TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS 2012

Transkriptio

1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS 2012 Tarkastuslautakunta

2 SISÄLLYS 1 YHTEENVETOA TARKASTUSLAUTAKUNNAN TYÖSKENTELY Kokoonpano ja työskentelytapa Vuoden 2011 arviointikertomuksen johdosta tehdyt toimenpiteet VALTUUSTON ASETTAMIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Tukipalvelut Keskushallinto TALOUS JA INVESTOINNIT Palvelualueiden talouden toteutuminen ja keskeiset toimintaluvut Tulosyksiköiden toiminta Kuntalaskutus Investoinnit MUUT HAVAINNOT Henkilöstöraportti Ostopalveluna hankittu työvoima Sisäinen valvonta, konsernivalvonta ja riskienhallinta ALLEKIRJOITUKSET... 19

3 ARVIOINTIKERTOMUS YHTEENVETOA Kun Sosteri vuonna 2007 perustettiin, oli jäsenkuntien määrä 9. Joroisten (2008) ja Parikkalan (2010) irtisanouduttua kuntayhtymästä ja Savonrannan (2009) liityttyä Savonlinnaan jäi jäljelle 6 jäsenkuntaa ja vuoden 2013 alusta toteutetun kuntaliitoksen jälkeen jäsenkuntia on enää 4. Asukasmäärä Sosterin alueella on vuosina vähentynyt henkilöstä henkilöön (-23,4 %) ja henkilöstön määrä vastaavasti 1875:stä 1745:een (-6,9 %). Sosterin investoinnit vuosina ovat olleet yhteensä 30,953 milj. euroa. Kuntalaskutuksen kehitys on vastaavana ajanjaksona ollut seuraava: Milj. euroa Muutos Muutos % Erikoissairaanhoito 58,168 69,027 10, ,7 % Perusterveydenhuolto 26,308 34,824 8, ,4 % Sosiaalipalvelut 14,556 20,904 6, ,6 % YHTEENSÄ 99, ,755 25, % Edellä esitetyt Sosterin luku- ja euromääräiset historiatiedot ovat karua luettavaa ja ne osoittavat välttämättömän muutostarpeen kustannusten hallitsemiseksi tulevaisuudessa. Muutoksen tekeminen ei ole helppoa nykyisessä tilanteessa, jossa epävarmuus sosiaali- ja terveyspalveluiden (=sotepalveluiden) tulevaisuudesta vaikuttaa mm. lääkäreiden rekrytointiin sitä entisestään hankaloittaen. Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) erityisvastuualueen edustajien kanssa on meneillään selvitystyö työnjaon linjauksista, joihin liittyvät mm. päivystysratkaisut, Savonlinnan sairaalan tuleva hallinnollinen asema ja yhteistyömahdollisuudet muiden sairaanhoitopiirien kanssa. Savonlinnan kaupunginvaltuusto on maaliskuussa 2013 tehnyt päätöksen, jonka mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden siirto Sosterista kaupungille valmistellaan siten, että se on mahdollista koko laajennetun perustason osalta. Sosterin historiassa on jo nyt tapahtunut useita toiminnallisia muutoksia, organisaatiomuutoksia ja avainhenkilöiden vaihtumisia, jotka ovat osaltaan vaikeuttaneet tietojen vertailua eri vuosien välillä ja niiden hyödyntämistä toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä. Suuri toiminnallinen muutos toteutettiin vuoden 2011 alusta, kun elämänkaarikohtaisesta (lapset, aikuiset, vanhukset) tulosaluemallista siirryttiin erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden tulosalueisiin. Vuoden 2011 alusta perustettiin myös 25 henkilön rekrytointiyksikkö, joka sijoitettiin tukipalveluiden tulosalueelle ja jonne henkilöstö siirtyi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tulosalueilta. Rekrytointiyksikkö lakkautettiin vuoden 2012 alusta, jolloin henkilöstö palasi entisille tulosalueilleen. Rekrytointiyksikön toimintaa lukuun ottamatta vuosien 2011 ja 2012 tilinpäätökset ovat muutoin vertailukelpoisia, mikä on osaltaan helpottanut myös tarkastuslautakunnan arviointityötä. Tämä arviointikertomus vuodelta 2012 on nykyisen tarkastuslautakunnan viimeinen arviointi Sosterin toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Edellisvuosien tapaan tarkastuslautakunnan arviointityötä on vaikeuttanut keskeisten toimintalukujen kohdalla se, että niistä on tilinpäätöksessä esitetty ainoastaan taulukot ilman sanallisia selvityksiä. Myös toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen osalta lautakunta jäi kaipaamaan poikkeamien perusteluja ja poikkeamien johdosta tehtäviä toimenpiteitä. Talousarvioon sisältyneistä projekteista ja hankkeista ei tilinpäätöksessä ole esitetty lainkaan toteutumatietoja, vaikka samasta asiasta huomautettiin jo edellisessä arviointikertomuksessa. Tarkastuslautakunta haluaa tässä viimeisessä arviointikertomuksessaan nostaa erityisesti esille muutosjohtamiseen liittyvän viestinnän ja tiedottamisen merkityksen. Oikea-aikaisella ja asianmukaisella viestinnällä ja tiedottamisella on suuri vaikutus siihen, miten hyvin eri osapuolten sitoutumisessa muutosprosessiin, muutosvastarinnan minimoimisessa ja muutoksen läpiviennissä onnistutaan. Onnistuneella tiedottamisella on myös iso imagollinen merkitys. Valitettavasti useimmat julkisuuteen tulleet Sosteri-uutisoinnit ovat olleet yksipuolisia, keskeneräisiä ja pääosin negatiivisia, mikä kertoo siitä, että kukaan ei vastaa tiedottamisen kokonaisuudesta. Se tiedottaa, joka tietää -periaate ei voi olla hyväksyttävä menettelytapa näin isossa organisaatiossa.

4 ARVIOINTIKERTOMUS TARKASTUSLAUTAKUNNAN TYÖSKENTELY 2.1 Kokoonpano ja työskentelytapa Vuosi 2012 oli nykyisen tarkastuslautakunnan viimeinen toimintavuosi ja toimintaa jatkettiin edellisvuosien vakiintuneen tavan mukaisesti. Tarkastuslautakunnan jäsenet Varajäsenet Maire Hämäläinen, pj Kerimäki Sirpa Luukkainen Savonlinna Aila Makkonen Savonlinna Merja Kiesiläinen Savonlinna Markku Varis varapj Rantasalmi Auvo Kokkonen Rantasalmi Auvo Kokkonen varapj Raimo Rautiainen Leila Virta Sulkava Virve Litmanen Sulkava Vesa Virta Sulkava Juuso Laukkanen Punkaharju Tarkastuslautakunnan työskentely painottui tilikauden aikana toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sisältöihin perehtymiseen, toiminnan ja talouden seurantaan sekä johtavien viranhaltijoiden ja muiden henkilöiden kuulemiseen. Tarkastuslautakunnan kuultavina kokouksissa ovat olleet sairaanhoitopiirin johtaja, talouspäällikkö, toimialajohtajat, päivystystoiminnan ylilääkäri ja osastonhoitaja, vs. hallintoylihoitaja, rakennusmestari, henkilöstöryhmien edustajat, työsuojeluvaltuutettu ja toimistopäällikkö. Lautakunta on kokoontunut säännöllisesti ja varsinaisia kokouksia on pidetty noin kerran kuukaudessa. Syyskuussa 2012 tarkastuslautakunta isännöi KYS-Erva-alueen tarkastuslautakuntien yhteistä kokousta ja tapaamista Savonlinnassa. Kokoukseen osallistuivat kaikki tarkastuslautakunnan jäsenet ja tilintarkastaja. Kokouksen esityksistä ja keskustelujen alustuksista vastasivat sairaanhoitopiirin johtaja Hemmo Pirhonen, talouspäällikkö Pekka Martikainen ja osastonhoitaja Jaana Lonka. Varsinaisen arviointikertomuksen työstämisen tarkastuslautakunta on tehnyt omissa työkokouksissaan huhtikuun 2013 aikana. Lautakunnalla on ollut arviointityötä varten käytettävissä mm. eri toimielinten pöytäkirjat, talousarvio 2012, käyttösuunnitelma 2012, tilinpäätös 2012, henkilöstöraportti 2012, riskianalyysit, viestintäsuunnitelma ja -ohjelma , Sosterin historiikki sekä tilintarkastajan raportit. Lisäksi lautakunnan jäsenet ovat käyttäneet ja hyödyntäneet aktiivisesti Tietovarasto/Exreport - raportointiohjelman antamia tietoja ja pyytäneet vastuullisilta virkamiehiltä useita lisäselvityksiä. Tilintarkastuksen on suorittanut JHTT-yhteisö PwC Julkistarkastus Oy vastuunalaisena tilintarkastajanaan JHTT, KHT Elina Hämäläinen. Vastuunalainen tilintarkastaja on ollut sihteerinä läsnä tarkastuslautakunnan kokouksissa ja hän on raportoinut tekemistään tarkastushavainnoista tarkastuslautakunnalle sekä suullisesti että kirjallisesti. 2.2 Vuoden 2011 arviointikertomuksen johdosta tehdyt toimenpiteet Vuoden 2011 arviointikertomus käsiteltiin kuntayhtymävaltuuston kokouksessa Arviointikertomuksesta käydyn laaja-alaisen keskustelun jälkeen kuntayhtymävaltuusto päätti yksimielisesti hyväksyä tarkastuslautakunnan esityksen ja lähettää sen kuntayhtymähallitukselle toimenpiteitä varten. Edelleen kuntayhtymävaltuusto yksimielisesti päätti, että arviointikertomuksen johdosta tehtävistä toimenpiteistä kuntayhtymähallitus antaa valtuustolle selvityksen vielä kuluvan vuoden aikana. Asia oli esillä hallituksessa ja sen jälkeen , jolloin hallitus antoi koosteen tehdyistä selvityksistä/toimenpide-ehdotuksista tiedoksi kuntayhtymävaltuustolle ja tarkastuslautakunnalle ja päätti samalla käsitellä niitä vielä valtuustolle järjestettävässä erillisessä informaatiotilaisuudessa (iltakoulu). Kuntayhtymävaltuuston varsinaiseen kokoukseen ko. selvitystä ei vuoden 2012 aikana viety.

5 ARVIOINTIKERTOMUS Hallituksen antama kooste ei ollut luettavuudeltaan kovin selkeä, mutta siitä löytyi vastauksia ja tarkennuksia moniin tarkastuslautakunnan esittämiin kysymyksiin. Arviointikertomuksen käsittely valtuuston iltakoulussa ja hallituksessa sekä esitetyt jatkotoimenpiteet osoittavat, että tarkastuslautakunnan tekemä arviointityö on otettu organisaatiossa vastaan avoimella tavalla. Tarkastuslautakunnan tarkoitus ei kuitenkaan ole ollut, että tilinpäätöksessä puutteellisesti ja liian niukasti esitettyjä asioita selostetaan vuodesta toiseen jälkikäteen, vaan että sen esittämät arviointihavainnot ja puutteet otettaisiin huomioon seuraavia tilinpäätöksiä laadittaessa. Valitettavasti vuoden 2012 tilinpäätöstä leimaavat monet samat puutteet kuin edellisiäkin, mikä näkyy mm. siinä, että tasekirjaan sisällytetyissä toteutumisvertailuissa (tasekirjan sivut 10 44) on suurin osa sellaisia sivuja, joissa on pelkkiä numeerisia taulukoita ilman minkäänlaisia sanallisia selvityksiä. 3 VALTUUSTON ASETTAMIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 3.1 Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon kohdalla lähes kaikki valtuustoon nähden sitovat tavoitteet jäivät toteutumatta (= hoidon saatavuuden paraneminen vuoden 2011 tilanteesta, uusien palvelu- ja hoitoketjujen määritteleminen, jatkohoitoon jonottavien odotuspäivien väheneminen, menokehyksessä pysyminen ja lyhytaikaisten eli alle 13 vrk:n sijaisten käytön vähentäminen). Kaikki yli 180 vrk:n odotusajan ylittäneet potilaat olivat kirurgian potilaita, kuten alla olevasta taulukosta näkyy. Taulukossa on kirurgian kohdalla esitetty suluissa edellisen vuoden tiedot, mistä näkyy, että kirurgian osalta tilanne on mennyt edellisvuodesta entistä huonompaan suuntaan. ERIKOISAIRAANHOITO Odotusaika Erikoisala alle 90 pv pv yli 180 Yhteensä 10 Sisätaudit Kirurgia (290) 370 (41)116 (2)10 (333) Neurokirurgia Naistentaudit ja synnytykset Lastentaudit Silmätaudit Korva-, nenä- ja kurkkutaud Hammas-, suu- ja leukasair Psykiatria 2 2 Yhteensä Taulukko: Leikkausta, hoitoa tai toimenpidettä odottavien lukumäärä (kirurgian kohdalla suluissa edellisen vuoden tieto) Tavoitteena ollut systemaattinen asiakaspalaute näyttää tilinpäätöksen mukaan jääneen käsittelyltään puolitiehen. Asiakaspalautteet on kerätty suunnitellusti, mutta niiden analysointi ja tulosten vertailu on vielä kesken. Tilinpäätöksestä ei käy ilmi, mistä viive johtuu ja millä aikataululla em. toimenpiteet on tarkoitus tehdä, joten vaarana voi olla kerätyn palautteen informaatioarvon heikkeneminen ja tietojen vanheneminen. Erikoissairaanhoidon yhtenä tavoitteena olleesta henkilöstön joustavasta käytöstä ja työnkierrosta on tilinpäätöksessä esitetyn mukaan saatu hyviä tuloksia, mutta tarkastuslautakunnan saaman palautteen mukaan tilanne ei ole ollut käytännössä pelkästään hyvä. Käytännön ongelmina on tuotu esille mm. reviiriajattelu henkilöstön sijoittelussa sekä riittävän ammattitaitovalmiuden ja perehdytyksen puuttuminen siirryttäessä uuteen työympäristöön ja uusiin työtehtäviin. Myös erikoisalojen luotettava tuottavuuden vertailu muihin sairaaloihin oli mielenkiintoinen vuodelle 2012 asetettu tavoitetaso, joka ei tilinpäätöksessä esitetyn mukaan toteutunut, koska Vertailutietoja

6 ARVIOINTIKERTOMUS muihin sairaaloihin ei vuodelta 2012 ole vielä käytettävissä. Tässä kohdassa olisi voinut viitata Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen helmikuussa 2013 ilmestyneeseen Sairaaloiden tuottavuus julkaisuun, jossa on mielenkiintoista vertailutietoa julkisten sairaaloiden erikoissairaanhoitopalveluiden tuottavuudesta. Julkaisun mukaan Savonlinnan keskussairaalan tuottavuus vuosina on kaikilla tuottavuusmittareilla mitattuna alentunut. Sen sijaan hoitotoiminnan kokonaiskustannukset nousivat vastaavana ajanjaksona reaalisesti kaikissa muissa keskussairaaloissa paitsi Savonlinnassa, jossa ne julkaisun mukaan laskivat 4 %. Viimeksi mainitun tiedon osalta herää kysymys, että mitä termi hoitotoiminnan kokonaiskustannukset pitää sisällään. 3.2 Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuollon kohdalla lähes kaikki valtuustoon nähden sitovat alkuperäisen talousarvion tavoitteet saavutettiin hyvin (= hoidon saatavuuden paraneminen vuoden 2011 tasosta eli 3 kk:n sisälle yhteydenotosta, väestön kokonaisvaltainen terveyden edistäminen yhteistyössä jäsenkuntien kanssa, asiakkaan yhteydensaannin turvaaminen, potilaiden ja asiakkaiden hoidontarpeen arviointi laitoshoidossa ja kotisairaanhoidossa RAI-mittarilla, menokehyksessä pysyminen sekä 4 uuden lääkärin rekrytointi vakituisiin virkoihin ja hoitotyön avoimien toimien ja sijaisuuksien täyttäminen). Huomautuksena voidaan todeta, että tilinpäätöksessä ei ole esitetty valtuuston muuttaman talousarvion mukaisten tavoitteiden toteutumista, vaan ainoastaan alkuperäisen talousarvion tavoitteiden toteutuminen. Lain mukainen hoitoon pääsy toteutui uuden vaivan ilmetessä tai jo tiedossa olevan sairaustilanteen pahentuessa kolmen kuukauden kuluessa kaikilla terveysasemilla. Kaikilla terveysasemilla on lääkärin vastaanotolle kiireettömässä jonossa pitkäaikaissairauksia sairastavia potilaita, joille useimmille hoitaja on tehnyt tilannekartoituksen. Näiden potilaiden jonotusaika voi olla yli 3 kuukautta. Myös yhteyden saaminen puhelimitse toteutui kaikilla terveysasemilla. Puhelinjärjestelmä tarjoaa soittajalle mahdollisuuden jäädä jonolle tai halutessaan jättää takaisinsoittopyyntö. Vastaamattomien puheluiden johdosta tehtyjen takaisinsoittojen alle 3 %:n tavoitetaso saavutettiin. Myös yli 75-vuotiaiden laitoshoidon asiakkaille tehdyt RAI-arvioinnit toteutuivat noin 70 %:sti eli tavoitteen mukaan, mutta miten oli kotisairaanhoidon laita? Siinäkin tavoitteena oli 70 %:n taso, mutta sen toteutuminen ei käynyt ilmi tilinpäätöksestä. Perusterveydenhuolto pysyi alkuperäisen talousarvion mukaisessa menokehyksessä, johon nähden tuli ylitystä vain euroa. Tilikauden aikana menomäärärahaa lisättiin 0,322 milj. euroa, joka siten tilinpäätöksessä alittui 0,309 milj. eurolla. Tavoitteena olleessa 4 uuden virkalääkärin rekrytoinnissa onnistuttiin, mihin vaikutti suuresti kuntien omat aktiiviset toimenpiteet. Sen sijaan hoito- ja hoivahenkilöstön osalta tavoitteeseen ei päästy, kun oli kaksi avoinna olevaa työtehtävää enemmän kuin vuotta aiemmin. Sijaisten määrä kasvanut 5 henkilöllä ja määräaikaisia oli hoitotyössä vuoden lopussa 76 (edellinen vuosi 71) henkilöä. Ympäristöterveydenhuollon strategiset tavoitteet oli laadittu keskeisten menestystekijöiden tunnistamiseksi sekä alustaksi tarvittaville uudistuksille. Asiakaspalautekysely tehtiin terveysvalvonnassa, sen tulokset analysoitiin ja toimintaa kehitetään havaintojen perusteella. Lisäksi kaikille elintarvikevalvontakohteille saatiin tehtyä asianmukaiset riskiarvioinnit. Koulutuspäivät vähenivät vuodesta 2011, mutta lähes kaikki halukkaat pääsivät koulutuksiin. Terveysvalvonnassa toteutui 79 koulutuspäivää (edellinen vuosi 85) ja eläinlääkinnässä 38 koulutuspäivää (46). Ympäristöterveydenhuollossa on 19 virkaa ja kaikki virat ovat täytettynä. Uuden itäisen eläinlääkintäaseman rakennustyöt saatiin käyntiin vuoden 2012 aikana. Juvan eläinklinikalle on tehty peruskorjaus, mikä mahdollistaa yhteisvastaanottotoiminnan. Vastaanottojen lukumäärä säilyi ennallaan. Eläinlääkinnän päivystysnumeroon siirtyminen on vireillä, terveysvalvonnassa päivystysnumero on jo otettu käyttöön.

7 ARVIOINTIKERTOMUS Odotusaika hoitoon 4-21 pv pv yli 90 pv PERUSTERVEYDENHUOLTO Välittömästi Samana 1-3 pv Yhteensä päivänä ERIKOISSAIRAANHOITO AVOHOITO HAMMASHUOLTO LAITOSHOITO 1 1 Yhteensä Jatkohoitojono Muutos Kunta lkm pv Kuntalask. lkm pv Kuntalask. lkm pv Kuntalask. Enonkoski , , ,30 Kerimäki , , ,30 Punkaharju , , ,40 Rantasalmi , , ,30 Savonlinna , , ,10 Sulkava , , ,10 Yhteensä , ,50 Taulukko: Perusterveydenhuollon odotusajat hoitoon Jatkohoitojonot 2011, 2012 ja muutos niiden välillä Yllä olevassa taulukossa on esitetty perusterveydenhuollon odotusajat hoitoon sekä jatkohoitojonot 2011 ja 2012 ja niiden muutokset. Kuten taulukosta nähdään, hammashuollossa ja avohoidossa on yli 90 päivän odotusajat, mutta erikoissairaanhoidossa ja laitoshoidossa tilanne on hyvä. Tilinpäätöksen mukaan perusterveydenhuollon keskeiset toimintaluvut toteutuivat talousarvioon verrattuna prosentuaalisesti näin: 3.3 Sosiaalipalvelut Avohoito Terveydenhoito % Sairaanhoito % Työterveyshuolto (ulk+sosteri ) % Hammashuolto % Täydentävät palvelut % Vuodeosastot 99.4 % Ympäristöterveydenhuolto % Sosiaalipalveluiden kohdalla valtuustoon nähden sitovat tavoitteet saavutettiin kokonaisuutena melko hyvin. Sosiaalipalvelut on tuotettu palvelusopimusten mukaisesti, mutta kaikkien suoritetavoitteiden osalta ei päästy tavoitteeseen. Valtuuston muuttama talousarviotavoite vuodelle 2012 liittyen mobiiliteknologian laajentamiseen on mainittu tilinpäätöksen toteutumasarakkeessa. Kotipalveluiden toteuma oli vain 94,1 %, vaikka kotipalveluasiakkaiden määrä oli edellisen vuoden tasolla. Toteumat ylittyivät Kerimäellä (108,6 %) ja Punkaharjulla (119,5 %), kun Savonlinnan toteuma oli vain 92,8 %. Käyntien määrä alittui lähes :lla talousarvion tavoitteesta Savonlinnan osalta. Onko palveluiden laatu heikentynyt, koska asiakasmäärissä ei ole tapahtunut olennaista muutosta? Vanhusten päiväkeskuskäyntien toteuma oli 107,9 %, kun taas vanhainkotien asumisvuorokaudet alittuivat 890 vuorokaudella toteuman ollessa 97 %. Avohoitopainotteisuus on selkeästi kasvanut, mitä voidaan pitää sinänsä hyvänä asiana. Ostopalveluna tuotetun palvelun osuus kasvoi palveluasumisessa 76,8 %:iin (TA 76,4 %).

8 ARVIOINTIKERTOMUS A-klinikkakäyntien toteuma oli 105,1 %; asiakaskäyntejä oli yhteensä 4 625, missä lisäystä vuoteen 2011 oli 623 asiakaskäyntiä. Luku kertonee päihdehuollon saatavuuden lisääntymisestä sekä avohuoltopainottuneisuudesta. Päihdehuoltokeskuksen asiointi/käynnit ovat selkeästi vähentyneet vuoden 2011 tasosta (asiointikirjauksia 2011/9370 ja 2012/6299). Päihdehuollon yöpymisvuorokaudet ovat myös kasvaneet, toteuma oli 106,9 %. Päihdehuollon lisääntynyt käyttö kertonee myös palvelujen tarpeen kasvusta sekä kyvystä vastata tarpeen kasvuun. Sosiaalipalveluiden toimintatuotot sekä toimintakulut ylittyivät muutetusta talousarviosta reilun 1 %:n verran. Toimintakulujen ylitys kohdentuu ensisijaisesti palvelujen ostoihin (palveluasumisen ostot, päihdekuntoutuksen ostot sekä päihdelääkäripalvelujen ostot). Palvelujen tarpeeseen vastaamisen kannalta tämä lienee ollut välttämätöntä vaikkakin kestämättömän kallista. Merkillepantavaa henkilöstöpolitiikassa on ollut pätevien työntekijöiden saaminen täytettävänä olleisiin vakansseihin. Vastaavasti henkilöstökulujen kasvu 10,2 %:lla ja palvelujen oston kasvu 7,7 %:lla eli yhteensä lähes 2,2 milj. eurolla edellisvuoden tasosta on kestämätön trendi lähivuosina. Palvelutalojen käyttöaste on varsin korkea, yhteensä 96,88 %. Ostopalvelutalojen käyttöaste on kuitenkin ollut korkeampi kuin Sosterin omien palvelutalojen (97,17 % / 95,96 %). Uusilla palveluasumisen tarjoajilla lienee korkeatasoisemmat, laadukkaammat ja kysytyimmät asumispalvelut. Vanhainkotien käyttöastetta 97,13 % voidaan pitää suhteellisen hyvänä. Kaiken kaikkiaan sosiaalipalvelujen menojen kasvu aikavälillä on erittäin huolestuttavaa, koska kasvua on tapahtunut ulkoisten kulujen osalta 16,9 milj. eurosta 28,9 milj. euroon palvelujen käyttäjien samanaikaisesti vähentyessä. Samanlainen kasvutrendi on tapahtunut myös palvelujen oston osalta 5,2 milj. eurosta 13,3 milj. euroon. 3.4 Tukipalvelut Valtuustoon nähden sitovaksi tavoitteeksi asetettu DRG- hinnoittelu erikoissairaanhoidon kuntalaskutuksessa ja sen käyttöönotto 2013 ei toteutunut, koska valmistelu on keskeytetty erikoissairaanhoidon ja muiden sote-ratkaisujen keskeneräisyyden vuoksi. Potilaan ruokahuoltoprosessien kirjaaminen ja kuvaaminen toteutui tavoitteen mukaisesti. Kustannusnäkökulmasta tavoitteena ollut ostopalveluiden läpikäynti ja tarvittavien hankintaprosessien toteuttaminen kilpailuttamalla toteutui laitoshuollon siivouksissa, kun Suutartuvan, Itäisen terveysaseman, Savonrannan terveysaseman ja Perhepalvekukeskuksen siivoukset kilpailutettiin. Myös potilaslaskutuksen ulkoistaminen kilpailutettiin vuoden 2012 aikana ja uusi toimija aloitti ITIL (Information Technology Infrastructure Library)-toimintaprosesseihin liittynyt tavoite ja varsinkaan sen toteutuminen ei tilinpäätöksen lukijalle aukene kovin selkeästi. Tavoitteen ITIL-toimintaprosessien loppuunsaattaminen ja työhyvinvointiprosessin II-vaiheen toteutus toteutumana on mainittu mm. erillinen raportti ITIL-toiminnasta ja konfiguraation ITIL-prosessi käynnistymässä keväällä Mittariksi asetettua tulosta Työhyvinvointikyselyn keskiarvo 4 ei tilinpäätöksessä ole kommentoitu lainkaan, mutta sen sijaan on todettu, että Työhyvinvointikysely toteutetaan uudelleen keväällä Toteutettiinko kysely vuonna 2012 ja mitkä olivat sen tulokset ja jos ei toteutettu, niin miksi ei? Henkilöstönäkökulmasta asetetun tavoitetason Saatu täytettyä puuttuvat toimet ja määritelty jokaisen toimen sisältö ja tehtävät toteutumaa on tilinpäätöksessä kuvattu vakanssimäärällä (=328, joista avoimia 19 ja niiden jakautuminen eri tulosyksiköille) sekä käydyillä tavoitekeskusteluilla (%). Esitetyistä toteutumatiedoista ei yksiselitteisesti ilmene, miten hyvin asetettu resurssien vakauttamistavoite saavutettiin.

9 ARVIOINTIKERTOMUS Sosteri sai keväällä 2012 merkittävän kansainvälisen tunnustuksen, kun Savonlinnan keskussairaalalle myönnettiin ensimmäisenä suomalaisena sairaalana HIMSS (Healtcare Information and Management System Society) -palkinto sairaaloiden IT-järjestelmien kypsyysluokituksessa hoitoprosessien ja tietojärjestelmien kehittämistyössä. On hienoa, että Sosterin merkittävät taloudelliset panostukset ITtoimintaan ovat tuottaneet ulkopuolista tunnustusta, mutta miten vaikuttavasti tehdyt IT-satsaukset näkyvät sairaalan käytännön työssä? 3.5 Keskushallinto Keskushallinnon kohdalla valtuustoon nähden sitovia tavoitteita ei kaikilta osin saavutettu. Sitovien tavoitteiden tavoitetasoja ja mittareita oli talousarviossa määritelty yksiselitteisesti, mikä helpottaa tavoitteiden toteutumisen kuvaamista ja arviointia. Puhelinyhteydenottoihin vastaaminen toteutui tavoitteen mukaisesti. Sen sijaan jatkovalitusten määrässä yhteydenotoista 4 % (=15 kpl) minimointitavoitteeseen ei päästy (vuonna 2011 toteutui 3.2 %). Riskienhallintaan liittyvässä turvallisuusportaalin käyttöasteessa ei ylletty tavoitetasoon 100 %, kun käyttöasteen toteutuma oli 85 %. Perehdytyksen kattavuus oli tavoitetason mukainen 70 %. Kokousaikasuunnitelma valtuuston ja hallituksen kokousten osalta toteutui lähes suunnitellusti. Kokousvalmistelun virheettömyystavoitteen saavuttamisesta kertoo se, että yhteensä tehdystä päätöksestä tehtiin 8 oikaisuvaatimusta ja yksi hallintovalitus eikä päätöksiä tarvinnut oikaisuvaatimusten eikä hallintovalituksen johdosta jälkikäteen muuttaa. Laatuauditoinnin suositukset on käsitelty tavoitteen mukaisesti 2 kertaa vuodessa. Sen sijaan tavoitekeskustelut eivät toteutuneet läheskään tavoitteen mukaisesti (tavoite 70 % ja toteutuma 49,8 %) ja niiden osuus väheni edellisvuodesta (65,8 %). Myös keskushallinnon tulosalueella tavoitekeskustelutavoitteesta jäätiin, kun sen osalta toteutuma oli 62,5 %. Mistä edellä todetut luvut kertovat? ISER-hankkeen piirikohtaiset ajalliset ja sisällölliset osuudet on hoidettu ajantasaisesti. Sosterilla oli koordinaatiovastuu tietohallintotyöryhmän toiminnasta ja se toteutui systemaattisesti hankkeen päättymiseen saakka (elokuu 2012). Täyttämättä ollut suunnittelijan virka lakkautettiin lukien. Viestintäsuunnitelman ja ohjelman jalkauttamista käytäntöön koko henkilöstölle on tehty mm. tavoitekeskustelujen ja henkilöstöinfojen yhteydessä. Tavoitekeskustelujen toteutuminen alle 50 %:n kyseenalaistaa osaltaan merkittävästi jalkauttamisen onnistumista. Lisäksi tavoitekeskustelujen yhteydessä toteutetusta viestintäkyselystä ei ole tilinpäätöksessä tarkempia tietoja eli esim. mitä kysyttiin ja millaisia vastauksia saatiin. Viestintäsuunnitelman vastuuhenkilöiden perehdytys- ja koulutustilaisuus on järjestetty ja samoin henkilöstön infotilaisuus, mutta mikä oli perehdytysten todellinen kattavuus, ei ilmene tilinpäätöksestä. 4 TALOUS JA INVESTOINNIT 4.1 Palvelualueiden talouden toteutuminen ja keskeiset toimintaluvut Palvelualueiden talouden toteutuminen käy ilmi niiden tuloslaskelmista, jotka on esitetty tasekirjan sivuilla Koko piirin tuloslaskelma on esitetty tasekirjan sivulla 15. Tilikauden aikana tulosalueille hyväksytyt talousarviomuutokset on eri toimintatuottojen osalta kohdennettu kokonaan tuloslaskelman tilille Muut toimintatuotot ja eri toimintakulujen osalta tilille Muut toimintakulut, mikä vääristää tasekirjassa esitettyjen tuloslaskelmatilien todellisia toteutumaprosentteja. Saadun selvityksen mukaan talousarviomuutosten jakaminen kaikille eri tulo- ja menotileille olisi vaatinut liian paljon työaikaa. Erikoissairaanhoidon osalta voidaan todeta, että sen toimintakulut ylittyivät muutettuun talousarvioon nähden 0,217 milj. eurolla ja toimintatuotot toteutuivat 0,280 milj. euroa muutettua talousarviotavoitetta paremmin. Alkuperäiseen talousarvioon nähden toimintakulut ylittyivät 4,807 milj. euroa ja toimintatuotot 4,481 milj. euroa.

10 ARVIOINTIKERTOMUS Ulkoiset toimintakulut kasvoivat edellisvuodesta 4,293 milj. euroa ja toimintatuotot 4,594 milj. euroa; toimintakuluissa henkilöstökulujen kasvu edellisvuodesta oli 2,384 milj. euroa ja palveluiden ostojen 2,036 milj. euroa, tarvikeostot sen sijaan vähenivät 0,158 milj. eurolla. Perusterveydenhuollon toimintakulut alittuivat 0,309 milj. eurolla muutettuun talousarviotavoitteeseen nähden, mutta toimintatuotoissa tavoitteesta jäätiin 0,316 milj. euroa. Ulkoiset toimintakulut kasvoivat edellisvuodesta 1,084 milj. euroa eli 3,5 % (esim. henkilöstökuluissa oli kasvua 1,173 milj. euroa) ja toimintatuotot kasvoivat 0,847 milj. euroa eli 2,3 %. Sosiaalipalveluissa toimintakulut ylittyivät 0,399 milj. eurolla ja toimintatuotot toteutuivat 0,387 milj. euroa muutettua talousarviota paremmin. Alkuperäiseen talousarvioon nähden toimintakulut ylittyivät 2,026 milj. euroa ja toimintatuotot suurin piirtein saman verran. Toimintakulut kasvoivat edellisvuodesta 2,226 milj. euroa ja toimintatuotot 1,986 milj. euroa. Toimintakuluissa henkilöstökulujen kasvu edellisvuodesta oli 1,199 milj. euroa ja palveluiden ostojen 0,958 milj. euroa, muissa kuluerissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tukipalveluissa toimintakulut ylittyivät 0,354 milj. eurolla ja toimintatuotot toteutuivat 0,627 milj. euroa muutettua talousarviotavoitetta paremmin. Alkuperäiseen talousarvioon nähden toimintakulut toteutuivat lähes suunnitellusti, mutta talousarviomuutos aiheutti valtuustotason poikkeaman. Toimintatuotot olisivat toteutuneet jo alkuperäiseenkin talousarvioon nähden 0,216 milj. euroa suunniteltua paremmin ja muutettuun talousarvioon nähden ne ylittyivät 0,627 milj. eurolla. Toimintakulut vähenivät edellisvuodesta 0,848 milj. euroa (henkilöstökulujen osuutta näistä 0,755 milj. euroa) ja toimintatuotot toteutuivat lähes edellisvuoden suuruisina. Keskushallinnon toimintakulut toteutuivat muutetun talousarvion mukaisesti, mutta toimintatuotoissa tavoitteesta jäätiin peräti 0,442 milj. euroa. Toimintakulut kasvoivat edellisvuodesta 0,526 milj. euroa (henkilöstökulujen osuutta näistä 0,506 milj. euroa) ja toimintatuotot toteutuivat lähes edellisvuoden suuruisina. Yhteensä valtuustotason menomäärärahojen ylityksiä oli tilinpäätöksessä 0,970 milj. euroa ja tuloarvioiden alituksia 0,758 milj. euroa. Yhteenveto tulosalueiden valtuustotason poikkeamista tilinpäätöksessä 2012 (käyttötalousosa) on esitetty seuraavassa taulukossa (1000 ). T O I M I N T A K U L U T Määräraha TA muutettu Toteutunut Erotus Tot. % Erikoissairaanhoito ,4 % Perusterveydenhuolto ,1 % Sosiaalipalvelut ,4 % Tukipalvelut ,4 % Keskushallinto ,5 % T O I M I N T A T U O T O T Tuloarvio TA muutettu Toteutunut Erotus Tot. % Erikoissairaanhoito ,4 % Perusterveydenhuolto ,2 % Sosiaalipalvelut ,3 % Tukipalvelut ,4 % Keskushallinto ,4 %

11 ARVIOINTIKERTOMUS Tulosyksiköiden toiminta Tasekirjan sivuilla on esitetty taulukoita liittyen tulosyksiköiden suoritteisiin ja laitospaikkoihin eikä taulukoita ole selostettu mitenkään sanallisesti. Tarkastuslautakunta jäi edellisvuosien tapaan kaipaamaan selityksiä taulukoista ilmeneviin merkittävimpiin poikkeamiin ja muutoksiin (esim. avosairaanhoitokäyntien vähenemiset > Rantasalmi, Savonlinna, Sulkava). Erikoissairaanhoidon avohoidossa muiden erikoisalojen suoritteet ylittyivät talousarvioon nähden paitsi päivystyksen (93,2 %) ja sairaanhoidollisten palveluiden (91,9 %); sairaanhoidollisissa palveluissa radiologian suoritteet toteutuivat 84,9 %:sti. Vuodeosastohoidon hoitopäivissä psykiatrian toteutumisprosentti oli 87,6 mutta kokonaisuutena hoitopäivät toteutuivat 107,9 %:sti. Miten psykiatrian akuutin työryhmän toiminta vuoden 2011 alusta lähtien näkyy toteutuneissa suoriteluvuissa? Sosiaalipalveluiden hoito- ja asumispalvelupäivissä Sosterin omien palvelutalojen toteutuma oli 95,96 % ja käyttöaste 94,50 % ja vastaavat luvut ostopalvelutalojen kohdalla olivat 97,17 % ja 95,2 %. Ostopalvelutalojen suhteellinen osuus pysyi suurin piirtein edellisvuoden tasolla (76,5 % -> 76,6 %) Seuraavassa kuvataan tarkempia havaintoja perusterveydenhuollon tulosyksiköiden toiminnasta ja suoritteiden toteutumisesta viime vuosien ja vuoden 2012 aikana. Alla olevaan taulukkoon on koottu kaikkien yksiköiden avohoitotoimintojen käynnit ja hoitopäivät vuosina Kaikki PTH yksiköt Käynnit ja hoitopäivät Avohoito toiminnot TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TA 2012 TP 2012 Tot -% Vastaanottotoiminta (+ lääk. puh. vo) ,3 Yhteispäivystys ,1 Neuvolatoiminta (v.-11 sis.aik.neuvola) ,1 Koulu- ja opiskelijaterv.huolto ,0 Perhepalvelukeskus ,3 Mielenterveystyö (sis.mielitiimin) ,2 Hammashuolto ,4 Kuntoutus ,9 Työterveyshuolto ulkoinen (v.-09 +sis) ,2 Sairaankuljetus ,5 Kotisairaanhoito (kotih-ksh + lääk.ksh) ,1 Ryhmät (kaikki toiminnot) ,2 Toimintojen toteutuneet suoritteet sisältävät kaikki yksiköiden suoritetapahtumat. (Jäsen- ja ulkokuntalaisten, ulkomaalaisten sekä vakuutusyhtiöiden potilaiden käynnit sekä hoitopäivät) Ryhmien suoritteet kaikista toiminnoista yhteensä. Yllä olevan taulukosta voidaan nähdä, että vastaanottotoiminnan, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon, kuntoutuksen ja kotisairaanhoidon suoriteluvut ovat viime vuosina alentuneet. Päinvastainen eli nouseva suunta on ollut yhteispäivystyksen, neuvolatoiminnan ja työterveyshuollon suoritteissa. Vuoden 2012 osalta oli isojakin poikkeamia talousarviotavoitteiden ja toteutuneiden lukujen välillä, suurimpana poikkeamana sairaankuljetus 54,5 %:n toteutumalla (oliko budjettivirhe?).

12 ARVIOINTIKERTOMUS Kerimäen terveysasemalla hoidontarpeen arvio ja hoito toteutuivat hoitotakuun mukaisena. Vuodeosasto on profiloitunut jatkossakin hoitamaan kuntouttavaa sekä pitkäaikais- ja saattohoitoa tarvitsevia potilaita ja lyhytaikaista hoitoa tarjotaan yli kuntarajojen Sosterin jäsenkuntien väestölle. Vuodeosastolla oli 35 hoitopaikkaa, hoitopäiviä toteutui ja keskimääräinen hoitoaika oli 15 päivää. Kuvantamispalvelut toteutettiin kahtena päivänä viikossa. Jatkohoitoon jonottavien potilaiden määrä oli 51. Kerimäen terveysasemalla tehdyssä remontissa korjattiin rakennuksen julkisivu, katto ja ikkunoita. Punkaharjun terveysaseman henkilöstömäärä oli 34 ja vuoden 2012 henkilöstömenot ylittyivät noin 0,150 milj. eurolla. Ylitys johtui sairauslomien aiheuttamasta sijaistarpeesta. Toisaalta sijaisten hankinnassa ilmeni ajoittain hankaluutta, jolloin oma henkilöstö jousti tekemällä lisätyötä, mikä näkyi erilliskorvauksissa. Terveysasemalla oli yksi lääkäri 10 kuukautta ja loppuvuodesta kaksi lääkäriä. Jatkohoitoon jonottavien potilaiden määrä oli vuoden vaihteessa 38. Kuntoutuksen suoritteissa jäätiin talousarviotavoitteesta 944 suoritteella. Hammashuollossa on panostettu ennaltaehkäisevään suun terveydenhuoltoon. Vuodeosastolla oli 24 hoitopaikkaa, hoitopäiviä toteutui ja keskimääräinen hoitoaika oli 22,8 päivää. Enonkosken terveysasemalla palvelut on hoidettu Itä-Savon Sairaanhoitopiirin ja Enonkosken kunnan yhteisellä sopimuksella, jonka mukaan palvelut ostetaan Attendo MedOne Oy:ltä. Henkilökunnan määrä on 4. Jatkohoitoon jonotti 22 potilasta. Sulkavan terveysasema avopuoli on saneerattu. Lääkäritilanne parantui Sulkavan kunnan oman aktiivisuuden vuoksi ja tällä hetkellä töissä on kaksi lääkäriä. Vuodeosastolla oli 30 hoitopaikkaa, hoitopäiviä toteutui ja keskimääräinen hoitoaika oli 19.3 päivää. Yhdellä terveydenhoitajalla on reseptinkirjoitusoikeus, mistä on saatu hyvät kokemukset säästämällä lääkäreiden työaikaa ja auttamalla potilaita saamaan apua tiettyihin vaivoihin aiempaa nopeammin. Jatkohoitoon jonottavien potilaiden määrä oli 32. Rantasalmen terveysasemalla on remontti käynnissä. Vuodeosastolla oli 31 paikkaa, joita on vähennetty 24:ään (sulkupäiviä 518). Hoitopäiviä toteutui ja keskimääräinen hoitoaika oli 26 päivää. Myös Rantasalmen terveysasemalla yhdellä terveydenhoitajalla on reseptinkirjoitusoikeus ja siitä on saatu Sulkavan tapaan hyviä kokemuksia. Jatkohoitoon jonottavien potilaiden määrä oli 48. Savonlinnan terveysaseman toteutumia vuodelta 2012 on koottu lyhyesti seuraavaan: Vuodeosasto 1 35 hoitopaikkaa hoitopäivää Vuodeosasto Vuodeosasto , Yhteensä Hammashuollon käynnit lisääntyivät 601 käynnillä vuodesta Eri jatkohoitoihin jonottavien potilaiden määrä oli 175. Seuraavalla sivulla on esitetty tilinpäätöksen 2012 mukainen perusterveydenhuollon laitoshoitopaikkojen hoitopäivien käyttö tulosyksiköittäin ja kunnittain vuosina Kuten vuoden 2012 sarakkeista näkyy, asiakkaita on hoidettu yli kuntarajojen eri tulosyksiköissä Rantasalmea lukuun ottamatta. Esimerkiksi Kerimäen tulosyksikössä toteutui vuonna 2012 omakuntalaisten käyttöä päivää eli noin 38 % kaikista hoitopäivistä (12 377) ja loput käyttäjät tulivat siis muista jäsenkunnista.

13 ARVIOINTIKERTOMUS PERUSTERVEYDENHUOLTO, LAITOSHOITO Hoitopäivien käyttö tulosyksiköittäin/kunnittain tulosyksikkö Kerimäki. Kotikunta v v v v Enonkosken kunta Kerimäen kunta Punkaharjun kunta Rantasalmen kunta Savonlinnan kaupunki Savonrannan kunta 67 Sulkavan kunta Yhteensä tulosyksikkö Punkaharju. Kotikunta v v v v Kerimäen kunta Punkaharjun kunta Savonlinnan kaupunki Yhteensä tulosyksikkö Rantasalmi. Kotikunta v v v v Kerimäen kunta 21 Punkaharjun kunta Rantasalmen kunta Savonlinnan kaupunki Sulkavan kunta 6 30 Yhteensä tulosyksikkö Savonlinna. Kotikunta v v v v Enonkosken kunta Kerimäen kunta Punkaharjun kunta Rantasalmen kunta Savonlinnan kaupunki Sulkavan kunta Yhteensä tulosyksikkö Sulkava. Kotikunta v v v v Enonkosken kunta Kerimäen kunta Punkaharjun kunta Rantasalmen kunta Savonlinnan kaupunki Sulkavan kunta Yhteensä

14 ARVIOINTIKERTOMUS Kuntalaskutus Vuoden 2012 kuntalaskutus toteutui alla olevan yhteenvedon mukaisesti (1000 ): Kunta Oma toiminta Ostopalvelut Kalliin hoidon tasaus Ylijäämän palautus TOT 2012 TA 2012 Tot. % Enonkoski ,8 % Kerimäki ,8 % Punkaharju ,7 % Rantasalmi ,5 % Savonlinna ,9 % Sulkava ,8 % Yhteensä ,2 % Kuten yllä olevasta yhteenvedosta ilmenee, vuoden 2012 kuntalaskutus toteutui kalliin hoidon tasaus ja vuoden 2012 ylijäämän palautus huomioiden 5,2 % talousarviota suurempana. Kuntakohtaisia lukuja tarkasteltaessa voidaan todeta, että kaikkien jäsenkuntien kuntalaskutukset ylittyivät talousarvioon nähden (ylitykset 0,8 % - 9,5 %). Kuntalaskutuksen muutos kunnittain on koottu alla olevaan taulukkoon: Kunta TOT 2012 TOT 2011 MUUTOS MUUTOS % Enonkoski ,1 % Kerimäki ,3 % Punkaharju ,5 % Rantasalmi ,6 % Savonlinna ,0 % Sulkava ,0 % Yhteensä ,8 % Edellisvuoteen verrattuna kuntalaskutukset kasvoivat kaikissa kunnissa, yhteensä kasvua oli lähes 8 milj. euroa. Suurimmat suhteelliset kasvut olivat Sulkavalla 16 % (+1,1 milj. euroa) ja Rantasalmella 10,6 % (+ 0,978 milj. euroa). 4.4 Investoinnit Talousarviossa 2012 investointiosan valtuustotason sitovuustasoksi oli määritelty talousarvion koko loppusumma eli 4,762 milj. euroa. Vuoden 2012 investoinnit alittuivat talousarvioon nähden 0,549 milj. eurolla (-11.5 %) ja kustannuspaikoittain ne toteutuivat seuraavasti: Kustannuspaikka TA 2012 TOT 2012 Poikkeama Tot INVESTOINNIT ESH ,30 % 9600 INVESTOINNIT PTH ,70 % 9700 INVESTOINNIT SOS INVESTOINNIT TUKIPALVELUT ,90 % 9900 INVESTOINNIT KESKUSHALLINTO Yhteensä ,50 %

15 ARVIOINTIKERTOMUS Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon investoinnit olivat lääkintälaitteita ja kojeita. Sosiaalipalveluiden suunnitellut investoinnit eivät toteutuneet. Keskushallinnon kustannuspaikan investointina kirjattiin Medi-IT Oy:n osakepääoman korotusta euroa (kuntayhtymähallitus ). Tukipalveluiden investoinnit yhteensä 4,122 milj. euroa toteutuivat vuonna 2012 seuraavasti: INVESTOINNIT TUKIPALVELUT TA 2012 TOT 2012 Poikkeama Tot. 219 Julkisivukorjauksia ,9 % 221 H-talon peruskorjaus ,1 % 223 4A lääkehuoneen suunn. ja peruskorj A huonejärj. vaihto: ruoanjakelu ,4 % 225 Tehon muutostyöt ,7 % 226 Poliklinikkojen muutostyöt ,6 % 227 Päivystyks. rak. Muutokset Rav.kesk tuotantotilojen suunn. ja rak ,5 % 229 Sln eläinlääk. toimitilan muutos Eläinlääk. itäinen yht.vastaanotto ,9 % 231 Päärakennuksen modernisointi ,2 % 335 F1 rakennuksen viemäreiden uusinta ,2 % 336 D-rakennuksen linjasaneeraus ,1 % 337 3B ja 2B jäähdytys ,8 % 338 Osasto 2A ilmastointi ,1 % 410 Muut laitteet ja kalusto ,3 % YHTEENSÄ Suurin yksittäinen investointi oli H-talon peruskorjaus 1,939 milj. euroa. Muita isompia investointeja olivat poliklinikkojen muutostyöt 0,538 milj. euroa ja D-rakennuksen linjasaneeraus 0,437milj. euroa. Itäisen eläinlääkintäaseman rakentamiseen käytettiin vuoden 2012 aikana rahaa 0,489 milj. euroa ja hanke näkyy taseessa keskeneräisissä hankinnoissa; talousarviossa 2012 hankkeelle oli varattu 0,700 milj. euron määräraha. Tarkastuslautakunta uudistaa edellisessä arviointikertomuksessa esittämänsä toiveen, että investointiosan toteutumista kuvattaisiin tasekirjassa lukujen lisäksi myös sanallisesti ja ainakin merkittävimmät poikkeamat perustellen. Vuoden 2011 arviointikertomuksesta annetussa vastineessa todetaan sivulla 15, että Sanallisten toteutumakuvausten osalta korjaus tehdään seuraavaan tasekirjaan, mutta näin ei siis tehty. 5 MUUT HAVAINNOT 5.1 Henkilöstöraportti Sosterin henkilöstöraportti vuodelta 2012 on edellisvuosien tapaan hyvä ja monipuolinen kooste henkilöstöä koskevista asioista. Kuntayhtymähallitus merkitsi henkilöstöraportin vuodelta 2012 tiedoksi kokouksessa ja esitti sen edelleen tiedoksi kuntayhtymävaltuustolle. Henkilöstöraportissa on käsitelty henkilöstöstrategian keskeisten tavoitteiden toteutumista sekä kuvattu mm. henkilöstön rakenteeseen, työaikaan ja poissaoloihin liittyvää tilastotietoa sekä työhyvinvointia ja henkilöstökustannuksia. Henkilöstöraportti on täyttänyt tehtävänsä hyvin silloin, kun se nostattaa esille kysymyksiä ja myös välittömiä toimenpidetarpeita. Seuraavassa tuodaan esille muutamia havaintoja ja henkilöstöraportin herättämiä kysymyksiä, jotka tarkastuslautakunta toivoo otettavan huomioon arjen henkilöstöjohtamisessa:

16 ARVIOINTIKERTOMUS Henkilöstökulut ovat nousseet edellisestä vuodesta 4,5 milj. euroa ja selityksenä on tuotu esille mm. lomapalkkavarauksesta aiheutuneet lisäkustannukset. Miten paljon lomapalkkavaraukseen sisältyy pitämättömien lomien aiheuttamaa kuluerää ja miten yleistä on, että lomia ei pidetä ajallaan? Miten paljon lomia voi enimmillään jättää säästöön ja miten niitä seurataan henkilötasolla? Mitkä olivat muut henkilöstökulujen nousun aiheuttajat? Vakanssimäärä oli 1553 (1557), joista avoimia vakansseja 148 (142). Mihin avoimien vakanssien iso lukumäärä perustuu, mihin ne kohdistuvat ja miksi niitä ei ole täytetty? Määräaikaisessa työsuhteessa olevien henkilöiden määrä 325 (323) ei ole vähentynyt vaan päinvastoin. Mitä toimenpiteitä asian korjaamiseksi on tehty ja onko toimittu lain puitteissa? Eläkkeelle siirtyvien määrä lisääntyy vuosi vuodelta. Mitä käytännön toimenpiteitä henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi on tehty ja tehdään? Henkilöstölle annetaan mahdollisuus työtehtävien vaihtamiseen organisaation sisällä. Miten asia käytännössä hoidetaan jouhevan ja onnistuneen vaihdon varmistamiseksi? Täydennyskoulutuspäiviä toteutui koko henkilöstöön suhteutettuna 1,97 (2,16) eli todella vähän - miksi? Miten täydennyskoulutuksen ohjeistus ja raportointi on hoidettu ja miten niiden noudattamista valvotaan? Miten koulutusmäärärahat käytännössä ohjataan ja kohdennetaan tasapuolisesti eri henkilöstöryhmille täydennyskoulutusvelvoitteet huomioiden? Oliko vuoden 2012 koulutusmääräraha epärealistisesti budjetoitu, kun se ylittyi, vaikka täydennyskoulutustavoitetta ei saavutettu? Tavoitekeskustelujen toteutuminen vuonna 2012 oli todella vaatimatonta eli vain 49,80 % (65.8 %). Tavoitekeskustelujen käyminen on tärkeä voimavara paitsi esimiehille niin myös työntekijöille, joten miksi asiaan ei ole puututtu kesken vuotta, kun seurantajärjestelmästä sai ajantasaisen tiedon? Henkilöstöraportissa asiaa on sivuttu varsin niukasti, kun ottaa huomioon asian tärkeyden ja tavoiteltavan 100 % tason. Lääkäreiden ja muiden erityisosaajien saatavuus on vaikeaa ja lähivuosina myös hoitohenkilökunnan saatavuudessa tulee ongelmia. Rekrytointiin on panostettu monin eri tavoin, mutta onko kaikki keinot jo käytetty? Sairaslomista ja tapaturmista kertyvät poissaolot ovat vähentyneet edellisestä vuodesta ( / ). Suunta on ilahduttava, mutta onko syitä analysoitu tarkemmin? Työhyvinvointiin oli varattu määrärahaa euroa ja 1064 työntekijää osallistui erilaisiin tapahtumiin. Tehtiinkö osallistuneista kartoitusta eli osallistuivatko samat henkilöt eri tilaisuuksiin ja miten huomioitiin osallistumattomat 681 henkilöä? Entä miten laajasti on mietitty erilaisia vaihtoehtoja mahdollisimman suuren osallistujamäärän saavuttamiseksi? Miten henkilöstön tasapuolinen mahdollisuus eri tapahtumiin osallistumiseen ja vapaa-ajan tilojen käyttämiseen toteutuu? Työnohjausta on ollut eri toimialoilla, mikä on hyvä asia, mutta miten hyvin henkilöstön tasapuolinen kohtelu työnohjauksen saannissa toteutuu? Onko työnohjauksessa esille tulleiden kehittämisehdotusten osalta ryhdytty tarvittaviin toimenpiteisiin? Työnkierto on työnhyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta hyvä asia, mutta miten hyvin on otettu huomioon henkilöstön mielipiteet ja tasa-arvoinen kohtelu? Miten työnkierto on toteutunut käytännössä? Onko kartoitettu, minkä verran työnkiertoa todellisesti on?

17 ARVIOINTIKERTOMUS Henkilöstön työhyvinvoinnin kartoitus tehtiin vuonna 2011 kyselyn perusteella. Kartoituksen jälkeen tehtiin tulosalueittaiset koosteet, joista saatiin koko organisaatiota koskevat painopisteet (johtaminen, työyhteisön toimivuudet ja sisäisenviestinnän kehittäminen). Onko ongelma-asioita käsitelty tulosalueilla ja mitä ongelmia esille on tullut? Onko edellisten kyselyjen kehittämiskohteita oikeasti käsitelty ja miten seuranta on toteutettu? Näin isossa organisaatiossa tulisi olla useampi kokoaikainen työsuojeluvaltuutettu kuin yksi. Kirjatut uhka-, väkivalta- ja tapaturmavaaratilanteet ovat hieman lisääntyneet (284/279). Miten lisäystä on analysoitu ja miten eri vaaratilanteiden ennalta ehkäisy on hoidettu? Määräaikaisten henkilöiden sairauspoissaoloja ja tapaturmia on ollut Sosterin historiikin mukaan paljon. Onko työhön perehdyttäminen asianmukaisesti hoidettu? Esimiesten ja tulosaluejohtajien vaihtuvuus on ollut iso haaste henkilöstölle. 5.2 Ostopalveluna hankittu työvoima Henkilöstöraporttiin 2012 sisältyy lyhyt selvitys ostopalveluna hankitusta työvoimasta. Sen mukaan Sosteri on vuonna 2012 joutunut entistä enemmän turvautumaan yksityisen sektorin myymiin palveluihin mm. perusterveydenhuollon lääkäri- ja hammaslääkäripalveluissa sekä ortopediassa ja radiologiassa lääkärien rekrytointiongelmien vuoksi. Ostopalveluihin on henkilöstöraportin mukaan turvauduttu silloin, kun ne ovat olleet toiminnan kannalta perusteltuja ja kokonaishoitoketjuun saumattomasti liittyviä. Ensisijaisena tavoitteena on ollut palveluiden tuottaminen omana toimintana ja erikoissairaanhoidon osalta yhteistyössä muiden sairaanhoitopiirien kanssa. Erikoissairaanhoidon ostopalveluista henkilöstöraportissa esitetyt yhteenvetotiedot ovat taulukkomuotoon koottuna seuraavat: Muutos Muutos % Kustannukset (milj. euroa) 2,013 2,194-0,181-8,2 % Tehdyt tunnit (kpl) ,9 % Tehdyt toimenpiteet (kpl) ,1 % Tehdyt työpäivät (silmätaudit) ,9 % Taulukon sisältö on mielenkiintoinen. Tehtyjen työtuntien lukumäärän lisääntyminen 3 726:lla (+30,9 %) edellisvuodesta ja tehtyjen työpäivien (silmätaudit) lisääntyminen 16:lla (+4,9 %) on kustannuksissa kompensoitunut tehtyjen toimenpiteiden lukumäärän pienentymisellä (-44,1 %). Tästä voidaan päätellä, että toimenpiteiden hinnat ovat olleet painoarvoltaan korkeampia, kun kustannukset ovat laskeneet edellisvuodesta 0,181 milj. euroa. Perusterveydenhuollon osalta ostopalveluihin käytettiin 0,810 milj. euroa, tehtyjä työtunteja kertyi kpl ja toimenpiteitä kpl (mukana ei ole MedOne Oy:n kuukausiveloituslaskuja). Edellisen vuoden vastaavia tietoja ei ole ollut käytettävissä. Kaikkien toimialojen osalta ostopalveluista aiheutuvat lääkäripalvelukustannukset olivat noin 2,8 milj. euroa vuonna Suurin osa ostopalveluina hankitusta työvoimasta on ostettu MedOne Oy:ltä, mutta yksittäisiä sopimuksia on tehty muidenkin yritysten kanssa.

18 ARVIOINTIKERTOMUS Sisäinen valvonta, konsernivalvonta ja riskienhallinta Toimintakertomuksessa tasekirjan sivuilla 3 4 esitetty selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä on sisällöltään melko suppea. Selonteossa ei ole tuotu esille kaikkia kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätösyleisohjeen edellyttämiä sisäisen valvonnan kohdealueita kuten säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista, tavoitteiden toteutumista, varojen käytön valvontaa, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyyttä ja luotettavuutta, omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvontaa sekä sopimustoimintaa. Selonteossa on todettu, että Sosterin sisäistä valvontaa tukee sertifioidun SHQS-laatujärjestelmän mukaiset laatukriteerit sekä kolmen vuoden välein suoritettava koko organisaatiota koskeva ulkoinen laaduntunnustusauditointi sekä välivuosina suoritettava ylläpitoauditointi. Vuonna 2012 toteutetussa uusinta-auditoinnissa tuli esille useita organisaatiotason kehittämissuosituksia (mm. sopimusluettelon tarkistaminen, tietohallintostrategian loppuun päivittäminen, tietoturvaa koskevien ohjeiden päivittäminen, keskitetyn kirjaamon kirjaajan virallinen nimeäminen, henkilöstön suositusten mukaisen mitoituksen turvaaminen toimintayksiköissä, perehdytysohjelman loppuunsaattaminen ja perehdytyksen arvioinnin vakiinnuttaminen kaikissa yksiköissä, potilasturvallisuussuunnitelman laatiminen tehtyjen suunnitelmien mukaisesti, sisäisten auditointien pitkäjänteisemmän suunnittelun tehostaminen, laatu- / toimintakäsikirjan rakenteen selkeyttäminen, huomion kiinnittäminen asiakirjojen laatimiseen ja ohjeiden hyväksyntään dokumenttienhallintaprojektin yhteydessä, prosessikuvausten ohjeistuksista tiedottaminen koko organisaatiossa ja niiden kuvaustavan yhtenäistäminen sekä prosessien kehittämisvastuiden selkeyttäminen). Suurin osa näistä kehittämissuosituksista saatiin kuntoon vuoden 2012 aikana ja kehittämistyötä jatketaan vuonna 2013, Sosterin sisäinen tarkastus on ulkoistettu. Sisäinen tarkastaja vaihtui , jolloin sisäinen tarkastus siirtyi KYS-Erva-yhteistyön kautta hoidettavaksi. Vuoden 2012 sisäisen tarkastuksen ainoa tarkastuskohde oli tietohallinnon kustannukset ja organisointi ja ko. tarkastus toteutettiin alkuvuodesta Tarkastusraportissa esitetyt kehittämistoimet aloitettiin viipymättä (hallinnan käytäntöjen ja johtamisen optimointi, IT-palveluiden organisointi, kirjauskäytäntöjen parantaminen ja hyödyntäminen, kustannustehokkuuden parantaminen). Selonteko riskienhallinnan järjestämisestä on tilinpäätöksessä esitetty perusteellisesti ja riskikartoitus on tehty asianmukaisesti. Sosterin vakuutusyhtiö vaihtui vuoden 2013 alusta entisen yhtiön (Tapiola) lopettaessa julkisyhteisöjen vakuutustoiminnan. Strategisten riskien arviointi jatkuu uuden vakuutusyhtiön (Pohjola) kanssa keskeytyksettä.

19 ARVIOINTIKERTOMUS ALLEKIRJOITUKSET Savonlinnassa Maire Hämäläinen puheenjohtaja Auvo Kokkonen varapuheenjohtaja Aila Makkonen Leila Virta Vesa Virta

20