Sujuvan arjen. maaseutu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sujuvan arjen. maaseutu"

Transkriptio

1 Sujuvan arjen maaseutu Varsinais-Suomen paikallisen kehittämisen ohjelma

2 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 4 Mikä on paikallisen kehittämisen ohjelma? 5 I Varsinaissuomalainen maaseutu menestyy 7 II Varsinais-Suomi toimintaympäristönä 9 III Maaseudun tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä 12 IV Maaseututoimijoiden haasteita Varsinais-Suomessa 16 V Varsinaissuomalaisen paikallisen kehittämisen arvot 19 VI Paikallisen kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet 21 VII Paikallisen kehittämisen ohjelman vaikutuksia 31 VIII Paikallisen kehittämisen ohjelmaa arvioidaan jatkuvasti 34 Liite 1 Ohjelmatyössä mukana olleet kehittäjäorganisaatiot 34 Liite 2 Paikallisen kehittämisen toteutus taulukkona 35 Varsinais-Suomen paikallisen kehittämisen ohjelma Julkaisija Varsinais-Suomen Kylät ry Kirjoittanut Tauno Linkoranta Kansikuva Pia Prost Takakannen kuva Niina Kemppainen Taitto Etusivupaja Paino Sälekarin Kirjapaino Oy 2010 Ohjelman sisällöstä vastaa Varsinais-Suomen Kylät ry. Ohjelma on rahoitettu Manner-Suomen maaseutuohjelmasta Hämeen ELY-keskuksen kautta

3 Sujuvan arjen maaseutu Varsinais-Suomen paikallisen kehittämisen ohjelma

4 LUKIJALLE Nykymaailmassa paikat eivät ole enää paikallisia, vaan ne kytkeytyvät ihmisten liikkumisen kautta osaksi verkostomaista yhdyskuntarakennetta. Kehittämisessä on huomioitava nykyistä paremmin paikkojen rooli osana laajempia kokonaisuuksia, kuten työssäkäynnin, asioinnin ja vapaa-ajanvieton alueita. Sujuvan arjen maaseudulla yhteydet, rakenteet ja palvelut ovat toimivia ja kohtuullisesti kaikkien saavutettavissa. Julkisen sektorin, yrittäjien ja kansalaistoimijoiden välinen aktiivinen vuoropuhelu ja työnjaosta sopiminen ovat avainasemassa niiden järjestämisessä. Sujuvan arjen maaseutu Varsinais-Suomen paikallisen kehittämisen ohjelma on Varsinais-Suomen Kylät ry:n kokoama maakunnallinen näkemys maaseudun kolmannen sektorin eli paikalliskehittäjien lähiajan tavoitteista. Ohjelmaan kirjatuista 31 toimenpide-ehdotuksesta yhdistysten ja järjestöjen toivotaan löytävän omaan kehittämistyöhön sopivia ja ajankohtaisia toimintamalleja. Osa toimenpide-ehdotuksista on tarkoitettu ruohonjuuritason toimijoille, osa on selkeästi suunnattu alueellisille kehittäjäorganisaatioille. Paikallisen kehittämisen ohjelmassa tärkeimmiksi kehittämisteemoiksi nousevat: 1. sujuvan arjen asuinmaaseutu (Elävää eteläsuomalaista maaseutua), 2. palvelujen säilyttäminen ja kehittäminen (Paikallisia palveluratkaisuja), 3. ilmastonmuutokseen vastaaminen (Ekologisesti kestäviä kyliä), 4. maaseudun kulttuuriset resurssit (Luova ja monikulttuurinen maaseutu), 5. kansalaistoiminnan roolin vahvistaminen (Osaavaa ja vaikuttavaa kansalaistoimintaa), 6. kolmas sektori maaseutupolitiikan tekijänä (Paikallista kehittämistä vahvoilla verkostoilla). Vaikka Sujuvan arjen maaseutu Varsinais-Suomen paikallisen kehittämisen ohjelma on tehty Varsinais-Suomen Kylät ry:n toimesta, toivomme että se kuluu myös muiden kuin kylätoimijoiden käsissä. Maaseudun paikallinen kehittäminen vaatii nyt entistäkin enemmän toimijoiden välistä yhteistyötä, osaamistason lisäämistä ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kohentamista. Sujuva arki syntyy vain yhdessä. Kiitämme kaikkia ohjelman valmisteluun osallistuneita ihmisiä, yhteisöjä ja organisaatioita. Toivotamme kaikille paikalliskehittäjille työn ja toiminnan iloa! Turussa Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen kyläasiamies Kylä välittää -hanke Varsinais-Suomen Kylät ry hallitus 4

5 MIKÄ ON PAIKALLISEN KEHITTÄMISEN OHJELMA? Varsinais-Suomen Kylät ry: n maakunnallisia kyläohjelmia on toteutettu vuosina ja Ne tarjosivat kyläyhteisöille eväitä paikalliseen kehittämistyöhön ja yhdensuuntaisti eri toimijoiden työtä maaseudun kehittämistyössä. Uusi ohjelma on nimetty tietoisesti toisin. Paikallisen kehittämisen ohjelma suunnataan entistä laajemmalle paikallistoimijoiden kentälle. Sen muodostavat kaikki ne toimijat, jotka vaikuttavat aktiivisesti ja myönteisesti varsinaissuomalaisten kylien, taajamien ja kaupunginosien kehittämiseen. Tässä ohjelmassa maaseutu ymmärretään EU-määritelmien tavoin eli käytännössä vain Turun, Salon, Kaarinan ja Raision ruutukaavaalueet jäävät kehittämistoimenpiteiden ulkopuolelle. Paikallinen kehittäminen on asukkaiden omaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa oman elinympäristön toimivuuden, viihtyisyyden ja identiteetin vahvistamiseksi. Se on luonteeltaan kaikille avointa, aloitteellista ja suunnitelmallista yhteistyötä, joka on yleensä verkottunut myös paikallisen tason ulkopuolelle. Tuloksekkainta kehittämistyö on silloin, kun paikallisesti määritellyt kehittämistavoitteet saavat osakseen taustatukea myös alueellisilta ja valtakunnallisilta kumppaneilta yli sektorirajojen. Tämän ohjelman tavoitteena on tukea kylien, taajamien ja kaupunginosien kehittämistyötä vahvistamalla toimijoiden yhteistyötä erilaisilla alueellisilla tasoilla. Avainroolissa on kuntien ja kolmannen sektorin suhde, mutta ohjelmalla edistetään myös laajemmin järjestökentän ja sen tärkeimpien sidosryhmien (viranomaistahot, oppi- ja tutkimuslaitokset ym.) yhteistyötä. Ohjelma edistää toimijoiden välisten yhteistyömahdollisuuksien aktiivista tunnistamista ja hyödyntämistä. Vuorovaikutusta lisäämällä voidaan kutoa nykyistä vahvempi paikallisen kehittämisen verkosto, joka tukee varsinaissuomalaisten paikkojen elinvoimaisuutta Paikallisen kehittämisen ohjelma on luonteeltaan toimintaohjelma, jonka sisältämiä toimenpiteitä voidaan rahoittaa useita eri rahoituslähteitä hyödyntäen. Ohjelmalla halutaan avata ovia myös aivan uusille toimijoille. Sen vuoksi ohjelmaa toteuttavaa toimijajoukkoa ei haluta ennalta rajata, vaan kaikki ohjelman tavoitteita edistävät tahot kuuluvat myös sen piiriin. Keskeisenä haasteena on nivoa yhteisöllinen kehittämisvoima tiiviisti osaksi alueellisen kehittämisen kenttää. Näin edistetään Varsinais-Suomen myönteistä, tasapainoista ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaista tulevaisuutta, olipa kyse sitten lähidemokratian edistämisestä, palveluiden tuottamisesta, fyysisen asuinympäristön kehittämisestä tai elävän paikalliskulttuurin tuottamisesta. Kirjoittamistyö on toteutettu osana neljän maakunnan yhteistä ja Koulutusyhtymä Salpauksen hallinnoimaa Kylä välittää hanketta, jota Varsinais- Suomessa toteuttaa Varsinais-Suomen Kylät ry. Ohjelmaa on koottu kylä- ja kuntatilaisuuksissa, työpajoissa, tulevaisuusverstaissa ja seminaareissa, joissa 5

6 ohjelmaan ovat oman panoksensa antaneet niin ammatti-, tutkimus- kuin harrastuspohjalta paikallista kehittämistä harjoittavat toimijat. Ohjelmassa reagoidaan ajankohtaisiin ja tulossa oleviin toimintaympäristön muutoksiin, joilla on maaseudun kannalta merkitystä ja joihin ohjelmalla pyritään vaikuttamaan. Ohjelman tausta-aineistona on käytetty myös kehittämisohjelmia (mm. Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma , Varsinais-Suomen ilmastostrategialuonnos 2020, Varsinais-Suomen Energiastrategialuonnos 2020, Lounais-Suomen Ympäristöohjelma ) sekä valtakunnallisia ohjelmia (mm. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma , Maaseutuasumisen kehittämisohjelma , Kylätoiminnan ja Leader-ryhmien valtakunnallinen ohjelma ). Virikkeitä ohjelman kirjoittamiseen on saatu myös Varsinais-Suomen Leader-ryhmien ohjelmista ja muiden maakuntien kyläohjelmista sekä ajankohtaisista tutkimuksista ja selvityksistä. Merkittävässä roolissa on ollut Kylä välittää hankkeen maakuntien (Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme) edustajien kanssa käyty vuoropuhelu. 6

7 I VARSINAISSUOMALAINEN MAASEUTU MENESTYY Maaseudun kehittäminen näyttäytyy usein jonkinlaisena puolustustaisteluna; milloin taistellaan viimeisten palvelujen puolesta, milloin kylien tyhjenemistä vastaan. Toki asiantila monin paikoin onkin näin, mutta taustalla on myös tietämättömyyttä maaseudun moninaisuudesta. Eteläsuomalaisella maaseudulla erityisesti Varsinais-Suomessa on mahdollisuus toimia myös yhteiskunnallisten muutosten tunnistajana ja edistäjänä, ihmisten hyvinvoinnin tuottajana. Maaseutu voi tuottaa lisäarvoa koko maakunnan kehittämisessä. Varsinais-Suomen maaseudulla on osaamista ja väkeä, aineellisia ja aineettomia voimavaroja. Kuva: Pia prost 7

8 Maaseudun perinteinen tehtävä yhteiskunnan alueellisessa työnjaossa on ollut tuottaa raaka-aineita, kuten elintarvikkeita, puuta ja maa-aineksia. Varsinais-Suomessa harjoitetaan edelleen Suomen kilpailukykyisintä maataloutta. Bioenergian mahdollisuudet luovat uusia houkuttelevia tulevaisuuden näkymiä. Tuotantomaaseudun rinnalla ollaan entistä enemmän puhumassa asumismaaseudusta ja/tai elämysmaaseudusta. Maaseudun rooli yhteiskunnassa perustuu siis aiempaa enemmän maaseutuympäristöön monipuolisena ihmisten hyvinvoinnin lähteenä. Viihtyisä asuinympäristö, sujuva arki, luonnonrauha sekä matkailu- ja virkistyspalvelut ovat entistä tärkeämpiä henkisen ja materiaalisen hyvinvoinnin lähteitä. Suomalaisen yhteiskunnan menestystarina perustuu pienten paikkakuntien ja yhteisöjen moninaisuuteen, paikkadiversiteettiin ja siihen, miten tätä vahvuutta on meillä osattu käyttää hyväksi. Suomi on aina ollut harvaan asuttu maa, mutta pienuus, paikallisuus ja tila on nähty vahvuutena. Varsinais-Suomessakin kulttuuriin ja arkipäivän käytäntöihin on tiivistynyt paljon hiljaista tietoa siitä, miten elämäntapa, elinkeinot ja yhteisöt ovat aikoinaan muotoutuneet maaseudun hajautuneisiin olosuhteisiin. Maaseudulla on oma ainutlaatuinen tehtävänsä kulttuuriperinnön ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta. Tässä ohjelmassa yhtenä perusajatuksena onkin, että pienet paikallisyhteisöt kirkonkylissä, pienissä kaupungeissa sekä kylissä ja kaupunginosissa ovat jatkossa entistä merkittävämpiä Varsinais-Suomen (ja Suomen) menestystekijöitä. Näitä yhteisöjä ei pidä tukahduttaa tehokkuusvaatimuksilla ja suuruutta ihannoivilla keskittämistoimilla. Varsinais-Suomessa elämä on edelleen ihmisen mittaista ja välimatkat kohtuullisia. Varsinais-Suomi menestyy, jos ihmiset pystyvät vaikuttamaan omien alueidensa elinvoimaisuuteen. Ylipäätään yhteisön tai maakunnan elinvoimaisuutta ei ratkaise koko, vaan se, miten menestyksen tekijät yhdessä toteutuvat ja toimivat. Olennainen osa Varsinais-Suomen maaseudun menestystä muotoutuukin kehittäjäverkostojen ympärille. Miten kunnat, maakunnan liitto, korkeakoulut ja oppilaitokset, ELY-keskus ja kansalaisjärjestöt jne. toimivat ja millaista on niiden välinen yhteistyö? Ja miten toimitaan paikallisyhteisön tasolla: millaiseen yhteistyöhön päästään kylässä ja kunnassa eri toimijoiden välillä? 8

9 II VARSINAIS-SUOMI TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ 1. Yleistä Varsinais-Suomi kuuluu ilmastoltaan Suomen edullisimpaan alueeseen ja sen sijainti sekä maantieteelliset olosuhteet tekevät maakunnasta ainutlaatuisen koko Euroopassa. Maakunnan sisältä löytyy niin Suomen vilja-aitta kuin tuhansia saariakin. Varsinais-Suomessa maaseutu- ja kaupunkialueet sijaitsevat tiiviisti suhteessa toisiinsa. Lyhyen matkan sisään mahtuu syrjäistä maaseutua, ydinmaaseutua ja kaupunkien läheistä maaseutua sekä kaupunkitaajamia. Saariston kaukaisimmilta asutuilta alueilta on maakunnan keskukseen, tiheän asutuksen Turkuun, vain alle sata kilometriä. Maantieteellinen välimatka ei ole kuitenkaan sama kuin matka-ajallinen, toiminnallinen tai kulttuurinen välimatka. Erilaisissa elinympäristöissä on syntynyt hyvin erilaisia varsinaissuomalaisia toimintakulttuureja. Varsinais-Suomessa asuu vuonna 2010 hieman yli asukasta, joista noin asuu Turun seudulla. Ruotsinkielisiä on vajaat , pääosin Turunmaalla ja Turussa. Kuntien lukumäärä on kuntaliitosten myötä vähentynyt 28 kuntaan. Tämän seurauksena Turunmaan ja Salon seutukunnat muodostuvat enää kahdesta kunnasta. Paineita kuntaliitoksiin lienee jatkossakin, sillä kolmannes kunnista on muutaman tuhannen asukkaan kuntia. Hajanaisimmat alueet sijaitsevat Loimaan seutukunnan eteläosassa ja Vakka- Suomessa. Maakunnan kehittämisohjelmissa pidetään tärkeänä erityisesti Turun seudun kuntarakenteen tiivistämistä, tällä hetkellä Suur-Turun synty näyttää hyvin epätodennäköiseltä. Muuttovoittoinen Varsinais-Suomi kasvaa asukasluvultaan noin 2000 asukkaalla/vuosi. Pääosin uudet asukkaat muuttavat Turun seudulle, nimenomaan Turun ympäryskuntiin. Turun väkiluku on vakiintunut vajaaseen asukkaaseen, vakauden takana on ennen muuta siirtolaisuus, joka suuntautuu nimenomaan maakunnan pääkaupunkiin. Tällä hetkellä siirtolaisia on jo reilut henkeä. Varsinais-Suomi on perinteisesti nojautunut vahvaan teollisuuteen. Merija metalliteollisuus ovat olleet kulmakiviä, ja menestystä on saavutettu myös muun muassa elektroniikan sekä autojen ja muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa. Nykynäkymät etenkään meriteollisuuden tulevaisuudesta eivät ole erityisen valoisia. Samoin bio-ala ei ole lunastanut siihen ladattuja suuria odotuksia. Elinkeinorakenteessa perinteinen teollisuus on kaiken kaikkiaan menettämässä alaa palvelusektorille. Varsinais-Suomi osaamis-, luontoja kulttuuriympäristönä tarjoaa huikeat mahdollisuudet matkailun kehittämiselle, samoin kulttuuri- ja elämystuotannolle, luovalle taloudelle. Yhä useampi maaseudun asukas pendelöi töihin taajamiin, mutta tosiasia on myös, että Varsinais-Suomi on edelleen maan johtava maatalousalue ja merkittävä elintarviketeollisuuden raaka-aineiden tuottaja. Metsatalous perustuu kannattavaan metsänhoitoon ja puun jatkojalostukseen. Alkutuotanto on myös merkittävä bioenergian raaka-aineiden tuottaja ja Varsinais- 9

10 Suomessa on tehty uraauurtavaa työtä muun muassa biokaasuteknologian kehittämisessä. Maakunnan olosuhteet ovat otollisia myös esimerkiksi tuulivoiman hyödyntämiselle. Työllisyyden suhteen Varsinais-Suomi on pitkään ollut Suomen menestyjiä. Työllisyysaste on ollut monena vuonna yli 70 %. Vuonna 2008 alkaneen laman seurauksena näkymät maakunnassa eivät ole enää aivan yhtä valoisia; vuonna 2010 maakunnan työttömyysaste nousi ensimmäistä kertaa valtakunnan keskiarvotasolle. Pitkäaikaistyöttömyyden ohella erityisesti nuorisotyöttömyyden raju kasvu ja sen seurauksena syntyvä syrjäytyminen ovat vakava uhka. Vaikka Varsinais-Suomi kokonaisuutena on menestynyt Suomen mittakaavassa hyvin, ovat maakunnan sisäiset erot melkoisia. Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukunnat kuuluvat EU:n haasteellisiin alueisiin. Asukasmäärältään nämä maaseutumaiset alueet kattavat vain noin 20 % alueen väestöstä, mutta pinta-alaltaan noin puolet. Laman seurauksena entisestä menestyjästä Salon seudusta tuli äkillisen rakennemuutoksen alue vuonna Kylät ja maaseutu Varsinais-Suomen asutus jakautui vuonna 2005 asukastiheydeltään erityyppisille alueille siten, että noin 79 % asutuksesta sijaitsi yli 1000 asukkaan taajamissa ja 4 % pienemmissä alle 1000 asukkaan taajamissa. Haja-asutusalueen 17 % jakautui kyliin 7 % (yli 40 as.), pienkyliin 1 % (alle 40 as.) ja harvaan haja-asutukseen 9 %. Valtakunnallisesti asutusjakautuma noudatti likimain keskimääräistä jakaumaa. Vuoden 1980 lukemiin verrattuna Varsinais-Suomen taajamoituminen (tuolloin yhteensä 76 %) on tapahtunut ennen muuta harvan haja-asutuksen kustannuksella. (Lähde: Helminen & Ristimäki 2008: Kaupunkiasutuksen kehitys kaupunkiseuduilla ja maaseudulla). Kyläasutuksen väheneminen ei ole Varsinais-Suomessa dramaattinen ilmiö. Maakunta kuuluu Uudenmaan ja Pohjanmaiden ohella niihin maakuntiin, joissa kyläasutus on Suomen mittakaavassa runsainta. Osaltaan kyläväestön ja kylien määrän lasku johtuu kyläaluejaon dynamiikasta eli siitä, että kun kylän asukastiheys ylittää tietyn pisteen, siitä tulee taajama. Kaupungin läheisellä maaseudulla varsinkin Turun seudulla samanaikainen taajamoituminen ja uuden reunakylävyöhykkeen syntyminen tekevät lievevyöhykkeestä jatkuvassa muutoksessa olevan alueen. Tämä kehityskulku on osaltaan johtanut Varsinais-Suomessakin vaatimuksiin yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä ja eheyttämisestä. Kaupungin läheinen maaseutu on maakunnan nopeimmin kasvavaa aluetta, ja sitä löytyy varsinkin Turun ja Salon seuduilta. Muutenkin tällä vyöhykkeellä on parhaat kehittymisedellytykset, sillä monin paikoin asukkaat voivat yhdistää kohtuullisen helposti sekä maaseudun rauhan että kaupungin palvelut. Piirteitä: - asukkailla mahdollisuus käydä töissä lähikaupungissa, työmatkaliikennettä myös toisinpäin - yleensä muuttovoittoalueita - lyhyet välimatkat, pendelöinti - lapsiperheiden suosimaa aluetta - maaseudun yrittäjillä monipuoliset lähimarkkinat - kuntatalous ainakin tyydyttävässä kunnossa 10

11 Ydinmaaseutua löytyy eniten Loimaan seutukunnasta, samoin Vakka-Suomesta. Piirteitä: -vahvaa alkutuotantoaluetta - keskisuuria alueellisia keskuksia - kohtuullisen lyhyet välimatkat - kuntakeskukset edelleen toiminnoiltaan melko monipuolisia - kylät elinvoimaisia, jopa vahvimman paikallisen kehittämisen aluetta Harvaan asutun maaseudun tulevaisuutta uhkaa huonon kehityksen kierre. Varsinais-Suomessa tätä aluetta vastaavat lähinnä Turunmaan saariston alueet. Runsas vapaa-ajanasutus ja matkailu ovat kuitenkin luoneet uutta elinvoimaa. Saariston ohella ydinmaaseudun reuna-alueilla Vakka-Suomessa, Salon seudulla ja Loimaan seudulla löytyy vyöhykkeen luokitukseen sopivia alueita. Piirteitä: -asukasmäärä laskussa, erityisesti nuorempi väki muuttaa pois -palvelut häviävät -kuntien taloudellinen kantokyky kovilla -perinteiset työpaikat vähentyneet merkittävästi -ympäristö erityisen herkkää Kuva: Pia prost 11

12 III MAASEUDUN TULEVAISUUTEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Toimintaympäristön muutostekijät PESTE-analyysi Toimintaympäristön muutostekijät luokitellaan tässä PESTE-analyysin (Policy-Economy-Society-Technology-Ecology) mukaisiin ryhmiin eli poliittisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin, teknologisiin ja ekologisiin muutoksiin. Muutostekijät liittyvät toisiinsa monin tavoin ja maaseudun paikallisesta näkökulmasta niillä on monia erilaisia ilmenemismuotoja. 1. Poliittiset muutokset Rajattomuus lisääntyy: Globaalilla tasolla tapahtuu monen tasoista rajojen madaltumista, EU laajenee edelleen. Suomeen tulee lisää maahanmuuttajia Turun ohella myös Varsinais-Suomen maaseudulle. Palvelu- ja hallintorakenteet tehostuvat: Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja aluehallinnon uudistamishanke muuttavat monia palveluihin ja hallintoon liittyviä rakenteita. Kuntaliitoksia tapahtuu Varsinais-Suomessa lisää. Käytännössä palvelut keskittyvät edelleen. Paikalliset olosuhteet tunnetaan aiempaa huonommin, monia asioita käsitellään sektorikohtaisina eikä kokonaisuuksina. Julkinen sektori tuottaa toisaalta entistä harvemmin itse palveluita, tuottajina toimivat yksityinen sektori ja kolmas sektori, jonka osuus kasvaa. Kuntien ja maaseudun suhde uudistuu: Isommissa kuntakokonaisuuksissa on liitosten jälkeen suuria maaseutualueita, joiden erityislaatuisuutta ei aina hahmoteta päätöksenteossa. Edistyksellisissä kunnissa tehdään kyläsuunnitelmien pohjalta kunnallisia maaseutuohjelmia ja niissä on maaseudun kehittämisasioista vastaavia viranhaltijoita. Kyliksi muuttuneet kirkonkylät ovat monesti kehittämisen kannalta haasteellisimpia tapauksia. Kansalaisvaikuttaminen vahvistuu: Yhteiskunnallisen keskittämisen vastapainoksi on pakko tapahtua myös siirtymää kohti hajautetumpaa, osallistavampaa ja toimijakeskeisempää mallia. Tähän pakottaa myös heikentyvä kuntatalous. Kuntaliitosten yhteydessä syntyy uusia lähidemokratiakokeiluja, maankäytössä asukkaiden ääni kuuluu entistä paremmin. Paikallisille ihmisille tulee tilaisuuksia olla entistä vahvemmin mukana alueensa kehittämisessä. Äänen kuuluminen edellyttää usein toimijoiden kylien ja yhdistysten tiivistä yhteistyötä ja entistä vahvempaa osaamista. 2. Taloudelliset muutokset Yhteiskunta palveluvaltaistuu ja palvelut kansainvälistyvät: Palvelualat kasvavat ja esimerkiksi ihmisten ikääntyminen, luova talous ja matkailu tuovat uusia elinkeinomahdollisuuksia myös maaseudulle. Paineita pienille paikallisille 12

13 13 Kuva: EILA knuutila

14 tuottajille voivat tuoda kansainväliset toimijat, jotka entistä useammin operoivat myös Suomessa. 3. sektori on entistä useammin mukana maaseudun palveluntuotannossa, joko tekijänä tai välittäjänä yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa. Aineettomuus lisääntyy: Tavaroiden ja palveluiden tuottamiseen käytetään vähemmän raaka-aineita ja energiaa, digitaalisten tuotteiden määrä kasvaa. Elämysten merkitys korostuu, maaseudulla on tätä potentiaalia paljon. Työn muodot muuttuvat: Pätkätyö, osa-aikatyö, etätyö, liikkuva työ, tietotyö ja muut vaihtelevat työn muodot sekä uudet ammatit ja ammattiyhdistelmät tekevät maaseudusta entistä kilpailukykyisemmän toimintaympäristön. Kuluttajan valta kasvaa ja yhteistoiminta lisääntyy: Kuluttajat haluavat entistä enemmän olla mukana päättämässä palvelun muodosta ja laadusta. Meiltä meille palvelut lisääntyvät. Asuminen on myös tapa kuluttaa; asuinpaikalta vaaditaan entistä enemmän laatua, mikä korostaa maaseudun kilpailukykyä. 3. Sosiaaliset muutokset Väkiluku kasvaa, mutta väestö ikääntyy: Varsinais-Suomen väkiluku kasvaa tilastojen mukaan jonkin verran, mutta väki vanhenee hieman keskiarvoa enemmän tulevaisuudessa. Työikäisten määrä vähentyy ja lasten ja vanhusten määrä kasvaa; huoltosuhde heikkenee. Maahanmuuttajat pitävät Turun väkiluvun suunnilleen ennallaan, kaupungin läheinen maaseutu kasvaa koko ajan. Suomi eriarvoistuu: Tulo- ja hyvinvointierot kasvavat koko ajan. Varsinais- Suomi kuuluu vauraimpiin alueisiin, mutta erityisesti nuorten syrjäytymiskehitys on huolestuttavaa. Turvattomuuden tunne lisääntyy: Varsinais-Suomessa turvattomuutta aiheuttavat esimerkiksi kansainvälinen rikollisuus, huumeiden ja päihteiden käytön lisääntyminen, nuorten syrjäytyminen sekä syrjäisemmillä alueilla varsinkin saaristossa - hätätilanteissa tarvittavan avun saapuminen. Ilmastonmuutos saattaa lisätä tulvia ja myrskyjä pitkällä aikavälillä. Turussa ja muissa kaupungeissa ongelmat ovat erilaisia kuin maaseudulla ja saaristossa. Yhteiskunta mosaiikkimaistuu: Ihmisten elämäntavat ja kulutustottumukset eriytyvät, minkä seurauksena ihmiset tekevät enemmän yksilöllisiä ratkaisuja työelämässä ja vapaa-ajalla. Tämä näkyy esimerkiksi paikallisuuden ja identiteettien arvostuksen nousuna. Samoin sillä on suoria seurauksia yhdistys- ja kansalaistoimintaan, joka näyttäytyy entistä enemmän erilaisina projekteina. Erilaiset yhteisöprojektit (ekokylät yms.) lisääntyvät. Kaupungistuminen ja muuttoliike kaupunkien läheiselle maaseudulle jatkuvat: Varsinais-Suomessa nopeimmin kasvavaa aluetta on Turun läheinen maaseutu. Muuttoliikkeen kääntöpuolena syntyy vyöhykkeitä, jotka eivät ole puhtaasti kaupunkia eivätkä maaseutua. Parhaimmillaan syntyy uutta luovaa kulttuuria, pahimmillaan nukkumalähiöitä. Aivan reuna-alueita lukuun ottamatta muutkin maaseutualueet menestyvät varsin hyvin väestökehityksensä kanssa. 4. Teknologiset muutokset Toimintoja siirtyy verkkoon: palveluja hoidetaan entistä enemmän tietoverkkojen kautta, mikä helpottaa niiden saatavuutta myös maaseudulla sekä vähentää liikennettä. Myös erilaiset kansalaistoiminnan ja vaikuttamisen muodot ovat siirtyneet verkkoon. Ongelmana ovat jossain määrin vanhemman väen tietotekniikan osaamisen puutteet, samoin verkkoyhteyksien toimivuus maaseudulla ja saaristossa jälkimmäinen asia korjaantunee 2010-luvulla. 14

15 Ekotehokkaiden energiamuotojen teknologia kehittyy: Uusiutuvien energialähteiden, kuten aurinko-, tuuli-, ilma-, maalämpö- ja bioenergian teknologiat kehittyvät. Paikalliset maaseudun energiaratkaisut korostuvat, ja Varsinais- Suomessa on jo nyt merkittävää bioenergiaosaamista. Omakotitalot rakennetaan ekotehokkaasti ja vaihtoehtoisia lämmitysmuotoja asennetaan suoran öljy- ja sähkölämmityksen korvaajiksi. Logistiikan merkitys kasvaa: Liikkumisen ja liikenteen määrä ei vähene ainakaan merkittävästi, mutta uudet kulkuvälineet ovat entistä vähäpäästöisempiä ja liikenteen suunnittelu toteutetaan nykyistä koordinoidummin ja kuljetuspalvelut tuotetaan pienemmällä ja monikäyttöisemmällä kalustolla. Osa palveluista liikkuu pyörillä ja vesillä. Taksipalveluja, kutsujoukkoliikennettä ja kimppakyytijärjestelmiä kehitetään, samoin raideliikennettä. 5. Ekologiset muutokset Resurssit niukentuvat ja kestävän kehityksen merkitys kasvaa: Ekotehokkuudesta tulee strateginen kilpailutekijä. Paikallisesti tuotettujen hyödykkeiden ja palveluiden suosio kasvaa, esimerkkeinä lähiruoka ja maaseutumatkailu sekä lähikoulut. Varsinais-Suomessa kestävän kehityksen erityistapauksena on Itämeren suojelu, mikä korostaa niin maatalouden päästöjen vähentämisen kuin yhdyskuntien jätevesien käsittelyn tärkeyttä. Ilmastonmuutos etenee: Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii energiankäytön tehostamista, energian säästämistä sekä fossiilisten polttoaineiden korvaamista uusiutuvalla energialla. Maaseutuasumiselle luodaan painetta myös keskusteluissa yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä ja eheyttämisestä. Ekotehokas rakentaminen ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotto on kuitenkin monesti helpompaa maaseudulla kuin kaupungissa. Ilmastonmuutos saattaa myös merkitä erilaisten sää-ääri-ilmiöiden lisääntymistä. 15

16 IV MAASEUTUTOIMIJOIDEN HAASTEITA VARSINAIS-SUOMESSA Toimintaympäristön muutostekijöitä on havainnollistettu PESTE-analyysin ohella laajoilla maaseututoimijoiden (kylä- ja kunta- ja maakuntatason sekä ammattiorganisaatioiden kehittäjien) haastatteluilla ja kyselyillä sekä erilaisilla työpajoilla. Maaseudun kehittämisen haasteet konkretisoituvat moniksi kysymyksiksi, jotka on jaettavissa kahteen pääluokkaan: ulkoisiin ja sisäisiin haasteisiin. 1. Ulkoisia yhteiskunnallisia - haasteita Kuntien ja kylien muuttuva suhde: Kunta on entistä isompi ja kylien ääni entistä pienempi, onko jotain tehtävissä? Miten kunta huomioi liitosalueitaan ylipäätään? Aluevaikuttamisen mahdollisuudet? Miten kyläsuunnitelmat saisi osaksi kunnan suunnittelua? Kuva: Pia prost 16

17 Infrastruktuuri: Miten järjestetään haja-asutusalueiden jätevesiasiat? Entä teiden hoito ja yhteysalusliikenne? Tuleeko laajakaista myös maaseudun kaikilla asukkaille mahdolliseksi? Kolmannen sektorin asema: Onko yhdistystoiminta vain puuhastelua? Odotetaanko yhdistysten ja järjestöjen hoitavan kaikki palveluaukot vapaaehtoistyöllä? Maaseutuasumisen mahdollisuudet: Tarkoittaako keskustelu tiivistettävästä yhdyskuntarakenteesta maaseutuasumisen kieltämistä? Kaupunki maaseutu kategorisointi: Voiko kaupungissa olla maaseutualueita, pitäisikö niiden erityisluonne huomioida? Onko maaseutu sama kuin maatalous? Ilmastonmuutos kestävä kehitys: Onko maaseudun asukas ilmastonmuutoksen kannalta suurikin syyllinen? Mitä vastuulliset maaseudun asukkaat voisivat tehdä hiilijalanjäljen pienentämiseksi? Hallinnon sektoroituminen: Hallitseeko kukaan kunnissa enää kokonaisuuksia? Kenen vastuulle kuuluvat maaseutualueet? Entä 3. sektorin toimijat? Byrokratia: Hankkeet vaativat koko ajan enemmän paperityötä, entä jatkossa? Kansalaisvaikuttaminen varsinkin isommissa kuntakokonaisuuksissa on entistä byrokraattisempaa. Palveluiden katoaminen erityisesti kyläkoulut: Muut palvelut ovat kyliltä jo kadonneet; viedäänkö nyt viimeinenkin eli kyläkoulu? Saadaanko koulujen lakkautuksilla oikeasti todennettavia säästöjä? 17

18 Kylätalot ja muut kokoontumispaikat: Voisiko kylätalo olla tehokkaammassa käytössä? Voiko kunnan säästöjen etsiminen johtaa niiden omistamien yleishyödyllisten tilojen myyntiin? Lähidemokratia: Miten asukkaiden ääni kuuluisi paremmin? Miten asioihin pystyisi vaikuttamaan jo niiden valmisteluvaiheessa? Kirkonkylät: Kuka huolehtii kuntaliitoksessa kyläksi muuttuneesta kirkonkylästä? Kyseessä ovat usein alueen viimeiset palvelut? Kulttuurimaisemat & perinnemaisemat: Kenen tehtävä on pitää huolta maisemista ja mistä asiantuntemusta? Entä ympäristönsuojelu? Paikallisen tiedon hyödyntäminen: Kuullaanko kyläläisiä kuntien turvallisuussuunnitelmissa, kouluverkkosuunnittelussa tai muissa vastaavissa prosesseissa? 2. Sisäisiä yhdistystoimintaa koskevia - haasteita Osaaminen: Kansalaisvaikuttaminen on isoissa kunnissa entistä paperinmakuisempaa, verottaja on entistä kiinnostuneempi yhdistysten taloudellisesta toiminnasta, hankkeiden toteuttaminen on vuosi vuodelta byrokraattisempaa Vastuut ja velvoitteet lisääntyvät; mistä lisää osaamista? Yhteistyötaidot & verkottuminen: Mistä yhteistyökumppaneita? Voisivatko kylien yhdistykset perustaa yhteenliittymiä? Onko yhdistyksen ja yrittäjän yhteistyö mahdotonta? Tekijät vähenevät: Väki vanhenee ja vähenee vai onko kyse siitä, että yhdistyksen toiminta ei houkuttele uusia ihmisiä? Lasten ja nuorten huomioiminen: Miten maaseudun nuoriso saisi äänensä kuuluviin? Miten heidät saisi mukaan yhdistystoimintaan? Kylien erilainen edistyminen: Monet kylät ja yhdistykset osaavat vaikuttaa, järjestävät palveluita ja pyörittävät hankkeita. Mitä tapahtuu muille: onko niiden osa syrjäytyä esimerkiksi kunnan sisäisessä kehityksessä? 2000-luvun yhteisöllisyys: Nykyihminen etsii yhdistystoiminnastakin vain elämyksiä ja pelkää sitoutumista. Netti syrjäyttää kasvokkain olon. Talkoot eivät kiinnosta enää ketään. Vai onko oikeasti näin? 3. Positiivisia signaaleja haasteiden keventäjiä Maaseudun imago: Uusimpien tutkimusten mukaan maaseutuasuminen on jopa ympäristöystävällisempää kuin kaupunkiasuminen. Maaseutu tarjoaa myös monia ratkaisuja energiantuottokysymyksiin luvun yhteisöllisyys: Yhteisöllisyys ei ole hävinnyt, se on vain muuttanut muotoaan. Yhdistyksiä on perustettu 2000-luvun vaihteessa enemmän kuin koskaan ennen. Talkoiden käsite on laventunut; vasara ja kynä kuuluvat molemmat nykytalkoolaisen työkalupakkiin. Nettiyhteisöllisyys johtaa usein myös live-kohtaamisiin. Paikallisuuden paluu: Monet etsivät globaalin vastapainoa paikallisuudesta ja läheisyydestä. Paikalliskulttuurilla on kysyntää. Paikalliselle vastuunotolle ja paikalliselle tiedolle löytyy enemmän käyttöä päätöksenteon tukena. Identiteettien merkitys on nousussa: Kuntaliitokset ovat lisänneet ihmisten intoa tukeutua lähiyhteisöön. Katso myös edellisen kohdan perusteluja. Asuminen kulutuksen muotona: Ihmiset ilmentävät itseään nykyään myös omaleimaisella asumisella. Maaseudulla on tähän enemmän mahdollisuuksia. Omakotitalossa on myös mahdollisuus toteuttaa erilaisia vaihtoehtoisia energiaratkaisuja. Slow ajattelu: Nopeuden ja tehokkuuden sijaan yhteiskunnassa aletaan arvostaa enemmän terveellistä ja turvallista syömistä, asumista ja elämästä nauttimista. 18

19 V VARSINAISSUOMALAISEN PAIKALLISEN KEHITTÄMISEN ARVOT A. Monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuus Kulttuurin monimuotoisuus Paikkojen monimuotoisuus Talouden monimuotoisuus B. Ihmisenmittaisuus Läheisyyden ekonomia; asuntojen, työpaikkojen ja palvelujen joustava saavutettavuus Slow-liike; vauhdin hiljentäminen, tasapainoinen laadukas elämä Turvallisuus ja sosiaaliset verkostot Paikallisuus; tieto-taito ja vastuu Kuva: Pia prost 19

20 Varsinais-Suomen Kylät ry:n maaseudun kehittämisen motto: Keskustaa ei ole ilman reunoja. 20

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kylien kilpailukyky Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kehityksen suuret linjat 1: Suomi Alkutuotanto > Teollisuustuotanto

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Syrjäytyminen

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Kaupungistuminen Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi-

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Rooli ja tausta asiantuntijana Kehittäjä: työtehtävät maaseudun

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kyläpäällikkökoulutus 27.10. Somero Tauno Linkoranta erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminta Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5. Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN?

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Joensuussa 27. 28.1.2016 Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Rajatonta yhteistoimintaa - Kuntarakennemuutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen kylätoimintaan

Rajatonta yhteistoimintaa - Kuntarakennemuutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen kylätoimintaan Rajatonta yhteistoimintaa - Kuntarakennemuutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen kylätoimintaan Varsinais-Suomen Kylät ry:n 15-vuotisjuhlaseminaari 3.12.2015 Kuva-Tähti, Vehmaa FM, Niina Koskihaara Kansatiede,

Lisätiedot

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA KUNNAN STRATEGIA 2010 2014 Hyväksytty kv 14.6.2010 23 Hankasalmen kunnan tehtävä (MISSIO) Hankasalmi on hyvä kunta asua, kasvaa, kasvattaa, ikääntyä, tehdä työtä, yrittää ja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ 13.4.2016 Paula Qvick Tilanne Päätöstä maakuntakaavan laadinnan aloittamisesta ei ole Tarkistustarvetta on: suot, puolustusvoimien alueet, maisemat Yleinen tarkistustarve:

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Miun Yhistys Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma

Miun Yhistys Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma Miun Yhistys Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma 2015 2020 1 Miun Yhistys- yhdistysohjelma Pohjoiskarjalaisten järjestö- ja yhdistystoimijoiden tahdonilmaus yhteisistä kehittämiskohteista vuosille 2015 2020

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen, Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle 10. Rakennetun

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot