ivelreuma TIETOISKU Suomessa nivelreumaa arvioidaan Ar tik ke lit TEEMA 6 hieroja 2/2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ivelreuma TIETOISKU Suomessa nivelreumaa arvioidaan Ar tik ke lit TEEMA 6 hieroja 2/2003 www.khl.fi"

Transkriptio

1 Ar tik ke lit TEEMA Kirjoittajat: Tuulikki Sokka, dosentti Pekka Hannonen, professori Keski-Suomen keskussairaala Sisätautien yksikkö N ivelreuma TIETOISKU Nivelreuma on yleissairaus, jolle on ominaista niveltulehdus. Hoitamattomana nivelreuma johtaa nivelten virheasentoihin ja ympäröivien kudosten tuhoutumiseen. Nivelreuman syytä ei tunneta ja sen vaikeusaste vaihtelee suuresti potilaasta toiseen. Lisäksi sairauden alkuvaiheissa potilaskohtaisen ennusteen laatiminen on mahdotonta. Yleistä nivelreumasta Suomessa nivelreumaa arvioidaan sairastavan potilaan ja vuosittain siihen sairastuu n henkilöä. Potilaista 70% on naisia. Vaikka nivelreumaan voi sairastua missä iässä tahansa, keskimääräinen sairastumisikä on viime vuosikymmenten aikana kohonnut, ja on nyt lähes 60 vuotta. Nivelreuman syytä (syitä) ei tunneta. Vaikka taiteessa nivelreumaan sopivia kuvauksia on jo keskiajalta, ensimmäiset kliiniset potilastapaukset ovat luvun taitteesta. Uuden mantereen intiaanikansojen luurangoista - toisin kuin vanhan mantereen kansoista - on löydetty nivelreumalle tyypillisiä luumuutoksia. Mahdollisesti nivelreuma on eräs matkailun myötä mantereelta toiselle levinnyt sairaus! Patogeneettisesti nivelreumassa on kyse kroonistuneesta ja ylilyövästä tulehdusreaktiosta, jonka kohde-elimenä voidaan pitää nivelkalvoa. Tulehdus voinee käynnistyä useammallakin eri mekanismilla. On ilmeistä, että tänään nivelreumaksi kutsuttu tauti itse asiassa on monen eri sairauden oireyhtymä. Tupakointi on toistaiseksi ainoa nivelreuman ehkäistävissä oleva vaaratekijä. Lisäksi tupakoivien potilaiden sairaus näyttää olevan muita vaikeaasteisempi. Sukupuoliero nivelreuman esiintyvyydessä ja taudin aktiivisuuden rauhoittuminen raskauden aikana viittaavat siihen, että myös hormonaalisilla tekijöillä on merkitystä nivelreuman synnyssä. Monotsygoottisilla kaksosilla tehtyjen tutkimusten perusteella perinnöllisyyden selitysosuus nivelreuman ilmaantumiseen on korkeintaan 15-20%. Vaikka nivelreumaan sairastumisalttius johtuu useiden geenien yhteisvaikutuksesta, kolmasosan perinnöllisyydestä selittää kuudennessa kromosomissa si- 6 hieroja 2/ HIEROJA_2_ , 23:01:58

2 JATKUU hieroja 2/ HIEROJA_2_ , 23:01:59

3 JATKOA jaitseva, immuunivasteesta huolehtiva MHC-geenialue. Nivelreuman diagnostiikkaa ja erotusdiagnostiikkaa Nivelreuman diagnostiikalle on sovittu kansainväliset kriteerit. Ne eivät kuitenkaan sovi kliiniseen työskentelyyn. Sen sijaan niistä on suuri apu niveltulehdusten luokittelussa ja tieteellisessä tutkimustyössä. Mikäli potilaalla todetaan moniniveltulehdus, reumatekijä veressä ja nivelten röntgenkuvauksessa nivelreumalle tyypillinen syöpymä, diagnoosi on varma. Taudinmääritys on tuolloin kuitenkin pahasti myöhässä. Niveltulehdukselle on tyypillistä nivelten kankeus ja käyttöarkuus, ei niinkään levossa esiintyvä nivelkipu. Vaikka nivelreuma yleensä alkaa pienistä tai keskisuurista nivelistä (käsien mcp, pip ja rannenivelet, jaloissa mtp nivelet), mikä tahansa nivel voi tulehtua ensimmäisenä. Nivelreumalle on ominaista niveltulehduksen symmetrisyys. Erityisesti molempien ranteiden samanaikainen inflammatio on sille luonteenomaista. Usein potilailla esiintyy myös yleisoireita (väsymys, jaksamattomuus, ruokahaluttomuus, lämpöily). Erityisesti iäkkäiden potilaiden nivelreuma saattaa puhjeta polymyalgisesti (voimakkaat arkuusoireet proksimaalisissa lihaksissa). Joskus tauti alkaa puolestaan kohtauksittaisin niveltulehduksin (palindromisesti) tai yleisoireisella kuumeilulla (Stillin tauti tai Wisslerin oireyhtymä). Nivelreuman oireet ovat siis varsin epäspesifisiä ja varhaisdiagnoosiin pääsy vaatii harjaannusta. Diagnoosi perustuu potilaalta saatuihin esitietoihin ja kliinisiin nivellöydöksiin. Laboratorio- ja kuvantamistutkimuksilla on ainoastaan varmentava tai poissulkeva merkitys. Jokainen potilas, jonka epäillään sairastuneen nivelreumaan tulee lähettää diagnoosin varmennusta ja hoidon käynnistystä varten osaamiskeskukseen. Nykyisin kaikissa Suomen keskus- ja isoimmissa aluesairaaloissa sekä suurimpien kaupunkien terveyskeskuksissa toimii erikoislääkärijohtoinen reumapoliklinikka. Osalla nivelreumapotilaista todetaan koholla oleva lasko tai CRP. Lisäksi kahdella kolmasosalla potilaista löydetään verestä ns reumatekijä (yleensä IgM luokan vasta-aine humaania IgG luokan immunoglobuliinin Fc osaa vastaan). Tärkeä laboratoriotutkimus on nivelnesteen analyysi, jonka avulla välitöntä hoitoa vaativat nivelen bakteeri-infektiot voidaan varmentaa. Myös kihti ja valekihti voidaan diagnosoida nivelnesteanalyysista. Kädet ja jalkaterät röntenkuvataan nivelreumaa diagnosoitaessa, vaikkakin sairauden alkuvaiheessa vain kolmasosalla potilaista löytyy nivelten radiologisia muutoksia. Muiden sairauksien poissulkemiseksi yksittäinen turvonnut nivel on syytä kuvata. Iäkkäiden ihmisten pikkunivelten nivelrikon erotusdiagnostiikassa radiologiasta on myös apua. Isotooppi-, ultraääni- ja magneettikuvaukset saattavat joskus vahvistaa epäillyn diagnoosin, mutta niiden käyttö on rajattu erikoissairaanhoitoon. Nivelreumaan liittyvät haitat voidaan estää Eräs nivelreuman hoidon tärkeimmistä tavoitteista on toimintakyvyn säilyminen jokapäiväisen elämän askareissa. Sairauden varhaisvaiheissa nivelreu- 8 hieroja 2/ HIEROJA_2_ , 23:02:00

4 NIVELREUMA mapotilaan toimintakykyä rajoittaa eniten taudin tulehduksellinen aktiivisuus, mutta vuosia -vuosikymmeniä sairastaneella potilaalla nivelvauriot ja nivelten virheasennot, sairauteen tai sen hoitoon liittyvät komplikaatiot sekä oheissairaudet rajoittavat potilaan toimintakykyä. Aktiivisella nivelreuman hoidolla pyritään siihen, että potilaan toimintakyky, työkyky, harrastustoiminta ja elämänlaatu voisivat säilyä nivelreumasta huolimatta. Nivelreuma on elimistön toimitahäiriö kuten diabetes ja verenpainetauti, johon jatkuva lääkehoito on yleensä tarpeen. Aktiivisen lihasvoimaharjoittelun ja terveysliikunnan on todettu parantavan nivelreumapotilaan ennustetta. Keinonivelleikkauksilla ja muilla kirurgisilla toimenpiteillä voidaan korjata yksittäisten nivelten vaurioita. Nivelreuman hoito Hoidon tavoitteena on vähentää oireita, rauhoittaa sairauden tulehduksellista aktiivisuutta, rajoittaa kudosvaurioiden kehittymistä, ylläpitää tai edistää potilaan toimintakykyä ja elämänlaatua sekä estää lisäsairastavuutta ja ennenaikaista kuolemaa. Nivelreumapotilaan hoito alkaa taudinmäärityksestä, joka luo pohjan kattavalle potilasohjaukselle ja moniammatilliselle hoidolle. Varhaisen diagnoosin ja ripeästi käynnistetyn hoidon on osoitettu hidastavan kudosvaurioiden syntyä ja vähentävän sairauden aiheuttamia haittoja. Vaikka perinteisessä lääketieteellisessä mallissa potilas käsitettiin lähinnä hoidon objektiksi, nykyisin ymmärretään, että ilman potilaan aktiivista omaa panosta minkään kroonisen sairauden hoito ei voi onnistua. Nivelreuma ei tee tässäkään suhteessa poikkeusta muihin läpi elämän jatkuviin sairauksiin. Potilaan ja tarvittaessa potilaan läheisten tietopainotteinen ohjaus luo vankan perustan muun hoidon onnistumiselle. Kroonisissa sairauksissa potilaan edellytetään osaavan sopeutua sairauden mukanaan tuomaan uuteen tilanteeseen ja sairauden värittämien tunnetilojen hallintaan. Hänen on kyettävä tulkitsemaan oireita ja tarvittaessa osattava etsiä apua oikeasta kohteesta, suoriuduttava elämäntapamuutoksista sekä osallistuttava aktiivisesti itseään koskevien hoitokeinojen valintoihin. Tämän lisäksi potilaan on pystyttävä toteuttamaan yhdessä valittuja hoitoja. Näin monipuoliseen potilasvalmennukseen on luonnollisesti valjastettava koko terveydenhuollon ammattilaiskunta. Moniammatillisen hoidon käynnistämiseksi tulee kaikki tuoretta nivelreumaa sairastavat potilaat ohjata osaamiskeskuksiin. Tämä koskee myös niitä potilaita joiden epäillään sairastuneen nivelreumaan, mutta varmaan diagnoosiin ei ole päästy. Nivelreumaan sairastuminen ei ole este ns. terveiden elämäntapojen noudattamiselle. Päinvastoin, sairastumisen pitäisi toimia niiden yllykkeenä. Monipuolinen ravitsemus on sairaalle yksilölle jopa terveitä henkilöitä tärkeämpää. Luuston terveyden kannalta tulisi erityishuomio kiinnittää kalsiumin ja D-vitamiinin saannin turvaamiseen. On kuitenkin syytä korostaa, ettei millään ravitsemukseen liittyvällä muutoksella nivelreumaa ole pystytty parantamaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö potilas saisi omista tuntemuksistaan päätellä, millainen ravinto juuri hänelle on sopivin. Tämä kuitenkin edellyttää, että se pystyy muuten turvamaan riittävän suojaravinteidenkin saannin. Nivelreumapotilas voi ja hänen kannattaa harrastaa sekä lihasvoimaa että hapenottokykyä kehittävää kuntoilua. Yksilöllisen harjoitteluohjelman laadinnassa potilaan on kuitenkin hyvä turvautua ammattiauttajaan. Jo muutaman kuukauden säännöllinen lihasvoimaharjoittelu palauttaa tuoretta nivelreumaa sairastavan potilaan lihasvoiman terveiden verrokkien tasolle. Toisaalta, ainoastaan säännöllinen harjoittelu takaa kunnon säilymisen. Hyvä kunto parantaa psyykkisen hyvinvoinnin lisäksi lihaskoordinaatiota ja vähentää lisäsairastumista. Tehokaskaan, oikein suunniteltu harjoittelu ei lisää sairauden oireita eikä nivelten vaurioitumista. Nivelreumapotilaan seuranta Nivelreumapotilaan hoito tarkoittaa usein läpi elämän jatkuvaa lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen arviota, lääkehoitojen sarjaa sekä usein toistuviakin ortopedisia toimenpiteitä. Siksi hän tarvitsee kiinteät suhteet sekä perusterveydenhuoltoon että erikoissairaanhoitoon. Diagnoosin varmistuttua ja hoidon käynnistyttyä erikoissairaanhoidossa reumatologi arvioi hoidon tulosta 3-6 kuukauden kontrollivälein. Alusta alkaen myös oma lääkäri seuraa hoitoa muutenkin kuin turvallisuuskokeiden tuloksista. Mikäli haittoja ei ilmaannu ja saavutetaan joko remissio tai muuten riittävä hoitotulos, potilaan seuranta voidaan 1-2 vuoden sairastamisen jälkeen siirtää perusterveydenhuoltoon. Mikäli hyvä hoitotulos menetetään tai syntyy uusia ongelmia, potilaasta konsultoidaan erikoissairaanhoitoa. Jokaisella käyntikerralla potilas haastatellaan perusteellisesti ja tutkitaan huolellisesti. Arat ja turvonneet nivelet karoitetaan. Potilas antaa oman arvionsa voinnista, toimintakyvystä ja kivusta. Lääkäri arvioi myös sairauden aktiivisuuden sekä vasteen hoitoon. Lisäksi tarkistetaan tulehdusaktiivisuuden mittarit lasko ja CRP. Käsien ja jalkaterien röntgenkuvat otetaan 1-2 vuoden välein. Lääkehoidon turvallisuutta seurataan laboratoriokokein. Nivelreuman lääkehoito Yleistä Lääkehoito on tapana luokitella 1) varsinaiseen reumalääkitykseen 2) oireita lievittävään lääkitykseen 3) kortisonihoitoon (tabletit, infuusiot, ja paikallishoidot) Perinteisen lääkehoitomallin mukaisesti hoito aloitettiin oirelääkkein ja vasta kudosvaurioiden ilmaannuttua käynnistettiin varsinainen reumalääkitys. Yleensä ensimmäisiksi reumalääkkeiksi valittiin vähiten haittavaikutuksia aiheuttavat valmisteet, jotka samalla ovat myös kaikkein heikkotehoisimpia (ns. pyramidaalinen hoitomalli). Tosin suomalainen reumalääkärikunta on jo Heinolan Reumasäätiön sairaalan perustamisesta lähtien käynnistänyt ripeästi kultalääkityksen. Viimeisen vuosikymmenen aikana suhtautuminen nivelreuman lääkehoitoon on muuttunut aktiivisemmaksi. Tähän on useita syitä. Ensinnäkin on havaittu, että nivelreuma ei ole pelkästään nivelongelma, vaan koko elimistön saira- JATKUU hieroja 2/ HIEROJA_2_ , 23:02:00

5 us, joka osalla potilaista johtaa huomattaviin kudosvaurioihin ja merkittävään toiminta- ja työkyvyn laskuun. Myös lisääntyneen oheissairastavuuden ja ennenaikaisen kuolemanvaaran on todettu liittyvän nivelreumaan. On siis ymmärretty, että nivelreuma on vakava ja aktiivista hoitoa vaativa sairaus. Toisaalta tutkimukset ovat mullistaneet lääkäreiden käsitykset reumalääkkeiden vaarallisuudesta. Varsinaiset reumalääkkeet ovat varsin turvallisia tarkassa seurannassa. Sen sijaan aiemmin vaarattomina pidettyjen tulehduskipulääkkeiden on erityisesti todettu vaurioittavan mahasuolikanavaa ja suuren vaaran potilasryhmissä jopa lisäävän kuolevuutta. Varsinaiset reumalääkkeet Koska varhainen diagnoosi ja hoidon käynnistys hidastavat nivelreuman kudostuhoja ja vähentävät pitkäaikaishaittoja, nivelreuman lääkehoito varsinaisilla reumalääkkeillä käynnistetään nykyään heti diagnoosin varmistettua. Taulukossa 1 on lueteltu nykyisin yleisessä käytössä olevat reumalääkkeet. Reumalääkkeet ovat kemiallisesti, mutta myös farmakokineettisesti ja haittavaikutusprofiililtaan hyvin kirjava lääkeryhmä. Myöskään niiden vaikutusmekanismeja ei juurikaan tunneta. Ne kuitenkin vähentävät nivelreuman tulehduksellista aktiivisuutta tulehduskipu- ja lumelääkettä tehokkaammin. Reumalääkitykseen saattaa joskus liittyä vakaviakin haittavaikutuksia (luuydinlama, keuhkotulehdukset, maksavauriot, korjautumattomat munuaismuutokset, vaikeat ihottumat jne.). Niiden mahdollisimman varhain havaitsemiseksi potilaat käyvät säännöllisesti turvakokeissa, joissa tarkkaillaan erityisesti verisolujen määrää sekä maksan ja munuaisten toimintaa. Tavallisimmin lääkkeiden aiheuttamat vakavat haitat ilmaantuvat ensimmäisten hoitokuukausien aikana, mistä syystä turvakokeita otetaan hoidon alussa tiheämmin. Metotreksaatin ja sulfasalatsiinin vaikuttavuus ilmaantuu yleensä jo ensimmäisten hoitoviikkojen aikana, mutta kulta- ja klorokiinivalmisteiden vaikuttavuuden ilmaantumista joudutaan joskus odottamaan useita kuukausia. Mikäli lääkkeellä ei ole saavutettu vaikuttavuutta 3-4 kuukauden kuluessa hoidon aloituksesta, se tuskin ilmaantuu myöhemminkään ja lääkitystä on syytä tehostaa. Pitkään nivelreumaa sairastaneilla potilaille tehtyihin kontrolloituihin lääketutkimuksiin perustuvan meta-analyysin mukaan metotreksaatin ja sulfasalatsiinin hoitohyötyisyysprofiili vaikuttaa muita reumalääkkeitä paremmalta. Metotreksaatin etuina muihin lääkkeisiin verrattuna ovat myös sen halpa hinta, laaja annoshaitari sekä helppo annosteltavuus. Aiemmin oli yleistä, että vaikuttamattomaksi osoittautunut lääkitys lopetettiin ja tilalle aloitettiin jokin toinen valmiste, jolla toivottiin juuri kyseiselle potilaalle vaikuttavuutta. Nykyisin on yleisempää, että siedettyyn, mutta tehottomaan lääkitykseen liitetään toinen, joskus useitakin reumalääkkeitä. Suomalainen ns. REKO-tutkimus osoitti, että tuoreessa aktiivisessa nivelreumassa aloitettu yhdistelmälääkitys on tehokkaampi myos pitkällä tähtäimellä kuin yksittäin annetut reumalääkkeet. Tällä hetkellä suomalaiset reuma- NIVELREUMA Lääkkeen geneerinen nimi metoreksaatti (Trexan R, Methotrexat R) +foolihapposuojaus (5mg/vk) sulfasalatsiini (Salazopyrin EN R ) hydroksiklorokiini (Oksiklorin R ) \klorokiini (Heliopar R, Plaquenil R )\ aurotiomalaatti (pistoskulta; Myocriosin R ) leflunomidi (Arava R ) syklosporiini A (Sandimmun Neoral R ) podofyllotoksiinijohdannaiset (Reumacon R ) atsatiopriini (Azamun R, Imurel R ) D-penicillamiini (Penicilamin R, Reumacillin R ) auranofiini (suun kautta otettava kulta; Ridaura R ) syklofosfamidi (Syklofosfamid R, Sendoxan R ) klorambusiili (Leukeran R ) Infliksimabi (Remicade R ) Etanersepti (Enbrel R ) Anakinra (Kineret R ) Adalimumab (Humira R ) Tavallisin ylläpitoannos mg suun kautta, ihon alle tai lihakseen / vk 1-3 g/pv mg/pv \ mg/pv\ 50 mg lihakseen /1vk-1kk mg/pv mg/paino kg/pv mg/pv mg/paino kg/pv mg/pv 3-9 mg/pv mg/paino kg/pv 4 mg/pv 3 mg/paino kg/ infuusio joka toinen kk 25 mg ihon alle kahdesti viikossa 100mg ihon alle päivittäin 40 mg joka toinen vk ihon alle lääkitys 10 hieroja 2/ HIEROJA_2_ , 23:02:01

6 NIVELREUMA tologit aloittavat tuoretta nivelreumaa sairastavalle potilaalle useimmiten joko metotreksaatin tai sulfasalatsiinin. Erityisesti niille potilaille, joilla vain harvat nivelet ovat tulehtuneet ja joilta ei verestä löydy reumatekijää, sulfasalatsiini saattaa olla sopivin lääke. Osalle potilaista aloitetaan kuitenkin edelleen perinteisesti pistoskulta. Polymyalgisesti sairastuneille potilaille ensialkuun saattaa riittää pelkästään hoito kortisonitableteilla. Tuoreeseen aktiiviseen tautiin sairastuneille potilaille aloitetaan usean reumalääkkeen yhdistelmähoito. Remicade R, Enbrel R ja Humira R ovat uusia reumalääkkeitä ja kuuluvat tuumorinekroositekijän, TNF:n estäjiin. Nämä lääkkeet ovat nopeatehoisia, ja osa potilaista saa niistä erinomaisen hyödyn. Kuitenkaan nämäkään lääkkeet eivät paranna nivelreumaa, vaan teho perustuu lääkkeen pitkäaikaiseen käyttöön samoin kuin muillakin reumalääkkeillä. TNF:n estäjien pitkäaikaiskäytön tehoa turvallisuutta ei vielä tunnetta, ja niinpä niiden käyttö rajataan poikkeuksellisen vaikeahoitoisille potilaille. Lisäksi ne ovat kalliita: yhden potilaan vuosittaiset hoitokustannukset vaihtelevat 8000 ja välillä.. Oireettomaksi parantuneen potilaan reumalääkitystä tulee jatkaa useita vuosia. Mikäli oireettomuus säilyy, lääkeannostusta voidaan asteittain vähentää, mutta tämänhetkisen käsityksen mukaan lääkehoitoa ei koskaan kannata täysin lopettaa. Poikkeuksen tekevät ne potilaat, joiden tauti rauhoittuu kahden ensimmäisen sairausvuoden aikana. Mahdollisesti he edustavat sitä nivelreumapotilasryhmää, jonka tauti olisi ehkä itsestäänkin sammunut. Tulehduskipulääkitys Tulehduskipulääkkeet on maailmanlaajuisesti suurin reseptivalmisteryhmä. Niitä käytetään reumataudeissa, koska ne lievittävät kipua. Vaikuttavuus perustuu suurelta osin tulehduskipulääkkeiden kyvystä estää prostaglandiinien synteesi. Eri valmisteiden välillä on suuria ja ennustamattomia yksilöllisiä eroja sekä vaikuttavuudessa että haitoissa. Suoliston limakalvojen vaurioittaminen on merkityksellisin tulehduskipulääkekäyttöön liittyvä haitta. Jopa 30-40%:lla säännöllisesti tulehduskipulääkitystä käyttävistä nivelreumapotilaista voidaan endoskooppisesti osoittaa mahalaukun limakalvovaurioita. Muut tulehduskipulääkkeiden prostaglandiinien synteesin estosta johtuvat haitat ovat nesteretentio (dehydroituneilla potilailla akuutti munuaisten vajaatoiminta) sekä veren hyytymisen huononeminen. Suurin osa nivelreumapotilaiden lääkekuolemista johtuu tulehduskipulääkkeiden aiheuttamista suolistovaurioista (suolistoverenvuodot, suolen perforaatio). Tulehduskipulääkehaitoille ovat erityisen alttiita iäkkäät ja monisairaat potilaat, ne joille on aiemmin kehittynyt tulehduskipulääkkeistä haittoja, sekä samanaikaisesti kortisonia tai veren hyytymistä estävää lääkitystä käyttävät potilaat. Lisäksi vaara kasvaa lääkeannoksen suurenemisen tai lääkkeen vaikutuksen keston (pitkävaikutteiset valmisteet) myötä. Erityisesti on syytä opettaa potilaat huomaamaan, että käsikaupasta saatavat tulehduskipulääkkeet ovat yhtä haitallisia kuin lääkärin määräämätkin. Suuren vaaran potilaat suojataan samanaikaisella misoprostoli- tai happosalpaajalääkityksellä. Prostaglandiinisynteesistä riippumattomia tulehduskipulääkehaittoja ovat mm. ihottumat, luuydinvaurio, maksaärsytys ja erilaiset lääkeaineinteraktiot. Vasta runsas kymmenen vuotta sitten havaittiin, että prostaglandiinien synteesistä vastaa ainakin kaksi eri entsyymiä. Niistä perinteinen, syklo-oksygenaasi 1 (COX 1) vastaa elimistön fysiologisten toimintojen kannalta tarpeellisten prostaglandiinien tuotannosta (esim. suolenlimakalvon suojelu, munuaisverenkierron turvaaminen). Useilla eri mekanismeilla indusoitavissa oleva syklooksygenaasi 2 (COX 2) puolestaan tuottaa sairauksiin (esim. tulehdukseen) liittyvät prostaglandiinit. Uudet tulehduskipulääkkeet, ns. koksibit, ovat siten mahasuolikanavan kannalta turvallisempia kuin perinteiset valmisteet. Näitä uusia tulehduskipulääkkeitä ovat selekoksibi (Celebra R ) and rofekoksibi (Vioxx R ). Koska tulehduskipulääkkeillä ei ole vaikuttavuutta nivelreuman kulkuun, niitä tulisi ottaa ainoastaan tarvittaessa. Glukokortikoidi- ( kortisoni ) hoito Ensimmäisestä nivelreumapotilaan glukokortikoidihoidosta (kortisoni) on kulunut yli 50 vuotta. Vuonna 1950 Philip Henchin johtama työryhmä sai kortisonin soveltamisesta nivelreuman hoitoon lääketieteen Nobelin palkinnon, koska tuolloin ajateltiin, että nivelreuman parantava hoito oli keksitty. Kortisonivalmisteet ovat edelleenkin nivelreuman tehokkain oirehoito. Lyhyellä aikavälillä ne rauhoittavat erinomaisesti niveltulehdusta. Kortisonivalmisteiden niveltuholta suojaava vaikuttavuus on kiistanalainen. Pitkäkestoiseen kortisonihoitoon liittyy runsaasti sivuvaikutuksia, joita on pystytty vähentämään pitämällä päivittäiset annokset alle 7.5 mg (prednisolonia, 6 mg metyyliprednisolonia). Tärkeimmät, suuriin annoksiin liittyvät haitat ovat osteoporoosin ja kataraktan kehittyminen, insuliini antagonismi (sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt) sekä lapsilla kasvun hidastuminen. Pitkäaikaiseen pieniannoksiseenkin kortisonikäyttöön saattaa liittyä lisämunuaislaman vaara. Paikallishoidot Nivelensisäisesti annettu kortisoni vaikuttaa erittäin nopeasti nivelreumapotilaan oireisiin ja löydöksiin. Pääsääntöisesti turvoksissa oleva nivel tulisi aina hoitaa paikallisinjektiolla. Samaa niveltä ei kuitenkaan yleensä pistetä useammin kuin kuukauden välein ja 3-4 kertaa vuodessa. Mikäli yksikin nivel on jatkuvasti paikallishoidon tarpeessa, on syytä miettiä peruslääkityksen tehostusta. Osa niveleen annetusta kortisonista karkaa verenkiertoon, joten paikallishoidolla on myös systeemistä vaikuttavuutta. Paikallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi injektoitua niveltä tulisi lepuuttaa vähintään 1-2 vuorokautta. Isojen nivelten krooniset tai usein toistuvat synoviitit voidaan - kirurgisen hoidon lisäksi - tuhota myös kemiallisesti (osmiumhappo) tai sädettämällä (esim. yttrium). Näitä hoitoja antavat vain erikoislääkärit. Lisäksi isotooppihoidot vaativat erityislaitteita. Nivelreuman muuttuva kuva Nivelreuman varhainen diagnosointi, aktiivinen lääkehoito ja moniammatillinen potilasohjaus luovat perustan nivelreuman parantuvalle ennusteelle. Viela 20 vuotta sitten osa potilaista tuli poliklinikkavastaanotolle pyörätuolissa. Tänään suurinta osaa reumapoliklinikan potilaista ei tunnista nivelreumaa sairastavaksi ulkonäön perusteella. Nivelreuman hoidon tavoitteet - normaali toimintakyky, tyokyky, mahdollisimman vähät kudosvauriot ja hyvä elämänlaatu ovat saavutettavissa. hieroja 2/ HIEROJA_2_ , 23:02:02

7 artikkelit TEEMA Hieroja mukana nivelreumaa sairastavien hoitoketjussa Teksti ja kuvat, Kimmo Launiainen, ft. Reumasäätiön kuntoutuskeskus, Heinola Nivelreuman esiintyvyys suomalaisessa aikuisikään kuuluvassa väestössä on n , joten nivelreumaatikon tapaaminen asiakkaana ei hierojan työssä ole harvinaista. Sairauden monet oireet ja niiden lukuisat hoitokeinot vievät reumapotilaita usein terapeutin luota toiselle. Lymfaterapeutti antamassa alaraajakäsittelyä. Lääkäri, reumahoitaja, fysioterapeutti, ravitsemusterapeutti, hieroja, toimintaterapeutti ja jalkaterapeutti ovat tavanomaisia jäseniä reumapotilaan hoitoketjussa. Jokaisella mainitulla ammattihenkilöllä on oma tärkeä rooli osana reumapotilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Nivelten jäykkyys ja kivut saavat lähes poikkeuksetta aikaan oireita myös lihaksissa ja niiden takia reumapotilaat hakeutuvat myös hierojan vastaanotolle. Nivelreumalla on omat tyypilliset piirteensä, mutta niiden yksilöllinen esiintyvyys vaihtelee suuresti. Reumapotilaan hierontaa suunniteltaessa on otettava huomioon useita tekijöitä, kuten sairauden kesto ja vaihe, onko akuutteja niveltulehduksia todettavissa, yleisvointi, leikkaukset (jäykistykset, keinonivelet) ja niiden aiheuttamat rajoitukset, osteoporoosin mahdollisuus, nivelten virheasennot ja niiden aiheuttamat liikerajoitukset ja mahdolliset nivelten ulkopuoliset vauriot kuten kaularanka muutokset, reumakyhmyt, vaskuliitit, neuropatiat, imurauhasten suurenemiset. Kivut ovat reumapotilailla yleensä toimintakyvyn kannalta merkittävin haitta. Kivun hoitomenetelmiin haetaan asianmukaisen lääkehoidon lisäksi myös muita kivun hallinta keinoja. Kylmähoito on todettu varsin hyvänä tulehdusoireita ja kipua lievittävänä hoitona. Kylmähoidon mahdollisuudet ovat nykyisin hyvin monipuolisia. Jääpalahieronta, kylmäpakkaukset ja geelit, kylmäpuhalluslaitteet ns kylmätykit, avantouinti ja uusimpana hoitomuotona huippukylmähoito -110 C lämpötilassa. Huippu- 12 hieroja 2/ HIEROJA_2_ , 23:02:03

8 nivelreuma Kylmäpuhallusta kylmätykillä. kylmähoidosta saat lisäinfoa Reumasairaalan kotisivuilta Lämpöhoitoa voidaan käyttää rauhallisessa vaiheessa olevien nivelten jäykkyyden lievittämiseen sekä lihasjännityksiä laukaisemaan. Lämpöpakkaukset, savihoidot (esim parafango), käsi- ja jalkaparaffiini ovat pintalämpöhoitoja, joita hierojat voivat hyödyntää vaikka esihoitoina hieronnalle. Termisten hoitojen osalta on syytä varmistaa yksilöllinen sopivuus. Hierontaa suositellaan usein taudin yleisen tulehdusaktiviteetin rauhoituttua. Kroonisen kivun ja pitkittyneen tulehdusprosessin seurauksena syntyy helposti lihaksiin spasmeja ja nivelten ympäristöön jänteisiin kiinnikkeitä ja arpikudosta. Hieronnan keinoin voidaan saada apua pehmytkudosperäisiin liikerajoituksiin. Reumakyhmyt tulee erottaa muista rasvapateista ja kovettumista. Ne ovat usein oireettomia ja hieronnan keinoin ei niitä ole perusteltua lähteä hoitamaan. Samoin, jos reumapotilaalla on todettu vaskuliittia on kyseisen alueen hieromista syytä välttää. Kudosnesteiden kierto on monilla reumapotilailla heikentynyt ja erityisesti lymfaterapian on todettu vähentävän turvotusta raajoissa ja laukaisevan kroonisiakin lymfanesteen kertymiä. Jos potilaalla esiintyy vain paikallisia niveltulehduksia ei tämä luonnollisesti ole esteenä muiden alueiden hieronnalle. Mikäli reumapotilaalla on yläniskan alueella kipuja ja mahdollisesti säteilykipua yläraajoissa ja/tai hartiaseudussa tulee hierontaa välttää kunnes kivun alkuperä selvitetään. Näiden kipujen syynä voi olla nikamasiirtymä, anteriorinen atlantoaksiaalinen subluksaatio (AAS), joka on yleisin kaularankamuutos nivelreumaatikoilla. Muutos todetaan rtg kuvassa ja näille Käsiparaffiinihoito potilaille annetaan oma erityinen hoitoohje lääkäriltä ja fysioterapeutilta. AAS:n hoitoon voidaan toki hierontaa sisällyttää, mutta tällöin hieronnassa tulee välttää pään eteentaivutusta ja kaularangan (erityisesti yläosan) nikamiin kohdistuvia käsittelyjä, kuten venytystä. Sormien-, ranteen- ja jalkaterän alueelta päkiäseudun nivelet, sekä alempi nilkkanivel ovat tyypillisimpiä niveliä, joissa todetaan nivelreuman aiheuttamia muutoksia monilla nivelreumaa sairastavilla. Reumaa sairastaville on aiheellista korostaa nivelten suojaamisen ja kuormituksen keventämisen tärkeyttä erityisesti tulehdusvaiheessa. Kuormituksen keventämisellä voidaan ehkäistä virheasentojen syntymistä. Ortoosit, kuten tukipohjat, ranteiden lepo- ja työlastat ovat tarpeellisia hankintoja reumaa sairastaville. Jalkineiden tulee olla mahdollisimman hyvin jalkaterän normaalia asentoa tukevat. Myös pienet yksittäiset apuvälineet voivat tulla kyseeseen päivittäisten toimintojen helpottamiseksi niin kotona kuin töissä. Nivelreumaatikko on hyvä ohjata keskustelemaan näistä asioista toimintaja/tai fysioterapeutin ja luokse. Nivelreuman toteamisen yhteydessä korostetaan itsehoidon tärkeyttä. Ohjeet soveltuvasta liikunnasta, nivelten säästämisestä, ergonomiasta ja hyvän ryhdin tärkeydestä tulee antaa heti taudin varhaisvaiheessa. Aktiivinen liikunnanharrastaminen sopii hyvin reumapotilaille ja kuuluu olennaisena osana JATKUU hieroja 2/ HIEROJA_2_ , 23:02:04

9 JATKOA Liikunnan annostelussa tulee lähteä yksilön valmiuksista. Vaikka liikunnan ei sinällään ole todettu aiheuttavan tai pahentavan niveltulehduksia reumapotilailla, vaan jopa lievittävän oireita, on nivelten ja niitä ympäröivien kudosten rasituksen sieto tulehduksien jälkeen alhaisempi. Nivelreumaa sairastavilla on mahdollisuus päästä Kansaneläkelaitoksen järjestämään kuntoutukseen. Tästä mahdollisuudesta on hyvä asiakasta muistuttaa ja ohjata lääkärin vastaanotolle, joka arvioi kuntoutustarpeen ja tekee tarvittaessa lähetteen kuntoutusta varten. Lihaskuntoharjoittelu soveltuu hyvin reumaa sairastaville. itsehoitoon. Liikuntaa tarvitaan alentuneen yleis- ja lihaskunnon kehittämisessä, luukudoksen vahvistamisessa ja hermolihastoiminnan kehittämisessä. Aktiivisessa tulehdusvaiheessa liikuntaa voi keventää ja rasittavampi liikunta on perusteltua ajoittaa taudin rauhallisempaan vaiheeseen. Kävely, pyöräily, uinti ja hiihto ovat suositeltavia liikuntamuotoja yleiskunnon kehittämiseen. Kotivoimistelulla ja jumpparyhmillä vaikutetaan monipuolisesti tuki- ja liikuntaelimistöön. Soveltuvin osin myös kuntosaliharjoittelua hyödyntäen voidaan helposti palauttaa alentunut lihasvoima. Artikkeliin liittyvä kirjallisuus: Leirisalo-Repo, Hämäläinen, Moilanen (Toim.). Reumataudit. Duodecim 2002 Kallanranta, Rissanen, Vilkkumaa (Toim.). Kuntoutus. Duodecim 2001: hieroja 2/ HIEROJA_2_ , 23:02:05

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.

Lisätiedot

Selkärankareuman hoito. Riitta Tuompo 31.3.2012

Selkärankareuman hoito. Riitta Tuompo 31.3.2012 Selkärankareuman hoito Riitta Tuompo 31.3.2012 Sidonnaisuudet Osallistunut kotimaisiin ja ulkomaisiin koulutuksiin yrityksen tuella (Abbott, BMS, MSD, Mundipharma, Pfizer, Roche, UCB) Luentopalkkioita

Lisätiedot

SOPIVIA RAUHALLISEN VAIHEEN LIIKUNTALAJEJA

SOPIVIA RAUHALLISEN VAIHEEN LIIKUNTALAJEJA liiketaitoa ja tasapainoa sekä ylläpitää valmiutta selvitä omatoimisesti ja henkistä kuntoa. Rentoutuminen on yksi liikunnan hyödyistä. Niveltulehduksen sijainti vaikuttaa lajin valintaan myös sairauden

Lisätiedot

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Vuonna 1972 amerikkalainen reumatologi Gordon Sharp kuvasi uuden sidekudostaudin

Lisätiedot

Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit

Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Nivelreuman hoidon päämäärät Pitkäaikaisen elämänlaadun parantaminen oireiden väheneminen nivelvaurioiden jarruttaminen toimintakyvyn palauttaminen sosiaalisen

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian

Lisätiedot

Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi?

Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Sisällysluettelo s. 3 Mikä on nivelpsoriaasi? s. 3 Mitkä ovat nivelpsoriaasin oireet? s. 4 Mitä oireita minun pitäisi tarkkailla? s. 5

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti,

Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti, www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti, Versio 2016 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Mitä vaskuliittityyppejä tunnetaan? Miten vaskuliitit luokitellaan?

Lisätiedot

NIVELPSORIASIS MISTÄ NIVELPSORIASIS JOHTUU? MILLAISIA NIVELPSORIASIKSEN OIREET OVAT? 2 Nivelpsoriasis

NIVELPSORIASIS MISTÄ NIVELPSORIASIS JOHTUU? MILLAISIA NIVELPSORIASIKSEN OIREET OVAT? 2 Nivelpsoriasis Nivelpsoriasis opas NIVELPSORIASIS Niveloireet ovat tavallisia psoriasista sairastavilla potilailla. Kroonista niveltulehdusta on todettu noin 10 prosentilla psoriasispotilaista ja jopa 50 prosentilla

Lisätiedot

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin

Lisätiedot

Suomessa lastenreumaa sairastaa noin 2 300 lasta. Perinteiset ja biologiset reumalääkkeet KOHTI YKSILÖLLISTETTYÄ LASTENREUMAN LÄÄKEHOITOA

Suomessa lastenreumaa sairastaa noin 2 300 lasta. Perinteiset ja biologiset reumalääkkeet KOHTI YKSILÖLLISTETTYÄ LASTENREUMAN LÄÄKEHOITOA PEKKA LAHDENNE Lastenreumatologi, lastentautien dosentti Lastenklinikka, Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopistollinen keskussairaala Perinteiset ja biologiset reumalääkkeet KOHTI YKSILÖLLISTETTYÄ LASTENREUMAN

Lisätiedot

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen. REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen. REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri TYÖNJAKO Missä tules-potilaita tutkitaan ja hoidetaan? 1. Perusterveydenhuolto

Lisätiedot

Firmagon eturauhassyövän hoidossa

Firmagon eturauhassyövän hoidossa Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Ravitsemustietoa tule-terveydeksi. Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät

Ravitsemustietoa tule-terveydeksi. Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät Ravitsemustietoa tule-terveydeksi Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät 23.11.2018 Reumasairaudet ja ravitsemus Reumasairaus vaikuttaa ravitsemukseen monin

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era)

Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era) www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era) 2. TAUDIN TOTEAMINEN JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Tauti todetaan nuoruusiän

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Hoitopolku reumataudeissa. Suvi Peltoniemi, LL, reumatologiaan erikoistuva lääkäri HUS

Hoitopolku reumataudeissa. Suvi Peltoniemi, LL, reumatologiaan erikoistuva lääkäri HUS Hoitopolku reumataudeissa Suvi Peltoniemi, LL, reumatologiaan erikoistuva lääkäri HUS KUNTOUTUSSEMINAARI, TAMPERE 23.11.2018 Sidonnaisuudet Luento- ja asiantuntijapalkkioita: Abbvie, Celgene, Eli Lilly,

Lisätiedot

Reumataudit ja raskaus

Reumataudit ja raskaus Reumataudit ja raskaus Perhesuunnitteluun liittyvät asiat ovat monelle reumasairautta potevalle naiselle tärkeitä, arkoja ja usein myös ongelmallisia. Reumalääkkeiden käytöstä ennen raskauden alkua ja

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Tutkimus suomalaisten reumapotilaiden kokemuksista reuman hoitoon liittyen. Kesäkuu 2011 Kaikki vastaajat, n=733

Tutkimus suomalaisten reumapotilaiden kokemuksista reuman hoitoon liittyen. Kesäkuu 2011 Kaikki vastaajat, n=733 Tutkimus suomalaisten reumapotilaiden kokemuksista reuman hoitoon liittyen Kesäkuu 2011 Kaikki vastaajat, n=733 Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millä tavalla reumapotilaat kokevat

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Behçetin tauti Versio 2016 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Tauti todetaan pääsääntöisesti lääkärintarkastuksen ja taudin oireiden perusteella.

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Agilium Freestep Agilium Freestep Ottobock 1 Uutta ajattelua Tuore lähestymistapa hoitoon Nivelrikko on maailman yleisin aikuisten nivelsairaus. Väestön ikääntymisen

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kirjan painatus- ja julkaisutietoja ISDN Helsinki 2012 Ulkoasu: Heikki Nuutinen Design

SISÄLLYS. Kirjan painatus- ja julkaisutietoja ISDN Helsinki 2012 Ulkoasu: Heikki Nuutinen Design SISÄLLYS Kirjan painatus- ja julkaisutietoja ISDN Helsinki 2012 Ulkoasu: Heikki Nuutinen Design Lukijalle.. 7 1. Nivelreuma.. 9 1.1 Nivelreuma tänään 9 1.2 Yleistä nivelreumasta.. 9 1.3 Miksi nivelet sairastuvat..

Lisätiedot

www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro LASTENREUMA 2. LASTENREUMAN ALATYYPIT 2.1 Esiintyykö taudista erilaisia muotoja? Lastenreuma jaetaan alatyyppeihin sen mukaan, monessako nivelessä tulehdusta

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Ihopsoriaasin hoitaminen Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Hoidon tavoitteet 1. Oireiden minimointi 2. Elämänlaadun parantaminen 3. Työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

Reumalääkäripula uhkaa! Mitä pitäisi tehdä? Markku Kauppi Reumatologi, dosentti Reumatologian ylilääkäri, PHKS

Reumalääkäripula uhkaa! Mitä pitäisi tehdä? Markku Kauppi Reumatologi, dosentti Reumatologian ylilääkäri, PHKS Reumalääkäripula uhkaa! Mitä pitäisi tehdä? Markku Kauppi Reumatologi, dosentti Reumatologian ylilääkäri, PHKS Reumatauteja Ei-tulehdukselliset Nivelreuma raudet Selkärankareuma Tulehdukselliset Kulumasai-

Lisätiedot

Lääkkeiden tauotus reumasairauksissa Ekman P ja Yli-Kerttula T

Lääkkeiden tauotus reumasairauksissa Ekman P ja Yli-Kerttula T OHJE AMMATTILAISILLE 1 (7) Lääkkeiden tauotus reumasairauksissa Ekman P ja Yli-Kerttula T Sisällysluettelo Leikkaukset... 2 Hammastoimenpiteet... 2 Infektiot... 2 Rokotukset... 2 Raskaus... 3 ASA... 3

Lisätiedot

Lääkkeiden tauotus reumasairauksissa Ekman P ja Yli-Kerttula T POTILASOHJE 1 (7)

Lääkkeiden tauotus reumasairauksissa Ekman P ja Yli-Kerttula T POTILASOHJE 1 (7) POTILASOHJE 1 (7) Lääkkeiden tauotus reumasairauksissa Ekman P ja Yli-Kerttula T Sisällysluettelo Leikkaukset... 2 Hammastoimenpiteet... 2 Infektiot... 2 Rokotukset... 2 Raskaus... 3 ASA... 3 Tulehduskipulääkkeet

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro PAPA-oireyhtymä Versio 2016 1. MIKÄ ON PAPA-OIREYHTYMÄ? 1.1 Mikä se on? PAPA on lyhenne englannin sanoista "Pyogenic Arthritis, Pyoderma gangrenosum and Acne",

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Mitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä. Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen

Mitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä. Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen Mitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä Antti Viitanen Toimitusjohtaja Novartis Finland Oy 11.11.2016 Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen Huomio resursseista ja rakenteista

Lisätiedot

Tavallisimmat syyt nivelkipuun lienevät nivelrikko. Tulehtunut nivel. Näin tutkin. Kliininen tutkimus

Tavallisimmat syyt nivelkipuun lienevät nivelrikko. Tulehtunut nivel. Näin tutkin. Kliininen tutkimus Näin tutkin Riitta Luosujärvi tuntuu pehmeän jähmeältä. Nivelreumassa tulehtuneen nivelen ihon väri on normaali, septisessä artriitissa ja kihdissä iho punoittaa. Nivelturvotukseen liittyy usein nivelen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus 2.9.2010 Markku Kauppi ylilääkäri Reumahoidon tavoitteet Oireiden lievitys Kudosvaurioiden esto Toimintakyvyn parantaminen ja ylläpito Komplikaatioiden esto ja

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Blaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi

Blaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi Blaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi Mikä on Blaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi? Blaun oireyhtymä on perinnöllinen sairaus. Sen oireita ovat ihottuma, niveltulehdus (artriitti) ja silmän suonikalvoston

Lisätiedot

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18 Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien

Lisätiedot

Älä anna polven nivelrikon haitata arkeasi.

Älä anna polven nivelrikon haitata arkeasi. Älä anna polven nivelrikon haitata arkeasi. NIVELRIKKO tunnista ajoissa! Nivelrikko eli artroosi on hyvin yleinen tuki- ja liikuntaelinsairaus, joka aiheuttaa kipua ja vaikeuttaa liikkumista. Polven nivelrikko

Lisätiedot

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10. Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10. Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10 Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka Lastenreuma Määritelmä ja luokittelu Yleisyys Lastenreuman erityispiirteet

Lisätiedot

Nivelreuman lääkehoito ja hoidon työnjako

Nivelreuman lääkehoito ja hoidon työnjako S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 11/2004 VSK 59 1149 Katsausartikkeli Nivelreuman lääkehoito ja hoidon työnjako HEIKKI JULKUNEN MATTI ROMU Tärkein tieto Nivelreuman lääkehoidon tavoite on täysi remissio. Varhaisessa

Lisätiedot

Reumaklinikan alueellinen koulutuspäivä 01.10.2015 HUS Reumatologian klinikka. Riitta Luosujärvi vastaavaylilääkäri

Reumaklinikan alueellinen koulutuspäivä 01.10.2015 HUS Reumatologian klinikka. Riitta Luosujärvi vastaavaylilääkäri Reumaklinikan alueellinen koulutuspäivä 01.10.2015 HUS Reumatologian klinikka Riitta Luosujärvi vastaavaylilääkäri Yhteistä reumasairauksille Puhkeamista vaikea ennustaa Taustalla geneettisiä ja ympäristötekijöitä

Lisätiedot

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MIKÄ ON MONILÄÄKITYSTÄ? Tutkimukset 5 tai yli 10 tai yli runsas

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjaus

Rintasyöpäpotilaan ohjaus Rintasyöpäpotilaan ohjaus Lähete rintarauhaskirurgian yksikköön - mammografia,uä ja PNB oltava tehty - kuvat ja patologin vastaukset lähetteen mukaan! - potilaalle ilmoitettu diagnoosi - potilaalle rintasyöpähoitajan

Lisätiedot

Crmo Eli Toistuva Pitkäaikainen Monipesäkkeinen Osteomyeliitti

Crmo Eli Toistuva Pitkäaikainen Monipesäkkeinen Osteomyeliitti www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Crmo Eli Toistuva Pitkäaikainen Monipesäkkeinen Osteomyeliitti Versio 2016 1. MIKÄ ON CRMO? 1.1 Mikä se on? Toistuva pitkäaikainen monipesäkkeinen osteomyeliitti

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle 2 Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Lääkärisi on määrännyt Sinulle Xarelto - lääkevalmistetta. Tekonivelleikkauksen jälkeen laskimotukoksen eli veritulpan riski on tavallista

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Mihin lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tarvitaan? Lääkehoidon tueksi ei välttämättä korvaajaksi! Krooninen kipu on monimuotoinen ja vaikea ongelma ei ole olemassa yhtä

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki

Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki 24.4.2018 Hengityssairaan jumppa 1. Vuorotahti hiihto käsillä + varpaille nousu seisten x10

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneil e: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17

TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneil e: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17 TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneille: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17 MITÄ IPF:N SAIRASTAMINEN TARKOITTAA Idiopaattinen keuhkofibroosi

Lisätiedot

VASKULIITEISTA MISTÄ SAIRAUS JOHTUU? ESIINTYVYYS

VASKULIITEISTA MISTÄ SAIRAUS JOHTUU? ESIINTYVYYS Muut nimet: Churg-Straussin oireyhtymä, Churg-Straussin syndrooma, allerginen granulomatoottinen vaskuliitti, allerginen granulomatoottinen verisuonitulehdus, Churg-Straussin tauti, Morbus Churg-Strauss

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Lääkehoito 13. Biologiset lääkkeet Aivan viime vuosina on taudin hoidossa avautunut uusia näköaloja niin kutsuttujen biologisten lääkkeiden myötä. Biologisiksi

Lisätiedot

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje. Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,

Lisätiedot

Nivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys

Nivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys Nivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys Liikunta ja tule-sairaudet Lääketieteessä juuri millään ei ole yhtä vahva näyttö kuin liikunnan

Lisätiedot

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin)

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Taustaa Biosimilaarilääke on patenttisuojansa menettäneen biologisen alkuperäislääkkeen samankaltainen,

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

AMGEVITA (adalimumabi)

AMGEVITA (adalimumabi) AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

AMGEVITA (adalimumabi)

AMGEVITA (adalimumabi) AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai

Lisätiedot

KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS. Suomen Reumatologisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Nivelreuma

KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS. Suomen Reumatologisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Nivelreuma Käypä hoito -suositus on päivitetty KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Suomen Reumatologisen Yhdistyksen asettama työryhmä Nivelreuma Julkaistu ensimmäisen kerran Aikakauskirja Duodecimissa, DUODECIM 2000;116(2):193

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Uudet oivallukset kampittavat selkärankareuman etenemistä

Uudet oivallukset kampittavat selkärankareuman etenemistä Uudet oivallukset kampittavat selkärankareuman etenemistä Reuma-lehti 2/2012 Professori Dan Nordström: Magneettikuvauksella varmistetut varhaiset diagnoosit ja uudet lääkkeet ovat auttaneet kampittamaan

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Liikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta.

Liikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Liikunta ja terveys Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus liikunnan avulla 2-tyypin diabetes Kohonnut verenpaine

Lisätiedot

Henoch-Schönleinin purppura (HSP)

Henoch-Schönleinin purppura (HSP) Henoch-Schönleinin purppura (HSP) Mikä on Henoch-Schönleinin purppura (HSP)? Henoch-Schönleinin purppura (HSP) on hiussuonien eli kapillaarien tulehdustauti eli vaskuliitti, joka aiheuttaa tavallisimmin

Lisätiedot

Tietoa nivelreumaan sairastuneelle

Tietoa nivelreumaan sairastuneelle Tietoa nivelreumaan sairastuneelle Kuva:Ari-Pekka Keränen Nivelreuman hyvä hoito on vaativaa sekä terveydenhuollon että potilaan itsensä kannalta. Alkuvaiheessaan nivelreuma on usein lievä sairaus. Ehdotukset

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala

Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala 2017 Pitkäaikaissairaan terveys- ja hoitosuunnitelma

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Erityisesti tehokkaat biologiset lääkkeet ovat muuttaneet hoidon tavoitetasoa merkittävästi.

Erityisesti tehokkaat biologiset lääkkeet ovat muuttaneet hoidon tavoitetasoa merkittävästi. Oireeton lapsuus Reuma-lehti 1/2016 (2.3.2016) Lastenreuman hoito on mullistunut viimeisen viidentoista vuoden aikana. Hoidon tavoitteena on nykyisin remissio eli niveltulehduksen täydellinen sammuttaminen.

Lisätiedot

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura)

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Potilasohje / i / Toimintaterapia / VSSHP Kämmenkalvon kurouma syntyy, kun kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvu aiheuttaa

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot