Sisältö 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS KESKEISIMMÄT TAPAHTUMAT JA AVAINLUVUT...5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 3 2. KESKEISIMMÄT TAPAHTUMAT JA AVAINLUVUT...5"

Transkriptio

1 Turun kaupunki YMPÄRISTÖRAPORTTI JA -TILINPÄÄTÖS 2001 Turun kaupunki 2002

2 Sisältö 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS KESKEISIMMÄT TAPAHTUMAT JA AVAINLUVUT TURUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA JA JOHTAMINEN...7 Vastuullisuus perustuu arvoihin...7 Kestävän kehityksen politiikka HALLINTOKUNTIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTA Energiankulutus kaupungin toiminnassa...15 Energiankulutuksesta aiheutuneet hiilidioksidipäästöt...19 Hankinnat ja ympäristö...21 Hallintokuntien jätehuoltotilanne...26 Ympäristötietoisuus kaupungin toiminnassa YMPÄRISTÖ JA TALOUS...33 Laskentaperiaatteet...33 Ympäristötavoitteet ja ympäristötoiminta...33 Ympäristötilinpäätös TURUN KAUPUNGIN GLOBAALIT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT...42 Ilmastonmuutos ja kasvihuonekaasutase...42 Ekologinen jalanjälki...44 Yhteiset eurooppalaiset indikaattorit KATSAUS KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TILAAN Ilman laatu...50 Turun edustan merialueen vesistön tila...53 Luonnon monimuotoisuus...54 Turun kaupunki YMPÄRISTÖRAPORTTI JA -TILINPÄÄTÖS 2001 Julkaisija: Turun kaupunginkanslia ja Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Toimitustyö: Johanna Korpikoski-Kaarela ja Outi Lehtinen Kannen kuva: Uuttukyyhky; Asko Sydänoja Valokuvat: Jarmo Laine, Matti Valta, Turun kaupungin liikuntavirasto Taitto: Laura Suhonen Paperi: Lenza Top 170g ja 115g Painopaikka: Turun kaupungin painatusosasto, Turku 2002 ISBN: 2

3 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Turun kaupunginvaltuusto määritteli ensimmäisen kerran virallisesti kestävän kehityksen politiikkansa , kun valtuusto hyväksyi vuoteen 2020 ulottuvan kaupungin kestävän kehityksen ohjelman, Turku Agenda 21:n. Päätöksen mukaisesti Turku painottaa kestävän kehityksen työssään sen ekologista ulottuvuutta ja korostaa kaupungin hallintokuntien itsenäistä roolia tavoitteiden käytännön toteuttamisessa. Kaupunginjohtajan katsaus Turun kaupungin strategiassa vuosille kestävä kehitys muodostaa yhden niistä viidestä perusarvosta, jotka ohjaavat kaupungin toimintaa. Kestävästi kehittyvä Turku puolestaan määritettiin yhdeksi neljästä strategisesta painopisteestä, joihin kaupungin toimintaa halutaan suunnata. Toteuttamisvastuu on käytännössä kaupungin hallintokunnilla, joiden omiin toimintastrategioihin ja -ohjelmiin kestävää kehitystä edistävät käytännön hankkeet sisältyvät. Edellä mainitut kaupunginvaltuuston päätökset ovat looginen jatko sille kestävän kehityksen työlle, joka on eri muodoissaan, ekologista kestävyyttä painottaen, ollut käynnissä Turussa jo pitkin 1990-lukua. Kaupungin ensimmäinen ympäristönsuojeluohjelma laadittiin vuosille WHO:n Terve Kaupunki -projektin myötä kaupunki on jo 1980-luvun lopulta asti tehnyt työtä sosiaalista kestävyyttä tukevien hankkeiden kautta. Nykyinen alue ja asukastyö on pitkälti Terve Kaupunki hankkeen jatkumoa. Kaupunki on päättänyt jatkaa toimintaansa asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi ja asukastoiminnan edelleen kehittämiseksi, kun kaupunginhallitus vuonna 2001 hyväksyi aluekumppanuushankkeen jatkon vuosille Kaupunki allekirjoitti jo vuonna 1994 ns. Aalborgin asiakirjan, jonka tavoitteena oli sitouttaa eurooppalaisia kaupunkeja kestävän kehityksen edistämiseen. EU:hun liittymisemme jälkeen Turku on osallistunut aktiivisesti eurooppalaisten kaupunkien kestävän kehityksen kampanjaan Aalborgin sopimuksen toteuttamiseksi. Suomen kuntaliiton ilmastokampanjaan Turku liittyi vuonna Myös Itä-Turun EU:n tavoite 2 -ohjelmassa vuosille on käynnistetty useita kestävän kehityksen hankkeita, joiden yhtenä päätavoitteena on asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisääminen. Vuosina asukaslähtöisiä yhteisö- 3

4 hankkeita käynnistyi 10, syntyi 132 uutta työpaikkaa, 18 uutta yritystä, 140 kohderyhmän henkilöä työllistettiin ja 1200 asukasta osallistui erilaisiin elämänhallintaa tukeviin toimenpiteisiin. Turku jatkaa alueellista yhteistyötään myös Varsinais-Suomen kuntien kanssa kestävän kehityksen edistämiseksi. Turun kaupunginhallitus päätti vuoden 2002 alussa, että Turun kaupunki on mukana Varsinais-Suomen Agenda 21 -hankkeessa myös koko sen seuraavan toimintakauden, eli vuodet Varsinais-Suomen Agenda 21 on alueellinen kestävän kehityksen yhteistyöprosessi, jossa on mukana jo 27 kuntaa. Turku osallistuu kansainvälisten järjestöjen kestävää kehitystä tukevaan kaupunkitason toimintaan mm. Eurocities järjestön ja Itämeren kaupunkien liiton kautta. Turussa sijaitseva liiton ympäristösihteeristö mm. koordinoi Union of the Baltic Cities (UBC) kestävän kehityksen ohjelman toteuttamista. Nyt valmistunut Turun kaupungin ympäristöraportti ja -tilinpäätös vuodelta 2001 on toinen laatuaan hallinnossamme. Ensimmäinen, vuotta 2000 koskenut ympäristötilinpäätös toimi hyvänä hallintokuntakohtaisena lähtötilanteen selvityksenä ja pohjana käynnistyneelle koko kaupunkitason kestävän kehityksen seurannalle. Turun viime vuonna käynnistämä käytäntö ympäristötilinpäätöksen laatimisesta edustaa uutta ajattelua suomalaisissa kunnissa ja myös kansainvälisesti. Tämä raportti poikkeaa melko paljon ensimmäisestä johtuen mm. siitä, että olemme huomioineet ensimmäisestä raportista saamamme kokemukset ja ulkopuoliset arvioinnit. Kehitystyö ei kuitenkaan lopu vielä tähän raporttiin, sillä kaupunginhallitus asetti kesäkuussa toimikunnan, jonka tehtävänä on edelleen tukea ympäristöraportoinnin jatkokehittämistä ja seurantaa sekä valmistella vuoden 2004 loppuun mennessä Turun kestävän kehityksen ohjelman tarkistaminen. Armas Lahoniitty Turun kaupunginjohtaja 4

5 2. KESKEISIMMÄT TAPAHTUMAT JA AVAINLUVUT Turun kaupungin ensimmäinen ympäristötilinpäätös laadittiin vuodelta Sen laadinnasta saatujen kokemusten ja palautteen sekä ulkopuolisen asiantuntijan suositusten perusteella raporttia on nyt uudistettu. Varsinaisten talouskirjanpitoon liittyvien ympäristönsuojelusuoritteiden ohella tässä raportissa käsitellään myös kaupungin kestävän kehityksen ohjelman, Turku Agenda 21:n, toteutumista ja esimerkein myös kaupungin toiminnan globaaleja ympäristövaikutuksia ja kaupunkiympäristön tilan kehitystä. Lisäksi raporttiin on sisällytetty eurooppalaisille kaupungeille kehitteillä olevat kestävän kehityksen indikaattorit siinä laajuudessa, kuin ne ovat Turun osalta esitettävissä. Turun kestävän kehityksen politiikka ja sen toteuttamisen suuntaviivat on määritelty kaupunginvaltuuston hyväksymässä kaupungin kestävän kehityksen ohjelmassa (Turku Agenda 21). Ohjelman toteutuminen vuonna 2001 selvitettiin hallintokunnille tehdyllä seurantakyselyllä, joka tuloksiin tämän raportin tiedot pääosin perustuvat. Kyselystä vastasi kaupunginkanslian talousasiainkeskus yhdessä ympäristönsuojelutoimiston kanssa. Ympäristönsuojelutoimisto on lisäksi vastannut ympäristön tilaa, kasvihuonekaasutasetta ja indikaattoreita koskevien tietojen tuottamisesta. Raportin laadinnan tukena on toiminut eri hallintokuntien asiantuntijoista koostunut asiantuntijaryhmä. Keskeisimmät tapahtumat ja avainluvut 2001 Raportoitujen tietojen mukaan kestävän kehityksen ohjelman toteuttaminen on lähtenyt liikkeelle vaihtelevalla menestyksellä eri hallintokunnissa. Yhteisessä seurannassa olevista kestävän kehityksen ohjelman toimintakokonaisuuksista ympäristövaikutuksiltaan ylivoimaisesti tärkein on energian käyttö. Sen osalta vuosi oli jonkin verran huonompi kuin vuosi 2000, sillä sekä lämpö- että sähköenergian kokonaiskulutus kasvoivat hieman. Pääasiallisena syynä kulutuksen kasvuun oli edellisvuotta kylmempi talvi. Tästä huolimatta yksittäisistä hallintokunnista 3 pystyi vähentämään sähkön- ja 8 lämmönkulutustaan vuoteen 2000 verrattuna. Kaupungin oman toiminnan energian kulutuksesta aiheutuneet suorat hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä noin tonnia. Hankintapolitiikassa noudatettavien ympäristökriteerien kustannus- tai ympäristövaikutuksia ei vuodelta 2001 pystytä numeerisesti esittämään. Merkittävin yksittäinen ympäristökuormitusta vähentävä hankinta oli kuitenkin 6 uuden vähäpäästöisen linja-auton hankinta Liikennelaitokselle. 5

6 Hallintokuntakohtaisia kestävän kehityksen toimintoja ei tämän raportin yhteydessä yksilöidysti käsitellä mutta kooste hallintokuntakyselystä löytyy erillisenä Turun kaupungin intranet-sivuilta. Ympäristötilinpäätösosuuden taloudelliset tunnusluvut kertovat, että kaupungin oman toiminnan ympäristötuotot olivat vuonna 2001 yhteensä 139,7 milj. mk (vuonna 2000 yhteensä 131,5 milj. mk) eli 12,2 % kaupungin kaikista toimintatuotoista. Ympäristökulut olivat vastaavasti 129,3 milj. mk (118,4 milj. mk vuonna 2000) ennen poistoja ja varauksia, joka on 2,9% kaupungin kaikista toimintakuluista. Saastuneiden maiden puhdistamiseen on varautunut 12,8 milj. mk:lla. Ympäristöpainotteisia investointeja tilinpäätökseen sisältyi yhteensä 51,6 milj. mk, joka oli yhteensä 11,3 % kokonaisinvestoinneista. Ympäristöinvestoinnit kasvoivat 11% vuodesta Kaupunkiympäristön tilassa ei tapahtunut toimintavuonna merkittäviä muutoksia. Ilman ja vesien tila säilyi vakaana ja edellisvuosien kaltaisena. Pansion vesialueella joulukuussa 2001 tapahtunut öljyonnettomuus on kuitenkin laajuudeltaan suurin Turun vesialueita kohdannut öljyvahinko, jonka jälkihoito työllisti merkittävässä määrin palolaitosta ja muita kaupungin viranomaisia. Toimintavuonna valmistui Turun linnuston muutoksia kartoittanut selvitys. Sen mukaan kaupungin linnusto on viime vuosikymmenien aikana kokenut melkoisia muutoksia. Turun 135 pesimälajista 25 on vankistanut kantaansa kun taas 39 lajin kannat ovat selvästi vähentyneet. Turussa pesi seitsemän uhanalaista lajia. Turun kaupungin globaaleja ilmastomuutoksia kartoittava kasvihuonekaasutase saatiin vuoden 2001 osalta laskettua. Samoin laskettiin turkulaisen keskimääräinen ekologinen jalanjälki, joka on ha eli hieman suurempi kuin Suomessa keskimäärin (3.502 ha). Ekologinen jalanjälki tarkoittaa sitä tuottavan maan (pellot, metsät) pinta-alaa, joka tarvitaan tyydyttämään keskivertoturkulaisen luonnonvaroihin kohdistuva kulutus. Vastaavasti Turusta löytyy ekologista kapasiteettia ha, kun sitä keskimäärin Suomesta löytyy ha. Tulosten perusteella turkulaiset käyttävät luonnonvaroja ja kuormittavat ympäristöään noin 25 kertaa enemmän kuin kaupungin oma alue pystyy tuottamaan tai käsittelemään. Tämän raportin yhteydessä esitetään Turkua koskevat tiedot myös yhteensä 8 yhteiseurooppalaisesta kestävän kehityksen indikaattorista, jotka olivat vuoden 2001 osalta saatavilla. Nämä indikaattorit mahdollistavat Turun ja muiden eurooppalaisten kaupunkien keskinäisen vertailun sitä mukaa kun muita kaupunkeja koskevia tietoja julkaistaan. 6

7 3. TURUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA JA JOHTAMINEN Vastuullisuus perustuu arvoihin Kaupunginvaltuuston kesäkuussa 2001 hyväksymässä Turun kaupungin strategiassa vuosille kestävä kehitys määriteltiin yhdeksi viidestä arvosta, jotka ohjaavat kaupungin toimintaa. Kestävästi kehittyvä Turku puolestaan määritettiin yhdeksi neljästä strategisesta käytännön toimintaa ohjaavasta toiminnallisesta painopisteestä. Strategian ja sitä tukevan kestävän kehityksen toteuttamisvastuu on käytännössä hallintokunnilla, joiden omiin toimintastrategioihin käytännön hankkeet sisältyvät. Kestävän kehityksen politiikka Kestävän kehityksen politiikkansa Turun kaupungin valtuusto määritteli ensimmäisen kerran virallisesti , kun valtuusto hyväksyi vuoteen 2020 ulottuvan kaupungin kestävän kehityksen ohjelman (Turku Agenda 21:n). Päätöksen mukaisesti Turun kaupunki haluaa vahvistaa kaupungin ekologista kestävää kehitystä ja sitä edistäviä taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia edellytyksiä. Kaupunki painottaa kestävän kehityksen työssään sen ekologista ulottuvuutta ja korostaa hallintokuntien itsenäistä roolia tavoitteiden käytännön toteuttamisessa. Ohjelma päivitetään vuonna KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA JA JOHTAMINEN Ekologisen kestävyyden edistämiseksi Turun kaupunki: Vaikuttaa siihen, että ekologisen kestävyyden rajoja ei kaupungissa ylitetä pitkällä aikavälillä. Toimii ilmastonmuutoksen hidastamiseksi toimivallassaan olevin keinoin. Suosii omassa energiatuotannossaan ja energian käytössään päästöjen kannalta edullisten energialähteiden ja -tekniikoiden käyttöä. Edistää tuotanto- ja kulutustapojen muutosta ja uusiutumattomien luonnonvarojen käytön vähentämistä. Säilyttää luonnon biologisen monimuotoisuuden ja ylläpitää hallinnassaan olevien uusiutuvien luonnonvarojen, kuten metsien ja maaperän tuottokykyä. 7

8 Huolehtii ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon korkean tason säilymisestä. Ekologista kestävyyttä edistävien taloudellisten edellytysten luomiseksi Turun kaupunki: Suosii ympäristömyötäisten tuotteiden ja palveluiden käyttöä ja edistää siten uusiutuvien luonnonvarojen monipuolista tuotteistamista. Tukee osaltaan ympäristökuormitusta vähentävän teknologian tutkimusta, käyttöönottoa ja markkinointia. Ohjaa kunnallisten verojen sekä maksu- ja taksajärjestelmien kehittämistä työllisyyttä tukevaan ja ympäristökuormitusta vähentävään suuntaan. Ekologista kestävyyttä edistävien sosiaalisten ja kulttuuristen edellytysten luomiseksi Turun kaupunki: Vahvistaa yhteisiä oppimis- ja kehittämisprosesseja, jotka lisäävät kykyä kohdata kestävän kehityksen mukanaan tuomia muutoksia. Kehittää edelleen kuntalaisten mahdollisuuksia omaehtoiseen toimintaan, osallistumiseen ja vaikuttamiseen kestävän kehityksen toteuttamiseksi. Edistää kuntalaisten hyvinvointia kiinnittäen erityistä huomiota nuorison elämänhallintaan, työllisyyteen, syrjäytymisen ehkäisemiseen ja ikääntyvän väestön oloihin. Parantaa kaupungin asuin-, työ- ja elinympäristöjen terveellisyyttä, viihtyisyyttä ja sosiaalista toimivuutta sekä tukee väestön terveyttä ja toimintakykyä. Vaalii kaupunkimme kulttuurin moninaisuutta, kulttuuriperintöä ja kulttuuri-identiteettiä. Sosoiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä koskevan strategiaosuuden ja seurannan? tietosisällön valmistelusta on kaupunginhallitus tehnyt päätöksen kesäkuussa Tämän päivän Turku on tulos vuosisatoja jatkuneesta ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta. Aurajoki on kaupungin selkäranka, joka jakaa kaupungin itäiseen ja läntiseen osaan. Vaikka joen merkitys kulkuväylänä tai energialähteenä on nykyään vähäinen, sitä suurempi merkitys jokirannoilla on virkistyskäytössä. 8

9 Kestävän kehityksen ohjelman (Turku Agenda 21) strategisten tavoitteiden eteneminen vuonna 2001 Seuraavassa tarkastellaan kestävän kehityksen ohjelmassa määriteltyjen kuuden toimintaalueen etenemistä. Tämä yhteenveto perustuu hallintokunnille keväällä 2002 tehtyyn kyselyyn. Sitä koskevat tiedot löytyvät Turun kaupungin Intranet-sivuilta. 1. Hallinnolliset toimenpiteet Tavoitteet ja toimintalinjat 1. Kestävä kehitys sisällytetään keskeisenä periaatteena kaupungin strategiaan, taloussuunnitelmaan ja kaavoitukseen. 2. Kaupunki jatkaa toimintaansa asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi ja asukastoiminnan edelleen kehittämiseksi. Aluetyö Kaavoitus Terve Kaupunki Internet-pohjaiset keskustelusivut Toteutuminen 2001 Turun kaupungin strategiassa yksi viidestä arvosta. Strategian käytännön toimintaa ohjaavana toiminnallisena painopisteenä. Kestävän kehityksen hankkeet sisältyvät hallintokuntien toimintastrategioihin. Kaupunginhallitus hyväksyi aluekumppanuushankkeen jatkon vuosille Mukana on yhdeksän kaupunginosaa. Itä-Turun EU tavoite 2 -ohjelma vuosille Vuosina asukaslähtöisiä yhteisöhankkeita käynnistyi 10. Turun kaupunki on mukana WHO:n Terve kaupunki -ohjelmassa. Turun kaupungin Terve kaupunki -ohjelman ja Itämeren alueen toiminnan kehittämistä suunniteltiin yhdessä. Jokaisesta kaavoitusprojektista laaditaan jo alkuvaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), missä kerrotaan miten osallistuminen eri vaiheissa on järjestetty. OAS on nähtävillä internetissä ja toimitetaan osallisille. Järjestettiin keskustelutilaisuuksia yleisölle ja tiedotustilaisuuksia sekä mahdollisuus seurata kaavoituksen etenemistä internetissä. Internet-pohjaiset keskustelusivut avattiin vuonna KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA JA JOHTAMINEN 3. Hallintokuntien edellytetään sisällyttävän kestävän kehityksen tavoitteet toimintaja taloussuunnitelmiinsa ja vahvistavan asukasosallistumista asioidensa valmistelussa. Hallintokuntakohtainen kestävän kehityksen työ 4. Turku jatkaa alueellista yhteistyötään Varsinais-Suomen kuntien kanssa kestävän kehityksen edistämiseksi. Varsinais-Suomen Agenda Turku osallistuu kansainvälisten järjestöjen kestävää kehitystä tukevaan kaupunkitason toimintaan. Eurocities UBC, Union of the Baltic Cities ICLEI, The International Council for Local Environmental Initiatives WHO, World Health Organization Käsitelty luvussa 4. Turun kaupunki vahvisti osallistumisensa Varsinais-Suomen Agenda 21 - hankkeeseen myös vuosiksi Turku osallitui mm. Eurocities järjestön ja Itämeren kaupunkien liiton (UBC) toimintaan 9

10 2. Energiatalous Tavoitteet ja toimintalinjat 1. Turku toteuttaa kuntien ilmastonsuojelukampanjan edellyttämiä toimenpiteitä. Vuoden 1990 tason kasvihuonekaasupäästöjen ja niitä vähentävien kohteiden kartoittaminen sekä energiataseen laatiminen Kasvihuonekaasujen kehitysennusteen laatiminen Päästöjen vähentämistavoitteiden asettaminen Toimintaohjelman laatiminen ja vähentämistoimenpiteiden toteuttaminen 2. Edistetään toimenpiteitä kivihiilen korvaamiseksi maakaasulla ja muilla vähemmän kuormittavilla energialähteillä kaupunkiseudun sähkön ja energian tuotannossa. Maakaasuvoimala Bioenergialaitos 3. Varmistetaan riittävän monipuolinen ja myös uudistuvat energialähteet huomioiva alueellinen energiantuotantokapasiteetti. Bioenergialaitos Jäte-energia Tuulivoima Maalämpö Toteutuminen 2001 Turun kasvihuonekaasu- ja energiataseet on laskettu vuosille 1990, 1997 ja Kasvihuonekaasujen kehitysennustetta ei laadittu. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteita ei asetettu. Toimintaohjelmaa ei laadittu. Maakaasuvoimalan tontin kaavoitus luomisvaiheessa. Oy Turku Energian Orikedon puupolttoainetta käyttävä lämpökeskus käyttöönotettiin, 40 MW kattila + 12 MW lauhdutinlaitos. Oy Turku Energian Linnankadun voimalaitoksella puupellettien käytöllä korvattiin hiiltä 13 %. Oy Turku Energian Orikedon lämpökeskuksen laajennus on mahdollinen. Topinojan kaatopaikalla syntyvä biokaasu tullaan hyödyntämään kaukolämpötuotannossa, tehoa saadaan 1,5 MW ympäri vuoden. Orikedolla toimiva jätteenpolttolaitos käsittelee yhdyskuntajätettä lähes tonnia vuodessa eli puolet syntyvästä yhdyskuntajätteestä. Jätteenpolttolaitos tuottaa kaukolämpöä noin 110 GWh vuodessa ja toimii Turun kaupungin kaukolämmön peruskuormalaitoksena. Turku Energia on osakkaana Meri- Porin Hyötytuuli-puistossa. Maalämmön käytön edistämiseksi ei toimenpiteitä. 4. Tehostetaan kaupungin toimenpiteitä energian kulutuksen vähentämiseksi laatimalla omat erillisohjelmat sähkön ja lämmön kulutuksen sekä tavaran että ihmisten kuljetuksessa tarvittavan energiakulutuksen ja niistä aiheutuvien haitallisten päästöjen vähentämiseksi. Hallintokuntakohtaiset energiansäästöohjelmat 5. Osallistutaan kaupunkiseudun yhteiseen energiankulutuksen neuvontaja valistustyöhön yhteistyöverkostojen kautta. Varsinais-Suomen Energiatoimisto Varsinais-Suomen Energiatoimisto keräsi ja muokkasi hallintokuntien energiansäästösuunnitelman ehdotukset yhdeksi kokonaisuudeksi. Kaupunginhallitus merkitsi energiankäytön tehostamissuunnitelman tiedokseen ja päätti, että hallintokunnat jatkavat suunnitelmassa esitettävien säästötoimenpiteiden toteutusta ja nimeävät henkilöt, jotka vastaavat omien hallintokuntiensa tehostamissuunnitelman täytäntöönpanosta ja seurannasta. Kaupunki osallistui kaupukiseudun yhteiseen energiankulutuksen neuvonta- ja valistustyöhön Varsinais- Suomen Energiatoimiston kautta. 10

11 3. Kulutus, tuotanto ja tuotteet Tavoitteet ja toimintalinjat 1. Tuetaan ympäristömyötäistä teknologiaa kaupungin omissa teknologiahankinnoissa. Bussi- ja muu ajoneuvokalusto Tietoverkot ja -palvelut 2. Edistetään kaupungin omien kulutus ja kestokulutustavarahankintojen ympäristömyötäisyyttä hankintapolitiikkaa vahvistamalla. Hankintaohjeiston ja hankintatoimen jatkuva kehittäminen Hymonet-ympäristötietokanta 3. Edistetään vapaaehtoisten menetelmien, kuten elinkeinoelämän ja hallinnon välisten sopimusten, ympäristöjohtamismenetelmien ja ympäristömerkintöjen käyttöä kaupungin omassa toiminnassa. 4. Lisätään asukkaiden ja rakennusalan ympäristötietämystä sekä kehitetään välineitä ja toimintamalleja, joilla rakentamiseen liittyvät ympäristövaikutukset voidaan arvioida ja ehkäistä. 5. Vahvistetaan kaupungissa tapahtuvalle rakentamiselle kestävän kehityksen tavoitteet ja edistetään niiden toteutumista. Rakennusten minimitavoiteiän määrittely rakennusluvissa 6. Parannetaan kaupungin käytettävissä olevin keinoin pienten ja keskisuurten yritysten valmiuksia ympäristökuormituksen vähentämiseen. Neuvontapalvelut Laatu- ja ympäristöjärjestelmät Hankintaverkostot Kunnan ja yritysten ympäristöyhteistyö Ekotehokkuuskampanja Toteutuminen 2001 Liikennelaitos sai käyttöönsä kuusi ympäristöystävällistä bussia. Kulutusseurantajärjestelmä (Ryhti) on otettu kokonaisvaltaiseen käyttöön. Yhteistyössä Varsinais-Suomen Agenda 21:n kanssa osallistuttiin valtakunnallisen Hymonet-ympäristötietokannan kehittämiseen ja testaamiseen. Kaupungin käyttöön lunastettiin kymmenen nimettyä järjestelmän käyttöoikeutta. Laatujärjestelmiä on kaupungin hallintokunnissa käytössä 11 ja rakenteilla 6. Ympäristöjärjestelmiä on käytössä 3 ja rakenteilla 5. Kaupungin ainoa sertifioitu järjestelmä on Turun ammattikorkeakoulun tekniikan ja liikenteen koulutusalan laatu- ja ympäristöjärjestelmät. Sataman laatu ja -ympäristöjärjestelmän sertifiointi on vireillä. Kaupungin yhteiskäyttöisen Turun- Hansa taloustietojärjestelmän hyödykerekisteriin on kehitetty ominaisuuksia tuotteiden ympäristövaikutusten selville saamiseksi. Ei vielä käynnistynyt. Ei toteutunut. Yrityksiin, jotka eivät ole ympäristölupavelvollisia, tehtiin vuoden aikana noin sata jätehuoltotarkastusta. Varsinais-Suomen Agenda 21 järjesti pk-yrityksille koulutuksia aiheena jätehuolto, ympäristöjärjestelmät, materiaalitehokkuus ja ympäristölainsäändäntö. Turun yrittäjille järjestettiin kaksi koulutusta. Järjestettiin Ympäristöteko kilpailu tuotantotoimintaa harjoittaville pk-yrityksille. Jätelaitos ja ympäristösuojelutoimisto osallistuivat Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaan Materiaalitehokkuuden yritysneuvontaprojektiin. Jätelaitos teetti lisäksi neuvontaoppaan: Materiaalitehokkuus - pienestä suurta, opas pk-yrityksille. KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA JA JOHTAMINEN 11

12 4. Maankäyttö, liikenne ja infrastruktuuri Tavoitteet ja toimintalinjat 1. Edistetään kaupunkirakenteen eheyttämistä ja sitä tukevaa kaupan rakennetta kaavoitusta ja maapolitiikkaa vahvistamalla. Kaavoituskäytäntöjen kehittäminen 2. Hillitään liikenteen kasvua maankäytön suunnittelulla, maksupolitiikalla ja liikkumista korvaavia ratkaisuja kehittämällä sekä tarjotaan henkilöautoliikenteelle kilpailukykyisiä vaihtoehtoja nostamalla edelleen julkisen liikenteen palvelutasoa ja edistämällä kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttaminen Etätyömallien kehittäminen kaupungin organisaatiossa 3. Vahvistetaan kuntalaisten ja hallinnon vuorovaikutusta kaupunkisuunnittelussa ja tuetaan paikallista kestävän kehityksen työtä. Aluetyö Internet-pohjaiset keskustelusivut 4. Toteutetaan strategisesti merkittävät kestävän kehityksen investoinnit ja tehostetaan jätteisiin ja jätevesiin sisältyvien ravinteiden kierrätystä ja uudelleenkäyttöä. Jätevedenpuhdistus Vedenhankinta Biojätteen käsittely Puhdistamolietteen käsittely Toteutuminen 2001 Turun yleiskaava 2020 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa kesäkuussa 2001 ja se ohjaa kaupunkirakenteen eheyttämistä ja kaupan rakennetta jatkosuunnittelussa. Lisäksi kaavarakennetta on pyritty eheyttämään valmistelemalla yhteisiä yli kuntarajojen ulottuvia kaavarunkoja ja osayleiskaavoja. Liikennejärjestelmäsuunnitelman kohteista ovat käynnistyneet ensimmäisenä autoliikenteen pääväyliä koskevat hankkeet. Vuoden 2001 aikana suunniteltiin Ratapihankadun leventäminen. Kevyen liikenteen kohteista huomattavin on Yliopistonkadun kävelykatu, jonka ensimmäinen osuus valmistui syksyllä Seutulipun käyttöönotto on parantanut joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Palvelulinjat ovat parantaneet joukkoliikennepalveluja etenkin vanhusväestölle. Etätyömallien kehittäminen kaupungin organisaatiossa ei ole toteutunut. Aluetyötä jatkettiin. Internet-pohjaiset keskustelusivut otettu käyttöön. Valtuusto päätti seudullisesta jätevesihankkeesta lokakuussa Tekopohjavesihanke etenee Turun Seudun Vesi Oy:n vetämänä. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui kesällä Laitoksen yleissuunnittelu valmistui vuoden 2001 lopussa. Jätelaitos ja Lounaisrannikon jätehuollon kuntayhtymä teettivät Turun kaupunkiseudun jätehuoltostrategia ja strategiavaihtoehtojen YVA-selvityksen. Biojätteen käsittely ei edennyt. Puhdistamolietteestä 52 % oli sijoitettava kaatopaikalle, koska aumakompostointia ei voitu jatkaa hajuhaittojen vuoksi. 12

13 5. Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuus; Vesiensuojelu Tavoitteet ja toimintalinjat 1. Kaupungin metsänhoitosuunnitelma toteutetaan metsäluonnon monimuotoisuutta kunnioittaen. 2. Perinnemaisemien hoitoa tehostetaan erilaisten projektien kautta ja tehostamalla yhteistyötä eri tahojen, kuten Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin, kanssa. Rentukka Itä-Turun viheralueohjelma Elävä Jaaninoja -hanke Marjaniemen ketoprojekti Virnamäen, Juhannuskukkulan ja Kaistarniemen ketoalueiden hoitosuunnitelma 3. Saaristomeren tilaa parannetaan kehittämällä erilaisia toimintamalleja ja tiivistämällä eri tahojen välistä yhteistyötä. Pro Saaristomeri Lounais- Suomen ympäristökeskuksen, Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen TEkeskuksen yhteistyöhanke 4. Luonto ja ympäristötietoutta lisätään, luontomatkailua kehitetään. Luonto-hanke; luonnontieteellisten toimijoiden yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on lisätä luonnontieteitten näkyvyyttä yhteiskunnassa, lisätä luontoja ympäristötietoutta sekä kehittää matkailua luonnon ehdoilla 5. Parannetaan jätevesien puhdistustekniikoita sekä taajama- että hajaasutusalueilla ja edistetään pienvesien puhdistumista. Jätevedenpuhdistuksen investointien toteuttaminen V-S Agenda 21:n Hajaasutusalueiden jätevesien tehostamisprojekti, AHA 21 Elävä Jaaninoja hanke Toteutuminen 2001 Metsänhoitosuunnitelma valmistelu käynnistyi. Rentukka-projektin toimesta valmisteltiin vuonna 2001 Itä-Turun Viheralueohjelma Elävä Jaaninoja -hanke käynnistyi osana Itä-Turku -ohjelmaa. Marjaniemen ketoa hoidettiin yhteistyössä Turun luonnonsuojeluyhdistyksen järjestämillä talkoilla. Virnamäen ketoalueiden hoitosuunnitelma tehty. Muut aloitettu inventoimalla. Turun kaupungin edustajat osallituivat yhteensä 4 työryhmään. Turun kaupunki järjesti 20 luontoretkeä, joissa oli osallistujia noin 400. Luonnonsuojelualueiden rajojen merkintöjä ja opasteita kunnostettiin 6 suojelualueella. Kestävän kehityksen infopisteet kirjastoissa ja Ekovinkit. Agendatoimiston Internetsivut: Retkeilyvälineiden vuokraajat ja retkeilyreitit Varsinais-Suomessa. Luonto-hankkeen tuloksena valmistuiluontoalan toimijoille yhteinen tietokanta sekä suunnitelma yhteisten näyttelytilojen saamiseksi. Turun kaupunki on toteuttanut Varsinais-Suomen Agendan kautta AHA 21 -projektia vuodesta Sen avulla on toistaiseksi parannettu 5 ja suunniteltu 7 kiinteistön jätevedenpuhdistusta. Vuoden 2001 jälkeen mukaan on tullut vielä 9 kohdetta. Elävä Jaaninoja hanke toteutus käynnistyi. KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA JA JOHTAMINEN 13

14 6. Koulutus ja tutkimus Tavoitteet ja toimintalinjat 1. Vahvistetaan kestävää kehitystä tukevien koulutus- ja opetusohjelmien roolia kaupungin omissa ja täällä toimivissa koulutusjärjestelmissä. Turun ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen koulutusohjelma 2. Edistetään tutkimusta ja kehitystyötä, joka lisää kestävän kehityksen edellyttämiä muutoksia kaupungin hallintokunnissa, kaupungin taloudenpidossa ja päätöksenteossa. 3. Luodaan kysyntää ja kannustimia innovaatioille ja ympäristömyötäiselle teknologiselle muutokselle. 4. Tiivistetään koulutuksen, tutkimuksen, yritysten ja hallinnon yhteistyötä ympäristöasioissa ja arvioidaan sen tuloksellisuutta kestävän kehityksen näkökulmasta. 5. Koulutetaan kaupungin henkilöstöä kestävän kehityksen asioissa. 6. Tammenterhon luontokoulua kehitetään kaikkien ikäryhmien kestävän kehityksen opetuskeskukseksi. 7. Tuetaan lasten ja nuorten ympäristökasvatusta päiväkodeissa ja kouluissa. Ympäristökasvatushanke - Vihreä lippu Toteutuminen 2001 Suomen ensimmäiset kestävän kehityksen koulutusohjelman ympäristösuunnittelijat valmistuivat vuonna Käynnistettiin KEKETU-projekti, joka on vuosina toteutettava laaja bio- ja ICT-alan kestävää kehitystä tukeva tutkimus- ja kehittämishanke. Ei toteutunut. Ei toteutunut. (Ei ole lisääntynyt vuodesta 2000.) Painopiste oli nuorten ikäryhmässä. Vuoden aikana luontokoulussa vieraili lähes 160 luokkaa oppilasta ja 238 opettajaa. Luontokeskuksessa kävijöitä vuoden mittaan oli noin Ympäristökasvatus on yksi Varsinais- Suomen Agenda 21:n keskeisemmistä teemoista. Tärkeimpiä ympäristökasvatuksen toimintamuotoja on: Vihreä lippu -toiminnan edistäminen, Lasten ja Nuorten ympäristöviikko, erilaiset koulutukset ja materiaalien tuottaminen. 14

15 4. HALLINTOKUNTIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTA 2001 Kestävän kehityksen (ohjelman) käytännön toimenpiteiden toteuttaminen on Turku Agendassa määritelty hallintokuntien vastuulle. Painotus hallintokuntien toiminnan tarkastelussa on ekologinen, kuten Turku Agenda 21 -ohjelmassa. Seuraavassa tarkastellaan yhteisiä toiminta-alueita, joita ovat: Energiankulutuksen ja kuljetusten tehostaminen (hiilidioksidipäästöjen vähentäminen) Hankintojen ympäristöystävällisyys ja materiaalitehokkuus Ympäristötietoisuus ja -koulutus hallintokuntien työssä Asukasosallisumista ei tässä yhteydessä käsitellä omana kokonaisuutenaan, mutta se sisältyy osana useisiin hallintokuntakohtaisiin hankkeisiin ja palvelutoimintaan. Vuoden 2001 toiminta koskevat tiedot koottiin keväällä 2002 tehdyllä hallintokuntakyselyllä. Energiankulutustiedot on laatinut seskitetysti Tilalaitos. Energiankulutus kaupungin toiminnassa Turun kaupunkiorganisaation paikallisista ja globaaleista ympäristövaikutuksista merkittävin osa aiheutuu joko suoranaisesti tai välillisesti energiankulutuksesta. Energiankulutus koostuu kiinteistöjen lämmityksestä ja valaistuksesta, laitteiden ja koneiden energian tarpeesta sekä ajoneuvojen polttoaineesta. HALLINTOKUNTIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTA 2001 Energiansäästötavoitteet Turun kaupunki ja kauppa- ja teollisuusministeriö allekirjoittivat vapaaehtoisen energiasäästösopimuksen. Sopimuksessa kaupunki sitoutuu tiettyihin energiansäästötavoitteisiin ja -toimenpiteisiin ja kauppa- ja teollisuusministeriö sitoutuu hankkeiden taloudelliseen tukemiseen. Turun kaupungin konkreettiseksi energiansäästötavoitteeksi asetettiin lämmön ominaiskulutuksen aleneminen 6 % vuodesta 1996 vuoteen 2002 ja vastaavasti sähkön ominaiskulutuksen tavoite on päästä vuoden 1996 tasolle vuonna

16 Energian kokonaiskulutus hallintokunnissa Energiakustannuksista Tilalaitoksen perimään sisäiseen vuokraan kuuluu rakennusten lämmitys. Sähkön- ja vedenkulutuksen vuokralaiset maksavat suoraan tuottajille. Tilalaitos on rakentanut kiinteistöjenhoitoyksikön kanssa järjestelmiä, joilla pystytään mittaamaan energiankulutusta keskitetysti tilalaitoksen hallussa olevasta tilaomaisuudesta. Toimitiloja on noin 3,7 milj. m 3, joista valtaosin pystytään mittaamaan sekä energian- että vedenkulutusta. Turun kaupungin oma palvelutoiminta on kiinteistöjen suurin energiankäyttäjä. Lämmön ja sähkön kokonaiskulutus. MWh Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Lämmön- ja sähkönkulutus kasvoi hieman kaupungin omissa toiminnoissa. Vuoden 2000 lämmönkulutuksen alhaisuutta selittää lauha talvi ja vuoden 2001 lämpöenergian kulutuksen kasvu on selitettävissä lämpötilan vaihteluilla. Lämmityksen ominaiskulutus hallintokunnittain Suurin osa rakennusten kuluttamasta energiasta käytetään lämmitykseen. Lämpöenergian kulutuksen mittayksikkönä käytetään nk. sääkorjattua ominaiskulutusta, joka on eri vuosien yhteismitallistamiseksi. Lämmityksen ominaiskulutukseen vaikuttavat rakennuksen ominaisuudet, ikä ja tekniikka sekä toiminnalliselta puolelta käyttöaste ja käyttötarkoitus/toiminta. Vuonna 2001 suurin mitattu kulutus oli liikenteen rakennuksilla ja pienin vastaavasti liikuntatoimella. Kuudella hallintokunnalla lämmön ominaiskulutus kasvoi ja vastaavasti kahdeksalla hallintokunnalla pieneni. Vuoden 2001 lämmön ominaiskulutuksen luvut eivät kaikilta osin ole vertailukelpoisia edellisvuoden kanssa, koska hallintokuntien käytössä olevissa rakennuksissa on tapahtunut muutoksia. Edelliseen vuoteen verrattuna lämmönkulutustaan on voimakkaimmin pystynyt pienentämään sosiaalitoimi. Lämmönkulutukselle asetetun tavoitteen alitti kaksi hallintokuntaa eli liikunta ja sosiaalitoimi. Muut hallintokunnat ylittivät tavoitetason. Terveystoimelle ei ole vielä saatu määriteltyä tavoitteita lämmön ominaiskulutuksen ja sähkönkulutuksen osalta. Tavoitteet saadaan todennäköisesti määriteltyä ensi vuodeksi. 16

17 Lämmön ominaiskulutus (kwh/m3) hallintokunnittain vuosina 1996, 1999, 2000 ja Ammatti AMK Liikenne Kiinteistöl Koulu Liikunta Nuoriso Kulttuuri Tav Kkanslia Hallintokuntakohtaisen lämmönkulutuksen seurannan piirissä oli n. 3,1 milj. m 3 eli noin 84 % Tilalaitoksen toimitiloista. Lämmityksen kokonaiskulutus oli noin 145 GWh.Tilalaitos käytti lämmitysenergian ostoon n. 22,7 milj. mk. Sähkönkulutus hallintokunnittain Sähkönkulutus vaihtelee hallintokunnittain enemmän kuin lämmönkulutus. Sähkönkulutukseen vaikuttaa eniten tilassa tapahtuva toiminta. Suurimmat mitatut sähkökulutukset ovat Liikennelaitoksen sekä Kiinteistölautakunnan ja Terveystoimen rakennuksissa. Pienin mitattu sähkönkulutus on koulurakennuksissa. Lautakunnista voimakkaimmin sähkönkulutustaan on pienentänyt Kiinteistölautakunta. Myös kulttuuritoimi sekä koululaitos ovat pienentäneet sähkönkulutustaan. Kahdeksan hallintokunnan sähkökulutus on lisääntynyt viime vuodesta. Sähkönkulutuksen osalta hallintokuntien käytössä olevissa rakennuksissa on tapahtunut hienoisia muutoksia, joten kaikkien hallintokuntien osalta vertailu vuosien 2000 ja 2001 välillä ei ole mielekästä. Vuoden 1996 kulutus toimii myös keskipitkän aikavälin tavoitearvona vuodelle Sähkönkulutus (kwh/m3) hallintokunnittain vuosina 1996, 1999, 2000 ja Pelastus Tav Sosiaali Terveys HALLINTOKUNTIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTA Ammatti AMK Liikenne Kiinteistöl Koulu Liikunta Nuoriso Kulttuuri Kkanslia Pelastus Sosiaali Terveys Tilalaitoksen omistamien toimitilojen sähkönkulutus oli vuonna 2001 noin Mwh ja n. 24,4 milj. mk (alv. 0%). Sähkönkulutuksen seurannan piirissä on kaikkiaan n. 3 milj. m 3 eli noin 80 % Tilalaitoksen hallinnassa olevista toimitiloista. 17

18 Energiankulutus liikelaitoksittain Seuraavassa tarkastellaan Sataman, vesilaitoksen, jätelaitoksen, tekstiilihuollon ja Oy Turku Energian energiankulutusta. Turku Energian sähkönkulutus sisältää kiinteistöjen sähkönkulutuksen sekä sähkön tuotantoon ja lämmön tuottamiseen ja pumppaukseen käytetyn omakäyttösähkön. Sataman ja tekstiilihuollon vuoden 2000 sähkönkulutuksen tietoja ei ole saatavissa tietoa. Liikelaitosten sähkön* kokonaiskulutus vuosina MWh Satama Vesilaitos Turku Energia Jätelaitos Tekstiilihuolto *) Liikennelaitoksen energiankulutus on tilalaitoksen kulutusseurannassa. Se on käsitelty luvuissa lämmityksen ja sähkön kulutus hallintokunnittain. Oy Turku Energian suuret lämmönkulutusluvut johtuvat kattiloiden ja palamisilman lämmitykseen kuluvasta lämpöenergiasta. Satamalla kuluu lämpöä vähiten. Satamalla on hallussaan useita rakennuksia eri puolella satama-aluetta, mutta ne ovat pääosin varastohalleja, joita ei lämmitetä. Vesilaitoksella sähkönkulutus on huomattavasti suurempaa, kuin muilla liikelaitoksilla, sillä vesilaitoksen prosessit ja toiminta kuluttavat huomattavasti sähköä. Liikelaitosten lämmönkulutus* vuosina MWh Satama** Vesilaitos Turku Energia Jätelaitos **) Satamassa kulutus oli v ,52 MWh ja ,8 MWh Tekstiilihuolto 18

19 Energiankulutuksesta aiheutuneet hiilidioksidipäästöt Turun kaupungin toiminnasta aiheutunut laskennallinen hiilidioksidipäästö oli yhteensä noin tonnia vuonna Turun kaupungin palveluksessa oli Oy Turku Energian henkilöstö mukaan lukien henkilöä. Hiilidioksidipäästöiksi saadaan siten yhtä työntekijää kohden noin 5,7 tonnia. Merkittävin hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja oli lämmön kulutus. Lämmitysenergia tuotettiin pääosin kaukolämpönä Naantalin hiilivoimalassa (noin 73 %), jätteenpolttolaitoksella (n. 6 %), Turku Energian Linnankadun voimalaitoksessa (n. 6 %), Turku Energian Orikedon lämpökeskuksessa (n. 5 %) ja kuormitushuippujen aikana Turku Energian lämpökeskuksissa (n. 7 %). Lämmönkulutuksen hiilidioksidipäästöt Kaupungin kiinteistöjen lämmön kokonaiskulutus vuonna 2001 oli MWh. Kaupungin kiinteistöjen lämmön kokonaiskulutuksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt vuonna 2001 olivat noin tonnia. Liikelaitosten lämmönkulutus oli yhteensä MWh, josta aiheutuneet hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä noin tonnia. Hiilidioksidipäästöt ovat edellisvuodesta vähentyneet, koska lämmöntuotannossa on lisätty bioperäisten polttoaineiden käyttöä. Sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöt Kaupungin kiinteistöjen sähkönkulutus oli MWh vuonna Sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöt olivat noin tonnia. Liikelaitosten sähkönkulutus oli yhteensä MWh, josta aiheutuneet hiilidioksidipäästöt olivat noin tonnia. Ajoneuvojen ja työkoneiden hiilidioksidipäästöt Vuonna 2001 Turun koko kaupunkialueen tieliikenteen aiheuttama hiilidioksidipäästö oli VTT:n Liisa 2001 laskelmajärjestelmän mukaan noin tonnia. HALLINTOKUNTIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTA 2001 Ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen laskennassa on käytetty VTT:n päästökertoimia (Lähde: LIISA 1999 laskentajärjestelmä). Kertoimissa on huomioitu kylmäkäynnistyksistä ja joutokäynnistä aiheutuvat lisäpäästöt. Taulukossa päästötiedot on esitetty usealla eri jaotuksella, joiden käyttö riippuu lähtötietojen tarkkuudesta. Laskennassa on oletettu ajoihin sisältyvän sekä maantie- että kaupunkiajoa. Mikäli lähtötiedoissa on ilmoitettu polttoaineen laatu (bensiini tai diesel) ja katalysaattorin käyttö, nämä ovat huomioitu laskennassa. Oleellisin tieto, onko kyseessä henkilö-, paketti-, kuorma- vai linja-auto, oli esitetty kaikissa raporteissa. 19

20 Hiilidioksidipäästöt (CO 2 ) kilometriä kohden vaihtelevat ajoneuvotyypeillä seuraavasti (maantie- ja katuajoa): Mikäli ei ole tarkempaa määrittelyä katalysaattorin tai polttoainelaadun osalta, on käytetty suluissa olevaa yleistä kerrointa. Turun kaupungin virka-autoilla ja omilla autoilla ajettiin työajoja yhteensä noin 11,2 miljoonaa kilometriä vuonna 2001, josta aiheutui noin tonnin hiilidioksidipäästöt. Suurin osa ajoneuvojen hiilidioksidipäästöistä syntyi liikennelaitoksen linja-autoliikenteestä, jonka osuus päästöistä oli noin 48 %. Yhteenvetotaulukko on sivulla 21. Hallintokunnilla ja liikelaitoksilla oli vuonna 2001 käytössä myös erilaisia työkoneita, kuten ruohonleikkureita ja traktoreita. Työkoneiden yhteenlaskettu hiilidioksidipäästöt vuonna 2001 oli noin tonnia. Ajoneuvojen ja työkoneiden yhteenlaskettu hiilidioksidipäästö oli noin tonnia. Ajoneuvojen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen vähennystoimenpiteitä Liikennelaitos on pystynyt vähentämään linja-autoliikenteestä aiheutuvia päästöjä, kun kaluston uusiutumisen myötä keskimääräinen polttoaineenkulutus on laskenut noin 3 %. Hallintokunnista kolme (terveystoimi, sosiaalikeskus ja ympäristö- ja kaavoitusviraston ympäristönsuojelutoimisto) käyttävät sähköautoa virka-ajoissa. Sähköautoilla ajettiin vuonna 2001 yhteensä km. Oy Turku Energialla on käytössä kolme sähköautoa, joilla ajettiin vuonna 2001 yhteensä noin km. Hallintokunnat ovat pyrkineet vähentämään kuljetuksiensa hiilidioksidipäästöjä erilaisin keinoin. Esimerkiksi terveystoimi on tehnyt kuljetuksilleen reittisuunnitelmat, sosiaalikeskus on järjestänyt kuljettajille ajotapakoulutusta ja ympäristönsuojelutoimisto suosii polkupyörien sekä julkisten kulkuvälineiden käyttöä virkamatkoilla. Turun Satama seuraa ajettujen kilometrien ja polttoaineen kulutusta ja Oy Turku Energia on uusinut autokantaansa päästöjen vähentämiseksi. 20

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

JULKISTEN HANKINTOJEN YMPÄRISTÖOPAS: 'YMPÄRISTÖKUVAT'

JULKISTEN HANKINTOJEN YMPÄRISTÖOPAS: 'YMPÄRISTÖKUVAT' JULKISTEN HANKINTOJEN YMPÄRISTÖOPAS: 'YMPÄRISTÖKUVAT' Kuvat ovat oppaasta, jota myyvät Edita-kirjakaupat: Nissinen, Ari 2004. Julkisten hankintojen ympäristöopas. Ympäristöopas 113. Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain Ympäristöraportti 2010 TERVEYSKESKUS Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain 1. Ympäristöjohtaminen Terveyskeskuksen ympäristöasioiden hallinta ja vastuu on

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/1940/2014 VP 64/10.12.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TIILIMÄEN (11.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTI 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1640 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Helsingin kaupungin Taidemuseo

Helsingin kaupungin Taidemuseo ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin Taidemuseo vuoden 2011 talousarvion liitteeksi 21.12.2010 Hyväksytty johtoryhmässä 21.12.2010 2 1. Helsingin kaupungin taidemuseon energiansäästösuunnitelma...

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015 YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU Vastuu ympäristöstä on tärkeää HKScanille ja sen sidosryhmille. Sidosryhmien odotukset sekä kiristyvät määräykset edellyttävät ympäristöasioiden jatkuvaa kehittämistä. Konsernimme

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6. Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 2. Ympäristöprofiili...

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset Helsingin ilmastotavoitteet 2030 -skenaariotyöpajojen tulokset 31.3.2016 Jari Viinanen 1 30.11.2016 Petteri Huuska Helsingin ilmastotyöryhmän tehtävänä Vuoteen 2030 tähtäävät ilmastopoliittiset tavoitteet

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Ilmasto vuonna 2030 Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava ovat päättäneet yhdessä ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Globaalin vastuun strategia

Globaalin vastuun strategia Globaalin vastuun strategia 9.5.2012 HELSINGIN KAUPUNKI 1 GLOBAALIN VASTUUN STRATEGIA Sisältö 1. Johdanto 2. Globaalin vastuun linjaukset Helsingin kaupungin toiminnassa Globaalin vastuun määritelmä Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kunnat ja kaupungit toimivat

Kunnat ja kaupungit toimivat Kunnat ja kaupungit toimivat Vauhtia päästövähennyksiin! -seminaari 17.4.2013 Säätytalo Lotta Mattsson, Kuntaliitto Kaupungistuminen ja päästökehitys Tällä hetkellä puolet maailman väestöstä elää kaupungeissa.

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Anu Palmgrén Kylmät ja lumiset talvet mikä ilmastonmuutos? Sää ilmasto - Ilmasto: tietyn alueen

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

HINKU Sosiaali- ja terveyskeskuksessa

HINKU Sosiaali- ja terveyskeskuksessa Hinku- hankkeessa mukana vuodesta 2008 Tavoitteena vaikuttaa osaltaan kaupungin CO2 päästöjen alentamistavoitteeseen Esimerkkejä 2011 tehdyistä ratkaisuista: Kotipalveluauton hankinnassa yhtenä kriteerinä

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA Rovaniemen maalaiskunta TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKESKUS OY 2 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUKSEN

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Säätytalo 13.10.2010 10 1 Yhteistyöllä, rohkeudella ja luovuudella kohti hiilineutraalia kuntaa! Kari koski Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Hinku-hanke

Lisätiedot

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri,

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 30. KAUPUNGINOSA JUMALNIEMI OSA KORTTELIA 6 SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUETTA, KAAVA NRO 0616 VALMISTELIJA Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen,

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Ympäristövastuullinen Riihimäki

Ympäristövastuullinen Riihimäki Ympäristövastuullinen Riihimäki Tiivistelmä Riihimäen kaupungin ympäristöraportista 213 213 RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 214 Vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille Ympäristötietoisuus on yksi Riihimäen

Lisätiedot

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Koneyrittäjät ja MTK Tiedotustilaisuus Selvityksen taustaa Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien parissa kyselyn kuntien ja kaupunkien

Lisätiedot

Ympäristöohjelman toteuma 2015

Ympäristöohjelman toteuma 2015 Ympäristöohjelman toteuma 215 Tärkeimmät seurantatiedot SYKEn hiilijalanjälki Virkamatkustaminen Kiinteistöjen energiankulutus ja jätteiden määrä Paperinkulutus ja julkaisut Hankinnat, kiinteistöjen ympäristö-

Lisätiedot

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET SISÄLTÖ Tampereen energiatase 2014 Pirkkalan energiatase 2014 Nokian energiatase 2014 Kangasalan energiatase 2014 Lempäälän energiatase 2014

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 11.12.2014, päivitetty 1.6.2015 Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Aloite Asemakaavan

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa

Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Kuopio 29.10.2008 Vesa Haapamäki Materiaalitoimen johtaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Esityksen

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen hallinto

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen hallinto TEKNINEN LAUTAKUNTA TOIMINTATUOTOT 1 869 674 1 747 480 1 804 050 3,2 TOIMINTAKULUT -1 951 299-2 482 370-2 351 670-5,3 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -81 625-734 890-547 620-25,5 Poistot ja arvonalentumiset -467 845-441

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot 1 5.1 Ekologisen tuotesuunnittelun edistäminen... 3 5.2 Uusiokäytön ja kestävän kulutuksen edistäminen... 4 5.3 Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee

Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee 10.2.2014 Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee Kuuma-kunnissa käynnistyi huhtikuussa -13 kaksivuotinen Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke. Se on

Lisätiedot

Helsingin kaupungin taidemuseo

Helsingin kaupungin taidemuseo Energiansäästön toimintasuunnitelma Helsingin kaupungin taidemuseo ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin taidemuseo vuoden 2016 talousarvion liitteeksi Hyväksytty Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin Henrik Rainio, Kuntatalous Tuulia Innala, Alueet ja yhdyskunnat Kuntamarkkinat 15.9.2016 Mitä on kiertotalous? Kiertotaloudessa resurssit säilytetään

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot