4-7-vuotiaiden kipupotilaiden kuntoutuksen kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4-7-vuotiaiden kipupotilaiden kuntoutuksen kehittäminen"

Transkriptio

1 Kaisa Saarinen 4-7-vuotiaiden kipupotilaiden kuntoutuksen kehittäminen Psykomotorinen perheryhmäinterventio Metropolia Ammattikorkeakoulu Erikoistumisopinnot Psykomotoriikka toimintakyvyn tukena Kehittämistyö

2 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Klusteri Kaisa Saarinen 4-7-vuotiaiden kipupotilaiden kuntoutuksen kehittäminen Psykomotorinen perheryhmäinterventio 70 sivua + 11 liitettä Hyvinvointi ja toimintakyky Erikoistumisopinnot Psykomotoriikka toimintakyvyn tukena Ohjaaja(t) Lehtori Marja Kannelsuo Lehtori Maija Koljonen Kehittämistyön päämääränä oli kehittää Lastenklinikan reumavastaanoton kipupotilaiden kuntoutusta. Tavoitteena oli pilotoida psykomotorinen perheryhmäinterventio reumavastaanoton 4-7-vuotiaille kipupotilaille vanhempineen ja tutkia, miten psykomotorinen perheryhmäinterventio vaikuttaa 4-7- vuotiaiden kipupotilaiden toiminnallisuuteen, kipuun ja minäkuvaan. Intervention vaikuttavuutta selvitettiin myös kipupotilaiden henkilökohtaisten tavoitteiden toteutumisen kautta. Interventio toteutettiin HUS/HYKS Lastenklinikan reumavastaanotolla maalis-kesäkuussa Psykomotorinen perheryhmäinterventio sisälsi perhekohtaiset alku- ja loppukeskustelut sekä yhdeksän, kerran viikossa toteutunutta psykomotorista tuntia, sisältäen kaksi vanhempainryhmätapaamista. Psykomotorisessa toiminnassa painottuivat kehokokemukset, materiaalikokemukset sekä sosiaaliset kokemukset ja liikuntaelämykset. Interventiolla pyrittiin tarjoamaan selviytymiskeinoja kivun kanssa elämiseen ja tukemaan lasten kokonaisvaltaista kehitystä. Työ on luonteeltaan interventiotutkimus ja sen lähestymistapana on toimintatutkimus, jossa tuotetaan tietoa käytännön kehittämiseksi. Kehittämistyön kohderyhmä muodostui neljästä Lastenklinikan reumavastaanoton seurannassa olevasta kipupotilaasta vanhempineen. Tutkimusmenetelminä käytettiin sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä. Aineistoa kerättiin Child Health Assessment Questionnaire (CHAQ) Lapsuusajan terveydentilan arviointi -kyselyllä, The Faces Pain Scale Revised (FPS-R) Kipukasvomittarilla, Goal Attainment Scaling (GAS) menetelmällä, kipupäiväkirjalla ja havainnoinnin keinoin, Minäkuvan arviointi lomaketta sekä reflektiopäiväkirjamerkintöjä hyödyntäen. Kvantitatiivisten mittareiden perusteella analysoitiin intervention aikana tapahtuneita yksilöllisiä muutoksia. Jokaisen kipupotilaan yksilöllisestä kehityksestä tehtiin anonyymi henkilökuva. Lisäksi intervention aikana tapahtuneita muutosprosesseja koko ryhmän osalta kuvattiin koko kerätyn aineiston pohjalta. Kehittämistyön tulosten mukaan kohderyhmän lasten toiminnallisuus lisääntyi intervention aikana. Lasten omat arviot kivun voimakkuudesta pienenivät ja lasten minäkuvassa sekä yksilöllisissä tavoitteissa tapahtui positiivista kehitystä intervention aikana. Perheryhmään osallistuneet perheet kokivat saadun palautteen mukaan intervention kokonaisuudessaan hyväksi. Perheet kokivat saaneensa ryhmästä vinkkejä perheen yhteiseen liikuntaan ja leikkeihin sekä lapsen kivunhallintaan. Interventio osoitti, että psykomotorinen perheryhmä on varteen otettava toimintamuoto leikki-ikäisille kipupotilaille ja heidän perheilleen. Kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa Lastenklinikan reumavastaanoton kipupotilaiden kuntoutusta ja erityisesti psykomotorisen perheryhmätoiminnan jatkokehittämisessä. Kehittämistyö lisää psykomotoriikan tunnettavuutta ja sen käyttömahdollisuuksia kuntoutuksen toteuttamisessa. Avainsanat Psykomotorinen perheliikunta, Kipu, 4-7-vuotias lapsi, CHAQ, FPS-R

3 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Lapsen psykomotorinen kehitys 4-7-vuotiailla Lapsen fyysismotorinen kehitys Lapsen sosioemotionaalinen kehitys Lapsen kognitiivinen kehitys Lapsen leikin kehitys 10 3 Lapsen kipu ja selviytymiskeinot Kipu ja pelko-välttämiskehä Lapsen kivun arviointi Perheen merkitys lapsen kivun kokemiseen Lapsuusiän pitkittynyt niveltulehdus eli lastenreuma Lapsen lääkkeetön kivunhoito ja selviytymiskeinot 18 4 Psykomotorinen perheryhmä lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukena Lähtökohdat perheen tukemiseen Psykomotorisen perheryhmätoiminnan periaatteita Tutkittua tietoa psykomotorisesta toiminnasta 26 5 Kehittämistyönäni kipupotilaiden psykomotorinen perheryhmäinterventio Kohderyhmä Tutkimusmenetelmät ja aineiston analyysi Child Health Assessment Questionnaire (CHAQ) The Faces Pain Scale Revised (FPS-R) ja kipupäiväkirja Goal Attainment Scaling (GAS) Kehittämistyön eettiset näkökohdat 35 6 Psykomotoriikkaa kivuista huolimatta Perheryhmäintervention eteneminen Psykomotorinen perheryhmäinterventio Perheryhmätuntien rakenne ja sisältö Vanhempainryhmäkokoontumiset 41

4 7 Tulosten tarkastelua Yksilöllisiä kuvauksia lasten toiminnallisuuden, kivun ja minäkuvan kehityksestä Kuvausta ryhmän toiminnasta ja muutosprosesseista Koska ryhmä jatkuu? -ryhmäläisten palaute 54 8 Pohdinta Yhteenveto tuloksista Kehittämistyön luotettavuus Omat oppimiskokemukset Jatkokehittämisideat ja merkitys kipupotilaiden kuntoutukselle 63 Lähteet 66 Liitteet Liite 1. Tutkittavan (4-7v.) ja huoltajan/vanhemman tiedote Liite 2. Infokirje Liite 3. Suostumusasiakirja Liite 4. Minäkuvan arviointi -lomake Liite 5. Lapsuusajan terveydentilan arviointi (CHAQ) -kysely Liite 6. Kipukasvomittari (FPS-R) Liite 7. Kipupäiväkirja Liite 8. Kuntoutuksen tavoitteiden asettaminen ja arviointi (GAS) -lomake Liite 9. Esimerkkitunti psykomotorisesta perheryhmäkerrasta Liite 10. Perheryhmäpassi Liite 11. Harjoituksia kehotietoisuuden tukemiseksi ja kehittämiseksi sekä rentoutumiseen ja kivunhallintaan -kooste

5 1 1 Johdanto Kipu on yleisin lääketieteellisiin tutkimuksiin ja hoitoon hakeutumisen syy (Suomen kivuntutkimusyhdistys 2011:1). Kivun kokeminen on aina subjektiivinen tuntemus, olipa kysymys minkä ikäisestä henkilöstä tahansa. Lapsella ja nuorella siihen voi liittyä heidän vähäisen elämänkokemuksensa vuoksi erityispiirteitä, esimerkiksi tavallista voimakkaampaa kivunpelkoa. (Axelin Rasilainen 2007: 30.) Pitkäaikaiset kivut aiheuttavat usein liikkumisen pelkoa, joten tämän pelon voittaminen sekä siitä seuraava kudosten fyysinen kuntoutuminen ovat kivunhoidon keskeisiä tavoitteita (Aaltonen 2007: 40). Niinpä fysioterapian osuus erilaisten kiputilojen hoidossa onkin viime aikoina korostunut. Sairaaloissa on omia kipuklinikoita haastavien kipupotilaiden hoitoon. Myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Helsingin Yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) Lastenklinikalle on perustettu moniammatillinen kipupoliklinikka, jossa myös fysioterapeutilla on keskeinen rooli. Anesteologi ja kipulääkäri Eero Vuorinen on korostunut fysioterapian ja kuntoutuksen merkitystä kroonisen kivun hoidossa painottaen erityisesti, ettei lääkitys koskaan saisi olla ainoa kivun hoitokeino, vaan lääkityksen turvin tulisi esimerkiksi harjoitella (Aaltonen 2007: 41). Vanhempien suhtautuminen lapsen kipuun voi vaikuttaa hänen kivunhallintaansa. On havaittu, että vanhempien ahdistus lisää lapsen kipuun liittyvää stressiä. Toisaalta lapsen kipukokemuksen mitätöivien vanhempien lapset kokevat muita voimakkaampaa kipua. (Axelin Rasilainen 2007: ) Lapsen kivun hoidossa perheen merkitys korostuu. Kuntoutuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä kivusta kärsivän ihmisen, perheen ja terveydenhuollon eri asiantuntijoiden kanssa (Suomen Kivuntutkimusyhdistys 2011: 5). Tärkeänä tukena voivat olla myös toiset kipuongelmista kärsivät ja heidän muodostamansa vertaisryhmät (Suomen Kivuntutkimusyhdistys 2011: 5). Suomessa lapsireumapotilaita on noin 2200, HUS/HYKS Lastenklinikalla käy vuosittain seurannassa lastenreumapotilasta. Vaativa reumanhoito ja koordinointi vastuu koko julkisen terveydenhuollon reumanhoidosta on keskitetty yliopistosairaaloihin. Isoissa yksiköissä on käytettävissä eri alojen spesialisteja, jolloin potilaita voidaan hoi-

6 2 taa monialaisesti ja kokonaisvaltaisesti sekä hoitokäytäntöjen kehittäminen mahdollistuu. (Laukkanen 2010: ) Työskentelen fysioterapeuttina HUS/HYKS Lastenklinikan reumavastaanotolla, jossa reumatiimiin kuuluu 3 lastenreumatologia, kaksi sairaanhoitajaa, kuntoutusohjaaja, psykologi, sosiaalityöntekijä, kaksi fysioterapeuttia, toimintaterapeutti ja sihteeri. Kehittämistyön työelämäohjaajana toimi lastenreumatologi Kristiina Aalto. Reumatiimissä on noussut tarve erityisesti pienten kipupotilaiden hoitokäytäntöjen kehittämiselle. Kipupotilaille ei juurikaan tarjota kuntoutusta tällä hetkellä reumavastaanotolla. Aiemmin haastavia kipupotilaita voitiin reumavastaanotolta ohjata Heinolan reumasairaalaan kuntoutusjaksoille, mutta sairaalan toiminnan päätyttyä tätä vaihtoehtoa ei enää ole tarjota. Kipukierre tulisi katkaista mahdollisimmin pian, jotta lukuisilta lisäongelmilta vältyttäisiin. Kivun kroonistuessa sen aiheuttama kärsimys sekä monitahoiset toiminnalliset haitat lisääntyvät ja näin ollen myös keinovalikoima kivun lievittymiseksi tai poistumiseksi supistuu (Aaltonen 2007: 41). Kipupotilaiden ongelmat ovat usein moninaisia ja kuntoutumista tuleekin pohtia kokonaisvaltaisesti. Olen ohjannut erityistä tukea tarvitsevien lasten psykomotoriikkaan pohjautuvia pienryhmiä keväästä 2006 lähtien. Lisäksi olen ohjannut useita perheliikuntaryhmiä, joiden tuntien viitekehyksenä olen myös hyödyntänyt psykomotoriikkaa. Ohjaamistani ryhmistä saamani palaute, niin lasten kuin vanhempienkin osalta on ollut hyvin positiivista ja toiminnan on koettu tukevan lasten kehitystä kokonaisvaltaisesti. Nämä positiiviset kokemukset psykomotorisesta toiminnasta ovat herättäneet mielenkiintoni laajentaa psykomotorista toimintaa kipupotilaita ja koko heidän perheitään koskevaksi. Ajankohtainen suomalainen kuntoutuksen määritelmä löytyy valtioneuvoston kuntoutusselonteosta (2002): Kuntoutus on suunnitelmallista ja monialaista, yleensä pitkäjännitteistä toimintaa, jonka tavoitteena on auttaa kuntoutujaa hallitsemaan elämäntilanteensa. Kuntoutuksen tavoitteena on toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistäminen. (Järvikoski Härkäpää 2008: 57.) Kun psykomotoriikka käytetään kuntoutusmenetelmänä, niin toimijat eli kuntouttajat verkostoituvat ja myös toiminnan kohde, mikä tässä tapauksessa on perhe, verkostoituu toisten perheiden kanssa pienryhmäksi. Näin muodostunut organisaatio käynnistää

7 3 prosessin, jossa vuorovaikutuksellisuus luo perustan kuntoutumiselle. Psykomotoriikka on siis aina ryhmäterapiaa sosiaalisine vuorovaikutuksineen (Pietilä 2000: 40.) Psykomotoriikassa yksilön koko persoonallisuutta tuetaan ja edistetään kokonaisvaltaisesti käyttäen liikkumista apuvälineenä. Siinä harjaannutetaan ja edistetään kokonaisvaltaisesti yksilön toiminnan eri osa-alueita (fyysismotorisia, sosiaalisia, kognitiivisia ja psyykkisiä). (Koljonen 2005: 81; Zimmer 2001: 148.) Kehittämistyöllä pyritään uusien näkemysten ja toimintamallien tuottamiseen työelämän tarpeisiin. (Metropolia 2010: 1-7, 14.) Kehittämistyöni päämääränä on kehittää Lastenklinikan reumavastaanoton kipupotilaiden kuntoutusta. Tavoitteena on pilotoida psykomotorinen pienryhmäinterventio reumavastaanoton 4-7-vuotiaille kipupotilaille vanhempineen ja tutkia, miten psykomotorinen perheryhmäinterventio vaikuttaa 4-7- vuotiaiden kipupotilaiden toiminnallisuuteen, kipuun ja minäkuvaan. Intervention vaikuttavuutta selvitetään myös kipupotilaiden henkilökohtaisten tavoitteiden toteutumisen arvioinnin kautta.

8 4 2 Lapsen psykomotorinen kehitys 4-7-vuotiailla Ihminen voidaan käsittää ainoastaan kokonaisuutena. Ajatteleminen ja tunteminen, toimiminen, aistiminen ja liikkuminen ovat erottamattomasti yhteydessä toisiinsa ja vaikuttavat toinen toisiinsa. Erityisesti lapsen toimimisessa ja kokemisessa kokonaisluonteisuus näkyy hyvin voimakkaasti. Lapsi ottaa aistikokemukset vastaan koko kehollaan, ilmaisee tunteensa liikkeillä ja reagoi ulkoisiin jännitteisiin fyysisellä huonovointisuudellaan. Toisaalta riemulliset liikuntakokemukset voivat johtaa fyysiseen irtonaisuuteen ja rentouteen. (Zimmer 2001: 21.) Tässä luvussa käsittelen 4-7-vuotiaan lapsen fyysismotorista-, sosioemotionaalista-, ja kognitiivista kehitystä pohjautuen lapsen psykomotoriseen kehitykseen. Lisäksi kuvaan lapsen leikin kehitystä, koska psykomotoriikassa leikillä on keskeinen merkitys. Luvussa on tarkoitus havainnollistaa lapsen liikunnallisten kokemusten monipuolisia yhteyksiä ja vaikutusmuotoja. 2.1 Lapsen fyysismotorinen kehitys Liike liittää uudet tiedot ja kokemukset hermoverkkoihimme. Liikkeet aktivoivat koko kehon hermoratoja ja ovatkin tärkeitä oppimisprosessissa. Kinesteettinen aisti on lapsen vahvimpia aisteja, joten liikkeen avulla oppiminen on hyvin luontaista. Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä kiinteämmin motoriikka on yhteydessä lapsen muuhun kehitykseen. (Karvonen 2009: 85.) Motoriseen kehittymiseen vaikuttaa niin perimä kuin moninaiset oppimiskokemukset ja ympäristön kanssa käytävä aktiivinen kanssakäyminen (Zimmer 2001: 58-59). Motorisen kehityksen teorioita on olemassa useita. Eri teoriat pyrkivät yhdistämään hermoston kehityksen ja lapsen käyttäytymisen yhteyden motoriseen kehitykseen. Dynaamisen systeemin teoria edustaa tänä päivänä vallalla olevaa näkemystä motorisesta kehityksestä. (Shumway-Cook Woollacott 2001: 195; Piper Darrah 1994: 2-13.) Dynaamisen systeemin teorian mukaan motoriset suoritukset ovat tulosta moninaisista oppimiskokemuksista sekä ympäristöstä ja sen tuomista mahdollisuuksista. Motorinen kehitys ei pelkästään määräydy perimästä ja siihen liittyvästä kypsymisestä. Teo-

9 5 ria pyrkii selittämään kehityksellisiä siirtymiä, jotka rakentuvat lapsen aikaisemmalle liikemallien perustalle. Lapsen oppiessa uusia asioita ne perustuvat aina vanhoihin taitoihin ja antavat pohjan uusille taidoille. Dynaamisen systeemin ajattelu pyrkii kertomaan millaisia kokemuksia lapsi tarvitsee kehittyäkseen. Malli ei hylkää geneettisten tekijöiden yhteyttä eikä biologisia vaikuttajia vaan näkee kehityksen mahdollisuuksina ja todennäköisyyksinä, joihin aikaisemmin opittu vaikuttaa. Lapsi oppii liikkumisen mukana tuomien kokemusten ja elämysten avulla. Motoristen taitojen kehittymisen ydin muodostuu lapsen itseohjautuvuudesta, kekseliäisyydestä ja löytämisestä. Lapsi joutuu mukauttamaan omaa kehoaan opittavaan tehtävään ja tilanteeseen, jotta voi oppia uusia liikemalleja ja motorisia taitoja. Sen mitä liikkumismalleja lapselle jäsentyy, määrää ympäristö ja sen toimintamahdollisuudet sekä lapsen yksilölliset tekijät. (Karvonen Siren-Tiusanen Vuorinen 2003: ) Havaintomotoriikka kuuluu lapsen liikunnan ja motorisen kehityksen kokonaisvaltaisimpiin käsitteisiin, jolla tarkoitetaan lapsen käsitystä itsestään, kehostaan ja sen eri puolista. Havaintomotorisilla taidoilla tarkoitetaan taitoja, joilla lapset hahmottavat omaa kehoaan ja sen eri osia suhteessa tilaan, aikaan ja voimaan. Havaintomotoriset osatekijät ovat kehontuntemus, avaruudellinen hahmottaminen, suunnan hahmottaminen ja ajan hahmottaminen. Kehontuntemuksella tarkoitetaan tietoa muun muassa eri kehonosien sijainnista ja nimistä, kehonosien suhteista ja tärkeydestä, siitä kuinka kehoa ja sen osia liikutetaan tehokkaasti ja kykyä rentouttaa lihakset. Avaruudellisella hahmottamisella tarkoitetaan esineiden ja asioiden sijainnin hahmottamista suhteessa itseen. Suunnan hahmottaminen sisältää lateraalisuuden (sisäinen tietoisuus oikeasta ja vasemmasta puolesta) ja suuntatietoisuuden kehittymistä sekä kykyä liikkua tehokkaasti tilassa. Ajan hahmottaminen tarkoittaa samanaikaisuuden, rytmin ja järjestyksen (liikesuorituksissa) oppimista. Lapsen sisäisen aikarakenteen kehittymiseen viittaa silmä-jalka/käsikoordinaatio. Havaintomotorinen oppiminen tarkoittaa aistitoimintojen herkistymistä ympäristöstä tulevien ärsykkeiden vastaanottamiseen ja järjestämiseen. Sensorinen integraatio eli aistimuksen hermostollinen yhdentyminen ja järjestäytyminen käyttöä varten on havaitsemisen kehittymisen edellytys. Havaintomotoriikan harjoittamista varhaisvuosina pidetään erityisen tärkeänä. Havaintomotoristen taitojen kehittyminen on välttämätöntä, jotta lapset voivat esim. oppia tarttumaan esineisiin ja liikkumaan törmäämättä. (Karvonen Siren-Tiusanen Vuorinen 2003: 44; Karvonen 2009: 88; Karvonen 2000: )

10 6 Normaalisti kehittyvä lapsi oppii aistimaan kehonsa sekä ympäröivän maailman ja kehittyy aktiivisesti toimivaksi seitsemän ensimmäisen ikävuotensa aikana (Rintala Ahonen Cantell 2002: 142). Leikki-iässä lapsi alkaa yhä enemmän säädellä liikkeitään sisäisten mielikuvien ja ennakoivien toimintasuunnitelmien avulla. Tämän ikäisillä lapsilla on voimakas mielikuvitus ja estottomuus, joiden avulla yleistaitojen harjoittelusta saadaan kiehtovaa. Lapsi harjoittelee aiemmin opittuja perusliikkeitä ja luo itselleen liikevarastoa. Tämä ikäkausi on yleistaitojen kehittämisen huippuvaihetta. Motoriikan nopea eteneminen näkyy liike-suoritusten laadun paranemisessa, suoritusten määrällisessä lisääntymisessä ja lapsi oppii joustavammin siirtämään taitojaan uusiin tilanteisiin ja tehtäviin. Vähitellen lapsi oppii yhdistelemään liikunnan eri muotoja samanaikaisesti ja peräkkäin. Esimerkiksi 4-vuotias yhdistää juoksun ja esteen yli hypyn, 5-vuotias pallon heiton ilmaan ja kiinnioton sekä 6-vuotias juoksun ja pallon heiton. Lapsen koordinaatiokyky, esim. tasapainokyky edistyy, 4. ja 5. ikävuoden välillä monet lapset oppivat ajamaan polkupyörällä. Kouluiän kynnyksellä oleva lapsi osaa liikkua taitavasti ja ketterästi, jos hänellä on ollut mahdollisuus harjoittaa monipuolisesti taitojaan. (Miettinen 1999: 12-14, 117; Zimmer 2001: 62) Tässä vaiheessa lapsi ei kykene vielä kestävyystyyppiseen yhtäjaksoiseen ja yksitoikkoiseen rasitukseen. Itsesäädeltynä lapsen liikunta on intervallityyppistä, jossa rasitus ja lepo vaihtelevat. (Miettinen 1999: ) Lapsen motorinen kehitys etenee tiettyjen vaiheiden kautta, mutta järjestys voi muuttua ja joitakin vaiheita voi jäädä pois. Kaksi samanikäistä lasta voi edustaa hyvinkin erilaista motorista kehitysastetta ilman, että kummankaan kehitys olisi epänormaalia, aikataulu on vain kullekin yksilöllinen. Tiettyjen refleksien ja liikekaavojen kehittyminen tapahtuu samassa loogisessa järjestyksessä, mutta yksilöllisesti ja eriaikaisesti. Kehityksessä voi havaita hitaita ja nopeita kausia sekä kriittisiä ja herkkiä kausia. (Rintala Ahonen Cantell 2002: 142.) 2.2 Lapsen sosioemotionaalinen kehitys Sosiaaliseen oppimiseen vaikuttavat ratkaisevasti kokemukset, joita lapset saavat jokapäiväisessä kanssakäymisessä ja yhteiselämässä muiden kanssa. Tällöin opitaan antamaan periksi, pitämään puolensa, riitelemään, sopimaan, saamaan tahto läpi, alistumaan, jakamaan, luopumaan, neuvottelemaan, määräämään, hylkäämään ja hyväksy-

11 7 mään. 3-6 vuoden ikä on tärkeimpiä vaiheita sosiaalisten käyttäytymismuotojen kehityksessä. Monet tänä kautena opitut käyttäytymismallit säilyvät läpi elämän ja lyövät leimansa myöhempiinkin vaiheisiin. Lapset tarvitsevat lapsia kasvaakseen sosiaaliseen yhteisöön. Erityisesti eri-ikäisistä lapsista koostuvat ryhmät tarjoavat mahdollisuuksia auttaa toinen toistaan, oppia toinen toiseltaan ja sopeutua nuorempien ja vanhempien lasten kykyihin. Liikunnalliset leikit ovat tähän tarkoitukseen erityisen sopivia. (Zimmer 2001: ) 3-4-vuotiaan lapsen on vaikea asettua toisten asemaan ja käsittää heidän tunteitaan. 3-vuotias ottaa harvoin huomioon leikkitoverin tilannetta ja toimii leikeissä useimmiten aivan kuin kaikki pyörisi vain hänen itsensä ympärillä. 4-vuotias alkaa jo huomata, että on olemassa eri näkökulmia (että ihmiset esim. ajattelevat eri tavoin, koska ovat eri tilanteissa). Vasta noin 6-vuotias lapsi kykenee peilaamaan omaa toimintaansa toisten näkökulmasta ja myös ennakoimaan toisten reaktion omaan toimintaansa. (Zimmer 2001: ) Neljävuotias on tunne-elämältään vielä uhmakas ja haluaa herkästi oman tahtonsa läpi. Viisivuotias on myönteisempi ja tasapainoisempi, kun taas kuusivuotias on tunne-elämältään ailahteleva, ilo ja suru vaihtelevat nopeasti. Tällöin lapsi saattaa menettää malttinsa jo pienistäkin asioista. Lapsi erottaa teoissaan oikean ja väärän sekä säännöt. (Miettinen 1999:14.) Lapset oppivat sosiaalista käyttäytymistä myös kanssaihmisiä matkimalla. Vanhempien lisäksi lapsi ottaa sosiaalisen käyttäytymisen mallia ennen kaikkea häntä säännöllisesti hoitavasta aikuisesta. Lapsi omaksuu helposti hoitajansa tavan käyttäytyä muiden kanssa. Sosiaalisten konfliktien ratkaisemista auttaa, että kasvattaja tarkastelee itseään ja huomioi, että minkälaisiin käyttäytymismuotoihin hän on taipuvainen turvautumaan. Jotta lapsi oppii ratkomaan sosiaalisia konflikteja muutoinkin kuin fyysisellä tasolla, hän tarvitsee aikuisten empaattista seurantaa ja hellävaraista vaikuttamista. On kuitenkin syytä välttää liian hätiköivää puuttumista asioiden kulkuun, jotta lapselle jää mahdollisuus itsenäisesti neuvotella ja omaksua siihen tarvittavia sosiaalisia kompetensseja, kuten empatiaa ja toisten huomioimista. (Zimmer 2001: )

12 8 2.3 Lapsen kognitiivinen kehitys Erilaiset välineet ja telineet tuovat hauskuutta ja vaihtelua liikkumiseen, mutta niillä on muutakin merkitystä. Ne innostavat arempiakin lapsia kokeilemaan ja liikkumaan välineiden kanssa. Välineiden käsittely edistää aistien yhteistoimintaa sekä silmien ja käsien/jalkojen yhteistoimintaa. Samanaikaisesti lapsi havainnoi tilaa (esim. syvyys- ja korkeuserot) ja arvioi suuntia. Lisäksi lapsi oppii säätelemään voimankäyttöään käsitellessään eri painoisia ja kokoisia tavaroita. Lapsi oppii vertaamaan esineiden ominaisuuksia (esim. erilaisten pintojen erottelu) ja oppii käsitteitä. (Karvonen 2009: 86, 88.) Tutkimalla ja kokeilemalla materiaaleja ja esineitä lapsi oppii ymmärtämään ympäristöään ja kohteiden ominaisuuksia, erityispiirteitä ja lainalaisuuksia. Lapsen fyysiset ja liikunnalliset kokemukset ovat siis aina yhteydessä kokemuksiin asioista ja esineistä, joiden mukana ja avulla hän liikkuu. Piaget n (1975) mukaan lapsen älykkyys kehittyy samalla kun lapsi toimiessaan käsittelee ympäristönsä esineitä. Kehittyminen perustuu siihen, että lapsella on mahdollisuuksia käsitellä ympäristönsä esineitä kokeilemalla ja tutkimalla sekä hankkia itsenäisesti kokemuksia. Tällaisten kokemusten hankintaa nimitetään materiaaliseksi kokemukseksi. Lapset hankkivat näitä kokemuksia muuntelemalla toimintaansa ja toimimalla erilaisissa olosuhteissa. Muuntelemalla leikki- ja liikuntatilanteita (esim. tasapainoilua yli eri levyisten ja korkuisten laitteiden ja epävakaan materiaalin päällä) lapset kokevat välittömästi syyn ja seurauksen sekä oppivat huomaamaan eri yhteyksiä. Materiaalisten kokemusten hankkiminen on riippuvaista virikkeellisestä ympäristöstä, jossa asiat ja esineet innostavat lapsia toimimaan. Toki myös kasvatuksellisella asenteella on vaikutusta, lapsella tulisi olla tarpeeksi tilaa ja mahdollisuuksia käsitellä ja tutkia asioita. (Zimmer 2001: 33-34, 39) Älykkyys ja ajattelu kehittyvät Piaget n mukaan viidessä vaiheessa: 1. Sensomotorinen vaihe kuuluu kahteen ensimmäiseen ikävuoteen, jolloin lapsi oppii pääasiassa havainnoimalla ja liikkumalla 2. Symbolinen tai esikäsitteellinen ajattelu kehittyy silloin, kun lapsi alkaa muodostaa mielikuvia (symbolileikit). 3. Havainnollinen ajattelu alkaa 4. ja 7. ikävuoden välillä. Lapsi osaa jo muodostaa käsitteitä, mutta ne liittyvät vielä havaintoihin. 4. Konkreettinen ajatustoiminta alkaa kehittyä 7-vuotiaasta lähtien. Henkinen toiminta ei ole enää riippuvaista ulkomaailman todellisuudesta.

13 9 5. Formaalinen ajattelu alkaa lapsen ollessa noin. 11-vuotias. Ajattelu on tällöin abstraktia. Kognitiivisen kehityksen eri vaiheet muodostavat pyramidin, jossa sensomotorinen vaihe muodostaa perustan ja jokainen seuraava vaihe rakentuu edellisen päälle ja integroituu seuraavaan. (Zimmer 2001: ) Kehollaan ja kehostaan saamiensa kokemusten avulla lapsi kehittää itselleen kuvan omista taidoistaan, näin hän hankkii käsityksen omasta minästään (Zimmer 2001: 21). Lapsi saa kokemuksia osaamisesta, osaamattomuudesta, onnistumisesta ja epäonnistumisesta sekä omista rajoistaan ja kyvyistään. Jo aivan pienillä ilmenee pyrkimys itsenäiseen käyttäytymiseen selvimmin fyysismotorisissa toiminnoissa. Ensimmäiset kokemukset olemassaolostaan lapsi saa aistijärjestelmän kautta. Oman kehon erottaminen ympäristöstä tapahtuu jo hyvin varhain. Lapsen kehitykselle on merkityksellistä havaita ero omaa kehoa koskevien aistimusten ja muiden kohteiden välillä esim. kipu, lämpö ja kylmyys. (Zimmer 2011: ) Positiivinen minäkuva ilmenee muun muassa lapsen uskona kykyihinsä selvitä uudenlaisista ja vaikeistakin haasteista. Lapsi kykenee ratkaisemaan ongelmia ja hänellä on tunne, että tilanne on hänen hallinnassaan. Motorinen taitavuus, fyysiset suoritukset ja motoriset kyvyt ovat lapselle erityisen tärkeitä, joten kokemukset huonommuudesta, omasta pelokkuudesta ja epävarmuudesta saattavat hyvin herkästi heikentää itsetuntoa. Nämä vaikuttavat myös lapsen sosiaaliseen asemaan ryhmässä. Toistuvat epäonnistumisen kokemukset siirtyvät siten hyvin herkästi, usein tiedostamatta, negatiiviseksi minäkuvaksi. Lapsi luottaa ajan mittaan yhä vähemmän omiin kykyihinsä, vähemmän kuin mihin hän todellisuudessa pystyisi. Lapsen minäkuva muokkautuu myös siitä kuvasta, jonka toiset hänelle välittävät. Lapsi näkee itsensä usein leikkitovereiden ja ryhmän jäsenien peilaamana. Vaikka lapsi ei objektiivisesti olisikaan liikunnallisesti taitamaton tai avuton, saa hän itsestään sellaisen kuvan, jos aikuiset tai muut lapset arvioivat hänet tällaiseksi. Jos kasvattaja hyväksyy lapsen juuri sellaisena kun hän on, vahvuuksineen ja heikkouksineen, on tällä suuri merkitys lapsen omanarvontunteen kehittymiseen. (Zimmer 2011: 50-53, 68.)

14 Lapsen leikin kehitys Leikin merkityksen oivaltaminen lapsen kehitystä edistävänä tekijänä ja lasta kokonaisvaltaisesti auttavana toimintana avaa kuntoutukselle merkittävät mahdollisuudet. Leikissä lapset ylittävät keskimääräisen ikänsä ja tavallisen käyttäytymisensä. Lapset näyttävät olevan siinä päätään pidempiä kuin muissa toiminnoissa. Toimivaan leikkiin lapset lähtevät innolla mukaan leikin tempaavuuden vuoksi eivätkä kiinnitä mitään huomiota omiin valmiuksiinsa. Psykomotorisessa kuntoutuksessa käytetään sellaista leikkiä, joka tempaa kaikki mukaansa eikä kenenkään tarvitse pelätä toisten arvostelua. Leikki mahdollistaa suuren toistomäärän, joka on oppimisen edellytys. Toimivassa leikissä itse prosessi on tärkeämpi kuin lopputulos. (Karvonen Siren-Tiusanen Vuorinen 2003: 66; Pietilä 2005: 93-95, ) Leikillä on viisi olennaista piirrettä. Se on sisäisesti motivoitua, vapaasti valittua, miellyttävää, ei-faktasidonnaista ja aktiivisesti osanottajien toteuttamaa. Leikki auttaa lapsia tutkimaan ja ymmärtämään erilaisia rooleja ja vuorovaikutuskuvioita ja siten tukee sosiaalisen maailman ymmärtämistä sekä edistää realistisen minäkuvan rakentumista. Leikki näyttää toimivan lasten tiedonhankintaprosessina ja keinona olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Leikki auttaa lapsia oppimaan oppimisessa. (Hakkarainen 2001: 184.) Lasten leikki kehittyy ja muuttuu iän myötä. Esine- ja toimintaleikit hallitsevat noin kahden vuoden ikään asti. Esine- ja toimintaleikeissä lapset löytävät spontaanisti asioita ja tuntevat mielihyvää omista liikkeistä sekä esineiden ja välineiden käsittelystä. Noin kaksivuotiaana esine- ja toimintaleikkien pohjalta alkaa kehittyä roolileikki (ensin yksinkertaisia mielikuvia sisältävä leikki, sitten varsinainen mielikuvitusleikki eli symbolileikki) ja rakenteluleikki, jotka jatkuvat vielä kouluiässäkin. Symbolileikeissä lapset harjoittelevat sisäistä toimintaa eli mielikuvitusta. Lasten toiminta tapahtuu kuvitteellisella tasolla ja siinä on korvaavia tekoja. Siinä ei ole kyse vain toiminnan tai roolin matkimisesta, vaan rooliin samaistumisesta. Samaistuminen esimerkiksi eläimeksi antaa lapselle mahdollisuuden ottaa joko voimakkaamman tai vaihtoehtoisesti heikomman roolin. Jos lapsi leikkii voittamatonta, aggressiivista eläintä, voi hänelle syntyä uusi kokemus sisusta ja vaikutusvallasta, johon hän ei omana itsenään arkielämässä pystyisi. Usein lapsi samaistuu leikeissään myös rooleihin, joita hän normaalisti arkipäivässä pelkää, esim. vihainen koira tai noita. Tilanteiden uudelleen kokeminen ja uusiin tilanteisiin

15 11 eläytyminen mahdollistaa lapsen aggressioiden purkamisen, jännitystilojen laukaisun ja myös salaisten toiveiden toteutumisen symbolisessa muodossa. Tämä vakauttaa lapsen psyykkistä tasapainoa. Luovaa mielikuvitusta kehittävät parhaiten leikki ja tarinoiden lukeminen ja sepittäminen, kuvallisen symboliikan tulkitseminen ja tuottaminen, tarinoiden dramatisoiminen sekä asioiden pohtiminen. (Karvonen - Siren-Tiusanen - Vuorinen 2003: 68-69; Zimmer 2011: 77.) Leikki- ja esikouluikävaihe (ikävuodet 4-7) on mielikuvituksen ja roolileikkien valtakautta. Lapset kykenevät kuvittelemaan asioita, joita eivät juuri sillä hetkellä näe tai aisti. Mielikuvat ovat konkreettisia, eloisia ja tunnepitoisia. Leikki-ikäisellä on kielellistä luovuutta, jolloin lapset sepittävät itse mielellään lauluja ja kertomuksia. Sääntöleikkien ja pelien valtakausi alkaa 6-7-vuotiaana, joka jatkuu aina aikuisikään asti. (Karvonen - Siren-Tiusanen - Vuorinen 2003: 63, ) Sääntöleikkeihin päädytään kehittyneen roolileikin ja sen edellyttämien roolisuhteiden kautta (Hakkarainen 2001: 189). Tutkimukset viittaavat siihen, että vapaa, omaehtoinen toiminta on oppimisvaikutuksiltaan tehokkaampaan kuin strukturoitu opetus. Leikki ei ole yksinomaan lasten omaa toimintaa, vaan aikuisella on oikeus ja velvollisuus olla suuntaamassa ja tukemassa leikin kulkua. Tutkimukset osoittava, että aikuisten osallistuessa leikkiin leikin sosiaalisuustaso kasvaa ja leikillä on vaikutusta myös tiedolliseen kasvuun. Aikuisten osallistumisen ja ohjauksen merkitys kasvaa, jos lapsella on heikko suoriutumiskyky. (Pietilä 2005: ) 3 Lapsen kipu ja selviytymiskeinot Kipu on yksilöllinen epämiellyttävä tunne tai tila, jota ei voi verrata toisen ihmisen kokemukseen kivusta. Kaikenlainen kipu on aina kokijalleen todellinen. (Sailo 2000: 30; Sipilä 2000: 66). Tässä luvussa käsittelen lapsen kipua, kivun arviointia, perheen merkitystä kivun kokemisessa ja erilaisia lääkkeettömiä kivunhoito- ja selviytymiskeinoja. Kehittämistyöni kohderyhmänä ovat Lastenklinikan reumavastaanoton potilaat, joten tässä luvussa esittelen lyhyesti myös lastenreumaa. Kipu on yleensä osa lastenreumaa, joten kivunhoito ja pelon synnyn ehkäisy tulisi olla osa lastenreuman hoitoa sairauden varhaisvaiheesta asti.

16 Kipu ja pelko-välttämiskehä Kansainvälinen kivuntutkimusyhdistys IASP (International Association for the Study of Pain) määrittelee kivun seuraavasti: Kipu on epämiellyttävä sensorinen eli tuntoaistiin perustuva tai emotionaalinen eli tunteisiin perustuva kokemus, johon liittyy mahdollinen tai selvä kudosvaurio tai jota kuvataan samalla tavoin. Kivun syynä on usein jokin elimellinen sairaus, vamma tai vaurio. Lähes kaikissa kehon kudoksissa on hermopäätteitä, jotka vaurion sattuessa alkavat lähettää viestiä kivusta. Kipuviestit välittyvät ääreishermoissa selkäytimeen, sieltä kipuratoja pitkin aivoihin ja aivoissa kipuviesti levittyy monelle eri alueelle, muun muassa aistimuksen voimakkuudesta, kestosta ja kivun sijainnista vastaavalle tuntoaivokuorelle sekä tunteiden syntymiseen ja käsittelyyn osallistuville aivojen alueille. Kipuviesti käynnistää ääreishermoston ja keskushermoston alueella sekä viestiä vahvistavia että sitä vaimentamaan pyrkiviä jarrujärjestelmiä. Näiden keskinäinen tasapaino ratkaisee kuinka voimakkaana kipuviesti lopulta aistitaan. Kipu voi aiheuttaa kipuhermoston kautta myös esimerkiksi lihasjännitystä, verenpaineen nousua ja hikoilua. Kipuun liittyy usein myös erilaisia epämiellyttäviä tunteita, kuten ahdistusta, tuskaa, pelkoa ja kärsimystä. Kipu on aina paitsi aistimus myös kokemus. Kivun kokemista hillitseviä tekijöitä ovat esim. kosketustuntoa välittävien hermojen aktivoiminen (kipeän kohdan painelu tai puhaltaminen) ja tarkkaavaisuuden suuntautuminen pois kivuista. Hermoston välittäjäaineilla, jotka siirtävät viestiä hermosolusta toiseen tai muuten vaikuttavat tähän siirtymiseen, on tärkeä merkitys kivun kokemisen kannalta. Välittäjäainepitoisuuksissa voi olla suuria yksilöllisiä eroja, mikä selittää osaltaan yksilöiden välisiä eroja kipuherkkyydessä. (Suomen Kivuntutkimusyhdistys 2011: 1-2.) Suurin osa lasten kivuista on akuuttia ja pitkäaikaiseen sairauteen liittyvä kipukaan ei välttämättä ole kroonista. Pitkäaikaisia kipuja esiintyy kroonisten perussairauksien, kuten lastenreuman yhteydessä. Lisäksi lapsilla voi esiintyä myös epäspesifiä kipua, kuten tuki- ja liikuntaelimistön kipuja. Useimmin pitkäaikaisesta sairaudesta kärsivän lapsen ongelmia ovat toistuvat sairaalakäynnit ja kipua tuottavat toimenpiteet (esim. pistokset, punktiot, katetroinnit), joiden merkitystä pieni lapsi ei voi ymmärtää. Suhteellisen pienikin kipu voi kehittyä peloksi ja aiheuttaa merkittävää kärsimystä lapselle ja usein ongelmaksi nousee kipu-pelko-ahdistus-vyyhti, jonka purkaminen sen jo kehityttyä on vaikeaa. Lapsen ja perheen valmistaminen tulevaan pieneenkin toimenpiteeseen näh-

17 13 dään tärkeänä. Erityisesti hoidettaessa pitkäaikaissairasta lasta tulisi kivunhoidon ja pelon ehkäisyn olla oleellinen osa hoitosuunnitelmaa jo diagnoosivaiheessa. (Hamunen 2009: ) Kipuongelmaa voivat pitkittää ja kivuista kuntoutumista hidastaa myös monet psykologiset tekijät, esim. kipuun liittyvät pelot ja masentuneisuus. Pelot voivat johtaa liialliseen varomiseen ja liikunnan välttämiseen. Vähäinen liikkuminen puolestaan aiheuttaa rappeutumismuutoksia lihaksissa, verenkierrossa ja hermostossa. Tästä saattaa seurata kiputilan vaikeutuminen. Pelot ja varominen voivat lisätä lihasjännitystä, joka puolestaan vaikeuttaa lihasten aineenvaihduntaa, mikä voi lisätä kipuja ja vaikeuttaa kuntoutumista (kuvio 1). (Suomen Kivuntutkimusyhdistys 2011: 4.) Kuvio 1. Pelko-välttämiskehä (Suomen Kivuntutkimusyhdistys 2011: 4).

18 14 Tuki- ja liikuntaelimistön kivuista aiheutuva haitta voi näkyä poissaoloina koulusta, harrastuksista, sosiaalisen elämän kaventumisena, univaikeuksina sekä masentuneisuutena ja ahdistuneisuutena. Lapsen kipu vaikuttaa myös perheeseen. Vanhemmat ovat huolissaan, stressaantuneita ja turhautuneita, jos eivät pysty lievittämään lapsensa kipua. (Mikkelsson 2009: 456.) On tärkeä muistaa, että vaikka kivun syynä ei olisikaan mikään spesifinen tauti, kipua tulisi silti hoitaa (Mikkelsson 2005: 101). Koska pitkäaikainen kipu on harvoin autettavissa pelkästään lääketieteen keinoin, potilaan/perheen oma osuus, aktiivinen tarttuminen erilaisiin itsehoidollisiin toimiin, on kivusta kuntoutumisen kannalta ratkaisevan tärkeää. Kuntoutumisen edistyminen tapahtuu yleensä pienin askelin ja edellyttää tiivistä yhteistyötä kivusta kärsivän ihmisen, perheen ja terveydenhuollon eri asiantuntijoiden kanssa. Tärkeänä tukena voivat olla myös toiset kipuongelmista kärsivät ja heidän muodostamansa vertaisryhmät. (Suomen Kivuntutkimusyhdistys 2011: 5.) 3.2 Lapsen kivun arviointi Lapsen kipu on henkilökohtainen kokemus, jonka voimakkuutta ja laatua voidaan arvioida vain epäsuorasti lapsen kertomana tai tarkkailijan tulkitsemana lapsen käyttäytymisen ja fysiologisten muutosten mukaan. Tuki- ja liikuntaelimistön kipu voi tulla esiin esimerkiksi ontumisena tai kivuliaan alueen käyttämättömyytenä, eikä lapsi välttämättä ilmaise kipua muulla tavoin. Lapsen kipukokemukseen ja sen ilmaisemiseen vaikuttavat mm. ikä, sukupuoli, kognitiivinen ja kielellinen kehitys, aikaisemmat kipukokemukset, oppiminen, mieliala, ympäristö, ero vanhemmista sekä lapsen ymmärrys sairaudesta ja tehtävistä toimenpiteistä. (Hamunen 2009: 442; Mikkelsson 2009: 454.) Lasten kivun mittaamisen ensisijainen tapa on potilaan oma ilmoitus kivun voimakkuudesta. Sanallisen ilmaisun rajoittuneisuus vaikeuttaa kivun mittaamista pre-verbaalisilta ja hyvin nuorilta. Leikki-ikäiset nimeävät usein väärin ruumiinosia ja numeroiden ja muiden abstraktien käsitteiden ymmärtäminen on usein puutteellista vielä koulun alkaessakin. Apuvälineet, jotka konkretisoivat kivun, auttavat lasta kivun ilmaisussa (esim. kipupiiros, nukke, kipukasvomittari, vas-jana). Lasten kivun arvioimisessa tarkkailijan arvio on myös keskeisessä roolissa. Huomiota kiinnitetään liikkumiseen, raajojen käyttöön, istuma-asentoon, niveliin ja niiden liikkuvuuteen. Arvioitavia oireita ovat lisäksi mm. käytöksen, asennon, ilmeiden, ääntelyn, ihonvärin, kosteuden ja syketaajuuden

19 15 muutokset sekä vaste käsittelyyn. Mikään yksittäinen oire ei siis kuvaa kattavasti lapsen kipua, vaan edellä mainittuja seikkoja tulee seurata yhdessä, jotta on mahdollista arvioida lapsen kivun voimakkuutta ja sen muutoksia. (Hamunen 2009: ; Mikkelsson 2009: 457.) 3.3 Perheen merkitys lapsen kivun kokemiseen Lapsella lapsuusajan kokemuksilla ja tapahtumilla on merkitystä siihen, miten hän kokee kipua. Varhaisista tilanteista jää lapselle muistijälkiä, joihin hän reagoi myöhemmin lapsena, nuorena tai vasta aikuisena. Varhaislapsuudessa lapsen tärkeiden tarpeiden tyydyttäminen tai tyydyttämättä jättäminen vaikuttavat siihen, miten hän kokee itsensä ja ympäristönsä sekä miten hän reagoi kipuun. (Sipilä 2000: 75.) Lapsi oppii perheenjäseniltä tavan reagoida kipuun ja tapa voi olla hyvä tai huono. Perheen sanallisesti tai käytöksellään toistuvasti ilmaisemat tavat ovat merkityksellisiä. Liiallinen kehollisten vaivojen seuranta tarttuu ja lapsi oppii tulkitsemaan tuntemuksiaan kipuna. (Sipilä 2000: 75, 81.) Jos lapsi näkee, kuinka joku läheinen ihminen reagoi lieväänkin kipuun voimakkaasti tai kärsii huonosta kivunhoidosta, tai jos hän näkee kipuun liittyviä vihan tunteita tai depressiota, hän oppii mallista ilmaisemaan kipua samalla tavalla. Lapsi saattaa saada huomiota tai vapautuksia velvollisuuksistaan tai erityisoikeuksia kivun vuoksi. Tällainen kipukäyttäytymisen oppimismalli on lapsilla merkittävä, koska he oppivat muutkin asiat matkimalla ja tarkkailemalla ympäristöään. (Pekkala 2005: 105.) Perheen ainoilla lapsilla on todettu matalampi kipukynnys ja huonompi kivun sieto. Myös sisarusten määrällä on todettu olevan merkitystä, esimerkki vahvistuu sisarusten reagoinnin kautta. Liiallisella suojelemisella voidaan aiheuttaa lapselle herkistynyt kipukynnys, mutta huomiotta jättämisellä voi lapselta jäädä oppimatta avun, lohdutuksen tai turvan hakeminen vanhemmalta. (Sipilä 2000: 75, 81.) Kipua tuntuu olevan enemmän, jos mieli on jostain muusta syystä maassa. Stressi ja masennus ovat usein kivun seurauksia, mutta ne myös herkistävät kivun kokemiselle. Lisäksi ihmisen kivulle antama merkitys on osoittautunut tärkeäksi elimistön kipua välittävien ja säätelevien järjestelmien kannalta. Mikäli ihminen ajattelee, että kipu on

20 16 merkki uhkaavasta vaarasta, johon itse ei voi mitenkään vaikuttaa, kipu tuntuu voimakkaammalta, kuin jos sitä pitää elämään kuuluvana ikävänä mutta hallittavissa olevana vaivana. (Suomen Kivuntutkimusyhdistys 2011: 3.) Myös tunteiden peittäminen ja niiden korvautuminen lihasjännityksellä opitaan. Oppimisprosessi käynnistyy jo lapsuudessa. Perustavia elementtejä tunne-elämän katoamisessa ovat muun muassa syyllistävä kasvuympäristö, hylätyksi tulemisen pelko, häpeän pelko ja pelko epäonnistumisesta. Vaikkei ihminen antaisi itselleen lupaa tuntea stressaavia tunteita, kuten vihaa ja pettymystä, hänen kehonsa tunteen niitä joka tapauksessa. Viha voi ilmetä esimerkiksi jännityksenä lihaksissa, hampaiden narskutteluna tai erilaisina kivun aistimuksina. Tällöin tunne voi jäädä ihmiseltä kokonaan nimeämättä ja tunnistamatta. Keho ei kauaa kestä tätä, sillä varastoiminen kuluttaa energiaa, jolloin ihminen väsyy. Rasitusväsyminen aiheuttaa fyysisiä kipuoireita. Ortopedi Antti Heikkilä (1998) sanookin, että selkäkivut voivat aiheutua tunteiden tukahduttamisesta. (Vilén Leppämäki Ekström 2008: ) 3.4 Lapsuusiän pitkittynyt niveltulehdus eli lastenreuma Lapsilla erilaiset niveltulehdukset ovat harvinaisia. Yleisin niistä on ohimenevä lonkkatulehdus ja yleisin pitkäaikainen niveltulehdus on lastenreuma (Juveniili idiopaattinen artriitti, JIA). Lastenreumaa sairastaa lasta sadasta tuhannesta. Taudin ilmaantuvuus on Suomessa tytöillä suurempi kuin pojilla. (Virta Helenius Klaukka 2008: ; PRINTO 2003:1) Lastenreuman ilmaantuvuus Pohjoismaissa on noin 15/ (Nordal ym. 2010). Suomessa tähän harvinaiseen tautiin sairastuu vuosittain lasta. Lastenreumadiagnoosi säilyy koko elämän, vaikka tauti saataisiinkin oireettomaksi. Lastenreuma on ns. autoimmuunisairaus, jossa elimistön immuunijärjestelmä hyökkää elimistön omia soluja vastaan pyrkien tuhoamaan niitä (Laukkanen 2010: 20.) Lastenreuman tarkkaa syntymekanismia ei tunneta (PRINTO 2003:1). Lastenreuma ei ole yhtenäinen tauti vaan tautiryhmä, joka kattaa kaikki tuntemattomasta syystä johtuvat, pitkäaikaiset ja lapsuudessa ilmenevät niveltaudit. Lastenreuma jaetaan useampaan alatyyppiin, joita ovat yleisoireinen lastenreuma, oligoartriitti, seronegatiivinen ja seropositiivinen polyartriitti, psoriaasiartriitti ja entesiitteihin liittyvä artriitti. (PRINTO 2003: 1-4.) Lastenreumasta on kyse, kun niveltulehdus alkaa ennen

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina.

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina. Oppiaineen nimi: LIIKUNTA 3-6 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Fyysinen toimintakyky 3 T1 kannustetaan oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntatehtäviä

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! LUKIJALLE Varhaislapsuus on kallisarvoista oppimisen ja kehityksen aikaa. Lapsi oppii leikkimällä, liikkumalla, peuhaamalla, tutkimalla ja kokeilemalla.

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN 19.4.2016 Laaja-alainen osaaminen Tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus Kykyä käyttää tietoja

Lisätiedot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Keskittymisen valmiuksien tavoitteita Mitä keskittyminen tarkoittaa sekä omien keskittymisen tapojen ja taitojen tunnistaminen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10. Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10. Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10 Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka Lastenreuma Määritelmä ja luokittelu Yleisyys Lastenreuman erityispiirteet

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN

PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN Riitta Viitala & Merja Koivula Jyväskylän yliopisto Papilio-ohjelman

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Kivun monet kasvot. Alueellinen kasvokipukoulutus Salla Salo/kipupsykologi/Tyks

Kivun monet kasvot. Alueellinen kasvokipukoulutus Salla Salo/kipupsykologi/Tyks Kivun monet kasvot Alueellinen kasvokipukoulutus 28.10.16 Salla Salo/kipupsykologi/Tyks Esityksen sisältö Kivun monimuotoisuus ja yksilöllisyys Huolestuneisuus ja katastrofiajatukset osana kipuongelmaa

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA Mari Parikka-Nihti 26.11.2015 KÄSITTEISTÄ Luonnossa liikkuen Ympäristökasvatusta Kestävän kehityksen näkökulmasta MIKSI? Luonto lähelle ja terveydeksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio

Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku 12.4.2016 ja sisäinen liikuntamotivaatio Työikäisten määrä vähenee Suomessa 2050: 27,9 % 2014: 42,9 % Lähde: Valtiovarainministeriö Haasteenamme ISTUVA

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry 10.11.2016 MIKSI TARVITAAN LUPA LIIKKEELLE? Lisää liikettä ja terveystiedon lukutaitoa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA (0-5 VUOTTA) 2 Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kuntien laatima yhteinen suunnitelma. Työryhmään on kuulunut virkamiehiä saaren päiväkodeista, perhepäivähoidosta ja neuvoloista.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole. Väestöliitto Perheaikaa.fi

Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole. Väestöliitto Perheaikaa.fi Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole Väestöliitto Perheaikaa.fi 17.3.2016 Mika Lehtonen Psykiatrinen sairaanhoitaja Psykoterapeutti Seksuaaliterapeutti Aggressiokasvattaja (Aggression portaat-malli)

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Joupin ryhmis sijaitsee Joupin viihtyisällä asuntoalueella hyvien ulkoilumahdollisuuksien läheisyydessä. Ulkoilemme paljon läheisillä leikkikentillä sekä teemme metsäretkiä Kultavuoressa.

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa.

Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa. Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa. «Liikkumisen ilo näkyy parhaten lapsessa. Maailman kokeminen ja ymmärtäminen edelyttää lapselta jatkuvaa liikettä,koskettamista, tuntemista,tuntemista, erottelemista

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot