IkäArvokas -hanke Kaatumistapaturmat ja niiden ennaltaehkäisy toimintakykyä edistävin keinoin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IkäArvokas -hanke Kaatumistapaturmat ja niiden ennaltaehkäisy toimintakykyä edistävin keinoin"

Transkriptio

1 IkäArvokas -hanke Kaatumistapaturmat ja niiden ennaltaehkäisy toimintakykyä edistävin keinoin Milla Majuri- Voutilainen, Laura Tuunainen E33ASH HAV Kevät 2015 Diakonia ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO MISTÄ KEHITTÄMISHANKEESSA ON KYSE TAVOITE PERUSTELUT HANKKEELLE HANKKEEN TOTEUTUS Hankkeen suunnittelu Lainsäädäntö ja politiikka Näyttöön perustuva hoitotyö VÄLINEISTÄ TOIMINTAKYKY KAATUMIS- JA LIUKASTUMISTAPATURMAT Riskitekijöitä Ennaltaehkäisy Kaatumisten ehkäisy konkreettisin keinoin Liikkuminen ja liikuntaharjoittelu TERVEYS JA KUNTOLIIKUNTA LÄÄKKEIDEN VAIKUTUSIKÄIHMISTEN TOIMINTAKYKYYN Lääkehoidon vaikutus liikuntakelpoisuuteen KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS HANKKEEN ARVIOINTI POHDINTA AMMATILLINEN KASVU LÄHTEET LIITE 1

3 1 JOHDANTO Tässä kirjallisessa työssä kerromme kehittämistyöstämme yhteistyössä kehittämiskeskus Tyynelän kanssa. Kehittämiskeskus Tyynelällä on meneillä Ikäarvokas hanke, johon osallistumme Warkaus-salissa pidettävänä väliseminaaripäivänä. Ikäarvokas hanke on osallistuvaa vanhustyötä, joka etsii ja kehittää keinoja syrjäytyneimpien ikäihmisten auttamiseksi. Väliseminaaripäivänä meidän osiomme on pitää infopistettä kaatumis- ja liukastumistapaturmien ehkäisemisestä korostaen omaehtoisen liikunnan merkitystä jossa tiedonantomme tukena käytämme erilaisia oppaita, julisteita sekä muita konkreettisia materiaaleja. Ikäarvokas hanke on yhteisvastuukeräyksen varoilla toteutettava kolmen vuoden ( ) hanke, jossa ovat mukana Varkaus, Pieksämäki, Mikkeli, Salo, Turku ja Pöytyä. Lisäksi hankkeella on kummiseurakuntia joita ovat: Kuopio, Puumala, Rautavaara, Konnevesi, Pirkkala, Kärkölä, Merikarvia ja Sastamala. Kari Tiirikaisen mukaan kaatuminen määritellään tapahtumaksi, jossa ihminen loukkaantuu kaatuessaan tarkoituksettomasti. Suomalaisille sattuu vuosittain lähes kaatumista tai liukastumista, joista lähes puolet johtaa sairaala- tai lääkärihoitoon. Talvikauden aikana noin suomalaista loukkaantuu liukastumisen seurauksena. Lievien vammojen lisäksi liukastumisten ja kaatumisten seurauksena aiheutuu suuri joukko pitkäkestoisia vammoja mm. luunmurtumia 14 %, nivelten sijoiltaan menoja pään vammoja. Arvioidaan, että lähes puolet kaatumis- ja liukastumis vammoista olisi ehkäistävissä. On arvioitu, että varsinkin yli 50- vuotiaiden ikäryhmissä kaatumistapaturmien määrä lisääntyy ja sisällä tapahtuvat kaatumiset sattuvat pääsääntöisesti yli 75- vuotiaille. Kansainvälisten tutkimusten mukaan suurin osa kaatumisista sattuu naisille. Kaatumiset ja loukkaantumiset johtavat taloudellisen menetyksen lisäksi myös henkilökohtaiseen kärsimykseen. (Tiirikainen 2009, ) Suomen lainsäädännössä sekä eri organisaatioiden strategioissa edellytetään näyttöön perustuvaa toimintaa. Näyttöön perustuva hoitotyö vahvistaa sosiaali- ja terveydenalan ratkaisuja. Se auttaa ammattilaisia kehittämään toimintaansa niin, että palvelut vastaavat entistä paremmin asiakkaiden ja potilaiden tarpeita. Jotta hoitokäytännöt olisivat yhtenäisiä, on hoitotyön johtajilla tärkeä rooli näiden käytäntöjen edistämisessä, käyttöönotossa ja levittämisessä (Holopainen, Junttila, Jylhä, Korhonen, Seppänen 2014, 3,148.)

4 4 2 MISTÄ KEHITTÄMISHANKKEESSA ON KYSE Osallistumme Varkaudessa Varkaus salissa järjestettävään Ikä arvokas hankkeen tapahtumaan, jossa tarkoituksenamme on olla kertomassa kaatumistapaturmista sekä niiden ennaltaehkäisystä erilaisten keinojen mm. liukuesteiden kuin myös omaehtoisen liikunta ja toimintakykyä ylläpitävien keinojen avulla huomioiden lihaskunto ja tasapainoharjoittelu. Tapahtuma on tarkoitettu ikäihmisille, heidän omaisilleen sekä hoitohenkilökunnalle. Haluamme osaltamme olla mukana ennaltaehkäisemässä kaatumistapaturmia ja niiden aiheuttamia seurauksia, jotka voivat vaikuttaa ikäihmisen loppuelämään sen laatua huonontaen. Pidämme infopistettä kaatumistapaturmien ennaltaehkäisystä ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä avoinna tapahtuman ajan klo 9-15 välisenä aikana ja päivän aikana osallistujilla on mahdollisuus tehdä ohjattuna tasapaino osio SPPB testistä (lyhyt fyysisen suorituskyvyn testistö). 3 TAVOITE Ikäarvokas hankkeessa tavoitteenamme on saada ikäihmiset ymmärtämään omaehtoisen liikunnan merkitys kaatumis- ja liukastumistapaturmien ennaltaehkäisemiseksi. Tarkoituksenamme on kertoa kaatumis- ja liukastumistapaturmista ja niiden ennaltaehkäisystä niin ikäihmisille, heidän omaisilleen ja läheisilleen kuin myös hoitohenkilökunnalle. Ensisijainen päämäärämme on ikäihmisten motivointi huolehtimaan liikunta- ja toimintakyvystään, jotta myös kaatumisriskit niin kotona kuin ulkoillessa vähenisivät. Ikäihmisten motivoinnin lisäksi tavoitteenamme on saada myös omaiset ja hoitohenkilökunta aktivoitumaan ikäihmisten tueksi, sekä saada heidät etsimään ja kouluttamaan itseään tietouden lisäämiseksi. Tämä on tärkeää, koska juuri he ovat mukana ikäihmisten arjessa motivoimassa heitä.

5 5 Koemme onnistuvamme, jos saamme yhdenkin kaatumistapaturman ja siitä seuraavien ongelmien riskit vähenemään. Kaatumistapaturmat ovat jo yhteiskunnallisestikin iso kuluerä, koska esim. lonkkamurtuma on kallis rahallisesti sekä henkisesti ikäihmiselle. Suomessa sattuu yli kaatumistapaturmaa vuosittain yli 65- vuotiaille joista vaatii sairaalahoitoa ja 900 johtaa kuolemaan (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014). Olemme huomioineet itsekin kuntouttaessamme ikäihmisiä, että heidän fyysinen toimintakykynsä ja tasapainonsa paranee tai pysyy ennallaan omaehtoisen lihasvoimaharjoittelun tuella. 4 PERUSTELUT HANKKEELLE Ikä arvokas hanke on yksi Kehittämiskeskus Tyynelän järjestämistä hankkeista, joka rahoitetaan yhteisvastuukeräyksen tuotoilla. Hankealueena toimivat Varkaus, Pieksämäki, Mikkeli, Salo, Turku ja Pöytyä. Lisäksi hankkeella on kummiseurakuntia joita ovat: Kuopio, Puumala, Rautavaara, Konnevesi, Pirkkala, Kärkölä, Merikarvia ja Sastamala. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Seurakuntien diakoniatyö, Paikkakuntien julkisen sektorin toimijat, kyläyhdistykset, eläkeläisjärjestöt, vanhusneuvostot, paikalliset- ja osin valtakunnalliset järjestötoimijat, vapaaehtois- ja vertaistoimijoiden verkostot sekä vanhusten arkisissa toimintaympäristöissä toimivat tahot. Ikä arvokas hankkeen tavoitteena on etsiä keinoja syrjäytymisvaarassa olevien, yksinäisten ja eristäytyneiden ikäihmisten tavoittamiseen ja kohtaamiseen. Tavoitteena on pyrkiä ohjaamaan heitä palvelujen ja tuen piiriin järjestäen ikäihmisille heidän tarpeistaan lähtevää tuki ja verkostotoimintaa. Eeva-Johanna Eloranta kertoo alkuseminaarin avauspuheessaan että jokaisella ihmisellä pitäisi olla oikeus turvalliseen ja arvokkaaseen elämään, ikääntymiseen ja vanhuuteen. Ikäarvokas hanke edistää ikäihmisten osallisuutta omaan elämäänsä, yhteisöihin ja palveluihin (Kehittämiskeskus Tyynelä, Ikäarvokas. Eloranta, 2014.) Elorannan mukaan arvokas ja hyvä ikääntyminen edellyttää ihmisarvon kunnioittamista, ihmisen täytyy voida elää täyttä elämää, jossa on mahdollisuus liikkua, elää normaalia arkea, käydä harrastuksissa, tavata ystäviä yms. Jotta ikääntyvien toimintakyky olisi turvattu, tarvitaan auttavia toimia ja käsiä kaikilta yhteiskunnan sektoreilta mm. Kaavoi-

6 6 tus, rakentaminen, kulttuuri, liikennesuunnittelu. Tämä tarkoittaa niin asumista kuin muunkin ympäristön esteettömyyttä, liikenteen ja lähipalvelujen toimivuutta, harrastusmahdollisuuksien saatavuutta, taloudellista turvaa, uuden oppimista niin tietotekniikan kuin muunkin uuden oppimisen suhteen. (Eloranta, 2014.) Eloranta puhuu että yhteiskunnassamme ikääntyneet elävät hyvinkin erilaisissa olosuhteissa, on paljon ikäihmisiä jotka voivat hyvin ja elävät turvallista vanhuutta itsenäisesti kotona tai palvelutaloissa. Valitettavasti on myös ikäihmisiä joita on kohdannut yksinäisyys, taloudelliset ongelmat, liikuntarajoitteet ja muistisairaudet, nämä tekijät voivat nopeastikin johtaa syrjäytyneisyyteen mikäli palvelut eivät toimi. Edellä mainituista syistä ikäihmiset eivät välttämättä osaa tai ymmärrä hakea apua. (Eloranta, 2014.) Yhteiskuntamme on vielä hyvinvointiyhteiskunta, tämä asettaa meille kuitenkin haasteita. Kesällä 2014 voimaan tullut vanhuspalvelulaki edellyttää että ikäihmisten palvelun tarpeeseen tulee vastata ja kuinka heitä tulee palvelusaajina kohdata. Eloranta kertoo että vanhuspalvelulaki nostaa ikäihmiset yhdeksi yhteiskunnan voimavaraksi, aktiivisina toimijoina ja sosiaalisesti kestävänä yhteiskunnan kivijalkana. Vanhuspalvelulaissa ei ole kyse pelkästään sosiaali- ja terveysalasta, vaan sen lähtökohtana on että yhteiskunta kehittää palveluitaan kaikilla sen sektoreilla, yhdyskuntasuunnittelusta palveluiden turvaamiseen. Laki perustaa ikäihmisille mahdollisuuden monipuoliseen arkiseen elämään, osallisuuteen, vaikutusmahdollisuuksiin ja turvalliseen ikääntymiseen ja vanhuuteen. (Eloranta, 2014.) Vanhuspalvelulain yhtenä keskeisimpänä ajatuksena on ikäihmisen toimintakyvyn turvaamine, elämän kaikilla osa-alueilla. Kun ikäihmisen toimintakykyä tuetaan ajoissa, parannetaan hänen samalla hänen elämänlaatuaan. Lakiin on kirjoitettu myös ikäihmisen osallisuuden parantaminen, hyvin voivat ikäihmiset ovat voimavara koko yhteiskunnalle. Kun ikäihmiset voivat hyvin, heillä on mahdollisuus tukea ja antaa elämänohjeita ja jakaa elämänkokemustaan nuoremmille sukupolville. Vanhuspalvelulain mukana vanhusneuvostoista tulee lakisääteisiä ja ne tulee lain mukaan ottaa mukaan kuntien toiminnan suunnitteluun, toteutukseen, sekä seurantaan kaikissa ikääntyvissä koskevissa asioissa. (Eloranta, 2014.)

7 7 Ikäarvokas hankkeen tavoitteena on kehittää ja etsiä keinoja kaikkein huonoosaisimpien ikäihmisten löytämiseksi ja tarjota heille voimaannuttavia kokemuksia, niin arkisissa kuin uusissakin toimintaympäristöissä. Ikäarvokas hanke rakentaa vertaistukea, antaa mahdollisuuden osallistua sekä madaltaa kynnystä saada ja hakea palveluja. Eija Myllymäki kertoo että Ikäarvokas hankkeeseen kuuluvat osana osallistavaa vanhustyötä: korttelikerhot, jotka kokoontuvat kerran viikossa, kylätalopäivät joita pidetään kerran kuukaudessa, olohuonekerhot, sekä palvelupäivät joita järjestetään tietyin väliajoin. Jokaiseen tällaiseen toimintaan ikäihmisillä itsellään on mahdollisuus vaikuttaa, mitä päivän aikana tapahtuu. (Eloranta, Myllymäki, 2014) Hankkeen tavoitteena on myös saada vapaaehtoisia mukaan jotta heitä voidaan kouluttaa ikäihmisten tukihenkilöiksi ja vertaisohjaajiksi. Hankkeen tarkoituksena on myös lisätä tietoutta ja valmiutta ammattihenkilöstölle ja arjen toimintaympäristöihin syrjäytyneiden ja yksinäisten ikäihmisten kohtaamiseen. Ikäarvokas hanke tuottaa myös etsivää ja osallistavaa työtä sekä siihen liittyvää koulutusmateriaalia (Kehittämiskeskus Tyynelä, Ikäarvokas.) Tapahtumaan odotetaan noin 200 osallistujaa hankealueelta. 5 HANKKEEN TOTEUTUS Olemme olleet yhteydessä Ikäarvokas hankkeen yhdyshenkilöihin joilta saimme tietoutta Ikäarvokas hankkeesta ja siitä, mitä meiltä hankkeessa odotetaan. Toteutamme ja käytämme teoriatietoutta opinnäytetyöhömme pohjautuen, jossa pyrimme tuomaan esille liikunnan merkitystä kaatumistapaturmien ennaltaehkäisyssä. Hankimme teoriatietoa ja oppaita infopisteemme tueksi, jossa on tarkoitus jakaa tietolehtisiä ja oppaita osallistujille. Pidämme säännöllisesti yhteyttä Ikäarvokashankkeen yhdyshenkilöihin, jotta voimme yhdessä pohtia päivän toteutusta ja omaa osaamme mm. fyysisten puitteiden osalta. Pyrimme toimimaan mentoroijina niin ikäihmisille, heidän omaisille ja läheisilleen sekä ammattihenkilöille, jotka työskentelevät ikäihmisten parissa. Mentoroijina pyrimme tuomaan omaa osaamistamme esille tietoiskuissa, jotka pohjautuvat näyttöön perustuvaan toimintaan joka on todettu aiemmissa tutkimuksissa. (Holopainen ym.

8 8 2014, ) Vaikeisiin kysymyksiin aiomme varautua ottamalla mukaan kannettavan tietokoneen, jotta voimme tarvittaessa etsiä kysymykseen vastauksen. 5.1 Hankkeen suunnittelu Hankkeen suunnittelu lähti opettajamme Eija Rautasalon antaman ehdotuksen siivittämänä. Ikäarvokas hanke vaikutti meitä kiinnostavalta, jossa kaatumistapaturmat ja niiden ennaltaehkäisy meidän hankkeenamme, osana tätä suurempaa kokonaisuutta tuntui hyvältä vaihtoehdolta. Aluksi otimme yhteyttä Ikäarvokas hankkeen yhdyshenkilöihin, joilta saimme tietoa hankkeesta ja odotuksia meitä koskien. Sovimme tapaamisia yhdyshenkilöiden kanssa, joissa pohdimme päivän toteutusta tarkemmin. Suunnittelemme infopisteemme fyysiset puitteet sekä hankimme jaettavat materiaalit mm. esitteet kaatumistapaturmien ennaltaehkäisystä (Liite 1), puristusvoimamittarin sekä liukuestemalleja ja mahdollisesti oppaita hoitohenkilökunnalle. Näiden hankkimiseen olemme tutkineet internetsivustoja, joista voimme tarvittavat tuotteet tilata. Mikäli kustannuksia tuotteista tulee, ne kustantaa Ikäarvokas hanke. Laadimme myös itse VOITAS sivustoa käyttäen jumppaohjeita, joista asiakkaat voivat saada omaehtoiseen liikkumiseen vinkkejä. Suunnittelemme päivän aikana toteutettavat tietoiskut, joissa haluamme lyhyesti, selkeästi ja ytimekkäästi tuoda teoriatietoa esille kaikille päivään osallistuville tahoille. Johdatamme ikäihmiset keskusteluun kyselemällä heiltä, kuinka he tällä hetkellä pitävät fyysistä toimintakykyä yllä, kartoitetaan mahdollisia kaatumistapaturmien riskitekijöitä (lääkehoito, huono lihaskunto, sairaudet, liikkumattomuus, tietämättömyys). Toteutamme pisteemme toiminnan niin, että toinen meistä tekee tasapainotestejä ja toinen kertoo fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä kaatumistapaturmien ennaltaehkäisyn näkökulmasta ja vastaa kuulijoiden kysymyksiin. Teoriatiedon lisäksi näytämme konkreettisesti, kuinka pienin kotikonstein ja helpoin välinein mm. tasapainotyyny, jumppakuminauha, pienet painot, selätin sekä oman kehon painovoimaa apuna käyttäen on mahdollista ylläpitää ja parantaa omaa tasapainoa, lihaskuntoa ja näin fyysistä toimintakykyä. Meillä on myös käytettävissä puristusvoimamittari, jolla voimme testata ikäihmisten puristusvoimaa, joka on yksi toimintakyvyn konkreettinen mittari. Laitam-

9 9 me myös esille kaatumistapaturmien ennaltaehkäisyn näkökulmasta vinkiksi kenkiin laitettavia liukuesteitä, mattojen alle laitettavia liukuesteitä ja mm. otsalampun sekä kävelysauvat. Hankkeemme teoriatiedon sisällön koostamme aikaisemmista tutkimuksista ja kirjallisuudesta, jotka käsittelevät mm. tutkittua tietoa ikäihmisten toiminta ja liikuntakyyn muutoksista ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä liikunnan merkityksestä fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseen myös kaatumistapaturmien ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Koska ikäarvokas hanke on etsivää vanhustyötä, pyrimme omalla toiminnallamme ja tiedoillamme vaikuttamaan ikäihmisten fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin positiivisesti. Voimaa vanhuuteen projektin loppupäätelmien mukaan ikäihmisten liikunnan aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Ikä, sairaudet, vaivat tai toimintakyky ei ole liikuntaharrastuksen aloittamisen este. Tutkimukset osoittavat, että ikäihmisten voimaharjoittelu erilaisilla kuntoilulaitteilla on turvallinen, tehokas ja tuloksellinen tapa harrastaa liikuntaa, jolloin toimintakykyä voidaan ylläpitää tai parantaa. Parhaita tuloksia kuntoilusta saavat toimintakyvyltään heikoimmat ikäihmiset, jopa yli 90 vuotiaiden ikäihmisten lihasvoimaa on osoitettu voitavan parantaa(voimaa vanhuuteen i.a.) Kuntotestausta pidetään liian usein yksittäisten toimenpiteiden eli testien suorittamisena, kun kysymyksessä pitäisi aina olla pitempiaikainen ja kokonaisvaltaisempi toimenpiteiden sarja, jolla palvellaan tietyn tavoitteen saavuttamista. Hyvin toimiva kuntotestaus on sarja erilaisia palvelutoimintoja, jotka ovat ketjutettu sujuvasti yhteen. Asiakaspalveluketjun tärkeä ominaisuus on ammattitaitoinen henkilökunta, johon kuuluu asianmukaisesti koulutettuja eri ammattien edustajia. Keskeinen toimija on testaaja itse. (Keskinen 2005: 104.) Pohjola Leena Kuopion yliopistosta kertoo väitöskirjassaan TOIMIVA-testi yli 75- vuotiaiden miesten fyysisen toimintakyvyn arvioinnissa, että vain kahdella testillä eli tuolilta ylösnousu ja 10- metrin kävelytesteillä voidaan jo mitata luotettavasti fyysistä toimintakykyä. Väitöskirjassaan hän kertoo tutkimukseensa perustuen, että käden puristusvoiman merkitys ikääntyneiden miesten toimintakyvyn osana korostui. Tutkituista ne, jotka liikkuivat itsenäisesti, puristivat eniten. Puristusvoimat laskivat lineaarisesti heikointa toimintakykyluokkaa kohden. Ikääntyneenä käden puristusvoiman merkitys

10 10 on suuri, ja sitä tarvitaan esimerkiksi tuolista noustessa, portaita ylös kulkiessa kaiteesta tukien sekä kulkuneuvoihin noustessa. Näyttää siltä, että selviytyäkseen itsenäisesti tai pääosin itsenäisesti, ikääntyvän käden puristusvoiman tulisi olla yli 30 % kehon painosta, yleisesti raja-arvoksi mainitun 20 %:n sijasta (Pohjola 2006.) Leena Pohjolan mukaan hänen tutkimuksessaan ikääntyneiden toimintakyvyssä eroteltavuus autettaviin ja itsenäisiin henkilöihin korostui. Toimintakykymittareiden tulosten valossa näyttää siltä, että tietyt toimintakyvyn pistemäärät voisivat toimia ns. kynnysarvoina, jolloin tarkempi selvitys iäkkään ihmisen toimintakyvystä on paikallaan. Toimintakykymittareiden valinnoissa tulee välttää rutiininomaisuutta ja niitä tulee aina käyttää ammattitaidolla. Terveydenhuollon henkilökunnan tulisi tietää, miksi mitataan, mitä halutaan saada selville, miten tuloksista raportoidaan, sekä miten suoritetaan seurantamittaukset (Pohjola 2006.) YLE:n Prisma studion julkaisussa kerrotaan puristusvoiman toimivan mittarina ennustettaessa elinikää. Käden puristusvoima on tutkijoiden mukaan hyvä fyysisen lihaskunnon mittari. Tutkimusten mukaan etenkin keski- iässä mitattu puristusvoima ennustaa henkilön jäljellä olevan eliniän pituutta eli he, joilla puristusvoima on hyvä ja säilyy hyvänä vanhemmiten, ovat luultavasti liikunnallisempia ja terveempiä kuin ne, joilla puristusvoima on heikko tai heikkenee vanhemmiten(prisma Studio 2014.) Liikuntatieteiden tohtori Juha Hulmi kirjoittaa blogissaan, ettei ilman lihaksia ole elämää. Hän muun muassa viittaa tutkimuksiin, joissa on osoitettu, että lihaskato on useissa sairauksissa riskitekijä ennenaikaiselle kuolemalle. Lisäksi hän mainitsee, että alhainen lihaskunto terveilläkin osoitettu lisäävän kuolemanriskiä jopa 67 % (Prisma studio 2014.) 5.2 Lainsäädäntö ja politiikka Turvallisuuden- ja terveyden edistämistä ylläpitäviä toimia ovat kotitapaturmien ja vapaa-ajan tapaturmien torjuntatyö. Suomessa on säädetty lainasäädäntö työ- ja liikennetapaturmien ehkäisytyölle, mutta koti- ja vapaa-ajan tapaturmille ei sellaista ole. Viimevuosien lainsäädännön uudistuksilla mm. Kansanterveyslaki (1972/66), on pyritty vahvistamaan myös koti- ja vapaa-ajantapaturmien ennaltaehkäisevän työn tärkeyttä. Kansanterveyslaki määrittelee tapaturmien ehkäisyn olevan osa kansanterveystyötä. Ter-

11 11 veydenhuoltolaki (2010/1326) säätää, että kaupunkien ja kuntien tulee järjestää alueellaan asuville vanhuseläkettä saaville asukkaille hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävää neuvontapalvelua voimaan tullut laki Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) velvoittaa kuntia laatimaan suunnitelman ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn sekä itsenäisen toimintakyvyn tukemiseksi. Laki velvoittaa myös kuntia laatimaan iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palveluiden ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi suunnitelman, jonka painopisteenä on kotona asuminen ja kuntoutuminen.(lounamaa, Matikainen, Kantorovich. 2013, ) Suositusten pohjalta terveyden huoltolaki velvoittaa kuntien terveydenhuoltoa käyttämään ja kehittämään yhtenäisiä näyttöön perustuvia turvallisia käytäntöjä (Holopainen ym. 2014, 23.) 5.3. Näyttöön perustuva hoitotyö Näyttöön perustuva hoitotyö turvaa potilaan mahdollisuuden mahdollisimman hyvään ja vaikuttavaan hoitoon. Tavoitteena on vastata asiakkaan hoidon tarpeeseen käyttäen parasta saatavilla olevaa ajantasaista tietoa. Tällöin vältetään haitallisten ja hyödyttömien menetelmien käyttö. Uutta tutkimustietoa julkaistaan jatkuvasti, ja ajoittain se koetaan vaikeaksi seurata. Hoitotyön suositukset kootaan uusiin tutkimustuloksiin pohjaten, jolloin ne ovat myös ammattihenkilöiden käytettävissä. Näyttöön perustuvia suosituksia julkaisevat Joanna Briggs instituutti, käypähoito- ja hoitotyön suositukset (Holopainen ym.2014,23. Hotus, 2015.) Suomen sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut tavoiteohjelman: Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisy, vuosille Tavoiteohjelman tarkoituksena on luoda yleiset standardit, jotka ohjaavat kuntia tekemään suunnitelman koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi. Tämä on huomioitu myös kansanterveyslaissa. (Sosiaalija terveysministeriö, 2013.) 6 VÄLINEISTÄ

12 12 Meillä on Ikä-arvokas seminaaripäivässä käytössä tasapainotyyny sekä selätin, joiden avulla ikäihmiset saivat kokeilla tasapainon hakemista istuen tai seisten. Tasapainotyyny voidaan asettaa takapuolen alle kovalle tuolille tai sen päällä voidaan seisoa. Tarkoituksena on istua mahdollisimman ryhdikkäästi käyttäen selän ja vatsan syviä lihaksia. Selätintä voidaan käyttää seisoen sen päällä ja liikuttaen lantiota puolelta toiselle käyttäen myös syviä vatsan ja selän lihaksia. Vaihtoehtoisesti myös selätintä voidaan käyttää istuen. Nissinen ja Ruuska kertovat opinnäytetyössään Säännöllisen liikunnan vaikutus vanhuksen tasapainoon vähäisen tasapainoharjoittelun vaikuttavan suotuisasti ikäihmisten tasapainoon sekä kertovat, että ikääntyneen asennon ylläpitokykyyn ja hallittuun tasapainoon voidaan vaikuttaa harjoitteiden avulla. Hyvinä kuntoilulaitteina hekin näkevät tasapainotyynyn ja erilaiset tasapainon kehittymistä edistävät levyt (Nissinen, Ruuska 2006.) Restoraattori sopii kuntoutukseen ja kunnon kohotukseen niin käsin, kuin jaloin käytettynä ja sen avulla voidaan vahvistaa ylä- ja alavartaloa, lisäten joustavuutta ja verenkiertoa. Se sopii mainiosti ikäihmisille joilla on kävely vaikeuksia, tasapaino ongelmia, sydän ongelmia, nivelten jäykkyyttä tai niveltulehdus (Auväline Avux i.a.) Jumppakuminauhan avulla voidaan parantaa ja ylläpitää lihaskuntoa sekä lisätä nivelteen liikkuvuutta. Vastuskuminauha toimii myös apuvälineenä venyttelyssä ja se on kätevä apu lihaskuntoharjoitteluun kotioloissa. Kuntoilun tehoa voi lisätä valitsemalla raskaamman eli jäykemmän kuminauhan tai lisäämällä toistojen määrää. Aluksi kannattaa valita kevyt vastuskuminauha ja raskaampaan kuminauhaan voi siirtyä, kun pystyy tekemään kolme 15 toiston sarjaa oikealla suoritustekniikalla (Kuminauhajumppa 2012.) Terveyskirjasto kertoo lihasvoimaharjoittelu olevan turvallinen liikunnan muoto myös erittäin iäkkäille ja jopa heikkokuntoisille ihmisille, kunhan liikkeet suoritetaan hallitusti ja rauhallisesti oikealla tekniikalla. Siksi sen käynnistäminen ikäihmisten kohdalla onkin tärkeää ammattitaitoisen ohjaajan esim. fysioterapeutin tai muun asiaan perehtyneen ammattilaisen ohjauksessa (Terveyskirjasto 2012.)

13 13 Sopivilla sauvoilla kuntoilet tehokkaasti ja ne toimivat myös liikkumisen tukena myös kaatumistapaturmien näkökulmasta. Kävelysauvojen laatuun kannattaa satsata huomioiden kävelysauvojen tärkeimpiä ominaisuuksia, joita ovat oikea pituus, kädensijan mukavuus, käsihihnan sopivuus ja piikin tai tassun pitävyys (Fit.fi.) Sauvakävely onkin tehokas painonhallintalaji, koska se kuluttaa keskimäärin 400 kilokaloria tunnissa ja sen terveysvaikutukset saavutetaan jo puolen tunnin reippaalla lenkillä kolme kertaa viikossa. Liikuntamäärän voi koota myös osissa esimerkiksi liikkumalla kolme kertaa kymmenen minuutin lenkkejä. Sauvakävely parantaa unensaantia, lievittää stressiä ja ylläpitää toimintakykyä sekä helpottaa tasapainon hallintaa, tuovat turvallisuutta ja tehostavat lihastyöskentelyä (Perheentupa, Saksman, Okkonen Puristusvoimamittarina meillä oli Jamar-Saehan dynamometri. Valitsimme yhdeksi testaustavaksi puristusvoimamittarin, koska varsinkin ikääntyneen väestön puristusvoima on välttämätön, jotta ikääntynty selviytyisi itsenäisesti päivittäisistä toiminnoista mahdollisimman pitkään, kuten tölkkien ja pullojen avaamisesta, töpselin pistorasiasta vetämisestä ja kaiteesta kiinni pitämisestä. Se myös heijastaa yleistä lihasvoimaa ja ennustaa liikkumisvaikeuksia. Viitearvot puristusvoiman mittauksessa olivat seuraavat: 7 TOIMINTAKYKY

14 14 Toimintakyvyllä tarkoitetaan ihmisen fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten ominaisuuksien suhdetta niihin tekijöihin mitä häneltä odotetaan. Arvioitaessa toimintakykyä vertaillaan ikäihmisen mahdollisuuksia toimia ja elää niiden normien näkökulmasta, jotka ovat yleisesti hyväksyttyjä, joten on tärkeää määritellä niitä odotuksia ja ominaisuuksia mitä vertaillaan (Matikainen, Aro, Huunan- Seppälä, Kivekäs, Kujala, Tola 2004, 18.) Ikäihmisten kohdalla terveyden edistämisen näkökulmasta katsottuna terveys tulee nähdä tasapainona yksilön omien voimavarojen, tavoitteiden sekä fyysisen ja sosiaalisen ympäristön välillä. On tärkeää tuntea erilaiset toimintakykyä kuvaavat teoriat sekä terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyvät kompensaatiomekanismit. Oleellinen osa ikäihmisen terveyden edistämistä on tuntea ikäihmisen omat voimavarat sekä tukea ikäihmistä omaehtoisessa terveyden edistämisessä. (Lyyra, Pikkarainen, Tiikkainen 2007, 16.) Toimintakykyä voidaan mitata monin eri tavoin ja se voidaan määritellä ikäihmisen selviytymisenä arjen perustoiminnoista ja askareista. Iän karttuessa ihmiselle tulee erilaisia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia toimintakykyä rajoittavia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa hänen kokemukseensa selviytymisestä ja hyvästä elämälaadusta. Myös ympäristön, perintötekijöiden ja iän mukana tulevien kokonaisvaltaisten muutosten on havaittu vaikuttavan myös toimintakykyyn. Kutenkaan pelkkä sairauksien lukumäärä ei riitä määrittelemään miten sairaudet ja vanheneminen vaikuttavat ikäihmisen itsenäiseen selviytymiseen ja minkälaisiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin se voi mahdollisesti johtaa. ( Lähdesmäki & Vornanen 2009, ja Helin 2000, 15.) 8 KAATUMIS- JA LIUKASTUMISTAPATURMAT

15 15 Kari Tiirikaisen mukaan kaatuminen määritellään tapahtumaksi, jossa ihminen loukkaantuu kaatuessaan tarkoituksettomasti. Suomalaisille sattuu vuosittain lähes kaatumista tai liukastumista, joista lähes puolet johtaa sairaala- tai lääkärihoitoon. Talvikauden aikana noin suomalaista loukkaantuu liukastumisen seurauksena. Lievien vammojen lisäksi liukastumisten ja kaatumisten seurauksena aiheutuu suuri joukko pitkäkestoisia vammoja mm. luunmurtumia 14 %, nivelten sijoiltaan menoja pään vammoja. Arvioidaan, että lähes puolet kaatumis- ja liukastumis vammoista olisi ehkäistävissä. On arvioitu, että varsinkin yli 50- vuotiaiden ikäryhmissä kaatumistapaturmien määrä lisääntyy ja sisällä tapahtuvat kaatumiset sattuvat pääsääntöisesti yli 75- vuotiaille. Kansainvälisten tutkimusten mukaan suurin osa kaatumisista sattuu naisille. Kaatumiset ja loukkaantumiset johtavat taloudellisen menetyksen lisäksi myös henkilökohtaiseen kärsimykseen. (Tiirikainen 2009, ) Kaatumisen syyt tulee aina selvittää. Syiden selvittely ja arviointo ovat uusien kaatumisten ennaltaehkäisyn perusta. Ikäihminen voi terveydenhuollon ammattilaisten avustamana ryhtyä tehokkaasti toistuvien kaatumisten ehkäisyn, vasta kun syy on selvitetty. (Kivelä 2009, 92). Lääkärin suorittamissa tutkimuksissa huomioidaan niin ulkoiset tekijät kuten myös ihmisen sisäiset tekijät. Vastaanotolle on hyvä ottaa mukaan lista menossa olevista lääkkeistä myös itsehoitolääkkeet mukaan lukien. Tällöin lääkäri pystyy paneutumaan kaatuilua johtaviin sairauksiin ja lääkitykseen (Terveyskirjasto Viitattu ) 8.1 Riskitekijöitä Kaatumistapaturmien riskitekijöiksi on raportoitu useita riskitekijöitä mm. sairaudet, lääkitykset, kiire ja varomattomuus sekä henkilöön itseensä liittyviä eli sisäisiä tekijöitä mm. huono lihaskunto, lihasvoiman vähyys ja huono tasapaino joiden merkitykseen ja ylläpitämiseen tässä kehittymistyössä painotamme erityisesti (Tiirikainen 2009, 129.) 8.2 Ennaltaehkäisy Tutkimusten mukaan voidaan todeta, että kaatumistapaturmat olisivat ehkäistävissä monin eri keinoin. Seurattaessa valtakunnallisesti kaatumistapaturmien määrää ja kartoittamalla kaatumiselle altistavia tekijöitä, voidaan todeta, että vaaratekijöihin voidaan

16 16 vaikuttaa kaatumisriskejä vähentäen. Erityisesti heikentyneen toimintakyvyn omaavien ihmisten ja ikäihmisten kanssa työskentelevien on oltava tietoisia kaatumisen tutkituista ja tunnetuista vaaratekijöistä ja ehkäisykeinoista mm. erilaisten koulutusten ja tiedotuskampanjoiden kautta. Tiirikaisen mukaan jokainen voi omalla toiminnallaan pitää yllä omaa fyysistä toimintakykyä ja vähentää näin kaatumistapaturmien riskiä. On todettu, että varsinkin liikkumattomuus keski-iässä ennustaa huomattavaa toimintakyvyn heikkenemistä iäkkäänä ja voi näin lisätä kaatumisen riskiä (Tiirikainen 2009, 130.) Kaatumistapaturmien ennaltaehkäisyssä on tärkeää pyrkiä vaikuttamaan useaan riskitekijään samanaikaisesti mm. ympäristön vaaratekijöihin, tunnistaa suurimmassa kaatumisvaarassa olevat henkilöt mm. ikäihmiset, jolloin tulee havainnoida sisäiset ja ulkoiset vaaratekijät erityisesti. Tulee huolehtia hyvästä liikkumiskyvystä, lihasvoimasta ja tasapainosta harjoitteiden avulla. Kiinnitetään huomiota apuvälineisiin ja toimintatapoihin, käytetään turvallisia jalkineita ja mahdollisesti liukuesteitä, vältetään päihteiden käyttöä, huolehditaan näkökyvystä sekä sairauksien hyvästä hoidosta (Tiirikainen 2009,131.) Sirkka Kivelän mukaan asentotuntoaistielinten sekä ääreis- ja keskushermoston toiminta heikkenee luonnollisesti iän myötä. Ikäihmiset aistivat asentomuutoksia nuorempia heikommin. Lihasvoimat heikkenevät jolloin hermoston ja lihasten yhteistoiminta hidastuu vanhenemisen myötä jolloin nämä fysiologiset muutokset vaikuttavat heikentävästi tasapainon ylläpitämiseen. Iäkkäät ovatkin herkempiä kaatumisille kuin aikaisemmin, vaikka liikkeet eivät merkittävästi hidastu tai heikkene (Kivelä 2012, 77.) Tutkimukset osoittavat, että ikäihmiset pystyvät omalla aktiivisuudellaan ehkäisemään kaatumisia ja niiden aiheuttamia vammoja. Kaatumisen ehkäisyn ymmärtämiseksi on aiheellista perehtyä sisäisin syihin mm. tasapainon ylläpitämisen mekanismeihin ja monien elinten toimintaan, jotka osallistuvat tasapainon säätelyyn. Jotta ihminen pysyy pystyssä, siihen tarvitaan tasapainoa ylläpitävien elimien saumatonta ja nopeaa yhteistoimintaa, koska kehon asentoa ja sen osien liikkeitä aistitaan monien elimien kautta. Lihasten voima, nopeus ja yhteistoiminta ovat tärkeitä pystyasennon ja muiden asentojen ylläpitämisessä sekä liikkeiden tuottamisessa. Myös nivelten ja luiden kunnolla on merkitystä liikkeen onnistumisen kannalta. Lihakset toimivat tahdon mukaan, vaikka itse emme tätä tiedoistasikaan. Lihakset eivät kestä hapen puutetta, vaikkakin ne pystyvät toimimaan ilman veren tuomaa glukoosia hieman pidempään kuin esim. aivot. Siksi

17 17 verenkiertoelimistön hyvällä kunnolla sekä normaalilla verenpaineella on merkitystä myös tasapainon säilymisen kannalta esim. nopeat asennon muutokset mm. ylös noustessa (Kivelä 2012, ) Ulkoisina tekijöinä ovat liukkaat ja epätasaiset kävelypinnat, huono valaistus, liukkaus ja huonot varusteet. mm. sukat tai kengät. Yksi kaatumisen riskitekijä on ylösnouseminen seisomaan matalalta tai korkealta tuolilta tai vastaavasti istuminen esim. käsinojattomalle tuolille tai wc istuimelle. Suuri riski kaatumisille on huomattu ikäihmisen muuttaessa uuteen ja outoon ympäristöön. Myös huonokuntoinen tai sopimaton liikkumisen apuväline voi altistaa kaatumistapaturmille varsinkin jos ikäihmistä ei ole opastettu apuvälineen käytössä esim. silmälasit, kävelykeppi ilman jääpiikkiä talvella (Kivelä 2012, 78.) Tähän seikkaan aiomme infopisteellämme tarttua ja esitellä ikäihmisille haalimiamme apuvälineitä kaatumisen ehkäisemiseksi, mm. liukuesteet. Kivelän mukaan myös sairaudet voivat aiheuttaa kaatumisalttiutta. Toispuolinen halvaus voi johtaa askeltamisen vaikeuteen ja tasapainon ylläpitämisen hankaluuksiin. Parkinsonin tautiin ja dementiaan liittyy hahmottamiskyvyn vaikeuksia ja diabetekseen sekä pitkäaikaisen alkoholinkäytön seurauksena voi tulla ääreishermoston rappeutumista. Myös monet muut neurologiset sairaudet vaikuttavat tasapainon ylläpitämiseen. Näkökykyyn vaikuttavat sairaudet kuten harmaakaihi, silmänpainetauti ja silmäpohjienrappeuma ovat yleisiä kaatumistapaturmia lisääviä sairauksia. Sydämen rytmihäiriöt ja ortostatismi voivat seisomaan noustessa aiheuttaa kaatumisriskin. Selkärangan ongelmat kuten nikamien luhistumat vaikuttavat ryhtiin, jolloin kehon tasapinoon siirtäen painon pystyakselin ulkopuolelle mikä vaikeuttaa tasapainon säilymistä kävellessä. Äkilliset sairaudet kuten tulehdukset tai sydäninfarkti saattavat vaikeutta kehon hallintaa ja aiheuttaa kaatumisia myös toistuvasti. (Kivelä 2009, 79.) 8.3 Kaatumisen ehkäisy konkreettisin keinoin Yksittäinen kaatuminen voi johtua kävelypinnan epätasaisuudesta, huonosta valaistuksesta tai huonoista varusteista. Näihin asioihin voimme itse vaikuttaa. Ikäihminen voi itse ehkäistä kaatumisriskiä omaehtoisella lihasvoimaa ja tasapainoa parantavalla ja ylläpitävällä harjoittelulla, käymällä säännöllisesti näön tarkastuksissa ja huolehtimalla

18 18 monipuolisen ravinnon saannista. Kodin turvallisuudesta on hyvä huolehtia mm. huolehtimalla valaistuksesta, esteettömyydestä ja hankkimalla tukevat hyvin lattiaan kiinnittyvät matot (Kivelä 2009, 82.) Liikunta ylläpitää lihaskuntoa ja tasapainoa, joten on hyvä, ettei ikäihminen oleskele ainoastaan sisätiloissa. Ulkona liikkuessa on syytä huolehtia liikkumisen turvallisuudesta etenkin syksyisin, talvisin ja keväisin. Liukuesteet ja kävelykepin jääpiikit ovat hyviä talvikelien varusteita. Alaraajojen, selän ja vatsan lihakset ovat tärkeimpiä istuma- ja seisoma asentoa ylläpitäviä lihaksia. Lihasten kunnosta on tärkeää huolehtia ja tutkimukset ovatkin osoittaneet, että myös ikäihmisillä on mahdollisuus parantaa lihasvoimiaan sekä lihasten ja hermoston yhteistoimintaa. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa harjoittelua ja itsestään huolehtimista. Kivelän mukaan parhaita ikäihmisen liikuntamuotoja ovat sauvakävely, kävely, hiihto, soutu, uinti, vesijuoksu ja tanssi. Myös kuntopyöräily vahvistaa alaraajojen, vatsan ja selän lihaksistoa. Hyötyliikuntaa kannattaa harrastaa mm. puutarhaa hoitaen, marjastaen tai puutöitä tehden. Kotona voi tehdä voimisteluliikkeitä tai käydä kuntosalilla, joissa usein järjestetään ikäihmisille omia ryhmiä. Tasapainon ylläpitäminen edellyttää hyvää ravitsemustilaa, d- vitamiinin riittävää saantia ja elimistön hyvää nestetasapainoa (Kivelä 2009, ) Olemme huomioineet myös itse liikunnan edesauttavan ikäihmisten tasapainoa ja lihasvoimaa, samaa mieltä kanssamme on Fysioterapeutti Eija Myllymäki. Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksen PhD Pirjo Komulainen kertoo että ikäihmisille suositellaan kestävyysliikuntaa, lihasvoimaharjoittelua sekä tasapainoa ylläpitäviä/ kehittäviä harjoitteita. (Myllymäki, viitattu , Komulainen, viitattu ) 8.4 Liikkuminen ja liikuntaharjoittelu Liikuntaharjoittelu on kaikkein tärkein kotona asuvien ikäihmisten kaatumistapaturmia ehkäisevä keino. Myös palvelukodeissa ja hoivalaitoksissa asuvien ikäihmisten arkeen sen tulee kuulua. Liikuntaharjoitteiden tulee olla riittävän monipuolisia ja kattaa niin lihasvoima kuin tasapainoharjoittelua sekä olla tarpeeksi kuormittavaa, jotta saadaan aikaan tuloksia harjoitteista. Myöskin hyvä kestävyyskunto ehkäisee monia sairauksia ja on näin osa kaatumistapaturmien ennaltaehkäisyä. Vain harvoin ikäihmisen tervey-

19 19 dentila tai sairaudet estävät liikuntaharjoittelun. Hetkellisiä liikkumisen rajoitteita voi tulla sairauksien yhteydessä, mutta tavoitteena on palata liikuntaharjoitteluun. Ikäihmisten on erittäin tärkeää liikkua säännöllisesti ja jatkuvasti. Liikkua tulee päivittäin ja rasittavampaa liikuntaa tulisi harrastaa 2-4 kertaa viikossa. Terveysliikuntasuositusten mukaan 30 min päivittäinen harjoittelu on riittävää ja sen voi kerätä esim. kahtena 15 min harjoitteluna. (Pajala, 2012.) Satu pajalan mukaan tasapainoharjoittelun on todettu vähentävän kaatumispelkoa, koska oman kehon hallinta ja tuntemus parantavat luottamusta liikkumiseen. Tasapainoharjoittelun avulla parannetaan kehon hallintaa ja näin turvataan pystyssä pysyminen. Tasapainoharjoittelusta ei voida antaa yhtä yleistävää ohjetta, vaan jokaiselle ikäihmiselle tulee räätälöidä oma harjoitteluohjelma esim. fysioterapeutin avustuksella ja ohjauksessa. (Pajala, 2012.) Pajalan mukaan hyvä lihaskunto ylläpitää tasapainoa, hyvää ryhtiä ja mahdollistaa turvallisen liikkumisen. Koska lihakset ovat tärkeä proteiinivarasto, lihasmassan lisääminen parantaa myös tasaisen verensokerin ylläpitämistä. Pajalan mukaan mahdollisuudet lihaskunnon paranemiseen säilyvät läpi elämän joten ikäihmiselläkin mahdollisuus saada lisää lihasvoimaa harjoitteiden avulla. Liikkumis- ja toimintakyvyn kannalta pienikin kunnon paraneminen on merkityksellistä. Lihaskuntoharjoittelu sopii miltei kaikille vaikka, liikkumis ja toimintakyky olisin alentunut. Yksilöllisesti lääkärin ja fysioterapeutin yhteistyönä suunniteltu harjoitteluohjelma takaa turvallisen harjoittelun. Jotta harjoittelu olisi mahdollisimman tehokasta, on hyvä välillä vaihtaa harjoitteita, lisätä suorituskertoja ja kehittymisen myötä lisätä vastusta. Niin kuin muissakin harjoitteissa on säännöllisyys harjoittelussa tärkeää (Pajala 2012.) 9 TERVEYS JA KUNTOLIIKUNTA Terveysliikunnalla tarkoitetaan liikuntaa joka toistuu säännöllisesti, on kohtuudella kuormittavaa, se ei aiheuta terveydelle haittaa ja vaaraa ja sen on todettu vaikuttavan terveydentilaan edullisesti. Terveysliikunnalla on useita edullisia vaikutuksia ihmisen

20 20 elimistöön. Erityisesti ikäihmisille terveysliikunta edistää itsenäistä kotona pärjäämis-tä sillä se mm. Parantaa ikäihmisen tasapainoa, jonka seurauksena kaatumiset vähene-vät. Terveysliikunnalla on myös suotuisia vaikutuksia vähentämään Alzheimerin tau-din ja dementian todennäköisyyttä. Erityisesti kohtuullisesti kuormittavalla liikunnalla on tehostava yhteys elimistön puolustusreaktioihin, seurauksena tästä virustauteihin syntyy parempi vastustuskyky.( Huttunen 2012, Terveysnetti i.a.) Fyysisten terveysvaikutusten lisäksi, terveysliikunta vaikuttaa suotuisasti myös psyykkiseen terveyteen. säännöllistä fyysistä liikuntaa harrastavat ihmiset osaavat paremmin käsitellä stressiä, unenlaatu on parempi ja päiväväsymystä ei esiinny niin paljoa. Liikunta parantaa mielialaa ja näin ollen torjuu masennusta. (Huttunen, 2012.) Viikoittaiseksi terveysliikunnan määräksi suositellaan liikuntaa joka kuluttaa n kcal/vko. Eri liikuntamuodot vaikuttavat eritavoin elimistössämme. Mm kestävyysliikunta parantaa sokerinsietokykyä, alentaa verenpainetta ja kolesterolia, sekä kuluttaa energiaa. Luustoa ja sokeriaineenvaihduntaa voi parantaa harrastamalla voima- ja kuntosaliharjoittelua. Aerobinen liikunta taasen parantaa tasapainoa ja lisää luuston vahvuutta. Vaikka eri liikuntamuodoilla on erilaisia vaikutuksia elimistössä, ovat erot pieniä. Hyvän terveyskunnon saavuttamiseksi tulisi liikuntaa harrastaa jokaisesta liikuntamuodosta. Tärkeää on myös että liikunta on osa elämäntapaa, liikuntakuureilla ei ole todettu olevan pitkäaikaisia vaikutuksia elimistön hyvinvointiin. (Huttunen,2012.) 10 LÄÄKKEIDEN VAIKUTUS IKÄIHMISTEN TOIMINTAKYKYYN Monet lääkkeet kuten keskushermostoon vaikuttavat lääkeaineet voivat vaikuttaa tasapainon hallintaan ja lisätä kaatumisriskiä varsinkin jos käytössä on useampia tämän ryhmän lääkkeitä. Verenpaineeseen vaikuttavat lääkkeet sekä jotkut mielialalääkkeet voivat aiheuttaa verenpaineen liiallista laskua (Kivelä 2012, 80, Käypähoito i.a.)

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Fysioterapian rooli kaatumisten ehkäisyssä. Jenni Heini-Lehtinen, fysioterapeutti Yamk Fysioterapian ja toimintaterapian toimintayksikkö

Fysioterapian rooli kaatumisten ehkäisyssä. Jenni Heini-Lehtinen, fysioterapeutti Yamk Fysioterapian ja toimintaterapian toimintayksikkö Fysioterapian rooli kaatumisten ehkäisyssä Jenni Heini-Lehtinen, fysioterapeutti Yamk Fysioterapian ja toimintaterapian toimintayksikkö Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus Kaatumisen

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.

Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen. Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014 Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.fi Ikääntymisen vaikutuksia kuntoon ja terveyteen Lihasten massa

Lisätiedot

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti.

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Liikuntamuodot Lapsilla ja kasvavilla nuorilla tavoitteena on luiden ja lihasten

Lisätiedot

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat Yleisin suomalaisten ikäihmisten tapaturmatyyppi 30 % kotona asuvista yli

Lisätiedot

Innostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen

Innostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen Innostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen 1.10.2015 Arvot ja niiden mukaan eläminen Mitkä asiat ovat sinulle kaikista tärkeimpiä? Elätkö ja teetkö arvojesi mukaisia valintoja? Toimitko arvojesi

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

PREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA

PREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA Liikunnan vaikutukset Predialyysivaiheen kokonaisvaltaisessa hoidossa liikunnalla on tärkeä rooli. Säännöllisellä liikunnalla voi vaikuttaa positiivisesti

Lisätiedot

Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki

Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki 24.4.2018 Hengityssairaan jumppa 1. Vuorotahti hiihto käsillä + varpaille nousu seisten x10

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Kaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio

Kaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio Kaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio Anne Heikkilä, hoitotyön vastaava, ikääntyneiden palvelut 2 Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat Yleisin suomalaisten ikäihmisten tapaturmatyyppi

Lisätiedot

REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA

REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA LIIKU PYSYT PYSTYSSÄ; Kotiharjoittelulla on helppo aloittaa; paranna lihasvoimaa ja tasapainoa Terveysliikuntaa voi harrastaa yksin tai yhdessä HUOMIOI JALKINEET JA

Lisätiedot

TE01 Koontimateriaali. Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet

TE01 Koontimateriaali. Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet TE01 Koontimateriaali Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet 6 TERVEYSLIIKUNTA sivut 65 73 2 Terveysliikunta terveyskunnon osa-alueet ja niiden kehittäminen? liikunnan motiivit ja niitä selittävät

Lisätiedot

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg

Lisätiedot

Miksi ehkäistä kaatumisia ja millä keinoin?

Miksi ehkäistä kaatumisia ja millä keinoin? Kuva: Jan Mika/Colourbox.com Miksi ehkäistä kaatumisia ja millä keinoin? ANNI KUIVINEN, FYSIOTERAPEUTTI SUUPOHJAN LLKY; KAATUMISSEULA HANKE /UKK-INSTISTUUTTI 2015-2016 Kaatumisia kannattaa ehkäistä, koska

Lisätiedot

Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin. Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry

Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin. Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry 15 64-vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiin (%)

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

IKINÄ avainhenkilöiden koulutuspäivä Moduli III

IKINÄ avainhenkilöiden koulutuspäivä Moduli III IKINÄ avainhenkilöiden koulutuspäivä 20.2.2019 Moduli III Ohjelma: 8.30 Koulutuspäivän avaus Iiris Salomaa; ft YAMK 8.45 Gerastenia oireyhtymä potilaan tutkiminen Sirkku Lavonius; geriatri 10.00 Kahvitauko

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Iloisia harjoitteluhetkiä!

Iloisia harjoitteluhetkiä! Tämä opas on tehty tukemaan kotona tapahtuvaa liikuntaharjoittelua. Se sisältää osiot lihaskunto-, liikkuvuus ja tasapainoharjoittelusta. Liikkeet ja harjoitteet on valittu siten, että ne pystytään suorittamaan

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Liikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari

Liikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari Liikunta liikuttaa aivoja Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari 22.3.2017 Sisältö Mitä ymmärretään liikunnalla : Fyysinen aktiivisuus Varsinainen liikunta Aivoterveys, johon liikunnalla

Lisätiedot

Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli

Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta

Lisätiedot

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

Nivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys

Nivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys Nivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys Liikunta ja tule-sairaudet Lääketieteessä juuri millään ei ole yhtä vahva näyttö kuin liikunnan

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

KUNTOUTUSTA TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURIN MUUTOS

KUNTOUTUSTA TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURIN MUUTOS KUNTUTUSTA TUKEVA TIMINTAMALLI TIMINTATAPJEN JA KULTTUURIN MUUTS Tunnistatko kohderyhmän? y Ennakoivia merkkejä joka toisella yli 75 vuotiaalla: Ulkona liikkumisen väheneminen Tuolista ylösnousun vaikeutuminen

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena

Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena 26.3.2010 Ft Sari Ollila Suomen Oy Vanhuksen toimintakykyyn vaikuttavia asioita Sairaudet Vammat Yksilölliset ominaisuudet Elämäntavat Ympäristö

Lisätiedot

Kaatumisten ennaltaehkäisy Keski-Suomessa

Kaatumisten ennaltaehkäisy Keski-Suomessa Kaatumisten ennaltaehkäisy Keski-Suomessa Petri Salo Kliinisen fysioterapian asiantuntija, TtT Kaatumisten ennaltaehkäisy ksshp:ssä Petri Salo Kliinisen fysioterapian asiantuntija, TtT 1 Laki asiaa Terveydenhoitolain

Lisätiedot

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 9.3.2017 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen haitallisuus 3) Hyvä

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö LIIKKEELLÄ VOIMAA VUOSIIN Poliisihallinnon Veteraanit ry 28.4.2015 Markku Holmi, suunnittelija Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma,

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä

Lisätiedot

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä LT Marja Aira Helsinki 19.9.2013 Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä reseptilääkettä Vuonna 2011 65 84-vuotiaista

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan pitämä puhe 10.4.2014 Varissuon kirkossa. Ikä Arvokas-projektin johdantopuheenvuoro 10.4.2014 Varissuon kirkossa

Kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan pitämä puhe 10.4.2014 Varissuon kirkossa. Ikä Arvokas-projektin johdantopuheenvuoro 10.4.2014 Varissuon kirkossa Kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan pitämä puhe 10.4.2014 Varissuon kirkossa Turvallinen ja arvokas vanhuus jokaiselle, Ikä Arvokas-projektin johdantopuheenvuoro 10.4.2014 Varissuon kirkossa lämmin kiitos

Lisätiedot

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 (Käännös) Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 IKINÄ-TOIMINTAMALLIN KUVAUS JA TOIMINTAMALLIN TOTEUTUS PARAISTEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTOLLA 1. Tausta Terveydenhuoltoyksikössä

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI

VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI Ikäinstituutti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintoylilääkäri Riitta Karikoski [AHYL Riitta Karikoski, LSS AVI] 1.3.2017 1 Ahyl Riitta Karikoski 1.3.2017

Lisätiedot

VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI

VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI Ikäinstituutti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintoylilääkäri Riitta Karikoski [AHYL Riitta Karikoski, LSS AVI] 02.05.2017 1 Ahyl Riitta Karikoski

Lisätiedot

Toimintakyvyn tukeminen ja kuntoutus

Toimintakyvyn tukeminen ja kuntoutus Toimintakyvyn tukeminen ja kuntoutus Luokka Tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset Prosessin lähtötilanne Prosessin lopputilanne Prosessin keskeiset

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design WDC2012 ja hyvinvointi-design 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design Juha Metso 28.06.2011 1 1. Elämä-design Rakkautta Hoivaa Turvaa Tunteiden jakamista Oppimista Vapaa-aikaa Leikkiä Sääntöjä

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Aivoterveysmateriaalia

Aivoterveysmateriaalia Aivoterveysmateriaalia Lapin Muistikunto -hanke 1. Aivoterveyden edistäminen 2. Muistisairaiden ja heidän lähi-ihmisten tukeminen -> muistikuntoutuksen mallintaminen ja olemassa olevien menetelmien edelleen

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

HARJOITUSOHJELMA SENIOR SPORT LAITTEISTOLLE IKÄÄNTYNEIDEN KAATUMISTEN EHKÄISEMISEKSI

HARJOITUSOHJELMA SENIOR SPORT LAITTEISTOLLE IKÄÄNTYNEIDEN KAATUMISTEN EHKÄISEMISEKSI HARJOITUSOHJELMA SENIOR SPORT LAITTEISTOLLE IKÄÄNTYNEIDEN KAATUMISTEN EHKÄISEMISEKSI Eeva-Maija Puominen Jonna Sarajärvi Fysioterapeuttiopiskelijat 2014 JOHDANTO Lappset Group Oy:n ikääntyneille suunnattu

Lisätiedot

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE 7.5.2015 Kotihoidon toimintakykyä edistävällä työotteella hidastetaan vanhusten riippuvuutta ja siirtymistä laitoshoitoon Yhteiskehittely:

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat. Ihmisellä on vain yksi henki

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat. Ihmisellä on vain yksi henki Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat Ihmisellä on vain yksi henki Sisältö Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisytyön ohjelma, Kissa-hanke Tapaturmat Suomessa Kaatuminen - Vaaratekijät - Tunnistaminen Putoaminen

Lisätiedot

Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin

Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin Johanna Lohtander Muutosagentti, I & O- kärkihanke, Maakunta- sote valmistelu Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin Lapin maakunnan Ikäihmisten sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa

Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa Tavoite Tämän tehtävän tavoitteena on tuoda esille liikkumiseen ja liikkumattomuuteen liittyviä perustietoja suomalaisten nuorten näkökulmasta. Tehtävän tavoitteena

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille 2009-2030 Tavoitteena hyvinvoinnin tasa-arvo Jokaiselle on turvattava oikeus hyvään vanhuuteen Valtakunnallinen Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TYÖKOKOUS Kehittäjäsosiaalityöntekijä Tuula Anunti

VANHUSNEUVOSTON TYÖKOKOUS Kehittäjäsosiaalityöntekijä Tuula Anunti VANHUSNEUVOSTON TYÖKOKOUS 4.5.2015 Kehittäjäsosiaalityöntekijä Tuula Anunti Vanhuslaki 11 Vanhusneuvosto Sen lisäksi, mitä kuntalain 27 :ssä säädetään kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista,

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Ikääntyneiden asumisen turvallisuus Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 8.2.2013 Yhteiskunnan muutokset heijastuvat turvallisuuteen Yksilöiden ja ryhmien tarpeet erilaisia myös turvallisuudessa

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot