Sisältö 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS KESKEISIMMÄT TAPAHTUMAT JA AVAINLUVUT...5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 3 2. KESKEISIMMÄT TAPAHTUMAT JA AVAINLUVUT...5"

Transkriptio

1 Turun kaupunki YMPÄRISTÖRAPORTTI JA -TILINPÄÄTÖS 2001 Turun kaupunki 2002

2 Sisältö 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS KESKEISIMMÄT TAPAHTUMAT JA AVAINLUVUT TURUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA JA JOHTAMINEN...7 Vastuullisuus perustuu arvoihin...7 Kestävän kehityksen politiikka HALLINTOKUNTIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTA Energiankulutus kaupungin toiminnassa...15 Energiankulutuksesta aiheutuneet hiilidioksidipäästöt...19 Hankinnat ja ympäristö...21 Hallintokuntien jätehuoltotilanne...26 Ympäristötietoisuus kaupungin toiminnassa YMPÄRISTÖ JA TALOUS...33 Laskentaperiaatteet...33 Ympäristötavoitteet ja ympäristötoiminta...33 Ympäristötilinpäätös TURUN KAUPUNGIN GLOBAALIT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT...42 Ilmastonmuutos ja kasvihuonekaasutase...42 Ekologinen jalanjälki...44 Yhteiset eurooppalaiset indikaattorit KATSAUS KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TILAAN Ilman laatu...50 Turun edustan merialueen vesistön tila...53 Luonnon monimuotoisuus...54 Turun kaupunki YMPÄRISTÖRAPORTTI JA -TILINPÄÄTÖS 2001 Julkaisija: Turun kaupunginkanslia ja Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Toimitustyö: Johanna Korpikoski-Kaarela ja Outi Lehtinen Kannen kuva: Uuttukyyhky; Asko Sydänoja Valokuvat: Jarmo Laine, Matti Valta, Turun kaupungin liikuntavirasto Taitto: Laura Suhonen Paperi: Lenza Top 170g ja 115g Painopaikka: Turun kaupungin painatusosasto, Turku 2002 ISBN: 2

3 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Turun kaupunginvaltuusto määritteli ensimmäisen kerran virallisesti kestävän kehityksen politiikkansa , kun valtuusto hyväksyi vuoteen 2020 ulottuvan kaupungin kestävän kehityksen ohjelman, Turku Agenda 21:n. Päätöksen mukaisesti Turku painottaa kestävän kehityksen työssään sen ekologista ulottuvuutta ja korostaa kaupungin hallintokuntien itsenäistä roolia tavoitteiden käytännön toteuttamisessa. Kaupunginjohtajan katsaus Turun kaupungin strategiassa vuosille kestävä kehitys muodostaa yhden niistä viidestä perusarvosta, jotka ohjaavat kaupungin toimintaa. Kestävästi kehittyvä Turku puolestaan määritettiin yhdeksi neljästä strategisesta painopisteestä, joihin kaupungin toimintaa halutaan suunnata. Toteuttamisvastuu on käytännössä kaupungin hallintokunnilla, joiden omiin toimintastrategioihin ja -ohjelmiin kestävää kehitystä edistävät käytännön hankkeet sisältyvät. Edellä mainitut kaupunginvaltuuston päätökset ovat looginen jatko sille kestävän kehityksen työlle, joka on eri muodoissaan, ekologista kestävyyttä painottaen, ollut käynnissä Turussa jo pitkin 1990-lukua. Kaupungin ensimmäinen ympäristönsuojeluohjelma laadittiin vuosille WHO:n Terve Kaupunki -projektin myötä kaupunki on jo 1980-luvun lopulta asti tehnyt työtä sosiaalista kestävyyttä tukevien hankkeiden kautta. Nykyinen alue ja asukastyö on pitkälti Terve Kaupunki hankkeen jatkumoa. Kaupunki on päättänyt jatkaa toimintaansa asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi ja asukastoiminnan edelleen kehittämiseksi, kun kaupunginhallitus vuonna 2001 hyväksyi aluekumppanuushankkeen jatkon vuosille Kaupunki allekirjoitti jo vuonna 1994 ns. Aalborgin asiakirjan, jonka tavoitteena oli sitouttaa eurooppalaisia kaupunkeja kestävän kehityksen edistämiseen. EU:hun liittymisemme jälkeen Turku on osallistunut aktiivisesti eurooppalaisten kaupunkien kestävän kehityksen kampanjaan Aalborgin sopimuksen toteuttamiseksi. Suomen kuntaliiton ilmastokampanjaan Turku liittyi vuonna Myös Itä-Turun EU:n tavoite 2 -ohjelmassa vuosille on käynnistetty useita kestävän kehityksen hankkeita, joiden yhtenä päätavoitteena on asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisääminen. Vuosina asukaslähtöisiä yhteisö- 3

4 hankkeita käynnistyi 10, syntyi 132 uutta työpaikkaa, 18 uutta yritystä, 140 kohderyhmän henkilöä työllistettiin ja 1200 asukasta osallistui erilaisiin elämänhallintaa tukeviin toimenpiteisiin. Turku jatkaa alueellista yhteistyötään myös Varsinais-Suomen kuntien kanssa kestävän kehityksen edistämiseksi. Turun kaupunginhallitus päätti vuoden 2002 alussa, että Turun kaupunki on mukana Varsinais-Suomen Agenda 21 -hankkeessa myös koko sen seuraavan toimintakauden, eli vuodet Varsinais-Suomen Agenda 21 on alueellinen kestävän kehityksen yhteistyöprosessi, jossa on mukana jo 27 kuntaa. Turku osallistuu kansainvälisten järjestöjen kestävää kehitystä tukevaan kaupunkitason toimintaan mm. Eurocities järjestön ja Itämeren kaupunkien liiton kautta. Turussa sijaitseva liiton ympäristösihteeristö mm. koordinoi Union of the Baltic Cities (UBC) kestävän kehityksen ohjelman toteuttamista. Nyt valmistunut Turun kaupungin ympäristöraportti ja -tilinpäätös vuodelta 2001 on toinen laatuaan hallinnossamme. Ensimmäinen, vuotta 2000 koskenut ympäristötilinpäätös toimi hyvänä hallintokuntakohtaisena lähtötilanteen selvityksenä ja pohjana käynnistyneelle koko kaupunkitason kestävän kehityksen seurannalle. Turun viime vuonna käynnistämä käytäntö ympäristötilinpäätöksen laatimisesta edustaa uutta ajattelua suomalaisissa kunnissa ja myös kansainvälisesti. Tämä raportti poikkeaa melko paljon ensimmäisestä johtuen mm. siitä, että olemme huomioineet ensimmäisestä raportista saamamme kokemukset ja ulkopuoliset arvioinnit. Kehitystyö ei kuitenkaan lopu vielä tähän raporttiin, sillä kaupunginhallitus asetti kesäkuussa toimikunnan, jonka tehtävänä on edelleen tukea ympäristöraportoinnin jatkokehittämistä ja seurantaa sekä valmistella vuoden 2004 loppuun mennessä Turun kestävän kehityksen ohjelman tarkistaminen. Armas Lahoniitty Turun kaupunginjohtaja 4

5 2. KESKEISIMMÄT TAPAHTUMAT JA AVAINLUVUT Turun kaupungin ensimmäinen ympäristötilinpäätös laadittiin vuodelta Sen laadinnasta saatujen kokemusten ja palautteen sekä ulkopuolisen asiantuntijan suositusten perusteella raporttia on nyt uudistettu. Varsinaisten talouskirjanpitoon liittyvien ympäristönsuojelusuoritteiden ohella tässä raportissa käsitellään myös kaupungin kestävän kehityksen ohjelman, Turku Agenda 21:n, toteutumista ja esimerkein myös kaupungin toiminnan globaaleja ympäristövaikutuksia ja kaupunkiympäristön tilan kehitystä. Lisäksi raporttiin on sisällytetty eurooppalaisille kaupungeille kehitteillä olevat kestävän kehityksen indikaattorit siinä laajuudessa, kuin ne ovat Turun osalta esitettävissä. Turun kestävän kehityksen politiikka ja sen toteuttamisen suuntaviivat on määritelty kaupunginvaltuuston hyväksymässä kaupungin kestävän kehityksen ohjelmassa (Turku Agenda 21). Ohjelman toteutuminen vuonna 2001 selvitettiin hallintokunnille tehdyllä seurantakyselyllä, joka tuloksiin tämän raportin tiedot pääosin perustuvat. Kyselystä vastasi kaupunginkanslian talousasiainkeskus yhdessä ympäristönsuojelutoimiston kanssa. Ympäristönsuojelutoimisto on lisäksi vastannut ympäristön tilaa, kasvihuonekaasutasetta ja indikaattoreita koskevien tietojen tuottamisesta. Raportin laadinnan tukena on toiminut eri hallintokuntien asiantuntijoista koostunut asiantuntijaryhmä. Keskeisimmät tapahtumat ja avainluvut 2001 Raportoitujen tietojen mukaan kestävän kehityksen ohjelman toteuttaminen on lähtenyt liikkeelle vaihtelevalla menestyksellä eri hallintokunnissa. Yhteisessä seurannassa olevista kestävän kehityksen ohjelman toimintakokonaisuuksista ympäristövaikutuksiltaan ylivoimaisesti tärkein on energian käyttö. Sen osalta vuosi oli jonkin verran huonompi kuin vuosi 2000, sillä sekä lämpö- että sähköenergian kokonaiskulutus kasvoivat hieman. Pääasiallisena syynä kulutuksen kasvuun oli edellisvuotta kylmempi talvi. Tästä huolimatta yksittäisistä hallintokunnista 3 pystyi vähentämään sähkön- ja 8 lämmönkulutustaan vuoteen 2000 verrattuna. Kaupungin oman toiminnan energian kulutuksesta aiheutuneet suorat hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä noin tonnia. Hankintapolitiikassa noudatettavien ympäristökriteerien kustannus- tai ympäristövaikutuksia ei vuodelta 2001 pystytä numeerisesti esittämään. Merkittävin yksittäinen ympäristökuormitusta vähentävä hankinta oli kuitenkin 6 uuden vähäpäästöisen linja-auton hankinta Liikennelaitokselle. 5

6 Hallintokuntakohtaisia kestävän kehityksen toimintoja ei tämän raportin yhteydessä yksilöidysti käsitellä mutta kooste hallintokuntakyselystä löytyy erillisenä Turun kaupungin intranet-sivuilta. Ympäristötilinpäätösosuuden taloudelliset tunnusluvut kertovat, että kaupungin oman toiminnan ympäristötuotot olivat vuonna 2001 yhteensä 139,7 milj. mk (vuonna 2000 yhteensä 131,5 milj. mk) eli 12,2 % kaupungin kaikista toimintatuotoista. Ympäristökulut olivat vastaavasti 129,3 milj. mk (118,4 milj. mk vuonna 2000) ennen poistoja ja varauksia, joka on 2,9% kaupungin kaikista toimintakuluista. Saastuneiden maiden puhdistamiseen on varautunut 12,8 milj. mk:lla. Ympäristöpainotteisia investointeja tilinpäätökseen sisältyi yhteensä 51,6 milj. mk, joka oli yhteensä 11,3 % kokonaisinvestoinneista. Ympäristöinvestoinnit kasvoivat 11% vuodesta Kaupunkiympäristön tilassa ei tapahtunut toimintavuonna merkittäviä muutoksia. Ilman ja vesien tila säilyi vakaana ja edellisvuosien kaltaisena. Pansion vesialueella joulukuussa 2001 tapahtunut öljyonnettomuus on kuitenkin laajuudeltaan suurin Turun vesialueita kohdannut öljyvahinko, jonka jälkihoito työllisti merkittävässä määrin palolaitosta ja muita kaupungin viranomaisia. Toimintavuonna valmistui Turun linnuston muutoksia kartoittanut selvitys. Sen mukaan kaupungin linnusto on viime vuosikymmenien aikana kokenut melkoisia muutoksia. Turun 135 pesimälajista 25 on vankistanut kantaansa kun taas 39 lajin kannat ovat selvästi vähentyneet. Turussa pesi seitsemän uhanalaista lajia. Turun kaupungin globaaleja ilmastomuutoksia kartoittava kasvihuonekaasutase saatiin vuoden 2001 osalta laskettua. Samoin laskettiin turkulaisen keskimääräinen ekologinen jalanjälki, joka on ha eli hieman suurempi kuin Suomessa keskimäärin (3.502 ha). Ekologinen jalanjälki tarkoittaa sitä tuottavan maan (pellot, metsät) pinta-alaa, joka tarvitaan tyydyttämään keskivertoturkulaisen luonnonvaroihin kohdistuva kulutus. Vastaavasti Turusta löytyy ekologista kapasiteettia ha, kun sitä keskimäärin Suomesta löytyy ha. Tulosten perusteella turkulaiset käyttävät luonnonvaroja ja kuormittavat ympäristöään noin 25 kertaa enemmän kuin kaupungin oma alue pystyy tuottamaan tai käsittelemään. Tämän raportin yhteydessä esitetään Turkua koskevat tiedot myös yhteensä 8 yhteiseurooppalaisesta kestävän kehityksen indikaattorista, jotka olivat vuoden 2001 osalta saatavilla. Nämä indikaattorit mahdollistavat Turun ja muiden eurooppalaisten kaupunkien keskinäisen vertailun sitä mukaa kun muita kaupunkeja koskevia tietoja julkaistaan. 6

7 3. TURUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA JA JOHTAMINEN Vastuullisuus perustuu arvoihin Kaupunginvaltuuston kesäkuussa 2001 hyväksymässä Turun kaupungin strategiassa vuosille kestävä kehitys määriteltiin yhdeksi viidestä arvosta, jotka ohjaavat kaupungin toimintaa. Kestävästi kehittyvä Turku puolestaan määritettiin yhdeksi neljästä strategisesta käytännön toimintaa ohjaavasta toiminnallisesta painopisteestä. Strategian ja sitä tukevan kestävän kehityksen toteuttamisvastuu on käytännössä hallintokunnilla, joiden omiin toimintastrategioihin käytännön hankkeet sisältyvät. Kestävän kehityksen politiikka Kestävän kehityksen politiikkansa Turun kaupungin valtuusto määritteli ensimmäisen kerran virallisesti , kun valtuusto hyväksyi vuoteen 2020 ulottuvan kaupungin kestävän kehityksen ohjelman (Turku Agenda 21:n). Päätöksen mukaisesti Turun kaupunki haluaa vahvistaa kaupungin ekologista kestävää kehitystä ja sitä edistäviä taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia edellytyksiä. Kaupunki painottaa kestävän kehityksen työssään sen ekologista ulottuvuutta ja korostaa hallintokuntien itsenäistä roolia tavoitteiden käytännön toteuttamisessa. Ohjelma päivitetään vuonna KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA JA JOHTAMINEN Ekologisen kestävyyden edistämiseksi Turun kaupunki: Vaikuttaa siihen, että ekologisen kestävyyden rajoja ei kaupungissa ylitetä pitkällä aikavälillä. Toimii ilmastonmuutoksen hidastamiseksi toimivallassaan olevin keinoin. Suosii omassa energiatuotannossaan ja energian käytössään päästöjen kannalta edullisten energialähteiden ja -tekniikoiden käyttöä. Edistää tuotanto- ja kulutustapojen muutosta ja uusiutumattomien luonnonvarojen käytön vähentämistä. Säilyttää luonnon biologisen monimuotoisuuden ja ylläpitää hallinnassaan olevien uusiutuvien luonnonvarojen, kuten metsien ja maaperän tuottokykyä. 7

8 Huolehtii ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon korkean tason säilymisestä. Ekologista kestävyyttä edistävien taloudellisten edellytysten luomiseksi Turun kaupunki: Suosii ympäristömyötäisten tuotteiden ja palveluiden käyttöä ja edistää siten uusiutuvien luonnonvarojen monipuolista tuotteistamista. Tukee osaltaan ympäristökuormitusta vähentävän teknologian tutkimusta, käyttöönottoa ja markkinointia. Ohjaa kunnallisten verojen sekä maksu- ja taksajärjestelmien kehittämistä työllisyyttä tukevaan ja ympäristökuormitusta vähentävään suuntaan. Ekologista kestävyyttä edistävien sosiaalisten ja kulttuuristen edellytysten luomiseksi Turun kaupunki: Vahvistaa yhteisiä oppimis- ja kehittämisprosesseja, jotka lisäävät kykyä kohdata kestävän kehityksen mukanaan tuomia muutoksia. Kehittää edelleen kuntalaisten mahdollisuuksia omaehtoiseen toimintaan, osallistumiseen ja vaikuttamiseen kestävän kehityksen toteuttamiseksi. Edistää kuntalaisten hyvinvointia kiinnittäen erityistä huomiota nuorison elämänhallintaan, työllisyyteen, syrjäytymisen ehkäisemiseen ja ikääntyvän väestön oloihin. Parantaa kaupungin asuin-, työ- ja elinympäristöjen terveellisyyttä, viihtyisyyttä ja sosiaalista toimivuutta sekä tukee väestön terveyttä ja toimintakykyä. Vaalii kaupunkimme kulttuurin moninaisuutta, kulttuuriperintöä ja kulttuuri-identiteettiä. Sosoiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä koskevan strategiaosuuden ja seurannan? tietosisällön valmistelusta on kaupunginhallitus tehnyt päätöksen kesäkuussa Tämän päivän Turku on tulos vuosisatoja jatkuneesta ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta. Aurajoki on kaupungin selkäranka, joka jakaa kaupungin itäiseen ja läntiseen osaan. Vaikka joen merkitys kulkuväylänä tai energialähteenä on nykyään vähäinen, sitä suurempi merkitys jokirannoilla on virkistyskäytössä. 8

9 Kestävän kehityksen ohjelman (Turku Agenda 21) strategisten tavoitteiden eteneminen vuonna 2001 Seuraavassa tarkastellaan kestävän kehityksen ohjelmassa määriteltyjen kuuden toimintaalueen etenemistä. Tämä yhteenveto perustuu hallintokunnille keväällä 2002 tehtyyn kyselyyn. Sitä koskevat tiedot löytyvät Turun kaupungin Intranet-sivuilta. 1. Hallinnolliset toimenpiteet Tavoitteet ja toimintalinjat 1. Kestävä kehitys sisällytetään keskeisenä periaatteena kaupungin strategiaan, taloussuunnitelmaan ja kaavoitukseen. 2. Kaupunki jatkaa toimintaansa asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi ja asukastoiminnan edelleen kehittämiseksi. Aluetyö Kaavoitus Terve Kaupunki Internet-pohjaiset keskustelusivut Toteutuminen 2001 Turun kaupungin strategiassa yksi viidestä arvosta. Strategian käytännön toimintaa ohjaavana toiminnallisena painopisteenä. Kestävän kehityksen hankkeet sisältyvät hallintokuntien toimintastrategioihin. Kaupunginhallitus hyväksyi aluekumppanuushankkeen jatkon vuosille Mukana on yhdeksän kaupunginosaa. Itä-Turun EU tavoite 2 -ohjelma vuosille Vuosina asukaslähtöisiä yhteisöhankkeita käynnistyi 10. Turun kaupunki on mukana WHO:n Terve kaupunki -ohjelmassa. Turun kaupungin Terve kaupunki -ohjelman ja Itämeren alueen toiminnan kehittämistä suunniteltiin yhdessä. Jokaisesta kaavoitusprojektista laaditaan jo alkuvaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), missä kerrotaan miten osallistuminen eri vaiheissa on järjestetty. OAS on nähtävillä internetissä ja toimitetaan osallisille. Järjestettiin keskustelutilaisuuksia yleisölle ja tiedotustilaisuuksia sekä mahdollisuus seurata kaavoituksen etenemistä internetissä. Internet-pohjaiset keskustelusivut avattiin vuonna KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA JA JOHTAMINEN 3. Hallintokuntien edellytetään sisällyttävän kestävän kehityksen tavoitteet toimintaja taloussuunnitelmiinsa ja vahvistavan asukasosallistumista asioidensa valmistelussa. Hallintokuntakohtainen kestävän kehityksen työ 4. Turku jatkaa alueellista yhteistyötään Varsinais-Suomen kuntien kanssa kestävän kehityksen edistämiseksi. Varsinais-Suomen Agenda Turku osallistuu kansainvälisten järjestöjen kestävää kehitystä tukevaan kaupunkitason toimintaan. Eurocities UBC, Union of the Baltic Cities ICLEI, The International Council for Local Environmental Initiatives WHO, World Health Organization Käsitelty luvussa 4. Turun kaupunki vahvisti osallistumisensa Varsinais-Suomen Agenda 21 - hankkeeseen myös vuosiksi Turku osallitui mm. Eurocities järjestön ja Itämeren kaupunkien liiton (UBC) toimintaan 9

10 2. Energiatalous Tavoitteet ja toimintalinjat 1. Turku toteuttaa kuntien ilmastonsuojelukampanjan edellyttämiä toimenpiteitä. Vuoden 1990 tason kasvihuonekaasupäästöjen ja niitä vähentävien kohteiden kartoittaminen sekä energiataseen laatiminen Kasvihuonekaasujen kehitysennusteen laatiminen Päästöjen vähentämistavoitteiden asettaminen Toimintaohjelman laatiminen ja vähentämistoimenpiteiden toteuttaminen 2. Edistetään toimenpiteitä kivihiilen korvaamiseksi maakaasulla ja muilla vähemmän kuormittavilla energialähteillä kaupunkiseudun sähkön ja energian tuotannossa. Maakaasuvoimala Bioenergialaitos 3. Varmistetaan riittävän monipuolinen ja myös uudistuvat energialähteet huomioiva alueellinen energiantuotantokapasiteetti. Bioenergialaitos Jäte-energia Tuulivoima Maalämpö Toteutuminen 2001 Turun kasvihuonekaasu- ja energiataseet on laskettu vuosille 1990, 1997 ja Kasvihuonekaasujen kehitysennustetta ei laadittu. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteita ei asetettu. Toimintaohjelmaa ei laadittu. Maakaasuvoimalan tontin kaavoitus luomisvaiheessa. Oy Turku Energian Orikedon puupolttoainetta käyttävä lämpökeskus käyttöönotettiin, 40 MW kattila + 12 MW lauhdutinlaitos. Oy Turku Energian Linnankadun voimalaitoksella puupellettien käytöllä korvattiin hiiltä 13 %. Oy Turku Energian Orikedon lämpökeskuksen laajennus on mahdollinen. Topinojan kaatopaikalla syntyvä biokaasu tullaan hyödyntämään kaukolämpötuotannossa, tehoa saadaan 1,5 MW ympäri vuoden. Orikedolla toimiva jätteenpolttolaitos käsittelee yhdyskuntajätettä lähes tonnia vuodessa eli puolet syntyvästä yhdyskuntajätteestä. Jätteenpolttolaitos tuottaa kaukolämpöä noin 110 GWh vuodessa ja toimii Turun kaupungin kaukolämmön peruskuormalaitoksena. Turku Energia on osakkaana Meri- Porin Hyötytuuli-puistossa. Maalämmön käytön edistämiseksi ei toimenpiteitä. 4. Tehostetaan kaupungin toimenpiteitä energian kulutuksen vähentämiseksi laatimalla omat erillisohjelmat sähkön ja lämmön kulutuksen sekä tavaran että ihmisten kuljetuksessa tarvittavan energiakulutuksen ja niistä aiheutuvien haitallisten päästöjen vähentämiseksi. Hallintokuntakohtaiset energiansäästöohjelmat 5. Osallistutaan kaupunkiseudun yhteiseen energiankulutuksen neuvontaja valistustyöhön yhteistyöverkostojen kautta. Varsinais-Suomen Energiatoimisto Varsinais-Suomen Energiatoimisto keräsi ja muokkasi hallintokuntien energiansäästösuunnitelman ehdotukset yhdeksi kokonaisuudeksi. Kaupunginhallitus merkitsi energiankäytön tehostamissuunnitelman tiedokseen ja päätti, että hallintokunnat jatkavat suunnitelmassa esitettävien säästötoimenpiteiden toteutusta ja nimeävät henkilöt, jotka vastaavat omien hallintokuntiensa tehostamissuunnitelman täytäntöönpanosta ja seurannasta. Kaupunki osallistui kaupukiseudun yhteiseen energiankulutuksen neuvonta- ja valistustyöhön Varsinais- Suomen Energiatoimiston kautta. 10

11 3. Kulutus, tuotanto ja tuotteet Tavoitteet ja toimintalinjat 1. Tuetaan ympäristömyötäistä teknologiaa kaupungin omissa teknologiahankinnoissa. Bussi- ja muu ajoneuvokalusto Tietoverkot ja -palvelut 2. Edistetään kaupungin omien kulutus ja kestokulutustavarahankintojen ympäristömyötäisyyttä hankintapolitiikkaa vahvistamalla. Hankintaohjeiston ja hankintatoimen jatkuva kehittäminen Hymonet-ympäristötietokanta 3. Edistetään vapaaehtoisten menetelmien, kuten elinkeinoelämän ja hallinnon välisten sopimusten, ympäristöjohtamismenetelmien ja ympäristömerkintöjen käyttöä kaupungin omassa toiminnassa. 4. Lisätään asukkaiden ja rakennusalan ympäristötietämystä sekä kehitetään välineitä ja toimintamalleja, joilla rakentamiseen liittyvät ympäristövaikutukset voidaan arvioida ja ehkäistä. 5. Vahvistetaan kaupungissa tapahtuvalle rakentamiselle kestävän kehityksen tavoitteet ja edistetään niiden toteutumista. Rakennusten minimitavoiteiän määrittely rakennusluvissa 6. Parannetaan kaupungin käytettävissä olevin keinoin pienten ja keskisuurten yritysten valmiuksia ympäristökuormituksen vähentämiseen. Neuvontapalvelut Laatu- ja ympäristöjärjestelmät Hankintaverkostot Kunnan ja yritysten ympäristöyhteistyö Ekotehokkuuskampanja Toteutuminen 2001 Liikennelaitos sai käyttöönsä kuusi ympäristöystävällistä bussia. Kulutusseurantajärjestelmä (Ryhti) on otettu kokonaisvaltaiseen käyttöön. Yhteistyössä Varsinais-Suomen Agenda 21:n kanssa osallistuttiin valtakunnallisen Hymonet-ympäristötietokannan kehittämiseen ja testaamiseen. Kaupungin käyttöön lunastettiin kymmenen nimettyä järjestelmän käyttöoikeutta. Laatujärjestelmiä on kaupungin hallintokunnissa käytössä 11 ja rakenteilla 6. Ympäristöjärjestelmiä on käytössä 3 ja rakenteilla 5. Kaupungin ainoa sertifioitu järjestelmä on Turun ammattikorkeakoulun tekniikan ja liikenteen koulutusalan laatu- ja ympäristöjärjestelmät. Sataman laatu ja -ympäristöjärjestelmän sertifiointi on vireillä. Kaupungin yhteiskäyttöisen Turun- Hansa taloustietojärjestelmän hyödykerekisteriin on kehitetty ominaisuuksia tuotteiden ympäristövaikutusten selville saamiseksi. Ei vielä käynnistynyt. Ei toteutunut. Yrityksiin, jotka eivät ole ympäristölupavelvollisia, tehtiin vuoden aikana noin sata jätehuoltotarkastusta. Varsinais-Suomen Agenda 21 järjesti pk-yrityksille koulutuksia aiheena jätehuolto, ympäristöjärjestelmät, materiaalitehokkuus ja ympäristölainsäändäntö. Turun yrittäjille järjestettiin kaksi koulutusta. Järjestettiin Ympäristöteko kilpailu tuotantotoimintaa harjoittaville pk-yrityksille. Jätelaitos ja ympäristösuojelutoimisto osallistuivat Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaan Materiaalitehokkuuden yritysneuvontaprojektiin. Jätelaitos teetti lisäksi neuvontaoppaan: Materiaalitehokkuus - pienestä suurta, opas pk-yrityksille. KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA JA JOHTAMINEN 11

12 4. Maankäyttö, liikenne ja infrastruktuuri Tavoitteet ja toimintalinjat 1. Edistetään kaupunkirakenteen eheyttämistä ja sitä tukevaa kaupan rakennetta kaavoitusta ja maapolitiikkaa vahvistamalla. Kaavoituskäytäntöjen kehittäminen 2. Hillitään liikenteen kasvua maankäytön suunnittelulla, maksupolitiikalla ja liikkumista korvaavia ratkaisuja kehittämällä sekä tarjotaan henkilöautoliikenteelle kilpailukykyisiä vaihtoehtoja nostamalla edelleen julkisen liikenteen palvelutasoa ja edistämällä kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttaminen Etätyömallien kehittäminen kaupungin organisaatiossa 3. Vahvistetaan kuntalaisten ja hallinnon vuorovaikutusta kaupunkisuunnittelussa ja tuetaan paikallista kestävän kehityksen työtä. Aluetyö Internet-pohjaiset keskustelusivut 4. Toteutetaan strategisesti merkittävät kestävän kehityksen investoinnit ja tehostetaan jätteisiin ja jätevesiin sisältyvien ravinteiden kierrätystä ja uudelleenkäyttöä. Jätevedenpuhdistus Vedenhankinta Biojätteen käsittely Puhdistamolietteen käsittely Toteutuminen 2001 Turun yleiskaava 2020 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa kesäkuussa 2001 ja se ohjaa kaupunkirakenteen eheyttämistä ja kaupan rakennetta jatkosuunnittelussa. Lisäksi kaavarakennetta on pyritty eheyttämään valmistelemalla yhteisiä yli kuntarajojen ulottuvia kaavarunkoja ja osayleiskaavoja. Liikennejärjestelmäsuunnitelman kohteista ovat käynnistyneet ensimmäisenä autoliikenteen pääväyliä koskevat hankkeet. Vuoden 2001 aikana suunniteltiin Ratapihankadun leventäminen. Kevyen liikenteen kohteista huomattavin on Yliopistonkadun kävelykatu, jonka ensimmäinen osuus valmistui syksyllä Seutulipun käyttöönotto on parantanut joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Palvelulinjat ovat parantaneet joukkoliikennepalveluja etenkin vanhusväestölle. Etätyömallien kehittäminen kaupungin organisaatiossa ei ole toteutunut. Aluetyötä jatkettiin. Internet-pohjaiset keskustelusivut otettu käyttöön. Valtuusto päätti seudullisesta jätevesihankkeesta lokakuussa Tekopohjavesihanke etenee Turun Seudun Vesi Oy:n vetämänä. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui kesällä Laitoksen yleissuunnittelu valmistui vuoden 2001 lopussa. Jätelaitos ja Lounaisrannikon jätehuollon kuntayhtymä teettivät Turun kaupunkiseudun jätehuoltostrategia ja strategiavaihtoehtojen YVA-selvityksen. Biojätteen käsittely ei edennyt. Puhdistamolietteestä 52 % oli sijoitettava kaatopaikalle, koska aumakompostointia ei voitu jatkaa hajuhaittojen vuoksi. 12

13 5. Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuus; Vesiensuojelu Tavoitteet ja toimintalinjat 1. Kaupungin metsänhoitosuunnitelma toteutetaan metsäluonnon monimuotoisuutta kunnioittaen. 2. Perinnemaisemien hoitoa tehostetaan erilaisten projektien kautta ja tehostamalla yhteistyötä eri tahojen, kuten Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin, kanssa. Rentukka Itä-Turun viheralueohjelma Elävä Jaaninoja -hanke Marjaniemen ketoprojekti Virnamäen, Juhannuskukkulan ja Kaistarniemen ketoalueiden hoitosuunnitelma 3. Saaristomeren tilaa parannetaan kehittämällä erilaisia toimintamalleja ja tiivistämällä eri tahojen välistä yhteistyötä. Pro Saaristomeri Lounais- Suomen ympäristökeskuksen, Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen TEkeskuksen yhteistyöhanke 4. Luonto ja ympäristötietoutta lisätään, luontomatkailua kehitetään. Luonto-hanke; luonnontieteellisten toimijoiden yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on lisätä luonnontieteitten näkyvyyttä yhteiskunnassa, lisätä luontoja ympäristötietoutta sekä kehittää matkailua luonnon ehdoilla 5. Parannetaan jätevesien puhdistustekniikoita sekä taajama- että hajaasutusalueilla ja edistetään pienvesien puhdistumista. Jätevedenpuhdistuksen investointien toteuttaminen V-S Agenda 21:n Hajaasutusalueiden jätevesien tehostamisprojekti, AHA 21 Elävä Jaaninoja hanke Toteutuminen 2001 Metsänhoitosuunnitelma valmistelu käynnistyi. Rentukka-projektin toimesta valmisteltiin vuonna 2001 Itä-Turun Viheralueohjelma Elävä Jaaninoja -hanke käynnistyi osana Itä-Turku -ohjelmaa. Marjaniemen ketoa hoidettiin yhteistyössä Turun luonnonsuojeluyhdistyksen järjestämillä talkoilla. Virnamäen ketoalueiden hoitosuunnitelma tehty. Muut aloitettu inventoimalla. Turun kaupungin edustajat osallituivat yhteensä 4 työryhmään. Turun kaupunki järjesti 20 luontoretkeä, joissa oli osallistujia noin 400. Luonnonsuojelualueiden rajojen merkintöjä ja opasteita kunnostettiin 6 suojelualueella. Kestävän kehityksen infopisteet kirjastoissa ja Ekovinkit. Agendatoimiston Internetsivut: Retkeilyvälineiden vuokraajat ja retkeilyreitit Varsinais-Suomessa. Luonto-hankkeen tuloksena valmistuiluontoalan toimijoille yhteinen tietokanta sekä suunnitelma yhteisten näyttelytilojen saamiseksi. Turun kaupunki on toteuttanut Varsinais-Suomen Agendan kautta AHA 21 -projektia vuodesta Sen avulla on toistaiseksi parannettu 5 ja suunniteltu 7 kiinteistön jätevedenpuhdistusta. Vuoden 2001 jälkeen mukaan on tullut vielä 9 kohdetta. Elävä Jaaninoja hanke toteutus käynnistyi. KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA JA JOHTAMINEN 13

14 6. Koulutus ja tutkimus Tavoitteet ja toimintalinjat 1. Vahvistetaan kestävää kehitystä tukevien koulutus- ja opetusohjelmien roolia kaupungin omissa ja täällä toimivissa koulutusjärjestelmissä. Turun ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen koulutusohjelma 2. Edistetään tutkimusta ja kehitystyötä, joka lisää kestävän kehityksen edellyttämiä muutoksia kaupungin hallintokunnissa, kaupungin taloudenpidossa ja päätöksenteossa. 3. Luodaan kysyntää ja kannustimia innovaatioille ja ympäristömyötäiselle teknologiselle muutokselle. 4. Tiivistetään koulutuksen, tutkimuksen, yritysten ja hallinnon yhteistyötä ympäristöasioissa ja arvioidaan sen tuloksellisuutta kestävän kehityksen näkökulmasta. 5. Koulutetaan kaupungin henkilöstöä kestävän kehityksen asioissa. 6. Tammenterhon luontokoulua kehitetään kaikkien ikäryhmien kestävän kehityksen opetuskeskukseksi. 7. Tuetaan lasten ja nuorten ympäristökasvatusta päiväkodeissa ja kouluissa. Ympäristökasvatushanke - Vihreä lippu Toteutuminen 2001 Suomen ensimmäiset kestävän kehityksen koulutusohjelman ympäristösuunnittelijat valmistuivat vuonna Käynnistettiin KEKETU-projekti, joka on vuosina toteutettava laaja bio- ja ICT-alan kestävää kehitystä tukeva tutkimus- ja kehittämishanke. Ei toteutunut. Ei toteutunut. (Ei ole lisääntynyt vuodesta 2000.) Painopiste oli nuorten ikäryhmässä. Vuoden aikana luontokoulussa vieraili lähes 160 luokkaa oppilasta ja 238 opettajaa. Luontokeskuksessa kävijöitä vuoden mittaan oli noin Ympäristökasvatus on yksi Varsinais- Suomen Agenda 21:n keskeisemmistä teemoista. Tärkeimpiä ympäristökasvatuksen toimintamuotoja on: Vihreä lippu -toiminnan edistäminen, Lasten ja Nuorten ympäristöviikko, erilaiset koulutukset ja materiaalien tuottaminen. 14

15 4. HALLINTOKUNTIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTA 2001 Kestävän kehityksen (ohjelman) käytännön toimenpiteiden toteuttaminen on Turku Agendassa määritelty hallintokuntien vastuulle. Painotus hallintokuntien toiminnan tarkastelussa on ekologinen, kuten Turku Agenda 21 -ohjelmassa. Seuraavassa tarkastellaan yhteisiä toiminta-alueita, joita ovat: Energiankulutuksen ja kuljetusten tehostaminen (hiilidioksidipäästöjen vähentäminen) Hankintojen ympäristöystävällisyys ja materiaalitehokkuus Ympäristötietoisuus ja -koulutus hallintokuntien työssä Asukasosallisumista ei tässä yhteydessä käsitellä omana kokonaisuutenaan, mutta se sisältyy osana useisiin hallintokuntakohtaisiin hankkeisiin ja palvelutoimintaan. Vuoden 2001 toiminta koskevat tiedot koottiin keväällä 2002 tehdyllä hallintokuntakyselyllä. Energiankulutustiedot on laatinut seskitetysti Tilalaitos. Energiankulutus kaupungin toiminnassa Turun kaupunkiorganisaation paikallisista ja globaaleista ympäristövaikutuksista merkittävin osa aiheutuu joko suoranaisesti tai välillisesti energiankulutuksesta. Energiankulutus koostuu kiinteistöjen lämmityksestä ja valaistuksesta, laitteiden ja koneiden energian tarpeesta sekä ajoneuvojen polttoaineesta. HALLINTOKUNTIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTA 2001 Energiansäästötavoitteet Turun kaupunki ja kauppa- ja teollisuusministeriö allekirjoittivat vapaaehtoisen energiasäästösopimuksen. Sopimuksessa kaupunki sitoutuu tiettyihin energiansäästötavoitteisiin ja -toimenpiteisiin ja kauppa- ja teollisuusministeriö sitoutuu hankkeiden taloudelliseen tukemiseen. Turun kaupungin konkreettiseksi energiansäästötavoitteeksi asetettiin lämmön ominaiskulutuksen aleneminen 6 % vuodesta 1996 vuoteen 2002 ja vastaavasti sähkön ominaiskulutuksen tavoite on päästä vuoden 1996 tasolle vuonna

16 Energian kokonaiskulutus hallintokunnissa Energiakustannuksista Tilalaitoksen perimään sisäiseen vuokraan kuuluu rakennusten lämmitys. Sähkön- ja vedenkulutuksen vuokralaiset maksavat suoraan tuottajille. Tilalaitos on rakentanut kiinteistöjenhoitoyksikön kanssa järjestelmiä, joilla pystytään mittaamaan energiankulutusta keskitetysti tilalaitoksen hallussa olevasta tilaomaisuudesta. Toimitiloja on noin 3,7 milj. m 3, joista valtaosin pystytään mittaamaan sekä energian- että vedenkulutusta. Turun kaupungin oma palvelutoiminta on kiinteistöjen suurin energiankäyttäjä. Lämmön ja sähkön kokonaiskulutus. MWh Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Lämmön- ja sähkönkulutus kasvoi hieman kaupungin omissa toiminnoissa. Vuoden 2000 lämmönkulutuksen alhaisuutta selittää lauha talvi ja vuoden 2001 lämpöenergian kulutuksen kasvu on selitettävissä lämpötilan vaihteluilla. Lämmityksen ominaiskulutus hallintokunnittain Suurin osa rakennusten kuluttamasta energiasta käytetään lämmitykseen. Lämpöenergian kulutuksen mittayksikkönä käytetään nk. sääkorjattua ominaiskulutusta, joka on eri vuosien yhteismitallistamiseksi. Lämmityksen ominaiskulutukseen vaikuttavat rakennuksen ominaisuudet, ikä ja tekniikka sekä toiminnalliselta puolelta käyttöaste ja käyttötarkoitus/toiminta. Vuonna 2001 suurin mitattu kulutus oli liikenteen rakennuksilla ja pienin vastaavasti liikuntatoimella. Kuudella hallintokunnalla lämmön ominaiskulutus kasvoi ja vastaavasti kahdeksalla hallintokunnalla pieneni. Vuoden 2001 lämmön ominaiskulutuksen luvut eivät kaikilta osin ole vertailukelpoisia edellisvuoden kanssa, koska hallintokuntien käytössä olevissa rakennuksissa on tapahtunut muutoksia. Edelliseen vuoteen verrattuna lämmönkulutustaan on voimakkaimmin pystynyt pienentämään sosiaalitoimi. Lämmönkulutukselle asetetun tavoitteen alitti kaksi hallintokuntaa eli liikunta ja sosiaalitoimi. Muut hallintokunnat ylittivät tavoitetason. Terveystoimelle ei ole vielä saatu määriteltyä tavoitteita lämmön ominaiskulutuksen ja sähkönkulutuksen osalta. Tavoitteet saadaan todennäköisesti määriteltyä ensi vuodeksi. 16

17 Lämmön ominaiskulutus (kwh/m3) hallintokunnittain vuosina 1996, 1999, 2000 ja Ammatti AMK Liikenne Kiinteistöl Koulu Liikunta Nuoriso Kulttuuri Tav Kkanslia Hallintokuntakohtaisen lämmönkulutuksen seurannan piirissä oli n. 3,1 milj. m 3 eli noin 84 % Tilalaitoksen toimitiloista. Lämmityksen kokonaiskulutus oli noin 145 GWh.Tilalaitos käytti lämmitysenergian ostoon n. 22,7 milj. mk. Sähkönkulutus hallintokunnittain Sähkönkulutus vaihtelee hallintokunnittain enemmän kuin lämmönkulutus. Sähkönkulutukseen vaikuttaa eniten tilassa tapahtuva toiminta. Suurimmat mitatut sähkökulutukset ovat Liikennelaitoksen sekä Kiinteistölautakunnan ja Terveystoimen rakennuksissa. Pienin mitattu sähkönkulutus on koulurakennuksissa. Lautakunnista voimakkaimmin sähkönkulutustaan on pienentänyt Kiinteistölautakunta. Myös kulttuuritoimi sekä koululaitos ovat pienentäneet sähkönkulutustaan. Kahdeksan hallintokunnan sähkökulutus on lisääntynyt viime vuodesta. Sähkönkulutuksen osalta hallintokuntien käytössä olevissa rakennuksissa on tapahtunut hienoisia muutoksia, joten kaikkien hallintokuntien osalta vertailu vuosien 2000 ja 2001 välillä ei ole mielekästä. Vuoden 1996 kulutus toimii myös keskipitkän aikavälin tavoitearvona vuodelle Sähkönkulutus (kwh/m3) hallintokunnittain vuosina 1996, 1999, 2000 ja Pelastus Tav Sosiaali Terveys HALLINTOKUNTIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTA Ammatti AMK Liikenne Kiinteistöl Koulu Liikunta Nuoriso Kulttuuri Kkanslia Pelastus Sosiaali Terveys Tilalaitoksen omistamien toimitilojen sähkönkulutus oli vuonna 2001 noin Mwh ja n. 24,4 milj. mk (alv. 0%). Sähkönkulutuksen seurannan piirissä on kaikkiaan n. 3 milj. m 3 eli noin 80 % Tilalaitoksen hallinnassa olevista toimitiloista. 17

18 Energiankulutus liikelaitoksittain Seuraavassa tarkastellaan Sataman, vesilaitoksen, jätelaitoksen, tekstiilihuollon ja Oy Turku Energian energiankulutusta. Turku Energian sähkönkulutus sisältää kiinteistöjen sähkönkulutuksen sekä sähkön tuotantoon ja lämmön tuottamiseen ja pumppaukseen käytetyn omakäyttösähkön. Sataman ja tekstiilihuollon vuoden 2000 sähkönkulutuksen tietoja ei ole saatavissa tietoa. Liikelaitosten sähkön* kokonaiskulutus vuosina MWh Satama Vesilaitos Turku Energia Jätelaitos Tekstiilihuolto *) Liikennelaitoksen energiankulutus on tilalaitoksen kulutusseurannassa. Se on käsitelty luvuissa lämmityksen ja sähkön kulutus hallintokunnittain. Oy Turku Energian suuret lämmönkulutusluvut johtuvat kattiloiden ja palamisilman lämmitykseen kuluvasta lämpöenergiasta. Satamalla kuluu lämpöä vähiten. Satamalla on hallussaan useita rakennuksia eri puolella satama-aluetta, mutta ne ovat pääosin varastohalleja, joita ei lämmitetä. Vesilaitoksella sähkönkulutus on huomattavasti suurempaa, kuin muilla liikelaitoksilla, sillä vesilaitoksen prosessit ja toiminta kuluttavat huomattavasti sähköä. Liikelaitosten lämmönkulutus* vuosina MWh Satama** Vesilaitos Turku Energia Jätelaitos **) Satamassa kulutus oli v ,52 MWh ja ,8 MWh Tekstiilihuolto 18

19 Energiankulutuksesta aiheutuneet hiilidioksidipäästöt Turun kaupungin toiminnasta aiheutunut laskennallinen hiilidioksidipäästö oli yhteensä noin tonnia vuonna Turun kaupungin palveluksessa oli Oy Turku Energian henkilöstö mukaan lukien henkilöä. Hiilidioksidipäästöiksi saadaan siten yhtä työntekijää kohden noin 5,7 tonnia. Merkittävin hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja oli lämmön kulutus. Lämmitysenergia tuotettiin pääosin kaukolämpönä Naantalin hiilivoimalassa (noin 73 %), jätteenpolttolaitoksella (n. 6 %), Turku Energian Linnankadun voimalaitoksessa (n. 6 %), Turku Energian Orikedon lämpökeskuksessa (n. 5 %) ja kuormitushuippujen aikana Turku Energian lämpökeskuksissa (n. 7 %). Lämmönkulutuksen hiilidioksidipäästöt Kaupungin kiinteistöjen lämmön kokonaiskulutus vuonna 2001 oli MWh. Kaupungin kiinteistöjen lämmön kokonaiskulutuksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt vuonna 2001 olivat noin tonnia. Liikelaitosten lämmönkulutus oli yhteensä MWh, josta aiheutuneet hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä noin tonnia. Hiilidioksidipäästöt ovat edellisvuodesta vähentyneet, koska lämmöntuotannossa on lisätty bioperäisten polttoaineiden käyttöä. Sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöt Kaupungin kiinteistöjen sähkönkulutus oli MWh vuonna Sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöt olivat noin tonnia. Liikelaitosten sähkönkulutus oli yhteensä MWh, josta aiheutuneet hiilidioksidipäästöt olivat noin tonnia. Ajoneuvojen ja työkoneiden hiilidioksidipäästöt Vuonna 2001 Turun koko kaupunkialueen tieliikenteen aiheuttama hiilidioksidipäästö oli VTT:n Liisa 2001 laskelmajärjestelmän mukaan noin tonnia. HALLINTOKUNTIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTA 2001 Ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen laskennassa on käytetty VTT:n päästökertoimia (Lähde: LIISA 1999 laskentajärjestelmä). Kertoimissa on huomioitu kylmäkäynnistyksistä ja joutokäynnistä aiheutuvat lisäpäästöt. Taulukossa päästötiedot on esitetty usealla eri jaotuksella, joiden käyttö riippuu lähtötietojen tarkkuudesta. Laskennassa on oletettu ajoihin sisältyvän sekä maantie- että kaupunkiajoa. Mikäli lähtötiedoissa on ilmoitettu polttoaineen laatu (bensiini tai diesel) ja katalysaattorin käyttö, nämä ovat huomioitu laskennassa. Oleellisin tieto, onko kyseessä henkilö-, paketti-, kuorma- vai linja-auto, oli esitetty kaikissa raporteissa. 19

20 Hiilidioksidipäästöt (CO 2 ) kilometriä kohden vaihtelevat ajoneuvotyypeillä seuraavasti (maantie- ja katuajoa): Mikäli ei ole tarkempaa määrittelyä katalysaattorin tai polttoainelaadun osalta, on käytetty suluissa olevaa yleistä kerrointa. Turun kaupungin virka-autoilla ja omilla autoilla ajettiin työajoja yhteensä noin 11,2 miljoonaa kilometriä vuonna 2001, josta aiheutui noin tonnin hiilidioksidipäästöt. Suurin osa ajoneuvojen hiilidioksidipäästöistä syntyi liikennelaitoksen linja-autoliikenteestä, jonka osuus päästöistä oli noin 48 %. Yhteenvetotaulukko on sivulla 21. Hallintokunnilla ja liikelaitoksilla oli vuonna 2001 käytössä myös erilaisia työkoneita, kuten ruohonleikkureita ja traktoreita. Työkoneiden yhteenlaskettu hiilidioksidipäästöt vuonna 2001 oli noin tonnia. Ajoneuvojen ja työkoneiden yhteenlaskettu hiilidioksidipäästö oli noin tonnia. Ajoneuvojen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen vähennystoimenpiteitä Liikennelaitos on pystynyt vähentämään linja-autoliikenteestä aiheutuvia päästöjä, kun kaluston uusiutumisen myötä keskimääräinen polttoaineenkulutus on laskenut noin 3 %. Hallintokunnista kolme (terveystoimi, sosiaalikeskus ja ympäristö- ja kaavoitusviraston ympäristönsuojelutoimisto) käyttävät sähköautoa virka-ajoissa. Sähköautoilla ajettiin vuonna 2001 yhteensä km. Oy Turku Energialla on käytössä kolme sähköautoa, joilla ajettiin vuonna 2001 yhteensä noin km. Hallintokunnat ovat pyrkineet vähentämään kuljetuksiensa hiilidioksidipäästöjä erilaisin keinoin. Esimerkiksi terveystoimi on tehnyt kuljetuksilleen reittisuunnitelmat, sosiaalikeskus on järjestänyt kuljettajille ajotapakoulutusta ja ympäristönsuojelutoimisto suosii polkupyörien sekä julkisten kulkuvälineiden käyttöä virkamatkoilla. Turun Satama seuraa ajettujen kilometrien ja polttoaineen kulutusta ja Oy Turku Energia on uusinut autokantaansa päästöjen vähentämiseksi. 20

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Turun toimenpiteitä Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Pistekuormituksen vähentäminen Kakolanmäen seudullinen jätevedenpuhdistamo valmistui joulukuussa 2008 ja käsittelee

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Fiksu Ammattilainen YLEINEN YMPÄRISTÖTIETOUS Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Ryhmän jäsenet: Kartoituspäivämäärä ja aika: Täytä lomake jokaisessa kohteessa kun saat tiedot selville.

Lisätiedot

Turun panostus Itämeri-työhön. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Turun panostus Itämeri-työhön. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Turun panostus Itämeri-työhön Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelman teemat 1. Pistekuormituksen vähentäminen 2. Hajakuormituksen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008 Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Tuula Pohjola Dosentti, TkT Teknillinen korkeakoulu TKK Ilmastonmuutos Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K)

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) kysely 1.-10.2.2012 Suomen yleisille kirjastoille ekologisen kestävyyden tilasta Leila Sonkkanen Suunnittelija Helsingin kaupunginkirjasto grafiikka Jouni Juntumaa Erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,

Lisätiedot

Hankinnat ja ympäristö

Hankinnat ja ympäristö Hankinnat ja ympäristö Markus Lukin Helsingin kaupungin ympäristökeskus 27.2.2008 27.2.2008 Markus Lukin 1 Miksi hankintojen ympäristöasiat tärkeitä? o Suorat ympäristövaikutukset vähenevät o Hankintojen

Lisätiedot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus HYVINKÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOHJELMA Aika: 2013-2016 Yksikkö: Hyvinkään kaupunkiorganisaatio Laatijat: Ympäristöhallintatyöryhmä 15.5.2013, Kaupungin johtoryhmä 27.5.2013 Hyväksyjä: Kaupunginhallitus 10.6.2013,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Viestinnän arjessa vastuullisesti

Viestinnän arjessa vastuullisesti Viestinnän arjessa vastuullisesti Järjestelmällistä työtä ympäristökuormituksen vähentämiseksi 24.8.2010 Mika Ruuskanen Pohjoismaisen Green Edita -ympäristöohjelman johtaja Edita Oyj 1 Viestinnän arjessa

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014 1. JOHDANTO... 2 2. YHTEENVETO VERKOSTON TULOKSISTA... 3 2.1. ENERGIANKULUTUS... 5 2.1.1. Sähkönkulutus... 5 2.1.2. Lämmönkulutus... 6 2.2. HENKILÖLIIKENNE... 7 2.2.1. Tieliikenne... 7 2.2.2. Raideliikenne...

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1 Ekotukitoiminta 11.10.2012 Jukka Leino 1 Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy käsittää kolme toimialaa: Ruokapalvelut Siivouspalvelut Kiinteistönhoitopalvelut Ruokapalvelu tuottaa ruokapalveluita pääosin

Lisätiedot

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on Foundation

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin. ympäristövaikutuksia pienentäen?

Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin. ympäristövaikutuksia pienentäen? Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin ja ympäristövaikutuksia pienentäen? Motivan hankintapalvelu auttaa julkista sektoria energia- ja materiaalitehokkuuteen liittyvissä esim. energian, jätehuollon,

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS

TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS Kilpailuparin Numero: Kilpailijoiden Nimet: TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS Tehtävä tehdään lyijykynällä tälle tehtäväpaperille. Lisäpaperia saa tarvittaessa käyttää, käytetyt lisäpaperit tulee myös palauttaa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Ympäristöprofiili...

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9. Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.2014 Tutkimusprofessori Tom Frisk ja erikoissuunnittelija

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Teemat Miksi? Julkisen hankkijan mahdollisuudet Toimintaohjelmaehdotus kestävien hankintojen edistämiseksi

Lisätiedot

Tietoja yrityksestä. Keskeisiä tunnuslukuja

Tietoja yrityksestä. Keskeisiä tunnuslukuja 85 LOMAKE Päivämäärä Nimi ja osoite: Kestävän kehityksen ohjelma 31.1.2010 Tietoja yrityksestä Vuokrataloyhtiö Oy Kiinteistökatu 10 A, 00000 ASUNTOLA erk ki KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA JAYMPÄRISTÖOHJELMA

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos

Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos vuoden 2015 talousarvion liitteeksi 11.12.2014 1 1. Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitoksen energiansäästösuunnitelma...

Lisätiedot

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä Ympäristö ja terveys Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Eija Enberg 2 13.11.2009 Eija Enberg 3 Ympäristötyön ohjaus Työ aloitettu 1998, ISO 14001 pohjana Ympäristökäsikirja Ympäristötyöryhmä

Lisätiedot

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy TETS Vuosiraportointi 2011 Tuloksia TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy Esityksen sisältö Raportointi, energiankäyttö, säästöt, takaisinmaksuaika Vertailu säästötavoitteeseen Vastuuhenkilöt,

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

18.12.2013 ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA

18.12.2013 ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA 2013 2014 1 Sisällysluettelo 1. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu liikelaitoksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Energiansäästösuunnitelman laadinnan lähtökohdat...

Lisätiedot

RESCA päätösseminaari 18.3.2014. Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit

RESCA päätösseminaari 18.3.2014. Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit ä ä Tuula Salminen 17.3.2014 Tampereen Särkänniemi Oy Suomen suurimpia vapaa-ajanviettokeskuksia - omistaja Tampereen kaupunki Kävijämäärä n. 650.000 asiakasta/a Liikevaihto n. 20-22 milj Henkilöstö vakituisia

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSRAPORTTI YMPÄRISTÖVIRASTO tammi-kesäkuu 2015

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSRAPORTTI YMPÄRISTÖVIRASTO tammi-kesäkuu 2015 Virastopäällikön katsaus Strategisten ja operatiivisten tavoitteiden toteutuminen Tehtäväalueiden vastuuhenkilöiden antamien raporttien perusteella toiminta etenee kokonaisuutena suunnitellusti ja lähes

Lisätiedot

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia Tehokas energiankäyttö -koko kunnan asia Etsi kunnalle energiansäästöä Kunnissa on runsaasti erilaisia mahdollisuuksia edistää energiansäästöä ja hyödyntää uusiutuvia energialähteitä. Energiansäästö on

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE

OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE YOU DRINK WE CARE OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE Vesi on yksi planeettamme kallisarvoisimmista luonnonvaroista ja sen ollessa yrityksemme päätuote, tiedostamme kuinka tärkeää sen suojeleminen on. Valitsemalla

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Anna Sjövall Ympäristöasiantuntija Vantaan ympäristökeskus 29.10.2013 Mitä ekotukitoiminta on? Ekotukitoiminta

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Sisältö 3. KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA JA JOHTAMINEN 6

Sisältö 3. KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA JA JOHTAMINEN 6 Sisältö 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS 3 2. AVAINLUVUT JA RAPORTOITAVA KOKONAISUUS 4 3. KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA JA JOHTAMINEN 6 4. HALLINTOKUNTIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTA 9 Asukasosallistuminen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot