Työkunnossa? Tuki- ja liikuntaelinsairaudet (TULES) ja suomalaiset työmarkkinat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työkunnossa? Tuki- ja liikuntaelinsairaudet (TULES) ja suomalaiset työmarkkinat"

Transkriptio

1 Työkunnossa? Tuki- ja liikuntaelinsairaudet (TULES) ja suomalaiset työmarkkinat Stephen Bevan Robin McGee Tatiana Quadrello

2 Sisältö 1. Esipuhe 4 2. Johdanto Miksi suomalaisen työväestön terveys on tärkeää? Tuki- ja liikuntaelinsairaudet: Eurooppalainen viitekehys Tutkimuksen tavoitteet TULE-sairauksien määritelmät Raportin rakenne Työ ja TULES Suomessa Epäselvä mielikuva TULE-sairauksien vaikutus työkykyyn Työpaikan vaikutus TULE-sairauksiin TULE-sairauksien laajempi taloudellinen ja sosiaalinen vaikutus Yhteenveto Interventiot Varhainen interventio Työkyvyttömän sosiaaliturva Sairauskohtaiset interventiot Biopsykososiaalinen malli ja työ Työnantajien rooli Yhteenveto Johtopäätökset ja suositukset Suositukset työnantajille Suositukset työntekijöille Suositukset yleislääkäreille Suositukset työterveyshuollolle Suositukset päättäjille 48 Kirjallisuusviitteet 50 Liite 1: Asiantuntijoiden haastattelut ja konsultaatiot 57 Liite 2: Vertailevaa tietoa 58 2

3 Laatikkotekstit, kuvat ja taulukot Laatikko 1: Epäspesifi sten TULE-sairauksien hoitoperiaatteet 43 Kuva 3.1: Toistuvista säryistä ja kivuista kärsivien työntekijöiden poissaolot 18 Kuva 4.1: ICF-malli sovellettuna nivelreuman aiheuttamaan työkyvyttömyyteen 40 Taulukko 3.1: Yhteenveto epäspesifi sten TULE-sairauksien sisäsyntyisistä riskitekijöistä 23 Taulukko 3.2: TULE-sairauksiin, nivelreumaan ja alaselkäkipuun liittyvät suorat kustannukset 29 3

4 1. Esipuhe Taloudellinen taantuma on vaikuttanut suuresti suomalaisiin työmarkkinoihin sekä itse työttömyyden lisääntymisen että sen yksilöllisten, sosiaalisten ja taloudellisten seurannaisvaikutusten vuoksi. Myös suomalaisten työntekijöiden terveys huolestuttaa, sillä varovaisimpienkin arvioiden mukaan joka kolmannen työikäisen suomalaisen terveydentila ei ole tarpeeksi hyvä tulevan nousukauden tuottavuusvaatimusten näkökulmasta. Kuitenkin juuri tätä Suomi tarvitsee jatkossa kilpaillakseen yhä globalisoituvammassa ja tietopohjaisemmassa maailmassa. Tutkimusten mukaan jo työttömyys itsessään on usein haitallista terveydelle ja työpaikan säilyttäminen tai palaaminen takaisin työelämään työkyvyttömyysjakson jälkeen voivat vaikuttaa myönteisesti sekä yksilön fyysiseen että henkiseen hyvinvointiin. Kaikista työperäisistä sairauksista stressi nousee useimmiten otsikoihin, mutta kuitenkin kaikista vuoden aikana menetetyistä työpäivistä mielenterveysongelmien osuus on vain 16 prosenttia samalla kun yli 30 prosenttia työpäivistä menetetään tuki- ja liikuntaelin- eli TULEsairauksien vuoksi. Suomessa TULES on kaikkein yleisin työperäisten sairauksien aiheuttaja ja työperäisten TULE-sairauksien suorien kustannusten arvellaan olevan ainakin 222 miljoonaa euroa. Työkunnossa? -projekti Tässä projektissa, joka on osa 24 Euroopan maassa toteutettua Fit for Work? -tutkimusohjelmaa, on tarkasteltu melko yksityiskohtaisesti TULE-sairauksien vaikutusta tuhansien suomalaisten työelämään. Olemme perehtyneet mm. työntekijöiden saaman hoidon ja tuen riittävyyteen, kokemuksiin työssä, sairauden vaikutuksiin perheeseen ja työtovereihin sekä sairastumisesta koituviin inhimillisiin ja taloudellisiin seurauksiin. Pääpaino on ollut selkäkivussa ja työperäisissä yläraajasairauksissa sekä nivel- ja selkärankareumassa. Selkä- ja yläraajavaivoille ovat ominaisia epäspesifi set ja lyhytaikaiset kipu- ja toimintakyvyttömyysjaksot, mutta reumasairaudet ovat useimmiten eteneviä ja ennen pitkää invalidisoivia. Olemme perehtyneet akateemista ja käytännön työtä tekevien lääkäreiden tuoreisiin tutkimuksiin ja haastatelleet alan asiantuntijoita. TULEsairauksien vaikutus Suomen työvoimaan TULE-sairauksilla on merkittävä vaikutus suomalaisten työkykyyn sekä yksilöiden itsensä että koko työväestön kannalta. Ne vaikuttavat tuhansien työntekijöiden tuottavuuteen ja työmarkkinoilla pysymiseen. Yli 40 prosenttia suomalaisista työntekijöistä kärsii toistuvista niska- ja hartiakivuista. Heillä on lähes kaksi kertaa enemmän sairauspäiviä kuin työntekijöillä, joilla näitä 4

5 Esipuhe kipuja ei ole (10,5 päivää verrattuna 6,8 päivään). Tilanne on samankaltainen niillä työntekijöillä, joilla on toistuvia yläraajakipuja (13,2 päivää verrattuna 6,9 päivään). Niska- ja hartiaseudun kivut ovat lisääntyneet valtavasti ns. tietotyöläisillä vuosien 1990 ja 2003 välisenä aikana. Toistuvista kivuista kärsivien osuus on kasvanut 40 prosentista 48 prosenttiin. Lähes joka kolmas suomalainen työntekijä kärsii työhön liittyvästä selkäkivusta. Joidenkin arvioiden mukaan selkäkivun suorat ja epäsuorat kustannukset Suomessa vastaavat 0,8 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT). Noin suomalaista sairastaa nivelreumaa, ja sen vaikutukset työn tuottavuuteen ovat merkittävät. Suomessa tehdyssä viisi vuotta kestäneessä tutkimuksessa tuottavuuden menetys potilasvuotta kohden oli keskimäärin euroa (6 477 euroa naisilla ja euroa miehillä). Edellä mainittujen ja muiden TULE-sairauksien aiheuttama toimintakyvyttömyys ja kipu voivat vaikuttaa sekä kestävyyteen, keskittymiskykyyn, mielialaan, liikuntakykyyn että ketteryyteen. Sairauksiensa vuoksi TULES-potilaat ovat taipuvaisia masennukseen ja ahdistuneisuuteen, mikä voi vaikeuttaa sairauksia entisestään, lisätä poissaoloja ja hankaloittaa kuntoutumista. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että suuri osa hoitavista lääkäreistä, työnantajista ja jopa potilaista ei täysin ymmärrä stressin vaikutusta fyysisen toimintakykyyn. Biopsykososiaalinen malli korostaa biologisten (esim. sairaus, rasitus, nivelvaurio), psykologisten (esim. mielenlaatu, ahdistus) ja sosiaalisten (esim. työn vaativuus, perheen tuki) tekijöiden välistä vuorovaikutusta. Näin ollen se on hyödyllinen tapa arvioida TULEsairauksien syitä, hoidon suunnittelua ja toteutusta sekä työpaikan kuntoutusstrategiaa. Mallia ei ole otettu käyttöön kovin laajalti, sillä välittömien fyysisten oireiden taakse on usein hankala nähdä. Työ voi olla sekä sairauden syy että hoito. Vaikka fyysiset työolot saattavat aiheuttaa tai pahentaa TULES-oireita, psykososiaaliset tekijät liittyvät voimakkaasti siihen, miten hankaliksi potilas kokee oireensa. Työ itsessään voi auttaa ehkäisemään monien tilojen pahenemista ja helpottaa TULE-sairauksista toipumista. Monet lääkärit ja työnantajat kuitenkin luulevat, että TULE-sairauksista kärsivien työntekijöiden tulee olla 100-prosenttisen terveitä ennen kuin työhön paluuta voidaan edes harkita. Kun katsomme tulevaisuuteen - ottaen huomioon nykyisen työvoiman ikääntymisen, väestön lihavuuden lisääntymisen, liikunnan ja fyysisen aktiviteetin vähenemisen sekä yleiskunnon 5

6 Esipuhe heikkenemisen - on todennäköistä, että TULE-sairaudet yleistyvät ja niiden vaikutukset voimistuvat ja pahenevat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Olemme huolissamme siitä, että tämä tulee vaikuttamaan monien suomalaisten työntekijöiden työelämän laatuun. Suomalaisen työvoiman tuottavuuteen tulee kohdistumaan haitallisia vaikutuksia aikana, jolloin sen pitäisi olla huippukunnossa. Mitä on tehtävissä? Lääkäreiden, työnantajien, työntekijöiden ja päättäjien tulisi keskittyä viiteen perusperiaatteeseen, jos aikomuksena on parantaa TULE-sairauksista kärsivien työntekijöiden työelämää. Varhainen interventio on välttämätön. Pitkät työpoissaolot ovat yleensä haitallisia TULES-potilaille, sillä töihin paluu on sitä hankalampaa mitä pidempi poissaolojakso on taustalla. Varhainen interventio, mieluiten yhteistyössä hoitavan lääkärin, potilaan ja tämän työnantajan kanssa, voi auttaa TULES-potilasta säilyttämään työnsä ja saavuttamaan tasapainon levon ja työnteon välille. Joillakin TULES-potilailla varhainen fysioterapiaan tai leikkauksen pääsy tai ajoissa aloitettu lääkehoito voivat lievittää sairauden vaikeusastetta tai hidastaa sen etenemistä. Diagnoosin tai hoidon viivästymisellä voi olla negatiivisia vaikutuksia myös toipumiseen, työpaikan säilymiseen tai kuntoutumiseen. Kuitenkin tällä hetkellä vain 41 prosenttia suomalaisista työterveyshuollon toimijoista tarjoaa työhön paluuseen keskittyviä palveluja työnantajille ja työntekijöille. Keskitytään työkykyyn, ei työkyvyttömyyteen. Työnantajat ja työntekijät saattavat liioitella TULE-sairauksien vakavuutta kuvitellen niiden vaikutukset suuremmiksi kuin ne todellisuudessa ovat. Useimmat TULES-potilaat voivat edelleen suoriutua työtehtävistään, jos heille annetaan siihen mahdollisuus. Heidän ei tarvitse olla 100- prosenttisessa kunnossa työhön palatakseen; luovalla työn suunnittelulla esimiehet voivat tukea TULES-potilaan tuottavaa työntekoa. Esimerkiksi, jos Englannin mallin mukaan hoitava lääkäri kirjoittaa työkykytodistuksen sairauspoissaolotodistuksen sijaan, saadaan tietää, mitä työntekijä pystyy edelleen tekemään. Luova työn suunnittelu on avain kuntoutumiseen. Esimiehet voivat muuttaa tapoja, joilla työt on organisoitu (mm. yksinkertaisin fyysisin muutoksin tai työaikajärjestelyin) ehkäistäkseen TULE-sairauksien pahenemista ja auttaakseen niistä kärsiviä ihmisiä pysymään työssään tai palaamaan siihen. Tämä tulee toteuttaa niin, että työn mielekkyys säilyy, mutta välttäen liian vaativia tai vahingollisia työtehtäviä ja hyviä ergonomisia toimintatapoja soveltaen. Huomioi muutkin kuin fyysiset oireet. Kliinikkojen tulisi käyttää biopsykososiaalista mallia potilaan diagnosoinnissa ja hoidossa erityisesti arvioidessaan työn merkitystä ko. henkilölle. Yleislääkäreillä on ihanteellinen asema monien TULE-sairauksien varhaisten ilmenemismuotojen tunnistamisessa, ja tarpeen tullen heidän tulisi voida 6

7 Esipuhe lähettää potilas erikoislääkärin vastaanotolle niin pian kuin mahdollista, jotta sairauden hoitaminen voidaan aloittaa. Arvioi TULE-sairauksien aiheuttamat suorat ja epäsuorat kustannukset. Tarvitsemme parempia mittareita, jotta eri osapuolet voivat entistä perusteellisemmin yhdessä arvioida TULE-sairauksien sosiaalisia, taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia. Tämä raportti osoittaa, että TULE-sairaudet koskevat tai tulevat vastaisuudessa koskemaan suurta osaa työikäisistä suomalaisista. Tällä voi olla hyvin merkittäviä sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia sekä potilaille että heidän perheilleen. Se voi heikentää koko työväestön ja joidenkin toimialojen tuottavuutta ja verottaa raskaasti sekä terveydenhuolto- että korvausjärjestelmien resursseja. Suomessa on saatavilla runsaasti kliinistä, epidemiologista, psykologista ja taloudellista tutkimusaineistoa TULE-sairauksien luonteesta, laajuudesta ja seurauksista, mutta yhteinen näkemys ja toimenpiteet, jotka keskittyvät TULES-potilaisiin työntekijöinä puuttuvat. Samalla kun biopsykososiaalisen mallin puolestapuhujien määrä kasvaa, kaikki eivät vielä ole omaksuneet näitä periaatteita riittävän laajassa mittakaavassa. 7

8 2. Johdanto 2.1 Miksi suomalaisen työväestön terveys on tärkeää? Suomella, kuten muillakin kehittyneillä länsimailla, on takanaan pitkä taloudellisen ja työllisyyden kasvun kausi. Työttömyys laski 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana 10 prosentista 7,7 prosenttiin ja vielä huhtikuussa 2008 vuodenaikaan suhteutettu työttömyysaste oli 6,2 prosenttia (OECD, 2008; Eurostat, 2009). Työllisyys kasvoi tämän jakson aikana tuoden mukanaan useita sosiaalisia ja kulutukseen liittyviä etuja. Samalla Suomessa panostettiin voimakkaasti myös työvoiman tuottavuuden parantamiseen. Kausiluonteinen työttömyys on nyt kuitenkin kasvanut 8,7 prosenttiin (Eurostat, 2009) ja työpaikan säilymiseen liittyvä turvattomuus on palannut Suomen työmarkkinoille. Yksi tärkeimmistä työn tuottavuuden osatekijöistä taitojen, koulutuksen ja pätevyyden ohella on työväestön terveys ja hyvinvointi. Se, että huomattava osa työikäisestä väestöstä on sairauden vuoksi joko tilapäisesti tai pysyvästi työkyvytön voi vähentää työn tuottavuuden kokonaisastetta ja heikentää yritysten ja julkisyhteisöjen kilpailukykyä. Nyt taantuman aikana on tarve maksimoida työn tuottavuus ja varmistaa, että kansantalous kykenee hyötymään talouden tulevasta nousukaudesta. Työttömyyden kasvaessa on myös tärkeää varmistaa, että pitkäaikaissairaat eivät joudu kärsimään kohtuuttomasti. Suomen talouden kilpailukyky on perustunut ja tulee perustumaan vahvasti työväestön osaamiseen, kokemukseen ja tietoon. Suomi on edennyt nopeasti kohti tietoyhteiskuntaa, kuten EU:n Lissabonin strategiassa (Lisbon European Council, 2000) ennakoitiin. Vuonna 2002 Suomen tietoteollisuus vastasi lähes 40 prosentista talouden bruttoarvonlisäyksestä ja 43 prosenttia Suomen työväestöstä luokiteltiin tietotyöntekijöiksi (Brinkley, 2006). Riskinä on, että työttömyyden kasvaessa pitkän aikavälin visio tietoyhteiskunnasta vaarantuu. Työttömyydellä on vakavia taloudellisia ja terveydellisiä seurauksia yksilöille (Bockerman ja Ilmakunnas, 2007). Tutkimukset ovat osoittaneet, että työpaikkansa menettäneiden henkilöiden fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin heikkeneminen voi olla laaja-alaista ja kestää useita kuukausia (Armstrong, 2006; Brinkley ym., 2008). Tässä tilanteessa olisi olennaista, ettei työttömyys keskity työvoiman kaikkein haavoittuvaisimpiin osiin, eli erityisesti heihin, jotka ovat invalidisoituneita tai joilla on pitkäaikainen tai krooninen sairaus. On elintärkeää, että näille työntekijöille löytyy keinoja työssä pysymiseen, sillä heidän joutuessaan pois työmarkkinoilta uuden, merkityksellisen työn löytäminen on hankalaa. 8

9 Johdanto Suomen taloudella ei ole varaa siihen, että nousukauden alkaessa on pulaa taitavista, motivoituneista ja terveistä työntekijöistä. Tässä raportissa keskitytään juuri tähän kokonaisuuteen. Hyvästä taloudellisesta tilanteesta huolimatta Suomessa on kannettu huolta työväestön terveydestä ja hyvinvoinnista jo useita vuosia, ja nämä huolenaiheet ovat edelleen erittäin ajankohtaisia väestön ikääntyessä. Lukuisat merkit viittaavat siihen, että työväestön terveys tulee pysymään poliittisten päättäjien ja työnantajien prioriteettina vielä pitkään: Suomessa työkyvyttömien osuus työikäisestä väestöstä on yksi OECD-maiden korkeimpia (OECD, 2008) ja Euroopan korkein. Joillakin mittareilla mitattuna jopa kolmasosalla Suomen työväestöstä raportoidaan olevan työkykyyn vaikuttava pitkäaikainen sairaus (Eurostat, 2003). Tätä vahvistavat European Working Conditions Survey kyselyn tulokset (Parent- Thirion, 2005). Sen mukaan suomalaisilla työntekijöillä oli eniten sairauden aiheuttamia työstä poissaoloja. Edeltäneen vuoden aikana poissaoloja raportoitiin yli 44 prosentilla työntekijöistä, samalla kun muiden 27 EU-maan keskiarvo oli 22 prosenttia. Vuonna 2001 Kelan maksamien sairauskulukorvausten kokonaismäärä oli 523 miljoonaa euroa (Kela, 2002). Mielenterveysongelmien osuus työstä poissaolojen syynä on kasvanut merkittävästi Suomessa. Vuotta 2006 edeltävän 10 vuoden ajanjaksolla masennuksen vuoksi myönnettyjen uusien sairauseläkkeiden määrä kasvoi yksityissektorin työntekijöiden piirissä 150 prosenttia (OECD, 2008). Mielenterveysongelmat aiheuttavat noin 16 prosenttia kaikista työssä poissaoloista (Järvisalo ym., 2005). Saman ajanjakson aikana ( ) TULE-sairauksien yleisyys Suomen työväestön keskuudessa väheni, mutta pysyi tärkeimpänä sairauspoissaolojen syynä (33 prosenttia kaikista vuoden 2006 poissaolojaksoista). Näin ollen TULE-sairaudet olivat kaksi kertaa yleisempiä kuin mielenterveysongelmat (Kelan tilastollinen vuosikirja, 2007). Jotkut tutkijat arvioivat, että jopa 67 prosenttia kaikista suomalaisista työntekijöistä kärsi TULE-sairauksista vuonna 2006 (Työ ja terveys, 2006). On arvioitu, että työperäisten TULE-sairauksien suorat kustannukset (yli 9 päivää kestäneet työstä poissaolot) ovat yli 222 miljoonaa euroa (Kela, 2004). 9

10 Johdanto 2.2 Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (TULES): Eurooppalainen viitekehys Euroopan komissio ja muut yhteisöt ovat olleet huolissaan työperäisten TULE-sairauksien yleisyydestä ja niiden vaikutuksesta eurooppalaiseen työelämään. Arvioidaan, että 100 miljoonaa eurooppalaista kärsii kroonisesta luusto- ja lihaskivusta (Veale, Woolf ja Carr, 2008). EU:n alueella TULE-sairaudet koskettavat yli 40 miljoonaa työntekijää ja ne vastaavat noin puolesta kaikista työperäisistä sairauksista EU-maissa (European Trade Union Institute (ETUI), 2007). Yhteiskunnalle koituvat kustannukset ovat arviolta 2,6-3,8 prosenttia BKT:sta. Eurooppasäätiön julkaisema neljäs European Working Conditions Survey -kysely (Parent-Thirion, Fernandez Macias, Hurley ja Vermeylen, 2005) osoitti, että kaikista Euroopan Unionin alueen työntekijöistä 24,7 prosenttia kärsii selkäsärystä ja 22,8 prosenttia lihaskivusta. Euroopan komissio arvioi, että TULES aiheuttaa 49,9 prosenttia kaikista vähintään kolmen päivän työstä poissaoloista ja 60 prosenttia pysyvästä työkyvyttömyydestä. Jos eurooppalaiset taloudet aikovat toipua taantumasta ja kilpailla USA:n ja Aasian kasvavien talousalueiden kanssa, EU:n työväestön terveyden ja tuottavuuden tulee olla päättäjien prioriteetti. Tässä raportissa tarkastellaan Suomea tässä laajemmassa EU-kontekstissa ja arvioidaan, missä asioissa Suomella menee hyvin ja missä se tulee kohtaamaan haasteita. 2.3 Tutkimuksen tavoitteety Tässä projektissa on pyritty käsittelemään erityisesti seuraavia kysymyksiä: 1. Mikä on TULE-sairauksien vaikutus Suomen työllisyyteen ja taloudelliseen suorituskykyyn? Kuinka tämä tulee todennäköisesti muuttumaan tulevaisuudessa? 2. Mikä on TULE-sairauksien ja työn välinen suhde? Miten biologiset, psykologiset, sosiaaliset ja työpaikkaan liittyvät tekijät vaikuttavat TULE-sairauksiin? 3. Kuinka hyvin työnantajat, päättäjät, yleislääkärit ja työterveyshuollon ammattilaiset ymmärtävät ja käsittelevät TULE-sairauksia työperäisinä sairauksina? Kuinka terveydenhuoltosektori on varautunut tarjoamaan TULES-potilaille varhaisia interventioita, kuntoutusta ja muuta tukea? 4. Minkälaisia varhaisia interventioita päättäjät ja työnantajat voivat tuottaa varmistaakseen, että TULES-potilaat a) pysyvät työssään, b) maksimoivat työelämänsä laadun ja panoksensa yhteiskuntaan ja c) säilyttävät pääsyn (ja väylät) takaisin työelämään? Saavuttaaksemme yllä mainitut tavoitteet olemme käyttäneet seuraavanlaisia lähestymistapoja: 1. Aineistolähtöinen tutkimus: Olemme hyödyntäneet jo julkaistua lääketieteellistä, työterveys- ja terveystaloustutkimusta. Niiden pohjalta olemme koonneet yhteen näyttöä TULE-sairauksien luonteesta, laajuudesta ja vaikutuksesta sekä kustannuksista Suomen taloudelle, työnantajille ja yksilöille. Olemme tutkineet useita TULE-sairauksia 10

11 Introduction arvioidaksemme, kuinka suuresti niiden vaikutukset vaihtelevat, ja milloin toimintatavat ja käytännöt ovat olleet joko tehokkaita tai tehottomia niiden ehkäisyssä ja hoidossa. 2. Tutkimusaineistojen analyysit: Olemme käyttäneet kotimaisia ja eurooppalaisia tutkimus- ja kyselyaineistoja arvioidaksemme TULE-sairauksien yleisyyttä ja kustannuksia Suomen työikäisessä väestössä. 3. Asiantuntijahaastattelut: Olemme haastatelleet lukuisia suomalaisia eri alojen asiantuntijoita (mukaan lukien työterveyshuolto, työn taloustiede, reumasairaudet ja selkäkipu) tunnistaaksemme ne keskeisimmät alueet, joihin päättäjien, terveydenhuollon ammattilaisten ja työnantajien tulisi huomionsa kohdistaa. Yleiskuvan lisäksi olemme keskittyneet seuraaviin neljään TULE-sairauksien ryhmään: Selkäkipu Työperäiset yläraajavaivat Nivelreuma Selkärankareuma Selkäkipu ja valtaosa työperäisistä yläraajojen vaivoista luokitellaan epäspesifeiksi ja kausittaisiksi ongelmiksi, joita työ saattaa aiheuttaa tai pahentaa. Ne ilmenevät monella tavoin ja voivat vaikuttaa työntekijän kykyyn suoriutua työstään. Välillä voi olla pitkiä oireettomia jaksoja. Monet ihmiset, jotka potevat esim. selkäkipua, eivät koskaan hakeudu hoitoon ja useimmat toipuvat itsestään, mutta kiputilat voivat aiheuttaa merkitsevää työstä poissaoloa tai tuottavuuden menetystä. Selkäkipu ja työperäiset yläraajojen vaivat sisällytetään usein työterveyttä ja -turvallisuutta koskeviin ohjeistoihin ja kirjallisuuteen. Työterveyshuollon ammattilaiset ovat tyypillisesti tekemisissä näiden terveysongelmien kanssa. Sen sijaan nivelreuma ja selkärankareuma ovat spesifi siä ja eteneviä reumasairauksia, jotka eivät aiheudu työstä, mutta voivat siitä pahentua. Niitä hoitavat usein yleis- ja erikoislääkärit, ei työterveyshuolto. Ne ovat kliinisesti diagnosoituja sairauksia, jotka etenevät hoitamattomina varsin ennustettavalla tavalla. Niillä voi olla merkitsevä vaikutus työkykyyn ja pitkällä aikavälillä työmarkkinoilla pysymiseen. Useimmat näistä sairauksista kärsivät ihmiset tarvitsevat pitkäaikaisia kliinisiä interventioita ja jos kyse on työikäisistä, kliinikkojen, työnantajien ja työterveyshuollon ammattilaisten tulisi osallistua tiiviisti ja aktiivisesti heidän hoitoonsa. 11

12 Johdanto 2.4 TULEsairauksien määritelmät Koska monien TULE-sairauksien kliinisestä määritelmästä ei ole konsensusta, niiden yleisyyttä, esiintyvyyttä, diagnooseja, epidemiologiaa, hoitoa ja suomalaiselle yhteiskunnalle koituvia kustannuksia käsittelevän kirjallisuuden tutkiminen on vaikeaa. Terminologian standardoinnin ja validoinnin sekä TULE-sairauksien luokituksen puute ovat eräitä syitä ristiriitaisille kirjallisuuslöydöksille, mitä tulee tilojen diagnosointiin, epidemiologiaan, hoitoon ja kuntoutukseen (WHO Scientifi c Group, 2003). Jotkut kliinikot tekevät eron eri termien välillä (sairaudet, vaivat). Ensin mainittu viittaa kaikkiin kliinisiin luuston ja lihasten sairauksiin vaikuttaviin tiloihin ja jälkimmäinen, lainaten ETUI:n (European Trades Union Institute, 2007) määritelmää: mikä tahansa tuki- ja liikuntaelinten vaiva, joka ilmaantuu työssä ja aiheuttaa epämukavuutta, vaikeuksia tai kipua työskentelyn aikana. Suomessa ammattitautien rekisteri sisältää ainoastaan seuraavat TULE-sairaudet: Toistuvat rasitusvammat Jännetuppitulehdus (tendovaginiitti) Jänteen vieruskudostulehdus (peritendiniitti) Olkaluun ulomman sivunastan tulehdus eli tenniskyynärpää (lateraalinen epikondyliitti) Limapussin tulehdus (bursiitti) Lähde: FIOH (Työterveyslaitos). Occupational diseases in 2002: new cases of occupational diseases reported to the Finnish register of occupational diseases. Helsinki: FIOH, 2004, 62 sivua. Pdftiedostomuoto. Saatavilla osoitteessa: /NR/rdonlyres/AF1A239E-A09D-47AB-9F69-16ED2B6D12ED/0/Occupational.pdf Nämä tilat keskittyvät pääosin yläraajaongelmiin, kun taas muissa EU-maissa usein mukaan kuuluvat myös alaselkäkipu, tulehdustilat ja selkärankavaivat. Tämä viittaa siihen, että Suomen virallinen määritelmä saattaa olla liian kapea, jos halutaan saada kattava kuva TULEsairauksien yleisyydestä ja vaikutuksesta. 12

13 Johdanto 2.5 Raportin rakenne Tämä raportti rakentuu seuraavasti: Osiossa 3 selvitetään TULE-sairauksien laajuutta Suomessa ja niiden vaikutusta työn tuottavuuteen ja työssä oloon, työmarkkinoilla pysymiseen sekä Suomen talouteen laajemmassa mittakaavassa. Osiossa 4 tarkastellaan interventioiden valikoimaa, mm. ammatillista kuntoutusta, joka voi parantaa TULES-potilaiden työpaikan säilymistä ja työmarkkinoilla pysymistä. Osiossa 5 annetaan suositukset työnantajille, työntekijöille, lääkäreille, työterveyshuollon ammattilaisille ja hallitukselle. Liitteessä 2 on Fit for Work? -tutkimusohjelmaan osallistuneiden maiden työmarkkinoita sekä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmiä vertailevaa tietoa. 13

14 3. Työ ja TULES Suomessa Tässä osiossa kuvataan, mitä tiedämme TULE-sairauksien vaikutuksesta työikäisten suomalaisten elämään. Siinä hyödynnetään tieto-, tutkimus- ja haastattelupohjaista näyttöä suomalaisista lähteistä silloin kun sitä on saatavilla, ja kuvataan haasteita, joita tämän päivän ja tulevaisuuden suomalaiset työntekijät, heidän perheensä ja työnantajansa sekä ennen pitkää päättäjät kohtaavat. Osiossa tarkastellaan neljää pääaihetta: 1 TULE-sairauksia koskevien tietojen riittävyys Suomessa 2. TULE-sairauksien vaikutus suomalaisten työkykyyn 3. Työn mahdollinen vaikutus TULE-sairauksiin 4. TULE-sairauksien laajempi taloudellinen ja sosiaalinen vaikutus Suomessa 3.1 Epäselvä mielikuva TULE-sairauksien tarkan laajuuden määritteleminen työikäisessä suomalaisväestössä on joissain suhteissa vaikeaa. Eurofound (The European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions) on toistuvasti todennut, että TULE-sairauksista on Suomessa hankala muodostaa luotettavaa tilastollista kuvaa. Ranskalainen organisaatio, Eurogip, yritti äskettäin tehdä TULE-sairauksista tilastollista profi ilia EU:n alueella, mutta totesi, että useiden muiden jäsenvaltioiden ohella Suomen tiedot ovat riittämättömiä (Eurogip, 2007). Tämä on ongelmallista useistakin syistä: TULE-sairauksien taloudellisista seurauksista ja niiden tuottavuusvaikutuksista tai valtiolle, työntekijöille ja heidän perheilleen koituvista sosiaalikustannuksista on mahdotonta muodostaa täydellisen tarkkaa kuvaa. Jos, kuten on todennäköistä, TULE-sairaudet yleistyvät suomalaisen työväestön keski-iän noustessa, puutteellinen tutkimustieto nykyisestä tilanteesta voi tehdä TULEsairauksien tulevan vaikutuksen ennustamisen hyvin vaikeaksi. Puutteellisten ja osin ristiriitaisten tietojen perusteella on vaikea antaa työnantajille ja päättäjille riittävää syytä toimia. Kliinisten, työmarkkinoilla tai työpaikoilla tapahtuvien interventioiden hyötyjä on aina vain vaikeampi määritellä tai perustella, jos käytettävissä ei ole luotettavaa tai kattavaa tietoa TULE-sairauksien laajuudesta ja vaikutuksesta Suomen työväestöön. Tästä huolimatta Work Foundation on vakuuttunut, että Suomessa on käytettävissä riittävästi näyttöä sen puolesta, että TULE-sairauksien pitäisi olla päättäjien prioriteetti tulevina vuosina. Tiedämme, että muihin EU-jäsenvaltioihin verrattuna suhteellisen suuri osuus Suomen työväestöstä kärsii säännöllisesti selkäsärystä tai lihaskivusta (Parent-Thirion, 2007). Lisäksi Kelan tiedot osoittavat, että yli 32 prosenttia kaikista sairastumisen tai sairauden vuoksi menetetyistä työpäivistä (yli 9 päivää) johtuivat TULE-sairauksista kaiken kaikkiaan siis lähes 14

15 Työ ja TULES Suomessa viisi miljoonaa työpäivää (Kelan tilastollinen vuosikirja, 2004). Nämä tiedot viittaavat siihen, että naispuolisilla työntekijöillä (54 prosenttia) olisi miehiä (46 prosenttia) todennäköisemmin TULEsairauksista johtuvia työstä poissaoloja. Tiedämme myös, että joidenkin TULE-sairauksien riskitekijä eli työikäisen suomalaisväestön ylipaino on lisääntynyt tasaisesti 1970-luvun loppupuolelta lähtien. Tuoreet tiedot (Helakorpi ym., 2008) osoittavat, että niiden naispuolisten työntekijöiden osuus, joiden painoindeksi (BMI) on yli 25, oli noussut vuosien 1978/79 noin 30 prosentista vähän yli 40 prosenttiin vuonna Miehilläkin kasvu oli merkitsevää; vuosina 1978/79 vain hieman yli 40 prosentilla miehistä BMI oli vähintään 25, mutta vuonna 2007 luku oli noussut lähes 60 prosenttiin. Kokemukset talousalueilta, joissa väestön ikäjakauma on painottunut vanhempaan väestöön, osoittavat, että TULE-sairauksien kuormituksella voi olla merkitseviä taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia. Suomen on oltava valmis ennakoimaan tämän aliarvioidun pandemian lähes varma kasvu ja hallitsemaan sen seuraukset (European Trade Union Institute (ETUI), 2007). 3.2 TULEsairauksien vaikutus työkykyyn TULE-sairauksien vaikutus yksilöihin ja heidän työkykyynsä vaihtelee huomattavasti henkilöstä toiseen. Yritykset mitata suhteellista työkyvyttömyyttä eroavat tietojen keruumenetelmien, vastaajien valintamenetelmien ja työkyvyttömyyden määritelmien osalta. Työkyvyttömyydellä viitataan usein työssä olon keskeytymiseen, lyhennettyyn työaikaan tai korvaushakemuksiin. Näihin arvioihin sisältyy harvoin arvioita työssäolon aikaisesta tuottavuuden menetyksestä. TULE-sairaudet voivat aiheuttaa työntekoa rajoittavaa kipua ja väsymystä, joita monet ihmiset eivät halua paljastaa. Tutkimus osoittaa, että jopa 30 prosenttia työntekijöistä, joilla on esimerkiksi nivelreuma, on haluttomia kertomaan sairaudestaan kollegoilleen tai esimiehilleen syrjimisen pelossa (Gignac, Cao, Lacaille, Anis ja Badley, 2008), ja 22 prosenttia työntekijöistä ei kerro työnantajilleen sairaudestaan (Gignac ym., 2004). TULE-sairaudet, kuten osiossa 2 on esitetty, voivat olla epäspesifi siä tai spesifi siä. Spesifi sten TULE-sairauksien vaikutuksista on kerrottu alla erityisesti nivel- ja selkärankareuman osalta. Muita, suurelta osin epäspesifi siä TULE-sairauksia on kuvattu suhteessa kahteen pääryhmään eli selkäkipu ja työperäiset yläraajojen vaivat. TULE-sairauksien aiheuttama kipu voi vaikuttaa seuraaviin työsuorituksen osa-alueisiin: Kestävyys ja sinnikkyys Rationaalisuus/mieliala Väsyminen Liikuntakyky Ketteryys Älyllinen suorituskyky ja keskittyminen 15

16 Työ ja TULES Suomessa TULE-sairaus voi myös vaikuttaa työturvallisuuteen. Jos sairaus tai siihen liittyvä kipu vaikuttaa keskittymis- tai liikuntakykyyn, työturvallisuus voi kärsiä joillain työn osa-alueilla. On myös huomattava, että diagnoosin jälkeen joillain hoidoilla voi olla merkitseviä suorituskykyyn vaikuttavia haittavaikutuksia. Jos työhön liittyy erityisiä vaaroja, kuten raskaan koneiston käyttöä tai ajamista, tulee työturvallisuuteen kiinnittää erityistä huomiota Työperäiset yläraajavaivat Neljännen European Working Conditions Survey kyselyn (Parent-Thirion ym., 2005) mukaan hieman yli 33 prosenttia suomalaisista työntekijöistä ilmoitti, että heillä on ollut niska- ja hartiaseudulla sekä yläraajoissa lihaskipuja, jotka heidän käsityksensä mukaan ovat työhön liittyviä. Suomen työolotutkimus (Quality of Working Life Survey) osoitti, että yli 40 prosenttia suomalaisista työntekijöistä kärsii toistuvasta niska- ja hartiaseudun kivusta. Se myös osoitti, että työntekijöillä, jotka ilmoittavat toistuvista säryistä ja kivuista käsissä ja käsivarsissa, on lähes kaksi kertaa enemmän sairauspäiviä kuin heillä, joilla ko. kipuja ei ole (13,2 päivää verrattuna 6,9 päivään). Vastaavanlainen malli nähdään työntekijöillä, jotka raportoivat toistuvasta niska-, selkäranka- ja hartiaseudun kivusta (10,5 päivää vs. 6,8 päivää). Kuvassa 3.1 on esitetty nämä erot graafi sesti. Työolotutkimus osoitti myös, että vuosien 1990 ja 2003 välillä niiden työntekijöiden osuus, joka raportoi toistuvasta niska- ja hartiaseudun kivusta, kasvoi jyrkästi (40 prosentista 48 prosenttiin) niillä, jotka käyttivät tietokoneita lähes koko työssäoloaikansa. Työperäiset yläraajavaivat ovat TULE-sairauksia, jotka vaikuttavat kehon yläosaan. Ne johtuvat työstä tai työympäristöstä tai pahenevat niistä. On kuitenkin käyty paljon keskustelua työperäisten yläraajavaivojen määritelmästä ja diagnostisista kriteereistä. Niihin viitataan yleisesti nyrjähdyksinä tai rasituksena, toistuvina rasitusvammoina tai vaivoina tai kumulatiivisina traumaperäisinä häiriöinä. Sekä spesifi set että epäspesifi set häiriöt ja oireet voidaan kattaa tällä luokituksella. Van Eerd työtovereineen (2003) tunnisti työperäisille TULEsairauksille 27 erilaista luokitusjärjestelmää, joista edes kahden ei todettu olevan samanlaisia. Se, että yksittäistä häiriötä usein kuvataan eri tavoin, vain pahentaa ongelmaa. Mikä olennaisinta, Van Eerd työtovereineen (2003) totesi, että erilaisissa luokitusjärjestelmissä ei päästä sopimukseen siitä, mitkä häiriöt tulisi ottaa mukaan. Tämä määrittelyongelma vaikeuttaa työperäisistä yläraajavaivoista kärsivien ihmisten määrän laskemista ja yhteisymmärryksen aikaansaamista niiden riskitekijöistä. Vaikka sovittua luokittelua ei olekaan, on olemassa yhteinen konsensus sille, että työperäiset yläraajaoireet voivat ilmetä jänteissä, lihaksissa, nivelissä, verisuonissa ja/tai hermoissa ja ne saattavat aiheuttaa kipua, epämukavuutta, puutumista ja pistelevää tunnetta oireilevalla 16

17 Työ ja TULES Suomessa alueella. Työperäiset yläraajavaivat voivat olla spesifi siä tai epäspesifi siä (Aptel, Aublet-Cuvelier ja Cnockaert 2002) ja luokitteluyrityksillä on taipumus keskittyä joko oireilevaan alueeseen tai oireiden syyhyn. Seuraavassa esimerkkejä työperäisistä yläraajavaivoista/vammoista: Kyynärpää: tenniskyynärpää (epikondyliitti) -oireyhtymä (jännetuppitulehdus) Hartiat: tendiniitti (jännetulehdus) Niska: Niskakipu Käsi, ranne tai käsivarsi: rannekanavaoireyhtymä, toistuva rasitusvamma, de Quervain Työperäisten syiden luokittelussa viitataan työtehtäviin, jotka aiheuttavat esim. käden ja käsivarren tärinää, mikä voi aiheuttaa esim. Raynaudin oireyhtymän. Työperäisten yläraajavaivojen luokituksen laveus tarkoittaa sitä, että miltei kaikki TULE-sairauksien työperäiset oireet ja vaikutukset liittyvät työperäisiin yläraajavaivoihin. Työolotutkimuksen mukaan työperäisistä yläraajavammoista johtuvien menetettyjen työpäivien suurin määrä keskittyi Suomessa kuljetus- ja viestintätehtäviin sekä sosiaali- ja palvelualoille Selkäkipu Selkäkipu on hyvin yleinen oire Suomessa, vaikka sen yleisyyttä koskevia tietoja ei kerätäkään systemaattisesti. Neljännen European Working Conditions Survey -kyselyn (Parent-Thirion ym., 2005) mukaan 27 prosenttia suomalaisista työntekijöistä kärsii työperäisestä selkäkivusta. Vuonna 2002 tehdyssä tutkimuksessa arvioitiin, että selkäkivun suorat ja epäsuorat kustannukset vastasivat 0,8 prosenttia Suomen BKT:sta (Hemmila, 2002). Valtaosalla selkäkipupotilaista ei ollut selkeää diagnoosia. Selkäkipu on yleinen, kausittainen, usein toistuva ja toimintaa rajoittava vaiva. Se määritellään toistuvaksi, jos vuoden sisällä esiintyy useita episodeja, akuutiksi, jos episodi kestää alle kuusi viikkoa, osittain akuutiksi (7-12 viikkoa) ja krooniseksi, jos se vaivaa yli 12 viikkoa. Selkäkipu on monelle ihmiselle toistuva ongelma, vaikkakaan tämä ei välttämättä tarkoita oireiden pahenemista. Valtaosalla kipu häviää itsestään 4-6 viikon kuluessa. Eurooppalaisessa tutkimuksessa, johon osallistui omalääkärillä selkäkipujen vuoksi käyneitä henkilöitä, 65 prosenttia oli oireettomia 12 viikon kuluessa (van der Hoogen ym., 1998, Bekkering ym., 2003). Kirjallisesti raportoitu työstä poissaolo on suurinta vähemmistöllä, jonka tila on krooninen tai toistuva. Useimmat selkäkivusta kärsivät ihmiset joko pysyvät työssään tai palaavat siihen pikaisesti. Noin 85 prosenttia selkäkivusta kärsivistä ihmisistä oli alle 7 päivää sairauslomalla, 17

18 Työ ja TULES Suomessa silti tämä vastaa vain puolta menetetyistä työpäivistä. Loput 15 prosenttia olivat poissa työstä yli kuukauden (Bekkering ym., 2003). Suomen työolotutkimuksen tiedot viittaavat siihen, että työntekijöillä, joilla on särkyä ja kipuja lannerangan alueella, on merkitsevästi enemmän sairaudesta johtuvia työstä poissaoloja (12 päivää/v) kuin heillä, joilla kipuja ei ollut (6,8 päivää/v) (kuva 3.1). On tärkeää ymmärtää, että puhutaan eri asioista silloin, kun mietitään, onko potilaalla oireita, hakeutuuko hän hoitoon, aiheutuuko vaivoista tuottavuuden menetystä ja työkyvyttömyyttä tai mitkä tekijät vaikuttavat vaivojen syntyyn (Burton, 2005). Eli vaikka yksilöllä on esim. selkäkipua, hänen käyttäytymistään sairastumisen tai sairauden suhteen (esim. hakeutuuko hän lääkäriin) ei voida ennustaa kuten sitäkään, miten se tulee vaikuttamaan hänen työsuoritukseensa, tuleeko hän olemaan poissa työstä tai kuuluuko hän hyvin pieneen vähemmistöön, joka tulee Kuva 3.1: Toistuvista säryistä ja kivuista kärsivien työntekijöiden poissaolot. Uusiutuminen tai kipu Alaraajat, ml. lonkat Kädet tai käsivarret Lannerangan alue Kyllä, kipua tai särkyä Ei kipua tai särkyä Niska, kaularanka tai hartiat Sairauspoissaolopäiviä keskimäärin vuodessa Lähde: Työolotutkimus (Quality of Working Life Survey),

19 Työ ja TULES Suomessa pysyvästi työkyvyttömäksi tilansa vuoksi. Monet ihmiset kärsivät selkäkivuista, mutta on osittain epäselvää, miksi sillä on niin haitallinen vaikutus joihinkin heistä? Asiantuntijat ovat yhä enemmän samaa mieltä siitä, että psykologiset vaikutukset ovat erilaistava tekijä. Ne liittyvät vahvasti selkäkivun etenemiseen akuutista krooniseksi tilaksi, josta kärsii 2-7 prosenttia ihmisistä (Burton, 2005), ja lopulta työkyvyttömyyteen (Burton, 2005; Bekkering ym., 2003) Nivelreuma Nivelreuma on esimerkki spesifi sestä ja etenevästä TULE-sairaudesta. Se on tulehduksellisen artriitin muoto, jonka esiintyvyys useimmissa teollisuusmaissa on 0,3-1 prosenttia (WHO Scientifi c Group, 2003). Tiedot nivelreuman esiintyvyydestä perustuvat suurelta osin USA:ssa ja Euroopassa tehtyihin tutkimuksiin. Äskettäisen arvion mukaan Suomessa on nivelreumapotilasta (Lundkvist, Kastäng ja Kobelt, 2008). Sairaudesta kärsivät kaikenikäiset ihmiset, vaikkakin suurin esiintyvyys on keski-ikäisellä ja vanhemmalla työikäisellä väestöllä (25-60-vuotiaat). Epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että nivelreuma voi lyhentää odotettavissa olevaa elinikää noin 6-10 vuodella. Nivelreuman tarkkaa syytä ei tunneta. Näyttö viittaa siihen, että se on immuunireaktio, joka ilmenee niveliin ja muihin kudoksiin vaikuttavana tulehduksena. Riskitekijöitä ovat mm. sukupuoli, nivelreuman esiintyminen suvussa ja spesifi nen leukosyyttiantigeeni (HLA) (WHO Scientifi c Group, 2003). Vaikka nivelreuman yksilöllinen kliininen kulku on äärimmäisen vaihteleva, sille ovat ominaisia mm. kipu, niveljäykkyys ja väsymys, erityisesti aamulla tai liikkumattomuuden jälkeen, laihtuminen ja kuume tai fl unssan kaltaiset oireet. Se vaikuttaa synoviaaliniveliin ja aiheuttaa kipua ja lopulta epämuodostumista ja invaliditeettia. Sairaus voi edetä hyvin nopeasti aiheuttaen turvotusta ja vaurioittaen nivelten ympärillä olevaa rustoa ja luuta. Se voi esiintyä missä tahansa nivelessä mutta usein se oireilee käsissä, jaloissa ja ranteissa. Nivelreuma voi myös vaikuttaa sydämeen, silmiin, keuhkoihin, vereen ja ihoon. Nivelreuman kulku vaihtelee, mikä tarkoittaa sitä, että se voi olla lievä ja jopa rajoittuva tautimuoto, tai vaikea ja tuhoisa lyhyenkin ajan kuluessa (Young ym., 2000). Nivelreuma on tavallisesti krooninen sairaus. Potilaat kärsivät voimakkaista kipujaksoista, joihin liittyy usein väsymystä. Näiden kipujaksojen syitä ei tunneta. Kipujaksojen intensiteetti vaihtelee päivästä toiseen. Työtovereiden ja esimiesten voi olla vaikea käsittää tätä, ja se voi tehdä työtehtävien suunnittelun haastavaksi. Jotta näistä kipukohtauksista selviydyttäisiin työssä, tarvitaan työntekijöiden ja työnantajien välistä tiivistä kommunikaatiota ja ymmärrystä. 19

20 Työ ja TULES Suomessa Nivelreuma voi vaikeuttaa päivittäisistä tehtävistä suoriutumista, ja monet potilaat joutuvat luopumaan työstään. Sairaus vaikuttaa useimpien ihmisten työkykyyn viiden vuoden kuluessa (WHO Scientifi c Group, 2003). Yhdessä nivelreuman aiheuttaman työn tuottavuuden menetystä koskevassa katsauksessa arvioitiin, että edeltävänä vuonna työn tuottavuuden menetystä oli prosentilla nivelreumapotilaista, keskiarvo (mediaani) oli 39 päivää (Burton, Morrison, Maclean ja Ruderman, 2006). Young työtovereineen (2002) raportoi, että 22 prosenttia heistä, joilla oli todettu nivelreuma, lopetti työnsä viiden vuoden kuluttua sairautensa vuoksi. Joissain tapauksissa tila itsessään ei kuitenkaan ollut pääasiallinen tai ainoa syy työn jättämiseen. Young ym. (2002) löysi vastaajien ryhmän, joka lopetti työn nivelreuman ja muiden henkilökohtaisten syiden yhteisvaikutuksesta, joten arviolta 40 prosenttia nivelreumapotilaista poistui työvoimasta sairautensa vuoksi. Nivelreuman vaikutusta suomalaisten työkyvyttömyyteen on tarkasteltu useissa tutkimuksissa, kuten FIN-RACo (Puolakka ym., 2006, ja Puolakka ym., 2009), Suomen ja USA:n tilannetta vertailevat tutkimukset (Chung ym.) ja QUESTRA, johon osallistui useita maita (Sokka ym., 2009). Näissä tutkimuksissa on korostettu, että: Suomalaisten nivelreumaa sairastavien työntekijöiden todennäköisyys tulla työkyvyttömiksi saattaa olla merkitsevästi korkeampi kuin yhdysvaltalaisten työntekijöiden, joilla on sama kliininen tila (Chung ym.). Varhainen nivelreuma voi johtaa huomattavaan tuottavuuden menetykseen. Viisi vuotta kestäneessä suomalaistutkimuksessa (Puolakka ym.) tuottavuuden menetys potilasvuotta kohden oli keskimäärin euroa (6 477 euroa naisilla ja euroa miehillä). Joka kolmas nivelreumapotilas tulee työkyvyttömäksi. Köyhien maiden ihmiset kuitenkin pysyvät työssä hyvinkin invalidisoituneina ja sairauden ollessa aktiivinen (Sokka ym., 2009) Selkärankareumat Selkärankareuma kuuluu kroonisten tulehduksellisten sairauksien ryhmään, johon sisältyvät: Selkärankareuma (ankylosoiva spondyliitti) Reaktiivinen artriitti/reiterin oireyhtymä Psoriasisartriitti (nivelpsoriasis) Erilaistumaton selkärankareuma Selkärankareuma, johon liittyy tulehduksellinen suolistosairaus 20

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY Selkälähete: uusi sähköinen työkalu Jaro Karppinen, professori, OY Selkäpotilaan anamneesi Oire (tai oireet) joka tuo potilaan vastaanotolle Kivun voimakkuus Kivun sijainti Yökipu/leposärky? Mikä pahentaa

Lisätiedot

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinällä on vaikutusta! Tärinälle altistuminen on päivittäinen ja vakava uhka tuhansien suomalaisten työntekijöiden terveydelle Ajettavia koneita

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen

Lisätiedot

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Sairauspoissaolotarpeen arviointi

Sairauspoissaolotarpeen arviointi Hyvinvointia työstä Sairauspoissaolotarpeen arviointi Kari-Pekka Martimo, LT Työterv.huollon ja työlääket. erik.lääk. Palvelukeskusjohtaja 16.10.2015 Työterveyslaitos Kari-Pekka Martimo www.ttl.fi 2 Esityksen

Lisätiedot

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2007: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET Lomake / Laura Hulkko tallennettu nimellä AHM07_lomake_fi Helmikuun 2007 alusta lomakkeelle on tehty muutama

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander ONKO TYÖELÄMÄ HUONONTUNUT? Ajoittainen arkikokemus kiireestä ja paineesta

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? alalla? Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Jokainen työtapaturma on liikaa myös kunta-alalla alalla Työtapaturmat

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 25.04.12 Tiina Rajala. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 25.04.12 Tiina Rajala. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 1 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 2012 Terveydenedistäminen osana hyvää työelämää 24.4.2012 Aluejohtaja Tiina Rajala 2 Hyvinvointia työstä Terveellinen, turvallinen ja mielekäs

Lisätiedot

Liikuntaelinten oireet

Liikuntaelinten oireet 1 Liikuntaelinten oireet Yläraajaan säteilevä niska-hartiakipu 1. Onko sinulla koskaan ollut niskahartiakipua, johon on liittynyt yläraajaan (kyynärvarteen, käteen tai sormiin) säteilevää kipua tai puutumista?

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -TUTKIMUS 2013: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET

TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -TUTKIMUS 2013: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -TUTKIMUS 2013: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet "Työllinen": KA1=1 tai KA2=1 tai KA3=1 (eli TYVO=1

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

Työhyvinvointi on monesta kiinni

Työhyvinvointi on monesta kiinni Life@Work -hankkeen seminaari: Huolehdi hyvästä henkisestä ja sosiaalisesta työympäristöstä työsuojelun tuella Työhyvinvointi on monesta kiinni Olavi Parvikko, ylitarkastaja, työpsykologi, STM, TSO Eurooppalaisten

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Strategisella yhteistyöllä hyvinvointia ja tuloksia

Strategisella yhteistyöllä hyvinvointia ja tuloksia Suomi ja työtulevaisuus Strategisella yhteistyöllä hyvinvointia ja tuloksia Pasi Papunen, liiketoimintajohtaja Työtulevaisuuspalvelut Edut, hyödyt ja lupaukset Suomi ja työtulevaisuus Mitä Terveystalo

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Ikämiesten seksuaalisuus

Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden

Lisätiedot

TULE- vaivat, liikunta ja terveys

TULE- vaivat, liikunta ja terveys TULE- vaivat, liikunta ja terveys Jukka Pekka Kouri Kipuklinikan ylilääkäri, ORTON Fysiatrian ja yleislääket. erikoislääkäri Kivunhoidon erityispätevyys Kuntoutuksen erityispätevyys 2 Sisältö Tule- vaivojen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä

Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä Sari Aalto-Matturi Suomen Mielenterveysseura Work Goes Happy 15.3.2016 Lähes jokainen ihminen kohtaa jossain elämänsä

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Yläraajasairaudet työssä Muuttaako uusin tutkimustieto fysioterapeutin käytäntöjä?

Yläraajasairaudet työssä Muuttaako uusin tutkimustieto fysioterapeutin käytäntöjä? Yläraajasairaudet työssä Muuttaako uusin tutkimustieto fysioterapeutin käytäntöjä? Eira Viikari Juntura, tutkimusprofessori Työkyvyn tuki, Työterveyslaitos Sisältö 1. Yläraajasairaudet, työkyvyn alenema,

Lisätiedot

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

stressi hallinnassa! Ehdokkaiden nimeäminen Terveellinen työ Euroopan hyvän käytännön palkinnot Stressin ja psykososiaalisten riskien hallinta työssä

stressi hallinnassa! Ehdokkaiden nimeäminen Terveellinen työ Euroopan hyvän käytännön palkinnot Stressin ja psykososiaalisten riskien hallinta työssä Työterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle. Terveellinen työ #EUManageStress stressi hallinnassa! www.healthy-workplaces.eu Ehdokkaiden nimeäminen Euroopan hyvän

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Monialainen kipuklinikkatoiminta

Monialainen kipuklinikkatoiminta Monialainen kipuklinikkatoiminta HYKS:n Kipuklinikan toiminta Kipuklinikan toiminnan tavoitteet Tutkituissa kroonisissa kiputiloissa tyydyttävä kivunhallinta mahdollisuuksien rajoissa, ensisijaisesti näyttöön

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, psykologia Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere, Huhtikuu 2014

Lisätiedot