Perusturva Grundtrygghet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perusturva Grundtrygghet"

Transkriptio

1 Perusturva Grundtrygghet 4/12 joulukuu december

2 Sisältö Perusturva/ Grundtrygghet 4/2012 Julkaisija Suomen Kuntaliitto Toinen linja Helsinki Puh. (09) Koonnut Jaana Viemerö Painopaikka Savion Kirjapaino Oy, Kerava Kannen kuva Future Image Bank Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton kotisivulla soster ISSN Jotakin uutta ja jotakin vanhaa Perusturva-tiedote siirtyy historiaan 3 Både nytt och gammalt informationsbladet Perustyurva/Grundtrygghet förpassas till historien 5 Ajankohtaista Korjaus Perusturvan 3/12 artikkeliin Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien tekemät ilmoitukset 7 Metsätulon selvittäminen maksukyvyn mukaan määräytyvissä asiakasmaksuissa 7 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatehtävien hoito kuntaliitossa 8 Työryhmäraportti asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön tarkistamisesta 8 Suomalaisten terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin hyvä kehitys on vaarassa 9 Kansainvälinen vertailututkimus koulusurmista ja paikallisyhteisöistä 9 Espoon lonkkaliukumäki on vuoden laatuinnovaatio 10 Siirtolaisuusinstituutin nettisivuilta ladattavissa klassikkojulkaisuja 11 Pääkaupunkiseudun ruoanjakotutkimuksen tuloksia 11 Vuodenvaihteen muutoksia Omaishoidon tuen hoitopalkkiot vuonna Toimeentulotuki lukien 12 KELAn tiedote matkakorvauksista julkisen terveydenhuollon yksiköille 15 Vuodenvaihteen lainsäädäntömuutoksia 16 Lainsäädäntö Vanhuspalvelulaista hallituksen esitys eduskunnalle 18 Verotustietojen saaminen asiakasmaksujen määräämiseksi 19 Tietohallinto Suunnitelmia kuntakentän tietojärjestelmäpalveluyhteistyön parantamiseksi 20 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon maisteriohjelma sertifioitiin 22 Seurantajärjestelmän kehittäminen tapaturmien ehkäisytyöhön 23 Lapset ja nuoret Pitkäaikaissairaiden lasten lääkehoidon turvallinen toteuttaminen päivähoidossa 24 Oppilas- ja opiskelijahuollon painopiste ennaltaehkäisyyn 24 Raporttiluonnos koulusurmista valmistunut 25 Laajat terveystarkastukset ovat toteutuneet hyvin äitiys- ja lastenneuvoloissa 26 Opas narkolepsiaan sairastuneen lapsen ja nuoren arjesta sekä siinä selviytymisestä 27 Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteen sovittava johtaminen 27 Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? 28 Vaikuttavuusmittarin kehittäminen lastensuojeluun 28 Vähävaraisten lapsiperheiden hyvä vointi ja sen tukeminen 29 Vanhukset Moniammatillinen verkosto ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi 29 Vuoden 2012 Innopalkinto Vie vanhus ulos -haastekampanjalle 31 Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen uudistaminen 31 Vammaiset Jokaiselle kehitysvammaiselle oikeus yksilölliseen asumiseen ja palveluihin 32 Terveys Arkeen Voimaa -ryhmästä eväitä arkeen pitkäaikaissairauden kanssa 33 TYKSin A-sairaalan tulipalon tutkintaraportti valmis 35 Uusia kuntoutuskursseja eri sairausryhmille 35 Uusia julkaisuja Tilaisuuksia ja koulutusta

3 Jotakin uutta ja jotakin vanhaa Perusturva-tiedote siirtyy historiaan Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikkö uudistaa viestintäänsä ja siirtyy sähköiseen viestintään ja tiivistää yhteistyötään Kuntalehden kanssa. Nyt kädessäsi oleva Perusturva on viimeinen paperisena julkaistava tiedote. Perusturvalla on liki 20-vuotinen historia. Se syntyi vuonna 1993 välittämään ajankohtaista tietoa ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista vastaaville. Ensimmäisen Perusturvan pääkirjoituksessa syyskuussa 1993 lehden päätoimittaja Olli Kerola kantoi huolta valtion talousarvioesityksestä ja siitä, että se vaarantaa kuntien peruspalvelut. Kunnilla on oltava vaikeinakin aikoina edellytykset turvata kansalaisten välttämättömät peruspalvelut, koska vain näin toimien voidaan taata sosiaalinen oikeudenmukaisuus koko maassa, kirjoitti Kerola. Tuolloin elettiin lama-suomen vaikeimpia aikoja. Samaa huolta Kuntaliitossa ja Perusturvan sivuilla on valitettavasti jouduttu kantamaan joka vuosi senkin jälkeen. Lehdessä on käsitelty uutta lainsäädäntöä, lakien toimeenpanoon liittyviä kysymyksiä, kehittämishankkeita, tutkimustuloksia, kirjallisuutta ja täydennyskoulutusta. Monen lukijamme arjessa tärkeitä ovat olleet myös ajankohtaiset ja ymmärrettävässä muodossa julkaistut tiedot asiakasmaksuista tai vaikkapa KELA- etuuksista, joista on uutisoitu säännöllisesti Vuodenvaihteen muutoksia -otsikon alla. Perusturvan alkuvuosien numeroissa käsiteltiin paljon Suomen EU-jäsenyyteen liittyviä asioita. Jo tiedotteen ensimmäisessä numerossa siteerattiin silloista komission puheenjohtaja Jacues Delorsia, joka lausui vuonna 1993: Yhteiskunnallinen koheesio vähenee ja niiden ihmisten määrä lisääntyy, jotka eivät pysty osallistumaan aktiivisesti yhteiskunnalliseen toimintaan ja ovat menettämässä selviytymisen mahdollisuutensa ja vaati EU-maiden yhteisiä ponnistuksia erityisesti nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Myöhemmin Suomen EU-jäsenyyden aikana EU-asioista on tullut lukijoille tuttuja Perusturvan kautta ainakin siltä osin, mitä vaikutuksia niillä on ollut alan työhön. Perusturva on ottanut aktiivisesti kantaa myös yhteiskunnan ja kansalaisten vastuuseen. Numeron 1/1998 pääkirjoituksessa otettiin kantaa hyvinvointivaltion peruskysymyksiin: Hyvinvointivaltio on tullut käännekohtaan. Subjektiiviset oikeudet yhdistettyinä alhaiseen maksuun ovat johtaneet vastuun siirtymiseen yhteiskunnalle, vaikka omat vaihtoehdot olisivat olleet mahdollisia Universaali palvelu- ja tulonsiirtopolitiikka on johtanut sosiaalipolitiikan keskiluokkaistumiseen, julkisen talouden menojen kasvuun ja keskituloisten ajautumiseen loukkuun verotuksen ja työntekijämaksujen kiristymisen seurauksena. Samalla etujaan ajamaan kykenemättömien huono-osaisten tilanne on heikentynyt. On aika arvioida kansalaisten ja yhteiskunnan vastuut uudelleen luvun alussa selvitettiin kuntien peruspalvelujen rahoitusta ja valtionosuusjärjestelmän uudistusta. Aivan kuten nytkin. Mittava ja kunnianhimoinen kunta- ja palvelurakenteen uudistushanke PARAS käynnistyi vuonna Perusturva piti uudistuksia välttämättöminä. Muutoksia tarvittiin sen mukaan ensisijaisesti valtion kuntapolitiikassa, jotta kuntien tehtävät ja niiden rahoitus saataisiin tasapainoon. Myös palvelujen tuotantoprosesseja olisi tehostettava kaikilla toimialoilla. Jo tuolloin Kuntaliitto piti tärkeänä sellaisten työssäkäynti- ja asiointialueiden pohjalle rakentuvien vahvojen peruskuntien syntymistä, joiden asukasmäärä on riittävä peruspalvelujen turvaamiseksi. Sairaalaviestin vuoden 2008 ensimmäisen numeron pääkirjoituksessa päätoimittaja Jussi Merikallio käsitteli Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma Kasteen tavoitteena olevaa dialogia alueellisten toimijoiden ja keskushallinnon välillä ja piti sitä välttämättömänä: Jos paikallisten toimijoiden näkemyksiä ei oteta huomioon, riski vain keskusjohtoisen tavoitteen kopioinnista on olemassa. Tämä tarkoittaisi monoliittista ohjelmaa, joka ei ota huomioon alueiden erilaisuutta. Kaikki lienevät kuulleet samat äänenpainot myös nyt meneillään olevassa uudistuksessa. Myös vuonna 2010 Perusturvasta voi lukea ohjeen, joka pätee edelleenkin ja oletettavasti lähivuosinakin: Tulevaisuuden haasteet ovat siinä määrin suuret, että emme voi vain jäädä odottelemaan uutta lainsäädäntöä. Perustyöstä lähtevää toimintojen kehittämistä tulee jatkaa ja edelleen vahvistaa. Kansallisia ratkaisuja odotellessa kuntien ja kuntayhtymien toimijat voivat ottaa ohjat omiin käsiinsä ja tehdä sellaisia toiminnallisia uudistuksia, joilla Perusturva 4 /2012 3

4 vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteensovittamista ja sote-palvelujen ja muiden julkaisten palvelujen yhteistyötä. Vuodet 2011 ja 2012 ovat olleet kuntauudistuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen aikaa. Niistä on kuluneen syksyn aikana ollut saatavilla runsaasti tietoa aina kunnallisvaalikeskusteluja myöten - jopa kyllästymiseen asti. Tätä kirjoittaessa ollaan vaiheessa, jossa kuntarakennelaki on lähtenyt Valtiovaranministeriöstä lausun-nolle kuntiin liitteenään peruslinjaukset sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut marraskuun lopulla selvityshenkilötyöryhmän, jonka tehtävänä on tukea palvelurakenneuudistuksen valmistelua selvittämällä alueellisesti parhaita sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuja yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa. Työryhmän esittämissä ratkaisuissa on kiinnitettävä erityistä huomiota sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen parempaan yhdentymiseen. Sosiaali- ja terveyspalveluja on selvitystyössä tarkasteltava alueittain niin, että vältetään turhia päällekkäisyyksiä. Erva -alueittain työskentelevät selvityshenkilöt tarkastelevat, miten alueella voidaan saavuttaa riittävä sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyky. Selvityshenkilöt arvioivat myös, millaiset valmiudet kunnilla on muodostaa palvelurakenne, joka noudattaa ministeriryhmän linjauksia. Myös alueelliset piirteet, kuten harva asutus tai kielelliset olosuhteet, on otettava huomioon. Kunnalla tai sosiaali- ja terveydenhuoltoalueella katsotaan olevan riittävä kantokyky, kun sen talous on kestävä ja vakaa, ja palvelujen järjestämiseen ja omaan palvelutuotantoon tarvittava osaaminen on varmistettu. Lisäksi kunnalla tai sote -alueella täytyy olla riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä sekä kyky huolehtia sosiaali- ja terveydenhuollon edellyttämästä infrastruktuurista. Myös väestöpohjan on oltava riittävän suuri. Selvitystyö on tarkoitettu kuntien päätöksenteon tueksi, kun ne tekevät omat kuntarakenneselvityksensä ensi vuonna. Kuntauudistusta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta viedään eteenpäin rinnakkain. Tavoitteena on, että uusi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki astuu voimaan vuonna Perusturva päättää nykymuotoisen ilmestymisensä alan kannalta erittäin mielenkiintoisessa vaiheessa, jossa monet lukijamme ovat mukana osana omaa työtään. Juuri nyt tarvitaan viisaita, kaukokatseisia ja sitkeitä sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen puolustajia ja kehittäjiä jotka tekevät todeksi peruspalvelujen vahvistamisen. Voimia kaikille tähän työhön! Tarja Myllärinen PERUSTURVA-TIEDOTTEEN JULKAISEMINEN LOPETETAAN Hyvä lukija! Käsissäsi on viimeinen Perusturva -tiedote. Perusturvan ja Sairaalaviestin julkaiseminen lopetetaan, ja niiden sisällöt siirtyvät vuoden 2013 alusta soveltuvin osin sähköiseen Sote -uutiskirjeeseemme sekä Kuntalehden neljä kertaa vuodessa ilmestyvään sosiaali- ja terveys -teemanumeroon. Lukijalahjana lähetämme Kuntalehden vuoden 2013 sosiaali- ja terveys -teemanumerot kaikille osoitteellisille henkilötilaajille maksutta vuonna Sähköpostitse lähetettävä, maksuton Sote -uutiskirje ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta -> asiantuntijapalvelut -> sosiaali ja terveys -> sote -uutiskirje -> tilaa uutiskirjeitä. Toimitus kiittää lämpimästi kaikkia lukijoitaan, avustajiaan ja tukijoitaan kuluneista vuosista sekä toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja menestyksekästä Uutta Vuotta! Perusturvan toimitus

5 Både nytt och gammalt informationsbladet Perustyurva/Grundtrygghet förpassas till historien Social- och hälsovårdsenheten vid Finlands Kommunförbund förnyar sin information och övergår till elektronisk information samt intensifierar sitt samarbete med Kuntalehti. Det är den sista pappersutgåvan av informationsbladet som du nu håller i din hand. Perusturva/Grundtrygghet har funnits i nästan 20 år. Informationsbladet utkom första gången år 1993 för att förmedla aktuell information i första hand till dem som ansvarar för basservicen inom social- och hälsovården. I det första informationsbladets ledare i september 1993 oroade sig chefredaktör Olli Kerola över statens budgetproposition och över att den äventyrar den kommunala basservicen. Även under svåra tider bör kommunerna ha förutsättningar att trygga den nödvändig basservicen för invånarna, eftersom det är det enda sättet att garantera social rättvisa i hela landet, skrev Kerola. Detta var vid svåraste perioden under Finlands recession. Tyvärr har man varje år se-dan dess inom Kommunförbundet och på informationsbladets sidor varit tvungen att behandla frågor som inger samma oro. I informationsbladet har sedan dess behandlats ny lagstiftning, frågor i anknytning till verk-ställigheten av lagar, utvecklingsprojekt, forskningsresultat, litteratur och fortbildning. För många av våra läsare har också den aktuella informationen som publicerats i klar och tydlig form om klientavgifter eller FPA-förmåner varit viktig. Denna information har getts regelbundet under rubriken Ändringar vid årsskiftet. I numren av Perusturva/Grundtrygghet i början av varje år har många frågor om Finlands EU-medlemskap tagits upp. Redan i det första numret av informationsbladet citerades dåvarande ordföranden för kommissionen Jacques Delors år 1993: Den samhälleliga kohesionen minskar och antalet människor som inte kan delta aktivt i den samhälleliga verksamheten ökar. Dessa människor håller på att mista möjligheten att klara sig. Delors krävde gemensamma ansträng-ningar av EU-länderna särskilt när det gällde att förhindra utslagning bland unga. Senare under Finlands EU-medlemskap har EU-frågorna blivit bekanta för läsarna via Pe-rusturva/Grundtrygghet, åtminstone till den del de har inverkat på arbetet inom sektorn. Informationsbladet har tagit aktiv ställning också till samhällets och medborgarnas ansvar. I ledaren i nummer 1/1998 tog man ställning till välfärdssamhällets grundfrågor: Välfärdsstaten har nått en vändpunkt. De subjektiva rättigheterna i kombination med en låg avgiftsnivå har lett till att ansvaret överförts på samhället fastän egna alternativ skulle ha funnits... Den allmänna service- och inkomstöverföringspolitiken har lett till att en medelklassinriktad socialpolitik uppkommit, att utgifterna för den offentliga ekonomin ökat och att medelinkomsttagarna har drivits in i en fälla till följd av att beskattningen och arbetstagaravgifterna skärpts. Samtidigt har situationen blivit svårare för de sämre lottade invånare som är oförmögna att driva sina egna intressen. Det är dags för en omvärdering av medborgarnas och samhällets ansvar. I början av 2000-talet utreddes finansieringen av basservicen och en reform av statsandelssy-stemet. Precis som nu. Den omfattande och ambitiösa kommun- och servicestrukturreformen inleddes år Pe-rusturva/Grundtrygghet ansåg reformerna vara nödvändiga. Enligt informationsbladet behövdes ändringar främst i statens kommunpolitik, i syfte att nå balans mellan kommunernas uppgifter och finansieringen av dem. Serviceproduktionen borde också effektiveras inom alla sektorer. Redan då ansåg Kommunförbundet det vara viktigt att det bildades starka primärkommuner som baserade sig på pendlings- och serviceområden med ett tillräckligt invånarantal för att trygga basservicen. I ledaren i första numret av informationsbladet Sjukhusinfo 2008 skrev chefredaktör Jussi Merikallio om målet för det nationella utvecklingsprogrammet för social- och hälsovården, Kaste, nämligen dialogen mellan regionala aktörer och centralförvaltningen och om dess nöd-vändighet: Om de lokala aktörernas synpunkter inte beaktas, finns det risk för en centralstyrd kopiering av målen. Resultatet vore ett monolitiskt program som inte tar hänsyn till särdragen i områdena. Alla har antagligen hört liknande tongångar även inom ramen för den reform som nu pågår. I Perusturva/Grundtrygghet kan man även år 2010 läsa en anvisning som fortfarande gäller och som sannolikt kommer att gälla också de närmaste åren: De framtida utmanin- Perusturva 4/2012 5

6 garna är så pass stora att vi inte bara kan vänta på ny lagstiftning. Utvecklingen av funktionerna utgående från de primära uppgifterna bör fortgå och stärkas ytterligare. I väntan på nationella lösningar kan kommunernas och samkommunernas aktörer ta saken i egna händer och införa sådana verksamhetsreformer som stärker integrationen av socialoch hälsovården, samordningen av primärvården och den specialiserade sjukvården och samarbetet mellan social- och hälso-vårdstjänsterna och de övriga offentliga tjänsterna. År 2011 och 2012 har det genomförts utredningar om servicestrukturen inom social- och häl-sovården inom ramen för kommunreformen. Under den gångna hösten har det funnits rikligt med information om dem till och med i kommunalvalsdebatten - rentav till lust och leda. När detta skrivs har finansministeriet sänt kommunstrukturlagen och de grundläggande riktlin-jerna för tillhandahållandet av social- och hälsovårdstjänsterna på remiss till kommunerna. Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte i slutet av november en utredargrupp för att stödja beredningen av servicestrukturreformen. Gruppen har i uppgift att tillsammans med aktörerna inom sektorn utreda vilka lösningar som regionalt sett är de bästa. I de lösningar som arbets-gruppen föreslår bör särskilt fokuseras på en bättre samordning av social- och hälsovårdens tjänster. Social- och hälsovårdstjänsterna bör granskas områdesvis i utredningsarbetet så att man undviker onödiga överlappningar. Utredarna som arbetar efter specialupptagningsområde granskar hur en tillräcklig bärkraft för social- och hälsovården ska uppnås i området. De bedömer också vilken beredskap kommu-nerna har att bilda en servicestruktur som följer ministergruppens riktlinjer. Också områdenas särdrag såsom glesbygd eller språkliga förhållanden bör beaktas. Kommunen eller social- och hälsovårdsområdet anses ha en tillräcklig bärkraft om ekonomin är hållbar och stabil och den behövliga kompetensen för tillhandahållandet av service och egen serviceproduktion är tryggad. Dessutom måste kommunen eller social- och hälsovårdsområdet ha tillräckligt med yrkeskunnig personal och förmåga att sörja för den infrastruktur som social- och hälsovården förutsätter. Även befolkningsunderlaget bör vara tillräckligt brett. Tarja Myllärinen INFOBLADET GRUNDTRYGGHET UTKOMMER INTE LÄNGRE Bästa läsare! Du håller det sista infobladet i din hand. Infobladen Grundtrygghet och Sjukhusinfo ges inte längre ut. Från ingången av år 2013 överförs deras innehåll i tillämpliga delar till det elektroniska nyhetsbrevet Vård och omsorg och till temanumren om social- och hälsovård som utkommer fyra gånger per år i Kuntalehti. Som en gåva till våra läsare skickar vi avgiftsfritt Kuntalehtis temanummer om social- och hälsovård år 2013 till alla de prenumeranter som angett adressuppgifter. Nyhetsbrevet Vård och omsorg, som skickas per e-post, är avgiftsfritt och utkommer 11 gånger om året. Nyhetsbrevet kan beställas på -> sakkunnigtjänster-> social- och hälsovård - > nyhetsbrevet Vård och omsorg-> beställ nyhetsbrev. Redaktion tackar varmt sina läsare, medarbetare och uppbackare för det gångna åren och önskar alla God jul och ett framgångsrikt Gott nytt år! Grundtrygghetsbladets redaktion. 6 Perusturva 4/2012

7 AJANKOHTAISTA Korjaus perusturvan 3/12 artikkeliin yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien tekemät ilmoitukset Perusturvan 3/12 artikkelissa yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien tekemät ilmoitukset todettiin: Aluehallintoviranomaisen sosiaalipalvelua tuottavien rekisteristä puuttuva palveluntuottaja ei ole sosiaalipalveluja koskevien arvonlisäverokäytäntöjenpiirissä eikä voi osallistua kilpailutuksiin. Korjaus Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain mukaan valtakunnalliseen rekisteriin ei merkitä kotipalvelujen tukipalveluja tai niihin rinnastettavia palveluja. Nämä voivat kuitenkin olla arvonlisäverottomia, mikäli palvelusta on tehty ilmoitus kuntaan ja palvelu täyttää muut verohallinnon ohjeessa /40/2011 mainitut ehdot. Laki ei estä arvonlisäverollisten palvelujen kilpailuttamista, vaan kunnat päättävät kilpailutustensa ehdoista. Toimitus pahoittelee suuresti harhaanjohtavaa uutisointia. Hanna Ahonen, Sosiaalineuvos, Valvira, puh Metsätulon selvittäminen maksukyvyn mukaan määräytyvissä asiakasmaksuissa Sosiaali- ja terveydenhuollon maksulainsäädännön mukaan pitkäaikaisesta ja jatkuvasta palvelujen käytöstä peritään asiakasmaksu, joka määrätään tulojen perusteella. Kertaluonteisia ja laskennallisia tuloja ei oteta huomioon. Tästä poiketen metsätulo otetaan huomioon laskennallisena. Metsätulosta säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain 10 a :n 2 momentissa ja asiakasmaksuasetuksen 28 a :ssä. Säännösten mukaan metsätulo määrätään seuraavasti: Metsän keskimääräisen vuotuinen tuotto kerrotaan metsämaan pinta-alalla. Tästä määrästä vähennetään 10 prosenttia ja metsätalouden korot. Vuoden 2008 alusta tulleiden laki- ja asetusmuutosten jälkeen metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto määrätään varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 7 :n 3 momentin mukaan ja jonka nojalla verohallitus vahvistaa vuosittain metsän keskimääräinen vuotuisen tuoton. Vuonna 2011 päätettävissä maksuissa noudatetaan verohallituksen päätöstä 1029/2010. Aikaisemmat verohallituksen päätökset: 1043/2007, 730/2008 ja 861/2009. Metsän myyntituloa ei oteta huomioon kertaluonteisena tulona. Sen sijaan myyntitulon tuotto pankkitilillä tms. otetaan pääomatulona huomioon. Pääomatulosta vähennetään pääomavero. Silloin kun palvelun käyttäjällä on metsätuloa, on ennen pitkäaikaisen laitoshoidon vahvistamista tarkistettava, että henkilölle jää omaan käyttöön laissa säädetty vähimmäiskäyttövara, joka on nyt (tammikuu 2012) vähintään 99 / kk jatkuvia rahatuloja; ks. Hämeenlinnan HAO, diaarinumero 01649/99/4420, taltio 01/0038/4. Metsäverotuksessa siirryttiin vuoden 2006 alusta lukien puun myyntitulon verottamiseen. Metsätalouden tuloverotuksessa oli vuoden 2005 loppuun jatkuvan siirtymäkauden ajan kaksi verojärjestelmää, puun myyntitulojen verotusjärjestelmä ja metsän pinta-alaan perustuva verotus. Verotusjärjestelmien valinnalla ei ole ollut koskaan merkitystä maksukyvyn mukaan määräytyvissä maksuissa, koska metsätulo otettiin huomioon varallisuusverotusta varten määrätyn metsän puhtaan tuoton mukaisena. Tuotto määrättiin kaikille metsänomistajille samoin perustein, eikä valitulla verojärjestelmällä siten ollut merkitystä hoitomaksuun. Metsäverotus on vuoden 2007 alusta samanlainen kaikille metsänomistajille. Perusturva 4/2012 7

8 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatehtävien hoito Kuntaliitossa Hallituksen esitys (HE 159/2012 vp) varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelun, hallinnon ja ohjauksen siirtämisestä sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön alkaen annettiin eduskunnalle Hallinnonalasiirrosta johtuen myös Kuntaliitossa varhaiskasvatus siirtyy Sosiaali ja terveys -yksiköstä Opetus ja kulttuuri -yksikköön vuoden 2013 alusta. Varhaiskasvatuksen erityisasiantuntijana on aloittanut Jarkko Lahtinen. Hänet tavoittaa puhelinnumerosta ja Sähköpostiosoite on Jarkko Lahtinen, puh: , Työryhmäraportti asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön tarkistamisesta Asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön tarkistamista selvittänyt työryhmä (nk. Solmu IV) ehdottaa EU/ETA-maiden välisen sosiaaliturvan koordinointiin sekä pikaisesti toteutettavia korjauksia että perusteellista arviointia vaativia muutostarpeita. Työryhmän tehtävänä oli selvittää, mitä muutoksia sosiaaliturvalainsäädäntöön pitäisi tehdä, jotta Suomesta ja Suomeen muuttamisesta syntyvät, usein monimutkaiset sosiaaliturvakysymykset saadaan ratkaistua eikä kukaan putoa järjestelmien väliin. Nykyisin toisesta EU/ETA-maasta tulevalta työntekijältä edellytetään vähintään neljän kuukauden työsopimusta Suomessa ennen kuin hän on oikeutettu suomalaiseen sosiaaliturvaan. Lisäksi työtä on pitänyt tehdä vähintään 18 tuntia viikossa. Työryhmä ehdottaa neljän kuukauden työskentelyedellytyksen ja viikoittaisen työtuntiedellytyksen korvaamista riittävällä työskentelyllä, jota arvioidaan ansioiden perusteella. Muutos koskisi myös muita kuin EU-maista muuttavia. Lisäksi työryhmä ehdottaa muun muassa, että lailla säädettäisiin tarkemmin siitä, milloin Suomen sosiaaliturvaan kuuluminen päättyy eri tilanteissa. Jos oikeus sosiaaliturvaan on syntynyt työskentelyn perusteella, sen tulisi myös päättyä työskentelyn päättyessä. Työryhmä ehdottaa myös, että vuoden työsopimus olisi katsottava osoitukseksi vakituisesta Suomeen muutosta nykyisen kahden vuoden sijaan. Työryhmän terveyspalveluja koskevat muutosehdotukset tulisi liittää rajat ylittävän terveydenhuollon ohjausryhmän ehdotusten toteuttamiseen. Nopeasti toteutettavien muutosten lisäksi työryhmä teki ehdotuksia, jotka vaativat vielä perusteellisempaa vaikutusten arviointia. Tällainen ehdotus on esimerkiksi kansallisten asumisen määrittelyjen yhtenäistäminen EU-asetuksen kanssa tai yhden kansallisen määritelmän käyttäminen. Työryhmä pohti myös pitemmän aikavälin tavoitteita, jotta tasapaino henkilön oikeuksien ja velvollisuuksien välillä voitaisiin turvata nykyistä paremmin. Tämä vaatii laajaa periaatteellista keskustelua asumisperusteisen ja vakuutusperusteisen järjestelmän eduista ja haitoista. Työryhmän raportti on lausuntokierroksella. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:24 8 Perusturva 4/2012

9 Suomalaisten terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin hyvä kehitys on vaarassa Yli 30-vuotiaiden suomalaisten terveys, toimintakyky ja hyvinvointi ovat parantuneet 2000-luvulla, mutta elintapojen tuleva kehitys huolettaa. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamasta Terveys tutkimuksesta. Keski-ikäiset ja etenkin eläkeikäiset voivat aiempaa paremmin. Sen sijaan vuotiaiden terveys ja hyvinvointi eivät ole kohentuneet juuri lainkaan. Lisäksi alueelliset ja koulutusryhmien väliset erot ovat edelleen suuria. Suomalaisten terveys, toimintakyky ja hyvinvointi ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan 11 vuoden aikana. Muun muassa koettu terveys, työkyky ja toimintakyky ovat parantuneet, ja mielenterveysongelmatkin näyttävät hieman vähentyneen. Suotuisa kehitys on tosin keskittynyt varttuneempiin ikäryhmiin. Eläkeikäisten terveys- ja hyvinvointiongelmat ovat edelleen erittäin yleisiä, kuten esimerkiksi sepelvaltimotauti, tuki- ja liikuntaelinten vaivat ja vaikeudet selviytyä arjen askareista. Lisäksi noin joka kymmenes ei ollut saanut tarvitsemiaan terveyspalveluja ja joka neljäs koki tarvitsevansa kuntoutusta. Koulutusryhmien väliset erot olivat varsin selkeät: korkea-asteen koulutuksen saaneiden tilanne oli paras, perusasteen koulutuksen saaneiden puolestaan heikoin. Väestössä vallitseva eriarvoisuus tulisi ottaa hyvinvointipolitiikassa vakavasti huomioon. Jos muissa väestöryhmissä voitaisiin kohentaa terveyttä ja hyvinvointia lähelle sitä tasoa, jonka eniten koulua käyneet ovat jo saavuttaneet, koko väestön terveys ja hyvinvointi paranisi merkittävästi, ja samalla palvelutarpeen kasvu hidastuisi. Erityistä huomiota pitää kiinnittää myös nuoriin aikuisiin, joiden terveyden ja hyvinvoinnin paraneminen näyttää pysähtyneen. Tämän taustalla on ainakin joidenkin elintapojen epäedulliset muutokset sekä erot elinoloissa ja palvelujen saannissa. Terveys tutkimus on joka kymmenes vuosi toteutettava väestötutkimus, joka sisältää laajan terveystarkastuksen, haastattelun ja useita kyselyitä. Terveys tutkimuksessa kerättiin monipuoliset tiedot väestön terveydestä, työ- ja toimintakyvystä, palvelujen tarpeesta ja käytöstä, elämänlaadusta, elinoloista ja elintavoista. Lähde: Seppo Koskinen, Annamari Lundqvist ja Noora Ristiluoma, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 68/2012. Helsinki Seppo Koskinen, tutkimusprofessori, THL, puh Tomi Mäkinen, erikoistutkija, THL, puh Kansainvälinen vertailututkimus koulusurmista ja paikallisyhteisöistä Suomalais-yhdysvaltalainen tutkimusryhmä on selvittänyt paikallisyhteisöjen toipumista Suomea ja Yhdysvaltoja järkyttäneiden koulusurmien jälkeen. Tutkimuksessa kartoitettiin yhteisöllisyyden tunnetta, sosiaalisia suhteita ja selviytymiskeinoja neljällä massamurhan kohdanneella paikkakunnalla. Turun yliopiston julkaisemassa tutkimusraportissa Koulusurmat ja paikallisyhteisöt: kansainvälinen vertailututkimus korostuvat yhteisöllisyyden ja sosiaalisten suhteiden merkitys vakavien traumaattisten tapahtumien jälkeen. Tulosten mukaan yhteisöt eivät lamaannu katastrofien hetkellä, vaan yhteisöllisyyden merkitys korostuu entisestään. Tutkimus osoittaa, että yhteisöllisyyden tunteella on monia myönteisiä suojaavia ja hyvinvointia tukevia vaikutuksia. Sosiaalinen tuki ja naapuriapu ovat hädän hetkellä erityisen tärkeitä. Tutkimusaineisto koostuu paikallisyhteisöissä (Virginia Tech/Blacksburg, Jokela, Omaha ja Kauhajoki) vuosina kerätyistä postikyselyistä sekä asiantuntijoiden ja asukkaiden teemahaastatteluista. Massasurmat koettiin erittäin järkyttävinä ja ne koskettivat lukuisia ihmisiä. Esimerkiksi Jokelassa kolmannes vastaajista tunsi vähintään yhden ammuskelussa surmansa saaneen. Virginia Techissä veriteko kosketti lähes kaikkia kampusalueen jäseniä. Teot herättivät yhteisöissä myös huolta ja pelkoa uusista iskuista. Perusturva 4/2012 9

10 Yhteisöllisyyden tunne ja läheistuki osoittautuvat molemmissa maissa kriisin aikana ja sen jälkeen hyvinvointia tukeviksi tekijöiksi. Merkittäviä eroja sen sijaan löytyi mahdollisuudesta hyödyntää epävirallisia, paikallisyhteisön omia tukitoimia. Kansainvälinen vertailu paljastaa, että Yhdysvalloissa paikallisyhteisöjen yhteistoiminta traumaattisten tapahtumien jälkeen korostui. Sen sijaan Suomessa virallisten tukitoimien koettiin vaikeuttavan ihmisten yrityksiä kokoontua ja järjestää vapaaehtoisesti keskustelutilaisuuksia, erityisesti Jokelassa. Tutkimustulokset nostavat yhteisön oman, epävirallisen tuen kriisipsykologisten tukimuotojen rinnalle. Yhdysvalloissa kriisiterapiaan osallistumisella ei ollut yksinomaan positiivisia vaikutuksia. Se vähensi yhteisöllisyyden tunnetta ja vaikutti negatiivisesti hyvinvointiin. Olisikin tärkeää pitää huolta siitä, etteivät viranomaisten tukipalvelut revi auki yhteisöllisiä siteitä ja sosiaalisia suhteita. Tutkimusryhmän mielestä ihmisiä järkyttävien onnettomuuksien jälkeen paikallisyhteisöille pitäisi antaa mahdollisuus löytää erilaisia epävirallisia kanavia kriisistä toipumiseen. Hawdon, James; Oksanen, Atte; Räsänen, Pekka & Ryan, John (2012) School Shootings and Local Communities: An International Comparison between the United States and Finland. Working Papers in Economic Sociology (IV). Turun yliopisto. Espoon lonkkaliukumäki on vuoden laatuinnovaatio Laatukeskus on valinnut Espoon sairaalan lonkkaliukumäen Vuoden Laatuinnovaatio -kilpailun voittajaksi. Lonkkaliukumäki on lonkkamurtumapotilaiden hoidossa käytettävä toimintamalli, jonka ansiosta potilaat kotiutuvat paremmassa kunnossa, toimintakykyisempinä ja tyytyväisempinä kuin ennen uudistusta hoidetut potilaat. Henkilöstö on muutoksen jälkeen pystynyt paremmin keskittymään varsinaiseen työhön sekä työn kehittämiseen ja työhyvinvointi on parantunut. Samalla on syntynyt merkittäviä kustannussäästöjä. Vuonna 2010 lonkkapotilaan hoitoaika oli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella 43 vuorokautta. Toukokuussa 2011 avatun lonkkaliukumäen ansiosta hoitoaika on Espoossa lyhentynyt merkittävästi. Liukumäen idea on siinä, että hoito järjestetään potilaan kannalta optimaalisesti. Liukumäessä ei törmäillä organisaatioiden eikä ammattiryhmien välisiin raja-aitoihin, sillä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja kuntoutuksen yhteistyö toimii saumattomasti. Lonkkaliukumäki alkaa jo ambulanssissa ja jatkuu heti sairaalan päivystyksessä, jossa fysioterapeutti tapaa potilaan jo ennen leikkausta. Leikkaukseen pääsee aiempaa nopeammin ja leikkausmenetelmiä on muutettu kuntoutuksen kannalta järkevämmiksi. Potilas on aktiivisella kuntoutusosastolla kahden päivän kuluttua leikkauksesta, kun ennen uudistusta kuntoutusosastolle pääsy kesti keskimäärin 10,4 päivää. Sama tuttu kuntouttaja hoitaa potilasta päivystyksestä kotiin asti, ja kuntoutumista seurataan kuukausi kotiinpääsyn jälkeen. Sairaalassa potilaalle pyritään värväämään myös kotikoutsi eli sukulainen tai ystävä, joka huolehtii kuntoutujan motivoinnista ja kannustamisesta. Hoitopäivien väheneminen vähentää kustannuksia laskennallisesti noin 1,6 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi laitostuminen vähenee, kun potilaat kuntoutuvat kotiin. Liukumäen toteuttaminen ei ole vaatinut lisäresursseja: henkilöstöä on koulutettu, yhteistyötä ja johtamista on kehitetty ja resursseja on kohdistettu uudella tavalla. Espoon vanhusten palvelujen johtaja Jukka Louhija on kehittänyt lonkkaliukumäkeä vuodesta 1995 alkaen, ensin ylilääkärinä Tukholman Karoliinisessa Instituutissa, sitten vs. professorina Norjan Tromssassa sekä vanhusten palveluiden johtajana Lahdessa yhteistyössä Päijät-Hämeen keskussairaalan kanssa. Tämän kehitystyön pohjalta syntyi ensimmäinen varsinainen lonkkaliukumäki Espoon sairaalaan. Liukumäkimallia ryhdytään Espoossa soveltamaan muihinkin palveluihin. Uusi Espoon sairaala antaa valmistuessaan tähän erinomaiset puitteet. Lonkkaliukumäki valittiin vuoden innovaatioksi Espoon kaupunginjohtajan innovaatiokilpailussa. 10 Perusturva 4/2012

11 Siirtolaisinstituutin nettisivuilta ladattavissa klassikkojulkaisuja Siirtolaisuusinstituutin kirjastossa on paljon mielenkiintoisia Suomen siirtolaisuudesta kertovia vanhoja julkaisuja, joiden kopiointioikeudet ovat rauenneet. Niihin kuuluvat mm. klassiset Salomon Ilmosen kirjoittamat Amerikansuomalaisten historia (3 osaa, ), Amerikansuomalaisten sivistyshistoria (2 osaa, ) ja Amerikan ensimmäiset suomalaiset (1916) sekä Delawaren suomalaiset (1938). Osa julkaisuista on englanninkielisiä kuten instituutin vuonna 1974 julkaisema Reino Keron erinomainen väitöskirja Migration from Finland to North America in the Years between the United States Civil War and the First World War. Pääkaupunkiseudun ruoanjakotutkimuksen tuloksia Peräti 92 % ruoanjakopisteissä käyvistä ihmisistä oli sitä mieltä, että ruoka-apu on heidän pärjäämisensä kannalta välttämätöntä. Lähes puolella kävijöistä jää pakollisten menojen jälkeen kuussa käyttöön 100 euroa tai vähemmän. Lapsiperheitä vastaajista oli 33 %. Nämä käyvät ilmi marraskuussa julkaistusta pääkaupunkiseudun ruoanjakotutkimuksesta Kuka käy leipäjonossa? Tutkimuksen tarkoituksena oli saada parempi kokonaiskuva ruoanjakopaikoissa käyvistä ihmisistä ja kyselyn teemoina olivat hyvinvointi ja terveys, asenteet, palvelujen ja tulonsiirtojen käyttö sekä ruokapankkien toiminta. Tutkimus on osa käynnissä olevaa valtakunnallista tutkimusta, jonka pääkaupunkiseudun osuudesta on vastannut Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. Kyselyjen lisäksi haastateltiin Vantaan leipäjonoissa käyviä lapsiperheitä. Lähes puolet (49 %) vastaajista on hakenut ruokaa joka viikko viimeisen vuoden aikana. Vastaajista yli 46-vuotiaita oli noin 70 % ja naisia ja miehiä kaikista vastaajista suunnilleen yhtä paljon. Valtaosa ruokajonossa kävijöistä oli Suomen kansalaisia (73 %). Koulutus ei välttämättä suojaa köyhyydeltä, sillä 42 % vastaajista oli toisen asteen koulutus. Leipäjonoissa käymisen koki nöyryyttäväksi 40 % vastaajista, eivätkä he halunneet naapureidensa tai sukulaistensa näkevän heitä jonossa. Heikko työmarkkina-asema yhdistää leipäjonoissa käyviä, sillä 45 % oli työttöminä tai lomautettuina. Myöskään määrä- tai osa-aikainen työ tai aina edes kokopäivätyö ei tarjonnut riittävää toimeentuloa. Toimeentulotukea oli viimeisen kahden kuukauden aikana saanut 55 % vastaajista. Palveluista eniten käytettiin terveyskeskuspalveluja (70 %), sosiaalitoimiston palveluja (55 %) ja työvoimatoimiston palveluja (50 %). Lapsiperheiden haastatteluissa kävi ilmi, että rahanpuute jakaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan. Lapsiperheiden arjessa köyhyyttä ei kuitenkaan haluttu korostaa, vaan äidit halusivat suojata lapsiaan köyhyyden kokemukselta. Luovuutta hyödynnettiin esimerkiksi keksimällä itse tekemistä ja harrastuksia, jotka eivät vaadi paljon rahaa kuten eväsretket lähipuistoon. Tiedon puutteen koettiin eristävän yhteisöstä ja palveluista. Leipäjonot ovat myös sosiaalisesti tärkeitä, suuri osa piti muiden ihmisten tapaamista jonoissa merkittävänä. Myös ruoanjakotoimintaan ja ruoanlaatuun oltiin tyytyväisiä. Kaikesta huolimatta suurin osa vastaajista kokee pärjäävänsä elämässä (66 %) ja suhtautuu tulevaisuuteen toiveikkaasti (52 %). Kiitos ruoka-avun henkilökunnalle, me köyhät ja varattomat tarvitaan teitä. Teidän luona käyminen piristää ihmistä, eikä alista ihmistä vielä alemmaksi mitä on tällä hetkellä varallisuutensa takia. Pääkaupunkiseudulla kyselyyn vastaajia oli 905 ja aineisto kerättiin touko-elokuussa Espoosta mukana olivat Manna-Apu ry ja Hyvä Arki ry, Helsingistä Herttoniemen seurakunnan Myllypuron ruoanjakelu ja Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry sekä Vantaalta Vantaan Ruoka-Apu ry ja Korson Ruokapalvelu ry. Lapsiperheiden haastattelut tehtiin Perusturva 4/

12 Vantaalla. Haastatteluihin osallistui 7 perheenäitiä. Tutkimus on osa valtakunnallista, Itä-Suomen yliopiston koordinoimaa tutkimusta ja sen koordinaattorina toimii professori Juho Saari. Saija Turunen, erikoistutkija, Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Puh: , saija.turunen(at)hel.fi Juho Saari, professori, johtaja, Itä-Suomen yliopisto & Kuopion hyvinvointitutkimuskeskus, KWRC Puh: , vuodenvaihteen MUUTOKSIA Omaishoidon tuen hoitopalkkiot vuonna 2013 Omaishoidon tukena maksettavia hoitopalkkioita korotetaan indeksitarkistuksen johdosta lukien. Omaishoitajille maksettavien hoitopalkkioiden määrästä ja alimmista hoitopalkkioista säädetään omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) 5 :ssä. Lain 6 :n mukaan hoitopalkkioita tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Vuodelle 2012 vahvistettu palkkakerroin on 1,291 ja vuodelle 2013 vahvistettu palkkakerroin on 1,327. Omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärä on lukien 374,51 euroa kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 749,01 euroa kuukaudessa. Hoitopalkkion määrän tarkistus tehdään lukien myös sellaisiin hoitopalkkioihin, jotka on sovittu palkkion vähimmäismäärää suuremmiksi tai pienemmiksi ja jotka perustuvat ennen tarkistusajankohtaa voimassa olleeseen omaishoitosopimukseen. Vuodelle 2013 vahvistettu palkkakerroin merkitsee hoitopalkkioihin noin 2,79 prosentin korotusta vuoteen 2012 verrattuna. Omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikainen sijaishoito on voitu alkaen järjestää omaishoidon tuesta annetun lain 4 a :n perusteella toimeksiantosopimuksella, jonka kunta tekee sijaishoitajan kanssa. Kunta päättää sijaishoidon hoitopalkkioiden suuruuden. Hoitopalkkioiden noin 2,79 prosentin korotus tehdään lukien myös omaishoidon tukena järjestettävän sijaishoidon palkkioihin. -> Oikopolut -> kuntainfot -> Kuntainfo 6/2012 Toimeentulotuki lukien Toimeentulotuen perusosien määrät Toimeentulotuesta annetun lain 9 a :n mukaan toimeentulotuen perusosan määrä on sidottu kansaneläkeindeksin kehitykseen. Kansaneläkeindeksin pisteluvuksi vuodelle 2013 on vahvistettu Lisäksi kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin tehdään vuoden 2013 alusta ylimääräinen, niin kutsuttu osittain aikaistettu 0,7 prosentin suuruinen indeksikorotus. Ylimääräisen indeksikorotuksen tavoitteena on tasata arvonlisäverokannan nousun vaikutusta elinkustannuksiin. Aikaistettu korotus on voimassa vuoden 2013 ajan. Ylimääräisestä indeksikorotuksesta on säädetty lailla eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien osittain aikaistetusta indeksikorotuksesta vuonna (Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki ) 12 Perusturva 4/2012

13 Vuonna 2013 sovellettava indeksiluku on Tammikuun 2013 alusta toimeentulotuen perusosien määrät nousevat indeksikorotuksen verran. Kansaneläkeindeksi seuraa elinkustannusindeksiä, jonka Tilastokeskus laskee keskeisten hyödykkeiden hintatietojen perusteella. Kansaneläkeindeksi lasketaan vuosittain heinä-, elo- ja syyskuun keskimääräisen hintatason perusteella. Kaikissa kunnissa sovelletaan samoja toimeentulotuen perusosien euromääriä. Yksin asuvan henkilön perusosan määrä on 477,26 euroa kuukaudessa lähtien. Yksinhuoltajalle korotettuna maksettavan perusosan määrä on 524,99 euroa. Toimeentulotuen perusosien määrät lähtien Kansaneläkeindeksi ja ylimääräinen indeksikorotus 1620 Tuen saaja Euroa/kk Euroa/pv 1) Yksin asuva 2) 477,26 15,91 Yksinhuoltaja 524,99 17,50 Muu 18 vuotta täyttänyt Avio- ja avopuolisot kumpikin 405,67 13,52 Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva 18 vuotta täyttänyt henkilö 348,40 11, vuotias lapsi vuotias 1. lapsi 334,08 11, vuotias 2. lapsi 310,22 10, vuotias 3. lapsi jne 286,36 9,55 Alle 10-vuotias lapsi Alle 10-vuotias 1. lapsi 300,67 10,02 Alle 10-vuotias 2. lapsi 276,81 9,23 Alle 10-vuotias 3. lapsi jne 252,95 8,43 1) Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (toimeentulotukilaki 15 ), toimeentu-lotuen perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukausimäärä kolmellakymmenellä 2) Sekä yhdessä 18 vuotta täyttäneen lapsensa kanssa asuva vanhempi, joka ei ole avioliitossa tai elä toimeentulotuki-lain 3 1 momentin mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa (toimeentulotukilaki 9 ) Esimerkki toimeentulotuen perusosan laskemisesta perheelle Lapsiperhe 5 lasta (lapset 14, 12, 10, 7 ja 5 vuotta) Toimeentulotuessa huomioon otettavat menot Perusosat 1 aik. 405,67 e 1 aik. 405,67 e 1. lapsi (14 v) 334,08 e 2. lapsi (12 v) 310,22 e 3. lapsi (10 v) 286,36 e 4. lapsi (7v) 252,95 e 5. lapsi (5 v) 252,95 e Yhteensä 2 247,90 e Perusosan alentaminen Toimeentulotukilain 10 :ssä on säädetty seuraukset siitä, että henkilö ilman perusteltua syytä kieltäytyy hänelle tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai muista pykälässä säädetyistä toimenpiteistä, ja tämä on aiheuttanut toimeentulotuen tarpeen. Lain 2 a :ssä säädetään velvollisuudesta ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Jos toimeentulotuen hakija ei ilmoittaudu työvoimatoimistoon työnhakijaksi, toimeentulotuen perusosan suuruutta voidaan alentaa hänen osaltaan siten kuin lain 10 :ssä säädetään. Perusturva 4/

14 Toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa lain 10 :n mukaisesti, mutta seurauksena ei voi olla ettei tukea myönnetä lainkaan. Alentaminen koskee ainoastaan kyseisen henkilön perusosaa, ei muita tuen piirissä olevia eikä toimeentulotuen muita osia. Perusosaa voidaan alentaa enintään 20 prosenttia ja yhteensä enintään 40 prosenttia toimeentulotukilain 2 a :n ja 10 :n tarkoittaman henkilön kohdalla. Alentamisen ehdoista säädetään lain 10 :n kolmannen momentin kohdissa 1 ja 2. Alentamista ei siten voida tehdä mekaanisesti, ja oheisen taulukon euromäärät ovat asiakkaalle suoritettavan perusosan ehdottomia vähimmäismääriä. Mainitun 10 :n neljännen momentin mukaan alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuu- kautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Alentamisen kestoa ei siten määritellä toimeentulotuen hakuajankohdasta tai tuen myöntämispäivämäärästä käsin. Perusosan alentamiselle asetettuja ehtoja ja mm asiakkaalle laadittavaa suunnitelmaa käsitellään sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille (STM Julkaisuja 2007:11) luvuissa ja Opas on luettavissa ministeriön verkkosivustolta. Perusosan alentamista on käsitelty sosiaali- ja terveysministeriön Kuntainfossa 7a/2011 ( ). Sosiaali- ja terveysministeriön Kuntainfo 8a/2010 käsittelee perusosan alentamista sellaisen täysi-ikäisen alle 25-vuo-tiaan henkilön kohdalla, joka on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvalain 8 luvun 2 :n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen. Kuntainfot ovat luettavissa ministeriön verkkosivustolta. Alennettujen toimeentulotuen perusosien vähimmäismäärät lukien Perusosan alentamista koskee toimeentulotukilain 10 (ks liite 2) ) Kansaneläkeindeksi ja ylimääräinen indeksikorotus 1620 Tuen saaja Euroa/kk Euroa/pv 1) Yksin asuva 2) - alennettu enintään 20 % 381,81 12,73 - alennettu enintään 40 % 286,36 9,55 Yksinhuoltaja - alennettu enintään 20 % 419,99 314,99 - alennettu enintään 40 % 14,00 10,50 Muu 18 vuotta täyttänyt Avio- ja avopuolisot, kumpikin - alennettu enintään 20 % 324,54 243,40 - alennettu enintään 40 % 10,82 8,11 Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva 18 vuotta täyttänyt henkilö - alennettu enintään 20 % 278,72 209,04 - alennettu enintään 40 % 9,29 6,97 1) Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (toimeentulotukilaki 15 ), toimeentulotuen perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukauden euromäärä kolmellakymmenellä 2) Sekä yhdessä 18 vuotta täyttäneen lapsensa kanssa asuva vanhempi, joka ei ole avioliitossa tai elä toimeentulotukilain 3 1 momentin mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa (toimeentulotukilaki, 9 ) -> Oikopolut -> kuntainfot -> Kuntainfo 7/ Perusturva 4/2012

15 Kelan tiedote matkakorvauksista julkisen terveydenhuollon yksiköille Omavastuu nousee alkaen Hallituksen esitykseen (113/2012) perustuen sairausvakuutuslain mukaiseen sairaudenhoitoon ja Kelan järjestämään kuntoutukseen liittyvien matkojen omavastuuosuus nousee nykyisestä 9,25 eurosta 14,25 euroon yhdensuuntaiselta matkalta. Matkakustannusten vuosittainen omavastuu eli niin sanottu matkakatto nousee nykyisestä 157,25 eurosta 242,25 euroon. Muutokset liittyvät hallituksen säästöpäätöksiin. Todistus matkakorvausta varten (SV67-lomake) ja asiakkaan ajoneuvon valinta Kela korvaa asiakkaiden matkat pääsääntöisesti halvimman käytettävissä olevan matkustustavan mukaan ottaen huomioon potilaan tai kuntoutujan terveydentila. Jos terveydenhuollossa katsotaan, että asiakas ei terveydentilansa vuoksi voi käyttää yleisiä kulkuneuvoja, voidaan matkasta aiheutuneet kustannukset korvata erityisajoneuvon (oma auto, erilaiset taksit, ambulanssi, helikopteri tms.) kustannusten mukaisesti. Terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi asiakkaan sen hetkisen terveydentilan perusteella tarpeellisen ajoneuvon matkalle ja merkitsee sen asiakkaalle annettavaan todistukseen SV67 (Todistus matkakorvausta varten). Ajoneuvon valinnassa on huomioitava erityisesti se, että invataksi/esteetön ajoneuvo on tarkoitettu henkilölle, joka on liikuntakyvytön tai kulkee koko matkan ajan pyörätuolissa istuen tai tarvitsee paarikuljetuksen tai ei pysty siirtymään edes autettuna pyörätuolista autoon/autosta pois tai apuväline on niin iso, että se ei mahdu tavalliseen taksiin. Kokoon taittuva pyörätuoli on yleensä mahdollista kuljettaa myös henkilöautomallisen taksin tavaratilassa. Tällöin yleensä kuljettaja avustaa asiakasta tarvittaessa ajoneuvoon ja ajoneuvosta siirtymisessä riippumatta siitä, millä ajoneuvolla matka tehdään. Joukkoliikenneluvallisella pikkubussilla tehdyt matkat Kela korvaa ainoastaan niissä tapauksissa, että matkustajia on vähintään 5 ja jokaisella matkusta- jalla on terveydenhuollon kirjoittama todistus SV 67 matkaa varten yhden henkilön kuljetus, kun asiakas tarvitsee pyö- rätuolin tai paarikuljetuksen ja siitä on terveydenhuollon kirjoittaman todistus matkalle. Yksinmatkustusoikeus ja pitkäaikainen todistus Matkoja pyritään yhdistelemään aina silloin, kun potilaan terveydentila mahdollistaa matkan yhdistelyn. Terveydenhuollon ammattihenkilö voi kirjoittaa lomakkeelle SV67 Todistus matkakorvausta varten (kohta 6) oikeuden yksittäistaksin käyttöön, jos asiakas ei sovellu yhteiskuljetukseen terveydentilansa vuoksi. Perusteluihin (kohta 9) tulee kirjoittaa, miksi asiakas ei sovellu yhteiskuljetukseen. Terveydenhuollon ammattihenkilö voi kirjoittaa asiakkaalle todistuksen erityisajoneuvon tarpeellisuudesta myös määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Tällainen todistus voi olla tarkoituksenmukaista kirjoittaa esimerkiksi vaikeasti vammaiselle henkilölle, joka tekee usein matkoja terveydenhuoltoon. Tällainen todistus käy kaikilla Kelan korvaamilla matkoilla julkisen terveydenhuollon yksikköön tai Kelan järjestämään kuntoutukseen. Pitkäaikainen todistus (kohta 8) tulee aina perustella erikseen. Pitkäaikaisen todistuksen mukainen ajoneuvo merkitään lomakkeelle kohtaan 5. Todistuksen matkakorvausta varten allekirjoittaa terveydenhuollon ammattihenkilö, joka täyttää lomakkeeseen myös paikan, päivämäärän ja virka-asemansa. Jos allekirjoittajana on muu kuin terveydenhuollon ammattihenkilö, esimerkiksi osastosihteeri, tulee lisätietoihin kirjoittaa sen lääkärin nimi, jonka lupaan erityisajoneuvon käyttö perustuu. Lisätietoja lomakkeen täyttämisestä >yhteistyökumppanit > lääkärit ja terveydenhuolto > matkat. Sähköinen suorakorvausmenettely Kela kilpailuttaa korvaukseen oikeuttavien taksikyytien sähköisen suorakorvausmenettelyn Markkinaoikeuden päätöksen mukaisesti. Paikkakunnilla, joilla suorakorvaus on jo käytössä, toiminta jatkuu entisellään, kunnes kilpailutuksen tuloksena syntyvät sopimukset tulevat voimaan. Valtakirjamenettely jatkuu toistaiseksi niillä alueilla, joissa suorakorvausmenettely ei vielä toimi. Lisätietoja matkakorvauksista ja suorakorvausmenettelystä osoitteesta yhteistyökumppanit > lääkärit ja terveydenhuolto > matkat. Perusturva 4/

16 Pohjoismaisen sairaalasiirron kustannusten korvaaminen valtion varoista Valtio korvaa hoitokustannukset, kun julkisessa terveydenhuollossa hoidetaan toisessa Pohjoismaassa asuvaa potilasta. Laki muuttuu siten, että valtion varoista tullaan korvaamaan myös toisessa Pohjoismaassa asuvan potilaan sairaalasiirron kustannukset. Edellytys on, että potilas on sisäänkirjoitettu hoitoon julkiseen terveydenhuoltoon ja hänet siirretään sairaalahoitoon toiseen Pohjoismaahan. Muutos koskee ja sen jälkeen tehtyjen sairaalasiirtojen kustannuksia. Julkinen terveydenhuolto arvioi sairaalasiirron tarpeen ja huolehtii sen järjestelyistä Julkinen terveydenhuolto maksaa sairaalasiirron kustannukset ensin ja hakee näihin jälkikäteen valtion korvausta. Jos potilaan sairaalasiirto on tarpeen toteuttaa ambulanssilentona, on julkisen terveydenhuollon oltava ennen siirron toteuttamista yhteydessä Kelaan. Valtioneuvoston asetuksella tullaan ohjeistamaan tarkemmin menettelyistä. Kela tulee tiedottamaan julkiselle terveydenhuollolle lainmuutoksesta ja menettelyohjeista verkkosivuilla 01/2013 alkaen (Kela.fi > Yhteistyökumppanit > Lääkärit ja terveydenhuolto > Ulkomaalaisen sairaanhoito Suomessa). Suunnittelija Anne Hauta, puh , anne. Vakuutussihteeri Taina Simonen, puh , Vuodenvaihteen lainsäädäntömuutoksia Eduskunnassa on tällä hetkellä käsittelyssä useita lainsäädäntöuudistuksia, jotka on tarkoitus hyväksyä vuoden 2013 yhteydessä budjettilakeina. Osa näistä muutoksista koskee toimeentulotukea ja osa vaikuttaa toimeentulotuen kustannuksiin. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön valmistelema julkisen työvoimapalvelulainsäädännön kokonaisuudistus sekä siihen liittyvä toimistoverkko ja -palvelu-uudistus vaikuttavat osaltaan myös kunnallisiin työllistämispalveluihin. Tämän uudistuksen yhteydessä tehdään myös joitakin sosiaaliturvauudistuksia, joilla on vaikutusta kuntien palveluihin ja toimeentulotukikustannuksiin. Toimeentulotuen indeksikorotuksen aikaistus Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen (HE 117/2012) tiettyjen kansaneläkeindeksiin sidottujen sosiaaliturvaetuuksien niin kutsutun osittain aikaistetun 0,7 prosentin suuruisen indeksikorotuksen vuoden 2013 alusta. Lisäksi tehdään normaali indeksitarkistus. Ylimääräisen indeksikorotuksen tavoitteena on tasata vuoden 2013 alusta tapahtuvaa arvonlisäverokannan nousun vaikutusta erityisesti pienituloisille henkilöille. Muun muassa kansaneläke, takuueläke, toimeentulotuki ja työmarkkinatuki ovat pienituloisille tarkoitettuja etuuksia, joiden määrää tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti. Kansaneläkeindeksi seuraa hintatason muutoksia ja Kela vahvistaa seuraavan vuoden indeksiluvun vuosittain lokakuussa. Osittain aikaistettu indeksikorotus on esitetty toteutettavaksi niin, että korotetaan vuoden 2013 alussa voimaan tulevaa kansaneläkeindeksin pistelukua 0,7 prosenttia. Korotus on määräaikainen ja laki on voimassa vuoden 2013 ajan. Etuudensaajalle ylimääräisen indeksikorotuksen vaikutus on muutamia euroja kuukaudessa. Esimerkiksi täyttä kansaneläkettä saava henkilö saa vuonna 2013 arvion mukaan 4,28 euroa enemmän eläkettä kuukaudessa kuin ilman korotusta. Valtion menojen arvioidaan kasvavan aikaistuksen vuoksi noin 45 miljoonalla eurolla ja kuntien toimeentulotukimenoja noin 5 miljoonalla eurolla. Laki astuu voimaan Vuoden 2013 alusta yksin asuvan henkilön perusosa on 477,26 euroa ja yksinhuoltajalle korotettuna maksettava perusosa 524,99 euroa (Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 147/2012, Kuntainfo 7/2012 ja HE 117/2012). Lapsilisien indeksikorotusten jäädytys Hallitus on esittänyt (HE, 116/2012) että lapsilisien indeksitarkistuksia ei toteuteta vuosina Jäädytyksessä lapsilisälain indeksisidonnaisuutta kos- 16 Perusturva 4/2012

17 keva säännös muutettaisiin siten, että seuraava indeksitarkistus tehtäisiin vuoden 2016 alussa. Lapsilisät siis säilyisivät nykytasollaan vuoteen Indeksikorotuksen jäädyttämisen arvioidaan vähentävän valtion lapsilisämenoja noin 38 miljoonaa euroa. Toimeentulotukimenojen on esityksessä arvioitu kasvavan noin 2-3 miljoonalla eurolla vuonna Menolisäys jakautuu tasan kuntien ja valtion kesken. Lopulliset menovaikutukset riippuvat tulevasta inflaatiokehityksestä ja lapsimäärien muutoksista. Vuosien indeksijäädytystä ei ole tarkoitus korvata myöhemmillä korotuksilla. Syynä ehdotukselle on valtiontalouden menosäästöt. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan (STM tiedote 153/2012 ja HE 116/2012). Muutoksia sairasvakuutuslakiin Hallitusohjelman ja 2012 huhtikuun kehysriihipäätöksen mukaisesti valtion sairausvakuutusmenoista säästetään 153 miljoonaa euroa. Säästösummasta lääkekorvausten osuus on 113 miljoonaa, matkakustannusten osuus 20 miljoonaa ja yksityisten terveydenhuoltopalvelujen käytöstä maksettavien Kela-korvausten osuus 20 miljoonaa euroa. Samalla yksinkertaistetaan Kela-korvausjärjestelmää. Muutokset sisältyvät hallituksen esitykseen HE 113/2012. Lääkekorvausten säästökohteita on pohtinut syksyllä 2012 asetettu lääkekorvaustyöryhmä. Tarvittavat ensivaiheen lääkekorvaussäästöt toteutetaan tekemällä muutoksia lääkkeiden perus- ja erityiskorvausten tasoihin sekä viitehintajärjestelmään. Suurimmalla osalla suomalaisista muutos lääkekuluissa on alle kymmenen euroa vuodessa. Paljon lääkkeistään maksavien henkilöiden asemaa helpotetaan alentamalla vuotuista omavastuukattoa (ns. lääkekatto) 670 euroon. Lääkekaton täytyttyä henkilö maksaa reseptilääkkeestään vain 1,50 euroa/ostokerta. Matkakorvaukset muuttuvat siten että sairausvakuutuslain mukaiseen sairaudenhoitoon ja Kelan järjestämään kuntoutukseen liittyvien matkojen omavastuuosuus nousee nykyisestä 9,25 eurosta 14,25 euroon yhdensuuntaiselta matkalta. Lisäksi matkakustannusten vuosittainen omavastuu eli niin sanottu matkakatto nousee nykyisestä 157,25 eurosta 242,25 euroon. Muutokset liittyvät hallituksen säästöpäätöksiin, ja ne on tarkoitettu tulemaan voimaan Osa lääkekorvauksia koskevista muutoksista on tarkoitettu tulemaan voimaan vasta helmikuun 2013 alusta (STM tiedote 194/2012 ja HE 113/2012) Työttömien sosiaaliturvan kannustavuuteen liittyvät muutosesitykset Edellä käsiteltyjen lakiesitysten lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön johdolla on valmisteltu lakikokonaisuus työttömien työllistymisen edistämiseksi (HE 115/2012). Tämä esitys liittyy marraskuussa 2011 allekirjoitettuun työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimukseen sekä valtioneuvoston maaliskuussa 2012 antamaan rakennepoliittiseen kannanottoon. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia vuosilomakorvausten jaksottamisen ja työmarkkinatuen tarveharkinnan osalta pysyvästi sekä kuntakokeiluun liittyvän työllistymisrahan osalta määräaikaisesti. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuen 11 :ää työmarkkinatuen aktiiviajan korotusten osalta pysyvästi ja asumistukilakia työllistymiseen liittyvien tarkastusajanjaksojen osalta määräaikaisesti. Työttömyysturvalakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vuosilomakorvausten jaksottamisesta sekä työmarkkinatuen saajan puolison tulojen perusteella suoritettavasta tarveharkinnasta luovutaan. Ns. työllistymisraha taas tarkoittaa sitä, että työttömyysturvalakiin ehdotetaan lisättäväksi määräaikaisesti 9. luku, joka sisältäisi työllisyyspoliittiseen kuntakokeiluun ja työllistymisrahaan liittyvät säännökset. Muutos olisi voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. Työllistymisrahaa esitetään suunnattavaksi ainoastaan Kuntakokeilun piirissä olevien kuntien pitkään työttömänä olleille työsuhteeseen työllistyville henkilöille tietyin kriteerein. Työllistymisraha olisi yhden kuukauden työmarkkinatuen suuruinen ja sen myöntämisestä vastaisi työ- ja elinkeinotoimisto. Toimeentulotuen 11 :ää esitetään muutettavaksi siten, että ns. aktiiviajan korotusosa säädetään etuoikeutetuksi tuloksi toimeentulotukea myönnettäessä. Työttömälle aktivointilisä on tietyin perustein myönnettävä työttömyysturvan päiväkohtainen lisä, jota maksetaan johonkin työvoimapalveluun osallistumisen ajalta. Ongelmana aktivointilisän osalta on ollut se, että erityisesti pitkään työttömänä olleet henkilöt eivät ole hyötyneet lisästä taloudellisesti lainkaan, koska se on otettu toimeentulotuessa tulona huomioon. Kaikkein heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevan kohderyhmän kohdalla tavoiteltu kannustinvaikutus ei näin ole toteutunut. Työttömyysturvan aktiiviosien säätäminen etuoikeutetuksi tuloksi toimeentulotuessa arvioidaan lisäävän kuntien perustoimeentulotukimenoja 3 miljoonaa euroa vuodessa. Muutoksesta esitetään pysyvää (STM tiedote 146/2012 ja HE 115/2012) Julkisen työvoimapalvelulain uudistus ja siihen liittyviä sosiaaliturvauudistuksia Hallitus on esittänyt (HE 133/2012 vp) säädettäväksi uuden lain julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta. Esityksen tavoitteena on selkeyttää ja yksinkertaistaa työ- ja elinkeinoviranomaisen tarjoamia julkisia työvoima- ja yrityspalveluja koskevaa lainsäädäntöä. Tarkoituksena on myös parantaa henkilöasi- Perusturva 4/

18 akkaiden yhdenvertaisuutta ja vahvistaa työ- ja elinkeinotoimistojen yrityspalvelua. Samalla selkeytetään TE -toimistojen ja osin ELY- keskusten järjestämisvastuulla olevia työvoima- ja yrityspalveluja sekä niihin liittyviä tukia ja korvauksia koskeva lainsäädäntö. Uudistuksen keskiössä on se, että julkiset työvoimapalvelut avataan kaikille työnhakija-asiakkaille heidän työmarkkina-asemastaan ja sosiaaliturvaetuudestaan riippumatta. Samalla laista poistuu joukko henkilöiden ominaisuuksiin tai työttömyysaikoihin liittyviä osin leimaavinakin pidettyjä käsitteitä. Lain keskeinen sisältö muodostuu henkilöasiakkaille tarjottavien palvelujen käsitteiden yksinkertaistuksesta sekä palvelujen sisällön määrittelystä. Yksinkertaistuksen myötä nykyisiä palveluja yhdistetään laajemmiksi kokonaisuuksiksi ja yhden ja saman käsitteen alla toteutettaviksi. Samalla palvelujen nimikkeistöjä täsmennetään paremmin palvelua kuvaavaksi. Keskeisimmät näistä muutoksista ovat työvoimakoulutukseen liittyvät muutokset, ei-palkkatyösuhteisina toteutettaviin työharjoittelujaksoihin liittyvät muutokset sekä työhönvalmennukseen liittyvät muutokset. Lisäksi ammatillinen kuntoutus poistuu lain tasolla käsitteistöstä, mutta perusteluissa todetaan, että henkilöt, joilla on jokin työllistymiseen vaikuttava vamma tai sairaus, ovat edelleenkin oikeutettuja vastaaviin palveluihin. Laki on tulossa voimaan vuoden 2013 alusta lukien. Kokonaisuutena esitys liittyy TE-palvelu -uudistukseen, jossa vuoden 2013 alusta lukien uudistetaan koko TE-toimistoverkko sekä kehitetään TE-toimistojen palvelumallia ja -kanavia. Yhdessä tämän esityksen kanssa on käsitelty HE 134/2012, jossa esitetään muutettavaksi työttömyysturvalakia, vuorotteluvapaalakia, kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia ja toimeentulotuesta annettua lakia. Kokonaisuutena esitys liittyy hallituksen tavoitteisiin parantaa yrittäjien sosiaaliturvaa sekä edistää työllisyyttä ja parantaa työnhakijoiden yhdenvertaista asemaa työnhakijoina. Lisäksi esityksellä tavoitellaan työttömyysturvajärjestelmän yksinkertaistamista sekä työ- ja elinkeinotoimistojen virkailijoiden työajan kohdistumista työnhakijoiden palvelemiseen ja palvelujen kehittämiseen hallinnollisen työn sijasta. Kuntien kannalta esityksen keskeisimmät kohdat ovat yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä työttömyysturvaoikeuksia sekä eri oppilaitoksissa opiskelevien opiskelijoiden työttömyysturvaoikeutta koskevat muutokset, alle 25-vuotiaita nuoria koskevat muutosesitykset sekä poissaolojen seurantaa ja kuntouttavaa työtoimintaa koskevat muutokset (TEM tiedote 218/2012 sekä HE 133/2012 ja HE 134/201). Ellen Vogt, puh Lainsäädäntö Vanhuspalvelulaista hallituksen esitys eduskunnalle Hallituksen esitys laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista sekä laiksi terveydenhuoltolain 20 :n kumoamisesta (HE 160/2012 vp) on annettu eduskunnalle Vanhuspalvelulain on tarkoitus tulla voimaan Lain tarkoituksena on tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista, parantaa ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, parantaa iäkkään henkilön oikeutta laadultaan hyviin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä vahvistaa iäkkään henkilön mahdollisuutta vaikut- taa hänelle järjestettävien palvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan. Lakiesityksessä ikääntyneellä väestöllä tarkoitetaan vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevaa väestöä ja iäkkäällä henkilöllä henkilöä, jonka toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta. Lakiesitys sisältää muun muassa seuraavaa: Kunnan yleiset velvollisuudet Kunnan on laadittava ikääntyneen väestön tukemiseksi suunnitelma osana kunnan strategista suunnittelua. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava valtuustokausittain. 18 Perusturva 4/2012

19 Sosiaalihuollon toimielimen on vuosittain arvioitava iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyttä ja laatua alueellaan. Kunnan on kerättävä säännöllisesti palautetta palvelujen käyttäjiltä, omaisilta ja läheisiltä sekä henkilöstöltä. Kunnan on osoitettava riittävästi voimavaroja ikääntyneen väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä iäkkäiden sosiaalipalveluihin. Kunnan käytettävissä on oltava palvelujen laadukkaan järjestämisen kannalta riittävä määrä asiantuntemusta. Kunnan on asetettava vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Kunnan on järjestettävä ikääntyneen väestön hyvinvointia edistäviä palveluja; neuvontapalveluja ja terveystarkastuksia, vastaanottoja taikka hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä. Iäkkään henkilön palvelutarpeet ja niihin vastaaminen Iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito on toteutettava ensisijaisesti hänen yksityiskotiinsa tai muuhun kodinomaiseen asuinpaikkaansa järjestettävillä palveluilla. Iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeen selvittämiseen, palvelusuunnitelman laatimiseen ja päätöksen tekemiseen ja palvelujen toteuttamiseen säädetään määräaikoja. Kunnan on nimettävä vastuutyöntekijä iäkkäälle henkilölle, joka tarvitsee apua palvelujensa toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Palvelujen laadun varmistaminen Toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön asiakkaiden määrää, toimintakykyä ja palvelujen tarvetta. Henkilöstöä koskeva 20 sisältää asetuksenantovaltuutuksen. Toimintayksikössä on oltava johtaja, joka vastaa siitä, että asiakastyössä noudatetaan säädettyjä periaatteita. Palveluntuottajan on huolehdittava, että iäkkäiden henkilöiden käytössä olevat toimitilat ovat riittävät, turvalliset, esteettömät, kodikkaat ja asiakkaiden tarpeisiin nähden sopivat. Palveluntuottajan on laadittava omavalvontasuun- nitelma. Erinäiset säännökset Ilmoitusvelvollisuus sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle, jos terveydenhuollon ammattihenkilö, kunnan sosiaalitoimen, alueen pelastustoimen, hätäkeskuksen tai poliisin palveluksessa oleva henkilö on tehtävässään saanut tiedon sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeessa olevasta iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan. Kunnan on julkaistava ainakin puolivuosittain tiedot siitä, missä ajassa iäkäs henkilö voi saada hakemansa sosiaalipalvelut. Hallituksen esityksessä vanhuspalvelulain kustannuslisäykseksi on arvioitu vuositasolla 151 miljoonaa euroa, josta valtionosuus on 82 miljoonaa euroa. > valtiopäiväasiat ja -asiakirjat > haku HE 160/ > vanhuspalvelulain valmistelu Sami Uotinen, puh Eevaliisa Virnes, puh Verotustietojen saaminen asiakasmaksujen määräämiseksi Sosiaali- ja terveydenhuollon viranomainen on oikeutettu asiakasmaksulain 14 a :n nojalla saamaan asiakkaan taloudellista asemaa koskevat asiakasmaksun suuruuden määräämistä varten tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Tietojen saaminen tapahtuu sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisen pyynnöstä, maksutta ja tietojen antajaa mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä. Edellytyksenä on, että asiakkaalta tai hänen lailliselta edustajaltaan ei ole saatu riittäviä ja luotettavia tietoja maksun määräämistä varten. Asiakas tai hänen laillinen edustajansa on siis ensisijainen tietolähde. Asiakasmaksulaissa ei ole säännöstä tietojen antamisesta teknisen käyttöyhteyden välityksellä. Sosiaalihuollon viranomaisilla on sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 20 ja 21 :n nojalla oikeus saada salassa pidettäviä tietoja myös teknisen käyttöyhteyden välityksellä. Terveydenhuollon Perusturva 4/

20 osalta vastaava mahdollisuutta tämänhetkisen lainsäädännön perusteella ei ole. Verotustiedot ovat verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain (1346/1999) 1 ja 4 :n nojalla salassa pidettäviä. Verohallinto voi antaa salassa pidettäviä tietoja toiselle viranomaiselle, jos tiedonsaantioikeudesta säädetään laissa. Tiedot voidaan antaa myös teknisen käyttöyhteyden välityksellä (esimerkiksi kyselyjärjestelmä), jos tästä mahdollisuudesta säädetään laissa. Verohallinto luovuttaa kunnille vuosittain kunnan asukkaiden tuloverotuksen julkiset tiedot henkilötunnuksella yksilöitynä. Tiedoista selviää mm. puhdas ansio- ja pääomatulo. Ennen tietojen pyytämistä Verohallinnolta olisi asiakkaan tulotiedot syytä tarkastaa ensin tältä luettelolta, tarkoituksenmukaista ei ole pyytää Verohallinnolta tietoja sellaisista asiakkaista, joilla ei ole ollut lainkaan tuloja Verohallinto voi luovuttaa vain päättyneen verotuksen tietoja. Verovelvollisella on oikeus korjata tietoja verotuksen päättymiseen saakka. Näin ollen ennen tätä ajankohtaa tiedot saattavat olla puutteellisia tai virheellisiä eikä Verohallinto voi henkilötietolain 9 :n mukaisesti luovuttaa tietoja virheellisinä. Verohallinto ei näin ollen voi myöskään antaa tietoa henkilön ennakonpidätystietoja (mm. veroprosentti) asiakasmaksujen määrän/perusteen arviointia varten. Verohallinnolla ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta luovuttaa tietoja sähköisen kyselyjärjestelmän välityksellä vaan tiedot annetaan verotoimistoista manuaalisesti sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon viranomaisille. Tietoja voi pyytää mistä toimistosta tahansa. Tiedot pyydetään kirjallisesti. Jos kunnalla on tarve selvittää useamman kymmenen asiakkaan tiedot kerralla on Verohallinto pyytänyt selvittämään ensin mahdollisuutta saada tiedot sähköisessä muodossa Verohallinnon tietopalvelusta, yhteystiedot alla. Aiemmin esillä ollut selainpohjainen sosiaalihuollon asiakaslain säännöksiin pohjautuva kyselyjärjestelmä on tällä hetkellä jäissä ja kehitteillä on tiedostopohjainen eräkysely järjestelmä, jossa kunta voi tiedustella verotuspäätöksen ja esitäytetyn veroilmoituksen tietoja sähköisesti (eräkysely tarkoittaa, että tietopyynnöt kerätään yhteen ja toimitetaan poimintaajon jälkeen takaisin). Käytännössä tänään lähetettyyn tietopyyntöön vastataan huomenna. Verohallinto tarjoaa eräkyselyjärjestelmässä rajapinnan ja kyselyiden poiminnan. Tiedot ovat tiedostomuodossa ja kunnan pitää huolehtia niiden ohjaamisesta ja näyttämisestä tietoja pyytäneelle virkailijalle. Verohallinnolla on valmius eräkyselyjärjestelmän toteuttamiseen vuoden 2013 alkupuolella. Kuntaliitto Sami Uotinen, puh Simo Tanner, puh Verohallinto Taito von Konow, taito.vonkonow (at) vero.fi; puh Verohallinto/Tietopalvelu Ulla-Maija Heikkilä, ulla-maija.heikkila (at) vero.fi; puh Heidi Oikarinen, heidi.oikarinen (at) vero.fi; puh Tietohallinto Suunnitelmia kuntakentän tietojärjestelmäpalveluyhteistyön parantamiseksi Kuntarakenteen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen kehittämisen arvioidaan lisäävän lähivuosina merkittävästi sähköisen tiedonhallinnan ja tietojärjestelmäratkaisujen kehittämisvaatimuksia. Kehittämisvaatimukset liittyvät muun muassa perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon yhteistyötä tukevien asiakastietojärjestelmien sekä kansalaisille suunnattujen sähköisten palvelujen kehittämiseen. Sähköisen tiedonhallinnan ja tietojärjestelmäratkaisujen tuloksellinen kehittäminen edellyttää alueellista ja valtakunnallista yhteistyötä eri toimijoiden välillä. 20 Lisääntyvien vaatimusten ja organisaatio- ja palvelurakenteen muutosten johdosta Kuntaliitto päätti käynnistää kuntasektorin sosiaali- ja terveyspalveluiden tieto- ja viestintäteknologiaa (ICT) koskevan yhteistyön kehittämistä koskevan selvitystyön. Selvitystyötä varten perustettiin Kuntaliiton ja kuntatoimijoiden edustajista koostuva työryhmä. Selvityksessä ilmeni, että kuntatoimijoiden välinen valtakunnallinen ICT-yhteistyö on viime vuosina keskittynyt pääosin terveydenhuollon yhteisten asiakastietojärjestelmien kehittämistyöhön ja rajautunut Perusturva 4/2012

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat

Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat 7.4.2011 Mirja Reinikka Kela, Oulun toimisto Kela korvaa matkakustannuksia Sairauden, vaikean vamman raskauden, synnytyksen ja Kelan järjestämän kuntoutuksen

Lisätiedot

Helsinki 19.12.2012 10 / 2012

Helsinki 19.12.2012 10 / 2012 KUNTAINFO Helsinki 19.12.2012 10 / 2012 Muutoksia toimeentulotukilakiin 1.1.2013 lukien Toimeentulotukilain 11 :ää muutetaan 1.1.2013 lukien siten, että työttömyysturvan aktiiviajan korotusosat luetaan

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3)

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3) Kuusikko 2007 Liite 1 1(3) TOIMEENTULOTUEN TIEDONKERUUN MÄÄRITELMÄT 2006 Toimeentulotuella tarkoitetaan toimeentulotukilain (1412/97) mukaan kunnan varoista suoritettua viimesijaista taloudellista tukea

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Esityksen sisältö 1. Henkilön hoito-oikeuden peruste Suomessa 2. Hoitokustannusten

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sitä tukevine perus- ja erityispalveluineen.

Lisätiedot

Kelan korvaamat. terveydenhuoltoon. Kela, Terveysosasto 12.9.2013

Kelan korvaamat. terveydenhuoltoon. Kela, Terveysosasto 12.9.2013 Kelan korvaamat matkat terveydenhuoltoon Kela, Terveysosasto 12.9.2013 Matkakorvausten myöntämisperusteet Matka korvataan sairauden, raskauden, synnytyksen ja Kelan myöntämän kuntoutuksen vuoksi tehdyistä

Lisätiedot

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen tehtäisiin 7 euron suuruinen tasokorotus.

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

HE 50/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

HE 50/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi takuueläkkeestä annetun lain 8 :n, vammaisetuuksista annetun lain ja kansaneläkelain 103 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa? Mihin

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana?

KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana? KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana? Lähteet: verohallinnon ohjeistus, Valviran ohjeistus, www.elias.fi (Taija Härkki), Sosiaalihuoltolaki, Arvonlisäverolaki,

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015. Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014

Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015. Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014 Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015 Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014 SOSLA 8 Perhehoitoa toteutetaan sosiaalihuoltolain 17 :n mukaisena kunnan järjestämän sosiaalipalveluna

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen Toimeentulotuki Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

Suorakorvausmenettelyn toteuttaminen sähköisesti Kelan korvaamissa taksimatkoissa

Suorakorvausmenettelyn toteuttaminen sähköisesti Kelan korvaamissa taksimatkoissa Suorakorvausmenettelyn toteuttaminen sähköisesti Kelan korvaamissa taksimatkoissa TAUSTAA SÄHKÖISELLE SUORAKORVAUSMENETTELYLLE Matkakorvaukset kasvavat noin 10 % vuodessa Väestön ikääntyminen Terveydenhuollon

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kansaneläkeindeksistä. Se korvaisi nykyisen kansaneläkelaissa säädettyjen

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

KELAn rooli henkilöliikenteen muutoksessa 30.10.2013. Anne Giss, pääsuunnittelija Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät

KELAn rooli henkilöliikenteen muutoksessa 30.10.2013. Anne Giss, pääsuunnittelija Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät KELAn rooli henkilöliikenteen muutoksessa 30.10.2013 Anne Giss, pääsuunnittelija Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät Sairausvakuutuslain mukaiset matkakorvaukset Matka korvataan sairauden, raskauden ja

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

LAUSUNTO. Helsinki 25.11.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA. Viite: Kuuleminen 26.11.2015 HE 106/2015 vp ja HE 128/2015 vp

LAUSUNTO. Helsinki 25.11.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA. Viite: Kuuleminen 26.11.2015 HE 106/2015 vp ja HE 128/2015 vp LAUSUNTO Helsinki 25.11.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA Viite: Kuuleminen 26.11.2015 HE 106/2015 vp ja HE 128/2015 vp Asia: Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi sairausvakuutuslain

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja työmarkkinatuesta annetun lain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

5 Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016

5 Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 15.12.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 5 26.01.2016 5 Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 SOSTER 78 Uusi sosiaalihuoltolaki (1301/22014)

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki

Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Työsopimuslain 4 lukuun on lisätty uusi 7 a Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ilmoitukset ja päätökset: Hakija/palvelujen tuottaja. Henkilökunnan määrä yhteensä 28,20

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ilmoitukset ja päätökset: Hakija/palvelujen tuottaja. Henkilökunnan määrä yhteensä 28,20 Hallitus 251 16.12.2015 Ilmoitusasiat H 251 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ilmoitukset ja päätökset: 1) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) päätös 30.11.2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Laki omaishoidontuesta (937/2005) on tullut voimaan 1.1.2006 alkaen ja se korvaa aikaisemmat omaishoidontukea koskevat sosiaalihuoltolain säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Hallitus 214 16.12.2015. Asiakasmaksut 2016 927/02.05.00.00.00/2015 EKSTPHAL 214

Hallitus 214 16.12.2015. Asiakasmaksut 2016 927/02.05.00.00.00/2015 EKSTPHAL 214 Hallitus 214 16.12.2015 Asiakasmaksut 2016 927/02.05.00.00.00/2015 EKSTPHAL 214 Hallintosäännön 5 :n 5 kohdan mukaan hallitus päättää kuntayhtymän toiminnasta perittävistä maksuista. Suurin osa sosiaali-

Lisätiedot

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea.

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea. Muistio Jarkko Lahtinen 27.6.2013 OSA-AIKAINEN LASTENHOITO JA YKSITYISEN HOIDON TUKI Tämän tiedotteen laatiminen on tullut ajankohtaiseksi, koska on ilmennyt epätietoisuutta, voidaanko yksityisen hoidon

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta l k t Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Hallitusohjelma l Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2. SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Ajankohtaista omaishoidosta ja muistiohjelmasta Kuntamarkkinat 11.9.2014 Eevaliisa Virnes, erityisasiantuntija Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma KOHO-työryhmän

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Lisätiedot

PÄIVÄHOIDON ASIAKASMAKSUTIEDOTE 1.8.2014 1(4) Päivähoitomaksun määräytyminen

PÄIVÄHOIDON ASIAKASMAKSUTIEDOTE 1.8.2014 1(4) Päivähoitomaksun määräytyminen PÄIVÄHOIDON ASIAKASMAKSUTIEDOTE 1.8.2014 1(4) Päivähoitomaksun määräytyminen Päivähoitomaksujen määräytyminen perustuu lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992). Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

11-20 tuntia/kk. 5-10 tuntia/kk

11-20 tuntia/kk. 5-10 tuntia/kk JUUPAJOEN KUNNAN SOSIAALIPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT 1.1.2015 (keltaisella merkityt muutoksia/tarkennuksia) Sosiaalihuoltolain (388/2008) mukaisista palveluista perittäviä maksuja, korvauksia ja vuokria

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Lastensuojelun kehityssuuntia

Lastensuojelun kehityssuuntia Lastensuojelun kehityssuuntia Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen Lastensuojelun laatusuositus Julkaistiin toukokuussa 2014 yhdessä Suomen Kuntaliiton

Lisätiedot

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotukea myönnettäessä sovellettavia vanhempien

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09 Työeläkepäivät Markku Lehto 17.11.09 Mitä on perustoimeentulo Perustuslaki 19 Oikeus sosiaaliturvaan. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Päivähoitopalvelujen maksut Pöytyällä 1.8.2012 lukien

Päivähoitopalvelujen maksut Pöytyällä 1.8.2012 lukien Päivähoitopalvelujen maksut Pöytyällä 1.8.2012 lukien 2 1. PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2. MAKSUPROSENTIT JA TULORAJAT... 3 2.1 Osapäivähoito... 3 2.2 Osa-aikahoito... 3 2.3 Poissaolot päivähoidossa:...

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 131/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 23 ja 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslain isyysrahaa koskevia

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

Nykyinen maksu 12,80 25,60 17,50 31,50 590,00 38,00 31,50

Nykyinen maksu 12,80 25,60 17,50 31,50 590,00 38,00 31,50 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT 2010 A. Indeksitarkastuksen piirissä olevat asiakasmaksu Nykyinen maksu Uusi maksu Uuden maksun voimaantulo ajankohta Terveyspalveluiden tulosalue Terveyskeskuksen

Lisätiedot

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 126/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 12 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta

Lisätiedot