Hämeenlinnan kaupungin tavoitteet

Transkriptio

1 Hämeenlinnan kaupunki / Tekninen lautakunta Hongiston asemakaavan muutos- kaavanumero-93? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ Asemakaavan muutos Osoite tai muu paikannus Asemakaava nro? Kiinteistötunnukset: ALOITE TAI HAKIJA Hämeenlinnan kaupungin valtuusto kaavamuutos- ja rakennuskieltopäätös SUUNNITTELUN KOHDE ALUEEN SIJAINTI Kaava-alue ja sen sijainti on osoitettu oheisella liitekartalla liitteenä 4/Kh Kaava- alueeseen tullee mukaan mm. Hämeenlinnan kaupungin maa.- aluetta. TAUSTAA JA ASEMAKAAVAN TAVOITE/ TARKOITUS Hämeenlinnan kaupungin tavoitteet TIIVISTELMÄ Luonteva osa Katumajärven kehittyvää kaupunginosaa on valtatie 10:n ja Harvialantien rajaama Hongiston alue, joka eteläreunaltaan liittyy Käikäälän teollisuusalueeseen. Alue on alun perin kaavoitettu viereisen teollisuusalueen ja henkilökunnan asumisen tarpeisiin. Asemakaavaa muutettiin 1970-luvulla, jolloin kaavoitettiin lisäalueita teollisuuden käyttöön. Autotehtaan asuinalue säilytettiin tuolloin asemakaavassa, vaikka sitä ei ole toteutettu kaavan mukaisesti. Katuman alueen imagon ja palvelurakenteen säilyminen/ parantaminen tarvitsee tuekseen myös ympäröivien alueiden kehittämistä suurempana aluekokonaisuutena. Hongiston alue muodostaa yhdessä Katuman ja Kartanonrannan uuden asuntoalueen kanssa yhtenäisen kaupunkirakenteen ja viihtyisän asuntoaluekokonaisuuden lähellä Hämeenlinnan keskustaa. TAVOITTEET Hämeenlinnan kaupungin Asumiskaupunki-hankkeen yhtenä tärkeänä tavoitteena on kehittää olemassa olevia asuntoalueita ja tukea niiden palveluja ja sitä kautta eheyttää yhdyskuntarakennetta. Vaikka Hongiston aluetta ei ole toteutettu voimassa olevan asemakaavan mukaan, tarve alueen kehittämiseksi ja liittämiseksi kiinteäksi osaksi nykyistä asutusta on olemassa. Ajankohtaiseksi asian tekee koko Katuman alueella olevat kehityshankkeet. Kokonaisarvioinnilla ja suunnittelulla voidaan turvata asuinympäristöä kehittävien ja kaupunkirakennetta eheyttävien tavoitteiden saavuttaminen ja luoda yhtenäinen kaupunginosa, joka koostuu nykyisestä Katuman asuntoalueesta, Kartanonrannasta ja Hongiston alueesta. Yhtenäinen kaupunkirakenne, hyvät kevyen liikenteen yhteydet, viherkäytävät ja uusien toimintojen sijoittaminen keskeisille paikoille parantavat asukkaiden palveluja sekä asumisen laatua ja monipuolistavat asuntotarjontaa.

2 Koska Hongiston alue on kiinteä osa Katumajärven kaupunginosaa ja sen kehittämistavoitteet ovat Asumiskaupunki-hankkeen ja yhdyskuntarakennetta eheyttävän suunnittelun sisällön myötä muuttuneet, on alueen kaupunkirakenne ja asemakaava arvioitava nykytilanteen mukaiseksi. Tällöin turvataan myös maanomistajan mahdollisuus toteuttaa alue uusien laadullisten tavoitteiden mukaisesti. Hongiston alueella asemakaavan vanhentuneisuus tulee esille asemakaavan, myöhemmin laaditun yleiskaavan ja maakuntakaavan erilaisissa maankäyttömerkinnöissä. Alueen asemakaava on myös suurelta osin toteuttamatta, jolloin alueen uudelleenarvioinnin voi katsoa johtavan asemakaavan sisältövaatimukset huomioiden parempaan lopputulokseen kuin voimassa olevan asemakaavan perusteella päädyttäisiin. Hongiston alueelle ei ole suunniteltu ja toteutettu kunnallisteknistä ja katuverkkoa. Alueen poikki kulkevalle 110 kv:n sähkölinjalle on asemakaavassa osoitettu aluevaraus, joka rajoittaa alueen muuta rakentamista. Hongiston alueen kaavallisen arvioinnin tarvetta tukevat alueella olevat rakennushistorialliset, kulttuuri-, ja luonnonarvot, maisemallisesti arvokas sijainti sekä ympäröivästä liikenteestä ja teollisuudesta aiheutuvat ympäristöhaitat. Kunnan on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 51 :n mukaan laadittava asemakaava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Lisäksi kunnan tulee MRL:n 60 :n mukaan seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin asemakaavan uudistamiseksi. Kunnan päätöksestä, jolla asemakaava todetaan vanhentuneeksi, tulee voimaan MRL:n 53 :n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamista varten. Hongiston alueella on edellä kuvattuihin asioihin liittyen ja kehitettäessä aluetta osana Katumajärven kaupunginosaa, maankäytön ohjaustarvetta, joten alueella voimassa oleva asemakaava tulee saattaa ajan tasalle ja huomioida asemakaavan sisältövaatimukset koskien hyvää elinympäristöä ja erityisten arvojen vaalimista. Asemakaavan valmistelua varten alueelle (tontit ; ; ,13,14 sekä niihin liittyvät puisto- ja katualueet) on määrätty rakennuskieltoon. Optimia Oy:n (alueen suurin maanomistaja) tavoitteet: Hongiston alueen sijainti kaupunkirakenteessa, työpaikkojen keskellä luo hyvät edellytykset laadukkaalle rakentamiselle ja asumiselle. Katumajärven aluekokonaisuudesta on mahdollista luoda entistä parempi, hyvillä palveluilla varustettu elinvoimainen kaupunginosa, jossa useat kehittämishankkeet tukevat toisiaan. Tavoitteena on aikaansaada korkealuokkainen, Hämeenlinnan hyvään imagoon sopiva asuntoalue, jolla pyritään tarjoamaan asukkaille hyvät edellytykset uusiutuvien, ekologisten energialähteiden, kuten maalämmön, ilmalämmön ja aurinkoenergian hyödyntämiseen sekä asumiseen ja elämiseen ilmastonmuutosta hillitsevällä tavalla. Ekologisia tavoitteita ovat myös rakentamisessa tarvittavien maamassojen otto itse alueelta ja hyviin julkisiin- ja jalankulkuyhteyksiin perustuva liikenne. Alueen pitkän linjan tavoitteena on siirtää voimajohto toiminnallisesti ja maisemallisesti parempaan paikkaan, radan varteen. Tutkitut luontoarvot ja siirtokustannukset saattavat vaikeuttaa voimajohtojen siirtämistä nykyisestä paikastaan. Maanomistaja on valmis säilyttämään/uudistamaan Alvar Aallon toimiston suunnttelemat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää sisällöllisesti laadukasta kaavoitusta, rakennustyyppejä, jotka vastaavat kysyntään ja ovat taloudellisesti toteutettavissa sekä rakennusoikeuden riittävää mitoitusta. Vilkas tonttikysyntä kannustaa nopeaan kaavoitukseen. Tavoitteena on, että loppuvuodesta 2008 kaavoitus ja maankäyttösopimukset olisivat edenneet päätösvaiheisiin. 2

3 LÄHTÖTIEDOT Nykytilanne Kaavaselostuksessa lisää tietoa rakennuskannasta ja maastoa kuvaavia karttoja Hongiston alue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Suurin yksityinen maanomistaja on Optimia Oy. Hämeenlinnan kaupunki omistaa voimassa olevan asemakaavan mukaiset katualueet. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on asuinkerrostalojen korttelialuetta, sen pinta-ala on noin 19,1 ha ja rakennusoikeus k-m². Oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi, maakuntakaavassa se on teollisuusaluetta ja lähivirkistysaluetta. Yleiskaavassa asuinalueeksi osoitettu alue on länsiosaltaan asuntorakentamiseen soveltumatonta. Alun perin Hongiston alue on ollut vuonna 1943 perustetun Yhteissisu Oy:n autotehtaan aluetta, jolloin kokonaissuunnittelusta vastasi Alvar Aallon arkkitehtitoimisto. Aalto laati alueelle useita vaihtoehtoisia suunnitelmia, mutta mikään niistä ei toteutunut kokonaisuudessaan. Toteutuneita rakennuksia ovat kolme rivitaloa, kahdeksan pientaloa, johtajan asuintalo sekä kolmikerroksinen kerrostalo. Näistä ainakin johtajan asuintalo ja kolmen rivitalon ryhmä ovat Alvar Aallon suunnittelemia. Toteutuneelta osaltaan alue on arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja edustaa arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys, Kyliä ja kortteleita, 2003). Rakennukset ovat olleet asumattomina epämääräisen ajan ja ne ovat päässeet pahoin ränsistymään, Villa Patriaa lukuunottamatta. Hongiston alueella sijaitsevat pientalot ovat ainoat Alvar Aallon suunnittelemat kohteet Hämeenlinnassa. Muutoin Hongiston alue on säilynyt jopa yllättävän kauniina, vaihtelevana kallioisena ja metsäisenä alueena, kun otetaan huomioon sen lähihistoria autotehtaan maastoajoneuvojen testialueena. Alueella on myös luontoarvoja, joista tärkein on Kirkkokallion kallionaluslehto jalopuineen ja suojeltavine luontotyyppeineen. Kirkkokallio on myös maisemallisesti merkittävä kohde Vanajan kirkon alueella. Alueella on helppo hyödyntää uusiutuvia energiamuotoja, kuten maalämpö ja ilmalämpö. Alueen rajalla on liittymät kaukolämpö- ja maakaasuverkostoihin sekä vesijohtosyöttö valmiina. Alue sijaitsee keskellä työpaikkakeskittymää ja olemassaolevien kunnallisten palvelujen tuntumassa. Etäisyys Hämeenlinnan keskustaan on alle kaksi kilometriä. Julkisen liikenteen yhteydet ja kevyenliikenteen verkosto ovat erinomaiset. Helsingin tai Lahden/Turun suuntaan yksityisautolla lähdettäessä ei tarvitse ajaa Hämeenlinnan kantakaupungin läpi saastuttaen keskustaa. 3

4 Maanomistus Optimia Oy ja Hämeenlinnan kaupunki sekä muutamat yksittäiset maanomistajat??? KAAVOITUSTILANNE Maakuntakaava Valtioneuvoston vahvistamassa maakuntakaavassa alue on teollisuus-, varasto (TT)- ja lähivirkistysaluetta (VL, merkittävä yhdyskunta- ja taajamarakenteen viheralue). Kirkkokallion laki on maisemallisesti merkittävä ja se sijaitsee virkistysalueella. Koko alue kuuluu laajaan Vanajaveden laakson maisematyyppiin. Oikeusvaikutukseton osayleiskaava Yleiskaavassa alue on osin maakuntakaavan mukainen. Alue on asumisen ja lähivirkistyksen aluetta. 4

5 Asemakaava Kaavamuutosalue (karttaliitte 4/Kh ) koskee korttelia 101, 102 ja osaa korttelista 103 sekä ulkoilu-, puisto-, voimansiirto ja katualueita. Voimassaolevassa ja rakennuskiellon alaisessa asemakaavassa on osoitettu AK½ III ja AL I -korttelialueille rakennusoikeutta yhteensä k-m². MUUT SUUNNITELMAT Ei mainittavaa SELVITYKSET/LAUSUNNO T Asemakaavan selvitykset tehdään siten, että ne täyttävät yleiskaavalliset sisältövaatimukset, koska alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa (MRL 54 ja 39 ). Olemassa olevat ja tehdyt, joilla on vaikutusta kaavoitushankkeeseen: - Hämeenlinnan kaupungin toimesta alueen rakennuskanta on inventoitu. Käytössä on laajahko selvitys. Kesällä 2007 Museoviraston edustajat tutustuivat Alvar Aallon rakennuksiin ja alueeseen. - Luonto- ja maisemaselvitys v. 2007: (Teppo Häyhä, kasvillisuus ja liito-oravat, Rauno Yrjölä, linnusto, Nina Hagner-Wahlsten, lepakot, Sirkka Liisa Helminen, maisema) - Maakuntaliiton ja muiden viranomaisten maisemaselvityksissä ei tällä alueella ole merkintöjä lukuun ottamatta sitä, että alue on mukana hyvin laajassa Vanajaveden laakson maisemavyöhykkeessä. Alueella ei siten ole todella merkittäviä maisema- arvoja, jotka vaikuttaisivat asemakaavoitukseen Vanajaveden puoleista puustoista länsirinnettä ja Kirkkokallion lakea lukuun ottamatta. - Maaperän rakennettavuudesta on riittävästi tietoa. Maaperän rakennettavuus on hyvä. - Veijo Nyronen: Meluselvitys syyskuu 2007 (mittaukset paikanpäällä). - Tiehallinto/ Hämeen Tiepiiri: Maanteiden teoreettiset melualueet v.2007 kartta. - FCG Planeko Oy: Suunnittelualueen melumallinnus 2008, päivä- ja yömelutasot, nykytilanne ja ennustetilanne vuodelle 2030, - Tiehallinto: Valtatie 10:n kehittämisselvitys/ suunnitelma - Ratahallintokeskuksen ja Ilmailulaitoksen lausunnot, koskien päärataa ja mahdollista voimajohdon siirtoa radan varteen. - Fingrid Oy:n ja Vattefal Oy:n lausunnot ja luonnos sähkölinjan mahdollisesta siirrosta radan varteen. - Arkeologinen selvitys (Museovirasto v.2007) - Turvatekniikan keskuksen (TUKESIN) lausunto Seveso 2 5

6 konsultaatiovyöhykkeestä - Hämeenlinnan terveystarkastajan lausunto Patrian ja Sisu- Auton teollisuusalueen vaikutuksesta Hongiston asuntoalueelle Luonnokset tulevasta rakentamisesta/ aluevarauksista: - CEJ ARKKITEHDIT OY: Aluevisio, v Eero Kuosmanen: Maankäyttöluonnos, v Eriksson Arkkitehdit Oy: Aluevisiovaihtoehdot, v Tehtävät selvitykset: - Viemäröinnin ja vesien johtamisen suunnitelmia tarkistetaan kaavoituksen yhteydessä. - Tärinäselvitys tarvittaessa - Kun asemakaavamuutos on riittävän pitkälle valmisteltu tehdään kunnan ja kiinteistön omistajien välinen maankäyttösopimus. REUNAEHTOJA - Maakuntakaavan ja oikeusvaikutuksettoman yleiskaavan maankäytön varausperusteiden arviointi ja analysointi. - Sähkölinjan mahdollinen siirto pitkällä tähtäimellä: vaikutukset maisemaan ja luontoarvoihin radan varressa. - Uudisrakentamisen liittäminen olemassa oleviin kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin ja ympäristöön: Alueen maanomistajalla on mahdollisuus myötävaikuttaa Alvar Aallon rakennusten suojeluun, korjaamiseen ja kunnostamiseen merkittävästi siinä tapauksessa, että rakennusoikeutta suojelurakennuspaikkojen ympäristöön saadaan riittävästi. - Teollisuuden läheisyys huomioidaan asemakaavassa. Meluselvitysten ja terveystarkastajan lausunnon ( ) mukaan teollisuusmelu ei ole niin suuri, että se estäisi alueen asuntorakentamista. - Liikennemelun huomioon ottaminen asemakaavassa. - Lisäalueen varaus radalle, neljäs raidepari. - VT 10:n ja risteysalueen kehittäminen, aluevaraukset. ARVIOINTISUUNNITELMA Alustavat suuret vaihtoehdot, jotka tulevat arvioitavaksi. Arvioinnissa verrataan vaihtoehtoja tavoitteisiin ja reunaehtoihin. Alueesta on laadittu useita eri korttelimallivaihtoehtoja. - Luonnonarvot, kulttuuriympäristö ja maisema- arvot vaihtoehdoissa - Vaikutukset kaupungin kehitykseen mm. asumiskaupunkina 1. Voimassa oleva asemakaava on 0- vaihtoehto. - Sähkölinjan mahdollinen siirto radan varteen aiheuttaa vaikutuksia tätä kaava-aluetta laajemmalle alueelle. Tehtyjen selvitysten perusteella siirrolla olisi ympäristön kannalta sekä positiivisia että negatiivisiä vaikutuksia. Toistaiseksi muut maanomistaja eivät ole ottanee asiaan kantaa kysyttäessä mielipidettä. Siirron kustannukset ovat 6

7 suuret, sähköyhtiöt eivät ole ilmoittaneet halukkuuttaan osallistua kustannuksiin. - VT:10:n kehittämisen ja mahdollisen liikennemelun vaikutusten arviointi. Osa-alueet - Teollisuuden läheisyyden ja sen vaikutuksen huomioon otto ja arviointi. Teollisuusalueen levittäminen pohjoisen suuntaan maakuntakaavan linjauksen mukaan. (Rautaruukin kohdalla oli aikaisemmin lähes Kirkkokalliota vastaava maasto) 1. Olemassa olevien rakennusten läheisyydessä olevan alue ja sen käyttö: - Vaihtoehtona ei ollenkaan uusia asuntoja, joka samalla huonontaa mahdollisuuksia suojella, hoitaa ja kunnostaa Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia - Vaihtoehto, jossa olemassa olevaa rakennuskanta säilytetään ja suojellaan ja samalla alueelle tulee mahdollisuus täydennysrakentamiseen. Maakuntakaavassa alue on teollisuusaluetta. 2. Korttelin 101 ja sen lähiympäristön maankäyttö vaihtoehtona lähivirkistys, kerrostalot, pientalot sekä maakuntakaavan teollisuusalue. 3. Alueen keskiosan maankäyttö lähivirkistys, kerrostalot, asuinpientalot sekä maakuntakaavan teollisuusalue. Arvioitava vaikutukset 4. Sähkölinjan länsipuolella, länsiharjanteen maankäyttö: lähivirkistys/suojaviheralue, kerrostalot, asuinpientalot. Asemakaavan osalta tarvittava vaikutusten arviointi tehdään kaavaselostuksen yhteydessä ja selostusmallin ohjeistuksen mukaisesti. Asemakaavan toteuttamisen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia arvioidaan suunnittelun yhteydessä (Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 ja Maankäyttö- ja rakennusasetus 1 ). Arvioitavia vaikutuksia ovat mm.: vaikutukset ihmisten elinympäristöön, asumiseen, kaupunkikuvaan, luontoon ja maisemaan, yhdyskuntatalouteen, liikenteeseen, kunnallisteknisiin verkostoihin sekä kaupunkirakenteeseen. Maanomistus ja taloudelliset kysymykset suhteessa vaihtoehtoihin ja valittuun pääratkaisuun. Selvitettävät vaikutukset arvioidaan tarkemmin kaavatyön yhteydessä. Arviointimenetelmät Vaikutusten arviointi perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, suoritettaviin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin, osallisilta saataviin lähtötietoihin sekä lausuntoihin ja huomautuksiin. Vaikutuksia arvioidaan asiantuntija-arvioin yhteistyössä kaupungin viranomaisten ja osallisten kanssa. Vaihtoehtoja maankäytölle on kuvattu edellä. Muutamia keskeisiä vaihtoetoja arvioidaan kaavaselostuksessa suhteessa kunnan ja kiinteistönomistajien päätavoitteisiin nähden mm. yritystoiminnan edellytysten turvaamisen ja uusien asuntotalojen ja tonttien muodostamiseen kannalta. Lisäksi kaavaa arvioidaan suhteessa ympäristön suojeluun, maisemavaikutuksiin, liikenteen hoitoon, liikenneturvallisuuteen ja toteutuksen ajoitukseen sekä kustannuksiin. Arviointimenetelmien valintaan vaikuttaa kaavallinen pääratkaisu. 7

8 OSALLISET SEKÄ OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos kaavamerkintöineen ja -määräyksineen asetetaan nähtäville lain ja asetuksen mukaisesti. Viranomaisosallisina tai vastaavina hankkeessa ovat: Osallisia ovat MRL 62 :n mukaan alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi Kanta-Hämeen pelastuslaitos Kunnallistekninen insinööritoimisto Rakennusvalvontatoimisto Luonnonhoitotoimisto Mittaustoimisto Kaavoitustoimisto Hämeen liitto Hämeen ympäristökeskus Tiehallinto Museovirasto Päijät-Hämeen maakuntamuseo Ratahallintokeskus KÄSITTELYAIKATAULU TIEDOTUS Tavoitteena on: Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos, kaavaselostus ja muu kaava-aineisto on nähtävillä alkusyksyllä , jolloin pyydetään myös lausunnot. Kaavaehdotus valmis vuoden 2008 loppuun mennessä. Hyväksymispäätökset alkuvuodesta Kuulutuksissa kerrotaan kuinka kaavoitukseen voidaan vaikuttaa. Kuulutukset ja info Hämeen Sanomat - lehdessä ja paikallislehdissä, kunnan ilmoitustaululla sekä internetissä kunnan kotisivuilla. VALMISTELUSTA VASTAA PÄIVÄYS Kaavan laatija: Hämeenlinnan Kaupunki Kaavakonsultti: Eriksson Arkkitehdit Oy Hämeenlinnan kaupungin puolesta:??? ALLEKIRJOITUS 8