Pohjanmaan maakuntaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjanmaan maakuntaohjelma 2007 2010"

Transkriptio

1 Pohjanmaan maakuntaohjelma Maakuntavaltuuston hyväksymä

2 2 Sisällysluettelo Esipuhe Sivu 1. Johdanto Pohjanmaan vuosien kehittämisen lähtökohdat Maakuntaohjelma Pohjanmaan strategisen kehittämisen perusta Maakuntaohjelman valmistelu 4 2. Pohjanmaan kehittämisen lähtökohdat Väestö ja hyvinvointi Hyvinvointi ja sosiaalinen pääoma Työllisyys ja elinkeinorakenne Aluetalous Koulutus ja tutkimus Kulttuuri- ja muut hyvinvointipalvelut Yhdyskuntarakenne, liikenneyhteydet ja energia Ympäristö Maakunnan kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet vuosina Kilpailukykyinen kestävän kehityksen ja sosiaalisen pääoman Pohjanmaa 3.1 Toimintalinja 1: Innovaatiojärjestelmän ja osaamisen kehittäminen Toimintalinja 2: Saavutettavuuden, tasapainoisen aluerakenteen ja hajautetun energiantuotannon kehittäminen Liikenneverkkojen ja logistiikan kehittäminen elinkeinoelämän ja ihmisten tarpeisiin Toimintalinja 3: Sosiaalisen pääoman kehittäminen Hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisääminen Elävä Pohjanmaa elävät paikalliset yhteisöt Monikulttuurinen Pohjanmaa Toimintalinja 4: Luonnon ja ympäristön hyvinvoinnin edistäminen Erityisohjelmien ja muiden maakunnan aluetta koskevien ohjelmien yhteensovitus Maakuntaohjelman rahoitussuunnitelma Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Ympäristövaikutusten arviointi ja ympäristöselostus 41 Liite 1. Pohjanmaan vuosien maakuntaohjelman ympäristöselostus

3 3 Esipuhe 1. Johdanto Pohjanmaan maakuntasuunnitelman 2020 visio on Pohjanmaamme elää, kasvaa ja kehittää maakunnista parhaiten Meillä yhdistyvät osallisuus, kilpailukyky, kestävä kehitys 1.1 Pohjanmaan vuosien kehittämisen lähtökohdat Maakuntaohjelma Pohjanmaan strategisen kehittämisen perusta Alueiden omaehtoinen kehittäminen on noussut keskeiseksi keinoksi maakuntien yrittäessä vastata yhteiskunnallisiin muutoksiin, joita esimerkiksi globalisoituminen ja tekninen kehitys aiheuttavat. Jokaisessa maakunnassa toimijat miettivät, miten parantaa työllisyyttä tai miten toisaalta turvataan alueen ja yritysten kilpailukyky kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa ja väestön hyvinvointi. Päättäjiä saattaa myös askarruttaa kotikunnan terveyspalveluiden saatavuus tai vaikkapa lähikoulun kohtalo. Mieleen nousee kysymys siitä, miten juuri Pohjanmaan maakunta tai oma kotikunta voi olla kilpailukykyinen ja erottua osaamisellaan ja vetovoimaisuudellaan muista kunnista ja alueista? Lukuisat maakunnan kehittämiseen osallistuvat toimijat ja heidän muodostamansa kumppanuudet ja yhteistyöverkostot ovat avainasemassa alueellisessa kehittämistyössä. Pohjanmaan omaehtoiseen kehittämiseen osallistuvat toimijat tarvitsevat keskinäisen työnjaon ja yhteistyön sekä maakunnan tahdon osoittavaa strategista suunnitelmaa. Juuri maakuntaohjelma kokoaa ja yhteen sovittaa toimijoiden laatimat erilaiset ohjelmat, toimintalinjaukset ja rahoituksen (kuva 1). Se ohjaa maakunnan valintoja, joita maakunnan kehittämiseksi tehdään. KANSALLISET STRATEGIAT Valtioneuvoston päätös kansallisista alueiden kehittämistavoitteista KANSALLISET ERITYISOHJELMAT - Osaamiskeskusohjelma - Aluekeskusohjelma - Saaristo-ohjelma - Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN YHTEINEN TAHTOTILA perustuen MAAKUNTASUUNNITELMAAN (Sisäasiainministeriö) EU-OHJELMAT - Kilpailukyky- ja työllisyysohjelma - Alueellinen maaseutuohjelma - Toimintaryhmien LEADERtoimintatavan mukaiset ohjelmat, (Yhyres, POMO) - EU:n alueellisen yhteistyön tavoite - KUNNAT - SEUTUKUNNAT - KUNTAYHTYMÄT - ALUEELLISET KEHITTÄMIS- YHTIÖT TAVOITTEENA: SEKTORIHALLINTO - TE-keskus: TM, KTM, MMM - Lääninhallitus: OPM, STM - Ympäristökeskus: YM, MMM - Infrakysymykset: LVM Selkeä, eri tasoilla yhteensovitettu maakunnan tahtotila, jolla pystytään vaikuttamaan rahoituksen suuntaamiseen (VM) Kuva 1. Maakuntaohjelman rooli maakunnan tahtotilan ilmaisijana.

4 4 Pohjanmaan vuosien maakuntaohjelman tavoitteet perustuvat maakuntavaltuuston hyväksymään Pohjanmaan maakuntasuunnitelmaan Maakuntasuunnitelmaan on kirjattu pitkän aikavälin kehittämisen visio Kaksi kieltä, yhtä mieltä sekä kehittämisen tavoitteet ja strategiat. Pohjanmaan erityisiä kehittämistavoitteita ovat osallisuus, kilpailukyky ja kestävä kehitys. Pohjanmaan maakuntaohjelma määrittelee keskeisimmät kehittämislinjaukset ja tärkeimmät hankekokonaisuudet, toimenpiteet ja hankkeet maakunnan kehittämiseksi vuosina Maakuntaohjelma sisältää myös arvion näiden rahoituksesta. Näin maakuntaohjelma palvelee entistä paremmin edunvalvontaa ja vuosittain laadittavan toteuttamissuunnitelman valmistelua Maakuntaohjelman valmistelu Koko Pohjanmaan maakunnan kehittämiseksi tarkoitetun maakuntaohjelman laatii maakunnan liitto. Se on valmisteltu yhteistyössä maakunnan eri toimijoiden kanssa. Valmistelutyötä varten nimettiin kuusi työryhmää, jotka aloittivat työnsä vuoden 2005 syksyllä. Työryhmätyöhön osallistui paitsi kuntien ja valtion viranomaiset myös lukuisat kolmannen sektorin toimijat. Vuosien maakuntaohjelma on toinen Pohjanmaan liiton laatima maakuntaohjelmana tehty kehittämissuunnitelma. Maakuntaohjelman valmistelussa on otettu huomioon paitsi valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista myös lukuisat EU- ja kansalliset kehittämisohjelmat ja strategiat. Keskeisesti valmisteluun on lisäksi vaikuttanut laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (SOVA-laki; 200/2005), joka astui voimaan Uusi lainsäädäntö korostaa entistä enemmän osallistumista ja arviointia suunnitelmien valmistelun keskeisenä osana. Tavoitteena on, että kaikilla osapuolilla niin kansalaisilla kuin viranomaisilla on mahdollisuus saada tietoa ohjelman valmistelusta. Länsi-Suomen viiden maakunnan muodostaman yhteistyöelimen Länsi-Suomen Allianssin (WFA) yhteistyönä aloitettu maakuntaohjelmien vaikutusten arviointi käynnistettiin vuonna 2005 yhteisten käytäntöjen hiomiseksi. Maakuntaohjelman ja ympäristöselostuksen (ks. liite 1) laadinnan aloittamisesta kuulutettiin kaikissa Pohjanmaan tärkeimmissä lehdissä. Kansalaisilla on ollut mahdollisuus tutustua maakuntaohjelman luonnokseen myös Pohjanmaan liiton kotisivuilla osoitteessa Valmistelussa on myös otettu huomioon Pohjanmaan vuosien maakuntaohjelman arviointi, jonka toteutti tarjouskilpailulla valittu NetEffect Oy. Myös tämä arviointi toteutettiin WFA-yhteistyönä. Arvioinnista saadun palautteen mukaisesti nyt laaditussa vuodet kattavassa Pohjanmaan maakuntaohjelmassa on kiinnitetty erityisesti huomiota valintoihin, priorisointeihin ja tärkeimpien kehittämiseen vaikuttavien tekijöiden esille nostamiseen. Toisaalta Pohjanmaan erityishaasteena on sitouttaa lukuisat eri toimijat maakuntaohjelman toteuttamiseen. Valintojen tekemiseksi järjestettiin maakuntaohjelman valmisteluun liittyen kaksi tilaisuutta, joista toiseen oli kutsuttu maakuntahallituksen luottamushenkilöt ja toiseen kuuden valmisteluun osallistuneen työryhmän jäsenet. 2. Pohjanmaan kehittämisen lähtökohdat 2.1 Väestö ja hyvinvointi Vuoden 2005 lopussa Pohjanmaan väkiluku oli henkeä, joka vastaa 3,3 % koko maan väestöstä. Heistä lähes kolmannes asui maakuntakeskuksessa Vaasassa. Euroopan unioniin liittymisen jälkeen väestökehityksessä vallinnut laskusuuntaus on taittunut, ja vuosi 2005 oli jo kolmas peräkkäinen kasvun vuosi. Väestö pysyy Pohjanmaalla suuremmassa määrin paikoillaan verrattuna muihin maakuntiin. Pohjanmaalla lienee hyvät edellytykset säilyttää väestönsä. Maakunnan väestöstä, työvoimasta ja työllisyydestä nk. HEMAASU-mallilla tehdyn ennakoinnin mukaan vuonna 2010 Pohjanmaalla asuu henkilöä. Vuonna 2020 pohjalaisia arvioidaan olevan Pohjanmaan neljän seutukunnan väliset erot ovat kuitenkin suuria. Erityisesti maakunnan pohjoisosissa syntyvyys on suhteellisen korkeaa, ja väestömäärä kasvoi huomattavasti. Väestö lisääntyi myös Vaasan

5 5 seudulla, kun taas maakunnan eteläosan muissa kunnissa väestömäärä väheni. Vain Vaasan seutukunnassa maahanmuutto on pystynyt korvaamaan maan sisäisen muuttoliikkeen tappiollisuuden. Toisaalta verrattaessa maamme maakuntakeskusseutujen väkiluvun muutosta vuosina on Vaasan seutukunnan väkiluku noussut hyvin hitaasti. Väestön painottuminen nuoriin ja toisaalta vanhoihin ikäluokkiin alentaa työikäisen väestön osuutta kaikissa seutukunnissa. Vuonna 2005 työikäisten eli vuotiaiden osuus väestöstä oli 64,2 % ( henkeä). Vain Vaasan seutukunnassa työikäisen väestön osuus on lähellä koko maan keskiarvoa. Vuonna 2004 Suupohjan rannikkoseudulla lähes neljännes väestöstä oli täyttänyt 65 vuotta. Vuonna 2004 taloudellinen huoltosuhde, joka ilmoittaa, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti, oli koko maakunnan osalta 1,26 ja alitti siten maan keskiarvon. Seutukunnittain tarkasteltaessa Vaasan ja Pietarsaaren seutukunnan huoltosuhde oli koko maata edullisempi. Pohjanmaan erityispiirteenä ovat myös kaksikielisyys ja monikulttuurisuus, jotka antavat oman leimansa maakunnalle. Yli puolet väestöstä puhuu ruotsia äidinkielenään, ja ulkomaan kansalaisten osuus on suhteellisen suuri. Esimerkiksi vuosina ulkomaan kansalaisten osuus on tilastokeskuksen mukaan ollut yhtä suuri kuin koko maassa keskimäärin (2,1 %). Maakunnassamme asui Ahvenanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnan jälkeen eniten ulkomaan kansalaisia. Vuonna 2004 heidän osuutensa esimerkiksi Vaasan kaupungissa oli 3,3 % ja Närpiön kaupungissa 3,2 %. 2.2 Hyvinvointi ja sosiaalinen pääoma Stakesin tutkimuksen mukaan Pohjanmaan maakunnan hyvinvointi koostuu kohtuullisen kasvun ja vähäisten psykososiaalisten ongelmien yhdistelmästä. Pohjanmaan väestön hyvinvointia, onnellisuutta ja pitkäikäisyyttä selitetään usein sosiaalisella pääomalla, joka korostaa yhteisöllisyyttä, ja joka ilmenee mm. vilkkaana yhdistyselämänä ja toimivina sosiaalisina verkostoina. Sosiaaliseen pääomaan vaikuttavat sosiaaliset verkostot ja niiden organisoitumisen tavat. Sen tärkeimpänä edellytyksenä ovat verkoston jäsenten keskinäinen luottamus ja siihen kuuluvat säännöt ja vastavuoroiset odotukset. Vahvaa sosiaalista pääomaa leimaavat historiallisesti pitkään eläneet sosiaaliset verkostot, kuten erilaiset yhdistykset ja oma-apujärjestöt, joiden jäseniä ovat liittäneet toisiinsa keskinäinen luottamus ja vastavuoroisuuden normit. Toisaalta tämä luottamuksen ja vastavuoroisuuden perintö myös siirtyy esimerkiksi sukupolvelta toiselle. Juuri luottamuksen ansiosta syntyy yhteistoimintaa, joka helpottaa toimintojen koordinaatiota ja kommunikaatiota. Ne taas puolestaan vahvistavat vastavuoroisuuden normeja, jotka lisäävät yhteisyyden tunnetta ja yhteistä identiteettiä. Tämä kehitys omalta osaltaan pönkittää jälleen keskinäistä luottamusta. Pohjanmaan vahva sosiaalinen pääoma voi parhaimmillaan lisätä paitsi hyvinvointia myös taloudellista kasvua. Yhteisöllisyys, toisistaan välittäminen ja yhteisten asioiden hoitaminen edistävät esimerkiksi yrittäjyyttä, hyvinvointipalveluiden järjestämistä sekä omaehtoista toimintaa. Parhaimmillaan sosiaalinen pääoma vauhdittaa kaikkea ihmisen toimintaa ja luo suvaitsevan ja luovuutta edistävän ilmapiirin. Tilastollisesti tarkastellen Pohjanmaan väestö voi verrattain hyvin. Esimerkiksi Stakesin mukaan sairaanhoitopiireittäin sairastuvuusindeksin avulla vertailtaessa sitä, miten sairasta tai tervettä väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon, oli väestö Vaasan sairaanhoitopiirin alueella kolmanneksi terveintä. Vain Ahvenanmaan sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) tilanne oli tätä parempi. Pohjalaisen elämä päättyy harvoin itsemurhaan. Vuosina Pohjanmaan vuosittainen itsemurhakuolleisuus tuhatta asukasta kohden oli 0,10, ja tilanne oli siten valoisin koko maassa. Toisaalta hälyttävää on se, että nuorilla vuotiailla pohjalaisilla naisilla 21,4 %:lla on todettu keskivaikea tai vaikea masennus, joka on kestänyt yli vuoden (lähde: Jyrki Tuulari/Masennustalkoot-projekti).

6 6 Pohjanmaa on väkivaltarikosten suhteen yksi turvallisimmista maakunnista. Poliisin tietoon tulleita väkivaltarikoksia tehtiin maakunnassa vuosina vuosittain keskimäärin 4,1 rikosta tuhatta asukasta kohden. Koko maan arvo oli 5,9 (lähde: Stakes/SOTKAnet). Yleisten paikkojen turvallisuutta mittaavan katuturvallisuusindeksin mukaan Mustasaaren, Pietarsaaren ja Närpiön kihlakunnat olivat vuonna 2001 selvästi turvallisempia kuin muut maan kihlakunnat (lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä). Pohjanmaan kunnissa on korkea palvelutaso, mikä heijastuu luonnollisesti myös niiden talouteen. Vuonna 2004 Pohjanmaan kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset olivat euroa asukasta kohden. Kustannukset olivat korkeammat kuin maassa keskimäärin (2.305 euroa/asukas). Vertailtaessa vuosien keskiarvona veronalaisia tuloja tulonsaajaa kohden on Pohjanmaan tulotaso ( euroa) selvästi alle maan keskiarvon ( euroa). Vuonna 2004 tulotaso oli korkein Vaasan ja Pietarsaaren seutukunnassa. Toimeentulotukea saaneiden määrä on maakunnassa laskenut vuodesta 2000 vuoteen 2004, jolloin keskimäärin 6,2 prosenttia maakunnan asukkaista sai toimeentulotukea. Suhteellisesti eniten toimeentulotuen saajia on Vaasan seutukunnassa. Tätä selittänee Vaasan kaupungissa vallitseva suhteellisen korkea työttömyys. Vilkasta sosiaalialan kehittämistyötä tukee mm. Vaasassa toimintansa aloittanut Stakesin yksikkö. Lisäksi Pohjanmaalla toimii sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA, johon kuuluvat myös Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa, sekä suomenruotsalainen sosiaalialan osaamiskeskus. Vaasan sairaanhoitopiirin yhteistyö Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa on kiinteää. Vaasan sairaanhoitopiiri kehittää aktiivisesti mm. tietoteknologiaan liittyviä palveluitaan ja osallistuu lukuisiin ennaltaehkäiseviin projekteihin, kuten Pohjalaiset masennustalkoot. 2.3 Työllisyys ja elinkeinorakenne Pohjanmaan työllisyys on pitkään ollut verrattain hyvä. Vuonna 2004 työttömyysaste 8,0 % oli maan parhaimpia. Vuonna 1995 työttömyys oli 14,9 %, minkä jälkeen työttömyysluvut ovat laskeneet jatkuvasti. Vuoden 2004 jälkeenkin työllisyyskehitys on jatkunut myönteisenä. Työministeriön mukaan työttömyys oli vuoden 2005 lopussa 6,9 prosenttia maan keskiarvon ollessa 10,2 prosenttia, ja esimerkiksi vuoden 2006 kesäkuun lopussa Pohjanmaan työllisyystilanne oli Manner-Suomen paras. Useissa maakunnan kunnissa vallitsee täystyöllisyys: vuoden 2006 kesäkuun lopussa peräti yhdeksän kunnan työttömyysaste oli alle 5 %. Toisaalta suurimmissa kaupungeissa Vaasassa ja Pietarsaaressa työttömyys on ollut korkea jo pitkään. Palvelutuotannon kehittyminen on parantanut naisten työllistymismahdollisuuksia. Rakennetyöttömyys ja syrjäytymisen ehkäisy edellyttävät erityistoimenpiteitä myös tulevaisuudessa. Pohjanmaan suhteellinen menestyminen on maakunnan monipuolisen toimialarakenteen ja varsin vientivoittoisen teollisuustuotannon ansiota. Vuoden 2003 työpaikkarakenteen perusteella määritellen Pohjanmaan erikoistumisalat olivat teollisuus (Vaasan seutukunta, Pietarsaaren seutukunta, Suupohjan rannikkoseutu), julkiset palvelut (Vaasan seutukunta), maa- ja metsätalous (Pietarsaaren seutukunta, Kyrönmaan seutukunta, Suupohjan rannikkoseutu) sekä kuljetus (Suupohjan rannikkoseutu). Teollisuuden, jonka tuotanto on maakunnan selkäranka, tärkeimmät toimialat puolestaan ovat massa- ja paperiteollisuus, koneiden ja laitteiden valmistus, sähköteknisten laitteiden valmistus ja metallituotteiden valmistus. Energiatekniikan lisäksi kehittämistyön painopisteitä ovat metalli- ja sähköteollisuus, elektroniikka/tietoteollisuus, kemian/muoviteollisuus/veneteollisuus, elintarviketeollisuus (ml. perusmaatalous), puunjalostus sekä palvelualat/matkailu. Uutena osaamisalana Pohjanmaa kehittää digitaalisten medioiden käyttäjälähtöistä sisältöä, johon liittyen maakunnassa on tehty mittavia taloudellisia panostuksia. Maatalouden sivuelinkeinoista kasvihuoneviljely ja turkistarhaus ovat erittäin tärkeitä maaseudun työllisyyden kannalta. Alkutuotannon erikoistumisaste on korkea, mutta kannattavuus heikko. Merkille pantavaa on erityisesti se, että Pohjanmaan tuotannosta suurin osa menee vientiin. Vuonna 2003 viennin osuus teollisuuden bruttoarvosta oli 62,6 %. Tämä oli toiseksi suurin osuus koko maassa ja 13 prosenttiyksikköä maan keskiarvoa korkeampi. Vienti oli suurinta Vaasan seudulla ja Pietarsaaren seudulla.

7 7 Keskeisenä haasteena on turvata maakunnan avaintoimialojen osaava työvoima. Väestökehityksen seurauksena maakuntaa uhkaa työvoimapula. Työvoiman rekrytointiongelmia on esiintynyt jo eräissä seutukunnissa mm. myyntialalla sekä metallin toimialalla ja sähköteknisessä teollisuudessa. Työllisyys on lisääntynyt merkittävästi vuodesta 1995, jolloin Pohjanmaan maakunnan työllisyysaste oli 60,0 prosenttia. Vuonna 2005 työllisyysaste oli 70,5 prosenttia, joka vastaa EU:n Lissabonin strategian mukaista tavoitetta. Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa tavoitteena oleva työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin vuoteen 2010 on haasteellista väestön ikärakenne huomioon ottaen. HEMAASU-mallilla tehdyn ennakoinnin mukaan Pohjanmaan työllisyysasteen arvioidaan vuonna 2010 olevan 70,5 ja 75,0 vuonna Pohjanmaan työpaikkakehitys on keskittynyt jo pitkään ainoastaan Vaasan ja Pietarsaaren seutukuntiin. Maakunnan suurin työssäkäyntikeskittymä Vaasan seutu on 1990-luvun lopulta lähtien kuitenkin jäänyt selvästi jälkeen maan kasvukeskusten kehitysvauhdista uusien työpaikkojen luomisessa. Maakunnan työssäkäyntialueet eivät noudata seutukuntarajoja, koska ihmiset käyvät päivittäin työssä oman kotikuntansa ulkopuolella. Työpaikkaomavaraisuus on erityisen suuri Vaasassa, Pietarsaaressa ja Kaskisissa, joiden päivittäinen nettotulopendelöinti on runsasta. 2.4 Aluetalous Pohjanmaan arvonlisäys oli vuoden 2003 tietojen mukaan 3,7 miljardia euroa eli asukasta kohti euroa. Maakuntakohtaisessa vertailussa Pohjanmaan BKT-indeksiluku asukasta kohti oli 89 maan keskiarvon ollessa 100. Pohjanmaa sijoittuu vertailussa kuudenneksi mm. Etelä-Suomen maakuntien ja Pirkanmaan jälkeen. Verrattaessa maamme maakuntien vuosien arvonlisäystä eli bruttoaluetuotetta sijoittuu Pohjanmaa maakuntien keskikastiin. Pohjanmaalla taantuma on jatkunut koko 2000-luvun. Etenkin Vaasan seutu on ollut erityisen ahtaalla vuosituhannen alussa. Verrattaessa maamme 19 maakuntakeskuksen vuosien arvonlisäystä käy ilmi, että vuonna 2003 Vaasan seudun arvonlisäys oli toiseksi huonoin, vain 10,4 prosenttia. Tilanne on kuitenkin muuttunut 2000-luvun alkuvuosien jälkeen. Tilastokeskuksen mukaan Pohjanmaan yritysten liikevaihto kasvoi vuonna 2004 hieman nopeammin kuin maassa keskimäärin. Vuoden 2005 kehitys osoittaa, että Pohjanmaan kasvu perustuu teollisuuteen ja erityisesti suuriin yrityksiin. Esimerkiksi vuonna 2003 teollisuus tuotti yli puolet maakunnan yritysten liikevaihdosta. Pohjanmaan aluekehitystä uhkaavat kuntatalouden vaikeudet, jossa kuntatalouden palkat ovat suurin menoerä. Kuntien vuosikate/asukas oli vuonna 2005 keskimäärin 119 /asukas (koko maa 213 /asukas). Seutukunnat poikkesivat kuitenkin toisistaan. Esimerkiksi tarkasteluvuonna Vaasan seutukunnan vuosikate/asukas oli 150, kun se kolmessa kunnassa oli selvästi negatiivinen. Pohjanmaan kunnissa on reilusti korkeampi verorahoitus kuin maassa keskimäärin, enemmän työntekijöitä suhteessa asukasmäärään ja korkeampi tuloveroprosentti, kun taas vuosikate asukasta kohden alittaa maan keskiarvon. 2.5 Koulutus ja tutkimus Pohjanmaan mittava ja kilpailukykyinen opetus-, tutkimus- ja koulutusjärjestelmä luo hyvät edellytykset T&K-toiminnalle ja innovaatiojärjestelmän kehittämiselle, joista merkittävästi hyötyvät alueen yritykset ja muut toimijat. Vaasassa toimivat seitsemän korkeakoulua (Vaasan yliopisto, Svenska handelshögskolan, Åbo Akademi, Taideteollisen korkeakoulun ja Vaasan yliopiston yhteinen laitos Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA, Vaasan ammattikorkeakoulu, Svenska yrkeshögskolan, Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta) ovat kehittäneet korkeakoulutusta ja tutkimusta mm. jo vuonna 2001 toimintansa aloittaneen Vaasan korkeakoulukonsortion avulla. Åbo Akademilla on yksikkö myös Pietarsaaressa ja Svenska yrkeshögskolanilla puolestaan yksiköt Uudessakaarlepyyssä ja Pietarsaaressa. Lisäksi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoululla on toimipiste Pietarsaaressa. Kauppa- ja yhteiskuntatieteet ovat olleet keskeisessä asemassa. Taloudellisen kehityksen myötä teknisen koulutuksen merkitys on kuitenkin korostunut. Teknisen koulutuksen laajentaminen ja sovittaminen elinkeinoelämän sekä myös julkisen sektorin tarpeisiin on erityisen tärkeää alueen kannalta. Työvoiman ja koulutuksen ennakointi

8 8 on tärkeää, jotta entistä paremmin voidaan kehittää koulutusta työelämän tarpeita vastaavasti ja siten ehkäistä myös työttömyyttä. Pohjanmaan liiton Ammatillisten koulutustarpeiden ennakointi hankkeen loppuraportin mukaan tulevaisuuden työmarkkinoilla Pohjanmaalla tarvitaan myös paljon ammatillista osaamista. Maakunnassa toimii neljä ammatillista oppilaitosta: Svenska yrkesinstitut, Vaasan ammattiopisto, Vocana ja Optima. Koulutuskysymyksissä tärkeää on se, että jokaiselle nuorelle löytyy opiskelupaikka perusasteen jälkeen omasta maakunnasta. Pohjanmaan väestön koulutusrakenne vastaa lähes valtakunnan keskimäärää. Vuonna 2004 viisitoista vuotta täyttäneistä henkilöistä liki 61 % oli suorittanut tutkinnon (koko maa 62,7 %). Maakunnan väestöstä keskiasteen suorittaneita oli 37 % ja korkea-asteen suorittaneita puolestaan 23,6 % (25 %). Vuonna 2001 suhteessa vuoden iässä olevaan väestöön aloituspaikkoja oli lähes 90 %:lle. Opiskelijat ovat lähinnä Pohjanmaalta ja lähimaakunnista, vaikkakin ruotsinkieliset laitokset rekrytoivat opiskelijansa valtakunnallisesti tätä laajemmin. Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan menot Pohjanmaalla olivat vuonna 2003 yhteensä 96,3 milj., josta yritykset kustansivat 83,2 milj. ja korkeakoulusektori puolestaan10,8 milj., kun taas julkinen sektori panosti vain 2,3 milj.. Tutkimuksen osuus 2,3 % alueen BKT:sta oli vähäisempi kuin maassa keskimäärin (3,5 %). Tunnusomaista Pohjanmaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitukselle on julkisen sektorin suhteellisen vaatimaton panostus verrattuna teollisuuteen. Haasteena onkin kehittää sellaisia hankkeita, joihin saataisiin entistä enemmän julkista t&k-rahoitusta. Kuvassa 2 on esitetty Pohjanmaan maakuntaprofiili. Pohjanmaan maakuntaprofiili (Osuus koko maasta %) VÄKILUKU 2005 Alle 15 v. 3,3 3,4 Yli 64 v. 3,7 KOULUTUS; Keskiaste ,2 Korkea-aste ,9 TYÖTTÖMÄT 2005 Alle 25 v. Pitkäaikais 2,1 2,2 2,4 TYÖLLINEN TYÖVOIMA YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄ ,3 3,5 Perustetut yritykset 2004 Lopettaneet yritykset 2004 BKT ,8 2,8 3,0 TYÖPAIKAT ,4 Maatalous 6,2 Teollisuus 4,7 Rakentaminen 2,9 Yksityinen palvelusektori 2,6 Julkinen sektori 3,2 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 % Väestöosuus Kuva 2. Pohjanmaan maakuntaprofiili. (Lähde: Tilastokeskus)

9 9 2.6 Kulttuuri- ja muut hyvinvointipalvelut Pohjanmaan kaksikielisyys ja monikulttuurisuus ovat antaneet oman leimansa maakunnalle. Kaksikielisyys lisännee mm. suvaitsevaisuutta, mikä helpottaa maahanmuuttajien integroitumista osaksi pohjalaista yhteiskuntaa. Kaksikielisyyden ansiosta maakunnassa on vireä yhdistys-, kulttuuri- ja taide-elämä, jota tukevat monipuoliset sekä ruotsin- että suomenkieliset kulttuurilaitokset. Kulttuuripalveluiden suuren tarjonnan lisäksi urheilu- ja vapaa-ajantoiminta on vilkasta. Erityisesti luontoon liittyvät virkistysmahdollisuudet ovat hyvät. Sosiaali- ja terveydenhuolto on maakunnassa hyvin kattava. Sosiaalitointa hoidetaan kaikissa kunnissa peruskunnallisena tehtävänä. Kansanterveystyötä puolestaan hoidetaan joko peruskunnallisena tehtävänä tai vapaaehtoisten kuntayhtymien avulla. Erikoissairaanhoitoa ylläpidetään pakollisen kuntayhtymän, sairaanhoitopiirin, avulla. Sekä yksittäiset henkilöt että peruskunnat hoitavat sosiaali- ja terveydenhuollon ennaltaehkäisevät palvelut. 2.7 Yhdyskuntarakenne, liikenneyhteydet ja energia Vuoden 2007 alusta lähtien Pohjanmaan maakunnan muodostaa 17 kuntaa, jotka sijaitsevat Suomen länsirannikolla. Maakunnan koko edesauttaa tasapainoisen aluerakenteen syntymistä. Maakunnan asutusrakenne on melko harva, vaikka yli 80 % väestöstä asuu taajamissa. Pohjanmaan asemaa maan aluerakenteessa leimaa Vaasan seudun merkitys Länsi-Suomen ja Suomen puoleisen Merenkurkun keskuksena. Pohjanmaa on osa Keskipohjolan Merenkurkun käytävää, ja sillä on meriraja Västerbottenin lääniin Ruotsissa. Sijainti Pohjanlahden rannikolla luo välittäjäaseman sekä pohjoiseteläsuunnassa että kansainvälisesti länsi itäsuunnassa. Kaksikielisyyden ansiosta Pohjanmaalla on mm. pitkät vakiintuneet perinteet Merenkurkun yhteistyössä. Vuoden 2005 alussa Pohjanmaan asukastiheys 22,6 as/km 2 oli hieman suurempi kuin Suomessa keskimäärin (17,2 as/km 2 ). Maakunnan neljästä seutukunnasta Vaasan ja Pietarsaaren seutukunnat ovat väestömäärältään suurimmat. Kaikissa seutukunnissa asutuksen ennustetaan keskittyvän hajasijoittuneisiin taajamiin. Maaseututaajamien väestöpohjan kaventuessa taajamaverkko harvenee ja vähitellen keskustaajamiakin uhkaa väkiluvun väheneminen. Vaasan seudun väestön kasvu kanavoitunee lähinnä Vaasaan ja Mustasaareen, vaikkakin myös lähisukkulointialueella ja välittäjäkunnissa on kehittymisen edellytyksiä. Erityisesti Pietarsaaren lähisukkulointialueen taajamat kehittyvät suotuisasti. Suupohjan rannikkoseudun etäisyys rajoittaa seudun asiointi- ja työssäkäyntiliikennettä Vaasaan, ja seutukunnan asutusrakenne kehittynee kohti keskieurooppalaista maaseudun asutusrakennetta. Seudun taajamakehitys on jäljessä koko maan tilanteesta ja etenee hitaammin kuin maassa keskimäärin. Pohjanmaan liikenneverkosto on kattava, ja maakunnan saavutettavuus maanteitse, rautateitse, lentoteitse ja meriteitse on suhteellisen hyvä. Pietarsaaren, Vaasan ja Suupohjan rannikkoseudun kaupunkiseudut ovat toiminnallisesti selkeitä, ja ne muodostavat logistiset solmukohdat. Maantieverkoston logistinen merkitys on Pohjanmaalle erittäin tärkeä. Maakunnan muuhun maahan ja Eurooppaan yhdistävät Eurooppa-statuksen saaneet pääliikenneväylät E8 (vt 8) pohjois-eteläsuunnassa ja E12 (vt 3) pääkaupunkiseudulle. TEN-verkostoon kuuluva valtatie 3 sekä valtatiet 16/18,13 ja 19 yhdistävät maakunnan sisämaahan ja pääkaupunkialueeseen. Lisäksi tärkeitä ovat satamiin johtavat kantatie 67 Kaskisissa ja kantatie 68 Pietarsaaressa. Rataverkon merkitys sekä rahti- että matkustajaliikenteessä on keskeinen varsinkin maakunnan pohjoisosassa. Suomen päärata, Pohjanmaan rata, kulkee Uudenkaarlepyyn, Pedersören ja Kruunupyyn kautta mahdollistaen toimivat ja nopeat junayhteydet etelään ja pohjoiseen

10 10 Pännäisten asemalta. Vaasasta on rautatieyhteys Seinäjoen kautta Helsinkiin. Vaasan rata palvelee ensisijaisesti henkilöliikennettä, kun taas puolestaan Seinäjoelta Kaskisiin kulkeva yksiraiteinen sähköistämätön ratayhteys toimii kokonaan tavaraliikenneratana. Lentoliikenteen merkitys on tärkeä mm. kansainvälisessä kanssakäymisessä. Molemmat maakunnassa sijaitsevat lentokentät, joista toinen on Vaasassa ja toinen Kruunupyyssä, kuuluvat TEN-lentokenttäverkostoon. Vaasan lentoasema on kansainvälinen ja sieltä on suorat reittilennot Tukholmaan sekä edelleen muualle Eurooppaan. Vaasan lentoasema oli vuonna 2005 sekä kansainvälisen liikenteen että tavaraliikenteen määrällään maamme neljänneksi suurin. Kokonaismatkustajaliikenne oli ao. vuonna Vaasassa noin ja Kruunupyyssä noin matkustajaa. Kruunupyyn lentoasema palvelee Pietarsaaren seudun lisäksi Kokkolan seutua. Maakunnan neljä syväsatamaa sijaitsevat Kristiinankaupungissa, Kaskisissa, Vaasassa ja Pietarsaaressa. Satamat palvelevat sekä kansainvälistä tavaraliikennettä että matkustajaliikennettä. Matkustajaliikenne kulkee lähinnä Vaasan satamasta, kun taas muut satamat ovat selkeästi keskittyneet tavaraliikenteeseen. On tärkeää, että Pohjanmaan satamat jatkossa lasketaan siihen liikenneväylään, jota kutsutaan Itämeren moottoritieksi. Kansallisen laajakaistastrategian mukainen vuodelle 2005 asetettu ADSL-tason vähimmäiskapasiteetti 2 Mbit/s on Pohjanmaalla perustuote, kun taas vuoden 2007 tavoitteen mukainen 8 Mbit/s on saatavana vain joillain suuremmilla paikkakunnilla. Merenkurkun kaapeliyhteyden ansiosta Pohjanmaalta on myös erittäin hyvät tietoliikenneyhteydet ulkomaille. Rautatieliikenne, mittava tieverkosto, satamatoiminta sekä nopeat tietoliikenneyhteydet turvaavat elinkeinoelämän mahdollisuudet paikalliseen, kansalliseen ja kansainväliseen toimintaan. Maakunnan liikenteen heikkouksia ovat harvat poikittaisyhteydet ja sähköistetyn rautatieyhteyden puuttuminen Vaasan ja Seinäjoen välillä. Rautatieverkosto kaipaa uusia investointeja, jotta raideliikenteen palvelutasoa voitaisiin nostaa. Päätieverkolla on liikenneturvallisuuden, liikennemäärien ja raskaan liikenteen vuoksi tarvetta ohituskaistojen rakentamiseen, tien leventämiseen ja risteysjärjestelyihin sekä eritasojen rakentamiseen. Valtatie 8:n mahdollinen jääminen Pohjanmaan maakunnan alueella runkoverkon ulkopuolelle on uhka aluekehitykselle sekä liikenteen ja logistiikan kehittämiselle. Valtatie 8:n saaminen TEN-verkostoon on tärkeää Länsi-Suomen Allianssin ja koko Itämeren alueen yhteistyön kannalta. Merenkurkun säännöllinen meriyhteys on sekä elinkeinoelämälle että henkilöliikenteelle välttämätön. Maakunnan tietoliikenneinfrastruktuuri ja korkeatasoisten tietoliikenneyhteyksien tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen vaativat edelleen kehittämistyötä. Vuoden 2002 sähköntuotannon tasolla Pohjanmaan maakunta on myös tulevaisuudessa sähkön suhteen omavarainen, vaikka kulutus kasvaisi kaksi prosenttia vuodessa, kuten maassa keskimäärin. Kiinteiden kotimaisten polttoaineiden eli hakkeen, hakkuujätteiden, puupellettien ja turpeen käyttöä voidaan Pohjanmaalla tulevaisuudessa lisätä niin lämmön- kuin sähköntuotannossakin. Rannikon hyvät tuuliolosuhteet luovat edellytyksiä myös tuulivoiman käytön lisäämiselle. Teknologiakeskus Oy Merinova AB:n hallinnoiman Länsi-Suomen osaamiskeskuksen laajaa energiatekniikkaan liittyvää mm. tuotekehityksen ja tutkimuksen osaamista voidaan hyödyntää paitsi Pohjanmaalle ja etenkin Vaasan seudulle keskittyvän energiaklusterin kehittämisessä myös valtakunnallisesti. Tätä kehittämistä tukevat yritysten mittava tuotekehitys- ja tutkimustyö sekä alueella toimivat yliopisto, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset. 2.8 Ympäristö Pohjanmaan luonnossa ja ympäristössä on monia sille ominaisia erityispiirteitä, jotka vaikuttavat alueen yhdyskuntarakenteeseen, ympäristön tilaan ja luonnon monimuotoisuuteen. Nopea maannousu yhdistettynä loivapiirteiseen maastoon muuttaa jatkuvasti rannikkoa ja saaristoa. Erityisen arvokas ja monimuotoisuudeltaan rikas alue Merenkurkun saaristo on hyväksytty ainutlaatuisen geomorfologiansa ansiosta Suomen ensimmäiseksi UNESCOn luonnonperintökohteeksi.

11 11 Lisätietoa Pohjanmaan maisemarakenteesta, maa- ja kalliorakenteesta, ilmastosta ja ilman laadusta sekä muista luontoon ja ympäristöön liittyvistä erityispiirteistä on luettavissa maakuntaohjelman liitteenä olevasta ympäristöselostuksesta. 3. Maakunnan kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet vuosina Maakunnan kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet ovat johdettavissa nykytilan analyysista, joka on osittain kuvattu luvussa 2. Nykytilaa täydentää seuraava alueen vahvuuksien ja heikkouksien sekä uhkien ja mahdollisuuksien erittely. Maakunnan kehittäminen perustuu vahvuuksien säilyttämiseen ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen sekä toisaalta heikkouksien poistamiseen ja uhkien torjumiseen. Vahvuudet Vahva kaksikielinen koulutus- ja tutkimusjärjestelmä Hyvä työllisyystilanne Vahva ja monipuolinen teollisuus Vahva energia-alan osaaminen Monialainen ja vahva pk-yritystoiminta Vahva ja monipuolinen alkutuotanto Monipuolinen ja vilkas kaksi- ja monikulttuurinen perinne- ja kulttuuritarjonta Vahva sosiaalinen pääoma Hyvät liikenteelliset edellytykset Puhdas ja monipuolinen ympäristö Merenläheinen asuin- ja elinympäristö Mahdollisuudet Aktiivisen työperäisen maahanmuuton edistäminen Innovaatiojärjestelmän sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan kehittäminen Vahvojen kansainvälisten klustereiden kehittäminen sekä kasvuyritysten vahvistaminen Energia-, media- sekä vene- ja muovialan kehittäminen ja uusien kasvualojen synnyttäminen Yrittäjyyden edistäminen Palvelusektorin kehittäminen Aidon yhteistyökulttuurin kehittäminen Liikenneyhteyksien parantuminen: perusradanpito, tiestö Luonnonympäristöjen, erityisesti maailmanperintöalueen kehittäminen Kulttuuriympäristöön ja saariston vetovoimaisuuteen perustuvan matkailun kehittäminen Kunta- ja palvelurakenneuudistus Heikkoudet Seutukunnittaiset erot väestökehityksessä ja ikärakenteessa Osaavan työvoiman pula Vähäiset julkiset satsaukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan Paikallisesti vahva riippuvuus muutamasta teollisesta suuryrityksestä Kasvuhakuisten pk-yritysten vähäisyys Palvelusektorin kehittymättömyys Alkutuotannon alhainen jalostusaste Liikenteellisen infrastruktuurin puutteet: tiestö, perusradanpito, Merenkurkun laivaliikenteen epävarmuus Kulttuurialan resurssien riittämättömyys Maantieteellisesti haastava alue Uhat Osaavan työvoiman saatavuuden heikentyminen Väestön ikärakenne ja maaseudun väestön voimakas väheneminen Rakennetyöttömyys, syrjäytyminen Koulutuksen tarjonnan ja kysynnän epäsuhta Kuntatalouden heikkeneminen Kulttuuriympäristöjen häviäminen Maaseudun palvelurakenteen heikentyminen Yhteisen tahtotilan saavuttamattomuus Liikenteellisen infrastruktuurin kehittämisen hidastuminen Tulvariskien kasvu mm. ilmastonmuutoksesta johtuen Kilpailukykyinen kestävän kehityksen ja sosiaalisen pääoman Pohjanmaa Pohjanmaan kilpailukyvyn vahvistamiseksi vuosina toimijoiden tavoitteena on erityisesti innovaatiojärjestelmän ja osaamisen kehittäminen

12 12 saavutettavuuden, tasapainoisen aluerakenteen ja hajautetun energian tuotannon kehittäminen sosiaalisen pääoman kehittäminen luonnon ja ympäristön hyvinvoinnin edistäminen. Nämä neljä tärkeintä tavoitetta muodostavat vuosien Pohjanmaan maakuntaohjelman toimintalinjat. Toimintalinjojen keskeiset toimenpidekokonaisuudet ja hankkeet on kirjattu lukuun 3, ja ne on luokiteltu ylimaakunnallisiin, maakunnallisiin ja seutukunnallisiin. Näistä voidaan tehdä päätös maakunnassa. Lisäksi on eritelty ne keskeisimmät maakunnan kärkihankkeet, joista rahoituspäätöksen tekee keskushallinto tai joiden rahoituksesta pääosa haetaan suoraan ministeriöistä. Viimeksi mainittujen osalta taulukossa on esitetty arvio vuosien valtionosuudesta. Taulukossa kohdasta vastuutaho käy ilmi se toimija, joka vastaa esimerkiksi kärkihankkeen valmistelusta, toteutuksesta tai koordinoinnista. Toimenpidekokonaisuuksia ja hankkeita ei ole keskenään priorisoitu. Merkille pantavaa on lisäksi, että kukin vastuuviranomainen tai muu toteuttajataho tekee rahoituspäätökset oman harkintansa ja käytössä olevien määrärahojen perusteella. Sanapari Vaasanseutu yhteen kirjoitettuna käsittää Vaasan seudun ja Kyrönmaan seutukunnan. 3.1 TOIMINTALINJA 1: INNOVAATIOJÄRJESTELMÄN JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Maakunnan kehittämisessä panostetaan erityisesti innovaatiojärjestelmän vahvistamiseen, yrittäjyyden edistämiseen, toimialaklustereiden kehittämiseen sekä osaamisen varmistamiseen. Innovaatiojärjestelmän vahvistaminen Pohjanmaan innovaatiojärjestelmän muodostavat alueen yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot ja muut kehittäjäorganisaatiot. Innovaatioympäristö puolestaan koostuu infrastruktuurin kehittäjistä, kuten kunnat, valtio ja toimitilojen tarjoajat. Kuten kuva 3 osoittaa innovaatiojärjestelmän ja innovaatioympäristön lisäksi voidaan puhua innovaatioprosesseista. Yksinkertaistaen käytämme jatkossa termiä innovaatiojärjestelmä tästä kokonaisuudesta. Kuva 3. Innovaatioprosessin osatekijät (Lähde: Ilkka Raatikainen: Vaasan seudun innovaatiojärjestelmän kehittäminen. Vaasan yliopisto. Levón-instituutti. Julkaisuja No. 99. Vaasa 2001).

13 13 Pohjanmaan innovaatiojärjestelmän vahvistamisessa keskitytään siihen kuuluvien toimijoiden toimintaedellytysten sekä keskinäisen yhteistyön ja työnjaon kehittämiseen. Innovaatiojärjestelmä käsittää niin sosiaalisten, teknologisten kuin prosessi-innovaatioiden kehittämisen. Lisäksi vahvistetaan teknologiakeskustoimintoja, osaamis- ja aluekeskuksia sekä poikkihallinnosta toimintatapaa. Tavoitteena on järjestelmällinen, suunnitelmallinen ja näkyvä alueellinen innovaatiojärjestelmä, jonka varaan rakentuu Pohjanmaan innovaatioimago. Pohjanmaan suurten kansainvälisten yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminta, maakunnassa toimivat kahdeksan korkeakoulua ja tutkimuslaitokset sekä kärkitoimialat luovat erinomaisen perustan kehittämiselle. Innovaatiojärjestelmän kehittämisen ytimen muodostaa Vaasan tiedepuisto, josta on tehty erillinen selvitys. Tavoitteena on luoda toimintaympäristö, jossa laadukkaat yritysinnovaatiot saatetaan yritystoiminnaksi ja yritysten liiketoimintaosaaminen vahvistuu, lisätä eri toimijoiden vuorovaikutusta sekä laajentaa verkostoja ja osaamisperustaa. Vaasan tiedepuiston (erityisaloina energiateknologia ja digitaaliset sisällöt) kehittäminen ja innovaatiojärjestelmän toimivuus koko maakunnassa on maakunnan kilpailukyvyn kannalta suuri haaste. Vaasassa toimivien seitsemän korkeakoulun muodostaman korkeakoulukonsortion toiminta tutkimuksen ja korkeakoulujen kehittämisen yhteistyöfoorumina muodostaa innovaatiojärjestelmän kehittämisen keskiön. Maakunnallisen innovaatiojärjestelmän kannalta Åbo Akademin ja ruotsinkielisten ammattikorkeakoulujen Svenska yrkeshögskolanin ja Yrkeshögskolan Sydvästin muodostaman laajan konsortion palvelut seutukunnille ovat erittäin tärkeitä. Osana innovaatiojärjestelmän kehittämistä Pohjanmaan maakunnassa tehostetaan yrityspalveluiden koordinointia mm. seudullisten yrityspalveluiden kehittämisen avulla. Innovaatiojärjestelmä on myös keskeinen osa tietoyhteiskuntaamme. Innovaatiojärjestelmän ja tietoyhteiskunnan myönteisen kehityksen kannalta koulutus- ja innovaatiojärjestelmän ja innovaatioyhteisöjen välinen yhteistyö on tärkeää. Tätä kehitystä tukee myös mm. työvoiman ja koulutuksen ennakointijärjestelmä. Pohjanmaan haasteena on nopeiden tietoliikenneyhteyksien kehittämisen lisäksi panostaa tieto- ja informaatioteknologialan sovellusten ja liiketoimintaosaamisen sekä uusia teknologioita ja innovaatioita tukevien palveluiden ja liiketoimintojen kehittämiseen. Lisäksi edistetään vahvojen toimialojen tieto-, informaatioteknologia- ja sisältötuotantosovelluksia ja laaditaan tietoyhteiskuntaohjelma. Yrittäjyyden edistäminen ja yritystoiminnan kehittäminen Yritysten kehittämistoiminnassa tavoitteena on saada aikaan järjestelmällinen ja koordinoitu yrityksen elinkaaren eri kehitysvaiheisiin räätälöity toimintamalli. Erityisesti panostetaan pk- ja mikroyritysten toimintaedellytysten parantamiseen sekä uusien kasvuyritysten synnyttämiseen kärkitoimialoilla, joita ovat erityisesti energia-, sähkö-, metalli-, vene- ja muovi-, media- ja puutuoteala. Kasvuyritysten perustamiseksi Pohjanmaalla on panostettava erityisesti pk- ja mikroyritysten liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen ja kansainvälisesti kilpailukykyisten klustereiden kehittämiseen. Lisäksi on vahvistettava tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden, rahoittajien, teknologiakeskusten, kehittämisyhtiöiden sekä elinkeinoelämän yhteistyötä. Haasteena on myös uusien kasvualojen hahmottaminen, korkeaa osaamista vaativien yritysten synnyttäminen, osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen sekä mikro- ja pk-yritysten riskirahoitusmallien kehittäminen. Yrittäjyyttä edistävä hautomotoiminta vakinaistetaan. Kärkitoimialojen lisäksi voimavaroja suunnataan sekä kasvualoja tukeville perinteisille toimialoille (esim. metalli) että maakunnan työllisyyden ja ominaispiirteiden näkökulmasta tärkeille aloille (elintarvike, matkailu). Maakunnassa kiinnitetään erityishuomiota palvelualan yrittäjyyden ja naisyrittäjyyden edistämiseen sekä sukupolven- ja omistajanvaihdosten onnistumiseen. Lisäksi enenevissä määrin panostetaan yrittäjyyskasvatusmallin vakiinnuttamiseen eri kouluasteilla sekä Pietarsaaren seudun mentorointimallin laajentamiseen osaksi yrityspalveluita koko maakunnassa.

14 14 Toimialaklusterien kehittäminen Pohjanmaalla jatketaan toimialakeskittymien eli klustereiden kehittämistä. Erityisesti panostetaan kärkitoimialoihin, joita ovat energia-, sähkö-, metalli-, vene- ja muovi, media-, metsä- ja puutuoteala. Pohjanmaan vahvuutena olevan monipuolisen elinkeinorakenteen kehittämistä tukevat lisäksi hyvinvointi-, elintarvike- sekä matkailualojen edistämiseen tehdyt panostukset. Klusteripohjaisen kehittämistyön rinnalla keskitytään toimialojen välisen yhteistyön kehittämiseen ja monialaisuuteen. Tehostetun yhteistyön avulla saavutetaan synergiaetuja ja toimialojen väliset liittymäpinnat toimivat innovaatioiden kasvualustoina. Maakunnan energiateknologia on kansainvälisesti tarkastellen erittäin kehittynyttä. Erityistä huomiota kiinnitetään energiateknologian ja muiden kärkiklustereiden osaamisen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseen t&k-toiminnalla, ICT-alan soveltamiseen kärkitoimialoilla sekä yritysten muotoiluosaamiseen. Näiden tärkeimpien klustereiden kehittämistyöhön palkataan vetäjä. Toimialaklusterien kehittämisessä päähuomio suunnataan alan kehityksen seurantaan ja ennakointiin, toimialan osaamisen varmistamiseen, yritysten liiketoimintaosaamisen, toimintatapojen sekä tuotekehitys- ja tuotantoteknologiaosaamisen vahvistamiseen, toimialojen välisen yhteistyön ja verkostoitumisen edistämiseen, markkinoinnin ja medianäkyvyyden lisäämiseen sekä laajan ja monitasoisen toiminnan koordinointiin. Klustereihin perustuvan toimialakehittämisen vahvistamiseksi Pohjanmaan liitto käynnistää lisäksi elinkeinofoorumi-toiminnan sekä suuntaa rahoitusta keskeisten kärkiklustereiden kehittämiseen ja koordinointiin yhteistyössä keskeisten viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Elinkeinofoorumi toimii maakunnan toimialakehittämisen koordinoivana neuvottelukuntana sekä klusteriohjelmien ohjausryhmänä. Laajoihin usean vuoden kestäviin koordinaatiohankkeisiin sisällytetään mukaan arviointi. Osaamisen varmistaminen Osaavan työvoiman saatavuus on toimivan innovaatiojärjestelmän edellytys. Maakunnassa jatketaan työvoiman ja koulutuksen ennakointia. Tavoitteena on ennakoida työvoiman kysyntää suuntaamalla ammatillista koulutusta työvoimapulasta kärsiville aloille. Rekrytointiongelmia on ollut jo eräissä seutukunnissa esim. metallin toimialalla, sähköteknisessä teollisuudessa ja myyntialalla. Lisäksi usean vuoden ajan Suupohjan rannikkoseudun lasinalaisviljelmillä on työskennellyt lukuisia ulkomaalaisia työluvan turvin. Seutukunnittain laadittavissa työllisyysstrategioissa päähuomio kiinnitetään nuorten työllistymisen edistämiseen, ikääntyvän työväestön sekä uusien työmarkkinoille tulevien työntekijöiden kohtaamiseen, ns. hiljaisen tiedon siirtoon ja uusiin työnmuotoihin sekä aktiiviseen työperäiseen maahanmuuttopolitiikkaan. Työmarkkinoiden toimivuuteen sekä elinkeinoelämän ja koulutusorganisaatioiden yhteistyön tiivistämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Toimintalinjan erityistavoitteet alueen vahvuuksien säilyttämiseksi ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi: - kehittää maakunnallisen innovaatio-, koulutus- ja tutkimusjärjestelmän toimivuutta ja laatia maakunnallinen innovaatiostrategia - panostaa koulutukseen, tieteeseen, teknologiaan sekä innovaatioiden lisäämiseen - vahvistaa maakunnan kärkiklustereita ja erityisesti osaamiskeskuksia (energiateknologia, vene- ja muoviala/meriklusteri, digitaaliset sisällöt) sekä niitä tukevia perinteisiä toimialoja (etenkin metalliala) - vahvistaa kärkitoimialojen osaamisen kansainvälistä kehitys- ja kilpailukykyä t&ktoiminnalla, liiketoimintaosaamisen vahvistamisella sekä muotoilulla - ylläpitää ja kehittää maakunnan työllisyyden ja ominaispiirteiden kannalta keskeisiä toimialoja

15 15 - edesauttaa yritysten kasvuhakuisuutta ja kansainvälisyyttä, hahmottaa uusia kasvualoja sekä synnyttää korkeaa osaamista vaativia uusia yrityksiä sekä perustaa innovatiivisia yrityksiä - edistää verkostotoimintaa ja toimialaklustereiden syntyä - vahvistaa yritysten liiketoiminnallista osaamista yrityksen elinkaaren eri vaiheissa - vahvistaa yritysten ympäristöosaamista ja ympäristövastuullisuutta - edistää yrittäjyyttä sekä erityisesti naisyrittäjyyden tukipalveluja - varmistaa työvoiman saatavuus niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla elinkeinoelämän tarpeisiin perustuvaa ennakointia hyödyntäen - kehittää ammatillista koulutusta, aikuiskoulutusta sekä toisen ja kolmannen asteen koulutuksen yhteistyömalleja työmarkkinoiden kysynnän tarpeiden mukaisesti - kehittää aikuiskoulutusta ja aikuiskoulutusjärjestelmää - hyödyntää kaksikielisyyden tuoma etu uusien yritysten sijaintipaikan valinnassa - kehittää tietoyhteiskuntaa - vahvistaa koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kansainvälistä yhteistyötä - varmistaa sukupolven- ja omistajanvaihdosten onnistuminen sekä ns. hiljaisen tiedon siirto uusille sukupolville Toimintalinjan erityistavoitteet heikkouksien poistamiseksi ja uhkien torjumiseksi: - vahvistaa maaseudulla toimivien mikroyritysten kasvun edellytyksiä - edistää pienyritysten, erityisesti naisyritysten ja palvelualan yritysten syntyä - kehittää innovaatiojärjestelmää tehostamalla yrityspalveluiden koordinointia ja toimivuutta sekä tiivistämällä yhteistyötä viranomaisten, elinkeinoelämän, kehittämisorganisaatioiden sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden välillä - edistää hyvinvointialan yrittäjyyttä - lisätä erityisesti julkisia tutkimus- ja kehittämispanostuksia sekä synnyttää pk- ja mikroyritysten uusia riskirahoitusmuotoja - kehittää uusia, joustavia työmuotoja, ikäjohtamista ja vahvistaa hiljaisen tiedon siirtoa - ehkäistä pitkäaikaistyöttömien ja erityisesti nuorten syrjäytymistä - edistää korkeasti koulutetun työvoiman työllistymistä maakuntaan - kiinnittää huomiota pk-yrittäjien jaksamiseen ja vaikuttaa yrittäjien työterveyshuoltojärjestelmän kehittämiseen Keskeisimmät keskushallinnon rahoituspäätöksillä toteutettavat maakunnan kärkihankkeet vuosina Kehittämiskohde Vaasan tiedepuiston käynnistämishanke Valtion rahoitusosuus (miljoonaa euroa) 1,5 Rahoittava ministeriö/hallinnonala OPM Vastuutaho Vaasan kaupunki ja Vaasan korkeakoulukonsortio/vaasan yliopisto Pietarsaaren seudun aluekeskusohjelma (AKO) 1,04 SM Pietarsaaren seudun elinkeinokeskus Concordia Oy Vaasanseudun aluekeskusohjelma (AKO) 1,0 SM Vaasanseudun kehitys VASEK Oy Tulevaisuuden energiateknologiatklusteri /osaamiskeskusohjelma (OSKE) Meriklusteri/osaamiskeskus- 1,2 0,2/Pietarsaari SM SM Teknologiakeskus Merinova Oy Concordia Oy,

16 16 ohjelma (OSKE) Digitaalisten sisältöjen osaamisklusteri/osaamiskeskusohjelma ja aluekeskusohjelma (OSKE ja AKO) 0,4/Vaasa 0,6 SM Pietarsaari ja Merinova Oy, Vaasa Teknologiakeskus Merinova Oy, Vaasanseudun kehitys VASEK Oy Keskeisimmät ylimaakunnalliset kehittämiskokonaisuudet Innovaatiojärjestelmän vahvistaminen, yrittäjyyden edistäminen sekä yritystoiminnan ja toimialaklustereiden kehittäminen - Innovaatiojärjestelmän kehittäminen - Kärkiklustereiden kehittäminen - Yritysneuvontapalveluihin liittyvän osaamisen kehittäminen - Verkostomaisen yrityshautomotoiminnan kehittäminen - Tietoyhteiskuntaohjelman laatiminen Osaamisen varmistaminen - Työpajatoiminnan ja välityömarkkinoiden kehittäminen - Uusien työnmuotojen edistäminen ja ikäjohtamisen kehittäminen - Ennakointitoiminnan yhteensovittaminen - Aktiivisen työperäisen maahanmuuttopolitiikan mallien kehittäminen Keskeisimmät maakunnalliset kehittämiskokonaisuudet Innovaatiojärjestelmän vahvistaminen, yrittäjyyden edistäminen sekä yritystoiminnan ja toimialaklustereiden kehittäminen - Maakunnallisen innovaatiojärjestelmän kehittäminen: Vaasan tiedepuiston kehittäminen ja koordinointi sekä maakunnallisen innovaatiojärjestelmän toimivuuden varmistaminen seutukunnissa - Maakunnallisen elinkeinofoorumi-toiminnan käynnistäminen ml. seudullisten yrityspalvelupisteiden luominen ja käynnistäminen - Korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden lisääminen - Yrittäjyyskoulutuksen yhteistyöfoorumi-toiminnan käynnistäminen - Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen ja naisyrittäjyyden tukipalvelujen tarjonnan laajentaminen perustettavissa naisten resurssikeskuksissa tiiviinä osana muuta yrityspalvelutoimintaa - Yrityshautomotoiminnan kehittäminen - Pietarsaaren seudun mentorointimallin maakunnallinen levittäminen ja koordinointi sekä naisten resurssikeskuksen perustaminen - Avaintoimialojen kansainvälisten klusteriohjelmien käynnistäminen ja koordinointi (energia ml. bioenergia-, metalli-, sähkö-, metsä- ja puutuote-, media-, vene- ja muovi-, matkailu-, elintarvike- sekä hyvinvointitoimiala) - Tieto-, informaatioteknologia- ja sisältötuotantosovellusten edistäminen vahvoilla toimialoilla Osaamisen varmistaminen - Ihmisten osaamisen ja työtapojen kehittämisen sateenvarjohanke - Nuorten, vajaakuntoisten, maahanmuuttajien ja vanhusten syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvä hallintosektorit ylittävä toimintamalli - Joustavien uudentyyppisten työnmuotojen pilottihanke, koskien erityisesti nuorten rekrytointia sekä ikääntyvän työvoiman työssä jaksamista

17 17 - Työllisyysstrategian laatiminen perustuen työvoima- ja koulutustarpeen ennakointiin ml. aktiivinen työperäinen maahanmuuttopoliittinen ohjelma - Maahanmuuttajien integraation edistämishanke - Välityömarkkinoiden ja työpajatoiminnan kehittäminen sekä koulutuksen nivelvaiheen osaamiskeskus - Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Keskeisimmät seutukuntien kehittämiskokonaisuudet - Innovaatiojärjestelmän toimivuuden kehittäminen - Työllisyysstrategioiden ml. aktiivinen työperäinen maahanmuuttopoliittinen ohjelma laatiminen - Seudullisten yrityspalveluiden ja mentoroinnin kehittäminen Pietarsaaren seutu - Innovaatiojärjestelmän kehittäminen osana maakunnan innovaatiojärjestelmän vahvistamista: Pietarsaaren kampusalueen, yhteistyön ja tutkimusasiamiestoiminnan vahvistaminen - Maaseutuelinkeinojen kehittämistä tukevan resurssi- ja innovaatiokeskuksen perustaminen Pedersöreen - Veneklusterin vahvistaminen osana kansallista ja kansainvälistä verkostoa (AKO, OSKE), veneklusterin kehittämismallin hyödyntäminen muiden toimialojen kehittämisessä sekä Pormestarinluodon kehittäminen venealan kehittämiskeskuksena (BTC) - Maakunnallisten kärkiklustereiden koordinointi: vene- ja muovialan klusteriohjelman maakunnallinen koordinointi sekä jo vakiintuneen yhteistyön vahvistaminen Keski- Pohjanmaan vene- ja muovialan toimijoiden kanssa - Metalli- ja konepajateollisuuden vahvistaminen (AKO, OSKE/Meriklusteri) - Bioenergian ja elintarviketuotannon kehittäminen (AKO) - Palvelusektorin kehittäminen yritysten tukemiseksi sekä kulttuuri- ja hyvinvointipalveluiden tuottamiseksi (AKO) - Venealan monikielisen amk-/insinöörikoulutuksen sekä venealan henkilöstön koulutuksen kehittäminen kansallisen meri- ja veneklusterin tarpeisiin Åbo Akademin sekä maakunnan ammattikorkeakoulujen yhteistyönä Suupohjan rannikkoseutu - Innovaatiojärjestelmän kehittäminen osana maakunnan innovaatiojärjestelmän vahvistamista: yritys- ja asiantuntijapalveluiden kehittäminen, mikro- ja pk-yritysten liiketoimintaosaamisen vahvistaminen sekä korkeakouluasiamiestoiminnan käynnistäminen - Maakunnallisten kärkiklustereiden koordinointi: elintarvikealan klusteriohjelman maakunnallinen koordinointi - Elintarvikealan kehittäminen painopisteenä 1) terveysvaikutteisten elintarvikkeiden ja valmisruokien tutkimus- ja kehittämistyö sekä jatkojalostus ml kalanjalostus sekä 2) AB Biodalen Greencenter Biolaakso Oy:n toiminnan käynnistäminen ja kehittäminen - kalanviljelyn edellytysten luominen ja kehittäminen luonnon arvot huomioon ottaen - Metalliklusterin kehittäminen Vaasanseutu (Vaasan seutu ja Kyrönmaa) - Vaasanseudun innovaatiojärjestelmän kehittäminen maakunnallisen innovaatiojärjestelmän ytimenä: Vaasan tiedepuiston toiminnallinen koordinointi ja kehittäminen sekä Innotalon rakentaminen - Vaasan korkeakoulujen vahvoihin osaamisalueisiin perustuvien osaamisintensiivisten yrityspalveluiden kehittäminen (AKO)

18 18 - Energiateknologian klusterin toteuttaminen (OSKE) ja hajautetun energiantuotannon kehittämisyksikön toiminnan vakiinnuttaminen - Pohjanmaan mediaklusterin kehittäminen (OSKE/digitaalisten sisältöjen klusteri, AKO) - Puutaloteollisuuden ja sen alihankintaverkostojen kehittäminen (AKO) - Maakunnallisten kärkiklustereiden koordinointi: energia- ja bioenergia-ala, matkailuala, media-ala, metsä- ja puutoimiala sekä taloteollisuus - Logistiikan kehittäminen (AKO) Keskeiset toimijat Vaasan kaupunki, Vaasan korkeakoulukonsortio, Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan TE-keskus, Viexpo, Merenkurkun neuvosto, TEKES, Merinova, Pohjanmaan kauppakamari, yrittäjäyhdistykset, koulutusorganisaatiot, Vaasanseudun Kehitys Oy, Concordia Oy, Yritystalo Dynamo Oy, kunnat Rahoitus Kansallinen rahoitus: aluekeskusohjelma, osaamiskeskusohjelma, kansallinen yritystukijärjestelmä, kuntien rahoitus, Pohjanmaan liitto EU-ohjelmat: EU:n alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKR- ja ESR toimenpideohjelmat, alueellinen maaseutuohjelma, alueellisen yhteistyön tavoite Botnia-Atlantica Vastuuhallinnonala SM, KTM, TM, MMM, OPM 3.2 TOIMINTALINJA 2: SAAVUTETTAVUUDEN, TASAPAINOISEN ALUERAKENTEEN JA HAJAUTETUN ENERGIANTUOTANNON KEHITTÄMINEN Liikenneverkkojen ja logistiikan kehittäminen elinkeinoelämän ja ihmisten tarpeisiin Pohjanmaan maakunnan saavutettavuus maanteitse, meriteitse, lentoteitse ja rautateitse voi heikentyä, jos infrastruktuuria ei kehitetä siinä tahdissa kuin elinkeinoelämän tarpeet, maankäytön muutokset ja liikenteen kasvu edellyttäisivät. Valtion infrastruktuurin jälkeenjääneisyys vaikeuttaa merkittävästi kuntien mahdollisuutta tarjota kilpailukykyisiä ja houkuttelevia sijoituspaikkoja elinkeinoelämälle. Tämä haittaa myös muuta pitkäjänteistä maankäytön suunnittelua. Saavutettavuusongelmat ovat suuri uhka koko maakunnan kilpailukyvyn kehittämiselle osana globaaleja markkinoita. Maakunnan liikenteen heikkouksia ovat harvat poikittaisyhteydet ja sähköistetyn rautatieyhteyden puuttuminen Vaasan ja Seinäjoen välillä. Päätieverkolla on liikenneturvallisuuden, liikennemäärien ja raskaan liikenteen vuoksi tarvetta ohituskaistojen rakentamiseen, tien leventämiseen ja risteysjärjestelyihin sekä eritasojen rakentamiseen. Maaseudun saavutettavuuteen vaikuttaa olennaisesti alemman tieverkon kunto, joka on heikentynyt eikä kasvaviin palvelutaso-odotuksiin sekä tavoiteltuun liikenneturvallisuustasoon pystytä enää vastaamaan. Maakunnan pitkien etäisyyksien vuoksi kuljetus- ja tiestön hoito- ja kunnossapitokustannukset rasittavat liikaa toimintoja ja tienpitoa. Vaasan tiepiirin alueella käytettiin perustienpidon investointeihin 2000-luvun alussa 6 milj. euroa, kun vastaava summa vuonna 2006 on noin 1 milj. euroa. Investointien (esimerkiksi raskaampien rakenteiden parantaminen) rahoituksen jälkeenjääneisyys on vieläkin suurempi. Pohjanmaan maakunnan osalta perustienpidon rahoitus tulisi nostaa nykyisestä noin 0,36 milj. eurosta yli 2 milj. euroon, jotta edes jollain tavoin voitaisiin vastata maankäytön ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Myös yksityisten teiden hoitoon suunnatut avustukset tulee nostaa todellisia tarpeita vastaavalle tasolle. Kaupunkiseutukohtaiset liikennejärjestelmäselvitykset käsittävät Vaasanseudun sekä Pietarsaaren, Kaustisen ja Kokkolan seutukuntien alueet. Maakuntaohjelman esitykset perustuvat näissä liikennejärjestelmäselvityksissä esitettyihin priorisointeihin ja aiesopimuksiin.

19 19 Vaasanseutu on ainoa valtakunnalliseen aluekeskusohjelmaan kuuluva suuri kaupunkiseutu, johon ei ole sähköistettyä rautatieyhteyttä. Vaasan radan sähköistämisen toteuttamiseksi panostetaan sekä uusien innovatiivisten ratkaisujen kehittelyyn että vahvaan edunvalvontaan. Maakunnassa sijaitsevat kaksi lentokenttää kuuluvat TEN-lentokenttä verkostoon. Vaasan lentoasemaa kehitetään logistiseksi keskukseksi. Lentoaseman välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Vaasa Airport Park alueen kehittäminen parantaa koko Vaasanseudun sekä ympäröivän maakunnan yritysten logistisia toimintaedellytyksiä. Vaasan lentokenttä on kansainvälinen ja sieltä on suoria reittilentoja paitsi Helsinkiin myös Tukholmaan sekä edelleen muualle Eurooppaan. Kansainvälisten lentoyhteyksien turvaaminen on ehdoton edellytys niin kasvavalle rahti- kuin henkilöliikenteelle. Kruunupyyn lentoasema palvelee Pietarsaaren seudun lisäksi Kokkolan seutua. Lentoaseman kasvanut matkustajamäärä sekä konetyyppien muutokset edellyttävät kehittämisresursseja. Merenkurkun liikenneyhteyden ylläpitäminen on välttämätöntä niin henkilö- kuin rahtiliikenteen osalta. Liikenneyhteyden kehittämiseksi voimavaroja suunnataan Merenkurkun alueen väylästön parantamiseen ja syventämiseen. Rahtiliikenne muodostaa tulevaisuudessa liikenteen suurimman tulolähteen. Merenkurkun liikenneyhteyden turvaamiseksi ja kehittämiseksi etsitään uusia innovatiivisia ratkaisumalleja. Maakunnassa on neljä syväsatamaa, jotka sijaitsevat Kristiinankaupungissa, Kaskisissa, Vaasassa ja Pietarsaaressa. Satamilla on merkitystä niin kansainväliselle tavaraliikenteelle kuin matkustajaliikenteelle. Maakunnassa kiinnitetään erityishuomiota satamaterminaalien ja logistiikan kehittämiseen. Henkilöliikenteen lisäksi teollisuuden investoinnit vaativat väylien parantamista ja syventämistä. Satamien toimivuus kytkeytyy tiiviisti myös alemman tieverkon kehittämiseen satamateiden kunnossapidon osalta. Pohjanmaan kalasatamaverkosto on tiheä ja hyvin kehittynyt. Lukuisat vierasvenesatamat ovat tärkeitä erityisesti maakunnan matkailulle ja panostaminen niiden peruspalvelujen kehittämiseen on siten tärkeää. Monipuolisen energiantuotannon kehittäminen on maakunnan keskeisin prioriteetti. Bioenergian ja muiden uusiutuvien energialähteiden (esim. tuuli- ja aurinkoenergia, kallio- ja maalämpö) osuus Pohjanmaan energiahuollossa on kuitenkin vielä vähäinen. Puupohjaisten lämpölaitosten merkitys erityisesti hajaasutusalueiden suurimpien kohteiden osalta on kasvanut nopeasti. Maakunnan tavoitteena on edistää uusiutuvan pienimuotoisen energiantuotannon kehittämistä ja käyttöä. Toimintalinjan erityistavoitteet alueen vahvuuksien säilyttämiseksi ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi: - vaikuttaa tieverkon kehittämiseen ja perustienpidon rahoitukseen - toteuttaa Vaasan radan sähköistäminen ja valvoa pääradan Helsinki-Seinäjoki-Oulu perusparannuksen loppuunsaattamista - kehittää logistiikkaa - kehittää Merenkurkun liikenneyhteyttä - turvata maakunnan keskeisten satamien kehittäminen - edistää yhdyskuntarakenteellisesti ja ympäristöllisesti viihtyisää asutusta kaavoituksen avulla - kehittää monipuolista ja hajautettua energiantuotantoa, erityisesti tuulivoimaa - lisätä tuotekehitys- ja tutkimustoimintaa teknologisten innovaatioiden kehittämiseksi - turvata nopeat tietoliikenneyhteydet maakunnan kaikissa osissa Toimintalinjan erityistavoitteet heikkouksien poistamiseksi ja uhkien torjumiseksi: - vaikuttaa tieverkon kehittämiseen ja perustienpidon rahoitukseen - varmistaa Sepänkylän ohitustien (Vaasan pohjoisen sisääntulotien) rakentaminen - varmistaa Vaasan radan sähköistämisen toteutuminen - lisätä alueen vetovoimaisuutta työ- ja asuinpaikkana - edistää kestävää kehitystä tukevaa yhdyskuntarakennetta ja logistisesti tehokasta alueiden käyttöä - edistää biopolttoaineiden kehittämistä ja jakeluverkoston luomista

20 20 Keskeisimmät keskushallinnon rahoituspäätöksillä toteutettavat maakunnan kärkihankkeet vuosina Kehittämiskohde Sepänkylän ohitustie (Vaasan pohjoinen sisääntulotie) osana vt8/e8-tien kehittämistä: Sepänkylän uuden yleissuunnitelman laatiminen, ympäristövaikutusten arviointi ja rakentamisen käynnistäminen Valtion rahoitusosuus (miljoonaa euroa) 37,9 Rahoittava ministeriö/hallinnonala LVM Vastuutaho Tiehallinto/Vaasan tiepiiri Valtatie 8 (Turku Vaasa Oulu): tien leventäminen, liittymä-, ohituskaista- ja rinnakkaistiejärjestelyt sekä Ytterjeppon eritasoliittymä (vt8:n ja vt19:n risteys). Tien leventäminen osuudella Turun tiepiirin raja Pirttikylä sekä Vassor Oulu osuuden perusparantaminen. 16,7/Vaasan tiepiirin alue, 13,6 /Pohjanmaan maakunnan alue LVM Tiehallinto/Vaasan tiepiiri Kantatie 63 perusparannus (Kruunupyy) osana pääteiden perusparannusta 8,9 LVM Tiehallinto/Vaasan tiepiiri Kantatie 68 Pietarsaaren satamatie 9,0 LVM Tiehallinto/Vaasan tiepiiri Helsinki Vaasa rata (maakunnan raja Vaasa) sähköistämisen loppuunsaattaminen 17,3 LVM Valtion ratahallintokeskus, VR Päärata Helsinki Seinäjoki Oulu: Pohjanmaan rataosuuden kehittäminen ja parantaminen nopean junaliikenteen ja raskaan tavaraliikenteen edellyttämälle tasolle osuudella Seinäjoki Kokkola Oulu. Koko hanke 545,0 (Pohjanmaan rataosuuden arvioitu osuus 53 milj. e/v) LVM Valtion ratahallintokeskus, VR Nopeiden juna-yhteyksien 0,2 (Pännäisten aseman LVM Valtion ratahallintokes-

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

ALUEET JA HYVINVOINTI

ALUEET JA HYVINVOINTI ALUEET JA HYVINVOINTI Hyvinvointialan kehittäminen strategisena kokonaisuutena Kehittämisyhteistyön käytännön kokemuksia Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi Pohjanmaan liitto 11.6.2009 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih.

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih. POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta! AKL 2.2011 Pohjois-Pohjanmaa asukkaita 395 000 pinta-ala 37 400 km2 asukastih. 11 as/km2 AKL 2.2011 1 Pohjois- Pohjanmaa 34 kuntaa (+Vaalan kunta Kainuusta liiton jäsen)

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

2

2 2 Varsinainen jäsen Edunvalvontajäsen Kalajoki Kannus Kokkola Sievi Kruunupyy Toholampi Kaustinen Reisjärvi Veteli Halsua Lestijärvi Perho Kinnula 5 1 2 Kilometriä 6 7 9 2 25 21 215 22 2-2 - 4-6 Väestönlisäys

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016

Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016 Muutosjoustavuuden ja riskien analysointi Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016 Tausta aineistoa löytyy osoitteesta http://www.pohjanmaalukuina.fi/aluetalous/erm/. Kysymys 1: Teollisuustoimialojen

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

Vastaajat seutukunnittain. Vastaajien taustaorganisaatio

Vastaajat seutukunnittain. Vastaajien taustaorganisaatio 1 Satakunnan maakuntaohjelma 7 1 Internet-kyselyn suorat jakaumat 1. Taustamuuttujat Vastaajat seutukunnittain 18 16 14 1 1 8 6 4 Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois- Satakunta Satakunnan ulkopuolella

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

1(6) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY SELVITYS-/TUTKIMUSTEEMA

1(6) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY SELVITYS-/TUTKIMUSTEEMA VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY 1.1 Asuntomarkkinoiden toimivuus A) Varainsiirtoveron asuntomarkkinavaikutukset B) Vuokra-asuntosijoitusalan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Teollisuuden uusiutuminen on Satakunnan maakunnan kärkitavoite Teollisuuden uusiutumisen edistäminen on keskeinen Satakunnan

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Salon seudun KOKO. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010. Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma

Salon seudun KOKO. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010. Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma 1(7) Salon seudun KOKO Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010 Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma 2(7) Hankkeen nimi Salon seudun KOKO Tiivistelmä Salon seudun KOKO:n tärkein tehtävä on rakentaa

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa HAKUINFO Hämeen ELY-keskuksen alueellinen ESR-haku 13.2.2015 Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - rakennerahasto-ohjelma Ohjelma-asiakirja:

Lisätiedot