Tärkeintä on laittaa itsensä likoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tärkeintä on laittaa itsensä likoon"

Transkriptio

1 Smail Kumppanuuden rakentaja Tervetuloa kylään uudelleen suunniteltuun ja kestävästi toteutettuun 60-luvun lähiöön Aluesuunnittelijat pelaavat yhteen Nollatoleranssi tyrmää korruption Äiti pärjää hyvin Kontulan ryhmäkodissa

2 Teksti: Tiina Ruulio Kuva: Jyrki Vesa Tärkeintä Tärkeintä on laittaa itsensä likoon Olen pelannut tennistä maanantaisin ja torstaisin yli 20 vuotta. Sarjatason peleissä ei käytetä tuomaria. Jokainen pitää huolta oman kenttäpuoliskonsa tuomitsemisesta, eikä toisen tontille mennä. Sama asia on Skanskan eettisessä ohjeistuksessa, Code of Conductissa. Koskaan ei pystytä kirjoittamaan kaiken kattavaa toimintaohjetta, vaan jokaisen pitää osata tuomita oma kenttäpääty oikein. Skanska on iso kansainvälinen rakentaja, jolla on varsin paljon yhteisiä ohjeistuksia ja yhtenäisiä prosesseja, jotka pitää kuvata jollain järjestelmällä. Yhtenäisten toimintatapojen tarkoituksena ei ole kiusata, vaan niiden avulla varmistetaan, että lopputulos onnistuu. Yhtenäinen kulttuuri ei myöskään merkitse, etteikö oma ja luova ajattelu olisi mahdollista ja sallittua. Päinvastoin. Itsensä likoon laittaminen kannattaa aina niin kuin hyvässä tennismatsissakin. Kun tulin viiden tutkijavuoden jälkeen hankintainsinööriksi Skanskaan vuonna 1977, ero akateemiseen maailmaan oli huikea. Humoristisesti voisi todeta, että todelliset hankkeet tuhosivat hetkessä hyvät teoriat. Rakennusalalla on hirveän vähän töissä ihmisiä, jotka ovat suorittaneet ylempiä korkeakoulututkintoja. Myös tohtoreita ja lisensiaatteja tarvitaan, sillä he osaavat johtaa ja tulkita kehittämiseen ja tutkimukseen liittyviä asioita. Silloin ei synny liikaa odotuksia kehittämishankkeidenkaan suhteen. Minusta on hyvä idea, että nuoret eivät lähde korkeakoulusta suoraan manageeraamaan ja visioimaan, vaan tekemään aluksi todellista työtä. Sekin pitää oppia, että jokaiseen positioon liittyy aina myös rutiineja sekä ikäviä ja vaikeita asioita. Omalla kohdallani ehkä hankalin tehtävä oli vuonna 2008, kun lähdin Tallinaan väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi. Viron lamaantuneessa rakennusmarkkinassa Skanska oli ajautunut kriisiin. Pystyimme kuitenkin yhdessä Viron skanskalaisten kanssa pelastamaan sen, mitä pelastettavissa oli. Tallinnan lentokentän laajennus oli kriittisin kohde. Mikäli se ei olisi valmistunut ajoissa, olisi seitsemän maan Schengenalueeseen liittyminen lykkääntynyt. Kyse oli isoista asioista. Tallinna merkitsi minulle siirtymistä oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Aina ei kannata eikä voi surffailla siellä, missä on helpointa ja mukavinta. Utelias kuitenkin pitää olla. Olen tehnyt töitä, joissa on mukana sopiva määrä kansainvälisyyttä yhdistyneenä paikallisuuteen. Meidän perhe on halunnut asua kotona Suomessa, kiertolaiseksi meistä ei olisi ollut. 2

3 Kuka? Tuomas Särkilahti, toimialajohtaja, tekniikan lisensiaatti Tärkeintä töissä on olla samassa veneessä hyvällä porukalla. Minulla on ympärilläni ihmisiä, jotka ovat olleet pitkään samassa yrityksessä. Ajattelemme samalla tavalla siitä, että kytkintä ei nosteta kovin helposti. Olen sitoutunut, laittanut itseni likoon ja yrittänyt katsoa asioita myös oman tontin ulkopuolelta. Tärkeintä vapaalla on aktiivisuus mikä pätee myös töissä olemiseen. En ole löhölomailija, vaan teen mielelläni jotain omakotitalon tai kesämökin kimpussa, ellen harrasta liikuntaa. Arjen liikuntahetki alkaa usein kello 21. Silloin päivä päättyy ja nollaan pääni. Nukun hyvin. 3

4 Kuva: Voitto Niemelä Tässä ja nyt 8 8Rapistuneiden lähiöiden elvyttäminen nousukierteeseen on mahdollista, kun korjausrakentamisen lisäksi otetaan huomioon alueen sosiaaliset ja kulttuuriset näkökulmat ja alueen kaikki osapuolet ovat mukana jo suunnitteluvaiheessa. Lintulahdessa liehuu LEED-lippu Lintulahdenvuoren toimistotalolle Helsingissä on ensimmäisenä pohjoismaisena toimistotalohankkeena myönnetty korkeimman eli platinatason LEED-sertifikaatti. Tämä on varmasti liputtamisen arvoinen asia. Jatkossa Skanskan pohjoismainen toimitilaprojekti-kehitysyksikkö toteuttaa kaikki hankkeensa LEED-järjestelmän mukaisesti. LEEDin normeja on hiljattain tiukennettu, joten rakennuksista tulee entistäkin energiatehokkaampia, kertoo Jukka Pitkänen, Skanska Commercial Development Finland Oy:n toimitusjohtaja. Lintulahdenvuoren toimistotalo valmistui Sörnäistenrantaan kesällä Saksalainen kiinteistösijoitusja -kehittämisyhtiö Commerz Real osti talon elokuussa Elävä eettisyys tarkoittaa jatkuvaa keskustelua Rakentaminen on projektiluontoisuutensa ja toimijaverkoston monipolvisuuden vuoksi alttiimpi korruptiolle kuin moni muu ala. Juuri tämän vuoksi olemme Skanskassa järjestäneet tehostettua koulutusta, joissa käydään läpi eettistä ohjeistoamme, Code of Conductia. Vuoden loppuun mennessä koko henkilöstömme käy koulutuksen läpi. On totta, että rakennusalalla esiintyy vakavaa talousrikollisuutta ja että tällaisten tapausten paljastuminen johtaa näyttävään julkisuuteen. Silti rakentamisessa, niin kuin muuallakin, laaja ammattimaisesti pyöritetty rikollisuus on vain eettisten rikkeiden näkyvin osa. Pinnan alla on paljon sellaisia arkisia käytäntöjä, jotka ovat niukin naukin hyväksyttäviä tai menevät harmaalle alueelle. Näitä käytäntöjä pidetään yleensä normaaleina toimintatapoina, joita ei kyseenalaisteta. Jos ihmiset pysähtyisivät miettimään, miten hoitavat suhteitaan yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden kanssa, he saattaisivat päätyä epämiellyttävään tulokseen: vuosia käytetty tapa tehdä asioita ei ehkä aseta heitä itseään tai heidän työnantajaansa kovin hyvään LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) on kansainvälisesti tunnettu ja laajasti käytössä oleva rakennusten ympäristöluokitus. Sertifioinnissa rakennusprojektia arvioidaan kuudella eri kriteerillä: kestävä maankäyttö, tehokas vedenkäyttö, energian käyttö, materiaalien valinta ja kierrätys, sisäilman olosuhteet ja innovaatiot suunnitteluprosessissa. Puolueettomana arvioijana on Green Building Certification Institute, joka toimii U.S. Green Building Councilin alaisuudessa. 29 Odotettu yhteys 4

5 Kiinteistömarkkinoiden vahvin kansainvälinen trendi on ympäristövastuu. Se on nyt juurtumassa myös Suomeen pysyvästi, arvioi Cecilia Fasth. Ekotehokkaiden asuinalueiden suunnittelu on tarkkaa joukkuepeliä, jossa toki yksilöpelaajienkin taituruutta tarvitaan Liisa Salmela päätoimittaja valoon. Vaihtoehtoisia, parempia tapoja hoitaa sama asia siten, että kädet säilyvät puhtaina, löytyy kuitenkin aina. Eettiset ohjeet kivettyvät juhlapuheisiin ja hapertuvat osaksi työpaikkojen selluloosasaastetta, jos niitä ei nähdä osana jokapäiväistä työtä. Elävä eettinen ohjeisto vaatii säännöllistä ja jatkuvaa keskustelua. Vanha totuus, että tyhmiä kysymyksiä ei ole, pätee tässäkin. Koulutuksissa eniten keskustelua on herättänyt eettisten pulmatilanteiden pohdinta. Siinä on paljastunut, että eri ihmisten tulkinnat ja perustelut poikkeavat yleensä aina jonkin verran toisistaan. Skanskassakin on silti vielä matkaa siihen, että eettisistä ohjeista tulisi luonteva osa jutustelua kahviautomaatilla. Tässä lehdessä eettisistä ohjeista keskustellaan sivuilla Keskustelu ja palaute ovat muutenkin aina tervetulleita ilmiöitä Smailin uutena vetäjänä toivon lukijoiltamme molempia. Rakennusala estää korruption ja lahjonnan vain nollatoleranssilla. 20 Uusi Karoliininen sairaala Tukholmassa pyrkii erikoisaloillaan maailman parhaaksi sairaalaksi. Sairaala toteutetaan elinkaarimallilla. Tärkeintä... 2 Pääkirjoitus... 4 Nostot... 6 Tulevaisuudenkuva Kuvatut x väite Kannen kuvan piirsi Harri Pakarinen 24 Julkaisija: Skanska Oy, PL 114, Helsinki Päätoimittaja: viestintäpäällikkö Liisa Salmela, puhelin Toimitus ja ulkoasu: Viestintätoimisto Selander & Co. Oy puhelin Taitto: Hanna Hauta-aho ja Juha Immonen Paino: Hämeen Kirjapaino Oy, 11/2010 Painos: kpl Paperi: MultiArt Silk 130g/m 2 Osoitteenmuutokset ja palaute: tai puhelin

6 Nostot Kuva: Pentti Vänskä Jyrki Vesa Täältä tullaan, kahdeksas kerros! Manskun Rastin eli Mannerheimintien ja Hakamäentien kulmaan rakennettavan toimistokeskittymän ykkösvaihe nousee rivakasti. Ensimmäisenä neljän toimistotalon keskittymään rakentuu kahdeksankerroksinen, noin kerrosneliön kokoinen Skanskan uusi Suomen-pääkonttori. Sen on määrä valmistua vuoden 2012 alussa. Pääkaupunkiseudun toiseksi halutuimmalle paikalle (KTI Kiinteistötieto, 2010) valmistuvat toimistotalot suunnitellaan mahdollisimman ympäristötehokkaiksi. Skanska tähtää hankkeessa LEED -ympäristöluokituksen ylimpään eli platinatasoon. manskunrasti Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy Keilanpurje on kestävä kivitalo Kuopion Saaristokaupunkiin johtavaa siltaa reunustava As. Oy Kuopion Keilanpurje on yksi neljästä asuinkerrostalosta, joiden rakentajat ja suunnittelijat pokkasivat tämän vuoden Kestävä Kivitalo -palkinnon. Skanskan rakentaman 13-kerroksisen punatiilitalon naapuritalot ovat YIT:n tuotantoa. Talojen julkisivut ovat puhtaaksimuurattua tiiltä. Betoniset rungon välipohjarakenteet ja yläpohja ovat paikalla valettuja. Paikalla rakentamisella on haettu taloille pitkää elinkaarta ja asumisen huolettomuutta. Niin kuin kestävässä kivitalossa kuuluukin. Kumpi kiinnostaa enemmän, asuminen vai uudet asunnot? Jos sinua kiinnostavat asumisen ajankohtaiset asiat tai harkitset uuden asunnon hankkimista pääkaupunkiseudulta, Pirkanmaalta tai Turun alueelta, sinun kannattaa tilata Skanska Kotien sähköpostiuutiskirje. Saat kerran kuukaudessa kiinnostavaa tietoa asumisesta ja asunnoista ensimmäisten joukossa. Jätteet(kin) järjestyksessä Kuva: Matti Matikainen Roimasti vähemmän kaatopaikkajätettä ja rakennuspölyä, tuntuvasti lisää turvallisuutta, viihtyvyyttä ja kustannustehokkuutta. Nämä ovat Skanskan kokemukset työmaalta, jolla on kierrätys- ja ympäristöasioihin kouluttautunut käytännön ammattilainen. Myönteisten kokemusten vauhdittamana Skanska kouluttaa lisää rakennustyömaiden ympäristövastaavia. Opiskelijat paneutuvat erityisesti työmaalla syntyvän jätteen jatkokäsittelyyn, mutta myös muihin työmaiden ympäristökysymyksiin, kuten pölynhallinnan suunnitteluun ja ohjeistamiseen. Helsingin oppisopimustoimiston järjestämä koulutus kestää puolitoista vuotta. Ympäristövastaavakoulutuksen aloittava Sirpa Tuomisto ja kierrätysvastaava Pekka Kauppinen lajittelevat rakennusjätettä Espoon Matinniityn isolla asuntotyömaalla huipputuloksin: työmaa ei ollut ensimmäisten 13 kuukauden aikana tuottanut lainkaan rakennustoiminnasta aiheutuvaa kaatopaikkajätettä. 6

7 Adagio quasi andante! Jari Katajalehto (vas.), Matti Keski-Korpi ja Pentti Hienovirta tuntevat, kuinka hidas ja pitkä venytys alkaa vaikuttaa raavaan rakennusmiehen yläkropassa. Vetreyttää! Pitkät liikeradat lieventävät mukavasti hartiaseudun jumiutumista ja kipuilua, joita työmaan joskus hyvinkin hankalat työasennot nostoineen ja toistuvina työvaiheineen voivat aiheuttaa. Jari, Matti ja Pentti venyttelevät Skanskan työmaatreeneissä. Miehet tekevät sen työajalla, kerran pari viikossa, viitisentoista minuuttia kerrallaan. Lihasten vetreytyksellä, liikkuvuuden lisäämisellä ja muun muassa oikeiden nostoasentojen opettelulla pyritään ehkäisemään paitsi suoranaisia työtapaturmia myös työperäisiä kulumisoireita. Samalla parannetaan työssä jaksamista ja viihtymistä. Skanskan tavoitteena on ulottaa työmaatreenit kaikille työmailleen. Myös konttorihenkilöstö on määrä saada treeneihin mukaan. Tavoite ei jää puolitiehen ainakaan treeniohjaajien puutteen takia, sen verran iso joukko liikunnallisia skanskalaisia on ilmoittanut intonsa työmaatreeniohjaajan koulutukseen. Adagio quasi andante! = Hitaasti, melkein kuin käyden! (Musiikkitermi) Kuva: Esko Keski-Vähälä FRAME pureutuu kosteusongelmiin Uusinta tutkimustietoa lisäeristämisen ja ilmastonmuutoksen rakennuksille aiheuttamista mahdollisista kosteusongelmista on luvassa vuoden 2011 lopussa. Tällöin julkistetaan FRAME-tutkimushankkeen keskeiset tulokset. FRAME-hanke keskittyy niihin rakenteisiin, joissa ongelmiakin todennäköisesti ilmenee: ryömintätilaisiin alapohjiin, sisäpuolelta eristettyihin massiivirakenteisiin ja tuulettuviin yläpohjiin. Hankkeeseen on koottu alan paras osaaminen. Tutkimusta toteuttavat Tampereen teknillinen yliopisto, Teknillinen korkeakoulu ja Ilmatieteen laitos, jotka lisäksi tekevät yhteistyötä aiheeseen erikoistuneiden ulkomaisten korkeakoulujen kanssa. Hanketta rahoittavat ympäristöministeriö, Tekes ja rakennusteollisuuden etujärjestöt. 7

8 8

9 Vanhat alueet nousukierteeseen! Suomalaisten 60- ja 70-lukulaisten lähiöiden haastava elvytysurakka etenee hitaasti ja valtaosin vanhalla kaavalla: korjataan yksittäisten taloyhtiöiden putkistoja, julkisivuja tai talotekniikkaa. Skanskan uuden lähestymismallin mukaan yksittäisten rakennusten pätkäkorjausten sijaan tavoitteeksi tulee asettaa alueiden kokonaisvaltainen ja asiakaslähtöinen kehittäminen. Uudessa mallissa on otettu huomioon kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti niin teknis-taloudelliset, ekologiset, sosiaaliset kuin kulttuurisetkin näkökulmat. Vain näin syntyy positiivinen nousukierre, joka lisää koko alueen vetovoimaa ja hankkeiden kannattavuutta. Teksti: Katri Syvärinen ja työryhmä Piirros: Harri Pakarinen Kuvat: Jyrki Vesa 9

10 nergiasyöpöt rakennukset kaipaavat peruskorjausta mutta se ei ole monien vuotta vanhojen asuinalueiden ainoa pulma. Asuntokannan ja asumismuotojen yksipuolisuus on aiheuttanut muuttotappiota, ja maksukykyisten asukkaiden muuttaessa pois myös paikallispalvelujen tarjonta on heikentynyt. Tämän myötä alueen haluttavuus ja arvon kehitys on ollut heikkoa. Myös asukkaiden ikääntyessä hiipuvat mahdollisuudet ylläpidon ja korjausten vaatimiin panostuksiin. Kaikki tämä ränsistyttää alueen yleisilmettä entisestään. Alueen entinen elinvoima on vain muisto, kun syrjäytyminen ja sosiaaliset ongelmat yleistyvät. Ongelmat ovat monitahoisia, joten niitä ei ratkaista yksinomaan korjausrakentamisella. Nyt tarvitaankin laajaa rakennetun ympäristön eri intressiryhmien tarpeiden optimointia, jolla kierre käännetään uuteen nousuun. Alueiden kehittäminen on monitahoinen vyyhti, johon vaikuttavat niin rakennuksen ominaisuudet, käyttäjien tarpeet kuin yhteiskunnallisetkin tavoitteet. Korjausrakentamisen tarve on hyvä nähdä mahdollisuutena kehittää koko alueen imagoa, yliarkkitehti Harri Hakaste ympäristöministeriöstä painottaa. Kokonaisvaltainen lähestymistapa edellyttää laajaa yhteistyötä sekä uudenlaisia päätöksentekoprosesseja kunnissa ja taloyhtiöissä. Ratkaistavana on monta haastetta: kuka on aloitteellinen, miten vastuut ja kustannukset jaetaan. Myös korjausrakentamisen osaamista tarvitaan lisää. Ympäristöministeriön laatimassa, vuonna 2007 valmistuneessa korjausrakentamisen strategiassa yksi keskeinen alue on palveluiden käyttäjälähtöisyys. Kiinteistöjen omistajat ja asukkaat pitävät remontteja pakkopullana, mutta näin ei tarvitsisi olla. Korjausrakentamiseen olisi hyvä saada pakettiratkaisuja, jotta myös rakennusalaa tuntemattomien kiinteistöjen omistajien on helpompi ostaa niitä. Positiivista olisi myös esiteollisten korjausmenetelmien kehittäminen. Kun valmistustyö tehdään tehtaalla ja paikan päällä keskitytään asentamiseen, korjausajat lyhenevät. Hyvästä valmistelusta ja suunnittelusta ei kuitenkaan pidä tinkiä, Hakaste sanoo. Keitä ovat rakennetun ympäristön asiakkaat? Skanskallakin lähestyttiin lähiöproblematiikkaa ensin rakennusliikkeille Lisääntyvä hyvinvointi tarkoittaa yhteiskunnalle huomattavasti 10

11 Kokonaisvaltainen lähestymistapa edellyttää laajaa yhteistyötä sekä uudenlaisia päätöksentekoprosesseja kunnissa ja taloyhtiöissä, korjausrakentamisesta ympäristöministeriössä vastaava yliarkkitehti Harri Hakaste (vas.) alleviivaa. Rakennetun ympäristön vaikutus hyvinvointiin ja asuinalueen vetovoimaisuuden vaikutus hankkeiden kannattavuuteen ovat kaksi ydinasiaa, liiketoiminnan kehittäjä Pontus Kihlman kuvailee Skanskan uuden konseptin lähtökohtia. jatkuvan korjaamisen lähestymistapa tarkoittaa asukkaalle lähinnä loputonta remontointia, joka tuntuu häiriöinä ja huolina arkielämässä. Keskeisiksi kysymyksiksi nouseekin rakennetun ympäristön vaikutus hyvinvointiin, sekä asuinalueen vetovoimaisuuden vaikutus hankkeiden kannattavuuteen. Tärkeää on sekin, että asumisen kustannukset ovat myös jatkossa kohtuulliset. Kestävää kehitystä ei näin ole ainoastaan rakennusten eko- tai energiatehokkuus, vaan on otettava huomioon myös teknis-taloudelliset ja sosiaaliset näkökulmat. Myös monikulttuurisuuden kasvu, paikallishistoria ja rakennusperintömme ovat huomionarvoisia tekijöitä, Kihlman muistuttaa. Lisääntyvä hyvinvointi tarkoittaa yhteiskunnalle huomattavasti vähemmän pahoinvoinnin oireiden aiheuttamia kustannuksia. Siksi kestävään suunnitteluun kannattaa panostaa. Lisäksi tulisi ymmärtää se arvo, joka hyvin toteutetulla prosessilla itsellään on. Kestävä rakentaminen kannattaa taloudellisesti myös pitkällä tähtäimellä. tyypillisesti korjausrakentamisen näkökulmasta. Huomasimme, että vetovoimansa menettäneellä alueella esimerkiksi energiakorjaaminen ei ole taloyhtiölle yksittäin kannattavaa, mikäli ongelmat ovat laajempia. Aloimme pohtia, mitkä seikat vaikuttavat arvonkehitykseen, keitä ovat rakennetun ympäristön nykyiset ja tulevat asiakkaat ja mitä asioita he pitävät tärkeinä. Jouduimme laajentamaan asiakkaan määritelmää, jotta se kattaisi koko alueen intressiryhmät. Vain kokonaisarvon luomisen kautta saamme hankkeista kannattavia, liiketoiminnan kehittäjä Pontus Kihlman Skanskalta kertoo. Asukkaalle olennaisinta ei ole uusittu kylpyhuone, vaan elämänlaatu kokonaisuutena vaikka toki asunnon tulee tyydyttää elämisen perustarpeet. Nykyinen, Konsepti kestävästä kaupunkikylästä Skanska on nyt tuomassa markkinoille oman palvelun, jolla etsitään ja luodaan kokonaisratkaisuja asiakkaiden varsinaisiin tarpeisiin. Pyrkimyksiä ovat modernit, viihtyisät, esteettömät asumisen puitteet, turvallinen alue ja kohtuulliset asumiskustannukset. Tiivis kaupunkirakenne tuo uutta elinvoimaa ja ekotehokkuutta ja hyvin suunnitellut viheralueet viihtyisyyttä. Korjausrakentaminen on vain yksi alueen kehittämisen osa, mutta liittyy tiiviisti konseptin toteuttamiseen. Alueilta halutaan myös yhteisöllisyyttä luontevat kohtaamispaikat antavat ihmisille mahdollisuuden tutustua naapureihinsa ja tuntea ylpeyttä asuinympäristöstään. Niinpä kortteli tai kaupunginosa voikin tulevaisuudessa olla kuin kylä kaupungin sisällä. Yksi tavoitteista on asumisen pitkäjänteisyys. Se saattaa tarkoittaa alueen kehittämisen yhteydessä täydennys- ja uudisrakentamista, jonka avulla monipuolistetaan asuntotarjontaa. Tyypillisesti lähiöt on rakennettu lapsiperheille, mutta alueella saatettaisiin tarvita myös vähemmän pahoinvoinnin oireiden aiheuttamia kustannuksia. 11

12 seniori-, asumisoikeus- ja vuokra-asuntoja. Erilaisille perherakenteille ei nyt ole riittävästi vaihtoehtoja. Ihmiset asuvat mielellään tutuilla alueilla. Monipuolinen asuntotarjonta takaa, että elämäntilanteen muuttuessa uusi asunto löytyy helpommin nykyi- Tiedämme, mitä ihmiset haluavat viihtyisältä alueelta ja mikä luo kestävää arvoa. Tietoa pitää nyt soveltaa jo rakennettuun ympäristöön, Skanskan uutta konseptia kehittänyt Pontus Kihlman painottaa. seltä asuinalueelta. Kun potentiaalinen asiakaspohja on laaja ja työvoimaa riittää, myös yritykset kiinnostuvat alueesta. Näin positiivinen nousukierre on jo hyvässä vauhdissa, Kihlman sanoo. Tarvitaan integroivaa suunnittelua Vanhoille asuinalueille on tyypillistä omistuspohjan pirstaleisuus, mikä myös heijastuu Skanskan uudessa konseptissa. Osapuolten suuren määrän takia tarvitaan paljon nykyistä enemmän yhteistä suunnittelua. Skanskan tarkoitus onkin toimia aloitteellisena toimijana, joka kokoaa projektin ympärille tarvittavan ydinryhmän sidosryhmineen. Tämän jälkeen Skanskan rooli on kerätä lähtötietoja, edistää yhteisen suunnitteluohjelman synnyttämistä, johtaa suunnitteluprosessia sekä lopullista rakentamisen toteutusta. Integroivassa suunnittelussa mukaan otetaan näin eri osapuolet prosessin alusta saakka. Jos vain yksi taho tekisi suunnitelmat ja muut kommentoisivat, intressit eivät välttämättä kohtaisi. Tarkoituksena on eri osatekijöiden optimointi kaikkien osapuolten kannalta, eikä hakea kompromisseja riidan aiheisiin. Vasta näin syntyy todellista lisäarvoa. Tähän saakka vanhojen alueiden yhteinen kehittäminen on ollut vaikeata, koska mikään taho ei ole saattanut kuntia, kiinteistöjen omistajia, sijoittajia ja muita intressiryhmiä yhteen. Uuden alueiden kehittämisen konseptin myötä voidaan luoda kokonaisvaltaisia hankkeita, joissa kaikki voittavat. Suunnittelussa halutaan huomioida asukkaat sekä alueella jo toimivat yritykset ja muut tahot, kuten seurakunnat, seurat, yhdistykset ja koulut. Kaikkien osallistuminen ja kuuleminen on tärkeää, jotta prosessista saadaan sujuva ja lopputuloksesta onnistunut, Kihlman painottaa. Kokonaisvaltainen alueen kehittäminen ei sinänsä ole Skanskalle uutta lähestymistapa on tuttu jo uudisrakentamisesta. Uutta on se, että nyt sitä aletaan soveltaa jo rakennettuihin alueisiin. Meillä on paljon tutkittua tietoa siitä, mitä ihmiset haluavat viihtyisältä alueelta ja mikä luo kestävää arvoa. Tätä tietoa pitää nyt soveltaa jo rakennettuun ympäristöön. Yksi haaste toki voi olla muutosvastarinta, joka voi perustua esimerkiksi maisemallisiin tai kulttuuriarvoihin tai toimijoiden intressien vastakkainasetteluun. Pitää siis pystyä osoittamaan, että kokonaishyödyt ovat uhrauksia suuremmat. Ruotsissa Skanska on korjannut lähiöitä sikäläisiin oloihin kehitetyllä konseptillaan ja lopputulokset ovat keränneet kiitosta. Vähintään korttelin kokoista elvytystä Rakennusteollisuus RT:n arvion mukaan asuntojen perusparantamistarve vuosina on asuntoa vuodessa, joista asuinkerrostaloissa sijaitsee asuntoa. Korjauksen tarpeessa olevaa asuntokantaa siis riittää. Integroivassa suunnittelussa eri osapuolet 12

13 Skanskan konseptia voidaan toki soveltaa kiinteistökohtaisesti, mutta kun puhutaan alueen arvon nostamisesta, kehittämisen kohteeksi pitää ottaa vähintään korttelin kokoinen alue. Laajempien alueiden kehittäminen on muutenkin taloudellisesti järkevää, sillä monilla taloyhtiöillä ei ole mahdollisuuksia selviytyä edes pakollisista peruskorjauksista. Skanskan mallilla etsitään sopivimpia ratkaisuja myös rahoituskysymyksiin. Haluamme tarjota päätöksenteon tueksi faktapohjaista kannattavuustarkastelua. Samalla pyrimme tuomaan esiin useampia vaihtoehtoja yhdistellä asioita ja ratkaista samat ongelmat, Pontus Kihlman sanoo. Pelkkä kuntotutkimusraportti ei siis riitä päätöksenteon pohjaksi. Energiatehokkuutta ja turvallisuutta talopesulassakin Erillisen talopesulan rakentaminen kerrostalon pihaan voi tuntua suomalaisittain hieman vieraalta. Tukholman Husbyssä sijaitsevaan Molden kortteliin sellainen kuitenkin rakennettiin ja ratkaisu tuntuu hyvien luontevalta. Monikulttuurisen Husbyn asukkaat ovat tottuneet käyttämään yhteispesulaa. Sellainen oli jo aiemminkin yhden talon kellarissa, mutta jo lähes käyttökelvottomaksi rapistuneena. Uusi pesula on teknisesti nykyaikainen, viihtyisä ja turvallinen kohtaamispaikka. Talopesulan rakentaminen on yksi esimerkki siitä, millaisilla toimenpiteillä talojen omistaja, Tukholman kaupungille kuuluva Svenska Bostäder pyrkii tekemään huonokuntoista ja huonomaineisista lähiöistä turvallisempia, viihtyisämpiä ja energiatehokkaampia siis houkuttelevampia alueita. Molden korttelissa taloja on lisäeristetty ja korjattu niin, että niiden energiankulutus on laskenut noin 25 prosenttia. Talojen ulkonäköä on kohennettu arkkitehtonisilla ratkaisuilla. Pihoja on viherrakennettu ja alueen viihtyisyyttä on lisätty useilla kalustetuilla oleskelualueilla. Molden korttelin elvyttämiseen sisältyi myös sosiaalisia ulottuvuuksia. Esimerkiksi urakoitsijana toiminut Skanska palkkasi alueella asuvia työttömiä henkilöitä hoitamaan asukasyhteistyötä. Lukuisten eri kielten ja kulttuurien asuinalueella tämä osoittautui onnistuneeksi ratkaisuksi. Molden kehittäminen jatkuu. Alueen asuntotarjontaa monipuolistetaan nyt niin, että asukkaat voisivat asua siellä pysyvästi kaikissa elämänvaiheissaan. otetaan mukaan prosessin alusta lähtien. 13

14 Teksti: Virpi Hopeasaari Kuvat: Kai Widell Syvänvihreä sysäys kiinteistömarkkinoille Kiinteistömarkkinoilla ollaan valikoivia ja kysyntä kohdistuu entistä enemmän korkealuokkaisiin kiinteistöihin. Markkinoilla on jo sijoittajia, jotka investoivat pelkästään ympäristösertifioituihin kohteisiin. Jotta rakennusalan energiahaasteet voidaan ratkaista ja kysyntä markkinoilla säilyttää, myös olemassa oleva kiinteistökanta on uudistettava ympäristötehokkaaksi, Cecilia Fasth ja Jari Koivu kiteyttävät kiinteistömarkkinoiden suomalaisen ja kansainvälisen haasteen. K ansainväliset trendit vaikuttavat merkittävästi kiinteistömarkkinaan. Yksi vahvimmista trendeistä on ympäristövastuu, joka edelleen vahvistuu kaikkialla maailmassa. Uusi sukupolvi odottaa rakennus- ja kiinteistöalan toimijoilta vastuuta ilmastonmuutoksen ehkäisemisestä, ja vuokralaiset vaativat entistä useammin kiinteistöiltä ympäristösertifiointeja. Myös pankkien kanssa käydään entistä enemmän rahoitusneuvotteluja, joissa hankkeiden ympäristöarvot ovat esillä. Pelkkä sertifikaattien esittäminen ei kuitenkaan riitä. Rahoittajille on voitava osoittaa konkreettisia esimerkkejä siitä, miten ympäristötehokkuutta lisätään, Skanskan Green Business Teamia johtava Cecilia Fasth kertoo. Pyrkimyksiä kohti ekotehokkaampaa rakennettua ympäristöä vauhdittaa luonnollisesti energian riittävyys ja vaihtelevat energiahinnat. Energiaverot nousevat, ja esimerkiksi Isossa-Britanniassa otettiin viime keväänä käyttöön kiinteistöjä koskevia hiilidioksidimaksuja. Trendit ovat samanlaisia kaikissa maissa. Vain painotukset hiukan vaihtelevat. Lainsäädännössä Iso-Britannia on selvästi muita maita edellä. EU:n asettamien tiukkojen uusien ympäristötavoitteiden myötä lainsäädännön vaikutus alkaa näkyä vahvemmin myös muissa maissa, Fasth toteaa. Suomessakin kansainväliset sertifiointijärjestelmät ovat tulossa entistä vahvemmin osaksi kiinteistöliiketoimintaa. Yhdysvallat on tässä suhteessa kuitenkin omaa luokkaansa. Joissakin osavaltioissa LEED -ympäristöluokituksen mukainen sertifiointi on edellytys jo maanhankinnalle ja rakennusluvan saamiselle. Markkina-arvo nousuun ympäristötehokkaasti Suomen ja Ruotsin väliltä Fasth löytää hienoisia eroja suhtautumisessa ympäristötehokkuuteen. Suomessa sijoittajat ovat perinteisesti olleet vuokralaisia aiemmin liikkeellä puhumassa kiinteistöjen ympäristötehokkuuden puolesta. Ruotsissa erityisesti vuokralaiset painottavat vihreää näkökulmaa, ja omistajat ovat pakotettuja tekemään jotain asian eteen varmistaakseen kiinteistönsä markkina-arvon ja käyttöasteen. Ruotsissa trendi on tullut jäädäkseen, ja se on tulossa myös Suomeen, Fasth ennakoi. Hän haluaisi saada ympäristötehokkaalle rakentamiselle ja korjausrakentamiselle samanlaista kysyntää kuin on nähty autoteollisuudessa. Kun ympäristökysymykset ovat etusijalla autoilijoiden valinnoissa, teollisuus seuraa nopeasti mukana ympäristötehokkailla ratkaisuillaan. Tällainen markkinoiden ja trendien muutos kiinteistöalalla edellyttää, että kiinteistöjen omistajille tarjotaan kustannustehokkaita elinkaariratkaisuja, jotka ovat samalla ympäristötehokkaita. Talotekniikasta apua energiatehokkuuden haasteeseen Skanskan toiminnassa ympäristötehokkuus on osa toimintaa. Tavoitteena on tuottaa ympäristötehokkaita kiinteistöjä, alueita ja infrastruktuuria. Ympäristötehokkuus on helpointa toteuttaa uudisrakentamisessa. Se ei kuitenkaan riitä rakennusalan ympäristöhaasteen ratkaisemiseksi. Vielä 40 vuoden päästä puolet rakennuskannasta on edelleen vanhojen, ennen vuotta 2010 voimaan tulleiden rakennusmääräysten mukaisia, kertoo Jari Koivu, joka toimii Skanska Talonrakennus Oy:n korjausrakentamis- ja talotekniikkayksikön aluejohtajana. Korjausrakentamisessa energia- ja ympäristöhaasteet kohdistuvat paljolti nopeasti vanhenevaan talotekniikkaan. Uusi teknologia ympäristötehokkaamman korjau 14

15 Cecilia Fasth vastaa Skanska-konsernin ympäristötehokkaiden liiketoimintamallien kehittämisestä. Jari Koivu toteuttaa Skanskan ympäristötehokkaan korjausrakentamisen mallia Suomessa. Toimintaa koordinoi kansainvälisesti Fasthin johtama Green Business Team. Sen tehtävänä on ensimmäisessä vaiheessaan kehittää taloudellisesti kiinnostavia kokonaisratkaisuja, jotka tähtäävät liike- ja toimitilojen markkina-arvon säilyttämiseen peruskorjaamalla ne ajanmukaisiksi ja energiatehokkaiksi. VTT:n ennusteen mukaan vuonna 2012 yli 60 % kaikesta korjausrakentamisesta on talotekniikkaa. Suomessa Skanskan korjausrakentaminen ja talotekniikka kulkevat käsi kädessä tiiviissä yhteistyössä. Korjausrakentamis- ja talotekniikkatiimi suunnittelee ja mallintaa kohteiden ympäristötehokkaan korjausrakentamisen, huolehtii urakoista, johtaa ja toteuttaa ympäristösertifioinnit ja ohjaa myös käytönaikaista seurantaa. Vastuu koko projektista Koivu korostaa, että riippumatta siitä, sertifioidaanko kohde vai ei, kestävä kehitys huomioidaan haankkeessa maankäytöstä sisäilman laadun varmistamiseen saakka. Esimerkiksi koko henkilöstö saa perustasoisen ympäristökoulutuksen. Suunnittelussa hyödynnetään tietomallintamista, mikä mahdollistaa esimerkiksi energiasimulaatiot ja hiilijalanjäljen laskemisen. Myös vanhat rakennukset voidaan mallintaa. Koko Skanska-konsernin globaali tietomallintamisen osaamiskeskus toimii Suomessa. Toimintatapanamme on kokonaisvastuun ottaminen korjausrakentamisen projekteista. Jos korjausurakka pilkotaan pieniin osiin, jotka kilpailutetaan erikseen, projekteista tulee monimutkaisia, ja ympäristö- ja kustannustehokkuuden saavuttaminen on vaikeaa. Kun suunnittelu keskitetään yhdelle toimijalle, lisä- ja muutostöiden määrä vähenee ja sitä kautta myös rakennusja elinkaarikustannukset pienenevät, Koivu painottaa. Kiinteistöjen omistajille ympäristötehokas korjausrakentaminen tuo paremman käyttöasteen ja pienemmät ylläpitokulut. Nykyvaatimukset täyttävissä kohteissa vuokralaiset viihtyvät pidempään. Kaiken kaikkiaan kiinteistöillä ja alueilla on entistä parempi brändi- ja markkina-arvo. srakentamisen toteuttamiseksi on jo olemassa. 15

16 Teksti: Katri Syvärinen Kuvat: Juho Paavola, Jyrki Vesa Asuinalueiden suunnittelusta tuli joukkuepeliä Kiristyvät energiamääräykset tekevät asuinalueiden suunnittelusta joukkuepeliä. Tässä turnauksessa tarvitaan yksilöpelaajien sijaan ammattimaisesti toimiva ja hyvin yhteen pelaava joukkue, jota luotsaa osaava kapteeni. Uusia taktiikoita on jo hiottu Tampereen Härmälänrannassa Ecodriveohjelman kautta. Ekotehokasta, kokonaisvaltaista rakentamista tutkitaan ja toteutetaan jo monenlaisissa hankkeissa. Asuntoministeri Jan Vapaavuoren kokoama asiantuntijaryhmä julkaisi lokakuussa ERA17-toimintaohjelman, jonka tavoitteena on laajasti energiaviisas rakennettu ympäristö. Tekesillä puolestaan on Kestävä yhdyskunta -ohjelma, johon kuuluvassa VTT:n EcoDrive-tutkimushankkeessa Skanska on mukana ainoana rakennusyrityksenä. EcoDrivessa tutkitaan, miten kokonaisten alueiden energiatehokkuutta voidaan kehittää ja rakennetun ympäristön laatua parantaa. Kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut ulotetaan yksittäisten talojen tasolta maankäyttöön ja kokonaiseen kaupunkirakenteeseen. Tärkeä näkökulma hankkeessa on kiristyvien 16

17 energiamääräysten vuoksi nimenomaan energiatehokkuus, mutta asuinalueita tarkastellaan laajemminkin. Tavoitteena on kehittää alueiden olemusta ja imagoa houkuttelevammiksi. Hankkeessa tutkitaan niin olemassa olevia kuin vasta rakenteilla olevia asuinalueita, VTT:n asiakaspäällikkö Jyri Nieminen kertoo. Energiamääräysten suhteen vuosi 2020 on kriittinen. Siitä eteenpäin kaikkien uusien rakennusten tulee olla lähes niin sanottuja nollaenergiataloja. Tämä vaatii huomattavaa tehostamista ja myös rakennuskohtaista uudistuvan energian tuotantoa. Ekotehokkaan asuinalueen suunnittelu lähtee kokonaisuudesta. Alueen sijaintia verrataan kaupungin keskustaan ja tutkitaan joukkoliikenteen mahdollisuuksia. Uusi alue kannattaa sijoittaa siten, että se tehostaa kaupunkirakennetta, Nieminen muistuttaa. Suuri muutos ajattelutapaan Mitä kaikkea ekotehokkaan asuinalueen suunnittelussa sitten on hyvä ottaa huomioon? Vastaus on haastava ja kiehtova: kaikki. Aiemmin kaavoitusvaiheessa pohdittiin katujen ja talojen sijaintia, mutta rakennusliikkeet suunnittelivat vain rakennuksen jokainen suunnitteluun osallistuva taho vastasi vain omasta alueestaan. Jatkossa ajattelutapa muuttuu, sillä prosessin osapuolet istuvat jatkossa samaan suunnittelupöytään heti hankkeen alkupäässä. Yhteinen tavoite ei ole aivan vähäpätöinen: alueen kokonaisvaltainen ekologisuus, taloudellisuus ja sosiaalista kehitystä tukeva rakenne. Mukana on paljon aiempaa laajemmin eri alojen osaajia ja asiantuntijoita. Niin alueen viihtyisyyteen kuin energiatehokkuuteenkin voidaan ratkaisevasti vaikuttaa jo kaavoitusvaiheessa. Ainakin maisemasuunnittelun ja -arkkitehtuurin merkitys tulee kasvamaan. Talojen ympärille tulee jättää sopivasti tilaa ja vihreyttä, ja se on oma osaamisalueensa. Tiiviissä kaupunkirakenteessa tarvitaan huolellisesti suunniteltuja virkistysalueita, jotka lisäävät viihtyisyyttä mutta kestävät myös kovaa Uuden asuinalueen ekotehokkuutta parantaa ratkaisevasti, jos ja kun se tehostaa muuta kaupunkirakennetta, VTT:n Jyri Nieminen painottaa. Ei enää suoraa sähköä Asuinalueiden ekotehokkuutta voidaan kehittää monin tavoin. Paikallisia, puhtaita materiaaleja hyödyntämällä ja tietysti materiaalien kulutusta vähentämällä vaikutetaan rakentamisen ekotehokkuuteen. Tiivis yhdyskuntarakenne, jossa joukkoliikenne toimii, vähentää liikkumisen ja oman auton tarvetta ja tekee siten alueesta ympäristöä vähemmän rasittavan. Energiatehokas asuminen ja puhtaan, uusiutuvan energian hyödyntäminen auttavat suoraan vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Tavoitteena on, ettei suora sähkö olisi enää yleisin lämmitysmuoto pientaloissa. Kaukolämpö on tärkeä vaihtoehto, mutta haemme myös uusia, nykyistä kevyempiä tapoja tuottaa sitä. Lisäksi tutkitaan maalämpöä ja aluelaitoksia, jotka perustuvat esimerkiksi pellettien tai hakkeen käyttöön. Niiden kustannuksia ja vaikutuksia hiilijalanjälkeen selvitetään, Jyri Nieminen valottaa. Tiiviin kaupunkirakenteen suunnittelussa tarvitaan uusia pelaajia, esimerkiksi maisemasuunnittelun osaajia, Skanskan Toni Tuomola tietää. 17

18 kulutusta, Skanska Kotien hankekehityspäällikkö Toni Tuomola sanoo. Suunnittelussa tarvitaan myös esimerkiksi vesijärjestelmien asiantuntijoita. Alusta alkaen on syytä ottaa huomioon muun muassa se, mihin hulevedet eli sade- ja sulamisvedet johdetaan. Tällaiseen ei aiemmin ole kiinnitetty niin paljon huomiota. Lisääntyvä yhteistyö edellyttää aiempaa enemmän johtamista ja kommuni- koinnin tehostamista. Haasteita voi tuoda sekin, että eri alojen asiantuntijat eivät välttämättä puhu keskenään samaa kieltä. Mallintaminen on must! Kun suunnittelu muuttuu kokonaisvaltaisemmaksi ja energiatehokkuuden vaatimukset kasvavat jatkuvasti, tietomallintamisen hyödyt korostuvat. Ilman mallintamista energialaskelmien tekeminen olisi mahdotonta. Mallintamisen avulla voidaan kokeilla, miten eri massoitteluvaihtoehdot vaikuttavat koko alueen energiatehokkuuteen. Sen avulla selviää muun muassa, miten rakennukset kannattaa sijoitella esimerkiksi tuulen ja auringon suhteen. Jo pienet muutokset vaikuttavat energiankulutukseen paljon, Toni Tuomola tietää. Pallo haltuun ja joukkue kasaan. Kun suunnitellaan ekotehokkaita asuinalueita, eri alojen asiantuntijoiden tulee olla koossa jo ensimmäisissä taktiikkapalavereissa, Toni Tuomola alleviivaa. Lisääntyvä yhteistyö edellyttää aiempaa enemm 18

19 Härmälänrannasta vauhtia kestävään aluekehittämiseen Kuvat: Antero Tenhunen EcoDrive EcoDrive kuuluu Tekesin Kestävä yhdyskunta -ohjelmaan. Tavoitteena on luoda perusta tulevaisuuden ekotehokkaiden asuinalueiden konsepteille, niiden suunnittelu- ja toteuttamiskeinoille, vaikuttavuuden arvioinnille, erottautumiselle ja arvon kehittämiselle. Monissa kaupungeissa on jo huomattu energiatehokkaan yhdyskuntasuunnittelun tarve. Hankkeessa ovat mukana muun muassa Helsinki, Tampere, Kokkola, Kankaanpää ja Riihimäki. EcoDriven kautta saadaan kokemuksia ja tietoa, jotka auttavat Suomea saavuttamaan energiatehokkuustavoitteet. Yksi Skanskan pilottikohteista ekotehokkaan asuinalueen suunnittelun kehittämisessä on Tampereen Härmälänranta. Härmälänrannassa on pyritty EcoDrive-hankkeen kautta löytämään ja testaamaan työkaluja kestävän kehityksen mukaiseen aluekehittämiseen. Härmälänrannasta saatavien kokemusten perusteella voimme toteuttaa jatkossakin asuinalueita, joissa ekotehokkuus ja hyvän asumisen edellytykset on otettu huomioon entistä kokonaisvaltaisemmin aina maankäytön suunnittelusta ja kaavoitusvaiheesta lähtien, kertoo Skanska Kotien hankekehityspäällikkö Toni Tuomola. EcoDrive-hankkeen osana Härmälänrannassa tehtiin kokonaisenergiatarkastelu, jonka avulla selvitettiin, miten ison asuinalueen energiajärjestelmät kannattaa tulevaisuudessa järjestää. Kaupunkialueella kaukolämpö ja pellettien tai hakkeen käyttöön perustuva aluelämpökeskus ovat todennäköisesti parhaita vaihtoehtoja. Maalämpö vaatii laajan porakaivoverkoston, joka tiiviillä alueella ei mahdu tontille, VTT:n erikoistutkija Jyri Nieminen kertoo. Tosin niin kauan kun kaukolämmön tuotanto perustuu turpeeseen, hiileen tai maakaasuun, sen käyttö aiheuttaa selvästi suuremman hiilijalanjäljen kuin pelletti tai hake, mutta uudella alueella sillä ei ole merkitystä. Kaupungissahan kaukolämpö tuotetaan yhteistuotantona eli sähköntuotannon sivutuotteena. Jos uusia alueita rakennetaan vanhan kaukolämpöverkon varrelle, voidaan ylijäävää sähköntuotantoa hyödyntää uuden alueen energiantuotantoon. Olemassa olevaa energiainfrastruktuuria kannattaa aina pyrkiä hyödyntämään, ja silloin kaukolämpö on varteenotettava vaihtoehto, Nieminen arvioi. Hänen mukaansa Härmälänrannalla on kaikki mahdollisuudet tulla kansalliseksi esimerkiksi ekotehokkaasta asuinalueesta. Alueella ei kuitenkaan ole vielä lyöty lukkoon energiatehokkuuden tavoitetasoa. Härmälänranta toimii esimerkkinä myös tulevaisuudessa lisääntyvästä brändirakentamisesta. Siinä asuinalueesta tehdään jo suunnitteluvaiheessa brändi, joka kertoo muun muassa sen, millaisille asukkaille alue on suunniteltu. ERA17 ERA17-toimintaohjelma on asuntoministeri Jan Vapaavuoren kokoaman 40-henkisen asiantuntijajoukon kokoama ohjelma, jonka tavoite on saada Suomi saavuttamaan vuodelle 2020 asetetut energiatehokkuustavoitteet jo Lyhenne ERA tulee sanoista Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika. Energiaviisaalla rakennetulla ympäristöllä tarkoitetaan energiatehokasta, vähäpäästöistä ja laadukasta rakennettua ympäristöä, jossa ilmastonmuutoksen torjunnan edellyttämät toimenpiteet on otettu käyttöön. Energiaviisaus koostuu maankäytöstä, uudis- ja korjausrakentamisesta, rakennusten ylläpidosta ja uusiutuvan energian hyödyntämisestä. Energiaviisas ympäristö edistää koko yhteiskunnan ja yksittäisten kansalaisten hyvinvointia. Ohjelmaan kuuluu 31 toimenpide-ehdotusta. Osa niistä kohdistuu lyhyelle, osa pitkälle aikavälille. än johtamista ja kommunikoinnin tehostamista. 19

20 Teksti: Tiina Ruulio Kuvat: Jyrki Vesa Lahjonta vääristää aina kilpailua, ja jo pelkkä korruptio- tai lahjontaepäily voi tahrata yrityksen maineen pitkäksi aikaa. Suurimmat rakennusalan yritykset ovat kirjanneet lahjonnanvastaisia periaatteitaan eettisiksi ohjeistoiksi, joilla jo etukäteen pyritään ehkäisemään ongelmatilanteet. Lahjon Korruptio ja lahjonta eivät ole vieraita asioita suomalaisessakaan liike-elämässä, vaikka kansainvälisesti Suomi onkin varsin vähän korruptoitunut maa. Suomen asema korruption maailmankartalla on hyvin erikoinen, sillä lahjonnanvastaisen Transparency Internationalin tekemien mittausten mukaan maailman jyrkin korruptioraja kulkee Suomen ja Venäjän välillä. Varsin monet suomalaiset suuryritykset tekivät ensimmäiset, myös lahjonnan vastaisia periaatteita sisältävät eettiset ohjeistuksensa 2000-luvun alkuvuosina. Skanskan eettinen koodisto, Code of Conduct, syntyi myös tällöin. Vuonna 2008 se laajeni merkittävästi uusilla vastuullisen liiketoiminnan teemoilla. Suomessa toimivilla yrityksillä ei ole ollut samanlaista aihetta panostaa lahjonnan vastaiseen ohjeistamiseen kuin useimmissa muissa maissa. Olemme edelleen maailman vähiten korruptoituneiden maiden joukossa, muistuttaa yrittäjyysasioista vastaava johtaja Pentti Mäkinen Elinkeinoelämän Keskusliitosta EK:sta. Rakentaminen on altista korruptiolle Pentti Mäkinen toimii lahjonnanvastaisen Transparency Finlandin hallituksen varapuheenjohtajana. Hän oli aktiivisesti mukana 2000-luvun alussa tuomassa maahamme ensimmäisiä suomenkielisiä ohjeita yritysten lahjonnanvastaisista periaatteista. Berliinissä majaansa pitävä Transparency International on johtava kansainvälinen lahjonnanvastainen järjestö. Se toimii 90 maassa taistellen käytännön tasolla korruptiota vastaan, läpinäkyvyyden puolesta. Mäkinen arvostaa rakennusyritysten panostusta yritysetiikan ohjeistukseen, sillä alan maine ei tässä suhteessa ole perinteisesti ollut kaikkein parhaimpia. Rakennusala on ollut herkempi korruptiolle ja lahjonnalle kuin moni muu toimiala. Yksi selitys asialle lienee se, että alan verkostot ovat laajoja ja monisäikeisiä ja taloudelliset intressit suuria. Rakentamisen korruptioalttiutta lisää erityisesti alalle tulon matala kynnys ja projektiluontoisuus. Näiden takia toimialan viranomaisvalvonta on tuntuvasti vaikeampaa kuin esimerkiksi prosessiteollisuudessa. Alan eettisten ohjeistuksen tarkoitus on ehkäistä jo etukäteen ongelmatilanteiden syntyä. Silti pelkkä eettisen ohjeistuksen olemassaolo ei takaa vielä mitään, vaan kyse on ennen kaikkea siitä, miten yrityksen koko henkilöstö pystytään ohjeistamaan asiassa. Selkeitä ohjeita tarvitaan, Mäkinen huomauttaa. Vain nollatoleranssi pätee Eräs ongelma rakennusalalla on se, kuinka eettinen ohjeistus saadaan siirtymään eteenpäin pitkissä alihankintaketjuissa. Paras tapa on ottaa eettiset ohjeistukset osaksi sopimuskäytäntöjä. Silloin voidaan lähtökohtaisesti olettaa, että sopimuksia myös noudatetaan. Vaikka lahjonta ja korruptio eivät rehota suomalaisessa yritysmaailmassa, täällä on harjoitettu perinteisesti vieraanvaraisuutta, joka itse asiassa täyttää korruption ja lahjonnan tuntomerkit. Usein lahjontaa tai sen yritystä ei osata tunnistaa kovinkaan hyvin. Lahjonnan rajanveto ei ole Mäkisen mukaan erityisen hankala asia. Sellainen henkilökohtainen vieraanvaraisuus, jonka tarkoituksena on vaikuttaa henkilön päätöksiin epäasiallisesti, on epäilyttävää. Mäkisen mukaan asiassa voidaan noudattaa ainoastaan nollatoleranssia. Jälkipyykki on aina likaista Muutama vuosi sitten lahjonta elinkeinoelämässä muuttui virallisen syytteen Korruption minimoiminen etukäteen on yritykselle aina järkevämpää kuin epäilyn selvittely jälkikäteen, johtaja Pentti Mäkinen muistuttaa. 20

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Onko sijoittaminen puurakentamiseen jotenkin erilaista? Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Toimitusjohtaja Hannu Tarkkonen 27.10.

Onko sijoittaminen puurakentamiseen jotenkin erilaista? Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Toimitusjohtaja Hannu Tarkkonen 27.10. Onko sijoittaminen puurakentamiseen jotenkin erilaista? Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Toimitusjohtaja Hannu Tarkkonen 27.10.2011 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Omistajat: vakuutuksenottajat

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Valtion riski vs. asukkaan koti

Valtion riski vs. asukkaan koti Valtion riski vs. asukkaan koti Kommenttipuheenvuoro Valtakunnalliset Vuokralaispäivät 22.9.2017 Aija Tasa Johtaja, Asunnot toimiala RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja Ennustajako, minäkö?? Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja 1 Sisältö 1. Arealtec Oy lyhyesti 2. Mitä huomenna,

Lisätiedot

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki, kaupunkikehitys Smart City Fiksu kaupunki All Bright! Kaupunkien

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi

Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Tapren perusajatus Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi Tapre - hankkeen tavoite on luoda

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

Rakennusten elinkaarimittarit. Heli Kotilainen 22.5.2015

Rakennusten elinkaarimittarit. Heli Kotilainen 22.5.2015 % Rakennusten elinkaarimittarit Heli Kotilainen 22.5.2015 Green Building Council FINLAND ympäristöluokitusjärjestelmät RAKENNUSTEN Elinkaarimittarit Kansainvälinen verkosto World GBC Kestävän rakennetun

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Mini-Suomen tavoitteet malliksi Maksi-Suomelle. Strategian tavoitteet innostaviksi ja toimiviksi

Mini-Suomen tavoitteet malliksi Maksi-Suomelle. Strategian tavoitteet innostaviksi ja toimiviksi Mini-Suomen tavoitteet malliksi Maksi-Suomelle Strategian tavoitteet innostaviksi ja toimiviksi Lähdetään ratkomaan ensimmäistä: Kaksi haastetta: 1) Alueen osat ovat erilaisia. Yksiselitteisiä ohjeita

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy

Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy + Toimiala: Rakentaminen ja remontointi Yritys: Tampereen Rakennustiimi Oy Olemme saaneet Fonectalta selkeää näyttöä

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Nollaenergiakorjauksen tiekartta

Nollaenergiakorjauksen tiekartta TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Nollaenergiakorjauksen tiekartta Rakennusfoorumi 13.12.2016 Korjaamalla nollaenergiatasolle? Riikka Holopainen, TkT, tiimipäällikkö Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Taustaa

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma Tarkastusinsinööri Timo Laitinen 24.5.2012 Rakennusvalvonnan tehtävät Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa ja ohjata rakentamista sekä huolehtia kaupunkikuvasta.

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

HAASTATELLAAN YRITYKSIÄ, VIRANOMAISIA JA MUITA RAKENNUSALAN TOIMIJOITA

HAASTATELLAAN YRITYKSIÄ, VIRANOMAISIA JA MUITA RAKENNUSALAN TOIMIJOITA TAVOITE YHTEISTYÖTÄ KESTÄVÄN RAKENTAMISEN EDISTÄMISEKSI MAAKUNNASSA ESISELVITYSHANKKEESSA ETSITÄÄN YHTEISTYÖMUOTOA LAPIN RAKENNUSSEKTORIN KEHITTÄMISEKSI KESTÄVÄN RAKENTAMISEN PERIAATTEIDEN MUKAISESTI TUNNISTETAAN

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari

Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari Rakennettu ympäristö ohjelman tulosseminaari Finlandiatalo Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari 27.1.2015 Tekesin Rakennettu ympäristö ohjelma 2009-2014 Tekes Innovaatiorahoituskeskus Ohjelmapäällikkö

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa. Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen

Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa. Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen Wise Group Finland Oy Talonrakennuksen konsultointi-, suunnittelu- ja rakennuttaminen Toimialat RAP, RAK,

Lisätiedot

Energiatehokkuus elinkaarimalleissa. Rakennusten energiaseminaari Finlandia-talo Pekka Mairinoja

Energiatehokkuus elinkaarimalleissa. Rakennusten energiaseminaari Finlandia-talo Pekka Mairinoja Energiatehokkuus elinkaarimalleissa Rakennusten energiaseminaari Finlandia-talo 4.10.2017 Pekka Mairinoja Sisältö: Elinkaarihankkeen määritelmä Elinkaarihankkeen vaiheet Energiatehokkuus elinkaarimallissa:

Lisätiedot

PUU LISÄ- JA TÄYDENNYSRAKENTAMISESSA

PUU LISÄ- JA TÄYDENNYSRAKENTAMISESSA PUU LISÄ- JA TÄYDENNYSRAKENTAMISESSA Puupäivä 26.11.2015 Consti Yhtiöt Mari Mäkelä Hankekehityspäällikkö 0400 932 312 Kaikki korjausrakentamisen Constit www.consti.fi CONSTI YHTIÖT Suomen johtava korjausrakentamiseen

Lisätiedot

Lapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Lapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Kommenttipuheenvuoro Lapinjärvitalo Lapinjärvi 31.8.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Tavoitteet: parantaa ikääntyneiden

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe

Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Puupäivä Wanhassa Satamassa 27.11.2011 Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Valaistus. Sisävalaisimet. Case study. Derby Business Park. Viihtyvyyttä ja energian säästöä ledivalaistuksella Espoo, Suomi

Valaistus. Sisävalaisimet. Case study. Derby Business Park. Viihtyvyyttä ja energian säästöä ledivalaistuksella Espoo, Suomi Valaistus Sisävalaisimet Case study Derby Business Park Viihtyvyyttä ja energian säästöä ledivalaistuksella Espoo, Suomi SmartForm LED SmartForm Taustaa Päätös SRV:n uusien toimitilojen rakentamisesta

Lisätiedot

Kymmeniin kouluihin. valittu SPU Eristeet. Turvallisuus ja riskittömyys korostuvat. SPU Oy LEHDISTÖTIEDOTE 29.10.2014

Kymmeniin kouluihin. valittu SPU Eristeet. Turvallisuus ja riskittömyys korostuvat. SPU Oy LEHDISTÖTIEDOTE 29.10.2014 SPU Oy LEHDISTÖTIEDOTE 29.10.2014 Turvallisuus ja riskittömyys korostuvat Kymmeniin kouluihin valittu SPU Eristeet Koulujen rakentamisessa ja peruskorjaamisessa kiinnitetään nykyisin erityistä huomiota

Lisätiedot

Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto Puupäivä Wanhassa Satamassa 27.11.2011 Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Kysely olemassa olevista puukerrostaloista

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden tukeminen

Rakennusten energiatehokkuuden tukeminen Rakennusten energiatehokkuuden tukeminen Rakennusten elinkaarimittarit ja Kiinteistöpassi Jessica Karhu Green Building Council Finland 5.5.2015 Sykli SISÄLLYS GREEN BUILDING COUNCIL FINLAND ESITTELY RAKENNUSTEN

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

Tekes Innovaatiorahoituskeskus

Tekes Innovaatiorahoituskeskus Kerrostalojen korjaaminen hankintaklinikan aloitustilaisuus ja 1. työpaja 27.5. Uusia ratkaisuja ja toimintamalleja alueiden uudistamiseen Tekes Innovaatiorahoituskeskus Huippuostajat ohjelmapäällikkö

Lisätiedot

Hulevedet hallintaan Lahdessa

Hulevedet hallintaan Lahdessa Hulevedet hallintaan Lahdessa Hulevedet hallintaan Lahdessa KILPAILUN TAVOITTEET Löytää uusia hulevesien hallinnan ja käsittelyn ratkaisuja, jotka sopivat Lahden kaupungin ja rakennusyritysten käyttöön.

Lisätiedot

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal Palvelut Oy Timbal palvelu rakennusten

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Ikkunat energiaviisaassa PUU-KÄPYLÄ

Ikkunat energiaviisaassa PUU-KÄPYLÄ Ikkunat energiaviisaassa ii korjaamisessa PUU-KÄPYLÄ Pirjo Pekkarinen-Kanerva, arkkitehti SAFA Helsingin rakennusvalvontavirasto 2011 Kansainvälisiä ja kansallisia sopimuksia EU-tavoite vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

TECHNOPOLIS OYJ 9.3.2011. Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä

TECHNOPOLIS OYJ 9.3.2011. Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä Faktoja Technopoliksen kiinteistökannasta 451 200 m2 Suomessa 24 100 m2 Pietarissa 79 200 m2 Tallinnassa >90% toimistotilaa 2011 taloudellinen

Lisätiedot

Ryhmäkorjaus taloyhtiöissä Taloyhtiö 2015 15.04.2015

Ryhmäkorjaus taloyhtiöissä Taloyhtiö 2015 15.04.2015 Ryhmäkorjaus taloyhtiöissä Taloyhtiö 2015 15.04.2015 Lars Lindeman NCC Rakennus Oy lars.lindeman@ncc.fi 040 861 9948 15.04.2015 Lars Lindeman NCC-yhtiöt 1 Esitykseni sisällöstä Mitä lähiöissä tapahtuu?

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008

Energiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008 Energiatehokkaan talon tunnusmerkit Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008 Ilmastonmuutos on maailman vakavin huolenaihe. Eurobarometri-tutkimus, syyskuu 2008 20 20 20 vuoteen 2020 Kasvihuonekaasuja vähennetään

Lisätiedot

Build Up Skills Finland 19.11.12. Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa

Build Up Skills Finland 19.11.12. Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa Build Up Skills Finland 19.11.12 Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa ENERGIATEHOKKUUS Kuuma aihe, monta näkökulmaa Kiinteistöalalle profiilin noston mahdollisuus! 19.11.2012 Piia

Lisätiedot

tarvitsetko tilaa ja kustannustehokkuutta?

tarvitsetko tilaa ja kustannustehokkuutta? tarvitsetko tilaa ja kustannustehokkuutta? Optimointiin ja hätään Tilan määrä Kun pääkonttoriin iskee vesivahinko tai luokat täyttyvät koululaisista, vastaus on Cramo. Saat laadukkaat ratkaisut kaikkiin

Lisätiedot

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen?

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Suomen Betoniyhdistys ry JULKISIVU 2011 Messukeskus 12.11.2011 Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? 1(17) Esityksen teemat Asiantuntijoiden

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Lars Björklund, Vice President, Ethics, Skanska AB Kirsi Mettälä, Henkilöstöjohtaja, Skanska Oy

Lars Björklund, Vice President, Ethics, Skanska AB Kirsi Mettälä, Henkilöstöjohtaja, Skanska Oy Ratkaisun Paikka 12.5.2015 Ethics at Skanska Lars Björklund, Vice President, Ethics, Skanska AB Kirsi Mettälä, Henkilöstöjohtaja, Skanska Oy 1 Our values the five zeros vision 0 0 0 0 0 Zero accidents

Lisätiedot

AITOA ENERGIATEHOKKUUTTA RAKENTAMISEEN

AITOA ENERGIATEHOKKUUTTA RAKENTAMISEEN AITOA ENERGIATEHOKKUUTTA RAKENTAMISEEN Helsingin RakVv:n ajankohtaisseminaari 12.12.2016 Jouni Kivirinne Aitoa energiatehokkuutta rakentamiseen: - Energiatehokkuus: säästöä vai lisäarvoa - Paikallinen

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Lähiöistä kaupunginosiksi

Lähiöistä kaupunginosiksi Lähiöistä kaupunginosiksi Lähiöohjelma 2008-2011 12.10.2007 Tekijän nimi Kari Salmi ARA Lähiöiden kehittäminen I Lähiöiden kehittäminen on kaupunkisuunnittelun lähivuosikymmenten ylivoimaisesti suurin

Lisätiedot

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 2010 Minkälaista Suomea haluamme luoda? Juha Hetemäki 1 Rakennustuotannon arvo vuonna 2008 Talonrakentaminen

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Elinvoimaa täydennysrakentamisella Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Lähtökohtia Täydennysrakentaminen on tärkeää ja tästä ollaan samaa mieltä Kasvukeskukset

Lisätiedot

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Skaftkärr Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Kehityshankkeen rakenne Hankkeen kesto 2008-2012 Alueen rakentuminen 2011-2020 Rahoittajat

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu LIIKKEENJOHDON SUURIN HAASTE Modernin yrityksen on muutoksen kyydissä pysyäkseen suunniteltava tehokas strategia ja seurattava sitä. Siinä piilee kuitenkin

Lisätiedot

Energiatehokkuus rakennustyömaalla nykytila ja haasteet. Build up Skills Workshop 6.6.2012 Helsinki Minna Kuusela TTS

Energiatehokkuus rakennustyömaalla nykytila ja haasteet. Build up Skills Workshop 6.6.2012 Helsinki Minna Kuusela TTS Energiatehokkuus rakennustyömaalla nykytila ja haasteet Build up Skills Workshop 6.6.2012 Helsinki Minna Kuusela TTS Analysis of the Status Quo Raportin sisältö Rakennusalan luonnehdinta Kansallinen politiikka

Lisätiedot

Tutkimuksella tuottavuutta ja uutta kilpailukykyä kiinteistö- ja rakennusalalle

Tutkimuksella tuottavuutta ja uutta kilpailukykyä kiinteistö- ja rakennusalalle Tutkimuksella tuottavuutta ja uutta kilpailukykyä kiinteistö- ja rakennusalalle Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori, TkT RAKENNUSTEKNIIKAN LAITOKSEN VUOSIPÄIVÄ, RAKSA 3.0 - Rakennusalan uudistuva

Lisätiedot

Ympäristötehokas Skanskatalo. Pellervo Matilainen Skanska

Ympäristötehokas Skanskatalo. Pellervo Matilainen Skanska Ympäristötehokas Skanskatalo Pellervo Matilainen Skanska Moderni pääkonttori toimi lähtölaukauksena neljän ympäristö- ja kustannustehokkaan toimistotalon keskittymälle Kiint. Oy Kathy (1) Kiint. Oy Neptun

Lisätiedot

LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA

LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA KÄRKÖLÄ, LAHTI, NASTOLA Yhteneväinen ennakoitava lupakäsittely ja katselmusmenettely Yhteinen, kattava ohjeistus kotisivuilla ja paperimuodossa

Lisätiedot

CONSTI STRATEGIA LYHYT YHTEENVETO

CONSTI STRATEGIA LYHYT YHTEENVETO CONSTI STRATEGIA 2017-2021 LYHYT YHTEENVETO CONSTI ASTUU UUTEEN VAIHEESEEN KEHITYSPOLULLAAN Yritysostot, voimakas kasvu Fokus kannatta -vuuteen Kannattava kehitys Integraatio Listautuminen Consti Strategia:

Lisätiedot

Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet. Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola

Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet. Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Henkilöstön määrä 35 Tilakanta (oma ja vuokrattu yht.) 453 000 m 2 TA 2014 Liikevaihto

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Aviabulevardi I Asiantuntijan asemapaikka

Aviabulevardi I Asiantuntijan asemapaikka Aviabulevardi I Asiantuntijan asemapaikka Kehärata Aviabulevardi Helsingin keskusta Aviapolis saavutettavuus junalla Kehärata aloittaa liikennöinnin heinäkuussa 2015 5 uutta asemaa ja 3 asemavarausta Yhdistää

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Talousjohtajan näkökulma yritysvastuuseen. Jari Mäntylä Talousjohtaja, Skanska Oy Ratkaisun paikka 12.5.2015

Talousjohtajan näkökulma yritysvastuuseen. Jari Mäntylä Talousjohtaja, Skanska Oy Ratkaisun paikka 12.5.2015 Talousjohtajan näkökulma yritysvastuuseen Jari Mäntylä Talousjohtaja, Skanska Oy Ratkaisun paikka 1 Me olemme Skanska Skanska AB listattu Tukholman pörssiin (NASDAQ) Liikevaihto 2014 lähes 16 miljardia

Lisätiedot

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE 1 Johtopäätös 1 Kouluverkkoa tulisi kehittää niin, että kuljetusoppilaiden määrä minimoidaan. Tällä on positiivinen kustannusvaikutus kustannusrakenteeseen ja

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot