kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 1/2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 1/2011"

Transkriptio

1 kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 1/2011 Verohallintoa keskitettiin Kuopiossa s. 18 Synergiatalon suunnittelu opetti paljon s. 6 > Senaatti-kiinteistöt vahvistaa asiantuntijarooliaan s. 10 > Kestävyysvaje kannattaa taklata s. 26

2 »Tässä työssä täytyy aina muistaa ja muistuttaa että sääennuste on parhaimmillaankin ennuste. Ei lupaus.» teksti Tuija Holttinen kuva Jari Härkönen Avoimet tilat avoin toimintakulttuuri»kun Ilmatieteen laitos muutti kuutisen vuotta sitten mukavista mutta vuosien varrella ahtaiksi käyneistä tiloista Kaisaniemestä Kumpulan kampukselle, muutos tuntui joidenkin mielestä aluksi hurjalta. Mutta uskon, että jokainen epäilijöistäkin myöntää nyt, että Dynamicum-talo on meille paljon parempi. Talo on antanut enemmän, mitä osasimme odottaakaan. Hyvin toimivat, avarat ja valoisat tilat ovat parantaneet kanssakäymistä ja yhteistä työskentelyä. Yhtenäisyys ja tilojen avoimuus ovat tehneet myös toimintakulttuurista avoimempaa. Kun työ tulee koko ajan hektisemmäksi ja sitä kautta henkisesti vaativammaksi, on oleellista, että työympäristö tarjoaa parhaat mahdolliset puitteet työn tekemiselle. Meillä on talo täynnä asiantuntijoita. Omaan työhöni kuuluu nykyään enää vain vähän operatiivista meteorologin työtä. Kehityspäällikkönä olen muun muassa mukana suunnittelemassa ja tekemässä erityiskohderyhmille näiden tarvitsemia laadukkaita sääpalveluja sekä muita erilaisia konsultointipalveluja.» Lea Saukkonen, kehityspäällikkö 2 kontrahti 1/2011

3 lempipaikka info Ilmatieteen laitos on palvelu- ja tutkimuslaitos, joka tuottaa ympärivuorokautisesti yleisen turvallisuuden ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten kannalta tärkeitä sää-, meri- ja ilmastopalveluja. Ilmatieteen laitos on perustettu 1838, nykyisen nimensä se sai vuonna Hallinnollisesti laitos on liikenne- ja viestintäministeriön alainen. Henkilöstön koulutustaso on korkea. Meteorologien lisäksi talossa työskentelee tutkijoita sekä sääennusteiden tekemiseen tarvittavien laitteiden ja järjestelmien asiantuntijoita. Päätoimipaikka sijaitsee Helsingin Kumpulassa sijaitsevassa Dynamicum-toimitalossa, jossa työskentelee noin 500 henkilöä. kontrahti 1/2011 3

4 10 Senaatti-kiinteistöt vahvistaa asiantuntijarooliaan 12 Aulis Kohvakan johtamisfilosofia 13 Intendentinkonttorista liikelaitokseksi sisältö 16 6 Synergiatalo on energiatehokas suunnannäyttäjä. Tekes haluaa olla mobiilityötilojen edelläkävijä. Verohallinto saatiin saman katon alle Kuopiossa.

5 pääkirjoitus 26 Kestävyysvaje kannattaa taklata 18 Vakiopalstat Lempipaikka 2 Avaimet toimiviin ratkaisuihin 16 Kolumni 23 Kurkistus ulos 24 Talous 26 Työhyvinvointi 28 Historia 30 Uutiset 31 Resumé 34 kontrahti Kontrahti on Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy kesäkuussa Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Päätoimittaja: Outi Tarkka Puhelin Toimituskunta: Marjatta Erwe, Tuomo Hahl, Kaj Hedvall, Päivi Montola, Petri Porkka, Satu Simpanen-Ahlgren, Karl Gädda Toimitus: Legendium Oy, puhelin (09) Toimituspäällikkö: Marjo Tiirikka Ulkoasu: Markku Jokinen Repro: Faktor Oy Paino: Libris Oy Paperi: Galerie Art Silk 115/150 g/m 2 Kannessa: Seija Lampinen, kuva: Ari-Pekka Keränen Senaatti-kiinteistöt, Lintulahdenkatu 5 A, PL 237, Helsinki Valtakunnallinen vaihde fax Sähköpostiosoitteemme: Senaatti-kiinteistöt on liikelaitos, joka valtion sisäisenä toimitila-asiantuntijana tuottaa ja tarjoaa tiloja ja niihin liittyviä palveluja ensisijaisesti valtionhallinnolle. Toiminta perustuu yhteiskuntavastuulliseen liiketoimintaan, hyvään palveluun, pitkäaikaisiin asiakkuuksiin ja kumppanuuteen. Toimitilojen vuokraus, investoinnit sekä kiinteistöjen ja palvelujen kehittäminen muodostavat liiketoiminnan perustan. Valmiina uudelle vuosisadalle Senaatti-kiinteistöt aloittaa toimintansa kolmannen vuosisadan vahvana. Vuodesta 1811 lähtien Senaatti-kiinteistöillä ja sen edeltäjillä on ollut tärkeä tehtävä valtion rakennushallinnossa: ensin uuden pääkaupungin Helsingin rakentamisessa, ja sittemmin autonomianajan alueellisen rakennushallinnon luomisessa. Useat näistä toiminnan alkuvuosikymmenien rakennuksista ovat nykyään kruununjalokiviä valtion strategisten omistusten ydintä. Senaatti-kiinteistöt on toimintansa aikana tarttunut muuttuneen toimintaympäristön tarjoamiin uusiin mahdollisuuksiin. Tämä on ollut mahdollista, koska se on säilyttänyt kykynsä uudistua ja kehittyä yhteiskunnan parhaimmillaan tien ja suunnannäyttäjänä asiakkailleen. Senaatti-kiinteistöt on ollut, ja sen tulee olla»askeleen edellä odotuksia.» Toiminnan kaksi vuosisataa merkitsee, että Senaatti-kiinteistöille on kertynyt valtava määrä kokemusta rakentamisesta, rakennuttamisesta, kiinteistöjen omistamisesta ja kehittämisestä sekä kiinteistönpidosta. Tätä kokemusta ja osaamista valtio haluaa vahvasti hyödyntää liikelaitoksen uudessa roolissa valtiokonsernin toimitila-asiantuntijana. Asiakkaiden tarvitsemien kiinteistöjen omistamisen ja vuokraamisen ohella Senaatti-kiinteistöjen toiminnassa tulevat korostumaan monipuoliset ja laadukkaat toimitilojen hankintaan, käyttöön ja ylläpitoon liittyvät asiantuntijapalvelut.»tuomme tilalle ratkaisut» merkitsee asiakaslupausta, jossa Senaatti-kiinteistöt asettuu vahvasti asiakkaidensa rinnalle ja tueksi näiden pohtiessa toimitiloihinsa liittyviä ratkaisuja. Senaatti-kiinteistöiltä odotetaan kokemukseensa perustuvaa uskallusta esittää asiakkaalle parhaat vaihtoehdot. Harri Hiltunen Senaatti-kiinteistöt, hallituksen puheenjohtaja kontrahti 1/2011 5

6 Suunnittelukilpailusta onnistunut oppimisprosessi Suomen ympäristökeskuksen uuden ekotehokkaan toimitalon eli Viikin Synergiatalon suunnittelukilpailun kriteereihin panostettiin paljon enemmän kuin yleensä. Kilpailu ja tuleva toimitila näyttävät energia- ja ekotehokkaan rakentamisen suuntaa. teksti Vesa Ville Mattila kuvat Olli-Pekka Latvala Senaatti-kiinteistöt ja Suomen ympäristökeskus järjestivät yhteistyössä Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry:n ja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n kanssa kansainvälisen suunnittelukilpailun, jonka kohteena oli Helsingin Viikkiin kaavailtu Suomen ympäristökeskuksen uusi päätoimipaikka. Toimitalosta halutaan energia- ja ekotehokkaan rakentamisen suunnannäyttäjä sekä kustannustehokkaan, kokonaistaloudellisen ja hyvän työympäristön tarjoavan toimitilarakentamisen esimerkkikohde. Suunnittelukilpailun tavoitteeksi järjestäjät asettivat materiaalitehokkaan lähes nollaenergiarakennuksen, jonka päämate riaalien hiilijalanjäljen pitää jäädä vähäiseksi. Ympäristötavoitteiden lisäksi rakennukselta toivottiin ympäristömyönteisyyden omaleimaista ilmentämistä. Tiukkojen energia- ja materiaalitehokkuusvaatimusten kuuluminen kilpailukriteereihin arvelutti aluksi monia.»eu-säädösten myötä lähes nollaenergiatalon tasolle yltävät rakennukset tulevat jo vuonna 2019 pakollisiksi julkisella sektorilla. Koska niistä täytyy saada kokemuksia, laadimme perinpohjaiset ohjeistukset energia- ja materiaalitehokkuuden todentamisesta ja laskemisesta», kertoo ympäristöministeriön ylijohtaja Helena Säteri. Suunnittelukilpailussa edellytettiin, että 15 prosenttia rakennuksen sähköenergiankulutuksesta pitää tuottaa aurinkokennoilla. Vielä haasteellisemmalta tuntui materiaalitehokkuusvaatimus, joka tarkoitti käytettyjen materiaalien hiilijalanjäljen laskemista koko rakennuksessa 10 vuoden käytön aikana.»mitä vähemmän rakennus kuluttaa energiaa, sen merkittävämmäksi nousee materiaalin sitoman energian merkitys», kiteyttää kilpailun arviointiryhmäänkin kuulunut Säteri.»Nykytietämyksen mukaista laskutapaa täytyy vielä kehittää. Arvelen kuitenkin, että jo 10 vuoden kuluessa materiaalitehokkuus sisältyy tavallisiin rakentamismääräyksiin.» Kokemusta tulevaisuutta varten Saatiin suunnittelukilpailun ihme»suunnittelukilpailussa toivotaan aina ihmettä ja nyt sellainen saatiin. Ei ollut tarvetta valita ekotehokkaan ja edullisen välillä, vaan ekotehokkaiden ja edullisten joukosta», sanoo toinen tuomariston jäsen, Sitran energiaohjelman johtava asiantuntija Jarek Kurnitski. Kurnitski pitää Viikin synergiatalon kilpailuohjelmaa parhaana näkemänään.»ympäristötavoitteet synnyttivät uusia innovaatioita ja aitoja aikamme ilmaisuja.» Arkkitehti Mauri Tommila»Ekologisen kestävyyden ja kestävän rakentamisen vaatimukset kelpaavat esimerkiksi muille arkkitehti- ja suunnittelukilpailuille sekä tulevaisuuden rakentamiselle. Materiaalitehokkuutta arvioitaessa tosin elinkaaren aikaisten päästöjen laskutapaa täytyy vielä tarkentaa.» Kurnitski korostaa kilpailuohjelman selkeästi kertoneen, mitä kilpailijoilta ja heidän suunnitelmiltaan odotetaan. Myös arvosteluperusteet olivat tarkasti määritellyt.»ekologinen kestävyys muodosti painavan kokonaisuuden. Muita olivat arkkitehtuuri ja kaupunkikuvallinen laatu, käytettävyys eli työympäristön laatu sekä 6 kontrahti 1/2011

7 »Synergiatalon toivotaan ilmentävän ympäristömyönteisyyttä», kertoo ympäristöministeriön ylijohtaja Helena Säteri. toteutettavuus eli kustannustehokkuus ja teknisten ratkaisujen laatu.» Puolet arvosteluperusteista mitattiin määrällisesti, puolet oli perinteistä subjektiivista arviointia.»itselleni oli opettavaista tutustua arkkitehtien näkökulmaan. Huomasin, ettei sen tarvitse asettua ristiriitaan muiden kriteereiden kanssa», Kurnitski kertoo. Monta tapaa tehdä oikein Arkkitehti Mauri Tommila oli Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn nimeämä edustaja suunnittelukilpailun arviointiryhmässä. Hän myöntää miettineensä, miten suunnittelutiimit pystyvät tasapainoisesti ottamaan huomioon kaikki suunnittelussa vaaditut osa-alueet. Tylsistyttääkö tehtävässä annettujen perusvaatimusten ratkaiseminen lopputuloksen terää? info Mikä Synergiatalo? Suomen ympäristökeskuksen Synergiatalo on suunniteltu rakennettavaksi Helsingissä Viikin Tiedepuistoon. Rakennukseen on kaavailtu noin bruttoneliötä ja työtilat yli 600 henkilölle. Toimistotilojen lisäksi rakennukseen tulee laboratoriotiloja. Kustannusarvioltaan noin 50 miljoonan euron arvoisen Synergiatalon on tarkoitus valmistua syksyllä 2013.»Arkkitehdin täytyy ottaa huomioon tekniset, taloudelliset, toiminnalliset ja ympäristölliset näkökohdat. Silti yksin niiden ratkaiseminen ei riitä, vaan kokonaisuuden täytyy nousta kulttuurin tasolle», Tommila pohtii. Kilpailun tulos kuitenkin todisti turhaksi pelon tiukkojen ympäristötavoitteiden kahlitsevasta vaikutuksesta arkkitehtuuriin.»päinvastoin: ympäristötavoitteet synnyttivät uusia innovaatioita ja aitoja aikamme ilmaisu- kontrahti 1/2011 7

8 Apila valittiin voittajaksi Viikin Synergiatalon suunnittelukilpailun voittajaksi arviointiryhmä valitsi yksimielisesti Apila-nimisen ehdotuksen. Se yhdistää arkkitehtonisen omaleimaisuuden kohtuukustannuksin toteutettuun energiatehokkuuteen.»mitä vähemmän rakennus kuluttaa energiaa, sen merkittävämmäksi nousee materiaalin sitoman energian merkitys», sanoo ylijohtaja Helena Säteri. ja. On monta tapaa tehdä oikein. Kiintoisaa nähdä, kuinka suunnitelma aikanaan toteutuu», Tommila arvioi. Kokenut arkkitehti pitää ympäristöasioita koko rakennusalan suurena haasteena ja mahdollisuutena. Rakentaminen ratkaisee pitkälti ihmisen ja luonnon välisen tasapainon.»kilpailu näytti, kuinka rakennusalan ammattilaiset voivat yhdistää voimiaan vastakkainasettelun sijaan. Eikä maailman huippuarkkitehtuurin taso ole meiltä minnekään karannut.» Apila on suhteellisen matala, kahdeksikon muotoinen puurakenteinen toimitalo, jonka julkisivut ovat maalaamatonta puuta. Luonnonvaloltaan erinomaiset työskentelytilat sijaitsevat katettuja sisäpihoja kiertävissä rakennusrungoissa. Apilan mitoitus korkeus, runkojärjestelmä ja taloudelliset jännevälit soveltuu hyvin puurakentamiseen. Lähes koko tontille levittäytyvä Apila kiertyy tuomariston mielestä kauniisti taustalla olevan mäen ympärille.»rakennuskokonaisuudella on vahva, Viikin alueella toteutetuista rakennuksista poikkeava, persoonallinen ilme», todetaan arvostelupöytäkirjassa. Monenlaista energiatehokkuutta Katetut ja puolilämpimät sisäpihat vähentävät olennaisesti rakennuksen ulkovaipan pinta-alaa, mikä parantaa kokonaisuuden energiatehokkuutta. Energialähteenä on maalämpö, jota käytetään sekä lämmitykseen että jäähdytykseen. Lämmityksen huippu saadaan kaukolämmöstä, jäähdytystä taas tehostaa koneellinen kompressorijäähdytys. Katolle asennetut aurinkokennot tuottavat kilpailuohjelmassa vaaditun määrän sähköä. Sisäpihat lämmitetään toimistojen poistoilmalla. Epäsuoran luonnonvalon maksimoimiseksi ulkoseinille on suunniteltu yläikkunat ja valohyllyt, alaikkunoissa on puolestaan ulkopuolinen auringonsuojaus. Tuomariston mukaan Apila on suunnitelmana teknistaloudellisesti tarkoituksenmukainen ja tehokas. Siinä päästiin kilpailutöiden pienimpään energiankulutukseen. Myös 30 vuodelle lasketut energiankäytön ja rakennusmateriaalien hiilidioksidipäästöt olivat alhaisimmat. Apilan tekijät ovat Arkkitehtitoimisto JKMM Oy ja ECADI (East China Architectural Design & Research Institute Co. Ltd.). Lisäksi työryhmään kuuluivat LOCI Maisema-arkkitehdit Oy, Finnmap Consulting Oy sekä Insinööritoimisto Olof Granlund Oy. 8 kontrahti 1/2011

9 »Kiinteistön energiankulutus on suoraan verrannollinen neliömäärään.»»meidän täytyy toimia edelläkävijänä» Senaatti-kiinteistöt on ottanut terveen rakentamisen ja kestävän kehityksen tavoitteet osaksi omaa rakentamisen vakio-ohjeistustaan. Nykyisen kiinteistökannan energiankulutusta täytyy vähentää, uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeiden ympäristökuormitusta minimoida.» Koetamme tehdä ratkaisuja pitkäaikaista käyttöä varten. Käytännössä kehitämme rakennuksia entistä enemmän muuntojoustaviksi monenlaiseen käyttöön. Esimerkiksi korjausrakentamisessa meidän pitää pitkäaikaisena omistajana suunnata katse jo seuraavaan peruskorjaukseen», linjaa Senaatti-kiinteistöjen johtaja Juha Lemström. Uudis- ja peruskorjaushankkeiden toteuttamisessa Senaatti-kiinteistöt käyttää kehittämäänsä ekologisen rakennuttamisen menetelmää. Ekologisen rakennuttamisen menetelmän keskeisiä osia ovat hankkeelle tarveselvitysvaiheessa tehtävä ympäristöselvitys ja hankesuunnitteluvaiheessa asetettavat ympäristötavoitteet. Kaikille hankkeille asetetaan käyttöikätavoite ja laaditaan rakennusosakohtainen käyttöikäsuunnitelma. Ympäristötavoitteiden toteutumista arvioidaan sekä suunnitteluvaiheessa että käyttöönoton yhteydessä.»menetelmän kuvaaminen prosessina varmistaa sen, etteivät ympäristö ja energia-asiat pääse unohtumaan missään vaiheessa. Päivitämme menetelmää tarpeen mukaan ja jatkossa viilaamme sitä vastaamaan esimerkiksi tulevaa rakentamista koskevaa lainsäädäntöä», Lemström kertoo.»valtiohan haluaa toimia energiatehokkuuden edelläkävijänä.» Suunnitelmalliset tarkistukset ja huollot Taloja peruskorjataan vuoden välein. Työ energiatehokkuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi korostuu kuitenkin päivittäin.»reaaliaikainen energiankulutuksen seu ranta ja tarvittaessa nopea reagointi ovat avainasemassa», Lemström huomauttaa. Kaikille Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimille kiinteistöille on räätälöity omat sähköiset huoltokirjat. Ne sisältävät suunnitelmat muun muassa kuukausittain ja puolivuosittain tehtävistä huolloista ja tarkistuksista, joiden suorittamista myös valvotaan. Esimerkiksi Helsinkiin valmistuvalle Musiikkitalolle on tehty huoltokirjaa systemaattisesti aivan rakentamisen alusta alkaen. Huoltokirjaan on kerätty kaikki oleellinen materiaali, ja se sisältää suunnitelmat esimerkiksi jokaista ilmanvaihtokonetta, sähkönjakokeskusta ja kiertovesipumppua myöten. Tilankäytön tehostaminen tepsii Energiatehokas talokaan ei riitä, mikäli sen käyttäjä ei piittaa kokonaisenergiankulutuksesta ja käyttää tiloja tuhlailevasti. Tilankäytön tehostaminen tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden vähentää rakennuksen kokonaisenergiankulutusta. Valtion tavoite on 25 m 2 /henkilö.»kiinteistön energiankulutus on suoraan verrannollinen neliömäärään henkilöä kohti. Vastaaviin säästöihin ei päästä rakennusteknisin keinoin», Lemström muistuttaa. kontrahti 1/2011 9

10 Senaatti-kiinteistöt vahvistaa asiantuntijarooliaan Senaatti-kiinteistöjen lähitulevaisuutta ohjaavat valtion kestävyysvajeen asettamat haasteet, sen inhouse-asema valtion konserniyksikkönä sekä kiinteistöjen entistä paremman energiatehokkuuden tavoittelu. Kuvaavaa tulevalle roolille on entistä vahvempi asiantuntijuus. teksti Virpi Hopeasaari kuvat Matti Immonen Valtion kestävyysvajeen hoito värittää koko valtionhallinnon ja myös Senaatti-kiinteistöjen lähivuosien toimintaa. Raamit valtion tilahallinnan tehostamiselle asettaa valtion uusi kiinteistöstrategia. Siinä valtion kiinteistöomaisuus jaetaan strategisiin ja ei-strategisiin omistuksiin. Strategista omistusta ovat ne kiinteistöt, jotka on tärkeää pitää valtion omassa omistuksessa.»uusi strategia ohjaa Senaatti-kiinteistöjä tasapainottamaan omistusten ja vuokrakohteiden suhdetta kiinteistösalkussa», selittää toimitusjohtaja Aulis Kohvakka.»Tuottavuustavoitteiden kannalta ei kuitenkaan ole ratkaisevaa, ovatko valtion käytössä olevat tilat omistus- vai vuokrakiinteistöjä. Tilojen käytöstä syntyvät»kiinteistöt tulevat säilyttämään paikkansa merkittävänä varainhoidon välineenä.» jatkuvat kustannukset eivät riipu siitä, kuka tilat omistaa, eikä omistettujen kiinteistöjen myyntikään toisaalta tuo mainittavaa apua valtion velanhoitoon. Pysyvässä pitkäaikaisessa käytössä oma kiinteistökanta pystyy sen sijaan tarjoamaan arvonnousun mahdollisuuden.» Kohvakka uskoo, että kiinteistöt tulevat säilyttämään paikkansa merkittävänä varainhoidon välineenä.»kiinteistöomistus ei tuo parhaita tuottoja, mutta tarjoaa varmuutta. Parhaiden kohteiden muuttaminen vuokrakassavirralla maksettaviksi ei synnytä oikeita säästöjä. Osasta kiinteistökantaa kannattaa päästä eroon, mutta tietyt ydinomistukset kannattaa säilyttää. Markkinalähtöisten vuokrakiinteistöjen puolestaan pitää synnyttää suurempaa joustavuutta kuin omistuskiinteistöjen. Esimerkiksi vuokrasopimukset eivät saa olla liian pitkiä.» Valtakunnanlaajuista asiantuntijuutta Senaatti-kiinteistöjen roolin muuttuminen inhouse-yksiköksi on luontevan kehityksen tulosta. Taustalla on uusi 10 kontrahti 1/2011

11 kontrahti 1/

12 liikelaitos laki, mutta ilman sen tavoitteitakin Senaatti-kiinteistöt toimisi samaan suuntaan. Senaatti-kiinteistöt toimii yritysmaailmassakin tutuksi tulleen CREM-yksikön tavoin. CREM-rooli antaa Senaatti-kiinteistöille hyvän lähtökohdan ratkaisuliiketoiminnan ja oman palvelukonseptinsa toteuttamiseen. Senaatti-kiinteistöt on koko valtion toimintaan tarvittavan tilakannan hallinta- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa palveluita valtion virastoille ja laitoksille.»olemme pohtineet paljon sitä, miten hoidamme CREM-tehtävän ilman uusia rekrytointeja. Pyrimme nostamaan sisäistä liikkuvuutta ja suorituskykyä ja luomaan palvelumäärittelyjä niin, että ne voidaan siirtää konseptoituina palveluntuottajille. Uusi organisaatio vastaa osaltaan näihin haasteisiin.» Senaatti-kiinteistöjen uudessa organisaatiossa alue- ja prosessitoiminnot siirtyvät yhden johdon alle. Sen ansiosta Senaatti-kiinteistöjen koko valtakunnallinen osaamispotentiaali on helposti käytettävissä erityisasiantuntemusta vaativissa tehtävissä. Senaatti-kiinteistöihin on muodostettu myös pysyviä asiantuntijatiimejä kuten energia- ja sisäilmatiimit. Lisää energiatehokkuutta Energiatehokkuus ja energiasertifioinnit ohjaavat kiinteistömarkkinoita entistä enemmän. Senaatti-kiinteistöissä omasta kokonaistilakannasta tehdään vuoteen 2020 ulottuva energia-asioiden kartoitus, road map. Sen tarkoituksena on osoittaa, Aulis Kohvakan johtamisfilosofia Lähes 12 vuotta Senaatti-kiinteistöjä johtanut toimitusjohtaja Aulis Kohvakka painottaa johtajuudessa rehellisyyttä, jolla voitetaan henkilöstön luottamus. Lisäksi vaaditaan toimialaosaamista sekä nopeaa, suoraa ja peittelemätöntä viestintää. Mitä muuta hyvältä johtajalta vaaditaan? Auliksen teesit 1. Luottamus saavutetaan rehellisyydellä. 2. Toimialaosaamisen on oltava vahva. 3. Suora ja avoin viestintä vie eteenpäin.» Erityisesti lapsuusvuosien varhaiskasvatuksella uskoisin olevan merkittävästi vaikutusta tulevien työtehtävien hoitoon. Kiltteyden nimissä alistettu ja vaiennettu lapsi ei toimi leikinjohtajana, ei valitse pelijoukkuetta ja harvoin myöhemminkään etenee esimiestehtävään tai johtajaksi.» Uskon, että terveen itsetunnon saaneet ihmiset voivat toimia menestyksellisesti esimiehinä ja johtajina riippumatta siitä, millaisia ihmistyyppejä he edustavat. Merkittävä osa johtajakuntaa katsoo, ettei johtajan rooliin sovi minkään asteinen kaveruus työpaikalla. Tämä on sinänsä ymmärrettävää, sillä uhkana nähdään riskit tasapuolisuuden säilyttämisessä. Itse kannatan ja olen toteuttanut lievempää linjaa. Alaiseni voivat olla kavereita, joskin erittäin harvoin kaveruus on ulottunut perhepiiriin asti. Jos lähtee siitä, että johtajuus onnistuu parhaiten olemalla rehellinen ja aito oma itsensä, kaveruutta ei voi sulkea täysin työelämän ulkopuolelle muutoinhan rakennetaan rooliminää. Rooliminät kloonaavat organisaatiota ja johtavat stereotyyppeihin. Pelolla johtava esimies on helppo hylätä vaikean paikan tullen, eikä hänen kanssaan syöksytä tuleen. Sen sijaan aito ihmissuhde, sanottakoon sitä vaikka kaveruudeksi, johtaa alaisten terveeseen sitoutumiseen. Kokemus vahvistaa oppimista, mutta myös johtajuutta. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö myös nuori johtavaan asemaan 12 kontrahti

13 mitä kiristyvät direktiivit ja normiohjaus merkitsevät investointien hinnassa ja energiansäästönä.»on tärkeää luoda näkemys siitä, millaisia lisäkustannuksia matala- ja nollaenergiarakentaminen tuovat rakennusinvestointeihin ja millaista energiansäästöpotentiaalia ne tarjoavat. Säästöt eivät välttämättä synny nopeasti, mutta kyse on myös yhteiskuntavastuun hoitamisesta ja miljööteosta. Asiasta, joka on hoidettava.» Kohvakka korostaa, että kaikkien osapuolten on sitouduttava asiaan. Senaatti-kiinteistöjen road map auttaa selkeyttämään tavoitteet myös sidosryhmille ja asiakkaille. Teknologian ja uusien innovaatioiden hyödyntäminen puolestaan helpottaa tavoitteiden saavuttamista ja pienentää investointikustannuksia. Kokemus Teot Uskallus Kaksisataa vastuun vuotta kantaa kauas Intendentinkonttorista liikelaitokseksi Senaatti-kiinteistöt viettää tänä vuonna 200-vuotisjuhliaan. Toiminnan merkittävin muutos tapahtui vuonna 1999, kun valtion laitoksesta tuli liikelaitos. teksti Marjo Tiirikka kuvat Senaatti-kiinteistöt kohonnut henkilö voisi olla hyvä johtaja. Hän vain kärsii suurempaa epävarmuutta päätöstilanteissa kuin kokenut johtaja. Vahva käsitykseni on, että onnistumisen edellytyksiin kuuluu myös substanssiosaaminen. Johtajan täytyy hallita ja ymmärtää kohtuullisen hyvin edustamansa toimiala ja tuotteet. Puhe pelkästä yleisjohtajuudesta on harhaanjohtamista ja asioiden väistelyä varsinkin jos tavoitellaan parasta huippusaavutusta. Minulle strategia ja siitä johdettu liiketoimintamalli mittareineen on johtamisen päätyöväline. Paneutuva, hyvä strategiatyö ja sitä seuraava strategian jalkauttaminen ja toteuttaminen ovat parhaat henkilöstön sitouttajat. Tämä ei kaipaa tuekseen juuri muita teorioita ja malleja. Jos ei ole kyse äärimmäisestä kriisistä, strategia tulee synnyttää hyvin avoimessa vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa. Se synnyttää sitoutumisen alkumetreiltä lähtien. Lempisanontojani on»vain kärkikoirilla maisema vaihtuu.» Se kertoo oleellisen. Myös henkilöstö haluaa olla mukana voittajatiimissä ja saa siitä tervettä työpaikkaylpeyttä. Organisaatio kyllä pystyy edelläkävijyyteen, jos vain johdolla on tahtoa ja ymmärrystä sinne johtaa. Senaatti-kiinteistöjen tarina sai alkunsa syyskuussa 1811 kun Hänen Keisarillinen Majesteettinsa Aleksanteri I antoi armollisen julistuksen intendentinkonttorin perustamisesta»kaikille maille yhtä hyödyllisen kuin kaunistavan rakennustaidon valvomista varten». Intendentinkonttorin keskeinen tehtävä oli uuden pääkaupungin Helsingin rakentaminen. Ensimmäisinä rakennettiin Merikasarmi Katajanokalle sekä Senaatinlinna. kontrahti 1/

14 Vuonna 1865 konttorin nimi vaihtui Yleisten rakennusten ylihallitukseksi. Ylihallitus suunnitteli ja rakennutti muun muassa sairaaloita, vankiloita, rautatieasemia ja kouluja. Koska opettajien tarve lisääntyi huomattavasti vuonna 1866 annetun kansakoulu-uudistuksen myötä, opettajaseminaareja rakennettiin ympäri maata. Vuonna 1936 nimi vaihtui Rakennushallitukseksi, joka toimi keskeisenä rakennus- ja kiinteistöalan kehittäjänä Suomessa. Toisen maailmansodan jälkeen toimintaa määritti ennen muuta hyvinvointiyhteiskunnan kasvava tilantarve. Laajimpia työmaita olivat 1940-luvun puolivälin jäl keen pommituksissa tuhoutuneiden rakennusten korjaukset ja uudelleen rakentaminen. Sotien jälkeen rakennettiin etenkin erilaisia koulu- ja yliopistorakennuksia. Rakennushallituksen henkilökunnan määrä kasvoi yhä suuremmaksi luvuilla toiminnan laajentuessa: rakennushallituksen tarjonta monipuolistui muun muassa vahtimestari-, huoltomiesja siivouspalveluihin. Suurimmillaan henkilökuntaa oli vuonna 1989, jolloin palveluksessa oli henkilöä. Suuri rakennemuutos vavisutti Valtion kiinteistölaitosta vuonna 1995 valtion keskushallinnon uudelleenjärjestelyjen yhteydessä. Valtiovarainministeriön vaatimuksesta kaikille oppilaitoksille ja virastoille tuli tulosohjaus. Tietyllä rahasummalla niiden tuli hoitaa kaikki menonsa, myös toimitilat. Kun rakennushallitus oli aiemmin antanut asiakkaille tilat ilmaiseksi, nyt se alkoi periä niistä vuokraa. Rakennushallituksen organisaatio jaettiin kahteen: Valtion kiinteistölaitokseen ja kiinteistöjen huollosta sekä kunnossapidosta vastanneeseen Engel-Yhtymään. Laajoja irtisanomisia puitiin oikeudessa asti kun joukko siivoojia ja luottamusmiehiä haastoi valtion oikeuteen. Valtio tuomittiinkin lopulta laittomasta irtisanomisesta. Virastosta liikelaitokseksi Valtion kiinteistölaitos oli uuden tilanteen edessä aloittaessaan toimintaansa Jo rakennushallituksen aikana oli mahdollista, etteivät kaikki valtionhallinnon yksiköt halunneet käyttää vuokrarahojaan sen tarjoamiin tiloihin ja kiinteistölaitokselle itselleenkin oli asetettu tulostavoitteet. Valtion kiinteistölaitos muuttui lopulta valtion virastosta liikelaitokseksi vuonna 1999 ja vaihtoi nimensä Senaattikiinteistöiksi. Nimi tuli henkilöstöltä ja sopikin organisaatiolle hyvin: organisaatio hallinnoi Senaatintorin ympärillä olevia merkittäviä kiinteistöjä. Muutosta lähti vetämään konepajateol lisuudessa ja pankkimaailmassa uransa luonut Aulis Kohvakka. Virastosta liikelaitokseksi muuttumisessa 1811 Intendentinkonttori perustettiin Turkuun Lääninkonttorit Rakennushallitus Muutto Turusta Helsinkiin Yleisten rakennusten ylihallitus 14 kontrahti 1/2011

15 Senaatti-kiinteistöjen juhlavuoden ohjelma Juhlanäyttely Kauneus, käytännöllisyys, kestävyys. Valtion rakentamisen kaksi vuosisataa Näyttely esittelee valtion rakentamisen merkittäviä kohteita kahden vuosisadan ajalta järjestyksessään toisen intendentin, Carl Ludvig Engelin ajoista nykypäivään asti. Näyttelyssä esitellään myös Senaatti-kiinteistöjen ajatuksia tulevaisuuden työympäristön suunnittelutavoitteista. ei ollut kyse vain strategian tai ydinprosessien uudistamisesta vaan koko toimintakulttuurin muuttamisesta. Aiempi»asiakas tilaa, me toimitamme» -toimintatapa haluttiin muuttaa asiakaslähtöiseksi palvelukulttuuriksi. Uudessa strategiassa joskin sen ensimmäinen versio oli tehty jo Valtion kiinteistölaitoksen toiminta-aikana korostettiin organisaation toimintaa asiakkaiden parhaana mahdollisena toimitilojen sekä palvelukokonaisuuksien tarjoajana. Perusajatus kokonaispalvelujen tarjoajana on vielä tämänkin päivän Senaatti-kiinteistöjen strategiassa erittäin keskeinen. Vuoden 2008 alun strategian mukaan tavoitteita muutettiin entistä asiakaslähtöisemmiksi ja sama pätee edelleen. Asiakkaille tarjotaan räätälöityjä kokonaisuuksia, jotka sisältävät sekä tilat että niihin liittyvät palvelut. Helsinki , Suomen rakennustaiteen museo Turku , Akatemiatalo Jyväskylä , Keski-Suomen museo Oulu , Pohjois-Pohjanmaan museo Kuopio, , Muotoiluakatemia Postimerkkisarjan julkaisu Postimerkkikeskus julkaisee kuuden merkin vihkon Kaksi vuosisataa valtion rakentamista. Postimerkkisarjan on suunnitellut Pekka Piippo. Teos Senaatti-kiinteistöjen historiasta VTT Jari Hanskin kirjoittama historiateos julkaistaan syksyllä Lähteet: Jari Hanski: Kokemus, teot, uskallus. Kaksisataa vastuun vuotta kantaa kauas. Pieni historiikki. Johtamisen faktat ja visiot. Recallmed Oy, Hämeenlinna Valtion kiinteistölaitos Senaattikiinteistöt 2001 kontrahti 1/

16 avaimet toimiviin ratkaisuihin Tekesin hallintojohtaja Juha Sakio toteaa työn ja vapaa-ajan välisen rajan hälvenneen viime vuosina. Moni vastaa esimerkiksi sähköposteihin myös iltaisin ja viikonloppuisin. Tilat tukemaan mobiilityötä Uusi strategia ja vuokrasopimuksen päättyminen sai Tekesin miettimään uudestaan työympäristöratkaisujaan. Tukevatko tilat uutta työn tekemisen mallia vai ovatko ne sen jarruna? Tekes kutsui Senaatti-kiinteistöt avukseen toimitilojensa kehittämiseen. Teksti Maarit Seeling Kuvat Jari Härkönen Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin nykyinen vuokrasopimus Pasilassa päättyy vuonna Uusien tilojen etsimisen tueksi se toteutti yhteistyössä Senaattikiinteistöjen kanssa työympäristön kehittämisprojektin. Projektissa luotiin monipaikkaista työtä tukeva työympäristökonsepti ja työympäristöjohtamisen malli, jossa yhdistyvät uudet toimintatavat, sähköiset järjestelmät, tuloksellinen johtaminen sekä tila- ja palveluratkaisut.»rahoitamme innovaatioita, joten halusimme olla myös itse edelläkävijä työympäristön uudistamisessa», Tekesin hallintojohtaja Juha Sarkio perustelee. Lähtökohtana hankkeessa eivät olleet säästötavoitteet tilakustannuksissa vaan itse työn muutos. Tekes haluaa täyden hyödyn tietotekniikan mullistamista työn uusista tekemisen tavoista. Tavoitteena oli löytää Tekesin strategiaa, toimintaa ja tuottavuutta parhaiten tukeva tila- ja työympäristökonsepti. Tekes on ensimmäinen valtion toimija, joka aikoo siirtyä pääosin mobiiliin työympäristöön ja on laatinut linjaukset työympäristöjohtamiselle. Tekes on jo kokeillut omissa tiloissaan uudenlaisia työn tekemisen tapoja. Pasilan toimitaloon on rakennettu kolmentyyp- pisiä toimistoympäristöjä. Perinteinen konttoriratkaisu, monitilatoimisto sekä asiakkaiden käyttöön Call center -tyyppinen tila, jossa neuvotaan asiakkaita puhelimessa ja verkossa.»monitilatoimisto on ollut menestys joustavuutensa ansiosta. Esimerkiksi työtyytyväisyys on ollut siellä parempi kuin talossa keskimäärin. Nyt halusimme vielä laajentaa tilamallia ja yhdistää siihen kotona ja talon ulkopuolella tehtävän työn», Sarkio selvittää. Työpiste profiilin mukaan Tekesin kehittämisprojektissa tunnistettiin kolme erilaista työprofiilia, joille luodaan erilaiset työympäristöratkaisut. Merkillepantavaa oli, että ainoastaan vajaa kolmannes Tekesin henkilöstöstä tekee töitä pääsääntöisesti toimistolla ja omalla työpisteellä. Valtaosalla liikkujiksi ja verkostoitujiksi nimetyillä ryhmillä työ on liikkuvaa ja yhteydenpito monikanavaista. Siihen kuuluu työpisteellä tapahtuvan työskentelyn lisäksi paljon kokouksia toimiston sisällä ja ulkopuolella sekä matkoja ja vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa. Toimistolla käydään usein vain häthätää kääntymässä, tosin työhön sisältyy myös 16 kontrahti 1/2011

17 Liikkuvassa tietotyössä tilantarve on erilainen kuin tukitoiminnoissa. Omaa työpistettä tarvitaan vähemmän, mutta yhteistyötä ja kohtaamista tukevia tiloja vastaavasti enemmän. keskittymistä vaativia jaksoja. Kiinteälle työpisteelle ei sinällään kuitenkaan ollut tarvetta.»liikkuvassa tietotyössä tilankäyttötarve on selvästi erilainen kuin esimerkiksi tukitoiminnoissa. Visionamme on siirtyä huonetoimistosta mobiiliin monitilatoimistoon, jossa valtaosalla henkilöstöstä on yhteiskäyttöiset työpisteet. Ratkaisu tehostaa tilankäyttöä tuhansia neliöitä. Toisaalta yhteistyötä ja kohtaamisia tukevia tiloja tarvitaan enemmän», Sarkio kertoo. Uuteen toimintamalliin siirtyminen edellyttää myös selkeitä pelisääntöjä. Keskittymistä vaativan etätyön tekeminen esimerkiksi kotoa käsin voi olla perusteltua. Palvelutoiminnan kannalta ei kuitenkaan ole järkevää, jos suurin osa organisaation henkilöstöstä on poissa samana päivänä. Miten joustaviksi työajat voidaan määrittää? Muun muassa tämäntyyppiset kysymykset odottavat vielä ratkaisuja.»lähtökohtana oli työn muutos, eivät säästöt.»»johtamisen kulttuuri muuttuu varmasti uusien työskentelytapojen myötä. Hajautetun organisaation johtaminen vaatii omaa osaamistaan, kun tulokset ratkaisevat enemmän kuin itse prosessi», Sarkio pohtii. Ekotehokkuus puntarissa Projektissa luotiin työympäristöjohtamisen malli, joka tarkoittaa tilahallinnon, tietohallinnon ja henkilöstöhallinnon yhteistyön johtamista. Samalla mitattiin myös Tekesin toiminnan aiheuttama hiilijalanjälki. Uusilta tiloilta edellytetään erinomaista ekotehokkuutta. Monitilaratkaisun arvioidaan pienentävän toimitilojen aiheuttamaa hii lijalanjälkeä jopa 300 hiilitonnia vuodessa. Senaatti-kiinteistöjen työympäristökehittämisen asiantuntija Päivi Hietanen ja johtava asiantuntija Petri Porkka uskovat, että hiilijalanjäljen huomioon ottaminen yleistyy toimitilajohtamisessa.»tilojen aiheuttamia päästöjä voidaan vähentää tehostamalla tilankäyttöä ja parantamalla energiatehokkuutta. Virtuaalineuvotteluja lisäämällä ja monipaikkaista työtä tukemalla voidaan lisäksi vähentää myös työmatkaliikenteestä aiheutuvaa kuormitusta. Etätyömahdollisuus lisää työnteon joustoja ja vähentää turhaa matkustamista», Hietanen ja Porkka huomauttavat. Miltä Tekesin Kira-yksikön tilat näyttävät ja miten ne toimivat? Katso Kurkistus ulos -palsta sivulla 24. info Tekesin toimitilat Lähtötilanne: Työn luonne muuttuu yhä liikkuvammaksi. Tavoite ja keinot: Halu siirtyä pääosin mobiiliin työympäristöön. Tunnistettiin kolme työprofiilia (liikkujat, verkostoitujat ja tukipalvelu), joille luotiin erilaiset tilat. Ratkaisu: Rakennettiin kolmentyyppisiä toimistoympäristöjä: perinteinen konttoriratkaisu, monitilaratkaisu sekä Call center asiakkaiden käyttöön (neuvotaan asiakkaita puhelimessa ja verkossa). Visiona siirtyminen mobiiliin monitilaratkaisuun, jossa valtaosalla yhteiskäyttöiset työpisteet. kontrahti 1/

18 Verohallinto saman katon alle Kuopiossa alokärki on rakennettu vuonna 1928 ja laajennettu vuonna Se on alun perin toiminut paloasemana ja poliisi- Plaitoksena. Sen jälkeen tiloissa toimi posti sekä kauppaliikkeitä, ja peruskorjausta ennen Kuopion verotoimisto. Rakennus on näkyvällä paikalla Tulliportinkatu 35:ssä, joten julkisivuremontilla oli museaaliset tavoitteet. Julkisivut hiekkapuhallettiin ja uusi rappauspinnoite kalkkimaalattiin viereisen Puistokadun punatiilitaloihin sointuvasti punertavaksi. Täysin peruskorjattu arvotalo Palokärki uudisrakennuksineen kokosi verohallinnon toiminnot Kuopiossa saman katon alle. Verotalon käyttäjät kiittelevät rakennuksen valoisuutta sekä nykyaikaista lämmitys- ja ilmanvaihtotekniikkaa. Teksti Jarmo Seppälä Kuvat Ari-Pekka Keränen 18 kontrahti 1/2011

19 kontrahti 1/

20 Katolla oleva vanha letkutorni muistuttaa rakennuksen alkuperästä paloasemana. Pääjulkisivussa on alkuperäisen malliset, kunnostetut kaari-ikkunat, ja katolla kohoaa palolaitoksen vanha letkutorni. Uudisrakennus sopii ulkoasultaan hyvin vanhaan rakennukseen. Kokonaisuuden kattaa tummanpunainen peltikatto. Rakennuksen toisessa kerroksessa on iso kokous- ja ruokailutila. Muita yhteisiä tiloja ovat muun muassa kolme videoneuvotteluhuonetta, muut neuvotteluhuoneet ja ruokailutilat sekä väestönsuoja-kuntosali. Historiasta muistuttavat sisätilojen alkuperäiset metallikaiteet kaidepuineen sekä kerrosten väliset portaikot. Peruskorjauksen kerrosala on kerrosneliötä ja laajennuksen 938 kerrosneliötä, kokonaistilavuus on kuutiota. Hankkeen veroton kustannusarvio oli kahdeksan miljoonaa euroa. Uusitussa ja laajennetussa Palokärjessä ovat tammikuun alusta lähtien toimineet kaikki Kuopioon sijoitetut verohallinnon yksiköt. Vuosien suunnitelma vihdoinkin totta Verotoimiston linjajohtajan Erkki Myöhäsen mukaan ajatus verottajan toimintojen yhdistämisestä samaan rakennukseen oli pitkäaikainen suunnitelma. Samalla toimintoja tiivistettiin siirtämällä Suonenjoen, Siilinjärven ja Nilsiän verotoimistojen palvelut Kuopioon, mikä koski runsasta 20 henkilöä.»sekä toiminnallisesti että toimitilojen osalta tämä kokonaisuudistus on ollut käännekohta. Täällä työskentelee nyt noin 220 henkilöä, ja kaikki työpisteet on suunnilleen miehitetty. Aikaisemmin talossa toimineessa verotoimistossa oli 60 henkilöä», Myöhänen kertoo.»uudenveroisten tilojen neliövuokra on melko kova, mutta toisaalta säästöä 20 kontrahti 1/2011

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Palvelua organisaatiosi toiminnan ja tuottavuuden parantamiseksi Asiantuntijapalveluissa toimimme johdon strategisena kumppanina. Palvelumme liittyvät tavallisesti

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Palvelutuotteet työympäristön muutostarpeisiin TEHOSTUS LINJAUS UUDISTUS

Palvelutuotteet työympäristön muutostarpeisiin TEHOSTUS LINJAUS UUDISTUS Palvelutuotteet työympäristön muutostarpeisiin TEHOSTUS LINJAUS UUDISTUS TEHOSTA Lähtötilanne: Nykyiset tilasi ovat liian kalliit, vuokrakustannuksia pitää leikata tai toimipisteiden määrää karsia. Toimintamalleja

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt. Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä

Senaatti-kiinteistöt. Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä Senaatti-kiinteistöt Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä Teemme tilaa onnistumiselle Senaatti-kiinteistöt on yksi merkittävimmistä kiinteistöalan toimijoista ja valtionhallinnon

Lisätiedot

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle?

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Timo Räikkönen, kehitys- ja markkinointijohtaja, YIT Jari Niemelä, toimitusjohtaja, Workspace Oy #HENRYFoorumi / #HF_2014 #yitkehitys HR erilaisten muutosten keskellä

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen Basware käyttäjäpäivät 20.9.2012 Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Esityksen sisältö - Senaatti-kiinteistöt

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Green Officeaamukahvitilaisuus 22.10.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Esityksen sisältö Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatin vihreä työkalupakki

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki Hiilijalanjälki ilmastonvaikutukset Rakennusten suorituskyky ja ilmastonvaikutukset voidaan kuvata kokonaisvaltaisesti 3-5 mittarin avulla: - Sisäilmastoluokka (Sisäilmastoluokitus

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011. CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Tulevaisuuden työympäristöt

Tulevaisuuden työympäristöt Tulevaisuuden työympäristöt Green Office-aamukahvit/ Ilmatieteen laitos ja Senaatti-kiinteistöt Tuomme tilalle ratkaisut Esityksen sisältö Muutoksesta Tilatehokkuudesta Toimitilakustannuksista Etä-/joustotyöstä

Lisätiedot

Arandur / Kaivomestarin hanke

Arandur / Kaivomestarin hanke 7.10.2010 Richard Malm Arandur / Kaivomestarin hanke Kaivomestari - ensimmäinen julkisen ja yksityisen sektorin kiinteistöalan kumppanuushanke Suomessa. Elinkaaritoimitus: mitä sopimus sisältää? Substanssipalvelut

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Simon le Roux Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ. Työympäristön suunnittelun haasteet

Technopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ. Työympäristön suunnittelun haasteet Technopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ Työympäristön suunnittelun haasteet miten erityyppisiä työtilaratkaisuja suunnitellaan ja mitkä työskentelytiloihin liittyvät asiat edistävät työhyvinvointia

Lisätiedot

ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS

ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS TIETOTYÖN TUOTTAVUUS 1. Teetkö oikeita asioita? mitkä tehtävät luovat arvoa asiakkaalle? 2. Teetkö asiat oikein? tehokkaasti,

Lisätiedot

Energia- ja talotekniikkaryhmän (RET) tavoitetila. Jäsenten (224 hlö) osallistumisen kanavointi RIL:n toimintaan

Energia- ja talotekniikkaryhmän (RET) tavoitetila. Jäsenten (224 hlö) osallistumisen kanavointi RIL:n toimintaan Energia- ja talotekniikkaryhmän (RET) tavoitetila Jäsenten (224 hlö) osallistumisen kanavointi RIL:n toimintaan verkostoituminen ja vuorovaikutuksen kanavoiminen RIL:n energia- ja talotekniikkasekä rakennusasiantuntijoiden

Lisätiedot

Julkiset rakennukset puusta

Julkiset rakennukset puusta Julkiset rakennukset puusta RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Rakentamisen ekologinen jalanjälki kasvaa, ellei asialle tehdä mitään

Lisätiedot

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA Pysyykö yrityksesi muutoksessa mukana? Maailma ja yrityksen toimintaympäristö sen mukana muuttuvat vauhdilla. Mikä vielä viime vuonna tuntui itsestään selvältä, saattaa

Lisätiedot

Valtion henkilöstöhallinnon prosessien kehittäminen ja digitalisointi

Valtion henkilöstöhallinnon prosessien kehittäminen ja digitalisointi Valtion henkilöstöhallinnon prosessien kehittäminen ja digitalisointi 19.5.2015 Neuvottelujohtaja Seija Petrow, Valtion työmarkkinalaitos Apulaisjohtaja Mari Näätsaari, Valtiokonttori Julkishallinnon kovat

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen työympäristöratkaisu Lintulahdella

Senaatti-kiinteistöjen työympäristöratkaisu Lintulahdella Senaatti-kiinteistöjen työympäristöratkaisu Lintulahdella Tutkimuslaitosseminaari #244206 Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Senaatti-kiinteistöt elää niin kuin opettaa Projektin tarkoitus Projektin

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset PIDÄ HUOLTA messuseminaari OMA KOTI messut 12.4.2013 Helsinki Suomen Omakotiliitto Rakennusneuvos Erkki Laitinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Case Sininen Meteoriitti Oy. Uudenlainen yhteistyökulttuuri johtamisen apuna

Case Sininen Meteoriitti Oy. Uudenlainen yhteistyökulttuuri johtamisen apuna Case Sininen Meteoriitti Oy Uudenlainen yhteistyökulttuuri johtamisen apuna Technopolis Business Breakfast 12.4.2013 Jarmo Kuusinen Yksikön johtaja Sininen Meteoriitti Oy Verkkopalveluiden ja tietotyön

Lisätiedot

Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille

Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille Jukka Riikonen Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille Viiteympäristö Rakennusinvestoinnit joista yli 1 M :n hankkeisiin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä Wärtsilä Oyj on tehnyt Workspacen kanssa yhteistyötä vuodesta 2011, jolloin aloitettiin globaalin työympäristökonseptin kehittäminen. Vuoden 2013 loppuun mennessä Workspace oli auttanut Wärtsilää ohjaamaan

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

TECHNOPOLIS OYJ 9.3.2011. Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä

TECHNOPOLIS OYJ 9.3.2011. Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä Faktoja Technopoliksen kiinteistökannasta 451 200 m2 Suomessa 24 100 m2 Pietarissa 79 200 m2 Tallinnassa >90% toimistotilaa 2011 taloudellinen

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen 14.12.2011 Palvelukeskusseminaari Esapekka Kuikka 1 Esityksen sisältö - Senaatti-kiinteistöt ja taloushallinnon

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Paasitorni, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Keinot energiansäästämiseen rakennuksissa ovat ajalle ominaisia

Lisätiedot

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies 12.10.2011 Matti Rae, Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi 1 Ensto Group on kansainvälinen perheyritys Henkilöstöä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

"Hyvinvointirakentaminen"

Hyvinvointirakentaminen "Hyvinvointirakentaminen" Rakennetun ympäristön ohjelma, TEKES 18.5.2010 Helsinki Kari Reijula, professori Työterveyslaitos Taustaa "Kymmenen kirjaa arkkitehtuurista" (Vitruvius 80-15 eaa.) rakennelman

Lisätiedot

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään?

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Kari Reijula, professori Teemajohtaja Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat teema-alue Esittäjän nimi 4.12.2012 Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kustannukset

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

Build Up Skills Finland 19.11.12. Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa

Build Up Skills Finland 19.11.12. Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa Build Up Skills Finland 19.11.12 Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa ENERGIATEHOKKUUS Kuuma aihe, monta näkökulmaa Kiinteistöalalle profiilin noston mahdollisuus! 19.11.2012 Piia

Lisätiedot

MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti

MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti BIT Tutkimuskeskus Työpsykologian ja johtamisen yksikkö Teknillinen korkeakoulu Yhteyshenkilö: Tutkimuspäällikkö Anu Sivunen, +358 40 735 4279, anu.sivunen@tkk.fi MoVi-projekti:

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013 Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta

Lisätiedot

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi Esitelmä 17.9.-14 HUS-Kiinteistöt Oy:n toimintaympäristö Onnistunut rakennusinvestointi Tietomallipohjainen investointiprosessi Tietomallintamisen

Lisätiedot

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen tässä ajassa Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen organisaation ohjaavana voimana Vakiintuneen johtamisajattelun ja -tutkimuksen mukaan strategia muodostaa

Lisätiedot

Arvorakennuksen suunnittelua ohjasi elinkaarimalli

Arvorakennuksen suunnittelua ohjasi elinkaarimalli Ku vat: Pent ti Potkonen Kuopion verotalo Arvorakennuksen suunnittelua ohjasi elinkaarimalli Kuopion verotalo sijaitsee arvokiinteistössä aivan kaupungin ydinkeskustassa. Peruskorjauksessa ja laajennuksessa

Lisätiedot

Kestävä Kerava -konsultointi. Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010

Kestävä Kerava -konsultointi. Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010 Kestävä Kerava -konsultointi Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010 1 Gaia lyhyesti Liiketoiminnan periaatteet Kestävät ratkaisut Syvällistä ja monialaista asiantuntemusta

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus HINKU yritystilaisuus Uudessakaupungissa 11.11.2014 Mikä yritys hyötyy cleantechhankinnoista? Yritykset, jotka osaavat

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015 Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 FAKTAA Suomessa on noin 50 000 taloyhtiötä, jotka käyttävät Isännöintiliiton jäsenten palveluja. Isännöinti vaikuttaa

Lisätiedot

energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija

energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija HR energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija 2 Työ on tärkein osa ihmisen elämän sisältöä yli 65 v. 46-55 v 26-35 v Lyhyt ammattikoulutus Opistotaso Akateeminen 0 25 50 75 100 Täysin samaa mieltä Jokseenkin

Lisätiedot