Siilinjärven kunta Siiliset-yhteistoiminta-alue. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Siilinjärven kunta Siiliset-yhteistoiminta-alue. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2012"

Transkriptio

1 Siilinjärven kunta Siiliset-yhteistoiminta-alue Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

2 Siilinjärven kunta Maaningan kunta Nilsiän kaupunki Perusturvalautakunta Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2012 Kansikuva: Valtatie 5 Päiväranta-Vuorela Vuorelan eritasoliittymän työmaa Liikennevirasto, Pohjois-Savon ELY-keskus Valokuva: Lentokuva Vallas Oy

3 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 3 JOHDANTO 5 1. JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN PERUSTELUT Väestö Tilastokeskuksen väestöennuste (muuttoliikevaihtoehto) Demografinen huoltosuhde (2010) ja koulutustasomittain (2009) Työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys (liite 1) Väestön hyvinvointi ja terveydentila Kansantauti-indeksi (liite 2) Terveydenhuollon, ml. vanhusten hoiva tarvekertoimet Talouden kestävyys (Siilinjärven kunnan oma selvitys) Väestön odotukset Strategia kysely Kouluterveyskysely Siiliset-kysely Palvelujen saatavuus Lakisääteinen sitovuus ja sen toteutuminen Johtopäätökset KUNTIEN RAHOITUSPOHJA Verotulot ja valtionosuudet euroa/asukas Verotulot ja valtionosuudet / asukas Rahoitustarve ja kuntien talousarvioraami PALVELUTOIMINTA VUONNA Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalveluiden muutokset vuodelle Varhaiskasvatuksen ostopalvelut Kotihoidontuen kuntalisä ja päivähoidon palveluseteli Suunnitelma vuosille Perhe- ja aikuispalvelut Hyvinvointi- ja terveydenedistämispalvelut Lastensuojelupalvelut Aikuissosiaalityön palvelut Mielenterveyspalvelut Kehitysvammapalvelut Vanhuspalvelut Muutokset vuodelle Asumispalveluiden ja kotihoidon ostopalvelut Keskeiset palvelujen tarjonta ja kehittämishaasteet Suunnitelma vuosille Hoitopalvelut Muutokset vuodelle Hoitopalveluiden ostopalvelut Suunnitelma vuosille (2015) Päivystys Terveydenhuollon päivystys Sosiaalipäivystys Erikoissairaanhoito Potilas- ja sosiaaliasiamies Johtopäätökset palvelutoiminnan järjestämiseen liittyen AVUSTUKSET VÄESTÖLLE TARJOTTAVIEN PALVELUJEN TAVOITETILA JA TOIMINTALINJAT SEN SAAVUTTAMISEKSI Yhteistyö eri organisaatioiden kanssa

4 5.2 Palveluiden yhdenmukaistaminen yhteistoiminta-alueella Lakimuutokset Kotikuntalaki Neuvola-asetus Uusi terveydenhuoltolaki JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN, TOTEUTTAMISVASTUUT JA SEURANTA Tavoitteet vuosille

5 JOHDANTO Tämä järjestämissuunnitelma koskee vuotta 2012 ja on kolmas ja samalla viimeinen tilaaja-tuottajamallin suunnitelma. Järjestämissuunnitelma laaditaan vuosittain ja siinä kuvataan väestön palvelutarvetta indikaattoreiden ja tilastotietojen avulla. Järjestämissuunnitelmassa esitetään palvelujen kokonaisuus, palvelut ja niiden järjestäminen alueellisesti. Hyvinvoinnin rakennetekijöitä kuvataan elinkeinoelämän ja väestön mukaisesti. Kuntatalous on valtiontalouden mukana tiukassa tilanteessa, jolloin palvelujen kysyntä lisääntyy ja vastaavasti tulotaso ei kasva samassa suhteessa. Kuntien valtionosuutta vähennetään hallitusohjelman mukaisesti peruspalvelujen leikkauksella, mikä toteutetaan kokonaisuudessaan vuonna Valtionosuutta vähennetään -631 milj. euroa (n /asukas). Siilinjärvi on asettanut vuoden 2012 talouden lähtökohdaksi vuoden 2011 muutostalousarvion tason (0 %), Maaninka tavoiteraamiksi tilaajan ja liikelaitoksen osalta 2,0 % ja erikoissairaanhoidolle 2,5 % ja Nilsiä 2 % tason. Varhaiskasvatuspalvelut ovat toimintavuoden aikana Liikelaitos Siilisetperuspalvelukeskuksen toimintakokonaisuudessa. Palvelutarpeessa on kasvua ja uusia tilaratkaisuja tehdään. Palveluissa on käyttöönotettu palveluseteli, jonka toimivuutta arvioidaan vuoden 2012 aikana. Lasten ja nuorten hyvinvointi on heikentynyt ja ongelmat kasaantuvat. Nuorten työttömyys on lisääntynyt. Tilanteen korjaamiseen tarvitaan yhteistyötä kuntien muiden hallintokuntien ja järjestöjen kanssa. Sosiaalisen syrjäytymisen riski on suuri. Lastensuojelusuunnitelma on hyväksytty vuoden 2011 lopussa. Kunnallisen lastensuojelun palvelutoiminnan käynnistymistä selvitetään. Poikkihallinnollisen Lähde-hankkeen tavoitteena on vähentämään nuorten syrjäytymistä aiheuttavia tekijöitä ja tukemaan nuorten pysymistä työmarkkinoilla sekä kehittämään syrjäytymistä ehkäiseviä palvelukokonaisuuksia ja toimintamalleja. Ikäjakauma on Nilsiässä ja Maaningalla ollut vanhusvoittoinen. Siilinjärvellä yli 75- vuotiaiden osuus väestössä kasvaa voimakkaasti 2020 luvun jälkeen. Ikääntynyt väestö tarvitsee enemmän palveluita. Laitosvoittoista palvelutoimintaa suunnataan kodinomaiseen asumiseen ja kuntouttavien palveluiden suuntaan. Palveluketjun sujuvuutta erikoissairaanhoidosta peruspalveluihin selvitetään ja selvityksen pohjalta kehitetään toimintavuoden aikana. Terveyspalvelujen tarve alueella on Siilinjärveä lukuun ottamatta suurempi kuin Suomessa keskimäärin. Iltapäivystyksen keskittyminen Siilinjärvelle toteutuu vuoden 2012 alusta. Palvelutarpeeseen vaikuttaa myös sairastavuus. Vastaanottojen uudelleen järjestelyjen selvitys laaditaan alkuvuoden aikana. Toimintamuutos on mahdollista käynnistyä vuoden 2013 alusta.. Siilinjärvellä Perusturvalautakunta 5

6 1. JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN PERUSTELUT 1.1 Väestö Tilastokeskuksen väestöennuste (muuttoliikevaihtoehto) 6 Muutos yht Maaninka henk. % (Tilastokeskuksen ennuste) , , , , , , , ,9 Yhteensä ,3 Muutos yht Nilsiä henk. % (Tilastokeskuksen ennuste) , , , , , , , ,4 Yhteensä ,3 Muutos yht Siilinjärvi henk. % (kunnan oma väestöennuste) , , , , , , ,1 Yhteensä ,4 Tilastokeskuksen (Tk) uusimman muuttoliikkeen huomioivan väestöennusteen mukaan asukasluku pienenisi vuoteen 2025 mennessä hieman Nilsiässä ja kasvaisi hieman Maaningalla ja tuntuvasti Siilinjärvellä. Ennuste on tehty viime vuosien keskiarvokehityksen perusteella, eikä se tee oikeutta Nilsiälle, joka on ennen kaikkea viime vuosien matkailun ja muunkin elinkeinoelämän kehittämisen ansiosta noussut muuttoliikkeessä voittoa saavaksi.

7 Päivähoitoikäisten määrä kasvaa tuntuvasti Siilinjärvellä. Maaningalla ja Nilsiässä muutokset ovat vähäiset. Työikäisen väestön määrä vähenee Maaningalla ja Siilinjärvellä hieman, Nilsiässä tuntuvasti. Suurten ikäluokkien ansiosta eläkeikäisen väestön määrä kasvaa todella huomattavasti. Kaiken kaikkiaan muuttovoiton saaminen lähivuosina tulee olemaan entistä vaikeampaa kasvun ja kehityksen keskittyessä entistä enemmän Etelä- Suomen suuriin kaupunkeihin, EU-maiden viedessä nuorta, koulutettua työvoimaa ja potentiaalistenkin muuttajien määrän vähentyessä koko Itä-Suomessa Demografinen huoltosuhde (2010) ja koulutustasomittain (2009) huol- Demografinen tosuhde (2010) Siilinjärvi Maaninka Nilsiä Koko maa Pohjois- Savo ,7 63,3 59,9 50,1 52, ,3 62,7 61,2 50,3 53, ,9 61,6 61,6 50,6 53, ,7 63,5 63,5 51,6 54,1 Koulutustasomittain (2009) Demografinen huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 64-vuotiasta on yhtä työikäistä (15 64-vuotias) kohti. Huoltosuhde on vaikein Maaningalla ja Nilsiässä, Siilinjärvellä se on alle Pohjois-Savon keskiarvon. Koulutustasomittain kuvaa väestön koulutustasoa keskimääräisen teoreettisen koulutusajan pituuden mukaan. Se kertoo perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisen pituuden henkeä kohti. Koulutustasomittain on Siilinjärvellä yli, mutta Nilsiässä ja Maaningalla alle koko maan ja Pohjois-Savon keskiarvon Työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys (liite 1) Työttömyysaste on Nilsiässä ja Siilinjärvellä pienempi kuin Pohjois-Savossa ja koko maassa keskimäärin, ja Maaningallakin Pohjois-Savon keskiarvoa pienempi. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on Maaningalla, Nilsiässä ja Siilinjärvellä pienempi kuin muualla Pohjois-Savossa ja koko maassa. Tämä johtuu paitsi työvoiman eläköitymisestä ja työssäkäyntiliikenteen kasvusta Kuopion seudulla, myös työttömien runsaasta muuttamisesta Etelä-Suomeen ja teollisten työpaikkojen vähenemisestä siellä. Nuorisotyöttömyys on Siilinjärvellä samalla tasolla kuin Pohjois-Savossa, mutta suurempaa kuin koko maassa keskimäärin. Maaningalla nuorisotyöttömiä on keskimäärin enemmän kuin Pohjois-Savossa ja koko maassa. Nilsiässä nuorisotyöttömyys on vähäisempää kuin koko maassa ja Pohjois-Savossa. Nuorille on vaikea kehittää työtä Pohjois-Savossa, mikä puolestaan ruokkii nuorten poismuuttoa Etelä-Suomeen. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten keskimääräinen osuus on Siilinjärvellä ja Maaningalla pienempi kuin Pohjois-Savossa ja koko maassa. Nilsiässä osuus on sen sijaan keskimääräistä suurempi. 7

8 1.2 Väestön hyvinvointi ja terveydentila Kansantauti-indeksi (liite 2) Kansantauti-indeksi kuvaa seitsemän suurimman erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavan sairauden (verenpainetauti, sepelvaltimotauti, astma, diabetes, nivelreuma, sydämen vajaatoiminta ja psykoosit) esiintyvyyttä. Sairastavuusindeksi, ikävakioitu Siilinjärvi 112,7 111,0 107,9 107,7 106,8 104,3 Maaninka 123,5 125,8 124,4 125,6 127,1 127,0 Nilsiä 134,8 134,3 130,1 125,2 126,3 125,6 Haukipudas 117,9 112,6 111,8 115,3 118,1 116,0 Heinola 102,8 103,2 103,3 103,4 101,5 103,6 Hollola 84,0 85,9 86,6 87,5 87,9 90,9 Kangasala 92,9 94,2 93,0 93,4 89,9 92,3 Laukaa 106,5 106,0 104,2 103,8 104,7 105,6 Mäntsälä 94,6 94,0 91,5 93,8 91,4 94,0 Koko maa 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja, % väestöstä (liite 2) Maaningan ja Nilsiän sairastavuusindeksit ovat koko maan keskiarvoja huomattavasti suuremmat. Siilinjärvellä tilanne ei ole aivan niin huono. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja on Maaningalla ja Nilsiässä huomattavasti enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Siilinjärvellä erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja on vähemmän kuin Pohjois- Savossa keskimäärin, mutta enemmän kuin koko maassa Terveydenhuollon, ml. vanhusten hoiva tarvekertoimet Tarkastelu tehdään Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL, aikaisemmin Stakes) tarvekertoimien perusteella. Tarvekertoimien arvioinnissa on käytetty mm. väestö- ja väestörakennetietoja, asukkaiden tulotasoa, asumisoloihin liittyviä tietoja, työkyvyttömyystietoja ja kuolleisuustietoja Siiliset-yhteistoiminta-alueella tarvekertoimilla määritelty hoidon tarve vaihtelee paljon kunnittain. Vuonna 2007 valmistuneessa Stakesin raportissa Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon alueellinen tarve ja menot on tuotu esille, että väestörakenteen muutos on vaikuttanut eri tavalla eri palveluihin. Ikä- ja sukupuolirakenteen muutos selittää vanhustenhuollon menojen kasvusta runsaat 60 prosenttia, perusterveydenhuollon menojen kasvusta noin 42 prosenttia, mutta vain 11 prosenttia sairausvakuutuksen korvaamien lääkkeiden ja 18 prosenttia erikoissairaanhoidon menojen kasvusta. Väestörakenteen muutos lisää tulevaisuudessa palvelujen tarvetta ja kuntien menoja erityisesti vanhustenhuollossa ja perusterveydenhuollossa. Terveydenhuollossa suurien kansantautien osalta kansantauti-indeksillä mitattuna palvelujen tarve on Siilinjärvellä pienempi kuin maassa keskimäärin. Stakesin tarvekertoimella mitaten terveyspalvelujen tarve on Siilinjärveä lukuun ottamatta suurempi kuin maassa keskimäärin. Erityisen suuri terveydenhuollon ja hoivan tarve on Nilsiässä. 8

9 Sosiaalisen syrjäytymisen riski on suuri. Huomiota tulee kiinnittää lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn sekä peruskoulun jälkeiseen koulutukseen. Nuorisotyöttömyyden ehkäisyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. Eri toimijoiden välisen yhteistyön lisääminen ja koordinointi on tärkeää Talouden kestävyys (Siilinjärven kunnan oma selvitys) Valtionvarainministeriö suunnittelee, että kunnat osallistuvat julkisen sektorin talousvajeongelman hoitamiseen huomattavalla osuudella. Kunnat ovat velkaantuneet, ja kuntien väestörakenteen muutokset ovat aiheuttamassa kasvavaa painetta kuntien menoihin, mikä vaikuttaa talouden tasapainoon. Talouden kestävyys laskennalla on tarkoitus selvittää, miten väestön kasvu ja määrälliset muutokset keskeisissä ikäryhmissä eli päivähoitoikäisissä, kouluikäisissä ja eläkeikäisissä, vaikuttavat kunnan menoihin ja tuloihin. Lisäksi talouden kestävyys laskennassa huomioidaan tarve henkilöstömenojen, kiinteistömenojen ym. kasvuun. Laskennan avulla kartoitetaan eri väestövaihtoehdoissa palvelujen lisäämisen ja investointien toteuttamisen tarpeet, minkä pohjalta lasketaan menojen ja tulojen muutokset. Verotulojen ennusteen perusteella voidaan todeta, että eri kasvuvaihtoehtojen väliset erot verotuloissa ovat melko pieniä. Eläkeikäisen väestön tuntuvan kasvun vuoksi valtionosuudet kasvavat, mutta samalla kasvavat myös kunnan nettomenot lähes kaikissa luokissa. Euromääräisesti kasvu on suurinta vanhuspalveluissa, erikoissairaanhoidossa ja lasten päivähoidossa. Työllisyyden osalta nettomenot pienenevät, koska työllisyystilanteen ennakoidaan paranevan. Nettomenojen lisäämisen tarve vuoteen 2025 mennessä on 25,8 milj. euroa. Henkilökunnan lisäämisen tarve on 260 henkilöä. Valtionosuuden ja verotulojen tuntuva kasvu kattaa juuri ja juuri nettomenojen kasvun. 1.3 Väestön odotukset Strategia kysely Siilinjärvellä tehtiin keväällä 2010 Strategia nettikysely, jossa kartoitettiin yksilöiden ja ryhmien mielipiteitä kuntastrategiasta. kunnan toiminnan tärkeimmiksi arvoiksi ehdotettiin avoimuutta, aktiivisuutta, asiakaslähtöisyyttä, luotettavuutta, kehityshakuisuutta, yhteistyökykyä sekä turvallisuutta kokonaan uusina muutoksina esille tuli pahoinvoinnin lisääntyminen, kuntapalvelujen laajeneminen verkossa tapahtuviksi, sekä henkilöstön riittävyys ja ammattitaito toimintaympäristön muutoksista tärkeimpinä esille nousivat aluerakenteen muuttuminen, elinkeino- ja yritysrakenteiden murros sekä ikääntyminen suurin osa vastaajista arvioi aktiivisen seutu- ja kuntayhteistyön, yritystoiminnan kehittämisen, palveluprosessien ja palveluiden uudistamisen sekä rohkean kasvupolitiikan toteutuneen melko hyvin Siilinjärvi on myös mukana Paras-hankkeen toteutumista seuraavassa Arttu seurantatutkimuksessa, jossa on myös terveys- ja sosiaalipalveluja mittaavia osioita Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteutti vuonna 2010 kyselyn Etelä-Suomen, Itä- Suomen ja Lapin oppilaitoksissa yläasteen luokan oppilaille sekä lukioiden ja am- 9

10 matillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Siiliset alueelta siihen osallistui Siilinjärven kunta ja Nilsiän kaupunki. Kyselyn avulla kerättiin tietoa kouluittain ja kunnittain oppilaiden elin- ja kouluoloista, koetusta terveydestä, terveystottumuksista, oppilas- ja opiskelijahuollosta, kiusaamisen muodoista, seksuaalisesta häirinnästä ja netin parissa vietetystä ajasta. Siilinjärvellä useat kouluoloihin liittyvät tekijät koettiin huonompina kuin Pohjois- Savossa ja koko aineistossa keskimäärin. Terveystottumukset ovat sen sijaan yleisesti ottaen muuta aineistoa ja Pohjois-Savoa parempia. Siilinjärvellä koulukuraattorin ja koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi verrattuna koko aineistoon. Nilsiässä kouluolot koetaan paremmiksi kuin Pohjois-Savossa ja koko aineistossa, mutta viikoittaisesta niska- ja hartiakivuista kärsitään enemmän. 8. ja 9.luokkalaisilla pojilla esiintyy huomattavasti enemmän ylipainoa verrattuna Pohjois-Savoon ja koko aineistoon, ja Nilsiässäkin koulukuraattorin vastaanotolle pääseminen koetaan vaikeaksi Siiliset-kysely Siiliset-yhteistoiminta-alueella tehtiin vuonna 2008 toiminnan käynnistämisvaiheessa tarvittavan alkutiedon saamiseksi kysely, jolla kartoitettiin kuntien väestön elintapoja ja terveyskäyttäytymistä, kuntalaisten koettua terveyttä sekä kunnallisten palveluiden käyttöä ja arvioita niistä. Kyselyssä tiedusteltiin myös kehittämisehdotuksia terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluihin. Kyselyn vastausprosentti oli hyvä, 44,1 %, ja kyselyllä saatiin varsin hyvin haetut tiedot. eniten käytettyjä palveluja pidettiin enimmäkseen myös parhaiten hoidettuina ja tärkeimpinä. Terveydenhuollon eri palvelut sekä koulu- ja vanhuspalvelut nousivat tärkeimpinä pidettyjen kunnallisten palvelujen kärkeen palvelujen saavutettavuus koettiin Maaningalla ja Nilsiässä hieman Siilinjärveä heikompana fyysinen ja henkinen terveys koettiin yleensä hieman heikompina kuin sosiaalinen hyvinvointi terveydenhuollossa kehitettäviksi asioiksi nousivat lääkärivastaanotto, lääkäripäivystys ja hammashoito. Eniten esityksistä tuli Nilsiästä sosiaalitoimessa eniten kehitettäviksi asioiksi esitettyjä asioita olivat vanhusten hoito yleensä sekä lasten päivähoito. Eniten esityksistä tuli Siilinjärveltä 1.4 Palvelujen saatavuus Tilaaja-tuottaja mallin mukainen toiminta alkoi Palvelujen tuottajana toimii Liikelaitos Siiliset peruspalvelukeskus ja palvelutoiminnan arviointia tehdään vuosikolmannesten arvioinnin yhteydessä Lakisääteinen sitovuus ja sen toteutuminen Päivähoitoon pääsee lain mukaisesti, suunnitellusti ja mahdollisimman nopeasti. Päivähoidon maksuperusteet ohjaavat päivähoitotarpeen määrän ja lapsen päivähoidossa oloajan lyhentämiseen. Tavoitteena on, että myös lapsella on kalenterivuoden aikana mahdollisuus olla lomalla päivähoidosta. Osa-aikaista päivähoitoa pyritään kehittämään perheitä tukevaksi. Avointa päiväkotitoimintaa järjestetään Siilinjärvellä. Vuorohoitoa järjestetään Nilsiässä ja Siilinjärvellä. Päivähoidon palveluseteli on otettu käyttöön syksyn 2011 aikana. 10

11 Neuvola-asetus tuli voimaan siten, että määräaikaisia terveystarkastuksia koskevat säännökset tulivat voimaan Asetuksella säännellään erityisesti terveystarkastusten ja terveysneuvonnan sisältöä ja määrää. Neuvola-asetuksen mukaisiin tarkastuksiin päästään vain henkilöstöresurssien suhteuttamalla palvelutarpeeseen. Lastensuojelulain edellyttämä lastensuojelusuunnitelma valmistuu syksyn 2011 aikana. Lastensuojelutarpeen selvityksen tekemisestä on lain mukaan tehtävä ratkaisu seitsemän vuorokauden kuluessa ja lastensuojeluselvitys on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta. Siiliset -yhteistoiminta-alueella lastensuojelutarpeen ratkaisu tehdään alle seitsemän päivän aikana, mutta lastensuojeluselvityksen laatimisessa tavoiteaikaa ei vielä täysin saavuteta. Toimeentulotuen lakisääteinen käsittelyaika on 7 pv. Lakisääteiseen käsittelyaikaan päästiin keskimäärin vuoden 2011 aikana, välillä alittui ja välillä ylittyi. Tavoitteena on vuoden 2012 aikana päästä alle 7 päivän käsittelyaikaan. Lakisääteinen hoitotakuu kohdentuu terveydenhuollon ja hammashuollon palveluihin. Kuntalaisen on saatava yhteys terveyskeskukseen arkipäivisin virka-aikana välittömästi, sekä päästävä kiireettömän hoidon tarpeen arviointiin kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta. Lisäksi kuntalaisen on päästävä perusterveydenhuollossa tarpeelliseksi arvioituun hoitoon kolmen kuukauden kuluessa. Hammashuollossa kuntalainen saa tarpeen mukaisen ajan, mikäli päivystyskäynti vaatii jatkoa. Uusi potilas saa ajan hammaslääkärin tutkimukseen ja hoitoon alle 6 kuukaudessa. Hoitotakuu terveydenhuollon ja hammashuollon palveluihin toteutuu. Erikoissairaanhoidon tasoiseen terveyskeskus- ja erikoissairaanhoitoon on päästävä viimeistään kuudessa kuukaudessa. Erikoissairaanhoitoon pääsy on toteutunut hoitotakuun puitteissa. Ongelmana on erikoissairaanhoidon palveluista siirtyminen avoterveydenhuoltoon, mikä kuitenkin on vuoden 2011 aikana nopeutunut huomattavasti. Erikoissairaanhoidon tarpeeton käyttö (jatkohoitopaikkaa odottavat ja päivystyksestä paikkapulan vuoksi KYS:iin lähteneet) ollut 243 päivää (vuonna 2010 yhteensä 1001 päivää). Siirtoviivepäivien vähentämiseksi ja palveluketjun sujuvoittamiseksi vuoden 2012 aikana selvitetään arviointi- ja kuntoutusyksikön perustamista Siiliset yhteistoiminta-alueelle. Sakkopäiviä ei ole syntynyt mennessä yhteensä 5 päivää (Siilinjärvi 2, Maaninka 1, Nilsiä 2). Palveluketjun toimivuutta edistetään edelleen vuoden 2012 aikana. Toukokuussa 2011 voimaan tullut Terveydenhuoltolaki (HE 90/2010) on tuonut täsmennyksiä hoitotakuuseen. Sen mukaan erikoissairaanhoidossa tarvittavat lisätutkimukset ja poliklinikkakäynnit on toteutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut. Lisäksi lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten tulisi päästä hoitoon mielenterveyspalveluissa kolmessa kuukaudessa. Lakiesityksen mukaan kuntien on myös seurattava asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin tilaa sekä laadittava tietojen perusteella kerran valtuustokaudessa laaja hyvinvointikertomus. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen kuntaliitto ovat antaneet vuonna 2008 ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen, joka sisältää strategisia linjauksia laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi kolmella osa-alueella: (1) hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja palvelurakenteen kehittäminen, (2) henkilöstön määrä, osaaminen ja johtaminen, (3) asumis- ja hoitoympäristöt. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus painottaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, ehkäisevän toiminnan ja kotona asumisen tukemisen ensisijaisuutta sekä kattavaa yksilökohtaista palvelutarpeen arviointia. Kotikuntalakia ja siihen liittyvää sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä on muutettu vuoden 2011 alusta siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä tai vastaavissa olosuhteissa hoidossa olevalla henkilöllä on mahdollista valita kotikuntansa. Tämä 11

12 koskee muun muassa laitoksissa asuvia vanhuksia ja kehitysvammaisia, jotka haluaisivat muuttaa esimerkiksi lähelle sukulaisiaan. Lain vaikutus palveluiden kysyntään on ollut vähäistä. Nuorisolakiin (72/2006) tuli muutoksia ja lisäyksiä koskien nuorisotyön ja - politiikan kehittämistä ja toteuttamista monialaisena yhteistyönä. Lain mukaan kunnassa on oltava opetus-, sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon ja muiden viranomaisten muodostama ohjaus- ja palveluverkosto, joka toimii vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa edistäen nuorille suunnattujen palvelujen keskinäistä toimivuutta ja vaikuttavuutta. Lisäksi lakiin tuli muutoksia koskien etsivää nuorisotyötä Johtopäätökset Vuoden 2012 aikana arvioidaan arviointi- ja kuntoutusyksikön toiminnan käynnistymistä. Toiminnalla vaikutetaan palveluketjun sujuvuuden edistymiseen. Erikoissairaanhoidon hoitopäivien epätarkoituksenmukainen käyttö vähenee ja avohoidon tukitoimin mm. kotihoidon vahvistamisella suositusten mukaiseksi turvataan palveluketjun toimiminen. Toimintavuoden aikana riskinä on, että hoitotakuun ja sosiaalihuollon lakisääteisten käsittelyaikojen toteutuminen vaikeutuu, jos palvelutarve lisääntyy voimakkaasti ja toimitaan henkilökunnan nykyresurssilla eivätkä toimintatavat muutu. Palveluiden lakisääteistä toteutumista arvioidaan vuoden 2012 aikana seuraavasti: Hoitotakuun toteutumista perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien käyttöä Toimeentulotuen käsittelyaikoja Lastensuojeluilmoitusten ja selvitysten käsittelyaikoja 2. KUNTIEN RAHOITUSPOHJA 2.1 Verotulot ja valtionosuudet euroa/asukas Vuoden 2012 talousarviossa sosiaali- ja terveydenhuollon menoille on varattu Maaningalla 15 miljoonaa euroa, Nilsiässä 24,5 miljoonaa euroa ja Siilinjärvellä 65,3 miljoonaa euroa, yhteensä 104,5 miljoonaa euroa. Valtionapuina sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin kunnat saavat suhteutettuna palvelutarpeeseen ja laskennallisesti noin puolet sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Maaningan osuus asukasta kohden on euroa, Nilsiän osuus asukasta kohden on euroa ja Siilinjärven osuus asukasta kohden on euroa. 12

13 2.1.1 Verotulot ja valtionosuudet / asukas Verotulot / asukas Valtionosuudet / asukas Verotulot ja valtion osuudet /asukas Siilinjärvi Maaninka Nilsiä Koko maa Pohjois- Savo (arvio) (arvio)) (arvio) Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenojen rahoitus % verotuloista ja valtionosuuksista Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset / asukas Siilinjärvi % Maaninka % Nilsiä % Koko maa % Pohjois- Savo , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 % Valtionosuuksien %-osuus sos.- ja terv. nettokustannuksista Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannuksien % - osuus verotulojen- ja valtionosuuksien summasta Siilinjärvi Maaninka Nilsiä Koko maa Pohjois- Savo ,1 63,5 62,0 40,1 52, ,1 70,6 64,5 41,2 54, ,7 70,4 65,7 42,1 55, ,8 76,3 69,7 65,1 68, ,3 70,0 68,9 65,1 66, ,6 71,8 70,6 66,8 69,3 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohti ovat selvästi pienimmät Siilinjärvellä. Maaningalla ja Nilsiässä ne ovat selvästi suuremmat kuin Pohjois-Savossa ja maassa keskimäärin, oleellinen tekijä on vanhusikäluokkien suuri osuus. Valtionosuudet ovat Maaningalla ja Nilsiässä melkein kaksi kertaa suuremmat kuin Siilinjärvellä. Ero johtuu ikärakenteeseen pohjautuvista eroista palvelukustannuksissa. Verotulojen ja valtionosuuksien summa on pienin Siilinjärvellä. Maaningalla luku on Pohjois-Savon keskiarvotasoa, ja Nilsiässä koko maan keskiarvoa suurempi. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannusten osuus verotulojen ja valtionosuuksien summasta on Siilin- 13

14 järvellä alle ja Maaningalla sekä Nilsiässä hieman yli Pohjois-Savon ja koko maan keskiarvon. 2.2 Rahoitustarve ja kuntien talousarvioraami 2012 Siilinjärvi Maaninka Nilsiä Yhteensä MB 2011 Tilaajaryhmä avustukset Siiliset ostopalvelut Erikoissairaanhoito TA 2012 Tilaajaryhmä avustukset Siiliset (ostopalvelut) Varhaiskasvatuspalvelut Perhe- ja aikuispalvelut Vanhuspalvelut Hoitopalvelut Erikoissairaanhoito

15 3 PALVELUTOIMINTA VUONNA Varhaiskasvatuspalvelut Palveluohjaus: Varhaiskasvatuspalveluissa toimivan palveluohjaajan tehtävänä on antaa vanhemmille tietoa kaikista Siiliset-yhteistoiminta-alueella järjestettävistä varhaiskasvatuspalveluista. Palveluohjaajan tavoittaa Siilinjärven kunnantalolta. Lisäksi varhaiskasvatuspalveluissa työskentelee 2 toimistosihteeriä Siilinjärven kunnantalolla. Perhepäivähoidon ohjaajat tavoittaa Siilinjärvellä kunnantalolta (Kasurilantie 1) ja Pikkusiilin päiväkodista (Jokiharjuntie 1, Vuorela) Maaningalla kunnantalolta (Maaningantie 32) ja Nilsiässä Sinisepon päiväkodista os. Syvärintie 45. Omassa kodissa työskentelevät perhepäivähoitajat siirtyivät työaikalain piiriin lukien. Perhepäivähoitajien viikkotyöaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa, aiemman 43,25 viikkotunnin sijaan. Muutos lisää varahoidon tarvetta hoitajien lisääntyvien vapaapäivien vuoksi. Tarve varahoidon lisääntyvään käyttöön saattaa vaikuttaa perhepäivähoidon suosiota alentavasti perheiden pohtiessa lapselleen sopivaa hoitomuotoa. Avoin päiväkoti Anselmi toimii Siilinjärvellä osoitteessa Kotipolku 7 tiistaisin ja torstaisin ja maanantaisin Vuorelan seurakuntakeskuksella. Avoimen päiväkodin palveluja voivat käyttää alle kouluikäisten lasten perheet sekä kunnalliset perhepäivähoitajat. Palvelut ovat perheille maksuttomia. Keskiviikkoisin ja perjantaisin Kotipolku 7 tiloissa järjestetään 2-5vuotiaille lapsille maksullista leikkitoimintaa klo Avoimen päiväkodin toimintaa ja leikkitoimintaa lisätään sopivien toimintatilojen löydyttyä. Järjestelyillä korvataan kokopäivähoitoa niiden perheiden kohdalla, joissa toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona. Erityispäivähoito järjestetään keskitetysti Siiliset-yhteistoiminta-alueella. Lasten yö- ilta ja viikonloppuhoito järjestetään päiväkoti Pikkusiilissä Vuorelassa sekä Sinisepon päiväkodissa Nilsiässä. Esiopetuksen aloitti syksyllä 2011 Siilinjärvellä 291, Nilsiässä 75 ja Maaningalla 37 lasta (elokuun 2011 tieto). Väestöennusteen mukaan vastaavat esikoululaisten määrät olivat Siilinjärvellä 279, Nilsiässä 66 ja Maaningalla 44 lasta. Maksuttoman esiopetuskuljetuksen kilometrimäärä yhdenmukaistetaan lain mukaiseksi 5 kilometriksi koko yhteistoimintaalueella. Lomakaudella ( ) vanhemmille tarjotaan maksuvapautusta, mikäli he järjestävät itse lapsensa hoidon yhtäjaksoisesti vähintään 42 kalenteripäivän ajan. Varhaiskasvatuspalveluja tarjotaan juhannuksesta heinäkuun loppuun keskitetysti ja pääsääntöisesti vain vanhempien työssäkäynnin perusteella. Näillä järjestelyillä pyritään turvamaan lapsille lomaa. Lapsiperheiden kuntalisää esitetään jatkuvaksi vuoden 2012 aikana Siilinjärven kunnan palveluna hallituksen päätöksen mukaisesti. 15

16 Varhaiskasvatuspalveluiden järjestämistarve Päivähoidossa (päiväkodit + perheph) olevien lasten määrä ( ) Perhepäivähoidossa olevien lasten määrä ( ) Siilinjärvi Maaninka Nilsiä Yhteensä v v v v v v v v Päivähoitosijoitukset ( ) Eläköityminen vuosille Varhaiskasvatuspalveluiden henkilöstöstä vuosina vanhuuseläkeiän saavuttaa 26 työntekijää. Heistä on 17 perhepäivähoitajaa, 5 lastenhoitajaa, 2 lastentarhanopettajaa sekä 2 päiväkodin johtajaa Varhaiskasvatuspalveluiden muutokset vuodelle 2012 Haaparinteen asuntoalueelle Etelä-Siilinjärvelle valmistuu uusi, 72 paikkainen, vuokratiloissa toimiva päiväkoti kesällä Päiväkoti toimii korvaavina tiloina kesällä 2011 käytöstä poistuneille Mukulakodin tiloille sekä väistötiloina kesällä 2012 käytöstä poistuville Kasurilan päiväkodin tiloille. Olemassa oleva henkilöstö ja kalusto sijoitetaan uuteen Haaparinteen päiväkotiin. Kasurilan päiväkodin ja alakoulun yhteinen hankesuunnitelma uusista tiloista on valmisteltu syksyllä Nilsiässä Sinisepon päiväkodin 1-5 vuotiaat lapset ovat muuttaneet uusiin vuokratiloihin osoitteeseen Syvärintie 45 lokakuussa 2011 ja esikoululaiset siirtyneet alakoulun tiloihin. Sinisepon päiväkoti on poistettu käytöstä sisäilma- ja rakenteellisten ongelmien vuoksi. Asiakasmäärien kasvun ja pidennetyn aukioloajan tarpeen lisääntymisen vuoksi henkilöstöä lisätään määräaikaisesti Pajulahden ja Sinisepon päiväkoteihin. Kokopäivähoidon tarpeen vähentämiseksi lisätään avoimia varhaiskasvatuspalveluja (avoin päiväkoti, leikkitoiminta) ja palvelujen monipuolistamiseksi lisätään palvelusetelin käyttöä Varhaiskasvatuksen ostopalvelut Siilinjärvi ostaa vuonna hoitopaikkaa Ryhmäperhepäivähoito Pikku-Pirpanat Oy:ltä Vuorelasta sekä kahdelle huostaan otetulla lapselle hoitopaikat Kuopiosta ja yhdelle huostaan otetulle lapselle hoitopaikan Keiteleeltä. Maaningan kunnan sivistystoimelta ostetaan esiopetuspalvelut Pulkonkosken ja Tuovilanlahden esiopetuslapsille. 16

17 Varhaiskasvatuspalvelut/ostopalvelut Paikkojen määrä TP 2010 MB 2011 TA 2012 v v v Siilinjärvi Maaninka Nilsiä Yhteensä Kotihoidontuen kuntalisä ja päivähoidon palveluseteli Lasten kotihoidon tuen kuntalisä oli kokeiluna käytössä Siilinjärvellä aj Kuntalisää sai yhteensä 270 perhettä, joissa hoidettiin 472 lasta. Kuntalisä vapautti 25 päivähoitopaikkaa (tiedot lokakuulta 2011). Palvelujen monipuolistamiseksi on otettu käyttöön myös päivähoidon palveluseteli ruuhkahuippujen tasaamiseen, jonka turvin perheet voivat hakeutua hoitoon mm Siilinjärvellä aloittaneeseen, yksityiseen 72 paikkaiseen päiväkoti Touhulaan. Palvelusetelituottajiksi on valittu myös Kuopion Saksalainen Päiväkoti Deutscher Kindergarter ja ABC-Kasvattajat Ky Keskeiset palvelujen tarjonta ja kehittämishaasteet Omassa kodissa työskentelevien perhepäivähoitajien pysyvyyttä edistetään mm. koulutusmahdollisuuksia lisäämällä. Perhepäivähoitoon kehitetään uusia toimintamalleja palvelun turvaamiseen ja laajentumiseen. Perhepäivähoitajien työaikalain alaisuuteen siirtyminen supistaa perheiden valinnanmahdollisuuksia ja lisää paineita päiväkotihoitoon sekä lisää varahoidon tarvetta. Siilinjärvelle on palkattu määräaikaisesti aj ,5 uutta varahoitajaa ja Maaningalle 1 varahoitaja avoinna olleisiin perhepäivähoitajien toimiin, joihin on ollut kokovuotinen palkkavaraus talousarviossa. Perhepäivähoitajien viikkotyöajan tasoitusjaksoksi on sovittu 6 kk toimikaudeksi Päivähoitoa tarjotaan keskitetysti juhannuksesta heinäkuun loppuun ensisijaisesti vain vanhempien työssäkäynnin perustella. Järjestelyllä pyritään turvamaan lapsille lomaa Päivitetään käytössä olevat yhteistyönmallit eri toimijoiden kanssa, jotta lapsiperheet saavat tarpeitansa vastaavat, ensisijaisesti ehkäisevät palvelut. Hyödynnetään aktiivisesti seudullisen yhteistyön eri muotoja Palveluiden riittävyys suhteessa etenkin Siilinjärvellä kasvavaan kysyntään varmistetaan Suunnitelma vuosille Päivähoitopalvelut toteutetaan lain mukaisesti lisäämällä avoimia varhaiskasvatuspalveluja. Keventämällä ja monipuolistamalla palvelurakennetta voidaan vaikuttaa tulevien vuosien investointitarpeisiin. Kiinteistö Oy Isoharjalta vapautuu Harjamäessä rakennuksesta S 2 huhtikuussa 2012 n. 850 m2 tilaa samoista kerroksista, missä nyt toimii päiväkoti Pilvilinna. Vapautuvien tilojen remontointi päivähoidon käyttöön on perusteltua, koska tiloihin voidaan siirtää nyt kolmessa eri vuokrakiinteistössä toimivat 3 lapsiryhmää. Väestöennusteen mukaan vuonna 2013 Siilinjärvellä on päivähoitoa käyttäviä lapsia 30 lasta enemmän kuin vuonna 2011 ja vuonna 2014 vastaava luku on 55 lasta enemmän. Maaningalla ja Nilsiässä vastaavat luvut ovat 3-5 lasta enemmän verrattuna vuoteen Päivähoidon käyttö arvioidaan siten, että 60 % 1-6 vuotiaista lapsista käyttää palveluja. 17

18 3.2 Perhe- ja aikuispalvelut Hyvinvointi- ja terveydenedistämispalvelut Yksikkö toimii aluemallin mukaan, jossa palvelut tarjotaan kolmella eri alueella lähipalveluperiaatteella (liite 3). Äitiysneuvolassa huolehditaan äidin, sikiön ja perheen hyvinvoinnista ja ollaan tukena vanhemmuuteen valmistautumisessa mm. seuraamalla raskauden etenemistä ja järjestämällä perhevalmennusryhmiä, joissa keskustellaan synnytyksestä, lapsivuodeajasta ja vauvan hoidosta. Perhesuunnittelulla pyritään siihen, että jokainen lapsi on toivottu ja syntyessään mahdollisimman terve. Perhesuunnitteluneuvolat antavat ohjausta ja neuvontaa perhesuunnittelussa ja raskauden ehkäisyssä. Lisäksi äitiysneuvolatyöhön kuuluu naisten joukkotarkastusten teko. Lastenneuvolassa seurataan lapsen kehitystä ja terveydentilaa vauvasta kouluikään tukien ja rohkaisten vanhempia, antaen tietoa ja ohjausta kaikista perheeseen liittyvistä asioista, opastaen kasvatusasioissa yksilöllisesti, perhetilanne huomioiden. Tarvittaessa lastenneuvolasta ohjataan myös tarkempiin tutkimuksiin esim. psykologin, puhe-, fysioterapeutin vastaanotolle. Kouluterveydenhuollon päämääränä on tukea ja edistää oppilaan tervettä kasvua ja kehitystä yhteistyössä kotien ja koulun henkilökunnan kanssa sekä toimia oppilashuollollisessa yhteistyössä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukemiseksi. Opiskeluterveydenhuollon päämääränä on tukea ja edistää oppilaan tervettä kasvua yhteistyössä oppilaitoksen henkilökunnan kanssa sekä toimia oppilashuollollisessa yhteistyössä erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukemiseksi. Opiskeluterveydenhuoltoa toteuttaa ensisijaisesti terveydenhoitaja. Lapsiperheiden kotipalvelu on vanhemmuuden ja arjessa selviytymisen tukemista, perheen omien voimavarojen vahvistamista sekä opastamista mm. lasten- ja kodinhoidossa. Lapsiperheiden kotipalvelua on mahdollista saada sekä säännöllisenä ja suunnitelmallisena palveluna että tilapäisenä palveluna. Perheiden avun tarvetta arvioidaan ennen työskentelyn aloittamista ja sen kuluessa. Erityispalvelut sisältävät hyvinvointineuvolan sosiaalityön palvelut, psykologipalvelut, lääkäripalvelut, puheterapiapalvelut ja lapsioikeudelliset palvelut. Lapsiperheiden sosiaalityön tavoitteena on tukea lasten ja nuorten hyvinvointia sekä vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Se sisältää mm. seuraavat lapsiperheille suunnatut sosiaalityön palvelut: perheneuvonta ja perheasiain sovittelu. Hyvinvointineuvolan psykologipalvelut antavat aluepsykologin sekä perheneuvonnan palveluita. Aluepsykologi arvioi kokonaisvaltaisesti neuvola- ja kouluikäisen (0-17 v.) lapsen kehitystä yhteistyössä vanhempien, päiväkotien ja koulujen kanssa. Psykologi antaa ohjausta, neuvontaa, lyhyitä tukijaksoja sekä suosittaa tarvittaessa tarkempia tutkimuksia ja tukitoimia. Perheneuvonta palvelee lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä sekä perhe-elämän ja parisuhteen vaikeuksissa. Hyvinvointineuvola antaa lastenpsykiatrin palveluita osana perheneuvontaa ja vastaa lääkärin johdolla lasten mielenterveyspalveluiden järjestämisestä. Palveluissa arvioidaan ja selvitetään erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palveluiden palveluketjun toiminta ja vastuut. 18

19 Puheterapia on lääkinnällistä ja terapeuttista kielen, puheen ja äänen häiriöiden tutkimista, hoitoa ja kuntoutusta. Puheterapeutin tehtäviin kuuluu myös kommunikaatiohäiriöiden ennaltaehkäisy tiedon jakamisen, ohjauksen ja kouluttamisen kautta. Lapsioikeudellisia palveluita ovat lapsen isyyden selvittäminen, lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamiseen liittyvät neuvottelut ja sopimusten vahvistaminen, lapsen elatussopimusneuvottelut ja sopimusten vahvistaminen, sekä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 16 :n mukaisten selvitysten tekeminen tuomioistuimille. Hyvinvointineuvolan palveluiden järjestämistarve Siilinjärvi Maaninka Nilsiä Yhteensä 2010 Tilanne Tilanne Tilanne Tilanne Asiakkaiden määrä Äitiysneuvola Perhesuunnittelu Lastenneuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhoito (lukio + ammatilliset koulut) *Lapsiperheiden kotipalvelu *Lapsiperheiden sosiaalityö *Psykologipalvelut *Lastenpsykiatrin palvelut *Puheterapia *Vain ilmoitetut asiakkaan, ei sisällä työskentelyssä mukana olleita perheenjäseniä Palveluiden/ tuotteen määrä Lapsioikeudelliset palvelut elatusavun vahvistaminen isyyden vahvistaminen huolto- ja tapaamisoikeuden vahvistaminen Äitiysneuvolan käynnit Perhesuunnittelu Lastenneuvolan käynnit Kouluterveydenhuollon käynnit Opiskelijaterveydenhuollon käynnit Lapsiperheiden kotipalvelun käynnit Lapsiperheiden sosiaalityön suoritteet Psykologipalvelun suoritteet Lastenpsykiatrin suoritteet Puheterapian suoritteet Eläköityminen vuosille Neuvolapalveluista eläköityy 4 henkilöä ja erityispalveluista 1 henkilö vuosina Muutokset vuodelle 2012 Hyvinvointineuvolan painopistealueina ovat vuonna 2012 vanhemmuuden tukeminen sekä nuorten mielenterveyspalveluiden hoitopolun kehittäminen.

20 Ostopalvelut Terveydenedistämisen ostopalvelut Muihin kuntiin sijoitettujen lasten sijoituskunnassa saamat terveydenhoitopalvelut (maksusitoumus). Mammografiat Suomen terveystalo Oy Koululaisten ensimmäisen silmälääkärikäynnin käyntimaksu Siilinjärvellä Lääkäripalvelu Rekonen (Siilinjärven Specsaversin tiloissa), Nilsiässä 10/2010 lähtien silmälääkärit Ilkka Tiittanen ja Matti Ylänne (Nilsiän Optiikka Leskisen tiloissa) Puheterapiapalveluiden ostot lääkinnällisen kuntoutuksen päätöksinä Lapsiperheiden kotipalvelun ostopalvelut Kotiin annettu lapsiperheiden kotipalvelua ostopalveluna, kun oma henkilökunta ei ole ollut käytettävissä. Palvelua ostettu Kotisairaanhoito- ja kotipalvelu Helmi Ky:ltä sekä Sairaanhoito- ja kotipalvelu OivaHoivalta. Asiakasperheiden määrä TP 2010 MB 2011 TA 2012 v v v Siilinjärvi Maaninka Nilsiä Yhteensä Puheterapia siirtyy hyvinvointineuvolan toimintojen alle. Puheterapeutti resurssin lisääntyminen niin, ettei ostopalveluita tarvitsisi ostaa. Puheterapiaan luodaan ja vahvistetaan kriteerit vuoden 2012 aikana Keskeiset palvelujen tarjonta ja kehittämishaasteet Kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia vahvistavia ja terveyttä edistäviä, eri hallintokuntien, viranhaltijoiden ja yhdistysten yhdessä toteuttamia palveluita osana Lähde hanketta. Laaditaan yhtenäinen asetuksen mukainen toimintaohje lasten ja koululaisten terveystarkastuksiin, laajojen terveystarkastusten toteuttaminen vaatii kahden terveydenhoitajan resurssin lisäystä hyvinvointineuvolaan Kehitetään arviointikäytäntöjä sekä prosessi- ja vaikuttavuusmittareita Suunnitelma vuosille Järjestöjen ja eri hallintokuntien sekä virkamiesten yhteistyötä vahvistetaan. Palveluketjun toimivuus kuvataan prosessikuvauksena ja laaditaan mittarit tavoitetasoineen. Lähde-hankkeen pilottiryhmään osallistuminen Lastensuojelupalvelut Lastensuojelun palveluja annetaan tarpeen mukaan koko Siiliset-alueella. Palvelupisteet ovat Siilinjärvellä (Innocum), Maaningalla (kunnantalo) ja Nilsiässä (terveyskeskus) arkipäivisin virka-aikaan. Palveluja annetaan virka-aikoina myös asiakkaiden koteihin. Vastaanotto- ja selvitystyö, kiireellinen lastensuojelu Puhelinpalvelun kautta lastensuojelun työntekijä on tavoitettavissa 8-15:30 välisenä aikana jatkuvasti. Asiakkaita tavataan ja palvellaan tarpeen mukaan Siilinjärven, Maaningan ja Nilsiän toimipisteissä tai asiakkaan toiveen mukaan asiakkaan kotona tai muussa yhdessä sovitussa paikassa, esimerkiksi koululla. Tämän osa-alueen kautta tapahtuu uusien asiakkaiden ohjaus ja neuvonta sekä tehdään arvio asiakkuuden tarpeesta ja vastataan kiireelliseen lastensuojelun tarpeeseen. Työntekijät hoitavat tällä osa-alueella kaikki Siiliset- 20

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 3.11.215] KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Lokakuu 215 LOKAKUU PÄHKINÄNKUORESSA Lokakuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: Lääkäripalvelujen

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 29.6.216] KUUKAUSIRAPORTTI TOUKOKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Toukokuu 216 TOUKOKUU PÄHKINÄNKUORESSA Toukokuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 6.4.215] KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Helmikuu 216 HELMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Helmikuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut JOENSUU Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiaaat

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 4.5.215] KUUKAUSIRAPORTTI MAALISKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Maaliskuu 215 MAALISKUU PÄHKINÄNKUORESSA Tähän maaliskuun kuukausiraporttiin on talousarvion 215 luvut korjattu yhteistoimintaneuvottelujen

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 5.1.216] KUUKAUSIRAPORTTI MARRASKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Marraskuu 215 MARRASKUU PÄHKINÄNKUORESSA Marraskuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa:

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP Horisontti 6 000 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja 5 000 4 000 3 000 1 000 1 161 649 263 600 518 271 1 749 542 960 2 288 1 384 4 348 960 3 261 120 365 600 2 165 14 TP14 14

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 2.6.215] KUUKAUSIRAPORTTI HUHTIKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Huhtikuu 215 HUHTIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Huhtikuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: lastensuojelun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Liite nro 1 Pela 13.1.2009 1 (9) Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Perusturvan tilaajaorganisaatio Viranhaltija viranomaistehtävä Tilaajajohtaja -

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA SIILISET YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 2012

SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA SIILISET YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 2012 SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA SIILISET YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 2012 1 SOPIJAPUOLET Tilaaja: Y-tunnus Siiliset perusturvalautakunta/siilinjärven kunta 0172718-0 (Siilinjärven kunta)

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Laitoshoidon ja palveluasumisen asiakasmaksupäätökset

Laitoshoidon ja palveluasumisen asiakasmaksupäätökset HALLINTO- JA TUKIPALVELUT / PERUSTURVA TP2013 TP2014 TP2015 Varhaiskasvatus Asiakasmaksupäätökset 1 762 2 145 1 644 Yksityisen hoidon tukipäätökset 314 252 278 Ostopalvelupäätökset sekä lasten kotihoidontuen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena 1 STLTK 26.02.2015 Liite 3 A JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2017 kunnanvaltuuston 16.12.2014 päätöksen mukaisena SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN OSUUS 2 Toiminnan

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja Case Hämeenlinnasta Talousmodulin havaintoja Hämeenlinnasta 1. Väestö- ja

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 27.6.214] KUUKAUSIRAPORTTI TOUKOKUU 214 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/25 Toukokuu 214 TOUKOKUU PÄHKINÄNKUORESSA Toukokuun toiminta- ja taloustietojen perusteella Vihdin kunnan talouden toteutuman

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Yhtymähallitus Liite 3 KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 2012

Yhtymähallitus Liite 3 KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 2012 Yhtymähallitus 24.4.2012 52 Liite 3 KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 2012 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/34 TIIVISTELMÄ + Karviaisen nettomenot ovat talousarvion mukaiset. Kunnittain; Vihti yli, Karkkila ja Nummi-Pusula

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Yhtymähallitus Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI

Yhtymähallitus Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI Yhtymähallitus 22.5.2012 63 Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI MAALISKUU 2012 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/35 MAALISKUU PÄHKINÄNKUORESSA Maaliskuun yhteenveto löytyy maaliskuun osavuosikatsauksesta. KUUKAUSIRAPORTTI

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

TP 2014 TP 2015 TA 2016 Huhtikuu

TP 2014 TP 2015 TA 2016 Huhtikuu JOENSUU Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 35 565 35 043 39 740 18 570 KV kk kumulatiivinen lääkäriasiakkaat 24 341 26 548 12 112 kk kumulatiivinen hoitaja-asiakkaat 29 164 28

Lisätiedot

PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA

PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA Mustijoen perusturva Perusturvapalvelukeskus Perusturvajohtaja Perusturvan johtoryhmä Kehittämis- ja hallintopalvelut Terveydenhuoltopalvelut PALVELU- ALUEET Lasten,

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Asiakas: Raisio Kunta: Tilaus: Raisio Toimiala: Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut. Asiakasryhmät: Toteuma %:a talousarviosta

Asiakas: Raisio Kunta: Tilaus: Raisio Toimiala: Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut. Asiakasryhmät: Toteuma %:a talousarviosta Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut Vastuuhenkilö: Heikkonen, Iho -06-06 %:a Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, 459 453 485 107 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Tekninen vuoropuhelu 5.4.2016 Tarja Juppi, johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Kepanen, sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijä Hankinnan

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Talousarvion toteutuminen... 3 2.1 Nuva-kuntayhtymä... 3 2.2 Sosiaali ja terveyspalvelujen talouden toteutuminen 1.1. 30.6.2016... 6 3. Toiminnan

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Budjetti + Budjetti Käyttö Käyttö Erotus muutos % eur Perusturvan hallinto

Budjetti + Budjetti Käyttö Käyttö Erotus muutos % eur Perusturvan hallinto Mäntyharjun kunta Sivu 1 004110 Perusturvan hallinto TOIMINTAKULUT -321 910-107 303-89 494 83,4-17 810 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -321 910-107 303-89 494 83,4-17 810 004111 Seutu-sote TOIMINTAKULUT -32 000-10

Lisätiedot

Perusturvalautakuntan siirtää päätöksellään toimivaltaansa alaisilleen viranhaltijoille lukien seuraavasti:

Perusturvalautakuntan siirtää päätöksellään toimivaltaansa alaisilleen viranhaltijoille lukien seuraavasti: LAUKAAN KUNTA Perusturvalautakunta LIITE Perusturvalautakuntan siirtää päätöksellään 27.8.2015 toimivaltaansa alaisilleen viranhaltijoille 28.8.2015 lukien seuraavasti: 1. PERUSTURVAJOHTAJA/OSASTOPÄÄLLIKKÖ

Lisätiedot

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tuottavuutta kehitetään tilaamalla Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys

Lisätiedot

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö 1 (13) Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.5.2015 2 (13) Sisällysluettelo Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Organisaatio... 3 1. Toimiala...

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus

JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus Sosiaali- ja terveydenhuolto - työpaja II Aika: torstai 27.8.2015 klo 10.00 15.00 Paikka: Tieteiden talo (Kirkkokatu 6), Sali 405 Asialista 10.00 10.15 Luokitustyön

Lisätiedot

Tilinpäätös > Lisää suoritetietoja tarvittaessa saatavilla Anu Vuoriselta )

Tilinpäätös > Lisää suoritetietoja tarvittaessa saatavilla Anu Vuoriselta ) Tilinpäätös 214 --> Lisää suoritetietoja tarvittaessa saatavilla Anu Vuoriselta (anu.vuorinen@oulunkaari.com, 44 365 5473) Perhepalvelut Kuntien väkiluvut 9 61 8 537 3 356 2 945 3 193 Katso myös kuvaajat

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Sosiaalipalvelukeskuksen tehtävät on määritelty perusturvalautakunnan johtosäännössä 9.

Sosiaalipalvelukeskuksen tehtävät on määritelty perusturvalautakunnan johtosäännössä 9. TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaalipalvelukeskus Sosiaalipalvelukeskuksen tehtävät on määritelty perusturvalautakunnan johtosäännössä 9. JOHTORYHMÄ Sosiaalipalvelukeskuksessa toimii johtoryhmä, jota johtaa sosiaalipalvelupäällikkö.

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Pyhäjoki Siikajoki n seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot