Tärkeintä on laittaa itsensä likoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tärkeintä on laittaa itsensä likoon"

Transkriptio

1 Smail Kumppanuuden rakentaja Tervetuloa kylään uudelleen suunniteltuun ja kestävästi toteutettuun 60-luvun lähiöön Aluesuunnittelijat pelaavat yhteen Nollatoleranssi tyrmää korruption Äiti pärjää hyvin Kontulan ryhmäkodissa

2 Teksti: Tiina Ruulio Kuva: Jyrki Vesa Tärkeintä Tärkeintä on laittaa itsensä likoon Olen pelannut tennistä maanantaisin ja torstaisin yli 20 vuotta. Sarjatason peleissä ei käytetä tuomaria. Jokainen pitää huolta oman kenttäpuoliskonsa tuomitsemisesta, eikä toisen tontille mennä. Sama asia on Skanskan eettisessä ohjeistuksessa, Code of Conductissa. Koskaan ei pystytä kirjoittamaan kaiken kattavaa toimintaohjetta, vaan jokaisen pitää osata tuomita oma kenttäpääty oikein. Skanska on iso kansainvälinen rakentaja, jolla on varsin paljon yhteisiä ohjeistuksia ja yhtenäisiä prosesseja, jotka pitää kuvata jollain järjestelmällä. Yhtenäisten toimintatapojen tarkoituksena ei ole kiusata, vaan niiden avulla varmistetaan, että lopputulos onnistuu. Yhtenäinen kulttuuri ei myöskään merkitse, etteikö oma ja luova ajattelu olisi mahdollista ja sallittua. Päinvastoin. Itsensä likoon laittaminen kannattaa aina niin kuin hyvässä tennismatsissakin. Kun tulin viiden tutkijavuoden jälkeen hankintainsinööriksi Skanskaan vuonna 1977, ero akateemiseen maailmaan oli huikea. Humoristisesti voisi todeta, että todelliset hankkeet tuhosivat hetkessä hyvät teoriat. Rakennusalalla on hirveän vähän töissä ihmisiä, jotka ovat suorittaneet ylempiä korkeakoulututkintoja. Myös tohtoreita ja lisensiaatteja tarvitaan, sillä he osaavat johtaa ja tulkita kehittämiseen ja tutkimukseen liittyviä asioita. Silloin ei synny liikaa odotuksia kehittämishankkeidenkaan suhteen. Minusta on hyvä idea, että nuoret eivät lähde korkeakoulusta suoraan manageeraamaan ja visioimaan, vaan tekemään aluksi todellista työtä. Sekin pitää oppia, että jokaiseen positioon liittyy aina myös rutiineja sekä ikäviä ja vaikeita asioita. Omalla kohdallani ehkä hankalin tehtävä oli vuonna 2008, kun lähdin Tallinaan väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi. Viron lamaantuneessa rakennusmarkkinassa Skanska oli ajautunut kriisiin. Pystyimme kuitenkin yhdessä Viron skanskalaisten kanssa pelastamaan sen, mitä pelastettavissa oli. Tallinnan lentokentän laajennus oli kriittisin kohde. Mikäli se ei olisi valmistunut ajoissa, olisi seitsemän maan Schengenalueeseen liittyminen lykkääntynyt. Kyse oli isoista asioista. Tallinna merkitsi minulle siirtymistä oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Aina ei kannata eikä voi surffailla siellä, missä on helpointa ja mukavinta. Utelias kuitenkin pitää olla. Olen tehnyt töitä, joissa on mukana sopiva määrä kansainvälisyyttä yhdistyneenä paikallisuuteen. Meidän perhe on halunnut asua kotona Suomessa, kiertolaiseksi meistä ei olisi ollut. 2

3 Kuka? Tuomas Särkilahti, toimialajohtaja, tekniikan lisensiaatti Tärkeintä töissä on olla samassa veneessä hyvällä porukalla. Minulla on ympärilläni ihmisiä, jotka ovat olleet pitkään samassa yrityksessä. Ajattelemme samalla tavalla siitä, että kytkintä ei nosteta kovin helposti. Olen sitoutunut, laittanut itseni likoon ja yrittänyt katsoa asioita myös oman tontin ulkopuolelta. Tärkeintä vapaalla on aktiivisuus mikä pätee myös töissä olemiseen. En ole löhölomailija, vaan teen mielelläni jotain omakotitalon tai kesämökin kimpussa, ellen harrasta liikuntaa. Arjen liikuntahetki alkaa usein kello 21. Silloin päivä päättyy ja nollaan pääni. Nukun hyvin. 3

4 Kuva: Voitto Niemelä Tässä ja nyt 8 8Rapistuneiden lähiöiden elvyttäminen nousukierteeseen on mahdollista, kun korjausrakentamisen lisäksi otetaan huomioon alueen sosiaaliset ja kulttuuriset näkökulmat ja alueen kaikki osapuolet ovat mukana jo suunnitteluvaiheessa. Lintulahdessa liehuu LEED-lippu Lintulahdenvuoren toimistotalolle Helsingissä on ensimmäisenä pohjoismaisena toimistotalohankkeena myönnetty korkeimman eli platinatason LEED-sertifikaatti. Tämä on varmasti liputtamisen arvoinen asia. Jatkossa Skanskan pohjoismainen toimitilaprojekti-kehitysyksikkö toteuttaa kaikki hankkeensa LEED-järjestelmän mukaisesti. LEEDin normeja on hiljattain tiukennettu, joten rakennuksista tulee entistäkin energiatehokkaampia, kertoo Jukka Pitkänen, Skanska Commercial Development Finland Oy:n toimitusjohtaja. Lintulahdenvuoren toimistotalo valmistui Sörnäistenrantaan kesällä Saksalainen kiinteistösijoitusja -kehittämisyhtiö Commerz Real osti talon elokuussa Elävä eettisyys tarkoittaa jatkuvaa keskustelua Rakentaminen on projektiluontoisuutensa ja toimijaverkoston monipolvisuuden vuoksi alttiimpi korruptiolle kuin moni muu ala. Juuri tämän vuoksi olemme Skanskassa järjestäneet tehostettua koulutusta, joissa käydään läpi eettistä ohjeistoamme, Code of Conductia. Vuoden loppuun mennessä koko henkilöstömme käy koulutuksen läpi. On totta, että rakennusalalla esiintyy vakavaa talousrikollisuutta ja että tällaisten tapausten paljastuminen johtaa näyttävään julkisuuteen. Silti rakentamisessa, niin kuin muuallakin, laaja ammattimaisesti pyöritetty rikollisuus on vain eettisten rikkeiden näkyvin osa. Pinnan alla on paljon sellaisia arkisia käytäntöjä, jotka ovat niukin naukin hyväksyttäviä tai menevät harmaalle alueelle. Näitä käytäntöjä pidetään yleensä normaaleina toimintatapoina, joita ei kyseenalaisteta. Jos ihmiset pysähtyisivät miettimään, miten hoitavat suhteitaan yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden kanssa, he saattaisivat päätyä epämiellyttävään tulokseen: vuosia käytetty tapa tehdä asioita ei ehkä aseta heitä itseään tai heidän työnantajaansa kovin hyvään LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) on kansainvälisesti tunnettu ja laajasti käytössä oleva rakennusten ympäristöluokitus. Sertifioinnissa rakennusprojektia arvioidaan kuudella eri kriteerillä: kestävä maankäyttö, tehokas vedenkäyttö, energian käyttö, materiaalien valinta ja kierrätys, sisäilman olosuhteet ja innovaatiot suunnitteluprosessissa. Puolueettomana arvioijana on Green Building Certification Institute, joka toimii U.S. Green Building Councilin alaisuudessa. 29 Odotettu yhteys 4

5 Kiinteistömarkkinoiden vahvin kansainvälinen trendi on ympäristövastuu. Se on nyt juurtumassa myös Suomeen pysyvästi, arvioi Cecilia Fasth. Ekotehokkaiden asuinalueiden suunnittelu on tarkkaa joukkuepeliä, jossa toki yksilöpelaajienkin taituruutta tarvitaan Liisa Salmela päätoimittaja valoon. Vaihtoehtoisia, parempia tapoja hoitaa sama asia siten, että kädet säilyvät puhtaina, löytyy kuitenkin aina. Eettiset ohjeet kivettyvät juhlapuheisiin ja hapertuvat osaksi työpaikkojen selluloosasaastetta, jos niitä ei nähdä osana jokapäiväistä työtä. Elävä eettinen ohjeisto vaatii säännöllistä ja jatkuvaa keskustelua. Vanha totuus, että tyhmiä kysymyksiä ei ole, pätee tässäkin. Koulutuksissa eniten keskustelua on herättänyt eettisten pulmatilanteiden pohdinta. Siinä on paljastunut, että eri ihmisten tulkinnat ja perustelut poikkeavat yleensä aina jonkin verran toisistaan. Skanskassakin on silti vielä matkaa siihen, että eettisistä ohjeista tulisi luonteva osa jutustelua kahviautomaatilla. Tässä lehdessä eettisistä ohjeista keskustellaan sivuilla Keskustelu ja palaute ovat muutenkin aina tervetulleita ilmiöitä Smailin uutena vetäjänä toivon lukijoiltamme molempia. Rakennusala estää korruption ja lahjonnan vain nollatoleranssilla. 20 Uusi Karoliininen sairaala Tukholmassa pyrkii erikoisaloillaan maailman parhaaksi sairaalaksi. Sairaala toteutetaan elinkaarimallilla. Tärkeintä... 2 Pääkirjoitus... 4 Nostot... 6 Tulevaisuudenkuva Kuvatut x väite Kannen kuvan piirsi Harri Pakarinen 24 Julkaisija: Skanska Oy, PL 114, Helsinki Päätoimittaja: viestintäpäällikkö Liisa Salmela, puhelin Toimitus ja ulkoasu: Viestintätoimisto Selander & Co. Oy puhelin Taitto: Hanna Hauta-aho ja Juha Immonen Paino: Hämeen Kirjapaino Oy, 11/2010 Painos: kpl Paperi: MultiArt Silk 130g/m 2 Osoitteenmuutokset ja palaute: tai puhelin

6 Nostot Kuva: Pentti Vänskä Jyrki Vesa Täältä tullaan, kahdeksas kerros! Manskun Rastin eli Mannerheimintien ja Hakamäentien kulmaan rakennettavan toimistokeskittymän ykkösvaihe nousee rivakasti. Ensimmäisenä neljän toimistotalon keskittymään rakentuu kahdeksankerroksinen, noin kerrosneliön kokoinen Skanskan uusi Suomen-pääkonttori. Sen on määrä valmistua vuoden 2012 alussa. Pääkaupunkiseudun toiseksi halutuimmalle paikalle (KTI Kiinteistötieto, 2010) valmistuvat toimistotalot suunnitellaan mahdollisimman ympäristötehokkaiksi. Skanska tähtää hankkeessa LEED -ympäristöluokituksen ylimpään eli platinatasoon. manskunrasti Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy Keilanpurje on kestävä kivitalo Kuopion Saaristokaupunkiin johtavaa siltaa reunustava As. Oy Kuopion Keilanpurje on yksi neljästä asuinkerrostalosta, joiden rakentajat ja suunnittelijat pokkasivat tämän vuoden Kestävä Kivitalo -palkinnon. Skanskan rakentaman 13-kerroksisen punatiilitalon naapuritalot ovat YIT:n tuotantoa. Talojen julkisivut ovat puhtaaksimuurattua tiiltä. Betoniset rungon välipohjarakenteet ja yläpohja ovat paikalla valettuja. Paikalla rakentamisella on haettu taloille pitkää elinkaarta ja asumisen huolettomuutta. Niin kuin kestävässä kivitalossa kuuluukin. Kumpi kiinnostaa enemmän, asuminen vai uudet asunnot? Jos sinua kiinnostavat asumisen ajankohtaiset asiat tai harkitset uuden asunnon hankkimista pääkaupunkiseudulta, Pirkanmaalta tai Turun alueelta, sinun kannattaa tilata Skanska Kotien sähköpostiuutiskirje. Saat kerran kuukaudessa kiinnostavaa tietoa asumisesta ja asunnoista ensimmäisten joukossa. Jätteet(kin) järjestyksessä Kuva: Matti Matikainen Roimasti vähemmän kaatopaikkajätettä ja rakennuspölyä, tuntuvasti lisää turvallisuutta, viihtyvyyttä ja kustannustehokkuutta. Nämä ovat Skanskan kokemukset työmaalta, jolla on kierrätys- ja ympäristöasioihin kouluttautunut käytännön ammattilainen. Myönteisten kokemusten vauhdittamana Skanska kouluttaa lisää rakennustyömaiden ympäristövastaavia. Opiskelijat paneutuvat erityisesti työmaalla syntyvän jätteen jatkokäsittelyyn, mutta myös muihin työmaiden ympäristökysymyksiin, kuten pölynhallinnan suunnitteluun ja ohjeistamiseen. Helsingin oppisopimustoimiston järjestämä koulutus kestää puolitoista vuotta. Ympäristövastaavakoulutuksen aloittava Sirpa Tuomisto ja kierrätysvastaava Pekka Kauppinen lajittelevat rakennusjätettä Espoon Matinniityn isolla asuntotyömaalla huipputuloksin: työmaa ei ollut ensimmäisten 13 kuukauden aikana tuottanut lainkaan rakennustoiminnasta aiheutuvaa kaatopaikkajätettä. 6

7 Adagio quasi andante! Jari Katajalehto (vas.), Matti Keski-Korpi ja Pentti Hienovirta tuntevat, kuinka hidas ja pitkä venytys alkaa vaikuttaa raavaan rakennusmiehen yläkropassa. Vetreyttää! Pitkät liikeradat lieventävät mukavasti hartiaseudun jumiutumista ja kipuilua, joita työmaan joskus hyvinkin hankalat työasennot nostoineen ja toistuvina työvaiheineen voivat aiheuttaa. Jari, Matti ja Pentti venyttelevät Skanskan työmaatreeneissä. Miehet tekevät sen työajalla, kerran pari viikossa, viitisentoista minuuttia kerrallaan. Lihasten vetreytyksellä, liikkuvuuden lisäämisellä ja muun muassa oikeiden nostoasentojen opettelulla pyritään ehkäisemään paitsi suoranaisia työtapaturmia myös työperäisiä kulumisoireita. Samalla parannetaan työssä jaksamista ja viihtymistä. Skanskan tavoitteena on ulottaa työmaatreenit kaikille työmailleen. Myös konttorihenkilöstö on määrä saada treeneihin mukaan. Tavoite ei jää puolitiehen ainakaan treeniohjaajien puutteen takia, sen verran iso joukko liikunnallisia skanskalaisia on ilmoittanut intonsa työmaatreeniohjaajan koulutukseen. Adagio quasi andante! = Hitaasti, melkein kuin käyden! (Musiikkitermi) Kuva: Esko Keski-Vähälä FRAME pureutuu kosteusongelmiin Uusinta tutkimustietoa lisäeristämisen ja ilmastonmuutoksen rakennuksille aiheuttamista mahdollisista kosteusongelmista on luvassa vuoden 2011 lopussa. Tällöin julkistetaan FRAME-tutkimushankkeen keskeiset tulokset. FRAME-hanke keskittyy niihin rakenteisiin, joissa ongelmiakin todennäköisesti ilmenee: ryömintätilaisiin alapohjiin, sisäpuolelta eristettyihin massiivirakenteisiin ja tuulettuviin yläpohjiin. Hankkeeseen on koottu alan paras osaaminen. Tutkimusta toteuttavat Tampereen teknillinen yliopisto, Teknillinen korkeakoulu ja Ilmatieteen laitos, jotka lisäksi tekevät yhteistyötä aiheeseen erikoistuneiden ulkomaisten korkeakoulujen kanssa. Hanketta rahoittavat ympäristöministeriö, Tekes ja rakennusteollisuuden etujärjestöt. 7

8 8

9 Vanhat alueet nousukierteeseen! Suomalaisten 60- ja 70-lukulaisten lähiöiden haastava elvytysurakka etenee hitaasti ja valtaosin vanhalla kaavalla: korjataan yksittäisten taloyhtiöiden putkistoja, julkisivuja tai talotekniikkaa. Skanskan uuden lähestymismallin mukaan yksittäisten rakennusten pätkäkorjausten sijaan tavoitteeksi tulee asettaa alueiden kokonaisvaltainen ja asiakaslähtöinen kehittäminen. Uudessa mallissa on otettu huomioon kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti niin teknis-taloudelliset, ekologiset, sosiaaliset kuin kulttuurisetkin näkökulmat. Vain näin syntyy positiivinen nousukierre, joka lisää koko alueen vetovoimaa ja hankkeiden kannattavuutta. Teksti: Katri Syvärinen ja työryhmä Piirros: Harri Pakarinen Kuvat: Jyrki Vesa 9

10 nergiasyöpöt rakennukset kaipaavat peruskorjausta mutta se ei ole monien vuotta vanhojen asuinalueiden ainoa pulma. Asuntokannan ja asumismuotojen yksipuolisuus on aiheuttanut muuttotappiota, ja maksukykyisten asukkaiden muuttaessa pois myös paikallispalvelujen tarjonta on heikentynyt. Tämän myötä alueen haluttavuus ja arvon kehitys on ollut heikkoa. Myös asukkaiden ikääntyessä hiipuvat mahdollisuudet ylläpidon ja korjausten vaatimiin panostuksiin. Kaikki tämä ränsistyttää alueen yleisilmettä entisestään. Alueen entinen elinvoima on vain muisto, kun syrjäytyminen ja sosiaaliset ongelmat yleistyvät. Ongelmat ovat monitahoisia, joten niitä ei ratkaista yksinomaan korjausrakentamisella. Nyt tarvitaankin laajaa rakennetun ympäristön eri intressiryhmien tarpeiden optimointia, jolla kierre käännetään uuteen nousuun. Alueiden kehittäminen on monitahoinen vyyhti, johon vaikuttavat niin rakennuksen ominaisuudet, käyttäjien tarpeet kuin yhteiskunnallisetkin tavoitteet. Korjausrakentamisen tarve on hyvä nähdä mahdollisuutena kehittää koko alueen imagoa, yliarkkitehti Harri Hakaste ympäristöministeriöstä painottaa. Kokonaisvaltainen lähestymistapa edellyttää laajaa yhteistyötä sekä uudenlaisia päätöksentekoprosesseja kunnissa ja taloyhtiöissä. Ratkaistavana on monta haastetta: kuka on aloitteellinen, miten vastuut ja kustannukset jaetaan. Myös korjausrakentamisen osaamista tarvitaan lisää. Ympäristöministeriön laatimassa, vuonna 2007 valmistuneessa korjausrakentamisen strategiassa yksi keskeinen alue on palveluiden käyttäjälähtöisyys. Kiinteistöjen omistajat ja asukkaat pitävät remontteja pakkopullana, mutta näin ei tarvitsisi olla. Korjausrakentamiseen olisi hyvä saada pakettiratkaisuja, jotta myös rakennusalaa tuntemattomien kiinteistöjen omistajien on helpompi ostaa niitä. Positiivista olisi myös esiteollisten korjausmenetelmien kehittäminen. Kun valmistustyö tehdään tehtaalla ja paikan päällä keskitytään asentamiseen, korjausajat lyhenevät. Hyvästä valmistelusta ja suunnittelusta ei kuitenkaan pidä tinkiä, Hakaste sanoo. Keitä ovat rakennetun ympäristön asiakkaat? Skanskallakin lähestyttiin lähiöproblematiikkaa ensin rakennusliikkeille Lisääntyvä hyvinvointi tarkoittaa yhteiskunnalle huomattavasti 10

11 Kokonaisvaltainen lähestymistapa edellyttää laajaa yhteistyötä sekä uudenlaisia päätöksentekoprosesseja kunnissa ja taloyhtiöissä, korjausrakentamisesta ympäristöministeriössä vastaava yliarkkitehti Harri Hakaste (vas.) alleviivaa. Rakennetun ympäristön vaikutus hyvinvointiin ja asuinalueen vetovoimaisuuden vaikutus hankkeiden kannattavuuteen ovat kaksi ydinasiaa, liiketoiminnan kehittäjä Pontus Kihlman kuvailee Skanskan uuden konseptin lähtökohtia. jatkuvan korjaamisen lähestymistapa tarkoittaa asukkaalle lähinnä loputonta remontointia, joka tuntuu häiriöinä ja huolina arkielämässä. Keskeisiksi kysymyksiksi nouseekin rakennetun ympäristön vaikutus hyvinvointiin, sekä asuinalueen vetovoimaisuuden vaikutus hankkeiden kannattavuuteen. Tärkeää on sekin, että asumisen kustannukset ovat myös jatkossa kohtuulliset. Kestävää kehitystä ei näin ole ainoastaan rakennusten eko- tai energiatehokkuus, vaan on otettava huomioon myös teknis-taloudelliset ja sosiaaliset näkökulmat. Myös monikulttuurisuuden kasvu, paikallishistoria ja rakennusperintömme ovat huomionarvoisia tekijöitä, Kihlman muistuttaa. Lisääntyvä hyvinvointi tarkoittaa yhteiskunnalle huomattavasti vähemmän pahoinvoinnin oireiden aiheuttamia kustannuksia. Siksi kestävään suunnitteluun kannattaa panostaa. Lisäksi tulisi ymmärtää se arvo, joka hyvin toteutetulla prosessilla itsellään on. Kestävä rakentaminen kannattaa taloudellisesti myös pitkällä tähtäimellä. tyypillisesti korjausrakentamisen näkökulmasta. Huomasimme, että vetovoimansa menettäneellä alueella esimerkiksi energiakorjaaminen ei ole taloyhtiölle yksittäin kannattavaa, mikäli ongelmat ovat laajempia. Aloimme pohtia, mitkä seikat vaikuttavat arvonkehitykseen, keitä ovat rakennetun ympäristön nykyiset ja tulevat asiakkaat ja mitä asioita he pitävät tärkeinä. Jouduimme laajentamaan asiakkaan määritelmää, jotta se kattaisi koko alueen intressiryhmät. Vain kokonaisarvon luomisen kautta saamme hankkeista kannattavia, liiketoiminnan kehittäjä Pontus Kihlman Skanskalta kertoo. Asukkaalle olennaisinta ei ole uusittu kylpyhuone, vaan elämänlaatu kokonaisuutena vaikka toki asunnon tulee tyydyttää elämisen perustarpeet. Nykyinen, Konsepti kestävästä kaupunkikylästä Skanska on nyt tuomassa markkinoille oman palvelun, jolla etsitään ja luodaan kokonaisratkaisuja asiakkaiden varsinaisiin tarpeisiin. Pyrkimyksiä ovat modernit, viihtyisät, esteettömät asumisen puitteet, turvallinen alue ja kohtuulliset asumiskustannukset. Tiivis kaupunkirakenne tuo uutta elinvoimaa ja ekotehokkuutta ja hyvin suunnitellut viheralueet viihtyisyyttä. Korjausrakentaminen on vain yksi alueen kehittämisen osa, mutta liittyy tiiviisti konseptin toteuttamiseen. Alueilta halutaan myös yhteisöllisyyttä luontevat kohtaamispaikat antavat ihmisille mahdollisuuden tutustua naapureihinsa ja tuntea ylpeyttä asuinympäristöstään. Niinpä kortteli tai kaupunginosa voikin tulevaisuudessa olla kuin kylä kaupungin sisällä. Yksi tavoitteista on asumisen pitkäjänteisyys. Se saattaa tarkoittaa alueen kehittämisen yhteydessä täydennys- ja uudisrakentamista, jonka avulla monipuolistetaan asuntotarjontaa. Tyypillisesti lähiöt on rakennettu lapsiperheille, mutta alueella saatettaisiin tarvita myös vähemmän pahoinvoinnin oireiden aiheuttamia kustannuksia. 11

12 seniori-, asumisoikeus- ja vuokra-asuntoja. Erilaisille perherakenteille ei nyt ole riittävästi vaihtoehtoja. Ihmiset asuvat mielellään tutuilla alueilla. Monipuolinen asuntotarjonta takaa, että elämäntilanteen muuttuessa uusi asunto löytyy helpommin nykyi- Tiedämme, mitä ihmiset haluavat viihtyisältä alueelta ja mikä luo kestävää arvoa. Tietoa pitää nyt soveltaa jo rakennettuun ympäristöön, Skanskan uutta konseptia kehittänyt Pontus Kihlman painottaa. seltä asuinalueelta. Kun potentiaalinen asiakaspohja on laaja ja työvoimaa riittää, myös yritykset kiinnostuvat alueesta. Näin positiivinen nousukierre on jo hyvässä vauhdissa, Kihlman sanoo. Tarvitaan integroivaa suunnittelua Vanhoille asuinalueille on tyypillistä omistuspohjan pirstaleisuus, mikä myös heijastuu Skanskan uudessa konseptissa. Osapuolten suuren määrän takia tarvitaan paljon nykyistä enemmän yhteistä suunnittelua. Skanskan tarkoitus onkin toimia aloitteellisena toimijana, joka kokoaa projektin ympärille tarvittavan ydinryhmän sidosryhmineen. Tämän jälkeen Skanskan rooli on kerätä lähtötietoja, edistää yhteisen suunnitteluohjelman synnyttämistä, johtaa suunnitteluprosessia sekä lopullista rakentamisen toteutusta. Integroivassa suunnittelussa mukaan otetaan näin eri osapuolet prosessin alusta saakka. Jos vain yksi taho tekisi suunnitelmat ja muut kommentoisivat, intressit eivät välttämättä kohtaisi. Tarkoituksena on eri osatekijöiden optimointi kaikkien osapuolten kannalta, eikä hakea kompromisseja riidan aiheisiin. Vasta näin syntyy todellista lisäarvoa. Tähän saakka vanhojen alueiden yhteinen kehittäminen on ollut vaikeata, koska mikään taho ei ole saattanut kuntia, kiinteistöjen omistajia, sijoittajia ja muita intressiryhmiä yhteen. Uuden alueiden kehittämisen konseptin myötä voidaan luoda kokonaisvaltaisia hankkeita, joissa kaikki voittavat. Suunnittelussa halutaan huomioida asukkaat sekä alueella jo toimivat yritykset ja muut tahot, kuten seurakunnat, seurat, yhdistykset ja koulut. Kaikkien osallistuminen ja kuuleminen on tärkeää, jotta prosessista saadaan sujuva ja lopputuloksesta onnistunut, Kihlman painottaa. Kokonaisvaltainen alueen kehittäminen ei sinänsä ole Skanskalle uutta lähestymistapa on tuttu jo uudisrakentamisesta. Uutta on se, että nyt sitä aletaan soveltaa jo rakennettuihin alueisiin. Meillä on paljon tutkittua tietoa siitä, mitä ihmiset haluavat viihtyisältä alueelta ja mikä luo kestävää arvoa. Tätä tietoa pitää nyt soveltaa jo rakennettuun ympäristöön. Yksi haaste toki voi olla muutosvastarinta, joka voi perustua esimerkiksi maisemallisiin tai kulttuuriarvoihin tai toimijoiden intressien vastakkainasetteluun. Pitää siis pystyä osoittamaan, että kokonaishyödyt ovat uhrauksia suuremmat. Ruotsissa Skanska on korjannut lähiöitä sikäläisiin oloihin kehitetyllä konseptillaan ja lopputulokset ovat keränneet kiitosta. Vähintään korttelin kokoista elvytystä Rakennusteollisuus RT:n arvion mukaan asuntojen perusparantamistarve vuosina on asuntoa vuodessa, joista asuinkerrostaloissa sijaitsee asuntoa. Korjauksen tarpeessa olevaa asuntokantaa siis riittää. Integroivassa suunnittelussa eri osapuolet 12

13 Skanskan konseptia voidaan toki soveltaa kiinteistökohtaisesti, mutta kun puhutaan alueen arvon nostamisesta, kehittämisen kohteeksi pitää ottaa vähintään korttelin kokoinen alue. Laajempien alueiden kehittäminen on muutenkin taloudellisesti järkevää, sillä monilla taloyhtiöillä ei ole mahdollisuuksia selviytyä edes pakollisista peruskorjauksista. Skanskan mallilla etsitään sopivimpia ratkaisuja myös rahoituskysymyksiin. Haluamme tarjota päätöksenteon tueksi faktapohjaista kannattavuustarkastelua. Samalla pyrimme tuomaan esiin useampia vaihtoehtoja yhdistellä asioita ja ratkaista samat ongelmat, Pontus Kihlman sanoo. Pelkkä kuntotutkimusraportti ei siis riitä päätöksenteon pohjaksi. Energiatehokkuutta ja turvallisuutta talopesulassakin Erillisen talopesulan rakentaminen kerrostalon pihaan voi tuntua suomalaisittain hieman vieraalta. Tukholman Husbyssä sijaitsevaan Molden kortteliin sellainen kuitenkin rakennettiin ja ratkaisu tuntuu hyvien luontevalta. Monikulttuurisen Husbyn asukkaat ovat tottuneet käyttämään yhteispesulaa. Sellainen oli jo aiemminkin yhden talon kellarissa, mutta jo lähes käyttökelvottomaksi rapistuneena. Uusi pesula on teknisesti nykyaikainen, viihtyisä ja turvallinen kohtaamispaikka. Talopesulan rakentaminen on yksi esimerkki siitä, millaisilla toimenpiteillä talojen omistaja, Tukholman kaupungille kuuluva Svenska Bostäder pyrkii tekemään huonokuntoista ja huonomaineisista lähiöistä turvallisempia, viihtyisämpiä ja energiatehokkaampia siis houkuttelevampia alueita. Molden korttelissa taloja on lisäeristetty ja korjattu niin, että niiden energiankulutus on laskenut noin 25 prosenttia. Talojen ulkonäköä on kohennettu arkkitehtonisilla ratkaisuilla. Pihoja on viherrakennettu ja alueen viihtyisyyttä on lisätty useilla kalustetuilla oleskelualueilla. Molden korttelin elvyttämiseen sisältyi myös sosiaalisia ulottuvuuksia. Esimerkiksi urakoitsijana toiminut Skanska palkkasi alueella asuvia työttömiä henkilöitä hoitamaan asukasyhteistyötä. Lukuisten eri kielten ja kulttuurien asuinalueella tämä osoittautui onnistuneeksi ratkaisuksi. Molden kehittäminen jatkuu. Alueen asuntotarjontaa monipuolistetaan nyt niin, että asukkaat voisivat asua siellä pysyvästi kaikissa elämänvaiheissaan. otetaan mukaan prosessin alusta lähtien. 13

14 Teksti: Virpi Hopeasaari Kuvat: Kai Widell Syvänvihreä sysäys kiinteistömarkkinoille Kiinteistömarkkinoilla ollaan valikoivia ja kysyntä kohdistuu entistä enemmän korkealuokkaisiin kiinteistöihin. Markkinoilla on jo sijoittajia, jotka investoivat pelkästään ympäristösertifioituihin kohteisiin. Jotta rakennusalan energiahaasteet voidaan ratkaista ja kysyntä markkinoilla säilyttää, myös olemassa oleva kiinteistökanta on uudistettava ympäristötehokkaaksi, Cecilia Fasth ja Jari Koivu kiteyttävät kiinteistömarkkinoiden suomalaisen ja kansainvälisen haasteen. K ansainväliset trendit vaikuttavat merkittävästi kiinteistömarkkinaan. Yksi vahvimmista trendeistä on ympäristövastuu, joka edelleen vahvistuu kaikkialla maailmassa. Uusi sukupolvi odottaa rakennus- ja kiinteistöalan toimijoilta vastuuta ilmastonmuutoksen ehkäisemisestä, ja vuokralaiset vaativat entistä useammin kiinteistöiltä ympäristösertifiointeja. Myös pankkien kanssa käydään entistä enemmän rahoitusneuvotteluja, joissa hankkeiden ympäristöarvot ovat esillä. Pelkkä sertifikaattien esittäminen ei kuitenkaan riitä. Rahoittajille on voitava osoittaa konkreettisia esimerkkejä siitä, miten ympäristötehokkuutta lisätään, Skanskan Green Business Teamia johtava Cecilia Fasth kertoo. Pyrkimyksiä kohti ekotehokkaampaa rakennettua ympäristöä vauhdittaa luonnollisesti energian riittävyys ja vaihtelevat energiahinnat. Energiaverot nousevat, ja esimerkiksi Isossa-Britanniassa otettiin viime keväänä käyttöön kiinteistöjä koskevia hiilidioksidimaksuja. Trendit ovat samanlaisia kaikissa maissa. Vain painotukset hiukan vaihtelevat. Lainsäädännössä Iso-Britannia on selvästi muita maita edellä. EU:n asettamien tiukkojen uusien ympäristötavoitteiden myötä lainsäädännön vaikutus alkaa näkyä vahvemmin myös muissa maissa, Fasth toteaa. Suomessakin kansainväliset sertifiointijärjestelmät ovat tulossa entistä vahvemmin osaksi kiinteistöliiketoimintaa. Yhdysvallat on tässä suhteessa kuitenkin omaa luokkaansa. Joissakin osavaltioissa LEED -ympäristöluokituksen mukainen sertifiointi on edellytys jo maanhankinnalle ja rakennusluvan saamiselle. Markkina-arvo nousuun ympäristötehokkaasti Suomen ja Ruotsin väliltä Fasth löytää hienoisia eroja suhtautumisessa ympäristötehokkuuteen. Suomessa sijoittajat ovat perinteisesti olleet vuokralaisia aiemmin liikkeellä puhumassa kiinteistöjen ympäristötehokkuuden puolesta. Ruotsissa erityisesti vuokralaiset painottavat vihreää näkökulmaa, ja omistajat ovat pakotettuja tekemään jotain asian eteen varmistaakseen kiinteistönsä markkina-arvon ja käyttöasteen. Ruotsissa trendi on tullut jäädäkseen, ja se on tulossa myös Suomeen, Fasth ennakoi. Hän haluaisi saada ympäristötehokkaalle rakentamiselle ja korjausrakentamiselle samanlaista kysyntää kuin on nähty autoteollisuudessa. Kun ympäristökysymykset ovat etusijalla autoilijoiden valinnoissa, teollisuus seuraa nopeasti mukana ympäristötehokkailla ratkaisuillaan. Tällainen markkinoiden ja trendien muutos kiinteistöalalla edellyttää, että kiinteistöjen omistajille tarjotaan kustannustehokkaita elinkaariratkaisuja, jotka ovat samalla ympäristötehokkaita. Talotekniikasta apua energiatehokkuuden haasteeseen Skanskan toiminnassa ympäristötehokkuus on osa toimintaa. Tavoitteena on tuottaa ympäristötehokkaita kiinteistöjä, alueita ja infrastruktuuria. Ympäristötehokkuus on helpointa toteuttaa uudisrakentamisessa. Se ei kuitenkaan riitä rakennusalan ympäristöhaasteen ratkaisemiseksi. Vielä 40 vuoden päästä puolet rakennuskannasta on edelleen vanhojen, ennen vuotta 2010 voimaan tulleiden rakennusmääräysten mukaisia, kertoo Jari Koivu, joka toimii Skanska Talonrakennus Oy:n korjausrakentamis- ja talotekniikkayksikön aluejohtajana. Korjausrakentamisessa energia- ja ympäristöhaasteet kohdistuvat paljolti nopeasti vanhenevaan talotekniikkaan. Uusi teknologia ympäristötehokkaamman korjau 14

15 Cecilia Fasth vastaa Skanska-konsernin ympäristötehokkaiden liiketoimintamallien kehittämisestä. Jari Koivu toteuttaa Skanskan ympäristötehokkaan korjausrakentamisen mallia Suomessa. Toimintaa koordinoi kansainvälisesti Fasthin johtama Green Business Team. Sen tehtävänä on ensimmäisessä vaiheessaan kehittää taloudellisesti kiinnostavia kokonaisratkaisuja, jotka tähtäävät liike- ja toimitilojen markkina-arvon säilyttämiseen peruskorjaamalla ne ajanmukaisiksi ja energiatehokkaiksi. VTT:n ennusteen mukaan vuonna 2012 yli 60 % kaikesta korjausrakentamisesta on talotekniikkaa. Suomessa Skanskan korjausrakentaminen ja talotekniikka kulkevat käsi kädessä tiiviissä yhteistyössä. Korjausrakentamis- ja talotekniikkatiimi suunnittelee ja mallintaa kohteiden ympäristötehokkaan korjausrakentamisen, huolehtii urakoista, johtaa ja toteuttaa ympäristösertifioinnit ja ohjaa myös käytönaikaista seurantaa. Vastuu koko projektista Koivu korostaa, että riippumatta siitä, sertifioidaanko kohde vai ei, kestävä kehitys huomioidaan haankkeessa maankäytöstä sisäilman laadun varmistamiseen saakka. Esimerkiksi koko henkilöstö saa perustasoisen ympäristökoulutuksen. Suunnittelussa hyödynnetään tietomallintamista, mikä mahdollistaa esimerkiksi energiasimulaatiot ja hiilijalanjäljen laskemisen. Myös vanhat rakennukset voidaan mallintaa. Koko Skanska-konsernin globaali tietomallintamisen osaamiskeskus toimii Suomessa. Toimintatapanamme on kokonaisvastuun ottaminen korjausrakentamisen projekteista. Jos korjausurakka pilkotaan pieniin osiin, jotka kilpailutetaan erikseen, projekteista tulee monimutkaisia, ja ympäristö- ja kustannustehokkuuden saavuttaminen on vaikeaa. Kun suunnittelu keskitetään yhdelle toimijalle, lisä- ja muutostöiden määrä vähenee ja sitä kautta myös rakennusja elinkaarikustannukset pienenevät, Koivu painottaa. Kiinteistöjen omistajille ympäristötehokas korjausrakentaminen tuo paremman käyttöasteen ja pienemmät ylläpitokulut. Nykyvaatimukset täyttävissä kohteissa vuokralaiset viihtyvät pidempään. Kaiken kaikkiaan kiinteistöillä ja alueilla on entistä parempi brändi- ja markkina-arvo. srakentamisen toteuttamiseksi on jo olemassa. 15

16 Teksti: Katri Syvärinen Kuvat: Juho Paavola, Jyrki Vesa Asuinalueiden suunnittelusta tuli joukkuepeliä Kiristyvät energiamääräykset tekevät asuinalueiden suunnittelusta joukkuepeliä. Tässä turnauksessa tarvitaan yksilöpelaajien sijaan ammattimaisesti toimiva ja hyvin yhteen pelaava joukkue, jota luotsaa osaava kapteeni. Uusia taktiikoita on jo hiottu Tampereen Härmälänrannassa Ecodriveohjelman kautta. Ekotehokasta, kokonaisvaltaista rakentamista tutkitaan ja toteutetaan jo monenlaisissa hankkeissa. Asuntoministeri Jan Vapaavuoren kokoama asiantuntijaryhmä julkaisi lokakuussa ERA17-toimintaohjelman, jonka tavoitteena on laajasti energiaviisas rakennettu ympäristö. Tekesillä puolestaan on Kestävä yhdyskunta -ohjelma, johon kuuluvassa VTT:n EcoDrive-tutkimushankkeessa Skanska on mukana ainoana rakennusyrityksenä. EcoDrivessa tutkitaan, miten kokonaisten alueiden energiatehokkuutta voidaan kehittää ja rakennetun ympäristön laatua parantaa. Kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut ulotetaan yksittäisten talojen tasolta maankäyttöön ja kokonaiseen kaupunkirakenteeseen. Tärkeä näkökulma hankkeessa on kiristyvien 16

17 energiamääräysten vuoksi nimenomaan energiatehokkuus, mutta asuinalueita tarkastellaan laajemminkin. Tavoitteena on kehittää alueiden olemusta ja imagoa houkuttelevammiksi. Hankkeessa tutkitaan niin olemassa olevia kuin vasta rakenteilla olevia asuinalueita, VTT:n asiakaspäällikkö Jyri Nieminen kertoo. Energiamääräysten suhteen vuosi 2020 on kriittinen. Siitä eteenpäin kaikkien uusien rakennusten tulee olla lähes niin sanottuja nollaenergiataloja. Tämä vaatii huomattavaa tehostamista ja myös rakennuskohtaista uudistuvan energian tuotantoa. Ekotehokkaan asuinalueen suunnittelu lähtee kokonaisuudesta. Alueen sijaintia verrataan kaupungin keskustaan ja tutkitaan joukkoliikenteen mahdollisuuksia. Uusi alue kannattaa sijoittaa siten, että se tehostaa kaupunkirakennetta, Nieminen muistuttaa. Suuri muutos ajattelutapaan Mitä kaikkea ekotehokkaan asuinalueen suunnittelussa sitten on hyvä ottaa huomioon? Vastaus on haastava ja kiehtova: kaikki. Aiemmin kaavoitusvaiheessa pohdittiin katujen ja talojen sijaintia, mutta rakennusliikkeet suunnittelivat vain rakennuksen jokainen suunnitteluun osallistuva taho vastasi vain omasta alueestaan. Jatkossa ajattelutapa muuttuu, sillä prosessin osapuolet istuvat jatkossa samaan suunnittelupöytään heti hankkeen alkupäässä. Yhteinen tavoite ei ole aivan vähäpätöinen: alueen kokonaisvaltainen ekologisuus, taloudellisuus ja sosiaalista kehitystä tukeva rakenne. Mukana on paljon aiempaa laajemmin eri alojen osaajia ja asiantuntijoita. Niin alueen viihtyisyyteen kuin energiatehokkuuteenkin voidaan ratkaisevasti vaikuttaa jo kaavoitusvaiheessa. Ainakin maisemasuunnittelun ja -arkkitehtuurin merkitys tulee kasvamaan. Talojen ympärille tulee jättää sopivasti tilaa ja vihreyttä, ja se on oma osaamisalueensa. Tiiviissä kaupunkirakenteessa tarvitaan huolellisesti suunniteltuja virkistysalueita, jotka lisäävät viihtyisyyttä mutta kestävät myös kovaa Uuden asuinalueen ekotehokkuutta parantaa ratkaisevasti, jos ja kun se tehostaa muuta kaupunkirakennetta, VTT:n Jyri Nieminen painottaa. Ei enää suoraa sähköä Asuinalueiden ekotehokkuutta voidaan kehittää monin tavoin. Paikallisia, puhtaita materiaaleja hyödyntämällä ja tietysti materiaalien kulutusta vähentämällä vaikutetaan rakentamisen ekotehokkuuteen. Tiivis yhdyskuntarakenne, jossa joukkoliikenne toimii, vähentää liikkumisen ja oman auton tarvetta ja tekee siten alueesta ympäristöä vähemmän rasittavan. Energiatehokas asuminen ja puhtaan, uusiutuvan energian hyödyntäminen auttavat suoraan vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Tavoitteena on, ettei suora sähkö olisi enää yleisin lämmitysmuoto pientaloissa. Kaukolämpö on tärkeä vaihtoehto, mutta haemme myös uusia, nykyistä kevyempiä tapoja tuottaa sitä. Lisäksi tutkitaan maalämpöä ja aluelaitoksia, jotka perustuvat esimerkiksi pellettien tai hakkeen käyttöön. Niiden kustannuksia ja vaikutuksia hiilijalanjälkeen selvitetään, Jyri Nieminen valottaa. Tiiviin kaupunkirakenteen suunnittelussa tarvitaan uusia pelaajia, esimerkiksi maisemasuunnittelun osaajia, Skanskan Toni Tuomola tietää. 17

18 kulutusta, Skanska Kotien hankekehityspäällikkö Toni Tuomola sanoo. Suunnittelussa tarvitaan myös esimerkiksi vesijärjestelmien asiantuntijoita. Alusta alkaen on syytä ottaa huomioon muun muassa se, mihin hulevedet eli sade- ja sulamisvedet johdetaan. Tällaiseen ei aiemmin ole kiinnitetty niin paljon huomiota. Lisääntyvä yhteistyö edellyttää aiempaa enemmän johtamista ja kommuni- koinnin tehostamista. Haasteita voi tuoda sekin, että eri alojen asiantuntijat eivät välttämättä puhu keskenään samaa kieltä. Mallintaminen on must! Kun suunnittelu muuttuu kokonaisvaltaisemmaksi ja energiatehokkuuden vaatimukset kasvavat jatkuvasti, tietomallintamisen hyödyt korostuvat. Ilman mallintamista energialaskelmien tekeminen olisi mahdotonta. Mallintamisen avulla voidaan kokeilla, miten eri massoitteluvaihtoehdot vaikuttavat koko alueen energiatehokkuuteen. Sen avulla selviää muun muassa, miten rakennukset kannattaa sijoitella esimerkiksi tuulen ja auringon suhteen. Jo pienet muutokset vaikuttavat energiankulutukseen paljon, Toni Tuomola tietää. Pallo haltuun ja joukkue kasaan. Kun suunnitellaan ekotehokkaita asuinalueita, eri alojen asiantuntijoiden tulee olla koossa jo ensimmäisissä taktiikkapalavereissa, Toni Tuomola alleviivaa. Lisääntyvä yhteistyö edellyttää aiempaa enemm 18

19 Härmälänrannasta vauhtia kestävään aluekehittämiseen Kuvat: Antero Tenhunen EcoDrive EcoDrive kuuluu Tekesin Kestävä yhdyskunta -ohjelmaan. Tavoitteena on luoda perusta tulevaisuuden ekotehokkaiden asuinalueiden konsepteille, niiden suunnittelu- ja toteuttamiskeinoille, vaikuttavuuden arvioinnille, erottautumiselle ja arvon kehittämiselle. Monissa kaupungeissa on jo huomattu energiatehokkaan yhdyskuntasuunnittelun tarve. Hankkeessa ovat mukana muun muassa Helsinki, Tampere, Kokkola, Kankaanpää ja Riihimäki. EcoDriven kautta saadaan kokemuksia ja tietoa, jotka auttavat Suomea saavuttamaan energiatehokkuustavoitteet. Yksi Skanskan pilottikohteista ekotehokkaan asuinalueen suunnittelun kehittämisessä on Tampereen Härmälänranta. Härmälänrannassa on pyritty EcoDrive-hankkeen kautta löytämään ja testaamaan työkaluja kestävän kehityksen mukaiseen aluekehittämiseen. Härmälänrannasta saatavien kokemusten perusteella voimme toteuttaa jatkossakin asuinalueita, joissa ekotehokkuus ja hyvän asumisen edellytykset on otettu huomioon entistä kokonaisvaltaisemmin aina maankäytön suunnittelusta ja kaavoitusvaiheesta lähtien, kertoo Skanska Kotien hankekehityspäällikkö Toni Tuomola. EcoDrive-hankkeen osana Härmälänrannassa tehtiin kokonaisenergiatarkastelu, jonka avulla selvitettiin, miten ison asuinalueen energiajärjestelmät kannattaa tulevaisuudessa järjestää. Kaupunkialueella kaukolämpö ja pellettien tai hakkeen käyttöön perustuva aluelämpökeskus ovat todennäköisesti parhaita vaihtoehtoja. Maalämpö vaatii laajan porakaivoverkoston, joka tiiviillä alueella ei mahdu tontille, VTT:n erikoistutkija Jyri Nieminen kertoo. Tosin niin kauan kun kaukolämmön tuotanto perustuu turpeeseen, hiileen tai maakaasuun, sen käyttö aiheuttaa selvästi suuremman hiilijalanjäljen kuin pelletti tai hake, mutta uudella alueella sillä ei ole merkitystä. Kaupungissahan kaukolämpö tuotetaan yhteistuotantona eli sähköntuotannon sivutuotteena. Jos uusia alueita rakennetaan vanhan kaukolämpöverkon varrelle, voidaan ylijäävää sähköntuotantoa hyödyntää uuden alueen energiantuotantoon. Olemassa olevaa energiainfrastruktuuria kannattaa aina pyrkiä hyödyntämään, ja silloin kaukolämpö on varteenotettava vaihtoehto, Nieminen arvioi. Hänen mukaansa Härmälänrannalla on kaikki mahdollisuudet tulla kansalliseksi esimerkiksi ekotehokkaasta asuinalueesta. Alueella ei kuitenkaan ole vielä lyöty lukkoon energiatehokkuuden tavoitetasoa. Härmälänranta toimii esimerkkinä myös tulevaisuudessa lisääntyvästä brändirakentamisesta. Siinä asuinalueesta tehdään jo suunnitteluvaiheessa brändi, joka kertoo muun muassa sen, millaisille asukkaille alue on suunniteltu. ERA17 ERA17-toimintaohjelma on asuntoministeri Jan Vapaavuoren kokoaman 40-henkisen asiantuntijajoukon kokoama ohjelma, jonka tavoite on saada Suomi saavuttamaan vuodelle 2020 asetetut energiatehokkuustavoitteet jo Lyhenne ERA tulee sanoista Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika. Energiaviisaalla rakennetulla ympäristöllä tarkoitetaan energiatehokasta, vähäpäästöistä ja laadukasta rakennettua ympäristöä, jossa ilmastonmuutoksen torjunnan edellyttämät toimenpiteet on otettu käyttöön. Energiaviisaus koostuu maankäytöstä, uudis- ja korjausrakentamisesta, rakennusten ylläpidosta ja uusiutuvan energian hyödyntämisestä. Energiaviisas ympäristö edistää koko yhteiskunnan ja yksittäisten kansalaisten hyvinvointia. Ohjelmaan kuuluu 31 toimenpide-ehdotusta. Osa niistä kohdistuu lyhyelle, osa pitkälle aikavälille. än johtamista ja kommunikoinnin tehostamista. 19

20 Teksti: Tiina Ruulio Kuvat: Jyrki Vesa Lahjonta vääristää aina kilpailua, ja jo pelkkä korruptio- tai lahjontaepäily voi tahrata yrityksen maineen pitkäksi aikaa. Suurimmat rakennusalan yritykset ovat kirjanneet lahjonnanvastaisia periaatteitaan eettisiksi ohjeistoiksi, joilla jo etukäteen pyritään ehkäisemään ongelmatilanteet. Lahjon Korruptio ja lahjonta eivät ole vieraita asioita suomalaisessakaan liike-elämässä, vaikka kansainvälisesti Suomi onkin varsin vähän korruptoitunut maa. Suomen asema korruption maailmankartalla on hyvin erikoinen, sillä lahjonnanvastaisen Transparency Internationalin tekemien mittausten mukaan maailman jyrkin korruptioraja kulkee Suomen ja Venäjän välillä. Varsin monet suomalaiset suuryritykset tekivät ensimmäiset, myös lahjonnan vastaisia periaatteita sisältävät eettiset ohjeistuksensa 2000-luvun alkuvuosina. Skanskan eettinen koodisto, Code of Conduct, syntyi myös tällöin. Vuonna 2008 se laajeni merkittävästi uusilla vastuullisen liiketoiminnan teemoilla. Suomessa toimivilla yrityksillä ei ole ollut samanlaista aihetta panostaa lahjonnan vastaiseen ohjeistamiseen kuin useimmissa muissa maissa. Olemme edelleen maailman vähiten korruptoituneiden maiden joukossa, muistuttaa yrittäjyysasioista vastaava johtaja Pentti Mäkinen Elinkeinoelämän Keskusliitosta EK:sta. Rakentaminen on altista korruptiolle Pentti Mäkinen toimii lahjonnanvastaisen Transparency Finlandin hallituksen varapuheenjohtajana. Hän oli aktiivisesti mukana 2000-luvun alussa tuomassa maahamme ensimmäisiä suomenkielisiä ohjeita yritysten lahjonnanvastaisista periaatteista. Berliinissä majaansa pitävä Transparency International on johtava kansainvälinen lahjonnanvastainen järjestö. Se toimii 90 maassa taistellen käytännön tasolla korruptiota vastaan, läpinäkyvyyden puolesta. Mäkinen arvostaa rakennusyritysten panostusta yritysetiikan ohjeistukseen, sillä alan maine ei tässä suhteessa ole perinteisesti ollut kaikkein parhaimpia. Rakennusala on ollut herkempi korruptiolle ja lahjonnalle kuin moni muu toimiala. Yksi selitys asialle lienee se, että alan verkostot ovat laajoja ja monisäikeisiä ja taloudelliset intressit suuria. Rakentamisen korruptioalttiutta lisää erityisesti alalle tulon matala kynnys ja projektiluontoisuus. Näiden takia toimialan viranomaisvalvonta on tuntuvasti vaikeampaa kuin esimerkiksi prosessiteollisuudessa. Alan eettisten ohjeistuksen tarkoitus on ehkäistä jo etukäteen ongelmatilanteiden syntyä. Silti pelkkä eettisen ohjeistuksen olemassaolo ei takaa vielä mitään, vaan kyse on ennen kaikkea siitä, miten yrityksen koko henkilöstö pystytään ohjeistamaan asiassa. Selkeitä ohjeita tarvitaan, Mäkinen huomauttaa. Vain nollatoleranssi pätee Eräs ongelma rakennusalalla on se, kuinka eettinen ohjeistus saadaan siirtymään eteenpäin pitkissä alihankintaketjuissa. Paras tapa on ottaa eettiset ohjeistukset osaksi sopimuskäytäntöjä. Silloin voidaan lähtökohtaisesti olettaa, että sopimuksia myös noudatetaan. Vaikka lahjonta ja korruptio eivät rehota suomalaisessa yritysmaailmassa, täällä on harjoitettu perinteisesti vieraanvaraisuutta, joka itse asiassa täyttää korruption ja lahjonnan tuntomerkit. Usein lahjontaa tai sen yritystä ei osata tunnistaa kovinkaan hyvin. Lahjonnan rajanveto ei ole Mäkisen mukaan erityisen hankala asia. Sellainen henkilökohtainen vieraanvaraisuus, jonka tarkoituksena on vaikuttaa henkilön päätöksiin epäasiallisesti, on epäilyttävää. Mäkisen mukaan asiassa voidaan noudattaa ainoastaan nollatoleranssia. Jälkipyykki on aina likaista Muutama vuosi sitten lahjonta elinkeinoelämässä muuttui virallisen syytteen Korruption minimoiminen etukäteen on yritykselle aina järkevämpää kuin epäilyn selvittely jälkikäteen, johtaja Pentti Mäkinen muistuttaa. 20

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja Ennustajako, minäkö?? Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja 1 Sisältö 1. Arealtec Oy lyhyesti 2. Mitä huomenna,

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE 1 Johtopäätös 1 Kouluverkkoa tulisi kehittää niin, että kuljetusoppilaiden määrä minimoidaan. Tällä on positiivinen kustannusvaikutus kustannusrakenteeseen ja

Lisätiedot

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Elinvoimaa täydennysrakentamisella Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Lähtökohtia Täydennysrakentaminen on tärkeää ja tästä ollaan samaa mieltä Kasvukeskukset

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Hulevedet hallintaan Lahdessa

Hulevedet hallintaan Lahdessa Hulevedet hallintaan Lahdessa Hulevedet hallintaan Lahdessa KILPAILUN TAVOITTEET Löytää uusia hulevesien hallinnan ja käsittelyn ratkaisuja, jotka sopivat Lahden kaupungin ja rakennusyritysten käyttöön.

Lisätiedot

Energiatehokkuus rakennustyömaalla nykytila ja haasteet. Build up Skills Workshop 6.6.2012 Helsinki Minna Kuusela TTS

Energiatehokkuus rakennustyömaalla nykytila ja haasteet. Build up Skills Workshop 6.6.2012 Helsinki Minna Kuusela TTS Energiatehokkuus rakennustyömaalla nykytila ja haasteet Build up Skills Workshop 6.6.2012 Helsinki Minna Kuusela TTS Analysis of the Status Quo Raportin sisältö Rakennusalan luonnehdinta Kansallinen politiikka

Lisätiedot

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Skaftkärr Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Kehityshankkeen rakenne Hankkeen kesto 2008-2012 Alueen rakentuminen 2011-2020 Rahoittajat

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS Käyttö ja ylläpito Mikko Peltokorpi Toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Matinkylän Huolto Oy Käyttäjän ja ylläpitäjän näkökulma matalaenergiarakentamiseen Hyvän asumisen perusedellytyksistä

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Verkoston voima puurakentamisessa Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Puurakentamisen lyhyt historia 1990-luvun alkupuolella eri puolilla Eurooppaa esiteltiin ajatuksia monikerroksisista

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta Vuokrataloyhtiön toimenpiteet vuokratalokannan sopeuttamiseksi ja kehittämiseksi muuttuvissa

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta. Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin

Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta. Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin suunnittelee, toteuttaa, huoltaa ja ylläpitää käyttäjäystävällisiä ja energiatehokkaita

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Luotettava Laatutyömaa

Luotettava Laatutyömaa Luotettava Laatutyömaa Rakentamisen Laatu RALA ry Suomen Tilaajavastuu Oy Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennusliitto Lähtökohtana harmaan talouden ja rakentamisen

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset.

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012 Asumisen klusterin Road Show Joensuussa Asukaslähtöinen asumisen kehittäminen Energia- ja elinkaaritehokkuus kaupunkiasumisen ja aluerakentamisen kohteissa Energiaviisas rakentaminen vuoteen 2020 (ERA

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

KEILARANTA 1. aivan kiinteistön tontin rajalle ja kiinteistöstä tulee olemaan maanalainen yhteys suoraan metroon.

KEILARANTA 1. aivan kiinteistön tontin rajalle ja kiinteistöstä tulee olemaan maanalainen yhteys suoraan metroon. KEILARANTA 1 Toukokuussa 2012 valmistunut toimistokiinteistö Suunnittelussa on huomioitu kestävän kehityksen periaatteet ja tilat on rakennettu käyttäen uusinta rakennustekniikkaa. Kiinteistölle on haettu

Lisätiedot

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy Miksi tarvitsemme arkkitehtuuripolitiikkaa? NCC:n tavoitteena

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Marianne Matinlassi Kestävän kehityksen määrittelyä

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Tietoisku Strategisen tutkimuksen neuvoston Rakkaudesta tieteeseen tilaisuudessa, Helsinki/Musiikkitalo EL-TRAN & WINLAND 14.2.2017 Profs. Pami Aalto &

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. 10.11.2015 RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEET Energiankulutus kwh/(m 2 a) 2010 Muut vaikutukset Huomioon otettavien tekijöiden määrä kasvaa

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Energiatehokkuuden hallinta rakennustyömaalla. Build up Skills Workshop 24.5.2012 Tampere Minna Kuusela TTS

Energiatehokkuuden hallinta rakennustyömaalla. Build up Skills Workshop 24.5.2012 Tampere Minna Kuusela TTS Energiatehokkuuden hallinta rakennustyömaalla Build up Skills Workshop 24.5.2012 Tampere Minna Kuusela TTS Build up Skills- kysely: Energiatehokuuden hallinta rakennustyömaalla Mikä on rakennustyömailla

Lisätiedot

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta 1 Sari Hildén, kiinteistöpäällikkö Tilakeskus Helsingin kaupungin rakennuskannan ikäjakauma Arvokiinteistöjä, palvelukiinteistöjä ja torppia, joissa

Lisätiedot

Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12

Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12 Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12 Yhteistyössä Työkaluja infra alalle (www.vtt.fi/sites/infra2030) Infrarakentamisen rakenne Suunnitteluun ja päätöksentekoon

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski-Suomen alueella Nina Pimiä Projektipäällikkö 21.5.2015 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain Ympäristöraportti 2010 TERVEYSKESKUS Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain 1. Ympäristöjohtaminen Terveyskeskuksen ympäristöasioiden hallinta ja vastuu on

Lisätiedot

Taloyhtiön tunnusluvut sijoittajan näkökulmasta. Taloyhtiö 2016 -tapahtuma Tuomas Viljamaa Suomen Vuokranantajat vuokranantajat.fi

Taloyhtiön tunnusluvut sijoittajan näkökulmasta. Taloyhtiö 2016 -tapahtuma Tuomas Viljamaa Suomen Vuokranantajat vuokranantajat.fi Taloyhtiön tunnusluvut sijoittajan näkökulmasta Taloyhtiö 2016 -tapahtuma Tuomas Viljamaa Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen vuokranantajien etujärjestö.

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

Työpajaohjeistus (3/3)

Työpajaohjeistus (3/3) Työpajaohjeistus (3/3) Kysymykset: 1.Miten Suomessa kehitetään: luonnononnettomuusriskien vähentämistä? luonnononnettomuuksiin varautumista? 2.Miten Suomessa toimintaohjelmatyö tulisi organisoida, jotta

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Erkki Aalto Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLIn klinikka kokoaa toimijat,

Lisätiedot

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011 Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille Huhtikuu 2011 JOHDANTO Sodexon periaatteisiin liiketoiminnassa kuuluu korkeat eettiset standardit. Tämän vuoksi olemme laatineet Code of Conduct, toimintaohjeistuksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Media Oyj 2011 Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Median Code of Conduct -- eettinen ohjeistus Tämä eettinen ohjeistus koskee kaikkia Alma Median ja sen tytäryhtiöiden työntekijöitä organisaatiotasosta

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLI ja klinikat 2 Missio Arvot Kivijalka

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä Saaranen, Reunanen

Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä Saaranen, Reunanen Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä 16.6.2016 Saaranen, Reunanen Sponda lyhyesti Sponda on pääkaupunkiseudun ja Tampereen toimitilakiinteistöihin erikoistunut kiinteistösijoitusyhtiö Liikevaihto 230,5

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Bionova Consulting, Tytti Bruce 3. kesäkuuta 2014 1. Kohteiden Bionova Consulting arviointimenetelmä

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

Puupäivä Janne Pihlajaniemi, professori Oulun yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta MODERNI HIRSIKAUPUNKI -HANKE

Puupäivä Janne Pihlajaniemi, professori Oulun yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta MODERNI HIRSIKAUPUNKI -HANKE Puupäivä 2016 10.11.2016 Janne Pihlajaniemi, professori Oulun yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta MODERNI HIRSIKAUPUNKI -HANKE MODERNI HIRSIKAUPUNKI -HANKE Tavoite Selvittää hirsirakentamisen markkinaosuuden

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot