Pohjanmaan maakuntaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjanmaan maakuntaohjelma 2007 2010"

Transkriptio

1 Pohjanmaan maakuntaohjelma Maakuntavaltuuston hyväksymä

2 2 Sisällysluettelo Esipuhe Sivu 1. Johdanto Pohjanmaan vuosien kehittämisen lähtökohdat Maakuntaohjelma Pohjanmaan strategisen kehittämisen perusta Maakuntaohjelman valmistelu 4 2. Pohjanmaan kehittämisen lähtökohdat Väestö ja hyvinvointi Hyvinvointi ja sosiaalinen pääoma Työllisyys ja elinkeinorakenne Aluetalous Koulutus ja tutkimus Kulttuuri- ja muut hyvinvointipalvelut Yhdyskuntarakenne, liikenneyhteydet ja energia Ympäristö Maakunnan kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet vuosina Kilpailukykyinen kestävän kehityksen ja sosiaalisen pääoman Pohjanmaa 3.1 Toimintalinja 1: Innovaatiojärjestelmän ja osaamisen kehittäminen Toimintalinja 2: Saavutettavuuden, tasapainoisen aluerakenteen ja hajautetun energiantuotannon kehittäminen Liikenneverkkojen ja logistiikan kehittäminen elinkeinoelämän ja ihmisten tarpeisiin Toimintalinja 3: Sosiaalisen pääoman kehittäminen Hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisääminen Elävä Pohjanmaa elävät paikalliset yhteisöt Monikulttuurinen Pohjanmaa Toimintalinja 4: Luonnon ja ympäristön hyvinvoinnin edistäminen Erityisohjelmien ja muiden maakunnan aluetta koskevien ohjelmien yhteensovitus Maakuntaohjelman rahoitussuunnitelma Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Ympäristövaikutusten arviointi ja ympäristöselostus 41 Liite 1. Pohjanmaan vuosien maakuntaohjelman ympäristöselostus

3 3 Esipuhe 1. Johdanto Pohjanmaan maakuntasuunnitelman 2020 visio on Pohjanmaamme elää, kasvaa ja kehittää maakunnista parhaiten Meillä yhdistyvät osallisuus, kilpailukyky, kestävä kehitys 1.1 Pohjanmaan vuosien kehittämisen lähtökohdat Maakuntaohjelma Pohjanmaan strategisen kehittämisen perusta Alueiden omaehtoinen kehittäminen on noussut keskeiseksi keinoksi maakuntien yrittäessä vastata yhteiskunnallisiin muutoksiin, joita esimerkiksi globalisoituminen ja tekninen kehitys aiheuttavat. Jokaisessa maakunnassa toimijat miettivät, miten parantaa työllisyyttä tai miten toisaalta turvataan alueen ja yritysten kilpailukyky kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa ja väestön hyvinvointi. Päättäjiä saattaa myös askarruttaa kotikunnan terveyspalveluiden saatavuus tai vaikkapa lähikoulun kohtalo. Mieleen nousee kysymys siitä, miten juuri Pohjanmaan maakunta tai oma kotikunta voi olla kilpailukykyinen ja erottua osaamisellaan ja vetovoimaisuudellaan muista kunnista ja alueista? Lukuisat maakunnan kehittämiseen osallistuvat toimijat ja heidän muodostamansa kumppanuudet ja yhteistyöverkostot ovat avainasemassa alueellisessa kehittämistyössä. Pohjanmaan omaehtoiseen kehittämiseen osallistuvat toimijat tarvitsevat keskinäisen työnjaon ja yhteistyön sekä maakunnan tahdon osoittavaa strategista suunnitelmaa. Juuri maakuntaohjelma kokoaa ja yhteen sovittaa toimijoiden laatimat erilaiset ohjelmat, toimintalinjaukset ja rahoituksen (kuva 1). Se ohjaa maakunnan valintoja, joita maakunnan kehittämiseksi tehdään. KANSALLISET STRATEGIAT Valtioneuvoston päätös kansallisista alueiden kehittämistavoitteista KANSALLISET ERITYISOHJELMAT - Osaamiskeskusohjelma - Aluekeskusohjelma - Saaristo-ohjelma - Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN YHTEINEN TAHTOTILA perustuen MAAKUNTASUUNNITELMAAN (Sisäasiainministeriö) EU-OHJELMAT - Kilpailukyky- ja työllisyysohjelma - Alueellinen maaseutuohjelma - Toimintaryhmien LEADERtoimintatavan mukaiset ohjelmat, (Yhyres, POMO) - EU:n alueellisen yhteistyön tavoite - KUNNAT - SEUTUKUNNAT - KUNTAYHTYMÄT - ALUEELLISET KEHITTÄMIS- YHTIÖT TAVOITTEENA: SEKTORIHALLINTO - TE-keskus: TM, KTM, MMM - Lääninhallitus: OPM, STM - Ympäristökeskus: YM, MMM - Infrakysymykset: LVM Selkeä, eri tasoilla yhteensovitettu maakunnan tahtotila, jolla pystytään vaikuttamaan rahoituksen suuntaamiseen (VM) Kuva 1. Maakuntaohjelman rooli maakunnan tahtotilan ilmaisijana.

4 4 Pohjanmaan vuosien maakuntaohjelman tavoitteet perustuvat maakuntavaltuuston hyväksymään Pohjanmaan maakuntasuunnitelmaan Maakuntasuunnitelmaan on kirjattu pitkän aikavälin kehittämisen visio Kaksi kieltä, yhtä mieltä sekä kehittämisen tavoitteet ja strategiat. Pohjanmaan erityisiä kehittämistavoitteita ovat osallisuus, kilpailukyky ja kestävä kehitys. Pohjanmaan maakuntaohjelma määrittelee keskeisimmät kehittämislinjaukset ja tärkeimmät hankekokonaisuudet, toimenpiteet ja hankkeet maakunnan kehittämiseksi vuosina Maakuntaohjelma sisältää myös arvion näiden rahoituksesta. Näin maakuntaohjelma palvelee entistä paremmin edunvalvontaa ja vuosittain laadittavan toteuttamissuunnitelman valmistelua Maakuntaohjelman valmistelu Koko Pohjanmaan maakunnan kehittämiseksi tarkoitetun maakuntaohjelman laatii maakunnan liitto. Se on valmisteltu yhteistyössä maakunnan eri toimijoiden kanssa. Valmistelutyötä varten nimettiin kuusi työryhmää, jotka aloittivat työnsä vuoden 2005 syksyllä. Työryhmätyöhön osallistui paitsi kuntien ja valtion viranomaiset myös lukuisat kolmannen sektorin toimijat. Vuosien maakuntaohjelma on toinen Pohjanmaan liiton laatima maakuntaohjelmana tehty kehittämissuunnitelma. Maakuntaohjelman valmistelussa on otettu huomioon paitsi valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista myös lukuisat EU- ja kansalliset kehittämisohjelmat ja strategiat. Keskeisesti valmisteluun on lisäksi vaikuttanut laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (SOVA-laki; 200/2005), joka astui voimaan Uusi lainsäädäntö korostaa entistä enemmän osallistumista ja arviointia suunnitelmien valmistelun keskeisenä osana. Tavoitteena on, että kaikilla osapuolilla niin kansalaisilla kuin viranomaisilla on mahdollisuus saada tietoa ohjelman valmistelusta. Länsi-Suomen viiden maakunnan muodostaman yhteistyöelimen Länsi-Suomen Allianssin (WFA) yhteistyönä aloitettu maakuntaohjelmien vaikutusten arviointi käynnistettiin vuonna 2005 yhteisten käytäntöjen hiomiseksi. Maakuntaohjelman ja ympäristöselostuksen (ks. liite 1) laadinnan aloittamisesta kuulutettiin kaikissa Pohjanmaan tärkeimmissä lehdissä. Kansalaisilla on ollut mahdollisuus tutustua maakuntaohjelman luonnokseen myös Pohjanmaan liiton kotisivuilla osoitteessa Valmistelussa on myös otettu huomioon Pohjanmaan vuosien maakuntaohjelman arviointi, jonka toteutti tarjouskilpailulla valittu NetEffect Oy. Myös tämä arviointi toteutettiin WFA-yhteistyönä. Arvioinnista saadun palautteen mukaisesti nyt laaditussa vuodet kattavassa Pohjanmaan maakuntaohjelmassa on kiinnitetty erityisesti huomiota valintoihin, priorisointeihin ja tärkeimpien kehittämiseen vaikuttavien tekijöiden esille nostamiseen. Toisaalta Pohjanmaan erityishaasteena on sitouttaa lukuisat eri toimijat maakuntaohjelman toteuttamiseen. Valintojen tekemiseksi järjestettiin maakuntaohjelman valmisteluun liittyen kaksi tilaisuutta, joista toiseen oli kutsuttu maakuntahallituksen luottamushenkilöt ja toiseen kuuden valmisteluun osallistuneen työryhmän jäsenet. 2. Pohjanmaan kehittämisen lähtökohdat 2.1 Väestö ja hyvinvointi Vuoden 2005 lopussa Pohjanmaan väkiluku oli henkeä, joka vastaa 3,3 % koko maan väestöstä. Heistä lähes kolmannes asui maakuntakeskuksessa Vaasassa. Euroopan unioniin liittymisen jälkeen väestökehityksessä vallinnut laskusuuntaus on taittunut, ja vuosi 2005 oli jo kolmas peräkkäinen kasvun vuosi. Väestö pysyy Pohjanmaalla suuremmassa määrin paikoillaan verrattuna muihin maakuntiin. Pohjanmaalla lienee hyvät edellytykset säilyttää väestönsä. Maakunnan väestöstä, työvoimasta ja työllisyydestä nk. HEMAASU-mallilla tehdyn ennakoinnin mukaan vuonna 2010 Pohjanmaalla asuu henkilöä. Vuonna 2020 pohjalaisia arvioidaan olevan Pohjanmaan neljän seutukunnan väliset erot ovat kuitenkin suuria. Erityisesti maakunnan pohjoisosissa syntyvyys on suhteellisen korkeaa, ja väestömäärä kasvoi huomattavasti. Väestö lisääntyi myös Vaasan

5 5 seudulla, kun taas maakunnan eteläosan muissa kunnissa väestömäärä väheni. Vain Vaasan seutukunnassa maahanmuutto on pystynyt korvaamaan maan sisäisen muuttoliikkeen tappiollisuuden. Toisaalta verrattaessa maamme maakuntakeskusseutujen väkiluvun muutosta vuosina on Vaasan seutukunnan väkiluku noussut hyvin hitaasti. Väestön painottuminen nuoriin ja toisaalta vanhoihin ikäluokkiin alentaa työikäisen väestön osuutta kaikissa seutukunnissa. Vuonna 2005 työikäisten eli vuotiaiden osuus väestöstä oli 64,2 % ( henkeä). Vain Vaasan seutukunnassa työikäisen väestön osuus on lähellä koko maan keskiarvoa. Vuonna 2004 Suupohjan rannikkoseudulla lähes neljännes väestöstä oli täyttänyt 65 vuotta. Vuonna 2004 taloudellinen huoltosuhde, joka ilmoittaa, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti, oli koko maakunnan osalta 1,26 ja alitti siten maan keskiarvon. Seutukunnittain tarkasteltaessa Vaasan ja Pietarsaaren seutukunnan huoltosuhde oli koko maata edullisempi. Pohjanmaan erityispiirteenä ovat myös kaksikielisyys ja monikulttuurisuus, jotka antavat oman leimansa maakunnalle. Yli puolet väestöstä puhuu ruotsia äidinkielenään, ja ulkomaan kansalaisten osuus on suhteellisen suuri. Esimerkiksi vuosina ulkomaan kansalaisten osuus on tilastokeskuksen mukaan ollut yhtä suuri kuin koko maassa keskimäärin (2,1 %). Maakunnassamme asui Ahvenanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnan jälkeen eniten ulkomaan kansalaisia. Vuonna 2004 heidän osuutensa esimerkiksi Vaasan kaupungissa oli 3,3 % ja Närpiön kaupungissa 3,2 %. 2.2 Hyvinvointi ja sosiaalinen pääoma Stakesin tutkimuksen mukaan Pohjanmaan maakunnan hyvinvointi koostuu kohtuullisen kasvun ja vähäisten psykososiaalisten ongelmien yhdistelmästä. Pohjanmaan väestön hyvinvointia, onnellisuutta ja pitkäikäisyyttä selitetään usein sosiaalisella pääomalla, joka korostaa yhteisöllisyyttä, ja joka ilmenee mm. vilkkaana yhdistyselämänä ja toimivina sosiaalisina verkostoina. Sosiaaliseen pääomaan vaikuttavat sosiaaliset verkostot ja niiden organisoitumisen tavat. Sen tärkeimpänä edellytyksenä ovat verkoston jäsenten keskinäinen luottamus ja siihen kuuluvat säännöt ja vastavuoroiset odotukset. Vahvaa sosiaalista pääomaa leimaavat historiallisesti pitkään eläneet sosiaaliset verkostot, kuten erilaiset yhdistykset ja oma-apujärjestöt, joiden jäseniä ovat liittäneet toisiinsa keskinäinen luottamus ja vastavuoroisuuden normit. Toisaalta tämä luottamuksen ja vastavuoroisuuden perintö myös siirtyy esimerkiksi sukupolvelta toiselle. Juuri luottamuksen ansiosta syntyy yhteistoimintaa, joka helpottaa toimintojen koordinaatiota ja kommunikaatiota. Ne taas puolestaan vahvistavat vastavuoroisuuden normeja, jotka lisäävät yhteisyyden tunnetta ja yhteistä identiteettiä. Tämä kehitys omalta osaltaan pönkittää jälleen keskinäistä luottamusta. Pohjanmaan vahva sosiaalinen pääoma voi parhaimmillaan lisätä paitsi hyvinvointia myös taloudellista kasvua. Yhteisöllisyys, toisistaan välittäminen ja yhteisten asioiden hoitaminen edistävät esimerkiksi yrittäjyyttä, hyvinvointipalveluiden järjestämistä sekä omaehtoista toimintaa. Parhaimmillaan sosiaalinen pääoma vauhdittaa kaikkea ihmisen toimintaa ja luo suvaitsevan ja luovuutta edistävän ilmapiirin. Tilastollisesti tarkastellen Pohjanmaan väestö voi verrattain hyvin. Esimerkiksi Stakesin mukaan sairaanhoitopiireittäin sairastuvuusindeksin avulla vertailtaessa sitä, miten sairasta tai tervettä väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon, oli väestö Vaasan sairaanhoitopiirin alueella kolmanneksi terveintä. Vain Ahvenanmaan sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) tilanne oli tätä parempi. Pohjalaisen elämä päättyy harvoin itsemurhaan. Vuosina Pohjanmaan vuosittainen itsemurhakuolleisuus tuhatta asukasta kohden oli 0,10, ja tilanne oli siten valoisin koko maassa. Toisaalta hälyttävää on se, että nuorilla vuotiailla pohjalaisilla naisilla 21,4 %:lla on todettu keskivaikea tai vaikea masennus, joka on kestänyt yli vuoden (lähde: Jyrki Tuulari/Masennustalkoot-projekti).

6 6 Pohjanmaa on väkivaltarikosten suhteen yksi turvallisimmista maakunnista. Poliisin tietoon tulleita väkivaltarikoksia tehtiin maakunnassa vuosina vuosittain keskimäärin 4,1 rikosta tuhatta asukasta kohden. Koko maan arvo oli 5,9 (lähde: Stakes/SOTKAnet). Yleisten paikkojen turvallisuutta mittaavan katuturvallisuusindeksin mukaan Mustasaaren, Pietarsaaren ja Närpiön kihlakunnat olivat vuonna 2001 selvästi turvallisempia kuin muut maan kihlakunnat (lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä). Pohjanmaan kunnissa on korkea palvelutaso, mikä heijastuu luonnollisesti myös niiden talouteen. Vuonna 2004 Pohjanmaan kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset olivat euroa asukasta kohden. Kustannukset olivat korkeammat kuin maassa keskimäärin (2.305 euroa/asukas). Vertailtaessa vuosien keskiarvona veronalaisia tuloja tulonsaajaa kohden on Pohjanmaan tulotaso ( euroa) selvästi alle maan keskiarvon ( euroa). Vuonna 2004 tulotaso oli korkein Vaasan ja Pietarsaaren seutukunnassa. Toimeentulotukea saaneiden määrä on maakunnassa laskenut vuodesta 2000 vuoteen 2004, jolloin keskimäärin 6,2 prosenttia maakunnan asukkaista sai toimeentulotukea. Suhteellisesti eniten toimeentulotuen saajia on Vaasan seutukunnassa. Tätä selittänee Vaasan kaupungissa vallitseva suhteellisen korkea työttömyys. Vilkasta sosiaalialan kehittämistyötä tukee mm. Vaasassa toimintansa aloittanut Stakesin yksikkö. Lisäksi Pohjanmaalla toimii sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA, johon kuuluvat myös Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa, sekä suomenruotsalainen sosiaalialan osaamiskeskus. Vaasan sairaanhoitopiirin yhteistyö Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa on kiinteää. Vaasan sairaanhoitopiiri kehittää aktiivisesti mm. tietoteknologiaan liittyviä palveluitaan ja osallistuu lukuisiin ennaltaehkäiseviin projekteihin, kuten Pohjalaiset masennustalkoot. 2.3 Työllisyys ja elinkeinorakenne Pohjanmaan työllisyys on pitkään ollut verrattain hyvä. Vuonna 2004 työttömyysaste 8,0 % oli maan parhaimpia. Vuonna 1995 työttömyys oli 14,9 %, minkä jälkeen työttömyysluvut ovat laskeneet jatkuvasti. Vuoden 2004 jälkeenkin työllisyyskehitys on jatkunut myönteisenä. Työministeriön mukaan työttömyys oli vuoden 2005 lopussa 6,9 prosenttia maan keskiarvon ollessa 10,2 prosenttia, ja esimerkiksi vuoden 2006 kesäkuun lopussa Pohjanmaan työllisyystilanne oli Manner-Suomen paras. Useissa maakunnan kunnissa vallitsee täystyöllisyys: vuoden 2006 kesäkuun lopussa peräti yhdeksän kunnan työttömyysaste oli alle 5 %. Toisaalta suurimmissa kaupungeissa Vaasassa ja Pietarsaaressa työttömyys on ollut korkea jo pitkään. Palvelutuotannon kehittyminen on parantanut naisten työllistymismahdollisuuksia. Rakennetyöttömyys ja syrjäytymisen ehkäisy edellyttävät erityistoimenpiteitä myös tulevaisuudessa. Pohjanmaan suhteellinen menestyminen on maakunnan monipuolisen toimialarakenteen ja varsin vientivoittoisen teollisuustuotannon ansiota. Vuoden 2003 työpaikkarakenteen perusteella määritellen Pohjanmaan erikoistumisalat olivat teollisuus (Vaasan seutukunta, Pietarsaaren seutukunta, Suupohjan rannikkoseutu), julkiset palvelut (Vaasan seutukunta), maa- ja metsätalous (Pietarsaaren seutukunta, Kyrönmaan seutukunta, Suupohjan rannikkoseutu) sekä kuljetus (Suupohjan rannikkoseutu). Teollisuuden, jonka tuotanto on maakunnan selkäranka, tärkeimmät toimialat puolestaan ovat massa- ja paperiteollisuus, koneiden ja laitteiden valmistus, sähköteknisten laitteiden valmistus ja metallituotteiden valmistus. Energiatekniikan lisäksi kehittämistyön painopisteitä ovat metalli- ja sähköteollisuus, elektroniikka/tietoteollisuus, kemian/muoviteollisuus/veneteollisuus, elintarviketeollisuus (ml. perusmaatalous), puunjalostus sekä palvelualat/matkailu. Uutena osaamisalana Pohjanmaa kehittää digitaalisten medioiden käyttäjälähtöistä sisältöä, johon liittyen maakunnassa on tehty mittavia taloudellisia panostuksia. Maatalouden sivuelinkeinoista kasvihuoneviljely ja turkistarhaus ovat erittäin tärkeitä maaseudun työllisyyden kannalta. Alkutuotannon erikoistumisaste on korkea, mutta kannattavuus heikko. Merkille pantavaa on erityisesti se, että Pohjanmaan tuotannosta suurin osa menee vientiin. Vuonna 2003 viennin osuus teollisuuden bruttoarvosta oli 62,6 %. Tämä oli toiseksi suurin osuus koko maassa ja 13 prosenttiyksikköä maan keskiarvoa korkeampi. Vienti oli suurinta Vaasan seudulla ja Pietarsaaren seudulla.

7 7 Keskeisenä haasteena on turvata maakunnan avaintoimialojen osaava työvoima. Väestökehityksen seurauksena maakuntaa uhkaa työvoimapula. Työvoiman rekrytointiongelmia on esiintynyt jo eräissä seutukunnissa mm. myyntialalla sekä metallin toimialalla ja sähköteknisessä teollisuudessa. Työllisyys on lisääntynyt merkittävästi vuodesta 1995, jolloin Pohjanmaan maakunnan työllisyysaste oli 60,0 prosenttia. Vuonna 2005 työllisyysaste oli 70,5 prosenttia, joka vastaa EU:n Lissabonin strategian mukaista tavoitetta. Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa tavoitteena oleva työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin vuoteen 2010 on haasteellista väestön ikärakenne huomioon ottaen. HEMAASU-mallilla tehdyn ennakoinnin mukaan Pohjanmaan työllisyysasteen arvioidaan vuonna 2010 olevan 70,5 ja 75,0 vuonna Pohjanmaan työpaikkakehitys on keskittynyt jo pitkään ainoastaan Vaasan ja Pietarsaaren seutukuntiin. Maakunnan suurin työssäkäyntikeskittymä Vaasan seutu on 1990-luvun lopulta lähtien kuitenkin jäänyt selvästi jälkeen maan kasvukeskusten kehitysvauhdista uusien työpaikkojen luomisessa. Maakunnan työssäkäyntialueet eivät noudata seutukuntarajoja, koska ihmiset käyvät päivittäin työssä oman kotikuntansa ulkopuolella. Työpaikkaomavaraisuus on erityisen suuri Vaasassa, Pietarsaaressa ja Kaskisissa, joiden päivittäinen nettotulopendelöinti on runsasta. 2.4 Aluetalous Pohjanmaan arvonlisäys oli vuoden 2003 tietojen mukaan 3,7 miljardia euroa eli asukasta kohti euroa. Maakuntakohtaisessa vertailussa Pohjanmaan BKT-indeksiluku asukasta kohti oli 89 maan keskiarvon ollessa 100. Pohjanmaa sijoittuu vertailussa kuudenneksi mm. Etelä-Suomen maakuntien ja Pirkanmaan jälkeen. Verrattaessa maamme maakuntien vuosien arvonlisäystä eli bruttoaluetuotetta sijoittuu Pohjanmaa maakuntien keskikastiin. Pohjanmaalla taantuma on jatkunut koko 2000-luvun. Etenkin Vaasan seutu on ollut erityisen ahtaalla vuosituhannen alussa. Verrattaessa maamme 19 maakuntakeskuksen vuosien arvonlisäystä käy ilmi, että vuonna 2003 Vaasan seudun arvonlisäys oli toiseksi huonoin, vain 10,4 prosenttia. Tilanne on kuitenkin muuttunut 2000-luvun alkuvuosien jälkeen. Tilastokeskuksen mukaan Pohjanmaan yritysten liikevaihto kasvoi vuonna 2004 hieman nopeammin kuin maassa keskimäärin. Vuoden 2005 kehitys osoittaa, että Pohjanmaan kasvu perustuu teollisuuteen ja erityisesti suuriin yrityksiin. Esimerkiksi vuonna 2003 teollisuus tuotti yli puolet maakunnan yritysten liikevaihdosta. Pohjanmaan aluekehitystä uhkaavat kuntatalouden vaikeudet, jossa kuntatalouden palkat ovat suurin menoerä. Kuntien vuosikate/asukas oli vuonna 2005 keskimäärin 119 /asukas (koko maa 213 /asukas). Seutukunnat poikkesivat kuitenkin toisistaan. Esimerkiksi tarkasteluvuonna Vaasan seutukunnan vuosikate/asukas oli 150, kun se kolmessa kunnassa oli selvästi negatiivinen. Pohjanmaan kunnissa on reilusti korkeampi verorahoitus kuin maassa keskimäärin, enemmän työntekijöitä suhteessa asukasmäärään ja korkeampi tuloveroprosentti, kun taas vuosikate asukasta kohden alittaa maan keskiarvon. 2.5 Koulutus ja tutkimus Pohjanmaan mittava ja kilpailukykyinen opetus-, tutkimus- ja koulutusjärjestelmä luo hyvät edellytykset T&K-toiminnalle ja innovaatiojärjestelmän kehittämiselle, joista merkittävästi hyötyvät alueen yritykset ja muut toimijat. Vaasassa toimivat seitsemän korkeakoulua (Vaasan yliopisto, Svenska handelshögskolan, Åbo Akademi, Taideteollisen korkeakoulun ja Vaasan yliopiston yhteinen laitos Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA, Vaasan ammattikorkeakoulu, Svenska yrkeshögskolan, Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta) ovat kehittäneet korkeakoulutusta ja tutkimusta mm. jo vuonna 2001 toimintansa aloittaneen Vaasan korkeakoulukonsortion avulla. Åbo Akademilla on yksikkö myös Pietarsaaressa ja Svenska yrkeshögskolanilla puolestaan yksiköt Uudessakaarlepyyssä ja Pietarsaaressa. Lisäksi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoululla on toimipiste Pietarsaaressa. Kauppa- ja yhteiskuntatieteet ovat olleet keskeisessä asemassa. Taloudellisen kehityksen myötä teknisen koulutuksen merkitys on kuitenkin korostunut. Teknisen koulutuksen laajentaminen ja sovittaminen elinkeinoelämän sekä myös julkisen sektorin tarpeisiin on erityisen tärkeää alueen kannalta. Työvoiman ja koulutuksen ennakointi

8 8 on tärkeää, jotta entistä paremmin voidaan kehittää koulutusta työelämän tarpeita vastaavasti ja siten ehkäistä myös työttömyyttä. Pohjanmaan liiton Ammatillisten koulutustarpeiden ennakointi hankkeen loppuraportin mukaan tulevaisuuden työmarkkinoilla Pohjanmaalla tarvitaan myös paljon ammatillista osaamista. Maakunnassa toimii neljä ammatillista oppilaitosta: Svenska yrkesinstitut, Vaasan ammattiopisto, Vocana ja Optima. Koulutuskysymyksissä tärkeää on se, että jokaiselle nuorelle löytyy opiskelupaikka perusasteen jälkeen omasta maakunnasta. Pohjanmaan väestön koulutusrakenne vastaa lähes valtakunnan keskimäärää. Vuonna 2004 viisitoista vuotta täyttäneistä henkilöistä liki 61 % oli suorittanut tutkinnon (koko maa 62,7 %). Maakunnan väestöstä keskiasteen suorittaneita oli 37 % ja korkea-asteen suorittaneita puolestaan 23,6 % (25 %). Vuonna 2001 suhteessa vuoden iässä olevaan väestöön aloituspaikkoja oli lähes 90 %:lle. Opiskelijat ovat lähinnä Pohjanmaalta ja lähimaakunnista, vaikkakin ruotsinkieliset laitokset rekrytoivat opiskelijansa valtakunnallisesti tätä laajemmin. Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan menot Pohjanmaalla olivat vuonna 2003 yhteensä 96,3 milj., josta yritykset kustansivat 83,2 milj. ja korkeakoulusektori puolestaan10,8 milj., kun taas julkinen sektori panosti vain 2,3 milj.. Tutkimuksen osuus 2,3 % alueen BKT:sta oli vähäisempi kuin maassa keskimäärin (3,5 %). Tunnusomaista Pohjanmaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitukselle on julkisen sektorin suhteellisen vaatimaton panostus verrattuna teollisuuteen. Haasteena onkin kehittää sellaisia hankkeita, joihin saataisiin entistä enemmän julkista t&k-rahoitusta. Kuvassa 2 on esitetty Pohjanmaan maakuntaprofiili. Pohjanmaan maakuntaprofiili (Osuus koko maasta %) VÄKILUKU 2005 Alle 15 v. 3,3 3,4 Yli 64 v. 3,7 KOULUTUS; Keskiaste ,2 Korkea-aste ,9 TYÖTTÖMÄT 2005 Alle 25 v. Pitkäaikais 2,1 2,2 2,4 TYÖLLINEN TYÖVOIMA YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄ ,3 3,5 Perustetut yritykset 2004 Lopettaneet yritykset 2004 BKT ,8 2,8 3,0 TYÖPAIKAT ,4 Maatalous 6,2 Teollisuus 4,7 Rakentaminen 2,9 Yksityinen palvelusektori 2,6 Julkinen sektori 3,2 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 % Väestöosuus Kuva 2. Pohjanmaan maakuntaprofiili. (Lähde: Tilastokeskus)

9 9 2.6 Kulttuuri- ja muut hyvinvointipalvelut Pohjanmaan kaksikielisyys ja monikulttuurisuus ovat antaneet oman leimansa maakunnalle. Kaksikielisyys lisännee mm. suvaitsevaisuutta, mikä helpottaa maahanmuuttajien integroitumista osaksi pohjalaista yhteiskuntaa. Kaksikielisyyden ansiosta maakunnassa on vireä yhdistys-, kulttuuri- ja taide-elämä, jota tukevat monipuoliset sekä ruotsin- että suomenkieliset kulttuurilaitokset. Kulttuuripalveluiden suuren tarjonnan lisäksi urheilu- ja vapaa-ajantoiminta on vilkasta. Erityisesti luontoon liittyvät virkistysmahdollisuudet ovat hyvät. Sosiaali- ja terveydenhuolto on maakunnassa hyvin kattava. Sosiaalitointa hoidetaan kaikissa kunnissa peruskunnallisena tehtävänä. Kansanterveystyötä puolestaan hoidetaan joko peruskunnallisena tehtävänä tai vapaaehtoisten kuntayhtymien avulla. Erikoissairaanhoitoa ylläpidetään pakollisen kuntayhtymän, sairaanhoitopiirin, avulla. Sekä yksittäiset henkilöt että peruskunnat hoitavat sosiaali- ja terveydenhuollon ennaltaehkäisevät palvelut. 2.7 Yhdyskuntarakenne, liikenneyhteydet ja energia Vuoden 2007 alusta lähtien Pohjanmaan maakunnan muodostaa 17 kuntaa, jotka sijaitsevat Suomen länsirannikolla. Maakunnan koko edesauttaa tasapainoisen aluerakenteen syntymistä. Maakunnan asutusrakenne on melko harva, vaikka yli 80 % väestöstä asuu taajamissa. Pohjanmaan asemaa maan aluerakenteessa leimaa Vaasan seudun merkitys Länsi-Suomen ja Suomen puoleisen Merenkurkun keskuksena. Pohjanmaa on osa Keskipohjolan Merenkurkun käytävää, ja sillä on meriraja Västerbottenin lääniin Ruotsissa. Sijainti Pohjanlahden rannikolla luo välittäjäaseman sekä pohjoiseteläsuunnassa että kansainvälisesti länsi itäsuunnassa. Kaksikielisyyden ansiosta Pohjanmaalla on mm. pitkät vakiintuneet perinteet Merenkurkun yhteistyössä. Vuoden 2005 alussa Pohjanmaan asukastiheys 22,6 as/km 2 oli hieman suurempi kuin Suomessa keskimäärin (17,2 as/km 2 ). Maakunnan neljästä seutukunnasta Vaasan ja Pietarsaaren seutukunnat ovat väestömäärältään suurimmat. Kaikissa seutukunnissa asutuksen ennustetaan keskittyvän hajasijoittuneisiin taajamiin. Maaseututaajamien väestöpohjan kaventuessa taajamaverkko harvenee ja vähitellen keskustaajamiakin uhkaa väkiluvun väheneminen. Vaasan seudun väestön kasvu kanavoitunee lähinnä Vaasaan ja Mustasaareen, vaikkakin myös lähisukkulointialueella ja välittäjäkunnissa on kehittymisen edellytyksiä. Erityisesti Pietarsaaren lähisukkulointialueen taajamat kehittyvät suotuisasti. Suupohjan rannikkoseudun etäisyys rajoittaa seudun asiointi- ja työssäkäyntiliikennettä Vaasaan, ja seutukunnan asutusrakenne kehittynee kohti keskieurooppalaista maaseudun asutusrakennetta. Seudun taajamakehitys on jäljessä koko maan tilanteesta ja etenee hitaammin kuin maassa keskimäärin. Pohjanmaan liikenneverkosto on kattava, ja maakunnan saavutettavuus maanteitse, rautateitse, lentoteitse ja meriteitse on suhteellisen hyvä. Pietarsaaren, Vaasan ja Suupohjan rannikkoseudun kaupunkiseudut ovat toiminnallisesti selkeitä, ja ne muodostavat logistiset solmukohdat. Maantieverkoston logistinen merkitys on Pohjanmaalle erittäin tärkeä. Maakunnan muuhun maahan ja Eurooppaan yhdistävät Eurooppa-statuksen saaneet pääliikenneväylät E8 (vt 8) pohjois-eteläsuunnassa ja E12 (vt 3) pääkaupunkiseudulle. TEN-verkostoon kuuluva valtatie 3 sekä valtatiet 16/18,13 ja 19 yhdistävät maakunnan sisämaahan ja pääkaupunkialueeseen. Lisäksi tärkeitä ovat satamiin johtavat kantatie 67 Kaskisissa ja kantatie 68 Pietarsaaressa. Rataverkon merkitys sekä rahti- että matkustajaliikenteessä on keskeinen varsinkin maakunnan pohjoisosassa. Suomen päärata, Pohjanmaan rata, kulkee Uudenkaarlepyyn, Pedersören ja Kruunupyyn kautta mahdollistaen toimivat ja nopeat junayhteydet etelään ja pohjoiseen

10 10 Pännäisten asemalta. Vaasasta on rautatieyhteys Seinäjoen kautta Helsinkiin. Vaasan rata palvelee ensisijaisesti henkilöliikennettä, kun taas puolestaan Seinäjoelta Kaskisiin kulkeva yksiraiteinen sähköistämätön ratayhteys toimii kokonaan tavaraliikenneratana. Lentoliikenteen merkitys on tärkeä mm. kansainvälisessä kanssakäymisessä. Molemmat maakunnassa sijaitsevat lentokentät, joista toinen on Vaasassa ja toinen Kruunupyyssä, kuuluvat TEN-lentokenttäverkostoon. Vaasan lentoasema on kansainvälinen ja sieltä on suorat reittilennot Tukholmaan sekä edelleen muualle Eurooppaan. Vaasan lentoasema oli vuonna 2005 sekä kansainvälisen liikenteen että tavaraliikenteen määrällään maamme neljänneksi suurin. Kokonaismatkustajaliikenne oli ao. vuonna Vaasassa noin ja Kruunupyyssä noin matkustajaa. Kruunupyyn lentoasema palvelee Pietarsaaren seudun lisäksi Kokkolan seutua. Maakunnan neljä syväsatamaa sijaitsevat Kristiinankaupungissa, Kaskisissa, Vaasassa ja Pietarsaaressa. Satamat palvelevat sekä kansainvälistä tavaraliikennettä että matkustajaliikennettä. Matkustajaliikenne kulkee lähinnä Vaasan satamasta, kun taas muut satamat ovat selkeästi keskittyneet tavaraliikenteeseen. On tärkeää, että Pohjanmaan satamat jatkossa lasketaan siihen liikenneväylään, jota kutsutaan Itämeren moottoritieksi. Kansallisen laajakaistastrategian mukainen vuodelle 2005 asetettu ADSL-tason vähimmäiskapasiteetti 2 Mbit/s on Pohjanmaalla perustuote, kun taas vuoden 2007 tavoitteen mukainen 8 Mbit/s on saatavana vain joillain suuremmilla paikkakunnilla. Merenkurkun kaapeliyhteyden ansiosta Pohjanmaalta on myös erittäin hyvät tietoliikenneyhteydet ulkomaille. Rautatieliikenne, mittava tieverkosto, satamatoiminta sekä nopeat tietoliikenneyhteydet turvaavat elinkeinoelämän mahdollisuudet paikalliseen, kansalliseen ja kansainväliseen toimintaan. Maakunnan liikenteen heikkouksia ovat harvat poikittaisyhteydet ja sähköistetyn rautatieyhteyden puuttuminen Vaasan ja Seinäjoen välillä. Rautatieverkosto kaipaa uusia investointeja, jotta raideliikenteen palvelutasoa voitaisiin nostaa. Päätieverkolla on liikenneturvallisuuden, liikennemäärien ja raskaan liikenteen vuoksi tarvetta ohituskaistojen rakentamiseen, tien leventämiseen ja risteysjärjestelyihin sekä eritasojen rakentamiseen. Valtatie 8:n mahdollinen jääminen Pohjanmaan maakunnan alueella runkoverkon ulkopuolelle on uhka aluekehitykselle sekä liikenteen ja logistiikan kehittämiselle. Valtatie 8:n saaminen TEN-verkostoon on tärkeää Länsi-Suomen Allianssin ja koko Itämeren alueen yhteistyön kannalta. Merenkurkun säännöllinen meriyhteys on sekä elinkeinoelämälle että henkilöliikenteelle välttämätön. Maakunnan tietoliikenneinfrastruktuuri ja korkeatasoisten tietoliikenneyhteyksien tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen vaativat edelleen kehittämistyötä. Vuoden 2002 sähköntuotannon tasolla Pohjanmaan maakunta on myös tulevaisuudessa sähkön suhteen omavarainen, vaikka kulutus kasvaisi kaksi prosenttia vuodessa, kuten maassa keskimäärin. Kiinteiden kotimaisten polttoaineiden eli hakkeen, hakkuujätteiden, puupellettien ja turpeen käyttöä voidaan Pohjanmaalla tulevaisuudessa lisätä niin lämmön- kuin sähköntuotannossakin. Rannikon hyvät tuuliolosuhteet luovat edellytyksiä myös tuulivoiman käytön lisäämiselle. Teknologiakeskus Oy Merinova AB:n hallinnoiman Länsi-Suomen osaamiskeskuksen laajaa energiatekniikkaan liittyvää mm. tuotekehityksen ja tutkimuksen osaamista voidaan hyödyntää paitsi Pohjanmaalle ja etenkin Vaasan seudulle keskittyvän energiaklusterin kehittämisessä myös valtakunnallisesti. Tätä kehittämistä tukevat yritysten mittava tuotekehitys- ja tutkimustyö sekä alueella toimivat yliopisto, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset. 2.8 Ympäristö Pohjanmaan luonnossa ja ympäristössä on monia sille ominaisia erityispiirteitä, jotka vaikuttavat alueen yhdyskuntarakenteeseen, ympäristön tilaan ja luonnon monimuotoisuuteen. Nopea maannousu yhdistettynä loivapiirteiseen maastoon muuttaa jatkuvasti rannikkoa ja saaristoa. Erityisen arvokas ja monimuotoisuudeltaan rikas alue Merenkurkun saaristo on hyväksytty ainutlaatuisen geomorfologiansa ansiosta Suomen ensimmäiseksi UNESCOn luonnonperintökohteeksi.

11 11 Lisätietoa Pohjanmaan maisemarakenteesta, maa- ja kalliorakenteesta, ilmastosta ja ilman laadusta sekä muista luontoon ja ympäristöön liittyvistä erityispiirteistä on luettavissa maakuntaohjelman liitteenä olevasta ympäristöselostuksesta. 3. Maakunnan kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet vuosina Maakunnan kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet ovat johdettavissa nykytilan analyysista, joka on osittain kuvattu luvussa 2. Nykytilaa täydentää seuraava alueen vahvuuksien ja heikkouksien sekä uhkien ja mahdollisuuksien erittely. Maakunnan kehittäminen perustuu vahvuuksien säilyttämiseen ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen sekä toisaalta heikkouksien poistamiseen ja uhkien torjumiseen. Vahvuudet Vahva kaksikielinen koulutus- ja tutkimusjärjestelmä Hyvä työllisyystilanne Vahva ja monipuolinen teollisuus Vahva energia-alan osaaminen Monialainen ja vahva pk-yritystoiminta Vahva ja monipuolinen alkutuotanto Monipuolinen ja vilkas kaksi- ja monikulttuurinen perinne- ja kulttuuritarjonta Vahva sosiaalinen pääoma Hyvät liikenteelliset edellytykset Puhdas ja monipuolinen ympäristö Merenläheinen asuin- ja elinympäristö Mahdollisuudet Aktiivisen työperäisen maahanmuuton edistäminen Innovaatiojärjestelmän sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan kehittäminen Vahvojen kansainvälisten klustereiden kehittäminen sekä kasvuyritysten vahvistaminen Energia-, media- sekä vene- ja muovialan kehittäminen ja uusien kasvualojen synnyttäminen Yrittäjyyden edistäminen Palvelusektorin kehittäminen Aidon yhteistyökulttuurin kehittäminen Liikenneyhteyksien parantuminen: perusradanpito, tiestö Luonnonympäristöjen, erityisesti maailmanperintöalueen kehittäminen Kulttuuriympäristöön ja saariston vetovoimaisuuteen perustuvan matkailun kehittäminen Kunta- ja palvelurakenneuudistus Heikkoudet Seutukunnittaiset erot väestökehityksessä ja ikärakenteessa Osaavan työvoiman pula Vähäiset julkiset satsaukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan Paikallisesti vahva riippuvuus muutamasta teollisesta suuryrityksestä Kasvuhakuisten pk-yritysten vähäisyys Palvelusektorin kehittymättömyys Alkutuotannon alhainen jalostusaste Liikenteellisen infrastruktuurin puutteet: tiestö, perusradanpito, Merenkurkun laivaliikenteen epävarmuus Kulttuurialan resurssien riittämättömyys Maantieteellisesti haastava alue Uhat Osaavan työvoiman saatavuuden heikentyminen Väestön ikärakenne ja maaseudun väestön voimakas väheneminen Rakennetyöttömyys, syrjäytyminen Koulutuksen tarjonnan ja kysynnän epäsuhta Kuntatalouden heikkeneminen Kulttuuriympäristöjen häviäminen Maaseudun palvelurakenteen heikentyminen Yhteisen tahtotilan saavuttamattomuus Liikenteellisen infrastruktuurin kehittämisen hidastuminen Tulvariskien kasvu mm. ilmastonmuutoksesta johtuen Kilpailukykyinen kestävän kehityksen ja sosiaalisen pääoman Pohjanmaa Pohjanmaan kilpailukyvyn vahvistamiseksi vuosina toimijoiden tavoitteena on erityisesti innovaatiojärjestelmän ja osaamisen kehittäminen

12 12 saavutettavuuden, tasapainoisen aluerakenteen ja hajautetun energian tuotannon kehittäminen sosiaalisen pääoman kehittäminen luonnon ja ympäristön hyvinvoinnin edistäminen. Nämä neljä tärkeintä tavoitetta muodostavat vuosien Pohjanmaan maakuntaohjelman toimintalinjat. Toimintalinjojen keskeiset toimenpidekokonaisuudet ja hankkeet on kirjattu lukuun 3, ja ne on luokiteltu ylimaakunnallisiin, maakunnallisiin ja seutukunnallisiin. Näistä voidaan tehdä päätös maakunnassa. Lisäksi on eritelty ne keskeisimmät maakunnan kärkihankkeet, joista rahoituspäätöksen tekee keskushallinto tai joiden rahoituksesta pääosa haetaan suoraan ministeriöistä. Viimeksi mainittujen osalta taulukossa on esitetty arvio vuosien valtionosuudesta. Taulukossa kohdasta vastuutaho käy ilmi se toimija, joka vastaa esimerkiksi kärkihankkeen valmistelusta, toteutuksesta tai koordinoinnista. Toimenpidekokonaisuuksia ja hankkeita ei ole keskenään priorisoitu. Merkille pantavaa on lisäksi, että kukin vastuuviranomainen tai muu toteuttajataho tekee rahoituspäätökset oman harkintansa ja käytössä olevien määrärahojen perusteella. Sanapari Vaasanseutu yhteen kirjoitettuna käsittää Vaasan seudun ja Kyrönmaan seutukunnan. 3.1 TOIMINTALINJA 1: INNOVAATIOJÄRJESTELMÄN JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Maakunnan kehittämisessä panostetaan erityisesti innovaatiojärjestelmän vahvistamiseen, yrittäjyyden edistämiseen, toimialaklustereiden kehittämiseen sekä osaamisen varmistamiseen. Innovaatiojärjestelmän vahvistaminen Pohjanmaan innovaatiojärjestelmän muodostavat alueen yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot ja muut kehittäjäorganisaatiot. Innovaatioympäristö puolestaan koostuu infrastruktuurin kehittäjistä, kuten kunnat, valtio ja toimitilojen tarjoajat. Kuten kuva 3 osoittaa innovaatiojärjestelmän ja innovaatioympäristön lisäksi voidaan puhua innovaatioprosesseista. Yksinkertaistaen käytämme jatkossa termiä innovaatiojärjestelmä tästä kokonaisuudesta. Kuva 3. Innovaatioprosessin osatekijät (Lähde: Ilkka Raatikainen: Vaasan seudun innovaatiojärjestelmän kehittäminen. Vaasan yliopisto. Levón-instituutti. Julkaisuja No. 99. Vaasa 2001).

13 13 Pohjanmaan innovaatiojärjestelmän vahvistamisessa keskitytään siihen kuuluvien toimijoiden toimintaedellytysten sekä keskinäisen yhteistyön ja työnjaon kehittämiseen. Innovaatiojärjestelmä käsittää niin sosiaalisten, teknologisten kuin prosessi-innovaatioiden kehittämisen. Lisäksi vahvistetaan teknologiakeskustoimintoja, osaamis- ja aluekeskuksia sekä poikkihallinnosta toimintatapaa. Tavoitteena on järjestelmällinen, suunnitelmallinen ja näkyvä alueellinen innovaatiojärjestelmä, jonka varaan rakentuu Pohjanmaan innovaatioimago. Pohjanmaan suurten kansainvälisten yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminta, maakunnassa toimivat kahdeksan korkeakoulua ja tutkimuslaitokset sekä kärkitoimialat luovat erinomaisen perustan kehittämiselle. Innovaatiojärjestelmän kehittämisen ytimen muodostaa Vaasan tiedepuisto, josta on tehty erillinen selvitys. Tavoitteena on luoda toimintaympäristö, jossa laadukkaat yritysinnovaatiot saatetaan yritystoiminnaksi ja yritysten liiketoimintaosaaminen vahvistuu, lisätä eri toimijoiden vuorovaikutusta sekä laajentaa verkostoja ja osaamisperustaa. Vaasan tiedepuiston (erityisaloina energiateknologia ja digitaaliset sisällöt) kehittäminen ja innovaatiojärjestelmän toimivuus koko maakunnassa on maakunnan kilpailukyvyn kannalta suuri haaste. Vaasassa toimivien seitsemän korkeakoulun muodostaman korkeakoulukonsortion toiminta tutkimuksen ja korkeakoulujen kehittämisen yhteistyöfoorumina muodostaa innovaatiojärjestelmän kehittämisen keskiön. Maakunnallisen innovaatiojärjestelmän kannalta Åbo Akademin ja ruotsinkielisten ammattikorkeakoulujen Svenska yrkeshögskolanin ja Yrkeshögskolan Sydvästin muodostaman laajan konsortion palvelut seutukunnille ovat erittäin tärkeitä. Osana innovaatiojärjestelmän kehittämistä Pohjanmaan maakunnassa tehostetaan yrityspalveluiden koordinointia mm. seudullisten yrityspalveluiden kehittämisen avulla. Innovaatiojärjestelmä on myös keskeinen osa tietoyhteiskuntaamme. Innovaatiojärjestelmän ja tietoyhteiskunnan myönteisen kehityksen kannalta koulutus- ja innovaatiojärjestelmän ja innovaatioyhteisöjen välinen yhteistyö on tärkeää. Tätä kehitystä tukee myös mm. työvoiman ja koulutuksen ennakointijärjestelmä. Pohjanmaan haasteena on nopeiden tietoliikenneyhteyksien kehittämisen lisäksi panostaa tieto- ja informaatioteknologialan sovellusten ja liiketoimintaosaamisen sekä uusia teknologioita ja innovaatioita tukevien palveluiden ja liiketoimintojen kehittämiseen. Lisäksi edistetään vahvojen toimialojen tieto-, informaatioteknologia- ja sisältötuotantosovelluksia ja laaditaan tietoyhteiskuntaohjelma. Yrittäjyyden edistäminen ja yritystoiminnan kehittäminen Yritysten kehittämistoiminnassa tavoitteena on saada aikaan järjestelmällinen ja koordinoitu yrityksen elinkaaren eri kehitysvaiheisiin räätälöity toimintamalli. Erityisesti panostetaan pk- ja mikroyritysten toimintaedellytysten parantamiseen sekä uusien kasvuyritysten synnyttämiseen kärkitoimialoilla, joita ovat erityisesti energia-, sähkö-, metalli-, vene- ja muovi-, media- ja puutuoteala. Kasvuyritysten perustamiseksi Pohjanmaalla on panostettava erityisesti pk- ja mikroyritysten liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen ja kansainvälisesti kilpailukykyisten klustereiden kehittämiseen. Lisäksi on vahvistettava tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden, rahoittajien, teknologiakeskusten, kehittämisyhtiöiden sekä elinkeinoelämän yhteistyötä. Haasteena on myös uusien kasvualojen hahmottaminen, korkeaa osaamista vaativien yritysten synnyttäminen, osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen sekä mikro- ja pk-yritysten riskirahoitusmallien kehittäminen. Yrittäjyyttä edistävä hautomotoiminta vakinaistetaan. Kärkitoimialojen lisäksi voimavaroja suunnataan sekä kasvualoja tukeville perinteisille toimialoille (esim. metalli) että maakunnan työllisyyden ja ominaispiirteiden näkökulmasta tärkeille aloille (elintarvike, matkailu). Maakunnassa kiinnitetään erityishuomiota palvelualan yrittäjyyden ja naisyrittäjyyden edistämiseen sekä sukupolven- ja omistajanvaihdosten onnistumiseen. Lisäksi enenevissä määrin panostetaan yrittäjyyskasvatusmallin vakiinnuttamiseen eri kouluasteilla sekä Pietarsaaren seudun mentorointimallin laajentamiseen osaksi yrityspalveluita koko maakunnassa.

14 14 Toimialaklusterien kehittäminen Pohjanmaalla jatketaan toimialakeskittymien eli klustereiden kehittämistä. Erityisesti panostetaan kärkitoimialoihin, joita ovat energia-, sähkö-, metalli-, vene- ja muovi, media-, metsä- ja puutuoteala. Pohjanmaan vahvuutena olevan monipuolisen elinkeinorakenteen kehittämistä tukevat lisäksi hyvinvointi-, elintarvike- sekä matkailualojen edistämiseen tehdyt panostukset. Klusteripohjaisen kehittämistyön rinnalla keskitytään toimialojen välisen yhteistyön kehittämiseen ja monialaisuuteen. Tehostetun yhteistyön avulla saavutetaan synergiaetuja ja toimialojen väliset liittymäpinnat toimivat innovaatioiden kasvualustoina. Maakunnan energiateknologia on kansainvälisesti tarkastellen erittäin kehittynyttä. Erityistä huomiota kiinnitetään energiateknologian ja muiden kärkiklustereiden osaamisen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseen t&k-toiminnalla, ICT-alan soveltamiseen kärkitoimialoilla sekä yritysten muotoiluosaamiseen. Näiden tärkeimpien klustereiden kehittämistyöhön palkataan vetäjä. Toimialaklusterien kehittämisessä päähuomio suunnataan alan kehityksen seurantaan ja ennakointiin, toimialan osaamisen varmistamiseen, yritysten liiketoimintaosaamisen, toimintatapojen sekä tuotekehitys- ja tuotantoteknologiaosaamisen vahvistamiseen, toimialojen välisen yhteistyön ja verkostoitumisen edistämiseen, markkinoinnin ja medianäkyvyyden lisäämiseen sekä laajan ja monitasoisen toiminnan koordinointiin. Klustereihin perustuvan toimialakehittämisen vahvistamiseksi Pohjanmaan liitto käynnistää lisäksi elinkeinofoorumi-toiminnan sekä suuntaa rahoitusta keskeisten kärkiklustereiden kehittämiseen ja koordinointiin yhteistyössä keskeisten viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Elinkeinofoorumi toimii maakunnan toimialakehittämisen koordinoivana neuvottelukuntana sekä klusteriohjelmien ohjausryhmänä. Laajoihin usean vuoden kestäviin koordinaatiohankkeisiin sisällytetään mukaan arviointi. Osaamisen varmistaminen Osaavan työvoiman saatavuus on toimivan innovaatiojärjestelmän edellytys. Maakunnassa jatketaan työvoiman ja koulutuksen ennakointia. Tavoitteena on ennakoida työvoiman kysyntää suuntaamalla ammatillista koulutusta työvoimapulasta kärsiville aloille. Rekrytointiongelmia on ollut jo eräissä seutukunnissa esim. metallin toimialalla, sähköteknisessä teollisuudessa ja myyntialalla. Lisäksi usean vuoden ajan Suupohjan rannikkoseudun lasinalaisviljelmillä on työskennellyt lukuisia ulkomaalaisia työluvan turvin. Seutukunnittain laadittavissa työllisyysstrategioissa päähuomio kiinnitetään nuorten työllistymisen edistämiseen, ikääntyvän työväestön sekä uusien työmarkkinoille tulevien työntekijöiden kohtaamiseen, ns. hiljaisen tiedon siirtoon ja uusiin työnmuotoihin sekä aktiiviseen työperäiseen maahanmuuttopolitiikkaan. Työmarkkinoiden toimivuuteen sekä elinkeinoelämän ja koulutusorganisaatioiden yhteistyön tiivistämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Toimintalinjan erityistavoitteet alueen vahvuuksien säilyttämiseksi ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi: - kehittää maakunnallisen innovaatio-, koulutus- ja tutkimusjärjestelmän toimivuutta ja laatia maakunnallinen innovaatiostrategia - panostaa koulutukseen, tieteeseen, teknologiaan sekä innovaatioiden lisäämiseen - vahvistaa maakunnan kärkiklustereita ja erityisesti osaamiskeskuksia (energiateknologia, vene- ja muoviala/meriklusteri, digitaaliset sisällöt) sekä niitä tukevia perinteisiä toimialoja (etenkin metalliala) - vahvistaa kärkitoimialojen osaamisen kansainvälistä kehitys- ja kilpailukykyä t&ktoiminnalla, liiketoimintaosaamisen vahvistamisella sekä muotoilulla - ylläpitää ja kehittää maakunnan työllisyyden ja ominaispiirteiden kannalta keskeisiä toimialoja

15 15 - edesauttaa yritysten kasvuhakuisuutta ja kansainvälisyyttä, hahmottaa uusia kasvualoja sekä synnyttää korkeaa osaamista vaativia uusia yrityksiä sekä perustaa innovatiivisia yrityksiä - edistää verkostotoimintaa ja toimialaklustereiden syntyä - vahvistaa yritysten liiketoiminnallista osaamista yrityksen elinkaaren eri vaiheissa - vahvistaa yritysten ympäristöosaamista ja ympäristövastuullisuutta - edistää yrittäjyyttä sekä erityisesti naisyrittäjyyden tukipalveluja - varmistaa työvoiman saatavuus niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla elinkeinoelämän tarpeisiin perustuvaa ennakointia hyödyntäen - kehittää ammatillista koulutusta, aikuiskoulutusta sekä toisen ja kolmannen asteen koulutuksen yhteistyömalleja työmarkkinoiden kysynnän tarpeiden mukaisesti - kehittää aikuiskoulutusta ja aikuiskoulutusjärjestelmää - hyödyntää kaksikielisyyden tuoma etu uusien yritysten sijaintipaikan valinnassa - kehittää tietoyhteiskuntaa - vahvistaa koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kansainvälistä yhteistyötä - varmistaa sukupolven- ja omistajanvaihdosten onnistuminen sekä ns. hiljaisen tiedon siirto uusille sukupolville Toimintalinjan erityistavoitteet heikkouksien poistamiseksi ja uhkien torjumiseksi: - vahvistaa maaseudulla toimivien mikroyritysten kasvun edellytyksiä - edistää pienyritysten, erityisesti naisyritysten ja palvelualan yritysten syntyä - kehittää innovaatiojärjestelmää tehostamalla yrityspalveluiden koordinointia ja toimivuutta sekä tiivistämällä yhteistyötä viranomaisten, elinkeinoelämän, kehittämisorganisaatioiden sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden välillä - edistää hyvinvointialan yrittäjyyttä - lisätä erityisesti julkisia tutkimus- ja kehittämispanostuksia sekä synnyttää pk- ja mikroyritysten uusia riskirahoitusmuotoja - kehittää uusia, joustavia työmuotoja, ikäjohtamista ja vahvistaa hiljaisen tiedon siirtoa - ehkäistä pitkäaikaistyöttömien ja erityisesti nuorten syrjäytymistä - edistää korkeasti koulutetun työvoiman työllistymistä maakuntaan - kiinnittää huomiota pk-yrittäjien jaksamiseen ja vaikuttaa yrittäjien työterveyshuoltojärjestelmän kehittämiseen Keskeisimmät keskushallinnon rahoituspäätöksillä toteutettavat maakunnan kärkihankkeet vuosina Kehittämiskohde Vaasan tiedepuiston käynnistämishanke Valtion rahoitusosuus (miljoonaa euroa) 1,5 Rahoittava ministeriö/hallinnonala OPM Vastuutaho Vaasan kaupunki ja Vaasan korkeakoulukonsortio/vaasan yliopisto Pietarsaaren seudun aluekeskusohjelma (AKO) 1,04 SM Pietarsaaren seudun elinkeinokeskus Concordia Oy Vaasanseudun aluekeskusohjelma (AKO) 1,0 SM Vaasanseudun kehitys VASEK Oy Tulevaisuuden energiateknologiatklusteri /osaamiskeskusohjelma (OSKE) Meriklusteri/osaamiskeskus- 1,2 0,2/Pietarsaari SM SM Teknologiakeskus Merinova Oy Concordia Oy,

16 16 ohjelma (OSKE) Digitaalisten sisältöjen osaamisklusteri/osaamiskeskusohjelma ja aluekeskusohjelma (OSKE ja AKO) 0,4/Vaasa 0,6 SM Pietarsaari ja Merinova Oy, Vaasa Teknologiakeskus Merinova Oy, Vaasanseudun kehitys VASEK Oy Keskeisimmät ylimaakunnalliset kehittämiskokonaisuudet Innovaatiojärjestelmän vahvistaminen, yrittäjyyden edistäminen sekä yritystoiminnan ja toimialaklustereiden kehittäminen - Innovaatiojärjestelmän kehittäminen - Kärkiklustereiden kehittäminen - Yritysneuvontapalveluihin liittyvän osaamisen kehittäminen - Verkostomaisen yrityshautomotoiminnan kehittäminen - Tietoyhteiskuntaohjelman laatiminen Osaamisen varmistaminen - Työpajatoiminnan ja välityömarkkinoiden kehittäminen - Uusien työnmuotojen edistäminen ja ikäjohtamisen kehittäminen - Ennakointitoiminnan yhteensovittaminen - Aktiivisen työperäisen maahanmuuttopolitiikan mallien kehittäminen Keskeisimmät maakunnalliset kehittämiskokonaisuudet Innovaatiojärjestelmän vahvistaminen, yrittäjyyden edistäminen sekä yritystoiminnan ja toimialaklustereiden kehittäminen - Maakunnallisen innovaatiojärjestelmän kehittäminen: Vaasan tiedepuiston kehittäminen ja koordinointi sekä maakunnallisen innovaatiojärjestelmän toimivuuden varmistaminen seutukunnissa - Maakunnallisen elinkeinofoorumi-toiminnan käynnistäminen ml. seudullisten yrityspalvelupisteiden luominen ja käynnistäminen - Korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden lisääminen - Yrittäjyyskoulutuksen yhteistyöfoorumi-toiminnan käynnistäminen - Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen ja naisyrittäjyyden tukipalvelujen tarjonnan laajentaminen perustettavissa naisten resurssikeskuksissa tiiviinä osana muuta yrityspalvelutoimintaa - Yrityshautomotoiminnan kehittäminen - Pietarsaaren seudun mentorointimallin maakunnallinen levittäminen ja koordinointi sekä naisten resurssikeskuksen perustaminen - Avaintoimialojen kansainvälisten klusteriohjelmien käynnistäminen ja koordinointi (energia ml. bioenergia-, metalli-, sähkö-, metsä- ja puutuote-, media-, vene- ja muovi-, matkailu-, elintarvike- sekä hyvinvointitoimiala) - Tieto-, informaatioteknologia- ja sisältötuotantosovellusten edistäminen vahvoilla toimialoilla Osaamisen varmistaminen - Ihmisten osaamisen ja työtapojen kehittämisen sateenvarjohanke - Nuorten, vajaakuntoisten, maahanmuuttajien ja vanhusten syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvä hallintosektorit ylittävä toimintamalli - Joustavien uudentyyppisten työnmuotojen pilottihanke, koskien erityisesti nuorten rekrytointia sekä ikääntyvän työvoiman työssä jaksamista

17 17 - Työllisyysstrategian laatiminen perustuen työvoima- ja koulutustarpeen ennakointiin ml. aktiivinen työperäinen maahanmuuttopoliittinen ohjelma - Maahanmuuttajien integraation edistämishanke - Välityömarkkinoiden ja työpajatoiminnan kehittäminen sekä koulutuksen nivelvaiheen osaamiskeskus - Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Keskeisimmät seutukuntien kehittämiskokonaisuudet - Innovaatiojärjestelmän toimivuuden kehittäminen - Työllisyysstrategioiden ml. aktiivinen työperäinen maahanmuuttopoliittinen ohjelma laatiminen - Seudullisten yrityspalveluiden ja mentoroinnin kehittäminen Pietarsaaren seutu - Innovaatiojärjestelmän kehittäminen osana maakunnan innovaatiojärjestelmän vahvistamista: Pietarsaaren kampusalueen, yhteistyön ja tutkimusasiamiestoiminnan vahvistaminen - Maaseutuelinkeinojen kehittämistä tukevan resurssi- ja innovaatiokeskuksen perustaminen Pedersöreen - Veneklusterin vahvistaminen osana kansallista ja kansainvälistä verkostoa (AKO, OSKE), veneklusterin kehittämismallin hyödyntäminen muiden toimialojen kehittämisessä sekä Pormestarinluodon kehittäminen venealan kehittämiskeskuksena (BTC) - Maakunnallisten kärkiklustereiden koordinointi: vene- ja muovialan klusteriohjelman maakunnallinen koordinointi sekä jo vakiintuneen yhteistyön vahvistaminen Keski- Pohjanmaan vene- ja muovialan toimijoiden kanssa - Metalli- ja konepajateollisuuden vahvistaminen (AKO, OSKE/Meriklusteri) - Bioenergian ja elintarviketuotannon kehittäminen (AKO) - Palvelusektorin kehittäminen yritysten tukemiseksi sekä kulttuuri- ja hyvinvointipalveluiden tuottamiseksi (AKO) - Venealan monikielisen amk-/insinöörikoulutuksen sekä venealan henkilöstön koulutuksen kehittäminen kansallisen meri- ja veneklusterin tarpeisiin Åbo Akademin sekä maakunnan ammattikorkeakoulujen yhteistyönä Suupohjan rannikkoseutu - Innovaatiojärjestelmän kehittäminen osana maakunnan innovaatiojärjestelmän vahvistamista: yritys- ja asiantuntijapalveluiden kehittäminen, mikro- ja pk-yritysten liiketoimintaosaamisen vahvistaminen sekä korkeakouluasiamiestoiminnan käynnistäminen - Maakunnallisten kärkiklustereiden koordinointi: elintarvikealan klusteriohjelman maakunnallinen koordinointi - Elintarvikealan kehittäminen painopisteenä 1) terveysvaikutteisten elintarvikkeiden ja valmisruokien tutkimus- ja kehittämistyö sekä jatkojalostus ml kalanjalostus sekä 2) AB Biodalen Greencenter Biolaakso Oy:n toiminnan käynnistäminen ja kehittäminen - kalanviljelyn edellytysten luominen ja kehittäminen luonnon arvot huomioon ottaen - Metalliklusterin kehittäminen Vaasanseutu (Vaasan seutu ja Kyrönmaa) - Vaasanseudun innovaatiojärjestelmän kehittäminen maakunnallisen innovaatiojärjestelmän ytimenä: Vaasan tiedepuiston toiminnallinen koordinointi ja kehittäminen sekä Innotalon rakentaminen - Vaasan korkeakoulujen vahvoihin osaamisalueisiin perustuvien osaamisintensiivisten yrityspalveluiden kehittäminen (AKO)

18 18 - Energiateknologian klusterin toteuttaminen (OSKE) ja hajautetun energiantuotannon kehittämisyksikön toiminnan vakiinnuttaminen - Pohjanmaan mediaklusterin kehittäminen (OSKE/digitaalisten sisältöjen klusteri, AKO) - Puutaloteollisuuden ja sen alihankintaverkostojen kehittäminen (AKO) - Maakunnallisten kärkiklustereiden koordinointi: energia- ja bioenergia-ala, matkailuala, media-ala, metsä- ja puutoimiala sekä taloteollisuus - Logistiikan kehittäminen (AKO) Keskeiset toimijat Vaasan kaupunki, Vaasan korkeakoulukonsortio, Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan TE-keskus, Viexpo, Merenkurkun neuvosto, TEKES, Merinova, Pohjanmaan kauppakamari, yrittäjäyhdistykset, koulutusorganisaatiot, Vaasanseudun Kehitys Oy, Concordia Oy, Yritystalo Dynamo Oy, kunnat Rahoitus Kansallinen rahoitus: aluekeskusohjelma, osaamiskeskusohjelma, kansallinen yritystukijärjestelmä, kuntien rahoitus, Pohjanmaan liitto EU-ohjelmat: EU:n alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKR- ja ESR toimenpideohjelmat, alueellinen maaseutuohjelma, alueellisen yhteistyön tavoite Botnia-Atlantica Vastuuhallinnonala SM, KTM, TM, MMM, OPM 3.2 TOIMINTALINJA 2: SAAVUTETTAVUUDEN, TASAPAINOISEN ALUERAKENTEEN JA HAJAUTETUN ENERGIANTUOTANNON KEHITTÄMINEN Liikenneverkkojen ja logistiikan kehittäminen elinkeinoelämän ja ihmisten tarpeisiin Pohjanmaan maakunnan saavutettavuus maanteitse, meriteitse, lentoteitse ja rautateitse voi heikentyä, jos infrastruktuuria ei kehitetä siinä tahdissa kuin elinkeinoelämän tarpeet, maankäytön muutokset ja liikenteen kasvu edellyttäisivät. Valtion infrastruktuurin jälkeenjääneisyys vaikeuttaa merkittävästi kuntien mahdollisuutta tarjota kilpailukykyisiä ja houkuttelevia sijoituspaikkoja elinkeinoelämälle. Tämä haittaa myös muuta pitkäjänteistä maankäytön suunnittelua. Saavutettavuusongelmat ovat suuri uhka koko maakunnan kilpailukyvyn kehittämiselle osana globaaleja markkinoita. Maakunnan liikenteen heikkouksia ovat harvat poikittaisyhteydet ja sähköistetyn rautatieyhteyden puuttuminen Vaasan ja Seinäjoen välillä. Päätieverkolla on liikenneturvallisuuden, liikennemäärien ja raskaan liikenteen vuoksi tarvetta ohituskaistojen rakentamiseen, tien leventämiseen ja risteysjärjestelyihin sekä eritasojen rakentamiseen. Maaseudun saavutettavuuteen vaikuttaa olennaisesti alemman tieverkon kunto, joka on heikentynyt eikä kasvaviin palvelutaso-odotuksiin sekä tavoiteltuun liikenneturvallisuustasoon pystytä enää vastaamaan. Maakunnan pitkien etäisyyksien vuoksi kuljetus- ja tiestön hoito- ja kunnossapitokustannukset rasittavat liikaa toimintoja ja tienpitoa. Vaasan tiepiirin alueella käytettiin perustienpidon investointeihin 2000-luvun alussa 6 milj. euroa, kun vastaava summa vuonna 2006 on noin 1 milj. euroa. Investointien (esimerkiksi raskaampien rakenteiden parantaminen) rahoituksen jälkeenjääneisyys on vieläkin suurempi. Pohjanmaan maakunnan osalta perustienpidon rahoitus tulisi nostaa nykyisestä noin 0,36 milj. eurosta yli 2 milj. euroon, jotta edes jollain tavoin voitaisiin vastata maankäytön ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Myös yksityisten teiden hoitoon suunnatut avustukset tulee nostaa todellisia tarpeita vastaavalle tasolle. Kaupunkiseutukohtaiset liikennejärjestelmäselvitykset käsittävät Vaasanseudun sekä Pietarsaaren, Kaustisen ja Kokkolan seutukuntien alueet. Maakuntaohjelman esitykset perustuvat näissä liikennejärjestelmäselvityksissä esitettyihin priorisointeihin ja aiesopimuksiin.

19 19 Vaasanseutu on ainoa valtakunnalliseen aluekeskusohjelmaan kuuluva suuri kaupunkiseutu, johon ei ole sähköistettyä rautatieyhteyttä. Vaasan radan sähköistämisen toteuttamiseksi panostetaan sekä uusien innovatiivisten ratkaisujen kehittelyyn että vahvaan edunvalvontaan. Maakunnassa sijaitsevat kaksi lentokenttää kuuluvat TEN-lentokenttä verkostoon. Vaasan lentoasemaa kehitetään logistiseksi keskukseksi. Lentoaseman välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Vaasa Airport Park alueen kehittäminen parantaa koko Vaasanseudun sekä ympäröivän maakunnan yritysten logistisia toimintaedellytyksiä. Vaasan lentokenttä on kansainvälinen ja sieltä on suoria reittilentoja paitsi Helsinkiin myös Tukholmaan sekä edelleen muualle Eurooppaan. Kansainvälisten lentoyhteyksien turvaaminen on ehdoton edellytys niin kasvavalle rahti- kuin henkilöliikenteelle. Kruunupyyn lentoasema palvelee Pietarsaaren seudun lisäksi Kokkolan seutua. Lentoaseman kasvanut matkustajamäärä sekä konetyyppien muutokset edellyttävät kehittämisresursseja. Merenkurkun liikenneyhteyden ylläpitäminen on välttämätöntä niin henkilö- kuin rahtiliikenteen osalta. Liikenneyhteyden kehittämiseksi voimavaroja suunnataan Merenkurkun alueen väylästön parantamiseen ja syventämiseen. Rahtiliikenne muodostaa tulevaisuudessa liikenteen suurimman tulolähteen. Merenkurkun liikenneyhteyden turvaamiseksi ja kehittämiseksi etsitään uusia innovatiivisia ratkaisumalleja. Maakunnassa on neljä syväsatamaa, jotka sijaitsevat Kristiinankaupungissa, Kaskisissa, Vaasassa ja Pietarsaaressa. Satamilla on merkitystä niin kansainväliselle tavaraliikenteelle kuin matkustajaliikenteelle. Maakunnassa kiinnitetään erityishuomiota satamaterminaalien ja logistiikan kehittämiseen. Henkilöliikenteen lisäksi teollisuuden investoinnit vaativat väylien parantamista ja syventämistä. Satamien toimivuus kytkeytyy tiiviisti myös alemman tieverkon kehittämiseen satamateiden kunnossapidon osalta. Pohjanmaan kalasatamaverkosto on tiheä ja hyvin kehittynyt. Lukuisat vierasvenesatamat ovat tärkeitä erityisesti maakunnan matkailulle ja panostaminen niiden peruspalvelujen kehittämiseen on siten tärkeää. Monipuolisen energiantuotannon kehittäminen on maakunnan keskeisin prioriteetti. Bioenergian ja muiden uusiutuvien energialähteiden (esim. tuuli- ja aurinkoenergia, kallio- ja maalämpö) osuus Pohjanmaan energiahuollossa on kuitenkin vielä vähäinen. Puupohjaisten lämpölaitosten merkitys erityisesti hajaasutusalueiden suurimpien kohteiden osalta on kasvanut nopeasti. Maakunnan tavoitteena on edistää uusiutuvan pienimuotoisen energiantuotannon kehittämistä ja käyttöä. Toimintalinjan erityistavoitteet alueen vahvuuksien säilyttämiseksi ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi: - vaikuttaa tieverkon kehittämiseen ja perustienpidon rahoitukseen - toteuttaa Vaasan radan sähköistäminen ja valvoa pääradan Helsinki-Seinäjoki-Oulu perusparannuksen loppuunsaattamista - kehittää logistiikkaa - kehittää Merenkurkun liikenneyhteyttä - turvata maakunnan keskeisten satamien kehittäminen - edistää yhdyskuntarakenteellisesti ja ympäristöllisesti viihtyisää asutusta kaavoituksen avulla - kehittää monipuolista ja hajautettua energiantuotantoa, erityisesti tuulivoimaa - lisätä tuotekehitys- ja tutkimustoimintaa teknologisten innovaatioiden kehittämiseksi - turvata nopeat tietoliikenneyhteydet maakunnan kaikissa osissa Toimintalinjan erityistavoitteet heikkouksien poistamiseksi ja uhkien torjumiseksi: - vaikuttaa tieverkon kehittämiseen ja perustienpidon rahoitukseen - varmistaa Sepänkylän ohitustien (Vaasan pohjoisen sisääntulotien) rakentaminen - varmistaa Vaasan radan sähköistämisen toteutuminen - lisätä alueen vetovoimaisuutta työ- ja asuinpaikkana - edistää kestävää kehitystä tukevaa yhdyskuntarakennetta ja logistisesti tehokasta alueiden käyttöä - edistää biopolttoaineiden kehittämistä ja jakeluverkoston luomista

20 20 Keskeisimmät keskushallinnon rahoituspäätöksillä toteutettavat maakunnan kärkihankkeet vuosina Kehittämiskohde Sepänkylän ohitustie (Vaasan pohjoinen sisääntulotie) osana vt8/e8-tien kehittämistä: Sepänkylän uuden yleissuunnitelman laatiminen, ympäristövaikutusten arviointi ja rakentamisen käynnistäminen Valtion rahoitusosuus (miljoonaa euroa) 37,9 Rahoittava ministeriö/hallinnonala LVM Vastuutaho Tiehallinto/Vaasan tiepiiri Valtatie 8 (Turku Vaasa Oulu): tien leventäminen, liittymä-, ohituskaista- ja rinnakkaistiejärjestelyt sekä Ytterjeppon eritasoliittymä (vt8:n ja vt19:n risteys). Tien leventäminen osuudella Turun tiepiirin raja Pirttikylä sekä Vassor Oulu osuuden perusparantaminen. 16,7/Vaasan tiepiirin alue, 13,6 /Pohjanmaan maakunnan alue LVM Tiehallinto/Vaasan tiepiiri Kantatie 63 perusparannus (Kruunupyy) osana pääteiden perusparannusta 8,9 LVM Tiehallinto/Vaasan tiepiiri Kantatie 68 Pietarsaaren satamatie 9,0 LVM Tiehallinto/Vaasan tiepiiri Helsinki Vaasa rata (maakunnan raja Vaasa) sähköistämisen loppuunsaattaminen 17,3 LVM Valtion ratahallintokeskus, VR Päärata Helsinki Seinäjoki Oulu: Pohjanmaan rataosuuden kehittäminen ja parantaminen nopean junaliikenteen ja raskaan tavaraliikenteen edellyttämälle tasolle osuudella Seinäjoki Kokkola Oulu. Koko hanke 545,0 (Pohjanmaan rataosuuden arvioitu osuus 53 milj. e/v) LVM Valtion ratahallintokeskus, VR Nopeiden juna-yhteyksien 0,2 (Pännäisten aseman LVM Valtion ratahallintokes-

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Toimialakatsaus 2011

Toimialakatsaus 2011 Toimialakatsaus 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne 2009, P:maa + K-P

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot

ALUEET JA HYVINVOINTI

ALUEET JA HYVINVOINTI ALUEET JA HYVINVOINTI Hyvinvointialan kehittäminen strategisena kokonaisuutena Kehittämisyhteistyön käytännön kokemuksia Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi Pohjanmaan liitto 11.6.2009 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Elinkeinoseminaari Seinäjoki 16.5.2007 16.5.2007 Asko Peltola Elinkeinoseminaari 2007 1 Maakuntasuunnitelman visio 2030: Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 1 Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 Kommentti teemaan Timo Mäkitalo tutkimuspäällikkö Oulun kaupunki 2 Keinoja työllisyyden hoitoon Kinnula Perustettu 1914 Asukkaita n.2.000

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät 1/2013 ja Maakuntien suhdannenäkymät julkistamistilaisuus

Alueelliset kehitysnäkymät 1/2013 ja Maakuntien suhdannenäkymät julkistamistilaisuus Alueelliset kehitysnäkymät 1/2013 ja Maakuntien suhdannenäkymät julkistamistilaisuus Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi 6.3.2013 Keskeiset johtopäätökset Pohjanmaalla myönteinen kehitys on jatkunut huolimatta

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Muu

Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Muu 1 Nykyhetki: Miten kilpailukykyiseksi arvioit Satakunnan asuin- ja elinympäristönä keskimäärin muuhun Suomeen verrattuna? Keskiarvoprofiilit seutukunnan mukaan. Asteikko: 1 heikko 5 erittäin hyvä. Aikuiskoulutustarjonta

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo Tampere-Pirkkala AiRRport Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo 1 AiRRport suuri mahdollisuus Pirkanmaalle ja koko Länsi-Suomelle Näin kaikki alkoi ja tässä ollaan nyt Elinkeinoelämä,

Lisätiedot

Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016

Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016 Muutosjoustavuuden ja riskien analysointi Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016 Tausta aineistoa löytyy osoitteesta http://www.pohjanmaalukuina.fi/aluetalous/erm/. Kysymys 1: Teollisuustoimialojen

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys Ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset Eduskunta Valtioneuvosto Tulevaisuusvaliokunta TEM (Tekes), OKM, SM, MMM (Evira ja Mavi), YM, LVM Valtioneuvoston ennakointiverkosto

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Tampere

Toimintaympäristö. TTL Tampere Toimintaympäristö TTL Tampere Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Tampereen aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Kanta-Hämeeen, Päijät- Hämeen, Pirkanmaan, Etelä- Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Millaisia tilastoja kunnat haluavat?

Millaisia tilastoja kunnat haluavat? Millaisia tilastoja kunnat haluavat? millaisia tilastoja ja tietoja kunnat tarvitsevat? kuka tarvitsee mitä ja mistä? Anja Siilanto-Parviainen, erikoissuunnittelija KUNTA? Missä roolissa ollaan: kuntalaiset

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot