0,0 Vuosi 1990 Vuosi Tavoite-sken Asukaskohtaiset päästöt 6,4 5,7 5 SEAP tavoite 2020 as. (-20 %) 5,1 5,1 5,1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "0,0 Vuosi 1990 Vuosi 2010. Tavoite-sken. 2020 Asukaskohtaiset päästöt 6,4 5,7 5 SEAP tavoite 2020 as. (-20 %) 5,1 5,1 5,1"

Transkriptio

1 7,0 6,0 t CO 2 -ekv/asukas 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Vuosi 1990 Vuosi 2010 Tavoite-sken. Asukaskohtaiset päästöt 6,4 5,7 5 SEAP tavoite as. (-20 %) 5,1 5,1 5,1 Kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen mukainen Oulun kaupungin kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma Sustainable Energy Action Plan (SEAP) of Oulu under Covenant of Mayors (CoM)

2 Toimitus: Marketta Karhu Sivujen taitto ja paino: Oulun Konttori, Painatuskeskus 2 OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA

3 Kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen mukainen OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Kaupunginhallitus Timo Kuusiola Suvi Monni Benviroc Oy 2012 Espoo

4

5 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 6 Summary... 8 Käsitteet ja lyhenteet Johdanto Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelman taustaa Nykyiset ilmastohankkeet SEAP:n laadintaprosessi Energia- ja päästötaseet Laskentamenetelmät ja taseiden kattavuus Energiankulutus 1990 ja Kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja SEAP:n tavoite ja toimenpiteet Tavoitteen asettaminen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Toimenpidekortit Kaupungin oman energiankulutuksen vähentäminen Uudisrakentamisen ennakoiva laadunohjaus Korjausrakentamisen ja asumisen ennakoiva laadunohjaus Energiankulutuksen vähentäminen neuvonnalla Tehokas maankäyttö ja liikennesuunnittelu Jätteen hyötykäytön tehostaminen Lisätoimenpide: puun osuuden lisääminen kaukolämmön tuotannossa Skenaariot vuodelle Sektorikohtaiset skenaariot Kaupungin oma toiminta Uudisrakentaminen Korjausrakentaminen Tieliikenne Jätehuolto Energiankulutus Kasvihuonekaasupäästöt Rakennuksiin kohdistuvien toimenpiteiden kustannukset Neuvonta ja ohjaus Investoinnit ja säästöt Kaupungille kohdistuvat kustannukset ja säästöt yhteensä SEAP:n toimeenpanosuunnitelma Toimenpiteiden toteuttaminen Toimenpiteiden seuranta Sidosryhmäyhteistyö Lähdeluettelo Liite 1. SEAP:n sektorit Liite 2. Kokonaisenergiankulutus asukasta kohden laskettuna Liite 3. Rakennuskanta- ja asukaslukutietoja Liite 4. Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden laskettuna Liite 5. Kokonaispäästöt vuosina 1990, 2010 ja eri skenaarioissa vuonna Liite 6. Korjausrakentamisen kustannusherkkyystarkastelu Liite 7. SEAP-taulukot OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA 5

6 Tiivistelmä Oulu liittyi eurooppalaiseen kaupunginjohtajien ilmastosopimukseen vuoden 2011 kesäkuussa. Ilmastosopimukseen liittyminen velvoittaa kaupungin asettamaan vähintään 20 prosentin päästövähennystavoitteen ja laatimaan kestävän energiankäytön toimintasuunnitelman tavoitteen saavuttamiseksi. Kuntaliitoksen myötä velvoite ja kaikki siihen liittyvät toimenpiteet ja laskelmat koskevat vuoden 2013 mukaista Oulua. Oulu asetti tavoitteeksi vähentää asukasta kohti laskettuja kasvihuonekaasupäästöjä 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen mennessä. Päästötavoite vuonna on 5,1 t CO 2 -ekv/ asukas, mikä vastaa kokonaispäästöä 1041 kt CO 2 -ekv. Luku ei sisällä teollisuuden päästöjä. Suunnitelma on rajattu koskemaan niitä toimintoja, joihin kaupunki voi toiminnallaan vaikuttaa. Suunnitelmassa tarkastellut sektorit ovat kaupungin rakennukset ja toiminnot, asuinrakennukset, palvelurakennukset, tieliikenne, joukkoliikenne ja jätehuolto. Teollisuuden päästöille on omat kaupungista riippumattomat ohjauskeinonsa ja teollisuus on rajattu sopimuksen ulkopuolelle. Oulun kaupunkiorganisaation oma energiankulutus on vain noin 6 % edellä mainittujen sektoreiden energiankulutuksesta. Näin ollen myös asukkaiden ja koko rakennuskannan päästöt on käännettävä laskuun, jotta kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen tavoitteeseen on mahdollista päästä. Kaupunki voi vaikuttaa näihin päästöihin muun muassa ohjauksen, neuvonnan ja kaupunkisuunnittelun avulla. Vuoteen mennessä Oulu vähentää kasvihuonekaasupäästöjään kuudella toimenpidekokonaisuudella. Kaupungin oman toiminnan päästöjä vähennetään tekemällä rakennuksissa energiakatselmuksia ja toteuttamalla niissä tunnistettuja toimenpiteitä, parantamalla tilatehokkuutta sekä vaihtamalla katuvalaistusta ja liikennevaloja energiatehokkaampiin. Myös kaupungin ajoneuvojen ja työkoneiden sekä vesihuollon energiatehokkuutta parannetaan. Uudis- ja korjausrakentamisen sekä asumisen ennakoivan laadunohjauksen avulla päästään määräystasoa parempaan energiatehokkuuteen ja edistetään uusiutuvan energian käyttöönottoa rakennuksissa. Asuin- ja palvelurakennusten energiankulutus laskee myös kaupungin toteuttaman neuvonnan ansiosta. Tieliikenteen päästöjä vähennetään tehokkaan maankäytön ja liikennesuunnittelun avulla. Ruskon jätekeskuksen kaatopaikalla muodostuvia metaanipäästöjä rajoitetaan vaikuttamalla jätteen syntyyn neuvonnalla, lajittelemalla seka- ja rakennusjätteet materiaali- ja energiahyötykäyttöön lajitteluareenalla sekä tuottamalla energiaa yhdyskuntajätteestä. Suunnitteilla on myös mädättämö biojätteiden käsittelyyn. Toimenpiteiden vaikutusta vuoden päästötasoon on tarkasteltu skenaariolaskelmilla. Laskemien mukaan Oulun päästöt vuonna ovat 5,0 t CO 2 -ekv/asukas (1030 kt CO 2 -ekv), kun kaikki yllä mainitut toimenpiteet toteutetaan. Näin ollen suunnitellut toimenpiteet ovat riittäviä asetetun 20 % päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi. Suurimmat päästövähennykset saadaan aikaan olemassa olevaan rakennuskantaan kohdistuvilla toimenpiteillä (energiatehokkuuden parantaminen, lämmitystapamuutokset, uusiutuvan energian käyttöönotto lisäenergianlähteenä) sekä liikenteen päästöjä vähentämällä. 6 OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA

7 Energiantuotanto kuuluu päästökaupan piiriin, minkä vuoksi kaukolämmöntuotannossa ja teollisuuden energiantuotannossa tapahtuvat muutokset on jätetty päätarkastelusta pois. Jos muiden toimenpiteiden lisäksi kaukolämmöntuotannossa lisätään Oulun energiapoliittisten linjausten mukaisesti puun osuutta, ja otetaan tavoitteeksi esimerkiksi 50 % puun osuus, saavutetaan vuonna päästötaso 893 kt CO 2 -ekv (ilman teollisuutta). Tällöin asukaskohtaiset päästöt vähenisivät yli 30 % vuoteen 1990 verrattuna. Oulun energiantuotannon päästöt vähenevät myös vuonna 2012 käyttöön otetun ekovoimalaitoksen ansiosta, kun turpeen ja öljyn käyttö vähenee. Polttoainekorvaavuudella saavutettava noin 100 kt CO 2 -ekv:n vuotuinen päästövähennysvaikutus kohdistuu teollisuuteen, joka on rajattu SEAP:n ulkopuolelle. Toimenpiteiden toteutuksesta aiheutuu kustannuksia sekä kaupungille että yksityiselle sektorille. Neuvonnan ja rakentamisen ohjauksen kustannukset kaupungille vuosina ovat yhteensä 5,1 miljoonaa ja energiatehokkuusinvestointien 7,8 miljoonaa euroa. Samalla aikavälillä saavutettava säästö energiakuluissa on 23,5 miljoonaa euroa. SEAP:n toimenpiteistä yksityisille asuin- ja palvelurakennuksille kohdistuvat lisäinvestointikustannukset ovat 152 miljoonaa ja säästöt 319 miljoonaa euroa 20 vuoden aikana. Kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen velvoitteiden mukaisesti toimenpiteistä raportoidaan CoM:n toimistoon. Toimintasuunnitelman täytäntöönpanoraportti, jossa kerrotaan toimenpiteiden tilanteesta, toimitetaan kahden vuoden välein. Päästötaselaskelmat ja toteutettujen toimenpiteiden tulokset (energiansäästö ja CO 2 -päästöjen vähentyminen) raportoidaan neljän vuoden välein. 7,0 6,0 t CO 2 -ekv/asukas 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Tavoite-sken. Vuosi 1990 Vuosi 2010 Asukaskohtaiset päästöt 6,4 5,7 5 SEAP tavoite as. (-20 %) 5,1 5,1 5,1 Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti laskettuna vuoden 2013 jälkeisessä Oulussa 1990 ja 2010, Tavoite-skenaarion ennuste vuodelle sekä 20 %:n päästövähennystavoite asukasta kohti laskettuna (5,1 t CO 2 -ekv/asukas.) OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA 7

8 Summary Oulu joined the European Covenant of Mayors in June The cities which have joined the Covenant are required to set at least a 20 % emission reduction target and prepare a Sustainable Energy Action Plan (SEAP), which presents the actions and measures through which the target will be reached. The emission reduction target and all the related actions, measures and calculations cover the entire Oulu as it is at the beginning of 2013, when five municipalities merge to form the new Oulu. The City Council of Oulu set a per capita emission reduction target of 20 % by compared to the baseline year The target for the year is 5.1 t CO 2 -eq/capita, which corresponds to an emission level of 1041 kt CO 2 -eq. The figure excludes emissions of industry. The plan covers activities, the emissions of which can be mitigated through actions of the city. The sectors covered by the plan are municipal buildings, equipment/facilities, residential and tertiary buildings, road transportation, public transport and waste management. Emissions of industry are mitigated by national and EU-wide policies and measures, and therefore industry is excluded from the scope of the Covenant of Mayors. The energy consumption of the municipal activities is only about 6% of the total energy consumption of the sectors mentioned above. Therefore, it is necessary to mitigate also the emissions of inhabitants and the entire buildings stock to reach the target. The city can mitigate these emissions for example by consumer advice and land-use planning. By the greenhouse gas emissions of Oulu will be mitigated by six packages of actions. The emission of municipal energy consumption will be reduced by energy audits of municipal buildings and related energy efficiency investments, improving space efficiency and switching street lighting and traffic lights to more energy efficient ones. The energy efficiency of municipal vehicle fleet and water management will also be improved. As a result of proactive quality control of construction and renovation, the new and renovated buildings in Oulu will be more energy efficient than buildings following the requirements of the national building code. Use of renewable energy in buildings will also increase. Energy consumption of residential and tertiary buildings will reduce thanks to consumer advice of City of Oulu. The emissions of road transportation will be mitigated through efficient landuse and transport planning. The methane emissions from Rusko landfill will be mitigated by waste prevention through consumer advice; by sorting municipal solid waste and construction waste; and by producing energy from municipal waste. It is also planned to build a digester for biowaste. The impact of the actions and measures on emission level in are estimated by scenario calculations. According to the calculations, the emissions of Oulu will be 5.0 t CO 2 -eq/capita (1030 kt CO 2 -eq) in, when all the above-mentioned actions and measures are carried out. Thus the planned measures are sufficient to reach the 20 % emission reduction target. The largest emission reductions are expected to be reached through actions targeting the existing building stock (energy efficiency improvement, changes of heating systems and use of renewable energy as additional energy source) and by mitigating emissions from road transportation. 8 OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA

9 Large-scale energy production is regulated by emissions trading, and therefore changes in district heat production and energy supply of industry are excluded from the main scenarios. However, if the share of biomass in district heat production were increased for example to 50 % in addition to other measures, the emissions would be at 893 kt CO 2 -eq in (without industry). In that case, the emissions per capita would be more than 30 % below the 1990 level. The emissions from energy production in Oulu have also reduced thanks to construction of the new Eco Power Plant in The energy production of Eco Power Plant will reduce the use of peat and oil in industry. The related emission reduction, roughly 100 kt CO 2 -eq/year, occurs outside the scope of the SEAP. Realization of the SEAP measures has economic consequences both for the city and the private sector. The costs of consumer advice and proactive quality control of construction and renovation are 5.1 million euros between 2010 and, and those of energy efficiency investments of municipal buildings and facilities are 7.8 million euros. In the same time period the savings due to reduced energy costs are estimated at 23.5 million euros. The additional investments in residential and tertiary buildings due to SEAP actions are 152 million euros and savings 319 million euros during a time-period of 20 years. According to the commitments of the Covenant of Mayors, Oulu will report on the actions and measures to the Covenant of Mayors Office. Implementation report, including information on the status of the actions and measures will be submitted every second year. Emission inventories and results of actions and measures (energy saving and CO2 reduction) will be reported every fourth year. OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA 9

10 Käsitteet ja lyhenteet Käsite BAU-skenaario CO 2 -ekv CoM GWh GWP-kerroin Hyödynjakomenetelmä Lisäinvestointikustannus Lämmitystarveluku Lämmitystarvekorjaus Ominaislämmönkulutus Päästövähenemä SEAP Tavoiteskenaario Määritelmä Business as Usual, skenaario, joka kuvaa energiankulutuksen ja päästöjen kehitystä Oulussa ilman SEAP:n toimenpiteitä. CO 2 -ekv eli hiilidioksidiekvivalentti on suure, jonka avulla voidaan yhteismitallistaa eri kasvihuonekaasujen päästöt. Hiilidioksidiekvivalentin laskemista varten kasvihuonekaasujen päästöt kerrotaan niiden GWP-kertoimilla. Kaupunginjohtajien ilmastosopimus (Covenant of Mayors). Energiamäärän yksikkö (esimerkiksi käytetty polttoaine tai kulutettu sähkö). 1 GWh = 1000 MWh = kwh. GWP-kerroin (global warming potential) kuvaa kaasun vaikutusta ilmaston lämpenemiseen tietyllä aikajänteellä. Yleisesti (ja tässä selvityksessä) käytetään 100 vuoden aikajännettä. Menetelmä, jossa jyvitetään yhteistuotannon polttoaineet sähkölle ja lämmölle vaihtoehtoisten tuotantomuotojen tarvitseman polttoainemäärän suhteessa. BAU-skenaarion ja Tavoite-skenaarion välinen investointikustannus. Esimerkiksi uudisrakentamisen tapauksessa BAU-skenaariossa rakennukset rakennetaan määräystasoa vastaaviksi, kun taas Tavoite-skenaariossa pyritään parempaan energiatehokkuuteen. Lisäinvestointikustannus kuvaa kustannusta, joka aiheutuu rakennettaessa määräystasoa energiatehokkaampia rakennuksia. Lämmitystarveluku saadaan laskemalla päivittäisten sisä- ja ulkolämpötilojen erotus. Vertailuarvona eli normaalivuoden lämmitystarvelukuna käytetään vuosien keskimääräistä lämmitystarvelukua (Ilmatieteen laitos, 2012). Menetelmä, jolla tasoitetaan säästä johtuvien vuosittaisten vaihteluiden vaikutuksia energiankulutukseen korjaamalla tietyn vuoden energiankulutus vastaamaan valitun vertailuvuoden lämmitystarvetta. Lämmitystarvekorjauksen laskennassa hyödynnetään ilmatieteen laitoksen määrittämiä lämmitystarvelukuja. Rakennuksen laskennallinen lämmitysenergian tarve tilavuus- tai pinta-alayksikköä kohden. Toimenpiteen avulla saavutettava vähenemä päästöihin suhteessa vertailutasoon. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (Sustanable Energy Action Plan). Suunnitelma, jossa esitetään keinot kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi. Skenaario, joka kuvaa energiankulutuksen ja päästöjen kehitystä Oulussa, kun SEAP:n toimenpiteet toteutetaan. 10 OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA

11 1. Johdanto Ilmastonmuutos on aikakautemme suurin ympäristöuhka. Ilmastonmuutosta aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöt johtuvat suurimmaksi osaksi energian käytöstä: rakennusten lämmityksestä, sähkön kulutuksesta, liikenteestä ja teollisuudesta. Kestävä energian käyttö ja ilmastonmuutoksen hillintä vaativat toimenpiteitä kaikilla hallinnon tasoilla, niin kansainvälisesti, kansallisesti kuin paikallisestikin. Monet kestävään energiankäyttöön liittyvät toimet kuuluvat paikallishallinnon toimivaltaan tai niitä ei voida toteuttaa ilman sen poliittista tukea. Kannustaakseen ja tukeakseen paikallisten viranomaisten kestäviä energiakäytäntöjä ja niiden käyttöönottoa Euroopan komissio perusti vuonna 2008 kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen (Covenant of Mayors, CoM). Sopimuksen tavoitteena on saada osallistujat saavuttamaan ja ylittämään Euroopan unionin yhteinen tavoite vähentää hiilidioksidipäästöjä vähintään 20 % perusvuoden tasosta vuoteen mennessä. Sopimukseen on liittynyt jo yli 4300 kaupunkia. Helmikuussa 2011 Suomen kuuden suurimman kaupungin (Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa) kaupunginjohtajat perustivat ilmastoverkoston, jonka tavoitteeksi asetettiin monipuolinen ilmastoyhteistyö sekä toimiminen suunnannäyttäjänä ilmastokysymyksissä. Samalla asetettiin tavoitteeksi, että osallistujat liittyvät kaupunginjohtajien ilmastosopimukseen. Oulu liittyi kaupunginjohtajien ilmastosopimukseen kesäkuussa Ilmastosopimus edellyttää vähintään 20 % päästövähennystavoitteen asettamista, sekä kestävän energiankäytön toimintasuunnitelman (Sustainable Energy Action Plan, SEAP) laadintaa tavoitteen saavuttamiseksi. Tässä toimintasuunnitelmassa esitetään toimenpiteet, joiden avulla Oulu voi saavuttaa asetetun päästövähennystavoitteen. Lisäksi on tarkasteltu, miten Oulu voisi päästä vielä suurempaan päästövähennykseen, jos tulevaisuudessa sitoudutaan esimerkiksi 30 % päästövähennystavoitteeseen. Oulun kaupunkiorganisaation oma energiankulutus on vain noin 6 % suunnitelmassa mukana olevien toimintojen energiankulutuksesta. Näin ollen myös asukkaiden ja koko rakennuskannan päästöt on käännettävä laskuun, jotta kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen tavoitteeseen on mahdollista päästä. Oulu on teollisuuskaupunki, jonka energiankulutuksesta noin 60 % aiheutuu teollisuuden toiminnoista (CO2-raportti, 2012). Suurteollisuus ja eräät muut sektorit on kuitenkin rajattu kaupunginjohtajien sopimuksen ulkopuolelle (liite 1). SEAP:n toimenpiteet kohdistuvat kaupungin omiin rakennuksiin ja toimintoihin, asuin- ja palvelurakennuksiin, tieliikenteeseen ja jätehuoltoon. Oulun kaupunki kattaa vuodesta 2013 alkaen Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin. SEAP ja kaikki esitetyt laskelmat, tulokset sekä toimenpiteet koskevat koko kuntaliitoksen jälkeistä Oulua. OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA 11

12 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelman taustaa 2.1. Nykyiset ilmastohankkeet Oulun kaupungissa on tehty kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutokseen liittyvää työtä jo parinkymmenen vuoden ajan. Taulukossa 2.1 on esitetty Oulun kaupungin keskeiset ilmastositoumukset. Taulukko 2.1 Oulun kaupungin ilmastositoumukset. Vuosi Paikalliset sopimukset ja sitoumukset 1995 Euroopan kaupunkien kestävän kehityksen asiakirja, Aalborgin julistus 1997 Kuntien ilmastonsuojelukampanjaan liittyminen 1997 Oulun kaupungin kestävän kehityksen politiikka 2001 Oulun kaupungin kestävän kehityksen politiikan päivitys Oulu kasvaa kestävästi 2006 Oulun kaupungin kestävän kehityksen politiikan päivitys Oulu kasvaa kestävästi Oulun kaupunkistrategia Oulun kaupungin energiatehokkuussopimus vuosille Energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma Oulun seudun ilmastostrategia 2009 Eurocities-ilmastojulistus 2009 Oulun kaupunkistrategia 2010 ILMO Oulun kaupungin ilmasto-ohjelma 2010 Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka, Oulu kasvaa kestävästi 2011 Uuden Oulun energiapoliittiset linjaukset 2011 Espoon, Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupunginjohtajien ilmastoverkosto 2011 Kaupunginjohtajien ilmastosopimus (Covenant of Mayors) 2012 ERA17 Energiaviisaan rakentamisen aika -tiekartta 2012 Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) Oulun seudun ilmastostrategia hyväksyttiin Oulun kaupunginvaltuustossa kesäkuussa Strategian tavoitteena on saada aikaan pysyviä toimintatapoja, joilla eri toimintojen energiankulutus ja niistä aiheutuvat päästöt voidaan kääntää laskuun. Oulun seudun ilmastostrategiassa ei ole tietoisesti asetettu lukumääräistä kasvihuonekaasupäästöjen tavoitearvoa tai vähennysprosenttia, vaan määritetty kehityssuunta, johon tulee kaikilla tahoilla pyrkiä (Oulun kaupunki, 2009). Oulun seudun ilmastostrategiaa on käytetty SEAP:n laadinnan pohjana. Oulun kaupunki ja työ- ja elinkeinoministeriö solmivat energiatehokkuussopimuksen (KETS), joka kattaa vuodet Sopimus sisältää ohjeellisen 9 %:n energiansäästötavoitteen vuodelle Oulun kaupunki laati vuonna 2009 toimintasuunnitelman energiatehokkuussopimuksen toteuttamiseksi. Siinä esitetyt toimenpiteet laajennetaan koskemaan vuoden 2013 jälkeistä Oulun kaupunkia. KETS:iin liittyminen tukee kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen velvoitetta kaupungin toimimisesta edelläkävijänä ja esimerkkinä kestävien energiakäytäntöjen käyttöönotossa. Keskeisimmät KETS:n toimintasuunnitelman toimenpiteet on esitetty tässä raportissa kaupungin oman toiminnan energiankulutusta vähentävinä toimenpiteinä. 12 OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA

13 Oulun kaupunki on laatinut ERA17-ohjelmaan liittyvän paikallisen tiekartan. ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 on ympäristöministeriön, Sitran ja Tekesin yhdessä valmistelema toimintaohjelma, joka vastaa ilmastonmuutoksen haasteeseen rakennetun ympäristön osalta. Oulun ERA17-tiekartta on toimintamalli ja ohjekirja Oulun rakennetusta ympäristöstä vastaavien tahojen toiminnan kehittämiseksi ja käytännön toimintatapojen muuttamiseksi energiatehokkuutta edistäviksi. ERA17-tiekartta ja siinä esitetyt toimenpiteet tukevat SEAP:n toteutusta. Oulun rakennusvalvonta on toteuttanut uudisrakentamisen ennakoivaa laadunohjausta vuodesta 2006 lähtien. Ennakoivan laadunohjauksen ansiosta Oulun uudisrakennuksissa on saavutettu huomattavasti lakisääteistä vähimmäistasoa parempi energiatehokkuus. Vuonna 2010 Oulun omakotirakentaminen siirtyi lähes kokonaan matalaenergiatasolle, kun valtakunnassa vain 38 % taloista saavutti kyseisen tason. Lisäksi lähes kaikki Oulun kaukolämpöverkon alueelle vuosina rakennetuista omakotitaloista täyttävät myös voimaan tulleet uudet kokonaisenergiatarkasteluun perustuvat määräykset. Ennakoivan laadunohjauksen jatkaminen ja sen laajentaminen myös korjausrakentamiseen sekä asumisen energiankulutukseen ja tilaratkaisun tehokkuuteen ovat keskeisiä SEAP:n toimenpiteitä. Kesäkuussa 2011 Oulun seudun ympäristötoimessa käynnistettiin ILMO Oulun seudun ilmastoportti -hanke ilmastostrategian tueksi. Euroopan aluekehitysrahastosta tukea saavan hankkeen avulla edistetään energia- ja ilmastoystävällisiä toimintatapoja ja niiden myötä lisätään energiatehokkuutta ja vähennetään kasvihuonekaasupäästöjen syntymistä. ILMO-hankkeessa aloitettu työ tukee SEAP:n toimenpiteitä. Oulussa ympäristöasioiden hyvä hoito koskettaa kaupunkiorganisaation jokaista hallintokuntaa ja liikelaitosta. Suurimmassa osassa Oulun kaupungin yksiköistä on omat toiminnasta johdetut ympäristö- tai kestävän kehityksen tavoitteet. Toimenpiteet vaihtelevat toimialasta riippuen. Toimenpiteiden toteutumista seurataan ympäristötilinpäätöksessä, johon kootaan muun muassa ympäristöön, energiaan ja kestävän kehityksen edistämiseen liittyvät toimet. Indikaattoreiden ja muiden tunnuslukujen yhteydessä on esitetty esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja toimenpiteistä. Kaupungin oman toiminnan tavoitteet tukevat SEAP:n toteuttamista. Olemassa oleva ja jatkuvasti kehitettävä raportointi tukee myös SEAP:n toimeenpanon seurantaa. Vuoden 2013 kuntaliitoksen muodostavat Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii. SEAP koskee koko kuntaliitoksen jälkeistä Oulua. Kuntaliitokseen liittyen Oulussa on käynnistetty uuden yleiskaavan laatiminen. Yleiskaavalla on suuri merkitys tulevaisuuden energiaja liikenneratkaisuissa, ja yleiskaavassa esitettyjä toimenpiteitä on sisällytetty myös SEAP:iin. OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA 13

14 2.2. SEAP:n laadintaprosessi Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelman pohjana olivat kappaleessa 2.1 mainitut Oulussa käynnissä olevat ilmasto- ja energiahankkeet. Toimintasuunnitelman valmisteluun asetettiin työryhmä (kaupunginjohtajan päätös ), jonka kokoonpano oli seuraava: Timo Kenakkala, apulaiskaupunginjohtaja, puheenjohtaja Juhani Järvelä, toimitusjohtaja, Oulun Energia Jouni Lähdemäki, johtaja, Oulun Vesi Matti Matinheikki, johtaja, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Tapani Mäkikyrö, johtaja, rakennusvalvonta Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Jouko Leskinen, johtaja, Oulun Tilakeskus Markku Illikainen, johtaja, Oulun Jätehuolto Juha Ala-Mursula, johtaja, BusinessOulu Pekka Vuononvirta, ympäristöjohtaja, Oulun seudun ympäristötoimi Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudun ympäristötoimi SEAP:n laadintaa varten tehtiin konsulttisopimus Benviroc Oy:n kanssa. Toimintasuunnitelman toimenpiteet valittiin SEAP-työryhmässä, ja niiden tavoitetasot ja sisällöt määriteltiin yhteistyössä konsultin ja työryhmän kanssa. Benviroc Oy teki toimenpiteisiin liittyvät laskennat ja laati SEAP-raportin. Ohjelman laadinnan yhdyshenkilönä toimi Marketta Karhu. 14 OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA

15 3. Energia- ja päästötaseet 3.1. Laskentamenetelmät ja taseiden kattavuus SEAP:n perusvuoden (1990) ja seurantavuoden (2010) päästö- ja energiataseet on laskettu CO2-raportin kulutusperusteisella laskentamenetelmällä (CO2-raportti, 2012). Laskennassa ovat mukana ihmisen toiminnan aiheuttamat tärkeimmät kasvihuonekaasut: hiilidioksidi (CO 2 ), metaani (CH 4 ) ja dityppioksidi (N 2 O). Kasvihuonekaasujen päästöt on yhteismitallistettu hiilidioksidiekvivalenteiksi (CO 2 -ekv) kertomalla CH 4 - ja N 2 O-päästöt niiden lämmitysvaikutusta kuvaavalla kertoimella (GWP). CH 4 :n GWP-kerroin on 21 ja N 2 O:n 310. Benviroc Oy:n CO2-raportin menetelmässä kunnan sähkön ja kaukolämmön päästöt lasketaan perustuen kunnassa kulutettuun energiamäärään. Sähkönkulutuksen päästöt lasketaan käyttäen valtakunnallista sähkön päästökerrointa, ja sähkön ja lämmön yhteistuotannon päästöt jyvitetään sähkölle ja lämmölle hyödynjakomenetelmää käyttäen. Hyödynjakomenetelmässä energiantuotantoon käytetty polttoainemäärä jaetaan sähkölle ja kaukolämmölle vaihtoehtoisten tuotantomuotojen suhteessa. CO2-raportin laskentamenetelmää on muokattu SEAP:ia varten siten, että se vastaa paremmin kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen periaatteita ja mahdollistaa toimenpiteiden vaikutusten tehokkaan seurannan. Päästöjen kehitykseen vaikuttavat huomattavasti vuosittainen lämmitystarve sekä valtakunnallinen sähkön päästökerroin, joka määräytyy Suomen vuosittaisen sähköntuotantorakenteen mukaan. Näiden tekijöiden vaikutus päästökehitykseen on poistettu siten, että CO2-raportin menetelmällä lasketut kaikkien lämmitysmuotojen päästöt on lämmitystarvekorjattu vuoteen 1990, ja sähkön päästökertoimena on käytetty vuoden 1990 päästökerrointa (216 t CO 2 -ekv/gwh) myös vuonna Saman päästökertoimen käyttö perus- ja seurantavuonna on SEAP-ohjeiden (EU, 2010) mukaan pakollista; sen sijaan kaupunki voi valita, ottaako lämmitystarvekorjauksen huomioon päästötaseissaan. Kaupunginjohtajien sopimuksen periaatteiden mukaisesti SEAP:n pääpaino on energiansäästössä. Kestävän energiankäytön suunnitelmaan on sisällytetty kaikki energiaperäiset päästöt asuin- ja palvelurakennuksista, kaupungin rakennuksista ja toiminnoista sekä tie- ja joukkoliikenteestä. Euroopan komission antaman SEAP-ohjeistuksen (EU, 2010) mukaisesti toimintasuunnitelmaan on sisällytetty myös kaatopaikkasijoituksen päästöt, sillä niitä vähennetään SEAP:issa esitettyjen toimenpiteiden avulla (luku 4). SEAP:issa mukana olevat sektorit määritelmineen on esitetty taulukossa 3.1. Oulussa kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavat sektorit, jotka eivät ole SEAP:ssa mukana, on esitetty perusteluineen liitteessä 1. Oulun päästötaseen kannalta merkittävin SEAP:n ulkopuolelle jätetty sektori on teollisuus. Kaupunginjohtajien sopimuksen periaatteiden mukaan päästökauppaan kuuluva teollisuus rajataan SEAP:n ulkopuolelle, kuten myös päästökauppaan kuulumaton teollisuus, mikäli SEAP:ssa ei ole sitä koskevia toimenpiteitä. Asuin- ja palvelurakennusten sekä kaupungin rakennusten käyttämä energia on jaoteltu rakennusten lämmitykseen ja kulutussähköön. Kulutussähkö tarkoittaa rakennuksissa muuhun tarkoitukseen kuin lämmitykseen käytettyä sähköä. Liikennepolttoaineet kattavat bensiinin ja dieselin biokomponentteineen sekä työkoneiden käyttämät polttoaineet. Rakennusten lämmityksen energialähteiden määritelmät on esitetty liitteessä 1. Kaikki raportin laskelmat on tehty vuoden 2013 jälkeiselle Oulun kaupungille. Vuoden 1990 ja 2010 tiedot on kerätty Oulun lisäksi Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin tiedoista. OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA 15

16 Lisäksi mukana on Oulun kaupunkiin aiemmin liittyneen Ylikiimingin tiedot. Raportoinnissa sekä tekstissä että kuvissa ja taulukoissa Oulun kaupungilla tarkoitetaan kaikkien edellä mainittujen kuntien yhteisiä tietoja. Taulukko 3.1 SEAP:n sektorit. Sektori Kaupungin rakennukset ja toiminnot Asuinrakennukset Palvelurakennukset Tieliikenne Joukkoliikenne Jätehuolto Määritelmä Kaupungin omistamat ja hallinnoimat rakennukset (poislukien asuinrakennukset), toiminnot (esim. ulkovalaistus, vesihuolto), työkoneet ja ajoneuvot. Asuinrakennukset (mukaan lukien kaupungin omistamat ja hallinnoimat asuinrakennukset). Muut kuin kaupungin omistamat ja hallinnoimat liike-, toimisto-, kokoontumis-, liikenteen, hoitoalan, opetus- ja varastorakennukset. Oulun alueella tapahtuva tieliikenne, poislukien kaupungin ajoneuvot ja joukkoliikenteen linja-autot. Joukkoliikenteen linja-autot. Ruskon jätekeskuksen kaatopaikan päästöt, joista Oululle on allokoitu osuus, joka vastaa Oulun osuutta koko jätehuoltoyhtiön toiminta-alueen kuntien asukasluvusta Energiankulutus 1990 ja 2010 Oulun energiankulutus vuonna 1990 on esitetty taulukossa 3.3 ja vuonna 2010 taulukossa 3.4. Vuoden 2010 energiankulutus on lämmitystarvekorjattu vuoteen Taulukko 3.3 Energiankulutus Oulussa vuonna 1990 SEAP:n sektoreilla (GWh). Energiankulutus Rakennusten lämmitys Lämmitys Kulu- Liikenne- Yh- (GWh) Sähkö Kaukolämpö Öljy Muu uusiutuva Puu Maalämpö yhteensä tus- sähkö polttoai- neet teen- sä Kaupungin rakennukset ja toiminnot Asuinrakennukset Palvelurakennukset Tieliikenne Joukkoliikenne Yhteensä Taulukko 3.4 Energiankulutus Oulussa vuonna 2010 SEAP:n sektoreilla (GWh). Energiankulutus on lämmitystarvekorjattu vuoteen Energiankulutus (GWh) Rakennusten lämmitys Sähkö Kaukolämpö Öljy Muu uusiutuva Puu Maalämpö Lämmitys yhteensä Kulutussähkö Liikennepolttoaineet Yhteensä Kaupungin rakennukset ja toiminnot Asuinrakennukset Palvelurakennukset Tieliikenne Joukkoliikenne Yhteensä OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA

17 Oulun vuoden 2010 lämmitystarvekorjattu kokonaisenergiankulutus oli 4560 GWh, joka on 41 % enemmän kuin vuonna 1990 (3242 GWh). Vuoden 2010 asukaskohtainen energiankulutus oli 24,6 MWh, joka on vain 3 % enemmän kuin vuonna 1990 (23,8 MWh). Energiankulutus sektoreittain vuosina 1990 ja 2010 on esitetty kuvassa 3.1 asukasta kohden laskettuna. MWh/asukas 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, Kaupungin rakennukset Asuinrakennukset Palvelurakennukset Tieliikenne Joukkoliikenne Yhteensä ja toiminnot Liikennepolttoaineet 0,1 0,1 7,9 6,6 0,2 0,2 8,2 6,8 Kulutussähkö 0,3 0,5 1,8 2,4 2,1 2,6 4,1 5,5 Rakennusten lämmitys 0,6 0,8 7,7 8,4 3,2 3,0 11,5 12,2 Yhteensä 0,9 1,4 9,5 10,8 5,3 5,6 7,9 6,6 0,2 0,2 23,8 24,6 Kuva 3.1 Energiankulutus sektoreittain vuosina 1990 ja 2010 asukasta kohden laskettuna. Vuoden 2010 energiankulutus on lämmitystarvekorjattu vuoteen Kaupungin rakennusten ja toimintojen energiankulutus oli vuonna % suunnitelmassa mukana olevien sektoreiden yhteenlasketusta energiankulutuksesta. Kaupungin rakennusten ja toimintojen energiankulutus asukasta kohti on esitetty kuvassa 3.2. Asukasta kohti laskettu energiankulutus on noussut 47 % vuodesta 1990 vuoteen Kaukolämmönkulutus on noussut noin 38 %, ja sähkönkulutus on lähes kaksinkertaistunut vuodesta Sähkönkulutuksen nousu johtuu enimmäkseen kunnallisten palveluiden kasvusta. Kaupungin rakennusten vuoden 1990 kulutustiedoissa oli kuitenkin merkittäviä puutteita, joten tässä esitetyt energiankulutustiedot eivät välttämättä anna täysin oikeaa kuvaa energiankulutuksen kehityksestä. Kaupungin ajoneuvojen vuoden 2010 energiankulutus oli 10 GWh, joka on 4 % kaupungin oman toiminnan kokonaisenergiankulutuksesta. Kaupungin ajoneuvoja työkonekanta koostuu henkilöajoneuvoista, pakettiautoista, kuorma-autoista, muusta raskaasta ajoneuvokalustosta sekä erilaisista työkoneista. Vuoden 1990 ajoneuvojen kulutuksista ei saatu tietoja, joten niiden osuuden Oulun tieliikenteen energiankulutuksesta on arvioitu olevan sama kuin vuonna Asuinrakennusten energiankulutus vuonna 2010 oli 44 % SEAP:n sektoreiden yhteenlasketusta energiankulutuksesta. Kuvassa 3.3 on esitetty asuinrakennuksen asukaskohtaiset energiankulutukset vuosina 1990 ja Asuinrakennusten asukaskohtainen energiankulutus on noussut noin 15 % vuodesta Nousu on johtunut suurimmaksi osaksi sähkönkulutuksen lisääntymisestä ja asuinrakennusten pinta-alan kasvusta (liite 2). Öljylämmityksen kulutus on vähentynyt huomattavasti, mikä johtuu suurimmaksi osaksi kaukolämmityksen yleistymisestä. Kaukolämmön piirissä oleva asuinrakennusten pinta-ala vuonna 1990 oli 3,4 milj. m 2 (65 % asukkaista), ja vuonna ,5 milj. m 2 (79 % asukkaista). Asukaskohtainen kaukolämmitetty rakennuspinta-ala on kasvanut 39 %, mutta kaukolämmitteisten asuinrakennusten lämmityskorjattu kulutus on kasvanut vain 7 %, sillä kaukolämmitteisten asuinrakennusten OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA 17

18 ominaislämmönkulutus on laskenut vuoden 1990 arvosta 153 kwh/m 2 arvoon 118 kwh/m 2 (23 %:n lasku). MWh/asukas 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 +38% Kaukolämpö -22% Öljylämmitys +83% Kulutussähkö Puulämmitys Muu uusiutuva Maalämpö +141% Sähkölämmitys Liikennepolttoaineet ,5 0,1 0,01 0,3 0,0 0,0 0,0 0,1 0, ,7 0,05 0,02 0,5 0,004 0,01 0,01 0,1 1,4-17% +47% Yhteensä Kuva 3.2 Kaupungin rakennusten ja toimintojen asukaskohtaiset energiankulutukset vuosina 1990 ja Vuoden 2010 energiankulutus on lämmitystarvekorjattu vuoteen ,0 10,0 +15% MWh/asukas 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 +7% -28% +18% +36% Kaukolämpö Öljylämmitys Sähkölämmitys Kulutussähkö Puulämmitys Muu uusiutuva lämmitys Maalämpö Rakennukset yhteensä ,9 1,2 1,2 1,8 1,5 0,0 0,0 9, ,1 0,9 1,4 2,4 2,1 0,0 0,03 10,8 +41% Kuva 3.3 Asuinrakennusten asukaskohtaiset energiankulutukset vuosina 1990 ja Vuoden 2010 energiankulutus on lämmitystarvekorjattu vuoteen Palvelurakennusten energiankulutus oli 23 % vuoden 2010 SEAP:n sektoreiden kokonaisenergiankulutuksesta. Palvelurakennusten energiankulutus asukasta kohden laskettuna on esitetty kuvassa 3.4. Palvelurakennusten asukaskohtainen energiankulutus on noussut 6 % vuodesta 1990 vuoteen Kaukolämmön asukaskohtainen kulutus on vähentynyt 8 % vuodesta Kaukolämmön kulutuksen vähentymisen eräänä syynä ovat Oulun yliopistollisen keskussairaalan lämmöntuotannossa tapahtuneet muutokset. Vuonna 2010 Oulun Energia tuotti sairaalan tarvitseman lämmön Ruskon kaatopaikalta talteenotetulla biokaasulla sairaalan omassa kattilassa, joten vuonna 2010 sairaala ei ole mukana kaukolämmön kulutuksessa. Vuonna 1990 sairaala osti osan tarvitsemastaan energiasta Oulun Energian kaukolämpöverkosta, joten vuonna 1990 sairaala on mukana kaukolämmön kulutuksessa. 18 OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA

19 Palvelurakennusten sähkönkulutus asukasta kohti on noussut noin 28 % vuodesta Sähkönkulutuksen nousu johtuu pääasiassa palveluiden lisääntymisestä. 6,0 +6% MWh/asukas 5,0 4,0 3,0 2,0-8% +28% 1,0-19% -7% 0,0 Kaukolämpö Öljylämmitys Sähkölämmitys Kulutussähkö Puulämmitys Muu uusiutuva lämmitys Maalämpö Rakennukset yhteensä ,5 0,5 0,3 2,1 0,0 0,0 0,0 5, ,3 0,4 0,2 2,6 0,0 0,1 0,0 5,6 Kuva 3.4 Palvelurakennusten asukaskohtaiset energiankulutukset vuosina 1990 ja Vuoden 2010 energiankulutus on lämmitystarvekorjattu vuoteen Tieliikenteen ja joukkoliikenteen yhteenlaskettu energiankulutus oli 27 % vuoden 2010 SEAP:n sektoreiden kokonaisenergiankulutuksesta (6,8 MWh/asukas). Asukaskohtainen energiankulutus on vähentynyt huomattavasti vuodesta 1990 johtuen pääasiassa autojen energiatehokkuuden parantumisesta autokannan uusiutuessa. Vuoden 1990 kulutus on kuitenkin arvioitu VTT:n esittämien tieliikenteen valtakunnallisen päästö- ja energiatasojen mukaan (VTT, 2012), joten se ei anna täysin luotettavaa kuvaa tieliikenteen energiankulutuksen muutoksista Oulussa Kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2010 Vuoden 2010 kokonaispäästöt SEAP:n sektoreilta olivat 1062 kt CO 2 -ekv, joka on 23 % enemmän kuin vuonna Taulukoissa 3.5 ja 3.6 on esitetty vuosien 1990 ja 2010 päästöt sektoreittain. Kaukolämmön ominaispäästö on laskenut vuoden 1990 tasosta 308 t CO 2 -ekv/gwh tasoon 258 t CO 2 -ekv/gwh vuonna Ominaispäästön laskun selittää pääasiassa puun osuuden lisääntyminen Oulun Energian kaukolämmön tuotannossa: vuonna 1990 puuta ei käytetty lainkaan, kun taas vuonna 2010 puun osuus oli noin viidennes. Puun osuuden lisäämisen ansiosta kaukolämmön päästöt eivät ole nousseet samaa tahtia energiankulutuksen kanssa. Kuvassa 3.5 on esitetty sektorikohtaiset päästöt asukasta kohti vuosina 1990 ja OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA 19

20 Taulukko 3.5 Kasvihuonekaasupäästöt Oulussa vuonna 1990 SEAP:n sektoreilla (kt CO 2 - ekv). Energiankulutus (GWh) Rakennusten lämmitys Sähkö Kaukolämpö Öljy Muu uusiutuva Puu Maalämpö Lämmitys yhteensä Kulutussähkö Liikennepolttoaineet Yhteensä Kaupungin rakennukset 0, ja toiminnot Asuinrakennukset Palvelurakennukset Tieliikenne Joukkoliikenne 8 8 Jätehuolto Yhteensä Taulukko 3.6 Kasvihuonekaasupäästöt Oulussa vuonna 2010 SEAP:n sektoreilla (kt CO 2 - ekv). Rakennusten lämmityksen energiankulutus on lämmitystarvekorjattu vuoteen Energiankulutus (GWh) Rakennusten lämmitys Sähkö Kaukolämpö Öljy Muu uusiutuva Puu Maalämpö Lämmitys yhteensä Kulutussähkö Liikennepolttoaineet Yhteensä Kaupungin rakennukset ,001 0, ja toiminnot Asuinrakennukset Palvelurakennukset , Tieliikenne Joukkoliikenne 9 9 Jätehuolto Yhteensä , ,0 6,0 5,0 t CO 2 -ekv/asukas 4,0 3,0 2,0 1,0 0, Kaupungin rakennukset ja Asuinrakennukset Palvelurakennukset Tieliikenne Joukkoliikenne Jätehuolto Yhteensä toiminnot Muut 0,02 0,01 2,1 1,7 0,06 0,05 0,4 0,2 2,6 2,0 Kulutussähkö 0,1 0,1 0,4 0,5 0,4 0,6 0,9 1,2 Rakennusten lämmitys 0,2 0,2 1,8 1,6 0,9 0,7 2,9 2,6 Yhteensä 0,3 0,3 2,2 2,1 1,4 1,3 2,1 1,7 0,06 0,05 0,4 0,2 6,4 5,7 Kuva 3.5 Sektorikohtaiset päästöt asukasta kohti vuosina 1990 ja OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö Kansainväliset velvoitteet ja sitoumukset Kioton pöytäkirja 2005 Euroopan komission energia-

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

KAINUUN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUOTEEN 2020

KAINUUN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUOTEEN 2020 KAINUUN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUOTEEN 2020 Kainuu Sustainable Energy Action Plan (SEAP) under Covenant of Mayors Tiivistelmä Kajaani 2014! i KAINUUN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ Tavoitteet ja ohjelmat Toimenpiteitä Konkreettisia esimerkkejä Ympäristötarkastaja Jari Viinanen, jari.viinanen@hel.fi 30.10.2009 Jari Viinanen 1 Helsingin tavoitteet Strategia

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Marketta Karhu, Oulun seudun ympäristövirasto Kestävä yhdyskunta seminaari 3.12.2008 Oulu OULU, KEMPELE, KIIMINKI, OULUNSALO,MUHOS, LIMINKA, TYRNÄVÄ, YLIKIIMINKI, LUMIJOKI,

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN ILMASTOTYÖ Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 5.11.2015, Oulu

OULUN KAUPUNGIN ILMASTOTYÖ Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 5.11.2015, Oulu OULUN KAUPUNGIN ILMASTOTYÖ Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 5.11.2015, Oulu Marketta Karhu Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Oulun seudun ympäristötoimi Oulun kaupunki Ilmastotyö Oulussa Toimintaa

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Ilmastovaikutusten arviointi Kuntien 7. Ilmastokonferenssi Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio 9.5.2014 T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Pohjoinen suuralue

Lisätiedot

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Tämä epävirallinen lomake on tarkoitettu ainoastaan yleissopimusaloitteen allekirjoittajien tietojenkeruun tueksi. Virallinen sähköinen SEAP-lomake

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Energiaviisas rakentaminen ASTA 12.2.2011

Energiaviisas rakentaminen ASTA 12.2.2011 Energiaviisas rakentaminen ASTA 12.2.2011 1 Ennakoiva rakentamisen laadunohjaus ja vaikuttavuus Tampere 12.2.2011 Millaista ohjausta rakennuttajat tarvitsevat energiatehokkuudesta? Oulun rakennusvalvonta

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi ja aikataulu HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N VUOSIKOKOUSSEMINAARI 2015 Pudasjärvi 9.-10.4.2015 Teppo Lehtinen Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia-

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Rakentamismääräykset 2012

Rakentamismääräykset 2012 Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Tampereen ECO 2 hanke. Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja 23.3.2011 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI

Tampereen ECO 2 hanke. Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja 23.3.2011 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI Tampereen ECO 2 hanke Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja 23.3.2011 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI ECO 2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Strategia/Sitoumus Tampereen kaupunkiseudun

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoasiat ohjaavat rakentamista

Energia- ja ilmastoasiat ohjaavat rakentamista Energia- ja ilmastoasiat ohjaavat rakentamista Rakennusneuvos Erkki Laitinen, ympäristöministeriö Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere 1 Energy consumption in Europe [CEPMC] Transportation

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä. Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014

Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä. Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014 Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014 1 2 IPCC = The Intergovernmental Panel on Climate Change 3 Energiaskenaariot, määräykset

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9. Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Kaupungin ja TEM:n välisen energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen Kuopion kaupungissa

Kaupungin ja TEM:n välisen energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen Kuopion kaupungissa Kaupungin ja TEM:n välisen energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen Kuopion kaupungissa 24.2.2010 Kuntien energiatehokkuuden työkalut Mervi Weckström-Räisänen Energiatehokkuushankkeen projektipäällikkö

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita

Lisätiedot

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Teollisuusneuvos Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Ajankohtaista energia- ja ilmastoasioissa (TEM näkökanta) Energia- ja ilmastostrategia (2020-EU-tavoitteet,

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Vantaan kaupungin kestävän energiankäytön toimenpidesuunnitelma vuosille 2010-2020

Vantaan kaupungin kestävän energiankäytön toimenpidesuunnitelma vuosille 2010-2020 Vantaan kaupungin kestävän energiankäytön toimenpidesuunnitelma vuosille 2010-2020 Tekijät : Timo Kuusiola ja Leena Maidell-Münster Taitto. Tina Kristiansson Vantaan kaupunki Ympäristökeskus Pakkalankuja

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

Oulun seudun ympäristötoimi. Raportti 4/2012. Oulun seudun kasvihuonekaasupäästöjen laskenta ja menetelmien

Oulun seudun ympäristötoimi. Raportti 4/2012. Oulun seudun kasvihuonekaasupäästöjen laskenta ja menetelmien Oulun seudun ympäristötoimi Raportti 4/2012 Oulun seudun kasvihuonekaasupäästöjen laskenta ja menetelmien vertailu 1990, 2004 ja 2010 OULUN SEUDUN KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖJEN LASKENTA JA MENETELMIEN VERTAILU

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu

Lisätiedot

Luonnos 31.3.2015 VARKAUDEN ILMASTO-OHJELMA VUOSILLE 2015 2030

Luonnos 31.3.2015 VARKAUDEN ILMASTO-OHJELMA VUOSILLE 2015 2030 Luonnos 31.3.2015 VARKAUDEN ILMASTO-OHJELMA VUOSILLE 2015 2030 1 Sisältö Sivu 2 Taustaa 2 Ilmastosopimukset ja Suomen velvoitteet 3 Ilmasto-ohjelman taustaselvitykset 3 Energiatehokkuussopimus 3 Ilmasto-ohjelma

Lisätiedot

Rakennusten energiatalous 26.2.2008. Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo

Rakennusten energiatalous 26.2.2008. Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo Rakennusten energiatalous 26.2.2008 Motiva Oy Johtava asiantuntija Tapio Jalo Energiapalveludirektiivi Voimaantulo 17.5.2006, kansallinen toimeenpano 17.5.2008 mennessä Soveltamisala koko energian loppukäyttö,

Lisätiedot

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia Tehokas energiankäyttö -koko kunnan asia Etsi kunnalle energiansäästöä Kunnissa on runsaasti erilaisia mahdollisuuksia edistää energiansäästöä ja hyödyntää uusiutuvia energialähteitä. Energiansäästö on

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Päästölaskennan tuoteseloste 2010

Päästölaskennan tuoteseloste 2010 CO2-raportti Päästölaskennan tuoteseloste 2010 - 2 - SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 Yleistä laskentamallista ja päästösektorit... 3 Kaukolämmitys... 4 Rakennusten erillislämmitys... 4 Sähkölämmitys...

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot