kotihoitoon Kuntouttavaa työotetta sosiaalialan riippumaton ammattilehti 95 vuotta Sosiaaliturva Huoltaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kotihoitoon Kuntouttavaa työotetta sosiaalialan riippumaton ammattilehti 95 vuotta Sosiaaliturva Huoltaja"

Transkriptio

1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti Vaasa havittelee Parasta pohjoismaiseen malliin Etsivää huumetyötä New Yorkissa Koulutusta ja vetovoimaa sosiaalialalle Milloin pankilta voi pyytää asiakkaan tilitietoja? Kuntouttavaa työotetta Huoltaja Köyhäinhoitolehti Sosiaaliturva 95 vuotta kotihoitoon

2 Huoltaja-säätiö Sosiaaliturva-lehti on sosiaalihuollon Huoltaja-säätiö vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. Isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Vuokko Niiranen Hallitus Aulikki Kananoja, puheenjohtaja Alpo Komminaho, varapuheenjohtaja Päivi Ahonen Heikki Hiilamo Erkki Torppa toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) Julkaisija Huoltaja-säätiö. Sosiaaliturva-lehti on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 95. vuosikerta. Ilmestyy vuonna numeroa, joista kaksi kaksoisnumeroa. Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki puh. (09) faksi (09) vastaava päätoimittaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) päätoimittaja Merja Moilanen vuorotteluvapaalla toimitussihteeri Erja Saarinen puh. (09) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) toimittaja Minna Tarvainen puh. (09) Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten eikä kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva RAY/Kuvapankki Huoltaja-säätiö Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset Anne-Mari Salminen puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat euroa/vuosi, kestotilaus 51 euroa/vuosi, opiskelijatilaus 28 euroa/vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumerot myytävänä toimituksessa 4,50 euroa/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % Mediakortti osoitteessa Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN pääkirjoitus Lupausten toteuttamisen aika Maija Perho 4 6 ajankohtaiset lastensuojelun vaikuttavuus, huomionosoitukset, sosiaalibarometri, sosiaalialan käsitteet Löytyykö paras? uutisia lyhyesti 7 laina ja palaute Uudistukset ja byrokratian keventäminen ovat paikallaan Marian Tuomi 8 13 kärkiteema Kemin tiukka talous kuristaa kotihoitoa Susanna Chazalmartin Toimintakykyä edistävä työote yhdessä tekemistä asiakkaan kanssa Tina Hägg Johtolankoja ikäihmisen masennuksen tunnistamiseksi Liisa Saaristo näkökulma Kolumni Teija Nuutinen Jos minulta kysytään Minna Tarvainen Aika lunastaa vammaispolitiikan lupaukset Ilpo Vilkkumaa lainattua, saksittua haittojen vähentäminen & etsivä työ Etsivää huumetyötä New Yorkissa Riikka Perälä sosiaalialan koulutus Koulutusta ja vetovoimaa sosiaalialalle Anneli Pohjola juristin nurkkaus Milloin pankilta voi pyytää asiakkaan tilitietoja? Tapio Räty kirjat, tutkimukset seuraavassa numerossa 9 10/07 Kärkiteemana Kesä sosiaalialan töissä Millainen on kesä sosiaalialan töissä? Kesän kaksoisnumerossa paljastamme lehden kirjoituskilpailun voittajat. 8/07 2 Sosiaaliturva 8/07

3 Pääkirjoitus 9. toukokuuta 2007 Lupausten toteuttamisen aika Vanhusten hoidon laatu ja kehittämistarpeet sekä henkilöstön saatavuus ja työsuhteiden ehdot olivat eduskuntavaalien keskeisiä aiheita. Kansalaisten odotukset ovat perustellusti korkealla ja tositoimia kaivataan. Hallitusohjelmassa on paljon hyviä aikomuksia ja muutamia konkreettisia lupauksia. Paljon jää kuitenkin sen varaan, miten kuntien resursseja vahvistetaan ja miten hoitohenkilöstön palkkausta ja sitä kautta alan houkuttelevuutta saadaan kohennettua. Tähän tarvitaan valtion lisäpanostusta. kuva: RAY/Kuvapankki Kannessa Vanhustyön strategioissa vannotaan kotihoidon nimeen. Palveluiden arki on kuitenkin karu monissa kunnissa, kuten Kemissä. Asiakkaan toimintakykyä tukeva työote vaatisi aikaa asiakkaalle. Sitä tarvitaan myös vanhuksen masennuksen tunnistamiseksi. sivut 8 13 kuva: Panu Pälviä Vanhusten mahdollisuudet asua kotonaan riittävän avun turvin vaihtelevat kunnittain. Siksi tarvitaan valtakunnalliset kriteerit avun tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi. Hallitukselta vaaditaan taitoa ja tahtoa sovittaa yhteen kuntien itsehallinto ja ikäihmisten tarpeet niin, että perusoikeudet toteutuvat. Tarvitaan lainsäädäntöä, joka turvaa palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden asuinpaikasta riippumatta. Ehkäisevien kotikäyntien ja hoidon tarpeen arvioinnin ikärajan laskeminen 75 vuoteen on perusteltua samoin kuin palvelusetelijärjestelmän ulottaminen kotisairaanhoitoon. Lisärahoituksen ja -henkilöstön ohella alan osaamista on vahvistettava. Geriatreja on koulutettava lisää ja järjestettävä alan täydennyskoulutusta. Osaamista tarvitaan myös johtamisessa ja töiden järjestelyissä. Vanhusten asianmukainen lääkehoito vaatii koulutuspanostuksia. Kokonaan oman messunsa arvoinen on yhä lisääntyvien muistisairauksien vaatima erikoisosaaminen ja miltei laiminlyöty kuntoutus. Vanhustenhuollon imago on alan opiskelijoiden silmissä valitettavan synkkä ja sen muuttaminen on iso ponnistus. Imago ei muutu vain mainoskikoilla. Maija Perho on Huoltaja-säätiön isännistön puheenjohtaja. Hallitusohjelmassa on paljon hyviä aikomuksia ja muutamia konkreettisia lupauksia. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa mietitään terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyökuvioita erityisesti vanhustenhuollossa. Uudistukset tarjoavat mahdollisuuden osaamisen keskittämiseen, parempaan hoidon porrastukseen, toimiviin sijais- ja varahenkilöstöjärjestelmiin, tehokkaampaan täydennyskoulutukseen ja tarkoituksenmukaisempaan yhteistyöhön kolmannen ja yksityisen sektorin palveluntuottajien kanssa. Perehdyttäminen on koko työyhteisön etu Sijoitetun lapsen kesäloma Ystäväpiirit yksinäisille vanhuksille Englannissa tiedetään miten vanhuksia hoidetaan tarkan valvonnan ansiosta Juristin nurkkaus Toimeentulotukea ulkomailla aiheutuneisiin kustannuksiin? Sosiaaliturva 9 10/07 postitetaan lukijoille 11. kesäkuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille Sosiaaliturva 8/07 3

4 ajankohtaiset LASTENSUOJELUN VAIKUTTAVUUS Paljonko on paljon? Onko 500 euron vuorokausimaksu lastensuojelun laitoshoidosta paljon vai vähän? Lastensuojelun vaikuttavuus ja talous -hankkeen aivoriihessä mietittiin, mitä lastensuojelun vaikuttavuus oikein on, mihin tätä tietoa tarvitaan ja mitä riskejä vaikuttavuusmittaristojen luomisessa voi olla. Seppo Sauro uskoo lastensuojelun tarpeen kasvun selittyvän urbanisoitumiskehityksellä, jonka mukana on menetetty yhteisöllisyyttä: ihmiset ovat oikeasti yksin massojen keskellä. Vieressä Lastensuojelun vaikuttavuus ja talous -hankkeessa erikoissuunnittelijana työskentelevä Hilkka Kärkkäinen. Kansantaloudellisesti lasten päivähoito tulee edullisemmaksi kuin lasten hoitaminen kotona. Tämä selvisi Jouko Kajanojan tutkimuksesta, jonka hän teki 1990-luvun lopulla Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa. Tutkimuksen nimi oli Lasten päivähoito investointina. Nykyään yhteiskuntatutkimuksen päällikkönä Kelassa työskentelevä Kajanoja uskoo, että vastaavia laskelmia voitaisiin tehdä lastensuojelusta. Kustannukset on periaatteessa helppo selvittää. Tällaisessa lähestymistavassa on kuitenkin vaarana se, että tärkeät asiat jäävät pimentoon. Lastensuojelun vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä ja ne ovat usein hämäriä. Kajanoja viittasi Marketta Rajavaaran vaikuttavuutta käsittelevään tuoreeseen väitöstutkimukseen: Vaikuttavuuden arviointi edellyttäisi päämääriä, joihin pyritään. Lisäksi pitäisi tutkia kokonaisuuksia eikä pieniä lohkoja, muuten vaikuttavuusarviointi pirstoo yhteiskuntaa. Pitää muistaa myös kansainvälisen lastenfoorumin viesti: lapset eivät ole vain tulevaisuus vaan heillä on oikeus myös nykyisyyteen. Siksi on vähennettävä kurjuutta ja luotava hyviä kasvuoloja tässä ja nyt. Asiantuntija Seppo Sauro Lastensuojelun Keskusliitosta jatkoi: Kun me etsimme nyt ratkaisuja lastensuojelulapsille, löydämme samalla ratkaisuja tulevaisuudelle. Valtiotieteen lisensiaatti Osmo Soininvaara peräsi paluuta kansantaloustieteen vanhoihin premisseihin: Aiemmin korostettiin yhteisen hyvän optimointia. Nyt optimoidaan yksilön hyvää. Asioiden kansantaloudellista kannattavuutta pitäisi kuitenkin miettiä julkisen talouden itsensä kannalta. Esimerkiksi huumeriippuvaisten korvaushoito on koko yhteiskunnalle hyväksi. Tarvitaan jonkinlaisia vaikuttavuusmittareita, mutta ei kuitenkaan liian huonoja. Huonoissa mittareissa on se ongelma, että ne ohjaavat vääriin päämääriin, Soininvaara sanoi. Arviointipäällikkö Petteri Paasio Helsingin sosiaalivirastosta korosti, että vaikuttavuuden arvioinnissa asiakas on paras asiantuntija. Häneltä kannattaa kysyä, mistä hän on hyötynyt. Projektipäällikkö Sirkka Rousu Kuntaliitosta oli samoilla linjoilla: tärkeämpää kuin se, miten yhden työntekijän interventio vaikuttaa on se, mitä ihmisen elämässä oikeasti tapahtuu. Pitää nähdä kokonaisuus. Paasio sanoikin puhuvansa mieluummin tilannearvioinnin työkaluista kuin vaikuttavuusmittareista ja niiden merkityksen asiakkaatkin voivat ymmärtää. Joillakin tuntuu olevan sellainen harhaluulo, että vaikuttavuustutkimusten perusteella jokin neuvosto sanoo, miten toimitaan. Niinhän se ei mene: päämääräksi pitäisi asettaa sellainen prosessien ohjausvälineistö, jossa tärkeintä on miettiä jokaisen lapsen kohdalla hänen lähtökohdistaan hänelle parasta. Näin vaikuttavuusarviointi saataisiin tukemaan perustyön ydintä. Rousu tähdensi, että kaikki me tiedämme, mistä lapset hyötyvät. Miksi se ei kuitenkaan ohjaa käytännön työtä? Yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat organisaatioiden toimintaedellytyksiin: ei voi kauhalla ammentaa, jos lusikalla annetaan. Kysymys ei ole vain rahasta vaan myös heikosta johtamisesta ja sen tyyppisistä asioista. Aivoriihi pidettiin 8. toukokuuta Helsingissä. Länsi- ja Keski-Uudenmaan alueen sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalitaito Oy:n Lastensuojelun vaikuttavuus ja talous -hankkeen tavoitteena on muun muassa luoda lastensuojelun vaikuttavuutta, tuottavuutta ja taloudellisuutta mittaava ja arvioiva tarkastelukehikko. Sosiaalitaito Oy rahoittaa kaksivuotisen hankkeen Uudenmaan liiton myöntämällä maakunnan kehittämisrahalla. Lea Suoninen-Erhiö HUOMIONOSOITUKSET Mikkelin Sanomalehtimiesyhdistys on myöntänyt Tiedottajapalkinnon Vaalijalan kuntayhtymän erityishuoltopiirin johtajalle Erkki Paaralle. 4 Sosiaaliturva 8/07 Reilut 25 vuotta Vaalijalassa työskennellyt Erkki Paara yllättyi iloisesti tiedottajapalkinnosta. Hän näkee sen tulleen vuosien yhteistyöstä toimittajien kanssa ja kiitos palkinnosta kuuluu hänen mielestään koko Vaalijalan organisaatiolle. Palkinnon perusteluina ovat Paaran aktiivinen tiedottaminen uutisoitavista asioista ja napakat infotilaisuudet. Myös kriisitiedottaminen on Vaalijalan kuntoutuskeskuksessa hallinnassa. Kehitysvamma-ala on pieni, eikä asiakkailla ole edellytyksiä tuoda asioita julkisuuteen. Talon tapa on kertoa asioista mahdollisimman avoimesti silloin, kun kerrottavaa on, Paara totesi palkinnon luovutustilaisuudessa. Joka toinen vuosi jaettava palkinto jaettiin nyt kolmannen ja viimeisen kerran. Valinnan on tehnyt Mikkelin Sanomalehtimiesyhdistyksen hallitus sille saapuneiden esitysten perusteella. Palkintoa ei enää jaeta, sillä yhdistys päätti lopettaa 80 vuotta kestäneen toimintansa 14. maaliskuuta pitämässään kokouksessa.

5 SOSIAALIBAROMETRI Syrjäytyneet jäävät suurten väestöryhmien jalkoihin vastakin, jos vuoden 2007 Sosiaalibarometriin on uskominen. Kansalaisten perusturvaa on vahvistettava. Yhteiskunnan sosiaalisia tukia ja palveluita pitää kohdentaa huolenpitoa eniten tarvitseville. Ketään ei jätetä yksin. Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi, pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma Kolmannes sosiaalitoimistojen ja työvoimatoimistojen vastaajista kertoo, etteivät kaikki väestöryhmät saa niiltä tarvitsemiaan palveluja. Samaa mieltä on neljännes Kelan toimistojen ja runsas viidennes terveyskeskusten vastaajista. Julkisten palvelujen tuottajat arvioivat, ettei palvelujen ulkopuolelle jo nyt jäävien ihmisten tukemiseen ole juuri tulossa lisää voimavaroja, vaan jatkossakin keskitytään suuriin väestöryhmiin. Julkisten palvelujen ja sosiaaliturvaetuuksien ulkopuolelle jäävät useimmiten päihdeongelmaiset, mielenterveyskuntoutujat, vanhukset ja pitkäaikaistyöttömät. Päihdeongelmaisten ja mielenterveyskuntoutujien palveluihin ei lähivuosina ole juuri tulossa lisää resursseja. Sen sijaan vanhukset ovat lähivuosien painopisteenä erityisesti sosiaalija terveydenhuollossa ja Kelassa. Julkisten palveluntuottajien mukaan ihmiset jäävät palvelujen ja sosiaaliturvaetuuksien ulkopuolelle, koska eivät osaa hakea niitä tai eivät tiedä oikeuksistaan. Kuitenkin sekä Kela että työvoimatoimistot pyrkivät laajentamaan itsepalveluperiaatteella toimivaa sähköistä asiointia. Barometriin vastasi vuodenvaihteessa yhteensä 630 sosiaalitoimen, terveyskeskusten, työvoimatoimistojen, Kelan toimistojen sekä valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen johtajaa. Sosiaalibarometri on Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton vuosittain julkaisema ajankohtaisselvitys kansalaisten hyvinvoinnista, palveluista ja palvelujärjestelmän muutoksesta. Löytyykö Paras? Palstalla seurataan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen etenemistä eri puolilla Suomea. Juha Karvala Vaasan sosiaali- ja terveysjohtaja Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta velvoittaa Vaasan kaupunkia yhdessä Isonkyrön, Korsnäsin, Laihian, Maalahden, Maksamaan, Mustasaaren, Oravaisten, Vähäkyrön ja Vöyrin kanssa laatimaan suunnitelman siitä, miten palvelujen käyttöä parannetaan yli kuntarajojen. Miten toimitte? Vaasalla on lähikuntien kanssa sopimuksia muun muassa päihdehuollon, perheneuvolan ja sosiaaliasiamiespalvelujen sekä lääkäri- ja hammaslääkäripäivystyksen käyttämisestä. Parhaillaan suunnitellaan sosiaalipäivystyksen järjestämistä Pohjanmaan maakunnan kuntien kanssa. Myös seudullinen päihdestrategia ja vammaispalveluiden kehittämissuunnitelma ovat tekeillä. Vaasa ei kuitenkaan pääsääntöisesti lähde järjestämään uusia puitelain tarkoittamia terveydenhuollon ja siihen läheisesti liittyviä sosiaalihuollon palveluja isäntäkuntamallilla joitain erityistilanteita lukuun ottamatta. Vaasan seudulla on paljon ruotsinkielisiä. Valtalehtien perusteella kielikysymyksestä on tullut kynnyskysymys. Onko näin? Vaasan tavoitteena on luoda työssäkäyntialueen kokoinen, asukkaan keskus, joka käytännössä käsittää Vaasan ja Kyrönmaan seutukunnat. Näistä kaksikielisiä ovat Vaasa, jossa suomi on enemmistön kielenä sekä Mustasaari, Maalahti, Vöyri-Maksamaa ja Oravainen, joissa ruotsi on valtakieli. Yksikielisiä suomenkielisiä kuntia ovat Laihia, Isokyrö ja Vähäkyrö ja yksikielinen ruotsinkielinen Korsnäs. Luonnollisesti halutaan, että kunnan hallintokielenä säilyy enemmistön kieli. Vaasa tulee esittämään, että suurkunnalle luodaan pohjoismaisen mallin mukainen kunnanosahallinto, jossa osaaluejako perustuu nykyiseen kuntarakenteeseen ja jossa säilytetään nykyinen hallintokieli. Aluelautakunnille annetaan laaja toimivalta oman alueen peruspalvelujen järjestämisessä. Muodostuva suuri kunta kykenee parhaiten organisoimaan ehkäisevän työn, kilpailemaan työvoiman rekrytoinnissa, järjestämään joustavasti perus- ja erityispalvelut sekä säilyttämään osa-alueiden oman kielellisen ja sosiaalisen identiteetin. Miten sosiaalipalvelut aiotaan järjestää? Sosiaalipalvelut tullaan järjestämään nykyiseen tapaan. Seudun ainoana kuntana asukkaan Vaasa täyttää jo nyt sosiaali- ja terveyspalveluille asetetun asukkaan rajan. Palveluja organisoidaan nyky-vaasassakin ehkä entistä enemmän kieliperusteisesti siten, että henkilökunnalta ei aina vaadita kaksikielisyyttä. Oman lisänsä muodostaa Vaasan neljän prosentin maahanmuuttajaväestö, joka puhuu yli 40:ä eri kieltä äidinkielenään. Suuressa kunnassa Vaasan erityispalvelut olisivat luonnollisesti kaikkien käytettävissä. Lea Suoninen-Erhiö Sosiaaliturva 8/07 5

6 SOSIAALIALAN KÄSITTEET Sosiaalisen ydintä etsittiin Jyväskylässä Käsitteiden selventämisellä on käytännöllinen merkitys. Sosiaalialan omille intresseille on oltava kieli ja käsitteitä. Sosiaaliseen hyvinvointiin sisältyy tulevaisuus, johon voi luottaa. Eero Ojanen Sosiaalisen ydin löytyy läsnäolosta. Eeva Jokinen Jyväskylän yliopiston Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen, Stakesin Jyväskylän alueyksikön sekä Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen yhteisvoimin järjestämässä foorumissa sosiaalisen ydintä lähestyttiin eri tieteenalojen ja näkökulmien kautta. Paikalla oli liki 80 osanottajaa ja puhujaa, jotka edustivat ilahduttavasti niin uutisia lyhyesti Kotityöpalvelujen ammattitutkinnon tutkintotodistus oli myönnetty maaliskuun puoliväliin mennessä jo 111 henkilölle. Tutkinto muodostuu kolmesta näytöstä, jotka tutkinnon suorittaja voi valita kodin tekstiili- ja vaatehuoltopalveluista, kodin ruokapalveluista, avustamis- ja asiointipalveluista, kotipalvelualan yrittäjyydestä sekä kotisiivouspalveluista. Opetushallitus vahvisti tutkinnon perusteet vuonna kuvat: Raili Haaki maamme filosofista ja sosiaalipoliittista kärkeä kuin sosiaalialan käytännön ammattitaitoakin. Affektiivisen työn erityislaatuisuutta ja sen teknistymistä valotti professori Eeva Jokinen Joensuun yliopistosta. Affektiivisessa työssä ei ole kysymys pelkästään tunteista, vaan ihmisruumiin ja mielen toisistaan erottamattomista toiminnan eri muodoista. Työn ydin on työn tekijän ruumiillinen läsnäolo ja läheisyys. Affektiivista työtä on vaikea palauttaa erityisiksi suorituksiksi, koska se sisältää läsnäoloa, kaiken seuraamista, ennakointia ja eräänlaista hajamielisyyttä. Tällaiset piirteet ovat tyypillisiä juuri äitien tekemälle kotityölle ja kaikenlaiselle huushollaukselle. Tuote on siinä erottamaton työn tekijästä. Kyse on elävästä työstä, jossa persoonallisuus on olennaisessa asemassa. Suoritus on virtuoosinen eikä työn tekijän ruumista, persoonaa sekä siihen kerrostuneita tunteita, taitoja ja kokemuksia voi muuntaa helposti siirrettäviksi menetelmiksi tai hyviksi käytännöiksi. Sosiaalisen työn ytimessä on siis läsnäolo. Tämä tulee esille myös lehtori Kari Salosen tutkimustuloksissa. Hän esitteli vanhusten kotihoidon työntekijöiden haastatteluihin pohjautuen sitä, miten esimerkiksi kotisairaanhoitajat näkevät varsinaisten hoitotoimenpiteiden sujuvan rutiinimaisesti, mutta vanhusten kotona tehtävässä työssä kaikki muu on erityisen vaikeaa ja tärkeää. Tuo kaikki muu pitää todennäköisesti sisällään asiakkaan persoonallisuuden huomioonottamista, kotiympäristön kunnioittamista, ihmisen kohtaamiseen ja läsnäoloon liittyvää osaamista. Hoivattavan näkökulmaa hoivaan korosti erityisesti professori Anneli Anttonen. Hoivaa ei voi Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen kehittämissuosituksessa asumismuodot on jaettu kolmeen ryhmään: tuettuun asumiseen, palveluasumiseen ja tehostettuun palveluasumiseen. Suosituksessa määritellään asumismuotojen ominaispiirteet sekä tavoitteet tarvittavan henkilöstön määrästä ja rakenteesta. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Stakesin yhdessä julkaisema suositus soveltuu sekä julkisten että yksityisten palvelujen laadun kehittämiseen ja arviointiin. Asumista ja kuntoutusta. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskeva kehittämissuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:13 > Julkaisut olla ilman keskinäistä riippuvuutta. Seminaarissa kyseltiinkin, miksi avun tarvetta on vaikea tunnustaa, vaikka hoivattavaksi tuleminen on mahdollista meille jokaiselle. Vision omasta tulevaisuudesta myös hoivaa tarvitsevalla tulisi voida olla odottamisen arvoinen. Filosofi Eero Ojasen mukaan todellisuus ja inhimillisyys ovat sekä vallitsevia asiantiloja että suuntautumista. Sosiaalisen ydin on siis jotakin mitä on, mutta myös jotakin mitä pitäisi olla. Ojanen muistutti siitä, että päämäärähakuisessa toiminnassa on aina mukana myös arvot ja moraali. Sosiaalisuus on Ojasen mukaan henkeä. Henki on ihmisten yhteinen todellisuus, mutta se on myös ihmisen tietoisuus ja moraalinen todellisuus. Me paitsi luomme sosiaalista todellisuutta, myös samalla suostumme johonkin itseämme isompaan. Sosiaaliseen hyvinvointiin sisältyy tämän mukaan tulevaisuus, johon voi luottaa. Myös hyvinvoinnin mittaamisessa on keskeisesti oltava mukana tulevaisuus. Seminaarissa keskusteltiin siitä, miten meidän tulisi tutkia enemmän sitä, mikä on hyvin. Ehkäpä olemme tottuneet liian usein selittämään hyvinvoinnin pahoinvoinnin kautta. Hyvinvointi ei ole vain pahoinvoinnin puutetta. Onhan talouskasvun ja hyvinvoinnin välinen selkeä riippuvuuskin katkennut. Sosiaalialan ammattilaisen tulee olla ammatikseen huolissaan sosiaalisuuden katoamisesta. Sosiaalisen ydin saattaa sittenkin löytyä paitsi koskettamalla ja välittämällä, myös käsitteellistämällä ja pilkkomalla käsitteitä. Raili Haaki, suunnittelija, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Helsinki korottaa tuntuvasti yksityisen hoidon tuen kuntalisää elokuun alusta. Kokopäiväisessä perhepäivähoidossa ja perheen kotiin palkkaaman hoitajan hoitaman alle 3-vuotiaan lapsen Helsinki-lisä korotetaan 290 euroon. Korotus on 80 euroa. Yli 3-vuotiaan lapsen Helsinki-lisä nousee 49,09 euroa ja on korotuksen jälkeen 150 euroa. Yksityisessä päiväkodissa hoidettavan alle 3-vuotiaan lapsen tukea korotetaan 71,34 euroa, jolloin tuki nousee 290 euroon kuukaudessa. Yksityisen hoidon tuen korotuksilla Helsinki haluaa tukea perheiden vaihtoehtoja alle kouluikäisten lasten hoidon järjestämisessä. 6 Sosiaaliturva 8/07

7 laina ja palaute Uudistukset ja byrokratian keventäminen ovat paikallaan ISYYDEN TUNNUSTAMINEN Kun lapsi syntyy avoliitossa, isyyden tunnustustilaisuudessa määritellään lapsen juridinen isä. Kunnallisen lastenvalvojan tehtävänä on kertoa isyyden tunnustamisen ja vahvistamisen vaikutukset lapsen oikeudelliseen ja taloudelliseen asemaan. Isyyden tunnustamista käsitelleen Jarkko Uron Ylioppilaslehteen kirjoittaman jutun mukaan varmuus isyydestä selvitetään kuitenkin avoperheen yksityisyyttä loukaten. Jarkko Uro, Ylioppilaslehti 5/2007 Tilaisuudessa lastenvalvoja selvittää isyyden kahdella kysymyksellä. Ensimmäinen on, koska olette muuttaneet yhteen. Avoliiton kesto vaikuttaa siis siihen, kuinka selvästi isä on isä. Toinen kysymys on suunnattu naiselle ja se kuuluu: oletko harrastanut seksiä muiden miesten kanssa hedelmöittymisen aikoihin. Myös miehen on vakuutettava valvojalle, ettei nainen ole sortunut haureuteen. Jos valvoja ei ole tyytyväinen vastauksiin, seuraa jatkoa. Mieheltä ja naiselta kysytään erikseen siittämisen ajankohdasta ja muista sukupuolisista kanssakäymisistä. Käytännöllä pyritään selvittämään onko isäkokelas todella lapsen oikea isä. Jos perhe on vielä kiperien kysymyksien jälkeen yhtä mieltä isyydestä, voidaan asiakirjat allekirjoittaa. Valvoja kuitenkin muistuttaa, ettei seksiseikkailuista sovi valehdella. Isyyslain pykälän 44 mukaan siitä seuraa sakkorangaistus. Marian Tuomi, lastenvalvoja, Turku Lastenvalvojalle tilanne on ristiriitainen. Keskenään naimattomille vanhemmille syntyneen lapsen isyyden tunnustaminen ja tätä kautta oikeudellisten suhteiden vahvistaminen lapsen ja isän välille on lapsen tärkeä oikeus. Näin lainsäätäjä on turvannut lapselle oikeuden isään, vaikka biologinen isä sitä itse vastustaisi. Nykyinen isyyslakimme tuli voimaan Tätä ennen isäksi itsensä katsovalla miehellä oli mahdollisuus vapaaehtoisesti tunnustaa lapsi omakseen ilmoittamalla asiasta papille tai henkikirjoittajalle. Näin tapahtuikin, mutta harvoin. Lainsäätäjät halusivat isyyslaissa painottaa biologista isyyttä, koska katsottiin, että lapselle olisi tärkeää tietää oma alkuperänsä. Isyydentunnustamismenettely on lastenvalvojalle monivaiheinen prosessi. Se merkitsee tietojen kirjaamista asiakastietoihin lastenvalvojien ohjelmissa, kirjeitä asiakkaille ja maistraatille, kutsua ja ajanvarauspyyntöä. Lastenvalvojat pyrkivät tekemään isyyden tunnustamisen avopareille mahdollisimman helpoksi ja lyhyeksi isyyslakia ja oikeusministeriön ohjeita noudattaen sekä ministeriön vahvistamia lomakkeita käyttäen. Asiakkaille kerrotaan isyyden tunnustamisen oikeusvaikutukset. Avopareilta kysytään heidän yhdessäasumisensa ajankohtaa ja joskus lisäksi seurustelun alkamisen ajankohtaa. Joskus pari on asunut yhdessä vain lyhyen aikaa tai yhdessä asuminen on ollut epävirallista. Jotkut avoparit, työkokemukseni perusteella 0,25 0,5 prosenttia pareista, haluavat isyystutkimuksia. Lastenvalvoja voi myös tarvittaessa ehdottaa niitä tehtäväksi. Avoparien tai muidenkaan isyysasiakkaiden uhkaaminen sakoilla ei kuulosta todenperäiseltä. Jarkko Uro on kirjoituksessaan lainannut ex-kansanedustaja Roosa Meriläisen vaatimusta, että lastenvalvojalle pitäisi avopareilta riittää lausuma: tunnustan, olen isä. Nykyisellään lause, jossa viitataan sukupuoliseen kanssakäymiseen lapsen siittämisaikana, on täsmälleen lain mukainen, mutta neutraalimpi ilmaisu olisi asiakkaille hienovaraisempi. Osa asiakkaista kokee lain mukaisen ilmaisun loukkaavana. Lastenvalvojalle tilanne on ristiriitainen; hän yrittää toimia oikein ja olla kohtelias, mutta laki on laki, vaikka paperilla oleva sananmuoto ei tyydyttäisikään asiakasta. Puhetapojen kehittäminen perheoikeudellisissa asioissa on muutenkin paikallaan. Sanahirviöt au-lapsi ja avioerolapsi leimaavat lasta ja arvottavat heitä heidän vanhempiensa valintojen vuoksi. Lapset ovat aina lapsia. Voitaisiinko sanoa, että on keskenään naimattomien vanhempien lapsia tai vanhemmastaan erillään asuvia lapsia. Emmehän aikuistenkaan kohdalla puhu esimerkiksi avioliiton ulkopuolella yhdessäasuvista pareista vaan avopareista. Ainakin suurimmissa kaupungeissa noin joka toinen lapsi syntyy keskenään naimattomille vanhemmille, joista noin 80 prosenttia on avoliitossa. Uudistukset ja byrokratian keventäminen ovat paikallaan. Nykyään maistraatti vahvistaa isyyden tunnustamiset. Voisiko maistraatti myös ottaa vastaan yhdessä asuvien vanhempien isyystunnustukset? Asioiden tarkasteleminen uusista näkökulmista on toivottavaa, vaikka en Roosa Meriläisen jutussakin mainittuja ehdotuksia isyyden tunnustamisesta neuvolakäynnin yhteydessä tai pelkästään kirjallisella menettelyllä pidäkään sopivana isyyden tunnustamisen tapana. Henkilökohtainen tunnustus takaa paremmin sen, että tunnustaja haluaa isäksi ja katsoo itsensä isäksi eikä äiti ole pelkästään ilmoittanut häntä isäksi. Neuvolasta taas puuttuu tarvittava erityisosaaminen eikä neuvoloiden kuormittaminen isyyden tunnustamiseen liittyvällä valtavalla paperityöllä olisi muutenkaan tarkoituksenmukaista. Sosiaaliturva 8/07 7

8 kärkiteema Susanna Chazalmartin Kemin tiukka talous kuristaa kotihoitoa Kemin kaupungin henkilöstö lomautetaan syksyllä 2 4 viikoksi. Lisäksi hallintokuntien pitää säästää kaksi prosenttia toimintamenoistaan. Lehtien yleisönosastot ovat täyttyneet kirjoituksista, joissa kysytään, kuka hoitaa vanhukset, kun henkilöstöä on jo nyt liian vähän. Kemin faktat Kaupunkilaisten huoli ei ole aiheeton. Jo nyt kotihoito tavoittaa vain 14 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä, kun vanhustyön strategiassa tavoite on 25 prosenttia. Resurssien niukkuuden vuoksi asiakkaita ei voida ottaa lisää ja kotihoidon palveluiden saamisen rajana oleva Rava-indeksi on nyt 1,7 kaksi kymmenystä valtakunnan tasoa korkeampi. Palveluita saavat vain runsaasti apua tarvitsevat. Esimerkiksi pelkkää pesuapua ei voida antaa. Avopalveluohjaaja Johanna Majamäki kertoo, että hoitajat ehtivät aamulla keittää puuron, hoitaa aamupesun, auttaa pukemisessa ja antaa lääkkeet niille, jotka eivät pysty käyttämään apteekin annostelupalvelua. Viimeisimmät vanhukset syövät aamiaisensa lähellä kymmentä ja heidät pestään vasta päivemmällä. Joinain päivinä ei edes puuroa ehditä keittää, vaan on jouduttu siirtymään viililinjalle. Kastelevien asiakkaiden pyykit voidaan pestä, jos heillä on pesukone. Koteja ei siivota, mutta esimerkiksi astmapotilaan koti voidaan imuroida kerran viikossa asukasta yli 75-vuotiasta yli 80-vuotiasta 294 päivittäistä kotihoidon asiakasta kotihoidon asiakkaaksi pääsyn Rava-indeksi 1,7 kotihoidon henkilökuntaa 58 vanhustyön budjetti euroa brutto Kotihoidon apua ei saa öisin Yöhoitoa ei kotihoidossa enää ole. Iltaisin ja viikonloppuisin voidaan hoitaa huonokuntoisimmat asiakkaat. Kotihoidon asiakkaista 200:lla on turvapuhelin, jonka hälytykset menevät yksityiseen hälytyskeskukseen. Päivisin hälytyskäynnit hoitaa kotihoidon henkilökunta ja öisin Kemin avosairaalan sairaankuljetuksen henkilöstö. Kotihoidon palveluiden lisäksi Kemissä on pulaa asumispalveluista. Eniten pula koskettaa muistisairaita ikääntyneitä, joita on yhä enemmän. He eivät sairauden edetessä välttämättä enää pärjää kotonaan. Meillä on sattunut tänä talvena enemmän kuin yksi läheltä piti -tilanne, jossa dementoitunut vanhus on löydetty keskellä yötä paikasta, jota lähelläkään hänen ei pitäisi olla, kaupungin toinen avopalveluohjaaja Riitta Nahkiaisoja myöntää. Rahanjako puhututtaa Vanhus- ja vammaispalvelujohtaja Liisa Niiranen pitää tilannetta erittäin huolestuttavana. Kemissäkin tavoitteena on tukea kotona asumista mahdollisimman pitkään, mutta kotipalveluita ei ole resursoitu tavoitteen mukaisesti. Kotipalveluhenkilöstön määrä ei ole lisääntynyt, vaikka väestörakenne on muuttunut ja 75 vuotta täyttäneiden määrä lisääntynyt. Vuonna 1998 heitä oli Kemissä 1 404, nyt jo Niiranen kertoo, että palveluita on priorisoitu jättämällä muun muassa perhetyö lähes kokonaan pois kotipalvelusta. Kun joutuu minimiin supistetusta toiminnasta yhä vain laskemaan lisäsäästöjä lomautusten hoitamiseksi, alkavat keinot olla vähissä. Avopalveluohjaajat Johanna Majamäki (vas.) ja Riitta Nahkiaisoja toivovat valtiolta tiukempia ohjeistuksia kuntien vanhustyöhön. Ongelmana Niiranen pitää kaupungin vääristynyttä palvelurakennetta. Kemi kyllä käyttää rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin, mutta liikaa erikoissairaanhoitoon. Vanhustenhuoltoa ja perusterveydenhuoltoa ei ole riittävästi resursoitu. Keskussairaalassa on potilaita, jotka odottavat pääsyä terveyskeskukseen kuntoutukseen ja vuodeosastolla on asiakkaita odottamassa pääsyä asianmukaiseen hoitopaikkaan, joita ei kuitenkaan ole riittävästi. Osa näistä potilaista voitaisiin hoitaa myös kotona, jos hoitajia olisi enemmän. Myös rahanjako puhututtaa aika ajoin. Maailman suurimman Lumilinnan jokavuotinen rakennus turistien iloksi saa asukkaat kysymään, menevätkö rahat varmasti oikeaan osoitteeseen. Avopalveluohjaajien mielestä on väärin, ettei vanhuksilla ole oikeuksia peruspalveluihin. He toivoisivat valtiovallalta yhtenäisiä ohjeita, joita kuntien tulisi noudattaa. Nykyinen laissa mainittu määritelmä hoidon tarpeelliseksi katsotusta laajuudesta jättää liikaa tulkinnanvaraa kunnille. Kuntien välillä on valtavia eroja. Osassa Lapin kuntia pystytään yhä pesemään jopa asiakkaiden matot, meillä ei käydä edes kaupassa. Vanhuksista ei ole useinkaan pitämään puoliaan, Nahkiaisoja huomauttaa. 8 Sosiaaliturva 8/07

9 kuvat: Susanna Chazalmartin Niirasesta yksityisten palvelujen laajeneminen on yksi vaihtoehto parantaa kotihoitoa. Se maksaa vanhuksille enemmän, mutta ainakin se turvaisi jonkinlaisen palveluverkon. Meillä on parin vuoden ajan ollut käytössä palveluseteli kotipalvelussa ja alueella on jo useita palveluntarjoajia, joista asiakkaat voisivat valita. Useimmat asiakkaat haluavat vielä kunnallisen palvelun, mutta palvelusetelin käyttäjien määrä lisääntynee tulevaisuudessa, kun asia tulee tutummaksi. Kotihoidosta tulossa lääkeautomaatti Syksyn lomautusten vaikutusta naiset eivät uskalla juuri edes ajatella. On selvää, että noin 10 prosentin vähennys henkilöstössä näkyy hoidon tasossa. Asiakkaita ja palveluita joudutaan karsimaan, mikä merkitsee Rava-indeksin nostamista entisestään. Jos lyhennämme aikaa per asiakas, joudumme pohtimaan entistä tarkemmin, mitä palveluja kukin saa. Ensimmäiseksi jätetään ehkä pois pesut ja puuronkeitto. Vaarana on se, että kotihoidosta tulee pelkkä lääkeautomaatti, Majamäki pahoittelee. Myös tukipalveluita karsitaan todennäköisesti rankalla kädellä. Nyt Kemi tarjoaa rajoitetun ateriapalvelun ja turvapuhelimen lisäksi saunapalvelua, josta asiakas maksaa seitsemän euroa käynniltä. Kaikki kolme pitävät äärimmäisen ikävänä, että tällaiseen tilanteeseen on jouduttu. Kotona asumisen tulisi olla turvallista loppuun asti, eikä välttämättömien palvelujen puutetta pitäisi joutua pelkäämään. On todella sääli, että lääketiede on mahdollistanut paremman ja pidemmän elämän, mutta emme kykene hoitamaan vanhuksiamme inhimillisesti. Hyvän hoidon ei pitäisi olla kiinni varallisuudesta, vaan kaikilla tulisi olla siihen samanlainen mahdollisuus, Majamäki summaa. Reseptinä ennaltaehkäisy Suurin osa vanhuksista haluaisi asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Vanhustenhuollossa olisikin panostettava ehkäisevään työhön. Pitkällä aikavälillä tämä toisi myös säästöjä kaupungin kassaan, sillä tätä nykyä resurssit menevät enimmäkseen korjaavaan työhön. Yksinäisyys on kotona asuvien suurin ongelma. Siitä juontuu muita ongelmia ja se lisää palveluiden tarvetta. Kotihoitajamme eivät ehdi juurikaan keskustella vanhusten kanssa tai ohjata heitä erilaisiin toimintoihin, vaikka se olisi useimmille asiakkaille ensiarvoisen tärkeää. Tässä joudutaan turvautumaan kolmannen sektorin palveluihin ja omaisiin, Niiranen sanoo. Pystyäkseen tarjoamaan asiakkailleen riittävästi hoitoa arkisin, iltaisin ja viikonloppuisin, laskevat Majamäki ja Nahkiaisoja tarvitsevansa noin 20 hoitajaa lisää. Silloin kotona asuminen olisi todellinen mahdollisuus ikääntyville ja monisairaille. Jo se helpottaisi, ettei tarvitsisi joka päivä pelätä, mistä seuraavaksi joudutaan supistamaan. Kuntien päätöksentekoon tarvittaisiin enemmän suunnitelmallisuutta ja sitoutumista jo tehtyihin päätöksiin. Nyt talous ohjaa toimintaa ja joudumme elämään kohta kuukausittain muuttuvan talouden puristuksissa, Nahkiaisoja ihmettelee. Annikki Kotaniemi ei halua käyttää palveluseteliä: kunta on lähin yksikkö ja sillä täytyisi olla riittävästi henkilökuntaa myös sellaisten ihmisten hoitamiseen, jotka eivät tuota mitään. Ihminen ei ole kauppatavaraa Yksin asuvalle kemiläiselle Annikki Kotaniemelle, 85, myönnettiin kotiapu hieman yli 10 vuotta sitten, hänen saatuaan puolet kehosta halvaannuttaneen aivoveritulpan. Sinnikkään kuntoutuksen ansiosta kunto on kohentunut, mutta Kotaniemi liikkuu edelleen lähes pelkästään pyörätuolissa. Uloslähtö yksin on mahdotonta, mutta ulos päästyään hän pystyy jonkin verran liikkumaan rollaattorin avulla. Saan kaksi kertaa viikossa tunnin verran pesuapua, josta olen todella kiitollinen. Samalla käynnillä kodinhoitaja yrittää ehtiä tehdä aina jotain muutakin, esimerkiksi viikata pyykkejä, mutta eihän tunnissa paljoa ennätä. Erityisesti Kotaniemi toivoisi apua kaupassakäyntiin ja siivoukseen, eikä pistäisi pahaksi juttuseuraakaan. Hän olisi valmis maksamaan 20 tunnista, mutta kaupunki ei ole resurssien puutteessa myöntänyt lisätunteja. Olen täysin kuljetus- ja saattoavun varassa, joten ilman sitä ei kauppaankaan pääse. Saan palkattua henkilön hoitamaan asiat, mutta on aivan eri asia päästä itse kaupungille. Kontaktit ihmisten kanssa piristivät päivää kummasti. Palveluseteliä Kotaniemi ei ole halunnut käyttää. Hän vastustaa kaupungin suuntausta ulkoistaa ja kilpailuttaa ihmisten hoiva. Emme me vanhukset ole kauppatavaraa. Auton korjauksen voisikin kilpailuttaa, mutta arvot ovat hukassa, jos samaa aletaan tehdä ihmisille. Kunta on lähin yksikkö ja sillä täytyisi olla riittävästi henkilökuntaa myös sellaisten ihmisten hoitamiseen, jotka eivät tuota mitään. Pitkään itsekin sosiaalilautakunnassa vaikuttanut Kotaniemi jaksaa yhä ihmetellä pienipalkkaisten naisten jaksamista kovien paineiden alla. Kukaan kodinhoitajista ei ole valittanut työstä, eikä tympeitä ilmeitä ole näkynyt. Varmasti heidät on ajettu ahtaalle työmäärän suhteen. Ja sitten päättäjät syyllistävät meidät siitä, että vanhusten määrä lisääntyy. Me maksamme veroja ansaitusta eläkkeestämme ja silti maksamme myös hoivasta. Kotona Kotaniemi toivoo silti voivansa asua jatkossakin. Ja vaikkei toivoisikaan, ei muita vaihtoehtoja juuri ole. Täällä ei tunnu olevan paikkoja palveluasunnoissa. Nautin kuitenkin omassa kodissani vuosikymmenten aikana syntyneestä yhteisöllisyyden tunteesta. Lähistöllä asuvat tuttavat saattavat tulla käväisemään ja ikkunasta voin katsella lasten leikkimistä. Niin kauan kuin voin ruokkia itseni, koen olevani itsenäinen. Sosiaaliturva 8/07 9

10 kärkiteema Tina Hägg Toimintakykyä edistävä työote yhdessä tekemistä asiakkaan kanssa Kotihoidon asiakkaan toimintakyky vahvistuu, kun hän tekee voimiensa mukaan asioita itse. Työntekijöiltä vaaditaan rohkeutta luopua tekemästä asioita asiakkaan puolesta. Tämä edellyttää uutta osaamista ja johdon tukea. kuva: RAY/kuvapankki Toimintakykyä edistävän ja ylläpitävän työtavan tavoitteena on tukea asiakkaan voimavaroja niin, että hän pystyy asumaan kotonaan ja tuntee elämänsä hyväksi ja arvokkaaksi. Työntekijöiltä tämä vaatii ajan antamista asiakkaalle sekä rohkeutta ja luovuutta löytää hänen kanssaan yksilöllisiä ratkaisuja, todettiin Vantaan kaupungin kotihoidossa toteutetussa Kotona asumisen tukeminen osaamista levittämällä, Kotosa -hankkeessa. 10 Sosiaaliturva 8/07 Tina Hägg on erikoissairaanhoitaja ja terveystieteiden maisteri. Hän oli Kotosa-hankkeessa mukana Laurea Ammattikorkeakoulun lehtorina. Nyt hän toimii projektikoordinaattorina Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan kuntien seudullisessa ikääntyneille suunnattujen palvelujen kehittämishankeessa. Artikkeli perustuu Vantaan kotihoidon henkilöstön haastatteluaineistoon, joka kerättiin osana Vantaan kaupungin, Laurea Ammattikorkeakoulun ja Vantaa ammatillisen koulutuskeskuksen Kotona asumisen tukeminen osaamista levittämällä -kehittämishanketta, Kotosaa. Kirjoituksen lähdeluettelo on saatavissa toimitukselta On tärkeää tunnistaa asiakkaan psyykkiset, fyysiset ja sosiaaliset voimavarat, mutta tuntea myös toimintakykyyn kielteisesti vaikuttavat asiat, kuten masentuneisuus ja ravitsemusongelmat. Palvelutarpeiden mukaisesti jotkut osaalueet voivat korostua muita enemmän, mutta kokonaisuus otetaan jokaisella aina huomioon. Depressiosta kärsivät voivat tuntea itsensä fyysisesti avuttomiksi ja toimintakyvyttömyyden tunteet voivat olla voimakkaita. Työntekijä, joka tekee kaiken asiakkaan puolesta, saattaa tahtomattaan lisätä hänen avuttomuuden ja alavireisyyden tunnettaan. Kokemus omaehtoisen elämän elämisestä ja itsemääräämisoikeuden toteutumisesta tuo elämään mielekkyyttä. Useita menetelmiä rinnakkain Toimintakyvyn mittaamiseen on erilaisia apuvälineitä: esimerkiksi FIM-, RAI- ja Rava-mittareilla saadaan tietoa asiakkaan kyvystä suoriutua arkiaskareistaan. Ne eivät välttämättä kuitenkaan tuo esille asiakkaan omaa näkemystä hänen kokemistaan voimavaroista ja tämän vuoksi Kotosa-hankkeessa käytettiin rinnakkain erilaisia menetelmiä ja mittareita. Pelkän Ravaindeksin käyttö ohjaisi toimintaa ongelmakeskeisesti fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja sairaanhoidollisiin tehtäviin. Kotosa-hankkeessa haastateltiin Vantaan kotihoidon henkilöstöä. He totesivat, että voimavarojen löytyminen ja toimintakyvyn ylläpitäminen tai sen kohentuminen tuottavat iloa asiakkaalle ja hänen läheisilleen. Jos teemme kaiken asiakkaan puolesta, viedään sisältöä asiakkaan elämästä, hänen kodistaan. Hyvä, kun on tekemistä ja tarpeellinen omassa kodissa/elämässään. Psyykkisesti tulee hyvä mieli kun pystyykin (osaakin) tehdä asioita itse ja aikakin kuluu paremmin. Asiakas iloitsi kun sai itse keitettyä puuron. Saa uskomaan omiin voimavaroihinsa. Onnistumiset kasvattavat asiakkaan luottamusta omiin voimavaroihinsa ja tämä motivoi häntä olemaan aktiivinen subjekti yhteis- Onnistumiset kasvattavat asiakkaan luottamusta omiin vomavaroihinsa.

11 Asiakkaan avustaminen ulkonäöstä huolehtimisessa, hänelle sopivien aktiviteettien löytyminen ja järjestäminen sosiaalisten suhteiden mahdollistamiseksi edistivät toimintakykyä. työsuhteessa omahoitajan kanssa. Joillain asiakkailla myös laitoshoidon tarve siirtyi kauemmas tulevaisuuteen. Kotosa-hankkeen ansiosta monien asiakkaiden elämänlaatu parani, kun kotihoidon henkilökunnan osaamista sovellettiin uudella tavalla. Työtä pitää organisoida uudelleen Toimintakykyä edistävä työtapa edellytti työn organisoimista uudelleen. Asiakas saattoi esimerkiksi tarvita enemmän aikaa, kun häntä tuettiin tekemään asioita itse. Asiakkaan mukaan ottaminen arkipäivän askareisiin; asiakas lajittelee itse pyykkinsä ja laittaa pyykit kaappiin. Vaatii enemmän hoitajilta kärsivällisyyttä ja aikaa, että asiakas suoriutuu itse. Asiakkaiden kanssa käytettiin myös mallioppimiseen perustuvaa ohjausta; näytettiin miten jokin asia tehdään. Yhdessä tekeminen, konkreettisesti näytetään miten joku asia onnistuu. Yhdessä tekemällä näkee myös voimavarat. Kotosan myötä on tullut enemmän uskallusta vaatia asiakkaita tekemään itse. Asiakkaita on otettu mukaan tekemään töitä, sellaisiakin joille ei aikaisemmin olisi ehdotettukaan. Annetaan asiakkaalle kuitenkin tuki ja turva eikä jätetä yksin tekemään. Asiakkaan ideoita tuettiin ja häntä kannustettiin opettelemaan uusia asioita hänen omilla ehdoillaan. Asiakkaan elämänhistorian huomioonottaminen oli tärkeää. Tuemme ja kannustamme asiakkaiden omia ideoita. Esimerkiksi asiakas halusi kokeilla itsenäistä ruoanlaittoa, koska ei ollut aiemmin elämässään ruokaa valmistanut. Kannustimme häntä siihen lupaamalla kädestä pitäen neuvoa sen sijaan, että olisimme tyrmänneet hänen ajatuksensa käyttäen perusteluna yhteisen ruokailun erinomaisuutta [palvelutalossa] Alzheimer-mies osallistui siivousten yhteydessä vuoteensijaukseen ja pölyjen pyyhintään. Keskustelussa kävi ilmi, että hän joskus armeija-aikoinaan oli pitänyt keittiötöistä, joten pyysimme häntä keittiölle perunankuorimishommiin ja hän nautti tarpeellisuuden tunteestaan. Sopivia apuvälineitä ja yksilöllistä opastusta Sopivien apuvälineiden löytäminen ja niiden käytön yksilöllinen ohjaus aktivoi useiden asiakkaiden toimintakykyä. Kun on ollut yksinäinen ja vetäytynyt. Tunteitten ilmaiseminen helpottunut. Niiku tulee lähelle ja aitojen tunteitten ilmaisu. Liittyykö kuulolaite? Pystyy osallistumaan keskusteluun ja musiikin kuunteluun. Tuntee kuuluvansa joukkoon, kun pystyy käyttää kuulolaitetta. Oikeilla apuvälineillä saatu itsenäisyyttä joidenkin asiakkaiden liikkumiseen. Asiakkaan avustaminen ulkonäöstä huolehtimisessa, hänelle sopivien aktiviteettien löytyminen ja myös niiden järjestäminen sosiaalisten suhteiden mahdollistamiseksi edistivät toimintakykyä. Tärkeää on myös sairauksien hoito ja lääkitysten tarkistaminen. Kannustus, positiivinen palaute ja huumori mahdollistivat toimintakykyä edistävän työtavan. Hoitajat vievät tietoa asukkaalle palvelutalon ulkopuolisista aktiviteeteista, jolloin voidaan huomata ehkä jonkun vanhan harrastuksen heräävän henkiin. Asioiden perusteleminen ja tiedon antaminen asiakkaan sairaudesta sekä asiakkaalle itselleen että hänen omaisilleen lisäsivät joidenkin asiakkaiden toimintakykyisyyttä. Jotkut ovat ihmetelleet toimintaa ja sitten kun saavat tietoa, miksi asioita tehdään toisella tavalla, ovat paremmin ymmärtäneet. -- Hyvin perusteltu on puoliksi tehty. Asia vaatii työntekijöiltä paljon perusteluja, asian kypsyttäminen vie asiakkailta aikaa. Pitkät hoitosuhteet luovat mahdollisuuksia Asiakkaan avun tarve, mutta myös voimavarat tunnistettiin parhaiten pitkään jatkuneessa hoitosuhteessa, jossa työntekijä oli oppinut tuntemaan asiakkaan. Voimavarojen kartoituksessa hyödynnettiin myös yhteistyötahoja: Hyvä keino voimavarojen etsimiseen on intervalli- ja viikko-osasto jaksot. Sieltä saa yllättävää tietoa asiakkaan toimintakyvystä, kun pystyvät seuraamaan toimintakykyä ympäri vuorokauden. Kotona työntekijät ovat vain lyhyen hetken. Voimavarat nähtiin perheen yhteisinä: jos yhden perheenjäsenen voimat ehtyvät, vähenevät myös muiden voimavarat. Kotihoidon henkilöstö piti tärkeänä sitä, että hoito-, palvelu- ja kuntoutumissuunnitelmaan sovitut pitkän aikavälin tavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja realistisia koko perheen näkökulmasta. Henkilöstö toivoi, että omaiset osallistuisivat enemmän yhteistyöhön kotihoidon kanssa. Toisaalta kuitenkin pohdittiin sitä, miten tukea perheen omatoimista selviytymistä niin, etteivät sen voimavarat ehtyisi. Omaisia näkyy hyvin vähän ja vähäistä on yhteydenotot ja yhteistyö. Joskus tuntuu, että keinot on melko vähissä, etenkin kun on kyse pariskunnista. Parempikuntoisen puolison voimavarat ovat usein tosi vähässä. Eikä toinen puoliso ymmärrä asiaa. Ongelmatilanteita syntyy esim. kun toisen puolisoista pitäisi lähteä intervallihoitoon ja he kieltäytyvät lähtemästä. On annettu apua ja luvattu tulla lähettämään jaksoille. Kun psykiatrisia sairaansijoja on vähennetty, päihde- ja mielenterveysasiakkaita on tullut yhä enemmän kotihoidon asiakkaiksi. Kotihoidon tiimien mielestä resurssit ovat hyvin niukat etenkin heidän kanssaan tehtävässä työssä. Resurssien riittämättömyys korostuu, koska osa päihde- ja mielenterveysasiakkaista tulee kotihoidon asiakkaiksi vasta sitten, kun heidän tilanteensa on todella vaikea. Vanhuksilla depressiivisyys on yleisempää kuin muulla väestöllä: Miehistä depressiivisiä on prosentuaalisesti eniten 75-vuotiaissa ikäryhmästä 30 prosenttia kärsii depressiosta. 85 vuotta täyttäneistä naisista 40 prosenttia on depressiivisiä. Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden kotihoitoa tulee kehittää sekä täydennyskoulutuksella että luomalla yhteistyöverkostoja ja uusia palvelumuotoja. Resursseista päättävien pitäisi ottaa tämä huomioon, kun he kehittävät kotihoitoa vastaamaan väestön tarpeisiin. Henkilökunnan osaamisen ohella työssä jaksaminen ja henkilökunnan pysyvyys ovat tärkeitä tekijöitä, jotta toimintakykyä edistävää työtapaa voitaisiin soveltaa. Jos työntekijä pysyy pitkään samana, hän pystyy ehkä paremmin auttamaan psyykkistä ja sosiaalista tukea tarvitsevia asiakkaita, kuten läheisensä menettäneitä ja yksinäisyydestä kärsiviä. Näin ollen toimintakykyä edistävän työtavan mahdollistaminen on haaste myös kotihoidon johdolle sekä poliittisille päättäjille. Sosiaaliturva 8/07 11

12 kärkiteema Vanhuksella suurin osa elämää on takanapäin, ja tietoisuus lähenevästä kuolemasta pyrkii mieleen. Tämä saa ihmisen helposti surumieliseksi ja masentuneen oloiseksi. On tärkeää, että kotihoidon henkilöstö erottaa tämän varsinaisesta masennuksesta. Johtolankoja Liisa Saaristo kuvitus: Panu Pälviä Liisa Saaristo on Suomen Mielenterveysseuran kehittämisjohtaja. 12 Sosiaaliturva 8/07 Vanheneminen on tärkeä kehitysvaihe ihmisen elämässä. Sillä on omat pyrkimyksensä ja tavoitteensa kuten muillakin kehitysvaiheilla. Kun ihminen vanhenee, hän luo omakohtaisen vanhuutensa ja siinä erityisesti omakohtaisen mielenmaailmansa. Onnistuessaan tällainen jakso johtaa eheytymisen kokemukseen, jossa kipeät elämänvaiheet ja onnellisuuden kokemukset yhdistyvät yhdeksi elämäksi. Jokaisella ihmisellä pitäisi olla tällainen mahdollisuus. Vanhenevalla ihmisellä on väistämättä suurin osa elämää takanapäin, ja tietoisuus lähenevästä kuolemasta pyrkii mieleen. Tästä seuraa joskus surumielisyyttä, masentunutta mielialaa ja ehkä hämmennystä itselle ja lähipiirille. Niin sanottu luova masennus auttaa ihmistä siirtymään vaiheesta toiseen, suremaan terveellä tavalla sitä, mikä on mennyttä ja katselemaan vielä eteenpäin siihen, mikä on tulossa. Näissä prosesseissa on mukana luovuuden aineksia, kokemuksellista viisautta ja tietoa surumielisyydellä sävytettynä. Tällaisen vaiheen tavoitteena on tulla tutuksi oman vanhuuden kanssa. Masennus on vaikea tunnistaa Luopuminen jostain itselle tärkeästä ja merkityksellisestä on ihmiselämän mittainen harjoitus. Joudumme lapsesta lähtien luopumaan tärkeistä ihmisistä, asioista ja myös asettamistamme tavoitteista. Vanhuuden kynnyksellä eläkkeelle siirtyminen on merkittävä luopuminen. Jos samanaikaisesti tapahtuu paljon muita menetyksiä omaisten kuolemia, muutoksia terveydentilassa ja muita tapahtumia, jotka kuluttavat henkisiä voimavaroja saattaa seurauksena olla masennus, etenkin silloin, jos ei saa minkäänlaista tukea. Depressio on yleisin vanhuusiän mielenterveyden häiriö. Masentunut ihminen on huolestunut erilaisista asioista; hän menee pienten vaivojen vuoksi lääkärille tai päinvastoin, sairauden tunne on voimakas, mutta hän kieltäytyy menemästä hoitoon. Ihminen on väsynyt eikä häntä kiinnosta mikään. Mikään ei ilahduta eikä tunnu hyvältä. Itsesyytökset ovat jatkuvasti mielessä. Itsekunnioitus ja omanarvontunto ovat alentuneet. Usein ihminen vetäytyy vapaaehtoisesti sosiaalisista suhteista tai puhuu lakkaamatta samoista asioista, jolloin ympäristö ei tahdo häntä jaksaa. Läheistenkin voi olla vaikea ymmärtää, että alakuloinen ja joskus jopa kielteinen suhtautuminen on tavallaan avunpyyntö omaan mielentilaan. Masennus ei kuulu normaaliin ikääntymiseen. Se on sairaus, kuten sokeritauti tai niveltulehdus. Onneksi se on kuitenkin sellainen tauti, jota voidaan hoitaa. Moni masentunut on hämmästynyt siitä, kuinka nopeasti hoidon aloittamisen jälkeen vointi on alkanut kohentua. Kaikki masennuksesta kärsivät eivät kuitenkaan saa tarvitsemaansa hoitoa, sillä usein on vaikea tunnistaa, onko kyseessä masennus vai jokin muu sairaus. Masennus voi ilmetä monin tavoin, kuten fyysisinä oireina, jatkuvana väsymyksenä, mielialan vaihteluina, persoonallisuuden muutoksina ja itsestä huolehtimisen laiminlyöntinä. Jotkut depressiosta kärsivät eivät tunne itseään lainkaan surullisiksi tai alakuloisiksi, mutta heitä vaivaa jatkuva väsymys tai kivut. Joskus voi olla vaikea päätellä, johtuvatko oireet jostakin fyysisestä sairaudesta vai masennuksesta. Persoonallisuuden muutokset tärkeimpiä merkkejä Tarkoitan tässä masennuksella pitkäaikaista sairautta, jolla on tietyt oireet. Monilla ihmisillä on lyhytaikaisia oireita, jotka liittyvät suruun tai arkipäivän ongelmiin. Hoitoa vaativa masennus sen sijaan vaikuttaa ihmisen mielialaan, kehon toimintoihin ja jokapäiväiseen käyttäytymiseen monin eri tavoin pitkäaikaisesti. Ikääntyvän ihmisen masennusta on joskus hyvinkin vaikea tunnistaa, mutta tiettyjä johtolankoja on olemassa. Tärkeimpiä masennuksen merkkejä ovat persoonallisuuden muutokset. Niistä on kyse, jos ihmistä lakkaavat kiinnostamasta ympärillä olevat asiat, toiminta ja ihmiset, joista hän ennen piti, ja pienetkin kiinnostuksen kohteet häviävät. Masennuksesta kärsivä voi helposti luisua yksinäisyyteen, eristäytyä ja ajatella, että ei millään, mitä teen, ole väliä tai on liian vaikea saada itseäni käyntiin. Masentuneen on usein vaikea pukea tunteitaan sanoiksi minkä vuoksi muiden ihmisten on vaikea nähdä, että jokin on vinossa. Silloinkin, kun masentunut henkilö yrittää kertoa depressiontunteistaan, hän saattaa puhua muista asioista. Hän voi valitella jaksamistaan ja lähi-ih-

13 ikäihmisen masennuksen tunnistamiseksi missuhteiden puutetta tai murehtia terveyttään tai taloudellisia asioitaan. Muita masennuksen merkkejä ovat aloitekyvyn ja energian puute sekä hyödyttömyyden tunne. Masentunut voi olla yleisesti tyytymätön elämänkulkuunsa, ja usein hänestä tuntuu, että elämältä ei ole enää mitään odotettavaa. Masentunut henkilö voi vaikuttaa ärtyisämmältä ja alakuloisemmalta kuin hän on siihen asti ollut. Jatkuva itkeskely tai tunne, että haluaa itkeä, ovat niin ikään selvä merkki masennuksesta. Masentunut murehtii monia asioita, hänen on vaikea keskittyä tai tehdä minkäänlaisia päätöksiä. Hän voi suhtautua itseensä hyvin kriittisesti ja ajatella, ettei osaa tehdä mitään oikein. Joskus ikääntyneet ihmiset kuvittelevat, että vanhetessa on normaalia tuntea olonsa kurjaksi; ettei ole oikein valittaa ja että kaikki alakuloiset ja ikävät tunteet johtuvat fyysisestä sairaudesta. He voivat ajatella, että asioille ei voi tehdä mitään. Ikääntyminen ei kuitenkaan tarkoita masentuneeksi tulemista, ja tehokkaita keinoja masennuksen lievittämiseksi on saatavilla. Ensimmäinen askel parempaan oloon on se, että tuntemuksista ja tilanteista voi puhua toiselle ihmiselle. Masennus voi olla lääkkeiden sivuvaikutusta Monilla fyysisiin sairauksiin käytettävillä lääkkeillä voi olla sivuvaikutuksia. Mitä useampia lääkkeitä henkilö joutuu syömään samanaikaisesti, sitä todennäköisemmin sivuvaikutuksia esiintyy. Lääkitys on hyvä tarkistaa, jotta nähdään lääkkeiden yhteiskäytön haitalliset vaikutukset. Liiallinen päihteiden käyttö on ikääntyvillä uusi ongelma. Yksinäisyys, pikku hiljaa syrjään jääminen ja läheisten ihmisten kontaktien puute voivat aiheuttaa liiallista alkoholinkäyttöä. Ikääntynyt saattaa ajatella, että kun millään ei ole enää väliä, ei ole mielekästä rajoittaa alkoholinkäyttöä. Masennuksen biokemia, etenkin aivoissa viestejä välittävien kemiallisten yhdisteiden niin sanottujen välittäjäaineiden osuus masennuksessa, on uusi tutkimusalue. Kun erilaisten kemiallisten yhdisteiden toiminta häiriintyy, seurauksena voi olla masennus. Vaikka vielä ei täysin tiedetä, miten ja miksi tällainen epätasapaino syntyy, tutkimukset ovat auttaneet kehittämään useita lääkkeitä, joilla epätasapainotiloja voidaan korjata ja ihmisiä auttaa voimaan paremmin. Avun hakeminen kestää pitkään Masentunut henkilö pyytää apua usein vasta sitten, kun hän ei enää selviä oireidensa kanssa. Tähän kuluu yleensä kuukausia, joskus jopa vuosia. Hoitamattoman masennuksen takia menetetään valtavasti aikaa. Usein masentunut etsii apua yksittäiseen oireeseen, kuten unettomuuteen tai jatkuvaan väsymiseen. Hänelle voidaan tehdä loputtomia tutkimuksia erilaisten vaivojen takia vain siksi, ettei masennuksen mahdollisuuteen ole osattu tarttua. Asiasta puhuminen on ensimmäinen askel kohti paranemista. Hoitohenkilöstön, kuten kotisairaanhoitajan tai kotiavustajan, pitää selvittää tilannetta tarkemmin, jos näyttää siltä, että henkilön käytös on muuttunut aiemmasta, itsestä huolehtiminen on heikentynyt ja kaiken kaikkiaan käsitys itsestä on verkkainen ja kielteinen. Realistista vuorovaikutusta Masentuneen henkilön kohtaaminen ja vuorovaikutustilanteen luominen on haastavaa myös ammattihenkilöstölle. Turvallinen ja luotettava suhde masentuneeseen ihmiseen on kaiken A ja O. Masennuksen taustalla voivat vaikuttaa esimerkiksi puolison tai muiden lähisukulaisten tai ystävien kuolemat ja näistä seurannut suru ja yksinäisyys. Kulttuurimme vanhuutta väheksyvä asennoituminen saattaa nopeuttaa masennuksen etenemistä. Vuorovaikutuksessa pitää olla realistinen ja kuunnella tarkkaan, mitä asiakas kertoo. Tärkeää on kuulla, miten henkilö määrittelee oman tilanteensa. Kunnioittava asenne, kohteliaisuus ja huomaavaisuus ovat tärkeitä, kun masentunutta lähestyy. Hänelle pitää välittyä tunne, ettei hän ole viranomaisen arvioitavana tai tuomittavana vaan että tilannetta selvitellään yhdessä hänen kanssaan. Vanhuksen luona käyvä työntekijä voi olla vanhukselle ainut linkki ulkomaailmaan. Masentuneen henkilön kohtaaminen voi olla raskasta: häntä on vaikea saada yhteistyöhön etenkin, jos hänelle ei näytä olevan kovin paljon tarjolla. Tärkeää on kuitenkin jatkuva yhteydenpito, pienten asioiden huomaaminen, ravinnon, levon ja muiden olosuhteiden huomioiminen, ennen kaikkea välittämisen ja huolenpidon osoittaminen. Työnohjaus, vaikeiden tilanteiden purkaminen ja konsultaatio ovat työntekijän jaksamiselle erittäin tärkeitä. Depressio yleisin vanhuusiän mielenterveyden häiriö joka viides 60-vuotias nainen ja joka kuudes 60-vuotias mies potee jonkinasteista masennusta ei kuulu normaaliin ikääntymiseen on sairaus, jota voidaan hoitaa kaikki masennuksesta kärsivät eivät saa tarvitsemaansa hoitoa, sillä usein on vaikea tunnistaa, onko kyseessä masennus vai jokin muu sairaus voi ilmetä monin tavoin, kuten fyysisinä oireina, jatkuvana väsymyksenä, mielialan vaihteluina, persoonallisuuden muutoksina ja itsestä huolehtimisen laiminlyöntinä asiasta puhuminen on ensimmäinen askel kohti paranemista Sosiaaliturva 8/07 13

14 näkökulma jos minulta kysytään Teija Nuutinen on yhteiskuntatieteiden maisteri ja yhteiskuntapolitiikan jatko-opiskelija Joensuusta. Hän toimii projektipäällikkönä Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulun Keinu taiteilijat vanhusyhteisön arjessa -projektissa. Otoksia arjesta 2 Iltapäivä vanhusten palvelukeskuksessa jossain Itä-Suomessa. Asukkaita kerääntyy vähitellen yhteisen pöydän ympärille, ilmassa on odotusta ja puheensorinaa. Hyvä, jotta tulloo jottain vilinnöö tänne, kirahtaa Iida, kun hoitaja nostaa häntä pyörätuolista pöydän ääreen. Hohhoijaa, ajattelee hoitaja, olisipa jo päivä pulkassa. Ei tiedä kumman selkä kipeämpi, Iidanko vai hänen. Yhteisötaiteilija eu-pätkäprojektista levittelee maalaustarpeet, kyselee kuulumiset ja virittäytyy samalla taidehetken teemaan. Pitää toivoa, ettei väki villiintyisi liiaksi, hän huokaisee. Tuntuvat vanhukset nyt levottomilta, se ei tiedä hyvää iltavuoron hoitajille. Miten siinä ehdit kiinni ottamaan, kolme hoitajaa ja kaksikymmentä dementoitunutta! Seta ry:n Sateenkaariperhetyön projektikoordinaattori Juha Jämsä on perhesosiologi ja kolmen lapsen isä. Sateenkaariperheiksi kutsutaan nais- ja miesparien, yksittäisten homojen ja lesbojen tai transseksuaalien lapsiperheitä. Sateenkaarta voi edustaa myös perhe, jonka lapsi tai nuori kokee olevansa seksuaaliselta suuntautumiseltaan homo, lesbo tai transseksuaali. Kolmiapilaperheeseen kuuluu mies- tai naisparin lisäksi lapsen toinen biologinen vanhempi. Neliapilaperheen lapsella on neljä vanhempaa, sekä mies- että naispari. Tietoa sateenkaariperheistä: kuva:minna Tarvainen Mauno on vaipunut muistoihinsa ja toimittaa kovaäänisesti, miten ryssä keskitti teltta-alueelle, kranaatit vaan vihelsi. Kyllä se silleen joulu-uattona meleko ouvolle tuntu! Nii-in, oli se kummoo hommoo, kun ystävän kansa piti tapella, kuittaa Vilho ja puistelee päätään. Joku aloittaa pienellä äänellä on äiti laittanut kystä kyllä. Toinen yhtyy vanhasta muistista. Aune tuskailee sivellin kädessä, kun pää ei anna, kun ei kallosta tule! Mutta tulee kuitenkin. Kuusi ja lato ja tie ladolle, pärekattokin. Ja Aunen kasvoille autuas virne. Kannattaa näköjään kokeilla erilaisia materiaaleja ja tekniikoita, mummojen taitoja ei kannata aliarvioida, pohtii taiteilija. Esteriä eivät taiteilut tänään kiinnosta. Hoitajille opetetaan väärin, että mummoista vaan kaikki irti, hän protestoi. Myös hoitaja maalaa kotitaloaan uppoutuu muistoihinsa siitä talosta, jota kodiksi kutsuttiin. Aunen torppa ja tämä trendikäs tiilitalo tässä, siinähän piti asua onnellinen perhe. Naisten katseet kohtaavat. Katseissa vilahtaa selviytyjien hymy. LAINATTUA, SAKSITTUA Päivi Vihma, Talouselämä 15/2007 Hallitusohjelma vaikuttaa hyvin yksityiskohtaiselta. Se lupaa parannusta jopa työvoimatoimistojen aukioloaikoihin. Silti vain harvoilla asioilla on edes aikataulu. Rahoitus on arvailujen varassa. Johtava psykologi Aku Kopakkala, Fakta toukokuu 2007 Asiantuntijan aivot paranevat toiminnaltaan vuosien karttuessa. Sana- ja käsitevarasto kasvaa, ymmärrys oman alan ytimestä kiteytyy. Aktiivisen käyttäjän aivot paranevat koko ajan vuosien myötä. Vanhuuden viisauden kunnioittaminen on siten täysin perusteltua ja ilmeisesti vain länsimaisen sivistyksemme piirissä sen arvoa on edes epäilty. 14 Sosiaaliturva 8/07

15 Palstalla sosiaalipalveluiden käyttäjät kertovat ajatuksiaan sosiaalipalveluista. Millaisia sosiaalipalveluita sateenkaariperheet käyttävät? Samoja kuin muutkin perheet. He ehkä käräjöivät useammin kuin muut käräjäoikeudessa huoltajuuskysymyksissä, koska rekisteröidyssä suhteessa lapsi ei ole automaattisesti toisen puolison lapsi. Mutta yleensäkin lapsen saamiseen liittyy monenlaista viranomaisten kanssa asiointia; on paperintäyttämistä Kelaan, neuvolakäyntejä ja päiväkotia. Erilaista kuin muilla on se, että sateenkaariperheissä viranomaiskontaktien määrän kasvu huomataan. Se tekee heidän ulostulostaan jatkuvaa - jo siksikin, että lapset puhuvat omasta perheestään koko ajan. Millaista palvelua he ovat saaneet? Pääasiassa palvelu on ollut asiallista, kohteliasta ja kunnioittavaa. Asiointiin liittyy kuitenkin suurta epävarmuutta. Perheet eivät luota siihen, että heihin osataan suhtautua. Osaltaan epävarmuus johtuu lainsäädännön puutteista. Lait eivät ole yksiselitteisiä. Esimerkiksi elatustuen ja päivähoitomaksujen määrittelyssä lakia sovelletaan eri tavoin. Psykologi Niina Rita, Psykologi 3/2007 Espoossa näkyy korostetusti lasten pahoinvointi hyvin toimeentulevissa perheissä. Vahvasti urasuuntautuneet vanhemmat odottavat lapsilta liian varhaista itsenäistymistä. Siksi lasten psyyken maailma voi olla turvaton ja tyhjä. Kirjailija Tuomas Kyrö, Motiivi 5/2007 Kas kun luovuus ei synny valtion rahoituksella, ei yliopistossa, ei tohtoreiden työpöydillä. Jokaisen läpilyövän yhtyeen tai kirjailijan tai tohtorin siemen on väärinkohtelemisessa, ylenkatseessa, vaikeassa lapsuudessa, kohtuuttomissa haaveissa. Toisaalta heillä on myös hälyttävän paljon syrjintäpelkoa. Perheet selvittävät usein etukäteen, miten lapseen suhtaudutaan. Sateenkaariperheiden keskustelupalstalla netissä keskustellaan vilkkaasti arjen pyörittämisestä: Onko jollakin kokemuksia Jorvin sairaalasta? Tietääkö joku, miten dysfasiajärjestössä suhtaudutaan sateenkaariperheisiin? Pelkoa selittävät räikeät tapaukset. Tieto niistä leviää helposti, koska perheillä on kiinteät yhteydet toisiinsa. Perheet joutuvat myös monesti kouluttamaan ja neuvomaan viranomaisia omien asioidensa hoitamisessa. Kun perheellä on kriisi tai lapsella on ongelmia, tuntuu kohtuuttomalta, että tukipalvelun ammattilaista pitäisi tällöin alkaa kouluttaa. Miten palveluja voitaisiin parantaa? Perheet ovat jääneet kaipaamaan aktiivista otetta. Erityisesti he kaipaavat tukea parisuhteeseen ja vanhemmuuteen. Työntekijän on esimerkiksi ollut vaikea ottaa esille naisparien parisuhdetta, vaikka parisuhde olisi juuri vanhemmuuden tukemista. Villakoiran ytimenä on moninaisuuden ymmärtäminen. Sateenkaariperheiden toiveena on: kysykää, älkää olettako! Elina Grundström, Vihreä lanka 18/2007 Nykyajan seurantaloja ovat erilaiset ajatushautomot, instituutit ja internet-sivustot. Niitä ei tosin toteuteta talkootöinä, vaan jonkin pienen valtionavun turvin. Tai sitten vähän isomman, kuten huippuyliopiston 500 miljoonaa euroa. Ajatushautomoiden tuloksena on ilmestynyt vähän liian monta lukukelvotonta läpyskää. Nettiavaruus taas on täynnä lukuisia orpoina vilkkuvia sivustoja, joihin on koottu hyödyllistä perustietoa hyvistä asioista, jotka on päivitetty viimeksi 2003 ja joille eksyy joku yksinäinen vaeltaja kerran kuussa. LUKIJALTA Aika lunastaa vammaispolitiikan lupaukset Matti Vanhasen sinivihreän hallituksen puolueista etenkin Kokoomus ja Vihreät ovat luvanneet poikkeuksellisen paljon vammaisille henkilöille. Ne eivät kerta kaikkiaan voi jättää kehittämättä esimerkiksi vammaisten henkilöiden henkilökohtaista avustajajärjestelmää. Muistattehan viime syksyn eduskuntakeskustelun Vammaispoliittisesta selonteosta. Hallitusohjelmassa vammaisista puhutaan ohimennen muutamissa kohdissa: matalapalkkatukien laajentamisessa nuoriin ja vammaisiin yhteensä 50 miljoonaa euroa sekä henkilökohtaisen avustajajärjestelmän kehittämisessä. Siitä sanotaan, että kehitetään vammaisten henkilöiden henkilökohtaista avustajajärjestelmää vaiheittain. Aikamoinen floppi eduskunnan viime vuoden kovien selontekopuheiden jälkeen. Paljon ei lupaile sekään, että hallitus sitoutuu laatimaan vammaispoliittisen ohjelman, jossa linjataan seuraavien vuosien vammaispolitiikan keskeiset toimenpiteet. Ikään kuin nämä keskeiset toimenpiteet olisivat nytkään tuntemattomia. Kun edellinen hallitus lupasi selvittää vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhteensovittamisen, uusi sanoo, että jatketaan vammaispalvelulain ja erityishuoltolain yhdistämistä. Hallitusohjelman toimeenpano ja sovellukset ovat tietysti tärkeämpiä kuin itse ohjelmateksti. Vammaispoliittisten kohtien toteutumattomuudesta ei tule koskaan hallituskysymystä. Olennaisia sävyjä tai heikkoja signaaleja siitä hyvästä tai pahasta, mitä tapahtuu, voi kätkeytyä esimerkiksi hallitusohjelman seuraaviin kohtiin: panostetaan ongelmien varhaiseen toteamiseen ja ehkäisevään työhön yksinkertaistetaan sosiaaliturvajärjestelmää siirretään Kelan sairausvakuutuksen ja kuntoutuksen takuusuoritusosa kehysbudjetointiin poistetaan avo- ja laitoshoidon rajanveto sairausvakuutuksesta toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon innovaatiohanke kootaan työelämän kehittämisohjelma yhdeksi ohjelmaksi poistetaan kuntouttavan työtoiminnan velvoittavuuden ikäraja Oma lukunsa on uuden työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen. Sen seurauksena vaikeavammaiset mutta koulutetut ihmiset voidaan pahimmillaan siirtää lopullisesti välityömarkkinoiden ikuiseen matalan kynnyksen tilapäisyyteen. Ilpo Vilkkumaa, kehityspäällikkö, Verve Sosiaaliturva 8/07 15

16 haittojen vähentäminen & etsivä työ Riikka Perälä Miksi huumeidenkäyttäjille pitää jakaa puhtaita neuloja ja ruiskuja tai kertoa, miten pistää? Jason Farrellin mielestä asiassa ei ole mitään kummallista. Kyseessä on sairauksien ehkäisy ja se, että kohteena ovat huumeidenkäyttäjät ei asiaa muuksi muuta. Rakennamme yhteisöjä Farrell itse perusti 1990-luvun alussa New Yorkin ensimmäisen suonensisäisesti huumeita käyttäville suunnatun ruiskujen ja neulojen vaihto-ohjelman. Projektin toiminta oli aluksi laitonta ja työtä tekevät aktivistit joutuivat ajoittain pidätetyiksi, mutta pikku hiljaa ilmapiiri lieventyi. Vuodesta 1992 ruiskujen ja neulojen hallussapito ei ole enää ollut rikos New Yorkissa. Samoihin aikoihin voimaan tulkuva: Futureimagebank Etsivää huumetyötä 16 Sosiaaliturva 8/07 Farrell on New Yorkissa työskentelevä haittojen vähentämisaktiivi, joka tietää, mistä puhuu. Hieman yli vuosikymmen sitten hän käytti vielä itse suonensisäisesti huumeita ja joutui usein neuvottelemaan eri viranomaisten kanssa oikeuksistaan käyttää erilaisia palveluita tai saada tietoa haluamistaan asioista. Kuten Farrell itse kertoo: Menin heidän luokseen hakemaan apua ja minulle saatettiin vastata, että valitan Jason, en voi auttaa sinua ellet lopeta huumeiden käyttöä. Tuolloin, luvun vaihteessa, New Yorkissa riehui hiv-epidemia. Puolella huumeita suonensisäisesti käyttävistä oli hiv-tartunta, joten käyttäjien riski saada tartunta oli suuri. Kun minut käännytettiin esimerkiksi sosiaalityöntekijän luota takaisin kadulle, minut asetettiin samalla tartuntavaaraan, Farrell toteaa. Minulta siis evättiin pääsy tietoon, joka saattaisi pelastaa henkeni, vain sen takia, että käytin huumeita. Farrell saattaa kuulostaa dramaattiselta, mutta tuon ajan olot huomioiden lievä liioittelu muuttuu ymmärrettävämmäksi. Sen lisäksi että huumeidenkäyttäjille ei ollut tarjolla tietoa itsestään huolehtimiseen, myös huumeidenkäyttövälineiden hallussapito oli laitonta. Jos käyttäjä olisi vaikka onnistunut saamaan haltuunsa puhtaan ruiskun ja neulan yksi tehokkaimmista keinoista välttää hiv-tartunta hän saattoi joutua pidätetyksi. American Journal of Public -lehti vuodelta 1991 tuo esille tuolloin vallinneen paradoksin: Suonensisäisesti huumeita käyttävät olivat luvun taitteessa yksi laajimmista ja nopeiten kasvavista hiv-tartunnan saaneista väestöryhmistä, mutta siitä huolimatta heitä ei mitenkään valistettu eikä heidän keskuudessaan leviävää epidemiaa pyritty ehkäisemään. Käytön lopettaminen nähtiin ainoana vaihtoehtona. Farrellinkin mukaan palveluja oli lähinnä homoseksuaaleille miehille. Jos siis halusi saada palveluja ja neuvontaa hiv-tartunnan ehkäisemiseksi tai sen kanssa elämiseen, piti valehdella olevansa homoseksuaali. Moni tuli vihaiseksi. He ajattelivat yksinkertaisesti, että haistakaa paska, menen sitten tartuttamaan muita. Lienee syytä selventää, että Farrell puhuu juuri kuten newyorkilaiset erilaisissa televisiosarjoissa tai elokuvissa: suorasukaisesti ja katu-uskottavasti erilaisia värikkäitä kielikuvia viljellen. Huolehditaan terveydestä moraalin sijaan Farrell nostaa haastattelussa useaan otteeseen esille vieläkin esiintyvän järjettömyyden, kun huumeiden käytön lopettaminen asetetaan jonkin palvelun ja tiedon saamisen ehdoksi. Entäpä jos olisit itse tehnyt vaikkapa laihduttamispäätöksen ja epäonnistuisit siinä niin kuin usein käy ja lääkärisi sanoisi, että ei voi enää hoitaa sinua. Tai sama tupakoinnin kanssa: olisit epäonnistunut lopettamaan tupakoinnin ja lääkärisi sanoisi, että sinun täytyy etsiä itsellesi uusi lääkäri. Huumeidenkäyttäjät kohtaavat tällaisia tilanteita kaiken aikaa. Farrell itse haluaa erottaa kaksi asiaa toisistaan: sairauksien ehkäisyn ja huumehoidon. Näillä asioilla ei hänen mukaansa pitäisi olla mitään tekemistä keskenään. Huumeidenkäyttäjienkin on saatava tietoa ja keinoja esimerkiksi tartuntatautien ehkäisyyn tai yliannostusten välttämiseksi, vaikka eivät olisikaan juuri sillä hetkellä valmiita lopettamaan käyttöään ja hakeutumaan hoitoon. Sitä paitsi moni lopettaa hoitonsa kesken. Eikö tällaisessa tilanteessa olisi järkevä ohjata ihminen esimerkiksi ruiskujen ja neulojen vaihtopisteeseen ja kertoa erilaisista tavoista huolehtia itsestään? Farrell asettaa vastakkain moraalista ja terveydestä huolehtimisen. Huumeidenkäyttäjien kanssa työskentely on monille vaikeaa, koska ihmisten on vaikea hyväksyä käyttöä ja siihen liittyviä asioita. Vuorovaikutusta sekoittaa työntekijöiden kykenemättömyys käsitellä asiaa tai se, että käyttäjien kanssa toimiminen tuntuu epämukavalta. Näin ei saisi kuitenkaan käydä. Farrell toteaa suorasukaiseen tyyliinsä: Kansanterveydessä ei ole kysymys moraalista, vaan sairauksien ehkäisystä. Jos työntekijä ei pysty tätä näkemään, hänen pitäisi ehkä mennä kallonkutistajalle.

17 Correlation eurooppalainen yhteistyöverkosto marginaaliryhmien asialla New Yorkissa lut kansanterveyslaki antoi kansalaisjärjestöille oikeudet jakaa ruiskuja ja neuloja ilman reseptiä. Projektin nykyistä toimintaa Farrell kuvailee täyden palvelun taloksi ja puhuminen vain ruiskujen ja neulojen vaihdosta on hänen mielestään toimintaa vähättelevää. Me rakennamme yhteisöjä, hän toteaa. Käytännössä Farrellin johtama projekti tarjoaa ruiskujen ja neulojen vaihdon lisäksi erilaisia perusterveydenhuollon palveluja hammashoidosta raskauden ehkäisyyn ja erilaisista testeistä rokotuksiin. Saatavana on myös mielenterveyspalveluja, ravitsemusneuvontaa ja elämänhallintaan liittyvää neuvontaa. Lisäksi projektin tiloissa kokoontuu erilaisia tukiryhmiä ja halutessaan siellä voi vain viettää aikaansa: katsoa televisiota tai syödä ja juoda kahvia. Etsivää työtä ihmistä kunnioittaen Projektin toiminta toi Jason Farrellin myös Suomeen Correlation-verkoston kansainväliseen etsivän työn seminaariin. Farrell pitää etsivää työtä sairauksien ehkäisyn ohella toimintansa tärkeimpänä johtotähtenä. Hänen mukaansa kyseessä ei ole vain työtapa, se, että kuljetaan kadulla, vaan ideologia, johon on sitouduttava. Etsivää työtä on tehtävä vilpittömän kiinnostuneena yhteiskunnan marginaalissa elävistä ihmisistä ja heidän asioistaan. Farrell itse ei ylenkatso minkäänlaisia yhteistyötahoja tai ihmisiä. Hän on tehnyt yhteistyötä sutenöörien ja jengiläisten kanssa. Tällä hetkellä Farrellin kohderyhmänä ovat transseksuaalit. Ihmisistä on mukavaa, kun heistä ollaan kiinnostuneita ja heiltä kysellään heitä koskevista asioista. Heistä on myös mukavaa, kun emme vaadi heitä allekirjoittamaan mitään tai pissaamaan kuppiin. Farrell kuvaa yhtenä esimerkkinä käyttäjää lähellä olevasta etsivästä työstä huumeidenkäyttäjän ja työntekijän yhdessä laatiman huumeidenkäytön hallintasuunnitelman. Siinä käyttäjä ja työntekijä yrittävät yhdessä saada huumeidenkäyttöä jonkinlaiseen hallintaan. Tässäkään työntekijän ei tule ajatella toimintaansa erilaisten ihanteiden tai moraalin kautta, vaan suhtautua asiaan käytännöllisesti. Kuten Farrell kertoo: Jos ihmisellä on esimerkiksi huomiseksi sovittuna jokin tärkeä tapaaminen, saatamme ehdottaa, että jospa et vetäisikään tänään kokaiinia tai amfetamiinia. Osta sen sijaan vaikka pullo viiniä ja pysy kotona. Yritämme yhdessä miettiä, milloin on järkevää käyttää huumeita ja milloin ei. Jos asiat eivät tämänkään jälkeen suju ja ihminen käyttää huumeita sopimuksesta huolimatta ja unohtaa tapaamiset ja hänelle annetut mahdollisuudet, hän alkaa ehkä itsekin huomata, että huumeidenkäyttö estää häntä pääsemästä tavoitteisiinsa. Mutta hän saa tajuta sen itse. Raha on aina ongelma Farrell palaa vielä näkemyksiinsä etsivän työn periaatteista: Nyt kun ruiskujen ja neulojen vaihdosta on tullut arkipäivää ajatellaan helposti, että tämä riittää. Tässä neula, tässä kondomi, nähdään huomenna. Työntekijöistä on tullut hieman Huumeidenkäyttäjät, seksityöläiset, seksuaalivähemmistöt ja etniset vähemmistöt elävät usein yhteiskunnan marginaalissa. Näihin ryhmiin kuuluvat pelkäävät hakeutumista virallisen avun piiriin, koska heidän toimintansa on laitonta tai kynnys palveluihin on korkea kieli- tai kulttuurimuurin takia. Eurooppalainen Correlation-verkosto yhdistää näiden ryhmien parissa työtä tekeviä järjestöjä, palveluntuottajia, asiakasyhdistyksiä ja tutkimuslaitoksia. Verkoston tavoitteena on parantaa yhteiskunnan marginaalissa elävien ihmisten asemaa ja auttaa heidän hakeutumistaan sosiaali- ja terveyspalveluihin. Keskeisenä periaatteena on integroida kohderyhmät mukaan auttamistyöhön. Esimerkiksi huumeidenkäyttäjät tai seksityöläiset koulutetaan jakamaan tietoa omissa vertaisyhteisöissään vaikkapa tarttuvien tautien ehkäisystä. Verkoston toimintaa rahoittavat muun muassa EU:n komissio ja George Soroksen perustuma Open Society Institute. Suomesta siihen kuuluvat A-klinikkasäätiön Terveysneuvontapiste Vinkki ja Pro-tukipiste. Maaliskuussa Correlation-verkosto ja Helsingin Vinkki jjärjestivät Helsingissä kansainvälisen etsivän työn seminaarin. Pelkkä neulojen ja ruiskujen jakaminen ei riitä. Huumeidenkäyttäjien kanssa on keskusteltava ja heidät on saatava itse ajattelemaan asioita. Jason Farrell Jason Farrel osallistui maaliskuussa Helsingissä Correlation-verkoston etsivän työn seminaariin. laiskoja. Huumeidenkäyttäjien kanssa on kuitenkin keskusteltava ja heidät on saatava itse ajattelemaan asioita. Suomessa tehtävästä haittojen vähentämis- ja etsivästä työstä Farrell toteaa perusasioiden olevan kunnossa. Mutta ihmisten kanssa on vietettävä enemmän aikaa, eikä vain jaella erilaisia asioita. Otan vielä esille rahan ja sen merkityksen projektien toimintaan. Raha on aina ongelma, Farrell vastaa. Hän muistuttaa, että ruiskujen ja neulojen vaihto-ohjelmat ja niissä tehtävä työ säästävät kuitenkin rahaa, veronmaksajien rahaa, kuten hän korostaa useaan otteeseen. Vaihto-ohjelmat ovat moninkertaisesti halvempia kuin vaikkapa hiv-potilaiden hoito. Ja vaihdon lisäksi me integroimme ihmisiä takaisin yhteiskuntaan. Kysymykseeni tämän hetkisestä hiv-tilanteesta New Yorkissa Farrell vastaa, että on todennäköisempää saada tartunta suojaamattomassa seksissä kuin käyttämällä huumeita suonensisäisesti. Sosiaaliturva 8/07 17

18 sosiaalialan koulutus Anneli Pohjola Koulutusta ja vetovoimaa Sosiaalityöntekijöiden ja lähihoitajien koulutusta on lisättävä. Koska samaan aikaan koulutukseen siirtyvät ikäluokat pienenevät, alan vetovoimaisuudesta tulee polttava kysymys. Alan kilpailukyky on ajankohtainen kysymys jo nyt, sillä koulutusvalintansa tänään tekevät nuoret tulevat työhön ensi vuosikymmenellä. Anneli Pohjola, sosiaalityön professori, Lapin yliopisto Muuttuvassa toimintaympäristössä tarvitaan aiempaa enemmän tiedonhankinnan taitoja, oppimaan oppimista, työn kehittämisen valmiuksia, innovaatio-osaamista ja tilanteisiin vastaamisen herkkyyttä. Vuoteen 2015 mennessä nuorisoikäluokkien koko supistuu : n alapuolelle. Kilpailu alalle saatavista koulutettavista kiristyy, mikä nostaa esiin polttavan kysymyksen sosiaalialan kilpailukyvystä työmarkkinoilla. Samaan aikaan auttamis- ja huolenpitotehtävät lisääntyvät ikärakenteen muutoksen ja sosiaalisten ongelmien kasvun ja monimutkaistumisen vuoksi. Lisäksi iso osa työntekijöistä jää eläkkeelle lähivuosina. Sosiaalialalle tarvitaan nykyistä enemmän työvoimaa. Lähihoitajia ja sosiaalityöntekijöitä tulisi kouluttaa lisää. Sosionomi(AMK) -koulutuksesta valmistuu jonkin verran liikaa työntekijöitä, koska valmistuneista lähes kolmannes sijoittuu alan ulkopuolelle. Tämä käy ilmi viime vuoden lopulla valmistuneesta Sotenna-tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin sosiaalialan koulutuksen kehitystarpeita ensimmäistä kertaa kokonaisuutena. Koska sosionomien asema ei ole vielä vakiintunut, tutkimuksessa esitetään, että sosionomien nuorisokoulutuksessa olisi edelleen noin aloituspaikkaa vuodessa, vaikka ennakointilaskelmat osoittivat koulutustarpeen pienenemistä. Sosiaalityöntekijöistä on ollut pula vuosikymmeniä. Lisäksi vuosituhannen vaihteen tienoilla sosiaalityöntekijöiden määrä oli kymmenessä vuodessa kasvanut tuhannella. Yliopistot ovat lisänneet sosiaalityön aloituspaikkoja 122:sta vuonna 1990 nykyiseen 190:een. Lisäksi ne ovat organisoineet lisäkoulutuksena kertaluonteisia maisterikouluja, joissa oli kaksi vuotta sitten runsas 150 opiskelijaa. Kalliiden ja koulutuksellista lisäarvoa tuottamattomien tilapäisratkaisujen sijasta tarvitaan pysyviä koulutuspäätöksiä. Ennakointitutkimuksessa aloituspaikkoja esitetään varovaisimman arvion mukaan lisättäväksi sadalla eli kolmeen sataan aloituspaikkaan. Kyse on koulutuspoliittisesti marginaalisesta määrästä, noin yhden prosentin lisäämisestä sosiaalialan koulutusvolyymiin. Tilastoinnin puutteet piilottavat sosiaalityön Ennakoinnissa tarvitaan tilastollisia aikasarjoja osoittamaan kehityskulkuja. Jo Sotenna-tutkimuksen alkumetreillä kävi ilmi, että alan työvoiman ja koulutuksen tilastoinnissa on pahoja puutteita. Sosiaalialan koulutusammatit Lähihoitaja Kolmevuotinen sosiaali- ja terveysalan yhteinen tutkinto, johon yhdistettiin vuodesta 1993 kymmenen aiemmin erillistä koulutusammattia. Vuonna 2003 lähes kaksi kolmesta lähihoitajasta työskenteli sosiaalialan tehtävissä. Vain joka viides toimi puhtaasti terveysalalla. Lähes sama määrä sijoittui molempia aloja yhdistäviin tehtäviin. Runsas neljännes lähihoitajista on suorittanut sairauden ja huolenpidon koulutusohjelman, noin viidennes lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen ohjelman sekä joka seitsemäs vanhustyön ohjelman. Lähes kolmanneksella ammattinimikkeenä oli perushoitaja tai lähihoitaja, noin joka kuudennella kodinhoitaja tai henkilökohtainen avustaja ja miltei sama määrä toimi lastenhoitotyöntekijöinä. Vuosittain opintonsa aloittaa noin lähihoitajaa ja heitä valmistuu noin Sosiaaliturva 8/07 Sosionomi (AMK) 3,5-vuotinen sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinto. Syntyi vuonna Yhdisti aiemmat opistokoulutuksen koulutusammatit uudeksi kokonaisuudeksi. Muutama vuosi sitten aloitettiin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tuottava, tiettyihin teemoihin erikoistava jatkokoulutus. Sosionomeista (AMK) lähes puolet on sijoittunut lasten, nuorten ja perheiden auttamistyöhön. Noin kolmannes työskentelee erityisryhmien kanssa. Kaksi kolmesta on työssä kunnissa ja runsas neljännes yksityisellä sektorilla. Kaikista valmistuneista noin 30 prosenttia sijoittuu sosiaalialan ulkopuolelle. Yleisimmät ammattinimikkeet ovat erilaiset ohjaajan ja perhetyöntekijän tehtävät. Myös sosiaalikasvattajan ja lastentarhanopettajan nimikkeet ovat yleisiä. Vuosittain opintonsa aloittaa noin sosionomi (AMK) -opiskelijaa ja valmistuu noin sosionomia. Sotenna-tutkimuksen tekemisen aikaan sosionomi-koulutusta annettiin 23 ammattikorkeakoulussa.

19 sosiaalialalle Erityisesti sosiaalityöntekijöiden määriä ja jakautumista eri tehtäväaloilla on mahdotonta jäljittää tarkasti. Vain kunnallisessa sosiaalitoimessa työskentelevät saadaan näkyviin tilastoista. Muuta sosiaalityötä tekevät on etsittävä ja yhdistettävä useista eri lähteistä. Samoin sosiaalityön koulutus piiloutuu tilastollisesti sosiaalitieteiden eli sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikan, sosiologian ja sosiaalipsykologian yhteislukuihin. Sosiaalityötä on moitittu näkymättömyydestä näkymättömyydellä näyttää olevan rakenteellinen, ulkopuolelta ohjautuva perusta. Enemmän henkilöstöä kuin terveydenhuollossa Sosiaalialalla työskentelee noin seitsemän prosenttia koko maan työvoimasta. Se on työntekijämäärältään ohittanut terveydenhuollon ja kasvanee vastaisuudessakin terveydenhuoltoa nopeammin. Yhdessä alat työllistävät joka seitsemännen työntekijän kaikista työssä olevista. Sosiaalialan painoarvo yhteiskunnassa on kuitenkin huomattavasti terveydenhuoltoa heikompi. Sosiaalinen ei saa samaa kaikupohjaa kuin terveys, vaikka Sosiaalialalla työskentelee noin seitsemän prosenttia koko maan työvoimasta. Se on työntekijämäärältään ohittanut terveydenhuollon ja kasvanee vastaisuudessakin terveydenhuoltoa nopeammin. Yhdessä alat työllistävät joka seitsemännen työntekijän kaikista työssä olevista. molemmissa on kysymys ihmisten hyvinvoinnista. Terveysalan koulutukset näyttävät rakenteeltaan varsin selkeiltä alan koulutusuudistuksista huolimatta. Sen sijaan sosiaalialalla koulutuksesta keskustellaan jatkuvasti. Vaikeus jäsentää sosiaalialaa tuntuu siirtyvän myös vaikeudeksi ymmärtää alan koulutuksen kokonaisuutta. Kuitenkin sosiaalialalle on 1990-luvun alkupuolen koulutusuudistuksissa saatu yhtenäiset, alan tietoperustaan pohjautuvat tutkinnot. Sosiaalialan koulutus on kasvanut nopeasti. Koulutukseen otetaan vuosittain runsas opiskelijaa. Heistä neljä viidestä opiskelee lähihoitajaksi. Yksi viidesosa aloittaa sosionomi (AMK) -koulutuksen ja vajaa kaksi prosenttia alkaa opiskella maisteritutkintoa sosiaalityö pääaineenaan. Vuosittain koulutuksesta valmistuu lähemmäs sosiaalialan ammattilaista. Valmistuvien ja koulutuksen aloittaneiden suurehko erotus johtuu koulutusmäärien nopeasta kasvusta ja osaksi koulutusalan vaihdoista, keskeyttämisistä tai opintojen viivästymisistä. Vuosittain koulutuksensa aloittaa nuorta. Heistä merkittävä osa valikoituu sosiaalialalle. Tosin osa lähihoitajista menee terveysalan tehtäviin. Sosiaalialalla on myös paljon aikuisopiskelijoita. Koulutukset eivät ole päällekkäisiä Sosiaalialalla tarvitaan moneen suuntaan eriytyvää osaamista. Alan ammattilaisen on tunnettava sosiaalisten ongelmien kirjo ja hallittava yhteiskunnan palvelujärjestelmät. On tiedettävä ihmisen kehityksestä ja omattava hyvät vuorovaikutustaidot asiakkaiden kanssa. Lisäksi kullakin ammattialalla vaaditaan erityistaitoja. Koulutusaloittain osaamisalueet laajenevat ja syvenevät ammattialan vaatimusten mukaan. Lisäksi ammattikohtaisesti tarvitaan paljon erikoisosaamista, jota voi hankkia jatko- ja täydennyskoulutuksella. Sosiaalialan kolme koulutusammattia antavat hyvän perustan alan jäsentymiselle ja sen osaamisen kokonaisuuden rakentumiselle. Alalla tarvitaan niin hoivaa ja huolenpitoa kuin neuvontaa, ohjausta ja arjen sujuvuuden tukemista sekä kokonaistilanteiden arviointia, johtamista, suunnittelua ja tutkimusta. Sosiaalityöntekijä yhteiskunta- tai valtiotieteiden maisteri, pääaineena sosiaalityö Sosiaalialan ainoa laaja-alainen yliopistokoulutus, jonka tavoitesuoritusaika on viisi vuotta. Juuret ovat sosiaalihuoltajatutkinnossa Vuodesta 1970 alkaen koulutus on muotoutunut yliopistossa suoritettavaksi yhteiskuntatieteiden tai valtiotieteiden maisterin tutkinnoksi. Omaksi pääaineeksi sosiaalityö rakentui vuodesta 1994 lähtien. Yliopistoissa on vuosituhannen vaihteesta alkaen voinut suorittaa lisensiaatintutkintona erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen neljällä erikoisalalla. Yliopistojen omien jatkokoulutusten ohella on yli kymmenen vuotta toiminut valtakunnallinen tohtorikoulutusta tuottava sosiaalityön ja sosiaalipalveluajen tutkijakoulu. Lähes puolet Sotenna-kyselyyn vastanneista sosiaalityöntekijöistä teki lastensuojelutyötä ja noin kolmannes aikuissosiaalityötä. Päihde-, perhe- tai mielenterveystyössä tai toimeentulotuen tehtävissä kussakin toimi noin joka kolmas sosiaalityöntekijä. Suuret osuudet selittyvät sillä, että sama sosiaalityöntekijä työskentelee tyypillisesti usealla tehtäväalueella. Kunnissa toimii 85 prosenttia sosiaalityöntekijöistä, vaikka järjestöjen ja valtion osuus työnantajina on kasvamassa. Kahdella kolmesta tehtävänimike on sosiaalityöntekijä. Osuus nousee yli 70 prosentin, kun mukaan lasketaan koulukuraattorit. Johtajana toimii joka kuudes sosiaalityöntekijä. Sosiaalityön koulutuksen aloituspaikkoja on 190 vuodessa kuudessa yliopistossa. Vuosittain valmistuu noin 150 sosiaalityöntekijää. Sosiaaliturva 8/07 19

20 Tarvitaan kannustavaa palkkausta ja alan osaamisen hallitsevaa sekä kehittämistä tukevaa johtamista. Tutkimuksessa ei noussut esille eri koulutusten kilpailu tai päällekkäisyys. Niiden tuottama osaaminen näyttää rakentuvan toisiaan täydentäväksi alan kokonaisosaamiseksi. Kaikkia koulutuksia tarvitaan asiakkaiden palvelutarpeisiin vastaamiseksi. Kiinnostava idea oli tehdä samat kysymykset sisältävä kysely sosionomeille (AMK) ja yliopistokoulutuksen saaneille sosiaalityöntekijöille. Näin työntekijät pääsivät itse määrittelemään työnsä painopisteet, kehitystarpeet ja omaleimaisuuden. Kumpikin ammatti näytti löytäneen oman paikkansa ja tehtävänsä työelämässä. Sosionomit painottivat työssään ohjausta ja neuvontaa sekä arjen lähitoimintaa asiakkaiden kanssa. Sosiaalityöntekijöiden työssä korostuivat asiakkaiden tilannearvioiden ja kokonaistilanteiden hallinta sekä kehittämis-, suunnittelu ja hallintotehtävät. Alalla toimivat tuntevat heikosti toisia ammatteja. Yhteistyötä voitaisiin rakentaa jo koulutusaikana yhteisten teemaluentojen ja -seminaarien sekä käytännön opetuksen kautta. Sotenna tutkimus sosiaalialan osaajista Sotenna-tutkimus ennakoi sosiaalialan osaamis-, työvoima- ja koulutustarpeita vuoteen Tutkimusaloite tuli opetusministeriöstä, jonka lisäksi tutkimusta rahoittivat sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kuntaliitto. Tutkimuksen toteutti Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet vastuuhenkilöinä professorit Mikko Mäntysaari ja Anneli Pohjola. Lähihoitajakoulutuksen osuudesta vastasi tutkija Matti Vuorensyrjä, ammattikorkeakoulutuksesta tutkija Merja Borgman ja sosiaalityön yliopistokoulutuksesta tutkija Tarja Kemppainen. Vuorensyrjä, Matti & Borgman, Merja & Kemppainen, Tarja & Mäntysaari, Mikko & Pohjola, Anneli: Sosiaalialan osaajat Sosiaalialan osaamis-, työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointihanke (Sotenna): loppuraportti. Sosiaalityön julkaisusarja 4. Jyväskylän yliopisto Julkaisu verkossa Jyväskylän yliopiston julkaisuportaalissa > Haku julkaisun nimellä Muita ammatteja tunnetaan vähän Koulutukset tuottavat joitain yhteisiä sosiaalialalla tarvittavia valmiuksia, jotka painottuvat ja rakenteistuvat eri ammattitehtävissä toisiaan täydentävästi. Niiden lisäksi jokaisessa koulutuksessa on omat erityiset osaamisen alueet. Reviirien korostamisen sijasta tutkimuksessa nähtiin tarvetta yhteistyöhön. Jotta eri koulutusammatteihin valmistuvien osaamista voitaisiin hyödyntää, sosiaalialan tehtävärakennetta pitää ajanmukaistaa koulutusten tuella. Samoin osaamisen hyödyntäminen edellyttää eri koulutusammattien laajentuvaa yhteistyötä sekä tiimi- ja työparityötä. Alalla toimivat tuntevat heikosti toisia ammatteja. Yhteistyötä voitaisiin rakentaa jo koulutusaikana yhteisten teemaluentojen ja -seminaarien sekä käytännön opetuksen kautta. Muuttuvassa toimintaympäristössä tarvitaan aiempaa enemmän tiedonhankinnan taitoja, oppimaan oppimista, työn kehittämisen valmiuksia, innovaatio-osaamista ja tilanteisiin vastaamisen herkkyyttä. Laaja-alaisuus on tutkinnoilta vaadittava keskeinen ominaisuus. Sen lisäksi on pohdittava erikoisosaamisen tarvetta eri ammateissa. Nyt erikoisosaamista tuottavat koulutusten linjajaot sekä erikoistumis- ja jatkokoulutukset. Ehkäisevä työ uudella tavalla esille Toimintaympäristön muutoksessa on tarpeen tarkistaa tutkintojen osaamisalueita. Sosiaalialalla on nähtävissä vahvoja pedagogisoitumisen, juridisoitumisen ja medikalisoitumisen suuntia. Ne kertovat sosiaalialan heikosta menestyksestä suhteessa toisiin toimintasektoreihin. Näiden pohjalta on pohdittava alan osaamisen painotuksia. Mielenterveys- ja päihdekysymysten osaamista tarvitaan aiempaa enemmän. Sosiaalityössä on tärkeää vahvistaa johtamisen, hallinnon ja talouden osaamista, gerontologisen sosiaalityön ja tietoteknologian hallintaa sekä työmenetelmien kehittämistä. Myös ehkäisevä työ on aika ottaa uudella tavalla esille. Samalla on ratkaistava, mitä osaamista kouluttajapuolella tarvitaan. Nyt esimerkiksi yliopistoissa yksi sosiaalityön professori joutuu hallitsemaan alan koko tietokirjon sekä ohjaamaan opinnäytteitä kaikista mahdollisista aiheista. Sosiaalityössä tarvitaan erikoisalueiden professuureja opetuksen ja tutkimuksen syventämiseksi. Tutkimustiedosta on sovellusalueilla suuri pula, mikä vaikeuttaa alan kehittämistä toimintasektorina. Työn reunaehdot kuntoon Sosiaalialan työn paikalleen juuttuneet reunaehdot ovat suurin este sille, ettei koulutuksen tuottamaa osaamista pystytä hyödyntämään. Työmäärät pitää saada kohtuullisiksi ja työtehtävät tarkoituksenmukaisiksi. Alalle on palkattava riittävästi henkilökuntaa, joka on myös pätevää. Tarvitaan kannustavaa palkkausta ja alan osaamisen hallitsevaa sekä kehittämistä tukevaa johtamista. Kyse on osaamisen hyödyntämisen lisäksi alan kilpailukyvystä, joka on alan keskeinen tulevaisuuden haaste. Mistä työnantajat ajattelevat saavansa osaavaa henkilöstöä, kun työmarkkinoille tulevat ikäluokat pienenevät radikaalisti ja työntekijöitä vielä tarvitaan aiempaa enemmän? Yhteiskunnan muuttuessa on oletettavaa, että tulevat työntekijät ovat aiempaa vaativampia. Tulevatko uudet, sosiaalityö pääaineenaan, valmistuvat maisterit edelleen sosiaalityöntekijöiksi yleistä keskipalkkaa pienemmällä palkalla? Samaa voi kysyä vielä heikommin palkatuilta sosionomeilta ja lähihoitajilta. Miten turvataan näiden ammatti-ihmisten jaksaminen sosiaalialan vaativissa ja edelleen vaikeutuvissa tehtävissä? Tarvitaan realistinen työntekijämitoitus ja mielekkäästi rakentuvat työtehtävät. Tulevaisuudessa on yhä enemmän kysymys työn laatutekijöistä, ei vain työntekijöiden osaamisen laadusta. 20 Sosiaaliturva 8/07

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5)

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5) 1(5) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Puoliso Tytär/Poika

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Ikääntyvät kaupunkilaiset. jaotteluja. Haasteita

Ikääntyvät kaupunkilaiset. jaotteluja. Haasteita Ikääntyvät kaupunkilaiset Hyvää ja turvallista ikääntymistä ei ole mahdollista saavuttaa hallinnollisin toimin ja ohjelmin Mutta Yhteiskuntapolitiikkaa ja lainsäädäntöä tarvitaan Haasteita ikäihmisten

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys Sisällys Esipuhe 5 Osa I VANHUUS JA HAAVOITTUVUUS vanhustyön HAASTEENA 13 1 Ikääntymisen, 2 Vanhuus, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 14 Ikääntyvä yhteiskunta 14 Elämänkulku, ikääntyminen ja

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.-15.8.2013. Palveluseteli valinnan välineenä

Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.-15.8.2013. Palveluseteli valinnan välineenä Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.-15.8.2013 Palveluseteli valinnan välineenä Stiftelsen Ålderdomshemmet i Vasa Rauhankatu 11, Vaasa Johtaja Viveca Salminen Kotipalveluohjaaja Nina Koskela Kolme kotia

Lisätiedot

Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto

Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto Perustettu 10.12.1996 Huittisissa Huittinen Vammala Äetsä alaosasto 1996-2008 Huittinen Sastamala alaosasto 2009 Huittisten Muistiyhdistyksenä 1.1.2010 Käytetään

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015

Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015 Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015 Virtuaalipalvelu, hyvinvointia tabletista Virtuaalipalvelu on tavoitteellista kaksisuuntaista kuva- ja äänivälitteistä hoivapalvelua. Virtuaalipalvelu on aina asiakkaan

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Hoivaa ja huolenpitoa perheessä Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella LLKY:n valmentamassa ja hyväksymässä

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Asumista Keski-Suomessa Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Metsätähden asukkaiden toiveet asumisesta Ulkopuolinen outo ihminen ei saa päästä sisälle - paitsi talonmies - paitsi nokikolari Pistokkeita myös

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

01.09.2015 Mia Lindberg

01.09.2015 Mia Lindberg 01.09.2015 Mia Lindberg Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Lähipalveluseminaari 1.9.2015 Mia Lindberg, Jykes Oy Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Monituottajamalli

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset 1(6) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Asumistiedot Asunto

Lisätiedot