1997: Euroopan investointipankki käynnistää työllistämisohjelman ja vahvistaa sitoutumistaan Emuun

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1997: Euroopan investointipankki käynnistää työllistämisohjelman ja vahvistaa sitoutumistaan Emuun"

Transkriptio

1 E U R O O P A N \ BEI ι EIB- J Φ^ύ EIP TIEDOTE Ν:ο96 ISSN :.\ '-i - -ISKE INVESTERINGSBANK EUROPÄISCHE INVESTITIONSBANK ΕΥΡΩΠΑΪΚΗ ΤΡΑΠΕΖΑ ΕΠΕΝΔΥΣΕΩΝ EUROPEAN INVESTMENT BANK BANCO EUROPEO DE INVERSIONES BANQUE EUROPEENNE D'INVESTISSEMENT BANCA EUROPEA PER GLI INVESTIMENTI EUROPESE INVESTERINGSBANK BANCO EUROPEU DE INVESTIMENTO EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI EUROPEISKA INVESTERINGSBANKEN 1997: Euroopan investointipankki käynnistää työllistämisohjelman ja vahvistaa sitoutumistaan Emuun Vuonna 1997 Euroopan investointipankki Usasi tukea Euroopan taloudellisen ja sosiaalisen yhtenäisyyden edistämiseen talous- ja rahaliittoa lähestyttäessä. Pankki käynnisti erityisen toimintaohjelman rohkaisemaan työllisyyttä lisääviä investointeja Euroopan unionin kasvu- ja työllisyyspolitiikan tueksi. Se myös lisäsi investointien rahoitusta keskeisillä aloilla, joita ovat alueellinen kehittäminen ja Euroopan laajuiset verkot. Pankin antolainat kasvoivat vuoden aikana oli 73 prosenttia, ja se nousi 26,2 miljardiin ecuun (joista 23 miljardia ecua EU:n jäsenvaltioihin). Varainhankinta kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta oli 23 miljardia ecua, mikä nosti pankin maailman suurimmaksi ei-valtiolliseksi lainaajaksi. "Kaksi tärkeintä tehtäväämnne vuoden 1997 aikana oll toimintojen lisääminen helpottamaan Euroopan unionin onnistunutto siirtymistä talous- ja rahaliittoon ja yhteiseen rahaan sekä valmistomaan tietä EU:n laajentunniselle. Me reagoimme ripeästi ja käytännöllisellä tavalla kesäkuussc pidetyn Amsterdamin huippukokouksen päötöslauselmaan kasvusta ja työllisyydestä käynnistämöllö oman Amsterdamin toimintaohjelmamme (ASAP). Sen toteutus on hyvässä vauhdissa ja huomattavia rahoitusoperoatioita on jo tehty terveydenhuollon ja koulutuksen aloilla ja erityisen pääomasiioitusohjelman kautta PK-sektorin voimakkaasti kasvaviln, teknologiapainotteisiin yrityksiin. Me olemme lisäksl ottaneet käyttöön erityisen EU-jäsenyyttä valmistavan lainojärjestelyn, jolla tiivistetään jäsenyyttä hakevien Keski- ja Itä- Euroopon maiden sekä Kyproksen integroitumista unioniin. Jörjestelyllä kaksinkertaistamme keskeisten investointien rahoitusmahdollisuutemme näissä maissa ja myötävaikutamme merkittävästi niitä soamaan infrastruktuurinsa ja teollisuutenso Euroopan unionin normien tasolle. Ölen iloinen siitä joustavosta ja tehokkaasta tavasta, jolla pankki pystyi nopeasti toimittamaan hätäapua huomattavino avustuksina ja ΙαΙηοΙηα jälleenrakennustöihin pahoin vaurioituneille tulva-alueille Saksaan, ΡυοΙααη ja Tsekin tasavaltaan." EIP:n pääjobtaja ja ballintoneuvoston puheenjohtaja Sir Brian Unwin antoi lausunnon tilikauden Î 997 toiminnan tuloksen tiedotustiiaisuudessa.

2 E U R O O P A N TAPAHTUMAT 1997 Kolmivuotisen ASAP-ohjelman käynnistäminen seuraavien alojen investointeihin; terveydenhuolto, koulutus, ymparistonsuojelu jo kaupunkiclueiden uudistcminen; uudet pääomasijoitusratkaisut voimakkaasti kosvovia innovotiivisia PK-yrityksiä varten; lisätukea suurille infrcstruktuuriinvestoinneille. EIP:n kasvu- jo työlhsyysohjelman voikutuksesto luotonannon odotetaon lisääntyvän ylimääräiset 10 mil ardia ecua. yli 7 miljardia ecua seuraavcksi kolmivuotiskaudeksi. Ylimääräinen 3,5 miljardin ecun EUjäsenyyttä valmistava lainojärjestely kaksinkertaistaa luotonannon kahden seuraavan vuoden aikana kymmenessä Keski- ja Itä-Euroopan maassa ja Kyproksella (ks. s.5). Tulevaa euro-rahaa tukevan lainanottostrategian käynnistäminen yhteensä 6 miljardin ecun euro-viitelainoilla jo eurosidonnaisilla joukkovelkakirjoilio. kesäkuussa Amsterdomissa Eurooppaneuvoston tekemän päätöslauselman jälkeen kasvusta ja työllisyydestä pankin Oman Amsterdamin toimintaohjelman (ASAP) käynnistyksellä. EIP:n yhteistyö pankkien ja yritysten kanssa oll edelleen tiivistä ja käytössä olevlsto lainoista 68 prosenttia myönnettiin yksityissektorille. Alueellinen kehittäminen; Luotonanto kasvoi 1997 unionin muita heikommossa asemassa olevilla alueilla (tukialueillo) 14,4 miljardiin ecuun ('). Luotonannosta unioniin kaksi kolmasosao keskitettiin multa heikommassa asemassa olevien alueiden kehittämiseen. Voimakasta tukea jatkuvasti Euroopan laajuisille verkoille (TEN) ja muille suurille infrastruktuurihankkeille yhteensä 9,5 miljardin ecun lainoilla. Kannustusta erityisesti yksityisen ja julkisen sektorin yhteisyrityksinä toteutettaville investoinneille ja yksityisrahoituksen käytölle. EU:n ulkopuolisten maiden uudet lainavaltuudet hyväksyttiin, kaikkiaan Lainanoton edistäminen Keski- ja Itä- Euroopan pääomamarkkinoilta. LUOTONANTO EUROOPAN UNIONISSA Euroopan investointipankki lainasi ennätysmäiset 23 miljardia ecua, kasvua 10 prosenttia, investointeihin, jotka olivat 4,7 prosenttia Euroopan unionin kiinteän pääoman bruttomuodostuksesta. Runsaalla kahdella kolmasosalla tuettiin EIP:n päätavoitteena olevaa alueellista kehittämistä. Taloudellisen ja sosiaalisen yhtenäisyyden edistämistä ja tasapainoista kehitystä vauhditettiin Teollisuus, maatalou palvelut 4023 Ympä risto ja muuf infrastruktuurit 3035 Alueellinen kehittäminen Lainoja annettiin ensimmäistä (milj. ecua} Energia 992 Liikenne 4442 feleviestintä 1879 kertaa myös unionin pohjoisille alueille. Luotonanto neljöän koheesiomaahan (Kreikkaan, Espanjaan, Irlantiin ja Portugaliin) oll yhteensä 4 miljardia ecua. Alueellisen kehittämisen rahoitus lisääntyi merkittävästi Suomessa, Ruotsissa, Belgiassa ja Isossa-Britanniassa. EIP:n lainananto 1997: 26,2 miljardia ecua Lainojen maantieteellinen jakauma EIP myönsi lisäksl hätöpaketin viime kesän suurtulvista pahoin kärsineiden alueiden jälleenrakennustöihin Saksassa, Puolassa ja Tsekin tasavallassa. Se sisälsi 1,5 miljoonaa ecua lahjarahaa völittömiin tulva-avustuksiin ja 500 miljoonaa ecua lainoina tulvista johtuviin rakennustöihin. () Eurooppalaisittain tärkeät jäsenvaltioiden ulkopuoliset hankkeet (') Koska lainat voivat edistää useita tavoitteita, eri otsakkeiden alle, merkittyjen summien yhteenlaskun tubs ei vastoa todeilista kokonoissummoo. 2 4!

3 E U R O O P A N Euroopan laajuiset verkot (TEN): Liikenteen ja energian TEN-investointeihin käytettiin kaikkiaan 5,8 miljardia ecua. Tämän αίαη rahoitusta on annettu arviolta 38 miljardin ecun edestä viimeisten viiden vuoden aikana. Liikenteeseen käytettiin vuoden aikana 1,6 miljardia ecua ja Essenin huippukokouksessa (joulukuussa 1994) sovittuihin ensisijaisiin energia-αΐαη TEN-hankkeisiin 300 miljoonaa ecua. Pankki kannustaa erityisesti yksityisen ja julkisen sektorin yhteisyritysten muodostamista liikenteen infrastruktuurihankkeissa. Menettely vastaa myös komissaari Neil Kinnockin johtaman TEN-hankkeiden rahoitusta käsittelevän korkean tason työryhmän suosituksia. Pankki on mukana työryhmässä. EIP:n rahoittamia yksityisen ja julkisen sektorin yhteisyrityksiä 1997 olivat mm. Saksassa Hampurissa Eiben tunneli, Kreikassa Spatan lentoasema sekä Elefsis-Stavros -jakso moottoritiellä Patras-Ateena- Thessaloniki, Italiassa Malpensan lentoasema sekä Isossa-Britanniassa M6- moottoritien jatkaminen ja Manchesterin Metrolink. Luotonanto Euroopan liikenteen ja viestinnän infrastruktuureihin (mukana liikenteen, energian ja televiestinnän TEN-hankkeet ja muut suuret infrastruktuurit) kasvoi 28 prosenttia ja se oli yhteensä 9,5 miljardia ecua. Teollisuus, palvelut ja PK-yritykset: Yli puolet teollisuuteen ja palveluihin annetuista 5,4 miljardista ecusta käytettiin laajamittaisiin hankkeisiin. Toiminta keskittyi erityisesti innovatiivisiin teknologiapainotteisiin investointeihin kasvattamaan Euroopan kansainvälistä kilpailukykyä. Investointikohteita olivat mm. autotehtaat Saksassa ja Ranskassa, puolijohteiden valmistaja Ranskassa, lääkevalmisteiden tuotanto Tanskassa, Italiassa ja Ranskassa sekä TV-monitoritehdas Isossa-Britanniassa. Yhteensä 2,2 miljardia ecua meni luottoina PK-yritykseen yhteistyöpankeille ja rahoituslaitoksille myönnetyistä globaalilainoista. EIP teki myös päönavauksen eurooppalaisen elokuvateollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi PolyGramille lainaamillaan 70 miljoonalla eculla eurooppalaisten elokuvien tuottamista ja levitystä varten. Ympäristö: Luotonannon kasvu oll 23 prosenttia ja se nousi yli 7,2 miljardiin ecuun. Lainat käytettiin erityisesti vesihuollon ja kaupunkialueiden uudistami- KaupunkisuL" nittelu 2382 Ympäristö ja elämänlaatu llmansaasteiden torjunta 1673 AMSTERDAMIN TOIMINTAOHJELMA (ASAP) (milj. ecua} Vesien suojelu ja.'sihuolto ^2707 I ilehuolto ja muut 446 sen hankkeisiin sekä suurten alueellisten ympäristön tilan parantamiseen tähtäävien ohjelmien puitteissa tehtäviin investointeihin. Tärkeitä ympäristöohjelmia ovat mm. Välimeren ympäristön tekninen avustusohjelma (METAP) ja Itämeren suojeluohjelma. Puolen vuoden sisällä kesäkuussa pidetyn Amsterdamin huippukokouksen päötöslauselmasta EIP laati ja olkoi toteuttaa omaa toimintaohjelmoansa. Vuoden loppuun mennessö oll valmisteilla yli 2,2 miljardin ecun lainat työvoimavaltaisiile EIP;n uusille toimialoille, terveydenhuoitoon ja koulutukseen sekä ensimmäiset sitoumukset erityisestä PK-rahoitusohjelmasta innovatiivisten kasvusuuntautuneiden pienten ja keskisuurten yritysten investointeihin. Toistaiseksi on tehty kaikkiaan 880 miljoonan ecun lainasopimukset. Niistä terveydenhuollon ja koulutuksen hankkeiden osuus oli 730 miljoonaa ecua ja PK-yritysten osuus erityisestä PK-ohjelmasta yli 150 miljoonaa ecua. Rahoitusjärjestelyillä on tarkoitus parantaa PK-yritysten riskipääomien saontia ja se tulee EIP:n perinteisistä globaalilainoista PK-yritystoiminnan tukemiseen myönnettävien luottojen lisäksi. Ohjelmasta annettavaa riskirahoitusta, joita ovat riskinjako, pääomaan rinnastettavat lainat ja osakepääoma, tuetaan pankin toiminnan ylijäämistä enintään 1 miljardilla eculla. Rahoitus toteutetaan yhteistyössö pankkien ja rahoituslaitosten sekä Euroopan investointirahaston (EIR) kanssa. EIP on jo perustanut Euroopan teknologian rahoitusjörjestelmän riskisijoituspääomien rahoitukseen. Järjestelmöstä on sijoituksia varten käytössä varoja yhteensä 1 25 miljoonan ecun edestä ja sita hallinnoi EIR. PK-yritykset tuulkopuolella 824 PK-yritykset tukialueilla 1360 Yritysten kilpailukyky (milj. ecua} -Ί kansainilukyky ja laojuinen 1 tegraotio 2069 ASAP-ohjelman kautta pankki pystyi viime vuonna lisäämään pennteisten toimialojensa, kaupunkialueiden uudistamisen, ympäristöinfrastrukfuurien ja Euroopan Ιααjuisten verkostojen rahoitusta ylimääräisillä 1,6 miljardilla eculla. Osano ASAPohjelmaa EIP on lisäksi ryhtynyt tutkimaan keinoja, joilia voidaan kasvattaa ja hienosäätää Euroopan laajuisiin verkkoihin liittyville infrastruktuurihankkeille annettavaa tukea. EIP Τ I 0 0 I E. l

4 E U R O O P A N Energia: Yhteensä 2,6 miljardia ecua käytettiin pääasiassa söhköverkkohankkeisiin ja ραΐαναη jätteen hyödyntömiseen sähköksi sekä yleiseurooppalai- Ornat energia- varat -558 TP Tuonnin monipuolistaminen 482 Energiahuolto ja energian järl käyttö Ì557_ Energiatavoitteet (milj. ecua} sen maakaasuverkon jatkokehittämiseen. Mukana ovat kaasuputket Norjan ja Algerian kaasutoimituksiin EU:n verkkoon sekä teollisuudessa järkiperäistä energian köyttöä edistävät investoinnit. LUOTONANTO EUROOPAN UNIONIN ULKOPUOLELLA Yhteensä 3,2 miljardilla eculla tuettiin investointeja kolmansien maiden kanssa tehtävän EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan puitteissa. Se oli 41 prosenttia enemmän kuin vuonna Kasvua seiittää uusien lainavaltuuksien hyväksymisen lykkääntymisestä johtuneiden viivästysten kiinnikurominen. Vuoden aikana pankki käynnisti välittömösti operaatiot uusista kolmivuotisista ΙαΙηαvaltuuksista ( 1997-tammikuu 2000) Keski- ja Itä-Euroopassa (3,5 miljardia ecua), Välimeren alueella (2,3 miljardia ecua), Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa (900 miljoonaa ecua) sekä Etelö-Afrikassa (375 miljoonaa ecua). Luotonanto kohdistui tuotannolliseen infrastruktuuriin ja PK-yritysten investointeihin. Operaatiot pyrittiin toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan Euroopan komission ja muiden monenkeskisten rahoituslaitosten kanssarahoituksena käytettävissä olevien varojen vaikutuksen maksimoimiseksi. Keski- ja Itä-Euroopan maat (KIE): EIP antoi noin 1,5 miljardia ecua kymmeneen maahan, mikä oli pankin uusi vuosiennätys. Kaikkiaan KIE-maita on rahoitettu 6,3 miljardilla eculla vuodesta 1990 lähtien. Luotonanto keskittyi maiden rajat ylittäviin liikenteen, energian ja televiestinnän infrastruktuureihin, joilia KIE-maiden taloudet liitetään EUROOPAN LA/gUISET VERKOT Viimeisten viiden vuoden aikana EIP on järjestänyt 42 miljardia Euroopan loajuisten liikenne-, energiansiirto- ja televerkkojen kehittämiseen sekä niiden laajentamiseen EU:n rojavaltioihin, lähinnä Keski- ja Itä-Euroopan maihin. Euroopan unionin alueella tehdyt rahoitustoimet olivat kaikkiaan 38 miljardia eli lähes kolmannes tämän jakson toimista. Tuettujen hankkeiden kokonaisinvestoinnit yhteisesti ylittävät 1 30 miljardin rajan. EIP on hyväksynyt Euroopan unionin alueella koikkiln liikenneverkkoihin yli 30 miljardin lainat vuodesta 1993 lähtien. Tästä summasta tehtyjä lainasopimuksia vuoden lopussa oll 1 8,2 miljardia. Edellisestä vuodesta lisäystä tuli 50 prosenttia. Euroopan loajuisten sähkön- ja kaasunsiirtoverkkojen rakentamiseen ja laajentamiseen pankki on hyväksynyt viimeisten viiden vuoden aikana lainoja yli 5,6 miljardin edestä. Rahoitussopimuksio oli tehty 4,3 miljardin verran vuoden lopussa. Essenin Eurooppo-neuvoston määrittelemiin ensisijaisiin hankkeisiin hyväksytyt lainat tällä jaksolla olivat 13,7 miljardia; 1 1,2 miljardia liikenteeseen ja 2,5 miljardia energiahankkeisiin. Tehdyt lainasopimukset vuoden 1997 lopussa kohosivat 8,9 miljardiin, joista 6,9 miljardia liikenteeseen ja 2 miljardia energiasektorille. Vuodesta 1993 lähtien 10 miljardin rahoituspäätöksillä on toisaalta edistetty pennteisten lankapuhelinverkkojen ja matkapuhelinverkkojen parantamista kymmenessä EU-maassa ja kahdeksassa Keski- ja Itä-Euroopan maassa. Rahoitus Keski- ja Itä-Euroopan maissa 1997 (milj. ecua} Liikenne ja viestintä Vesihuolto 804 ja muut 520 Energia Teollisuus, palvelut 47 entistä läheisemmin toisiinsa ja unioniin. Välimeren clue (MED): Ennätysmäisillä 1,1 miljardilla eculla rahoitettiin investointeja kymmenessä EU;n ulkopuolisessa maassa. Rahoitus annettiin ensi sijassa Euro-Völimeren alueen kumppanuusohjelman puitteissa. Painopiste oli hankkeissa, jotka kannustavat alueen maiden talouden vapautumista ja yksityistämistä sekä edistävät yksityissektorin uudelleenjärjestäytymistä ja laajentumista valmistauduttaessa asteittain Euroopan unionin ja 4 EIP TIEDOTE

5 E U R O O P A N Globoaliloinat 136 Teollisuus, palvelut 65 Vesihuolt ο ja muut 265 Rahoitus Välimeren maissa 1997 (milj. ecua} Energia 346 Liikenne ja viestintä 310 Välimeren alueen yhteiseen ναρααkcuppa-alueeseen vuoteen 2010 mennessö. Arviolta 200 miljoonalla eculla UUSI JASENYYTTA VALMISTAVA RAHOITUSJÄRJESTELMÄ Pankki perusti myös ylimääräisen 3,5 miljardin ecun EU-jäsenyyttä valmistavan lainajörjestelyn niitä KIE-maita sekä Kyprosta varten, jotka ovat tehneet EU;n kanssa Eurooppa-sopimukset. Järjesteiyn ansiosta EIP kaksinkertaistaa rahoitukset näissä maissa vuoteen 2000 mennessä. Luotonanto suunnataan kaikkien kymmenen KIE-maan ja Kyproksen hankkeisiin tarkoituksena yhdistää maat unioniin ja helpottaa niitä omaksumaan EU;n voimassa oleva säännöstö eil ns. acquis communautaire. Painopistealueita ovat erityisesti ympäristön suojelu sekä liikenteen ja viestinnän infrastruktuurit (TEN-hankkeet mukaan lukien), teollisuuden kilpailukyky ja alueellinen kehittäminen. Rahoitus tehdäön myös jatkossa pankin ja EU;n komission kiinteässä yhteistyössö, millä pyritään maksimoimaan EU;n PHARE-avustusohjelman ja EIPrahoituksen ανυιια saatavaa synergiaetua. Rahoituksessa on mukana myös multa pankkilaitoksia. rahoitettiin teollisuuden yhteisyrityksiö ja yksityissektorin kehittymistä edistöviö investointeja. Niihin sisöltyivät myös riskirahoitusjörjestelyt Maltalla, Egyptissö ja Tunisiassa. Pankki rahoitti vielö toistakymmentä uutta kannottavuustutkimusta osana ympäristöasioiden ja yhteistyön edistämiseen töhtöävälle Välimeren ympäristön tekniselle avustusohjelmalle (METAP) annettavaa jatkuναα tukea. Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtiot (AKT): Yhteensä 60 miljoonan ecun lainoilla käytettiin kokonaan neljännen Lomén sopimuksen ensimmäisen rahoituspöytäkirjan puitteissa sovittuun EIP;n rahoitusvaltuutukseen sisältyvät summat. Rahoitus keskeytettiin toistaiseksi toisen rahoituspöytöklrjaesityksen ratifiointikierroksen pitkittymisen johdosta. Valmistelut sito varten on jo aloitettu pankissa. Etelö-Afrikan tasavalta; Luotonanto edellisestä rahoitusvaltuutuksesta saatiin päötökseen vuonna Yhteensä 199 miljonan ecun lainat käytettiin ensi sijassa pienehköihin vedenkäsittelyn hankkeisiin ja pieniin ja keskisuuriin yrityksiin luottoina globaalilainoista, joista sovittiin EIP;n rahoitusta völittövien pankkien toi rahoituslaitosten kanssa. EIP;n uuden 375 miljoonan ecun valtuutuksen toimeenpano on nyt hyvässä vauhdissa. Aasia ja Latinalainen Amerikka; Luotonanto oll yhteensä noin 380 miljoonaa ecua. Se päätti ensimmäisen vuosipuoliskon kattavan valtuutuksen ja käynnisti ensimmäiset lainaoperaatiot uudesta kolmivuotisesta valtuutuksesta. Aasiassa 175 miljoonaa ecua ja Latinalaisessa Amerikassa 205 miljoonaa ecua käytettiin erityistä eurooppalaista intressiö omaaviin yhteisyrityksiin ja investointeihin. hluomattavia yhteisyrityksiä olivat kombivoimalaitos Filippiineillä, optisia kuituja valmistava tehdas Brasiliassa ja lasitehdas Meksikossa. TOIMINTA PAAOMAMARKKINOILLA Vuoden 1997 varainhankinta ennen swapeja oll 23,1 miljardia (+ 31%). Pankki teki 156 lainaoperaatiota 21 ;nä eri valuuttana, suurimmaksi osaksi (75%) yhteisövaluuttoina. Korko- tai valuuttaswapien jälkeen varainhankinnasta 12,3 miljardia (54%) oll kiinteällö korolla ja 10,7 miljardia (46%) vaihtuvalla korolla 18 valuuttana, joista 85% EU-valuuttoina. EIP valmistautui aktiivisesti euron tuloon. Se oli päöomamarkkinoilla ensimmöinen euro-lainaaja (tammi-helmikuussa 1997) 1,3 miljardin emissiolla. Tämö seitsemön vuoden Ιαίηα sisälsi sopimuslausekkeen, jolla emittoija sitoutui yhdistämään multa ominaisuuksiltaan samanlaisia euro-lainoja. Tämän strategian ohella pankki toteutti eurosidonnaista emissiopolitiikkaa yhteisön päävaluuttojen osalta (englanniksi "Euro-tributary issues", seuraavina valuuttoina; NGL, FRF, DEM, PTE, GBP, ITL ja LUF). Näihin ehdoiltaan hyvin samankaltaisiin lainoihin voidaan myöhemmin lisötö multa euro-emissioita. Euro-emissiot ja eurosidonnaiset emissiot olivat yhteensä noin 6 miljardia eli neljönnes varainhankinnasta kaikkiaan. Yhteisvaluutan toteutuessa EIP on eurostrategiansa ansiosta euron joukkolainamarkkinoiden johtavia toimijoita valtioiden ohella (EIP;n otaksutaan olevan yksi EU;n viidestö suurimmasta emittoijasta ja johtava ei-valtiollinen lainaaja). Pankki toimi edelleen Keski- ja Itä- Euroopan rahoitusmarkkinoilla. Ταvoitteena on KIE-maiden pöäomamarkkinoiden kehittäminen niiden tulevaa EU-jäsenyyttä ajatellen ja mahdollisuus rahoittaa lainat paikallisina valuuttoina olevista varoista luotonsaajien toiveiden mukaisesti. Tössö tarkoituksessa pankki jörjesti 1997 Unkarissa keskipitkön forintti-velkakirjaohjelman. Se myi lisäksi euromarkkinoilla Puolan zlotyyn sidotun D-markkalainan. Tämän ohella pankki toimi euro-tsekin kruunu- E I ρ T I E D O T E

6 E U R O O P A N EURO VARAI Ν HAN Kl Ν NAN VALUUHAJAKAUMA Ennen swapeja: 1300 ^ 5,6 Swapien 1300 iälkeen:\ % 5,6 pankin joukkolainat arvostettuna emit- jänä käyttömöllä edelleen kansainvölitoijana olivat varsin kysyttyjä. Tällö siltö markkinoilta nostamansa varat tavoin pankki pyrki jatkuvasti toimi- kansallisten valuuttojen mäöräisiin laimaan tehokkaana rahoituksen välittä- noihin (Etelä-Afrikan randi). DEM , ,9 FRF 206Ó 9, ,2 GBP ITL BEF ,5 23, ,5 21,9 EUROOPAN INVESTOINTIRAHASTO (EIR) (') EIR pääpiirteittöin NLG DKK ,3 1, ,1 0,6 Euroopan investointirahasto (EIR) myöntöö takuita yleiseurooppalaisten verkostojen (TEN-verkot) sekä pienten ja keskisuurten yritysten rahoittamiseen. Vuodesta IEP 58 0,3 lähtien EIR;llä on ollut valtuudet ryhtyö osakepöäomarahoitukseen. Se allekirjoitti LUF 99 0,4 99 0,4 marraskuussa 1997 EIP;n kanssa sopimuksen, jolla otettiin käyttöön Euroopan tek GRD loi 0, ,7 nologian rahoitusjärjesteimä. ESP , ,3 PTE ATS SEK ,5-0, ,7-0,8 EIR on julkisten ja yksityisten yhteisöjen yhteistyöhanke. Sen kolme osakasryhmää ovat Euroopan investointipankki (EIP), Euroopan komissio sekä 76 rahoituslaitosta. EIR toimii markkinaehdoin yhteistyössö pankkien ja muiden rahoituslaitosten kanssa. FIM 17 EU yhteensä ,1 75, ,2 85,3 Takauskanta EIR solmi vuonna 1997 kaikkiaan 769 miljoonan ecun takaukset TEN-hankkeille ja USD 3011 CHF 566 JPY 1380 AUD 131 NZD 170 HKD 56 CZK 55 ZAR 261 Muut yhteensä ,0 2,5 6,0 0,6 0,7 0,2 0,2 1,1 24, ,6 2,5 2,4 0,3 14,7 PK-sektorille. Tehdyt ja voimassa olevat takaukset EIR;n toiminnan käynnistömisestö alkaen kesäkuussa 1994 olivat yhteensä 2,3 miljardia ecua EIR;n perustamisesta lähtien tehdyt takausoperaatiot jakautuvat maittain seuraavasti; Alankomaat 1,5%, Belgio 2,6%, Espanja 5,6%, IHanti 2,9%, Iso-Britannia 17,4%, Italia 21,7%, Itövalta 2,6%, Kreikka 6,2%, Luxemburg 0,2%, Portugali 8,9%, Ranska 14,4%, Ruotsi 0,4%, Saksa 4,3%, Suomi 1,3% ja Tanska 0,1% sekä rajat ylittävät takaukset 10,1%. Jakauma toimialoittain on seuraava; liikenteen TEN 24,7%, energian TEN 22,3%, televiestinnän TEN 20% (TEN yhteensä 67%) sekä PK-sektori 33%. Kaikki edelliset numerotiedot ovat ohjeellisia. EIR toimii ensi sijassa EU;n alueella, mutta kysymykseen voivat tulio myös rajat ylittävät hankkeet EU;n Yhteensä rajavaltioissa. markkinoilla. Se jatkoi samalla neuvotteluja Puolan viranomaisten kanssa zloty-emissioiden köynnistämisestä. Edullisissa markkinatilanteisso liikkeeseen lasketuilla lainoilla, jotka olivat kolmannes varainhankinnasta, voitiin oleellisesti pienentää rahoituskustonnuksia ja torjota sijoittajille laaja tuotevolikoimo. Töllaiset "terävät" lainat laskettiin markkinoilla liikkeeseen useimmiten keskipitkien velkakirjaohjelmien puitteissa. Pyrkimyksenö oll lisätä mahdollisuuksia tavoittaa entistä laajemmin sijoittajia (insitutionaaliset ja yksityiset sijoittajat) ja samalla etsiö uusia markkinoita (AUD, NZD, HKD, ZAR), joilta tarjoutui edullisia tilaisuuksia ja joilia Kasvu ja ympäristö Kasvu ja ympäristö -hankkeen puitteissa EIR takaa osittain pankkien myöntömiä lainoja pienten yritysten ympäristöinvestointeihin. Kaikissa unionin jäsenvaltioissa on nyt tehty sopimuksia tämän hankkeen puitteissa. EIR;n pienille yrityksille myöntömistä takauksista aiheutuvat kustannukset katetaan yhteisön budjetista. Pääomasijoitukset Vuodesta 1996 lähtien EIR on toiminut riskipäöomamarkkinoilla hankkimalla sijoitusosuuksia EU;n jäsenmaissa toimivista riskisijoitusrahastoista omaan lukuun tai kolmansien osapuolten puolesta. Marraskuussa 1997 EIP ja EIR allekirjoittivat Euroopan teknologian rahoitusjärjestelmää koskevan EIR;n harkinnanvaraisen hoitosopimuksen. Sopimuksen perusteella EIP valtuuttaa EIR;n hallinnoimaan pankin puolesta 125 miljoonan ecun varoja, jotka on suunnattu PK-sektorin kasvuhakuisiin tai teknologiapohjaisiin yrityksiin erikoistuneisiin riskisijoitusrahostoihin tehtäviin sijoituksiin. Tehtyjen pöäomasijoitusten kokonaissumma vuonna 1997 oli 26,02 miljoonaa ecua EIR;n omasta pääomasta ja 6,49 miljoonaa ecua Euroopan teknologian rahoitusjärjestelmästä. (') 43, avenue J.F.Kennedy, L-2968 Luxembourg - puh. -h (352) , hksi + (352) TIEDOTE 1

7 EUROOPAN Luotonanto Euroopan unionissa ^ turoopan unionin omiin investointeihin myönnettyjen lainojen kokonaismäärä 1997 oli miljoonaa, 1996 vostaavasti miljoonaa. Kasvua edellisvuodesta oli 9,6 prosenttia (lainojen yksityiskohtainen jakautuminen ilmenee olla olevasta taulukosto). Kaikki lainat rahoitettiin Euroopan investointipankin omisto rahoitusvoroista, jotka muodostuvot pääasiallisesti päöomamarkkinoilla liikkeeseen laskettujen lainojen tuotoista sekä omasta pääomasta (moksettu pääoma ja rohostot). Operaatiot kuuluvat pankin rahoitusvastuualueeseen ja ne on merkitty sen taseeseen. raan tai välittäjälaitosten ja pankkien yritysten tokaomio ja 32 prosentilla oll kautta. valtion tai julkisen laitoksen tokous. Pankin lainojen vakuuksien jakauma Pankkisektorin kanssa EIP;n toimialolla 1997 osoittaa somao kehitystä tehtävässä tiiviissä yhteistyössä konkretisoituvat luvun alusto. Ponkkitokaukset kottoivat läheisyys- ja töydentävyysperiaat- 45 prosenttia loinonannosta. Noin teet, jotka on kirjottu sopimuksiin 23 prosenttia operaatioista oll yksityisten Euroopan unionista. Loinasopimusten jakauma maittain 1997 EIP toimii kiinteässä yhteistyössä yhä useamman rahoituslaitoksen ja liikepankin kanssa. Se sopii näiden kanssa globaalilainoista, joilia rahoitetaan teollisuuden, palvelujen, koulutuksen ja terveydenhuollon sekä infrostruktuurin alojen pieniä ja keskisuurio investointeja. Se myöntää myös tiettyjä yksittäisiä lainoja joko suo- Lainat Euroopan unionissa 1997 ja Summa Belgia (BE) Tanska (DK) 737 Saksa (DE) 3518 Kreikka (GR) 730 Espanja (ES) 2716 Ranska (FR) 2721 Irlanti (IE) 207 Italia (IT) 3517 Luxemburg (LU) 96 Alankomaat (NL) 398 Itävalta (AT) 555 Portugali (PT) Suomi (Fl) 401 Ruotsi (SE) 925 Yhdistynyt kuningaskunta (GB) Art.1 SC) /ο 5,0 3,2 15,3 3,2 11,8 11,9 0,9 15,3 0,4 1,7 2,4 5,9 1,7 4,0 16,4 0,8 Summa (milj. ecua} o 3,5 4,1 14,1 3,1 15,4 12,4 1, ,2 2,3 1,5 6,6 1,0 2,1 13,1 1,4 Alla olevissa luetteloissa ne yhteisöpolitiikan tavoitteet, joita varten yksittäiset lainat on nnyönnetty, on merkitty polstan reunaan. Ellei toisin moinito, globoalilainat koskevat useita sektoreita ja useita tavoitteita. Tavoitteet on merkitty seuraavin tunnuksin; aluekehitys yritysten kilpailukyky ja Euroopan yhdentyminen < ymparistonsuojelu ja kaupunkisuunnittelu yhteisön infrastruktuurit energiahuollon tavoitteet TEN: Essenin huippukokouksessa joulukuussa 1994 sovittuihin Euroopan laajuisiin verkkoihin liittyvät ensisijaiset hankkeet Euroopan unioni ,0 I Eurooppalaisittain tärkeät jäsenvaltioiden ulkopuoliset liankkeet ,0 Hankkeisiin myönnetyt summat on ilmoitettu miljoonina ecuina. EIP Τ I E D 0 Τ E. 4,

8 E U R O O P A N Perussäännön 18 artiklan nojalla rahoitetut hankkeet fhankkeito, jotka ovat suoroan Euroopan unionin edun mukaisio, mutta jotka toteutetaan muualla kuin jäsenvaltioiden Eurooposso sijaitsevillo alueilla, rahoitettiin yhteensä 1 84 miljoonalla EIP;n perussäännön 1 8 artiklan 1 kohdon toisen alakohdan nojalla. Kaikki hankkeet koskivat energian (109 miljoonaa), jäteveden puhdistuksen (24 miljoonaa) ja liikenteen (51 miljoonaa) alojo. Uuden kaasuputken rakentaminen Norjan Pohjanmeren sektorilta Dunkerqueen Pohjois-Ranskaan Den Norske Stats Oljeselskap AS 108,7 Reykjavikin jäteveden keräyksen ja käsittelyn infrastruktuurien laojennus ja parantaminen Reykjavikurborg 24,3 Teiden rakentaminen ja parannukset Oslon kaupunkiseudulla AS Fjellinjen 50,7 < BELGIA Sovitut lainat; miljoonaa 1996; 657 miljoonaa : 769 miljoonaa : 371 miljoonaa Luotot globaalilainoista: 332 miljoonaa jakautuivat liikenteen (488 miljoonaa), televiestinnän (222 miljoonaa), ympäristörisuojelun (50 miljoonaa) ja teollisuuden (10 miljoonaa) kesken. Aiemmin myönnetyistä globaalilainoista osoitettiin rahoitusta 559 pienelle julkiselle infrastruktuurihonkkeelle, jotka liittyivät pääasiassa jäteveden keräykseen ja käsittelyyn. Rahoitusta myönnettiin lisäksi 644 pk-yritykselle yhteensä 280 miljoonaa. Jäteveden keräys- ja käsittelylaitosten laajennus Flanderissa Aquafin 49,9 Uuden suurnopeusjunaradan ensimmäisen vaiheen (Ranskan raja-bryssel) rakentaminen SNCB - Société Nationale des Chemins de Fer Belges TEN 330,0 Suurnopeusjunllle tarkoltettujen rautatielinjojen rakentaminen ja tekninen ajanmukaistaminen Brysselin ja Antwerpenin sekä Brysselin ja Liegen välillä (toinen vaihe) SNCB - Société Nationale des Chemins de Fer Belges TEN 1 20,0 Lyhyen matkan lentokaluston uusiminen yhteisön sisäiseen liikenteeseen Sabena S.A. 37,7 Pienten tai keskisuurten investointien rahoitus - Banque Bruxelles Lambert S.A. - Kredietbank S.A. - Générale de Banque S.A. - Cera Banque - Crédit Général de Banque S.A. Koulutuksen ja terveydenhuollon pienten tai keskisuurten investointien rahoitus Crédit Communal de Belgique 99,5 98,5 49,3 49,3 24,6 49,3 Toisen matkapuhelinverkon asennus MobistarS.A. 221,8 Uuden teollisuuskaasujen tuotantoyksikön rakentaminen Feluyyn (Hainaut) Società ossigeno Liquido SpA 9,9 Suurnopeusjunarata PBKAL i EIP TIEDOTE

9 E υ O O P A N :l ίmmsmmêm^s!mswmmêmm!mΰmmmmmi^^^ί^^^^^^^^^s^^^^&^^m^^^^s^^^^ TANSKA Sovitut lainat: 737 miljoonaa 1996; 688 miljoonaa : 703 miljoonaa : 34 miljoonaa Luotot globaalilainoista; 54 miljoonaa kohdistuivat energian (84 miljoonaa), jätehuollon (43 miljoonaa) ja liikenteen aloille (509 miljoonaa, joista 200 miljoonaa ensisijaisiin TEN-verkkoihin) sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan (67 miljoonaa). Aiemmin myönnetyistä globaalilainoista osoitettiin rahoitusta 286 pk-yritykselle. Sähköyhteyden rakentaminen Tanskan ja Saksan vallile VattenfallAB 83,9 Yhdyskuntajätteiden käsittelylaitoksen laajennus ja nykyaikaistaminen Glostrupissa Vestforbrsending l/s 43,0 Ohikulkuteiden rakentaminen tieverkkoon Kongeriget Danmark 24,8 Kiinteän rautafìe- ja maantieyhteyden rakentaminen Juutinrauman yli Kööpenhaminan (Tanska) ja Malmön (Ruotsi) välille A/S 0resundsforbindelsen TEN 200,3 Kiinteän rautatie- ja maantieyhteyden rakentaminen Sjellannin ja Fynin saarten välille A/S Storebeeltsforbindelsen 230,6 < 4 Kööpenhaminan Kastrupin lentoaseman laajennus ja nykyaikaistaminen K0benhavns Lufthavne AS Tutkimus- ja kehityslaitosten nykyaikaistaminen ja laajennus Suur-Kööpenhaminan seudulla A/S Novo Nordisk Pienten tai keskisuurten investointien rahoitus Finance for Danish Industry International S.A, FIH 53,6 66,5 34,4.^. Huomattavaa tukea Pohjoismaiden liikenneyhteyksille Rakenteillo oleva Juutinrauman maayhteys Ison-Beltin ylittävä maayhteys ovattiin liikenteelle 1. kesökuuto Se oli Pohjoismaisso merkkitapaus yleiseurooppalaisten liikenneverkkojen toteuttamisessa. Tämä rakennustyömaa, Tanskan itäja länsiosat yhdistävä 1 8 kilometriö pitkä linkki parantaa tuntuvosti tovoro- ja henkilöliikennettä Tanskan sisällä sekä muiden Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan vallila. Yhteensä 5,5 miljardia ecua maksaneeseen investointihonkkeeseen myöntämillöön 1,7 miljardin ecun lainoilla EIP on hankkeen suurin rahoituslähde. Näin se ponee ραΐηοα tämän yhdystien merkitykselle alueella ja osano Euroopan Ιααjuisia verkkojo (TEN). Kun ensisijaisiin TEN-hankkeisiin lukeutuvo Juutinrauman silta Tanskan ja Ruotsin välille valmistuu vuonna 2000, Ison- Beltin liikenneyhteys mahdollistao keskeytyksettömöt maantie- ja rautotiekuljetukset Skandinavian maiden ja Manner- Euroopan vallila. EIP on tukenut tätä teista Ruotsin ja Tanskan solmien poikki rokennettavoo kiinteää liikenneyhteyttä tähän mennessä yhteensä 800 miljoonan ecun lainoilla. Kaikki edelliset investoinnit ovat jatkoa EIP;n aiemmin myöntämälle rahoitukselle, jonko tarkoituksena on parantaa Tanskan liikenneyhteyksiä. Tanska on saanut Euroopan edun mukoisiin liikennehankkeisiin vuodesta lähtien 3 miljardia ecua. Lainoilla on tuettu solmien valtavien rokennushonkkeiden ohella merkittävää rautateiden sähköistysohjelmoa sekä maantie- ja moottoritieverkkojen laojentamisto. EIP on myös mukana laajentamassa Kööpenhaminan lentoasemoo, joko on yksi alueen kansainvälisen lentoliikenteen solmukohtia. EIP T I E D O T E 1

10 E U R O O P A N SAKSA Sovitut lainat: miljoonaa 1996; miljoonaa ; miljoonaa : miljoonaa Luotot globaalilainoista; miljoonaa Koko Saksan alueelle myönnetyt yksittäiset lainat koskivat energiasektorìa (387 miljoonaa), jäteveden keräystä jo käsittelyä sekä jätteiden hävittämistä (445 miljoonaa), liikennettä (295 miljoonaa) ja kaupunkisuunnittelua [55 miljoonaa). Teollisuus- ja palvelusektoreiden hankkeita rahoitettiin lisäksi 474 miljoonalla. Aiemmin myönnetyistä globaalilainoista osoitettiin rahoitusta tuotannolliseen toimintoon pienelle ohjelmalle (399 miljoonaa) ja 673 pienehkölle infrastruktuurihankkeelle (1 008 miljoonaa), erityisesti poikallistason viemöröinnin ja jätevedenpuhdistuksen varustushankintoihin. Saksan itäisten osavaltioiden hankkeisiin osoitetut yksittäiset lainat ja globaalilainoista myönnetyt luotot olivat 36 prosenttia EIP;n kokonaisrahoituksesta Saksassa. Hailintoneuvoston hyväksymistä toimista, joiden odotetaon johtovan rahoitukseen tulevina kuukousina, 57 prosenttia suunnataan kuitenkin itöisiin osavaltioihin. Vanhentuneita laitoksia korvaavan ruskohiilivoimalan rakentaminen - Schwarze Pumpeen (Brandenburg/Saksi) SVK Schwarze Pumpe - VEAG Kraftwerksgesellschaft mbh - Schkopauhun (Saksij Kraftwerk Schkopau GbR Kaasuvoimalan rakentaminen lämmön ja sähkön yhteistuotantoon Geraan (Thijringen) Kraftwerke Gera GmbH Dornumersielin (Pohjanmeren rannikko) kaasuputken rakentaminen Salzwedeliin Norjan maakaasufoimituksia Netra GmbH Norddeutsche Erdgas Transversale 1 78,0 38,5 1 2,0 ma varten Kölnissö (Nordrhein-Westfalen) Zweckverband Südlicher Randkanal - Freiburg im Breisgaussa (Baden-Württemberg) Stadt Freiburg - Mönchengladbachissa (Nordrhein-Westfalen) Entwässerung Mönchengladbach GmbH - Nordrhein-Westfalenissa Wupperverband Niersverband. - Herfordissa (Nordrhein-Westfalen) AbwassenAferk der Stadt Herford - Mannheimissa Stadt Mannheim 10,2 10,2 10,2 7,8 5,1 7,6 5, '4-4 4 Maakaasun jakeluverkon nykyaikaistaminen ja laajennus - Leipzigin seudulla Erdgas West-Sachsen GmbH 40,9 - Baden-Württembergissä Zweckverband Bodensee-Wasserversorgung Jätteenpolttolaitosten rakentaminen 3,8-4 - Berliinissä Gasag Berliner Gaswerke AG 10,2 - Kassel-Bettenhauseniin (Hessen) Müllheizkraftwerk Kassel GmbH 25,4 1 '4 Chemnitzin kaukolämpöverkon laajennus ja nykyaikaistaminen Stadtwerke Chemnitz AG 20,5 - Offenbachiin (Hessen) Umlandverband Frankfurt UVF 7,6-4 Jäteveden keräys- ja käsittelylaitokset; juomavesihuolto - Berliinissä BeHiner Wasserbetriebe - Wuppertalissa (Nordrhein-Westfalen) Wuppertaler Stadtwerke AG - Heilbronnissa (Baden-V/ürttemberg) Stadtkreis Heilbronn - Münchenissä (Baijeri) Stadt München - Nürnbergissä (Baijeri) Stadt Nürnberg - Dresdenissä (Saksij Dresden Wasser und Abwasser GmbH 152,6 102,7 33,2 30,7 17,3 15,4-4 < '4 Moottoritietunnelin rakentaminen Eiben alitse Hampurissa Bundesrepublik Deutschland Bremerhavenin sataman "Wilhelm Kaisen" -konttiterminaalin laajennus Service-Centrum Logistik Bremen GmbH Uuden kaupunkirataverkon rakentaminen Saarbrückeniin Stadtbahn Saar GmbH Münchenin (Baijeri) joukkoliikennejärjestelmän nykyaikaistaminen ja laajentaminen Stadt München Hannover-Langenhagenin (Ala-Saksi) lentoaseman laajennus Flughafen Hannover-Langenhagen GmbH 102,1 8,1 10,2 124,0 50, Uii.a,D.T E 1-9 i

11 EUROOPAN I N V E S T O I N T I P A N K K Kaupunkiyrnpäristön tervehdyttäminen - Stuttgart (Baden-Württemberg) Landeshauptstadt Stuttgart 45,9-4 - Adlershofin vyöhyke, Kaakkois-Berliini Berlin Adlershof Aufbaugesellschaft mbh 5,1 4 - Bamberg (Baijeri) Stadt Bamberg 3,6 4 Kehitys- ja tutkimuskeskuksen rakentaminen Stuttgartin lähelle Sindelfingeniin ja maalaamojen nykyaikaistaminen Sindelfingenin ja Bremenin autojen kokoonpanotehtailla Mercedes Benz AG 256,9 4 Puolijohdealustojen tuotantokapasiteetin nosto ja valmistusmenetelmien nykyaikaistaminen Landshutin tehtaalla (Baijeri) Hitachi Semiconductors GmbH 19,1 Pienten tai keskisuurten investointien rahoitus; - Commerzbank AG 510,2 - Landesbank Hessen-Thüringen Girozentrale 300,5 - Kreditanstalt für Wiederaufbau 254,3 - Bremer Landesbank Kreditanstalt Oldenburg- Girozentrale 145,5 - Südwestdeutsche Landesbank Girozentrale 1 1 7,4 - Deutsche Genossenschaftsbank 101,7 ~ Deutsche Ausgleichbank 101,7-1KB Deutsche Industriebank 61,1 - Bayerische Landesbank Girozentrale 58,0 - Landesbank Sachsen Girozentrale 51,1 - Landesbank Berlin Girozentrale 50,9 - Landesbank Schleswig-Holstein Girozentrale 40,8 - Deutsche Bank AG 35,6 - Norddeutsche Landesbank Girozentrale 23,0 - Hamburgische Landesbank Girozentrale 1 0,3 Valmistusmenetelmien parantaminen ja uusien autonrenkaiden kehittely Breubergin tehtaalla (Hessen) Pirelli Reifenwerke GmbH 8,1 Varastointi- ja jakelukeskuksen rakentaminen Unnaan Dortmundin lähelle (Nordrhein-Westfalen) Karstadt 34,3 Sairaaloiden nykyaikaistaminen ja kunnostus Berliinin itäosossa Senatsverwaltung für Gesundheit und Soziales 155,7 Vuodesta 1990 lähtien, jolloin EIP aloitti toiminnan Saksan itäisissä osavaltioisso, se on myöntönyt yli 8 miljardia ecua kansontalouden kasvun konnalta välttämöttömän perusinfrostruktuurin rakentamiseen ja nykyaikaistamiseen, elinolo- suhteiden parantamiseen ja teollisen toiminnan kehittämiseen. Yli 60 prosenttia luotoisto koski suuria infrostruktuureita: Münchenin joukkoliikennettä televerkkojen nykyaikaistaminen (1012 miljoonaa); globaalilainoista myönnettyinä luottoina). > illwill..'u' m- βΐϋ'..-; ^M^HL I Geran kaasulla toimiva lämpövoimolaitos alueellisten maakaasun yhdysverkkojen ja kaupunkien kaasun jakeluverkkojen laajentaminen; ruskohiilivoimaloiden nykyaikaistaminen (Schwarze Pumpessa ja Schkopaussa) ja kaukolämpöverkkojen laajentaminen esim. Potsdamissa, Dresdenissä, Berliinissä ja hlallesso (1 981 miljoonaa), joilia on merkittävä ympäristön tilaa parontovo voikutus; jäteveden keräys ja käsittelylaitokset sekä jätelaitokset (1 506 miljoonaa, joista enemmän kuin kaksi koimasosao arviolta 600 poikalliseen suunnitelmoon Teollisuus sai yksittäisiä lainoja talouden tukemiseen monilla eri aloilla. Polvelualalla EIP rahoitti postimyyntiyritysten logistiikkakeskusten ja postin lojittelukeskusten nykyaikaistamista ja vuonna kasvua ja työllisyyttä tukevan ASAP-ohjelman puitteissa sairaaloiden nykyaikaistamista Berliinissä. Tämän lisäksi yli 1 000;ta PK-yritystä rahoitettiin läheisessä yhteistyössä pankkien kanssa. EIP T I E D O T E.1.;

12 E U R O O P A N KREIKKA^;^ ^ ή " ^,/l997» Sovitut lainat: 730 miljoonaa 1996:721 miljoonaa : 730 miljoonaa Luotot globaalilainoista: 23 miljoonaa myönnettiin energian (126 miljoonaa) jo liikenteen aloille (604 miljoonaa, joista 301 miljoonaa ensisijaisiin TENverkkoihin). Aiemmin myönnetyistä globaalilainoista osoitettiin rahoitusta 1 2:lle teollisuuden ja matkailualan pk-yritykselle. Ruskohiiltä käyttävän lämpövoimalan viidennen vaiheen rakentaminen Aghios Dimitriosiin (Makedonia) DEI - Dimosia Epihirisi llektrismou (Julkinen sähköyhtiö) 22,7 Kaasua käyttävän yhdistetyn kiertoyksikön lisääminen Lavrionin voimalaan (Attiki) DEI 99,8 Sähkön siirto- ja jakeluverkkojen laajennus ja vahvistaminen DEI 3,6 Patras-Ateena-Thessaloniki-Evzoni-pöäväylän (PATHE) osuuksien Yliki-Aghios Konstantinos ja Raches-Aghii Theodori muuttaminen moottoritieksi Elliniki Dimocratia TEN 100,4 Patras-Ateena-Thessaloniki-Evzoni-pääväylän (PATHE) Pelasgian ja Gyrtonin vällsen osuuden muuttaminen moottoritieksi Elliniki Dimocratia TEN 100,4 ΚαναΙαη ohitustien rakentaminen ja Egnatian maantieväyiän Komotinin ja Kipin välisen osuuden muuttaminen moottoritieksi Elliniki Dimocratia TEN 100,0 Spatan uuden kansainvälisen lentoaseman rakentaminen (Ateena) Athens International Airport SA 302,6 PA THE - Isthmosin silta Korintissa ESPANJA Sovitut lainat: miljoonaa 1996: miljoonaa ; miljoonaa : 766 miljoonaa Luotot globaalilainoista; 269 miljoonaa kohdistuivat energian (139 miljoonaa), liikenteen (812 miljoonaa), televiestinnän (360 miljoonaa), vesihuollon ja sekalaisten infrastruktuurien (154 miljoonaa) aloille. Teollisuuteen osoitettiin 210 miljoonaa ja palveluihin 275 miljoonaa koulutuksen ja terveydenhuollon investointien rahoitukseen. Aiemmin myönnetyillö globaalilainoilla tuettiin toisaalta pienten paikallisten infrastruktuurien kehittämistä, 99 hanketta, toisaalta pk-yrityksiä (131). rimiiskmmms Tuulipuiston rakentaminen Sierra de Guerindaan (Navarro) Energia Hidroeléctrica de Navarro SA 42,3 LPG- eli nesteytetyn maakaasun uuden hallintajärjestelmän perustaminen Repsol Butano SA 32,6 Oljyjohdon rakentaminen Cartagenan terminaalln ja Puertollanon jalostamon vallile Repsol Petróleo SA Jäteveden keräys ja käsittely Junta de Saneamiento de Cataluha IP TIEDOIE 1-98

13 EUROOPAN Valtakunnallisen rataverkon ja esikaupunkirataverkkojen parantaminen ja liikkuvan kaluston nykyaikaistaminen Red Nacional de los Ferrocarriles Espanoles Päätieverkon parannus 28 tieosuudella Ministerio de Fomento Pikatien ensimmäisen vaiheen rakentaminen Leónista Burgosiin GICAL/Comunidad Autònoma de Castillo y Leon Tieverkon parantaminen Terrìtorio Histórico de Bizkaia Alueellisen tieverkon parantaminen Comunidad Autònoma de las Islas Baléares Oviedon (Asturics) kaupunkiradan uusi linjaus Cinturón Verde de Oviedo SA Madridin seudun pääkaupunkirataverkon rakentaminen ja laajennus Comunidad Autònoma de Madrid Metropolitano de Madrid SA Pitkän matkan lentokaluston nykyaikaistaminen Iberia Lineas Aéreas de Espana Teneriffan saaren kahden lentoaseman sekä Lanzaroten ja Fuerteventuran lentoasemien parantaminen ja laajennus (Kanarian saaret) Ente Publico de Aeropuertos Espafioles y Navegaciòn Aèrea Matkapuhelinverkon asennus Airtel Móvil SA Meriterminaalin ja kauppakeskuksen rakentaminen Barcelonan vanhan sataman loituriin International Trade Center Barcelona SA Vesihuollon infrostruktuurin parantaminen ja metsänhoito Comunidad Autònoma de Castillo y Lean Tulvien infrastruktuureille alheuttamien vourioiden kiireelliset korjoustyöt Comunidad Autònoma de Andalucia Lisäyksikön rakentaminen polypropeenin tuotantoon Tarrogonaan Repsol Quimica SA Fenolin tuotantokapasiteetin nosto Huelvan tehdasalueella ja uuden paraxylenin tuotantolaitoksen rakentaminen Cadizin tehdasalueelle (Andalusia) ERTISA SA Campania Espahola de Petròleos SA Valmistusmenetelmien parantaminen ja uusien autonrenkaiden kehittely Manresan tehtaalla (Katalonia) Pirelli Neumóticos SA 60,9 a ^ 240,9 36,1 64,0 28,8 12,0 60,4 60,0 139,8 39,3 360,4 69,4 33,5 30,1 84,5 60,2 60,2 4, "eknisten laitosten ja korkeakoulujen aifosrokennusten ja varustusten rakentaminen. cunnostaminen tai perusparannus Comunidad Autònoma de Andalucia ^alencion seudun viiden yliopiston tilojen rakentaminen, oajennus ja nykyaikaistaminen Comunidad Autònoma de Valenciana Galician uuden yleisen sairaalan rakentaminen Santiago de Composteloan ja osastojen uusi sijoittaminen Comunidad Autònoma de Galicia Pienten tai keskisuurten julkisten infrastruktuurien rahoitus - Dexia Banco Local SA - Instituto de Crédito Oficial "ienten tai keskisuurten investointien rahoitus - Instituto de Crédito Ofìcial - Banco de Crédito Local de Esparia - Banco Central Hispanoamericano SA - Banco Exterior de Espaha SA - Banco Bilbao Vizcaya SA - Banco de Santander SA - Caja de Ahorros de Valencia, Castellòn y Alicante (BANCAJAI - Caja de Ahorros y Pensiones de Barcelona - Instituto de Fomento de Andalucia - Institut Català de Finances ^^ì r'^ A -^glsffjj^^^ eìni^''^^^^l2z,^_^^^jia^ ^.^ -^ 'M ^ i«=r-^ ''~!'sns^^^s^qb SÉ jdew^^^^^^^^^^q 57,4 m 173,4 44,7 60,9 48,2 241,5 78,3 60,4 60,2 60,1 60,1 36,1 30,2 18,1 12,0 ^V HHHHHH ^m ^^m "^^^Ä UHI "^^ B Uag^^^ S ^^^f ' HHSfe EË HB BHMH ^^^^B H^H^^B I^^^^^^B ΗΒΗ Barcelonan International Trade Center EIP T I E D O T E 13

14 E U R O O P A N mm?-^i^i ^^^^^VjZ RANSKA I 1995 ' i Sovitut lainat: miljoonaa 1996; miljoonaa : 1315 miljoonaa : miljoonaa Luotot globaalilainoista; miljoonaa Infrastruktuureihin osoitetut yksittäiset lainat suunnattiin liikenteen alalie (772 miljoonaa) tukemaan yhteisöä hyödyttävien rautatieja moottoritieyhteyksien toteuttamista ja kaupunkien joukkoliikenteen kehittämistä. Teollisuudelle myönnetyillö lainoilla (521 miljoonaa) parannettiin ensisijaisesti auto- ja kemionteollisuuden kilpailukykyä. ΡαΙνβΙυαΙαη saamat 23 miljoonaa tulivat yleissivistävän peruskoulutuksen kehittämiseen. Globaalilainoja käytettiin paikallisten infrastruktuurien ja pk-yrit/sten rahoittamiseen. Aiemmin myönnetyistä globaalilainoista osoitettiin vuoden 1997 aikana rahoitusta yli tuhannelle infrostruktuurin parannushankkeelle (1 080 miljoonaa), pääasiassa tietöihin ja jätevedenpuhdistukseen sekä arviolta pk-yritykselle yhteensä 41 6 miljoonaa, joista yli puolet palvelualalle. Moottoritieverkon osuuksia Caisse Nationale des Autoroutesin (CNA) völityksellö - A20, tieosuus Brive-Cahors-Montauban väylällä Vierzon - Montau ban ASF - Société des Autoroutes du Sud de la France - Al 6, tieosuudet I'Isle-Adam-Amiens-Boulogne (He de France/Picardie) SANEF - Société des Autoroutes du Nord et de l'est de la France 171,1 106,0 - A39, tieosuudet Dôle-Lons-le-Saunier-Bourg-en-Bresse (Franche-Comté) SAPRR - Société des Autoroutes Paris Rhin-Rhône 102,7 - A43, moottoritie, joka yhdistää Fréjusin maantietunnelin Ranskan mootforitieverkkoon (Rhône-Alpes) Société Française du Tunnel Routier du Fréjus 75,9 - A51, tieosuus Grenoble-Col du Fou (Rhône-Alpes) AREA - Société des Autoroutes Rhône-Alpes - A51, tieosuus Sisteron-La Saulce ESCOTA - Société de l'autoroute Esterel-Côte d'azur 20,4 15,5 - A29, tieosuudet Neuchâtel-Amiens-St Quentin (Picardie) SANEF - Société des Autoroutes du Nord et de l'est de la France 15,1 - A29, tieosuudet Le Havre-Yvetot-Saint-Saëns (Haute-Normandie) SAPN - Société des Autoroutes Paris-Normandie Kevytmetrolinjan rakentaminen Rennesiin (Bretagne) District Urbain de l'agglomération Rennaise Raitiotielinjan rakentaminen Montpellier'hen (Languedoc-Roussillon) District de l'agglomération de Montpellier Tuottavuuden tehostaminen ja ympäristöhaittojen lieventäminen kolmessa kemiantehtoassa Roches-Roussillonissa (Isère), Salindresissä (Gard) ja Mellessä (Deux-Sèvres) Rhône-Poulenc Chimie Kasvinsuojeluaineiden valmistusyksikön rakentaminen Rouenin lähelle (Haute-Normandie) Rhône-Poulenc Agro Matières Actives Tuotantolaitoksen rakentaminen pienen kaupunkiauton valmistamista varten Hambachiln (Lothringen) Micro Compact Car 159,7 97,3 75,7 ^ 33,9 136,9 Aulonmoottoreiden tuotantoa Trémyssa Metzin lähellä Uudenlaisten diesel- ja bensiinimoottoreiden kehittäminen ja valmisfus Metzin lähellä Trémeryssa (Lothringen) Groupe Peugeot 1 98,1 «-4 Airbus A-300-Ó00 -koneen hankinta jo muuttaminen kuljetuskoneeksi SNI Aérospatiale 38,1 Huipputoson mikropiirejä valmistavan tehtaan rakentaminen Aix-en-Provencen lähelle Rousset'hen (Provence-Alpes-Côte d'azur) Atmel Corporation 38,0 a^ Toisen asteen oppilaitosten laajennus ja nykyaikaistaminen Région Réunion 22,7 Pienten tai keskisuurten julkisten infrastruktuurien rahoitus 676,1 - Crédit Local de France Pienten tai keskisuurten investointien rahoitus - Groupe Paribas - Caisse Nationale de Crédit Agrìcole - Crédit Commercial de France - Bail Matériel - Caisse Centrale Crédit Coopératif 228,1 152,4 106,4 45,6 45,2 Koulutuksen jo terveydenhuollon pienten ja keskisuurten investointien rahoitus Crédit Local de France 151,4,.;-H D Ο T E 1-98

15 E U R O O P A N -"^-ga.^îî.-gc-^^^^^^^m^^m^^m'i^g^^^g^^^^^ IRLANTI %, - = ' " ' Sovitut lainat: 207 miljoonaa 1996: 189 miljoonaa : 72 miljoonaa : 135 miljoonaa Tienpito, vesihuolto ja viemäröinti Ireland, Minister for Finance 71,9 4 Pienten tai keskisuurten investointien rahoitus - Ulster Bank Ltd - Allied Irish Banks 70,0 65,4 ITALIA Sovitut lainat: miljoonaa 1996:4 121 miljoonaa : miljoonaa : miljoonaa Luotot globaalilainoista; 814 miljoonaa jakautuivat energiasektorille (335 miljoonaa), pääasiassa kaasutusyksiköiden integroitujen ^- kombivoimolaitosten rakentamiseen, öljy- ja mookaasuesiintymien hyödyntämiseen ja mookaasuverkkojen loajennuksiin, kaupunkien ja paikallistason infrastruktuureihin (874 miljoonaa) sekä liikenteen (117 miljoonaa) ja televiestinnän (487 miljoonaa) aloille. Teollisuudelle osoitetut lainat olivat yhteensä 627 miljoonaa. Aiemmin myönnetyistä globaalilainoista rahoitettiin 776 luottoa pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen. Jalostusjätteiden kaasutuslaitos ja yhdistetty kombivoimalaitos Falconara Morittimaan (Marche) API Energia SpA 205,3 Eri kuljetusmuotojen yhteisen rohtiterminaalin laajennus - Padova (Veneto) Interporto di Padova SpA 6,7 - Bologna (Emilia-Romagna) Società Interporto Bologna SA 6,2 Keimen kaasua käyttävän voimalaitoksen rakentaminen yhdistettyyn tuotantoon Colognoon, Boffaloraan (Lombardia) ja Nera Montoroon (Umbria) SONDEL-Società Nordelettrica 672 Uuden matkapuhelinverkon asennus Omnitel Pronto Italia SpA 414,3 Teleliikenteen nykyaikaistaminen ja laajentaminen Telecom Italia SpA 72,9 Busson (Abruzzo) kaasuputken rakentaminen Roccaseccaan (Lazio) Edison Gas SpA Adrianmeren mookaasuesiintymien hyödyntäminen Edison Gas SpA Maakaasun jakeluverkkojen ja vesijohtoverkkojen laajennukset ja nykyaikaistaminen Tosconassa Fiorentina Gas SpA Yhdyskuntajätteiden polttoloitoksen rakentaminen ja lämpöverkon laajennus Bresciassa (Lombardia) Azienda Servizi Municipalizzati 23,4 13,0 26,1 '4 156,1-4 Yhdyskuntajätteiden polttoloitoksen rakentaminen Milanoon (Lombardia) Azienda Milanese Servizi Ambientali 93,7-4 Milano-Molpensan lentoaseman laajennus SEA - Società Esercizi Aeroportuali SpA TEN 104,1 Voltateiden tieosuuksien uusiminen ja paikallisteiden parannukset; paikallisten joukkoliikennejärjestelmien laajentaminen; vesihuollon infrastruktuurien korjoaminen ja nykyaikaistaminen; maaperän eroosiolta suojaaminen Ministero del Tesoro 624,5 B^ Neljän puristemarmoritehtaan laajennus ja nykyaikaistaminen (Veneto) Quarella SpA 7,8 Kolmen kaakelitehtoon nykyaikaistaminen Emilia-Romagnassa Piemme SpA 13,0 Oljynjolostomon nykyaikaistaminen Priolo Gargallossa (Sìsilia) ERG Petroli SpA Kahden lääkeoineito valmistavan tuotantoyksikön nykyaikaistaminen ja laajennus Montecchio Moggioresso (Veneto) ja Termolissa (Molise) Fabbrìca Italiana Sintetici SpA 47,0 4 20,5 MA E I ρ TIEDOTE

16 EUROOPAN Wij^g5gig^!sgiaäW!S^i iggigsimwmasagisiagg^.smf»iagtmgm^ Kahden autonakkuja ja teollisuuden akkuja sekä äänimerkinontolaitteita valmistavan tehtaan nykyaikaistaminen ja laajennus Montecchio Moggioresso jq Almisano-Lonigossa (Veneto) Fabbrica Italiana Accumulatori Motocarri Montecchio SpA 23,1 Optisten kuitujen tuotantokapasiteetin nosto Battipaglian tehfaassa (Campania) Pirelli Cavi SpA 8,3 Kotitalouksien lämpökattiloiden polttimio valmistavan tehtaan rakentaminen Legnaanoon (Veneto) Riello Bruciatori Legnano SpA 5,2 < Milano-Malpensan lentoaseman laajennus Joustelankatehtaan nykyaikaistaminen ja kapositeetin nosto Capriate San Gen/osiossa Bergamon lähellä (Lombardia) Fillattice SpA 3,4 Elintarvikkeiden pakkauksessa käytettävän muovikelmutehtaan rakentaminen Pisticciin (Basilicata) STP Tecnopolimerì Sud SRL 11,4 Teräksisiä lämpöpottereito valmistavan tehtaan rakentaminen Colonnellaon (Abruzzo) Biasi Termomeccanica SpA Uuden konepajan rakentaminen teräsvalimojen kalustotoimituksia varten Buttrioon (Friuli-Venezia Giulia) Danieli & C. Officine Meccaniche SpA 20,8 15,6 Autojen kokoonpanotehtaan rakentaminen Melfiin (Basilicata) Sato SRL & Fiat Auto SpA 58,2 Autojen tuotantolaitteiden nykyaikaistaminen Pomigliano d'arcon (Campania), Termolin (Molise) jo Rivolta di Torinon (Piemonte) tehtailla Fiat Auto SpA 154,0 Kahden koneen osia valmistavan tehtaan nykyaikaistaminen Campodarsegosso (Veneto) ja Maniagossa (Friuli-Venezia Giulia) Carrara SpA 31,2 Mopedi- ja skootteritehtaan nykyaikaistaminen Pontederosso (Toscana) Piaggio Veicoli Europei SpA Uuden sukupolven puolijohteiden kehittäminen ja valmistus kahdessa tehtaasso Agrate Brionzasso (Lombardia) ja Cataniossa (Sisilio) SGS Thomson Microelectronics SRL 104,0 Kahden sähkötorvikkeiden tuotantolaitoksen laajennus jo nykyaikaistaminen Marosticassa (Veneto) Vimar SRL 11,4 18,1 Neljän makaronitehtaan laajennus Foggiosso (Puglia), Cagliarissa (Sardinia), Materasso (Basilicata) ja Cosertassa (Campania) Gruppo Barilla 48,9 Valmistusmenetelmien parantaminen ja uusien autonrenkaiden kehittäminen Settimo Torinesen tehtaalla (Piemonte) Pirelli Pneumatici SpA 7,8 >- Pakkaamiseen käytettävän polypropeenikelmun tuotantoyksikön laajennus Grumento Novossa (Basilicata) Vifas SpA 17,2 Pienten ja keskisuurten investointien rahoitus - Crediop - IMI - Rolo Banca Efibanca - Banca Popolare di Verona - Interbanca - Cassa di Risparmio delle Provincie Lombarde - Banco Ambrosiano Veneto - MedioVenezie Banca - Banca Monte dei Paschi di Siena - Banca Carige - Banca Popolare dell'emilia Romagna - IMI (soveltava tutkimus} - Cassa di Risparmio di Verona, Vicenza, Belluno e Ancona - Mediocredito Lombardo - Credito Italiano - Cassa di Risparmio di Padova e Rovigo - Cassa di Risparmio di Parma e Piacenza - Banca Popolare di Bergamo - Centrobanca ,1 128,3 62,4 52,3 52,0 52,0 52,0 41,1 39,0 38,8 26,0 26,0 26,0 25,7 25,7 20,8 15,6 15,4 7,7 Pienten ja keskisuurten innovoatioyritysten oman pääoman rahoitus. -IMI 26,0 LUXEMBURG Sovitut lainat: 96 miljoonaa jiiisftaafc;.ï^sfeiifflmiwj u i^miji.^csu..^»/-.' ( -N/' 1997 Kahden rahtilentokoneen hankinta osano konekonnan lisäämistä ja nykyaikaistamista Cargolux AiHines International SA 95,7 ] ^ E li TIEDOTE

17 EUROOPAN ALANKOMAAT c ^ Sovitut lainat; 398 miljoonaa 1 996; 766 miljoonaa : 285 miljoonaa ; 11 3 miljoonaa Luotot globaalilainoista: 1 09 miljoonaa Suojavallien vahvisfusfa Geldedandissa Infrastruktuureihin osoitetut yksittäiset lainat koskivat ympäristön (182 miljoonaa) ja liikenteen (46 miljoonaa) alojo. Yksittäinen laina myönnettiin lisäksi teollisuudelle [57 miljoonaa). Aiemmin myönnetyistä globaalilainoista osoitettiin rahoitusta 22 pk-yritykselle ja 21 pienelle infrastruktuurihankkeelle. Jokien suojavallien vahvistaminen ja leventäminen Reinin, Woolin, Ijsselin ja Maasin useillo osuuksilla (Gelderland) Provincie Gelderland 1 82,2 Noordzeekanaalin alitse kulkeva moottoritietunneli Exploitatiemaatschappij Wijkertunnel 45,5 Kemiantehtaon rakentaminen polyuretoanituotteisiin tarvittovan välituotteen valmistamista varten Rotterdamin lähelle Rozenburgiin ICI Holland BV 57,1φ<>. Pienten toi keskisuurten investointien rahoi itus - Internationale Nederlanden Bank NV Koulutuksen ja terveydenhuollon pienten keskisuurten investointien rahoitus - Bank Nederlandse Gemeenten NV tai 68,3 45,2 ITÄVALTA ' Sovitut lainat: 555 miljoonaa 1996; 490 miljoonaa ; 491 miljoonaa : 64 miljoonaa Luotot globaalilainoista; 60 miljoonaa Yksittäisiä lainoja myönnettiin energiasektorille (212 miljoonaa), matkapuhelinverkkoihin (49 miljoonaa), vedenpuhdistukseen (27 miljoonaa) ja teollisuuteen (204 miljoonaa). Aiemmin myönnetyillö globaalilainoilla tuettiin 70 pk-yritystä ja 20:tä pientä vesihuollon hanketta. Vesivoimolon rakentaminen Tonavolle ja joen hoifotoimet Wienin alopuolella Osterreichische Donaukraftwerke AG 127,8 Koosunjokelujärjestelmän laajennus Burgenlondisso Burgenländische Erdgasversorgung AG 7,2 Wienin kaukolämpöverkon laajennus ja uusiminen Fernwärme Wien GmbH Viemäriverkon rakentaminen Wienin lähelle Bruckiin Abwasserverband Grossraum Brück Jäteveden käsittelyjärjestelmän nykyaikaistaminen ja laajennus Salzburgin kaupunkiseudulla Reinhalteverband Grossraum Salzburg Toisen matkapuhelinverkon käyttöönotto OE Call Mobil Telekommunikation Service GmbH Ohutlevytuotteiden ja teräsputkien volmistuslaltosten nykyaikaistaminen Linzissä ja Kindbergissä Voest Alpine Stahl Linz GmbH 76,9 10,9-4 15,9 4 49,1 72,3 B^^ Terästuofteiden valmisfusfa Päällystettyä sellupoperio valmistavan tehtaan rakentaminen Gratkorniin vanhentuneiden yksiköiden tilalle KNP-Leykam Gratkorn GmbH 131,3 Pienten toi keskisuurten investointien rahoitus - Creditanstalt-Bankverein AG - Bank für Arbeit und Wirtschaft - Osterreichische Hotel und Fremdenverkehr Treuhandgesellschaft m.b.h. 42,4 15,2 5,8 EIP T I E D O T E

18 EUROOPAN PORTUGALI Sovitut lainat: : miljoonaa : miljoonaa : 28 miljoonaa Luotot globaalilainoista; 30 miljoonaa, lukuun ottomotta 59 miljoonan lainoja teollisuudelle ja palveluihin, myönnettiin eri infrastruktuureihin; energian alalie (30 miljoonaa), vesihuoltoon (100 miljoonaa), liikenteeseen (951 miljoonaa) jo televiestintään (182 miljoonaa). Vuoden aikana rahoitettiin 41 :tä paikallista vesihuollon hanketta aiemmin myönnetyistä globaalilainoista sekä 76:ta pk-yritystä. Maakaasun siirto- jo jakeluverkkojen rakentaminen maan pohjoisosoan Partgàs - Sociedade de Producäo e Distribuicäo de Gas S.A. ' ' 30,0 Vesijohtoverkkojen ja jäteveden keräys- ja käsittelyverkkojen rakentaminen - IPE - Aguas de Portugal SGPS S.A. 49,9 - Empresa Portuguesa das Aguas Livres, EPAL S.A. 49,9 4 4 Lissabon-Porto-routotieyhteyden parantaminen ja nykyaikaistaminen Caminhos de Ferro Portugueses, CP, EP 100,6 Sähkörodan rakentaminen Chelosin ja Coinan välille Lissabonin koillisosasto Tejo-joen etelärannalle Rede Ferroviaria, REFER, EP 99,9 4 Tieverkot yhdistävän A3-moottoritien jatke pohjoiseen Brogosto Espanjan rajolle Briso-Auto-Estradas de Portugal SA 62,4 Kolmen lentoaseman loitteistojen tekninen ajanmukaistaminen ja lentoliikenteen valvontaloitteiden nykyaikaistaminen ANA - Aeroportos e Navegacäo Aèrea, EP 49,9 Joukkoliikenteen eri kulkumuotojen yhteisen vaihtooseman rakentaminen Expo 98 -näyttelyolueelle GIL - Gare Intermodal de Lisboa SA 56,3 Televerkon nykyaikaistaminen ja laajennus Portugal Telecom SA 1 82,2 Soniteettitilojen hanojo valmistavan tehtaan rakentaminen Albergoria-o-Velhaan Friedrich Grohe Portugal, componentes sanitòrìos Lda 9,0 Ostoskeskuksen rakentaminen Portoon Sonae Investimentos SGPS SA 50,3 Pienten infrostruktuurihonkkeiden rahoitus Caixa Geral de Depòsitos SA 2 7,5 Lissabonin ja Algarven vollsten A2- ja A6-moottoriteiden kahden uuden osuuden rakentaminen Brisa-Auto-Estradas de Portugal SA 166,4 Kansollisen tieverkon parannukset Junta Autònoma de Estradas 284,6 Lissabonin pääkaupunkiradon laajennus ja nykyaikaistaminen Metropolitana de Lisboa EP 1 30,7 4 Maakaasun siirto ja jakelu SUOMI Sovitut lainat: 401 miljoonaa 1996; 302 miljoonaa : 374 miljoonaa : 27 miljoonaa Luotot globaalilainoista; 30 miljoonaa myönnettiin liikenteen (280 miljoonaa, joista 69 miljoonaa ensisijaisiin TEN-verkkoihin), energiahuollon (43 miljoonaa) ja teollisuuden (51 miljoonaa) aloille. Aiemmin myönnetyistä globaalilainoista annettiin rahoitusta 30 pienelle ohjelmalle, pääasiassa paikallisiin infrastruktuureihin. Kitisen uuden vesivoimolon rakentaminen ja Kemijoen neljän vanhan voimalan nykyaikaistaminen Kemijoki Oy 43,1 Helsinki-Tampere-Seinöjoki-radan tekninen ajanmukaistaminen Suomen tasavalta 170,2 Itä-Iänsisuuntoisen El 8-tien useiden osuuksien parannukset ja Hämeenlinno-Tompere-moottoritien rakentaminen volmiiksi ; Suomen tasavalta TEN 69,0,ΙΙΕΟ Ο Τ E

19 EUROOPAN E4-tien muuttaminen moottoritieksi Torniosta Kemiin Suomen tasavalta Uuden monitoimimurtojan hankinta Suomen tasavalta 13,8 26,7 Ympäristönsuojelun, energionsäästön ja tuotteiden laadun parantamiseen tähtäävät investoinnit Raahen terästehtoallo Rautaruukki Oy 51,0-4 Koulutuksen ja terveydenhuollon pienten ja keskisuurten investointien rahoitus Kuntarahoitus Oy 27,2 Jäänmurtaja Suomen rannikon edustalla RUOTSI Sovitut lainat: 925 miljoonaa 1996; 847 miljoonaa : 901 miljoonaa ; 24 miljoonaa Luotot globaalilainoista: 1 1 miljoonaa jakautuivat energiahuollon [75 miljoonaa), vesihuollon ja sekalaisten infrastruktuurien (59 miljoonaa), liikenteen (478 miljoonaa ensisijaisiin TEN-verkkoihin), televiestinnän (230 miljoonaa) ja teollisuuden (59 miljoonaa) kesken. Aiemmin myönnetyistä globaalilainoista annettiin rahoitusta 12 pienelle ohjelmalle. Sähkön, kaukolämmön ja yhteisen ilmastoinnin tuotanto- ja jokelulaitosten nykyaikaistaminen - Tukholmon kopunkiseudulla Stockholm Energi AB 40,3 - Göteborgissa Göteborg Energi AB 34,5 4 Malmön seudun vesijohtoverkon nykyaikaistaminen ja laajennus Sydvatten AB 6,2-4 Jäteveden käsittelylaitoksen laajennus ja nykyaikaistaminen Tukholmon kaupunkiseudulla Käppalaförbundet 29,6-4 Vesijohtoverkon, viemöröinnin ja jätevedenpuhdistuksen infrastruktuurien sekä maontiekuljetusfen parantaminen, katujärjestelyt Molmössä Malmö Gatu-och Trafiknämnd 22,7»-4 Löntisen Malmö-Göteborg-rontarodan nykyaikaistaminen Banverket TEN 121,1 Tukholmon ja Helsingborgin välisen E4-moottoritien seitsemön osuuden rakentaminen ja kunnostus Vägverket TEN 121,1 Malmön ja Svinesundin (Norjan rajo) välisen E6-moottorltien viiden osuuden rakentaminen Vägverket TEN 153,1 i^x^ :ΐ Ί ff. ' ' \i " i'" r ^}ί^ i :'^^J^-f^' "'S.«^ #'/.; ^ % Pefrokemian tehdas Göteborgin lähellä Kiinteän rautatie- ja maantieyhteyden rakentaminen Juutinrauman yli Kööpenhaminan (Tanska) ja Malmön (Ruotsi) välille Svensk-Danska Broförbindelsen AB, SVEDAB TEN 82,8 Televerkon nykyaikaistaminen Telia AB 230,2 Petrokemian tehtaan nykyaikaistaminen jo laajennus Göteborgin pohjoispuolello Stenungsundisso Borealis AB 59,3 4 Pienten tai keskisuurten infrastruktuurien rahoitus Dexia Kommunbank AB 23,7 EIP TIEDOTE.,Ι,Λ:^, 1 9

20 EUROOPAN ^^^^^^^E^m<^'^T^:-S::tì:!^'Sm<m^!SaSimilir-s\ilyA'S^f ΊΐφΙ'ίί^ YHDISTYNYT KUNINGAS KUNTA ^ ^ ^ ^ ^^^^ Sovitut lainat: miljoonaa 1996; miljoonaa : miljoonaa : 284 miljoonaa Luotot globaalilainoista; 337 miljoonaa jakautuivat energiasektorin (345 miljoonaa), vesihuollon (662 miljoonaa), liikenteen (1 637 miljoonaa) jo televiestinnän (348 miljoonaa) kesken. Teollisuus- jo palvelusektori saivot 490 miljoonaa. Aiemmin myönnetyistä globaalilainoista annettiin rahoitusta tuotannolliseen toimintaan pienelle ohjelmalle. Erskinen öljy- ja kaasuesiintymien hyödyntäminen Britannien Pohjanmeren sektorillo Texaco North Sea UK Co Sähköverkkojen vahvistaminen ja perusporannukset moon eteläosasso Southern Electric pic Juomavesihuollon parantaminen ja jäteveden keräys- ja cösittely: - Midlands Severn Trent Water Ltd - Yorkshire Yorkshire Water Services Ltd - North East England Northumbrian Water Ltd - Essex jo Suffolk Essex and Suffolk Water pic 134,8 210,1 280,2 253,8 70,0 58,0 Routatieinfrastruktuurien nykyaikaistaminen; Lonfoon lap kulkevon pohjois-eteläsuuntoisen Thomeslink radon parannus jo jatkaminen Railtrack pic 870,1 Moottoritieosuuden rakentaminen Glasgow'n (Skotlonti) ja CaHislen (North) vallile Autolink Concessionaires Ltd 121,9 Yhdystien rakentaminen Suur-Monchesterin seudun sisemmän jo ulommon kehäbulevordin välille Trafford Metropolitan Borough Council 24,4 ^, 1 1,_.. " ^^ Ifeto ' i ^gm. HR^K ΒΡ^^Β-,ΙΙΓΑ,..> -""MÜg" J^^^w^^S^^flH ^^mêmmj^^^^^m^^u JB^^^H^^^^^^^^^^I I^HH^^^^HIH {ΗΗ^^Ρ^^ΗΗΒ ^g ^j^hh Nykyisen kevytmetrolinjan jatke Greater Manchester Passenger Transport Authority ja Greater Manchester Passenger Transport Executive Uuden nopean junayhteyden rakentaminen Heathrow'n lentokentön jo Poddingtonin asemon vallile BAA pic Pitkön matkan lentokaluston osittainen uusiminen. British Airways pic Matkapuhelinverkon laajennus Hutchison Telecommunications UK Ltd Teollisuuskaasujen jo siirtopumppujen tuotantolaitosten laajennus ja parantaminen Burgess Hillissä jo Shorehamissö (Sussex) BOC Ltd Uuden auton rakentaminen (West Midlands); maalaamojen parantaminen sekä tutkimus- jo suunnittelukeskuksen laajennus Rover Group Ltd Volokuitujen tuotantokapasiteetin nosto Bishopstokessa (Hampshire) jo HoHow'ssa (Essex) Pirelli General pic Katodiputkien losiosia valmistavan tehtaan rakentaminen Cordiffiin (Wales) Nippon Electric Glass Ltd Kolmen elinforviketehtaon nykyaikaistaminen jo laajennus Cardiffissa (Wales), Bradfordisso (West-Yorkshire) jo Southportisso (Merseyside) Princes Ltd Valmistusmenetelmien parantaminen ja uusien autonrenkaiden kehittely CaHislen tehtaalla (Cumbria) Pirelli UK Tyres Ltd Eurooppalaisten elokuvien tuotanto jo levitys PolyGram NV Pienten tai keskisuurten investointien rahoitus - National Westminster Bank pic - Midland Bank pic 175,1 14,9 430,4 348,0 60,4 290, ,5 25,2 5,5 70,0 210,1 73, T, ρ TIEDOTE

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin pankkina me tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta taloudellisesti järkevällä ja kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin, jotka kohdistuvat

Lisätiedot

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. (Säädökset, joita ei tarvitse julkaista) KOMISSIO

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. (Säädökset, joita ei tarvitse julkaista) KOMISSIO L 228/30 FI II (Säädökset, joita ei tarvitse julkaista) KOMISSIO KOMISSION SUOSITUS, annettu 29 päivänä heinäkuuta 1998, yhteenliittämisestä vapautetuilla telemarkkinoilla 8 päivänä tammikuuta 1998 annetun

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Tullausarvoa määritettäessä sovellettavat muuntokurssit 2001

Tullausarvoa määritettäessä sovellettavat muuntokurssit 2001 Tullausarvoa määritettäessä sovellettavat muuntokurssit 2001 joulukuu 2001 (muutos 20.12.2001) marraskuu 2001 (muutos 16.11.2001) lokakuu 2001 (muutos 19.10.2001) syyskuu 2001 (muutos 21.09.2001) elokuu

Lisätiedot

Tullausarvoa määritettäessä sovellettavat muuntokurssit 2000

Tullausarvoa määritettäessä sovellettavat muuntokurssit 2000 Tullausarvoa määritettäessä sovellettavat muuntokurssit 2000 joulukuu 2000 (muutos 27.12.2000) marraskuu 2000 lokakuu 2000 (muutos 25.10.2000) syyskuu 2000 (muutos 27.09.2000) elokuu 2000 heinäkuu 2000

Lisätiedot

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut IP/05/1558 Bryssel 9. joulukuuta 2005 Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien n lasku on hiipunut Euroopan komission laatiman tuoreimman valtiontukien tulostaulun mukaan EU:n 25 jäsenvaltion myöntämien

Lisätiedot

(XURRSDQ ODDMXLQHQ YHUNNR NRPLVVLR KDOXDD NHVNLWW\l OLLNHQWHHQ SXOORQNDXORMHQ SRLVWDPLVHHQ MD PXXWDPLLQVXXUKDQNNHLVLLQ

(XURRSDQ ODDMXLQHQ YHUNNR NRPLVVLR KDOXDD NHVNLWW\l OLLNHQWHHQ SXOORQNDXORMHQ SRLVWDPLVHHQ MD PXXWDPLLQVXXUKDQNNHLVLLQ ,3 Bryssel 2. lokakuuta 2001 (XURRSDQ ODDMXLQHQ YHUNNR NRPLVVLR KDOXDD NHVNLWW\l OLLNHQWHHQ SXOORQNDXORMHQ SRLVWDPLVHHQ MD PXXWDPLLQVXXUKDQNNHLVLLQ (XURRSDQ NRPLVVLR HVLWWll XXGHVVD OLLNHQQHWWl NRVNHYDVVD

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0132 (NLE) 10257/15 ACP 96 N 455 PTOM 13 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston päätös Euroopan kehitysrahaston

Lisätiedot

EVENEMENTIELLES OPERATIONS UE FINLANDE INVESTOINTIPANKKI

EVENEMENTIELLES OPERATIONS UE FINLANDE INVESTOINTIPANKKI BEI PUBLICATIONS OPERATIONS UE FINLANDE INVEST OINTIPANKKI FIT FONDS BEI SOUS-FONDS : PUBLICATIONS SERIES : EVENEMENTIELLES SOUS-SERIES OPERATIONS UE DOSSIERS : FINLANDE PIECES INVESTOINTIPANKKI DATES

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

1 ledote. Vuoden 1998 toiminta. Sisällys. Euroopan investointipankki

1 ledote. Vuoden 1998 toiminta. Sisällys. Euroopan investointipankki I Euroopan investointipankki 1 ledote 1-1999 Ν:ο 100 ISSN 1025-0905 Sisällys Vuoden toiminta Tärkeimmät avainluvut Vuoden toiminta EIP ralioittaa Euroopan nykyaikaistamista ja suuntaa kurssin koliti uutta

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.10.2014 COM(2014) 644 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Euroopan kehitysrahasto: sitoumuksia, maksuja ja jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia koskevat ennusteet varainhoitovuosiksi

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.10.2014 COM(2014) 674 final ANNEX 1 LIITE Loppukertomus vuoden 2007 ja 30 päivän kesäkuuta 2014 välillä allekirjoitetut EIP:n rahoitustoimet kattavan 25 päivänä lokakuuta 2011

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0276(COD) aluekehitysvaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0276(COD) aluekehitysvaliokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Aluekehitysvaliokunta 2016/0276(COD) 20.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS aluekehitysvaliokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Euroopan investointiohjelma

Euroopan investointiohjelma Euroopan investointiohjelma Kolme toisiaan tukevaa tekijää INVESTOINNIT RAKENNEUUDISTUKSET FINANSSIPOLIITTINEN VASTUULLISUUS 1 Euroopan investointiohjelma LISÄRAHAA INVESTOINTEIHIN LISÄRAHOITUS REAALITALOUDEN

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) 11130/15 ASIM 62 RELEX 633 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10830/2/15 REV 2 ASIM

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Euroopan Investointiohjelma Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Vuotuinen kasvuselvitys 2015 (ja 2016) Talouspolitiikan kolme toisiaan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0041 (NLE) 6962/16 COEST 62 ELARG 18 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 18. helmikuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) 18.1.2016 Pohjois-Savon liitto Kuopio Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö jussi.yli-lahti@tem.fi

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 12.3.2015 2015/2011(BUD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle lisätalousarvioesityksestä nro 1 vuoden

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, 21.1.2014 Euroopan unionin virallinen lehti L 16/55 EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, annettu 29 päivänä elokuuta 2013, kansallisten keskuspankkien keskinäisiä Euroopan keskuspankin pääoman osuuksien siirtoja

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2014) 674 final - ANNEX 1.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2014) 674 final - ANNEX 1. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. joulukuuta 2014 (OR. en) 15007/14 ADD 2 ECOFIN 1007 FIN 808 RELEX 887 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 30. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. lokakuuta 2014 (OR. en) 14333/14 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed. asiak. nro: 13884/14 Asia: CDR 109 INST 511 AG 17 Ehdotus neuvoston

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011

Lisätiedot

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin kohdemaat 2 Finnpartnership lyhyesti Ulkoasiainministeriön rahoittama liikekumppanuusohjelma

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee IP/08/1831 Bryssel, 28. marraskuuta 2008 Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee Laajakaistaliittymät Euroopassa yleistyvät edelleen. Euroopan komissio julkaisi

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

Komissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle

Komissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2015 (OR. en) 9224/15 ECON 376 UEM 171 SOC 339 EMPL 213 COMPET 250 ENV 332 EDUC 158 RECH 149 ENER 190 JAI 354 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia:

Lisätiedot

Tiedote I-2-000. Toiminta vuonna 1999. Euroopan investointipankki

Tiedote I-2-000. Toiminta vuonna 1999. Euroopan investointipankki Euroopan investointipankki I-2-000 Tiedote ί ^ I 1-2000 Ν 104 ISSN 1025-0905 Toiminta vuonna Varainhankinta (miljoonaa euroa) EIP keskitti toimintansa aluekehitykseen, laajentumiseen ja euron käyttöönottoon

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) 9438/17 ADD 1 MAP 12 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) ja muut EU -rahoituskanavat. Elina Rainio

Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) ja muut EU -rahoituskanavat. Elina Rainio Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) ja muut EU -rahoituskanavat Elina Rainio 22.11.2017 Euroopan investointiohjelma Pilari 1 Pilari 2 Pilari 3 Euroopan strategisten investointien rahasto

Lisätiedot

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 16906/09 (Presse 361) (OR. en) LEHDISTÖTIEDOTE Neuvoston ylimääräinen istunto Yleiset asiat ja ulkosuhteet Geneve, 30. marraskuuta 2009 Puheenjohtaja Ewa BJÖRLING Ruotsin kauppaministeri

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 70 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.8.2017 COM(2017) 413 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi kumppanuuden perustamisesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kirgisian tasavallan

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Eurooppalainen ohjausjakso: yhdennetyt maakohtaiset suositukset Hyväksyminen ja toimittaminen Eurooppa-neuvostolle

Eurooppalainen ohjausjakso: yhdennetyt maakohtaiset suositukset Hyväksyminen ja toimittaminen Eurooppa-neuvostolle Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. kesäkuuta 2017 (OR. en) 10200/17 CO EUR-PREP 29 POLGEN 92 AG 21 ECON 528 UEM 198 SOC 477 COMPET 492 ENV 604 EDUC 293 RECH 231 ENER 284 JAI 596 EMPL 366 ILMOITUS Lähettäjä:

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma

Euroopan Investointiohjelma Euroopan Investointiohjelma Oulu 2.11.2015 Euroopan komission Suomen-edustusto Vesa-Pekka Poutanen Vuotuinen kasvuselvitys 2015 Talouspolitiikan kolme toisiaan tukevaa perustekijää: INVESTOINNIT (alkusysäys

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.11.2016 COM(2016) 745 final 2016/0368 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1101/89 sekä asetusten (EY) N:o 2888/2000 ja (EY)

Lisätiedot

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto ULKOMAAN- KAUPPA 2000 Taskutilasto Tullihallituksen tilastojulkaisut Ulkomaankauppa Osa 1 Tuonnin ja viennin vuositilasto yhdistetyn nimikkeistön, CN, mukaan nimikkeittäin/maittain ja maittain/nimikkeittäin

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

- ECOFIN /02 (Presse 72) (OR. en) Neuvoston istunto. Barcelona,

- ECOFIN /02 (Presse 72) (OR. en) Neuvoston istunto. Barcelona, 7131/02 (Presse 72) (OR. en) Neuvoston 2418. istunto - ECON - Barcelona, 14.3.2002 Puheenjohtaja: Rodrigo RATO Y GAREDO Espanjan kuningaskunnan varapääministeri ja talousministeri Internet: http://ue.eu.int/newsroom

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI EU:n budjetti vuonna 2006: yhteensä 121 mrd. euroa Maataloustuet: 43,3 mrd. euroa Muut menot: 3,6 mrd. euroa Hallintomenot: 6,7 mrd. euroa Rahoitus EU:n ulkopuolelle: 5,5 mrd. euroa Muut sisäiset politiikat:

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. heinäkuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. heinäkuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. heinäkuuta 2017 (OR. en) 10546/17 ADD 1 COR 1 JUSTCIV 162 EJUSTICE 83 DELACT 108 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 11. heinäkuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0045 (NLE) 6715/16 ASIM 22 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Italian ja Kreikan

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Euroopan komission puheenjohtaja Eurooppa-neuvoston kokous 22.5.2013 Uusia realiteetteja globaaleilla energiamarkkinoilla Finanssikriisin vaikutus

Lisätiedot

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO Mikael Reims Manager Green Growth yritysfoorumi Helsinki, 28.5.2013 NEFCO Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.8.2017 COM(2017) 436 final 2017/0202 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan osallistumista Välimeren alueen tutkimus- ja innovointikumppanuuteen

Lisätiedot