NIVELREUMAA SAIRASTAVIEN TYÖIKÄISTEN NAISTEN KOKEMUKSIA ARJESSA SELVIYTYMISESSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NIVELREUMAA SAIRASTAVIEN TYÖIKÄISTEN NAISTEN KOKEMUKSIA ARJESSA SELVIYTYMISESSÄ"

Transkriptio

1 NIVELREUMAA SAIRASTAVIEN TYÖIKÄISTEN NAISTEN KOKEMUKSIA ARJESSA SELVIYTYMISESSÄ Tuija Lahtinen Sirpa Mikkola Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki Terveysalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK) Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Sirpa Mikkola & Tuija Lahtinen. Nivelreumaa sairastavien työikäisten naisten kokemuksia arjessa selviytymisessä. Helsinki, kevät 2007, 56s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki, terveysalan koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK) ja terveydenhoitaja (AMK). Opinnäytetyömme tavoitteena on tarkastella nivelreumaa sairastavien työikäisten naisten arjessa selviytymistä ja siihen liittyvää tuen tarvetta. Arjessa selviytymisen teoreettinen kehys on Royn hoitotyön malli. Opinnäytetyömme on laadullinen tutkielma, jossa aineisto kerättiin kirjallisella kyselyllä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n Kirurgisen sairaalan reumapoliklinikalla käyneiltä viideltä naiselta narratiivisella menetelmällä. Aineisto analysoitiin käyttämällä deduktiivista sisällönanalyysimenetelmää. Fysiologisista tarpeista tärkeimmäksi tutkimustulokseksi nousi kivuttoman ja hyvin nukutun yön merkitys päivän toiminnoista selviytymiseksi. Päivittäisen toimintakyvyn ylläpitämisessä liikunta koettiin tärkeäksi. Vastaajien mukaan nivelreuma ei ole vaikuttanut naisellisuuteen ja naisena olemiseen. Vakituisessa työsuhteessa toimiminen koettiin vahvistavan myönteisesti minäkuvaa. Tutkimustuloksena ilmeni, että työnantajat eivät useinkaan tienneet työntekijänsä nivelsairaudesta. Tutkimukseen osallistujat pyrkivät selviytymään arjestaan omin avuin ja osoittivat siinä sinnikkyyttä. Perusterveydenhuollon palvelujen saatavuus akuuteissa tilanteissa koettiin aika ajoin riittämättömäksi. Asiasanat: arjessa selviytyminen, nivelreuma, narratiivisuus, hoitotyön malli

3 ABSTRACT Tuija Lahtinen & Sirpa Mikkola. Working women with rheumatoid arthritis: managing daily life. Helsinki, Spring 2007, 56 p., 4 appendices. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Health Care, Option in Nursing and Public Health Care. The objective of this study was to examine how women with rheumatoid arthritis coped with their daily life and what support they needed. Our study was a qualitative thesis and we used narrative methods. Our theory was Roy s nursing model. Five respondents out of ten sent us letters where they told us in their own words about their good and bad days, their social relationships and working abilities. The results showed us that a painless night was important in order to manage the following day. Physical exercises were also seen as important. Rheumatoid arthritis did not influence on femininity. All the respondents were working and that confirmed their self-confidence. Our study indicates that nowadays treatment has developed and rheumatoid arthritis is proceeding slowly. With the help of multi-professionalism, we health care professionals have to find ways how to help women with this disease. Keywords: Rheumatoid arthritis, narrative, support, nursing model

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO ARJESSA SELVIYTYMINEN Fysiologiset tarpeet arjessa selviytymisen osatekijänä Minäkuva arjessa selviytymisen osatekijänä Roolitoiminnat arjessa selviytymisen osana Riippuvuus- ja vuorovaikutussuhteet arjessa selviytymisen osana REUMATAUTIA SAIRASTAVAT TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA REUMATAUTIA SAIRASTAVAN ARKI Nivelreuman diagnostiikka Reumataudin tuomat muutokset ihmisen fysiologisiin tarpeisiin Reumataudin tuomat muutokset minäkuvaan Reumataudin tuomat muutokset roolitoimintoihin Reumataudin tuomat muutokset riippuvuus- ja vuorovaikutussuhteisiin OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT OPINNÄYTETYÖN EMPIIRINEN TOTEUTTAMINEN Opinnäytetyön metodologiset lähtökohdat Tutkimusaineiston keruu Tutkimusaineiston analysointi Tutkimuksen luotettavuus TUTKIMUSTULOKSET Aineisto Fysiologisten tarpeiden merkitys arjessa selviytymisessä Minäkuvan merkitys arjessa selviytymisessä Roolitoiminnot ja niiden merkitys arjessa selviytymisessä Riippuvuus- ja vuorovaikutussuhteiden merkitys arjessa selviytymisessä...30

5 8 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksen eettisyys Tutkimustulosten tarkastelu ja johtopäätökset Tulevaisuuden kehittämishaasteet ma oppiminen...38 LÄHTEET...42 LIITTEET...46 LIITE 1. Tutkimussuunnitelma...46 LIITE 2. Tutkimuslupa LIITE 3. Saatekirje...50 LIITE 4 Käsitteiden luokittelutaulukko...52

6 1 JOHDANTO Nivelreumaa sairastavista potilaista suurin osa on naisia. Sairauden etiologia on edelleen tuntematon. Nivelreuma on useimmiten etenevä, invaliditeettiin johtava moniniveltulehdus. Se johtaa työkyvyttömyyteen %:lla potilaista ensimmäisen 10 vuoden aikana sairastumisesta. (Hakala 2004, 259, 262.) Suomalaisten reumaa sairastavien naisten arkea on aiemmin tutkinut esimerkiksi Kaarina Palomäki vuonna Nivelreuman hoito on mielestämme suuri haaste terveydenhuollolle. Hyvä reumahoito edesauttaa potilaan selviytymistä arjessa taudin edetessä. Nivelreuma aiheuttaa potilaalle runsaasti kipua. Tehokas kivun hoitaminen ja kipulääkityksen avulla saavutettu optimaalinen kiputilanne parantaa potilaan selviytymistä arjessa. Heidän auttamisensa vaatii koko hoitohenkilökunnalta laaja-alaista hoito- ja lääketieteellistä näkemystä ja lisäksi moniammatillista yhteistyötä perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon piirissä. Sairaanhoitaja kohtaa näitä potilaita sairaaloissa ja terveydenhoitaja terveyskeskuksessa. Nivelreumaa sairastavien hoitoa suunnitellaan ja toteutetaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon piirissä. Sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien moniammatillinen tiivis yhteistyö on tärkeää kokonaishoidon kannalta. Työtehtävien keskinäinen jakaminen ja suunnitelmallisuus ovat olennainen osa hoidon toteutusta. Yhteistyökumppanimme opinnäytetyössämme oli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n Kirurgisen sairaalan reumaosasto sekä reumapoliklinikka. Osana opiskeluamme olemme olleet työharjoittelussa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n Kirurgisen sairaalan reumatologian ja reumaortopedian osastolla. Harjoittelujakso Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n Kirurgisen sairaalan reumaosastolla syvensi tietouttamme nivelreumasta ja sitä sairastavien arjessa selviytymistä ja herätti erityisen mielenkiinnon tutkia luvun naisten selviytymistä.

7 7 2 ARJESSA SELVIYTYMINEN Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan arjessa selviytymistä Royn mukautumismallin mukaan sekä kivun merkitystä selviytyä arjen toiminnoista. Royn mukaan mukautumisalueita ihmisellä esiintyy fysiologisten tarpeiden, minäkuvan, roolitoimintojen sekä riippuvuus- ja vuorovaikutussuhteiden alueilla. Fysiologisia perustarpeita ovat hapensaanti, ravinnonsaanti, erittäminen, toiminta ja lepo sekä suojan tarve. Ihminen nähdään fysiologisena kokonaisuutena ja hänen pyrkimyksenään on saavuttaa fysiologinen eheys. (Andrews & Roy 1994, ). 2.1 Fysiologiset tarpeet arjessa selviytymisen osatekijänä Terve elimistö toimii hyvin sekä levossa että rasituksessa. Monipuolisen liikunnan avulla keho mukautuu toimimaan taloudellisesti ja tehokkaasti. Moitteettomasti toimiva elimistö tarvitsee riittävää hapensaantia, mikä vaikuttaa jaksamiseen päivittäisiä toimintoja tehtäessä. Elimistön hapenkuljettajana toimivat verisuonet jotka huolehtivat hapen riittävyyden kaikkialle elimiin, soluihin ja lihaksiin. Keskeistä on lihasten kyky toimia eri tilanteiden vaatimusten mukaisesti, tuhlaamatta elimistön energiavarastoja. ( Rehunen 1997, 11.) Oikeaoppisissa työskentelyasennoissa lihakset rentoutuvat ja supistuvat vuorotellen, vaikuttaen lihasten ja aineenvaihdunnan toimivuuteen myönteisesti. Tuolloin puhutaan dynaamisesta lihastyöstä. Staattista lihastyötä tehdään puolestaan silloin, kun ylläpidetään pitkäkestoisesti paikallaan olevia työskentelyasentoja. Sen seurauksena lihasten verenkierto, hapensaanti ja ravinnonsaanti sekä kuona-aineiden poiskuljetus heikentyvät. (Isomäki, Martio & Ström 2002, 107.) Edellisten lisäksi ihmisen normaaleja elämänlaadun sekä työ- ja muun arjessa selviytymisen peruspilareita ovat uni- ja vireystila. Niiden häiriöt liittyvät useisiin neurologisiin sekä muihin sairauksiin. Uni- ja vireystilahäiriöiden oireet ovat yleisiä. Lyhytaikaista unettomuutta kokee noin 30 prosenttia ja kroonista unetto-

8 8 muutta 5 10 prosenttia väestöstä. Suurella osalla unettomuusoireet eivät ole vakavan sairauden tai häiriön aiheuttamia. Unentarpeeseen liittyy yksilöllistä vaihtelua. Nukahtamisen ja häiriöttömän unen edellytyksiä ovat todellinen unen tarve. Ulkoiset tekijät kuten melu tai vieras ympäristö sekä lisäksi kipu tai pitkäaikainen sairaus voivat huonontaa unta aiheuttaen unettomuutta tai poikkeavaa väsymystä. (Hublin & Partinen 2001, ) Suomalaisten ruokailutottumukset ovat muuttuneet viime vuosikymmenten aikana. Ruokavalio on monipuolistunut ja erityisesti kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö on lisääntynyt. Rasvan käyttö on vähentynyt ja sen laatu on muuttunut paremmaksi. Suolaa käytetään vähemmän kuin aikaisemmin. Terveyttä ylläpitävä ja edistävä ruoka on vähentänyt suomalaisten sairastavuutta huomattavasti. Monipuolinen ruokavalio on terveyden perusta. Terveystiedon ovat omaksuneet parhaiten hyvin koulutetut ja työssäkäyvät aikuiset. Etenkin naiset kiinnittävät huomiota ruoan terveellisyyteen. (Haglund, Hakala-Lahtinen, Huupponen & Ventola 2001, 10, 123.) Pitkään jatkunut eriasteinen kipu voi vaikuttaa ihmisen arjessa selviytymiseen eri tavoin. Konkreettisesti selän tai raajan kipu voi estää potilasta esimerkiksi nostamasta tai kantamasta, kävelemästä, istumisesta tai ajamasta autoa. Lisäksi jatkuva kipu voi aiheuttaa myös psyykkistä rasittuneisuutta, mikä voi ilmentyä masennuksena, ärtyvyytenä, ahdistuneisuutena, unettomuutena, aloitekyvyttömyytenä ja myös itsetunnon heikkenemisenä. (Vainio 2004, 356.) Ihmisen kivun tuntemuksia voidaan tarkastella neuropaattiseen eli hermovauriokivun tai krooniseen kivun näkökulmasta. Neuropaattisella kivulla tarkoitetaan kiputilaa, jonka syynä on vaurio tai toimintahäiriö kipua välittävässä hermojärjestelmässä (Vainio 2004, 348.) Krooninen kipuoireyhtymä käsitellään mieluummin tautikokonaisuutena kuin oireena. Krooniseksi kipu määritellään silloin, kun kipu kestää pidempään kuin vaurioituneen kudoksen odotettu parantumisaika. Neuropaattinen kipu esiintyy jatkuvana oireiluna. Näitä ovat mm. puutuneisuus, polttava tunne, pistely ja puutuminen kipualueella. Neuropaattisen kivun hoitaminen on usein vaikeaa. (Kettunen 2003, )

9 9 2.2 Minäkuva arjessa selviytymisen osatekijänä Royn (1994) mukaan minäkuvaan sisältyy fyysinen minuus ja persoonallinen minuus. Minäkuva rakentuu niistä uskomuksista ja tunteiden kokonaisuuksista joita ihmisellä itsestään on kullakin hetkellä. Ihmisen käyttäytymistä ohjaa sisäisistä havainnoista ja toisten ihmisten havainnoinnista muodostuva minäkuva. Minäkuvan perustarpeena nähdään psyykkisen eheyden tarve, tarve tietää kuka on, jotta voisi elää ja tuntea olevansa yhtenäinen kokonaisuus. Lisäksi Royn mukaan fyysiseen minäkuvaan kuuluu myös ihmisen kyky tuntea ja ilmaista itseään fyysisenä olentona, sekä ruumiinkuva, jolla tarkoitetaan käsitystä omasta fyysisestä olemuksesta ja ulkomuodosta. (Andrews & Roy 1994, 56 57, 142.) Vuorisen (1998) mukaan minäkokemus on tietoisten ja tiedostamattomien ajatusten, tunteiden ja toiveiden kokonaisuus, jonka sisältönä ovat yksilö itse ja hänelle tärkeät ihmissuhteet. Minäkokemus sisältää omasta ruumiista muodostetut havainto- ja mielikuvat sekä sosiaalisesta vuorovaikutuksesta sisäistetyt mielikuvat. (Vuorinen1998, 50.) Tyytyväisyys omaan ulkonäköön vaikuttaa positiivisesti minäkuvaan ja itseluottamukseen. Vastaavasti tyytymättömyys omaan ulkonäköön voi johtaa mahdollisesti vakaviin ruumiinkuvan häiriöihin ja alentaa itsetuntoa aiheuttamalla esimerkiksi sosiaalisia ongelmia. (Kulmala 2003, 260.) Oma aktiivinen toiminta ja kokemus vahvistavat myös ihmisen myönteistä minäkuvaa ja selviytymistä omassa elämässään. Mikäli ihmisen ympäristöltä saatu palaute on jatkuvasti negatiivinen ja kannustamaton ihminen kokee olevansa huonompi kuin muut. Näin toimintaa ja vuorovaikutusta alkaakin ohjata käsitys ja peruskokemus omasta huonommuudesta, ihmisestä tulee helposti alistuva. (Kettunen ym. 2003, 55.)

10 Roolitoiminnat arjessa selviytymisen osana Royn mukaan roolitoiminnot sisältävät ihmisen yhteiskunnalliset roolit (Andrews & Roy 1994, 55 56, 153). Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan roolitoimintoja työn ja työyhteisön näkökulmasta arjessa selviytymiseen. Rooleissa suoriutumiseen vaikuttavat ihmisen terveys ja sairaus. Se tarkoittaa, myös kykyä selviytyä arjen tilanteista ja vuorovaikutuksesta toisten ihmisten kanssa sekä solmia sosiaalisia suhteita. Roolitoimintoihin sisältyvät yhteiskunnalliset roolit nähdään myös kykynä ratkaista elämän arkipäiväisiä ongelmatilanteita ja toimia omassa elin- ja toimintaympäristössään. (Kettunen ym. 2003, 53.) Työn merkitys ihmisen arjessa selviytymiseen on tärkeä. Motivaatio ja työhalukkuus vaikuttavat olennaisesti työsuoritukseen ja työtuloksiin. Työelämän muutokset asettavat työkyvylle uusia haasteita. Työkyvyn odotetaan säilyvän hyvänä tai riittävänä työn asettamiin vaatimuksiin nähden. Työkyvyn ennenaikaisella heikkenemisellä on merkitystä työssä jaksamiseen etenkin työn vaativuuden lisääntyessä. (Ilmarinen 1995, ) Työssä jaksamista edistää työn tarjoamat mahdollisuudet. Se tarjoaa myös mahdollisuuden henkilökohtaiseen kehitykseen ja hallinnan tunteeseen. Työyhteisöjen toiminnan merkitys näkyy keskinäisen tuen ja avun antamisena sekä hyvänä työilmapiirinä, joka korostuu tiimi- tai ryhmätyöskentelyssä. (Lindström 2004, 115). Työn tärkeäksi kokevien ihmisten toimintaan työllä on suuri merkitys, kun taas työttömänä ihminen ei koe ehkä olevansa hyödyllinen ja pätevä asioiden hoitamisessa. (Vesalainen & Vuori 1996, 52.) Työssä ja työyhteisössä toimiminen voidaankin nähdä myös ihmisen kykynä osallistua aktiivisesti omaan, yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen elämään. Se ohjaa ihmisen kykyä pystyä päättämään omaa elämäänsä koskevia valintoja sekä päätöksiä. (Kettunen ym. 2003, 55.)

11 Riippuvuus- ja vuorovaikutussuhteet arjessa selviytymisen osana Royn (1994) mukaan riippuvuussuhteiden tarkastelu pohjautuu vuorovaikutukseen, joka liittyy ihmisten väliseen keskinäisen kunnioituksen ja arvostuksen antamiseen ja saamiseen. Royn mukautumismallin mukaisesti sosiaalisen elämän vuorovaikutustaitoja voidaan tarkastella eri roolikäsityksien kautta. Naisilla näitä rooleja voivat olla esimerkiksi vaimon ja äidin roolit, jotka vaikuttavat yksilön käyttäytymiseen. (Andrews & Roy 1994, 57 58). Tässä opinnäytetyössä Royn mukautumismallia tarkastellaan riippuvuus- ja vuorovaikutussuhteissa siten, että siihen vaikuttavat myös fysiologiset toiminnot, minäkuva ja roolitoiminnot. Royn mukaan eri roolikäsityksien perustarpeena nähdään tunnesuhteiden tasapainoisuus ja sosiaalinen eheys. Tarve tiedostaa kuka on suhteessa toisiin ihmisiin, jotta voisi toimia. Jos ihmisellä on ongelmia edellä mainituissa rooleissa, se voi vaikuttaa hänen kykyynsä ylläpitää terveyttään ja parantua sairauksista. (Andrews & Roy 1994, ) Ihminen, joka selviytyy itsenäisesti arkisesta elämästä, on helppo kokea itsenäisyyttä. Sen sijaan riippuvuus muiden antamasta avusta jokapäiväisissä toimissa, heikentää yksilön mahdollisuuksia hallita elämäänsä. Pitkäaikaissairaat kokevat vammansa ennen kaikkea sosiaalisena haittana. Heille vamma on olemassa ensisijaisesti suhteessa muihin ihmisiin ja ympäristöön. Vammautumisen tai pitkäaikaissairauden myötä avun tarve muodostuu jatkuvaksi, mikä tarkoittaa uuteen elämäntapaan ja riippuvaisena olemiseen sopeutumista, ja siten myös psykososiaalisen toiminnan muutosta. (Kettunen ym. 2003, 54.) 3 REUMATAUTIA SAIRASTAVAT TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA Suomessa nivelreumaa sairastavien hoitoa toteutetaan sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidon piirissä. Perusterveydenhuollossa lääkäri

12 12 seuraa akuuttia niveltulehdusta muutaman viikon ajan. Jos epäily nivelreumasta on vahva, lähetetään potilas erikoissairaanhoidon piiriin. Reumapotilaan hoidonohjaus on erikoissairaanhoidossa moniammatillista tiimityötä, jossa sairaanhoitaja toimii hoidon toteuttajana ja koordinaattorina. (Kareoja 2003.) Erikoissairaanhoidon piirissä toteutettavan reumapoliklinikan käynnin jälkeen potilas ohjataan oman alueensa terveyskeskukseen, terveydenhoitajan vastaanotolle. Erikoissairaanhoidosta lähetetään reumapotilaan sairaskertomuksista aina terveysasemalle kopiot, joista ilmenee asiakkaan hoitotiedot aloitetusta lääkityksistä ja turvakoeohjeet. Turvakokeiden avulla seurataan potilaan lääkeainepitoisuutta, jotta annettu reumalääkitys pysyy hoitotasolla. Terveydenhoitaja koordinoi perusterveydenhuollon puolella turvakokeiden oton ja seurannan annettujen ohjeiden mukaisesti. Ongelmatilanteissa terveydenhoitaja konsultoi terveyskeskuslääkäriä tai reumatologia. (Kareoja 2003.) Reumaa sairastavien naisten kuormittavuutta julkiselle terveydenhuollolle ja reumasairauksien määrän lisääntymisestä terveydenhuollolle aiheutuvia vaatimuksia ovat tutkineet Atlantan osavaltiossa, USA:ssa, Hootman, Sniezek ja Helmick (2002). Heidän tutkimuksissaan ilmeni reuman vaikuttavuus naisten toimintakykyyn, sosiaalisuuteen ja toimintojen rajoittumiseen. Heidän mukaan tulevaisuuden hoitotyön interventioina nähdään reumaa sairastavien naisten itsehoito-ohjelmat, liikunnan ja fysioterapeuttisen hoidon merkityksellisyys. (Hootman, Sniezek & Helmick 2002, 407.) Englannissa, Bristolin Yliopistossa Memel (2003) on tutkinut erikoissairaanhoidon ja julkisen sairaanhoidon eroja reuman hoidossa. Tutkimuksissa ilmeni, että erikoissairaanhoidolla oli enemmän tietoa sairauksista mutta varhaisen diagnoosin tekemisessä julkisen terveydenhuollon osuus oli merkittävä. Reumaa sairastavat ihmiset arvostivat enemmän säännöllistä yhteydenpitoa reumatautien erikoislääkäriin kuin terveydenhuollon yleislääkäriin. (Memel 2003, 29.) Suomessa hoidettiin vuonna 2001 terveydenhuollon laitoksissa yhteensä 6860 aikuisnivelreumapotilasta. Hoidettavien potilaiden määrä on vähentynyt vuoden 1987 tilastojen mukaan noin kolmanneksella ja hoitopäivien määrä vähentynyt

13 13 noin 70 %. Suomessa reumapotilaiden rasittavuudessa julkiselle terveydenhuollolle on suuria alueellisia eroavaisuuksia. Eniten hoitopäiviä kertyi Pohjoiskarjalan, Päijät-Hämeen ja Satakunnan alueilla ja vähiten Ahvenanmaan, Keski- Pohjanmaan ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin asiakkailla. (Rintanen & Rasilainen 2003, 4.) Suurin osa laitoshoitoa tarvitsevista reumapotilaista hoidetaan erikoissairaanhoitopiirin vuodeosastoilla. Reumaleikkauspotilaita hoidetaan pääsääntöisesti keskussairaaloissa. Aikuistyyppisen nivelreuman keskimääräinen hoitoaika terveyskeskuksissa on moninkertaistunut, verrattaessa muihin sairaaloihin, mutta hoitoajat ovat merkittävästi vähentyneet. Terveyskeskuslääkäreiden osuus lähetteiden tekemisessä reumataudin takia hoitoon tulossa ovat lisääntyneet erityisesti leikkauspotilailla sekä selkärankareumassa ja vähentyneet lapsireumassa ja fibromyalgiassa. (Rintanen & Rasilainen 2003, 7 8.) 4 REUMATAUTIA SAIRASTAVAN ARKI Nivelreumaa sairastavalla potilaalla arjessa selviytymiseen kohdistuvat odotukset voivat olla työhön liittyviä tai edellytyksiä kotona selviytymisestä. Terveydenhuollossa onkin kehitetty kyselykaavakkeita, joiden avulla voidaan arvioida nivelreumaa sairastavien selviytymistä päivittäisissä toiminnoissa. Lisäksi tarvitaan spesifisiä arviointitapoja esimerkiksi laboratoriotutkimukset ja röntgentutkimuksia, kliinisten päätösten perusteiksi. (Lehto 2004, 18.) Moilanen (2003) on tutkinut narratiivista lähestymistapaa käyttäen keliakiaa sairastavien sairauden kokemuksia. Tutkimus suoritettiin Tampereella ja siihen osallistui kaikkiaan 23 keliakiaa sairastavaa ihmistä. Kertoessaan omasta elämästään ihmiset toivat esille arvojaan, identiteettejään, tulevaisuuden suunnitelmia ja kaikkea mitä inhimillinen kokemusmaailma pitää sisällään. Tutkimuksen tuloksena keliakiakokemukset jäsentyivät aikaan ennen sairastumista ja aikaan keliakian toteamisen jälkeen. Keliakiaan liittyvät suurimmat vaikeudet

14 14 liittyivät arjen uudelleen järjestelyyn diagnoosin tekemisen jälkeen. (Moilanen , ) Voidaan olettaa, että myös reumaa sairastavat potilaat jäsentävät aikaa suhteessa diagnoosin tekoon kuten keliakiaa sairastavat potilaat 4.1 Nivelreuman diagnostiikka Nivelreumaan sairastumisen syitä ei tarkkaan tunneta. Usein tauti etenee hitaasti portaittain ja ajan myötä se rajoittaa eri tavoin sairastuneen arjessa selviytymistä. Suurin osa potilaista on naisia. Tehokas antireumaattinen hoito on merkittävästi parantanut nivelreuman ennustetta viime vuosikymmenien aikana. Sairauteen liittyy edelleenkin riski invalidisoitumisesta ja uhkana työkyvyn menettäminen. (Hakala , 262). Nivelreuman diagnostiikassa käytetään usein ARA:n (American college of Rheumatology) vuonna 1948 laatimia nivelreuman diagnoosikriteereitä ja luokitteluperusteita, jotka on tarkennettu vuonna Näitä kriteereitä ovat 1. nivelten aamujäykkyys vähintään tunnin ajan 2. kolmen tai useamman nivelalueen niveltulehdus 3. käden nivelen niveltulehdus 4. symmetrinen niveltulehdus 5. reumakyhmy 6. reumatekijä veressä 7. röntgenkuvissa näkyvät muutokset. (Isomäki 2002, ) Nivelreuman diagnoosin tekeminen ei ole helppoa. Niveltulehdukset, nivelten syöpymät ja reumatekijät löytyvät harvoin yhtä aikaa. Käytännön hoitotyössä niveltulehdusta, johon liittyy reumatekijä, diagnosoidaan nivelreumaksi, vaikka muut oireet olisivat vähäisiä. Hoidon kannalta diagnoosin täsmentymisellä ei ole suurta merkitystä, sillä kaikkien pitkäaikaisten niveltulehdusten hoito noudattaa samoja hoitolinjoja. Hoidon periaatteena onkin helpottaa oireita ja siten säilyttää

15 15 nivelten toimintakyky sekä potilaan normaali sosiaalinen elämä. Hoidon tulee olla monipuolista ja huomioida potilaan kokonaistilanne, sillä mikään hoitomenetelmä yksinään ei ole riittävän tehokasta. (Virsiheimo 2005.) 4.2 Reumataudin tuomat muutokset ihmisen fysiologisiin tarpeisiin Nivelreuma alkaa yleisimmin vähäoireisena nivelkipuna, johon kuuluu yleinen sairauden tunne, väsymystä ja nivelten aamujäykkyyttä. Reumasairauden eteneminen aiheuttaa muutoksia myös arjessa selviytymiseen fysiologisten tarpeiden osalta. Huomioitavaa on, että taudin etenemiseen vaikuttaa elimistön vastustuskykyisyys. (Isomäki, Martio & Ström 2002, 19.) Jotta kudosten vastustus- ja uusiutumiskyky säilyisi, nivelreumaa sairastavalle suositellaan monipuolista, täysipainoista ruokavaliota, joka sisältää riittävästi kaikkia suojaravintoaineita. Monet nivelreumaa sairastavat ovat kokeilleet erilaisia ruokavalioita. Esimerkiksi paaston aikana nivelreuman oireet usein häviävät, mutta palaavat siirryttäessä normaaliin ruokavalioon. Kasvisruokavalion oireita lieventävä vaikutus on osoittautunut vaihtelevaksi, toisilla nivelreuma oireet vähenevät, kun taas toisilla ei. Yhteenvetona esitetään että erilaisten ruokavalioiden hoitava tai parantava vaikutus on ollut vaihtelevaa tai jäänyt epäselväksi. (Haglund ym. 2001, ) Pitkään jatkunut kortisonihoito puolestaan vaikuttaa kalsiumin imeytymiseen, voi nostaa verenpainetta ja aiheuttaa haitallisia muutoksia hiilihydraatti- ja rasvaaineenvaihduntaan. Krooniseen reumatautiin liittyy myös anemiaa, joka johtuu ensisijaisesti perussairaudesta eikä elimistön raudanpuutteesta. Rauta on vain varastoituneena elimistössä eri paikaan. (Isomäki ym. 2002, ) Reumapotilaiden hoitaminen edellyttää moniammatillista tietoperustaa. Myös kivunhoidolla on tärkeä merkitys potilaan hyvinvointiin. Lohilahti (2002) on pro gradu -tutkielmassaan selvitellyt opiskelijoiden näkemyksiä kokonaisvaltaisesta kivunhoidosta ja sen toteutumisesta. Tutkimus tehtiin narratiivisella menetelmällä, jossa opiskelijat tuottivat kertomuksia omista näkemyksistään. Tutkimukseen

16 16 osallistui 15 opiskelijaa, 11 ohjaajaa ja 2 opettajaa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja ymmärtää sairaanhoidonopiskelijoiden ja ohjaajien sekä opettajien kertomuksia siitä, mitä he ovat oppineet kipupotilaan hoitamisesta käytännön harjoittelujaksoilla. Tutkimuksen tuloksena mm. opiskelijoilta puuttui tiedollisia ja taidollisia valmiuksia hoitaa kipupotilasta. Opettajat korostivat käytännön harjoittelun ohjaustilanteissa opiskelijan omaa aktiivisuutta ja tehokasta oppimista tukevia oppimistilanteita. Lohilahden tutkimuksen yhteenvetona kivunhoito tulisi sijoittaa opetussuunnitelmassa pakollisiin opintoihin ja sen perusta monitieteisyyteen. (Lohilahti , 21, 58.) Ensiarvoisen tärkeää on nivelreumaa sairastavan henkilön kohdalla kivunhoidossa huomioida, pitkäaikainen ja lyhytkestoinen kiputila. (Vainio 2004, ) Neuropaattisen kivun vaikutukset nivelreuma sairastavan ihmisen toimintaan riippuvat oireiden laadusta, kestosta, voimakkuudesta, kiputilan sijainnista, oireita pahentavista tekijöistä, reumapotilaan sopeutumiskykyisyydestä ja annettujen kivunlievityshoitojen tehokkuudesta. (Vainio 2004, 348.) Kun neuropaattinen kipu häiritsee reumapotilaan nukkumista se aiheuttaa psyykkistä kuormitusta vaikuttaen sosiaaliseen elämään osallistumista ja heikentää hänen elämänlaatuaan. Tällöin voidaan puhua vaikea-asteisesta neuropaattisesta kiputilasta. (Vainio 2004, 348.) Reumapotilaan kipu voidaan määritellä krooniseksi, myös silloin, kun se on kestänyt yli 6 kuukautta. (Kettunen 2003, 209). Tutkimukset ovat osoittaneet että reumapotilaat hyötyvät liikkuvuusharjoitteluista, lihasvoimaharjoitteluista ja kestävyyskunto harjoitteluista. Nivelreumassa liikunnan tehtävänä on lievittää kipuja, ylläpitää ja lisätä nivelten liikkuvuutta ja lihasvoimaa sekä korjata virheasentoja. Tukevat ja hyvät jalkineet suojaavat ja toimivat iskunvaimentajina, vähentäen reuman aiheuttamia liikkumiseen ja toimintakykyyn liittyviä ongelmia. (Isomäki ym , ) Reumataudin edetessä eteen voi tulla vaihe, jolloin nivelreumaatikot eivät enää selviä arjen toiminnoista ilman apuvälineitä. Tulehdukselliset reumasairaudet aiheuttavat muutoksia nilkoissa, varpaiden luissa, nivelissä ja pehmytkudoksis-

17 sa sekä jalkojen virheasentoja. Kipu ja turvotus huonontavat nivelten liikkuvuutta ja vähentävät lihasten toimintaa. (Isomäki ym ) 17 Vaikeimmat haitat koituvat suurten raajanivelten, kuten lonkka-, polvi- ja olkanivelten ja kaularangan vaurioista, jotka vaikeuttavat liikkumista sekä normaalien arkiaskareiden suorittamista. Niveliin kohdistuvaa rasitusta ja lihasvoiman tarvetta voidaan vähentää oikein valituilla apuvälineillä ja samalla ennaltaehkäistään virheasentojen kehittyminen. (Isomäki ym. 2002, 19.) Jalkojen toiminnan muutoksia voidaan ehkäistä ja etenemistä hidastaa huolehtimalla jalkojen säännöllisestä omahoidosta ja käymällä jalkojenhoitajan luona säännöllisesti. (Isomäki ym ) Mikäli reumataudin tuomat muutokset fysiologisiin tarpeisiin ovat samansuuntaisia, kuten Lohilahden (2002) tekemässä tutkimuksessa ilmeni, kivunhoito on ensiarvoisen tärkeää reumapotilaan arjessa selviytymisessä. Lisäksi Haglundin (2001, 277) mukaan reumapotilaalle suositellaan monipuolista, täysipainoista ruokavaliota. Isomäki (2002) korostaa myös liikunnan merkitystä nivelten liikkuvuuden ylläpitäjänä, lihasvoiman lisääjänä sekä virheasentojen korjaajana. Liikunnan tehtävänä on myös lievittää kipuja. Reumataudin edetessä oikeanlaisten apuvälineiden valinta parantaa liikkumista sekä helpottaa normaalien arkiaskareiden suorittamista. (Isomäki ) 4.3 Reumataudin tuomat muutokset minäkuvaan Nivelreumaan sairastuminen, toimintakyvyn muutokset sekä niiden myötä arjessa selviytyminen muokkaavat voimakkaasti ihmisen minäkuvaa. Nivelreuma voi tuoda mukanaan taudin edetessä myös muutoksia ihmisen ulkonäköön, myös vanheneminen muuttaa ihmistä ulkoisesti. Palomäki Sirkka-Liisan (2004) tutkimus suhteesta vanhenemiseen pyrki kuvaamaan, tulkitsemaan ja ymmärtämään vanhuutta ja vanhenemista iäkkäiden naisten elämänkerronnan kautta. Tutkimus tehtiin haastattelemalla 10 iäkästä naista, joiden ikäjakauma oli vuotta. Kohderyhmän naiset asuivat yksin ja tulivat toimeen itsenäisesti tai lähiomaisten avun turvin. Iäkkäiden naisten kertoessa oman elämänsä tapahtu-

18 mia ja kokemuksia he loivat omaa elämäänsä ja suhdettaan vanhenemiseen ja vanhuuteen. (Palomäki 2004, 32, 39.) 18 Mikäli reumataudin tuomat muutokset ovat samankaltaisia kuin vanhenemisen tuomat muutokset, naiset eivät Palomäen (2004) tutkimuksen mukaan kokeneet muutosten aiheuttavan eroa minäkuvaansa. Iäkkäät naiset kokivat olevansa samanlaisia kuin ennen. Ulkomuodon muuttuessa ihmisessä säilyy jotain sisäistä, jonka ei koeta muuttuvan. Iäkkäille naisille vanhuus näyttäytyy siten vain kuorena tai naamiona. (Palomäki 2004, 30, 32, 39, 108.) 4.4 Reumataudin tuomat muutokset roolitoimintoihin Nivelreumaa sairastavista naisista osa menettää työkykyisyyttään sairauden edetessä. Arvioitaessa kivun vaikutuksia nivelreumapotilaan selviytymiseen työelämässä tulisi kivunhoidon olla ns. optimaalisella tasolla. Lievissä, tai hyvin hoitoihin reagoivilla kiputiloilla ei välttämättä ole potilaan työkykyä heikentäviä vaikutuksia. Keskivaikeissa ja vaikeissa kiputiloissa oirekuvat heikentävät potilaan työkykyä. (Vainio 2004, 352.) Työtehtävissä toimiessaan nivelreuma potilaan tulisikin kiinnittää huomiota oikeaan työskentelyasentoon ja työskentelytapaan. Virheellisissä työskentelyasennoissa lihakset altistuvat staattiseen lihastyöhön. Työolosuhteiden järjestäminen uudelleen ja ergonomisten seikkojen sovittaminen potilaan toimintarajoitteisiin, saattavat riittää kompensoimaan työntekoon liittyviä ongelmia. (Vainio 2004, 352.) Vähäsen (2004) tehdyssä tutkimuksessa kuvattiin hoitotyön johtajien näkemyksiä ikääntyneestä työntekijästä ja ikäjohtamisesta terveydenhuollon työyhteisöissä sekä työntekijöiden ikääntymisen huomioinnista organisaatioissa. Tutkimukseen osallistuneiden, vakituisen naispuolisen henkilökunnan keski-ikä oli 51,5 vuotta. Haastateltuja oli kuusi ja analysoitavaa aineistoa kertyi 60 sivua (Vähänen 2004, )

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003 KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003 Tämän kyselyn tarkoituksena on saada riittävän monipuolinen kuva kipuongelmastanne. Lomakkeessa on kysymyksiä, joihin pyydämme Teitä vastaamaan joko ympyröimällä

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Agilium Freestep Agilium Freestep Ottobock 1 Uutta ajattelua Tuore lähestymistapa hoitoon Nivelrikko on maailman yleisin aikuisten nivelsairaus. Väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ

MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ 1.10.2015 LÄNSI-SUOMEN DIAKONIALAITOS, VELJESKOTIPÄIVÄT Esityksen lähteinä on käytetty mm. seuraavien asiantuntijoiden teoksia, tutkimuksia ja materiaaleja

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1 Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1 4468/06.00.00/2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta 116 22.11.2012 Kaupunginhallitus 375 17.12.2012 24 Valtuustokysymys reumapotilaiden hoidon turvaamisesta Valmistelijat

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 2. Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 tällä

Lisätiedot

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Oikein toteutettu ja urheilijalle

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa Toimintakykykyselyn tuloksia Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa 24.11.2016 Toimintakyvyn kartoituksen tavoitteet luoda Sovatek-säätiön ja Jyväskylän Katulähetyksen asiakasprofiilien kuvaus kerätä

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka.

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. Salmi Sirpa ja Jurmu Tiina Opinnäytetyö, syksy 2012 Opinnäytetyön tarkoitus, tavoite

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot