Siilinjärven kunta Siiliset-yhteistoiminta-alue. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Siilinjärven kunta Siiliset-yhteistoiminta-alue. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2012"

Transkriptio

1 Siilinjärven kunta Siiliset-yhteistoiminta-alue Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

2 Siilinjärven kunta Maaningan kunta Nilsiän kaupunki Perusturvalautakunta Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2012 Kansikuva: Valtatie 5 Päiväranta-Vuorela Vuorelan eritasoliittymän työmaa Liikennevirasto, Pohjois-Savon ELY-keskus Valokuva: Lentokuva Vallas Oy

3 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 3 JOHDANTO 5 1. JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN PERUSTELUT Väestö Tilastokeskuksen väestöennuste (muuttoliikevaihtoehto) Demografinen huoltosuhde (2010) ja koulutustasomittain (2009) Työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys (liite 1) Väestön hyvinvointi ja terveydentila Kansantauti-indeksi (liite 2) Terveydenhuollon, ml. vanhusten hoiva tarvekertoimet Talouden kestävyys (Siilinjärven kunnan oma selvitys) Väestön odotukset Strategia kysely Kouluterveyskysely Siiliset-kysely Palvelujen saatavuus Lakisääteinen sitovuus ja sen toteutuminen Johtopäätökset KUNTIEN RAHOITUSPOHJA Verotulot ja valtionosuudet euroa/asukas Verotulot ja valtionosuudet / asukas Rahoitustarve ja kuntien talousarvioraami PALVELUTOIMINTA VUONNA Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalveluiden muutokset vuodelle Varhaiskasvatuksen ostopalvelut Kotihoidontuen kuntalisä ja päivähoidon palveluseteli Suunnitelma vuosille Perhe- ja aikuispalvelut Hyvinvointi- ja terveydenedistämispalvelut Lastensuojelupalvelut Aikuissosiaalityön palvelut Mielenterveyspalvelut Kehitysvammapalvelut Vanhuspalvelut Muutokset vuodelle Asumispalveluiden ja kotihoidon ostopalvelut Keskeiset palvelujen tarjonta ja kehittämishaasteet Suunnitelma vuosille Hoitopalvelut Muutokset vuodelle Hoitopalveluiden ostopalvelut Suunnitelma vuosille (2015) Päivystys Terveydenhuollon päivystys Sosiaalipäivystys Erikoissairaanhoito Potilas- ja sosiaaliasiamies Johtopäätökset palvelutoiminnan järjestämiseen liittyen AVUSTUKSET VÄESTÖLLE TARJOTTAVIEN PALVELUJEN TAVOITETILA JA TOIMINTALINJAT SEN SAAVUTTAMISEKSI Yhteistyö eri organisaatioiden kanssa

4 5.2 Palveluiden yhdenmukaistaminen yhteistoiminta-alueella Lakimuutokset Kotikuntalaki Neuvola-asetus Uusi terveydenhuoltolaki JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN, TOTEUTTAMISVASTUUT JA SEURANTA Tavoitteet vuosille

5 JOHDANTO Tämä järjestämissuunnitelma koskee vuotta 2012 ja on kolmas ja samalla viimeinen tilaaja-tuottajamallin suunnitelma. Järjestämissuunnitelma laaditaan vuosittain ja siinä kuvataan väestön palvelutarvetta indikaattoreiden ja tilastotietojen avulla. Järjestämissuunnitelmassa esitetään palvelujen kokonaisuus, palvelut ja niiden järjestäminen alueellisesti. Hyvinvoinnin rakennetekijöitä kuvataan elinkeinoelämän ja väestön mukaisesti. Kuntatalous on valtiontalouden mukana tiukassa tilanteessa, jolloin palvelujen kysyntä lisääntyy ja vastaavasti tulotaso ei kasva samassa suhteessa. Kuntien valtionosuutta vähennetään hallitusohjelman mukaisesti peruspalvelujen leikkauksella, mikä toteutetaan kokonaisuudessaan vuonna Valtionosuutta vähennetään -631 milj. euroa (n /asukas). Siilinjärvi on asettanut vuoden 2012 talouden lähtökohdaksi vuoden 2011 muutostalousarvion tason (0 %), Maaninka tavoiteraamiksi tilaajan ja liikelaitoksen osalta 2,0 % ja erikoissairaanhoidolle 2,5 % ja Nilsiä 2 % tason. Varhaiskasvatuspalvelut ovat toimintavuoden aikana Liikelaitos Siilisetperuspalvelukeskuksen toimintakokonaisuudessa. Palvelutarpeessa on kasvua ja uusia tilaratkaisuja tehdään. Palveluissa on käyttöönotettu palveluseteli, jonka toimivuutta arvioidaan vuoden 2012 aikana. Lasten ja nuorten hyvinvointi on heikentynyt ja ongelmat kasaantuvat. Nuorten työttömyys on lisääntynyt. Tilanteen korjaamiseen tarvitaan yhteistyötä kuntien muiden hallintokuntien ja järjestöjen kanssa. Sosiaalisen syrjäytymisen riski on suuri. Lastensuojelusuunnitelma on hyväksytty vuoden 2011 lopussa. Kunnallisen lastensuojelun palvelutoiminnan käynnistymistä selvitetään. Poikkihallinnollisen Lähde-hankkeen tavoitteena on vähentämään nuorten syrjäytymistä aiheuttavia tekijöitä ja tukemaan nuorten pysymistä työmarkkinoilla sekä kehittämään syrjäytymistä ehkäiseviä palvelukokonaisuuksia ja toimintamalleja. Ikäjakauma on Nilsiässä ja Maaningalla ollut vanhusvoittoinen. Siilinjärvellä yli 75- vuotiaiden osuus väestössä kasvaa voimakkaasti 2020 luvun jälkeen. Ikääntynyt väestö tarvitsee enemmän palveluita. Laitosvoittoista palvelutoimintaa suunnataan kodinomaiseen asumiseen ja kuntouttavien palveluiden suuntaan. Palveluketjun sujuvuutta erikoissairaanhoidosta peruspalveluihin selvitetään ja selvityksen pohjalta kehitetään toimintavuoden aikana. Terveyspalvelujen tarve alueella on Siilinjärveä lukuun ottamatta suurempi kuin Suomessa keskimäärin. Iltapäivystyksen keskittyminen Siilinjärvelle toteutuu vuoden 2012 alusta. Palvelutarpeeseen vaikuttaa myös sairastavuus. Vastaanottojen uudelleen järjestelyjen selvitys laaditaan alkuvuoden aikana. Toimintamuutos on mahdollista käynnistyä vuoden 2013 alusta.. Siilinjärvellä Perusturvalautakunta 5

6 1. JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN PERUSTELUT 1.1 Väestö Tilastokeskuksen väestöennuste (muuttoliikevaihtoehto) 6 Muutos yht Maaninka henk. % (Tilastokeskuksen ennuste) , , , , , , , ,9 Yhteensä ,3 Muutos yht Nilsiä henk. % (Tilastokeskuksen ennuste) , , , , , , , ,4 Yhteensä ,3 Muutos yht Siilinjärvi henk. % (kunnan oma väestöennuste) , , , , , , ,1 Yhteensä ,4 Tilastokeskuksen (Tk) uusimman muuttoliikkeen huomioivan väestöennusteen mukaan asukasluku pienenisi vuoteen 2025 mennessä hieman Nilsiässä ja kasvaisi hieman Maaningalla ja tuntuvasti Siilinjärvellä. Ennuste on tehty viime vuosien keskiarvokehityksen perusteella, eikä se tee oikeutta Nilsiälle, joka on ennen kaikkea viime vuosien matkailun ja muunkin elinkeinoelämän kehittämisen ansiosta noussut muuttoliikkeessä voittoa saavaksi.

7 Päivähoitoikäisten määrä kasvaa tuntuvasti Siilinjärvellä. Maaningalla ja Nilsiässä muutokset ovat vähäiset. Työikäisen väestön määrä vähenee Maaningalla ja Siilinjärvellä hieman, Nilsiässä tuntuvasti. Suurten ikäluokkien ansiosta eläkeikäisen väestön määrä kasvaa todella huomattavasti. Kaiken kaikkiaan muuttovoiton saaminen lähivuosina tulee olemaan entistä vaikeampaa kasvun ja kehityksen keskittyessä entistä enemmän Etelä- Suomen suuriin kaupunkeihin, EU-maiden viedessä nuorta, koulutettua työvoimaa ja potentiaalistenkin muuttajien määrän vähentyessä koko Itä-Suomessa Demografinen huoltosuhde (2010) ja koulutustasomittain (2009) huol- Demografinen tosuhde (2010) Siilinjärvi Maaninka Nilsiä Koko maa Pohjois- Savo ,7 63,3 59,9 50,1 52, ,3 62,7 61,2 50,3 53, ,9 61,6 61,6 50,6 53, ,7 63,5 63,5 51,6 54,1 Koulutustasomittain (2009) Demografinen huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 64-vuotiasta on yhtä työikäistä (15 64-vuotias) kohti. Huoltosuhde on vaikein Maaningalla ja Nilsiässä, Siilinjärvellä se on alle Pohjois-Savon keskiarvon. Koulutustasomittain kuvaa väestön koulutustasoa keskimääräisen teoreettisen koulutusajan pituuden mukaan. Se kertoo perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisen pituuden henkeä kohti. Koulutustasomittain on Siilinjärvellä yli, mutta Nilsiässä ja Maaningalla alle koko maan ja Pohjois-Savon keskiarvon Työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys (liite 1) Työttömyysaste on Nilsiässä ja Siilinjärvellä pienempi kuin Pohjois-Savossa ja koko maassa keskimäärin, ja Maaningallakin Pohjois-Savon keskiarvoa pienempi. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on Maaningalla, Nilsiässä ja Siilinjärvellä pienempi kuin muualla Pohjois-Savossa ja koko maassa. Tämä johtuu paitsi työvoiman eläköitymisestä ja työssäkäyntiliikenteen kasvusta Kuopion seudulla, myös työttömien runsaasta muuttamisesta Etelä-Suomeen ja teollisten työpaikkojen vähenemisestä siellä. Nuorisotyöttömyys on Siilinjärvellä samalla tasolla kuin Pohjois-Savossa, mutta suurempaa kuin koko maassa keskimäärin. Maaningalla nuorisotyöttömiä on keskimäärin enemmän kuin Pohjois-Savossa ja koko maassa. Nilsiässä nuorisotyöttömyys on vähäisempää kuin koko maassa ja Pohjois-Savossa. Nuorille on vaikea kehittää työtä Pohjois-Savossa, mikä puolestaan ruokkii nuorten poismuuttoa Etelä-Suomeen. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten keskimääräinen osuus on Siilinjärvellä ja Maaningalla pienempi kuin Pohjois-Savossa ja koko maassa. Nilsiässä osuus on sen sijaan keskimääräistä suurempi. 7

8 1.2 Väestön hyvinvointi ja terveydentila Kansantauti-indeksi (liite 2) Kansantauti-indeksi kuvaa seitsemän suurimman erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavan sairauden (verenpainetauti, sepelvaltimotauti, astma, diabetes, nivelreuma, sydämen vajaatoiminta ja psykoosit) esiintyvyyttä. Sairastavuusindeksi, ikävakioitu Siilinjärvi 112,7 111,0 107,9 107,7 106,8 104,3 Maaninka 123,5 125,8 124,4 125,6 127,1 127,0 Nilsiä 134,8 134,3 130,1 125,2 126,3 125,6 Haukipudas 117,9 112,6 111,8 115,3 118,1 116,0 Heinola 102,8 103,2 103,3 103,4 101,5 103,6 Hollola 84,0 85,9 86,6 87,5 87,9 90,9 Kangasala 92,9 94,2 93,0 93,4 89,9 92,3 Laukaa 106,5 106,0 104,2 103,8 104,7 105,6 Mäntsälä 94,6 94,0 91,5 93,8 91,4 94,0 Koko maa 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja, % väestöstä (liite 2) Maaningan ja Nilsiän sairastavuusindeksit ovat koko maan keskiarvoja huomattavasti suuremmat. Siilinjärvellä tilanne ei ole aivan niin huono. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja on Maaningalla ja Nilsiässä huomattavasti enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Siilinjärvellä erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja on vähemmän kuin Pohjois- Savossa keskimäärin, mutta enemmän kuin koko maassa Terveydenhuollon, ml. vanhusten hoiva tarvekertoimet Tarkastelu tehdään Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL, aikaisemmin Stakes) tarvekertoimien perusteella. Tarvekertoimien arvioinnissa on käytetty mm. väestö- ja väestörakennetietoja, asukkaiden tulotasoa, asumisoloihin liittyviä tietoja, työkyvyttömyystietoja ja kuolleisuustietoja Siiliset-yhteistoiminta-alueella tarvekertoimilla määritelty hoidon tarve vaihtelee paljon kunnittain. Vuonna 2007 valmistuneessa Stakesin raportissa Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon alueellinen tarve ja menot on tuotu esille, että väestörakenteen muutos on vaikuttanut eri tavalla eri palveluihin. Ikä- ja sukupuolirakenteen muutos selittää vanhustenhuollon menojen kasvusta runsaat 60 prosenttia, perusterveydenhuollon menojen kasvusta noin 42 prosenttia, mutta vain 11 prosenttia sairausvakuutuksen korvaamien lääkkeiden ja 18 prosenttia erikoissairaanhoidon menojen kasvusta. Väestörakenteen muutos lisää tulevaisuudessa palvelujen tarvetta ja kuntien menoja erityisesti vanhustenhuollossa ja perusterveydenhuollossa. Terveydenhuollossa suurien kansantautien osalta kansantauti-indeksillä mitattuna palvelujen tarve on Siilinjärvellä pienempi kuin maassa keskimäärin. Stakesin tarvekertoimella mitaten terveyspalvelujen tarve on Siilinjärveä lukuun ottamatta suurempi kuin maassa keskimäärin. Erityisen suuri terveydenhuollon ja hoivan tarve on Nilsiässä. 8

9 Sosiaalisen syrjäytymisen riski on suuri. Huomiota tulee kiinnittää lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn sekä peruskoulun jälkeiseen koulutukseen. Nuorisotyöttömyyden ehkäisyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. Eri toimijoiden välisen yhteistyön lisääminen ja koordinointi on tärkeää Talouden kestävyys (Siilinjärven kunnan oma selvitys) Valtionvarainministeriö suunnittelee, että kunnat osallistuvat julkisen sektorin talousvajeongelman hoitamiseen huomattavalla osuudella. Kunnat ovat velkaantuneet, ja kuntien väestörakenteen muutokset ovat aiheuttamassa kasvavaa painetta kuntien menoihin, mikä vaikuttaa talouden tasapainoon. Talouden kestävyys laskennalla on tarkoitus selvittää, miten väestön kasvu ja määrälliset muutokset keskeisissä ikäryhmissä eli päivähoitoikäisissä, kouluikäisissä ja eläkeikäisissä, vaikuttavat kunnan menoihin ja tuloihin. Lisäksi talouden kestävyys laskennassa huomioidaan tarve henkilöstömenojen, kiinteistömenojen ym. kasvuun. Laskennan avulla kartoitetaan eri väestövaihtoehdoissa palvelujen lisäämisen ja investointien toteuttamisen tarpeet, minkä pohjalta lasketaan menojen ja tulojen muutokset. Verotulojen ennusteen perusteella voidaan todeta, että eri kasvuvaihtoehtojen väliset erot verotuloissa ovat melko pieniä. Eläkeikäisen väestön tuntuvan kasvun vuoksi valtionosuudet kasvavat, mutta samalla kasvavat myös kunnan nettomenot lähes kaikissa luokissa. Euromääräisesti kasvu on suurinta vanhuspalveluissa, erikoissairaanhoidossa ja lasten päivähoidossa. Työllisyyden osalta nettomenot pienenevät, koska työllisyystilanteen ennakoidaan paranevan. Nettomenojen lisäämisen tarve vuoteen 2025 mennessä on 25,8 milj. euroa. Henkilökunnan lisäämisen tarve on 260 henkilöä. Valtionosuuden ja verotulojen tuntuva kasvu kattaa juuri ja juuri nettomenojen kasvun. 1.3 Väestön odotukset Strategia kysely Siilinjärvellä tehtiin keväällä 2010 Strategia nettikysely, jossa kartoitettiin yksilöiden ja ryhmien mielipiteitä kuntastrategiasta. kunnan toiminnan tärkeimmiksi arvoiksi ehdotettiin avoimuutta, aktiivisuutta, asiakaslähtöisyyttä, luotettavuutta, kehityshakuisuutta, yhteistyökykyä sekä turvallisuutta kokonaan uusina muutoksina esille tuli pahoinvoinnin lisääntyminen, kuntapalvelujen laajeneminen verkossa tapahtuviksi, sekä henkilöstön riittävyys ja ammattitaito toimintaympäristön muutoksista tärkeimpinä esille nousivat aluerakenteen muuttuminen, elinkeino- ja yritysrakenteiden murros sekä ikääntyminen suurin osa vastaajista arvioi aktiivisen seutu- ja kuntayhteistyön, yritystoiminnan kehittämisen, palveluprosessien ja palveluiden uudistamisen sekä rohkean kasvupolitiikan toteutuneen melko hyvin Siilinjärvi on myös mukana Paras-hankkeen toteutumista seuraavassa Arttu seurantatutkimuksessa, jossa on myös terveys- ja sosiaalipalveluja mittaavia osioita Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteutti vuonna 2010 kyselyn Etelä-Suomen, Itä- Suomen ja Lapin oppilaitoksissa yläasteen luokan oppilaille sekä lukioiden ja am- 9

10 matillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Siiliset alueelta siihen osallistui Siilinjärven kunta ja Nilsiän kaupunki. Kyselyn avulla kerättiin tietoa kouluittain ja kunnittain oppilaiden elin- ja kouluoloista, koetusta terveydestä, terveystottumuksista, oppilas- ja opiskelijahuollosta, kiusaamisen muodoista, seksuaalisesta häirinnästä ja netin parissa vietetystä ajasta. Siilinjärvellä useat kouluoloihin liittyvät tekijät koettiin huonompina kuin Pohjois- Savossa ja koko aineistossa keskimäärin. Terveystottumukset ovat sen sijaan yleisesti ottaen muuta aineistoa ja Pohjois-Savoa parempia. Siilinjärvellä koulukuraattorin ja koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi verrattuna koko aineistoon. Nilsiässä kouluolot koetaan paremmiksi kuin Pohjois-Savossa ja koko aineistossa, mutta viikoittaisesta niska- ja hartiakivuista kärsitään enemmän. 8. ja 9.luokkalaisilla pojilla esiintyy huomattavasti enemmän ylipainoa verrattuna Pohjois-Savoon ja koko aineistoon, ja Nilsiässäkin koulukuraattorin vastaanotolle pääseminen koetaan vaikeaksi Siiliset-kysely Siiliset-yhteistoiminta-alueella tehtiin vuonna 2008 toiminnan käynnistämisvaiheessa tarvittavan alkutiedon saamiseksi kysely, jolla kartoitettiin kuntien väestön elintapoja ja terveyskäyttäytymistä, kuntalaisten koettua terveyttä sekä kunnallisten palveluiden käyttöä ja arvioita niistä. Kyselyssä tiedusteltiin myös kehittämisehdotuksia terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluihin. Kyselyn vastausprosentti oli hyvä, 44,1 %, ja kyselyllä saatiin varsin hyvin haetut tiedot. eniten käytettyjä palveluja pidettiin enimmäkseen myös parhaiten hoidettuina ja tärkeimpinä. Terveydenhuollon eri palvelut sekä koulu- ja vanhuspalvelut nousivat tärkeimpinä pidettyjen kunnallisten palvelujen kärkeen palvelujen saavutettavuus koettiin Maaningalla ja Nilsiässä hieman Siilinjärveä heikompana fyysinen ja henkinen terveys koettiin yleensä hieman heikompina kuin sosiaalinen hyvinvointi terveydenhuollossa kehitettäviksi asioiksi nousivat lääkärivastaanotto, lääkäripäivystys ja hammashoito. Eniten esityksistä tuli Nilsiästä sosiaalitoimessa eniten kehitettäviksi asioiksi esitettyjä asioita olivat vanhusten hoito yleensä sekä lasten päivähoito. Eniten esityksistä tuli Siilinjärveltä 1.4 Palvelujen saatavuus Tilaaja-tuottaja mallin mukainen toiminta alkoi Palvelujen tuottajana toimii Liikelaitos Siiliset peruspalvelukeskus ja palvelutoiminnan arviointia tehdään vuosikolmannesten arvioinnin yhteydessä Lakisääteinen sitovuus ja sen toteutuminen Päivähoitoon pääsee lain mukaisesti, suunnitellusti ja mahdollisimman nopeasti. Päivähoidon maksuperusteet ohjaavat päivähoitotarpeen määrän ja lapsen päivähoidossa oloajan lyhentämiseen. Tavoitteena on, että myös lapsella on kalenterivuoden aikana mahdollisuus olla lomalla päivähoidosta. Osa-aikaista päivähoitoa pyritään kehittämään perheitä tukevaksi. Avointa päiväkotitoimintaa järjestetään Siilinjärvellä. Vuorohoitoa järjestetään Nilsiässä ja Siilinjärvellä. Päivähoidon palveluseteli on otettu käyttöön syksyn 2011 aikana. 10

11 Neuvola-asetus tuli voimaan siten, että määräaikaisia terveystarkastuksia koskevat säännökset tulivat voimaan Asetuksella säännellään erityisesti terveystarkastusten ja terveysneuvonnan sisältöä ja määrää. Neuvola-asetuksen mukaisiin tarkastuksiin päästään vain henkilöstöresurssien suhteuttamalla palvelutarpeeseen. Lastensuojelulain edellyttämä lastensuojelusuunnitelma valmistuu syksyn 2011 aikana. Lastensuojelutarpeen selvityksen tekemisestä on lain mukaan tehtävä ratkaisu seitsemän vuorokauden kuluessa ja lastensuojeluselvitys on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta. Siiliset -yhteistoiminta-alueella lastensuojelutarpeen ratkaisu tehdään alle seitsemän päivän aikana, mutta lastensuojeluselvityksen laatimisessa tavoiteaikaa ei vielä täysin saavuteta. Toimeentulotuen lakisääteinen käsittelyaika on 7 pv. Lakisääteiseen käsittelyaikaan päästiin keskimäärin vuoden 2011 aikana, välillä alittui ja välillä ylittyi. Tavoitteena on vuoden 2012 aikana päästä alle 7 päivän käsittelyaikaan. Lakisääteinen hoitotakuu kohdentuu terveydenhuollon ja hammashuollon palveluihin. Kuntalaisen on saatava yhteys terveyskeskukseen arkipäivisin virka-aikana välittömästi, sekä päästävä kiireettömän hoidon tarpeen arviointiin kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta. Lisäksi kuntalaisen on päästävä perusterveydenhuollossa tarpeelliseksi arvioituun hoitoon kolmen kuukauden kuluessa. Hammashuollossa kuntalainen saa tarpeen mukaisen ajan, mikäli päivystyskäynti vaatii jatkoa. Uusi potilas saa ajan hammaslääkärin tutkimukseen ja hoitoon alle 6 kuukaudessa. Hoitotakuu terveydenhuollon ja hammashuollon palveluihin toteutuu. Erikoissairaanhoidon tasoiseen terveyskeskus- ja erikoissairaanhoitoon on päästävä viimeistään kuudessa kuukaudessa. Erikoissairaanhoitoon pääsy on toteutunut hoitotakuun puitteissa. Ongelmana on erikoissairaanhoidon palveluista siirtyminen avoterveydenhuoltoon, mikä kuitenkin on vuoden 2011 aikana nopeutunut huomattavasti. Erikoissairaanhoidon tarpeeton käyttö (jatkohoitopaikkaa odottavat ja päivystyksestä paikkapulan vuoksi KYS:iin lähteneet) ollut 243 päivää (vuonna 2010 yhteensä 1001 päivää). Siirtoviivepäivien vähentämiseksi ja palveluketjun sujuvoittamiseksi vuoden 2012 aikana selvitetään arviointi- ja kuntoutusyksikön perustamista Siiliset yhteistoiminta-alueelle. Sakkopäiviä ei ole syntynyt mennessä yhteensä 5 päivää (Siilinjärvi 2, Maaninka 1, Nilsiä 2). Palveluketjun toimivuutta edistetään edelleen vuoden 2012 aikana. Toukokuussa 2011 voimaan tullut Terveydenhuoltolaki (HE 90/2010) on tuonut täsmennyksiä hoitotakuuseen. Sen mukaan erikoissairaanhoidossa tarvittavat lisätutkimukset ja poliklinikkakäynnit on toteutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut. Lisäksi lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten tulisi päästä hoitoon mielenterveyspalveluissa kolmessa kuukaudessa. Lakiesityksen mukaan kuntien on myös seurattava asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin tilaa sekä laadittava tietojen perusteella kerran valtuustokaudessa laaja hyvinvointikertomus. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen kuntaliitto ovat antaneet vuonna 2008 ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen, joka sisältää strategisia linjauksia laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi kolmella osa-alueella: (1) hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja palvelurakenteen kehittäminen, (2) henkilöstön määrä, osaaminen ja johtaminen, (3) asumis- ja hoitoympäristöt. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus painottaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, ehkäisevän toiminnan ja kotona asumisen tukemisen ensisijaisuutta sekä kattavaa yksilökohtaista palvelutarpeen arviointia. Kotikuntalakia ja siihen liittyvää sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä on muutettu vuoden 2011 alusta siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä tai vastaavissa olosuhteissa hoidossa olevalla henkilöllä on mahdollista valita kotikuntansa. Tämä 11

12 koskee muun muassa laitoksissa asuvia vanhuksia ja kehitysvammaisia, jotka haluaisivat muuttaa esimerkiksi lähelle sukulaisiaan. Lain vaikutus palveluiden kysyntään on ollut vähäistä. Nuorisolakiin (72/2006) tuli muutoksia ja lisäyksiä koskien nuorisotyön ja - politiikan kehittämistä ja toteuttamista monialaisena yhteistyönä. Lain mukaan kunnassa on oltava opetus-, sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon ja muiden viranomaisten muodostama ohjaus- ja palveluverkosto, joka toimii vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa edistäen nuorille suunnattujen palvelujen keskinäistä toimivuutta ja vaikuttavuutta. Lisäksi lakiin tuli muutoksia koskien etsivää nuorisotyötä Johtopäätökset Vuoden 2012 aikana arvioidaan arviointi- ja kuntoutusyksikön toiminnan käynnistymistä. Toiminnalla vaikutetaan palveluketjun sujuvuuden edistymiseen. Erikoissairaanhoidon hoitopäivien epätarkoituksenmukainen käyttö vähenee ja avohoidon tukitoimin mm. kotihoidon vahvistamisella suositusten mukaiseksi turvataan palveluketjun toimiminen. Toimintavuoden aikana riskinä on, että hoitotakuun ja sosiaalihuollon lakisääteisten käsittelyaikojen toteutuminen vaikeutuu, jos palvelutarve lisääntyy voimakkaasti ja toimitaan henkilökunnan nykyresurssilla eivätkä toimintatavat muutu. Palveluiden lakisääteistä toteutumista arvioidaan vuoden 2012 aikana seuraavasti: Hoitotakuun toteutumista perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien käyttöä Toimeentulotuen käsittelyaikoja Lastensuojeluilmoitusten ja selvitysten käsittelyaikoja 2. KUNTIEN RAHOITUSPOHJA 2.1 Verotulot ja valtionosuudet euroa/asukas Vuoden 2012 talousarviossa sosiaali- ja terveydenhuollon menoille on varattu Maaningalla 15 miljoonaa euroa, Nilsiässä 24,5 miljoonaa euroa ja Siilinjärvellä 65,3 miljoonaa euroa, yhteensä 104,5 miljoonaa euroa. Valtionapuina sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin kunnat saavat suhteutettuna palvelutarpeeseen ja laskennallisesti noin puolet sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Maaningan osuus asukasta kohden on euroa, Nilsiän osuus asukasta kohden on euroa ja Siilinjärven osuus asukasta kohden on euroa. 12

13 2.1.1 Verotulot ja valtionosuudet / asukas Verotulot / asukas Valtionosuudet / asukas Verotulot ja valtion osuudet /asukas Siilinjärvi Maaninka Nilsiä Koko maa Pohjois- Savo (arvio) (arvio)) (arvio) Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenojen rahoitus % verotuloista ja valtionosuuksista Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset / asukas Siilinjärvi % Maaninka % Nilsiä % Koko maa % Pohjois- Savo , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 % Valtionosuuksien %-osuus sos.- ja terv. nettokustannuksista Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannuksien % - osuus verotulojen- ja valtionosuuksien summasta Siilinjärvi Maaninka Nilsiä Koko maa Pohjois- Savo ,1 63,5 62,0 40,1 52, ,1 70,6 64,5 41,2 54, ,7 70,4 65,7 42,1 55, ,8 76,3 69,7 65,1 68, ,3 70,0 68,9 65,1 66, ,6 71,8 70,6 66,8 69,3 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohti ovat selvästi pienimmät Siilinjärvellä. Maaningalla ja Nilsiässä ne ovat selvästi suuremmat kuin Pohjois-Savossa ja maassa keskimäärin, oleellinen tekijä on vanhusikäluokkien suuri osuus. Valtionosuudet ovat Maaningalla ja Nilsiässä melkein kaksi kertaa suuremmat kuin Siilinjärvellä. Ero johtuu ikärakenteeseen pohjautuvista eroista palvelukustannuksissa. Verotulojen ja valtionosuuksien summa on pienin Siilinjärvellä. Maaningalla luku on Pohjois-Savon keskiarvotasoa, ja Nilsiässä koko maan keskiarvoa suurempi. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannusten osuus verotulojen ja valtionosuuksien summasta on Siilin- 13

14 järvellä alle ja Maaningalla sekä Nilsiässä hieman yli Pohjois-Savon ja koko maan keskiarvon. 2.2 Rahoitustarve ja kuntien talousarvioraami 2012 Siilinjärvi Maaninka Nilsiä Yhteensä MB 2011 Tilaajaryhmä avustukset Siiliset ostopalvelut Erikoissairaanhoito TA 2012 Tilaajaryhmä avustukset Siiliset (ostopalvelut) Varhaiskasvatuspalvelut Perhe- ja aikuispalvelut Vanhuspalvelut Hoitopalvelut Erikoissairaanhoito

15 3 PALVELUTOIMINTA VUONNA Varhaiskasvatuspalvelut Palveluohjaus: Varhaiskasvatuspalveluissa toimivan palveluohjaajan tehtävänä on antaa vanhemmille tietoa kaikista Siiliset-yhteistoiminta-alueella järjestettävistä varhaiskasvatuspalveluista. Palveluohjaajan tavoittaa Siilinjärven kunnantalolta. Lisäksi varhaiskasvatuspalveluissa työskentelee 2 toimistosihteeriä Siilinjärven kunnantalolla. Perhepäivähoidon ohjaajat tavoittaa Siilinjärvellä kunnantalolta (Kasurilantie 1) ja Pikkusiilin päiväkodista (Jokiharjuntie 1, Vuorela) Maaningalla kunnantalolta (Maaningantie 32) ja Nilsiässä Sinisepon päiväkodista os. Syvärintie 45. Omassa kodissa työskentelevät perhepäivähoitajat siirtyivät työaikalain piiriin lukien. Perhepäivähoitajien viikkotyöaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa, aiemman 43,25 viikkotunnin sijaan. Muutos lisää varahoidon tarvetta hoitajien lisääntyvien vapaapäivien vuoksi. Tarve varahoidon lisääntyvään käyttöön saattaa vaikuttaa perhepäivähoidon suosiota alentavasti perheiden pohtiessa lapselleen sopivaa hoitomuotoa. Avoin päiväkoti Anselmi toimii Siilinjärvellä osoitteessa Kotipolku 7 tiistaisin ja torstaisin ja maanantaisin Vuorelan seurakuntakeskuksella. Avoimen päiväkodin palveluja voivat käyttää alle kouluikäisten lasten perheet sekä kunnalliset perhepäivähoitajat. Palvelut ovat perheille maksuttomia. Keskiviikkoisin ja perjantaisin Kotipolku 7 tiloissa järjestetään 2-5vuotiaille lapsille maksullista leikkitoimintaa klo Avoimen päiväkodin toimintaa ja leikkitoimintaa lisätään sopivien toimintatilojen löydyttyä. Järjestelyillä korvataan kokopäivähoitoa niiden perheiden kohdalla, joissa toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona. Erityispäivähoito järjestetään keskitetysti Siiliset-yhteistoiminta-alueella. Lasten yö- ilta ja viikonloppuhoito järjestetään päiväkoti Pikkusiilissä Vuorelassa sekä Sinisepon päiväkodissa Nilsiässä. Esiopetuksen aloitti syksyllä 2011 Siilinjärvellä 291, Nilsiässä 75 ja Maaningalla 37 lasta (elokuun 2011 tieto). Väestöennusteen mukaan vastaavat esikoululaisten määrät olivat Siilinjärvellä 279, Nilsiässä 66 ja Maaningalla 44 lasta. Maksuttoman esiopetuskuljetuksen kilometrimäärä yhdenmukaistetaan lain mukaiseksi 5 kilometriksi koko yhteistoimintaalueella. Lomakaudella ( ) vanhemmille tarjotaan maksuvapautusta, mikäli he järjestävät itse lapsensa hoidon yhtäjaksoisesti vähintään 42 kalenteripäivän ajan. Varhaiskasvatuspalveluja tarjotaan juhannuksesta heinäkuun loppuun keskitetysti ja pääsääntöisesti vain vanhempien työssäkäynnin perusteella. Näillä järjestelyillä pyritään turvamaan lapsille lomaa. Lapsiperheiden kuntalisää esitetään jatkuvaksi vuoden 2012 aikana Siilinjärven kunnan palveluna hallituksen päätöksen mukaisesti. 15

16 Varhaiskasvatuspalveluiden järjestämistarve Päivähoidossa (päiväkodit + perheph) olevien lasten määrä ( ) Perhepäivähoidossa olevien lasten määrä ( ) Siilinjärvi Maaninka Nilsiä Yhteensä v v v v v v v v Päivähoitosijoitukset ( ) Eläköityminen vuosille Varhaiskasvatuspalveluiden henkilöstöstä vuosina vanhuuseläkeiän saavuttaa 26 työntekijää. Heistä on 17 perhepäivähoitajaa, 5 lastenhoitajaa, 2 lastentarhanopettajaa sekä 2 päiväkodin johtajaa Varhaiskasvatuspalveluiden muutokset vuodelle 2012 Haaparinteen asuntoalueelle Etelä-Siilinjärvelle valmistuu uusi, 72 paikkainen, vuokratiloissa toimiva päiväkoti kesällä Päiväkoti toimii korvaavina tiloina kesällä 2011 käytöstä poistuneille Mukulakodin tiloille sekä väistötiloina kesällä 2012 käytöstä poistuville Kasurilan päiväkodin tiloille. Olemassa oleva henkilöstö ja kalusto sijoitetaan uuteen Haaparinteen päiväkotiin. Kasurilan päiväkodin ja alakoulun yhteinen hankesuunnitelma uusista tiloista on valmisteltu syksyllä Nilsiässä Sinisepon päiväkodin 1-5 vuotiaat lapset ovat muuttaneet uusiin vuokratiloihin osoitteeseen Syvärintie 45 lokakuussa 2011 ja esikoululaiset siirtyneet alakoulun tiloihin. Sinisepon päiväkoti on poistettu käytöstä sisäilma- ja rakenteellisten ongelmien vuoksi. Asiakasmäärien kasvun ja pidennetyn aukioloajan tarpeen lisääntymisen vuoksi henkilöstöä lisätään määräaikaisesti Pajulahden ja Sinisepon päiväkoteihin. Kokopäivähoidon tarpeen vähentämiseksi lisätään avoimia varhaiskasvatuspalveluja (avoin päiväkoti, leikkitoiminta) ja palvelujen monipuolistamiseksi lisätään palvelusetelin käyttöä Varhaiskasvatuksen ostopalvelut Siilinjärvi ostaa vuonna hoitopaikkaa Ryhmäperhepäivähoito Pikku-Pirpanat Oy:ltä Vuorelasta sekä kahdelle huostaan otetulla lapselle hoitopaikat Kuopiosta ja yhdelle huostaan otetulle lapselle hoitopaikan Keiteleeltä. Maaningan kunnan sivistystoimelta ostetaan esiopetuspalvelut Pulkonkosken ja Tuovilanlahden esiopetuslapsille. 16

17 Varhaiskasvatuspalvelut/ostopalvelut Paikkojen määrä TP 2010 MB 2011 TA 2012 v v v Siilinjärvi Maaninka Nilsiä Yhteensä Kotihoidontuen kuntalisä ja päivähoidon palveluseteli Lasten kotihoidon tuen kuntalisä oli kokeiluna käytössä Siilinjärvellä aj Kuntalisää sai yhteensä 270 perhettä, joissa hoidettiin 472 lasta. Kuntalisä vapautti 25 päivähoitopaikkaa (tiedot lokakuulta 2011). Palvelujen monipuolistamiseksi on otettu käyttöön myös päivähoidon palveluseteli ruuhkahuippujen tasaamiseen, jonka turvin perheet voivat hakeutua hoitoon mm Siilinjärvellä aloittaneeseen, yksityiseen 72 paikkaiseen päiväkoti Touhulaan. Palvelusetelituottajiksi on valittu myös Kuopion Saksalainen Päiväkoti Deutscher Kindergarter ja ABC-Kasvattajat Ky Keskeiset palvelujen tarjonta ja kehittämishaasteet Omassa kodissa työskentelevien perhepäivähoitajien pysyvyyttä edistetään mm. koulutusmahdollisuuksia lisäämällä. Perhepäivähoitoon kehitetään uusia toimintamalleja palvelun turvaamiseen ja laajentumiseen. Perhepäivähoitajien työaikalain alaisuuteen siirtyminen supistaa perheiden valinnanmahdollisuuksia ja lisää paineita päiväkotihoitoon sekä lisää varahoidon tarvetta. Siilinjärvelle on palkattu määräaikaisesti aj ,5 uutta varahoitajaa ja Maaningalle 1 varahoitaja avoinna olleisiin perhepäivähoitajien toimiin, joihin on ollut kokovuotinen palkkavaraus talousarviossa. Perhepäivähoitajien viikkotyöajan tasoitusjaksoksi on sovittu 6 kk toimikaudeksi Päivähoitoa tarjotaan keskitetysti juhannuksesta heinäkuun loppuun ensisijaisesti vain vanhempien työssäkäynnin perustella. Järjestelyllä pyritään turvamaan lapsille lomaa Päivitetään käytössä olevat yhteistyönmallit eri toimijoiden kanssa, jotta lapsiperheet saavat tarpeitansa vastaavat, ensisijaisesti ehkäisevät palvelut. Hyödynnetään aktiivisesti seudullisen yhteistyön eri muotoja Palveluiden riittävyys suhteessa etenkin Siilinjärvellä kasvavaan kysyntään varmistetaan Suunnitelma vuosille Päivähoitopalvelut toteutetaan lain mukaisesti lisäämällä avoimia varhaiskasvatuspalveluja. Keventämällä ja monipuolistamalla palvelurakennetta voidaan vaikuttaa tulevien vuosien investointitarpeisiin. Kiinteistö Oy Isoharjalta vapautuu Harjamäessä rakennuksesta S 2 huhtikuussa 2012 n. 850 m2 tilaa samoista kerroksista, missä nyt toimii päiväkoti Pilvilinna. Vapautuvien tilojen remontointi päivähoidon käyttöön on perusteltua, koska tiloihin voidaan siirtää nyt kolmessa eri vuokrakiinteistössä toimivat 3 lapsiryhmää. Väestöennusteen mukaan vuonna 2013 Siilinjärvellä on päivähoitoa käyttäviä lapsia 30 lasta enemmän kuin vuonna 2011 ja vuonna 2014 vastaava luku on 55 lasta enemmän. Maaningalla ja Nilsiässä vastaavat luvut ovat 3-5 lasta enemmän verrattuna vuoteen Päivähoidon käyttö arvioidaan siten, että 60 % 1-6 vuotiaista lapsista käyttää palveluja. 17

18 3.2 Perhe- ja aikuispalvelut Hyvinvointi- ja terveydenedistämispalvelut Yksikkö toimii aluemallin mukaan, jossa palvelut tarjotaan kolmella eri alueella lähipalveluperiaatteella (liite 3). Äitiysneuvolassa huolehditaan äidin, sikiön ja perheen hyvinvoinnista ja ollaan tukena vanhemmuuteen valmistautumisessa mm. seuraamalla raskauden etenemistä ja järjestämällä perhevalmennusryhmiä, joissa keskustellaan synnytyksestä, lapsivuodeajasta ja vauvan hoidosta. Perhesuunnittelulla pyritään siihen, että jokainen lapsi on toivottu ja syntyessään mahdollisimman terve. Perhesuunnitteluneuvolat antavat ohjausta ja neuvontaa perhesuunnittelussa ja raskauden ehkäisyssä. Lisäksi äitiysneuvolatyöhön kuuluu naisten joukkotarkastusten teko. Lastenneuvolassa seurataan lapsen kehitystä ja terveydentilaa vauvasta kouluikään tukien ja rohkaisten vanhempia, antaen tietoa ja ohjausta kaikista perheeseen liittyvistä asioista, opastaen kasvatusasioissa yksilöllisesti, perhetilanne huomioiden. Tarvittaessa lastenneuvolasta ohjataan myös tarkempiin tutkimuksiin esim. psykologin, puhe-, fysioterapeutin vastaanotolle. Kouluterveydenhuollon päämääränä on tukea ja edistää oppilaan tervettä kasvua ja kehitystä yhteistyössä kotien ja koulun henkilökunnan kanssa sekä toimia oppilashuollollisessa yhteistyössä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukemiseksi. Opiskeluterveydenhuollon päämääränä on tukea ja edistää oppilaan tervettä kasvua yhteistyössä oppilaitoksen henkilökunnan kanssa sekä toimia oppilashuollollisessa yhteistyössä erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukemiseksi. Opiskeluterveydenhuoltoa toteuttaa ensisijaisesti terveydenhoitaja. Lapsiperheiden kotipalvelu on vanhemmuuden ja arjessa selviytymisen tukemista, perheen omien voimavarojen vahvistamista sekä opastamista mm. lasten- ja kodinhoidossa. Lapsiperheiden kotipalvelua on mahdollista saada sekä säännöllisenä ja suunnitelmallisena palveluna että tilapäisenä palveluna. Perheiden avun tarvetta arvioidaan ennen työskentelyn aloittamista ja sen kuluessa. Erityispalvelut sisältävät hyvinvointineuvolan sosiaalityön palvelut, psykologipalvelut, lääkäripalvelut, puheterapiapalvelut ja lapsioikeudelliset palvelut. Lapsiperheiden sosiaalityön tavoitteena on tukea lasten ja nuorten hyvinvointia sekä vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Se sisältää mm. seuraavat lapsiperheille suunnatut sosiaalityön palvelut: perheneuvonta ja perheasiain sovittelu. Hyvinvointineuvolan psykologipalvelut antavat aluepsykologin sekä perheneuvonnan palveluita. Aluepsykologi arvioi kokonaisvaltaisesti neuvola- ja kouluikäisen (0-17 v.) lapsen kehitystä yhteistyössä vanhempien, päiväkotien ja koulujen kanssa. Psykologi antaa ohjausta, neuvontaa, lyhyitä tukijaksoja sekä suosittaa tarvittaessa tarkempia tutkimuksia ja tukitoimia. Perheneuvonta palvelee lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä sekä perhe-elämän ja parisuhteen vaikeuksissa. Hyvinvointineuvola antaa lastenpsykiatrin palveluita osana perheneuvontaa ja vastaa lääkärin johdolla lasten mielenterveyspalveluiden järjestämisestä. Palveluissa arvioidaan ja selvitetään erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palveluiden palveluketjun toiminta ja vastuut. 18

19 Puheterapia on lääkinnällistä ja terapeuttista kielen, puheen ja äänen häiriöiden tutkimista, hoitoa ja kuntoutusta. Puheterapeutin tehtäviin kuuluu myös kommunikaatiohäiriöiden ennaltaehkäisy tiedon jakamisen, ohjauksen ja kouluttamisen kautta. Lapsioikeudellisia palveluita ovat lapsen isyyden selvittäminen, lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamiseen liittyvät neuvottelut ja sopimusten vahvistaminen, lapsen elatussopimusneuvottelut ja sopimusten vahvistaminen, sekä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 16 :n mukaisten selvitysten tekeminen tuomioistuimille. Hyvinvointineuvolan palveluiden järjestämistarve Siilinjärvi Maaninka Nilsiä Yhteensä 2010 Tilanne Tilanne Tilanne Tilanne Asiakkaiden määrä Äitiysneuvola Perhesuunnittelu Lastenneuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhoito (lukio + ammatilliset koulut) *Lapsiperheiden kotipalvelu *Lapsiperheiden sosiaalityö *Psykologipalvelut *Lastenpsykiatrin palvelut *Puheterapia *Vain ilmoitetut asiakkaan, ei sisällä työskentelyssä mukana olleita perheenjäseniä Palveluiden/ tuotteen määrä Lapsioikeudelliset palvelut elatusavun vahvistaminen isyyden vahvistaminen huolto- ja tapaamisoikeuden vahvistaminen Äitiysneuvolan käynnit Perhesuunnittelu Lastenneuvolan käynnit Kouluterveydenhuollon käynnit Opiskelijaterveydenhuollon käynnit Lapsiperheiden kotipalvelun käynnit Lapsiperheiden sosiaalityön suoritteet Psykologipalvelun suoritteet Lastenpsykiatrin suoritteet Puheterapian suoritteet Eläköityminen vuosille Neuvolapalveluista eläköityy 4 henkilöä ja erityispalveluista 1 henkilö vuosina Muutokset vuodelle 2012 Hyvinvointineuvolan painopistealueina ovat vuonna 2012 vanhemmuuden tukeminen sekä nuorten mielenterveyspalveluiden hoitopolun kehittäminen.

20 Ostopalvelut Terveydenedistämisen ostopalvelut Muihin kuntiin sijoitettujen lasten sijoituskunnassa saamat terveydenhoitopalvelut (maksusitoumus). Mammografiat Suomen terveystalo Oy Koululaisten ensimmäisen silmälääkärikäynnin käyntimaksu Siilinjärvellä Lääkäripalvelu Rekonen (Siilinjärven Specsaversin tiloissa), Nilsiässä 10/2010 lähtien silmälääkärit Ilkka Tiittanen ja Matti Ylänne (Nilsiän Optiikka Leskisen tiloissa) Puheterapiapalveluiden ostot lääkinnällisen kuntoutuksen päätöksinä Lapsiperheiden kotipalvelun ostopalvelut Kotiin annettu lapsiperheiden kotipalvelua ostopalveluna, kun oma henkilökunta ei ole ollut käytettävissä. Palvelua ostettu Kotisairaanhoito- ja kotipalvelu Helmi Ky:ltä sekä Sairaanhoito- ja kotipalvelu OivaHoivalta. Asiakasperheiden määrä TP 2010 MB 2011 TA 2012 v v v Siilinjärvi Maaninka Nilsiä Yhteensä Puheterapia siirtyy hyvinvointineuvolan toimintojen alle. Puheterapeutti resurssin lisääntyminen niin, ettei ostopalveluita tarvitsisi ostaa. Puheterapiaan luodaan ja vahvistetaan kriteerit vuoden 2012 aikana Keskeiset palvelujen tarjonta ja kehittämishaasteet Kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia vahvistavia ja terveyttä edistäviä, eri hallintokuntien, viranhaltijoiden ja yhdistysten yhdessä toteuttamia palveluita osana Lähde hanketta. Laaditaan yhtenäinen asetuksen mukainen toimintaohje lasten ja koululaisten terveystarkastuksiin, laajojen terveystarkastusten toteuttaminen vaatii kahden terveydenhoitajan resurssin lisäystä hyvinvointineuvolaan Kehitetään arviointikäytäntöjä sekä prosessi- ja vaikuttavuusmittareita Suunnitelma vuosille Järjestöjen ja eri hallintokuntien sekä virkamiesten yhteistyötä vahvistetaan. Palveluketjun toimivuus kuvataan prosessikuvauksena ja laaditaan mittarit tavoitetasoineen. Lähde-hankkeen pilottiryhmään osallistuminen Lastensuojelupalvelut Lastensuojelun palveluja annetaan tarpeen mukaan koko Siiliset-alueella. Palvelupisteet ovat Siilinjärvellä (Innocum), Maaningalla (kunnantalo) ja Nilsiässä (terveyskeskus) arkipäivisin virka-aikaan. Palveluja annetaan virka-aikoina myös asiakkaiden koteihin. Vastaanotto- ja selvitystyö, kiireellinen lastensuojelu Puhelinpalvelun kautta lastensuojelun työntekijä on tavoitettavissa 8-15:30 välisenä aikana jatkuvasti. Asiakkaita tavataan ja palvellaan tarpeen mukaan Siilinjärven, Maaningan ja Nilsiän toimipisteissä tai asiakkaan toiveen mukaan asiakkaan kotona tai muussa yhdessä sovitussa paikassa, esimerkiksi koululla. Tämän osa-alueen kautta tapahtuu uusien asiakkaiden ohjaus ja neuvonta sekä tehdään arvio asiakkuuden tarpeesta ja vastataan kiireelliseen lastensuojelun tarpeeseen. Työntekijät hoitavat tällä osa-alueella kaikki Siiliset- 20

Siilinjärven kunta Siiliset-yhteistoiminta-alue. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2012

Siilinjärven kunta Siiliset-yhteistoiminta-alue. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2012 Siilinjärven kunta Siiliset-yhteistoiminta-alue Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2012 1 Siilinjärven kunta Maaningan kunta Nilsiän kaupunki Perusturvalautakunta Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Siiliset-yhteistoiminta-alue

Siiliset-yhteistoiminta-alue Siiliset-yhteistoiminta-alue Yhteensä 31.350 asukasta -Maaningalla 3.850 -Nilsiässä 6.500 -Siilinjärvellä 21.000 22.2.2011 /Reijo Ruostila PERUSTURVA- LAUTAKUNTA -Kuntien yhteinen ltk -Tilaajaryhmä -Perusturvajohtaja

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004.

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Kunta Nettokustannukset /asukas Muutos % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 1994-2004 Imatra

Lisätiedot

JOENSUU. TP 2014 TA 2015 TA 2016 Raportointitaso. Hallinto- ja talouspalvelut. Terveyspalvelut MITTARIT. Vastaanotto

JOENSUU. TP 2014 TA 2015 TA 2016 Raportointitaso. Hallinto- ja talouspalvelut. Terveyspalvelut MITTARIT. Vastaanotto JOENSUU MITTARIT Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- /

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU

KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU 2012 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/31 1 KARVIAISEN NETTOMENOT 1.1 Nettomenot (kumulatiivinen), Karviainen 1.2 Nettomenot (kumulatiivinen), lasten ja nuorten palvelulinja KUUKAUSIRAPORTTI

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut JOENSUU Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiaaat

Lisätiedot

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015 Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun ja lapsiperheiden erityispalveluiden yksikön kokonaisrakenne Lastensuojelupäällikkö Lastensuojelu palvelut Sosiaalityön

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet 24.5.2012 Talousarvion toteumavertailu Hirvensalmi Hirvensalmi Hirvensalmi Talousarvio 2012 (valtuusto) 0 Toteuma 2012-03 TILAUS Aikuispsykososiaaliset

Lisätiedot

Lasten päiväkotihoito

Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lapsia kokopäivähoidossa päiväkodeissa yhteensä 31.12. alle 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 2-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita Eksoten palvelut 2010-2013 28.7.2014 Annaleena Rita 1 PALVELUJEN PEITTÄVYYS JA KUSTANNUSKEHITYS 28.7.2014 Annaleena Rita 2 Lasten ja nuorten palvelut 2010-2013; suoritteet 2010 2011 2012 2013 Lastensuojelun

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET 21.4. 2015 Peruspalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluihin ohjautuminen Erityishuolto-ohjelman piirissä olevan lapsen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

B. VIRKAVAPAUDET, TYÖLOMAT, PERHEVAPAAT JA MUUT LAKISÄÄTEISET VAPAAT

B. VIRKAVAPAUDET, TYÖLOMAT, PERHEVAPAAT JA MUUT LAKISÄÄTEISET VAPAAT 1 PERUSTURVA- JA SIVISTYSLAUTAKUNNAN PÄÄTÖSVALLAN DELEGOINTI VALTUUSTOKAUDEKSI 2015-2016 1. HENKILÖSTÖHALLINNON ASIAT A. VIRKA / TYÖSUHTEESEEN OTTAMINEN Lautakunta 1. 2. Palvelupäälliköt 3. Rehtorit ja

Lisätiedot

LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009

LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 Selvitykseen kerättävät tiedot Timo Turunen 18.2.2010 SISÄLTÖ TAUSTAA... 3 JOHDANTO... 4 1 LASTENSUOJELUSTA KOOTTAVAT TIEDOT... 5 1.1 Lastensuojelun asiakkaat...

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen Osavuosikatsaus 03/2014 Keskeiset huomiot Yksityiskohtaiset tilaustaulukon toteumat raportoitu kaupunginhallitukselle, löydettävissä kaupungin nettisivuilta

Lisätiedot

3.1. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat

3.1. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat 3. Perhepalvelut Perhepalvelujen tavoitteena on lasten, nuorten ja heidän perheidensä sosiaalisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja turvallisuuden edistäminen sekä itsenäisen suoriutumisen tukeminen ennaltaehkäisevillä

Lisätiedot

Toteuma 2013-11 285 229 81 %

Toteuma 2013-11 285 229 81 % Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAUS TA %:a Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 8 000 7 515 94 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas 207 161 78 % Vastaanotto /

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNNAN VAKINAISET JA MÄÄRÄAIKAISET VAKANSSIT 31.12.2014 SEKÄ MUUTOKSET VUOSINA 2015-2017

MÄNTSÄLÄN KUNNAN VAKINAISET JA MÄÄRÄAIKAISET VAKANSSIT 31.12.2014 SEKÄ MUUTOKSET VUOSINA 2015-2017 MÄNTSÄLÄN KUNNAN VAKINAISET JA MÄÄRÄAIKAISET VAKANSSIT 31.12.2014 SEKÄ MUUTOKSET VUOSINA 2015-2017 PERUSTURVAPALVELUT PERUSTURVAN JOHTO JA HALLINTO LKM 31.12.2014 LKM 31.12.2014 perusturvajohtaja 1 Avoimet

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Toimintakulut 2011/ Toimintatuotot 2011/

Toimintakulut 2011/ Toimintatuotot 2011/ Osavuosikatsaus tammi-marraskuu 211 Mb 211 Ennuste Liikevaihto 79 224 752 73 135 176 92,3 8 862 68 72 719 384 89,9 1, 43 321 768 39 264 98 9,6 1, Liikeylijäämä / -alijäämä 1 597 226 ####### Sisäiset kulut

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja: Case Pudasjärvi Talousmodulin havaintoja Pudasjärveltä 1. Väestö- ja työpaikkakehitys

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Lasten päiväkotihoito

Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Kunnan itse tuottamat palvelut Lapsia kokopäivähoidossa päiväkodeissa yhteensä 31.12. alle 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Johdon ja esimiesten raportointi

Johdon ja esimiesten raportointi Johdon ja esimiesten raportointi Uutta Maiseman korvaavaa raportointijärjestelmää kehitetään parhaillaan. Tiedot täydentyvätj ja tarkentuvat elokuun osavuosikatsaukseen. Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto PERHEPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Eva af Heurlin, sosiaalisihteeri Toiminta Lastensuojelu käsittää lakisääteiset viranomaistehtävät, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN SEKÄ LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN SUUNNITELMA VUOSILLE 2011-2015

LASTENSUOJELUN SEKÄ LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN SUUNNITELMA VUOSILLE 2011-2015 LASTENSUOJELUN SEKÄ LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN SUUNNITELMA VUOSILLE 2011-2015 Perusturvalautakunta 21.12.2011 105 Siiliset yhteistoiminta-alue Siilinjärven kunta Maaningan kunta Nilsiän kaupunki 1

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja Case Hämeenlinnasta Talousmodulin havaintoja Hämeenlinnasta 1. Väestö- ja

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa

Lisätiedot

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelumme tarjotaan Kirkonkylällä päiväkoti Peukaloisessa sekä Rukkitien ryhmäperhepäiväkodissa. Sotkumassa toimivat

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

50 % 57 % 60 % 21 % lääkäripalvelujen peittävyys Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista. 0 % 0 % 0 % käynneistä Vastaanotto Terveysasemien

50 % 57 % 60 % 21 % lääkäripalvelujen peittävyys Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista. 0 % 0 % 0 % käynneistä Vastaanotto Terveysasemien Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAAJAN ESITYS 2015 Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 4 700 5 200 5 923 26 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas 243 242 242-1

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta. Tehtäväalue. 210 Perusturvakuntayhtymä Akseli

Sosiaalilautakunta. Tehtäväalue. 210 Perusturvakuntayhtymä Akseli Sosiaalilautakunta Tehtäväalue Vanhustenhuolto ja kotipalvelut Tilivelvollinen Sosiaalijohtaja ja avopalveluohjaaja Vanhustenhuolto ja kotipalvelut -vastuualue siirtyy Perusturvakuntayhtymä Akseliin 1.1.2011

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö 1 (13) Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.5.2015 2 (13) Sisällysluettelo Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Organisaatio... 3 1. Toimiala...

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus

JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus Sosiaali- ja terveydenhuolto - työpaja II Aika: torstai 27.8.2015 klo 10.00 15.00 Paikka: Tieteiden talo (Kirkkokatu 6), Sali 405 Asialista 10.00 10.15 Luokitustyön

Lisätiedot