0,0 Vuosi 1990 Vuosi Tavoite-sken Asukaskohtaiset päästöt 6,4 5,7 5 SEAP tavoite 2020 as. (-20 %) 5,1 5,1 5,1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "0,0 Vuosi 1990 Vuosi 2010. Tavoite-sken. 2020 Asukaskohtaiset päästöt 6,4 5,7 5 SEAP tavoite 2020 as. (-20 %) 5,1 5,1 5,1"

Transkriptio

1 7,0 6,0 t CO 2 -ekv/asukas 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Vuosi 1990 Vuosi 2010 Tavoite-sken. Asukaskohtaiset päästöt 6,4 5,7 5 SEAP tavoite as. (-20 %) 5,1 5,1 5,1 Kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen mukainen Oulun kaupungin kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma Sustainable Energy Action Plan (SEAP) of Oulu under Covenant of Mayors (CoM)

2 Toimitus: Marketta Karhu Sivujen taitto ja paino: Oulun Konttori, Painatuskeskus 2 OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA

3 Kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen mukainen OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Kaupunginhallitus Timo Kuusiola Suvi Monni Benviroc Oy 2012 Espoo

4

5 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 6 Summary... 8 Käsitteet ja lyhenteet Johdanto Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelman taustaa Nykyiset ilmastohankkeet SEAP:n laadintaprosessi Energia- ja päästötaseet Laskentamenetelmät ja taseiden kattavuus Energiankulutus 1990 ja Kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja SEAP:n tavoite ja toimenpiteet Tavoitteen asettaminen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Toimenpidekortit Kaupungin oman energiankulutuksen vähentäminen Uudisrakentamisen ennakoiva laadunohjaus Korjausrakentamisen ja asumisen ennakoiva laadunohjaus Energiankulutuksen vähentäminen neuvonnalla Tehokas maankäyttö ja liikennesuunnittelu Jätteen hyötykäytön tehostaminen Lisätoimenpide: puun osuuden lisääminen kaukolämmön tuotannossa Skenaariot vuodelle Sektorikohtaiset skenaariot Kaupungin oma toiminta Uudisrakentaminen Korjausrakentaminen Tieliikenne Jätehuolto Energiankulutus Kasvihuonekaasupäästöt Rakennuksiin kohdistuvien toimenpiteiden kustannukset Neuvonta ja ohjaus Investoinnit ja säästöt Kaupungille kohdistuvat kustannukset ja säästöt yhteensä SEAP:n toimeenpanosuunnitelma Toimenpiteiden toteuttaminen Toimenpiteiden seuranta Sidosryhmäyhteistyö Lähdeluettelo Liite 1. SEAP:n sektorit Liite 2. Kokonaisenergiankulutus asukasta kohden laskettuna Liite 3. Rakennuskanta- ja asukaslukutietoja Liite 4. Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden laskettuna Liite 5. Kokonaispäästöt vuosina 1990, 2010 ja eri skenaarioissa vuonna Liite 6. Korjausrakentamisen kustannusherkkyystarkastelu Liite 7. SEAP-taulukot OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA 5

6 Tiivistelmä Oulu liittyi eurooppalaiseen kaupunginjohtajien ilmastosopimukseen vuoden 2011 kesäkuussa. Ilmastosopimukseen liittyminen velvoittaa kaupungin asettamaan vähintään 20 prosentin päästövähennystavoitteen ja laatimaan kestävän energiankäytön toimintasuunnitelman tavoitteen saavuttamiseksi. Kuntaliitoksen myötä velvoite ja kaikki siihen liittyvät toimenpiteet ja laskelmat koskevat vuoden 2013 mukaista Oulua. Oulu asetti tavoitteeksi vähentää asukasta kohti laskettuja kasvihuonekaasupäästöjä 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen mennessä. Päästötavoite vuonna on 5,1 t CO 2 -ekv/ asukas, mikä vastaa kokonaispäästöä 1041 kt CO 2 -ekv. Luku ei sisällä teollisuuden päästöjä. Suunnitelma on rajattu koskemaan niitä toimintoja, joihin kaupunki voi toiminnallaan vaikuttaa. Suunnitelmassa tarkastellut sektorit ovat kaupungin rakennukset ja toiminnot, asuinrakennukset, palvelurakennukset, tieliikenne, joukkoliikenne ja jätehuolto. Teollisuuden päästöille on omat kaupungista riippumattomat ohjauskeinonsa ja teollisuus on rajattu sopimuksen ulkopuolelle. Oulun kaupunkiorganisaation oma energiankulutus on vain noin 6 % edellä mainittujen sektoreiden energiankulutuksesta. Näin ollen myös asukkaiden ja koko rakennuskannan päästöt on käännettävä laskuun, jotta kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen tavoitteeseen on mahdollista päästä. Kaupunki voi vaikuttaa näihin päästöihin muun muassa ohjauksen, neuvonnan ja kaupunkisuunnittelun avulla. Vuoteen mennessä Oulu vähentää kasvihuonekaasupäästöjään kuudella toimenpidekokonaisuudella. Kaupungin oman toiminnan päästöjä vähennetään tekemällä rakennuksissa energiakatselmuksia ja toteuttamalla niissä tunnistettuja toimenpiteitä, parantamalla tilatehokkuutta sekä vaihtamalla katuvalaistusta ja liikennevaloja energiatehokkaampiin. Myös kaupungin ajoneuvojen ja työkoneiden sekä vesihuollon energiatehokkuutta parannetaan. Uudis- ja korjausrakentamisen sekä asumisen ennakoivan laadunohjauksen avulla päästään määräystasoa parempaan energiatehokkuuteen ja edistetään uusiutuvan energian käyttöönottoa rakennuksissa. Asuin- ja palvelurakennusten energiankulutus laskee myös kaupungin toteuttaman neuvonnan ansiosta. Tieliikenteen päästöjä vähennetään tehokkaan maankäytön ja liikennesuunnittelun avulla. Ruskon jätekeskuksen kaatopaikalla muodostuvia metaanipäästöjä rajoitetaan vaikuttamalla jätteen syntyyn neuvonnalla, lajittelemalla seka- ja rakennusjätteet materiaali- ja energiahyötykäyttöön lajitteluareenalla sekä tuottamalla energiaa yhdyskuntajätteestä. Suunnitteilla on myös mädättämö biojätteiden käsittelyyn. Toimenpiteiden vaikutusta vuoden päästötasoon on tarkasteltu skenaariolaskelmilla. Laskemien mukaan Oulun päästöt vuonna ovat 5,0 t CO 2 -ekv/asukas (1030 kt CO 2 -ekv), kun kaikki yllä mainitut toimenpiteet toteutetaan. Näin ollen suunnitellut toimenpiteet ovat riittäviä asetetun 20 % päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi. Suurimmat päästövähennykset saadaan aikaan olemassa olevaan rakennuskantaan kohdistuvilla toimenpiteillä (energiatehokkuuden parantaminen, lämmitystapamuutokset, uusiutuvan energian käyttöönotto lisäenergianlähteenä) sekä liikenteen päästöjä vähentämällä. 6 OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA

7 Energiantuotanto kuuluu päästökaupan piiriin, minkä vuoksi kaukolämmöntuotannossa ja teollisuuden energiantuotannossa tapahtuvat muutokset on jätetty päätarkastelusta pois. Jos muiden toimenpiteiden lisäksi kaukolämmöntuotannossa lisätään Oulun energiapoliittisten linjausten mukaisesti puun osuutta, ja otetaan tavoitteeksi esimerkiksi 50 % puun osuus, saavutetaan vuonna päästötaso 893 kt CO 2 -ekv (ilman teollisuutta). Tällöin asukaskohtaiset päästöt vähenisivät yli 30 % vuoteen 1990 verrattuna. Oulun energiantuotannon päästöt vähenevät myös vuonna 2012 käyttöön otetun ekovoimalaitoksen ansiosta, kun turpeen ja öljyn käyttö vähenee. Polttoainekorvaavuudella saavutettava noin 100 kt CO 2 -ekv:n vuotuinen päästövähennysvaikutus kohdistuu teollisuuteen, joka on rajattu SEAP:n ulkopuolelle. Toimenpiteiden toteutuksesta aiheutuu kustannuksia sekä kaupungille että yksityiselle sektorille. Neuvonnan ja rakentamisen ohjauksen kustannukset kaupungille vuosina ovat yhteensä 5,1 miljoonaa ja energiatehokkuusinvestointien 7,8 miljoonaa euroa. Samalla aikavälillä saavutettava säästö energiakuluissa on 23,5 miljoonaa euroa. SEAP:n toimenpiteistä yksityisille asuin- ja palvelurakennuksille kohdistuvat lisäinvestointikustannukset ovat 152 miljoonaa ja säästöt 319 miljoonaa euroa 20 vuoden aikana. Kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen velvoitteiden mukaisesti toimenpiteistä raportoidaan CoM:n toimistoon. Toimintasuunnitelman täytäntöönpanoraportti, jossa kerrotaan toimenpiteiden tilanteesta, toimitetaan kahden vuoden välein. Päästötaselaskelmat ja toteutettujen toimenpiteiden tulokset (energiansäästö ja CO 2 -päästöjen vähentyminen) raportoidaan neljän vuoden välein. 7,0 6,0 t CO 2 -ekv/asukas 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Tavoite-sken. Vuosi 1990 Vuosi 2010 Asukaskohtaiset päästöt 6,4 5,7 5 SEAP tavoite as. (-20 %) 5,1 5,1 5,1 Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti laskettuna vuoden 2013 jälkeisessä Oulussa 1990 ja 2010, Tavoite-skenaarion ennuste vuodelle sekä 20 %:n päästövähennystavoite asukasta kohti laskettuna (5,1 t CO 2 -ekv/asukas.) OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA 7

8 Summary Oulu joined the European Covenant of Mayors in June The cities which have joined the Covenant are required to set at least a 20 % emission reduction target and prepare a Sustainable Energy Action Plan (SEAP), which presents the actions and measures through which the target will be reached. The emission reduction target and all the related actions, measures and calculations cover the entire Oulu as it is at the beginning of 2013, when five municipalities merge to form the new Oulu. The City Council of Oulu set a per capita emission reduction target of 20 % by compared to the baseline year The target for the year is 5.1 t CO 2 -eq/capita, which corresponds to an emission level of 1041 kt CO 2 -eq. The figure excludes emissions of industry. The plan covers activities, the emissions of which can be mitigated through actions of the city. The sectors covered by the plan are municipal buildings, equipment/facilities, residential and tertiary buildings, road transportation, public transport and waste management. Emissions of industry are mitigated by national and EU-wide policies and measures, and therefore industry is excluded from the scope of the Covenant of Mayors. The energy consumption of the municipal activities is only about 6% of the total energy consumption of the sectors mentioned above. Therefore, it is necessary to mitigate also the emissions of inhabitants and the entire buildings stock to reach the target. The city can mitigate these emissions for example by consumer advice and land-use planning. By the greenhouse gas emissions of Oulu will be mitigated by six packages of actions. The emission of municipal energy consumption will be reduced by energy audits of municipal buildings and related energy efficiency investments, improving space efficiency and switching street lighting and traffic lights to more energy efficient ones. The energy efficiency of municipal vehicle fleet and water management will also be improved. As a result of proactive quality control of construction and renovation, the new and renovated buildings in Oulu will be more energy efficient than buildings following the requirements of the national building code. Use of renewable energy in buildings will also increase. Energy consumption of residential and tertiary buildings will reduce thanks to consumer advice of City of Oulu. The emissions of road transportation will be mitigated through efficient landuse and transport planning. The methane emissions from Rusko landfill will be mitigated by waste prevention through consumer advice; by sorting municipal solid waste and construction waste; and by producing energy from municipal waste. It is also planned to build a digester for biowaste. The impact of the actions and measures on emission level in are estimated by scenario calculations. According to the calculations, the emissions of Oulu will be 5.0 t CO 2 -eq/capita (1030 kt CO 2 -eq) in, when all the above-mentioned actions and measures are carried out. Thus the planned measures are sufficient to reach the 20 % emission reduction target. The largest emission reductions are expected to be reached through actions targeting the existing building stock (energy efficiency improvement, changes of heating systems and use of renewable energy as additional energy source) and by mitigating emissions from road transportation. 8 OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA

9 Large-scale energy production is regulated by emissions trading, and therefore changes in district heat production and energy supply of industry are excluded from the main scenarios. However, if the share of biomass in district heat production were increased for example to 50 % in addition to other measures, the emissions would be at 893 kt CO 2 -eq in (without industry). In that case, the emissions per capita would be more than 30 % below the 1990 level. The emissions from energy production in Oulu have also reduced thanks to construction of the new Eco Power Plant in The energy production of Eco Power Plant will reduce the use of peat and oil in industry. The related emission reduction, roughly 100 kt CO 2 -eq/year, occurs outside the scope of the SEAP. Realization of the SEAP measures has economic consequences both for the city and the private sector. The costs of consumer advice and proactive quality control of construction and renovation are 5.1 million euros between 2010 and, and those of energy efficiency investments of municipal buildings and facilities are 7.8 million euros. In the same time period the savings due to reduced energy costs are estimated at 23.5 million euros. The additional investments in residential and tertiary buildings due to SEAP actions are 152 million euros and savings 319 million euros during a time-period of 20 years. According to the commitments of the Covenant of Mayors, Oulu will report on the actions and measures to the Covenant of Mayors Office. Implementation report, including information on the status of the actions and measures will be submitted every second year. Emission inventories and results of actions and measures (energy saving and CO2 reduction) will be reported every fourth year. OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA 9

10 Käsitteet ja lyhenteet Käsite BAU-skenaario CO 2 -ekv CoM GWh GWP-kerroin Hyödynjakomenetelmä Lisäinvestointikustannus Lämmitystarveluku Lämmitystarvekorjaus Ominaislämmönkulutus Päästövähenemä SEAP Tavoiteskenaario Määritelmä Business as Usual, skenaario, joka kuvaa energiankulutuksen ja päästöjen kehitystä Oulussa ilman SEAP:n toimenpiteitä. CO 2 -ekv eli hiilidioksidiekvivalentti on suure, jonka avulla voidaan yhteismitallistaa eri kasvihuonekaasujen päästöt. Hiilidioksidiekvivalentin laskemista varten kasvihuonekaasujen päästöt kerrotaan niiden GWP-kertoimilla. Kaupunginjohtajien ilmastosopimus (Covenant of Mayors). Energiamäärän yksikkö (esimerkiksi käytetty polttoaine tai kulutettu sähkö). 1 GWh = 1000 MWh = kwh. GWP-kerroin (global warming potential) kuvaa kaasun vaikutusta ilmaston lämpenemiseen tietyllä aikajänteellä. Yleisesti (ja tässä selvityksessä) käytetään 100 vuoden aikajännettä. Menetelmä, jossa jyvitetään yhteistuotannon polttoaineet sähkölle ja lämmölle vaihtoehtoisten tuotantomuotojen tarvitseman polttoainemäärän suhteessa. BAU-skenaarion ja Tavoite-skenaarion välinen investointikustannus. Esimerkiksi uudisrakentamisen tapauksessa BAU-skenaariossa rakennukset rakennetaan määräystasoa vastaaviksi, kun taas Tavoite-skenaariossa pyritään parempaan energiatehokkuuteen. Lisäinvestointikustannus kuvaa kustannusta, joka aiheutuu rakennettaessa määräystasoa energiatehokkaampia rakennuksia. Lämmitystarveluku saadaan laskemalla päivittäisten sisä- ja ulkolämpötilojen erotus. Vertailuarvona eli normaalivuoden lämmitystarvelukuna käytetään vuosien keskimääräistä lämmitystarvelukua (Ilmatieteen laitos, 2012). Menetelmä, jolla tasoitetaan säästä johtuvien vuosittaisten vaihteluiden vaikutuksia energiankulutukseen korjaamalla tietyn vuoden energiankulutus vastaamaan valitun vertailuvuoden lämmitystarvetta. Lämmitystarvekorjauksen laskennassa hyödynnetään ilmatieteen laitoksen määrittämiä lämmitystarvelukuja. Rakennuksen laskennallinen lämmitysenergian tarve tilavuus- tai pinta-alayksikköä kohden. Toimenpiteen avulla saavutettava vähenemä päästöihin suhteessa vertailutasoon. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (Sustanable Energy Action Plan). Suunnitelma, jossa esitetään keinot kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi. Skenaario, joka kuvaa energiankulutuksen ja päästöjen kehitystä Oulussa, kun SEAP:n toimenpiteet toteutetaan. 10 OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA

11 1. Johdanto Ilmastonmuutos on aikakautemme suurin ympäristöuhka. Ilmastonmuutosta aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöt johtuvat suurimmaksi osaksi energian käytöstä: rakennusten lämmityksestä, sähkön kulutuksesta, liikenteestä ja teollisuudesta. Kestävä energian käyttö ja ilmastonmuutoksen hillintä vaativat toimenpiteitä kaikilla hallinnon tasoilla, niin kansainvälisesti, kansallisesti kuin paikallisestikin. Monet kestävään energiankäyttöön liittyvät toimet kuuluvat paikallishallinnon toimivaltaan tai niitä ei voida toteuttaa ilman sen poliittista tukea. Kannustaakseen ja tukeakseen paikallisten viranomaisten kestäviä energiakäytäntöjä ja niiden käyttöönottoa Euroopan komissio perusti vuonna 2008 kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen (Covenant of Mayors, CoM). Sopimuksen tavoitteena on saada osallistujat saavuttamaan ja ylittämään Euroopan unionin yhteinen tavoite vähentää hiilidioksidipäästöjä vähintään 20 % perusvuoden tasosta vuoteen mennessä. Sopimukseen on liittynyt jo yli 4300 kaupunkia. Helmikuussa 2011 Suomen kuuden suurimman kaupungin (Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa) kaupunginjohtajat perustivat ilmastoverkoston, jonka tavoitteeksi asetettiin monipuolinen ilmastoyhteistyö sekä toimiminen suunnannäyttäjänä ilmastokysymyksissä. Samalla asetettiin tavoitteeksi, että osallistujat liittyvät kaupunginjohtajien ilmastosopimukseen. Oulu liittyi kaupunginjohtajien ilmastosopimukseen kesäkuussa Ilmastosopimus edellyttää vähintään 20 % päästövähennystavoitteen asettamista, sekä kestävän energiankäytön toimintasuunnitelman (Sustainable Energy Action Plan, SEAP) laadintaa tavoitteen saavuttamiseksi. Tässä toimintasuunnitelmassa esitetään toimenpiteet, joiden avulla Oulu voi saavuttaa asetetun päästövähennystavoitteen. Lisäksi on tarkasteltu, miten Oulu voisi päästä vielä suurempaan päästövähennykseen, jos tulevaisuudessa sitoudutaan esimerkiksi 30 % päästövähennystavoitteeseen. Oulun kaupunkiorganisaation oma energiankulutus on vain noin 6 % suunnitelmassa mukana olevien toimintojen energiankulutuksesta. Näin ollen myös asukkaiden ja koko rakennuskannan päästöt on käännettävä laskuun, jotta kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen tavoitteeseen on mahdollista päästä. Oulu on teollisuuskaupunki, jonka energiankulutuksesta noin 60 % aiheutuu teollisuuden toiminnoista (CO2-raportti, 2012). Suurteollisuus ja eräät muut sektorit on kuitenkin rajattu kaupunginjohtajien sopimuksen ulkopuolelle (liite 1). SEAP:n toimenpiteet kohdistuvat kaupungin omiin rakennuksiin ja toimintoihin, asuin- ja palvelurakennuksiin, tieliikenteeseen ja jätehuoltoon. Oulun kaupunki kattaa vuodesta 2013 alkaen Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin. SEAP ja kaikki esitetyt laskelmat, tulokset sekä toimenpiteet koskevat koko kuntaliitoksen jälkeistä Oulua. OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA 11

12 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelman taustaa 2.1. Nykyiset ilmastohankkeet Oulun kaupungissa on tehty kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutokseen liittyvää työtä jo parinkymmenen vuoden ajan. Taulukossa 2.1 on esitetty Oulun kaupungin keskeiset ilmastositoumukset. Taulukko 2.1 Oulun kaupungin ilmastositoumukset. Vuosi Paikalliset sopimukset ja sitoumukset 1995 Euroopan kaupunkien kestävän kehityksen asiakirja, Aalborgin julistus 1997 Kuntien ilmastonsuojelukampanjaan liittyminen 1997 Oulun kaupungin kestävän kehityksen politiikka 2001 Oulun kaupungin kestävän kehityksen politiikan päivitys Oulu kasvaa kestävästi 2006 Oulun kaupungin kestävän kehityksen politiikan päivitys Oulu kasvaa kestävästi Oulun kaupunkistrategia Oulun kaupungin energiatehokkuussopimus vuosille Energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma Oulun seudun ilmastostrategia 2009 Eurocities-ilmastojulistus 2009 Oulun kaupunkistrategia 2010 ILMO Oulun kaupungin ilmasto-ohjelma 2010 Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka, Oulu kasvaa kestävästi 2011 Uuden Oulun energiapoliittiset linjaukset 2011 Espoon, Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupunginjohtajien ilmastoverkosto 2011 Kaupunginjohtajien ilmastosopimus (Covenant of Mayors) 2012 ERA17 Energiaviisaan rakentamisen aika -tiekartta 2012 Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) Oulun seudun ilmastostrategia hyväksyttiin Oulun kaupunginvaltuustossa kesäkuussa Strategian tavoitteena on saada aikaan pysyviä toimintatapoja, joilla eri toimintojen energiankulutus ja niistä aiheutuvat päästöt voidaan kääntää laskuun. Oulun seudun ilmastostrategiassa ei ole tietoisesti asetettu lukumääräistä kasvihuonekaasupäästöjen tavoitearvoa tai vähennysprosenttia, vaan määritetty kehityssuunta, johon tulee kaikilla tahoilla pyrkiä (Oulun kaupunki, 2009). Oulun seudun ilmastostrategiaa on käytetty SEAP:n laadinnan pohjana. Oulun kaupunki ja työ- ja elinkeinoministeriö solmivat energiatehokkuussopimuksen (KETS), joka kattaa vuodet Sopimus sisältää ohjeellisen 9 %:n energiansäästötavoitteen vuodelle Oulun kaupunki laati vuonna 2009 toimintasuunnitelman energiatehokkuussopimuksen toteuttamiseksi. Siinä esitetyt toimenpiteet laajennetaan koskemaan vuoden 2013 jälkeistä Oulun kaupunkia. KETS:iin liittyminen tukee kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen velvoitetta kaupungin toimimisesta edelläkävijänä ja esimerkkinä kestävien energiakäytäntöjen käyttöönotossa. Keskeisimmät KETS:n toimintasuunnitelman toimenpiteet on esitetty tässä raportissa kaupungin oman toiminnan energiankulutusta vähentävinä toimenpiteinä. 12 OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA

13 Oulun kaupunki on laatinut ERA17-ohjelmaan liittyvän paikallisen tiekartan. ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 on ympäristöministeriön, Sitran ja Tekesin yhdessä valmistelema toimintaohjelma, joka vastaa ilmastonmuutoksen haasteeseen rakennetun ympäristön osalta. Oulun ERA17-tiekartta on toimintamalli ja ohjekirja Oulun rakennetusta ympäristöstä vastaavien tahojen toiminnan kehittämiseksi ja käytännön toimintatapojen muuttamiseksi energiatehokkuutta edistäviksi. ERA17-tiekartta ja siinä esitetyt toimenpiteet tukevat SEAP:n toteutusta. Oulun rakennusvalvonta on toteuttanut uudisrakentamisen ennakoivaa laadunohjausta vuodesta 2006 lähtien. Ennakoivan laadunohjauksen ansiosta Oulun uudisrakennuksissa on saavutettu huomattavasti lakisääteistä vähimmäistasoa parempi energiatehokkuus. Vuonna 2010 Oulun omakotirakentaminen siirtyi lähes kokonaan matalaenergiatasolle, kun valtakunnassa vain 38 % taloista saavutti kyseisen tason. Lisäksi lähes kaikki Oulun kaukolämpöverkon alueelle vuosina rakennetuista omakotitaloista täyttävät myös voimaan tulleet uudet kokonaisenergiatarkasteluun perustuvat määräykset. Ennakoivan laadunohjauksen jatkaminen ja sen laajentaminen myös korjausrakentamiseen sekä asumisen energiankulutukseen ja tilaratkaisun tehokkuuteen ovat keskeisiä SEAP:n toimenpiteitä. Kesäkuussa 2011 Oulun seudun ympäristötoimessa käynnistettiin ILMO Oulun seudun ilmastoportti -hanke ilmastostrategian tueksi. Euroopan aluekehitysrahastosta tukea saavan hankkeen avulla edistetään energia- ja ilmastoystävällisiä toimintatapoja ja niiden myötä lisätään energiatehokkuutta ja vähennetään kasvihuonekaasupäästöjen syntymistä. ILMO-hankkeessa aloitettu työ tukee SEAP:n toimenpiteitä. Oulussa ympäristöasioiden hyvä hoito koskettaa kaupunkiorganisaation jokaista hallintokuntaa ja liikelaitosta. Suurimmassa osassa Oulun kaupungin yksiköistä on omat toiminnasta johdetut ympäristö- tai kestävän kehityksen tavoitteet. Toimenpiteet vaihtelevat toimialasta riippuen. Toimenpiteiden toteutumista seurataan ympäristötilinpäätöksessä, johon kootaan muun muassa ympäristöön, energiaan ja kestävän kehityksen edistämiseen liittyvät toimet. Indikaattoreiden ja muiden tunnuslukujen yhteydessä on esitetty esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja toimenpiteistä. Kaupungin oman toiminnan tavoitteet tukevat SEAP:n toteuttamista. Olemassa oleva ja jatkuvasti kehitettävä raportointi tukee myös SEAP:n toimeenpanon seurantaa. Vuoden 2013 kuntaliitoksen muodostavat Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii. SEAP koskee koko kuntaliitoksen jälkeistä Oulua. Kuntaliitokseen liittyen Oulussa on käynnistetty uuden yleiskaavan laatiminen. Yleiskaavalla on suuri merkitys tulevaisuuden energiaja liikenneratkaisuissa, ja yleiskaavassa esitettyjä toimenpiteitä on sisällytetty myös SEAP:iin. OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA 13

14 2.2. SEAP:n laadintaprosessi Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelman pohjana olivat kappaleessa 2.1 mainitut Oulussa käynnissä olevat ilmasto- ja energiahankkeet. Toimintasuunnitelman valmisteluun asetettiin työryhmä (kaupunginjohtajan päätös ), jonka kokoonpano oli seuraava: Timo Kenakkala, apulaiskaupunginjohtaja, puheenjohtaja Juhani Järvelä, toimitusjohtaja, Oulun Energia Jouni Lähdemäki, johtaja, Oulun Vesi Matti Matinheikki, johtaja, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Tapani Mäkikyrö, johtaja, rakennusvalvonta Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Jouko Leskinen, johtaja, Oulun Tilakeskus Markku Illikainen, johtaja, Oulun Jätehuolto Juha Ala-Mursula, johtaja, BusinessOulu Pekka Vuononvirta, ympäristöjohtaja, Oulun seudun ympäristötoimi Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudun ympäristötoimi SEAP:n laadintaa varten tehtiin konsulttisopimus Benviroc Oy:n kanssa. Toimintasuunnitelman toimenpiteet valittiin SEAP-työryhmässä, ja niiden tavoitetasot ja sisällöt määriteltiin yhteistyössä konsultin ja työryhmän kanssa. Benviroc Oy teki toimenpiteisiin liittyvät laskennat ja laati SEAP-raportin. Ohjelman laadinnan yhdyshenkilönä toimi Marketta Karhu. 14 OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA

15 3. Energia- ja päästötaseet 3.1. Laskentamenetelmät ja taseiden kattavuus SEAP:n perusvuoden (1990) ja seurantavuoden (2010) päästö- ja energiataseet on laskettu CO2-raportin kulutusperusteisella laskentamenetelmällä (CO2-raportti, 2012). Laskennassa ovat mukana ihmisen toiminnan aiheuttamat tärkeimmät kasvihuonekaasut: hiilidioksidi (CO 2 ), metaani (CH 4 ) ja dityppioksidi (N 2 O). Kasvihuonekaasujen päästöt on yhteismitallistettu hiilidioksidiekvivalenteiksi (CO 2 -ekv) kertomalla CH 4 - ja N 2 O-päästöt niiden lämmitysvaikutusta kuvaavalla kertoimella (GWP). CH 4 :n GWP-kerroin on 21 ja N 2 O:n 310. Benviroc Oy:n CO2-raportin menetelmässä kunnan sähkön ja kaukolämmön päästöt lasketaan perustuen kunnassa kulutettuun energiamäärään. Sähkönkulutuksen päästöt lasketaan käyttäen valtakunnallista sähkön päästökerrointa, ja sähkön ja lämmön yhteistuotannon päästöt jyvitetään sähkölle ja lämmölle hyödynjakomenetelmää käyttäen. Hyödynjakomenetelmässä energiantuotantoon käytetty polttoainemäärä jaetaan sähkölle ja kaukolämmölle vaihtoehtoisten tuotantomuotojen suhteessa. CO2-raportin laskentamenetelmää on muokattu SEAP:ia varten siten, että se vastaa paremmin kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen periaatteita ja mahdollistaa toimenpiteiden vaikutusten tehokkaan seurannan. Päästöjen kehitykseen vaikuttavat huomattavasti vuosittainen lämmitystarve sekä valtakunnallinen sähkön päästökerroin, joka määräytyy Suomen vuosittaisen sähköntuotantorakenteen mukaan. Näiden tekijöiden vaikutus päästökehitykseen on poistettu siten, että CO2-raportin menetelmällä lasketut kaikkien lämmitysmuotojen päästöt on lämmitystarvekorjattu vuoteen 1990, ja sähkön päästökertoimena on käytetty vuoden 1990 päästökerrointa (216 t CO 2 -ekv/gwh) myös vuonna Saman päästökertoimen käyttö perus- ja seurantavuonna on SEAP-ohjeiden (EU, 2010) mukaan pakollista; sen sijaan kaupunki voi valita, ottaako lämmitystarvekorjauksen huomioon päästötaseissaan. Kaupunginjohtajien sopimuksen periaatteiden mukaisesti SEAP:n pääpaino on energiansäästössä. Kestävän energiankäytön suunnitelmaan on sisällytetty kaikki energiaperäiset päästöt asuin- ja palvelurakennuksista, kaupungin rakennuksista ja toiminnoista sekä tie- ja joukkoliikenteestä. Euroopan komission antaman SEAP-ohjeistuksen (EU, 2010) mukaisesti toimintasuunnitelmaan on sisällytetty myös kaatopaikkasijoituksen päästöt, sillä niitä vähennetään SEAP:issa esitettyjen toimenpiteiden avulla (luku 4). SEAP:issa mukana olevat sektorit määritelmineen on esitetty taulukossa 3.1. Oulussa kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavat sektorit, jotka eivät ole SEAP:ssa mukana, on esitetty perusteluineen liitteessä 1. Oulun päästötaseen kannalta merkittävin SEAP:n ulkopuolelle jätetty sektori on teollisuus. Kaupunginjohtajien sopimuksen periaatteiden mukaan päästökauppaan kuuluva teollisuus rajataan SEAP:n ulkopuolelle, kuten myös päästökauppaan kuulumaton teollisuus, mikäli SEAP:ssa ei ole sitä koskevia toimenpiteitä. Asuin- ja palvelurakennusten sekä kaupungin rakennusten käyttämä energia on jaoteltu rakennusten lämmitykseen ja kulutussähköön. Kulutussähkö tarkoittaa rakennuksissa muuhun tarkoitukseen kuin lämmitykseen käytettyä sähköä. Liikennepolttoaineet kattavat bensiinin ja dieselin biokomponentteineen sekä työkoneiden käyttämät polttoaineet. Rakennusten lämmityksen energialähteiden määritelmät on esitetty liitteessä 1. Kaikki raportin laskelmat on tehty vuoden 2013 jälkeiselle Oulun kaupungille. Vuoden 1990 ja 2010 tiedot on kerätty Oulun lisäksi Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin tiedoista. OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA 15

16 Lisäksi mukana on Oulun kaupunkiin aiemmin liittyneen Ylikiimingin tiedot. Raportoinnissa sekä tekstissä että kuvissa ja taulukoissa Oulun kaupungilla tarkoitetaan kaikkien edellä mainittujen kuntien yhteisiä tietoja. Taulukko 3.1 SEAP:n sektorit. Sektori Kaupungin rakennukset ja toiminnot Asuinrakennukset Palvelurakennukset Tieliikenne Joukkoliikenne Jätehuolto Määritelmä Kaupungin omistamat ja hallinnoimat rakennukset (poislukien asuinrakennukset), toiminnot (esim. ulkovalaistus, vesihuolto), työkoneet ja ajoneuvot. Asuinrakennukset (mukaan lukien kaupungin omistamat ja hallinnoimat asuinrakennukset). Muut kuin kaupungin omistamat ja hallinnoimat liike-, toimisto-, kokoontumis-, liikenteen, hoitoalan, opetus- ja varastorakennukset. Oulun alueella tapahtuva tieliikenne, poislukien kaupungin ajoneuvot ja joukkoliikenteen linja-autot. Joukkoliikenteen linja-autot. Ruskon jätekeskuksen kaatopaikan päästöt, joista Oululle on allokoitu osuus, joka vastaa Oulun osuutta koko jätehuoltoyhtiön toiminta-alueen kuntien asukasluvusta Energiankulutus 1990 ja 2010 Oulun energiankulutus vuonna 1990 on esitetty taulukossa 3.3 ja vuonna 2010 taulukossa 3.4. Vuoden 2010 energiankulutus on lämmitystarvekorjattu vuoteen Taulukko 3.3 Energiankulutus Oulussa vuonna 1990 SEAP:n sektoreilla (GWh). Energiankulutus Rakennusten lämmitys Lämmitys Kulu- Liikenne- Yh- (GWh) Sähkö Kaukolämpö Öljy Muu uusiutuva Puu Maalämpö yhteensä tus- sähkö polttoai- neet teen- sä Kaupungin rakennukset ja toiminnot Asuinrakennukset Palvelurakennukset Tieliikenne Joukkoliikenne Yhteensä Taulukko 3.4 Energiankulutus Oulussa vuonna 2010 SEAP:n sektoreilla (GWh). Energiankulutus on lämmitystarvekorjattu vuoteen Energiankulutus (GWh) Rakennusten lämmitys Sähkö Kaukolämpö Öljy Muu uusiutuva Puu Maalämpö Lämmitys yhteensä Kulutussähkö Liikennepolttoaineet Yhteensä Kaupungin rakennukset ja toiminnot Asuinrakennukset Palvelurakennukset Tieliikenne Joukkoliikenne Yhteensä OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA

17 Oulun vuoden 2010 lämmitystarvekorjattu kokonaisenergiankulutus oli 4560 GWh, joka on 41 % enemmän kuin vuonna 1990 (3242 GWh). Vuoden 2010 asukaskohtainen energiankulutus oli 24,6 MWh, joka on vain 3 % enemmän kuin vuonna 1990 (23,8 MWh). Energiankulutus sektoreittain vuosina 1990 ja 2010 on esitetty kuvassa 3.1 asukasta kohden laskettuna. MWh/asukas 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, Kaupungin rakennukset Asuinrakennukset Palvelurakennukset Tieliikenne Joukkoliikenne Yhteensä ja toiminnot Liikennepolttoaineet 0,1 0,1 7,9 6,6 0,2 0,2 8,2 6,8 Kulutussähkö 0,3 0,5 1,8 2,4 2,1 2,6 4,1 5,5 Rakennusten lämmitys 0,6 0,8 7,7 8,4 3,2 3,0 11,5 12,2 Yhteensä 0,9 1,4 9,5 10,8 5,3 5,6 7,9 6,6 0,2 0,2 23,8 24,6 Kuva 3.1 Energiankulutus sektoreittain vuosina 1990 ja 2010 asukasta kohden laskettuna. Vuoden 2010 energiankulutus on lämmitystarvekorjattu vuoteen Kaupungin rakennusten ja toimintojen energiankulutus oli vuonna % suunnitelmassa mukana olevien sektoreiden yhteenlasketusta energiankulutuksesta. Kaupungin rakennusten ja toimintojen energiankulutus asukasta kohti on esitetty kuvassa 3.2. Asukasta kohti laskettu energiankulutus on noussut 47 % vuodesta 1990 vuoteen Kaukolämmönkulutus on noussut noin 38 %, ja sähkönkulutus on lähes kaksinkertaistunut vuodesta Sähkönkulutuksen nousu johtuu enimmäkseen kunnallisten palveluiden kasvusta. Kaupungin rakennusten vuoden 1990 kulutustiedoissa oli kuitenkin merkittäviä puutteita, joten tässä esitetyt energiankulutustiedot eivät välttämättä anna täysin oikeaa kuvaa energiankulutuksen kehityksestä. Kaupungin ajoneuvojen vuoden 2010 energiankulutus oli 10 GWh, joka on 4 % kaupungin oman toiminnan kokonaisenergiankulutuksesta. Kaupungin ajoneuvoja työkonekanta koostuu henkilöajoneuvoista, pakettiautoista, kuorma-autoista, muusta raskaasta ajoneuvokalustosta sekä erilaisista työkoneista. Vuoden 1990 ajoneuvojen kulutuksista ei saatu tietoja, joten niiden osuuden Oulun tieliikenteen energiankulutuksesta on arvioitu olevan sama kuin vuonna Asuinrakennusten energiankulutus vuonna 2010 oli 44 % SEAP:n sektoreiden yhteenlasketusta energiankulutuksesta. Kuvassa 3.3 on esitetty asuinrakennuksen asukaskohtaiset energiankulutukset vuosina 1990 ja Asuinrakennusten asukaskohtainen energiankulutus on noussut noin 15 % vuodesta Nousu on johtunut suurimmaksi osaksi sähkönkulutuksen lisääntymisestä ja asuinrakennusten pinta-alan kasvusta (liite 2). Öljylämmityksen kulutus on vähentynyt huomattavasti, mikä johtuu suurimmaksi osaksi kaukolämmityksen yleistymisestä. Kaukolämmön piirissä oleva asuinrakennusten pinta-ala vuonna 1990 oli 3,4 milj. m 2 (65 % asukkaista), ja vuonna ,5 milj. m 2 (79 % asukkaista). Asukaskohtainen kaukolämmitetty rakennuspinta-ala on kasvanut 39 %, mutta kaukolämmitteisten asuinrakennusten lämmityskorjattu kulutus on kasvanut vain 7 %, sillä kaukolämmitteisten asuinrakennusten OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA 17

18 ominaislämmönkulutus on laskenut vuoden 1990 arvosta 153 kwh/m 2 arvoon 118 kwh/m 2 (23 %:n lasku). MWh/asukas 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 +38% Kaukolämpö -22% Öljylämmitys +83% Kulutussähkö Puulämmitys Muu uusiutuva Maalämpö +141% Sähkölämmitys Liikennepolttoaineet ,5 0,1 0,01 0,3 0,0 0,0 0,0 0,1 0, ,7 0,05 0,02 0,5 0,004 0,01 0,01 0,1 1,4-17% +47% Yhteensä Kuva 3.2 Kaupungin rakennusten ja toimintojen asukaskohtaiset energiankulutukset vuosina 1990 ja Vuoden 2010 energiankulutus on lämmitystarvekorjattu vuoteen ,0 10,0 +15% MWh/asukas 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 +7% -28% +18% +36% Kaukolämpö Öljylämmitys Sähkölämmitys Kulutussähkö Puulämmitys Muu uusiutuva lämmitys Maalämpö Rakennukset yhteensä ,9 1,2 1,2 1,8 1,5 0,0 0,0 9, ,1 0,9 1,4 2,4 2,1 0,0 0,03 10,8 +41% Kuva 3.3 Asuinrakennusten asukaskohtaiset energiankulutukset vuosina 1990 ja Vuoden 2010 energiankulutus on lämmitystarvekorjattu vuoteen Palvelurakennusten energiankulutus oli 23 % vuoden 2010 SEAP:n sektoreiden kokonaisenergiankulutuksesta. Palvelurakennusten energiankulutus asukasta kohden laskettuna on esitetty kuvassa 3.4. Palvelurakennusten asukaskohtainen energiankulutus on noussut 6 % vuodesta 1990 vuoteen Kaukolämmön asukaskohtainen kulutus on vähentynyt 8 % vuodesta Kaukolämmön kulutuksen vähentymisen eräänä syynä ovat Oulun yliopistollisen keskussairaalan lämmöntuotannossa tapahtuneet muutokset. Vuonna 2010 Oulun Energia tuotti sairaalan tarvitseman lämmön Ruskon kaatopaikalta talteenotetulla biokaasulla sairaalan omassa kattilassa, joten vuonna 2010 sairaala ei ole mukana kaukolämmön kulutuksessa. Vuonna 1990 sairaala osti osan tarvitsemastaan energiasta Oulun Energian kaukolämpöverkosta, joten vuonna 1990 sairaala on mukana kaukolämmön kulutuksessa. 18 OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA

19 Palvelurakennusten sähkönkulutus asukasta kohti on noussut noin 28 % vuodesta Sähkönkulutuksen nousu johtuu pääasiassa palveluiden lisääntymisestä. 6,0 +6% MWh/asukas 5,0 4,0 3,0 2,0-8% +28% 1,0-19% -7% 0,0 Kaukolämpö Öljylämmitys Sähkölämmitys Kulutussähkö Puulämmitys Muu uusiutuva lämmitys Maalämpö Rakennukset yhteensä ,5 0,5 0,3 2,1 0,0 0,0 0,0 5, ,3 0,4 0,2 2,6 0,0 0,1 0,0 5,6 Kuva 3.4 Palvelurakennusten asukaskohtaiset energiankulutukset vuosina 1990 ja Vuoden 2010 energiankulutus on lämmitystarvekorjattu vuoteen Tieliikenteen ja joukkoliikenteen yhteenlaskettu energiankulutus oli 27 % vuoden 2010 SEAP:n sektoreiden kokonaisenergiankulutuksesta (6,8 MWh/asukas). Asukaskohtainen energiankulutus on vähentynyt huomattavasti vuodesta 1990 johtuen pääasiassa autojen energiatehokkuuden parantumisesta autokannan uusiutuessa. Vuoden 1990 kulutus on kuitenkin arvioitu VTT:n esittämien tieliikenteen valtakunnallisen päästö- ja energiatasojen mukaan (VTT, 2012), joten se ei anna täysin luotettavaa kuvaa tieliikenteen energiankulutuksen muutoksista Oulussa Kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2010 Vuoden 2010 kokonaispäästöt SEAP:n sektoreilta olivat 1062 kt CO 2 -ekv, joka on 23 % enemmän kuin vuonna Taulukoissa 3.5 ja 3.6 on esitetty vuosien 1990 ja 2010 päästöt sektoreittain. Kaukolämmön ominaispäästö on laskenut vuoden 1990 tasosta 308 t CO 2 -ekv/gwh tasoon 258 t CO 2 -ekv/gwh vuonna Ominaispäästön laskun selittää pääasiassa puun osuuden lisääntyminen Oulun Energian kaukolämmön tuotannossa: vuonna 1990 puuta ei käytetty lainkaan, kun taas vuonna 2010 puun osuus oli noin viidennes. Puun osuuden lisäämisen ansiosta kaukolämmön päästöt eivät ole nousseet samaa tahtia energiankulutuksen kanssa. Kuvassa 3.5 on esitetty sektorikohtaiset päästöt asukasta kohti vuosina 1990 ja OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA 19

20 Taulukko 3.5 Kasvihuonekaasupäästöt Oulussa vuonna 1990 SEAP:n sektoreilla (kt CO 2 - ekv). Energiankulutus (GWh) Rakennusten lämmitys Sähkö Kaukolämpö Öljy Muu uusiutuva Puu Maalämpö Lämmitys yhteensä Kulutussähkö Liikennepolttoaineet Yhteensä Kaupungin rakennukset 0, ja toiminnot Asuinrakennukset Palvelurakennukset Tieliikenne Joukkoliikenne 8 8 Jätehuolto Yhteensä Taulukko 3.6 Kasvihuonekaasupäästöt Oulussa vuonna 2010 SEAP:n sektoreilla (kt CO 2 - ekv). Rakennusten lämmityksen energiankulutus on lämmitystarvekorjattu vuoteen Energiankulutus (GWh) Rakennusten lämmitys Sähkö Kaukolämpö Öljy Muu uusiutuva Puu Maalämpö Lämmitys yhteensä Kulutussähkö Liikennepolttoaineet Yhteensä Kaupungin rakennukset ,001 0, ja toiminnot Asuinrakennukset Palvelurakennukset , Tieliikenne Joukkoliikenne 9 9 Jätehuolto Yhteensä , ,0 6,0 5,0 t CO 2 -ekv/asukas 4,0 3,0 2,0 1,0 0, Kaupungin rakennukset ja Asuinrakennukset Palvelurakennukset Tieliikenne Joukkoliikenne Jätehuolto Yhteensä toiminnot Muut 0,02 0,01 2,1 1,7 0,06 0,05 0,4 0,2 2,6 2,0 Kulutussähkö 0,1 0,1 0,4 0,5 0,4 0,6 0,9 1,2 Rakennusten lämmitys 0,2 0,2 1,8 1,6 0,9 0,7 2,9 2,6 Yhteensä 0,3 0,3 2,2 2,1 1,4 1,3 2,1 1,7 0,06 0,05 0,4 0,2 6,4 5,7 Kuva 3.5 Sektorikohtaiset päästöt asukasta kohti vuosina 1990 ja OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

0,0 Vuosi 1990 Vuosi Tavoite-sken Asukaskohtaiset päästöt 6,4 5,7 5 SEAP tavoite 2020 as. (-20 %) 5,1 5,1 5,1

0,0 Vuosi 1990 Vuosi Tavoite-sken Asukaskohtaiset päästöt 6,4 5,7 5 SEAP tavoite 2020 as. (-20 %) 5,1 5,1 5,1 7,0 6,0 t CO 2 -ekv/asukas 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Vuosi 1990 Vuosi 2010 Tavoite-sken. Asukaskohtaiset päästöt 6,4 5,7 5 SEAP tavoite as. (-20 %) 5,1 5,1 5,1 Kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen mukainen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset Helsingin ilmastotavoitteet 2030 -skenaariotyöpajojen tulokset 31.3.2016 Jari Viinanen 1 30.11.2016 Petteri Huuska Helsingin ilmastotyöryhmän tehtävänä Vuoteen 2030 tähtäävät ilmastopoliittiset tavoitteet

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Anu Palmgrén Kylmät ja lumiset talvet mikä ilmastonmuutos? Sää ilmasto - Ilmasto: tietyn alueen

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 209 Espoon ilmasto-ohjelman hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Laitala, puh. 043 824 5427 Leena Sjöblom, puh. 043 826 5214

Lisätiedot

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltonuoret 6.11.2009, Tampere Tuija Tukiainen Teknillinen korkeakoulu Diplomityö Aihe: Vesihuoltolaitosten kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Esiselvitys:

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017 Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017 2 Päästöjen hillintäsuunnitelma vuodelle 2017 Useita toimintaa ohjaavia toimenpiteitä mm.: Ilmasto-ohjelman päivitys Kestävän energiankäytön toimenpideohjelman

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Energiateema 30.5.2016 Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Jyväskylä sitoutunut resurssiviisauden edistämiseen pitkäjänteisesti Resurssien viisas käyttö kärkenä kaupunkistrategiassa

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari 10.12.2015 CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö DI Jouni Arola Lahden kaupunki 110

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Kunnat ja kaupungit toimivat

Kunnat ja kaupungit toimivat Kunnat ja kaupungit toimivat Vauhtia päästövähennyksiin! -seminaari 17.4.2013 Säätytalo Lotta Mattsson, Kuntaliitto Kaupungistuminen ja päästökehitys Tällä hetkellä puolet maailman väestöstä elää kaupungeissa.

Lisätiedot

Oulun seudun ympäristötoimi. Raportti 4/2012. Oulun seudun kasvihuonekaasupäästöjen laskenta ja menetelmien

Oulun seudun ympäristötoimi. Raportti 4/2012. Oulun seudun kasvihuonekaasupäästöjen laskenta ja menetelmien Oulun seudun ympäristötoimi Raportti 4/2012 Oulun seudun kasvihuonekaasupäästöjen laskenta ja menetelmien vertailu 1990, 2004 ja 2010 OULUN SEUDUN KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖJEN LASKENTA JA MENETELMIEN VERTAILU

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen Energiatehokkuussopimukset Energiavirasto Juha Toivanen 9.2.2016 Vapaaehtoista sopimustoimintaa energiansäästöstä energiatehokkuuteen ESD 2006 EED 2014 2020 Energiansäästö sopimukset Jatkoaika Energiatehokkuus

Lisätiedot

Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa

Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto Rakennusfysiikka 2009 27.-29.10.2009 Tampere TTY

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUS Kuntamarkkinat Kalevi Luoma

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUS Kuntamarkkinat Kalevi Luoma ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUS 2017 2025 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kalevi Luoma Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT ENERGIANSÄÄSTÖ- SOPIMUKSET

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset kausi

Energiatehokkuussopimukset kausi Energiatehokkuussopimukset kausi 2017-2025 HINKU-foorumin kevätpäivät 6.4.2016, Joensuu Pia Outinen, Energiavirasto Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

1 ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

1  ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 1 www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 2017 2025 Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT ENERGIANSÄÄSTÖ- SOPIMUKSET

Lisätiedot

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston

Lisätiedot

EU:n ja Suomen tavoitteet ja määräykset rakennusten energiatehokkuudelle

EU:n ja Suomen tavoitteet ja määräykset rakennusten energiatehokkuudelle EU:n ja Suomen tavoitteet ja määräykset rakennusten energiatehokkuudelle Teppo Lehtinen 25.11.2010 1 Rakennuksia koskevat asiakirjat EU 20-20-20 EPBD rakennusten energiatehokkuusdirektiivi RES uusiutuvan

Lisätiedot

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ 10.11.2016 OMINAISKULUTUKSET 2016, KAIKKI KOHTEET (265 KPL) Lämmitys 39,8 kwh/rm3 Vesi 355 l/rm3 Sähkö 5,48 kwh/rm3 ENERGIAKUSTANNUKSET VS. MUUT HOITOKUSTANNUKSET

Lisätiedot

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi VTT 9.5.2006 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen energiansäästöpolitiikka

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä

Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa, työpaja 25.8.2014 / Harri Kaisto Sisältö Kaukolämpö Oulussa 3 Kaukolämpöpotentiaali 8 Kaukolämmön näkymiä 14 Yhteenveto

Lisätiedot

ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE Hankkeen johtaja Pauli Välimäki

ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE Hankkeen johtaja Pauli Välimäki ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Hankkeen johtaja Pauli Välimäki 15.2.2010 ECO 2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Mikä on ECO 2? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden juhlarahasto

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet 7. Selvitetään suurten kaupunkien mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. 8. Tuetaan kuntien ja valtion

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 LÄHTÖTIEDOT Kuopion kaupungilla tarkoitetaan tässä raportissa seuraavia kohteita: kaikki kaupungin kiinteistöt (hoitoalan rakennukset,

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Vähähiilinen puukerrostalo

Vähähiilinen puukerrostalo Vähähiilinen puukerrostalo Puuidea 2016 Vantaa 17.03.2016 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkimuspäällikkö 1.Miksi vähähiilisyys? 2.Miten syntyy vähähiilinen kerrostalo? 3.Mahdollisuuksia puualalle EU: 10,9

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

EU:n päästökaupan näkymät vuoteen Päästökaupan ajankohtaispäivä

EU:n päästökaupan näkymät vuoteen Päästökaupan ajankohtaispäivä EU:n päästökaupan näkymät vuoteen 2030 Päästökaupan ajankohtaispäivä 14.4.2015 EU:n vähähiilitiekartta 2050 Asuminen ja palvelut Komission vähähiilitiekartta 2050 EU:lle (2011) 2020-ilmasto- ja energiapaketin

Lisätiedot

Rakennusvalvonta laadun mahdollistajana

Rakennusvalvonta laadun mahdollistajana Rakennusvalvonta laadun mahdollistajana Rakentamisen energiatehokkuutta ja muuta laatutasoa voidaan parantaa enemmän kuin laki vaatii, kunhan riskit hallitaan. Tommi Riippa, Energiakorjausneuvoja Markku

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis Oy ILMASTOSTRATEGIAN

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen) Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Toimialajohtaja Kari Larjava Rambollin tulevaisuusseminaari 16.9.2009 TAUSTAA EU on sitoutunut rajoittamaan ilmaston

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Säätytalo 13.10.2010 10 1 Yhteistyöllä, rohkeudella ja luovuudella kohti hiilineutraalia kuntaa! Kari koski Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Hinku-hanke

Lisätiedot