kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 1/2011

Transkriptio

1 kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 1/2011 Verohallintoa keskitettiin Kuopiossa s. 18 Synergiatalon suunnittelu opetti paljon s. 6 > Senaatti-kiinteistöt vahvistaa asiantuntijarooliaan s. 10 > Kestävyysvaje kannattaa taklata s. 26

2 »Tässä työssä täytyy aina muistaa ja muistuttaa että sääennuste on parhaimmillaankin ennuste. Ei lupaus.» teksti Tuija Holttinen kuva Jari Härkönen Avoimet tilat avoin toimintakulttuuri»kun Ilmatieteen laitos muutti kuutisen vuotta sitten mukavista mutta vuosien varrella ahtaiksi käyneistä tiloista Kaisaniemestä Kumpulan kampukselle, muutos tuntui joidenkin mielestä aluksi hurjalta. Mutta uskon, että jokainen epäilijöistäkin myöntää nyt, että Dynamicum-talo on meille paljon parempi. Talo on antanut enemmän, mitä osasimme odottaakaan. Hyvin toimivat, avarat ja valoisat tilat ovat parantaneet kanssakäymistä ja yhteistä työskentelyä. Yhtenäisyys ja tilojen avoimuus ovat tehneet myös toimintakulttuurista avoimempaa. Kun työ tulee koko ajan hektisemmäksi ja sitä kautta henkisesti vaativammaksi, on oleellista, että työympäristö tarjoaa parhaat mahdolliset puitteet työn tekemiselle. Meillä on talo täynnä asiantuntijoita. Omaan työhöni kuuluu nykyään enää vain vähän operatiivista meteorologin työtä. Kehityspäällikkönä olen muun muassa mukana suunnittelemassa ja tekemässä erityiskohderyhmille näiden tarvitsemia laadukkaita sääpalveluja sekä muita erilaisia konsultointipalveluja.» Lea Saukkonen, kehityspäällikkö 2 kontrahti 1/2011

3 lempipaikka info Ilmatieteen laitos on palvelu- ja tutkimuslaitos, joka tuottaa ympärivuorokautisesti yleisen turvallisuuden ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten kannalta tärkeitä sää-, meri- ja ilmastopalveluja. Ilmatieteen laitos on perustettu 1838, nykyisen nimensä se sai vuonna Hallinnollisesti laitos on liikenne- ja viestintäministeriön alainen. Henkilöstön koulutustaso on korkea. Meteorologien lisäksi talossa työskentelee tutkijoita sekä sääennusteiden tekemiseen tarvittavien laitteiden ja järjestelmien asiantuntijoita. Päätoimipaikka sijaitsee Helsingin Kumpulassa sijaitsevassa Dynamicum-toimitalossa, jossa työskentelee noin 500 henkilöä. kontrahti 1/2011 3

4 10 Senaatti-kiinteistöt vahvistaa asiantuntijarooliaan 12 Aulis Kohvakan johtamisfilosofia 13 Intendentinkonttorista liikelaitokseksi sisältö 16 6 Synergiatalo on energiatehokas suunnannäyttäjä. Tekes haluaa olla mobiilityötilojen edelläkävijä. Verohallinto saatiin saman katon alle Kuopiossa.

5 pääkirjoitus 26 Kestävyysvaje kannattaa taklata 18 Vakiopalstat Lempipaikka 2 Avaimet toimiviin ratkaisuihin 16 Kolumni 23 Kurkistus ulos 24 Talous 26 Työhyvinvointi 28 Historia 30 Uutiset 31 Resumé 34 kontrahti Kontrahti on Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy kesäkuussa Tilaukset ja osoitteenmuutokset: katri.tulander@senaatti.fi Päätoimittaja: Outi Tarkka Puhelin Toimituskunta: Marjatta Erwe, Tuomo Hahl, Kaj Hedvall, Päivi Montola, Petri Porkka, Satu Simpanen-Ahlgren, Karl Gädda Toimitus: Legendium Oy, puhelin (09) Toimituspäällikkö: Marjo Tiirikka Ulkoasu: Markku Jokinen Repro: Faktor Oy Paino: Libris Oy Paperi: Galerie Art Silk 115/150 g/m 2 Kannessa: Seija Lampinen, kuva: Ari-Pekka Keränen Senaatti-kiinteistöt, Lintulahdenkatu 5 A, PL 237, Helsinki Valtakunnallinen vaihde fax Sähköpostiosoitteemme: etunimi.sukunimi@senaatti.fi Senaatti-kiinteistöt on liikelaitos, joka valtion sisäisenä toimitila-asiantuntijana tuottaa ja tarjoaa tiloja ja niihin liittyviä palveluja ensisijaisesti valtionhallinnolle. Toiminta perustuu yhteiskuntavastuulliseen liiketoimintaan, hyvään palveluun, pitkäaikaisiin asiakkuuksiin ja kumppanuuteen. Toimitilojen vuokraus, investoinnit sekä kiinteistöjen ja palvelujen kehittäminen muodostavat liiketoiminnan perustan. Valmiina uudelle vuosisadalle Senaatti-kiinteistöt aloittaa toimintansa kolmannen vuosisadan vahvana. Vuodesta 1811 lähtien Senaatti-kiinteistöillä ja sen edeltäjillä on ollut tärkeä tehtävä valtion rakennushallinnossa: ensin uuden pääkaupungin Helsingin rakentamisessa, ja sittemmin autonomianajan alueellisen rakennushallinnon luomisessa. Useat näistä toiminnan alkuvuosikymmenien rakennuksista ovat nykyään kruununjalokiviä valtion strategisten omistusten ydintä. Senaatti-kiinteistöt on toimintansa aikana tarttunut muuttuneen toimintaympäristön tarjoamiin uusiin mahdollisuuksiin. Tämä on ollut mahdollista, koska se on säilyttänyt kykynsä uudistua ja kehittyä yhteiskunnan parhaimmillaan tien ja suunnannäyttäjänä asiakkailleen. Senaatti-kiinteistöt on ollut, ja sen tulee olla»askeleen edellä odotuksia.» Toiminnan kaksi vuosisataa merkitsee, että Senaatti-kiinteistöille on kertynyt valtava määrä kokemusta rakentamisesta, rakennuttamisesta, kiinteistöjen omistamisesta ja kehittämisestä sekä kiinteistönpidosta. Tätä kokemusta ja osaamista valtio haluaa vahvasti hyödyntää liikelaitoksen uudessa roolissa valtiokonsernin toimitila-asiantuntijana. Asiakkaiden tarvitsemien kiinteistöjen omistamisen ja vuokraamisen ohella Senaatti-kiinteistöjen toiminnassa tulevat korostumaan monipuoliset ja laadukkaat toimitilojen hankintaan, käyttöön ja ylläpitoon liittyvät asiantuntijapalvelut.»tuomme tilalle ratkaisut» merkitsee asiakaslupausta, jossa Senaatti-kiinteistöt asettuu vahvasti asiakkaidensa rinnalle ja tueksi näiden pohtiessa toimitiloihinsa liittyviä ratkaisuja. Senaatti-kiinteistöiltä odotetaan kokemukseensa perustuvaa uskallusta esittää asiakkaalle parhaat vaihtoehdot. Harri Hiltunen Senaatti-kiinteistöt, hallituksen puheenjohtaja kontrahti 1/2011 5

6 Suunnittelukilpailusta onnistunut oppimisprosessi Suomen ympäristökeskuksen uuden ekotehokkaan toimitalon eli Viikin Synergiatalon suunnittelukilpailun kriteereihin panostettiin paljon enemmän kuin yleensä. Kilpailu ja tuleva toimitila näyttävät energia- ja ekotehokkaan rakentamisen suuntaa. teksti Vesa Ville Mattila kuvat Olli-Pekka Latvala Senaatti-kiinteistöt ja Suomen ympäristökeskus järjestivät yhteistyössä Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry:n ja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n kanssa kansainvälisen suunnittelukilpailun, jonka kohteena oli Helsingin Viikkiin kaavailtu Suomen ympäristökeskuksen uusi päätoimipaikka. Toimitalosta halutaan energia- ja ekotehokkaan rakentamisen suunnannäyttäjä sekä kustannustehokkaan, kokonaistaloudellisen ja hyvän työympäristön tarjoavan toimitilarakentamisen esimerkkikohde. Suunnittelukilpailun tavoitteeksi järjestäjät asettivat materiaalitehokkaan lähes nollaenergiarakennuksen, jonka päämate riaalien hiilijalanjäljen pitää jäädä vähäiseksi. Ympäristötavoitteiden lisäksi rakennukselta toivottiin ympäristömyönteisyyden omaleimaista ilmentämistä. Tiukkojen energia- ja materiaalitehokkuusvaatimusten kuuluminen kilpailukriteereihin arvelutti aluksi monia.»eu-säädösten myötä lähes nollaenergiatalon tasolle yltävät rakennukset tulevat jo vuonna 2019 pakollisiksi julkisella sektorilla. Koska niistä täytyy saada kokemuksia, laadimme perinpohjaiset ohjeistukset energia- ja materiaalitehokkuuden todentamisesta ja laskemisesta», kertoo ympäristöministeriön ylijohtaja Helena Säteri. Suunnittelukilpailussa edellytettiin, että 15 prosenttia rakennuksen sähköenergiankulutuksesta pitää tuottaa aurinkokennoilla. Vielä haasteellisemmalta tuntui materiaalitehokkuusvaatimus, joka tarkoitti käytettyjen materiaalien hiilijalanjäljen laskemista koko rakennuksessa 10 vuoden käytön aikana.»mitä vähemmän rakennus kuluttaa energiaa, sen merkittävämmäksi nousee materiaalin sitoman energian merkitys», kiteyttää kilpailun arviointiryhmäänkin kuulunut Säteri.»Nykytietämyksen mukaista laskutapaa täytyy vielä kehittää. Arvelen kuitenkin, että jo 10 vuoden kuluessa materiaalitehokkuus sisältyy tavallisiin rakentamismääräyksiin.» Kokemusta tulevaisuutta varten Saatiin suunnittelukilpailun ihme»suunnittelukilpailussa toivotaan aina ihmettä ja nyt sellainen saatiin. Ei ollut tarvetta valita ekotehokkaan ja edullisen välillä, vaan ekotehokkaiden ja edullisten joukosta», sanoo toinen tuomariston jäsen, Sitran energiaohjelman johtava asiantuntija Jarek Kurnitski. Kurnitski pitää Viikin synergiatalon kilpailuohjelmaa parhaana näkemänään.»ympäristötavoitteet synnyttivät uusia innovaatioita ja aitoja aikamme ilmaisuja.» Arkkitehti Mauri Tommila»Ekologisen kestävyyden ja kestävän rakentamisen vaatimukset kelpaavat esimerkiksi muille arkkitehti- ja suunnittelukilpailuille sekä tulevaisuuden rakentamiselle. Materiaalitehokkuutta arvioitaessa tosin elinkaaren aikaisten päästöjen laskutapaa täytyy vielä tarkentaa.» Kurnitski korostaa kilpailuohjelman selkeästi kertoneen, mitä kilpailijoilta ja heidän suunnitelmiltaan odotetaan. Myös arvosteluperusteet olivat tarkasti määritellyt.»ekologinen kestävyys muodosti painavan kokonaisuuden. Muita olivat arkkitehtuuri ja kaupunkikuvallinen laatu, käytettävyys eli työympäristön laatu sekä 6 kontrahti 1/2011

7 »Synergiatalon toivotaan ilmentävän ympäristömyönteisyyttä», kertoo ympäristöministeriön ylijohtaja Helena Säteri. toteutettavuus eli kustannustehokkuus ja teknisten ratkaisujen laatu.» Puolet arvosteluperusteista mitattiin määrällisesti, puolet oli perinteistä subjektiivista arviointia.»itselleni oli opettavaista tutustua arkkitehtien näkökulmaan. Huomasin, ettei sen tarvitse asettua ristiriitaan muiden kriteereiden kanssa», Kurnitski kertoo. Monta tapaa tehdä oikein Arkkitehti Mauri Tommila oli Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn nimeämä edustaja suunnittelukilpailun arviointiryhmässä. Hän myöntää miettineensä, miten suunnittelutiimit pystyvät tasapainoisesti ottamaan huomioon kaikki suunnittelussa vaaditut osa-alueet. Tylsistyttääkö tehtävässä annettujen perusvaatimusten ratkaiseminen lopputuloksen terää? info Mikä Synergiatalo? Suomen ympäristökeskuksen Synergiatalo on suunniteltu rakennettavaksi Helsingissä Viikin Tiedepuistoon. Rakennukseen on kaavailtu noin bruttoneliötä ja työtilat yli 600 henkilölle. Toimistotilojen lisäksi rakennukseen tulee laboratoriotiloja. Kustannusarvioltaan noin 50 miljoonan euron arvoisen Synergiatalon on tarkoitus valmistua syksyllä 2013.»Arkkitehdin täytyy ottaa huomioon tekniset, taloudelliset, toiminnalliset ja ympäristölliset näkökohdat. Silti yksin niiden ratkaiseminen ei riitä, vaan kokonaisuuden täytyy nousta kulttuurin tasolle», Tommila pohtii. Kilpailun tulos kuitenkin todisti turhaksi pelon tiukkojen ympäristötavoitteiden kahlitsevasta vaikutuksesta arkkitehtuuriin.»päinvastoin: ympäristötavoitteet synnyttivät uusia innovaatioita ja aitoja aikamme ilmaisu- kontrahti 1/2011 7

8 Apila valittiin voittajaksi Viikin Synergiatalon suunnittelukilpailun voittajaksi arviointiryhmä valitsi yksimielisesti Apila-nimisen ehdotuksen. Se yhdistää arkkitehtonisen omaleimaisuuden kohtuukustannuksin toteutettuun energiatehokkuuteen.»mitä vähemmän rakennus kuluttaa energiaa, sen merkittävämmäksi nousee materiaalin sitoman energian merkitys», sanoo ylijohtaja Helena Säteri. ja. On monta tapaa tehdä oikein. Kiintoisaa nähdä, kuinka suunnitelma aikanaan toteutuu», Tommila arvioi. Kokenut arkkitehti pitää ympäristöasioita koko rakennusalan suurena haasteena ja mahdollisuutena. Rakentaminen ratkaisee pitkälti ihmisen ja luonnon välisen tasapainon.»kilpailu näytti, kuinka rakennusalan ammattilaiset voivat yhdistää voimiaan vastakkainasettelun sijaan. Eikä maailman huippuarkkitehtuurin taso ole meiltä minnekään karannut.» Apila on suhteellisen matala, kahdeksikon muotoinen puurakenteinen toimitalo, jonka julkisivut ovat maalaamatonta puuta. Luonnonvaloltaan erinomaiset työskentelytilat sijaitsevat katettuja sisäpihoja kiertävissä rakennusrungoissa. Apilan mitoitus korkeus, runkojärjestelmä ja taloudelliset jännevälit soveltuu hyvin puurakentamiseen. Lähes koko tontille levittäytyvä Apila kiertyy tuomariston mielestä kauniisti taustalla olevan mäen ympärille.»rakennuskokonaisuudella on vahva, Viikin alueella toteutetuista rakennuksista poikkeava, persoonallinen ilme», todetaan arvostelupöytäkirjassa. Monenlaista energiatehokkuutta Katetut ja puolilämpimät sisäpihat vähentävät olennaisesti rakennuksen ulkovaipan pinta-alaa, mikä parantaa kokonaisuuden energiatehokkuutta. Energialähteenä on maalämpö, jota käytetään sekä lämmitykseen että jäähdytykseen. Lämmityksen huippu saadaan kaukolämmöstä, jäähdytystä taas tehostaa koneellinen kompressorijäähdytys. Katolle asennetut aurinkokennot tuottavat kilpailuohjelmassa vaaditun määrän sähköä. Sisäpihat lämmitetään toimistojen poistoilmalla. Epäsuoran luonnonvalon maksimoimiseksi ulkoseinille on suunniteltu yläikkunat ja valohyllyt, alaikkunoissa on puolestaan ulkopuolinen auringonsuojaus. Tuomariston mukaan Apila on suunnitelmana teknistaloudellisesti tarkoituksenmukainen ja tehokas. Siinä päästiin kilpailutöiden pienimpään energiankulutukseen. Myös 30 vuodelle lasketut energiankäytön ja rakennusmateriaalien hiilidioksidipäästöt olivat alhaisimmat. Apilan tekijät ovat Arkkitehtitoimisto JKMM Oy ja ECADI (East China Architectural Design & Research Institute Co. Ltd.). Lisäksi työryhmään kuuluivat LOCI Maisema-arkkitehdit Oy, Finnmap Consulting Oy sekä Insinööritoimisto Olof Granlund Oy. 8 kontrahti 1/2011

9 »Kiinteistön energiankulutus on suoraan verrannollinen neliömäärään.»»meidän täytyy toimia edelläkävijänä» Senaatti-kiinteistöt on ottanut terveen rakentamisen ja kestävän kehityksen tavoitteet osaksi omaa rakentamisen vakio-ohjeistustaan. Nykyisen kiinteistökannan energiankulutusta täytyy vähentää, uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeiden ympäristökuormitusta minimoida.» Koetamme tehdä ratkaisuja pitkäaikaista käyttöä varten. Käytännössä kehitämme rakennuksia entistä enemmän muuntojoustaviksi monenlaiseen käyttöön. Esimerkiksi korjausrakentamisessa meidän pitää pitkäaikaisena omistajana suunnata katse jo seuraavaan peruskorjaukseen», linjaa Senaatti-kiinteistöjen johtaja Juha Lemström. Uudis- ja peruskorjaushankkeiden toteuttamisessa Senaatti-kiinteistöt käyttää kehittämäänsä ekologisen rakennuttamisen menetelmää. Ekologisen rakennuttamisen menetelmän keskeisiä osia ovat hankkeelle tarveselvitysvaiheessa tehtävä ympäristöselvitys ja hankesuunnitteluvaiheessa asetettavat ympäristötavoitteet. Kaikille hankkeille asetetaan käyttöikätavoite ja laaditaan rakennusosakohtainen käyttöikäsuunnitelma. Ympäristötavoitteiden toteutumista arvioidaan sekä suunnitteluvaiheessa että käyttöönoton yhteydessä.»menetelmän kuvaaminen prosessina varmistaa sen, etteivät ympäristö ja energia-asiat pääse unohtumaan missään vaiheessa. Päivitämme menetelmää tarpeen mukaan ja jatkossa viilaamme sitä vastaamaan esimerkiksi tulevaa rakentamista koskevaa lainsäädäntöä», Lemström kertoo.»valtiohan haluaa toimia energiatehokkuuden edelläkävijänä.» Suunnitelmalliset tarkistukset ja huollot Taloja peruskorjataan vuoden välein. Työ energiatehokkuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi korostuu kuitenkin päivittäin.»reaaliaikainen energiankulutuksen seu ranta ja tarvittaessa nopea reagointi ovat avainasemassa», Lemström huomauttaa. Kaikille Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimille kiinteistöille on räätälöity omat sähköiset huoltokirjat. Ne sisältävät suunnitelmat muun muassa kuukausittain ja puolivuosittain tehtävistä huolloista ja tarkistuksista, joiden suorittamista myös valvotaan. Esimerkiksi Helsinkiin valmistuvalle Musiikkitalolle on tehty huoltokirjaa systemaattisesti aivan rakentamisen alusta alkaen. Huoltokirjaan on kerätty kaikki oleellinen materiaali, ja se sisältää suunnitelmat esimerkiksi jokaista ilmanvaihtokonetta, sähkönjakokeskusta ja kiertovesipumppua myöten. Tilankäytön tehostaminen tepsii Energiatehokas talokaan ei riitä, mikäli sen käyttäjä ei piittaa kokonaisenergiankulutuksesta ja käyttää tiloja tuhlailevasti. Tilankäytön tehostaminen tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden vähentää rakennuksen kokonaisenergiankulutusta. Valtion tavoite on 25 m 2 /henkilö.»kiinteistön energiankulutus on suoraan verrannollinen neliömäärään henkilöä kohti. Vastaaviin säästöihin ei päästä rakennusteknisin keinoin», Lemström muistuttaa. kontrahti 1/2011 9

10 Senaatti-kiinteistöt vahvistaa asiantuntijarooliaan Senaatti-kiinteistöjen lähitulevaisuutta ohjaavat valtion kestävyysvajeen asettamat haasteet, sen inhouse-asema valtion konserniyksikkönä sekä kiinteistöjen entistä paremman energiatehokkuuden tavoittelu. Kuvaavaa tulevalle roolille on entistä vahvempi asiantuntijuus. teksti Virpi Hopeasaari kuvat Matti Immonen Valtion kestävyysvajeen hoito värittää koko valtionhallinnon ja myös Senaatti-kiinteistöjen lähivuosien toimintaa. Raamit valtion tilahallinnan tehostamiselle asettaa valtion uusi kiinteistöstrategia. Siinä valtion kiinteistöomaisuus jaetaan strategisiin ja ei-strategisiin omistuksiin. Strategista omistusta ovat ne kiinteistöt, jotka on tärkeää pitää valtion omassa omistuksessa.»uusi strategia ohjaa Senaatti-kiinteistöjä tasapainottamaan omistusten ja vuokrakohteiden suhdetta kiinteistösalkussa», selittää toimitusjohtaja Aulis Kohvakka.»Tuottavuustavoitteiden kannalta ei kuitenkaan ole ratkaisevaa, ovatko valtion käytössä olevat tilat omistus- vai vuokrakiinteistöjä. Tilojen käytöstä syntyvät»kiinteistöt tulevat säilyttämään paikkansa merkittävänä varainhoidon välineenä.» jatkuvat kustannukset eivät riipu siitä, kuka tilat omistaa, eikä omistettujen kiinteistöjen myyntikään toisaalta tuo mainittavaa apua valtion velanhoitoon. Pysyvässä pitkäaikaisessa käytössä oma kiinteistökanta pystyy sen sijaan tarjoamaan arvonnousun mahdollisuuden.» Kohvakka uskoo, että kiinteistöt tulevat säilyttämään paikkansa merkittävänä varainhoidon välineenä.»kiinteistöomistus ei tuo parhaita tuottoja, mutta tarjoaa varmuutta. Parhaiden kohteiden muuttaminen vuokrakassavirralla maksettaviksi ei synnytä oikeita säästöjä. Osasta kiinteistökantaa kannattaa päästä eroon, mutta tietyt ydinomistukset kannattaa säilyttää. Markkinalähtöisten vuokrakiinteistöjen puolestaan pitää synnyttää suurempaa joustavuutta kuin omistuskiinteistöjen. Esimerkiksi vuokrasopimukset eivät saa olla liian pitkiä.» Valtakunnanlaajuista asiantuntijuutta Senaatti-kiinteistöjen roolin muuttuminen inhouse-yksiköksi on luontevan kehityksen tulosta. Taustalla on uusi 10 kontrahti 1/2011

11 kontrahti 1/

12 liikelaitos laki, mutta ilman sen tavoitteitakin Senaatti-kiinteistöt toimisi samaan suuntaan. Senaatti-kiinteistöt toimii yritysmaailmassakin tutuksi tulleen CREM-yksikön tavoin. CREM-rooli antaa Senaatti-kiinteistöille hyvän lähtökohdan ratkaisuliiketoiminnan ja oman palvelukonseptinsa toteuttamiseen. Senaatti-kiinteistöt on koko valtion toimintaan tarvittavan tilakannan hallinta- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa palveluita valtion virastoille ja laitoksille.»olemme pohtineet paljon sitä, miten hoidamme CREM-tehtävän ilman uusia rekrytointeja. Pyrimme nostamaan sisäistä liikkuvuutta ja suorituskykyä ja luomaan palvelumäärittelyjä niin, että ne voidaan siirtää konseptoituina palveluntuottajille. Uusi organisaatio vastaa osaltaan näihin haasteisiin.» Senaatti-kiinteistöjen uudessa organisaatiossa alue- ja prosessitoiminnot siirtyvät yhden johdon alle. Sen ansiosta Senaatti-kiinteistöjen koko valtakunnallinen osaamispotentiaali on helposti käytettävissä erityisasiantuntemusta vaativissa tehtävissä. Senaatti-kiinteistöihin on muodostettu myös pysyviä asiantuntijatiimejä kuten energia- ja sisäilmatiimit. Lisää energiatehokkuutta Energiatehokkuus ja energiasertifioinnit ohjaavat kiinteistömarkkinoita entistä enemmän. Senaatti-kiinteistöissä omasta kokonaistilakannasta tehdään vuoteen 2020 ulottuva energia-asioiden kartoitus, road map. Sen tarkoituksena on osoittaa, Aulis Kohvakan johtamisfilosofia Lähes 12 vuotta Senaatti-kiinteistöjä johtanut toimitusjohtaja Aulis Kohvakka painottaa johtajuudessa rehellisyyttä, jolla voitetaan henkilöstön luottamus. Lisäksi vaaditaan toimialaosaamista sekä nopeaa, suoraa ja peittelemätöntä viestintää. Mitä muuta hyvältä johtajalta vaaditaan? Auliksen teesit 1. Luottamus saavutetaan rehellisyydellä. 2. Toimialaosaamisen on oltava vahva. 3. Suora ja avoin viestintä vie eteenpäin.» Erityisesti lapsuusvuosien varhaiskasvatuksella uskoisin olevan merkittävästi vaikutusta tulevien työtehtävien hoitoon. Kiltteyden nimissä alistettu ja vaiennettu lapsi ei toimi leikinjohtajana, ei valitse pelijoukkuetta ja harvoin myöhemminkään etenee esimiestehtävään tai johtajaksi.» Uskon, että terveen itsetunnon saaneet ihmiset voivat toimia menestyksellisesti esimiehinä ja johtajina riippumatta siitä, millaisia ihmistyyppejä he edustavat. Merkittävä osa johtajakuntaa katsoo, ettei johtajan rooliin sovi minkään asteinen kaveruus työpaikalla. Tämä on sinänsä ymmärrettävää, sillä uhkana nähdään riskit tasapuolisuuden säilyttämisessä. Itse kannatan ja olen toteuttanut lievempää linjaa. Alaiseni voivat olla kavereita, joskin erittäin harvoin kaveruus on ulottunut perhepiiriin asti. Jos lähtee siitä, että johtajuus onnistuu parhaiten olemalla rehellinen ja aito oma itsensä, kaveruutta ei voi sulkea täysin työelämän ulkopuolelle muutoinhan rakennetaan rooliminää. Rooliminät kloonaavat organisaatiota ja johtavat stereotyyppeihin. Pelolla johtava esimies on helppo hylätä vaikean paikan tullen, eikä hänen kanssaan syöksytä tuleen. Sen sijaan aito ihmissuhde, sanottakoon sitä vaikka kaveruudeksi, johtaa alaisten terveeseen sitoutumiseen. Kokemus vahvistaa oppimista, mutta myös johtajuutta. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö myös nuori johtavaan asemaan 12 kontrahti

13 mitä kiristyvät direktiivit ja normiohjaus merkitsevät investointien hinnassa ja energiansäästönä.»on tärkeää luoda näkemys siitä, millaisia lisäkustannuksia matala- ja nollaenergiarakentaminen tuovat rakennusinvestointeihin ja millaista energiansäästöpotentiaalia ne tarjoavat. Säästöt eivät välttämättä synny nopeasti, mutta kyse on myös yhteiskuntavastuun hoitamisesta ja miljööteosta. Asiasta, joka on hoidettava.» Kohvakka korostaa, että kaikkien osapuolten on sitouduttava asiaan. Senaatti-kiinteistöjen road map auttaa selkeyttämään tavoitteet myös sidosryhmille ja asiakkaille. Teknologian ja uusien innovaatioiden hyödyntäminen puolestaan helpottaa tavoitteiden saavuttamista ja pienentää investointikustannuksia. Kokemus Teot Uskallus Kaksisataa vastuun vuotta kantaa kauas Intendentinkonttorista liikelaitokseksi Senaatti-kiinteistöt viettää tänä vuonna 200-vuotisjuhliaan. Toiminnan merkittävin muutos tapahtui vuonna 1999, kun valtion laitoksesta tuli liikelaitos. teksti Marjo Tiirikka kuvat Senaatti-kiinteistöt kohonnut henkilö voisi olla hyvä johtaja. Hän vain kärsii suurempaa epävarmuutta päätöstilanteissa kuin kokenut johtaja. Vahva käsitykseni on, että onnistumisen edellytyksiin kuuluu myös substanssiosaaminen. Johtajan täytyy hallita ja ymmärtää kohtuullisen hyvin edustamansa toimiala ja tuotteet. Puhe pelkästä yleisjohtajuudesta on harhaanjohtamista ja asioiden väistelyä varsinkin jos tavoitellaan parasta huippusaavutusta. Minulle strategia ja siitä johdettu liiketoimintamalli mittareineen on johtamisen päätyöväline. Paneutuva, hyvä strategiatyö ja sitä seuraava strategian jalkauttaminen ja toteuttaminen ovat parhaat henkilöstön sitouttajat. Tämä ei kaipaa tuekseen juuri muita teorioita ja malleja. Jos ei ole kyse äärimmäisestä kriisistä, strategia tulee synnyttää hyvin avoimessa vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa. Se synnyttää sitoutumisen alkumetreiltä lähtien. Lempisanontojani on»vain kärkikoirilla maisema vaihtuu.» Se kertoo oleellisen. Myös henkilöstö haluaa olla mukana voittajatiimissä ja saa siitä tervettä työpaikkaylpeyttä. Organisaatio kyllä pystyy edelläkävijyyteen, jos vain johdolla on tahtoa ja ymmärrystä sinne johtaa. Senaatti-kiinteistöjen tarina sai alkunsa syyskuussa 1811 kun Hänen Keisarillinen Majesteettinsa Aleksanteri I antoi armollisen julistuksen intendentinkonttorin perustamisesta»kaikille maille yhtä hyödyllisen kuin kaunistavan rakennustaidon valvomista varten». Intendentinkonttorin keskeinen tehtävä oli uuden pääkaupungin Helsingin rakentaminen. Ensimmäisinä rakennettiin Merikasarmi Katajanokalle sekä Senaatinlinna. kontrahti 1/

14 Vuonna 1865 konttorin nimi vaihtui Yleisten rakennusten ylihallitukseksi. Ylihallitus suunnitteli ja rakennutti muun muassa sairaaloita, vankiloita, rautatieasemia ja kouluja. Koska opettajien tarve lisääntyi huomattavasti vuonna 1866 annetun kansakoulu-uudistuksen myötä, opettajaseminaareja rakennettiin ympäri maata. Vuonna 1936 nimi vaihtui Rakennushallitukseksi, joka toimi keskeisenä rakennus- ja kiinteistöalan kehittäjänä Suomessa. Toisen maailmansodan jälkeen toimintaa määritti ennen muuta hyvinvointiyhteiskunnan kasvava tilantarve. Laajimpia työmaita olivat 1940-luvun puolivälin jäl keen pommituksissa tuhoutuneiden rakennusten korjaukset ja uudelleen rakentaminen. Sotien jälkeen rakennettiin etenkin erilaisia koulu- ja yliopistorakennuksia. Rakennushallituksen henkilökunnan määrä kasvoi yhä suuremmaksi luvuilla toiminnan laajentuessa: rakennushallituksen tarjonta monipuolistui muun muassa vahtimestari-, huoltomiesja siivouspalveluihin. Suurimmillaan henkilökuntaa oli vuonna 1989, jolloin palveluksessa oli henkilöä. Suuri rakennemuutos vavisutti Valtion kiinteistölaitosta vuonna 1995 valtion keskushallinnon uudelleenjärjestelyjen yhteydessä. Valtiovarainministeriön vaatimuksesta kaikille oppilaitoksille ja virastoille tuli tulosohjaus. Tietyllä rahasummalla niiden tuli hoitaa kaikki menonsa, myös toimitilat. Kun rakennushallitus oli aiemmin antanut asiakkaille tilat ilmaiseksi, nyt se alkoi periä niistä vuokraa. Rakennushallituksen organisaatio jaettiin kahteen: Valtion kiinteistölaitokseen ja kiinteistöjen huollosta sekä kunnossapidosta vastanneeseen Engel-Yhtymään. Laajoja irtisanomisia puitiin oikeudessa asti kun joukko siivoojia ja luottamusmiehiä haastoi valtion oikeuteen. Valtio tuomittiinkin lopulta laittomasta irtisanomisesta. Virastosta liikelaitokseksi Valtion kiinteistölaitos oli uuden tilanteen edessä aloittaessaan toimintaansa Jo rakennushallituksen aikana oli mahdollista, etteivät kaikki valtionhallinnon yksiköt halunneet käyttää vuokrarahojaan sen tarjoamiin tiloihin ja kiinteistölaitokselle itselleenkin oli asetettu tulostavoitteet. Valtion kiinteistölaitos muuttui lopulta valtion virastosta liikelaitokseksi vuonna 1999 ja vaihtoi nimensä Senaattikiinteistöiksi. Nimi tuli henkilöstöltä ja sopikin organisaatiolle hyvin: organisaatio hallinnoi Senaatintorin ympärillä olevia merkittäviä kiinteistöjä. Muutosta lähti vetämään konepajateol lisuudessa ja pankkimaailmassa uransa luonut Aulis Kohvakka. Virastosta liikelaitokseksi muuttumisessa 1811 Intendentinkonttori perustettiin Turkuun Lääninkonttorit Rakennushallitus Muutto Turusta Helsinkiin Yleisten rakennusten ylihallitus 14 kontrahti 1/2011

15 Senaatti-kiinteistöjen juhlavuoden ohjelma Juhlanäyttely Kauneus, käytännöllisyys, kestävyys. Valtion rakentamisen kaksi vuosisataa Näyttely esittelee valtion rakentamisen merkittäviä kohteita kahden vuosisadan ajalta järjestyksessään toisen intendentin, Carl Ludvig Engelin ajoista nykypäivään asti. Näyttelyssä esitellään myös Senaatti-kiinteistöjen ajatuksia tulevaisuuden työympäristön suunnittelutavoitteista. ei ollut kyse vain strategian tai ydinprosessien uudistamisesta vaan koko toimintakulttuurin muuttamisesta. Aiempi»asiakas tilaa, me toimitamme» -toimintatapa haluttiin muuttaa asiakaslähtöiseksi palvelukulttuuriksi. Uudessa strategiassa joskin sen ensimmäinen versio oli tehty jo Valtion kiinteistölaitoksen toiminta-aikana korostettiin organisaation toimintaa asiakkaiden parhaana mahdollisena toimitilojen sekä palvelukokonaisuuksien tarjoajana. Perusajatus kokonaispalvelujen tarjoajana on vielä tämänkin päivän Senaatti-kiinteistöjen strategiassa erittäin keskeinen. Vuoden 2008 alun strategian mukaan tavoitteita muutettiin entistä asiakaslähtöisemmiksi ja sama pätee edelleen. Asiakkaille tarjotaan räätälöityjä kokonaisuuksia, jotka sisältävät sekä tilat että niihin liittyvät palvelut. Helsinki , Suomen rakennustaiteen museo Turku , Akatemiatalo Jyväskylä , Keski-Suomen museo Oulu , Pohjois-Pohjanmaan museo Kuopio, , Muotoiluakatemia Postimerkkisarjan julkaisu Postimerkkikeskus julkaisee kuuden merkin vihkon Kaksi vuosisataa valtion rakentamista. Postimerkkisarjan on suunnitellut Pekka Piippo. Teos Senaatti-kiinteistöjen historiasta VTT Jari Hanskin kirjoittama historiateos julkaistaan syksyllä Lähteet: Jari Hanski: Kokemus, teot, uskallus. Kaksisataa vastuun vuotta kantaa kauas. Pieni historiikki. Johtamisen faktat ja visiot. Recallmed Oy, Hämeenlinna Valtion kiinteistölaitos Senaattikiinteistöt 2001 kontrahti 1/

16 avaimet toimiviin ratkaisuihin Tekesin hallintojohtaja Juha Sakio toteaa työn ja vapaa-ajan välisen rajan hälvenneen viime vuosina. Moni vastaa esimerkiksi sähköposteihin myös iltaisin ja viikonloppuisin. Tilat tukemaan mobiilityötä Uusi strategia ja vuokrasopimuksen päättyminen sai Tekesin miettimään uudestaan työympäristöratkaisujaan. Tukevatko tilat uutta työn tekemisen mallia vai ovatko ne sen jarruna? Tekes kutsui Senaatti-kiinteistöt avukseen toimitilojensa kehittämiseen. Teksti Maarit Seeling Kuvat Jari Härkönen Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin nykyinen vuokrasopimus Pasilassa päättyy vuonna Uusien tilojen etsimisen tueksi se toteutti yhteistyössä Senaattikiinteistöjen kanssa työympäristön kehittämisprojektin. Projektissa luotiin monipaikkaista työtä tukeva työympäristökonsepti ja työympäristöjohtamisen malli, jossa yhdistyvät uudet toimintatavat, sähköiset järjestelmät, tuloksellinen johtaminen sekä tila- ja palveluratkaisut.»rahoitamme innovaatioita, joten halusimme olla myös itse edelläkävijä työympäristön uudistamisessa», Tekesin hallintojohtaja Juha Sarkio perustelee. Lähtökohtana hankkeessa eivät olleet säästötavoitteet tilakustannuksissa vaan itse työn muutos. Tekes haluaa täyden hyödyn tietotekniikan mullistamista työn uusista tekemisen tavoista. Tavoitteena oli löytää Tekesin strategiaa, toimintaa ja tuottavuutta parhaiten tukeva tila- ja työympäristökonsepti. Tekes on ensimmäinen valtion toimija, joka aikoo siirtyä pääosin mobiiliin työympäristöön ja on laatinut linjaukset työympäristöjohtamiselle. Tekes on jo kokeillut omissa tiloissaan uudenlaisia työn tekemisen tapoja. Pasilan toimitaloon on rakennettu kolmentyyp- pisiä toimistoympäristöjä. Perinteinen konttoriratkaisu, monitilatoimisto sekä asiakkaiden käyttöön Call center -tyyppinen tila, jossa neuvotaan asiakkaita puhelimessa ja verkossa.»monitilatoimisto on ollut menestys joustavuutensa ansiosta. Esimerkiksi työtyytyväisyys on ollut siellä parempi kuin talossa keskimäärin. Nyt halusimme vielä laajentaa tilamallia ja yhdistää siihen kotona ja talon ulkopuolella tehtävän työn», Sarkio selvittää. Työpiste profiilin mukaan Tekesin kehittämisprojektissa tunnistettiin kolme erilaista työprofiilia, joille luodaan erilaiset työympäristöratkaisut. Merkillepantavaa oli, että ainoastaan vajaa kolmannes Tekesin henkilöstöstä tekee töitä pääsääntöisesti toimistolla ja omalla työpisteellä. Valtaosalla liikkujiksi ja verkostoitujiksi nimetyillä ryhmillä työ on liikkuvaa ja yhteydenpito monikanavaista. Siihen kuuluu työpisteellä tapahtuvan työskentelyn lisäksi paljon kokouksia toimiston sisällä ja ulkopuolella sekä matkoja ja vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa. Toimistolla käydään usein vain häthätää kääntymässä, tosin työhön sisältyy myös 16 kontrahti 1/2011

17 Liikkuvassa tietotyössä tilantarve on erilainen kuin tukitoiminnoissa. Omaa työpistettä tarvitaan vähemmän, mutta yhteistyötä ja kohtaamista tukevia tiloja vastaavasti enemmän. keskittymistä vaativia jaksoja. Kiinteälle työpisteelle ei sinällään kuitenkaan ollut tarvetta.»liikkuvassa tietotyössä tilankäyttötarve on selvästi erilainen kuin esimerkiksi tukitoiminnoissa. Visionamme on siirtyä huonetoimistosta mobiiliin monitilatoimistoon, jossa valtaosalla henkilöstöstä on yhteiskäyttöiset työpisteet. Ratkaisu tehostaa tilankäyttöä tuhansia neliöitä. Toisaalta yhteistyötä ja kohtaamisia tukevia tiloja tarvitaan enemmän», Sarkio kertoo. Uuteen toimintamalliin siirtyminen edellyttää myös selkeitä pelisääntöjä. Keskittymistä vaativan etätyön tekeminen esimerkiksi kotoa käsin voi olla perusteltua. Palvelutoiminnan kannalta ei kuitenkaan ole järkevää, jos suurin osa organisaation henkilöstöstä on poissa samana päivänä. Miten joustaviksi työajat voidaan määrittää? Muun muassa tämäntyyppiset kysymykset odottavat vielä ratkaisuja.»lähtökohtana oli työn muutos, eivät säästöt.»»johtamisen kulttuuri muuttuu varmasti uusien työskentelytapojen myötä. Hajautetun organisaation johtaminen vaatii omaa osaamistaan, kun tulokset ratkaisevat enemmän kuin itse prosessi», Sarkio pohtii. Ekotehokkuus puntarissa Projektissa luotiin työympäristöjohtamisen malli, joka tarkoittaa tilahallinnon, tietohallinnon ja henkilöstöhallinnon yhteistyön johtamista. Samalla mitattiin myös Tekesin toiminnan aiheuttama hiilijalanjälki. Uusilta tiloilta edellytetään erinomaista ekotehokkuutta. Monitilaratkaisun arvioidaan pienentävän toimitilojen aiheuttamaa hii lijalanjälkeä jopa 300 hiilitonnia vuodessa. Senaatti-kiinteistöjen työympäristökehittämisen asiantuntija Päivi Hietanen ja johtava asiantuntija Petri Porkka uskovat, että hiilijalanjäljen huomioon ottaminen yleistyy toimitilajohtamisessa.»tilojen aiheuttamia päästöjä voidaan vähentää tehostamalla tilankäyttöä ja parantamalla energiatehokkuutta. Virtuaalineuvotteluja lisäämällä ja monipaikkaista työtä tukemalla voidaan lisäksi vähentää myös työmatkaliikenteestä aiheutuvaa kuormitusta. Etätyömahdollisuus lisää työnteon joustoja ja vähentää turhaa matkustamista», Hietanen ja Porkka huomauttavat. Miltä Tekesin Kira-yksikön tilat näyttävät ja miten ne toimivat? Katso Kurkistus ulos -palsta sivulla 24. info Tekesin toimitilat Lähtötilanne: Työn luonne muuttuu yhä liikkuvammaksi. Tavoite ja keinot: Halu siirtyä pääosin mobiiliin työympäristöön. Tunnistettiin kolme työprofiilia (liikkujat, verkostoitujat ja tukipalvelu), joille luotiin erilaiset tilat. Ratkaisu: Rakennettiin kolmentyyppisiä toimistoympäristöjä: perinteinen konttoriratkaisu, monitilaratkaisu sekä Call center asiakkaiden käyttöön (neuvotaan asiakkaita puhelimessa ja verkossa). Visiona siirtyminen mobiiliin monitilaratkaisuun, jossa valtaosalla yhteiskäyttöiset työpisteet. kontrahti 1/

18 Verohallinto saman katon alle Kuopiossa alokärki on rakennettu vuonna 1928 ja laajennettu vuonna Se on alun perin toiminut paloasemana ja poliisi- Plaitoksena. Sen jälkeen tiloissa toimi posti sekä kauppaliikkeitä, ja peruskorjausta ennen Kuopion verotoimisto. Rakennus on näkyvällä paikalla Tulliportinkatu 35:ssä, joten julkisivuremontilla oli museaaliset tavoitteet. Julkisivut hiekkapuhallettiin ja uusi rappauspinnoite kalkkimaalattiin viereisen Puistokadun punatiilitaloihin sointuvasti punertavaksi. Täysin peruskorjattu arvotalo Palokärki uudisrakennuksineen kokosi verohallinnon toiminnot Kuopiossa saman katon alle. Verotalon käyttäjät kiittelevät rakennuksen valoisuutta sekä nykyaikaista lämmitys- ja ilmanvaihtotekniikkaa. Teksti Jarmo Seppälä Kuvat Ari-Pekka Keränen 18 kontrahti 1/2011

19 kontrahti 1/

20 Katolla oleva vanha letkutorni muistuttaa rakennuksen alkuperästä paloasemana. Pääjulkisivussa on alkuperäisen malliset, kunnostetut kaari-ikkunat, ja katolla kohoaa palolaitoksen vanha letkutorni. Uudisrakennus sopii ulkoasultaan hyvin vanhaan rakennukseen. Kokonaisuuden kattaa tummanpunainen peltikatto. Rakennuksen toisessa kerroksessa on iso kokous- ja ruokailutila. Muita yhteisiä tiloja ovat muun muassa kolme videoneuvotteluhuonetta, muut neuvotteluhuoneet ja ruokailutilat sekä väestönsuoja-kuntosali. Historiasta muistuttavat sisätilojen alkuperäiset metallikaiteet kaidepuineen sekä kerrosten väliset portaikot. Peruskorjauksen kerrosala on kerrosneliötä ja laajennuksen 938 kerrosneliötä, kokonaistilavuus on kuutiota. Hankkeen veroton kustannusarvio oli kahdeksan miljoonaa euroa. Uusitussa ja laajennetussa Palokärjessä ovat tammikuun alusta lähtien toimineet kaikki Kuopioon sijoitetut verohallinnon yksiköt. Vuosien suunnitelma vihdoinkin totta Verotoimiston linjajohtajan Erkki Myöhäsen mukaan ajatus verottajan toimintojen yhdistämisestä samaan rakennukseen oli pitkäaikainen suunnitelma. Samalla toimintoja tiivistettiin siirtämällä Suonenjoen, Siilinjärven ja Nilsiän verotoimistojen palvelut Kuopioon, mikä koski runsasta 20 henkilöä.»sekä toiminnallisesti että toimitilojen osalta tämä kokonaisuudistus on ollut käännekohta. Täällä työskentelee nyt noin 220 henkilöä, ja kaikki työpisteet on suunnilleen miehitetty. Aikaisemmin talossa toimineessa verotoimistossa oli 60 henkilöä», Myöhänen kertoo.»uudenveroisten tilojen neliövuokra on melko kova, mutta toisaalta säästöä 20 kontrahti 1/2011