NIVELREUMAA SAIRASTAVIEN TYÖIKÄISTEN NAISTEN KOKEMUKSIA ARJESSA SELVIYTYMISESSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NIVELREUMAA SAIRASTAVIEN TYÖIKÄISTEN NAISTEN KOKEMUKSIA ARJESSA SELVIYTYMISESSÄ"

Transkriptio

1 NIVELREUMAA SAIRASTAVIEN TYÖIKÄISTEN NAISTEN KOKEMUKSIA ARJESSA SELVIYTYMISESSÄ Tuija Lahtinen Sirpa Mikkola Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki Terveysalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK) Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Sirpa Mikkola & Tuija Lahtinen. Nivelreumaa sairastavien työikäisten naisten kokemuksia arjessa selviytymisessä. Helsinki, kevät 2007, 56s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki, terveysalan koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK) ja terveydenhoitaja (AMK). Opinnäytetyömme tavoitteena on tarkastella nivelreumaa sairastavien työikäisten naisten arjessa selviytymistä ja siihen liittyvää tuen tarvetta. Arjessa selviytymisen teoreettinen kehys on Royn hoitotyön malli. Opinnäytetyömme on laadullinen tutkielma, jossa aineisto kerättiin kirjallisella kyselyllä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n Kirurgisen sairaalan reumapoliklinikalla käyneiltä viideltä naiselta narratiivisella menetelmällä. Aineisto analysoitiin käyttämällä deduktiivista sisällönanalyysimenetelmää. Fysiologisista tarpeista tärkeimmäksi tutkimustulokseksi nousi kivuttoman ja hyvin nukutun yön merkitys päivän toiminnoista selviytymiseksi. Päivittäisen toimintakyvyn ylläpitämisessä liikunta koettiin tärkeäksi. Vastaajien mukaan nivelreuma ei ole vaikuttanut naisellisuuteen ja naisena olemiseen. Vakituisessa työsuhteessa toimiminen koettiin vahvistavan myönteisesti minäkuvaa. Tutkimustuloksena ilmeni, että työnantajat eivät useinkaan tienneet työntekijänsä nivelsairaudesta. Tutkimukseen osallistujat pyrkivät selviytymään arjestaan omin avuin ja osoittivat siinä sinnikkyyttä. Perusterveydenhuollon palvelujen saatavuus akuuteissa tilanteissa koettiin aika ajoin riittämättömäksi. Asiasanat: arjessa selviytyminen, nivelreuma, narratiivisuus, hoitotyön malli

3 ABSTRACT Tuija Lahtinen & Sirpa Mikkola. Working women with rheumatoid arthritis: managing daily life. Helsinki, Spring 2007, 56 p., 4 appendices. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Health Care, Option in Nursing and Public Health Care. The objective of this study was to examine how women with rheumatoid arthritis coped with their daily life and what support they needed. Our study was a qualitative thesis and we used narrative methods. Our theory was Roy s nursing model. Five respondents out of ten sent us letters where they told us in their own words about their good and bad days, their social relationships and working abilities. The results showed us that a painless night was important in order to manage the following day. Physical exercises were also seen as important. Rheumatoid arthritis did not influence on femininity. All the respondents were working and that confirmed their self-confidence. Our study indicates that nowadays treatment has developed and rheumatoid arthritis is proceeding slowly. With the help of multi-professionalism, we health care professionals have to find ways how to help women with this disease. Keywords: Rheumatoid arthritis, narrative, support, nursing model

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO ARJESSA SELVIYTYMINEN Fysiologiset tarpeet arjessa selviytymisen osatekijänä Minäkuva arjessa selviytymisen osatekijänä Roolitoiminnat arjessa selviytymisen osana Riippuvuus- ja vuorovaikutussuhteet arjessa selviytymisen osana REUMATAUTIA SAIRASTAVAT TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA REUMATAUTIA SAIRASTAVAN ARKI Nivelreuman diagnostiikka Reumataudin tuomat muutokset ihmisen fysiologisiin tarpeisiin Reumataudin tuomat muutokset minäkuvaan Reumataudin tuomat muutokset roolitoimintoihin Reumataudin tuomat muutokset riippuvuus- ja vuorovaikutussuhteisiin OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT OPINNÄYTETYÖN EMPIIRINEN TOTEUTTAMINEN Opinnäytetyön metodologiset lähtökohdat Tutkimusaineiston keruu Tutkimusaineiston analysointi Tutkimuksen luotettavuus TUTKIMUSTULOKSET Aineisto Fysiologisten tarpeiden merkitys arjessa selviytymisessä Minäkuvan merkitys arjessa selviytymisessä Roolitoiminnot ja niiden merkitys arjessa selviytymisessä Riippuvuus- ja vuorovaikutussuhteiden merkitys arjessa selviytymisessä...30

5 8 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksen eettisyys Tutkimustulosten tarkastelu ja johtopäätökset Tulevaisuuden kehittämishaasteet ma oppiminen...38 LÄHTEET...42 LIITTEET...46 LIITE 1. Tutkimussuunnitelma...46 LIITE 2. Tutkimuslupa LIITE 3. Saatekirje...50 LIITE 4 Käsitteiden luokittelutaulukko...52

6 1 JOHDANTO Nivelreumaa sairastavista potilaista suurin osa on naisia. Sairauden etiologia on edelleen tuntematon. Nivelreuma on useimmiten etenevä, invaliditeettiin johtava moniniveltulehdus. Se johtaa työkyvyttömyyteen %:lla potilaista ensimmäisen 10 vuoden aikana sairastumisesta. (Hakala 2004, 259, 262.) Suomalaisten reumaa sairastavien naisten arkea on aiemmin tutkinut esimerkiksi Kaarina Palomäki vuonna Nivelreuman hoito on mielestämme suuri haaste terveydenhuollolle. Hyvä reumahoito edesauttaa potilaan selviytymistä arjessa taudin edetessä. Nivelreuma aiheuttaa potilaalle runsaasti kipua. Tehokas kivun hoitaminen ja kipulääkityksen avulla saavutettu optimaalinen kiputilanne parantaa potilaan selviytymistä arjessa. Heidän auttamisensa vaatii koko hoitohenkilökunnalta laaja-alaista hoito- ja lääketieteellistä näkemystä ja lisäksi moniammatillista yhteistyötä perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon piirissä. Sairaanhoitaja kohtaa näitä potilaita sairaaloissa ja terveydenhoitaja terveyskeskuksessa. Nivelreumaa sairastavien hoitoa suunnitellaan ja toteutetaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon piirissä. Sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien moniammatillinen tiivis yhteistyö on tärkeää kokonaishoidon kannalta. Työtehtävien keskinäinen jakaminen ja suunnitelmallisuus ovat olennainen osa hoidon toteutusta. Yhteistyökumppanimme opinnäytetyössämme oli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n Kirurgisen sairaalan reumaosasto sekä reumapoliklinikka. Osana opiskeluamme olemme olleet työharjoittelussa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n Kirurgisen sairaalan reumatologian ja reumaortopedian osastolla. Harjoittelujakso Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n Kirurgisen sairaalan reumaosastolla syvensi tietouttamme nivelreumasta ja sitä sairastavien arjessa selviytymistä ja herätti erityisen mielenkiinnon tutkia luvun naisten selviytymistä.

7 7 2 ARJESSA SELVIYTYMINEN Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan arjessa selviytymistä Royn mukautumismallin mukaan sekä kivun merkitystä selviytyä arjen toiminnoista. Royn mukaan mukautumisalueita ihmisellä esiintyy fysiologisten tarpeiden, minäkuvan, roolitoimintojen sekä riippuvuus- ja vuorovaikutussuhteiden alueilla. Fysiologisia perustarpeita ovat hapensaanti, ravinnonsaanti, erittäminen, toiminta ja lepo sekä suojan tarve. Ihminen nähdään fysiologisena kokonaisuutena ja hänen pyrkimyksenään on saavuttaa fysiologinen eheys. (Andrews & Roy 1994, ). 2.1 Fysiologiset tarpeet arjessa selviytymisen osatekijänä Terve elimistö toimii hyvin sekä levossa että rasituksessa. Monipuolisen liikunnan avulla keho mukautuu toimimaan taloudellisesti ja tehokkaasti. Moitteettomasti toimiva elimistö tarvitsee riittävää hapensaantia, mikä vaikuttaa jaksamiseen päivittäisiä toimintoja tehtäessä. Elimistön hapenkuljettajana toimivat verisuonet jotka huolehtivat hapen riittävyyden kaikkialle elimiin, soluihin ja lihaksiin. Keskeistä on lihasten kyky toimia eri tilanteiden vaatimusten mukaisesti, tuhlaamatta elimistön energiavarastoja. ( Rehunen 1997, 11.) Oikeaoppisissa työskentelyasennoissa lihakset rentoutuvat ja supistuvat vuorotellen, vaikuttaen lihasten ja aineenvaihdunnan toimivuuteen myönteisesti. Tuolloin puhutaan dynaamisesta lihastyöstä. Staattista lihastyötä tehdään puolestaan silloin, kun ylläpidetään pitkäkestoisesti paikallaan olevia työskentelyasentoja. Sen seurauksena lihasten verenkierto, hapensaanti ja ravinnonsaanti sekä kuona-aineiden poiskuljetus heikentyvät. (Isomäki, Martio & Ström 2002, 107.) Edellisten lisäksi ihmisen normaaleja elämänlaadun sekä työ- ja muun arjessa selviytymisen peruspilareita ovat uni- ja vireystila. Niiden häiriöt liittyvät useisiin neurologisiin sekä muihin sairauksiin. Uni- ja vireystilahäiriöiden oireet ovat yleisiä. Lyhytaikaista unettomuutta kokee noin 30 prosenttia ja kroonista unetto-

8 8 muutta 5 10 prosenttia väestöstä. Suurella osalla unettomuusoireet eivät ole vakavan sairauden tai häiriön aiheuttamia. Unentarpeeseen liittyy yksilöllistä vaihtelua. Nukahtamisen ja häiriöttömän unen edellytyksiä ovat todellinen unen tarve. Ulkoiset tekijät kuten melu tai vieras ympäristö sekä lisäksi kipu tai pitkäaikainen sairaus voivat huonontaa unta aiheuttaen unettomuutta tai poikkeavaa väsymystä. (Hublin & Partinen 2001, ) Suomalaisten ruokailutottumukset ovat muuttuneet viime vuosikymmenten aikana. Ruokavalio on monipuolistunut ja erityisesti kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö on lisääntynyt. Rasvan käyttö on vähentynyt ja sen laatu on muuttunut paremmaksi. Suolaa käytetään vähemmän kuin aikaisemmin. Terveyttä ylläpitävä ja edistävä ruoka on vähentänyt suomalaisten sairastavuutta huomattavasti. Monipuolinen ruokavalio on terveyden perusta. Terveystiedon ovat omaksuneet parhaiten hyvin koulutetut ja työssäkäyvät aikuiset. Etenkin naiset kiinnittävät huomiota ruoan terveellisyyteen. (Haglund, Hakala-Lahtinen, Huupponen & Ventola 2001, 10, 123.) Pitkään jatkunut eriasteinen kipu voi vaikuttaa ihmisen arjessa selviytymiseen eri tavoin. Konkreettisesti selän tai raajan kipu voi estää potilasta esimerkiksi nostamasta tai kantamasta, kävelemästä, istumisesta tai ajamasta autoa. Lisäksi jatkuva kipu voi aiheuttaa myös psyykkistä rasittuneisuutta, mikä voi ilmentyä masennuksena, ärtyvyytenä, ahdistuneisuutena, unettomuutena, aloitekyvyttömyytenä ja myös itsetunnon heikkenemisenä. (Vainio 2004, 356.) Ihmisen kivun tuntemuksia voidaan tarkastella neuropaattiseen eli hermovauriokivun tai krooniseen kivun näkökulmasta. Neuropaattisella kivulla tarkoitetaan kiputilaa, jonka syynä on vaurio tai toimintahäiriö kipua välittävässä hermojärjestelmässä (Vainio 2004, 348.) Krooninen kipuoireyhtymä käsitellään mieluummin tautikokonaisuutena kuin oireena. Krooniseksi kipu määritellään silloin, kun kipu kestää pidempään kuin vaurioituneen kudoksen odotettu parantumisaika. Neuropaattinen kipu esiintyy jatkuvana oireiluna. Näitä ovat mm. puutuneisuus, polttava tunne, pistely ja puutuminen kipualueella. Neuropaattisen kivun hoitaminen on usein vaikeaa. (Kettunen 2003, )

9 9 2.2 Minäkuva arjessa selviytymisen osatekijänä Royn (1994) mukaan minäkuvaan sisältyy fyysinen minuus ja persoonallinen minuus. Minäkuva rakentuu niistä uskomuksista ja tunteiden kokonaisuuksista joita ihmisellä itsestään on kullakin hetkellä. Ihmisen käyttäytymistä ohjaa sisäisistä havainnoista ja toisten ihmisten havainnoinnista muodostuva minäkuva. Minäkuvan perustarpeena nähdään psyykkisen eheyden tarve, tarve tietää kuka on, jotta voisi elää ja tuntea olevansa yhtenäinen kokonaisuus. Lisäksi Royn mukaan fyysiseen minäkuvaan kuuluu myös ihmisen kyky tuntea ja ilmaista itseään fyysisenä olentona, sekä ruumiinkuva, jolla tarkoitetaan käsitystä omasta fyysisestä olemuksesta ja ulkomuodosta. (Andrews & Roy 1994, 56 57, 142.) Vuorisen (1998) mukaan minäkokemus on tietoisten ja tiedostamattomien ajatusten, tunteiden ja toiveiden kokonaisuus, jonka sisältönä ovat yksilö itse ja hänelle tärkeät ihmissuhteet. Minäkokemus sisältää omasta ruumiista muodostetut havainto- ja mielikuvat sekä sosiaalisesta vuorovaikutuksesta sisäistetyt mielikuvat. (Vuorinen1998, 50.) Tyytyväisyys omaan ulkonäköön vaikuttaa positiivisesti minäkuvaan ja itseluottamukseen. Vastaavasti tyytymättömyys omaan ulkonäköön voi johtaa mahdollisesti vakaviin ruumiinkuvan häiriöihin ja alentaa itsetuntoa aiheuttamalla esimerkiksi sosiaalisia ongelmia. (Kulmala 2003, 260.) Oma aktiivinen toiminta ja kokemus vahvistavat myös ihmisen myönteistä minäkuvaa ja selviytymistä omassa elämässään. Mikäli ihmisen ympäristöltä saatu palaute on jatkuvasti negatiivinen ja kannustamaton ihminen kokee olevansa huonompi kuin muut. Näin toimintaa ja vuorovaikutusta alkaakin ohjata käsitys ja peruskokemus omasta huonommuudesta, ihmisestä tulee helposti alistuva. (Kettunen ym. 2003, 55.)

10 Roolitoiminnat arjessa selviytymisen osana Royn mukaan roolitoiminnot sisältävät ihmisen yhteiskunnalliset roolit (Andrews & Roy 1994, 55 56, 153). Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan roolitoimintoja työn ja työyhteisön näkökulmasta arjessa selviytymiseen. Rooleissa suoriutumiseen vaikuttavat ihmisen terveys ja sairaus. Se tarkoittaa, myös kykyä selviytyä arjen tilanteista ja vuorovaikutuksesta toisten ihmisten kanssa sekä solmia sosiaalisia suhteita. Roolitoimintoihin sisältyvät yhteiskunnalliset roolit nähdään myös kykynä ratkaista elämän arkipäiväisiä ongelmatilanteita ja toimia omassa elin- ja toimintaympäristössään. (Kettunen ym. 2003, 53.) Työn merkitys ihmisen arjessa selviytymiseen on tärkeä. Motivaatio ja työhalukkuus vaikuttavat olennaisesti työsuoritukseen ja työtuloksiin. Työelämän muutokset asettavat työkyvylle uusia haasteita. Työkyvyn odotetaan säilyvän hyvänä tai riittävänä työn asettamiin vaatimuksiin nähden. Työkyvyn ennenaikaisella heikkenemisellä on merkitystä työssä jaksamiseen etenkin työn vaativuuden lisääntyessä. (Ilmarinen 1995, ) Työssä jaksamista edistää työn tarjoamat mahdollisuudet. Se tarjoaa myös mahdollisuuden henkilökohtaiseen kehitykseen ja hallinnan tunteeseen. Työyhteisöjen toiminnan merkitys näkyy keskinäisen tuen ja avun antamisena sekä hyvänä työilmapiirinä, joka korostuu tiimi- tai ryhmätyöskentelyssä. (Lindström 2004, 115). Työn tärkeäksi kokevien ihmisten toimintaan työllä on suuri merkitys, kun taas työttömänä ihminen ei koe ehkä olevansa hyödyllinen ja pätevä asioiden hoitamisessa. (Vesalainen & Vuori 1996, 52.) Työssä ja työyhteisössä toimiminen voidaankin nähdä myös ihmisen kykynä osallistua aktiivisesti omaan, yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen elämään. Se ohjaa ihmisen kykyä pystyä päättämään omaa elämäänsä koskevia valintoja sekä päätöksiä. (Kettunen ym. 2003, 55.)

11 Riippuvuus- ja vuorovaikutussuhteet arjessa selviytymisen osana Royn (1994) mukaan riippuvuussuhteiden tarkastelu pohjautuu vuorovaikutukseen, joka liittyy ihmisten väliseen keskinäisen kunnioituksen ja arvostuksen antamiseen ja saamiseen. Royn mukautumismallin mukaisesti sosiaalisen elämän vuorovaikutustaitoja voidaan tarkastella eri roolikäsityksien kautta. Naisilla näitä rooleja voivat olla esimerkiksi vaimon ja äidin roolit, jotka vaikuttavat yksilön käyttäytymiseen. (Andrews & Roy 1994, 57 58). Tässä opinnäytetyössä Royn mukautumismallia tarkastellaan riippuvuus- ja vuorovaikutussuhteissa siten, että siihen vaikuttavat myös fysiologiset toiminnot, minäkuva ja roolitoiminnot. Royn mukaan eri roolikäsityksien perustarpeena nähdään tunnesuhteiden tasapainoisuus ja sosiaalinen eheys. Tarve tiedostaa kuka on suhteessa toisiin ihmisiin, jotta voisi toimia. Jos ihmisellä on ongelmia edellä mainituissa rooleissa, se voi vaikuttaa hänen kykyynsä ylläpitää terveyttään ja parantua sairauksista. (Andrews & Roy 1994, ) Ihminen, joka selviytyy itsenäisesti arkisesta elämästä, on helppo kokea itsenäisyyttä. Sen sijaan riippuvuus muiden antamasta avusta jokapäiväisissä toimissa, heikentää yksilön mahdollisuuksia hallita elämäänsä. Pitkäaikaissairaat kokevat vammansa ennen kaikkea sosiaalisena haittana. Heille vamma on olemassa ensisijaisesti suhteessa muihin ihmisiin ja ympäristöön. Vammautumisen tai pitkäaikaissairauden myötä avun tarve muodostuu jatkuvaksi, mikä tarkoittaa uuteen elämäntapaan ja riippuvaisena olemiseen sopeutumista, ja siten myös psykososiaalisen toiminnan muutosta. (Kettunen ym. 2003, 54.) 3 REUMATAUTIA SAIRASTAVAT TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA Suomessa nivelreumaa sairastavien hoitoa toteutetaan sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidon piirissä. Perusterveydenhuollossa lääkäri

12 12 seuraa akuuttia niveltulehdusta muutaman viikon ajan. Jos epäily nivelreumasta on vahva, lähetetään potilas erikoissairaanhoidon piiriin. Reumapotilaan hoidonohjaus on erikoissairaanhoidossa moniammatillista tiimityötä, jossa sairaanhoitaja toimii hoidon toteuttajana ja koordinaattorina. (Kareoja 2003.) Erikoissairaanhoidon piirissä toteutettavan reumapoliklinikan käynnin jälkeen potilas ohjataan oman alueensa terveyskeskukseen, terveydenhoitajan vastaanotolle. Erikoissairaanhoidosta lähetetään reumapotilaan sairaskertomuksista aina terveysasemalle kopiot, joista ilmenee asiakkaan hoitotiedot aloitetusta lääkityksistä ja turvakoeohjeet. Turvakokeiden avulla seurataan potilaan lääkeainepitoisuutta, jotta annettu reumalääkitys pysyy hoitotasolla. Terveydenhoitaja koordinoi perusterveydenhuollon puolella turvakokeiden oton ja seurannan annettujen ohjeiden mukaisesti. Ongelmatilanteissa terveydenhoitaja konsultoi terveyskeskuslääkäriä tai reumatologia. (Kareoja 2003.) Reumaa sairastavien naisten kuormittavuutta julkiselle terveydenhuollolle ja reumasairauksien määrän lisääntymisestä terveydenhuollolle aiheutuvia vaatimuksia ovat tutkineet Atlantan osavaltiossa, USA:ssa, Hootman, Sniezek ja Helmick (2002). Heidän tutkimuksissaan ilmeni reuman vaikuttavuus naisten toimintakykyyn, sosiaalisuuteen ja toimintojen rajoittumiseen. Heidän mukaan tulevaisuuden hoitotyön interventioina nähdään reumaa sairastavien naisten itsehoito-ohjelmat, liikunnan ja fysioterapeuttisen hoidon merkityksellisyys. (Hootman, Sniezek & Helmick 2002, 407.) Englannissa, Bristolin Yliopistossa Memel (2003) on tutkinut erikoissairaanhoidon ja julkisen sairaanhoidon eroja reuman hoidossa. Tutkimuksissa ilmeni, että erikoissairaanhoidolla oli enemmän tietoa sairauksista mutta varhaisen diagnoosin tekemisessä julkisen terveydenhuollon osuus oli merkittävä. Reumaa sairastavat ihmiset arvostivat enemmän säännöllistä yhteydenpitoa reumatautien erikoislääkäriin kuin terveydenhuollon yleislääkäriin. (Memel 2003, 29.) Suomessa hoidettiin vuonna 2001 terveydenhuollon laitoksissa yhteensä 6860 aikuisnivelreumapotilasta. Hoidettavien potilaiden määrä on vähentynyt vuoden 1987 tilastojen mukaan noin kolmanneksella ja hoitopäivien määrä vähentynyt

13 13 noin 70 %. Suomessa reumapotilaiden rasittavuudessa julkiselle terveydenhuollolle on suuria alueellisia eroavaisuuksia. Eniten hoitopäiviä kertyi Pohjoiskarjalan, Päijät-Hämeen ja Satakunnan alueilla ja vähiten Ahvenanmaan, Keski- Pohjanmaan ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin asiakkailla. (Rintanen & Rasilainen 2003, 4.) Suurin osa laitoshoitoa tarvitsevista reumapotilaista hoidetaan erikoissairaanhoitopiirin vuodeosastoilla. Reumaleikkauspotilaita hoidetaan pääsääntöisesti keskussairaaloissa. Aikuistyyppisen nivelreuman keskimääräinen hoitoaika terveyskeskuksissa on moninkertaistunut, verrattaessa muihin sairaaloihin, mutta hoitoajat ovat merkittävästi vähentyneet. Terveyskeskuslääkäreiden osuus lähetteiden tekemisessä reumataudin takia hoitoon tulossa ovat lisääntyneet erityisesti leikkauspotilailla sekä selkärankareumassa ja vähentyneet lapsireumassa ja fibromyalgiassa. (Rintanen & Rasilainen 2003, 7 8.) 4 REUMATAUTIA SAIRASTAVAN ARKI Nivelreumaa sairastavalla potilaalla arjessa selviytymiseen kohdistuvat odotukset voivat olla työhön liittyviä tai edellytyksiä kotona selviytymisestä. Terveydenhuollossa onkin kehitetty kyselykaavakkeita, joiden avulla voidaan arvioida nivelreumaa sairastavien selviytymistä päivittäisissä toiminnoissa. Lisäksi tarvitaan spesifisiä arviointitapoja esimerkiksi laboratoriotutkimukset ja röntgentutkimuksia, kliinisten päätösten perusteiksi. (Lehto 2004, 18.) Moilanen (2003) on tutkinut narratiivista lähestymistapaa käyttäen keliakiaa sairastavien sairauden kokemuksia. Tutkimus suoritettiin Tampereella ja siihen osallistui kaikkiaan 23 keliakiaa sairastavaa ihmistä. Kertoessaan omasta elämästään ihmiset toivat esille arvojaan, identiteettejään, tulevaisuuden suunnitelmia ja kaikkea mitä inhimillinen kokemusmaailma pitää sisällään. Tutkimuksen tuloksena keliakiakokemukset jäsentyivät aikaan ennen sairastumista ja aikaan keliakian toteamisen jälkeen. Keliakiaan liittyvät suurimmat vaikeudet

14 14 liittyivät arjen uudelleen järjestelyyn diagnoosin tekemisen jälkeen. (Moilanen , ) Voidaan olettaa, että myös reumaa sairastavat potilaat jäsentävät aikaa suhteessa diagnoosin tekoon kuten keliakiaa sairastavat potilaat 4.1 Nivelreuman diagnostiikka Nivelreumaan sairastumisen syitä ei tarkkaan tunneta. Usein tauti etenee hitaasti portaittain ja ajan myötä se rajoittaa eri tavoin sairastuneen arjessa selviytymistä. Suurin osa potilaista on naisia. Tehokas antireumaattinen hoito on merkittävästi parantanut nivelreuman ennustetta viime vuosikymmenien aikana. Sairauteen liittyy edelleenkin riski invalidisoitumisesta ja uhkana työkyvyn menettäminen. (Hakala , 262). Nivelreuman diagnostiikassa käytetään usein ARA:n (American college of Rheumatology) vuonna 1948 laatimia nivelreuman diagnoosikriteereitä ja luokitteluperusteita, jotka on tarkennettu vuonna Näitä kriteereitä ovat 1. nivelten aamujäykkyys vähintään tunnin ajan 2. kolmen tai useamman nivelalueen niveltulehdus 3. käden nivelen niveltulehdus 4. symmetrinen niveltulehdus 5. reumakyhmy 6. reumatekijä veressä 7. röntgenkuvissa näkyvät muutokset. (Isomäki 2002, ) Nivelreuman diagnoosin tekeminen ei ole helppoa. Niveltulehdukset, nivelten syöpymät ja reumatekijät löytyvät harvoin yhtä aikaa. Käytännön hoitotyössä niveltulehdusta, johon liittyy reumatekijä, diagnosoidaan nivelreumaksi, vaikka muut oireet olisivat vähäisiä. Hoidon kannalta diagnoosin täsmentymisellä ei ole suurta merkitystä, sillä kaikkien pitkäaikaisten niveltulehdusten hoito noudattaa samoja hoitolinjoja. Hoidon periaatteena onkin helpottaa oireita ja siten säilyttää

15 15 nivelten toimintakyky sekä potilaan normaali sosiaalinen elämä. Hoidon tulee olla monipuolista ja huomioida potilaan kokonaistilanne, sillä mikään hoitomenetelmä yksinään ei ole riittävän tehokasta. (Virsiheimo 2005.) 4.2 Reumataudin tuomat muutokset ihmisen fysiologisiin tarpeisiin Nivelreuma alkaa yleisimmin vähäoireisena nivelkipuna, johon kuuluu yleinen sairauden tunne, väsymystä ja nivelten aamujäykkyyttä. Reumasairauden eteneminen aiheuttaa muutoksia myös arjessa selviytymiseen fysiologisten tarpeiden osalta. Huomioitavaa on, että taudin etenemiseen vaikuttaa elimistön vastustuskykyisyys. (Isomäki, Martio & Ström 2002, 19.) Jotta kudosten vastustus- ja uusiutumiskyky säilyisi, nivelreumaa sairastavalle suositellaan monipuolista, täysipainoista ruokavaliota, joka sisältää riittävästi kaikkia suojaravintoaineita. Monet nivelreumaa sairastavat ovat kokeilleet erilaisia ruokavalioita. Esimerkiksi paaston aikana nivelreuman oireet usein häviävät, mutta palaavat siirryttäessä normaaliin ruokavalioon. Kasvisruokavalion oireita lieventävä vaikutus on osoittautunut vaihtelevaksi, toisilla nivelreuma oireet vähenevät, kun taas toisilla ei. Yhteenvetona esitetään että erilaisten ruokavalioiden hoitava tai parantava vaikutus on ollut vaihtelevaa tai jäänyt epäselväksi. (Haglund ym. 2001, ) Pitkään jatkunut kortisonihoito puolestaan vaikuttaa kalsiumin imeytymiseen, voi nostaa verenpainetta ja aiheuttaa haitallisia muutoksia hiilihydraatti- ja rasvaaineenvaihduntaan. Krooniseen reumatautiin liittyy myös anemiaa, joka johtuu ensisijaisesti perussairaudesta eikä elimistön raudanpuutteesta. Rauta on vain varastoituneena elimistössä eri paikaan. (Isomäki ym. 2002, ) Reumapotilaiden hoitaminen edellyttää moniammatillista tietoperustaa. Myös kivunhoidolla on tärkeä merkitys potilaan hyvinvointiin. Lohilahti (2002) on pro gradu -tutkielmassaan selvitellyt opiskelijoiden näkemyksiä kokonaisvaltaisesta kivunhoidosta ja sen toteutumisesta. Tutkimus tehtiin narratiivisella menetelmällä, jossa opiskelijat tuottivat kertomuksia omista näkemyksistään. Tutkimukseen

16 16 osallistui 15 opiskelijaa, 11 ohjaajaa ja 2 opettajaa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja ymmärtää sairaanhoidonopiskelijoiden ja ohjaajien sekä opettajien kertomuksia siitä, mitä he ovat oppineet kipupotilaan hoitamisesta käytännön harjoittelujaksoilla. Tutkimuksen tuloksena mm. opiskelijoilta puuttui tiedollisia ja taidollisia valmiuksia hoitaa kipupotilasta. Opettajat korostivat käytännön harjoittelun ohjaustilanteissa opiskelijan omaa aktiivisuutta ja tehokasta oppimista tukevia oppimistilanteita. Lohilahden tutkimuksen yhteenvetona kivunhoito tulisi sijoittaa opetussuunnitelmassa pakollisiin opintoihin ja sen perusta monitieteisyyteen. (Lohilahti , 21, 58.) Ensiarvoisen tärkeää on nivelreumaa sairastavan henkilön kohdalla kivunhoidossa huomioida, pitkäaikainen ja lyhytkestoinen kiputila. (Vainio 2004, ) Neuropaattisen kivun vaikutukset nivelreuma sairastavan ihmisen toimintaan riippuvat oireiden laadusta, kestosta, voimakkuudesta, kiputilan sijainnista, oireita pahentavista tekijöistä, reumapotilaan sopeutumiskykyisyydestä ja annettujen kivunlievityshoitojen tehokkuudesta. (Vainio 2004, 348.) Kun neuropaattinen kipu häiritsee reumapotilaan nukkumista se aiheuttaa psyykkistä kuormitusta vaikuttaen sosiaaliseen elämään osallistumista ja heikentää hänen elämänlaatuaan. Tällöin voidaan puhua vaikea-asteisesta neuropaattisesta kiputilasta. (Vainio 2004, 348.) Reumapotilaan kipu voidaan määritellä krooniseksi, myös silloin, kun se on kestänyt yli 6 kuukautta. (Kettunen 2003, 209). Tutkimukset ovat osoittaneet että reumapotilaat hyötyvät liikkuvuusharjoitteluista, lihasvoimaharjoitteluista ja kestävyyskunto harjoitteluista. Nivelreumassa liikunnan tehtävänä on lievittää kipuja, ylläpitää ja lisätä nivelten liikkuvuutta ja lihasvoimaa sekä korjata virheasentoja. Tukevat ja hyvät jalkineet suojaavat ja toimivat iskunvaimentajina, vähentäen reuman aiheuttamia liikkumiseen ja toimintakykyyn liittyviä ongelmia. (Isomäki ym , ) Reumataudin edetessä eteen voi tulla vaihe, jolloin nivelreumaatikot eivät enää selviä arjen toiminnoista ilman apuvälineitä. Tulehdukselliset reumasairaudet aiheuttavat muutoksia nilkoissa, varpaiden luissa, nivelissä ja pehmytkudoksis-

17 sa sekä jalkojen virheasentoja. Kipu ja turvotus huonontavat nivelten liikkuvuutta ja vähentävät lihasten toimintaa. (Isomäki ym ) 17 Vaikeimmat haitat koituvat suurten raajanivelten, kuten lonkka-, polvi- ja olkanivelten ja kaularangan vaurioista, jotka vaikeuttavat liikkumista sekä normaalien arkiaskareiden suorittamista. Niveliin kohdistuvaa rasitusta ja lihasvoiman tarvetta voidaan vähentää oikein valituilla apuvälineillä ja samalla ennaltaehkäistään virheasentojen kehittyminen. (Isomäki ym. 2002, 19.) Jalkojen toiminnan muutoksia voidaan ehkäistä ja etenemistä hidastaa huolehtimalla jalkojen säännöllisestä omahoidosta ja käymällä jalkojenhoitajan luona säännöllisesti. (Isomäki ym ) Mikäli reumataudin tuomat muutokset fysiologisiin tarpeisiin ovat samansuuntaisia, kuten Lohilahden (2002) tekemässä tutkimuksessa ilmeni, kivunhoito on ensiarvoisen tärkeää reumapotilaan arjessa selviytymisessä. Lisäksi Haglundin (2001, 277) mukaan reumapotilaalle suositellaan monipuolista, täysipainoista ruokavaliota. Isomäki (2002) korostaa myös liikunnan merkitystä nivelten liikkuvuuden ylläpitäjänä, lihasvoiman lisääjänä sekä virheasentojen korjaajana. Liikunnan tehtävänä on myös lievittää kipuja. Reumataudin edetessä oikeanlaisten apuvälineiden valinta parantaa liikkumista sekä helpottaa normaalien arkiaskareiden suorittamista. (Isomäki ) 4.3 Reumataudin tuomat muutokset minäkuvaan Nivelreumaan sairastuminen, toimintakyvyn muutokset sekä niiden myötä arjessa selviytyminen muokkaavat voimakkaasti ihmisen minäkuvaa. Nivelreuma voi tuoda mukanaan taudin edetessä myös muutoksia ihmisen ulkonäköön, myös vanheneminen muuttaa ihmistä ulkoisesti. Palomäki Sirkka-Liisan (2004) tutkimus suhteesta vanhenemiseen pyrki kuvaamaan, tulkitsemaan ja ymmärtämään vanhuutta ja vanhenemista iäkkäiden naisten elämänkerronnan kautta. Tutkimus tehtiin haastattelemalla 10 iäkästä naista, joiden ikäjakauma oli vuotta. Kohderyhmän naiset asuivat yksin ja tulivat toimeen itsenäisesti tai lähiomaisten avun turvin. Iäkkäiden naisten kertoessa oman elämänsä tapahtu-

18 mia ja kokemuksia he loivat omaa elämäänsä ja suhdettaan vanhenemiseen ja vanhuuteen. (Palomäki 2004, 32, 39.) 18 Mikäli reumataudin tuomat muutokset ovat samankaltaisia kuin vanhenemisen tuomat muutokset, naiset eivät Palomäen (2004) tutkimuksen mukaan kokeneet muutosten aiheuttavan eroa minäkuvaansa. Iäkkäät naiset kokivat olevansa samanlaisia kuin ennen. Ulkomuodon muuttuessa ihmisessä säilyy jotain sisäistä, jonka ei koeta muuttuvan. Iäkkäille naisille vanhuus näyttäytyy siten vain kuorena tai naamiona. (Palomäki 2004, 30, 32, 39, 108.) 4.4 Reumataudin tuomat muutokset roolitoimintoihin Nivelreumaa sairastavista naisista osa menettää työkykyisyyttään sairauden edetessä. Arvioitaessa kivun vaikutuksia nivelreumapotilaan selviytymiseen työelämässä tulisi kivunhoidon olla ns. optimaalisella tasolla. Lievissä, tai hyvin hoitoihin reagoivilla kiputiloilla ei välttämättä ole potilaan työkykyä heikentäviä vaikutuksia. Keskivaikeissa ja vaikeissa kiputiloissa oirekuvat heikentävät potilaan työkykyä. (Vainio 2004, 352.) Työtehtävissä toimiessaan nivelreuma potilaan tulisikin kiinnittää huomiota oikeaan työskentelyasentoon ja työskentelytapaan. Virheellisissä työskentelyasennoissa lihakset altistuvat staattiseen lihastyöhön. Työolosuhteiden järjestäminen uudelleen ja ergonomisten seikkojen sovittaminen potilaan toimintarajoitteisiin, saattavat riittää kompensoimaan työntekoon liittyviä ongelmia. (Vainio 2004, 352.) Vähäsen (2004) tehdyssä tutkimuksessa kuvattiin hoitotyön johtajien näkemyksiä ikääntyneestä työntekijästä ja ikäjohtamisesta terveydenhuollon työyhteisöissä sekä työntekijöiden ikääntymisen huomioinnista organisaatioissa. Tutkimukseen osallistuneiden, vakituisen naispuolisen henkilökunnan keski-ikä oli 51,5 vuotta. Haastateltuja oli kuusi ja analysoitavaa aineistoa kertyi 60 sivua (Vähänen 2004, )

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Tutkimus suomalaisten reumapotilaiden kokemuksista reuman hoitoon liittyen. Kesäkuu 2011 Kaikki vastaajat, n=733

Tutkimus suomalaisten reumapotilaiden kokemuksista reuman hoitoon liittyen. Kesäkuu 2011 Kaikki vastaajat, n=733 Tutkimus suomalaisten reumapotilaiden kokemuksista reuman hoitoon liittyen Kesäkuu 2011 Kaikki vastaajat, n=733 Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millä tavalla reumapotilaat kokevat

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC)

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelrikko oireita, tulee päästä diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Monialainen kipuklinikkatoiminta

Monialainen kipuklinikkatoiminta Monialainen kipuklinikkatoiminta HYKS:n Kipuklinikan toiminta Kipuklinikan toiminnan tavoitteet Tutkituissa kroonisissa kiputiloissa tyydyttävä kivunhallinta mahdollisuuksien rajoissa, ensisijaisesti näyttöön

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1 Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1 4468/06.00.00/2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta 116 22.11.2012 Kaupunginhallitus 375 17.12.2012 24 Valtuustokysymys reumapotilaiden hoidon turvaamisesta Valmistelijat

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003 KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003 Tämän kyselyn tarkoituksena on saada riittävän monipuolinen kuva kipuongelmastanne. Lomakkeessa on kysymyksiä, joihin pyydämme Teitä vastaamaan joko ympyröimällä

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Agilium Freestep Agilium Freestep Ottobock 1 Uutta ajattelua Tuore lähestymistapa hoitoon Nivelrikko on maailman yleisin aikuisten nivelsairaus. Väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke tai hyödyke

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot