Liikenne. päästötiukennusten kourissa. Greenpeace: Energiapolitiikasta ei keskustella Ministeri Kyllönen ottaa ympäristön vakavasti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikenne. päästötiukennusten kourissa. Greenpeace: Energiapolitiikasta ei keskustella Ministeri Kyllönen ottaa ympäristön vakavasti"

Transkriptio

1 MCI Greenpeace: Energiapolitiikasta ei keskustella Ministeri Kyllönen ottaa ympäristön vakavasti Gasumin sidosryhmälehti Gasetti 1/2013 Liikenne päästötiukennusten kourissa

2 pääkirjoitus Gasetti Julkaisija Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, Espoo Päätoimittaja Minna Ojala p Toimitusneuvosto Tuija Dag, Jukka Isokoski, Veli-Heikki Niiranen, Petri Nikkanen, Minna Ojala, Nina Perttula, Anne Poikolainen, Ari Seppänen ja Olga Väisänen Toimitus ja taitto MCI Press Oy Kannen kuva Armi Raape Painos kpl Painopaikka Scanweb Oy, Kouvola Osoitelähde Gasum Oy:n asiakas- ja sidosryhmärekisteri Minna Ojala Onko meillä varaa puhtaampaan liikenteeseen? Tämän lehden viimeistelyvaiheessa pääkaupunkisedulla uutisoitiin Helsingin Bussiliikenne Oy:n pitkään jatkuneiden talousongelmien ratkaisemiseksi laaditusta tervehdyttämisohjelmasta. Yhtenä tervehdyttämisohjelman osana mainittiin kaasubusseista luopuminen. Täysin yllätyksenä tieto ei tullut, koska kaasubussien korkeista kunnossa pitokustannuksista on kantautunut tietoa tänne Gasumillekin. Mutta kyllä uutinen kertakaikkisesta kaasubusseista luopumisesta kieltämättä säpsähdytti. Varsinkin juuri nyt, kun pääkaupunkiseudulla kaasubusseja voitaisiin liikennöidä paikallisesti Suomenojan jätevedenpuhdistamolla tuotetulla biokaasulla. Hieman median tulkintaa sisältyi myös siihen, tarkoittaako uuteen puhtaampaan kalustoon siirtyminen yksiselitteisesti kaasubusseista luopumista. Tukholmassa kunnossapidon kustannukset saatiin kuriin, ja sieltä on luvattu jakaa saatuja oppeja suomalaisten kanssa. Kaasubussien tekniikkakin on kehittynyt. Ehkäpä vanhat kaasubussit voisi vaihtaa uusiin ja parempiin, ja valmistajakin saadaan sitoutumaan bussien käytettävyyden ylläpitoon? Myös Itämeren puhtaamman meriliikenteen osalta on puhuttu enimmäkseen kustannuksista ja etsitty syyllisiä: kuka virkamies se olikaan, joka meni hyväksymään erityisalue-ehdotuksen? Vuosi 2015, jolloin tiukemmat päästörajoitukset Itämerellä astuvat voimaan, alkaa olla jo aika lähellä. Edelleen Suomessa keskustellaan siitä, miten päästörajoitukset voitaisiin kiertää, välttää tai estää. Vientiteollisuuden huolta kustannuksien noususta ei pidä vähätellä, varsinkaan nykyisessä taloustilanteessa. Ehkä nyt kuitenkin olisi syytä keskittyä siihen, miten meriliikenteen päästöt saadaan kuriin. Se tulee vaatimaan uusia ratkaisuja, jotka vaativat investointeja. Samalla Suomeen voi syntyä uutta, innovatiivista liiketoimintaa. Ja kenties se Itämeren tilakin, josta kesällä leväaikaa olemme huolissamme, paranee. Kysymys kuuluukin siis: onko meillä varaa olla siirtymättä puhtaaseen liikenteeseen? gasetti

3 tässä numerossa Gasetti 1/2013 Suomi pystyy saavuttamaan vuoden 2020 tavoitteet. NILS-OLOF NYLUND, VTT 4 4 Liikenteen päästöt alas Etenkin tieliikenteen ratkaisuihin kohdistuu kovia odotuksia. 12 Punavihreät arvot Ministeri Merja Kyllönen toivoo Suomesta energiatehokkuuden edelläkävijää. 19 Huonosti hoidettu Ympäristöjärjestöt antavat huutia Suomalaiselle energiapolitiikalle. 25 Kaasuautoissa piisaa vaihtoehtoja 21 Tankkausasema omalla pihalla Matti Pitkäsellä on Suomen ensimmäinen kotitankkauslaite. 22 Kaasu kulkee rekassakin Kiitosimeon Oy panostaa pitkäaikaisiin työsuhteisiin ja uuteen teknologiaan. 26 Gasumlainen Teknologiapäällikkö Sari Siitonen. uusiutuva energia paremmin käyttöön Euroopan unionilla on tietyt tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämisen suhteen. Esimerkiksi Suomen tulee leikata kasvihuonepäästöjä 16 prosenttia ja nostaa uusiutuvan energian käyttö liikenteessä kymmeneen prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Mutta Suomessa tähdätään sitäkin korkeammalle. Isossa roolissa ovat liikenteen vähäpäästöiset ja energiatehokkaat ratkaisut Merja Kyllönen ottaa ympäristöasiat vakavasti 17 Mistä laivoille LNG:tä? Parasta Itämeren-satamaa selvitetään Vain valkoinen 16lumi kelpaa 22 Kova usko tulevaisuuteen Kiitosimeon satsaa teknologiaan gasetti 3

4 TEEMA LIIKENNE Ilmaliikenteen osuus Suomen liikenteen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä oli 5,9 % (0,9 miljoonaa tonnia) vuonna Kotimaan liikenteen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2011 oli noin 20 %. Suomen kaikki kasvihuonekaasupäästöt kyseisenä vuonna olivat noin 67 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Esimerkiksi rakennusten lämmityksen osuus määrästä oli 6 % ja energiateollisuuden 37 %. Kuorma-autojen osuus Suomen ajoneuvoista vuonna 2011 oli 3,5 % ja hiilidioksidipäästöistä ne aiheuttivat 25 % (2,8 miljoonaa tonnia). Liikenteen kokonaispäästöihin kuuluvat myös terveydelle haitalliset hiukkaspäästöt. Esimerkiksi typenoksideja (NOx) pääsi liikenteestä ilmaan noin tonnia vuonna Henkilöautojen osuus Suomen ajoneuvokannasta vuonna 2011 oli 86 %. Henkilöautojen osuus Suomen tieliikenteen hiilidioksidipäästöistä samana vuonna oli 60 % (6,8 miljoonaa hiilidioksiditonnia). Linja-autot (0,4 % Suomen ajoneuvokannasta 2011) aiheuttivat 4 % (0,5 miljoonaa tonnia) tieliikenteen hiilidioksidipäästöistä. 4 gasetti

5 teksti Timo Hämäläinen kuvitus Armi Raape U pyrkii vähentämään liikenteen öljy riippuvuutta ja kasvihuonekaasuja lisäämällä uusiu tuvien energioiden käyttöä. Uusimmassa ehdotuksessaan komissio esittää vaatimuksia sähkön ja kaasun lataus- ja tankkauspisteiden tiheydelle. Unioni on asettanut direktiiveissään tavoitteet kasvi huonekaasujen vähentämiseksi. Tavoitteiden mukaan Suomen tulisi leikata liikenteen kasvihuonepäästöjä 16 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvien energioiden käyttö liikenteessä, mukaan lukien uusiutuvilla energioilla tuotettu sähkö, tulisi nousta jäsenvaltioiden liikenteessä vähintään kymmeneen prosenttiin vuonna Suomessa ollaan komissiotakin kunniahimoisempia. Kansallisen biopolttoaineiden jakeluvelvoitelain mukaan uusiutuvan energian osuutta nostetaan 2020 mennessä vähintään 20 prosenttiin. Korkean tavoitteen taustalla on suomalaisten halu kehittää metsäpohjaisia biopolttoaineita. Kuluva vuosikymmen on kuitenkin vasta alkusoittoa päästöjen vähennystalkoissa. EU:n komission valkoisen kirjan mukaan liikenteen kasvihuonekaasuvihrein pyörin tieliikenteen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt vuonna 2011 olivat yhteensä noin 11 miljoonaa tonnia. Se on 74,6 % Suomen liikenteen saman vuoden hiilidioksidipäästöistä. liikenteeseen EU-direktiivi vaatii kasvihuonepäästöjen leikkaamista ja uusiutuvan energian mittavampaa hyödyntämistä liikenteessä. Jotain on siis tehtävä. Tieliikenteen saralla odotukset kohdistuvat erityisesti ajoneuvoteknologiaan, joukkoliikenteeseen, biokaasuun ja sähköautoihin. Rautatieliikenteen osuus Suomen liikenteen aiheuttamista hiilidioksidi päästöistä vuonna 2011 oli 1,6 % (0,24 miljoonaa tonnia). Vesiliikenteen osuus Suomen liikenteen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä vuonna 2011 oli 17,9 % (2,7 miljoonaa tonnia). LÄHTEET: VTT, TILASTOKESKUS, hiukkastieto, E gasetti 5

6 TEEMA LIIKENNE päästöjen pitäisi vuonna 2050 olla 60 prosenttia pienemmät kuin vuonna Tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund VTT:ltä uskoo, että Suomi pystyy saavuttamaan vuoden 2020 tavoitteet. Vuoden 2050 tavoite onkin sitten haastavampi. Taikasanoina teknologia, liikenteen ohjaus ja joukkoliikenne Maailmalla pyritään vähentämään tieliikenteen päästöjä kehittämällä ajoneuvojen energiatehokkuutta. Samalla säästetään sekä fossiilisia että uusiutuvia polttoaineita. Henkilöautojen polttoaineenkulutusta on saatu vähennettyä huimasti suorituskyvystä tinkimättä. Kehitys on ollut nopeaa. Uusimpien bensiinikäyttöisten versioiden hiilidioksidipäästöt ovat samaa luokkaa kuin dieselversioiden päästöt pari vuotta sitten. Tällä alueella on vielä paljon kehitysmahdollisuuksia, Nylund sanoo. Moottori- ja ajoneuvoteknologian kehittämisen lisäksi päästöjä voidaan leikata muun muassa kehittämällä joukkoliikennettä, tavaraliikenteen logistiikkaa ja infrastuktuuria sekä tehostamalla liikennettä älyliikenteen ja liikenteenohjauksen avulla. Liikenteen ohjauksella voi olla yllättävän suuri merkitys. Nylund ottaa esimerkiksi Japanin, joka sai ensimmäisenä maailmassa pienennettyä liikenteen päästöjä. Päästövähennyksestä hieman yli 40 prosenttia koitui ajoneuvojen energiatehokkuuden parantumisesta ja yli puolet parantuneesta liikenteen ohjauksesta ja sujuvuudesta. Erikoistutkija Kari Mäkelä pitää yllä VTT:n tilastoja liikenteen päästöistä ja energiankulutuksesta Suomessa. Hän toteaa joukkoliikenteen ympäristön kannalta edulliseksi. Joukkoliikenne on olemassa muista kuin ympäristösyistä, mutta sen käyttö hyödyttää myös ympäristöä. Yleisesti ajatellaan, että henkilöauton käyttö on ympäristöystävällistä, jos autossa matkustaa useita henkilöitä. Jokainen henkilöautolla ajettu kilometri on kuitenkin lisäpäästö silloin, kun joukkoliikennettä voisi käyttää, Mäkelä sanoo. Jos siis haluaa säästää ympäristöä, kannattaa käyttää joukkoliikennettä aina kun se on mahdollista. tieliikenteen rakenne suomessa 2011 kuorma-autot henkilöautot 2,9 miljoonaa pakettiautot noin bussin tai henkilöauton tarpeisiin. Kaasuautojen käyttö liiken linja-autot LNG-rekat testiin Yksi Euroopan unionin tavoitteista on fossiilisten poltto aineiden korvaaminen vähähiilisillä vaihtoehdoilla. Näitä ovat maakaasu, biokaasu, biopolttoaineet ja uusiutuvilla energioilla kuten tuulivoimalla ja aurinkoenergialla tuotettu sähkö. Maakaasua on käytetty tehokkaasti laivamoottoreissa. Kaasu sytytetään sylintereissä tulppien antaman kipinän avulla perinteiseen tapaan tai sylintereihin ruiskutettavalla dieselillä. Dieseliä kuluu noin prosentti maakaasun määrästä. Tämän energiatehokkaan dualfuel-tekniikan avulla hiilidioksidipäästöjä saadaan vähennettyä neljänneksellä verrattuna polttoöljykäyttöiseen moottoriin. Samaa tekniikkaa on nyt tarkoitus kokeilla kuormaautoissa Suomessa. Kokeilussa on mukana kolme liikennöitsijää yhteensä viidellä autolla. Jakeluun soveltuvissa keskiraskaissa kuorma-autoissa kaasu varastoidaan kaasumaisena ja pitkän matkan yhdistelmien vetoautoissa nesteytettynä kaasuna (LNG eli liquefied natural gas). Nylundin mukaan LNG-rekkoja on jonkin verran käytössä Yhdysvalloissa ja Kanadassa, Eurooppaan ne ovat vasta tulossa. Meille tutumpia ovat kaasukäyttöiset bussit. Pääkaupunkiseudulla niitä on ollut parhaimmillaan liikenteessä satakunta. Suuria odotuksia biokaasun suhteen Jos hiilidioksidipäästöjä halutaan vähentää enemmän kuin neljänneksen, on maakaasun sijasta käytettävä biokaasua, jota tuotetaan biopohjaisista raaka-aineista. Biokaasu katsotaan hiilineutraaliksi eli hiilen suhteen päästöttömäksi. Todellisuudessa päästöjä syntyy hieman biokaasua valmistettaessa. Biokaasua valmistetaan biokaasureaktoreissa biomassasta kuten lietteestä, lannasta ja jätteistä tai keräämällä kaatopaikoilla syntyvää kaasua. Liikennekäyttöä varten biokaasu puhdistetaan. Biokaasun tuotantomäärät ovat Suomessa vielä pieniä. Suurimmat valmistajat, Kymen Bioenergia Kouvolassa ja Suomenojan jätevedenpuhdistamo Espoossa, tuottavat biokaasua yhteensä noin 27 GWh vuodessa. Määrä riittää noin 70 bussin tarpeisiin. Tuotantomäärät ovat kuitenkin kasvussa. Gasum ja Kujalan Komposti Oy aikovat rakentaa Lahteen biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitoksen, joka tuottaisi 50 GWh biokaasua vuodessa. Hankkeen ympäristölupa on viranomaisten käsiteltävänä. Tarkoitus on saada laitos käyntiin vuoden 2014 aikana. Vielä suurempi biokaasujalostamo on suunnitteilla Joutsenoon. Hankkeessa ovat Gasumin lisäksi mukana Helsingin Energia ja Metsä Group. Jalostamo tuottaisi uusiutuvasta puuraaka-aineesta biokaasua GWh vuodessa. Jos kaikki tämä kaasu käytettäisiin liikenteessä, se riittäisi Kaasuautojen käyttö liikenteessä voi lisääntyä nopeastikin. 6 gasetti

7 teessä voi lisääntyä nopeastikin. Esimerkiksi Ruotsissa oli vuoden 2011 lopussa käytössä kaasukäytöistä ajoneuvoa. Niistä valtaosa oli henkilöautoja, bussia ja 600 kuorma autoa. Biopolttoaineinnostus laantunut Uusiutuvilla energioilla tuotettu sähkö on yksi vaihtoehto autojen vähäpäästöiseksi energialähteeksi. Helpointa sähkön käyttö on pienissä kaupunkiautoissa, joilla ajetaan kohtalaisen lyhyitä matkoja. Kesäkaudella autoilla voi ajaa yhdellä latauksella satakunta kilometriä, talvella vähemmän. Uusiutuvista energioista käytetään liikenteessä tällä hetkellä eniten biopolttoaineita, etanolia ja uusiutuvaa dieseliä. Käytännössä bensiinin sekoitetaan biopohjaisia alkoholeja ja dieseliin biomassoista jalostettua uusiutuvaa dieseliä. Into biopolttoaineiden käytön lisäämiseen on kuitenkin viime aikoina hiukan laantunut sen takia, että moottoripyörät mopot biopolttoaineen tuotanto kilpailee osin samoista raakaaineista kuin ruoanvalmistus. Komissio ehdottaakin, että vuonna 2020 biopolttoaineista korkeintaan viisi prosenttia saisi olla valmistettu raaka-aineista, joita käytetään myös ruoan tuotantoon. Tämä vaatimus ei vaikeuta Suomen biopolttoaineiden kehitysohjelmia, sillä niiden perustana ovat ei-syötävät raaka-aineet. Jakeluverkot kattaviksi Euroopan unionin komissio haluaa vauhdittaa vaihtoehtoisten liikennepolttoaineiden käyttöä alueellaan. Sitä varten komissio teki tammikuussa direktiiviehdotuksen siitä, millaiset jakeluverkostot jäsenmaihin tulisi rakentaa ja millä aikataululla. Ehdotuksen mukaan alusliikenteelle pitää järjestää LNG:n tankkausmahdollisuus kaikkiin tärkeisiin merija sisävesistön satamiin. Lisäksi tärkeimpien maantieliikenteen kuljetusväylien varrelle tulisi rakentaa LNG-tankkausasemia Polttoaineen ja tuhkan kuljetuksen päästöt energiantuotantolaitoksessa yhteistuotantolaitos maakaasulla (CHP) CO 2 NO x SO 2 Hiukkaset t 2,2 t 0 t 0 t maakaasu siirron päästöt 2 TWh tuotanto kotimaisella polttoaineella (CHP + lauhde) REKKAKULJETUSTEN PÄÄSTÖT YHTEENSÄ (sisältää polttoaineen tuonnin + tuhkan viennin) CO 2 NO x SO 2 Hiukkaset t 34 t 0,03 t 0,3 t turve/puu Kuljetusmatka km 64 rekkaa/vrk rekkaa/vuosi 1,6 TWh (CHP) + 1,1 TWh (lauhde) Tuhkaa 3 rekkaa/vrk 850 rekkaa/vuosi Oheisessa graafissa vertaillaan polttoaineen kuljetuksen aiheuttamia päästöjä tyypillisen kaupungin lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitokssa (CHP). Kotimaisten polttoaineiden CHP-laitos tuottaa vähemmän sähköä kuin maakaasulaitos, joten saman energiantuotannon huomioimiseksi kotimaisilla polttoaineilla on tuotettava myös lauhdesähköä. Energiantuotannon polttoaineiden kuljetus aiheuttaa aina jonkin verran päästöjä. Kotimaisia polttoaineita ja niistä poltettaessa syntyvää tuhkaa kuljetetaan rekka- autoilla, jotka tuottavat päästöjä ja kuluttavat teitä. Maakaasua siirretään sen sijaan putkistoissa maan alla. Kotimaisten polttoaineiden aiheuttaman rekkaliikenteen päästöt ovat siten merkittävästi suuremmat verrattuna maakaasun siirtoon. Lähde: pöyry gasetti 7

8 TEEMA LIIKENNE Suomen kolme suurinta kasvihuonekaasupäästösektoria vuonna 2011 Lähde: tilastokeskus 2012 energiateollisuus (37 %) Kotimaan liikenne (20 %) teollisuus ja rakentaminen (14 %) korkeintaan 400 kilometrin välein. Henkilö- ja pakettiautoja palvelevien paineistetun kaasun tankkauspisteiden välimatka saisi olla korkeintaan 150 kilometriä. Ehdotuksessa esitetään myös minimivaatimukset sähköautojen latauspisteiden verkostolle. Suomessa verkoston rakentaminen on verrattain helppoa, koska meillä on valmiina autojen lohkolämmitykseen tarkoitetut pistokkeet. Ne ovat kohtalaisen yksinkertaisesti muutettavissa lataukseen sopiviksi. Nils-Olof Nylund on vakuuttunut siitä, että Suomeen mahtuisi huomattava määrä sähkökäyttöisiä autoja ilman, että niiden lataus ylikuormittaisi sähköverkkoa. Tämä edellyttää, että lataus hoidetaan järkevästi. Jos kaikki henkilöautot olisivat sähkö käyttöisiä, ne haukkaisivat sähkönkulutuksesta noin 11 prosenttia. Akkuja voitaisiin ladata pääasiassa öisin, kun sähkönkulutus on vähäisintä. Kolmen tunnin pituisella hitaalla latauksella saa akkuihin energiamäärän, jonka avulla autoa voi ajaa noin 50 kilometriä. Se riittää monille päivän ajotarpeisiin, Nylund laskee. Komission ehdotus sisältää myös vaatimukset vedyn ja biopolttoaineiden jakeluverkon rakentamisesta. Lähes kaikkien ehdotuksen mukaisten jakeluverkostojen pitäisi olla valmiina viimeistään vuonna Kattava jakeluverkosto madaltaisi tavara- ja matkustajaliikenteen harjoittajien sekä yksityisten autoilijoiden kynnystä hankkia vähäpäästöisiä ajoneuvoja. Kuntaliikenne kaasupyörille teksti Maiju Ristkari Oulun tilanne ratkennee keväällä Mädätyslaitoksen rakentamista koskeva kilpailutus on Oulussa vielä kesken, mutta tilanne ratkeaa todennäköisesti huhti-toukokuun vaihteessa. Rakentaminen saattaa käynnistyä jo tämän vuoden puolella, ja valmis laitoksen pitäisi olla 2014, sanoo kehittämispäällikkö Jari Kangasniemi Oulu Jätehuollosta. Biokaasun käytölle on monia eri vaihtoehtoja, ja mitään ei ole vielä lyöty lukkoon. Yksi selvitettävä kohde on nimenomaan liikenne ja julkiseen käyttöön rakennettavat tankkauspisteet. Liikennepolttoaineasia on ollut tapetilla 15 vuotta, mutta jostain syystä aina kaatunut, Kangasniemi kertoo. Hienoa olisi päästä yhdistämään mahdollinen LNG-jakelu ja biokaasunpolttoaineen tankkaus. Turku ottaa mallia Tukholmasta Selvitys biokaasun hyödyntämisestä liikenteessä on nyt Turussa loppusuoralla. Maaliskuussa odotetaan päätöksiä kaupunginhallitukselta. Jos päätös liikennebiokaasun käynnistämisestä saadaan, tuotannon on tarkoitus alkaa 2015 ja ensimmäisten bussien tulla käyttöön 2016, kertoo ympäristötoimen johtaja Mikko Jokinen. Esikuvana Turulle toimii Ruotsi, jossa maakaasuverkoston ulkopuolella olevissa kaupungeissa on satsattu kaasun tuotantoon ja kaasulla kulkevaan joukkoliikenteeseen. Koon puolesta Linköping ja Örebro ja tekniikan saralla Tukholma ovat herättäneet Turussa erityisesti kiinnostusta. Vaasa etenee harkiten Vaasassa käytetään kaatopaikkakaasua ja biojätteestä mädätettyä kaasua lämmitykseen ja sähköntuotantoon. Biokaasun liikenne ratkaisuja on kuitenkin selvitetty, viimeksi pari vuotta sitten päättyneessä Biomode-hankkeessa. Tällä hetkellä asia on sen verran vireillä, että liikennekäytön mahdollisuuksista on tehty valtuustoaloite. Jätekeskuksen hyödyntämisen tehostamista on ilmassa, toteaa ympäristötarkastaja Esa Hirvijärvi kaupungin ympäristöosastolta. Mutta mitään konkreettista ei vielä ole. 8 gasetti

9 Tieliikententeen päästöosuudet suomen liikenteen päästöissä 2011 lähde: vtt 87 % 45 % 75 % tieliikenne vesiliikenne ilmaliikenne rautatieliikenne CO (häkä) NO X (TYPENOKSIDIT) co 2 (hiilidioksidi) Uusia liikennehankkeita ja -kokeiluja maakunnissa teksti Maiju Ristkari Joutsaan rakenteilla biokaasulaitos Joutsan Ekokaasu Oy:n biokaasulaitoksen luvat ja rahoitus ovat siinä vaiheessa, että maansiirtourakka voi alkaa maaliskuussa ja varsinaisen rakentaminen huhtikuussa. Laitoksen on tarkoitus valmistua viimeistään syksyllä. Kuuden keskisuomalaisen jätealan yrittäjän lisäksi myös Gasum on osakkaana 1,6 miljoonaa maksavassa hankkeessa. Laitoksessa tuotetaan biojätteistä ja puhdistamolietteistä lannoitetta ja biokaasua nimenomaan liikennekäyttöön. Sopimukset jätteiden keruusta on jo tehty kuntien kanssa. Biokaasulaitoksen myötä Joutsaan tulee ensimmäinen kaasuntankkauspiste. Tätä ennen ainoa tankkausmahdollisuus on ollut Leppä veden yksityisellä tankkauspisteellä. Uusi, kaikille avoin piste sijoitetaan nelostien varteen kaasulaitoksen yhteyteen. Kuntayhteistyötä ei varsinaisesti ole vielä luvassa, kertoo Joutsan Ekokaasu Oy:n toimitusjohtaja Petri Parhiala, mutta Joutsan kunta on kuitenkin ilmoittanut hankkivansa kaasuautoja käyttöönsä esimerkiksi kotipalvelutoimintaa varten. Myös yksityiset kuntalaiset ovat ilmaisseet kiinnostuksensa kaasuauton hankintaan. Forssassa työn alla kaasutankkauspiste Forssalainen Envor Biotech on tuottanut vuodesta 2009 biokaasusähköä Forssan Energialle. Nyt suunnitteilla on neljä kertaa nykyistä tuotantolaitosta suurempi etanoli-biokaasulaitos, joka käyttäisi raakaaineena pilaantuneita non-food-viljaeriä. Suunnitelmat on tehty, ja rakentaminen voi alkaa heti, kunhan rahoitusneuvottelut saadaan päätökseen. Uuden laitoksen lisäksi suunnitelmissa on kaasutankkauspisteen pilottihanke. Tällä hetkellä lähin tankkauspiste sijaitsee Riihimäellä. Pilottipisteen on tarkoitus avatutua Envorin käyttöön tulevana kesänä. Ensimmäisenä tavoitteena on saada omat autot kulkemaan omalla biokaasulla, selventää laitospäällikkö Urpo Jaakkola Envorilta. Jos kaikki menee hyvin, niin seuraavaksi avaamme ensi vuoden alussa pienen puolijulkisen tai julkisen aseman. Envorilla on jo tehty laitehankintoja, mutta asennus odottaa vielä tuloaan. Forssassa ei liiemmin ole julkista lähiliikennettä, joten kuntapuoli ei ole hankkeessa mukana. Yksityis autoilijat ovat kuitenkin olleet kiinnostuneita. Meille tulee runsaasti kyselyjä siitä, koska oikein pääsee tankkaamaan, Jaakkola kertoo. Kitee kokeilee biokaasua liikenteessä Kiteen kaupunki ja Kontiolahden kunta ovat lyöneet kaasuasiassa hynttyyt yhteen ja päättäneet toteuttaa yhteisen liikennebiokaasun kokeiluhankkeen vuonna Suunnitelman mukaan Kiteen kaupunki hankkii biokaasun jalostamon ja tankkausaseman, jotka sijoitetaan Sopensuolle. Toinen tankkausasema sijoitetaan Kontiolahdelle, jonne biokaasua kuljetetaan kaasunkuljetuskonteilla Kontiolahdelle. Kokeilutoiminnassa tarvittava raakabiokaasu saadaan Biokymppi Oy:n biokaasulaitokselta. Laitos kierrättää Joensuun seudun, Keski-Karjalan ja Savonlinnan seudun biojätteet ja puhdistamolietteet lannoitteiksi. Laitoksessa syntyvällä kaasulla tuotetaan sähköä sekä omiin tarpeisiin että edelleen myytäväksi. Molemmat kunnat siirtyvät seudullisen ilmastostrategian mukaisesti asteittain biokaasuautojen käyttöön. Tankkausasemat ovat avoimia myös alueiden yrityksille ja yksityishenkilöille. Lähteet: ProAgria Pohjois-Karjala ja Biokymppi Oy, Joutsan Ekokaasu Oy, Envor Biotech gasetti 9

10 TEEMA LIIKENNE suomen vesiliikenteen hiilidioksidipäästöt lähde: vtt ,5 miljoonaa tonnia 3,6 miljoonaa tonnia 2,7 miljoonaa tonnia teksti Timo Hämäläinen Pansiosta pökköä pesään Gasum kaavailee rakentavansa LNG-terminaalin Turun Pansion-satamaan. Terminaali palvelisi meriliikenteen lisäksi teollisuutta ja kaasukäyttöistä maantieliikennettä. Itämerellä liikennöivien varustamoiden on pian leikattava laivojensa rikkipäästöjä. Laivoissa saa vuoden 2015 alusta lähtien käyttää rikkipitoisuudeltaan korkeintaan 0,1 prosenttista polttoainetta. Vaihtoehtona on päästöjen leikkaus rikkipesurilla. Lisää velvoitteita varustamoille on tulossa vuoden 2016 alusta. Sen jälkeen rakennettaville uusille aluksille kaavaillaan nimittäin nykyistä tiukempia rajoituksia typpipäästöihin. Nesteytetyn maakaasun eli LNG:n käyttö laivan polttoaineena on keino vähentää kaikkia päästöjä. Siirtyminen raskaasta öljystä LNG:n käyttöön vähentää energiankulutusta ja leikkaa rikkipäästöt olemattomiin. Typpioksidien ja hiukkasten päästöt vähenevät 85 prosenttia ja kasvihuonekaasut 25 prosenttia. Gasum varautuu LNG:n käytön lisääntymiseen. Yhtiö aikoo rakentaa Porvoosen tai Inkooseen suuren kokoluokan LNG-tuontiteminaalin, joka kytkettäisiin myös maakaasuverkkoon. Lisäksi Gasum kaavailee pienen LNG-terminaalin rakentamista Turun Pansion satamaan. Kaavamuutos Turun terminaalin rakentamista varten on vireillä. Esiselvitykset on tehty ja turkulaisille on kerrottu hankkeesta yleisötilaisuudessa. Jos asiat etenevät aikataulun mukaisesti, terminaali valmistuu vuoden 2015 lopulla, kertoo LNG:n liiketoimintayksikön päällikkö Tommy Mattila. Turun LNG-terminaali palvelisi meriliikenteen lisäksi raskasta polttoöljyä käyttäviä länsi- ja lounaissuomalaisia teollisuuslaitoksia, joiden on leikattava päästöjään kiristyvien ympäristövaatimusten vuoksi. Terminaalista voitaisiin toimittaa LNG:tä kaasuautojen tankkausasemille. Mattilan mukaan Suomen rannikolle on ajan kuluessa järkevää rakentaa ehkä kolmesta viiteen LNG-terminaalia. Viking Line aloitti risteilyt Ensimmäinen LNG-käyttöinen laiva aloitti liikennöinnin Itämerellä tammikuussa, kun Viking Linen Perinteistä ratkaisua korkeampi hankintahinta tulee maksetuksi takaisin ehkä jo muutamassa vuodessa. Viking Gracen Organic suite Viking Grace -matkustaja-alus lähti neitsytmatkalleen Turun satamasta kohti Tukholmaa. Projektipäällikkö Vesa Airaksinen STX Finland Oy:n Turun telakalta toteaa, että LNG-käyttöisen laivan rakentaminen ei juurikaan eroa perinteisemmän laivan rakentamisesta. LNG-varastotankit, laitteet ja sieltä koneistoon johtavat kaasujohdot olivat uusia elementtejä, jotka piti sovittaa laivaan. Kun laitteiston sijoittelussa noudatti niille asetettuja määräyksiä, ei rakentaminen sinänsä ollut mitenkään ihmeellistä, Airaksinen toteaa. Airaksisen mukaan LNG-käyttöiset laivat selvästi kiinnostavat varustamoita. Investointi LNG-järjestelmään on kuitenkin niin suuri, että järjestelmiä rakennetaan todennäköisesti vain uusiin laivoihin. Rajavartioaluksella monta tehtävää Vikin Grace saa loppuvuodesta seurakseen toisen LNG-käyttöisen laivan, kun STX Finland Oy:n Rauman telakka luovuttaa Rajavartiolaitokselle uuden ulkovartioaluksen. Rajavartiolaitos tulee käyttämään noin 96 metriä pitkää alustaan rajaturvallisuustehtävien ohella meripelastukseen sekä vaativiin ympäristöturvallisuuden tehtäviin, kuten öljyntorjuntaan. Teknillisen osaston alusyksikön päällikön Gunnar Holmin mukaan ympäristösyyt painoivat vaakakupissa eniten, kun rajavartiolaitos päätyi LNG-käyttöiseen alukseen. Holm arvioi aluksen käyttökustannukset niin edullisiksi, että perinteistä ratkaisua korkeampi hankintahinta tulee maksetuksi takaisin ehkä jo muutamassa vuodessa. Olemme seuranneet tarkasti Gunnar Holm, Rajavartiolaitos Kuva: Viking Line norjalaisten kollegoidemme kokemuksia. LNG-käyttöiset moottorit ovat toimineet hyvin ja säilyneet hyvässä kunnossa. Kaasu on puhdas polttoaine, mikä vähentää moottorien kulumista ja huoltotarvetta, Holm toteaa. Alus tankkaa LNG:n eri satamissa, joihin Gasum toimittaa polttoaineen säiliöautoilla. 10 gasetti

11 Onko kaasuautoissa mistä valita? Kuluttaja kyllä löytää kaasuauton alleen niin halutessaan. Maahantuojille kaasuauto ei kuitenkaan ole yksinkertainen kysymys. Eniten kritiikkiä osakseen saa jakeluinfrastruktuuri. Sami pöllänen, toimitusjohtaja, autofennica oy: Maahantuomme Fiat Doblò Natural Power -mallia, jonka käyttövoimana toimii sekä maakaasu että bensiini. Maakaasu käyttövoimana kiinnostaa etenkin ympäristötietoisia asiakkaita. Se on varteenotettava ja käyttökuluiltaan edullinen vaihtoehto myös muille asiakkaille, etenkin jos jakeluinfrastruktuuri laajenee nykyistä kattavammaksi. Tapani Funke, toimitusjohtaja, helkama-auto: Škoda-valmistajalla on ollut yksi, vanhaan moottoriteknologiaan perustuva kaasuautoversio. Suomessa auto verotus perustuu polttomoottorissa bensiinin kulutukseen ja päästöihin, joten malli ei ole ollut kilpailukykyinen. Olemme kuitenkin miettimässä Škoda Citigo -kaasuversion ottamista mallistoon, sillä malli on päästöiltään myös bensiinillä aiempaa parempi. Suuri ongelma on jakeluverkosto. Käyttäjäkuntaa on hyvin vähän, mikä rajoittaa järkevyyttä ottaa kaasuautoja mallistoon. Autot kuitenkin vaativat merkkiorganisaatiolta investointeja korjaamoilla. Investointeja ei kannata tehdä, ellei ole autokantaa. Yhtälö on siis oikeasti vaikea. Rami kittilä, toimitusjohtaja, general motors finland oy: Opelin ympäristöajattelussa on otettu monta väylää hiilidioksidipäästöjen alentamiseksi. Moottorien iskutilavuuden pienentämisen ja sähköautojen ohella yhtenä linjana ovat kaasulla toimivat henkilö- ja pakettiautot. Asiakkaalle kaasuauto tarjoaa erittäin miellyttävästi toimivan pehmeäkäyntisen moottorin, hyvän omantunnon vähäisemmistä päästöistä ja alhaisemmat autoilun kustannukset halvemman polttoaineen myötä. Bye bye, bensiini Maakaasusta ei synny lainkaan rikkioksidipäästöjä ja sen hyötysuhde on hyvä: kaasun energia pystytään hyödyntämään lähes kokonaan. LNG on 160-asteista, nesteytettyä maakaasua, ja CNG-liikennekaasu on 200 bariin paineistettua maakaasua. Biokaasu on eloperäistä massaa mädättämällä syntyvää kaasua, jossa on metaania ja hiilidioksidia. Se jalostetaan liikennekäyttöön puhdistamalla metaani epäpuhtauksista. Biokaasu on kotimaista ja uusiutuvaa energiaa, eikä sen poltosta synny myrkyllisiä pakokaasuja. Kaasun tuotantoon käy lähes kaikki biohajoava materiaali. Sähkö siirretään sähköverkosta auton akkuun, josta se siirtyy pyörittämään sähkömoottoria. Sähköautossa ei ole vaihteita. Kaasuteknologialla voidaan tuottaa myös sähköä liikennetarpeisiin. Biopolttoaineet valmistetaan biokaasun tavoin eloperäisestä aineksesta. Biomassaa voidaan jalostaa nestemäiseksi polttoaineeksi, kuten bioetanoliksi tai synteesikaasuksi. Bioetanolia voidaan käyttää bensiinin tavoin. Yleensä sitä sekoitetaan tavalliseen bensiiniin tai dieseliin. Biodiesel taas on dieseliä vastaava polttoaine. Vetyä voidaan käyttää polttomoottoreissa. Se tuottaa pakokaasuna lähes pelkkää vesihöyryä. Vetyä ei pidetä energiatehokkaana vaihtoehtona, ja toistaiseksi sitä ei käytetä esimerkiksi henkilöautojen polttoaineena. Lähteet: suomen bioenergia.fi, bioenergia suomessa, biokaasuyhdistys, Gasum Oy, sahkoautot.fi, gasetti 11

12 12 gasetti

13 merja kyllönen: Ilmastoystävällisyys liikenteessä etenee Liikenneministeri Merja Kyllönen ottaa ympäristökysymykset vakavasti työssään ja yksityiselämässään. Toiveena on, että Suomi on vielä joskus energiatehokkuuden edelläkävijämaa. TEksti Tuuli Hongisto kuvat Lehtikuva/Martti Kainulainen Tapaan ministeri Merja Kyllösen perjantaiaamuna Liikenne- ja viestintäministeriön tiloissa Etelä-Espalanadilla. Kello ei ole vielä kahdeksaa, mutta kohta lähes kaksi vuotta liikenneministerinä toimineen Kyllösen elämässä tämä on normaali aika antaa päivän ensimmäinen haastattelu medialle. Viikonloppu on ovella, ja ministerille se tarkoittaa jälleen kerran pitkää kotimatkaa pohjoiseen. Usein kotiseudulleen pohjoiseen lentävä ministeri vaikuttaa olevan hieman harmistunut siitä, että joutuu turvallisuussääntöjen takia kulkemaan paljon lentokoneella ja taksilla. Kainuulaisena Kyllönen toisaalta ymmärtää myös pitkiä välimatkoja. gasetti 13

14 Onhan meillä osaamista. Mahdollisuudet ovat rajattomat. Henkilöauto on Kainuussa olennainen, kun on pitkät välimatkat eikä julkista liikennettä. Kesällä kotiseudulla käytän polkupyörää mahdollisuuksien mukaan ja autolla ajamme vain, kun se on tarpeellista. Mieheni työn takia joudumme pitämään isoa pakettiautoa, mutta pyrimme pitämään sen vähäpäästöisenä. Hän on joskus puhunut jopa kaasuauton rakentamisesta. Ympäristökysymykset ovat ajankohtaisia paitsi Kyllösen yksityiselämässä myös hänen työssään liikenneministerinä. Liikenteen ympäristöystävällisyydestä ja energiatehokkuudesta puhuttaessa hän kertoo olevansa kotimaan tilanteeseen melko tyytyväinen, vaikka parannettavaa on. Olemme ottaneet viimeisten vuosien aikana positiivisia askeleita eteenpäin, mutta aika pitkältä takamatkalta olemme lähteneet liikkeelle siihen nähden, miten kovat tavoitteet ovat. Päästöjä pitäisi vähentää 16 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, ja meillä on 2,8 miljoonaa ajoneuvoa haaste energiatehokkuuden lisäämiseksi on todella iso ja aika kuluu äkkiä. Muutokset tapahtuvat kuitenkin suhteellisen hitaasti. Järjestelmää pitääkin muokata monella tavalla ympäristö ystävällisemmäksi. Suuria kysymyksiä Kyllösen työpöydällä ovat muun muassa joukkoliikenteen kehittäminen ja uudet polttoainemuodot. Erityisesti nestemäisen maakaasun eli LNG:n käyttö ja paineistetun maakaasun käyttö raskaammassa liikenteessä tien päällä ovat ajankohtaisia kysymyksiä, mutta myös merenkulku on isossa roolissa. Suurimmat paineet kohdistuvat nyt LNG:n jakelu verkoston kehittämiseen Itämeren alueella, Kyllönen pohtii. Euroopan komission antamien ohjeiden mukaisesti Suomi on sitoutunut jakeluverkoston edistämiseen. Päästöjä ei leikata sormia napsauttamalla Itämeren-liikenteen polttoainepäästöt joutuvat syyniin rikkidirektiivin myötä, mutta matalapäästöisemmät polttoaineet ovat ajankohtainen aihe myös ajoneuvoliikenteessä. Kaikkein nopeiten muutos on mahdollista toteuttaa merenkulussa, mutta mutkatonta muutoksen tekeminen ei ole, Kyllönen uskoo. Haasteita on monia, ja yksi niistä on kattavan jakelu verkoston rakentaminen vuoteen 2020 mennessä suhteellisen lyhyessä ajassa. Kyllönen toteaa maakaasuun siirtymisen olevan kuitenkin vain yksi askel kehityksessä. Tulevaisuudessa fossiilisista polttoaineista voisi siirtyä pikku hiljaa uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Tähän saattaa kuitenkin mennä kymmeniä vuosia, ja maakaasun käyttöön otto tällä välin olisi Kyllösen mukaan suuri edistysaskel. Maakaasu on fossiilinen polttoaine, mutta se on suhteessa muihin fossiilisiin polttoaineisiin prosenttia ympäristöystävällisempi vaihtoehto. On parempi, että LNG:tä edistetään, koska se vähentäisi huomattavasti ilmastopäästöjämme. Emme voi ottaa suurta loikkaa tuntemattomaan, vaan on edettävä askel kerrallaan. Kyllönen arvioi, että tulevaisuudessa uusiutuviin energialähteisiin satsaamisessa olisi päästöjen vähentämisen ohella paljon muitakin etuja. Uusiutuvien käyttö nostaisi kotimaisuusastetta ja huoltovarmuutta, hän huomauttaa. Kehitystyötä pitää tehdä, jotta voimme olla itsenäisempiä, mutta haluaisin nähdä, että meillä on omaa tuotantoa. Mitä enemmän omaa tuotantoa on, sitä enemmän pystymme vastaamaan ihmisten tarpeisiin kaikkina aikoina. Clean-techistä tulevaisuuden vientivaltti? Kansainvälisessä vertailussa Suomen energiatehokkuus on Kyllösen mukaan keskiluokkaa, mutta hän toivoo, että pystymme tulevaisuudessa parempaan. Eurooppalaisiin verrattuna pärjäämme verrattain hyvin, vaikka meillä on yksi Euroopan vanhimmista autokannoista. Sijoitumme keskivertojoukkueeseen, mutta hyvä olisi päästä askeleita eteenpäin. Ilmastonmuutos etenee, ja aina voitaisiin tehdä enemmän. Kyllönen on kuitenkin saanut huomata, että helppoa tämän viestin vieminen ei ole ollut. Päästöjä ei välttämättä päästä leikkaamaan siinä aikataulussa, mikä todellinen tarve on. Ympäristöherääminen ei tapahdu ihmisissä ennen kuin jäljet ovat ikäviä. Mutta jos menet kentälle ja sanot, että pitää tulla toimeen vähemmällä, niin sinut nauretaan ulos, hän toteaa. Se vaati meiltä jokaiselta työtä ja sitoutumista. Muutos yleensä lähtee kriisistä. Ympäristöystävällisyyteen panostaminen tuo Suomelle myös taloudellisia mahdollisuuksia, muistuttaa Kyllönen, joka on vakuuttunut siitä, että Suomesta löy 14 gasetti

15 Hyvä olisi päästä askeleita eteenpäin, ministeri Kyllönen toteaa. tyy pellepelottomia kehittämään ympäristöystävällistä teknologiaa vientitarkoituksiin. Clean-techistä voisi rakentua meille ihan uusi vientielementti. Onhan meillä osaamista. Mahdollisuudet ovat rajattomat. Hän toivoo, että tuotteita markkinoitaisiin ja vietäisiin eteenpäin yhdessä. Parasta olisi se, että olisimme itse valmiita kokeilemaan ja testaamaan uutta teknologiaa. Jos jokin toimii meidän olosuhteissamme, se toimii myös muualla. Liikenneministeri ei voi jämähtää väylätasolle Mihin rahaa sitten pitäisi juuri nyt laittaa Kyllösen mielestä? Vastaus on valmiina: Eniten rahaa pitäisi varata perusväylän ylläpitoon ja olemassa olevan infrastruktuuriin kunnostukseen. On huolestuttavaa, että näin ei ole kymmeneen vuoteen tapahtunut. Kyllönen ei siis haaveile suurista, uusista projekteista. Tarvitseeko jokaisen hallituksen tehdä aina jotain hienoa ja uutta, vai voisiko ajatella, että meillä on jo riittävä perusverkosto olemassa, ja sen kunnossapito on kaikkein tärkeintä? Pelkkä väyläministeri Kyllönen ei kuitenkaan halua olla. Näkisin, että liikenneministerin pitäisi pystyä katsomaan maailmaa vähän laajemmin. Meillä on hyvin ollut vallalla MALPE-ajattelu: maankäyttö, asuminen, liikenne, palvelurakenne ja elinkeinoelämä joiden rinnalle on nyt nostettu T-kirjain, eli työ ja toimeentulo. Maailma muuttuu nopeammin kuin aikaisemmin osattiin ennakoida ja suunnitella. Nyt haasteeseen pitää vastata, ministeri linjaa. Aikaisemmin olemme rakentaneet vuotisen suunnitelman pohjalta, mutta nykyisin maailma muuttuu 5 10 vuoden sykleissä. Liikenneministeriö on osa laajempaa yhteiskunta politiikkaa, ei vain väyläntekijä. Eikä väylien rakentaminenkaan enää ole sitä, että rakentaa tien jonnekin vaan nyt mietitään, että miten väylä liittyy kokonaiseen palveluketjuun ihmisiä, asumista ja elinkeinoelämää varten. Maailma muuttuu nopeasti ja kiireinen liikenneministeri vastaa haasteeseen parhaansa mukaan. Onneksi hän ehtii kuitenkin välillä ladata akkuja Kainuussa. gasetti 15

16 Kaasu mediassa liuskekaasu Elokuvalle ristiriitainen vastaanotto Euroopassakin paljon keskustelua herättänyt liuskekaasun poraaminen jakaa mielipiteitä myös Yhdysvalloissa. Monilla alueilla, joilla kaavaillaan liuskekaasun talteen oton aloittamista, toisessa vaakakupissa painavat rahalliset ansiot ja maaseudun elpyminen ja toisessa maaperän ja pohjaveden mahdollinen saastuminen. Tammikuussa Yhdysvalloissa sai ensiiltansa liuskekaasuyhtiön kaasunporaussuunnitelmia käsittelevä, Gus Van Santin ohjaama elokuva Promised Land. Se näyttää liuskekaasun poraamista suunnittelevan yhtiön ahneena rikollisena, joka houkuttelee maanomistajia puolelleen. Epäitsekkäät kaasutuotannon vastustajat saavat yhtiön myyntiedustajan (Matt Damon) avaamaan silmänsä ja hylkäämään työnsä. Elokuvaa on kritisoitu sen mustavalkoisuudesta. Esimerkiksi Pennsylvanian entisen ympäristövalvojan John Hangerin mukaan elokuva ei näytä todellisista keskustelua liuskekaasusta maanomistajien, kaasuyhtiöiden ja ympäristöaktivistien välillä. fakta Merkittävien investointien valmistelu, tieto omistajamuutoksesta ja Gasumin puhtaamman teknologian hankkeet lisäsivät yhtiön medianäkyvyyttä vuonna 2012 selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Lähde: M-brain ski sport -yhteistyö Tavoitteena valkoiset hanget Gasumin ja alppilajeja Suomessa edustavan Ski Sport Finland ry:n ensimmäinen yhteistyökausi on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Tanja Poutiainen laski helmikuisessa MM-pujottelussa Itävallassa neljänneksi. Lisäksi kumparelaskun C-maajoukkueen Jimi Salonen laski selvään voittoon kumparelaskun Eurooppa-cupissa Ranskan La Rosieressa helmikuussa. Yhteensä 11 eri maajoukkueryhmää alppi- ja freestylehiihdossa edustavan Ski Sport Finlandin tavoitteena on lajien urheilullisen puolen rakentaminen ja toimintaedellytysten parantaminen. Gasum on yksi yhdistyksen neljästä pääyhteistyökumppanista. Yhteistyösopimus on solmittu kausille sekä Yhteistyön tarkoituksena on kertoa muun muassa luonnonkaasun saasteettomuudesta, kotimaisen biokaasun uusiutuvuudesta sekä Itämeren laivaliikenteen uudesta, puhtaammasta polttoaineesta. Mottona on, että kun Suomessa sataa lunta, se on valkoista lunta. Uskomme, että Gasumin tuotteet ja kestävän kehityksen tavoitteet osaltaan luovat pohjaa sille, että edellytykset talvilajien harrastamiseen säilyvät, kertoo Gasumin toimitusjohtaja Antero Jännes. Tämän kevään biokaasukampanjallaan Gasum pyrkii lisäämään kaasubussitietoutta. Kampanjan keulahahmona nähdään Tanja Poutiainen. Kampanja näkyy televisiossa ja Helsingin katukuvassa sekä busseissa mainoksina. Bussien mainoksissa kehotetaan matkustajia äänestämään puhtaasti kulkevien biokaasubussien puolesta. Biokaasua toivomalleen bussilinjalle voi käydä äänestämässä osoitteessa biokaasulla.fi. Kampanjan tv-mainoksiin voi tutustua myös Gasumin YouTube-kanavalla. Kuva: Ski Sport Finland 16 gasetti

17 EU:n rikkidirektiivi merenkululle astuu voimaan Polttoaineen enimmäisrikkipitoisuus saa sen myötä olla 0,1 prosenttia. Uuden rajan astuessa voimaan laivojen vaihtoehtoja ovat matalarikkisen polttoaineen, maakaasun (LNG), biopolttoaineiden tai rikkipesurin (eli pakokaasun puhdistus skrubberi-teknologian avulla) käyttö. Lähde: suomen varustamot Kaasu merellä fakta LNG Itämerellä -hankkeen tavoitteena on tuottaa LNGopaskirja LNGinfrastruktuurin kehittämiseen satamissa. Lähde: helsingin sataman uutiset kaasua satakunta -esiselvitys Satakunnassa kysyntää LNG:lle Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön ja Turun yliopiston merenkulkualan koulutusja tutkimuskeskuksen yhteistyössä tekemä Kaasua Satakunta -esiselvitys on valmistunut. Sen tavoitteena oli selvittää maakaasumarkkinoita, tulevaisuuden näkymiä sekä kartoittaa liiketoimintamahdollisuuksia Satakunnassa. Esiselvityksen mukaan Satakunnassa olisi mahdollisesti riittävästi kysyntää nesteytetylle maakaasulle, jotta kaasun tuonti olisi taloudellisesti kannattavaa. LNG:n tuonnin katsotaan lisäävän merkittävästi uusia liike toimintamahdollisuuksia, mikä lisää esiselvityksen mukaan myös alueen vetovoimaisuutta. Ensin liiketoimintaa syntyisi LNG-infrastruktuurin rakentamisen ympärille, sitten esimerkiksi uusiutuvan energian yritystoiminnan ja uudenlaisen teollisuuteen liittyvän palvelutoiminnan, kuten huoltotyön, neuvonnan ja koulutuksen ympärille. Esiselvitystä varten haastateltiin LNG:n tuojia ja arvioitiin maankäyttöpotentiaalia. Niiden pohjalta esitettiin johtopäätös, että Satakunnassa on riittävä kokonaiskulutuspotentiaali LNG-markkinoille. Vielä on kuitenkin selvitettävä kulutus- ja tuontihalukkuutta, nesteytetyn maakaasun todellista käyttäjähintaa sekä sen toimitusvarmuutta. toimintasuunnitelma Mikä satama paras tankkaukselle? LNG Itämerellä (LNG in Baltic Sea Ports) -hankkeen toimintasuunnitelma on julkaistu. Projektin tavoitteena on löytää yhteinen näkemys LNG:n eli nesteytetyn maakaasun tankkauksesta Itämeren alueen satamissa. Helsingin Satama on hankkeessa mukana yhdessä kuuden muun Itämeren sataman eli A arhusin, Helsingborgin, Malmö- Kööpen haminan, Tallinnan, Turun ja Tukholman kanssa. Toimintasuunnitelma perustuu osallistujien toteuttamiin tutkimuksiin. Esimerkiksi Helsingin Satama teetti Pöyry Oy:llä tutkimuksen siitä, miten Eteläsatamassa, Katajanokalla, Länsisatamassa ja Vuosaaressa voitaisiin tarjota nesteytettyä maakaasua aluksille. Tutkimuksessa arvioitiin eri vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuutta: LNG-valmius satamassa, bunkraus aluksesta alukseen ja bunkraus säiliö autosta. Kilpailutilanne, joustavuus, turvallisuus, ympäristöasiat ja tulevaisuuden kehitysmahdollisuudet huomioon ottaen selvityksessä pidettiin parhaana vaihtoehtona LNG:n bunkrausta aluksesta alukseen. LNG Itämerellä -hanke valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. gasetti 17

18 Teknologia & tutkimus innovaatiokilpailu Sata ideaa luonnonkaasusta Gasumin Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailun ensimmäinen vaihe päättyi tammi kuun alussa. Vuodenvaihteeseen mennessä kilpailuun tuli tasan sata ideaa uusiksi luonnonkaasuratkaisuiksi. Niistä tuomaristo valitsi jatkoon kymmenen. Innovaatiokilpailulla Gasum haastoi kaikki suomalaiset ideoimaan ilmanlaatua parantavia uusia luonnonkaasuratkaisuja. Kilpailun tarkoituksena on löytää ja edistää kestävän huomisen luonnonkaasuratkaisuja ja kannustaa kilpailuun osallistuneita luomaan uusia teknologioita, liiketoimintaa ja yrityksiä. Lisäksi kilpailun tavoitteena on edistää alan tunnettuutta ja toimijoiden verkostoitumista. Kilpailun palkintoina jaetaan yhteensä jopa euroa 1 3 parhaalle idealle. Kilpailun arviointiraati kävi tammikuun aikana läpi ja arvioi kilpailuun tulleet ehdotukset. Ideoiden arviointikriteerit ovat seuraavat: kilpailun tavoitteenmukaisuus, idean uutuusarvo, liiketoimintapotentiaali, kypsyys ja toteutettavuus sekä joukkueen aktiivisuus ja suunnitelma idean jalostamiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa tärkeimmät arviointikriteerit olivat idean uutuusarvo, liiketoimintapotentiaali ja toteutettavuus. Kilpailuun osallistui sadalla idealla 89 joukkuetta, joissa oli yhteensä 259 osallistujaa. Pääosa joukkueista koostui yksityisistä ihmisistä, mutta mukana oli myös 11 yritystä ja edustajia yhteensä kuudestatoista suomalaisesta tutkimus- tai oppilaitoksesta. Ehdotusten joukosta löytyi useita kiinnostavia ideoita. Eniten ideoita tuli kaasun uusiin käyttökohteisiin ja biokaasuun liittyen. Myös nesteytetty maakaasu (LNG) ja luonnonkaasun liikennekäyttö tuntuivat innostavan osallistujia. Kevään aikana ideoita syvennetään kilpailun toisen ja kolmannen vaiheen työpajoissa. Helmikuussa järjestettävässä ensimmäisessä työpajassa joukkueet esittelevät ideoitaan, ja joukkueiden määrä karsitaan viiteen. Toisessa vaiheessa, huhtikuun työpajassa, jatkoon päässeet joukkueet kertovat ideoidensa toteutusmahdollisuuksista ja sparraavat toisiaan. Kilpailun voittaja tai voittajat julkistetaan järjestettävässä palkintojenjakotilaisuudessa. Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailun arviointiraatiin kuuluvat vuorineuvos Jorma Eloranta (arviointiraadin puheenjohtaja), filosofian tohtori Ilkka Herlin Baltic Sea Action Groupista, tutkija Tuuli Kaskinen Demos Helsingistä, professori Peter Lund Aalto-yliopistosta, professori Alf Rehn Åbo Akademista sekä Gasumin edustajina toimitusjohtaja Antero Jännes, johtaja Christer Paltschik ja teknologiapäällikkö Sari Siitonen. innovaatiokilpailu Jatkoon päässeet joukkueet Hyvän ilman lintu -kilpailussa jatkoon selvinneet kymmenen ideaa edistävät luonnonkaasun käyttöä ja auttavat vähentämään päästöjä maalla ja merellä. Mukaan mahtui niin kaupallisesti jo toteutettavissa olevia kuin vielä kaupallistamisesta matkan päässä olevia innovaatioita. Alla joukkueet satunnaisessa järjestyksessä: KSSS: Pakokaasukatalysaattoriin integroitava turvalaitteisto, joka soveltuu kaasu käyttöisiin linja-autoihin ja voi mahdollistaa kaasubussien pääsyn suljettuihin tiloihin. Kaasulaturi: Sähköauton luonnonkaasukäyttöinen latauspiste, jonka avulla sähköauton latausaikaa voitaisiin lyhentää muutamiin minuutteihin. Suomen Peloton Innovation Camp palkittu kasvihuonetiimi: Luonnonkaasua tehokkaasti käyttävä kasvihuone, jonka kaupunkiversio voidaan sijoittaa vaikkapa marketin katolle. Cursor uusiutuva: BioA Biojalostamopaperitehtaan biolietteestä tuotetaan biokaasua ja mädätteestä lingotussa suodoksessa kasvatetaan fotobioreaktorissa levää, josta saadaan proteiinit rehuksi. Team Convion: Biokaasun ja maakaasun yhteiskäyttö polttokennojärjestelmässä. Skynet-crew: Kiinteistökokoluokan CHPC eli yhdistetty lämmön, sähkön ja kylmäntuotanto LNG:llä Gasvuala: Itämeren laivojen LNGsyöttömoduuli, joka mahdollistaa laivojen muuntamisen kaasukäyttöisiksi Aalto Tehdassuunnittelu: Uusi hajautettu polttokaasun tuotantomenetelmä, jossa termisellä hapetusprosessilla valmistettavat välituotteet mahdollistavat kaasuntuotannon ilman maakaasuverkkoa tai maakaasun nesteytystä. Raiko+Raiko+Fager-Pintilä: Kaasun varastointi aktiivihiileen kaasuadsorptiota hyödyntämällä. Lumiukot: Imulakaisukoneen säiliöön asennettava lumensulatusyksikkö. 18 gasetti

19 Noin kymmenesosa maakaasun kulutuksesta Suomessa voitaisiin korvata bio-sng:llä. Se edellyttäisi kahden kaasuntuotantokapasiteetiltaan 200 MW:n laitoksen rakentamista. Suomessa on jo suunnitteilla bio-sng-hankkeita, esimerkiksi Joutsenossa. Lähde: kansallinen energia- ja ilmastostrategian taustaraportti (luonnos ) Energiapolitiikka teksti Maiju Ristkari Ilmasto- ja energiapolitiikka Huutia suomalaisille päättäjille Mitä mieltä olet? Jatka keskustelua verkossa osoitteessa Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energia strategia on päivitetty hallitusohjelman mukaisesti. Vuonna 2008 tehdyn strate gian päivitys valmistui helmikuussa, mutta tätä juttua tehdessä se ei vielä ollut valmis. Energiavastaava Kaisa-Reeta Koskinen Greenpeace Nordicista pitää päivityksen valmistelua äärimmäisen salaisena. Niinpä ympäristöjärjestöjen luotto strategiapaperin sisältöön ei ole kova. Suomen tulevien vuosien yksi keskeisimmistä papereista on nyt valmisteltu tiettyjen eturyhmien kesken. Kenen intressejä tässä ajetaan? Koskinen tokaisee. Keskustelu itse strategiasta on jo myöhäistä. Koskisesta olisikin aika ryhtyä keskustelemaan tavasta, jolla suomalaista energiapolitiikkaa tehdään. Ovatko tällaiset käytännöt hyväksyttävää ilmasto- ja energiapolitiikkaa? Greenpeace moitti vuoden 2008 ilmasto- ja energiastrategiaa lyhytnäköisyydestä ja kunnianhimottomuudesta. Pelkona on, että samat asiat tulevat jälleen eteen. Se on varmaankin myös syy siihen, miksi asioista ei ole kerrottu julkisuuteen, Koskinen pohtii. Järjestön mukaan ei kannata tyytyä liian vaatimattomiin tavoitteisiin. Greenpeace julkaisikin helmikuun alussa oman varjoskenaarionsa, miten Suomen energiantuotanto saadaan hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Avainasemassa ovat uusiutuvat energianlähteet eli biomassa, tuulisähkö, maalämpö ja aurinkosähkö. Biokaasu kuuluu skenaariossa biomassaan. Kannatamme jätepohjaisen biokaasun tuotantoa ja biokaasulla kulkevia kaupunkibusseja lämpimästi, Koskinen sanoo. Greenpeace puhuu hajautetun energian tuotannon puolesta. Esimerkiksi puuhakkeen kuljettaminen sadan kilometrin päähän on vielä järkevää. Ei kotitalousjätteen suhteen matkassa voi olla paljoa eroa, Koskinen uskoo. Mutta jättimäinen biokaasulaitos, johon ajetaan niin Rovaniemen kuin Pietarin jätteet, ei ole taloudellinen ratkaisu. Koskinen huomauttaa, että nyt tehtävillä investoinneilla tuotetaan sähköä seuraavat 40 vuotta. Jos poliitikot olisivat vastuullisia, uusiu tuvaa energiaa lähdettäisiin kehittämään todella määrätietoisesti. Hiilessä ja fossiilisissa polttoaineissa pysyminen on hyvin lyhytnäköistä politiikkaa. 4 X ilmastoja energiastrategia Suomi toimii EU:n osana kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. EU:n tavoitteena on vähentää kasvihuonepäästöjä vähintään 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Suomen tavoitteena uusiutuvan energian osuudeksi energian loppukulutuksesta on 38 % vuonna uusiutuvan energian käyttöä voitaisiin VTT:n ja Greenpeacen mukaan lisätä 90 % hallituksen suunnitelmia enemmän. Biokaasulla olisi tässä iso rooli. gasetti 19

20 Energiamarkkinat Kioton pöytäkirjan mukaisista JI- ja CDM-hankkeista saatavien hankeyksiköiden (ERU, CER) käyttö EU-päästökauppajärjestelmässä muuttuu kolmannella päästökauppakaudella ( ). Toiminnanharjoittajat voivat käyttää hankeyksiköitä velvoitteensa täyttämiseen vaihtamalla ne kolmannen päästökauppakauden päästöoikeuksiin. Lähde: Energiamarkkinavirasto 2013 EU:n päästökauppa Pikaisia toimia vaaditaan Teksti Rami Rajala Vuoden alussa käynnistynyt EU:n kolmas päästökauppakausi on alkanut päästömarkkinoilla hermostuneissa tunnelmissa, kun kasvavan poliittisen epävarmuuden koetaan vaarantavan koko päästökauppajärjestelmän tulevaisuuden. Jo pitkään on ollut tiedossa, että päättyneellä kaudella EU:n päästökauppasektorin päästöt alittavat myönnetyt päästöoikeudet. Ensimmäisen päästökauppakauden lopulla päästöoikeuden hinta painui vastaavasta syystä nollaan, mutta nyt näin ei käynyt, koska ylimääräiset päästöoikeudet ovat käyttökelpoisia nykyisellä kaudella. Kovin kaukana ensimmäisen kauden lopun kaltaisista tapahtumista ei olla, sillä päästöoikeuksilla on tammikuussa käyty kauppaa hetkellisesti kolmen euron alapuolella ja päivittäiset hintaheilahdukset ovat olleet jopa kymmeniä prosentteja. Markkinatoimijoiden epävarmuudelle on tiettyjä syitä. Ensimmäinen päästökauppakausi oli niin kutsuttu kokeilukausi, jolloin pyrittiin luomaan lievä niukkuus päästöoikeuksista ja hakemaan kokemusta Kiotokaudelle eli päästökauppakaudelle. Yritys ennustaa tulevaisuuden talouskasvua ja hiilidioksidipäästöjä osoittautui kuitenkin liian haastavaksi. Se johti päästöoikeuksien ylijäämään ja hinta putoamiseen aina nollaan asti. Ennen EU:n talouskriisiä yleisenä käsityksenä oli, että päästöoikeuksien vapaa siirto kolmannelle kaudelle takaa sen, että hintaromahdusta ei tule, vaikka kausi jäisi ylijäämäiseksi. Tämänhetkisten arvioiden mukaan kuitenkin koko päästökauppakausi on jäämässä ylijäämäiseksi pitkittyvän taantuman ja sitä todennäköisesti seuraavan hitaan talouskasvun vuoksi. Kun päästöoikeuden hinta jää kovin alhaiseksi, seurauksena on ohjausvaikutuksen tehottomuus. EU-komissio on esittänyt nopeaksi ratkaisuksi päästöoikeuksien vetämistä markkinoilta 900 miljoonan hiilidioksiditonnin edestä lähivuosien osalta palauttaakseen ne takaisin markkinoille kauden loppupuolella. Lisäksi komissio suunnittelee pysyviä päästöoikeuksien tarjonnan leikkauksia pidemmällä aikavälillä. Komission ehdotus päästöoikeuksien tilapäiseksi sivuun vetämiseksi tuli hylätyksi EU:n parlamentin energia- ja ilmastokomitean käsittelyssä tammikuun 23. päivä. Markkinat reagoivat siihen voimakkaalla laskulla. EU:n ilmastokomissaari Connie Hedegaard pitää tammikuun hintaromahdusta viimeisenä varoituksena ja peräänkuuluttaa tiedotteessaan EU-parlamentin ja jäsenmaiden hallitusten vastuuta komission esittämien toimenpiteiden nopean toteuttamisen suhteen. Helmikuussa EU-parlamentin ympäristökomitea antoi tukensa päästöoikeuksien sivuun vetämiseen. Tämä ei kuitenkaan riitänyt pitämään markkinaa nousussa, koska komitea ei tukenut esitettyä nopeutettua lainsäädäntöprosessia. fakta Vuonna 2012 maakaasulla tuotettiin 28 prosenttia kaukolämmöstä ja yhteistuotantosähköstä. Osuus laski noin kolme prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Lähde: Energiateollisuus ry kaasukauppa Myynti väheni Maakaasua myytiin vuonna 2012 yhteensä 34,96 TWh. Tämä on 10,5 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Myyntiä vähensivät sekä maakaasun heikko kilpailukyky yhdistetyssä sähkön ja kaukolämmön tuotannossa että teollisuuden vähentynyt käyttö talouden taantuman takia. 20 gasetti

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita

Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita Ilmansuojelupäivät 18.-19.8.15 Saara Jääskeläinen, Liikenne- ja viestintäministeriö Tieliikenne on yhä lähes täysin riippuvaista

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. Uudet tuulet puhaltavat Itämeren meriliikenteessä. Luonnonkaasu on nopeasti vallannut uusia käyttöalueita ympäristönormien kiristyessä ja perinteisten polttoaineiden

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 1 LNG MERENKULUN POLTTOAINE TOMMY MATTILA 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 2 LNG on vaihtoehto kaasun logistiikkaan Kaasu voidaan toimittaa käyttökohteisiin: Kaasuna putkiverkostoa

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

MITEN LNG MUUTTAA SUOMEN JA POHJOISMAIDEN ENERGIAMARKINAA MIKÄ MUUTTUU?

MITEN LNG MUUTTAA SUOMEN JA POHJOISMAIDEN ENERGIAMARKINAA MIKÄ MUUTTUU? MITEN LNG MUUTTAA SUOMEN JA POHJOISMAIDEN ENERGIAMARKINAA MIKÄ MUUTTUU? TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna

Lisätiedot

Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä

Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco -tutkimusohjelman seminaari Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 LNG-terminaaliverkosto Suomeen - HAMINA Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Miksi LNG-terminaali Haminaan? Kaasun

Lisätiedot

LUONNONKAASUT PUHTAAN LIIKENTEEN EDISTÄJÄNÄ

LUONNONKAASUT PUHTAAN LIIKENTEEN EDISTÄJÄNÄ LUONNONKAASUT PUHTAAN LIIKENTEEN EDISTÄJÄNÄ BIOLAITOSYHDISTYS 07.11.2013 07.11.2013 Gasum Jani Arala 1 LISÄARVOA SUOMELLE 2012 Gasum investoi vuonna 21 miljoonaa euroa uusiin maakaasuputkiin ja biokaasun

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kohti älykästä energiajärjestelmää Mistä älykäs, fiksu energiajärjestelmä koostuu? Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Älykkään energiajärjestelmän

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014

Lisätiedot

Tiekartta öljyvapaaseen ja vähähiiliseen Pohjois-Karjalaan Anniina Kontiokorpi Projektipäällikkö, DI Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Tiekartta öljyvapaaseen ja vähähiiliseen Pohjois-Karjalaan Anniina Kontiokorpi Projektipäällikkö, DI Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Tiekartta öljyvapaaseen ja vähähiiliseen Pohjois-Karjalaan 2040 1.11.2017 Anniina Kontiokorpi Projektipäällikkö, DI Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 2010

Lisätiedot

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 2 Gasum s year 2015 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 3 24.05.2016 Gasum Oy Jussi

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Joukkoliikenteen uudelleenorganisointi 1.1.2010 alkaen HKL HKL-Rv HKL-Metro HKL-Infra SL Oy Helsingin seudun liikenne

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Biokaasu ajoneuvokäytössä. BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, 27.2.2014 Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy

Biokaasu ajoneuvokäytössä. BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, 27.2.2014 Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy Biokaasu ajoneuvokäytössä BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, 27.2.2014 Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy Liikennebiokaasu Miksi biokaasua autojen tankkeihin? Kaasuliikenteen mahdollistavat tekniikat

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan

Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan 1. Kansallinen liikennebiokaasuseminaari Liikennebiokaasu ja Suomi, Tiedepuisto, Joensuu 31.5.2010 Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan Ari Lampinen, projektipäällikkö Joensuun Seudun

Lisätiedot

LNG UUSIA MARKKINOITA KAASULLE JOUNI BEDDA

LNG UUSIA MARKKINOITA KAASULLE JOUNI BEDDA LNG UUSIA MARKKINOITA KAASULLE JOUNI BEDDA 10.5.2017 Skangas year in 2016 3 LNG, nesteytetty maakaasu (liquefied natural gas) Maakaasu nesteytyy -163 C Polttoaineena samat ominaisuudet kuin maakaasulla.

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

EU:n energiaunioni ja liikenne

EU:n energiaunioni ja liikenne EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

24.5.2013 Gasum Tommy Mattila

24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 1 LNG MERENKULUN JA TEOLLISUUDEN POLTTOAINEENA GASUMIN LNG-HANKKEET TOMMY MATTILA 24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 2 LNG on vaihtoehto kaasun logistiikkaan Kaasu voidaan toimittaa

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Neste palvelee taksiyrittäjää

Neste palvelee taksiyrittäjää Neste palvelee taksiyrittäjää tuotteet - palvelut Neste Marketing & Services www.neste.fi Neste tarjoaa taksiyrittäjälle Asiakaskohtaiset ratkaisut Korkealaatuiset tuotteet Kattavin verkosto Nopea ja miellyttävin

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

KAASUN TOIMITTAJAN NÄKEMYKSET KAASUMARKKINOIDEN KEHITYSSUUNNISTA

KAASUN TOIMITTAJAN NÄKEMYKSET KAASUMARKKINOIDEN KEHITYSSUUNNISTA KAASUN TOIMITTAJAN NÄKEMYKSET KAASUMARKKINOIDEN KEHITYSSUUNNISTA 22.10.2015 Gasum Kotimainen putkikaasumarkkina Maakaasun käyttö Suomessa (TWh) Maakaasun verotus on noussut kohtuuttomasti suhteellisen

Lisätiedot

Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle.

Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle. TANKKAA AUTOOSI PUHTAAMPAA. VALITSE LUONNONKAASU. Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle. Suomessa asiat ovat hyvin. Voit valita autosi polttoaineeksi puhtaamman vaihtoehdon luonnonkaasun. Maakaasu

Lisätiedot

LNG POLTTOAINEENA TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

LNG POLTTOAINEENA TOMMY MATTILA SKANGASS.FI LNG POLTTOAINEENA TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass on osa Gasum konsernia Skangass on perustettu 2007. Gasum osti 51% Skangassista keväällä 2014. Gasumin LNG liiketoiminnot siirtyvät kaupan myötä Skangassin

Lisätiedot

22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1

22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1 22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1 FINNGULF LNG NESTEYTETYN MAAKAASUN TUONTITERMINAALI SUOMEEN 22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 2 Asiat 1. Muutokset Suomen energia- ja polttoainemarkkinoilla

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Kaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere. www.kvlakk.fi. Jussi Sireeni. www.kvlakk.fi

Kaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere. www.kvlakk.fi. Jussi Sireeni. www.kvlakk.fi Kaasuauto Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere Miksi kaasua autoihin? Maa- ja biokaasu on edullinen polttoaine verrattuna öljyjalosteisiin jopa 40% säästöä polttoainekustannuksissa

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Hallituksen esitys laiksi liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta. Talousvaliokunta Eleonoora Eilittä

Hallituksen esitys laiksi liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta. Talousvaliokunta Eleonoora Eilittä Hallituksen esitys laiksi liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta Talousvaliokunta 21.4.2017 Eleonoora Eilittä 1 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 2030 mennessä

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Ajankohtaiskatsaus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Muutosten aikaa Maailmanpoliittinen tilanne EU:n kehitys Energiaunioni Energiamurros Maakuntauudistus 2 Energiapolitiikan

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI FINNGULF LNG LNG TERMINAALI YVA-selostus 19.8.2015 Gasum Gasumin vuosi 2014 Liikevaihto 1 079 milj. euroa Liikevoitto 5,1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 621 milj. euroa Investoinnit 51,5 milj. euroa Gasumin

Lisätiedot

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Energia- ja ilmastostrategia ja Kaisu EU:n komissio antoi ehdotuksensa eri

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen

Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen Suomen Biokaasuyhdistyksen biokaasuseminaari Missä menet biokaasu Ympäristötekniikan messut, Helsingin messukeskus 11.10.2012 Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi)

Lisätiedot

Suomen kaasuyhdistyksen syysseminaari Kaasuautokonversio. Tommi Kanerva

Suomen kaasuyhdistyksen syysseminaari Kaasuautokonversio. Tommi Kanerva Suomen kaasuyhdistyksen syysseminaari 2017 Kaasuautokonversio Tommi Kanerva Esitelmän sisältö 1. Kaasuautoilun Suomi historia 2. Mikä on kaasuauto 3. Kaasuauton tekniikka 4. Turvallisuus ja luvat 5. Kaasuautoilun

Lisätiedot

Energia- ja ympäristöhaasteet

Energia- ja ympäristöhaasteet LIIKENTEEN TULEVAISUUDEN HAASTEET, SUURET MUUTOSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET Kai Sipilä TransEco aloitusseminaari 4.11.2009 Energia- ja ympäristöhaasteet Liikennesektorin osalta erityisesti Lähipäästöt (tekniikka

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus

Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus Jyväskylä 25.9.2017 Kutsuvierastilaisuus biokaasualan toiminnanharjoittajille ja viranomaisille Järjestäjät: Keski-Suomen liitto ja Suomen Biokaasuyhdistys

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 4.4.2017 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 4.4.2017 Uudistuva liikenne, Joensuu 1 Biokaasuekosysteemiä kehitettiin yhteistyössä Sitran kanssa vuonna 2016 Keski-Suomen

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Salossa 7.9.2010 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto 1 064,7

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 1

22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 1 22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 1 BIOKAASUMARKKINOIDEN KEHITYS SUOMESSA BIOLAITOSYHDISTYKSEN JUHLASEMINAARI 21-22.10.2015 22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 2 Biokaasun tuotanto jäteraaka-aineista MÄKIKYLÄ,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta (HE 25/2017 vp)

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta (HE 25/2017 vp) TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta (HE 25/2017 vp) Kuva: Tredea 20.4.2017 Nils-Olof Nylund Tutkimusprofessori

Lisätiedot

LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT

LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT UUSIUTUVAN ENERGIAN JA ENERGIANSÄÄSTÖN/ENERGIATEHOKKUUDEN OHJAUSKEINOT PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIASSA Seminaari 29.02.2008 Tuuli Järvi Juhani Laurikko LIIKENTEEN

Lisätiedot

Infrastruktuuridirektiivin tilannekatsaus EU ja Suomi

Infrastruktuuridirektiivin tilannekatsaus EU ja Suomi Infrastruktuuridirektiivin tilannekatsaus EU ja Suomi Komission tiedonanto ja direktiiviehdotus vaihtoehtoisista polttoaineista Sähköauton latauspalvelut Suomessa 14.2.2013 Tausta Eurooppa on liikkuvuudessaan

Lisätiedot

Vihreää energiaa tankkiin. Nils-Olof Nylund, VTT

Vihreää energiaa tankkiin. Nils-Olof Nylund, VTT Vihreää energiaa tankkiin Nils-Olof Nylund, VTT 26.4.2013 26.04.2013 2 Liikenteen Tieliikenteen sopeuttaminen kestävään kehitykseen IEA Renewable Energy Technology Deployment 2010 Liikennesektorin kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

Hajanaisia ajatuksia liikennebiokaasun tankkausaseman perustamisesta Jari Laurinen

Hajanaisia ajatuksia liikennebiokaasun tankkausaseman perustamisesta Jari Laurinen Hajanaisia ajatuksia liikennebiokaasun tankkausaseman perustamisesta Jari Laurinen 12.10.2016 Tausta Jari Laurisella kaasuautoilukokemusta n. 200 000 km verran. Lähipiirissä käyttökokemusta lisäksi n.

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot