Sujuvan arjen. maaseutu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sujuvan arjen. maaseutu"

Transkriptio

1 Sujuvan arjen maaseutu Varsinais-Suomen paikallisen kehittämisen ohjelma

2 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 4 Mikä on paikallisen kehittämisen ohjelma? 5 I Varsinaissuomalainen maaseutu menestyy 7 II Varsinais-Suomi toimintaympäristönä 9 III Maaseudun tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä 12 IV Maaseututoimijoiden haasteita Varsinais-Suomessa 16 V Varsinaissuomalaisen paikallisen kehittämisen arvot 19 VI Paikallisen kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet 21 VII Paikallisen kehittämisen ohjelman vaikutuksia 31 VIII Paikallisen kehittämisen ohjelmaa arvioidaan jatkuvasti 34 Liite 1 Ohjelmatyössä mukana olleet kehittäjäorganisaatiot 34 Liite 2 Paikallisen kehittämisen toteutus taulukkona 35 Varsinais-Suomen paikallisen kehittämisen ohjelma Julkaisija Varsinais-Suomen Kylät ry Kirjoittanut Tauno Linkoranta Kansikuva Pia Prost Takakannen kuva Niina Kemppainen Taitto Etusivupaja Paino Sälekarin Kirjapaino Oy 2010 Ohjelman sisällöstä vastaa Varsinais-Suomen Kylät ry. Ohjelma on rahoitettu Manner-Suomen maaseutuohjelmasta Hämeen ELY-keskuksen kautta

3 Sujuvan arjen maaseutu Varsinais-Suomen paikallisen kehittämisen ohjelma

4 LUKIJALLE Nykymaailmassa paikat eivät ole enää paikallisia, vaan ne kytkeytyvät ihmisten liikkumisen kautta osaksi verkostomaista yhdyskuntarakennetta. Kehittämisessä on huomioitava nykyistä paremmin paikkojen rooli osana laajempia kokonaisuuksia, kuten työssäkäynnin, asioinnin ja vapaa-ajanvieton alueita. Sujuvan arjen maaseudulla yhteydet, rakenteet ja palvelut ovat toimivia ja kohtuullisesti kaikkien saavutettavissa. Julkisen sektorin, yrittäjien ja kansalaistoimijoiden välinen aktiivinen vuoropuhelu ja työnjaosta sopiminen ovat avainasemassa niiden järjestämisessä. Sujuvan arjen maaseutu Varsinais-Suomen paikallisen kehittämisen ohjelma on Varsinais-Suomen Kylät ry:n kokoama maakunnallinen näkemys maaseudun kolmannen sektorin eli paikalliskehittäjien lähiajan tavoitteista. Ohjelmaan kirjatuista 31 toimenpide-ehdotuksesta yhdistysten ja järjestöjen toivotaan löytävän omaan kehittämistyöhön sopivia ja ajankohtaisia toimintamalleja. Osa toimenpide-ehdotuksista on tarkoitettu ruohonjuuritason toimijoille, osa on selkeästi suunnattu alueellisille kehittäjäorganisaatioille. Paikallisen kehittämisen ohjelmassa tärkeimmiksi kehittämisteemoiksi nousevat: 1. sujuvan arjen asuinmaaseutu (Elävää eteläsuomalaista maaseutua), 2. palvelujen säilyttäminen ja kehittäminen (Paikallisia palveluratkaisuja), 3. ilmastonmuutokseen vastaaminen (Ekologisesti kestäviä kyliä), 4. maaseudun kulttuuriset resurssit (Luova ja monikulttuurinen maaseutu), 5. kansalaistoiminnan roolin vahvistaminen (Osaavaa ja vaikuttavaa kansalaistoimintaa), 6. kolmas sektori maaseutupolitiikan tekijänä (Paikallista kehittämistä vahvoilla verkostoilla). Vaikka Sujuvan arjen maaseutu Varsinais-Suomen paikallisen kehittämisen ohjelma on tehty Varsinais-Suomen Kylät ry:n toimesta, toivomme että se kuluu myös muiden kuin kylätoimijoiden käsissä. Maaseudun paikallinen kehittäminen vaatii nyt entistäkin enemmän toimijoiden välistä yhteistyötä, osaamistason lisäämistä ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kohentamista. Sujuva arki syntyy vain yhdessä. Kiitämme kaikkia ohjelman valmisteluun osallistuneita ihmisiä, yhteisöjä ja organisaatioita. Toivotamme kaikille paikalliskehittäjille työn ja toiminnan iloa! Turussa Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen kyläasiamies Kylä välittää -hanke Varsinais-Suomen Kylät ry hallitus 4

5 MIKÄ ON PAIKALLISEN KEHITTÄMISEN OHJELMA? Varsinais-Suomen Kylät ry: n maakunnallisia kyläohjelmia on toteutettu vuosina ja Ne tarjosivat kyläyhteisöille eväitä paikalliseen kehittämistyöhön ja yhdensuuntaisti eri toimijoiden työtä maaseudun kehittämistyössä. Uusi ohjelma on nimetty tietoisesti toisin. Paikallisen kehittämisen ohjelma suunnataan entistä laajemmalle paikallistoimijoiden kentälle. Sen muodostavat kaikki ne toimijat, jotka vaikuttavat aktiivisesti ja myönteisesti varsinaissuomalaisten kylien, taajamien ja kaupunginosien kehittämiseen. Tässä ohjelmassa maaseutu ymmärretään EU-määritelmien tavoin eli käytännössä vain Turun, Salon, Kaarinan ja Raision ruutukaavaalueet jäävät kehittämistoimenpiteiden ulkopuolelle. Paikallinen kehittäminen on asukkaiden omaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa oman elinympäristön toimivuuden, viihtyisyyden ja identiteetin vahvistamiseksi. Se on luonteeltaan kaikille avointa, aloitteellista ja suunnitelmallista yhteistyötä, joka on yleensä verkottunut myös paikallisen tason ulkopuolelle. Tuloksekkainta kehittämistyö on silloin, kun paikallisesti määritellyt kehittämistavoitteet saavat osakseen taustatukea myös alueellisilta ja valtakunnallisilta kumppaneilta yli sektorirajojen. Tämän ohjelman tavoitteena on tukea kylien, taajamien ja kaupunginosien kehittämistyötä vahvistamalla toimijoiden yhteistyötä erilaisilla alueellisilla tasoilla. Avainroolissa on kuntien ja kolmannen sektorin suhde, mutta ohjelmalla edistetään myös laajemmin järjestökentän ja sen tärkeimpien sidosryhmien (viranomaistahot, oppi- ja tutkimuslaitokset ym.) yhteistyötä. Ohjelma edistää toimijoiden välisten yhteistyömahdollisuuksien aktiivista tunnistamista ja hyödyntämistä. Vuorovaikutusta lisäämällä voidaan kutoa nykyistä vahvempi paikallisen kehittämisen verkosto, joka tukee varsinaissuomalaisten paikkojen elinvoimaisuutta Paikallisen kehittämisen ohjelma on luonteeltaan toimintaohjelma, jonka sisältämiä toimenpiteitä voidaan rahoittaa useita eri rahoituslähteitä hyödyntäen. Ohjelmalla halutaan avata ovia myös aivan uusille toimijoille. Sen vuoksi ohjelmaa toteuttavaa toimijajoukkoa ei haluta ennalta rajata, vaan kaikki ohjelman tavoitteita edistävät tahot kuuluvat myös sen piiriin. Keskeisenä haasteena on nivoa yhteisöllinen kehittämisvoima tiiviisti osaksi alueellisen kehittämisen kenttää. Näin edistetään Varsinais-Suomen myönteistä, tasapainoista ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaista tulevaisuutta, olipa kyse sitten lähidemokratian edistämisestä, palveluiden tuottamisesta, fyysisen asuinympäristön kehittämisestä tai elävän paikalliskulttuurin tuottamisesta. Kirjoittamistyö on toteutettu osana neljän maakunnan yhteistä ja Koulutusyhtymä Salpauksen hallinnoimaa Kylä välittää hanketta, jota Varsinais- Suomessa toteuttaa Varsinais-Suomen Kylät ry. Ohjelmaa on koottu kylä- ja kuntatilaisuuksissa, työpajoissa, tulevaisuusverstaissa ja seminaareissa, joissa 5

6 ohjelmaan ovat oman panoksensa antaneet niin ammatti-, tutkimus- kuin harrastuspohjalta paikallista kehittämistä harjoittavat toimijat. Ohjelmassa reagoidaan ajankohtaisiin ja tulossa oleviin toimintaympäristön muutoksiin, joilla on maaseudun kannalta merkitystä ja joihin ohjelmalla pyritään vaikuttamaan. Ohjelman tausta-aineistona on käytetty myös kehittämisohjelmia (mm. Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma , Varsinais-Suomen ilmastostrategialuonnos 2020, Varsinais-Suomen Energiastrategialuonnos 2020, Lounais-Suomen Ympäristöohjelma ) sekä valtakunnallisia ohjelmia (mm. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma , Maaseutuasumisen kehittämisohjelma , Kylätoiminnan ja Leader-ryhmien valtakunnallinen ohjelma ). Virikkeitä ohjelman kirjoittamiseen on saatu myös Varsinais-Suomen Leader-ryhmien ohjelmista ja muiden maakuntien kyläohjelmista sekä ajankohtaisista tutkimuksista ja selvityksistä. Merkittävässä roolissa on ollut Kylä välittää hankkeen maakuntien (Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme) edustajien kanssa käyty vuoropuhelu. 6

7 I VARSINAISSUOMALAINEN MAASEUTU MENESTYY Maaseudun kehittäminen näyttäytyy usein jonkinlaisena puolustustaisteluna; milloin taistellaan viimeisten palvelujen puolesta, milloin kylien tyhjenemistä vastaan. Toki asiantila monin paikoin onkin näin, mutta taustalla on myös tietämättömyyttä maaseudun moninaisuudesta. Eteläsuomalaisella maaseudulla erityisesti Varsinais-Suomessa on mahdollisuus toimia myös yhteiskunnallisten muutosten tunnistajana ja edistäjänä, ihmisten hyvinvoinnin tuottajana. Maaseutu voi tuottaa lisäarvoa koko maakunnan kehittämisessä. Varsinais-Suomen maaseudulla on osaamista ja väkeä, aineellisia ja aineettomia voimavaroja. Kuva: Pia prost 7

8 Maaseudun perinteinen tehtävä yhteiskunnan alueellisessa työnjaossa on ollut tuottaa raaka-aineita, kuten elintarvikkeita, puuta ja maa-aineksia. Varsinais-Suomessa harjoitetaan edelleen Suomen kilpailukykyisintä maataloutta. Bioenergian mahdollisuudet luovat uusia houkuttelevia tulevaisuuden näkymiä. Tuotantomaaseudun rinnalla ollaan entistä enemmän puhumassa asumismaaseudusta ja/tai elämysmaaseudusta. Maaseudun rooli yhteiskunnassa perustuu siis aiempaa enemmän maaseutuympäristöön monipuolisena ihmisten hyvinvoinnin lähteenä. Viihtyisä asuinympäristö, sujuva arki, luonnonrauha sekä matkailu- ja virkistyspalvelut ovat entistä tärkeämpiä henkisen ja materiaalisen hyvinvoinnin lähteitä. Suomalaisen yhteiskunnan menestystarina perustuu pienten paikkakuntien ja yhteisöjen moninaisuuteen, paikkadiversiteettiin ja siihen, miten tätä vahvuutta on meillä osattu käyttää hyväksi. Suomi on aina ollut harvaan asuttu maa, mutta pienuus, paikallisuus ja tila on nähty vahvuutena. Varsinais-Suomessakin kulttuuriin ja arkipäivän käytäntöihin on tiivistynyt paljon hiljaista tietoa siitä, miten elämäntapa, elinkeinot ja yhteisöt ovat aikoinaan muotoutuneet maaseudun hajautuneisiin olosuhteisiin. Maaseudulla on oma ainutlaatuinen tehtävänsä kulttuuriperinnön ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta. Tässä ohjelmassa yhtenä perusajatuksena onkin, että pienet paikallisyhteisöt kirkonkylissä, pienissä kaupungeissa sekä kylissä ja kaupunginosissa ovat jatkossa entistä merkittävämpiä Varsinais-Suomen (ja Suomen) menestystekijöitä. Näitä yhteisöjä ei pidä tukahduttaa tehokkuusvaatimuksilla ja suuruutta ihannoivilla keskittämistoimilla. Varsinais-Suomessa elämä on edelleen ihmisen mittaista ja välimatkat kohtuullisia. Varsinais-Suomi menestyy, jos ihmiset pystyvät vaikuttamaan omien alueidensa elinvoimaisuuteen. Ylipäätään yhteisön tai maakunnan elinvoimaisuutta ei ratkaise koko, vaan se, miten menestyksen tekijät yhdessä toteutuvat ja toimivat. Olennainen osa Varsinais-Suomen maaseudun menestystä muotoutuukin kehittäjäverkostojen ympärille. Miten kunnat, maakunnan liitto, korkeakoulut ja oppilaitokset, ELY-keskus ja kansalaisjärjestöt jne. toimivat ja millaista on niiden välinen yhteistyö? Ja miten toimitaan paikallisyhteisön tasolla: millaiseen yhteistyöhön päästään kylässä ja kunnassa eri toimijoiden välillä? 8

9 II VARSINAIS-SUOMI TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ 1. Yleistä Varsinais-Suomi kuuluu ilmastoltaan Suomen edullisimpaan alueeseen ja sen sijainti sekä maantieteelliset olosuhteet tekevät maakunnasta ainutlaatuisen koko Euroopassa. Maakunnan sisältä löytyy niin Suomen vilja-aitta kuin tuhansia saariakin. Varsinais-Suomessa maaseutu- ja kaupunkialueet sijaitsevat tiiviisti suhteessa toisiinsa. Lyhyen matkan sisään mahtuu syrjäistä maaseutua, ydinmaaseutua ja kaupunkien läheistä maaseutua sekä kaupunkitaajamia. Saariston kaukaisimmilta asutuilta alueilta on maakunnan keskukseen, tiheän asutuksen Turkuun, vain alle sata kilometriä. Maantieteellinen välimatka ei ole kuitenkaan sama kuin matka-ajallinen, toiminnallinen tai kulttuurinen välimatka. Erilaisissa elinympäristöissä on syntynyt hyvin erilaisia varsinaissuomalaisia toimintakulttuureja. Varsinais-Suomessa asuu vuonna 2010 hieman yli asukasta, joista noin asuu Turun seudulla. Ruotsinkielisiä on vajaat , pääosin Turunmaalla ja Turussa. Kuntien lukumäärä on kuntaliitosten myötä vähentynyt 28 kuntaan. Tämän seurauksena Turunmaan ja Salon seutukunnat muodostuvat enää kahdesta kunnasta. Paineita kuntaliitoksiin lienee jatkossakin, sillä kolmannes kunnista on muutaman tuhannen asukkaan kuntia. Hajanaisimmat alueet sijaitsevat Loimaan seutukunnan eteläosassa ja Vakka- Suomessa. Maakunnan kehittämisohjelmissa pidetään tärkeänä erityisesti Turun seudun kuntarakenteen tiivistämistä, tällä hetkellä Suur-Turun synty näyttää hyvin epätodennäköiseltä. Muuttovoittoinen Varsinais-Suomi kasvaa asukasluvultaan noin 2000 asukkaalla/vuosi. Pääosin uudet asukkaat muuttavat Turun seudulle, nimenomaan Turun ympäryskuntiin. Turun väkiluku on vakiintunut vajaaseen asukkaaseen, vakauden takana on ennen muuta siirtolaisuus, joka suuntautuu nimenomaan maakunnan pääkaupunkiin. Tällä hetkellä siirtolaisia on jo reilut henkeä. Varsinais-Suomi on perinteisesti nojautunut vahvaan teollisuuteen. Merija metalliteollisuus ovat olleet kulmakiviä, ja menestystä on saavutettu myös muun muassa elektroniikan sekä autojen ja muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa. Nykynäkymät etenkään meriteollisuuden tulevaisuudesta eivät ole erityisen valoisia. Samoin bio-ala ei ole lunastanut siihen ladattuja suuria odotuksia. Elinkeinorakenteessa perinteinen teollisuus on kaiken kaikkiaan menettämässä alaa palvelusektorille. Varsinais-Suomi osaamis-, luontoja kulttuuriympäristönä tarjoaa huikeat mahdollisuudet matkailun kehittämiselle, samoin kulttuuri- ja elämystuotannolle, luovalle taloudelle. Yhä useampi maaseudun asukas pendelöi töihin taajamiin, mutta tosiasia on myös, että Varsinais-Suomi on edelleen maan johtava maatalousalue ja merkittävä elintarviketeollisuuden raaka-aineiden tuottaja. Metsatalous perustuu kannattavaan metsänhoitoon ja puun jatkojalostukseen. Alkutuotanto on myös merkittävä bioenergian raaka-aineiden tuottaja ja Varsinais- 9

10 Suomessa on tehty uraauurtavaa työtä muun muassa biokaasuteknologian kehittämisessä. Maakunnan olosuhteet ovat otollisia myös esimerkiksi tuulivoiman hyödyntämiselle. Työllisyyden suhteen Varsinais-Suomi on pitkään ollut Suomen menestyjiä. Työllisyysaste on ollut monena vuonna yli 70 %. Vuonna 2008 alkaneen laman seurauksena näkymät maakunnassa eivät ole enää aivan yhtä valoisia; vuonna 2010 maakunnan työttömyysaste nousi ensimmäistä kertaa valtakunnan keskiarvotasolle. Pitkäaikaistyöttömyyden ohella erityisesti nuorisotyöttömyyden raju kasvu ja sen seurauksena syntyvä syrjäytyminen ovat vakava uhka. Vaikka Varsinais-Suomi kokonaisuutena on menestynyt Suomen mittakaavassa hyvin, ovat maakunnan sisäiset erot melkoisia. Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukunnat kuuluvat EU:n haasteellisiin alueisiin. Asukasmäärältään nämä maaseutumaiset alueet kattavat vain noin 20 % alueen väestöstä, mutta pinta-alaltaan noin puolet. Laman seurauksena entisestä menestyjästä Salon seudusta tuli äkillisen rakennemuutoksen alue vuonna Kylät ja maaseutu Varsinais-Suomen asutus jakautui vuonna 2005 asukastiheydeltään erityyppisille alueille siten, että noin 79 % asutuksesta sijaitsi yli 1000 asukkaan taajamissa ja 4 % pienemmissä alle 1000 asukkaan taajamissa. Haja-asutusalueen 17 % jakautui kyliin 7 % (yli 40 as.), pienkyliin 1 % (alle 40 as.) ja harvaan haja-asutukseen 9 %. Valtakunnallisesti asutusjakautuma noudatti likimain keskimääräistä jakaumaa. Vuoden 1980 lukemiin verrattuna Varsinais-Suomen taajamoituminen (tuolloin yhteensä 76 %) on tapahtunut ennen muuta harvan haja-asutuksen kustannuksella. (Lähde: Helminen & Ristimäki 2008: Kaupunkiasutuksen kehitys kaupunkiseuduilla ja maaseudulla). Kyläasutuksen väheneminen ei ole Varsinais-Suomessa dramaattinen ilmiö. Maakunta kuuluu Uudenmaan ja Pohjanmaiden ohella niihin maakuntiin, joissa kyläasutus on Suomen mittakaavassa runsainta. Osaltaan kyläväestön ja kylien määrän lasku johtuu kyläaluejaon dynamiikasta eli siitä, että kun kylän asukastiheys ylittää tietyn pisteen, siitä tulee taajama. Kaupungin läheisellä maaseudulla varsinkin Turun seudulla samanaikainen taajamoituminen ja uuden reunakylävyöhykkeen syntyminen tekevät lievevyöhykkeestä jatkuvassa muutoksessa olevan alueen. Tämä kehityskulku on osaltaan johtanut Varsinais-Suomessakin vaatimuksiin yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä ja eheyttämisestä. Kaupungin läheinen maaseutu on maakunnan nopeimmin kasvavaa aluetta, ja sitä löytyy varsinkin Turun ja Salon seuduilta. Muutenkin tällä vyöhykkeellä on parhaat kehittymisedellytykset, sillä monin paikoin asukkaat voivat yhdistää kohtuullisen helposti sekä maaseudun rauhan että kaupungin palvelut. Piirteitä: - asukkailla mahdollisuus käydä töissä lähikaupungissa, työmatkaliikennettä myös toisinpäin - yleensä muuttovoittoalueita - lyhyet välimatkat, pendelöinti - lapsiperheiden suosimaa aluetta - maaseudun yrittäjillä monipuoliset lähimarkkinat - kuntatalous ainakin tyydyttävässä kunnossa 10

11 Ydinmaaseutua löytyy eniten Loimaan seutukunnasta, samoin Vakka-Suomesta. Piirteitä: -vahvaa alkutuotantoaluetta - keskisuuria alueellisia keskuksia - kohtuullisen lyhyet välimatkat - kuntakeskukset edelleen toiminnoiltaan melko monipuolisia - kylät elinvoimaisia, jopa vahvimman paikallisen kehittämisen aluetta Harvaan asutun maaseudun tulevaisuutta uhkaa huonon kehityksen kierre. Varsinais-Suomessa tätä aluetta vastaavat lähinnä Turunmaan saariston alueet. Runsas vapaa-ajanasutus ja matkailu ovat kuitenkin luoneet uutta elinvoimaa. Saariston ohella ydinmaaseudun reuna-alueilla Vakka-Suomessa, Salon seudulla ja Loimaan seudulla löytyy vyöhykkeen luokitukseen sopivia alueita. Piirteitä: -asukasmäärä laskussa, erityisesti nuorempi väki muuttaa pois -palvelut häviävät -kuntien taloudellinen kantokyky kovilla -perinteiset työpaikat vähentyneet merkittävästi -ympäristö erityisen herkkää Kuva: Pia prost 11

12 III MAASEUDUN TULEVAISUUTEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Toimintaympäristön muutostekijät PESTE-analyysi Toimintaympäristön muutostekijät luokitellaan tässä PESTE-analyysin (Policy-Economy-Society-Technology-Ecology) mukaisiin ryhmiin eli poliittisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin, teknologisiin ja ekologisiin muutoksiin. Muutostekijät liittyvät toisiinsa monin tavoin ja maaseudun paikallisesta näkökulmasta niillä on monia erilaisia ilmenemismuotoja. 1. Poliittiset muutokset Rajattomuus lisääntyy: Globaalilla tasolla tapahtuu monen tasoista rajojen madaltumista, EU laajenee edelleen. Suomeen tulee lisää maahanmuuttajia Turun ohella myös Varsinais-Suomen maaseudulle. Palvelu- ja hallintorakenteet tehostuvat: Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja aluehallinnon uudistamishanke muuttavat monia palveluihin ja hallintoon liittyviä rakenteita. Kuntaliitoksia tapahtuu Varsinais-Suomessa lisää. Käytännössä palvelut keskittyvät edelleen. Paikalliset olosuhteet tunnetaan aiempaa huonommin, monia asioita käsitellään sektorikohtaisina eikä kokonaisuuksina. Julkinen sektori tuottaa toisaalta entistä harvemmin itse palveluita, tuottajina toimivat yksityinen sektori ja kolmas sektori, jonka osuus kasvaa. Kuntien ja maaseudun suhde uudistuu: Isommissa kuntakokonaisuuksissa on liitosten jälkeen suuria maaseutualueita, joiden erityislaatuisuutta ei aina hahmoteta päätöksenteossa. Edistyksellisissä kunnissa tehdään kyläsuunnitelmien pohjalta kunnallisia maaseutuohjelmia ja niissä on maaseudun kehittämisasioista vastaavia viranhaltijoita. Kyliksi muuttuneet kirkonkylät ovat monesti kehittämisen kannalta haasteellisimpia tapauksia. Kansalaisvaikuttaminen vahvistuu: Yhteiskunnallisen keskittämisen vastapainoksi on pakko tapahtua myös siirtymää kohti hajautetumpaa, osallistavampaa ja toimijakeskeisempää mallia. Tähän pakottaa myös heikentyvä kuntatalous. Kuntaliitosten yhteydessä syntyy uusia lähidemokratiakokeiluja, maankäytössä asukkaiden ääni kuuluu entistä paremmin. Paikallisille ihmisille tulee tilaisuuksia olla entistä vahvemmin mukana alueensa kehittämisessä. Äänen kuuluminen edellyttää usein toimijoiden kylien ja yhdistysten tiivistä yhteistyötä ja entistä vahvempaa osaamista. 2. Taloudelliset muutokset Yhteiskunta palveluvaltaistuu ja palvelut kansainvälistyvät: Palvelualat kasvavat ja esimerkiksi ihmisten ikääntyminen, luova talous ja matkailu tuovat uusia elinkeinomahdollisuuksia myös maaseudulle. Paineita pienille paikallisille 12

13 13 Kuva: EILA knuutila

14 tuottajille voivat tuoda kansainväliset toimijat, jotka entistä useammin operoivat myös Suomessa. 3. sektori on entistä useammin mukana maaseudun palveluntuotannossa, joko tekijänä tai välittäjänä yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa. Aineettomuus lisääntyy: Tavaroiden ja palveluiden tuottamiseen käytetään vähemmän raaka-aineita ja energiaa, digitaalisten tuotteiden määrä kasvaa. Elämysten merkitys korostuu, maaseudulla on tätä potentiaalia paljon. Työn muodot muuttuvat: Pätkätyö, osa-aikatyö, etätyö, liikkuva työ, tietotyö ja muut vaihtelevat työn muodot sekä uudet ammatit ja ammattiyhdistelmät tekevät maaseudusta entistä kilpailukykyisemmän toimintaympäristön. Kuluttajan valta kasvaa ja yhteistoiminta lisääntyy: Kuluttajat haluavat entistä enemmän olla mukana päättämässä palvelun muodosta ja laadusta. Meiltä meille palvelut lisääntyvät. Asuminen on myös tapa kuluttaa; asuinpaikalta vaaditaan entistä enemmän laatua, mikä korostaa maaseudun kilpailukykyä. 3. Sosiaaliset muutokset Väkiluku kasvaa, mutta väestö ikääntyy: Varsinais-Suomen väkiluku kasvaa tilastojen mukaan jonkin verran, mutta väki vanhenee hieman keskiarvoa enemmän tulevaisuudessa. Työikäisten määrä vähentyy ja lasten ja vanhusten määrä kasvaa; huoltosuhde heikkenee. Maahanmuuttajat pitävät Turun väkiluvun suunnilleen ennallaan, kaupungin läheinen maaseutu kasvaa koko ajan. Suomi eriarvoistuu: Tulo- ja hyvinvointierot kasvavat koko ajan. Varsinais- Suomi kuuluu vauraimpiin alueisiin, mutta erityisesti nuorten syrjäytymiskehitys on huolestuttavaa. Turvattomuuden tunne lisääntyy: Varsinais-Suomessa turvattomuutta aiheuttavat esimerkiksi kansainvälinen rikollisuus, huumeiden ja päihteiden käytön lisääntyminen, nuorten syrjäytyminen sekä syrjäisemmillä alueilla varsinkin saaristossa - hätätilanteissa tarvittavan avun saapuminen. Ilmastonmuutos saattaa lisätä tulvia ja myrskyjä pitkällä aikavälillä. Turussa ja muissa kaupungeissa ongelmat ovat erilaisia kuin maaseudulla ja saaristossa. Yhteiskunta mosaiikkimaistuu: Ihmisten elämäntavat ja kulutustottumukset eriytyvät, minkä seurauksena ihmiset tekevät enemmän yksilöllisiä ratkaisuja työelämässä ja vapaa-ajalla. Tämä näkyy esimerkiksi paikallisuuden ja identiteettien arvostuksen nousuna. Samoin sillä on suoria seurauksia yhdistys- ja kansalaistoimintaan, joka näyttäytyy entistä enemmän erilaisina projekteina. Erilaiset yhteisöprojektit (ekokylät yms.) lisääntyvät. Kaupungistuminen ja muuttoliike kaupunkien läheiselle maaseudulle jatkuvat: Varsinais-Suomessa nopeimmin kasvavaa aluetta on Turun läheinen maaseutu. Muuttoliikkeen kääntöpuolena syntyy vyöhykkeitä, jotka eivät ole puhtaasti kaupunkia eivätkä maaseutua. Parhaimmillaan syntyy uutta luovaa kulttuuria, pahimmillaan nukkumalähiöitä. Aivan reuna-alueita lukuun ottamatta muutkin maaseutualueet menestyvät varsin hyvin väestökehityksensä kanssa. 4. Teknologiset muutokset Toimintoja siirtyy verkkoon: palveluja hoidetaan entistä enemmän tietoverkkojen kautta, mikä helpottaa niiden saatavuutta myös maaseudulla sekä vähentää liikennettä. Myös erilaiset kansalaistoiminnan ja vaikuttamisen muodot ovat siirtyneet verkkoon. Ongelmana ovat jossain määrin vanhemman väen tietotekniikan osaamisen puutteet, samoin verkkoyhteyksien toimivuus maaseudulla ja saaristossa jälkimmäinen asia korjaantunee 2010-luvulla. 14

15 Ekotehokkaiden energiamuotojen teknologia kehittyy: Uusiutuvien energialähteiden, kuten aurinko-, tuuli-, ilma-, maalämpö- ja bioenergian teknologiat kehittyvät. Paikalliset maaseudun energiaratkaisut korostuvat, ja Varsinais- Suomessa on jo nyt merkittävää bioenergiaosaamista. Omakotitalot rakennetaan ekotehokkaasti ja vaihtoehtoisia lämmitysmuotoja asennetaan suoran öljy- ja sähkölämmityksen korvaajiksi. Logistiikan merkitys kasvaa: Liikkumisen ja liikenteen määrä ei vähene ainakaan merkittävästi, mutta uudet kulkuvälineet ovat entistä vähäpäästöisempiä ja liikenteen suunnittelu toteutetaan nykyistä koordinoidummin ja kuljetuspalvelut tuotetaan pienemmällä ja monikäyttöisemmällä kalustolla. Osa palveluista liikkuu pyörillä ja vesillä. Taksipalveluja, kutsujoukkoliikennettä ja kimppakyytijärjestelmiä kehitetään, samoin raideliikennettä. 5. Ekologiset muutokset Resurssit niukentuvat ja kestävän kehityksen merkitys kasvaa: Ekotehokkuudesta tulee strateginen kilpailutekijä. Paikallisesti tuotettujen hyödykkeiden ja palveluiden suosio kasvaa, esimerkkeinä lähiruoka ja maaseutumatkailu sekä lähikoulut. Varsinais-Suomessa kestävän kehityksen erityistapauksena on Itämeren suojelu, mikä korostaa niin maatalouden päästöjen vähentämisen kuin yhdyskuntien jätevesien käsittelyn tärkeyttä. Ilmastonmuutos etenee: Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii energiankäytön tehostamista, energian säästämistä sekä fossiilisten polttoaineiden korvaamista uusiutuvalla energialla. Maaseutuasumiselle luodaan painetta myös keskusteluissa yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä ja eheyttämisestä. Ekotehokas rakentaminen ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotto on kuitenkin monesti helpompaa maaseudulla kuin kaupungissa. Ilmastonmuutos saattaa myös merkitä erilaisten sää-ääri-ilmiöiden lisääntymistä. 15

16 IV MAASEUTUTOIMIJOIDEN HAASTEITA VARSINAIS-SUOMESSA Toimintaympäristön muutostekijöitä on havainnollistettu PESTE-analyysin ohella laajoilla maaseututoimijoiden (kylä- ja kunta- ja maakuntatason sekä ammattiorganisaatioiden kehittäjien) haastatteluilla ja kyselyillä sekä erilaisilla työpajoilla. Maaseudun kehittämisen haasteet konkretisoituvat moniksi kysymyksiksi, jotka on jaettavissa kahteen pääluokkaan: ulkoisiin ja sisäisiin haasteisiin. 1. Ulkoisia yhteiskunnallisia - haasteita Kuntien ja kylien muuttuva suhde: Kunta on entistä isompi ja kylien ääni entistä pienempi, onko jotain tehtävissä? Miten kunta huomioi liitosalueitaan ylipäätään? Aluevaikuttamisen mahdollisuudet? Miten kyläsuunnitelmat saisi osaksi kunnan suunnittelua? Kuva: Pia prost 16

17 Infrastruktuuri: Miten järjestetään haja-asutusalueiden jätevesiasiat? Entä teiden hoito ja yhteysalusliikenne? Tuleeko laajakaista myös maaseudun kaikilla asukkaille mahdolliseksi? Kolmannen sektorin asema: Onko yhdistystoiminta vain puuhastelua? Odotetaanko yhdistysten ja järjestöjen hoitavan kaikki palveluaukot vapaaehtoistyöllä? Maaseutuasumisen mahdollisuudet: Tarkoittaako keskustelu tiivistettävästä yhdyskuntarakenteesta maaseutuasumisen kieltämistä? Kaupunki maaseutu kategorisointi: Voiko kaupungissa olla maaseutualueita, pitäisikö niiden erityisluonne huomioida? Onko maaseutu sama kuin maatalous? Ilmastonmuutos kestävä kehitys: Onko maaseudun asukas ilmastonmuutoksen kannalta suurikin syyllinen? Mitä vastuulliset maaseudun asukkaat voisivat tehdä hiilijalanjäljen pienentämiseksi? Hallinnon sektoroituminen: Hallitseeko kukaan kunnissa enää kokonaisuuksia? Kenen vastuulle kuuluvat maaseutualueet? Entä 3. sektorin toimijat? Byrokratia: Hankkeet vaativat koko ajan enemmän paperityötä, entä jatkossa? Kansalaisvaikuttaminen varsinkin isommissa kuntakokonaisuuksissa on entistä byrokraattisempaa. Palveluiden katoaminen erityisesti kyläkoulut: Muut palvelut ovat kyliltä jo kadonneet; viedäänkö nyt viimeinenkin eli kyläkoulu? Saadaanko koulujen lakkautuksilla oikeasti todennettavia säästöjä? 17

18 Kylätalot ja muut kokoontumispaikat: Voisiko kylätalo olla tehokkaammassa käytössä? Voiko kunnan säästöjen etsiminen johtaa niiden omistamien yleishyödyllisten tilojen myyntiin? Lähidemokratia: Miten asukkaiden ääni kuuluisi paremmin? Miten asioihin pystyisi vaikuttamaan jo niiden valmisteluvaiheessa? Kirkonkylät: Kuka huolehtii kuntaliitoksessa kyläksi muuttuneesta kirkonkylästä? Kyseessä ovat usein alueen viimeiset palvelut? Kulttuurimaisemat & perinnemaisemat: Kenen tehtävä on pitää huolta maisemista ja mistä asiantuntemusta? Entä ympäristönsuojelu? Paikallisen tiedon hyödyntäminen: Kuullaanko kyläläisiä kuntien turvallisuussuunnitelmissa, kouluverkkosuunnittelussa tai muissa vastaavissa prosesseissa? 2. Sisäisiä yhdistystoimintaa koskevia - haasteita Osaaminen: Kansalaisvaikuttaminen on isoissa kunnissa entistä paperinmakuisempaa, verottaja on entistä kiinnostuneempi yhdistysten taloudellisesta toiminnasta, hankkeiden toteuttaminen on vuosi vuodelta byrokraattisempaa Vastuut ja velvoitteet lisääntyvät; mistä lisää osaamista? Yhteistyötaidot & verkottuminen: Mistä yhteistyökumppaneita? Voisivatko kylien yhdistykset perustaa yhteenliittymiä? Onko yhdistyksen ja yrittäjän yhteistyö mahdotonta? Tekijät vähenevät: Väki vanhenee ja vähenee vai onko kyse siitä, että yhdistyksen toiminta ei houkuttele uusia ihmisiä? Lasten ja nuorten huomioiminen: Miten maaseudun nuoriso saisi äänensä kuuluviin? Miten heidät saisi mukaan yhdistystoimintaan? Kylien erilainen edistyminen: Monet kylät ja yhdistykset osaavat vaikuttaa, järjestävät palveluita ja pyörittävät hankkeita. Mitä tapahtuu muille: onko niiden osa syrjäytyä esimerkiksi kunnan sisäisessä kehityksessä? 2000-luvun yhteisöllisyys: Nykyihminen etsii yhdistystoiminnastakin vain elämyksiä ja pelkää sitoutumista. Netti syrjäyttää kasvokkain olon. Talkoot eivät kiinnosta enää ketään. Vai onko oikeasti näin? 3. Positiivisia signaaleja haasteiden keventäjiä Maaseudun imago: Uusimpien tutkimusten mukaan maaseutuasuminen on jopa ympäristöystävällisempää kuin kaupunkiasuminen. Maaseutu tarjoaa myös monia ratkaisuja energiantuottokysymyksiin luvun yhteisöllisyys: Yhteisöllisyys ei ole hävinnyt, se on vain muuttanut muotoaan. Yhdistyksiä on perustettu 2000-luvun vaihteessa enemmän kuin koskaan ennen. Talkoiden käsite on laventunut; vasara ja kynä kuuluvat molemmat nykytalkoolaisen työkalupakkiin. Nettiyhteisöllisyys johtaa usein myös live-kohtaamisiin. Paikallisuuden paluu: Monet etsivät globaalin vastapainoa paikallisuudesta ja läheisyydestä. Paikalliskulttuurilla on kysyntää. Paikalliselle vastuunotolle ja paikalliselle tiedolle löytyy enemmän käyttöä päätöksenteon tukena. Identiteettien merkitys on nousussa: Kuntaliitokset ovat lisänneet ihmisten intoa tukeutua lähiyhteisöön. Katso myös edellisen kohdan perusteluja. Asuminen kulutuksen muotona: Ihmiset ilmentävät itseään nykyään myös omaleimaisella asumisella. Maaseudulla on tähän enemmän mahdollisuuksia. Omakotitalossa on myös mahdollisuus toteuttaa erilaisia vaihtoehtoisia energiaratkaisuja. Slow ajattelu: Nopeuden ja tehokkuuden sijaan yhteiskunnassa aletaan arvostaa enemmän terveellistä ja turvallista syömistä, asumista ja elämästä nauttimista. 18

19 V VARSINAISSUOMALAISEN PAIKALLISEN KEHITTÄMISEN ARVOT A. Monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuus Kulttuurin monimuotoisuus Paikkojen monimuotoisuus Talouden monimuotoisuus B. Ihmisenmittaisuus Läheisyyden ekonomia; asuntojen, työpaikkojen ja palvelujen joustava saavutettavuus Slow-liike; vauhdin hiljentäminen, tasapainoinen laadukas elämä Turvallisuus ja sosiaaliset verkostot Paikallisuus; tieto-taito ja vastuu Kuva: Pia prost 19

20 Varsinais-Suomen Kylät ry:n maaseudun kehittämisen motto: Keskustaa ei ole ilman reunoja. 20

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Kylätoiminnan kasvava vastuu

Kylätoiminnan kasvava vastuu VOIMISTUVAT KYLÄT kampanja 2010 2012 Tuomas Perheentupa Suomen Kylätoiminta ry Kylätoiminnan kasvava vastuu Kylätoiminta organisoitunut nopeasti - rekisteröityneiden kyläyhdistysten lukumäärä - paikalliset

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa kaisu.kumpulainen@jyu.fi Kylän muutos/ Kylän määrittelyä Kylien luonteen muutos: Perinteisistä maatalousyhteisöistä kehittämisyhteisöiksi Ihmisten

Lisätiedot

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kylien kilpailukyky Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kehityksen suuret linjat 1: Suomi Alkutuotanto > Teollisuustuotanto

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1 Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Suomen Kylätoiminta ry -> Keski-Suomen Kylät ry (19 kpl) - perustettu 1997 maakunnan

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1.

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Näkökulmana kolmas sektori Kuntajohtajapäivät 2011 Seinäjoki 11.8.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030 Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030 Luonnos kehityspoluista, taustana nykyinen ympäristöohjelma Varsinais-Suomen ELY-keskus / Kirsi Kärpijoki Ympäristöohjelman lisäarvo 1/2 Valtakunnallisia

Lisätiedot

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010 TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi Hilkka Vihinen 26.1.2010 Sisältö Miksi? TEM:n hallinnonala: Miten löytää maaseutu? Asutut neliökilometriruudut Miksi maaseutunäkökulma? Suomi on

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Varsin Hyvä ry LEADER 2014-2020

Varsin Hyvä ry LEADER 2014-2020 Varsin Hyvä ry LEADER 2014-2020 Aluemuutoksia: - Taivassalon kunta uutena - Raisiosta alueita mukaan (Hauninen, Hahdenniemi, Palovuori) - Naantalista Luonnonmaan ja Livonsaaren lisäksi uusia alueita (mm.

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Maa- ja metsätalousministeriö / YTR projekti (2010-12) Itä-Suomen yliopisto Historian ja maantieteen laitos / Ympäristöpolitiikka Karjalan

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti

Lisätiedot

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet Maaseudun erityiset haasteet Maaseudun palvelut politiikkadialogi 2013 Kuntatalo 5.3.2013 Ritva Pihlaja Näkökulma ratkaisee, mitä koemme haasteena Miten maaseudun palvelut pitäisi järjestää, maaseudun

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Kyläturvallisuus ja kylien pelastusryhmätoiminta

Kyläturvallisuus ja kylien pelastusryhmätoiminta Kyläturvallisuus ja kylien pelastusryhmätoiminta Infotilaisuus Keski-Karjalan kylätoimijoille Kitee 24.4.2014 Tuomo Eronen Rautjärvi 30.7.2010 Pohjois-Karjalan KYLÄOHJELMA 2014 Pohjois-Karjalan KYLÄOHELMA

Lisätiedot

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö Arjen turva? Läheisistä huolehtiminen vähentynyt yhteiskunta erottanut sukupolvet

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa?

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? Lähidemokratiaseminaari Päijät Hämeessä 16.3. 2010 Rovaniemen kaupunki / Yläkemijoen aluelautakunta Meeri Vaarala YLÄKEMIJOEN ALUE Yläkemijoki

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä

Lisätiedot

Rajatonta yhteistoimintaa - Kuntarakennemuutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen kylätoimintaan

Rajatonta yhteistoimintaa - Kuntarakennemuutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen kylätoimintaan Rajatonta yhteistoimintaa - Kuntarakennemuutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen kylätoimintaan Varsinais-Suomen Kylät ry:n 15-vuotisjuhlaseminaari 3.12.2015 Kuva-Tähti, Vehmaa FM, Niina Koskihaara Kansatiede,

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 2012-2020

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 2012-2020 JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 Hyväksytty syyskokouksessa 17.11.2012 Johdanto Järvi-Suomen kylät ry (Jäsky) toimii Etelä-Savon paikalliskehittäjien yhteistyöelimenä sekä kylätoiminnan

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Tammela 19.4.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Tästä on puhe Palvelujen järjestäminen maaseudulla Tammelan maaseutu Maaseudun elinkeinot

Lisätiedot

Eheyttävää kyläkaavoitusta totta vai tarua?

Eheyttävää kyläkaavoitusta totta vai tarua? Eheyttävää kyläkaavoitusta totta vai tarua? Maaseutututkijatapaaminen Karstulassa yliarkkitehti Anne Jarva, ympäristöministeriö 1 Mitä eheyttäminen on? MRL 44 kyläyleiskaavoituksesta Kyläkaavoituksen kehittämishanke

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä MUSEOVIRASTO RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä Mikko Härö 25.11.2009 Taustoja, mm. Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, MMM

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Monikeskuksinen aluerakenne

Monikeskuksinen aluerakenne Monikeskuksinen aluerakenne Seminaarin paneeli Helsinki 17.3.2011 Keijo Sahrman Johtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntahallinnon murros: Kuntapalveluiden uudistaminen kohti 2020 lukua, muutosvaateita mm. Palveluiden

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot