eniere-posti eniere-posti Vuosikerta XII Suomen Meniere-liitto, Meniere-Förbundet i Finland

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "eniere-posti eniere-posti Vuosikerta XII Suomen Meniere-liitto, Meniere-Förbundet i Finland"

Transkriptio

1 eniere-posti Vuosikerta XII Suomen Meniere-liitto, Meniere-Förbundet i Finland 1

2 Suomen Meniere-liitto ry:n yhdistykset ja niiden puheenjohtajat Etelä-Karjalan Meniere-yhdistys ry Esa Antikainen Hovintie 232, Ylämaa puh Etelä-Pohjanmaan Meniere-yhdistys ry Pirjo Viitamäki Vuorenmaanrinne 23 B Seinäjoki puh. (06) Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Tuomo Siitari Petäjistönkatu 20, Mikkeli puh. (015) Itä-Savon Meniere-yhdistys ry Eija Tammisto Kaukaantie 1 F 23, Savonlinna puh Kanta-Hämeen Meniere-yhdistys ry Olle Tast Majaniementie 50, Parola puh. (03) , Keski-Suomen Meniere-yhdistys ry Tuulikki Hartikainen Saharisentie 14 A 6, Palokka puh Liisa Poussu Hukanpolku 1, Kuusamo puh. (08) , Kymenlaakson Meniere-yhdistys ry Tarja Pukero Viimakatu 1, Kotka puh Lapin Meniere-yhdistys ry Leena Hoikka Näätäpolku 44, Saarenkylä puh Meri-Lapin Meniere-yhdistys ry Sinikka Kaikkonen Pihatie 4, Maksniemi puh. (016) , Oulun Seudun Meniere-yhdistys ry Väinö Pulkkinen Kaakkurintie 2 B 11, Oulu puh. (08) , Pirkanmaan Meniere-yhdistys ry Kirsti Salovaara Juurikatu 15 G Tampere puh , Anna-Liisa Karvonen Puijonkatu 5 B 28, Kuopio puh Päijät-Hämeen Meniere-yhdistys ry Liisa Palkio Vesijärvenkatu 37 C Lahti puh. (03) , Satakunnan Meniere-yhdistys ry Antero Hiitiö Tarkintie 14, Panelia puh. (02) , Uudenmaan Meniere-yhdistys ry Mirjami Lahti Elontie 57 B Helsinki puh Varsinais-Suomen Meniere-yhdistys ry Pirkko Larkela Puistomäenkatu 28, Turku puh , (02) Suomen Meniere-liitto ry:n hallitus vuonna 2007 Puheenjohtaja Kirsti Salovaara Juurikatu 15 G Tampere puh Varapuheenjohtaja Esa Antikainen Hovintie Ylämaa puh Rahastonhoitaja Aune Pyykkönen Räihänkuja Oulu puh (08) (koti) baanamail.fi Sihteeri Liisa Poussu Hukanpolku Kuusamo puh. (08) Tuulikki Hartikainen Saharisentie 14 A Palokka puh Marketta Joutsa-Lindell Västäräkinkatu 1 C Turku puh Eija Tammisto Kaukaantie 1 F Savonlinna puh Ilmari Pyykkö TAYS, KNK-klinikka PL Tampere puh. (03) Leo Roivainen Myllärintie Parola puh. (03) Urho Roivanen Pallotie 9 A Vantaa puh. (09)

3 Ei uutta auringon alla Meniere-postin tämä numero antaa aihetta huimiin ajatuksiin. Tuhansien vuosien takaa, Kaksoisvirran maasta, muinaisesta Mesopotamiasta kaivetut savitaulut kertovat tinnituksesta ja antavat siihen hoitoohjeita. Saman sairauden hoidosta meidän ajanlaskumme kolmannella vuosituhannella tulee viesti Britannian lounaisrannikolta Walesista ja lopulta seuraamme tinnituksen hoitopolkua Imatran kosken tienoille Kaakkois-Suomeen. Voidaanko meidän viestimme kaivaa jollain keinoin esiin bittiava- ruudesta joskus viiden tuhannen vuoden kuluttua kuten ne savitaulut, joiden nuolenpääkirjoitus on kaivettu Kaksoisvirranmaan hiekasta? Vai oliko myös muinoin meidän sähköiseen viestintäämme verrattavia hiekkaan piirrettyjä pikaviestejä, joiden sanomaa ei oltu tarkoitettukaan säilymään? Mihin kohtaan meidän uudet Internet-sivumme sijoittuvat tällä aikajanalla? - Väliäkö sillä, nyt nautitaan kesästä, täysillä Marjukka Laitinen Seuraava Meniere-posti ilmestyy viikolla 40. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava perillä toimituksessa mennessä tai siitä etukäteen sovittaessa myös hieman myöhemmin. Meniere-postin lehtitoimikunta: Kirsti Salovaara pj., Esa Antikainen, Jouko Hovi, Riitta Järvinen, Marjukka Laitinen, Leo Roivainen, Maija-Kaarina Saloranta. Toimituksen yhteystiedot: Marjukka Laitinen, Jaanintie 34 A 6, Turku, puh. (02) , , sähköposti: Painopaikka: T. Nieminen Oy Painola Oy, Kaarina. Meniere-posti netissä tai Sisällys: Yhdistykset ja puheenjohtajat, Suomen Meniere-liiton hallitus v Ei uutta auringon alla, päätoimittajan palsta... 3 Muutoksia ja uudistuksia, puheenjohtaja Kirsti Salovaara... 4 Suomen Meniere-liiton liittopäivät Tampereella Tutustu liiton uusiin kotisivuihin, Urho Roivanen... 6 Kokeile jäsenpalveluita, Urho Roivanen... 7 Menieren taudin vertaistukiprojektin (MeniTuki) kuulumisia... 8 Positiivista huimauksesta ja tasapaino-ongelmista? I.Pyykkö, E.Kentala ja K.Varpa... 9 Miksi huimaus aiheuttaa pahoinvointia? Ilmari Pyykkö ja Erna Kentala Tinnitus ja sen hoito muinaisessa Mesopotamiassa, JoAnn Scurlock ja Dafydd Stephens Tinnituksen hoito 2000-luvulla, Dafydd Stephens Tinnituksen hoitopolku Imatralla, Marja Estola-Partanen Niitä näitä Kohti parempaa elämää, Johanna Ringbom Yhdistysten kuulumisia Kuulonhuoltoliiton kurssitarjontaa Menierelääkäreiden yhteystietoja Kansikuva: Pasi Hurme 3

4 Puheenjohtaja Kirsti Salovaara Muutoksia ja uudistuksia Suomen Meniere-liiton vuoden 2007 liittokokous pidettiin Tampereella Kiitos kokouksen osanottajille. Oli mukava tavata ja vaihtaa ajatuksia yhdistysasioista. Monessa yhteydessä on keskusteltu siitä, miten yhdistystoiminta on muuttumassa. Meidän on voitava ottaa tulevaisuuden haasteet vastaan avoimin mielin. Vuoden 2006 liittopäivillä aloitettiin keskustelu Suomen Meniere-liiton sääntöjen muuttamisesta. Usealta taholta oli esitetty toivetta yksittäisen henkilön mahdollisuudesta liittyä suoraan liittoon. Liittopäivillä käydyn keskustelun jälkeen asia jätettiin mietittäväksi ja hallitus nimesi toimikunnan valmistelemaan liiton sääntöjen ajanmukaistamista. Tämän vuoden liittokokouksessa esitellyllä sääntömuutoksella on suuri merkitys siinä tilanteessa, kun yhdistyksen toiminta jostakin syystä lakkaa. Uudistettujen sääntöjen mukaan lopetetun yhdistyksen jäsenillä olisi halutessaan mahdollisuus liittyä suoraan liittoon. Tällöin yhdistyksensä menettänyt jäsen ei joutuisi samalla menettämään liiton tarjoamia jäsenetuja. Tämä muutos antaisi myös etäällä kaikista Suomen Meniere-liiton yhdistysten toimipaikoista asuvalle mahdollisuuden päästä liiton jäseneksi ja saada liiton julkaisemaa tietoa ja muita Meniere-yhteisöön kuulumisen tuomia etuja. Sääntömuutoksen tarkoitus ei tietenkään ole vaikeuttaa yhdistysten toimintaa. Eihän sillä välttämättä ole mitään vaikutusta toimivan yhdistyksen elämään. Oman yhdistyksen kokouksiin ja tilaisuuksiin tullaan aivan entiseen tapaan, jäsenedut eivät vähene vaan liiton toiminnan laajetessa kasvavat. Toinen muutosehdotus koskee liiton vuosikokouskäytäntöä. Nyt liiton vuosikokous on pidettävä heinäkuun loppuun mennessä. Uudistuksen jälkeen määräaika siirtyy maaliskuun loppuun. Tämä selkeyttää monia käytännön asioita. Sääntömuutosta esitellään tarkemmin seuraavassa Meniere-postin numerossa syys-lokakuun vaihteessa. Liiton uudet internetsivut Suomen Meniere-liiton uudet www-sivut ovat valmiina, ne julkistetaan kesäkuussa. Sivuista tuli entistä monipuolisemmat. Käykää tutustumassa! Projektiasiaa Suomen Meniere-liitto hakee RAY:n tukea ohjelman jatkokehittelyyn ja ruotsinkielisen version tekemiseen. Syksyllä pidetään vertaistukikoulutus. Paikkana on Hoikan kuntoutuskeskus Karkussa. Asiasta tiedotetaan jäsenille kesän aikana. Toivon kaikkien keräävän voimia syksyä varten. Viettäkää rentouttava ja toivottavasti aurinkoinen kesä! Kirsti Salovaara 4

5 Suomen Meniere-liiton vuoden 2007 liittopäivät pidettiin Tampereella Liittopäivät alkoivat perjantaina puheenjohtajien tapaamisella. Lauantaina keskustelu jatkui vilkkaana koko liittokokousväen kesken. Tuulikki Hartikaisella on puheenvuoro. Kuvat: Urho Roivanen Liiton sääntöjen uudistuksesta ja muista vuosikokousasioista päätettiin yksimielisesti. Suomen Meniere-liiton hallitus vuonna 2008: seisomassa, vasemmalta: Rahastonhoitaja Aune Pyykkönen, Urho Roivanen, Eija Tammisto, Marketta Joutsa- Lindell, sihteeri Tuulikki Hartikainen, Liisa Poussu. Istumassa, vas: Puheenjohtaja Kirsti Salovaara, varapuheenjohtaja Esa Antikainen, Leo Roivainen. Kuvasta puuttuu Ilmari Pyykkö. 5

6 Urho Roivanen Tutustu liiton uusiin kotisivuihin Liittohallituksen tavoitteena on ollut tarjota monipuolisempaa asiasisältöä ja parempia jäsenpalveluja Internetin välityksellä. Miten tässä on onnistuttu, selviää käymällä nettiosoitteessa tai Uudistushankkeen taustaa Impulssi uudistamiseen tuli siitä, kun liitolle perustettiin Internet-pohjainen jäsenrekisteri Varsinainen päätös kuitenkin tehtiin viime vuonna sen jälkeen, kun jäsenrekisteriä oli menestyksekkäästi hyödynnetty jäsenmaksujen perinnässä. Sitten perustettiin työryhmä, laadittiin toteutusmalli ja sen pohjalta lopullinen suunnitelma Siihen kuului, että sivut laadittiin ja testattiin kuluvan vuoden kevään aikana tavoitteena julkistaminen kesäkuussa Johtoajatuksena kustannustehokas palvelu Uudistamisen päälinjana pidettiin Hämeenlinnan suunnitteluseminaarin 2006 evästyksiä tiedonvälityksen merkityksestä menierikon elämänlaadun kohentamisessa. Siksi mukaan otettiin uutta sisältöä ja sivuston pääaiheiksi valittiin sairaudesta kertominen liitosta ja yhdistyksistä tiedottaminen tiedottaminen liiton hankkeista ja projekteista jäsenrekisteri jäsenryhmäpalvelut (jäsenosio) jäseneksi ilmoittautumisen helpottaminen kalenteri liiton ja yhdistysten albumit tiedostopankki. Kaikki tämä haluttiin toteuttaa mahdollisimman edullisesti. Tähän asti laskelmat osoittavat, että tavoite on toteutunut. Ilman välikäsiä ja viiveitä Tärkein osatekijä on, että sivustopalvelut ostetaan keskustelufoorumia lukuun ottamatta yhdeltä operaattorilta, Sivukoti.comilta. Toisena säästökohteena on, että ylläpidosta huolehtii liiton vastuuhenkilö, Esa Antikainen. Silloin kun hän on estynyt, varamiehenä toimii Rainer Kallio / Raikal Rekisteripalvelu. Vastuu- muutosten yhtenä tarkoituksena on parantaa sivujen ajantasaisuutta ajatus on, että siitä vastaa liiton oma (tai valtuuttama) henkilö ilman viiveitä ja välikäsiä Mukaan uusi elementti jäsenryhmäpalvelut Mielenkiintoisimpana uudistuksena pidän ns. extranetominaisuutta, joka mahdollistaa eritasoiset pääsyoikeudet ja sitä kautta jäsenryhmäpalvelut. Itse asiassa käyttäjät jaetaan palveluittain seuraavasti: 1. kaikille avoimet palvelut 2. palvelut yhdistysten henkilöjäsenille käyttäminen vaatii tunnuksen ja salasanan 3. palvelut yhdistyksille käyttäminen vaatii yhdistyksen tunnuksen ja salasanan (tätä ei toistaiseksi toteuteta) 4. palvelut liitolle käyttäminen vaatii liiton tunnuksen ja salasanan. Tiedostopankki, yhteinen arkisto Kohdan 4 ominaisuuden avulla toteutetaan ns. tiedostopankki, johon talletetaan kaikki tärkeät asiakirjat, kuten liittohallituksen ja kokouksen pöytäkirjat ja muut vastaavat. Jatkossa liiton vastuuhenkilöillä on siten käytössään yhteinen arkisto kotipaikoista riippumatta. Tärkeät jäsenpalvelut vain jäsenmaksun maksamalla Henkilöjäsenille kohdan 2 ominaisuus antaa mahdollisuuden lukea nettilehti kokonaisuudessaan ja albumit. Ideana on, että tärkeät jäsenpalvelut saa vain jäsenmaksun maksamalla - siksi satunnaiset surffaajat näkevät vain etusivun ja sisällysluettelon. Kokeile jäsenpalveluita 6

7 Toteutus ryhmätyönä Kotisivut toteutettiin yhteistyönä siten, että hallitus nimesi työryhmän, joka toteutti muutokset liittyvien tahojen kanssa. Mukana olivat seuraavat henkilöt: liiton työryhmä: Kirsti Salovaara, Esa Antikainen, Mirjami Lahti, Urho Roivanen muut: Kalle Lievejärvi / Sivukoti.com, Rainer Kallio / Rekisteripalvelu Raikal. Varsinainen avainhenkilö kuitenkin oli Kirsi Varpa, joka MeniTuki-projektin ohjelmoinnin lisäksi vastasi teknisestä toteutuksesta. Tässä häntä avusti Piia Reku, joka toimii samaisen projektin sihteerinä. Oli mielenkiintoista ja opettavaista osallistua tällaiseen työhön. Monet kiitokset edellä mainituille, jotka näkivät paljon vaivaa tässä vaativassa kehitystyössä! Kokeile jäsenpalveluita Kokeile jäsenpalveluita avaamalla kotisivut nettiosoitteesta tai Menettele sitten alla olevassa nettisivun kuvassa esitetyllä tavalla: 1. Valitse Jäsenosio. 2. Valitse Jäsenryhmien palvelut. 3. Anna kuvassa mainittu tunnus ja salasana sekä komento kirjaudu.tämän jälkeen vasemmassa sivupalkissa on näkyvissä valinnat albumien ja nettilehtien katseluun. Kuvassa esitetty tunnus ja salasana ovat voimassa kuluvan vuoden 2007 loppuun asti. Seuraavaa vuotta varten jäsenille ilmoitetaan uusi tunnus ja salasana jäsenmaksukirjeessä. Raikal Rekisteripalvelu Jäsenrekisteri Tulostus- ja postituspalvelu - Jäsenrekisteri netissä - Jäsenmaksulaskut - Jäsenrekisterin RAIKAL ylläpito - Jäsenkirjeet / tiedotteet - Jäsenmaksujen keruu, viitetietojen päivitys - Asiakaskirjeet / tiedotteet - Postin vastauspalvelu - Jäsenlehdet - Postin osoitepalvelu - Asiakaslehdet Kotisivut Internetiin Postilaatikkoon - Sivukoti.com jälleenmyyjä - Nimi- ja osoitekilvet Raikal Rekisteripalvelu puh Y-tunnus gsm Rainer Kallio Lehtikatu 1 B 5 skype raikal TAMPERE 7

8 Menieren taudin vertaistukiprojektin (MeniTuki) kuulumisia Kuten kaikki Suomen Meniere-liiton jäsenet varmaan tietävätkin, liitto sai Raha-automaattiyhdistykseltä tutkimusavustusta vuosille Vertaistukitoiminnan kehittämiseen elämänlaadun ja työkyvyn ylläpitäjänä Menieren taudissa. Hankkeessa ovat mukana Meniere-liiton ja -yhdistysten lisäksi mm. Tampereen yliopisto, Helsingin ja Walesin yliopistolliset sairaalat ja Raikal Rekisteripalvelu. Projektin tarkoituksena on kehittää Menieren taudin vertaistukitoimintaa niin valtakunnallisella tasolla kuin yhdistyksissäkin. Keskeisenä tavoitteena on luoda Internet-pohjainen vertaistukijärjestelmä, joka tarjoaa tietoa ja tukea sitä tarvitseville henkilöille. Tukijärjestelmä toimii eräänlaisena oppaana taudin hyväksynnässä ja elämänhallinnassa mm. tarjoamalla tietoa erilaisista Menieren tautiin liittyvistä oireista ja hoitomenetelmistä. Ohjelman rakennetta voidaan hyödyntää myös kasvokkaisessa vertaistuessa. Tukiohjelman avulla pyritään opettamaan tunnistamaan eri tekijöiden, kuten oireiden, asenteen ja kuntoutuksen, vaikutus elämänlaatuun ja työkykyyn. Vertaistukiohjelman tarkempi rakenne on kuvattu Meniere-postissa 3/2006. Menieren taudin vertaistukiprojektissa on päästy siihen vaiheeseen, että vertaistukikysely on lähetetty jokaiselle liiton jäsenelle. Viime vuonna kysely lähetettiin joka kuudennelle liiton (228) jäsenelle sekä Hämeenlinnan vertaistukitoiminnan suunnitteluseminaariin osallistuneille (44 hlöä). Seminaariin osallistuneilta mitattiin lisäksi kuulo ja halukkaat osallistuivat tasapainomittaukseen virtuaaliympäristössä. Otosjoukon vastausten perusteella kyselyä kehitettiin eteenpäin talven aikana. Joidenkin osioiden kysymysten määrää karsittiin tilastollisten analyysien (kuten pääkomponenttianalyysin) avulla, osaa muokattiin muodoltaan selkeämmäksi. Otosjoukolta kootusta kyselyaineistosta on alustavasti analysoitu mm. sisältöanalyysilla Menieren tautiin ja huimaukseen liittyviä myönteisiä asioita ja kokemuksia. Menieren taudin positiivisista seikoista on kirjoitettu Otology&Neurotology -lehteen, huimauksen positiivisista piirteistä kerrotaan tässä Meniere-postin numerossa sivulla 9. Aineistosta on myös selvitetty, mitkä Menieren taudin oireet koetaan suurimmiksi elämää haittaaviksi tekijöiksi (Meniere-posti 4/2006). Kyselytiedoista on myös luotu alustavat tautiprofiilit, joiden perusteella osataan tarjota henkilölle oikeanlaista tukea ja hoitoa. Menieren taudin vertaistukijärjestelmässä esitettävät tasapainon ja silmänliikkeiden harjoitteluohjeet ja selviytymishaastattelut kuvattiin vuoden 2006 aikana. Haastattelut on julkaistu Meniere-postin numeroissa 3 ja 4/2006 sekä 1/2007. Videoiden muokkaus lopulliseen esitysmuotoonsa on vielä hieman kesken. Niihin lisäätään suomenkielinen tekstitys. Vertaistukijärjestelmään tulee sisältymään myös tietopaketti Menieren tautiin liittyvistä oireista ja niiden hoitomenetelmistä, taudin historiasta ja mahdollisista taudin syistä. Tietopaketin koonti on käynnissä. Vertaistukiohjelman rakennetta kehitellään paraikaa eteenpäin. Internet-pohjaisen vertaistukijärjestelmän ulkoasun suunnittelu ja istuntojen toteutus ovat työn alla. Tautiprofiilien ja niihin sopivien hoitomallien sekä profilointialgoritmien kehitys ovat meneillään. Lisämateriaalin keruu on loppusuoralla. Kesän aikana kyselytiedot käydään läpi, puuttuvat tiedot selvitetään ja aineisto siirretään tietokoneelle analysoitavaksi. Uuden aineiston avulla testataan luotuja tautiprofiileja ja kehitetään niitä eteenpäin. Projektin tuloksia vuodelta 2006: Vertaistukikyselyn luonti Vertaistukiohjelman rakenteen alustava suunnittelu Vertaistuen suunnitteluseminaarissa tiedonkeruu mittauksin + kysely Pohjamateriaalin keruu otosjoukolta Alustavat data-analyysit kyselytiedoista (haittatekijät, positiiviset, profiilit) Selviytymistarinoiden videointi Tasapaino- ja silmänliikeharjoitteiden videointi Esimerkkejä Menieren tautiin liittyvistä positiivisista asioista: Menieren tauti ei ole läsnä koko ajan. Menieren tauti johdattaa terveellisempiin elämäntapoihin. Meniere-yhdistyksestä olen saanut uusia ystäviä. Menieren tauti sai minut ymmärtämään, mikä on tärkeää elämässä. Olen oppinut sanomaan EI. Menieren tautiin ei kuole. Olen oppinut kuuntelemaan omia tarpeitani ja huomioimaan niitä. 8

9 Erna Kentala Helsingin yliopistollinen keskussairaala, Ilmari Pyykkö Tampereen yliopistollinen keskussairaala ja Kirsi Varpa Tampereen yliopisto Mitä positiivista huimauksesta ja tasapaino-ongelmista voi löytää? Vertaistukikyselyssämme pyysimme jäseniä kertomaan positiivista kokemuksista, jotka liittyivät huimaukseen ja tasapaino-ongelmiin. Toivomme että näiden positiivisten kokemusten pohjalta myös muut meniere-potilaat voivat löytää helpotusta hankalaksi kokemiinsa oireisiin. Samalla haluamme haastaa toinen toisemme keksimään vielä lisää positiivisia asioita, joilla voidaan parantaa elämänlaatuamme. Huimauksesta ja tasapainosta oli potilaiden vaikeampi keksiä myönteistä verrattuna lukuisiin positiivisiin kokemuksiin, joita raportoitiin itse Menieren tautiin liittyen. 156 vastaajasta, joilla oli huimausta tai tasapaino ongelmia yli puolet oli jättänyt kohdan kokonaan tyhjäksi ja 35 mainitsi suoraan etteivät pysty keksimään mitään positiivista. Tämä oli tavallisinta potilailla joilla Menieren tauti vaikutti jokapäiväiseen elämään. Hyvä lihaskunto auttaa tasapainon ylläpitämisessä Huimaukseen positiiviset asiat liittyivät useimmiten tasapainoharjoitusten tekoon ja lisääntyneeseen motivaatioon liikkua. Nämä ovat parantaneet henkistä jaksamista ja fyysistä kuntoa. Tasapainoharjoitukset olivat myös korjanneet ryhtiä ja parantaneet käsitystä omasta selviämisestä. Huimaus ei parane lepäilemällä, vaan hyvän toimintakyvyn ylläpitämiseksi tarvitaan monipuolista liikuntaa ja harjoituksia. Hyvä yleiskunto ja lihasvoima auttavat merkittävästi tasapainon ylläpitämisessä. Menieren taudin vuoksi aloitetut tasapainoharjoitukset olivat myös auttaneet selviytymään muista iän mukanaan tuomista tasapaino-ongelmista ikätovereita paremmin. Tasapainojärjestelmä oppii toimimaan tarkemmin Liikunta-innostus oli harjoitusten myötä kasvanut ja ohjannut ihmisiä liikkumaan entistä haastavammin. Esimerkiksi kun kävely kadulla tai tiellä sujuu ongelmitta, voi siirtyä kävelemään metsään tai kuoppaiselle metsäautotielle. Näin tasapainojärjestelmä saa taas uudenlaisia virikkeitä ja oppii toimimaan tarkemmin. Haastavan metsäretken jälkeen voi arkinen kotipuuhastelu tuntua tasapainon suhteen hyvinkin yksinkertaiselta. Yhteistyö auttaa jaksamisessa Osalla huimaukseen liittyi myönteisenä mahdollisuus kieltäytyä hankalaksi katsomista tehtävistä (verhojen ripustus, lampun vaihto, moottorisahan käyttö) tai pyytää apua niihin tarvittaessa. Oli ollut positiivista huomata, miten avuliaita muut ihmiset ovat ja toisaalta kuulla ettei ollut yksin tasapaino-ongelmien kanssa. Kohtalotovereita löytyi myös ei Menieren tautia sairastavista ystävistä. Vastauksista näkyi myös miten stressin ja taudin oireiden yhteyksien näkeminen auttoi asettamaan asioita elämässä tärkeysjärjestykseen. Elämässään tärkeiden asioiden tunnistaminen auttoi elämän hallinnassa ja antoi voimia tehdä vaikeitakin valintoja omaa itseään kuunnellen. Unohditko vastata - katosiko kysely? Vielä olisi mahdollista vastata toukokuussa lähetettyyn vertaistukikyselyyn kesän ajan. Vastauksia otetaan edelleen mielellään vastaan. Kadonneen kyselyn tai vastauskuoren saa soittamalla arkisin klo 9-15 numeroon (03) tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen tai Näitä voi pyytää myös postitse: Tampereen yliopisto/finn-medi 1, MeniTuki-projekti, Kirsi Varpa, Biokatu 6, 3. kerros, Tampere. 9

10 Ilmari Pyykkö, Tampereen yliopistollinen keskussairaala Erna Kentala, Helsingin yliopistollinen keskussairaala Miksi huimaus aiheuttaa pahoinvointia? Merisairaudella, matkapahoinvoinnilla ja keinumisen aiheuttamalla pahoinvoinnilla on sama tausta, tasapainoaistin poikkeuksellisenen ärsyyntyminen. Pahoinvoinnin mekanismi on ilmeisesti sama myös Menieren taudissa. Pahoinvointi miksi vatsassa kiertää? Ruuansulatusjärjestelmä toimii itsenäisesti ja on säädelty autonomisen hermoston välityksellä. Kun laitamme ruokaa tai juomaa suuhumme, se niellään automaattisesti nielurefleksin välityksellä ja ruoka etenee ruokatorven kautta vatsalaukkuun. Vatsalaukusta erittyvä suolahappo ja syljen entsyymit alkavat hajoittaa ja pilkkoa ruokapaloja. Osittain sulanut massa etenee suolistoon, jossa pilkkomista jatketaan ja ravintoaineet ja neste imeytyvät suolistomaksa kiertoon. Lopuksi kuona-aineet poistuvat paksusuolesta. Mikäli elimistö on sairas, tai kemiallisesti ärsyttävää "myrkkyä" niellään voi ihmisellä seurata kuvotusta tai tapahtuma voi laukaista oksennusrefleksin. Vatsanpohjasta sieppaa ja vatsan sisältö oksennetaan. Eräät eläimet, kuten jyrsijät ja hevonen eivät pysty oksentamaan. Koiralla puolestaan oksennusrefleksi toimii hyvin. Oksentamisen jälkeen ruuansulatuselimistöllä on mahdollisuus rauhoittua. 10 Pahoinvointikeskus sijaitsee aivorungossa. Oksentamisen käynnistää aivorungon alueella lähellä 4. aivokammiota sijaitseva pahoinvointikeskus. Se saa tietoa vagus-hermon välityksellä ruuansulatuskanavasta. Oksennusrefleksiä on pidetty suojaheijasteena, jolloin pilaantunut ruoka tai myrkky voidaan poistaa elimistöstä. Myös suoliston sairauksissa oksennusrefleksi suojaa elimistöä ja vähentää suolen toimintaa. Oksennusrefleksi laukeaa siten että palleahermo yhdessä suorien ja vinojen vatsalihaksien kanssa lisää vatsaontelon painetta äkillisesti. Paine avaa ruokatorven ja vatsalaukun välisen melko löysän liitoksen ja ajaa voimalla vatsaeritettä nieluun. Osa kokee samanaikaisesti voimakasta ulostamisen tarvetta. Suoliston venyminen, tulehdus tai tukkeuma voivat laukaista oksennusrefleksin. Samoin jännitys tai muu emotionaalinen tila. Kuva: Paul Krispijn Toinen tärkeä pahoinvointikeskusta ärsyttävä hermovaikutus tulee aivohermojen alueelta. Paha maku voi aiheuttaa makuhermoa pitkin välittyvän heijasteen, jossa viesti kulkee pahoinvointikeskukseen kolmoishermoa pitkin. Hajuaistin välityksellä tapahtuva pahoinvointi on useimmille tuttua ja tässäkin on aiheuttajana pahoinvointikeskuksen ärsyyntyminen. Myös näköaistilla on yhteys pahoinvointikeskukseen. Tasapinoaistin poikkeuksellinen ärsyyntyminen on myös tavallinen syy pahoinvointiin. Päiväkirurgisissa leikkauksissa % potilaista kärsii leikkauksen jälkeisestä pahoinvoinnista, joka johtuu osittain nukutuslääkkeistä, osittain leikkauksen aiheuttamista hermoärsytyksistä ja osittain leikkauksessa vapautuneista kemiallisista aineista, sytokiineista. Esimerkiksi karsastusleikkauksen yhteydessä pahoinvointia kokee jopa kolme neljästä henkilöstä, gynekologisten leikkausten yhteydessä joka toinen. Miksi vatsanpohjasta sieppaa keinuessa? Voimakkain oksennuskeskusta ärsyttävä tekijä on tasapainoelimestä tasapainohermon välityksellä kulkeva hermosignaali. Tasapaino-aistilla on suora ja voimakas yhteys pahoinvointikeskukseen. Miksi näin tapahtuu, on toistaiseksi huonosti ymmärretty. Jo 1600-luvulla tiedettiin että kuuromykät merimiehet eivät tule merisairaiksi ja he olivatkin erinomaisen suosittuja purjealuksilla. Vasta 1900-luvun alussa ymmärrettiin, että tämä johtui siitä, että kuuromykiltä puuttui useimmiten sisäkorvan tasapainoaisti. He olivat tämän vuoksi immuuneita merisairaudelle. Merisairaudella, matkapahoinvoinnilla ja keinumisen aiheuttamalla pahoinvoinnilla on sama tausta, joka johtuu tasapainoaistin poikkeuksellisesta ärsyyntymisestä. Tehokkain liikemalli, joka aiheuttaa kokeellista matkapahoinvointia on ns. koriolisefekti, jossa sisäkorvan korvakristalleja ja kaarikäytäviä ärsytetään samanaikaisesti ja epäsymmetrises-

11 ti. Koe-oloissa se tapahtuu siten että henkilön istuessa tuolilla, tuolia pyöritetään ympäri samalla kun henkilö tekee jatkuvasti kumarrusliikettä eteen-taakse. Kokeellinen matkapahoinvointi ja Normandian maihinnousu. Varsinainen matkapahoinvoinnin tutkimus sai vauhtia II maailmansodan aikana, jolloin Normandian maihinnousua valmisteltiin. Tutkijoilla oli käytössä useita isoja altaita, joissa oli aaltosimulaattorit, joissa koehenkilöitä keinutettiin veneessä siten, että puolet tutkittavista tuli merisairaiksi ja voi pahoin. Tutkimustyön perusteella kehitettiin ensimmäinen tehokas pahoinvointilääke, dimenhydrinaatti, joka Suomessakin tunnettiin Auto-nimisenä matkapahoinvointilääkkeenä. Alun perin D-päivän oli tarkoitus olla 5. kesäkuuta 1944, mutta myrsky esti hyökkäyssuunnitelman. D-päivänä 6. kesäkuuta, jolloin liittoutuneiden joukot hyökkäsivät Normandiaan oli onneksi normaali merenkäynti ja joukot olivat taistelukykyisiä. Kello 9 maanantai-iltana kaikkien laivalla olevien sotilaiden tuli ottaa matkapahoinvointilääkkeensä. Tämä oli katsottu riittäväksi, koska kaikki tiesivät että aamulla merenkäyti oli rauhallisempaa. Yön saapuessa kaikki sotilaat menivät turvaan kannen alle vuoteisiin täysissä vaatteissa. Laivat lähtivät merelle yön turvin. Matkapahoinvointilääkkeen teho oli yksilöllistä ja ohessa kuvaus yhdestä tapauksesta: "Nukahdin lähdön jälkeen mutta heräsin kaameaan pahoinvointiin. Laiva keikkui kaikkiin mahdollisiin suuntiin. Matkapahoinvointilääke oli kohdallani pettänyt. Ainoa, jonka saattoi tehdä oli maata liikkumatta paikallaan vaikka se tuotti suuria vaikeuksia, olon vain pahentuessa (lähde: Warren Tute Collection, D-Day Museum). Voidaan sanoa, että Normandian maihinnousussa lääketieteelläkin oli merkitsevä osa historian kulkuun. Olisi vaikea kuvitella miten merisairaat sotilaat olisivat kyenneet tekemään onnistunutta maihinnousua Normandiassa. Pahoinvointilääkkeillä oli merkittävä osuus sodan voittamisen kannalta kriittisissä vaiheissa. Mm. Suomen laivastolla on käytössä skopolamiinia merisairauslääkkeenä, mikäli tehokasta lääkettä tarvitaan. Yhdysvaltain hyökkäysjoukkoa maihinnousualuksensa keulaportin suojassa Omaha-rannan tuntumassa juuri ennen H-hetkeä Anthony Hall: Normandian maihinnousu D-day tärkeimmät sotatapahtumat päivä päivältä. Piirros: Paul Krispijn Avaruus - miksi siellä voidaan pahoin? Toinen merkittävä matkapahoinvoinnin tutkimukseen tapahtunut panostus oli1970-luvun lopulla, jolloin avaruuden valloitus aloitettiin. Neuvostoliittolaiset astronautit olivat jo valitelleet pitkään, että lähes joka toinen avaruuteen lähetetty astronautti kärsi avaruuspahoinvoinnista liikkuessaan Vostok-avaruuskapselissa. Ensimmäinen kosmonautti, jonka epäillään sairastuneen avaruuspahoinvointiin oli venäläinen German Titov vuonna 1961 Vostok -2 lennollaan. Amerikkalaisilla ei ongelmaa aluksi ollut koska heidän avaruusaluksensa Gremlin ja Mercur olivat pieniä ja miehistö oli "valettu" tuoliin avaruusaluksessa. He eivät kyenneet liikuttamaan päätään. Tilanne muuttui vasta amerikkalaisten lähettäessä suuremman avaruusaluksen, Spacelabin, avaruuteen, jolloin 50 % amerikkalaisista astronauteista kärsi matkapahvinvoinnista. Merkittävimmät henkilöt, joilla tiedetään olleen avaruuspahoinvointia olivat Frank Borman Apollo 8- ja Rusty Schweikart Apollo 9-lennolla. Useimmissa tapauksissa avaruuspahoinvointi kesti

12 päivää, jona aikana n. 10 % sairastuneista oli täysin kykenemättömiä tekemään tehtäviään. Avaruuspahoinvoinnin ennustaminen oli hankalaa ja osumatarkkuus maan päällisissä kokeissa oli vain 25 %. Avaruuslennoilla on otettu käyttöön dimenhydrinaatti uudestaan eri lääkekokeiden jälkeen. Avaruuspahoinvoinnin vuoksi kriittisiä tehtäviä, kuten avaruuskävelyä ei tehdä ensimmäisen vuorokauden aikana, koska oksentaminen avaruusasussa on hengenvaarallista. Matkapahoinvointi paranee itsestään Matkapahoinvoinnin syytä ei ole vieläkään kyetty ratkaisemaan. Uudemmat matkapahoinvointilääkkeet väsyttävät vähemmän kuin alkuperäinen dimenhydrinaatti ja ovat vaikutuksiltaan lähes saman tehoisia. Matkapahoinvoinnin ja avaruuspahoinvoinnin syyksi on ajateltu ristiriitaa korvakristallien ja kaarikäytävien välillä, näköaistin puutteellista yhteisvaikutusta tasapainoaistin kanssa ja eri paria olevia tasapainoelimiä. Keinumisen aiheuttaman pahoinvoinnin parantaa harjoitus ja aika. Kaikki tietävät että kovankin merenkäynnin aiheuttama merisairaus paranee kolmen vuorokauden sisällä. Tasapainojärjestelmä oppii ja joidenkin päivien kuluttua keinuminen ei enää provosoi pahoinvointia. Harjoituksilla voidaan ehkäistä matkapahoinvointia. Kuitenkin harjoituksen antama suoja on kullekin liikkeelle ominainen, vaikka keinuessa ei tule oireita, karuselli voi aiheuttaa henkilölle huonon olon. Tarvitaan siis liikkeelle ominaista harjoitusta. Matkapahoinvointi on myös ikäriippuvaista, pienillä lapsilla sitä ei ole, mutta lasten kasvaessa pahoinvointia alkaa esiintyä n. 4 v. iästä alkaen. Vanhemmalla iällä matkapahoinvointi jälleen vähenee. 12 Menieren kohtaus ja pahoinvointi Klassiseen Meniren taudin kohtaukseen kuuluvat pahoinvointi, oksennus, kalpeus ja väsymys. Kohtaus alkaa usein oireella, jossa on ikään kuin perhosia vatsassa, lievästi kuvottava olo, korva huutaa ja on tukkoinen. Sitten ilmenevät liikevaikeudet, kiertohuimaus ja oksentaminen. Väsymys jatkuu oksentamisen jälkeen, jolloin yleensä pahoinvointi helpottaa ja huimaus alkaa mennä ohitse. Pahoinvointi syntyy siitä, että tasapainoaisti-järjestelmää ärsytetään normaalista poikkeavalla tavalla. Toinen tasapainoelin ilmoittaa kaiken olevan hyvin ja toinen kertoo pään kääntyvän. Aivorungon yläosassa olevissa rakenteissa sijaitse asentomuisti, joka ei kykene tulkitsemaan ristiriitaisia tasapainoelimien signaaleja. Vahvempi näistä reflekseistä voittaa; henkilö tuntee kääntyvänsä, häntä huimaa ja aivorungon pahoinvointikeskus ärsyyntyy. Pahoinvointi jatkuu kunnes ristiriitaiset tasapainorefleksit ovat rauhoittuneet ja huimaus menee ohitse. Pahoinvoinnin lääkehoito Menieren taudin pahoinvointiin voidaan vaikuttaa samoilla lääkkeillä kuin matkapahoinvointiin. Ilmeisesti pahoinvoinnin mekanismi on sama sekä Menieren taudissa että matkapahoinvoinnissa. Suosituimpia lääkkeitä ovat vähän väsyttävät pahoinvointilääkkeet, joskin kaikilla pahoinvointilääkkeillä on väsyttävä vaikutus, toisilla enemmän kuin toisilla. Stemetil, Postafen ja Marzine ovat esimerkkejä vähemmän väsyttävistä lääkkeistä. Scopoderm ei ole kohtauksiin soveltuva, koska se vapauttaa skopolaminia hiljalleen ihon kautta verenkiertoon, jolloin hoitovaste alkaa aikaisintaan 6 tunnin kuluttua. Voimakkaassa pahoinvoinnissa joudutaan yleensä lääkitsemään suuremmilla annoksilla. Pahoinvointi ja huimaus väsyttävät ja lääkekin väsyttää. Lepo ja uni auttavat ja herättyään henkilöllä on parempi olla. Stemetiliä saattaa joutua ottamaan kolmekin peräpuikkoa vaikeassa Menieren taudin kohtauksessa. Tällöin on riskinä iäkkäillä ja nuorilla henkilöillä sivuvaikutusten ilmeneminen. Niitä ovat lihasjäykkyys ja vapina. Pahoinvointilääkkeiden käytössä on noudatettava varovaisuutta. Ne herpauttavat huomiota ja väsyttävät, minkä vuoksi pahoinvointilääkkeiden käyttö ei sovi yhteen autolla ajon kanssa. Menierikon supermarkettisyndrooma matkapahoinvointiako? Pitempään jatkunutta Menieren tautia luonnehtivat: Supermarkettien välttäminen, korkean paikan pelko ja torikammo tai epämiellyttävyyden tunne avaralla paikalla. Näitä tuntemuksia ei usein haluta ilmaista, ennen kuin asiaan kohdistetaan huomiota. Kaikki nämä ilmiöt liittyvät tavallaan tasapainon säätelytoiminnan häiriöön ja matkapahoinvointiin. Liikkuessaan supermarkettien hyllyjen välissä menierikko kokee hyllyrivien vilistävän ääreisnäkökentässä ja aiheuttavan huimausta. Ääreisnäkökenttä on juuri se alue, josta näköimpulssien viesti kulkee tasapainotumakkeeseen ja säätelee tasapainoa. Ääreisnäkö säätää tasapainoelimen toimintaa aivorungossa ja pikkuaivoissa. Tasapainoelimen impulssit ovat vauriosta johtuen ristiriitaisia näköaistin kanssa. Seurauksena on ristiriitatilanne, joka on verrattavissa matkapahoinvointiin. Vastaava tilanne on ihmisvilinä ruuhkaisessa ostoskeskuksessa. Ääreisnäkö ja tasapainoaistin viestit ovat ristiriitaisia ja olo on epämiellyttävä. Korkean paikan kammoon liittyy nipistelyä vatsanpohjassa ja kuvotusta. Oire johtuu siitä, että näköaistin osuus korostuu Menierin tautia sairastavilla, ja tasapainon kannalta tärkeä ääreisnäkö ei saa riittävää tietoa lähiympäristöstä tasapainon säätelyä varten. Vastaava tilanne on aukeilla paikoilla kuten torilla.

13 Tinnitus ja sen hoito muinaisessa Mesopotamiassa JoAnn Scurlock (Chicago) & Dafydd Stephens (Cardiff) Muinainen Mesopotamia käsitti aikanaan nykyisen Irakin alueen, ja Babylon oli yksi sen valtioista. Aikakaudelle oli tyypillistä, että hankittiin runsaasti lääketieteellistä tietoa, joka on säilynyt nuolenpääkirjoitusta sisältävissä savitauluissa. Taulut ajoittuvat aikaan 2000 ennen ajanlaskumme alkua (eaa.), mutta pääosa säilyneistä ja tutkituista tauluista on peräisin Assyrian kuninkaan Aššurbanipalin laajasta kirjastosta 600-luvulta eaa. Taulut antavat tietoa sekä diagnooseista että hoidoista, joita käytti kaksi ammattiryhmää: ašiput, lääkärit ja asut, farmaseutit. Tutkija Campbell-Thompson British Museumista käänsi ja julkaisi osan ensimmäisistä tutkituista nuolenpääkirjoitustauluista ja 1930-luvuilla, mutta viime vuosien aikana saataville on tullut paljon uutta tietoa sekä tarkempia käännöksiä tauluista. Menieren taudin kuvaus näyttäisi sisältyvän seuraavaan katkelmaan: Jos henkilön kasvot näyttävät jatkuvasti pyörivän, hänen korvansa pauhaavat, hänen ihonsa on jatkuvasti tunnoton, hänen sydämensä on jatkuvasti huolestunut (ja) hänen tautinsa ilmaantuminen on selittämätön, on tämä henkilö noiduttu, hänestä on tehty pienoisveistoksia ja tuhon paikassa ne on annettu Ereškigalin haltuun. Toista Menieren taudin kuvausta tai sen hoitokeinoa ei ole tähän mennessä tunnistettu, ja tulkinnan mukaan sairaista tehtiin pienoisveistoksia, joilla palvotttiin ja lepytettiin jumalia. Sairaus annettiin "herran haltuun". Diagnoosi ja hoidot Esitämme seuraavassa erilaisia näkökulmia tinnituksen diagnosoinnista ja hoidosta. Joissakin näistä tinnitus liitetään neurologisiin tai kuumetiloihin ja toisissa tiettyihin korvatauteihin. Krooniset korvatulehdukset tuntuvat todellakin olleen hyvin yleisiä ja ne selittävätkin monet tauluissa esitetyt, diagnosoidut ja hoidetut korvaongelmat. Tinnitus luonnehdittiin usein joko kohinaksi tai soimiseksi. Sen ajateltiin olevan onnettomien aaveiden aiheuttamaa. Näiden aaveiden karkottamiseksi kuvattiin useita tekniikoita, jotka voitaisiin suurelta osin mieltää Mesopotamian vastineeksi nykyiselle kognitiiviselle käyttäytymisterapialle. Hoidot oli suunnattu auttamaan potilaita hyväksymään ja elämään tinnituksen kanssa. Tähän tähtäävä manaus voitiin tehdä joko yksinään tai yhdessä yrttilääkityksen kanssa, kuten seuraavassa esimerkissä: (Koska) sinä todella tiedät, todella olet hyvä, sankari Ninurta, koska sinä olet todella hyvä, hallitsija Ninurta, todella olet hyvä, Ninurta, koska todella olet hyvä, kuningas Ninurta, älkööt he (aaveet) koskaan lähestykö. Muut manaukset olivat paljon pidempiä ja sisälsivät useita eri vaiheita. Savitaulun nuolenpääkirjoitus kuvaa muinaista korvalääketiedettä. Taulu sijaitsee Louvre-museossa Pariisissa. Kuva: Dafydd Stephens jatkuu seuraavalle sivulle 13

14 jatkuu edelliseltä sivulta Tinnitusmaskereita (toim.huom. elektroninen kuulolaite, joka generoi tietynlaista ääntä tinnituksen peittämiseksi) ei ymmärrettävästi ollut saatavilla tuohon aikaan, mutta tinnitusta voitiin vaientaa lausumalla sulosointuista siansaksaa tinnituksen vaivaamaan korvaan. Esimerkkinä tästä : Amiamman kummamma summatri, kiriri kukti, rašana kukti, hundi humman. Suurin valikoima hoidoista koostui kuitenkin yrttirohdoista. Näitä käytettiin yleensä suoraan korvaan tai korvakäytävään, kuten: Jos henkilön korvat kohisevat, paketoi [erenu-seetripuun] pihkaa, arantu-ruohoa ja kukrua palaan villaa. Pistä tämä veteen ja keitä tulen yllä. Jos sen asettaa hänen korviinsa, hänen pitäisi parantua. Vaihtoehtoisesti tinnitusta voitiin hoitaa savustuksella, jossa savua palavista yrteistä ohjattiin korvaan tai hengitettiin. Esimerkiksi: Kukru, burašu-kataja, mirhami, erenu-seetripuu, makea ruoko, ballukkuaroma, kasû ja kalgukkusavi ovat kahdeksan kasvia (aaveen kohinan) korvasta savustukseen. Savusta korvan sisus korvan ollessa hiilten yllä. Muita yrttejä voitiin antaa perinteisempään tapaan suun kautta, kuten: (Vasemman korvan soimiseen), sinun täytyy syöttää hänelle sahlûa, kuumaa emmer-leipää ja taateleita. Jos hän tekee tämän säännöllisesti seitsemän päivän ajan, hänen pitäisi parantua. Muissa nuolenpääkirjoituksissa olemme panneet merkille yhtäläisyyksiä muinaisten yrttihoitojen aktiivisten ainesosien (esimerkiksi antibiootti, antihistamiini, masennuslääke tai antioksidantti) ja nykyaikaisen tinnituksen lääkehoidon välillä. Tosin tinnituksen lääketieteellisesti hyväksytyssä hoidossa ei käytetä lääkkeitä, vaikka tietyt kasvisuutteet saattaisivat auttaa, esimerkkinä olkoon dramamine, jota aikaisemmin käytettiin yleisesti matkapahoinvointilääkkeenä mm. Auto-tabletisssa. Se oli aikanaan kasvisuutteesta valmistettu. Vaikka monia Mesopotamian lääketieteellisiä saavutuksia kuvaavia savitauluja on kadonnut kuluneiden vuosituhansien aikana, säilyneiden taulujen löydöksillä on tärkeä viesti meille. Ne esittävät, että tinnituksen on täytynyt olla yleinen ongelma muinaisessa Mesopotamiassa, siihen suhtauduttiin vakavasti ja paljon vaivaa nähtiin siihen sopivien hoitokeinojen kehittämisessä. Monia näistä hoidoista voidaan pitää tämän kiusallisen oireen nykyaikaisten hoitojen vastineena. Lisätietoa aiheesta (englanniksi): JoAnn Scurlock (2006), Magico-medical means of treating ghost-induced illnesses in ancient Mesopotamia. Leiden, Brill. JoAnn Scurlock and Burton Andersen (2005), Diagnoses in Assyrian and Babylonian medicine. Urbana, University of Illinois press. JoAnn Scurlock and Dafydd Stephens (2007), A ringing endorsement for Assyro-Babylonian medicine: the diagnosis and treatment of tinnitus in 1st millenium BCE Mesopotamia. Audiological Medicine (To be published) Muinaisen Mesopotamian (Kaksoisvirranmaan ) kansat uskoivat maailmansa olevan jumalten ja jumalattarien sekä demonien ja hirviöiden hallitsema. Jumalia ja jumaluuksia oli satoja, joiden hyvinvoinnista papit huolehtivat tarkoin rituaalein. Demoneilla oli ihmisruumis ja eläimen pää, hirviöt olivat lintujen ja muiden eläinten yhdistelmiä. Alueen taiteen tyypillisimpiä tuotteita ovat kohokuvat, joilla koristeltiin kuninkaiden temppeleitä. Mesopotamian kulttuurin historia alkaa 3200-luvun vaiheilla eaa. Maailman vanhimmat kuvakirjoitukset, joista nuolenpääkirjoitus kehittyi, ovat peräisin siltä ajalta. Tunnettu Hammurabin laki luotiin Babyloniassa noin vuonna 1760 eaa. Sen 282 pykälää kaiverrettiin julkisella paikalla olevaan kivipaateen. Hammurabin lain perusajatuksen on sanottu olevan Silmä silmästä, hammas hampaasta. Pystyttäjänsä puolesta ikuisesti rukoileva patsas ajalta eaa. The Metropolitan Museum on Art. Babylonialainen jumalatar Louvren kokoelmissa. Kuva: Davydd Stephens 14

15 Dafydd Stephens Cardiff Tinnituksen hoito 2000-luvulla Tinnitus on hyvin yleistä aikuisväestön keskuudessa. Sitä esiintyy aikuisista noin 20 prosentilla, vaikkakin väestöstä vain noin 1-2 prosenttia kokee tinnituksen erityisen häiritseväksi. Suurimmalle osalle tinnituksen oireista kärsivistä henkilöistä ei löydy lääkehoidollista tai kirurgista apua. Tämän vuoksi merkittävä osa hoidosta on henkilön opettamista hyväksymään tinnituksensa ja välttämään tinnituksen kokemista uhkana. Ensimmäinen kerta, jolloin tinnitusta esiintyy on yleensä pelottava kokemus. Kokemukseen voi liittyä ajatuksia tinnituksen syistä (esim. aivokasvain) tai siihen liittyvistä seurauksista (esim. mielisairaus). Tinnituksen poisoppimishoito on vaiheittaista. Ensimmäisessä vaiheessa käydäänkin läpi tinnituksen aiheuttavia syitä. Seuraava vaihe on terveydenhoidollista neuvontaa ja siinä käydään läpi tutkimustulokset sekä arvio tinnituksen kulusta ja paranemismahdollisuuksista. Vaikka joillekin löydetäänkin yksityiskohtainen ja hoidettavissa oleva diagnoosi, on todennäköistä, että tinnitus jatkuu hoidosta huolimatta. Monille tinnituksesta kärsiville riittää selviytymiskeinojen ymmärtäminen ja oppiminen. Tällaisia ovat esimerkiksi rentoutuminen tai ympäristön äänien käyttäminen eräänlaisena peittona tinnitukselle silloin, kun oireet ovat häiritseviä. Puhutaankin "meluparfyymistä", koska tinnitus maskeerautuu ympäristömelun alle. Tinnituksen hoitona on myös tarkoituksenmukainen ja käyttäjälleen sopiva kuulolaite. Korvassa soi Kuva Lapperre hearing systems-firman nettisivulta On olemassa pieni joukko henkilöitä, jotka kärsivät jatkuvasta ja häiritsevästä tinnituksesta (n. 8%). Syitä tähän täytyy tutkia, sillä oireet aiheuttavat pelkoa ja masennusta. Näitä oireita voidaan hoitaa tarkoituksenmukaisesti käyttäen erilaisia rentoutustekniikoita tai kognitiivista käyttäytymisterapiaa. Hoidon tarkoituksena on muuttaa asennetta oireita kohtaan. Hoitoa antavat tavallisimmin psykologit, mutta myös internet-pohjaista järjestelmää voidaan käyttää hyväksi. Kaikkein vakavimmissa tapauksissa masennuslääkkeet saattavat olla oikea hoitokeino henkilöille, joilla on jatkuvia tinnitusoireita. Osa tinnituksesta kärsivistä henkilöistä kokee, etteivät ympäristön äänet riitä vaientamaan heidän tinnitustaan. Näissä tapauksissa käyttöön voidaan ottaa ns. tinnitusmaskeri, ääntä tuottava laite, joka kuulolaitteen tavoin asetetaan korvaan, tai käyttämällä erillistä sängyn viereen asetettua taustamelulähdettä, jolloin nukahtaminen helpottuu. Joissakin tapauksissa apua saadaan siitä, kun ääntä tuottava laite liitetään kuulolaitteeseen (yhdistelmälaite). Oli hoitokeino mikä tahansa, jokaisen menetelmän huolellinen seuranta on välttämätöntä. Käyttöönotettavaa hoitomenetelmää tulee mahdollisesti korjata tai muuttaa sen mukaan kuinka sopiva ja tehokas se on potilaalle tai kehittyykö sen myötä uusia huomioitavia seikkoja. On huomattava, että leikkauksella pystytään vain poikkeustapauksissa helpottamaan potilaan oireita. Edellä on esitetty joukko vaihtoehtoisia hoitokeinoja tinnitukseen. Tutkimuksissa on todettu kaikkein hyödyllisimpänä seikkana se, että käytettiinpä hoitokeinona mitä hyvänsä, se omalta osaltaan opettaa henkilöä rentoutumaan tai ainakin saa huomion siirtymään pois itse tinnitusoireista. Tärkeimpänä asiana on pidettävä sitä, ettei tinnitusta tulisi ajatella niinkään vieraana ja vastenmielisenä metelinä, vaan se tulisi hyväksyä ystäväksi ja osaksi omaa itseä.. Professori Dafydd Stephens kuuluu maailman johtaviin kuulonhuollon ja huimauksen tutkijoihin. 15

16 Marja Estola-Partanen Tinnituksen hoitopolku Imatralla Hän on FWB eli Suomessa kasvatettu puoliverinen, esittelee artikkelin kirjoittaja Marja Estola-Partanen kuvassa esiintyvän Rondas-ratsunsa Olen ollut Imatran kaupungin palveluksessa vuodesta 1987 terveyskeskuksen/ kaupungin korvalääkärinä. Muita korvalääkäreitä kaupungissamme ei ole, joten käytännöllisesti kaikki tinnituspotilaat kiertävät vastaanottoni kautta. Vuonna 1990 löysin vahingossa yhden uuden hoitomuodon tinnitukseen ja olen väitellyt asiasta vuonna Tinnituksen hoito kaupungissamme perustuu siis omiin tutkimuksiini sekä maailmalta saamiini oppeihin. Varsin paljon yritän käyttää aikaa selvittääkseni tinnituksen alkusyyn. Joskus sellaista ei ole, mutta usein löytyy vihjeitä. Kuulon pudotus joko asteittain melutyössä tai äkillisesti esimerkiksi melutapaturmassa, on syyllinen melko usein. Muut tapaturmat, kaatumiset, retkahdukset, päävammat jne. ovat ajoittain tinnitusta edeltäviä tapahtumia. Myös korvatulehdukset ja pitkittyneet hankalat flunssat voivat aikaansaada tinnitusta. Purennan virheet, hampaiden narskuttelu ja leukanivelten kipu viittaavat purennan ja tinnituksen syy-seuraussuhteeseen. 16 Syyn selvittely Minua kiinnostaa syyn selvittely sen vuoksi, että eri mekanismilla tulleet tinnitukset saattavat vaatia erilaisen hoidon. Tulehduksen aikaansaama tinnitus vaatii tulehduksen poiston ja sen aiheuttamien vaurioiden korjauksen. Retkahtamalla tullut lihasjäykkyys taas täytyy korjata, mikäli aikoo rauhoittaa retkahtamisen jälkeisen tinnituksen. Kuulon toispuoleinen heikkous taas vie ajatuksen kasvaimiin tai korvan sisäisiin vikoihin. Huimaukseen liittyvät tinnitukset taas voidaan toisinaan korjata huimauksen korjaamisella. Tinnituksen kesto vaikuttaa myös hoitosuunnitelmaan. Jos korva on soinut 20 vuotta se ei yleensä lääkkeillä korjaannu. Sen sijaan lyhytkestoinen vaihteleva huimaus ja sointi kylläkin usein. Mikään keino ei mielestäni ole ylivoimainen, joka potilas pitää miettiä erikseen ja määrittää hoito uudelleen ellei ensimmäinen keino tepsi. Korvien tutkiminen Tinnituspotilailta pitää ehdottomasti tutkia korvat. Vaha on hyvä poistaa mikäli sitä on yhtään syvemmällä. Jostakin oudosta syystä vaha ja etenkin siinä olevat korvakarvat voivat joillakin lisätä soimista. Useimmiten korva on tukossa vahasta ja tinnitus häviää kun vaha poistetaan, mutta valitettavasti useimmille vahan poisto ei vaikuta. Tärykalvo ja sen liikkuvuus vaikuttavat joskus, siksi yritän katsoa sen huolellisesti. Kuulo pitää mitata ja ennen mittasimme myös tinnituksen voimakkuuden haarukoimalla. Kun kuulontutkijani vaihtui, tämä taito jäi edellisen viranhaltijan omaisuudeksi, eikä meillä ole voitu mitata tinnitusta useisiin vuosiin. Temppu ei ole vaikea ja se antoi potilaille konkretiaa tinnituksen voimakkuudesta ja laadusta. Merkitsimme sen HYKS:in Timo Marttilan tekemään kaavakkeeseen, jossa on kuvilla esitetty audiogramma eli eri taajuuksia ja voimakkuuksia on esitelty käyrään lisätyin kuvin. Käytämme kaavaketta edelleen kaikkien kuulokäyrien kansantajuistamiseen. Asentohoitoja Nyttemmin tutkin miltei kaikki tinnituspotilaat Tapani Rahkon huimaustestein. Jos löytyy hyvänlaatuiseen asentohuimaukseen sopivia elementtejä, teetän potilailla asentohoitoja. Niistä on apua osalle po-

17 tilaista ja ennen kaikkea ne ovat halpoja ja potilas voi tehdä niitä itse. Jos on epävarmaa muuttuuko tinnitus hoidon aikana, sovimme yhteydenotosta viikon kuluttua. Siihen mennessä asentohoitojen lopullinen hyöty on täysin selvä. Triggerpistepuudutus Jos asentohoito ei lainkaan auta, jatkan triggerpuuduttelulla, samoin mikäli viikon aikana ei ole tullut riittävää apua asentohoidoista. Triggerpistepuudutuksesta tinnituksen hoidossa olen itse väitellyt tohtoriksi, puudutus auttaa kolmasosalle potilaista. Siinä haen kaulan ja purenta-alueen kireyksiä, venyttelen kylmäpuudutteella ja puudutan Lidocain-puudutteella kovimmat pisteet. Yleensä teen sen 2 kertaa, viikko-kaksi väliä. Ellei 2 hoitokertaa muuta tinnitusta, ei kannata kokeilla kolmatta. Yritän myös opettaa potilaille itsehoitoa, osa pärjää eräänlaisella omahieronnalla melko hyvin. Tämä on helppoa ja halpaa hoitoa, mutta sitäkin täytyy lääkärin tehdä ja neuvoa. Osa näppäristä fysioterapeuteista tekee samantyylistä akuneuloilla. Teemme yhteistyötä heidän kanssaan. Kuvantaminen ja ylipainehappihoito Jos kuulossa on toispuoleista laskua, pyydän keskussairaalaa arvioimaan kuvantamisia. Nämä on hyvä tehdä ennen muita hoitoja. Jos kuulon pudotus on äkillinen ja siihen liittyy tinnitusta, mietimme ylipainehappihoitoa. Sitä antavat keskukset sijaitsevat Imatran vinkkelistä susirajan väärällä puolella ja hoito on hintavaa. Sen vuoksi tämä hoito sopii harvoille, ehkä lähetän yhden potilaan joka toinen vuosi. Sen sijaan käytän kortisonia ja Betaserciä riippuen kuulon pudotuksen asteesta. Poisoppimishoitoa Jos näistä keinoista ei ole apua käytämme poisoppimishoidon elementtejä. Meillä on nk. maskerilaite, josta tulee hurisevaa ääntä. Se kulkee kotilainassa, osalle tällainen vastaäänihoito auttaa, osalle ei. Jos laite on hyvä, potilaat voivat hankkia itse ao aparaatin. Varsinaista TRT-hoitoa emme pysty antamaan, koska meillä ei ole kuulolaitesovitusta eikä yksikkömme veny muutoinkaan niin sitovaan hoitoon. Että tinnitus ei kroonistu Mielestäni tinnitus pitäisi hoitaa nopeasti ilmestymisensä jälkeen. Parhaat tulokset tinnituksen sammuttamisessa olen saanut hoitaessani alle viikon kestänyttä sointia. Luonnollisesti osa niistä loppuisi muutenkin, mutta triggerpisteiden käsittely saattaa lopettaa sen 10 minuutin sisällä. Tämä nopea poisto tuntuu takaavan sen, että tinnitus ei kroonistu. Tehdään kaikki mahdollinen tinnituksen puhjetessa Jos pääsee hoitamaan vasta vuosien kuluttua, tinnitus on niin rakenteisiin painunut, että sitä on vaikea saada pois. Tinnituksenhan uskotaan syntyvän aivoissa. Alunperin joku tauti sen härnää esille, mutta aivojen heijastelualueet sitä ylläpitävät. Siksi tällainen kierre pitää estää hoitamalla pois tämä alkuperäinen syy. Aina sitä ei voi, mutta kannattaa yrittää tehdä kaikki mahdollinen tinnituksen puhjetessa. Silloin siihen parhaiten pystyy vaikuttamaan. Moni asia voi härnätä esille Jatkossa monet asiat voivat lisätä tinnituksen määrää tai härnätä esille jo hävinneen tinnituksen. Näitä ovat stressi, valvominen, flunssa, veto, kovat äänet, huonot työ- tai nukkuma-asennot, riitatilanteet ja muut elämän vastoinkäymiset. Ihmisillä pitäisi olla fysioterapeutti katsomassa miten kävelee, miten tekee työtä, miten nukkuu, miten käyttää käsiään, miten istuu tai lepäilee sohvalla. Vinot asennot aikaansaavat kireyksiä, jotka voivat altistaa tinnitukselle. Joskus alkuperäinen syy voi olla jalkavamma, joka pakottaa kulkemaan vinossa. Silloin jalka pitää saada korjatuksi pian. Hampaiden narskuttelu ja purennan vaikeudet kertoo usein puoliso, joka kuuntelee kirskuttelua öisin. Purentakiskot tai muu purennan tasapainottaminen auttaa osaan tinnituksista samalla kun purentakivut helpottuvat niiden avulla. Jos potilaalla on nukkumisvaikeuksia, unilääke auttaa tinnituksen hoidossa. Väsymys, stressi ja ahdistus Väsyneenä tinnituksen aistii kovempana ja sen haitta-aste kasvaa. Siksi tinnituksen hyvään hoitoon kuuluu mielestäni myös potilaan muuta hoitoa. Ellei vaivaa saa pois, pitää sen aikaansaamat muut oireet pyrkiä minimoimaan. Stressiin ja ahdistukseen haemme joskus apua psykiatrian poliklinikalta. Psyykenlääkkeillä on joissakin tutkimuksissa todettu olevan tinnitusta hiljentäviä ominaisuuksia tilastollisesti. Hyvä hoitosuhde Tinnituksen hoitajana pitäisi mielestäni olla sama lääkäri tai sama hoitoryhmä. Potilaalla pitäisi olla mahdollisuus ottaa yhteyttä tuttuun yksikköön ongelmatilanteissa. Meillä tämä onnistuu toistaiseksi, koska muita vastuulääkäreitä ei ole ja Imatra on sopivan kokoinen yhdelle lääkärille hallittavaksi. Tinnitus ja Meniere Oman kokemukseni mukaan lieviä Menieren tautia sairastavia kannattaa hoitaa niinkuin muitakin tinnituksesta kärsiviä. Meniere-potilaatkin hyötyvät usein lihasten kuntoutuksesta tai purennan korjauksesta. Hankala Meniere vaatii omat hoitonsa myös tinnituksen osalta ja se vaatii sellaista osaamista, jota on yliopistosairaaloissa. 17

18 Kun sataa, älä aja sataa Välähdyksestä aletaan laskea sekunteja, ja kun jyrinä alkaa, jaetaan saatu sekuntimäärä kolmella, jolloin saadaan etäisyys kilometreissä. Luotu kantamaan Muistapa kauppakasseja raahatessasi, että ihminen saattaa kävellä kahdella jalalla juuri siksi, että kädet on pitänyt vapauttaa kantamiseen. Tämä teoria sai tukea kokeellisen biologian tutkijoiden vuosikokouksessa Glasgowssa. Ihminen kantaa taakkoja eturaajoillaan paremmin kuin muut nisäkkäät, mutta poikasten kantaminen sujuukin köpelömmin. Tutkijoiden mukaan lantiolla kannettu ihmislapsi on lajikehityksen myötä menettänyt kykynsä tarttua jaloillaan. Se on hinta, jonka ihminen on maksanut kyvystään raahata omaisuutta mukanaan. ALPHA- GALILEO/ HyväTerveys, toukokuu 2007 Kahvilla (myös kofeiinittomalla) kihtiä vastaan Kahvin pitkäaikainen nauttiminen voi vähentää kihdin riskiä. Kanadalaisen British Columbian yliopiston tutkimuksen perusteella 4-5 kahvikupillisen juominen päivittäin vähentää kihdin riskiä 40 prosentilla verrattuna ihmisiin, jotka eivät juo kahvia lainkaan. Kuusi kuppia tai enemmän kahvia juovilla kihdin riski oli 59 prosenttia alhaisempi. Arthritis Care and Research-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa seurattiin miehen kahvin, teen ja kofeiinittoman kahvin kulutusta sekä kihdin esiintyvyyttä yli 12 vuoden ajan. Myös luuvalona tunnettu kihti johtuu virtsahapon suolojen eli uraattien kertymisestä vereen. Uraatti kiteytyy helposti nivelnesteeseen ja synnyttää kivuliaan ja nopeasti etenevän niveltulehduksen. Kanadalaistutkijoiden mukaan kahvin juominen vähentää uraattien erittymistä. Tutkijat arvioivat, että jokin ainesosa kahvissa vähentää insuliinin määrää veressä. Insuliini vähentää uraatin erittymistä virtsaan lisäten veren uraattipitoisuutta ja kasvattaa kihdin riskiä. Kofeiinia ei tutkimuksen perusteella käy kiittäminen, sillä vastaavaa hyötyä ei esiintynyt teetä runsaasti juovilla, mutta kylläkin kofeiinittomia kahvijuomia nauttivilla. Juha-Pekka Honkanen /Mediuutiset Mikael Agricolan kalenterin kesäohjeita: Kesäkuu. Tällä kuulla juoman pitää vähän lähdevettä joka huomeltan 1 ja etikan kanssa lahtukat 2 syömän. Ei ole terveellinen syötää kovat munat, fläski, kova juusto eli suoloilla paistettu liha. ( 1 aamuna, 2 salaattia) Heinäkuu. Älä kylvä ja suonta lyö. Älä tee silloin haureustyö. Tällä kuulla ei pidä purgats 1 otettaman, eli väkevä juoma, haureus ja paljo uni on vältettäpä, kova ruoka ja paistettu liha on vahingollinen. ( 1 ulostuslääke) Elokuu. Tällä kuulla ei sovi ottaa sisäliset lääkitykset sillä että mätäkuu silloin ompi, ja ei myös verta laskee. Juo kaljaa, vältä haureus ja helle 1. Poleija 2, koiruoho ja appium 3 on juomasa hyvä. ( 1 liiallinen sisäinen kuumuus, kiihtymys, 2 puolanminttu, 3 selleri) Ruokaneuvot yli 450 vuoden takaa sopivat tämän päivän terveysvalistajan suuhun: juo lähdevettä, syö salaattia. Vältä väkeviä juomia kovaa juustoa, läskiä, suolaista ja paistettua lihaa. Tämän päivän terveysvalistajan neuvot olisivat saaneet Agricolan ymmälleen: Käytä leivän päällä kevytlevitteitä ja ruoanlaitossa kasvisöljyä. Vaihda hissi portaisiin. Piilota kaukosäädin ja vaihda kanavat televisiosta. Rupea käyttämään kauempana sijaitsevaa kauppaa. 18

19 Kuva: Johan Simberg Johanna Ringbom Kohti parempaa elämää Meniere-potilaiden selviytymistarinoita vuosina kerännyt Johanna Ringbom kirjoitti myös oman tarinansa. Hän kertomuksensa koostuu marraskuun alussa 2005 kirjoitetusta laajasta osasta ja siihen toukokuussa 2006 ja kesäkuun alussa 2007 lisätyistä päivityksistä Tällä hetkellä elämäni tuntuu upealta. Minulla ei ole ollut Menierekohtausta puoleentoista vuoteen. Olen työkyvyttömyyseläkkeellä Menieren takia ja voin käyttää aikaani ja voimiani niin kuin itse haluan. Olen muuttanut saaristoon mieheni kanssa. Minulla ei ole koskaan enää kiire. En ota enää stressiä mistään. Teen vain sellaista, mistä pidän ja mistä minulle tulee hyvä olo. Minulla on oma pieni teatteri ja sen parissa teen teatterityötä juuri sen verran kuin tekee mieli, omilla ehdoilla. Kuuntelen kehoani ja yritän seurata sen antamia viestejä. Nukun paljon. Käyn joka päivä tunnin kävelylenkillä säästä riippumatta. Teen myös päivittäin puolen tunnin syvähengitys- ja rentoutusohjelman. Pyrin elämään tässä ja nyt. Olen kiitollinen hyvin monesta asiasta. Nautin melkein kaikesta.tuntuu melkein ihmeeltä, että elämä voi olla tämän näköistä, kun ajattelen minkälaista se oli kun kaikki oli pahimmillaan. Aprillipäivällä on erityinen merkitys minun Meniere-historiassani: 1.4. vastaisena yönä 2002 sain ensimmäisen kohtaukseni pääsin työkyvyttömyyseläkkeelle tämän taudin takia. Eipä juuri naurata. Ruokamyrkytys Heräsin keskellä yötä siihen, että kaikki pyöri, ja lujaa. Samalla tuntui, että alusta petti, tuli putoamisen tunne, putoaminen tyhjään, aivan kauhea tunne. En ymmärtänyt mitään, olin vain kauhuissani, huusin miehelleni että voin pahoin. Hän ryntäsi hakemaan pesuvadin ja sitten oksensin niin rajusti, että oli kuin kaikki sisälmykset olisivat seuranneet mukana. Tämä kesti noin tunnin. Luulin, että minulla oli ruokamyrkytys, muuta selitystä ei löytynyt. Seuraavana päivänä olin kovin väsynyt, makasin koko päivän, mutta olo oli taas hyvä. Viikkoa myöhemmin heräsin taas keskellä yötä kiertohuimaukseen. Tällä kertaa lievempänä ja ilman pahoinvointia. Suljin silmät ja pikkuhiljaa nukahdin uudelleen. Ymmärsin, että kyse ei ollut ruokamyrkytyksestä vaan jostakin muusta. Mutta mistä? Joitakin viikkoja myöhemmin sain taas lievän huimauskohtauksen hampaita pestessä. Sitten alkoi aika, jona melkein päivittäin tunsin itseni hyvin väsyneeksi ja oli jatkuva pahoinvointi, mutta ei kuitenkaan oksennusta. Minulla oli huono ruokahalu, söin hyvin vähän, paino putosi. Luulin jotenkin että syöminen pahentaisi pahoinvointia. Vähitellen alkoi tulla tuntemuksia oikeaan korvaan: paksu ja täy- 19

20 teläinen, epämiellyttävä tunne. Kävin työterveyslääkärillä, joka lähetti minut TYKSin korvapolille.siellä tutkimukset kestivät koko päivän. Sitten kotiin, ja seuraavana päivänä sain niin kamalan kiertohuimaus- ja oksennuskohtauksen, että olin varma, että nyt minä kuolen. Sanoin miehelleni että on heti päästävä TYKSiin, ja siellä olinkin sitten viisi päivää. Ensin tiputuksessa, mutta pikkuhiljaa rupesin varovasti syömään. Ja silloin sain diagnoosin: Menieren tauti! Ehdotin lääkärille kaikkea muuta En millään halunnut uskoa sitä, ehdotin lääkäreille kaikkea muuta, mutta he olivat kyllä melko varmoja asiasta. Tämä oli siis nieltävä, eikä se ollut helppoa. Tiesin Menieren taudista vain sen että sitä ei voida parantaa. Ja sehän oli tarpeeksi pelottava asia. Sitten pääsin kotiin. Olin hyvin heikko, makasin koko ajan, yritin syödä säännöllisesti, en uskaltanut olla yksin kotona, pelkäsin uusia kohtauksia, minulla oli inhottava pistävä tunne korvassa ja paljon erilaisia ääniä, se oli täyttä tuskaa. Pieni musta piru juoksi ympäri korvassa Korvassani tuntui olevan pieni musta piru joka juoksi ympäri korvassa, rummutti, hakkasi, pisteli minua vain omaksi huvikseen. Hän juoksi edestakaisin hirveän energisenä ja hyvin vahingoniloisena. Joka kerta kun tunne korvassa tuli paksummaksi luulin että nyt tulee kohtaus! En pystynyt rentoutumaan. Kesän aikana ryhdyin pikkuhiljaa kohentamaan kuntoani, mutta jouduin vielä migreenin, unettomuuden ja depression kierteeseen, joka ei hellittänyt ilman apua. Lääkkeiden avulla olo vähitellen parani. Söin Cipramiliä, Klotriptyliä ja Imovanea, jotta saisin nukahdettua. 20 Syksyllä olo oli jo paljon parempi ja sitten Meniere jättikin minut rauhaan kokonaiseksi vuodeksi. Ehkä se pieni musta piru korvassani oli päättänyt, että minun täytyi saada toipua kunnolla ennen kuin hän iskisi seuraavan kerran. Uusi hyökkäys juuri ensi-illan edellä Se tapahtui syyskuussa -03, puolitoista viikkoa ennen musikaalin ensiiltaa Turun Ruotsalaisessa Teatterissa. Meillä oli iltaharjoitus ensimmäinen orkesteriharjoitus joka yleensä on hauskaa ja inspiroivaa. Heti kun bändi alkoi soittaa, koin kamalan ahdistuksen ja ajattelin, että mihin voisin paeta tätä äänimassaa? En kestä tätä ääntä! Sitten oli minun vuoroni laulaa sooloni, mutta yhtäkkiä tunsin pientä huimausta. Ajattelin, että se on varmaan vain väsymystä ja heikkoutta, join lasillisen vettä ja söin vähän pähkinöitä, se yleensä auttaa. Mutta huimaus jatkui ja voimistui ja silloin tajusin että herra Meniere oli taas tullut käymään. Pääsin lämpiöön sohvalle, vedin automaattisesti roskakorin vierelleni (tiesinhan mitä oli odotettavissa), menin makuulle ja suljin silmät (minulle se on ainoa tapa, vaikka aina sanotaan että pidä silmät auki). Ja pyöritys tuli hurjemmaksi, alusta petti, ja taas raju oksennus. Stemetil suppo on ihana keksintö! Puolen tunnin päästä tunnen sen tehon ja tilanne alkaa rauhoittua. Kohtaukseni kestävät yleensä 1-2 tuntia. Tämän kohtauksen jälkeen voin huonosti lähes kolmen kuukauden ajan. Olin täysin työkyvytön, siis sairaslomalla. Kohtauksia oli 2-3 kertaa viikossa, onneksi ilman oksennusta, mutta oli kuitenkin semmoinen pahoinvointi päällä koko ajan etten pystynyt liikkumaan, makasin vain liikkumattomana sängyssä. Koko tämän ajan minulla oli tuplanäkö, en pystynyt lukemaan enkä katselemaan TV:tä. Aika tuli todella pitkäksi. Makasin vain aivan hiljaa ja mietin. Kohtaus yllätti lähikaupassa En melkein uskaltanut mennä ulos. Kerran olin saanut kohtauksen lähikaupassa. Muistan miten seisoin valikoimassa tomaatteja kun kaikki rupesi pyörimään. Ei auttanut muu, kuin heti makaamaan lattialle (muuten olisin voinut kaatua ja loukkaantua). Huusin minulla on sairaskohtaus, tuokaa roskis! ja siellä sitten makasin kaikkien ihmisten housunlahkeiden ja kenkien tanssiessa ja pyöriessä silmissäni. Yritin katsoa yhtä pistettä mutta lopulta oli pakko sulkea silmät, sitten ambulanssimiehet kantoivat ambulanssiin ja siellä oksensin niin että luulin meneväni rikki. Uskalsin taas elää Eräänä päivänä soitti eräs menierikko-ystävä ja sanoi että ota nyt ihmeessä sitä puudutusta korvaan, hän oli saanut hyvää apua siitä. Otin yhteyttä korvalääkäriini, Pekka Silvoniemeen TYKSissä ja sanoin olevani valmis kokeilemaan sitä Lidocainia. Parhaimmassa tapauksessa siitä on apua, pahimmassa tapauksessa ei, mutta kun riskejä ei ole niin voihan sitä kokeilla. Joulukuussa -03 sain Lidocainia korvaan. Ja mikä ilo! Se auttoi kaksi kuukautta. Minulla oli loistava olo. Tunsin turvallisuutta. Tunsin että voin luottaa siihen, että se auttoi. Uskalsin taas elää, uskalsin matkustaa junalla Helsinkiin, uskalsin olla yksin. Sain elämänlaatua! Betasercin vuoro Mutta noiden kahden hienon kuukauden kuluttua sain taas kohtauksen. Maaliskuussa -04 otin toisen Lidocain-ruiskutuksen ja kaikki oli taas hyvin pari kuukautta, kunnes 13. toukokuuta heräsin keskellä yötä siihen, että kaikki pyöri hurjaa vauhtia. Aloin oksentaa (minulla on aina ämpäri sängyn vieressä) ja tällä kertaa kesti puoli vuorokautta ennen kuin pyöritys lakkasi ja pystyin taas fokusoimaan silmilläni.

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

JÄSENREKISTERI SUOMEN MENIERE-LIITTO RY.

JÄSENREKISTERI SUOMEN MENIERE-LIITTO RY. JÄSENREKISTERI SUOMEN MENIERE-LIITTO RY. Urho Roivanen 7.5.2005 1 JÄSENREKISTERIÄ YLLÄIDETÄÄN INTERNETIN VÄLITYKSELLÄ: www.sivukoti.com/meniere Jäsenrekisteriohjelmisto ostetaan vuokrapalveluna Sivukoti.comilta.

Lisätiedot

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4.

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. 1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. Kuvaus lähimmäisen suhtautumisesta POTILASHAASTATTELUT

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje

Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje Stella Turvapuhelin ja Hoiva Oy Tämä ohje kertoo miten paikantavaa turvapuhelinta käytetään Stella Turvapuhelin ja Hoiva Oy Mannerheimintie 164 00300 Helsinki Sisällysluettelo

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry Johtosääntö Suomen Akvaarioliitto ry Päivitetty: 18.2.2008 Edellinen päivitys: 9.2.2008 Suomen Akvaarioliitto ry 2(6) Johdanto Suomen Akvaarioliitto ry:n (SAL) johtosääntö on suunniteltu helpottamaan liiton

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄTUNNUS JA SALASANA

KÄYTTÄJÄTUNNUS JA SALASANA Tervehdys täältä Kuopion kaupungin rekrytointipalvelusta. Kiitämme Sinua jättämästäsi hakemuksesta sijaispankkiimme sekä jo mahdollisista tekemistäsi sijaisuuksista Kuopion kaupungille. Syksy on tulossa

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Suomen Meniere-liitto Huimaus ja tasapainovaikeudet

Suomen Meniere-liitto Huimaus ja tasapainovaikeudet Suomen Meniere-liitto Huimaus ja tasapainovaikeudet Vertaistukiryhmän laatima ohjelmarunko huimauksen tietokonepohjaiseksi vertaistueksi. Versio1. SISÄLLYSLUETTELO 1. istunto. Tiesitkö tämän?... 1 tasapainosta

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Sovitut seuranta-ajat

Sovitut seuranta-ajat KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry. Taina Raiski

Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry. Taina Raiski Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry Taina Raiski Mistä kaikki alkoi? Helsingin Ekonomien vierailu Marttaliittoon syksyllä 2010 ProMartat perustettiin 13.12.2010 Perustamiskokouksessa 7 jäsentä Hallituksella

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Kyselylomakkeilla saadun tiedon vastaavuus Hyvinvointianalyysin tuottamaan tietoon. 22.5.2006 Terhi Rönkä, PsM

Kyselylomakkeilla saadun tiedon vastaavuus Hyvinvointianalyysin tuottamaan tietoon. 22.5.2006 Terhi Rönkä, PsM Kyselylomakkeilla saadun tiedon vastaavuus Hyvinvointianalyysin tuottamaan tietoon 22.5.2006 Terhi Rönkä, PsM Millaisia yhteyksiä havaittavissa? Psykologiset kyselyt (ERI, Warr) Hyvinvointianalyysin muuttujat

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Taustaa Lääkintävoimistelijan tutkinto 1986, elv 1994, fysioterapeutti 1995, akupunktiotutkinto Singapore 2006, FYSIN

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6 Keskittymisharjoitus Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Ikääntymisen myötä hermojärjestelmän kyky ylläpitää Säännöllinen alkoholin nauttiminen nuoruudessa muuttaa

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI. Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita

LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI. Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita MIES 72 v Ongelmat alkaneet kesällä ja pahentuneet syyskesällä ja syksyllä - Laihtuminen, 178 cm, paino 54.6 kg - Käsien vapina, ajoittain

Lisätiedot

1. JÄSENTIETOJEN PÄIVITYS

1. JÄSENTIETOJEN PÄIVITYS YRITTÄJÄNAISTEN KESKUSLIITTO 12.4.2006 JÄSENREKISTERISTÄ REKISTERIVASTAAVALLE Sisään jäsenrekisteriin osoitteella: www.yrittajanaiset.fi/yhdistykset - kirjoita yhdistyksen tunnus ja salasana, kysy keskusliitosta.

Lisätiedot

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014 Taloussanomat ipad profiilitutkimus Helmikuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimus on toteutettu InterQuestin SPOT Internet-tutkimuksella, jossa vastaajat kutsutaan kyselyyn satunnaisotannalla suoraan tutkittavalta

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CIWA-AR-VIEROITUSOIREIDEN ARVIOINTIASTEIKKO /. Lievät vieroitusoireet, CIWA-Ar-pisteet

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN 1 Hyvä Nuori! Niska on kipeä, selkää särkee, päätä jomottaa Kuulostaako tutulta? Et ole yksin näiden ongelmien kanssa. Nuorten niska-hartiakivut ja päänsärky ovat yleistyneet

Lisätiedot

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Esitteitä 2008:8 ISSN 1236-2123 ISBN 978-952-00-2602-8 (PDF) Tämä esite on saatavilla verkosivuiltamme useilla kielillä. Sitä voi kopioida ja jakaa vapaasti. SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Voit itse pitää huolta

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä:

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä: Nielsen: "Olen tutkinut Webin käytettävyyttä vuodesta 1994, ja jokaisessa tutkimuksessa esiin on noussut sama asia: käyttäjät haluaisivat sivujen latautuvan nopeammin. Aluksi olin sitä mieltä, että käyttäjät

Lisätiedot

Liikuntakoneiston huolto

Liikuntakoneiston huolto Liikuntakoneiston huolto Lihakset kaipaavat vahvistamisen lisäksi myös huoltoa. Huolla liikuntakoneistoasi säännöllisin venytyksin ja liikkuvuusharjoituksin. Sisällytä huoltoa jokaiseen harjoitukseesi

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI

PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI Virtsaamisen hallintajärjestelmä AMS 800 -virtsainkontinenssi implantti on virtsaamisen hallintajärjestelmä, jonka avulla voit

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imun yhteys sykemuuttujiin Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imu (Work Engagement) Wilmar Schaufeli ja Arnold Bakker ovat kehittäneet work engagement -käsitteen vuosituhannen

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

LONKKAKIPUTUTKIMUS / 08-09 Alkukysely 1 (Lähetetty kotiin tai imuroitu verkosta, marras- joulukuu 2008)

LONKKAKIPUTUTKIMUS / 08-09 Alkukysely 1 (Lähetetty kotiin tai imuroitu verkosta, marras- joulukuu 2008) LONKKAKIPUTUTKIMUS / 08-09 Alkukysely 1 (Lähetetty kotiin tai imuroitu verkosta, marras- joulukuu 2008) Kiitos, että olette päättänyt osallistua tutkimukseen, jossa selvitetään nivelrikkovaivaisten koirien

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

1. MITÄ TINNITUS ON 2. TINNITUSÄÄNET 3. TINNITUKSEN TUTKIMINEN 4. TINNITUS SAATTAA AIHEUTTAA 5. MILLOIN LÄÄKÄRIIN 6. TINNITUKSEN MONET SYYT

1. MITÄ TINNITUS ON 2. TINNITUSÄÄNET 3. TINNITUKSEN TUTKIMINEN 4. TINNITUS SAATTAA AIHEUTTAA 5. MILLOIN LÄÄKÄRIIN 6. TINNITUKSEN MONET SYYT 1. MITÄ TINNITUS ON 2. TINNITUSÄÄNET 3. TINNITUKSEN TUTKIMINEN 4. TINNITUS SAATTAA AIHEUTTAA 5. MILLOIN LÄÄKÄRIIN 6. TINNITUKSEN MONET SYYT 7. MITÄ VOI TEHDÄ ITSE 8. APUVÄLINEET Pentti Simonen MITÄ TINNITUS

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE. Hyvä vastaaja!

KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE. Hyvä vastaaja! KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE Hyvä vastaaja! Opiskelen Therapeia-säätiön ja Helsingin Psykoterapiayhdistyksen yhteistyössä toteuttamassa 4- vuotisessa psykoanalyyttisen paripsykoterapian

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 (5) SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS Aika Lauantai 24.4.2010 klo 9.30-11.35 Paikka Sokos Hotel Lappee, kokoustila Saimaa, Brahenkatu 1, Lappeenranta Läsnä Liitteen mukaan

Lisätiedot

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS TERVEYS 2000 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS T2072 1 Tässä haastattelussa tiedustellaan eräiden tavallisten infektioperäisten tautien esiintymistä ja tietoja

Lisätiedot

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys Johdanto Tässä oppaassa on kuvattu ja esitetty jalkapalloilijan tärkeimpiin lihasryhmiin kohdistuvat venytykset. Tavoitteena on selkeyttää pelaajille ja valmentajille sekä pelaajien vanhemmille mitä venytyksiä

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Yhteenvetoraportti N=107 Julkaistu: 10.12.2012

Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Yhteenvetoraportti N=107 Julkaistu: 10.12.2012 Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Millä tavoin haluaisit saada ajankohtaista tietoa maaseutupalveluista? Laita järjestykseen, mikä tavoittaa

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

Tallilehti Kavionkopse nro. 1

Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Sisällys: A osa Tallin säännöt. B osa Haluatko hoitajaksi? Kuvia tallin hevosista. C osa Hevosaiheisia tehtäviä ja kysymyksiä (hoitajille ja henkilökunnan jäsenille). D osa

Lisätiedot

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

Kuolioinen suolistotulehdus kalkkunoilla -projektin kuulumisia. Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki

Kuolioinen suolistotulehdus kalkkunoilla -projektin kuulumisia. Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki Kuolioinen suolistotulehdus kalkkunoilla -projektin kuulumisia Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki Tutkimuksen tarkoitus on ymmärtää paremmin kuolioisen suolistotulehduksen syntyä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot