteistyö eri organisaatioiden kanssa

4 5.2 Palveluiden yhdenmukaistaminen yhteistoiminta-alueella Lakimuutokset Kotikuntalaki Neuvola-asetus Uusi terveydenhuoltolaki JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN, TOTEUTTAMISVASTUUT JA SEURANTA Tavoitteet vuosille

5 JOHDANTO Tämä järjestämissuunnitelma koskee vuotta 2012 ja on kolmas ja samalla viimeinen tilaaja-tuottajamallin suunnitelma. Järjestämissuunnitelma laaditaan vuosittain ja siinä kuvataan väestön palvelutarvetta indikaattoreiden ja tilastotietojen avulla. Järjestämissuunnitelmassa esitetään palvelujen kokonaisuus, palvelut ja niiden järjestäminen alueellisesti. Hyvinvoinnin rakennetekijöitä kuvataan elinkeinoelämän ja väestön mukaisesti. Kuntatalous on valtiontalouden mukana tiukassa tilanteessa, jolloin palvelujen kysyntä lisääntyy ja vastaavasti tulotaso ei kasva samassa suhteessa. Kuntien valtionosuutta vähennetään hallitusohjelman mukaisesti peruspalvelujen leikkauksella, mikä toteutetaan kokonaisuudessaan vuonna Valtionosuutta vähennetään -631 milj. euroa (n /asukas). Siilinjärvi on asettanut vuoden 2012 talouden lähtökohdaksi vuoden 2011 muutostalousarvion tason (0 %), Maaninka tavoiteraamiksi tilaajan ja liikelaitoksen osalta 2,0 % ja erikoissairaanhoidolle 2,5 % ja Nilsiä 2 % tason. Varhaiskasvatuspalvelut ovat toimintavuoden aikana Liikelaitos Siilisetperuspalvelukeskuksen toimintakokonaisuudessa. Palvelutarpeessa on kasvua ja uusia tilaratkaisuja tehdään. Palveluissa on käyttöönotettu palveluseteli, jonka toimivuutta arvioidaan vuoden 2012 aikana. Lasten ja nuorten hyvinvointi on heikentynyt ja ongelmat kasaantuvat. Nuorten työttömyys on lisääntynyt. Tilanteen korjaamiseen tarvitaan yhteistyötä kuntien muiden hallintokuntien ja järjestöjen kanssa. Sosiaalisen syrjäytymisen riski on suuri. Lastensuojelusuunnitelma on hyväksytty vuoden 2011 lopussa. Kunnallisen lastensuojelun palvelutoiminnan käynnistymistä selvitetään. Poikkihallinnollisen Lähde-hankkeen tavoitteena on vähentämään nuorten syrjäytymistä aiheuttavia tekijöitä ja tukemaan nuorten pysymistä työmarkkinoilla sekä kehittämään syrjäytymistä ehkäiseviä palvelukokonaisuuksia ja toimintamalleja. Ikäjakauma on Nilsiässä ja Maaningalla ollut vanhusvoittoinen. Siilinjärvellä yli 75- vuotiaiden osuus väestössä kasvaa voimakkaasti 2020 luvun jälkeen. Ikääntynyt väestö tarvitsee enemmän palveluita. Laitosvoittoista palvelutoimintaa suunnataan kodinomaiseen asumiseen ja kuntouttavien palveluiden suuntaan. Palveluketjun sujuvuutta erikoissairaanhoidosta peruspalveluihin selvitetään ja selvityksen pohjalta kehitetään toimintavuoden aikana. Terveyspalvelujen tarve alueella on Siilinjärveä lukuun ottamatta suurempi kuin Suomessa keskimäärin. Iltapäivystyksen keskittyminen Siilinjärvelle toteutuu vuoden 2012 alusta. Palvelutarpeeseen vaikuttaa myös sairastavuus. Vastaanottojen uudelleen järjestelyjen selvitys laaditaan alkuvuoden aikana. Toimintamuutos on mahdollista käynnistyä vuoden 2013 alusta.. Siilinjärvellä Perusturvalautakunta 5

6 1. JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN PERUSTELUT 1.1 Väestö Tilastokeskuksen väestöennuste (muuttoliikevaihtoehto) 6 Muutos yht Maaninka henk. % (Tilastokeskuksen ennuste) , , , , , , , ,9 Yhteensä ,3 Muutos yht Nilsiä henk. % (Tilastokeskuksen ennuste) , , , , , , , ,4 Yhteensä ,3 Muutos yht Siilinjärvi henk. % (kunnan oma väestöennuste) , , , , , , ,1 Yhteensä ,4 Tilastokeskuksen (Tk) uusimman muuttoliikkeen huomioivan väestöennusteen mukaan asukasluku pienenisi vuoteen 2025 mennessä hieman Nilsiässä ja kasvaisi hieman Maaningalla ja tuntuvasti Siilinjärvellä. Ennuste on tehty viime vuosien keskiarvokehityksen perusteella, eikä se tee oikeutta Nilsiälle, joka on ennen kaikkea viime vuosien matkailun ja muunkin elinkeinoelämän kehittämisen ansiosta noussut muuttoliikkeessä voittoa saavaksi.

7 Päivähoitoikäisten määrä kasvaa tuntuvasti Siilinjärvellä. Maaningalla ja Nilsiässä muutokset ovat vähäiset. Työikäisen väestön määrä vähenee Maaningalla ja Siilinjärvellä hieman, Nilsiässä tuntuvasti. Suurten ikäluokkien ansiosta eläkeikäisen väestön määrä kasvaa todella huomattavasti. Kaiken kaikkiaan muuttovoiton saaminen lähivuosina tulee olemaan entistä vaikeampaa kasvun ja kehityksen keskittyessä entistä enemmän Etelä- Suomen suuriin kaupunkeihin, EU-maiden viedessä nuorta, koulutettua työvoimaa ja potentiaalistenkin muuttajien määrän vähentyessä koko Itä-Suomessa Demografinen huoltosuhde (2010) ja koulutustasomittain (2009) huol- Demografinen tosuhde (2010) Siilinjärvi Maaninka Nilsiä Koko maa Pohjois- Savo ,7 63,3 59,9 50,1 52, ,3 62,7 61,2 50,3 53, ,9 61,6 61,6 50,6 53, ,7 63,5 63,5 51,6 54,1 Koulutustasomittain (2009) Demografinen huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 64-vuotiasta on yhtä työikäistä (15 64-vuotias) kohti. Huoltosuhde on vaikein Maaningalla ja Nilsiässä, Siilinjärvellä se on alle Pohjois-Savon keskiarvon. Koulutustasomittain kuvaa väestön koulutustasoa keskimääräisen teoreettisen koulutusajan pituuden mukaan. Se kertoo perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisen pituuden henkeä kohti. Koulutustasomittain on Siilinjärvellä yli, mutta Nilsiässä ja Maaningalla alle koko maan ja Pohjois-Savon keskiarvon Työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys (liite 1) Työttömyysaste on Nilsiässä ja Siilinjärvellä pienempi kuin Pohjois-Savossa ja koko maassa keskimäärin, ja Maaningallakin Pohjois-Savon keskiarvoa pienempi. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on Maaningalla, Nilsiässä ja Siilinjärvellä pienempi kuin muualla Pohjois-Savossa ja koko maassa. Tämä johtuu paitsi työvoiman eläköitymisestä ja työssäkäyntiliikenteen kasvusta Kuopion seudulla, myös työttömien runsaasta muuttamisesta Etelä-Suomeen ja teollisten työpaikkojen vähenemisestä siellä. Nuorisotyöttömyys on Siilinjärvellä samalla tasolla kuin Pohjois-Savossa, mutta suurempaa kuin koko maassa keskimäärin. Maaningalla nuorisotyöttömiä on keskimäärin enemmän kuin Pohjois-Savossa ja koko maassa. Nilsiässä nuorisotyöttömyys on vähäisempää kuin koko maassa ja Pohjois-Savossa. Nuorille on vaikea kehittää työtä Pohjois-Savossa, mikä puolestaan ruokkii nuorten poismuuttoa Etelä-Suomeen. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten keskimääräinen osuus on Siilinjärvellä ja Maaningalla pienempi kuin Pohjois-Savossa ja koko maassa. Nilsiässä osuus on sen sijaan keskimääräistä suurempi. 7

8 1.2 Väestön hyvinvointi ja terveydentila Kansantauti-indeksi (liite 2) Kansantauti-indeksi kuvaa seitsemän suurimman erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavan sairauden (verenpainetauti, sepelvaltimotauti, astma, diabetes, nivelreuma, sydämen vajaatoiminta ja psykoosit) esiintyvyyttä. Sairastavuusindeksi, ikävakioitu Siilinjärvi 112,7 111,0 107,9 107,7 106,8 104,3 Maaninka 123,5 125,8 124,4 125,6 127,1 127,0 Nilsiä 134,8 134,3 130,1 125,2 126,3 125,6 Haukipudas 117,9 112,6 111,8 115,3 118,1 116,0 Heinola 102,8 103,2 103,3 103,4 101,5 103,6 Hollola 84,0 85,9 86,6 87,5 87,9 90,9 Kangasala 92,9 94,2 93,0 93,4 89,9 92,3 Laukaa 106,5 106,0 104,2 103,8 104,7 105,6 Mäntsälä 94,6 94,0 91,5 93,8 91,4 94,0 Koko maa 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja, % väestöstä (liite 2) Maaningan ja Nilsiän sairastavuusindeksit ovat koko maan keskiarvoja huomattavasti suuremmat. Siilinjärvellä tilanne ei ole aivan niin huono. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja on Maaningalla ja Nilsiässä huomattavasti enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Siilinjärvellä erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja on vähemmän kuin Pohjois- Savossa keskimäärin, mutta enemmän kuin koko maassa Terveydenhuollon, ml. vanhusten hoiva tarvekertoimet Tarkastelu tehdään Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL, aikaisemmin Stakes) tarvekertoimien perusteella. Tarvekertoimien arvioinnissa on käytetty mm. väestö- ja väestörakennetietoja, asukkaiden tulotasoa, asumisoloihin liittyviä tietoja, työkyvyttömyystietoja ja kuolleisuustietoja Siiliset-yhteistoiminta-alueella tarvekertoimilla määritelty hoidon tarve vaihtelee paljon kunnittain. Vuonna 2007 valmistuneessa Stakesin raportissa Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon alueellinen tarve ja menot on tuotu esille, että väestörakenteen muutos on vaikuttanut eri tavalla eri palveluihin. Ikä- ja sukupuolirakenteen muutos selittää vanhustenhuollon menojen kasvusta runsaat 60 prosenttia, perusterveydenhuollon menojen kasvusta noin 42 prosenttia, mutta vain 11 prosenttia sairausvakuutuksen korvaamien lääkkeiden ja 18 prosenttia erikoissairaanhoidon menojen kasvusta. Väestörakenteen muutos lisää tulevaisuudessa palvelujen tarvetta ja kuntien menoja erityisesti vanhustenhuollossa ja perusterveydenhuollossa. Terveydenhuollossa suurien kansantautien osalta kansantauti-indeksillä mitattuna palvelujen tarve on Siilinjärvellä pienempi kuin maassa keskimäärin. Stakesin tarvekertoimella mitaten terveyspalvelujen tarve on Siilinjärveä lukuun ottamatta suurempi kuin maassa keskimäärin. Erityisen suuri terveydenhuollon ja hoivan tarve on Nilsiässä. 8

9 Sosiaalisen syrjäytymisen riski on suuri. Huomiota tulee kiinnittää lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn sekä peruskoulun jälkeiseen koulutukseen. Nuorisotyöttömyyden ehkäisyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. Eri toimijoiden välisen yhteistyön lisääminen ja koordinointi on tärkeää Talouden kestävyys (Siilinjärven kunnan oma selvitys) Valtionvarainministeriö suunnittelee, että kunnat osallistuvat julkisen sektorin talousvajeongelman hoitamiseen huomattavalla osuudella. Kunnat ovat velkaantuneet, ja kuntien väestörakenteen muutokset ovat aiheuttamassa kasvavaa painetta kuntien menoihin, mikä vaikuttaa talouden tasapainoon. Talouden kestävyys laskennalla on tarkoitus selvittää, miten väestön kasvu ja määrälliset muutokset keskeisissä ikäryhmissä eli päivähoitoikäisissä, kouluikäisissä ja eläkeikäisissä, vaikuttavat kunnan menoihin ja tuloihin. Lisäksi talouden kestävyys laskennassa huomioidaan tarve henkilöstömenojen, kiinteistömenojen ym. kasvuun. Laskennan avulla kartoitetaan eri väestövaihtoehdoissa palvelujen lisäämisen ja investointien toteuttamisen tarpeet, minkä pohjalta lasketaan menojen ja tulojen muutokset. Verotulojen ennusteen perusteella voidaan todeta, että eri kasvuvaihtoehtojen väliset erot verotuloissa ovat melko pieniä. Eläkeikäisen väestön tuntuvan kasvun vuoksi valtionosuudet kasvavat, mutta samalla kasvavat myös kunnan nettomenot lähes kaikissa luokissa. Euromääräisesti kasvu on suurinta vanhuspalveluissa, erikoissairaanhoidossa ja lasten päivähoidossa. Työllisyyden osalta nettomenot pienenevät, koska työllisyystilanteen ennakoidaan paranevan. Nettomenojen lisäämisen tarve vuoteen 2025 mennessä on 25,8 milj. euroa. Henkilökunnan lisäämisen tarve on 260 henkilöä. Valtionosuuden ja verotulojen tuntuva kasvu kattaa juuri ja juuri nettomenojen kasvun. 1.3 Väestön odotukset Strategia kysely Siilinjärvellä tehtiin keväällä 2010 Strategia nettikysely, jossa kartoitettiin yksilöiden ja ryhmien mielipiteitä kuntastrategiasta. kunnan toiminnan tärkeimmiksi arvoiksi ehdotettiin avoimuutta, aktiivisuutta, asiakaslähtöisyyttä, luotettavuutta, kehityshakuisuutta, yhteistyökykyä sekä turvallisuutta kokonaan uusina muutoksina esille tuli pahoinvoinnin lisääntyminen, kuntapalvelujen laajeneminen verkossa tapahtuviksi, sekä henkilöstön riittävyys ja ammattitaito toimintaympäristön muutoksista tärkeimpinä esille nousivat aluerakenteen muuttuminen, elinkeino- ja yritysrakenteiden murros sekä ikääntyminen suurin osa vastaajista arvioi aktiivisen seutu- ja kuntayhteistyön, yritystoiminnan kehittämisen, palveluprosessien ja palveluiden uudistamisen sekä rohkean kasvupolitiikan toteutuneen melko hyvin Siilinjärvi on myös mukana Paras-hankkeen toteutumista seuraavassa Arttu seurantatutkimuksessa, jossa on myös terveys- ja sosiaalipalveluja mittaavia osioita Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteutti vuonna 2010 kyselyn Etelä-Suomen, Itä- Suomen ja Lapin oppilaitoksissa yläasteen luokan oppilaille sekä lukioiden ja am- 9

10 matillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Siiliset alueelta siihen osallistui Siilinjärven kunta ja Nilsiän kaupunki. Kyselyn avulla kerättiin tietoa kouluittain ja kunnittain oppilaiden elin- ja kouluoloista, koetusta terveydestä, terveystottumuksista, oppilas- ja opiskelijahuollosta, kiusaamisen muodoista, seksuaalisesta häirinnästä ja netin parissa vietetystä ajasta. Siilinjärvellä useat kouluoloihin liittyvät tekijät koettiin huonompina kuin Pohjois- Savossa ja koko aineistossa keskimäärin. Terveystottumukset ovat sen sijaan yleisesti ottaen muuta aineistoa ja Pohjois-Savoa parempia. Siilinjärvellä koulukuraattorin ja koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi verrattuna koko aineistoon. Nilsiässä kouluolot koetaan paremmiksi kuin Pohjois-Savossa ja koko aineistossa, mutta viikoittaisesta niska- ja hartiakivuista kärsitään enemmän. 8. ja 9.luokkalaisilla pojilla esiintyy huomattavasti enemmän ylipainoa verrattuna Pohjois-Savoon ja koko aineistoon, ja Nilsiässäkin koulukuraattorin vastaanotolle pääseminen koetaan vaikeaksi Siiliset-kysely Siiliset-yhteistoiminta-alueella tehtiin vuonna 2008 toiminnan käynnistämisvaiheessa tarvittavan alkutiedon saamiseksi kysely, jolla kartoitettiin kuntien väestön elintapoja ja terveyskäyttäytymistä, kuntalaisten koettua terveyttä sekä kunnallisten palveluiden käyttöä ja arvioita niistä. Kyselyssä tiedusteltiin myös kehittämisehdotuksia terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluihin. Kyselyn vastausprosentti oli hyvä, 44,1 %, ja kyselyllä saatiin varsin hyvin haetut tiedot. eniten käytettyjä palveluja pidettiin enimmäkseen myös parhaiten hoidettuina ja tärkeimpinä. Terveydenhuollon eri palvelut sekä koulu- ja vanhuspalvelut nousivat tärkeimpinä pidettyjen kunnallisten palvelujen kärkeen palvelujen saavutettavuus koettiin Maaningalla ja Nilsiässä hieman Siilinjärveä heikompana fyysinen ja henkinen terveys koettiin yleensä hieman heikompina kuin sosiaalinen hyvinvointi terveydenhuollossa kehitettäviksi asioiksi nousivat lääkärivastaanotto, lääkäripäivystys ja hammashoito. Eniten esityksistä tuli Nilsiästä sosiaalitoimessa eniten kehitettäviksi asioiksi esitettyjä asioita olivat vanhusten hoito yleensä sekä lasten päivähoito. Eniten esityksistä tuli Siilinjärveltä 1.4 Palvelujen saatavuus Tilaaja-tuottaja mallin mukainen toiminta alkoi Palvelujen tuottajana toimii Liikelaitos Siiliset peruspalvelukeskus ja palvelutoiminnan arviointia tehdään vuosikolmannesten arvioinnin yhteydessä Lakisääteinen sitovuus ja sen toteutuminen Päivähoitoon pääsee lain mukaisesti, suunnitellusti ja mahdollisimman nopeasti. Päivähoidon maksuperusteet ohjaavat päivähoitotarpeen määrän ja lapsen päivähoidossa oloajan lyhentämiseen. Tavoitteena on, että myös lapsella on kalenterivuoden aikana mahdollisuus olla lomalla päivähoidosta. Osa-aikaista päivähoitoa pyritään kehittämään perheitä tukevaksi. Avointa päiväkotitoimintaa järjestetään Siilinjärvellä. Vuorohoitoa järjestetään Nilsiässä ja Siilinjärvellä. Päivähoidon palveluseteli on otettu käyttöön syksyn 2011 aikana. 10

11 Neuvola-asetus tuli voimaan siten, että määräaikaisia terveystarkastuksia koskevat säännökset tulivat voimaan Asetuksella säännellään erityisesti terveystarkastusten ja terveysneuvonnan sisältöä ja määrää. Neuvola-asetuksen mukaisiin tarkastuksiin päästään vain henkilöstöresurssien suhteuttamalla palvelutarpeeseen. Lastensuojelulain edellyttämä lastensuojelusuunnitelma valmistuu syksyn 2011 aikana. Lastensuojelutarpeen selvityksen tekemisestä on lain mukaan tehtävä ratkaisu seitsemän vuorokauden kuluessa ja lastensuojeluselvitys on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta. Siiliset -yhteistoiminta-alueella lastensuojelutarpeen ratkaisu tehdään alle seitsemän päivän aikana, mutta lastensuojeluselvityksen laatimisessa tavoiteaikaa ei vielä täysin saavuteta. Toimeentulotuen lakisääteinen käsittelyaika on 7 pv. Lakisääteiseen käsittelyaikaan päästiin keskimäärin vuoden 2011 aikana, välillä alittui ja välillä ylittyi. Tavoitteena on vuoden 2012 aikana päästä alle 7 päivän käsittelyaikaan. Lakisääteinen hoitotakuu kohdentuu terveydenhuollon ja hammashuollon palveluihin. Kuntalaisen on saatava yhteys terveyskeskukseen arkipäivisin virka-aikana välittömästi, sekä päästävä kiireettömän hoidon tarpeen arviointiin kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta. Lisäksi kuntalaisen on päästävä perusterveydenhuollossa tarpeelliseksi arvioituun hoitoon kolmen kuukauden kuluessa. Hammashuollossa kuntalainen saa tarpeen mukaisen ajan, mikäli päivystyskäynti vaatii jatkoa. Uusi potilas saa ajan hammaslääkärin tutkimukseen ja hoitoon alle 6 kuukaudessa. Hoitotakuu terveydenhuollon ja hammashuollon palveluihin toteutuu. Erikoissairaanhoidon tasoiseen terveyskeskus- ja erikoissairaanhoitoon on päästävä viimeistään kuudessa kuukaudessa. Erikoissairaanhoitoon pääsy on toteutunut hoitotakuun puitteissa. Ongelmana on erikoissairaanhoidon palveluista siirtyminen avoterveydenhuoltoon, mikä kuitenkin on vuoden 2011 aikana nopeutunut huomattavasti. Erikoissairaanhoidon tarpeeton käyttö (jatkohoitopaikkaa odottavat ja päivystyksestä paikkapulan vuoksi KYS:iin lähteneet) ollut 243 päivää (vuonna 2010 yhteensä 1001 päivää). Siirtoviivepäivien vähentämiseksi ja palveluketjun sujuvoittamiseksi vuoden 2012 aikana selvitetään arviointi- ja kuntoutusyksikön perustamista Siiliset yhteistoiminta-alueelle. Sakkopäiviä ei ole syntynyt mennessä yhteensä 5 päivää (Siilinjärvi 2, Maaninka 1, Nilsiä 2). Palveluketjun toimivuutta edistetään edelleen vuoden 2012 aikana. Toukokuussa 2011 voimaan tullut Terveydenhuoltolaki (HE 90/2010) on tuonut täsmennyksiä hoitotakuuseen. Sen mukaan erikoissairaanhoidossa tarvittavat lisätutkimukset ja poliklinikkakäynnit on toteutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut. Lisäksi lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten tulisi päästä hoitoon mielenterveyspalveluissa kolmessa kuukaudessa. Lakiesityksen mukaan kuntien on myös seurattava asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin tilaa sekä laadittava tietojen perusteella kerran valtuustokaudessa laaja hyvinvointikertomus. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen kuntaliitto ovat antaneet vuonna 2008 ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen, joka sisältää strategisia linjauksia laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi kolmella osa-alueella: (1) hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja palvelurakenteen kehittäminen, (2) henkilöstön määrä, osaaminen ja johtaminen, (3) asumis- ja hoitoympäristöt. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus painottaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, ehkäisevän toiminnan ja kotona asumisen tukemisen ensisijaisuutta sekä kattavaa yksilökohtaista palvelutarpeen arviointia. Kotikuntalakia ja siihen liittyvää sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä on muutettu vuoden 2011 alusta siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä tai vastaavissa olosuhteissa hoidossa olevalla henkilöllä on mahdollista valita kotikuntansa. Tämä 11

12 koskee muun muassa laitoksissa asuvia vanhuksia ja kehitysvammaisia, jotka haluaisivat muuttaa esimerkiksi lähelle sukulaisiaan. Lain vaikutus palveluiden kysyntään on ollut vähäistä. Nuorisolakiin (72/2006) tuli muutoksia ja lisäyksiä koskien nuorisotyön ja - politiikan kehittämistä ja toteuttamista monialaisena yhteistyönä. Lain mukaan kunnassa on oltava opetus-, sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon ja muiden viranomaisten muodostama ohjaus- ja palveluverkosto, joka toimii vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa edistäen nuorille suunnattujen palvelujen keskinäistä toimivuutta ja vaikuttavuutta. Lisäksi lakiin tuli muutoksia koskien etsivää nuorisotyötä Johtopäätökset Vuoden 2012 aikana arvioidaan arviointi- ja kuntoutusyksikön toiminnan käynnistymistä. Toiminnalla vaikutetaan palveluketjun sujuvuuden edistymiseen. Erikoissairaanhoidon hoitopäivien epätarkoituksenmukainen käyttö vähenee ja avohoidon tukitoimin mm. kotihoidon vahvistamisella suositusten mukaiseksi turvataan palveluketjun toimiminen. Toimintavuoden aikana riskinä on, että hoitotakuun ja sosiaalihuollon lakisääteisten käsittelyaikojen toteutuminen vaikeutuu, jos palvelutarve lisääntyy voimakkaasti ja toimitaan henkilökunnan nykyresurssilla eivätkä toimintatavat muutu. Palveluiden lakisääteistä toteutumista arvioidaan vuoden 2012 aikana seuraavasti: Hoitotakuun toteutumista perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien käyttöä Toimeentulotuen käsittelyaikoja Lastensuojeluilmoitusten ja selvitysten käsittelyaikoja 2. KUNTIEN RAHOITUSPOHJA 2.1 Verotulot ja valtionosuudet euroa/asukas Vuoden 2012 talousarviossa sosiaali- ja terveydenhuollon menoille on varattu Maaningalla 15 miljoonaa euroa, Nilsiässä 24,5 miljoonaa euroa ja Siilinjärvellä 65,3 miljoonaa euroa, yhteensä 104,5 miljoonaa euroa. Valtionapuina sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin kunnat saavat suhteutettuna palvelutarpeeseen ja laskennallisesti noin puolet sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Maaningan osuus asukasta kohden on euroa, Nilsiän osuus asukasta kohden on euroa ja Siilinjärven osuus asukasta kohden on euroa. 12

13 2.1.1 Verotulot ja valtionosuudet / asukas Verotulot / asukas Valtionosuudet / asukas Verotulot ja valtion osuudet /asukas Siilinjärvi Maaninka Nilsiä Koko maa Pohjois- Savo (arvio) (arvio)) (arvio) Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenojen rahoitus % verotuloista ja valtionosuuksista Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset / asukas Siilinjärvi % Maaninka % Nilsiä % Koko maa % Pohjois- Savo , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 % Valtionosuuksien %-osuus sos.- ja terv. nettokustannuksista Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannuksien % - osuus verotulojen- ja valtionosuuksien summasta Siilinjärvi Maaninka Nilsiä Koko maa Pohjois- Savo ,1 63,5 62,0 40,1 52, ,1 70,6 64,5 41,2 54, ,7 70,4 65,7 42,1 55, ,8 76,3 69,7 65,1 68, ,3 70,0 68,9 65,1 66, ,6 71,8 70,6 66,8 69,3 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohti ovat selvästi pienimmät Siilinjärvellä. Maaningalla ja Nilsiässä ne ovat selvästi suuremmat kuin Pohjois-Savossa ja maassa keskimäärin, oleellinen tekijä on vanhusikäluokkien suuri osuus. Valtionosuudet ovat Maaningalla ja Nilsiässä melkein kaksi kertaa suuremmat kuin Siilinjärvellä. Ero johtuu ikärakenteeseen pohjautuvista eroista palvelukustannuksissa. Verotulojen ja valtionosuuksien summa on pienin Siilinjärvellä. Maaningalla luku on Pohjois-Savon keskiarvotasoa, ja Nilsiässä koko maan keskiarvoa suurempi. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannusten osuus verotulojen ja valtionosuuksien summasta on Siilin- 13

14 järvellä alle ja Maaningalla sekä Nilsiässä hieman yli Pohjois-Savon ja koko maan keskiarvon. 2.2 Rahoitustarve ja kuntien talousarvioraami 2012 Siilinjärvi Maaninka Nilsiä Yhteensä MB 2011 Tilaajaryhmä avustukset Siiliset ostopalvelut Erikoissairaanhoito TA 2012 Tilaajaryhmä avustukset Siiliset (ostopalvelut) Varhaiskasvatuspalvelut Perhe- ja aikuispalvelut Vanhuspalvelut Hoitopalvelut Erikoissairaanhoito

15 3 PALVELUTOIMINTA VUONNA Varhaiskasvatuspalvelut Palveluohjaus: Varhaiskasvatuspalveluissa toimivan palveluohjaajan tehtävänä on antaa vanhemmille tietoa kaikista Siiliset-yhteistoiminta-alueella järjestettävistä varhaiskasvatuspalveluista. Palveluohjaajan tavoittaa Siilinjärven kunnantalolta. Lisäksi varhaiskasvatuspalveluissa työskentelee 2 toimistosihteeriä Siilinjärven kunnantalolla. Perhepäivähoidon ohjaajat tavoittaa Siilinjärvellä kunnantalolta (Kasurilantie 1) ja Pikkusiilin päiväkodista (Jokiharjuntie 1, Vuorela) Maaningalla kunnantalolta (Maaningantie 32) ja Nilsiässä Sinisepon päiväkodista os. Syvärintie 45. Omassa kodissa työskentelevät perhepäivähoitajat siirtyivät työaikalain piiriin lukien. Perhepäivähoitajien viikkotyöaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa, aiemman 43,25 viikkotunnin sijaan. Muutos lisää varahoidon tarvetta hoitajien lisääntyvien vapaapäivien vuoksi. Tarve varahoidon lisääntyvään käyttöön saattaa vaikuttaa perhepäivähoidon suosiota alentavasti perheiden pohtiessa lapselleen sopivaa hoitomuotoa. Avoin päiväkoti Anselmi toimii Siilinjärvellä osoitteessa Kotipolku 7 tiistaisin ja torstaisin ja maanantaisin Vuorelan seurakuntakeskuksella. Avoimen päiväkodin palveluja voivat käyttää alle kouluikäisten lasten perheet sekä kunnalliset perhepäivähoitajat. Palvelut ovat perheille maksuttomia. Keskiviikkoisin ja perjantaisin Kotipolku 7 tiloissa järjestetään 2-5vuotiaille lapsille maksullista leikkitoimintaa klo Avoimen päiväkodin toimintaa ja leikkitoimintaa lisätään sopivien toimintatilojen löydyttyä. Järjestelyillä korvataan kokopäivähoitoa niiden perheiden kohdalla, joissa toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona. Erityispäivähoito järjestetään keskitetysti Siiliset-yhteistoiminta-alueella. Lasten yö- ilta ja viikonloppuhoito järjestetään päiväkoti Pikkusiilissä Vuorelassa sekä Sinisepon päiväkodissa Nilsiässä. Esiopetuksen aloitti syksyllä 2011 Siilinjärvellä 291, Nilsiässä 75 ja Maaningalla 37 lasta (elokuun 2011 tieto). Väestöennusteen mukaan vastaavat esikoululaisten määrät olivat Siilinjärvellä 279, Nilsiässä 66 ja Maaningalla 44 lasta. Maksuttoman esiopetuskuljetuksen kilometrimäärä yhdenmukaistetaan lain mukaiseksi 5 kilometriksi koko yhteistoimintaalueella. Lomakaudella ( ) vanhemmille tarjotaan maksuvapautusta, mikäli he järjestävät itse lapsensa hoidon yhtäjaksoisesti vähintään 42 kalenteripäivän ajan. Varhaiskasvatuspalveluja tarjotaan juhannuksesta heinäkuun loppuun keskitetysti ja pääsääntöisesti vain vanhempien työssäkäynnin perusteella. Näillä järjestelyillä pyritään turvamaan lapsille lomaa. Lapsiperheiden kuntalisää esitetään jatkuvaksi vuoden 2012 aikana Siilinjärven kunnan palveluna hallituksen päätöksen mukaisesti. 15

16 Varhaiskasvatuspalveluiden järjestämistarve Päivähoidossa (päiväkodit + perheph) olevien lasten määrä ( ) Perhepäivähoidossa olevien lasten määrä ( ) Siilinjärvi Maaninka Nilsiä Yhteensä v v v v v v v v Päivähoitosijoitukset ( ) Eläköityminen vuosille Varhaiskasvatuspalveluiden henkilöstöstä vuosina vanhuuseläkeiän saavuttaa 26 työntekijää. Heistä on 17 perhepäivähoitajaa, 5 lastenhoitajaa, 2 lastentarhanopettajaa sekä 2 päiväkodin johtajaa Varhaiskasvatuspalveluiden muutokset vuodelle 2012 Haaparinteen asuntoalueelle Etelä-Siilinjärvelle valmistuu uusi, 72 paikkainen, vuokratiloissa toimiva päiväkoti kesällä Päiväkoti toimii korvaavina tiloina kesällä 2011 käytöstä poistuneille Mukulakodin tiloille sekä väistötiloina kesällä 2012 käytöstä poistuville Kasurilan päiväkodin tiloille. Olemassa oleva henkilöstö ja kalusto sijoitetaan uuteen Haaparinteen päiväkotiin. Kasurilan päiväkodin ja alakoulun yhteinen hankesuunnitelma uusista tiloista on valmisteltu syksyllä Nilsiässä Sinisepon päiväkodin 1-5 vuotiaat lapset ovat muuttaneet uusiin vuokratiloihin osoitteeseen Syvärintie 45 lokakuussa 2011 ja esikoululaiset siirtyneet alakoulun tiloihin. Sinisepon päiväkoti on poistettu käytöstä sisäilma- ja rakenteellisten ongelmien vuoksi. Asiakasmäärien kasvun ja pidennetyn aukioloajan tarpeen lisääntymisen vuoksi henkilöstöä lisätään määräaikaisesti Pajulahden ja Sinisepon päiväkoteihin. Kokopäivähoidon tarpeen vähentämiseksi lisätään avoimia varhaiskasvatuspalveluja (avoin päiväkoti, leikkitoiminta) ja palvelujen monipuolistamiseksi lisätään palvelusetelin käyttöä Varhaiskasvatuksen ostopalvelut Siilinjärvi ostaa vuonna hoitopaikkaa Ryhmäperhepäivähoito Pikku-Pirpanat Oy:ltä Vuorelasta sekä kahdelle huostaan otetulla lapselle hoitopaikat Kuopiosta ja yhdelle huostaan otetulle lapselle hoitopaikan Keiteleeltä. Maaningan kunnan sivistystoimelta ostetaan esiopetuspalvelut Pulkonkosken ja Tuovilanlahden esiopetuslapsille. 16

17 Varhaiskasvatuspalvelut/ostopalvelut Paikkojen määrä TP 2010 MB 2011 TA 2012 v v v Siilinjärvi Maaninka Nilsiä Yhteensä Kotihoidontuen kuntalisä ja päivähoidon palveluseteli Lasten kotihoidon tuen kuntalisä oli kokeiluna käytössä Siilinjärvellä aj Kuntalisää sai yhteensä 270 perhettä, joissa hoidettiin 472 lasta. Kuntalisä vapautti 25 päivähoitopaikkaa (tiedot lokakuulta 2011). Palvelujen monipuolistamiseksi on otettu käyttöön myös päivähoidon palveluseteli ruuhkahuippujen tasaamiseen, jonka turvin perheet voivat hakeutua hoitoon mm Siilinjärvellä aloittaneeseen, yksityiseen 72 paikkaiseen päiväkoti Touhulaan. Palvelusetelituottajiksi on valittu myös Kuopion Saksalainen Päiväkoti Deutscher Kindergarter ja ABC-Kasvattajat Ky Keskeiset palvelujen tarjonta ja kehittämishaasteet Omassa kodissa työskentelevien perhepäivähoitajien pysyvyyttä edistetään mm. koulutusmahdollisuuksia lisäämällä. Perhepäivähoitoon kehitetään uusia toimintamalleja palvelun turvaamiseen ja laajentumiseen. Perhepäivähoitajien työaikalain alaisuuteen siirtyminen supistaa perheiden valinnanmahdollisuuksia ja lisää paineita päiväkotihoitoon sekä lisää varahoidon tarvetta. Siilinjärvelle on palkattu määräaikaisesti aj ,5 uutta varahoitajaa ja Maaningalle 1 varahoitaja avoinna olleisiin perhepäivähoitajien toimiin, joihin on ollut kokovuotinen palkkavaraus talousarviossa. Perhepäivähoitajien viikkotyöajan tasoitusjaksoksi on sovittu 6 kk toimikaudeksi Päivähoitoa tarjotaan keskitetysti juhannuksesta heinäkuun loppuun ensisijaisesti vain vanhempien työssäkäynnin perustella. Järjestelyllä pyritään turvamaan lapsille lomaa Päivitetään käytössä olevat yhteistyönmallit eri toimijoiden kanssa, jotta lapsiperheet saavat tarpeitansa vastaavat, ensisijaisesti ehkäisevät palvelut. Hyödynnetään aktiivisesti seudullisen yhteistyön eri muotoja Palveluiden riittävyys suhteessa etenkin Siilinjärvellä kasvavaan kysyntään varmistetaan Suunnitelma vuosille Päivähoitopalvelut toteutetaan lain mukaisesti lisäämällä avoimia varhaiskasvatuspalveluja. Keventämällä ja monipuolistamalla palvelurakennetta voidaan vaikuttaa tulevien vuosien investointitarpeisiin. Kiinteistö Oy Isoharjalta vapautuu Harjamäessä rakennuksesta S 2 huhtikuussa 2012 n. 850 m2 tilaa samoista kerroksista, missä nyt toimii päiväkoti Pilvilinna. Vapautuvien tilojen remontointi päivähoidon käyttöön on perusteltua, koska tiloihin voidaan siirtää nyt kolmessa eri vuokrakiinteistössä toimivat 3 lapsiryhmää. Väestöennusteen mukaan vuonna 2013 Siilinjärvellä on päivähoitoa käyttäviä lapsia 30 lasta enemmän kuin vuonna 2011 ja vuonna 2014 vastaava luku on 55 lasta enemmän. Maaningalla ja Nilsiässä vastaavat luvut ovat 3-5 lasta enemmän verrattuna vuoteen Päivähoidon käyttö arvioidaan siten, että 60 % 1-6 vuotiaista lapsista käyttää palveluja. 17

18 3.2 Perhe- ja aikuispalvelut Hyvinvointi- ja terveydenedistämispalvelut Yksikkö toimii aluemallin mukaan, jossa palvelut tarjotaan kolmella eri alueella lähipalveluperiaatteella (liite 3). Äitiysneuvolassa huolehditaan äidin, sikiön ja perheen hyvinvoinnista ja ollaan tukena vanhemmuuteen valmistautumisessa mm. seuraamalla raskauden etenemistä ja järjestämällä perhevalmennusryhmiä, joissa keskustellaan synnytyksestä, lapsivuodeajasta ja vauvan hoidosta. Perhesuunnittelulla pyritään siihen, että jokainen lapsi on toivottu ja syntyessään mahdollisimman terve. Perhesuunnitteluneuvolat antavat ohjausta ja neuvontaa perhesuunnittelussa ja raskauden ehkäisyssä. Lisäksi äitiysneuvolatyöhön kuuluu naisten joukkotarkastusten teko. Lastenneuvolassa seurataan lapsen kehitystä ja terveydentilaa vauvasta kouluikään tukien ja rohkaisten vanhempia, antaen tietoa ja ohjausta kaikista perheeseen liittyvistä asioista, opastaen kasvatusasioissa yksilöllisesti, perhetilanne huomioiden. Tarvittaessa lastenneuvolasta ohjataan myös tarkempiin tutkimuksiin esim. psykologin, puhe-, fysioterapeutin vastaanotolle. Kouluterveydenhuollon päämääränä on tukea ja edistää oppilaan tervettä kasvua ja kehitystä yhteistyössä kotien ja koulun henkilökunnan kanssa sekä toimia oppilashuollollisessa yhteistyössä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukemiseksi. Opiskeluterveydenhuollon päämääränä on tukea ja edistää oppilaan tervettä kasvua yhteistyössä oppilaitoksen henkilökunnan kanssa sekä toimia oppilashuollollisessa yhteistyössä erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukemiseksi. Opiskeluterveydenhuoltoa toteuttaa ensisijaisesti terveydenhoitaja. Lapsiperheiden kotipalvelu on vanhemmuuden ja arjessa selviytymisen tukemista, perheen omien voimavarojen vahvistamista sekä opastamista mm. lasten- ja kodinhoidossa. Lapsiperheiden kotipalvelua on mahdollista saada sekä säännöllisenä ja suunnitelmallisena palveluna että tilapäisenä palveluna. Perheiden avun tarvetta arvioidaan ennen työskentelyn aloittamista ja sen kuluessa. Erityispalvelut sisältävät hyvinvointineuvolan sosiaalityön palvelut, psykologipalvelut, lääkäripalvelut, puheterapiapalvelut ja lapsioikeudelliset palvelut. Lapsiperheiden sosiaalityön tavoitteena on tukea lasten ja nuorten hyvinvointia sekä vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Se sisältää mm. seuraavat lapsiperheille suunnatut sosiaalityön palvelut: perheneuvonta ja perheasiain sovittelu. Hyvinvointineuvolan psykologipalvelut antavat aluepsykologin sekä perheneuvonnan palveluita. Aluepsykologi arvioi kokonaisvaltaisesti neuvola- ja kouluikäisen (0-17 v.) lapsen kehitystä yhteistyössä vanhempien, päiväkotien ja koulujen kanssa. Psykologi antaa ohjausta, neuvontaa, lyhyitä tukijaksoja sekä suosittaa tarvittaessa tarkempia tutkimuksia ja tukitoimia. Perheneuvonta palvelee lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä sekä perhe-elämän ja parisuhteen vaikeuksissa. Hyvinvointineuvola antaa lastenpsykiatrin palveluita osana perheneuvontaa ja vastaa lääkärin johdolla lasten mielenterveyspalveluiden järjestämisestä. Palveluissa arvioidaan ja selvitetään erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palveluiden palveluketjun toiminta ja vastuut. 18

19 Puheterapia on lääkinnällistä ja terapeuttista kielen, puheen ja äänen häiriöiden tutkimista, hoitoa ja kuntoutusta. Puheterapeutin tehtäviin kuuluu myös kommunikaatiohäiriöiden ennaltaehkäisy tiedon jakamisen, ohjauksen ja kouluttamisen kautta. Lapsioikeudellisia palveluita ovat lapsen isyyden selvittäminen, lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamiseen liittyvät neuvottelut ja sopimusten vahvistaminen, lapsen elatussopimusneuvottelut ja sopimusten vahvistaminen, sekä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 16 :n mukaisten selvitysten tekeminen tuomioistuimille. Hyvinvointineuvolan palveluiden järjestämistarve Siilinjärvi Maaninka Nilsiä Yhteensä 2010 Tilanne Tilanne Tilanne Tilanne Asiakkaiden määrä Äitiysneuvola Perhesuunnittelu Lastenneuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhoito (lukio + ammatilliset koulut) *Lapsiperheiden kotipalvelu *Lapsiperheiden sosiaalityö *Psykologipalvelut *Lastenpsykiatrin palvelut *Puheterapia *Vain ilmoitetut asiakkaan, ei sisällä työskentelyssä mukana olleita perheenjäseniä Palveluiden/ tuotteen määrä Lapsioikeudelliset palvelut elatusavun vahvistaminen isyyden vahvistaminen huolto- ja tapaamisoikeuden vahvistaminen Äitiysneuvolan käynnit Perhesuunnittelu Lastenneuvolan käynnit Kouluterveydenhuollon käynnit Opiskelijaterveydenhuollon käynnit Lapsiperheiden kotipalvelun käynnit Lapsiperheiden sosiaalityön suoritteet Psykologipalvelun suoritteet Lastenpsykiatrin suoritteet Puheterapian suoritteet Eläköityminen vuosille Neuvolapalveluista eläköityy 4 henkilöä ja erityispalveluista 1 henkilö vuosina Muutokset vuodelle 2012 Hyvinvointineuvolan painopistealueina ovat vuonna 2012 vanhemmuuden tukeminen sekä nuorten mielenterveyspalveluiden hoitopolun kehittäminen.

20 Ostopalvelut Terveydenedistämisen ostopalvelut Muihin kuntiin sijoitettujen lasten sijoituskunnassa saamat terveydenhoitopalvelut (maksusitoumus). Mammografiat Suomen terveystalo Oy Koululaisten ensimmäisen silmälääkärikäynnin käyntimaksu Siilinjärvellä Lääkäripalvelu Rekonen (Siilinjärven Specsaversin tiloissa), Nilsiässä 10/2010 lähtien silmälääkärit Ilkka Tiittanen ja Matti Ylänne (Nilsiän Optiikka Leskisen tiloissa) Puheterapiapalveluiden ostot lääkinnällisen kuntoutuksen päätöksinä Lapsiperheiden kotipalvelun ostopalvelut Kotiin annettu lapsiperheiden kotipalvelua ostopalveluna, kun oma henkilökunta ei ole ollut käytettävissä. Palvelua ostettu Kotisairaanhoito- ja kotipalvelu Helmi Ky:ltä sekä Sairaanhoito- ja kotipalvelu OivaHoivalta. Asiakasperheiden määrä TP 2010 MB 2011 TA 2012 v v v Siilinjärvi Maaninka Nilsiä Yhteensä Puheterapia siirtyy hyvinvointineuvolan toimintojen alle. Puheterapeutti resurssin lisääntyminen niin, ettei ostopalveluita tarvitsisi ostaa. Puheterapiaan luodaan ja vahvistetaan kriteerit vuoden 2012 aikana Keskeiset palvelujen tarjonta ja kehittämishaasteet Kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia vahvistavia ja terveyttä edistäviä, eri hallintokuntien, viranhaltijoiden ja yhdistysten yhdessä toteuttamia palveluita osana Lähde hanketta. Laaditaan yhtenäinen asetuksen mukainen toimintaohje lasten ja koululaisten terveystarkastuksiin, laajojen terveystarkastusten toteuttaminen vaatii kahden terveydenhoitajan resurssin lisäystä hyvinvointineuvolaan Kehitetään arviointikäytäntöjä sekä prosessi- ja vaikuttavuusmittareita Suunnitelma vuosille Järjestöjen ja eri hallintokuntien sekä virkamiesten yhteistyötä vahvistetaan. Palveluketjun toimivuus kuvataan prosessikuvauksena ja laaditaan mittarit tavoitetasoineen. Lähde-hankkeen pilottiryhmään osallistuminen Lastensuojelupalvelut Lastensuojelun palveluja annetaan tarpeen mukaan koko Siiliset-alueella. Palvelupisteet ovat Siilinjärvellä (Innocum), Maaningalla (kunnantalo) ja Nilsiässä (terveyskeskus) arkipäivisin virka-aikaan. Palveluja annetaan virka-aikoina myös asiakkaiden koteihin. Vastaanotto- ja selvitystyö, kiireellinen lastensuojelu Puhelinpalvelun kautta lastensuojelun työntekijä on tavoitettavissa 8-15:30 välisenä aikana jatkuvasti. Asiakkaita tavataan ja palvellaan tarpeen mukaan Siilinjärven, Maaningan ja Nilsiän toimipisteissä tai asiakkaan toiveen mukaan asiakkaan kotona tai muussa yhdessä sovitussa paikassa, esimerkiksi koululla. Tämän osa-alueen kautta tapahtuu uusien asiakkaiden ohjaus ja neuvonta sekä tehdään arvio asiakkuuden tarpeesta ja vastataan kiireelliseen lastensuojelun tarpeeseen. Työntekijät hoitavat tällä osa-alueella kaikki Siiliset- 20