IkäArvokas -hanke Kaatumistapaturmat ja niiden ennaltaehkäisy toimintakykyä edistävin keinoin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IkäArvokas -hanke Kaatumistapaturmat ja niiden ennaltaehkäisy toimintakykyä edistävin keinoin"

Transkriptio

1 IkäArvokas -hanke Kaatumistapaturmat ja niiden ennaltaehkäisy toimintakykyä edistävin keinoin Milla Majuri- Voutilainen, Laura Tuunainen E33ASH HAV Kevät 2015 Diakonia ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO MISTÄ KEHITTÄMISHANKEESSA ON KYSE TAVOITE PERUSTELUT HANKKEELLE HANKKEEN TOTEUTUS Hankkeen suunnittelu Lainsäädäntö ja politiikka Näyttöön perustuva hoitotyö VÄLINEISTÄ TOIMINTAKYKY KAATUMIS- JA LIUKASTUMISTAPATURMAT Riskitekijöitä Ennaltaehkäisy Kaatumisten ehkäisy konkreettisin keinoin Liikkuminen ja liikuntaharjoittelu TERVEYS JA KUNTOLIIKUNTA LÄÄKKEIDEN VAIKUTUSIKÄIHMISTEN TOIMINTAKYKYYN Lääkehoidon vaikutus liikuntakelpoisuuteen KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS HANKKEEN ARVIOINTI POHDINTA AMMATILLINEN KASVU LÄHTEET LIITE 1

3 1 JOHDANTO Tässä kirjallisessa työssä kerromme kehittämistyöstämme yhteistyössä kehittämiskeskus Tyynelän kanssa. Kehittämiskeskus Tyynelällä on meneillä Ikäarvokas hanke, johon osallistumme Warkaus-salissa pidettävänä väliseminaaripäivänä. Ikäarvokas hanke on osallistuvaa vanhustyötä, joka etsii ja kehittää keinoja syrjäytyneimpien ikäihmisten auttamiseksi. Väliseminaaripäivänä meidän osiomme on pitää infopistettä kaatumis- ja liukastumistapaturmien ehkäisemisestä korostaen omaehtoisen liikunnan merkitystä jossa tiedonantomme tukena käytämme erilaisia oppaita, julisteita sekä muita konkreettisia materiaaleja. Ikäarvokas hanke on yhteisvastuukeräyksen varoilla toteutettava kolmen vuoden ( ) hanke, jossa ovat mukana Varkaus, Pieksämäki, Mikkeli, Salo, Turku ja Pöytyä. Lisäksi hankkeella on kummiseurakuntia joita ovat: Kuopio, Puumala, Rautavaara, Konnevesi, Pirkkala, Kärkölä, Merikarvia ja Sastamala. Kari Tiirikaisen mukaan kaatuminen määritellään tapahtumaksi, jossa ihminen loukkaantuu kaatuessaan tarkoituksettomasti. Suomalaisille sattuu vuosittain lähes kaatumista tai liukastumista, joista lähes puolet johtaa sairaala- tai lääkärihoitoon. Talvikauden aikana noin suomalaista loukkaantuu liukastumisen seurauksena. Lievien vammojen lisäksi liukastumisten ja kaatumisten seurauksena aiheutuu suuri joukko pitkäkestoisia vammoja mm. luunmurtumia 14 %, nivelten sijoiltaan menoja pään vammoja. Arvioidaan, että lähes puolet kaatumis- ja liukastumis vammoista olisi ehkäistävissä. On arvioitu, että varsinkin yli 50- vuotiaiden ikäryhmissä kaatumistapaturmien määrä lisääntyy ja sisällä tapahtuvat kaatumiset sattuvat pääsääntöisesti yli 75- vuotiaille. Kansainvälisten tutkimusten mukaan suurin osa kaatumisista sattuu naisille. Kaatumiset ja loukkaantumiset johtavat taloudellisen menetyksen lisäksi myös henkilökohtaiseen kärsimykseen. (Tiirikainen 2009, ) Suomen lainsäädännössä sekä eri organisaatioiden strategioissa edellytetään näyttöön perustuvaa toimintaa. Näyttöön perustuva hoitotyö vahvistaa sosiaali- ja terveydenalan ratkaisuja. Se auttaa ammattilaisia kehittämään toimintaansa niin, että palvelut vastaavat entistä paremmin asiakkaiden ja potilaiden tarpeita. Jotta hoitokäytännöt olisivat yhtenäisiä, on hoitotyön johtajilla tärkeä rooli näiden käytäntöjen edistämisessä, käyttöönotossa ja levittämisessä (Holopainen, Junttila, Jylhä, Korhonen, Seppänen 2014, 3,148.)

4 4 2 MISTÄ KEHITTÄMISHANKKEESSA ON KYSE Osallistumme Varkaudessa Varkaus salissa järjestettävään Ikä arvokas hankkeen tapahtumaan, jossa tarkoituksenamme on olla kertomassa kaatumistapaturmista sekä niiden ennaltaehkäisystä erilaisten keinojen mm. liukuesteiden kuin myös omaehtoisen liikunta ja toimintakykyä ylläpitävien keinojen avulla huomioiden lihaskunto ja tasapainoharjoittelu. Tapahtuma on tarkoitettu ikäihmisille, heidän omaisilleen sekä hoitohenkilökunnalle. Haluamme osaltamme olla mukana ennaltaehkäisemässä kaatumistapaturmia ja niiden aiheuttamia seurauksia, jotka voivat vaikuttaa ikäihmisen loppuelämään sen laatua huonontaen. Pidämme infopistettä kaatumistapaturmien ennaltaehkäisystä ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä avoinna tapahtuman ajan klo 9-15 välisenä aikana ja päivän aikana osallistujilla on mahdollisuus tehdä ohjattuna tasapaino osio SPPB testistä (lyhyt fyysisen suorituskyvyn testistö). 3 TAVOITE Ikäarvokas hankkeessa tavoitteenamme on saada ikäihmiset ymmärtämään omaehtoisen liikunnan merkitys kaatumis- ja liukastumistapaturmien ennaltaehkäisemiseksi. Tarkoituksenamme on kertoa kaatumis- ja liukastumistapaturmista ja niiden ennaltaehkäisystä niin ikäihmisille, heidän omaisilleen ja läheisilleen kuin myös hoitohenkilökunnalle. Ensisijainen päämäärämme on ikäihmisten motivointi huolehtimaan liikunta- ja toimintakyvystään, jotta myös kaatumisriskit niin kotona kuin ulkoillessa vähenisivät. Ikäihmisten motivoinnin lisäksi tavoitteenamme on saada myös omaiset ja hoitohenkilökunta aktivoitumaan ikäihmisten tueksi, sekä saada heidät etsimään ja kouluttamaan itseään tietouden lisäämiseksi. Tämä on tärkeää, koska juuri he ovat mukana ikäihmisten arjessa motivoimassa heitä.

5 5 Koemme onnistuvamme, jos saamme yhdenkin kaatumistapaturman ja siitä seuraavien ongelmien riskit vähenemään. Kaatumistapaturmat ovat jo yhteiskunnallisestikin iso kuluerä, koska esim. lonkkamurtuma on kallis rahallisesti sekä henkisesti ikäihmiselle. Suomessa sattuu yli kaatumistapaturmaa vuosittain yli 65- vuotiaille joista vaatii sairaalahoitoa ja 900 johtaa kuolemaan (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014). Olemme huomioineet itsekin kuntouttaessamme ikäihmisiä, että heidän fyysinen toimintakykynsä ja tasapainonsa paranee tai pysyy ennallaan omaehtoisen lihasvoimaharjoittelun tuella. 4 PERUSTELUT HANKKEELLE Ikä arvokas hanke on yksi Kehittämiskeskus Tyynelän järjestämistä hankkeista, joka rahoitetaan yhteisvastuukeräyksen tuotoilla. Hankealueena toimivat Varkaus, Pieksämäki, Mikkeli, Salo, Turku ja Pöytyä. Lisäksi hankkeella on kummiseurakuntia joita ovat: Kuopio, Puumala, Rautavaara, Konnevesi, Pirkkala, Kärkölä, Merikarvia ja Sastamala. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Seurakuntien diakoniatyö, Paikkakuntien julkisen sektorin toimijat, kyläyhdistykset, eläkeläisjärjestöt, vanhusneuvostot, paikalliset- ja osin valtakunnalliset järjestötoimijat, vapaaehtois- ja vertaistoimijoiden verkostot sekä vanhusten arkisissa toimintaympäristöissä toimivat tahot. Ikä arvokas hankkeen tavoitteena on etsiä keinoja syrjäytymisvaarassa olevien, yksinäisten ja eristäytyneiden ikäihmisten tavoittamiseen ja kohtaamiseen. Tavoitteena on pyrkiä ohjaamaan heitä palvelujen ja tuen piiriin järjestäen ikäihmisille heidän tarpeistaan lähtevää tuki ja verkostotoimintaa. Eeva-Johanna Eloranta kertoo alkuseminaarin avauspuheessaan että jokaisella ihmisellä pitäisi olla oikeus turvalliseen ja arvokkaaseen elämään, ikääntymiseen ja vanhuuteen. Ikäarvokas hanke edistää ikäihmisten osallisuutta omaan elämäänsä, yhteisöihin ja palveluihin (Kehittämiskeskus Tyynelä, Ikäarvokas. Eloranta, 2014.) Elorannan mukaan arvokas ja hyvä ikääntyminen edellyttää ihmisarvon kunnioittamista, ihmisen täytyy voida elää täyttä elämää, jossa on mahdollisuus liikkua, elää normaalia arkea, käydä harrastuksissa, tavata ystäviä yms. Jotta ikääntyvien toimintakyky olisi turvattu, tarvitaan auttavia toimia ja käsiä kaikilta yhteiskunnan sektoreilta mm. Kaavoi-

6 6 tus, rakentaminen, kulttuuri, liikennesuunnittelu. Tämä tarkoittaa niin asumista kuin muunkin ympäristön esteettömyyttä, liikenteen ja lähipalvelujen toimivuutta, harrastusmahdollisuuksien saatavuutta, taloudellista turvaa, uuden oppimista niin tietotekniikan kuin muunkin uuden oppimisen suhteen. (Eloranta, 2014.) Eloranta puhuu että yhteiskunnassamme ikääntyneet elävät hyvinkin erilaisissa olosuhteissa, on paljon ikäihmisiä jotka voivat hyvin ja elävät turvallista vanhuutta itsenäisesti kotona tai palvelutaloissa. Valitettavasti on myös ikäihmisiä joita on kohdannut yksinäisyys, taloudelliset ongelmat, liikuntarajoitteet ja muistisairaudet, nämä tekijät voivat nopeastikin johtaa syrjäytyneisyyteen mikäli palvelut eivät toimi. Edellä mainituista syistä ikäihmiset eivät välttämättä osaa tai ymmärrä hakea apua. (Eloranta, 2014.) Yhteiskuntamme on vielä hyvinvointiyhteiskunta, tämä asettaa meille kuitenkin haasteita. Kesällä 2014 voimaan tullut vanhuspalvelulaki edellyttää että ikäihmisten palvelun tarpeeseen tulee vastata ja kuinka heitä tulee palvelusaajina kohdata. Eloranta kertoo että vanhuspalvelulaki nostaa ikäihmiset yhdeksi yhteiskunnan voimavaraksi, aktiivisina toimijoina ja sosiaalisesti kestävänä yhteiskunnan kivijalkana. Vanhuspalvelulaissa ei ole kyse pelkästään sosiaali- ja terveysalasta, vaan sen lähtökohtana on että yhteiskunta kehittää palveluitaan kaikilla sen sektoreilla, yhdyskuntasuunnittelusta palveluiden turvaamiseen. Laki perustaa ikäihmisille mahdollisuuden monipuoliseen arkiseen elämään, osallisuuteen, vaikutusmahdollisuuksiin ja turvalliseen ikääntymiseen ja vanhuuteen. (Eloranta, 2014.) Vanhuspalvelulain yhtenä keskeisimpänä ajatuksena on ikäihmisen toimintakyvyn turvaamine, elämän kaikilla osa-alueilla. Kun ikäihmisen toimintakykyä tuetaan ajoissa, parannetaan hänen samalla hänen elämänlaatuaan. Lakiin on kirjoitettu myös ikäihmisen osallisuuden parantaminen, hyvin voivat ikäihmiset ovat voimavara koko yhteiskunnalle. Kun ikäihmiset voivat hyvin, heillä on mahdollisuus tukea ja antaa elämänohjeita ja jakaa elämänkokemustaan nuoremmille sukupolville. Vanhuspalvelulain mukana vanhusneuvostoista tulee lakisääteisiä ja ne tulee lain mukaan ottaa mukaan kuntien toiminnan suunnitteluun, toteutukseen, sekä seurantaan kaikissa ikääntyvissä koskevissa asioissa. (Eloranta, 2014.)

7 7 Ikäarvokas hankkeen tavoitteena on kehittää ja etsiä keinoja kaikkein huonoosaisimpien ikäihmisten löytämiseksi ja tarjota heille voimaannuttavia kokemuksia, niin arkisissa kuin uusissakin toimintaympäristöissä. Ikäarvokas hanke rakentaa vertaistukea, antaa mahdollisuuden osallistua sekä madaltaa kynnystä saada ja hakea palveluja. Eija Myllymäki kertoo että Ikäarvokas hankkeeseen kuuluvat osana osallistavaa vanhustyötä: korttelikerhot, jotka kokoontuvat kerran viikossa, kylätalopäivät joita pidetään kerran kuukaudessa, olohuonekerhot, sekä palvelupäivät joita järjestetään tietyin väliajoin. Jokaiseen tällaiseen toimintaan ikäihmisillä itsellään on mahdollisuus vaikuttaa, mitä päivän aikana tapahtuu. (Eloranta, Myllymäki, 2014) Hankkeen tavoitteena on myös saada vapaaehtoisia mukaan jotta heitä voidaan kouluttaa ikäihmisten tukihenkilöiksi ja vertaisohjaajiksi. Hankkeen tarkoituksena on myös lisätä tietoutta ja valmiutta ammattihenkilöstölle ja arjen toimintaympäristöihin syrjäytyneiden ja yksinäisten ikäihmisten kohtaamiseen. Ikäarvokas hanke tuottaa myös etsivää ja osallistavaa työtä sekä siihen liittyvää koulutusmateriaalia (Kehittämiskeskus Tyynelä, Ikäarvokas.) Tapahtumaan odotetaan noin 200 osallistujaa hankealueelta. 5 HANKKEEN TOTEUTUS Olemme olleet yhteydessä Ikäarvokas hankkeen yhdyshenkilöihin joilta saimme tietoutta Ikäarvokas hankkeesta ja siitä, mitä meiltä hankkeessa odotetaan. Toteutamme ja käytämme teoriatietoutta opinnäytetyöhömme pohjautuen, jossa pyrimme tuomaan esille liikunnan merkitystä kaatumistapaturmien ennaltaehkäisyssä. Hankimme teoriatietoa ja oppaita infopisteemme tueksi, jossa on tarkoitus jakaa tietolehtisiä ja oppaita osallistujille. Pidämme säännöllisesti yhteyttä Ikäarvokashankkeen yhdyshenkilöihin, jotta voimme yhdessä pohtia päivän toteutusta ja omaa osaamme mm. fyysisten puitteiden osalta. Pyrimme toimimaan mentoroijina niin ikäihmisille, heidän omaisille ja läheisilleen sekä ammattihenkilöille, jotka työskentelevät ikäihmisten parissa. Mentoroijina pyrimme tuomaan omaa osaamistamme esille tietoiskuissa, jotka pohjautuvat näyttöön perustuvaan toimintaan joka on todettu aiemmissa tutkimuksissa. (Holopainen ym.

8 8 2014, ) Vaikeisiin kysymyksiin aiomme varautua ottamalla mukaan kannettavan tietokoneen, jotta voimme tarvittaessa etsiä kysymykseen vastauksen. 5.1 Hankkeen suunnittelu Hankkeen suunnittelu lähti opettajamme Eija Rautasalon antaman ehdotuksen siivittämänä. Ikäarvokas hanke vaikutti meitä kiinnostavalta, jossa kaatumistapaturmat ja niiden ennaltaehkäisy meidän hankkeenamme, osana tätä suurempaa kokonaisuutta tuntui hyvältä vaihtoehdolta. Aluksi otimme yhteyttä Ikäarvokas hankkeen yhdyshenkilöihin, joilta saimme tietoa hankkeesta ja odotuksia meitä koskien. Sovimme tapaamisia yhdyshenkilöiden kanssa, joissa pohdimme päivän toteutusta tarkemmin. Suunnittelemme infopisteemme fyysiset puitteet sekä hankimme jaettavat materiaalit mm. esitteet kaatumistapaturmien ennaltaehkäisystä (Liite 1), puristusvoimamittarin sekä liukuestemalleja ja mahdollisesti oppaita hoitohenkilökunnalle. Näiden hankkimiseen olemme tutkineet internetsivustoja, joista voimme tarvittavat tuotteet tilata. Mikäli kustannuksia tuotteista tulee, ne kustantaa Ikäarvokas hanke. Laadimme myös itse VOITAS sivustoa käyttäen jumppaohjeita, joista asiakkaat voivat saada omaehtoiseen liikkumiseen vinkkejä. Suunnittelemme päivän aikana toteutettavat tietoiskut, joissa haluamme lyhyesti, selkeästi ja ytimekkäästi tuoda teoriatietoa esille kaikille päivään osallistuville tahoille. Johdatamme ikäihmiset keskusteluun kyselemällä heiltä, kuinka he tällä hetkellä pitävät fyysistä toimintakykyä yllä, kartoitetaan mahdollisia kaatumistapaturmien riskitekijöitä (lääkehoito, huono lihaskunto, sairaudet, liikkumattomuus, tietämättömyys). Toteutamme pisteemme toiminnan niin, että toinen meistä tekee tasapainotestejä ja toinen kertoo fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä kaatumistapaturmien ennaltaehkäisyn näkökulmasta ja vastaa kuulijoiden kysymyksiin. Teoriatiedon lisäksi näytämme konkreettisesti, kuinka pienin kotikonstein ja helpoin välinein mm. tasapainotyyny, jumppakuminauha, pienet painot, selätin sekä oman kehon painovoimaa apuna käyttäen on mahdollista ylläpitää ja parantaa omaa tasapainoa, lihaskuntoa ja näin fyysistä toimintakykyä. Meillä on myös käytettävissä puristusvoimamittari, jolla voimme testata ikäihmisten puristusvoimaa, joka on yksi toimintakyvyn konkreettinen mittari. Laitam-

9 9 me myös esille kaatumistapaturmien ennaltaehkäisyn näkökulmasta vinkiksi kenkiin laitettavia liukuesteitä, mattojen alle laitettavia liukuesteitä ja mm. otsalampun sekä kävelysauvat. Hankkeemme teoriatiedon sisällön koostamme aikaisemmista tutkimuksista ja kirjallisuudesta, jotka käsittelevät mm. tutkittua tietoa ikäihmisten toiminta ja liikuntakyyn muutoksista ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä liikunnan merkityksestä fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseen myös kaatumistapaturmien ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Koska ikäarvokas hanke on etsivää vanhustyötä, pyrimme omalla toiminnallamme ja tiedoillamme vaikuttamaan ikäihmisten fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin positiivisesti. Voimaa vanhuuteen projektin loppupäätelmien mukaan ikäihmisten liikunnan aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Ikä, sairaudet, vaivat tai toimintakyky ei ole liikuntaharrastuksen aloittamisen este. Tutkimukset osoittavat, että ikäihmisten voimaharjoittelu erilaisilla kuntoilulaitteilla on turvallinen, tehokas ja tuloksellinen tapa harrastaa liikuntaa, jolloin toimintakykyä voidaan ylläpitää tai parantaa. Parhaita tuloksia kuntoilusta saavat toimintakyvyltään heikoimmat ikäihmiset, jopa yli 90 vuotiaiden ikäihmisten lihasvoimaa on osoitettu voitavan parantaa(voimaa vanhuuteen i.a.) Kuntotestausta pidetään liian usein yksittäisten toimenpiteiden eli testien suorittamisena, kun kysymyksessä pitäisi aina olla pitempiaikainen ja kokonaisvaltaisempi toimenpiteiden sarja, jolla palvellaan tietyn tavoitteen saavuttamista. Hyvin toimiva kuntotestaus on sarja erilaisia palvelutoimintoja, jotka ovat ketjutettu sujuvasti yhteen. Asiakaspalveluketjun tärkeä ominaisuus on ammattitaitoinen henkilökunta, johon kuuluu asianmukaisesti koulutettuja eri ammattien edustajia. Keskeinen toimija on testaaja itse. (Keskinen 2005: 104.) Pohjola Leena Kuopion yliopistosta kertoo väitöskirjassaan TOIMIVA-testi yli 75- vuotiaiden miesten fyysisen toimintakyvyn arvioinnissa, että vain kahdella testillä eli tuolilta ylösnousu ja 10- metrin kävelytesteillä voidaan jo mitata luotettavasti fyysistä toimintakykyä. Väitöskirjassaan hän kertoo tutkimukseensa perustuen, että käden puristusvoiman merkitys ikääntyneiden miesten toimintakyvyn osana korostui. Tutkituista ne, jotka liikkuivat itsenäisesti, puristivat eniten. Puristusvoimat laskivat lineaarisesti heikointa toimintakykyluokkaa kohden. Ikääntyneenä käden puristusvoiman merkitys

10 10 on suuri, ja sitä tarvitaan esimerkiksi tuolista noustessa, portaita ylös kulkiessa kaiteesta tukien sekä kulkuneuvoihin noustessa. Näyttää siltä, että selviytyäkseen itsenäisesti tai pääosin itsenäisesti, ikääntyvän käden puristusvoiman tulisi olla yli 30 % kehon painosta, yleisesti raja-arvoksi mainitun 20 %:n sijasta (Pohjola 2006.) Leena Pohjolan mukaan hänen tutkimuksessaan ikääntyneiden toimintakyvyssä eroteltavuus autettaviin ja itsenäisiin henkilöihin korostui. Toimintakykymittareiden tulosten valossa näyttää siltä, että tietyt toimintakyvyn pistemäärät voisivat toimia ns. kynnysarvoina, jolloin tarkempi selvitys iäkkään ihmisen toimintakyvystä on paikallaan. Toimintakykymittareiden valinnoissa tulee välttää rutiininomaisuutta ja niitä tulee aina käyttää ammattitaidolla. Terveydenhuollon henkilökunnan tulisi tietää, miksi mitataan, mitä halutaan saada selville, miten tuloksista raportoidaan, sekä miten suoritetaan seurantamittaukset (Pohjola 2006.) YLE:n Prisma studion julkaisussa kerrotaan puristusvoiman toimivan mittarina ennustettaessa elinikää. Käden puristusvoima on tutkijoiden mukaan hyvä fyysisen lihaskunnon mittari. Tutkimusten mukaan etenkin keski- iässä mitattu puristusvoima ennustaa henkilön jäljellä olevan eliniän pituutta eli he, joilla puristusvoima on hyvä ja säilyy hyvänä vanhemmiten, ovat luultavasti liikunnallisempia ja terveempiä kuin ne, joilla puristusvoima on heikko tai heikkenee vanhemmiten(prisma Studio 2014.) Liikuntatieteiden tohtori Juha Hulmi kirjoittaa blogissaan, ettei ilman lihaksia ole elämää. Hän muun muassa viittaa tutkimuksiin, joissa on osoitettu, että lihaskato on useissa sairauksissa riskitekijä ennenaikaiselle kuolemalle. Lisäksi hän mainitsee, että alhainen lihaskunto terveilläkin osoitettu lisäävän kuolemanriskiä jopa 67 % (Prisma studio 2014.) 5.2 Lainsäädäntö ja politiikka Turvallisuuden- ja terveyden edistämistä ylläpitäviä toimia ovat kotitapaturmien ja vapaa-ajan tapaturmien torjuntatyö. Suomessa on säädetty lainasäädäntö työ- ja liikennetapaturmien ehkäisytyölle, mutta koti- ja vapaa-ajan tapaturmille ei sellaista ole. Viimevuosien lainsäädännön uudistuksilla mm. Kansanterveyslaki (1972/66), on pyritty vahvistamaan myös koti- ja vapaa-ajantapaturmien ennaltaehkäisevän työn tärkeyttä. Kansanterveyslaki määrittelee tapaturmien ehkäisyn olevan osa kansanterveystyötä. Ter-

11 11 veydenhuoltolaki (2010/1326) säätää, että kaupunkien ja kuntien tulee järjestää alueellaan asuville vanhuseläkettä saaville asukkaille hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävää neuvontapalvelua voimaan tullut laki Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) velvoittaa kuntia laatimaan suunnitelman ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn sekä itsenäisen toimintakyvyn tukemiseksi. Laki velvoittaa myös kuntia laatimaan iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palveluiden ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi suunnitelman, jonka painopisteenä on kotona asuminen ja kuntoutuminen.(lounamaa, Matikainen, Kantorovich. 2013, ) Suositusten pohjalta terveyden huoltolaki velvoittaa kuntien terveydenhuoltoa käyttämään ja kehittämään yhtenäisiä näyttöön perustuvia turvallisia käytäntöjä (Holopainen ym. 2014, 23.) 5.3. Näyttöön perustuva hoitotyö Näyttöön perustuva hoitotyö turvaa potilaan mahdollisuuden mahdollisimman hyvään ja vaikuttavaan hoitoon. Tavoitteena on vastata asiakkaan hoidon tarpeeseen käyttäen parasta saatavilla olevaa ajantasaista tietoa. Tällöin vältetään haitallisten ja hyödyttömien menetelmien käyttö. Uutta tutkimustietoa julkaistaan jatkuvasti, ja ajoittain se koetaan vaikeaksi seurata. Hoitotyön suositukset kootaan uusiin tutkimustuloksiin pohjaten, jolloin ne ovat myös ammattihenkilöiden käytettävissä. Näyttöön perustuvia suosituksia julkaisevat Joanna Briggs instituutti, käypähoito- ja hoitotyön suositukset (Holopainen ym.2014,23. Hotus, 2015.) Suomen sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut tavoiteohjelman: Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisy, vuosille Tavoiteohjelman tarkoituksena on luoda yleiset standardit, jotka ohjaavat kuntia tekemään suunnitelman koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi. Tämä on huomioitu myös kansanterveyslaissa. (Sosiaalija terveysministeriö, 2013.) 6 VÄLINEISTÄ

12 12 Meillä on Ikä-arvokas seminaaripäivässä käytössä tasapainotyyny sekä selätin, joiden avulla ikäihmiset saivat kokeilla tasapainon hakemista istuen tai seisten. Tasapainotyyny voidaan asettaa takapuolen alle kovalle tuolille tai sen päällä voidaan seisoa. Tarkoituksena on istua mahdollisimman ryhdikkäästi käyttäen selän ja vatsan syviä lihaksia. Selätintä voidaan käyttää seisoen sen päällä ja liikuttaen lantiota puolelta toiselle käyttäen myös syviä vatsan ja selän lihaksia. Vaihtoehtoisesti myös selätintä voidaan käyttää istuen. Nissinen ja Ruuska kertovat opinnäytetyössään Säännöllisen liikunnan vaikutus vanhuksen tasapainoon vähäisen tasapainoharjoittelun vaikuttavan suotuisasti ikäihmisten tasapainoon sekä kertovat, että ikääntyneen asennon ylläpitokykyyn ja hallittuun tasapainoon voidaan vaikuttaa harjoitteiden avulla. Hyvinä kuntoilulaitteina hekin näkevät tasapainotyynyn ja erilaiset tasapainon kehittymistä edistävät levyt (Nissinen, Ruuska 2006.) Restoraattori sopii kuntoutukseen ja kunnon kohotukseen niin käsin, kuin jaloin käytettynä ja sen avulla voidaan vahvistaa ylä- ja alavartaloa, lisäten joustavuutta ja verenkiertoa. Se sopii mainiosti ikäihmisille joilla on kävely vaikeuksia, tasapaino ongelmia, sydän ongelmia, nivelten jäykkyyttä tai niveltulehdus (Auväline Avux i.a.) Jumppakuminauhan avulla voidaan parantaa ja ylläpitää lihaskuntoa sekä lisätä nivelteen liikkuvuutta. Vastuskuminauha toimii myös apuvälineenä venyttelyssä ja se on kätevä apu lihaskuntoharjoitteluun kotioloissa. Kuntoilun tehoa voi lisätä valitsemalla raskaamman eli jäykemmän kuminauhan tai lisäämällä toistojen määrää. Aluksi kannattaa valita kevyt vastuskuminauha ja raskaampaan kuminauhaan voi siirtyä, kun pystyy tekemään kolme 15 toiston sarjaa oikealla suoritustekniikalla (Kuminauhajumppa 2012.) Terveyskirjasto kertoo lihasvoimaharjoittelu olevan turvallinen liikunnan muoto myös erittäin iäkkäille ja jopa heikkokuntoisille ihmisille, kunhan liikkeet suoritetaan hallitusti ja rauhallisesti oikealla tekniikalla. Siksi sen käynnistäminen ikäihmisten kohdalla onkin tärkeää ammattitaitoisen ohjaajan esim. fysioterapeutin tai muun asiaan perehtyneen ammattilaisen ohjauksessa (Terveyskirjasto 2012.)

13 13 Sopivilla sauvoilla kuntoilet tehokkaasti ja ne toimivat myös liikkumisen tukena myös kaatumistapaturmien näkökulmasta. Kävelysauvojen laatuun kannattaa satsata huomioiden kävelysauvojen tärkeimpiä ominaisuuksia, joita ovat oikea pituus, kädensijan mukavuus, käsihihnan sopivuus ja piikin tai tassun pitävyys (Fit.fi.) Sauvakävely onkin tehokas painonhallintalaji, koska se kuluttaa keskimäärin 400 kilokaloria tunnissa ja sen terveysvaikutukset saavutetaan jo puolen tunnin reippaalla lenkillä kolme kertaa viikossa. Liikuntamäärän voi koota myös osissa esimerkiksi liikkumalla kolme kertaa kymmenen minuutin lenkkejä. Sauvakävely parantaa unensaantia, lievittää stressiä ja ylläpitää toimintakykyä sekä helpottaa tasapainon hallintaa, tuovat turvallisuutta ja tehostavat lihastyöskentelyä (Perheentupa, Saksman, Okkonen Puristusvoimamittarina meillä oli Jamar-Saehan dynamometri. Valitsimme yhdeksi testaustavaksi puristusvoimamittarin, koska varsinkin ikääntyneen väestön puristusvoima on välttämätön, jotta ikääntynty selviytyisi itsenäisesti päivittäisistä toiminnoista mahdollisimman pitkään, kuten tölkkien ja pullojen avaamisesta, töpselin pistorasiasta vetämisestä ja kaiteesta kiinni pitämisestä. Se myös heijastaa yleistä lihasvoimaa ja ennustaa liikkumisvaikeuksia. Viitearvot puristusvoiman mittauksessa olivat seuraavat: 7 TOIMINTAKYKY

14 14 Toimintakyvyllä tarkoitetaan ihmisen fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten ominaisuuksien suhdetta niihin tekijöihin mitä häneltä odotetaan. Arvioitaessa toimintakykyä vertaillaan ikäihmisen mahdollisuuksia toimia ja elää niiden normien näkökulmasta, jotka ovat yleisesti hyväksyttyjä, joten on tärkeää määritellä niitä odotuksia ja ominaisuuksia mitä vertaillaan (Matikainen, Aro, Huunan- Seppälä, Kivekäs, Kujala, Tola 2004, 18.) Ikäihmisten kohdalla terveyden edistämisen näkökulmasta katsottuna terveys tulee nähdä tasapainona yksilön omien voimavarojen, tavoitteiden sekä fyysisen ja sosiaalisen ympäristön välillä. On tärkeää tuntea erilaiset toimintakykyä kuvaavat teoriat sekä terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyvät kompensaatiomekanismit. Oleellinen osa ikäihmisen terveyden edistämistä on tuntea ikäihmisen omat voimavarat sekä tukea ikäihmistä omaehtoisessa terveyden edistämisessä. (Lyyra, Pikkarainen, Tiikkainen 2007, 16.) Toimintakykyä voidaan mitata monin eri tavoin ja se voidaan määritellä ikäihmisen selviytymisenä arjen perustoiminnoista ja askareista. Iän karttuessa ihmiselle tulee erilaisia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia toimintakykyä rajoittavia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa hänen kokemukseensa selviytymisestä ja hyvästä elämälaadusta. Myös ympäristön, perintötekijöiden ja iän mukana tulevien kokonaisvaltaisten muutosten on havaittu vaikuttavan myös toimintakykyyn. Kutenkaan pelkkä sairauksien lukumäärä ei riitä määrittelemään miten sairaudet ja vanheneminen vaikuttavat ikäihmisen itsenäiseen selviytymiseen ja minkälaisiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin se voi mahdollisesti johtaa. ( Lähdesmäki & Vornanen 2009, ja Helin 2000, 15.) 8 KAATUMIS- JA LIUKASTUMISTAPATURMAT

15 15 Kari Tiirikaisen mukaan kaatuminen määritellään tapahtumaksi, jossa ihminen loukkaantuu kaatuessaan tarkoituksettomasti. Suomalaisille sattuu vuosittain lähes kaatumista tai liukastumista, joista lähes puolet johtaa sairaala- tai lääkärihoitoon. Talvikauden aikana noin suomalaista loukkaantuu liukastumisen seurauksena. Lievien vammojen lisäksi liukastumisten ja kaatumisten seurauksena aiheutuu suuri joukko pitkäkestoisia vammoja mm. luunmurtumia 14 %, nivelten sijoiltaan menoja pään vammoja. Arvioidaan, että lähes puolet kaatumis- ja liukastumis vammoista olisi ehkäistävissä. On arvioitu, että varsinkin yli 50- vuotiaiden ikäryhmissä kaatumistapaturmien määrä lisääntyy ja sisällä tapahtuvat kaatumiset sattuvat pääsääntöisesti yli 75- vuotiaille. Kansainvälisten tutkimusten mukaan suurin osa kaatumisista sattuu naisille. Kaatumiset ja loukkaantumiset johtavat taloudellisen menetyksen lisäksi myös henkilökohtaiseen kärsimykseen. (Tiirikainen 2009, ) Kaatumisen syyt tulee aina selvittää. Syiden selvittely ja arviointo ovat uusien kaatumisten ennaltaehkäisyn perusta. Ikäihminen voi terveydenhuollon ammattilaisten avustamana ryhtyä tehokkaasti toistuvien kaatumisten ehkäisyn, vasta kun syy on selvitetty. (Kivelä 2009, 92). Lääkärin suorittamissa tutkimuksissa huomioidaan niin ulkoiset tekijät kuten myös ihmisen sisäiset tekijät. Vastaanotolle on hyvä ottaa mukaan lista menossa olevista lääkkeistä myös itsehoitolääkkeet mukaan lukien. Tällöin lääkäri pystyy paneutumaan kaatuilua johtaviin sairauksiin ja lääkitykseen (Terveyskirjasto Viitattu ) 8.1 Riskitekijöitä Kaatumistapaturmien riskitekijöiksi on raportoitu useita riskitekijöitä mm. sairaudet, lääkitykset, kiire ja varomattomuus sekä henkilöön itseensä liittyviä eli sisäisiä tekijöitä mm. huono lihaskunto, lihasvoiman vähyys ja huono tasapaino joiden merkitykseen ja ylläpitämiseen tässä kehittymistyössä painotamme erityisesti (Tiirikainen 2009, 129.) 8.2 Ennaltaehkäisy Tutkimusten mukaan voidaan todeta, että kaatumistapaturmat olisivat ehkäistävissä monin eri keinoin. Seurattaessa valtakunnallisesti kaatumistapaturmien määrää ja kartoittamalla kaatumiselle altistavia tekijöitä, voidaan todeta, että vaaratekijöihin voidaan

16 16 vaikuttaa kaatumisriskejä vähentäen. Erityisesti heikentyneen toimintakyvyn omaavien ihmisten ja ikäihmisten kanssa työskentelevien on oltava tietoisia kaatumisen tutkituista ja tunnetuista vaaratekijöistä ja ehkäisykeinoista mm. erilaisten koulutusten ja tiedotuskampanjoiden kautta. Tiirikaisen mukaan jokainen voi omalla toiminnallaan pitää yllä omaa fyysistä toimintakykyä ja vähentää näin kaatumistapaturmien riskiä. On todettu, että varsinkin liikkumattomuus keski-iässä ennustaa huomattavaa toimintakyvyn heikkenemistä iäkkäänä ja voi näin lisätä kaatumisen riskiä (Tiirikainen 2009, 130.) Kaatumistapaturmien ennaltaehkäisyssä on tärkeää pyrkiä vaikuttamaan useaan riskitekijään samanaikaisesti mm. ympäristön vaaratekijöihin, tunnistaa suurimmassa kaatumisvaarassa olevat henkilöt mm. ikäihmiset, jolloin tulee havainnoida sisäiset ja ulkoiset vaaratekijät erityisesti. Tulee huolehtia hyvästä liikkumiskyvystä, lihasvoimasta ja tasapainosta harjoitteiden avulla. Kiinnitetään huomiota apuvälineisiin ja toimintatapoihin, käytetään turvallisia jalkineita ja mahdollisesti liukuesteitä, vältetään päihteiden käyttöä, huolehditaan näkökyvystä sekä sairauksien hyvästä hoidosta (Tiirikainen 2009,131.) Sirkka Kivelän mukaan asentotuntoaistielinten sekä ääreis- ja keskushermoston toiminta heikkenee luonnollisesti iän myötä. Ikäihmiset aistivat asentomuutoksia nuorempia heikommin. Lihasvoimat heikkenevät jolloin hermoston ja lihasten yhteistoiminta hidastuu vanhenemisen myötä jolloin nämä fysiologiset muutokset vaikuttavat heikentävästi tasapainon ylläpitämiseen. Iäkkäät ovatkin herkempiä kaatumisille kuin aikaisemmin, vaikka liikkeet eivät merkittävästi hidastu tai heikkene (Kivelä 2012, 77.) Tutkimukset osoittavat, että ikäihmiset pystyvät omalla aktiivisuudellaan ehkäisemään kaatumisia ja niiden aiheuttamia vammoja. Kaatumisen ehkäisyn ymmärtämiseksi on aiheellista perehtyä sisäisin syihin mm. tasapainon ylläpitämisen mekanismeihin ja monien elinten toimintaan, jotka osallistuvat tasapainon säätelyyn. Jotta ihminen pysyy pystyssä, siihen tarvitaan tasapainoa ylläpitävien elimien saumatonta ja nopeaa yhteistoimintaa, koska kehon asentoa ja sen osien liikkeitä aistitaan monien elimien kautta. Lihasten voima, nopeus ja yhteistoiminta ovat tärkeitä pystyasennon ja muiden asentojen ylläpitämisessä sekä liikkeiden tuottamisessa. Myös nivelten ja luiden kunnolla on merkitystä liikkeen onnistumisen kannalta. Lihakset toimivat tahdon mukaan, vaikka itse emme tätä tiedoistasikaan. Lihakset eivät kestä hapen puutetta, vaikkakin ne pystyvät toimimaan ilman veren tuomaa glukoosia hieman pidempään kuin esim. aivot. Siksi

17 17 verenkiertoelimistön hyvällä kunnolla sekä normaalilla verenpaineella on merkitystä myös tasapainon säilymisen kannalta esim. nopeat asennon muutokset mm. ylös noustessa (Kivelä 2012, ) Ulkoisina tekijöinä ovat liukkaat ja epätasaiset kävelypinnat, huono valaistus, liukkaus ja huonot varusteet. mm. sukat tai kengät. Yksi kaatumisen riskitekijä on ylösnouseminen seisomaan matalalta tai korkealta tuolilta tai vastaavasti istuminen esim. käsinojattomalle tuolille tai wc istuimelle. Suuri riski kaatumisille on huomattu ikäihmisen muuttaessa uuteen ja outoon ympäristöön. Myös huonokuntoinen tai sopimaton liikkumisen apuväline voi altistaa kaatumistapaturmille varsinkin jos ikäihmistä ei ole opastettu apuvälineen käytössä esim. silmälasit, kävelykeppi ilman jääpiikkiä talvella (Kivelä 2012, 78.) Tähän seikkaan aiomme infopisteellämme tarttua ja esitellä ikäihmisille haalimiamme apuvälineitä kaatumisen ehkäisemiseksi, mm. liukuesteet. Kivelän mukaan myös sairaudet voivat aiheuttaa kaatumisalttiutta. Toispuolinen halvaus voi johtaa askeltamisen vaikeuteen ja tasapainon ylläpitämisen hankaluuksiin. Parkinsonin tautiin ja dementiaan liittyy hahmottamiskyvyn vaikeuksia ja diabetekseen sekä pitkäaikaisen alkoholinkäytön seurauksena voi tulla ääreishermoston rappeutumista. Myös monet muut neurologiset sairaudet vaikuttavat tasapainon ylläpitämiseen. Näkökykyyn vaikuttavat sairaudet kuten harmaakaihi, silmänpainetauti ja silmäpohjienrappeuma ovat yleisiä kaatumistapaturmia lisääviä sairauksia. Sydämen rytmihäiriöt ja ortostatismi voivat seisomaan noustessa aiheuttaa kaatumisriskin. Selkärangan ongelmat kuten nikamien luhistumat vaikuttavat ryhtiin, jolloin kehon tasapinoon siirtäen painon pystyakselin ulkopuolelle mikä vaikeuttaa tasapainon säilymistä kävellessä. Äkilliset sairaudet kuten tulehdukset tai sydäninfarkti saattavat vaikeutta kehon hallintaa ja aiheuttaa kaatumisia myös toistuvasti. (Kivelä 2009, 79.) 8.3 Kaatumisen ehkäisy konkreettisin keinoin Yksittäinen kaatuminen voi johtua kävelypinnan epätasaisuudesta, huonosta valaistuksesta tai huonoista varusteista. Näihin asioihin voimme itse vaikuttaa. Ikäihminen voi itse ehkäistä kaatumisriskiä omaehtoisella lihasvoimaa ja tasapainoa parantavalla ja ylläpitävällä harjoittelulla, käymällä säännöllisesti näön tarkastuksissa ja huolehtimalla

18 18 monipuolisen ravinnon saannista. Kodin turvallisuudesta on hyvä huolehtia mm. huolehtimalla valaistuksesta, esteettömyydestä ja hankkimalla tukevat hyvin lattiaan kiinnittyvät matot (Kivelä 2009, 82.) Liikunta ylläpitää lihaskuntoa ja tasapainoa, joten on hyvä, ettei ikäihminen oleskele ainoastaan sisätiloissa. Ulkona liikkuessa on syytä huolehtia liikkumisen turvallisuudesta etenkin syksyisin, talvisin ja keväisin. Liukuesteet ja kävelykepin jääpiikit ovat hyviä talvikelien varusteita. Alaraajojen, selän ja vatsan lihakset ovat tärkeimpiä istuma- ja seisoma asentoa ylläpitäviä lihaksia. Lihasten kunnosta on tärkeää huolehtia ja tutkimukset ovatkin osoittaneet, että myös ikäihmisillä on mahdollisuus parantaa lihasvoimiaan sekä lihasten ja hermoston yhteistoimintaa. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa harjoittelua ja itsestään huolehtimista. Kivelän mukaan parhaita ikäihmisen liikuntamuotoja ovat sauvakävely, kävely, hiihto, soutu, uinti, vesijuoksu ja tanssi. Myös kuntopyöräily vahvistaa alaraajojen, vatsan ja selän lihaksistoa. Hyötyliikuntaa kannattaa harrastaa mm. puutarhaa hoitaen, marjastaen tai puutöitä tehden. Kotona voi tehdä voimisteluliikkeitä tai käydä kuntosalilla, joissa usein järjestetään ikäihmisille omia ryhmiä. Tasapainon ylläpitäminen edellyttää hyvää ravitsemustilaa, d- vitamiinin riittävää saantia ja elimistön hyvää nestetasapainoa (Kivelä 2009, ) Olemme huomioineet myös itse liikunnan edesauttavan ikäihmisten tasapainoa ja lihasvoimaa, samaa mieltä kanssamme on Fysioterapeutti Eija Myllymäki. Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksen PhD Pirjo Komulainen kertoo että ikäihmisille suositellaan kestävyysliikuntaa, lihasvoimaharjoittelua sekä tasapainoa ylläpitäviä/ kehittäviä harjoitteita. (Myllymäki, viitattu , Komulainen, viitattu ) 8.4 Liikkuminen ja liikuntaharjoittelu Liikuntaharjoittelu on kaikkein tärkein kotona asuvien ikäihmisten kaatumistapaturmia ehkäisevä keino. Myös palvelukodeissa ja hoivalaitoksissa asuvien ikäihmisten arkeen sen tulee kuulua. Liikuntaharjoitteiden tulee olla riittävän monipuolisia ja kattaa niin lihasvoima kuin tasapainoharjoittelua sekä olla tarpeeksi kuormittavaa, jotta saadaan aikaan tuloksia harjoitteista. Myöskin hyvä kestävyyskunto ehkäisee monia sairauksia ja on näin osa kaatumistapaturmien ennaltaehkäisyä. Vain harvoin ikäihmisen tervey-

19 19 dentila tai sairaudet estävät liikuntaharjoittelun. Hetkellisiä liikkumisen rajoitteita voi tulla sairauksien yhteydessä, mutta tavoitteena on palata liikuntaharjoitteluun. Ikäihmisten on erittäin tärkeää liikkua säännöllisesti ja jatkuvasti. Liikkua tulee päivittäin ja rasittavampaa liikuntaa tulisi harrastaa 2-4 kertaa viikossa. Terveysliikuntasuositusten mukaan 30 min päivittäinen harjoittelu on riittävää ja sen voi kerätä esim. kahtena 15 min harjoitteluna. (Pajala, 2012.) Satu pajalan mukaan tasapainoharjoittelun on todettu vähentävän kaatumispelkoa, koska oman kehon hallinta ja tuntemus parantavat luottamusta liikkumiseen. Tasapainoharjoittelun avulla parannetaan kehon hallintaa ja näin turvataan pystyssä pysyminen. Tasapainoharjoittelusta ei voida antaa yhtä yleistävää ohjetta, vaan jokaiselle ikäihmiselle tulee räätälöidä oma harjoitteluohjelma esim. fysioterapeutin avustuksella ja ohjauksessa. (Pajala, 2012.) Pajalan mukaan hyvä lihaskunto ylläpitää tasapainoa, hyvää ryhtiä ja mahdollistaa turvallisen liikkumisen. Koska lihakset ovat tärkeä proteiinivarasto, lihasmassan lisääminen parantaa myös tasaisen verensokerin ylläpitämistä. Pajalan mukaan mahdollisuudet lihaskunnon paranemiseen säilyvät läpi elämän joten ikäihmiselläkin mahdollisuus saada lisää lihasvoimaa harjoitteiden avulla. Liikkumis- ja toimintakyvyn kannalta pienikin kunnon paraneminen on merkityksellistä. Lihaskuntoharjoittelu sopii miltei kaikille vaikka, liikkumis ja toimintakyky olisin alentunut. Yksilöllisesti lääkärin ja fysioterapeutin yhteistyönä suunniteltu harjoitteluohjelma takaa turvallisen harjoittelun. Jotta harjoittelu olisi mahdollisimman tehokasta, on hyvä välillä vaihtaa harjoitteita, lisätä suorituskertoja ja kehittymisen myötä lisätä vastusta. Niin kuin muissakin harjoitteissa on säännöllisyys harjoittelussa tärkeää (Pajala 2012.) 9 TERVEYS JA KUNTOLIIKUNTA Terveysliikunnalla tarkoitetaan liikuntaa joka toistuu säännöllisesti, on kohtuudella kuormittavaa, se ei aiheuta terveydelle haittaa ja vaaraa ja sen on todettu vaikuttavan terveydentilaan edullisesti. Terveysliikunnalla on useita edullisia vaikutuksia ihmisen

20 20 elimistöön. Erityisesti ikäihmisille terveysliikunta edistää itsenäistä kotona pärjäämis-tä sillä se mm. Parantaa ikäihmisen tasapainoa, jonka seurauksena kaatumiset vähene-vät. Terveysliikunnalla on myös suotuisia vaikutuksia vähentämään Alzheimerin tau-din ja dementian todennäköisyyttä. Erityisesti kohtuullisesti kuormittavalla liikunnalla on tehostava yhteys elimistön puolustusreaktioihin, seurauksena tästä virustauteihin syntyy parempi vastustuskyky.( Huttunen 2012, Terveysnetti i.a.) Fyysisten terveysvaikutusten lisäksi, terveysliikunta vaikuttaa suotuisasti myös psyykkiseen terveyteen. säännöllistä fyysistä liikuntaa harrastavat ihmiset osaavat paremmin käsitellä stressiä, unenlaatu on parempi ja päiväväsymystä ei esiinny niin paljoa. Liikunta parantaa mielialaa ja näin ollen torjuu masennusta. (Huttunen, 2012.) Viikoittaiseksi terveysliikunnan määräksi suositellaan liikuntaa joka kuluttaa n kcal/vko. Eri liikuntamuodot vaikuttavat eritavoin elimistössämme. Mm kestävyysliikunta parantaa sokerinsietokykyä, alentaa verenpainetta ja kolesterolia, sekä kuluttaa energiaa. Luustoa ja sokeriaineenvaihduntaa voi parantaa harrastamalla voima- ja kuntosaliharjoittelua. Aerobinen liikunta taasen parantaa tasapainoa ja lisää luuston vahvuutta. Vaikka eri liikuntamuodoilla on erilaisia vaikutuksia elimistössä, ovat erot pieniä. Hyvän terveyskunnon saavuttamiseksi tulisi liikuntaa harrastaa jokaisesta liikuntamuodosta. Tärkeää on myös että liikunta on osa elämäntapaa, liikuntakuureilla ei ole todettu olevan pitkäaikaisia vaikutuksia elimistön hyvinvointiin. (Huttunen,2012.) 10 LÄÄKKEIDEN VAIKUTUS IKÄIHMISTEN TOIMINTAKYKYYN Monet lääkkeet kuten keskushermostoon vaikuttavat lääkeaineet voivat vaikuttaa tasapainon hallintaan ja lisätä kaatumisriskiä varsinkin jos käytössä on useampia tämän ryhmän lääkkeitä. Verenpaineeseen vaikuttavat lääkkeet sekä jotkut mielialalääkkeet voivat aiheuttaa verenpaineen liiallista laskua (Kivelä 2012, 80, Käypähoito i.a.)

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat Yleisin suomalaisten ikäihmisten tapaturmatyyppi 30 % kotona asuvista yli

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 (Käännös) Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 IKINÄ-TOIMINTAMALLIN KUVAUS JA TOIMINTAMALLIN TOTEUTUS PARAISTEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTOLLA 1. Tausta Terveydenhuoltoyksikössä

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka 1 Liite 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SAATE SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.08.2010 Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie 1 48220 Kotka Hyvä kyselyyn vastaaja Olen Ensihoitaja (AMK)-opiskelija Kymenlaakson

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit

Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit Voimaa vanhuuteen -ohjelma 2012: Liikuntaryhmän laatukriteerit Liikuntaryhmän laatukriteerit Laatukriteerit on tarkoitettu

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste Helsinki 21.-22.4.2015 Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset Semppi-piste - Liikuntaneuvonta Terveysliikunta Ikääntyminen ja tasapaino

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA KUNTA: Leppävirta PVM: 12.1.2017 LUONNOS YHTEISTYÖRYHMÄN JÄSENET Satu Portimo, personal trainer Terho Happonen, Leppävirran Viri Riitta Räisänen, Varkauden seudun

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v.

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v. Taustatietolomake Yhteystiedot: Nimi Synt.aika Postiosoite Postinumero ja toimipaikka GSM Puh koti Puhelin työ Sähköposti Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan harjoittelun määrä asteikolla 1-7 (1=

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Esityksen rakenne VoiTas - kunnonhoitaja koulutus Voima- ja tasapainoharjoittelu-ryhmät VoiTas- ryhmien vaikuttavuus Muu virkistyminen Toimintakyky

Lisätiedot

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen vaarat 3) Hyvä ergonomia

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI:

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: Taustatietolomake Yhteystiedot: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: PITUUS/PAINO: MUUTA HUOMIOITAVAA: 1 Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan

Lisätiedot

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste TerveysInfo työmatkat KKI työmatkaliikkumis KKI työmatkaliikkumis kannustaa työmatkojen kulkemiseen pyörällä ja kävellen. Työmatkojen kulkeminen fyysisesti aktiivisesti kannattaa, koska työmatka toistuu

Lisätiedot

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

SEURAUKSET. - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / menehtyminen. - voinnin huonontuminen - väkivaltaisuus - itsetuhoisuus

SEURAUKSET. - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / menehtyminen. - voinnin huonontuminen - väkivaltaisuus - itsetuhoisuus LIITE 1. RISKIEN ARVIOINTI kotiin annettavissa palveluissa RISKI (mielenterveysasiakkailla) Fyysinen väkivalta - lääkitys ei toteudu - päihteet - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / - psyykkisen

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

KAATUMISSEULA-HANKE KOTKASSA. Anu Takala Fysioterapeutti Hankekoordinaattori

KAATUMISSEULA-HANKE KOTKASSA. Anu Takala Fysioterapeutti Hankekoordinaattori KAATUMISSEULA-HANKE KOTKASSA Anu Takala Fysioterapeutti Hankekoordinaattori PAIKALLINEN KEHITTÄMINEN Hankekoordinaattori 50% aloitti työn huhtikuussa 2015 Alkukartoitus 1. Paikalliset yhdistykset, järjestöt,

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma

Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma 18.10.2011 KEHITTÄMIS- JA JUURRUTUSSUUNNITELMA Kehittämis- ja juurrutussuunnitelman pohjana ovat kunnan yhteistyöryhmän tekemä alkukartoitus iäkkäiden

Lisätiedot

Ikäihmiset ja liikenneturvallisuus. Vinkkiaineisto vanhusneuvostoille ja vanhustyötä tekeville

Ikäihmiset ja liikenneturvallisuus. Vinkkiaineisto vanhusneuvostoille ja vanhustyötä tekeville Ikäihmiset ja liikenneturvallisuus Vinkkiaineisto vanhusneuvostoille ja vanhustyötä tekeville Iäkkäiden liikenneturvallisuus Tieliikenteessä menehtyneistä noin joka neljäs ja loukkaantuneista reilu kymmenes

Lisätiedot

Pelastajan toimintakyvyn ylläpitäminen työpaikkaliikunnan rooli. Turvallinen Pirkanmaa

Pelastajan toimintakyvyn ylläpitäminen työpaikkaliikunnan rooli. Turvallinen Pirkanmaa Pelastajan toimintakyvyn ylläpitäminen työpaikkaliikunnan rooli Tausta pelastuslaitoksissa tapahtuneet liikuntatapaturmat työpaikkaliikuntaohjeistukset työryhmän perustaminen tukipalveluiden palvelualueen

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste. hyötyliikunta

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste. hyötyliikunta TerveysInfo hyötyliikunta Arviointi avuksi : vahvista tervysliikunnan yhteistyötä Liikuntaneuvonnan ja terveysliikuntapalvelujen yhteisen arvioinnin avulla voidaan edistää saumattoman palveluketjun toimintaa.

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari 24.1.2017 Liikkumisen ongelmat ja niiden tunnistaminen vanhustyössä Sari Arolaakso, lehtori, Geronomi-koulutus Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Selviytyminen

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot