Työkunnossa? Tuki- ja liikuntaelinsairaudet (TULES) ja suomalaiset työmarkkinat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työkunnossa? Tuki- ja liikuntaelinsairaudet (TULES) ja suomalaiset työmarkkinat"

Transkriptio

1 Työkunnossa? Tuki- ja liikuntaelinsairaudet (TULES) ja suomalaiset työmarkkinat Stephen Bevan Robin McGee Tatiana Quadrello

2 Sisältö 1. Esipuhe 4 2. Johdanto Miksi suomalaisen työväestön terveys on tärkeää? Tuki- ja liikuntaelinsairaudet: Eurooppalainen viitekehys Tutkimuksen tavoitteet TULE-sairauksien määritelmät Raportin rakenne Työ ja TULES Suomessa Epäselvä mielikuva TULE-sairauksien vaikutus työkykyyn Työpaikan vaikutus TULE-sairauksiin TULE-sairauksien laajempi taloudellinen ja sosiaalinen vaikutus Yhteenveto Interventiot Varhainen interventio Työkyvyttömän sosiaaliturva Sairauskohtaiset interventiot Biopsykososiaalinen malli ja työ Työnantajien rooli Yhteenveto Johtopäätökset ja suositukset Suositukset työnantajille Suositukset työntekijöille Suositukset yleislääkäreille Suositukset työterveyshuollolle Suositukset päättäjille 48 Kirjallisuusviitteet 50 Liite 1: Asiantuntijoiden haastattelut ja konsultaatiot 57 Liite 2: Vertailevaa tietoa 58 2

3 Laatikkotekstit, kuvat ja taulukot Laatikko 1: Epäspesifi sten TULE-sairauksien hoitoperiaatteet 43 Kuva 3.1: Toistuvista säryistä ja kivuista kärsivien työntekijöiden poissaolot 18 Kuva 4.1: ICF-malli sovellettuna nivelreuman aiheuttamaan työkyvyttömyyteen 40 Taulukko 3.1: Yhteenveto epäspesifi sten TULE-sairauksien sisäsyntyisistä riskitekijöistä 23 Taulukko 3.2: TULE-sairauksiin, nivelreumaan ja alaselkäkipuun liittyvät suorat kustannukset 29 3

4 1. Esipuhe Taloudellinen taantuma on vaikuttanut suuresti suomalaisiin työmarkkinoihin sekä itse työttömyyden lisääntymisen että sen yksilöllisten, sosiaalisten ja taloudellisten seurannaisvaikutusten vuoksi. Myös suomalaisten työntekijöiden terveys huolestuttaa, sillä varovaisimpienkin arvioiden mukaan joka kolmannen työikäisen suomalaisen terveydentila ei ole tarpeeksi hyvä tulevan nousukauden tuottavuusvaatimusten näkökulmasta. Kuitenkin juuri tätä Suomi tarvitsee jatkossa kilpaillakseen yhä globalisoituvammassa ja tietopohjaisemmassa maailmassa. Tutkimusten mukaan jo työttömyys itsessään on usein haitallista terveydelle ja työpaikan säilyttäminen tai palaaminen takaisin työelämään työkyvyttömyysjakson jälkeen voivat vaikuttaa myönteisesti sekä yksilön fyysiseen että henkiseen hyvinvointiin. Kaikista työperäisistä sairauksista stressi nousee useimmiten otsikoihin, mutta kuitenkin kaikista vuoden aikana menetetyistä työpäivistä mielenterveysongelmien osuus on vain 16 prosenttia samalla kun yli 30 prosenttia työpäivistä menetetään tuki- ja liikuntaelin- eli TULEsairauksien vuoksi. Suomessa TULES on kaikkein yleisin työperäisten sairauksien aiheuttaja ja työperäisten TULE-sairauksien suorien kustannusten arvellaan olevan ainakin 222 miljoonaa euroa. Työkunnossa? -projekti Tässä projektissa, joka on osa 24 Euroopan maassa toteutettua Fit for Work? -tutkimusohjelmaa, on tarkasteltu melko yksityiskohtaisesti TULE-sairauksien vaikutusta tuhansien suomalaisten työelämään. Olemme perehtyneet mm. työntekijöiden saaman hoidon ja tuen riittävyyteen, kokemuksiin työssä, sairauden vaikutuksiin perheeseen ja työtovereihin sekä sairastumisesta koituviin inhimillisiin ja taloudellisiin seurauksiin. Pääpaino on ollut selkäkivussa ja työperäisissä yläraajasairauksissa sekä nivel- ja selkärankareumassa. Selkä- ja yläraajavaivoille ovat ominaisia epäspesifi set ja lyhytaikaiset kipu- ja toimintakyvyttömyysjaksot, mutta reumasairaudet ovat useimmiten eteneviä ja ennen pitkää invalidisoivia. Olemme perehtyneet akateemista ja käytännön työtä tekevien lääkäreiden tuoreisiin tutkimuksiin ja haastatelleet alan asiantuntijoita. TULEsairauksien vaikutus Suomen työvoimaan TULE-sairauksilla on merkittävä vaikutus suomalaisten työkykyyn sekä yksilöiden itsensä että koko työväestön kannalta. Ne vaikuttavat tuhansien työntekijöiden tuottavuuteen ja työmarkkinoilla pysymiseen. Yli 40 prosenttia suomalaisista työntekijöistä kärsii toistuvista niska- ja hartiakivuista. Heillä on lähes kaksi kertaa enemmän sairauspäiviä kuin työntekijöillä, joilla näitä 4

5 Esipuhe kipuja ei ole (10,5 päivää verrattuna 6,8 päivään). Tilanne on samankaltainen niillä työntekijöillä, joilla on toistuvia yläraajakipuja (13,2 päivää verrattuna 6,9 päivään). Niska- ja hartiaseudun kivut ovat lisääntyneet valtavasti ns. tietotyöläisillä vuosien 1990 ja 2003 välisenä aikana. Toistuvista kivuista kärsivien osuus on kasvanut 40 prosentista 48 prosenttiin. Lähes joka kolmas suomalainen työntekijä kärsii työhön liittyvästä selkäkivusta. Joidenkin arvioiden mukaan selkäkivun suorat ja epäsuorat kustannukset Suomessa vastaavat 0,8 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT). Noin suomalaista sairastaa nivelreumaa, ja sen vaikutukset työn tuottavuuteen ovat merkittävät. Suomessa tehdyssä viisi vuotta kestäneessä tutkimuksessa tuottavuuden menetys potilasvuotta kohden oli keskimäärin euroa (6 477 euroa naisilla ja euroa miehillä). Edellä mainittujen ja muiden TULE-sairauksien aiheuttama toimintakyvyttömyys ja kipu voivat vaikuttaa sekä kestävyyteen, keskittymiskykyyn, mielialaan, liikuntakykyyn että ketteryyteen. Sairauksiensa vuoksi TULES-potilaat ovat taipuvaisia masennukseen ja ahdistuneisuuteen, mikä voi vaikeuttaa sairauksia entisestään, lisätä poissaoloja ja hankaloittaa kuntoutumista. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että suuri osa hoitavista lääkäreistä, työnantajista ja jopa potilaista ei täysin ymmärrä stressin vaikutusta fyysisen toimintakykyyn. Biopsykososiaalinen malli korostaa biologisten (esim. sairaus, rasitus, nivelvaurio), psykologisten (esim. mielenlaatu, ahdistus) ja sosiaalisten (esim. työn vaativuus, perheen tuki) tekijöiden välistä vuorovaikutusta. Näin ollen se on hyödyllinen tapa arvioida TULEsairauksien syitä, hoidon suunnittelua ja toteutusta sekä työpaikan kuntoutusstrategiaa. Mallia ei ole otettu käyttöön kovin laajalti, sillä välittömien fyysisten oireiden taakse on usein hankala nähdä. Työ voi olla sekä sairauden syy että hoito. Vaikka fyysiset työolot saattavat aiheuttaa tai pahentaa TULES-oireita, psykososiaaliset tekijät liittyvät voimakkaasti siihen, miten hankaliksi potilas kokee oireensa. Työ itsessään voi auttaa ehkäisemään monien tilojen pahenemista ja helpottaa TULE-sairauksista toipumista. Monet lääkärit ja työnantajat kuitenkin luulevat, että TULE-sairauksista kärsivien työntekijöiden tulee olla 100-prosenttisen terveitä ennen kuin työhön paluuta voidaan edes harkita. Kun katsomme tulevaisuuteen - ottaen huomioon nykyisen työvoiman ikääntymisen, väestön lihavuuden lisääntymisen, liikunnan ja fyysisen aktiviteetin vähenemisen sekä yleiskunnon 5

6 Esipuhe heikkenemisen - on todennäköistä, että TULE-sairaudet yleistyvät ja niiden vaikutukset voimistuvat ja pahenevat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Olemme huolissamme siitä, että tämä tulee vaikuttamaan monien suomalaisten työntekijöiden työelämän laatuun. Suomalaisen työvoiman tuottavuuteen tulee kohdistumaan haitallisia vaikutuksia aikana, jolloin sen pitäisi olla huippukunnossa. Mitä on tehtävissä? Lääkäreiden, työnantajien, työntekijöiden ja päättäjien tulisi keskittyä viiteen perusperiaatteeseen, jos aikomuksena on parantaa TULE-sairauksista kärsivien työntekijöiden työelämää. Varhainen interventio on välttämätön. Pitkät työpoissaolot ovat yleensä haitallisia TULES-potilaille, sillä töihin paluu on sitä hankalampaa mitä pidempi poissaolojakso on taustalla. Varhainen interventio, mieluiten yhteistyössä hoitavan lääkärin, potilaan ja tämän työnantajan kanssa, voi auttaa TULES-potilasta säilyttämään työnsä ja saavuttamaan tasapainon levon ja työnteon välille. Joillakin TULES-potilailla varhainen fysioterapiaan tai leikkauksen pääsy tai ajoissa aloitettu lääkehoito voivat lievittää sairauden vaikeusastetta tai hidastaa sen etenemistä. Diagnoosin tai hoidon viivästymisellä voi olla negatiivisia vaikutuksia myös toipumiseen, työpaikan säilymiseen tai kuntoutumiseen. Kuitenkin tällä hetkellä vain 41 prosenttia suomalaisista työterveyshuollon toimijoista tarjoaa työhön paluuseen keskittyviä palveluja työnantajille ja työntekijöille. Keskitytään työkykyyn, ei työkyvyttömyyteen. Työnantajat ja työntekijät saattavat liioitella TULE-sairauksien vakavuutta kuvitellen niiden vaikutukset suuremmiksi kuin ne todellisuudessa ovat. Useimmat TULES-potilaat voivat edelleen suoriutua työtehtävistään, jos heille annetaan siihen mahdollisuus. Heidän ei tarvitse olla 100- prosenttisessa kunnossa työhön palatakseen; luovalla työn suunnittelulla esimiehet voivat tukea TULES-potilaan tuottavaa työntekoa. Esimerkiksi, jos Englannin mallin mukaan hoitava lääkäri kirjoittaa työkykytodistuksen sairauspoissaolotodistuksen sijaan, saadaan tietää, mitä työntekijä pystyy edelleen tekemään. Luova työn suunnittelu on avain kuntoutumiseen. Esimiehet voivat muuttaa tapoja, joilla työt on organisoitu (mm. yksinkertaisin fyysisin muutoksin tai työaikajärjestelyin) ehkäistäkseen TULE-sairauksien pahenemista ja auttaakseen niistä kärsiviä ihmisiä pysymään työssään tai palaamaan siihen. Tämä tulee toteuttaa niin, että työn mielekkyys säilyy, mutta välttäen liian vaativia tai vahingollisia työtehtäviä ja hyviä ergonomisia toimintatapoja soveltaen. Huomioi muutkin kuin fyysiset oireet. Kliinikkojen tulisi käyttää biopsykososiaalista mallia potilaan diagnosoinnissa ja hoidossa erityisesti arvioidessaan työn merkitystä ko. henkilölle. Yleislääkäreillä on ihanteellinen asema monien TULE-sairauksien varhaisten ilmenemismuotojen tunnistamisessa, ja tarpeen tullen heidän tulisi voida 6

7 Esipuhe lähettää potilas erikoislääkärin vastaanotolle niin pian kuin mahdollista, jotta sairauden hoitaminen voidaan aloittaa. Arvioi TULE-sairauksien aiheuttamat suorat ja epäsuorat kustannukset. Tarvitsemme parempia mittareita, jotta eri osapuolet voivat entistä perusteellisemmin yhdessä arvioida TULE-sairauksien sosiaalisia, taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia. Tämä raportti osoittaa, että TULE-sairaudet koskevat tai tulevat vastaisuudessa koskemaan suurta osaa työikäisistä suomalaisista. Tällä voi olla hyvin merkittäviä sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia sekä potilaille että heidän perheilleen. Se voi heikentää koko työväestön ja joidenkin toimialojen tuottavuutta ja verottaa raskaasti sekä terveydenhuolto- että korvausjärjestelmien resursseja. Suomessa on saatavilla runsaasti kliinistä, epidemiologista, psykologista ja taloudellista tutkimusaineistoa TULE-sairauksien luonteesta, laajuudesta ja seurauksista, mutta yhteinen näkemys ja toimenpiteet, jotka keskittyvät TULES-potilaisiin työntekijöinä puuttuvat. Samalla kun biopsykososiaalisen mallin puolestapuhujien määrä kasvaa, kaikki eivät vielä ole omaksuneet näitä periaatteita riittävän laajassa mittakaavassa. 7

8 2. Johdanto 2.1 Miksi suomalaisen työväestön terveys on tärkeää? Suomella, kuten muillakin kehittyneillä länsimailla, on takanaan pitkä taloudellisen ja työllisyyden kasvun kausi. Työttömyys laski 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana 10 prosentista 7,7 prosenttiin ja vielä huhtikuussa 2008 vuodenaikaan suhteutettu työttömyysaste oli 6,2 prosenttia (OECD, 2008; Eurostat, 2009). Työllisyys kasvoi tämän jakson aikana tuoden mukanaan useita sosiaalisia ja kulutukseen liittyviä etuja. Samalla Suomessa panostettiin voimakkaasti myös työvoiman tuottavuuden parantamiseen. Kausiluonteinen työttömyys on nyt kuitenkin kasvanut 8,7 prosenttiin (Eurostat, 2009) ja työpaikan säilymiseen liittyvä turvattomuus on palannut Suomen työmarkkinoille. Yksi tärkeimmistä työn tuottavuuden osatekijöistä taitojen, koulutuksen ja pätevyyden ohella on työväestön terveys ja hyvinvointi. Se, että huomattava osa työikäisestä väestöstä on sairauden vuoksi joko tilapäisesti tai pysyvästi työkyvytön voi vähentää työn tuottavuuden kokonaisastetta ja heikentää yritysten ja julkisyhteisöjen kilpailukykyä. Nyt taantuman aikana on tarve maksimoida työn tuottavuus ja varmistaa, että kansantalous kykenee hyötymään talouden tulevasta nousukaudesta. Työttömyyden kasvaessa on myös tärkeää varmistaa, että pitkäaikaissairaat eivät joudu kärsimään kohtuuttomasti. Suomen talouden kilpailukyky on perustunut ja tulee perustumaan vahvasti työväestön osaamiseen, kokemukseen ja tietoon. Suomi on edennyt nopeasti kohti tietoyhteiskuntaa, kuten EU:n Lissabonin strategiassa (Lisbon European Council, 2000) ennakoitiin. Vuonna 2002 Suomen tietoteollisuus vastasi lähes 40 prosentista talouden bruttoarvonlisäyksestä ja 43 prosenttia Suomen työväestöstä luokiteltiin tietotyöntekijöiksi (Brinkley, 2006). Riskinä on, että työttömyyden kasvaessa pitkän aikavälin visio tietoyhteiskunnasta vaarantuu. Työttömyydellä on vakavia taloudellisia ja terveydellisiä seurauksia yksilöille (Bockerman ja Ilmakunnas, 2007). Tutkimukset ovat osoittaneet, että työpaikkansa menettäneiden henkilöiden fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin heikkeneminen voi olla laaja-alaista ja kestää useita kuukausia (Armstrong, 2006; Brinkley ym., 2008). Tässä tilanteessa olisi olennaista, ettei työttömyys keskity työvoiman kaikkein haavoittuvaisimpiin osiin, eli erityisesti heihin, jotka ovat invalidisoituneita tai joilla on pitkäaikainen tai krooninen sairaus. On elintärkeää, että näille työntekijöille löytyy keinoja työssä pysymiseen, sillä heidän joutuessaan pois työmarkkinoilta uuden, merkityksellisen työn löytäminen on hankalaa. 8

9 Johdanto Suomen taloudella ei ole varaa siihen, että nousukauden alkaessa on pulaa taitavista, motivoituneista ja terveistä työntekijöistä. Tässä raportissa keskitytään juuri tähän kokonaisuuteen. Hyvästä taloudellisesta tilanteesta huolimatta Suomessa on kannettu huolta työväestön terveydestä ja hyvinvoinnista jo useita vuosia, ja nämä huolenaiheet ovat edelleen erittäin ajankohtaisia väestön ikääntyessä. Lukuisat merkit viittaavat siihen, että työväestön terveys tulee pysymään poliittisten päättäjien ja työnantajien prioriteettina vielä pitkään: Suomessa työkyvyttömien osuus työikäisestä väestöstä on yksi OECD-maiden korkeimpia (OECD, 2008) ja Euroopan korkein. Joillakin mittareilla mitattuna jopa kolmasosalla Suomen työväestöstä raportoidaan olevan työkykyyn vaikuttava pitkäaikainen sairaus (Eurostat, 2003). Tätä vahvistavat European Working Conditions Survey kyselyn tulokset (Parent- Thirion, 2005). Sen mukaan suomalaisilla työntekijöillä oli eniten sairauden aiheuttamia työstä poissaoloja. Edeltäneen vuoden aikana poissaoloja raportoitiin yli 44 prosentilla työntekijöistä, samalla kun muiden 27 EU-maan keskiarvo oli 22 prosenttia. Vuonna 2001 Kelan maksamien sairauskulukorvausten kokonaismäärä oli 523 miljoonaa euroa (Kela, 2002). Mielenterveysongelmien osuus työstä poissaolojen syynä on kasvanut merkittävästi Suomessa. Vuotta 2006 edeltävän 10 vuoden ajanjaksolla masennuksen vuoksi myönnettyjen uusien sairauseläkkeiden määrä kasvoi yksityissektorin työntekijöiden piirissä 150 prosenttia (OECD, 2008). Mielenterveysongelmat aiheuttavat noin 16 prosenttia kaikista työssä poissaoloista (Järvisalo ym., 2005). Saman ajanjakson aikana ( ) TULE-sairauksien yleisyys Suomen työväestön keskuudessa väheni, mutta pysyi tärkeimpänä sairauspoissaolojen syynä (33 prosenttia kaikista vuoden 2006 poissaolojaksoista). Näin ollen TULE-sairaudet olivat kaksi kertaa yleisempiä kuin mielenterveysongelmat (Kelan tilastollinen vuosikirja, 2007). Jotkut tutkijat arvioivat, että jopa 67 prosenttia kaikista suomalaisista työntekijöistä kärsi TULE-sairauksista vuonna 2006 (Työ ja terveys, 2006). On arvioitu, että työperäisten TULE-sairauksien suorat kustannukset (yli 9 päivää kestäneet työstä poissaolot) ovat yli 222 miljoonaa euroa (Kela, 2004). 9

10 Johdanto 2.2 Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (TULES): Eurooppalainen viitekehys Euroopan komissio ja muut yhteisöt ovat olleet huolissaan työperäisten TULE-sairauksien yleisyydestä ja niiden vaikutuksesta eurooppalaiseen työelämään. Arvioidaan, että 100 miljoonaa eurooppalaista kärsii kroonisesta luusto- ja lihaskivusta (Veale, Woolf ja Carr, 2008). EU:n alueella TULE-sairaudet koskettavat yli 40 miljoonaa työntekijää ja ne vastaavat noin puolesta kaikista työperäisistä sairauksista EU-maissa (European Trade Union Institute (ETUI), 2007). Yhteiskunnalle koituvat kustannukset ovat arviolta 2,6-3,8 prosenttia BKT:sta. Eurooppasäätiön julkaisema neljäs European Working Conditions Survey -kysely (Parent-Thirion, Fernandez Macias, Hurley ja Vermeylen, 2005) osoitti, että kaikista Euroopan Unionin alueen työntekijöistä 24,7 prosenttia kärsii selkäsärystä ja 22,8 prosenttia lihaskivusta. Euroopan komissio arvioi, että TULES aiheuttaa 49,9 prosenttia kaikista vähintään kolmen päivän työstä poissaoloista ja 60 prosenttia pysyvästä työkyvyttömyydestä. Jos eurooppalaiset taloudet aikovat toipua taantumasta ja kilpailla USA:n ja Aasian kasvavien talousalueiden kanssa, EU:n työväestön terveyden ja tuottavuuden tulee olla päättäjien prioriteetti. Tässä raportissa tarkastellaan Suomea tässä laajemmassa EU-kontekstissa ja arvioidaan, missä asioissa Suomella menee hyvin ja missä se tulee kohtaamaan haasteita. 2.3 Tutkimuksen tavoitteety Tässä projektissa on pyritty käsittelemään erityisesti seuraavia kysymyksiä: 1. Mikä on TULE-sairauksien vaikutus Suomen työllisyyteen ja taloudelliseen suorituskykyyn? Kuinka tämä tulee todennäköisesti muuttumaan tulevaisuudessa? 2. Mikä on TULE-sairauksien ja työn välinen suhde? Miten biologiset, psykologiset, sosiaaliset ja työpaikkaan liittyvät tekijät vaikuttavat TULE-sairauksiin? 3. Kuinka hyvin työnantajat, päättäjät, yleislääkärit ja työterveyshuollon ammattilaiset ymmärtävät ja käsittelevät TULE-sairauksia työperäisinä sairauksina? Kuinka terveydenhuoltosektori on varautunut tarjoamaan TULES-potilaille varhaisia interventioita, kuntoutusta ja muuta tukea? 4. Minkälaisia varhaisia interventioita päättäjät ja työnantajat voivat tuottaa varmistaakseen, että TULES-potilaat a) pysyvät työssään, b) maksimoivat työelämänsä laadun ja panoksensa yhteiskuntaan ja c) säilyttävät pääsyn (ja väylät) takaisin työelämään? Saavuttaaksemme yllä mainitut tavoitteet olemme käyttäneet seuraavanlaisia lähestymistapoja: 1. Aineistolähtöinen tutkimus: Olemme hyödyntäneet jo julkaistua lääketieteellistä, työterveys- ja terveystaloustutkimusta. Niiden pohjalta olemme koonneet yhteen näyttöä TULE-sairauksien luonteesta, laajuudesta ja vaikutuksesta sekä kustannuksista Suomen taloudelle, työnantajille ja yksilöille. Olemme tutkineet useita TULE-sairauksia 10

11 Introduction arvioidaksemme, kuinka suuresti niiden vaikutukset vaihtelevat, ja milloin toimintatavat ja käytännöt ovat olleet joko tehokkaita tai tehottomia niiden ehkäisyssä ja hoidossa. 2. Tutkimusaineistojen analyysit: Olemme käyttäneet kotimaisia ja eurooppalaisia tutkimus- ja kyselyaineistoja arvioidaksemme TULE-sairauksien yleisyyttä ja kustannuksia Suomen työikäisessä väestössä. 3. Asiantuntijahaastattelut: Olemme haastatelleet lukuisia suomalaisia eri alojen asiantuntijoita (mukaan lukien työterveyshuolto, työn taloustiede, reumasairaudet ja selkäkipu) tunnistaaksemme ne keskeisimmät alueet, joihin päättäjien, terveydenhuollon ammattilaisten ja työnantajien tulisi huomionsa kohdistaa. Yleiskuvan lisäksi olemme keskittyneet seuraaviin neljään TULE-sairauksien ryhmään: Selkäkipu Työperäiset yläraajavaivat Nivelreuma Selkärankareuma Selkäkipu ja valtaosa työperäisistä yläraajojen vaivoista luokitellaan epäspesifeiksi ja kausittaisiksi ongelmiksi, joita työ saattaa aiheuttaa tai pahentaa. Ne ilmenevät monella tavoin ja voivat vaikuttaa työntekijän kykyyn suoriutua työstään. Välillä voi olla pitkiä oireettomia jaksoja. Monet ihmiset, jotka potevat esim. selkäkipua, eivät koskaan hakeudu hoitoon ja useimmat toipuvat itsestään, mutta kiputilat voivat aiheuttaa merkitsevää työstä poissaoloa tai tuottavuuden menetystä. Selkäkipu ja työperäiset yläraajojen vaivat sisällytetään usein työterveyttä ja -turvallisuutta koskeviin ohjeistoihin ja kirjallisuuteen. Työterveyshuollon ammattilaiset ovat tyypillisesti tekemisissä näiden terveysongelmien kanssa. Sen sijaan nivelreuma ja selkärankareuma ovat spesifi siä ja eteneviä reumasairauksia, jotka eivät aiheudu työstä, mutta voivat siitä pahentua. Niitä hoitavat usein yleis- ja erikoislääkärit, ei työterveyshuolto. Ne ovat kliinisesti diagnosoituja sairauksia, jotka etenevät hoitamattomina varsin ennustettavalla tavalla. Niillä voi olla merkitsevä vaikutus työkykyyn ja pitkällä aikavälillä työmarkkinoilla pysymiseen. Useimmat näistä sairauksista kärsivät ihmiset tarvitsevat pitkäaikaisia kliinisiä interventioita ja jos kyse on työikäisistä, kliinikkojen, työnantajien ja työterveyshuollon ammattilaisten tulisi osallistua tiiviisti ja aktiivisesti heidän hoitoonsa. 11

12 Johdanto 2.4 TULEsairauksien määritelmät Koska monien TULE-sairauksien kliinisestä määritelmästä ei ole konsensusta, niiden yleisyyttä, esiintyvyyttä, diagnooseja, epidemiologiaa, hoitoa ja suomalaiselle yhteiskunnalle koituvia kustannuksia käsittelevän kirjallisuuden tutkiminen on vaikeaa. Terminologian standardoinnin ja validoinnin sekä TULE-sairauksien luokituksen puute ovat eräitä syitä ristiriitaisille kirjallisuuslöydöksille, mitä tulee tilojen diagnosointiin, epidemiologiaan, hoitoon ja kuntoutukseen (WHO Scientifi c Group, 2003). Jotkut kliinikot tekevät eron eri termien välillä (sairaudet, vaivat). Ensin mainittu viittaa kaikkiin kliinisiin luuston ja lihasten sairauksiin vaikuttaviin tiloihin ja jälkimmäinen, lainaten ETUI:n (European Trades Union Institute, 2007) määritelmää: mikä tahansa tuki- ja liikuntaelinten vaiva, joka ilmaantuu työssä ja aiheuttaa epämukavuutta, vaikeuksia tai kipua työskentelyn aikana. Suomessa ammattitautien rekisteri sisältää ainoastaan seuraavat TULE-sairaudet: Toistuvat rasitusvammat Jännetuppitulehdus (tendovaginiitti) Jänteen vieruskudostulehdus (peritendiniitti) Olkaluun ulomman sivunastan tulehdus eli tenniskyynärpää (lateraalinen epikondyliitti) Limapussin tulehdus (bursiitti) Lähde: FIOH (Työterveyslaitos). Occupational diseases in 2002: new cases of occupational diseases reported to the Finnish register of occupational diseases. Helsinki: FIOH, 2004, 62 sivua. Pdftiedostomuoto. Saatavilla osoitteessa: /NR/rdonlyres/AF1A239E-A09D-47AB-9F69-16ED2B6D12ED/0/Occupational.pdf Nämä tilat keskittyvät pääosin yläraajaongelmiin, kun taas muissa EU-maissa usein mukaan kuuluvat myös alaselkäkipu, tulehdustilat ja selkärankavaivat. Tämä viittaa siihen, että Suomen virallinen määritelmä saattaa olla liian kapea, jos halutaan saada kattava kuva TULEsairauksien yleisyydestä ja vaikutuksesta. 12

13 Johdanto 2.5 Raportin rakenne Tämä raportti rakentuu seuraavasti: Osiossa 3 selvitetään TULE-sairauksien laajuutta Suomessa ja niiden vaikutusta työn tuottavuuteen ja työssä oloon, työmarkkinoilla pysymiseen sekä Suomen talouteen laajemmassa mittakaavassa. Osiossa 4 tarkastellaan interventioiden valikoimaa, mm. ammatillista kuntoutusta, joka voi parantaa TULES-potilaiden työpaikan säilymistä ja työmarkkinoilla pysymistä. Osiossa 5 annetaan suositukset työnantajille, työntekijöille, lääkäreille, työterveyshuollon ammattilaisille ja hallitukselle. Liitteessä 2 on Fit for Work? -tutkimusohjelmaan osallistuneiden maiden työmarkkinoita sekä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmiä vertailevaa tietoa. 13

14 3. Työ ja TULES Suomessa Tässä osiossa kuvataan, mitä tiedämme TULE-sairauksien vaikutuksesta työikäisten suomalaisten elämään. Siinä hyödynnetään tieto-, tutkimus- ja haastattelupohjaista näyttöä suomalaisista lähteistä silloin kun sitä on saatavilla, ja kuvataan haasteita, joita tämän päivän ja tulevaisuuden suomalaiset työntekijät, heidän perheensä ja työnantajansa sekä ennen pitkää päättäjät kohtaavat. Osiossa tarkastellaan neljää pääaihetta: 1 TULE-sairauksia koskevien tietojen riittävyys Suomessa 2. TULE-sairauksien vaikutus suomalaisten työkykyyn 3. Työn mahdollinen vaikutus TULE-sairauksiin 4. TULE-sairauksien laajempi taloudellinen ja sosiaalinen vaikutus Suomessa 3.1 Epäselvä mielikuva TULE-sairauksien tarkan laajuuden määritteleminen työikäisessä suomalaisväestössä on joissain suhteissa vaikeaa. Eurofound (The European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions) on toistuvasti todennut, että TULE-sairauksista on Suomessa hankala muodostaa luotettavaa tilastollista kuvaa. Ranskalainen organisaatio, Eurogip, yritti äskettäin tehdä TULE-sairauksista tilastollista profi ilia EU:n alueella, mutta totesi, että useiden muiden jäsenvaltioiden ohella Suomen tiedot ovat riittämättömiä (Eurogip, 2007). Tämä on ongelmallista useistakin syistä: TULE-sairauksien taloudellisista seurauksista ja niiden tuottavuusvaikutuksista tai valtiolle, työntekijöille ja heidän perheilleen koituvista sosiaalikustannuksista on mahdotonta muodostaa täydellisen tarkkaa kuvaa. Jos, kuten on todennäköistä, TULE-sairaudet yleistyvät suomalaisen työväestön keski-iän noustessa, puutteellinen tutkimustieto nykyisestä tilanteesta voi tehdä TULEsairauksien tulevan vaikutuksen ennustamisen hyvin vaikeaksi. Puutteellisten ja osin ristiriitaisten tietojen perusteella on vaikea antaa työnantajille ja päättäjille riittävää syytä toimia. Kliinisten, työmarkkinoilla tai työpaikoilla tapahtuvien interventioiden hyötyjä on aina vain vaikeampi määritellä tai perustella, jos käytettävissä ei ole luotettavaa tai kattavaa tietoa TULE-sairauksien laajuudesta ja vaikutuksesta Suomen työväestöön. Tästä huolimatta Work Foundation on vakuuttunut, että Suomessa on käytettävissä riittävästi näyttöä sen puolesta, että TULE-sairauksien pitäisi olla päättäjien prioriteetti tulevina vuosina. Tiedämme, että muihin EU-jäsenvaltioihin verrattuna suhteellisen suuri osuus Suomen työväestöstä kärsii säännöllisesti selkäsärystä tai lihaskivusta (Parent-Thirion, 2007). Lisäksi Kelan tiedot osoittavat, että yli 32 prosenttia kaikista sairastumisen tai sairauden vuoksi menetetyistä työpäivistä (yli 9 päivää) johtuivat TULE-sairauksista kaiken kaikkiaan siis lähes 14

15 Työ ja TULES Suomessa viisi miljoonaa työpäivää (Kelan tilastollinen vuosikirja, 2004). Nämä tiedot viittaavat siihen, että naispuolisilla työntekijöillä (54 prosenttia) olisi miehiä (46 prosenttia) todennäköisemmin TULEsairauksista johtuvia työstä poissaoloja. Tiedämme myös, että joidenkin TULE-sairauksien riskitekijä eli työikäisen suomalaisväestön ylipaino on lisääntynyt tasaisesti 1970-luvun loppupuolelta lähtien. Tuoreet tiedot (Helakorpi ym., 2008) osoittavat, että niiden naispuolisten työntekijöiden osuus, joiden painoindeksi (BMI) on yli 25, oli noussut vuosien 1978/79 noin 30 prosentista vähän yli 40 prosenttiin vuonna Miehilläkin kasvu oli merkitsevää; vuosina 1978/79 vain hieman yli 40 prosentilla miehistä BMI oli vähintään 25, mutta vuonna 2007 luku oli noussut lähes 60 prosenttiin. Kokemukset talousalueilta, joissa väestön ikäjakauma on painottunut vanhempaan väestöön, osoittavat, että TULE-sairauksien kuormituksella voi olla merkitseviä taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia. Suomen on oltava valmis ennakoimaan tämän aliarvioidun pandemian lähes varma kasvu ja hallitsemaan sen seuraukset (European Trade Union Institute (ETUI), 2007). 3.2 TULEsairauksien vaikutus työkykyyn TULE-sairauksien vaikutus yksilöihin ja heidän työkykyynsä vaihtelee huomattavasti henkilöstä toiseen. Yritykset mitata suhteellista työkyvyttömyyttä eroavat tietojen keruumenetelmien, vastaajien valintamenetelmien ja työkyvyttömyyden määritelmien osalta. Työkyvyttömyydellä viitataan usein työssä olon keskeytymiseen, lyhennettyyn työaikaan tai korvaushakemuksiin. Näihin arvioihin sisältyy harvoin arvioita työssäolon aikaisesta tuottavuuden menetyksestä. TULE-sairaudet voivat aiheuttaa työntekoa rajoittavaa kipua ja väsymystä, joita monet ihmiset eivät halua paljastaa. Tutkimus osoittaa, että jopa 30 prosenttia työntekijöistä, joilla on esimerkiksi nivelreuma, on haluttomia kertomaan sairaudestaan kollegoilleen tai esimiehilleen syrjimisen pelossa (Gignac, Cao, Lacaille, Anis ja Badley, 2008), ja 22 prosenttia työntekijöistä ei kerro työnantajilleen sairaudestaan (Gignac ym., 2004). TULE-sairaudet, kuten osiossa 2 on esitetty, voivat olla epäspesifi siä tai spesifi siä. Spesifi sten TULE-sairauksien vaikutuksista on kerrottu alla erityisesti nivel- ja selkärankareuman osalta. Muita, suurelta osin epäspesifi siä TULE-sairauksia on kuvattu suhteessa kahteen pääryhmään eli selkäkipu ja työperäiset yläraajojen vaivat. TULE-sairauksien aiheuttama kipu voi vaikuttaa seuraaviin työsuorituksen osa-alueisiin: Kestävyys ja sinnikkyys Rationaalisuus/mieliala Väsyminen Liikuntakyky Ketteryys Älyllinen suorituskyky ja keskittyminen 15

16 Työ ja TULES Suomessa TULE-sairaus voi myös vaikuttaa työturvallisuuteen. Jos sairaus tai siihen liittyvä kipu vaikuttaa keskittymis- tai liikuntakykyyn, työturvallisuus voi kärsiä joillain työn osa-alueilla. On myös huomattava, että diagnoosin jälkeen joillain hoidoilla voi olla merkitseviä suorituskykyyn vaikuttavia haittavaikutuksia. Jos työhön liittyy erityisiä vaaroja, kuten raskaan koneiston käyttöä tai ajamista, tulee työturvallisuuteen kiinnittää erityistä huomiota Työperäiset yläraajavaivat Neljännen European Working Conditions Survey kyselyn (Parent-Thirion ym., 2005) mukaan hieman yli 33 prosenttia suomalaisista työntekijöistä ilmoitti, että heillä on ollut niska- ja hartiaseudulla sekä yläraajoissa lihaskipuja, jotka heidän käsityksensä mukaan ovat työhön liittyviä. Suomen työolotutkimus (Quality of Working Life Survey) osoitti, että yli 40 prosenttia suomalaisista työntekijöistä kärsii toistuvasta niska- ja hartiaseudun kivusta. Se myös osoitti, että työntekijöillä, jotka ilmoittavat toistuvista säryistä ja kivuista käsissä ja käsivarsissa, on lähes kaksi kertaa enemmän sairauspäiviä kuin heillä, joilla ko. kipuja ei ole (13,2 päivää verrattuna 6,9 päivään). Vastaavanlainen malli nähdään työntekijöillä, jotka raportoivat toistuvasta niska-, selkäranka- ja hartiaseudun kivusta (10,5 päivää vs. 6,8 päivää). Kuvassa 3.1 on esitetty nämä erot graafi sesti. Työolotutkimus osoitti myös, että vuosien 1990 ja 2003 välillä niiden työntekijöiden osuus, joka raportoi toistuvasta niska- ja hartiaseudun kivusta, kasvoi jyrkästi (40 prosentista 48 prosenttiin) niillä, jotka käyttivät tietokoneita lähes koko työssäoloaikansa. Työperäiset yläraajavaivat ovat TULE-sairauksia, jotka vaikuttavat kehon yläosaan. Ne johtuvat työstä tai työympäristöstä tai pahenevat niistä. On kuitenkin käyty paljon keskustelua työperäisten yläraajavaivojen määritelmästä ja diagnostisista kriteereistä. Niihin viitataan yleisesti nyrjähdyksinä tai rasituksena, toistuvina rasitusvammoina tai vaivoina tai kumulatiivisina traumaperäisinä häiriöinä. Sekä spesifi set että epäspesifi set häiriöt ja oireet voidaan kattaa tällä luokituksella. Van Eerd työtovereineen (2003) tunnisti työperäisille TULEsairauksille 27 erilaista luokitusjärjestelmää, joista edes kahden ei todettu olevan samanlaisia. Se, että yksittäistä häiriötä usein kuvataan eri tavoin, vain pahentaa ongelmaa. Mikä olennaisinta, Van Eerd työtovereineen (2003) totesi, että erilaisissa luokitusjärjestelmissä ei päästä sopimukseen siitä, mitkä häiriöt tulisi ottaa mukaan. Tämä määrittelyongelma vaikeuttaa työperäisistä yläraajavaivoista kärsivien ihmisten määrän laskemista ja yhteisymmärryksen aikaansaamista niiden riskitekijöistä. Vaikka sovittua luokittelua ei olekaan, on olemassa yhteinen konsensus sille, että työperäiset yläraajaoireet voivat ilmetä jänteissä, lihaksissa, nivelissä, verisuonissa ja/tai hermoissa ja ne saattavat aiheuttaa kipua, epämukavuutta, puutumista ja pistelevää tunnetta oireilevalla 16

17 Työ ja TULES Suomessa alueella. Työperäiset yläraajavaivat voivat olla spesifi siä tai epäspesifi siä (Aptel, Aublet-Cuvelier ja Cnockaert 2002) ja luokitteluyrityksillä on taipumus keskittyä joko oireilevaan alueeseen tai oireiden syyhyn. Seuraavassa esimerkkejä työperäisistä yläraajavaivoista/vammoista: Kyynärpää: tenniskyynärpää (epikondyliitti) -oireyhtymä (jännetuppitulehdus) Hartiat: tendiniitti (jännetulehdus) Niska: Niskakipu Käsi, ranne tai käsivarsi: rannekanavaoireyhtymä, toistuva rasitusvamma, de Quervain Työperäisten syiden luokittelussa viitataan työtehtäviin, jotka aiheuttavat esim. käden ja käsivarren tärinää, mikä voi aiheuttaa esim. Raynaudin oireyhtymän. Työperäisten yläraajavaivojen luokituksen laveus tarkoittaa sitä, että miltei kaikki TULE-sairauksien työperäiset oireet ja vaikutukset liittyvät työperäisiin yläraajavaivoihin. Työolotutkimuksen mukaan työperäisistä yläraajavammoista johtuvien menetettyjen työpäivien suurin määrä keskittyi Suomessa kuljetus- ja viestintätehtäviin sekä sosiaali- ja palvelualoille Selkäkipu Selkäkipu on hyvin yleinen oire Suomessa, vaikka sen yleisyyttä koskevia tietoja ei kerätäkään systemaattisesti. Neljännen European Working Conditions Survey -kyselyn (Parent-Thirion ym., 2005) mukaan 27 prosenttia suomalaisista työntekijöistä kärsii työperäisestä selkäkivusta. Vuonna 2002 tehdyssä tutkimuksessa arvioitiin, että selkäkivun suorat ja epäsuorat kustannukset vastasivat 0,8 prosenttia Suomen BKT:sta (Hemmila, 2002). Valtaosalla selkäkipupotilaista ei ollut selkeää diagnoosia. Selkäkipu on yleinen, kausittainen, usein toistuva ja toimintaa rajoittava vaiva. Se määritellään toistuvaksi, jos vuoden sisällä esiintyy useita episodeja, akuutiksi, jos episodi kestää alle kuusi viikkoa, osittain akuutiksi (7-12 viikkoa) ja krooniseksi, jos se vaivaa yli 12 viikkoa. Selkäkipu on monelle ihmiselle toistuva ongelma, vaikkakaan tämä ei välttämättä tarkoita oireiden pahenemista. Valtaosalla kipu häviää itsestään 4-6 viikon kuluessa. Eurooppalaisessa tutkimuksessa, johon osallistui omalääkärillä selkäkipujen vuoksi käyneitä henkilöitä, 65 prosenttia oli oireettomia 12 viikon kuluessa (van der Hoogen ym., 1998, Bekkering ym., 2003). Kirjallisesti raportoitu työstä poissaolo on suurinta vähemmistöllä, jonka tila on krooninen tai toistuva. Useimmat selkäkivusta kärsivät ihmiset joko pysyvät työssään tai palaavat siihen pikaisesti. Noin 85 prosenttia selkäkivusta kärsivistä ihmisistä oli alle 7 päivää sairauslomalla, 17

18 Työ ja TULES Suomessa silti tämä vastaa vain puolta menetetyistä työpäivistä. Loput 15 prosenttia olivat poissa työstä yli kuukauden (Bekkering ym., 2003). Suomen työolotutkimuksen tiedot viittaavat siihen, että työntekijöillä, joilla on särkyä ja kipuja lannerangan alueella, on merkitsevästi enemmän sairaudesta johtuvia työstä poissaoloja (12 päivää/v) kuin heillä, joilla kipuja ei ollut (6,8 päivää/v) (kuva 3.1). On tärkeää ymmärtää, että puhutaan eri asioista silloin, kun mietitään, onko potilaalla oireita, hakeutuuko hän hoitoon, aiheutuuko vaivoista tuottavuuden menetystä ja työkyvyttömyyttä tai mitkä tekijät vaikuttavat vaivojen syntyyn (Burton, 2005). Eli vaikka yksilöllä on esim. selkäkipua, hänen käyttäytymistään sairastumisen tai sairauden suhteen (esim. hakeutuuko hän lääkäriin) ei voida ennustaa kuten sitäkään, miten se tulee vaikuttamaan hänen työsuoritukseensa, tuleeko hän olemaan poissa työstä tai kuuluuko hän hyvin pieneen vähemmistöön, joka tulee Kuva 3.1: Toistuvista säryistä ja kivuista kärsivien työntekijöiden poissaolot. Uusiutuminen tai kipu Alaraajat, ml. lonkat Kädet tai käsivarret Lannerangan alue Kyllä, kipua tai särkyä Ei kipua tai särkyä Niska, kaularanka tai hartiat Sairauspoissaolopäiviä keskimäärin vuodessa Lähde: Työolotutkimus (Quality of Working Life Survey),

19 Työ ja TULES Suomessa pysyvästi työkyvyttömäksi tilansa vuoksi. Monet ihmiset kärsivät selkäkivuista, mutta on osittain epäselvää, miksi sillä on niin haitallinen vaikutus joihinkin heistä? Asiantuntijat ovat yhä enemmän samaa mieltä siitä, että psykologiset vaikutukset ovat erilaistava tekijä. Ne liittyvät vahvasti selkäkivun etenemiseen akuutista krooniseksi tilaksi, josta kärsii 2-7 prosenttia ihmisistä (Burton, 2005), ja lopulta työkyvyttömyyteen (Burton, 2005; Bekkering ym., 2003) Nivelreuma Nivelreuma on esimerkki spesifi sestä ja etenevästä TULE-sairaudesta. Se on tulehduksellisen artriitin muoto, jonka esiintyvyys useimmissa teollisuusmaissa on 0,3-1 prosenttia (WHO Scientifi c Group, 2003). Tiedot nivelreuman esiintyvyydestä perustuvat suurelta osin USA:ssa ja Euroopassa tehtyihin tutkimuksiin. Äskettäisen arvion mukaan Suomessa on nivelreumapotilasta (Lundkvist, Kastäng ja Kobelt, 2008). Sairaudesta kärsivät kaikenikäiset ihmiset, vaikkakin suurin esiintyvyys on keski-ikäisellä ja vanhemmalla työikäisellä väestöllä (25-60-vuotiaat). Epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että nivelreuma voi lyhentää odotettavissa olevaa elinikää noin 6-10 vuodella. Nivelreuman tarkkaa syytä ei tunneta. Näyttö viittaa siihen, että se on immuunireaktio, joka ilmenee niveliin ja muihin kudoksiin vaikuttavana tulehduksena. Riskitekijöitä ovat mm. sukupuoli, nivelreuman esiintyminen suvussa ja spesifi nen leukosyyttiantigeeni (HLA) (WHO Scientifi c Group, 2003). Vaikka nivelreuman yksilöllinen kliininen kulku on äärimmäisen vaihteleva, sille ovat ominaisia mm. kipu, niveljäykkyys ja väsymys, erityisesti aamulla tai liikkumattomuuden jälkeen, laihtuminen ja kuume tai fl unssan kaltaiset oireet. Se vaikuttaa synoviaaliniveliin ja aiheuttaa kipua ja lopulta epämuodostumista ja invaliditeettia. Sairaus voi edetä hyvin nopeasti aiheuttaen turvotusta ja vaurioittaen nivelten ympärillä olevaa rustoa ja luuta. Se voi esiintyä missä tahansa nivelessä mutta usein se oireilee käsissä, jaloissa ja ranteissa. Nivelreuma voi myös vaikuttaa sydämeen, silmiin, keuhkoihin, vereen ja ihoon. Nivelreuman kulku vaihtelee, mikä tarkoittaa sitä, että se voi olla lievä ja jopa rajoittuva tautimuoto, tai vaikea ja tuhoisa lyhyenkin ajan kuluessa (Young ym., 2000). Nivelreuma on tavallisesti krooninen sairaus. Potilaat kärsivät voimakkaista kipujaksoista, joihin liittyy usein väsymystä. Näiden kipujaksojen syitä ei tunneta. Kipujaksojen intensiteetti vaihtelee päivästä toiseen. Työtovereiden ja esimiesten voi olla vaikea käsittää tätä, ja se voi tehdä työtehtävien suunnittelun haastavaksi. Jotta näistä kipukohtauksista selviydyttäisiin työssä, tarvitaan työntekijöiden ja työnantajien välistä tiivistä kommunikaatiota ja ymmärrystä. 19

20 Työ ja TULES Suomessa Nivelreuma voi vaikeuttaa päivittäisistä tehtävistä suoriutumista, ja monet potilaat joutuvat luopumaan työstään. Sairaus vaikuttaa useimpien ihmisten työkykyyn viiden vuoden kuluessa (WHO Scientifi c Group, 2003). Yhdessä nivelreuman aiheuttaman työn tuottavuuden menetystä koskevassa katsauksessa arvioitiin, että edeltävänä vuonna työn tuottavuuden menetystä oli prosentilla nivelreumapotilaista, keskiarvo (mediaani) oli 39 päivää (Burton, Morrison, Maclean ja Ruderman, 2006). Young työtovereineen (2002) raportoi, että 22 prosenttia heistä, joilla oli todettu nivelreuma, lopetti työnsä viiden vuoden kuluttua sairautensa vuoksi. Joissain tapauksissa tila itsessään ei kuitenkaan ollut pääasiallinen tai ainoa syy työn jättämiseen. Young ym. (2002) löysi vastaajien ryhmän, joka lopetti työn nivelreuman ja muiden henkilökohtaisten syiden yhteisvaikutuksesta, joten arviolta 40 prosenttia nivelreumapotilaista poistui työvoimasta sairautensa vuoksi. Nivelreuman vaikutusta suomalaisten työkyvyttömyyteen on tarkasteltu useissa tutkimuksissa, kuten FIN-RACo (Puolakka ym., 2006, ja Puolakka ym., 2009), Suomen ja USA:n tilannetta vertailevat tutkimukset (Chung ym.) ja QUESTRA, johon osallistui useita maita (Sokka ym., 2009). Näissä tutkimuksissa on korostettu, että: Suomalaisten nivelreumaa sairastavien työntekijöiden todennäköisyys tulla työkyvyttömiksi saattaa olla merkitsevästi korkeampi kuin yhdysvaltalaisten työntekijöiden, joilla on sama kliininen tila (Chung ym.). Varhainen nivelreuma voi johtaa huomattavaan tuottavuuden menetykseen. Viisi vuotta kestäneessä suomalaistutkimuksessa (Puolakka ym.) tuottavuuden menetys potilasvuotta kohden oli keskimäärin euroa (6 477 euroa naisilla ja euroa miehillä). Joka kolmas nivelreumapotilas tulee työkyvyttömäksi. Köyhien maiden ihmiset kuitenkin pysyvät työssä hyvinkin invalidisoituneina ja sairauden ollessa aktiivinen (Sokka ym., 2009) Selkärankareumat Selkärankareuma kuuluu kroonisten tulehduksellisten sairauksien ryhmään, johon sisältyvät: Selkärankareuma (ankylosoiva spondyliitti) Reaktiivinen artriitti/reiterin oireyhtymä Psoriasisartriitti (nivelpsoriasis) Erilaistumaton selkärankareuma Selkärankareuma, johon liittyy tulehduksellinen suolistosairaus 20

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 27.5.13 KPMartimo 0 Työterveys, vaikuttavuus ja tuotannon menetykset Kari-Pekka Martimo, LT Teemajohtaja, johtava ylilääkäri 27.5.13 KPMartimo 1 Esityksen sisältö Mitä työterveyshuolto

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Sairauspoissaolotarpeen arviointi

Sairauspoissaolotarpeen arviointi Hyvinvointia työstä Sairauspoissaolotarpeen arviointi Kari-Pekka Martimo, LT Työterv.huollon ja työlääket. erik.lääk. Palvelukeskusjohtaja 16.10.2015 Työterveyslaitos Kari-Pekka Martimo www.ttl.fi 2 Esityksen

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä SÄRKYÄ JA ALAKULOA TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN KIVUN JA MASENTUNEISUUDEN YHTEISESIINTYVYYS SUOMESSA http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/documents/sarkya_ja_alakuloa.pdf Helena Miranda, Leena

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Menetetyn työpanoksen arviointi sisäilmaongelmissa. Markku Seuri

Menetetyn työpanoksen arviointi sisäilmaongelmissa. Markku Seuri Menetetyn työpanoksen arviointi sisäilmaongelmissa Markku Seuri 16.3.2016 Miksi arvioida sisäilman taloudellisia vaikutuksia? Yleisellä tasolla tiedämme sisäilman vaikuttavan tuottavuuteen Yksittäisessä

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä

Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä Sari Aalto-Matturi Suomen Mielenterveysseura Work Goes Happy 15.3.2016 Lähes jokainen ihminen kohtaa jossain elämänsä

Lisätiedot

TULE- vaivat, liikunta ja terveys

TULE- vaivat, liikunta ja terveys TULE- vaivat, liikunta ja terveys Jukka Pekka Kouri Kipuklinikan ylilääkäri, ORTON Fysiatrian ja yleislääket. erikoislääkäri Kivunhoidon erityispätevyys Kuntoutuksen erityispätevyys 2 Sisältö Tule- vaivojen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11. Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro LASTENREUMA 2. LASTENREUMAN ALATYYPIT 2.1 Esiintyykö taudista erilaisia muotoja? Lastenreuma jaetaan alatyyppeihin sen mukaan, monessako nivelessä tulehdusta

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, psykologia Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere, Huhtikuu 2014

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era)

Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era) www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era) 1. MIKÄ ON NUORUUSIÄN SPONDYLARTRIITTI JA ENTESIITTIIN LIITTYVÄ NIVELTULEHDUS

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden. Primaarinen biliaarinen kolangiitti, aikaisemmin primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), on harvinainen maksasairaus, joka saattaa joskus olla oireeton. Kun merkkejä ja oireita PBC:stä esiintyy, niiden

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Taustaa. runsaasti sairauspoissaoloja epicondyliittioireiden vuoksi. 2011 Kaija Riento Lindroos

Taustaa. runsaasti sairauspoissaoloja epicondyliittioireiden vuoksi. 2011 Kaija Riento Lindroos Taustaa ergonomiaan kiinnitetty huomiota työmenetelmiin ja työtapoihin kiinnitetty huomiota MUTTA työ toistotyötä, joka sisältää mm. puristamista ja painamista runsaasti sairauspoissaoloja epicondyliittioireiden

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki teema: Tavoitteet Työurien pidentäminen ja työhön osallistumisasteen nostaminen Työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen 8.3.2016 Vates-säätiö 1/2 2 Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Havaintoja sairauspoissaoloista ja analyysi syistä

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Havaintoja sairauspoissaoloista ja analyysi syistä ROVANIEMEN KAUPUNKI Havaintoja sairauspoissaoloista ja analyysi syistä SAIRAUSLOMA Ei ole olemassa subjektiivista sairauslomaoikeutta, vaan kyse on työkyvyttömäksi todetun henkilön sosiaaliturvasta Ei

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

Fyysiset riskit ja oireet

Fyysiset riskit ja oireet Fyysiset riskit ja oireet TUULA PUTUS TURUN YLIOPISTO Miksi ergonomia fokuksessa? Hoitotyön fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilaan liikkumisen avustaminen ja käsin tehdyt nostot ja siirrot (mm.

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Palkansaajien sairauspoissaolot

Palkansaajien sairauspoissaolot Palkansaajien sairauspoissaolot Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkaisuseminaari 2.6.2006 Marko Ylitalo Asetelma! Tutkimuksessa selvitettiin " omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolopäivien

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Case -tapaus keskustelun pohjaksi Kuntoutussosiaalityöntekijä Maarit Kestilä

Case -tapaus keskustelun pohjaksi Kuntoutussosiaalityöntekijä Maarit Kestilä Monet Kuntakokeilu Arviointi- ja ohjauspalvelut Case -tapaus keskustelun pohjaksi Kuntoutussosiaalityöntekijä Maarit Kestilä Työkyvyttömät työelämäkuntoutuksessa Kuntakokeilun työkyvyn arviointipalveluihin

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus Ajankohtaista lausunnoista Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus A-todistus: annetaan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ( sairauslomatodistus ) osoittamiseksi ja

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot