Puolustusvoimat. Ympäristöraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puolustusvoimat. Ympäristöraportti 2010 2012"

Transkriptio

1

2 SISÄLLYS ESIPUHE 4 1 PUOLUSTUSHALLINNON TEHTÄVÄT JA ORGANISAATIO 6 Puolustusministeriö 6 6 Puolustushallinnon rakennuslaitos 6 Puolustushallinnon kumppanit 7 Ympäristöjohtaminen Puolustushallinnossa 7 2 SOTILAALLISEN TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 8 Sotilaallisen suorituskyvyn rakentamisen ympäristövaikutukset 8 Sotilaalliset harjoitukset 8 Sotilasilmailun ympäristövaikutukset 9 Merivoimien alustoiminta 11 Koulutus vakioiduilla ampuma- ja harjoitusalueilla sekä ampumaradoilla 12 Ampumamelu ja -tärinä 14 Harjoitustoiminnan päästöt 15 Vaikutusten selvittämisellä toiminnan kehittämiseen 16 Sotilaallisten kriisinhallintaoperaatioiden ympäristönsuojelu 17 3 LOGISTIIKAN JA MATERIAALINHALLINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 18 Hankinnat 18 Huolto ja ylläpito 18 Materiaalin kierto ja hävittäminen 19 Polttoaineenkulutuksen päästöt 20 Korjaamo- ja telakkatoiminta 22 Kemikaalihallinta 23 4 KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN JA ALUEIDEN HALLINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 24 Energian- ja vedenkulutus sekä päästöt 25 Energian- ja vedenkulutuksen seuranta 25 Kiinteistöjen energian- ja vedenkulutus 26 Energiantuotannon päästöt ilmaan 28 Kylmälaitteiden täytöt ja ilmastovaikutukset 28 Jätevesi 29 Kiinteistöjen ylläpito 30 Materiaali-, tuote- ja palveluhankinnat 30 Hoito, huolto, korjaus ja kunnossapito 30 Yhdyskuntajätehuolto ja vaaralliset jätteet 31 Siivous 32 Ulkoalueiden hoito 33 Alueiden käytön suunnittelu 34 Maankäyttö- ja maisemasuunnittelu 34 Kaavoitukseen osallistuminen 34 Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuus 35 Rakentaminen ja peruskorjaus 36 Pilaantuneiden maa-alueiden ja sedimenttien hallinta 37 5 YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET JA TULOKSET 38 Puolustusvoimien uudistuksen ympäristövaikutukset 40 2 ympäristöraportti TAITTO: Nitro ID, 2013 KUVAT: Kirsti Helin, Antti Below, Puolustushallinnon rakennuslaitos PAINO: Edita Prima Oy 3

3 esipuhe Puolustusministeriö Ympäristökysymykset ovat nousseet luonnolliseksi osaksi kansainvälistä ja kansallista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen heikkeneminen vaikuttavat turvallisuusympäristöön maailmanlaajuisesti. Ympäristövastuullinen toiminta tukee uskottavan puolustuskyvyn kehittämistä. Ympäristönäkökulman huomioiminen puolustushallinnon kaikessa toiminnassa turvaa puolustushallinnon toimintaedellytyksiä. Kaikilla tasoilla tapahtuva yhteistyö ja vuoropuhelu ovat tärkeä osa puolustushallinnon ympäristötoimintaa. Puolustushallinnon toimijoiden, kumppaneiden ja muiden sidosryhmien välisellä yhteistyöllä varmistetaan ympäristötoiminnan korkea taso myös jatkossa. Puolustushallinto on ollut aktiivinen ympäristönsuojelun kehittämisessä: hallinnolla on mm. oma osastrategia yhdyskunta- ja ympäristöpolitiikan alalla sekä laajempialainen kestävän kehityksen ohjelma. Puolustushallinnon virastot ovat aktiivisesti jalkauttaneet näitä strategisia tavoitteita toimintaansa. Puolustusministeriö, puolustusvoimat ja Puolustushallinnon rakennuslaitos ovat tehneet myös jatkuvaa yhteistyötä ympäristöhallinnon kanssa. Puolustushallinto on osallistunut mm. ampumaratojen ympäristölupaohjeistuksen kehittämiseen, ampumaratojen parhaan käyttökelpoisen tekniikan määrittämiseen ja raskaiden aseiden ammuntojen ympäristövaikutusten hallintaa koskevaan työryhmään. Puolustusvoimissa työtä ympäristönäkökohtien huomioimiseksi on tehty jo vuosikymmeniä ja panostusta ympäristönsuojeluun on systemaattisesti kasvatettu yhteiskunnan vaatimustason mukaisesti. julkaisi vuonna 2012 uuden ympäristönsuojelun perusajatuksensa, jolla määritetään ISO standardin mukainen ympäristöpolitiikka. Viime vuonna valmistui myös ympäristönsuojelun pitkän aikavälin toimintasuunnitelma Kohti vastuullisempaa ja kestävämpää puolustusta, jossa linjataan ympäristönsuojelun kehittäminen vuoteen 2025 asti. Tavoitteet ovat vaativia, mutta puolustusvoimat tekee parhaansa niiden saavuttamiseksi. Puolustusvoimilla on yhdessä rakennuslaitoksen kanssa käynnissä useita mittavia ympäristönsuojelun kehittämis hankkeita kuten ampumaratojen ympäristönsuojelurakenteiden parantaminen, ympäristötarkkailun ke hittäminen sekä ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristöselvitystyö. Puolustusvoimien uudistamisen suunnittelutyössä ympäristönäkökohdat on otettu huomioon kaikissa suunnittelun vaiheissa ja uudistuksen ympäristövaikutukset on selvitetty edistyksellisellä tavalla. Mittavista ympäristönsuojelun panostuksista huolimatta sotilaallisesta toiminnasta aiheutuu aina mm. melua, joka voidaan kokea häiritsevänä. Puolustushaarat ylläpitävätkin jatkuvaa keskusteluyhteyttä ympäröivään yhteiskuntaan, jotta kaikkien sidosryhmien tarpeet voitaisiin mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon osana toiminnan suunnittelua. Puolustushallinnon rakennuslaitos Puolustushallinnon rakennuslaitos keskittyy tulevaisuudessa entistä voimakkaammin asiantuntijapalveluiden tarjontaan. Osana strategista kehitystyötä rakennuslaitos panostaa voimakkaasti ympäristö- ja energiapalveluihin, joiden tarve ja merkitys on jatkuvassa kasvussa. Rakennuslaitoksen ympäristöpalvelut erotettiin vuoden 2012 alussa omaksi toimialakseen, jonka resursseja on systemaattisesti parannettu puolustusvoimien tarpeiden mukaisesti. Lisäksi rakennuslaitos on entisestään lisännyt osaamistaan energiatehokkuuskysymyksissä. Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen etenee varsinkin lämmöntuotantomuotojen, lämmön- ja vedenkulutuksen sekä rakennusten vaipan eristävyyden osalta. Sähkönkulutuksen vuosia jatkunut nousutrendi on saatu vuonna 2012 pysähtymään. Rakennuslaitoksen pilaantuneiden maiden kunnostamiseen liittyvä tietotaito on valtakunnan huippua ja uusien panostusten myötä laitos pystyy nykyisin tarjoamaan kärkitason palveluita kokonaisvaltaiseen ympäristöriskien hallintaan hankkeiden suunnittelusta käytön aikaiseen tarkkailuun ja raportointiin asti. Rakennuslaitos kehittää tällä hetkellä ympäristötietojärjestelmäänsä palvelemaan koko puolustushallinnon ympäristönsuojelun asiantuntijaverkostoa. KIRAVE-ympäristöstä tulee jatkossa löytymään paikkatietopohjaisena kaikki tarvittavat puolustusvoimien ja rakennuslaitoksen omien asiantuntijoiden työtä helpottavat tiedot ja raportointivälineet. 4 Jukka Juusti ylijohtaja Puolustusministeriö Timo Rotonen prikaatikenraali logistiikkapäällikkö Pekka Salojärvi johtaja Puolustushallinnon rakennuslaitos 5

4 CASE Tykistöprikaatin ympäristöjärjestelmä ISO Tykistöprikaatiin ryhdyttiin vuonna 2007 rakentamaan ensimmäisenä puolustusvoimien joukko-osastona ISO ympäristöjärjestelmää. Järjestelmälle myönnettiin sertifikaatti 2009, joka varmennetaan vuosittaisella auditoinnilla. Tykistöprikaatin johto seuraa, toimitaanko prikaatissa määritellyn ympäristöpolitiikan mukaisesti. Tykistöprikaatissa tavoitteena on, että jokainen työntekijä tunnistaa oman työnsä ympäristönäkökohdat, on tietoinen työnsä aiheuttamista ympäristövaikutuksista sekä tietää kuinka vaikutuksia voidaan vähentää. Henkilökunnan ja varusmiesten koulutuksessa lisätään tietoisuutta oman työn ja toiminnan ympäristönäkökohdista. Esimiehet vastaavat ympäristöjärjestelmän mukaisesta toiminnasta omissa yksiköissään ja työntekijöiden perehdyttämisestä. Toiminta ohjeistetaan laaditun Ympäristökäsikirjan avulla. Ympäristöjärjestelmän muita tärkeitä osia ovat vuosittain laadittava ympäristöohjelma, jonka avulla ympäristövaikutuksia käytännön toimenpitein vähennetään, sekä suunnitelma korjaavista toimenpiteistä. Ympäristöjärjestelmän osiot sisällytetään Tykistöprikaatin toimintakäskyyn. Lisäksi Tykistöprikaatissa toimii ympäristöryhmä, johon on valittu eri alojen edustajia kehittämään ja suunnittelemaan ympäristöasioita. 1 puolustushallinnon tehtävät ja organisaatio Puolustusministeriö, puolustusvoimat ja Puolustushallinnon rakennuslaitos ovat puolustushallinnon keskeiset ympäristötoimijat. Puolustusministeriö Puolustusministeriö vastaa valtioneuvoston osana ja hallinnonalansa ohjaajana kansallisesta puolustuspolitiikasta ja turvallisuudesta sekä kansainvälisestä puolustuspoliittisesta yhteistyöstä. Puolustusministeriö vastaa puolustushallinnon ympäristöpolitiikasta ja asettaa vaatimustason puolustusvoimien ympäristötoiminnalle. Ministeriön yhdyskunta- ja ympäristöyksikkö vastaa ympäristöyhteistyöstä valtioneuvoston muiden sektoreiden kanssa ja osallistuu kansalliseen ja kansainväliseen ympäristölainsäädännön ja ympäristöasioiden valmisteluun. Puolustusvoimien kolme päätehtävää ovat: Suomen sotilaallinen puolustaminen, muiden viranomaisten tukeminen sekä osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. rakentuu maavoimista, merivoimista, ilmavoimista, Pääesikunnasta ja sen alaisista laitoksista sekä Maanpuolustuskorkeakoulusta. Puolustusvoimissa työskentelee runsaat henkilöä, joista sotilaita ja siviilejä kouluttaa vuosittain noin varusmiestä ja vuodesta 2008 alkaen noin reserviläistä. Kriisinhallintatehtävissä palvelee kerrallaan enintään noin henkilöä. Suomen puolustusvoimien sodan ajan enimmäisvahvuus on henkilöä. Ympäristönsuojelu läpäisee puolustusvoimien toiminnassa lukuisia prosesseja. Tavoitteena on, että prosessien omistajat tai toiminnasta vastaavat tuntevat oman toimintansa ympäristövaikutukset ja toimintaa koskevat lainsäädännön velvoitteet. Ympäristönsuojelun asiantuntijat tukevat joukko-osastoja haastavammissa ympäristönsuojelun tehtävissä. Ympäristönsuojelua kehitetään eri puolustushaarat ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen asiantuntijat kokoavassa asiantuntijaverkostossa. Puolustushallinnon rakennuslaitos Puolustushallinnon rakennuslaitos tuottaa puolustusvoimien tarvitsemia kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntija- ja hankintapalveluja. Rakennuslaitos ylläpitää valtaosaa Puolustushallinnon käyttämistä rakennuksesta (huoneistoala noin 3,1 miljoonaa m 2 ) ja rakenteesta. Rakennuslaitoksen organisaatio koostuu keskusyksiköstä ja seitsemästä alueesta sekä kuudesta toimialasta: hallinto-, kiinteistö-, rakennuttamis-, siivous-, tekniset palvelut sekä ympäristöpalvelut. Ympäristöpalvelut tuottavat ympäristönsuojelun asiantuntijapalveluita puolustusvoimille ja muut toimialat huomioivat ympäristönäkökohdat ympäristöpalveluiden sisäiseen ohjeistukseen perustuen. Puolustushallinnon kumppanit Merkittävimmillä kiinteistöjen omistajilla, Senaatti-kiinteistöillä ja Metsähallituksella, on keskeinen rooli muun muassa investointien suunnittelussa. Sotilasilmailu keskittyy pitkälti yhteistoimintalentoasemille, joita ylläpitää Finavia Oyj. Lentotoiminnan ympäristönsuojelun järjestämisessä yhteistyö Finavia Oyj:n kanssa on tiivistä. on ulkoistanut tiettyjä materiaalin kunnossapidon tehtäviä Millog Oy:lle. Millog Oy:n kanssa tehtävällä yhteistyöllä varmistetaan ympäristönäkökohtien huomioiminen koko logistiikkarakenteessa. Puolustusvoimien ruokahuollosta vastaa Leijona Catering Oy. Ulkoistamisten myötä sekä puolustusvoimien että Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ympäristöjohtamisessa korostuu jatkossa hankintaketjujen hallinta. Ympäristöjohtaminen puolustushallinnossa Puolustushallinnon yleiset ympäristöpäämäärät on määritelty puolustusministeriön strategiaan kuuluvassa puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpolitiikassa (2011). on täsmentänyt tavoitteita ympäristönsuojelun pitkän aikavälin toimintasuunnitelmassa (2012). Ympäristöjohtaminen perustuu parhaiten toimintaan soveltuviin laatujärjestelmiin. Tavoitteena on kattaa puolustusvoimien ja rakennuslaitoksen toiminta ISO standardiin perustuvalla ympäristöjärjestelmällä. Puolustusvoimien ympäristönsuojelun prosesseja ja toimintamalleja tarkastettiin vuoden 2010 aikana laajasti. Tarkastuksen avulla kehitettiin ympäristönsuojelun ohjeistusta ja toimintamallia. Vuonna 2012 sekä puolustusvoimat että Puolustushallinnon rakennuslaitos vahvistivat uudet ympäristöpolitiikkansa. Tietyillä puolustusvoimien yksiköillä, kuten varikoilla ja korjaamoilla on ollut käytössään ympäristöjärjestelmiä jo useita vuosia. ISO standardin mukainen sertifioitu ympäristöjärjestelmä oli joukko-osastoista käytössä Tykistöprikaatissa ja Suomenlahden meripuolustusalueella. Lisäksi järjestelmä oli rakenteilla muun muassa koko Maavoimien Materiaalilaitoksen kattavaksi. Ilmavoimissa Lentosotakoulu on laatinut ISO järjestelmän periaatteita noudattelevan rakenteeltaan kevyen järjestelmän. Vastaava kehitystyö on käynnissä mm. Ilmasotakoululla. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toimintajärjestelmä, toimintamallit ja -käsikirja perustuvat ISO standardiin, joihin on integroitu ISO standardin mukainen ympäristöpolitiikka. Ympäristöjohtamiseen liittyvät valmistelut ja päätökset käsitellään laitoksen johtoryhmässä. Puolustusministeriöllä ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toimipaikoissa on vuodesta 2011 ollut käytössä WWF:n kehittämä toimistotyön ympäristövaikutusten hallintajärjestelmä Green Office. Rakennuslaitoksen sisäisenä ympäristöasioiden tiedotus- ja tiedonvaihtofoorumina toimii Ekorinki. 6 7

5 2 Sotilaallisen toiminnan ympäristövaikutukset Sotilaallisen suorituskyvyn rakentamisen ympäristövaikutukset Sotilaalliset harjoitukset Sotilaallisten harjoitusten ympäristönäkökohdat huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa. Ympäristöselvityksellä ja -ohjeistuksella saatetaan harjoitusjoukot, johto ja muu henkilökunta tietoiseksi harjoituksen ympäristövaikutuksista. Ympäristövaikutuksista tiedottamisella pidetään yllä vuorovaikutteisia suhteita naapurustoon, eri organisaatioihin, yrityksiin, kuntiin ja viranomaisiin. Joukkojen liikkumisesta aiheutuu maaston kulumista ja päästöjä ilmaan. Joukkojen kulkureitit suunnitellaan siten, että vältetään herkkien kohteiden lähellä liikkumista. Majoitus- ja ryhmitysalueet valitaan huolellisesti ja jätehuolto, saniteettitilat, tankkauspaikat ja muut mahdollisilta vaikutuksiltaan olennaiset toiminnot suunnitellaan ympäristö huomioon ottaen. Ympäristöselvitys sisältää mm. kartat, joihin on merkitty tärkeät kohteet kuten suojelu- ja pohjavesialueet. Selvitykseen kuuluu myös ympäristönsuojeluohje, jossa on esitetty käytännön toimintaohjeet sekä kiellot ja määräykset. Vuosien aikana Maavoimien materiaalilaitoksen huoltorykmenttien asiantuntijat ovat suorittaneet pistotarkastuksia alueellisiin taisteluharjoituksiin. Tyypillisesti havainnot koskivat puusto- ja tievaurioita sekä vähäisiä polttonestevuotoja tai roskaantumista. Toisinaan lähiympäristön asukkaat valittavat harjoitusten aiheuttamista meluhaitoista. "Pyörremyrsky": Vuoden 2011 puolustusvoimien Pyörremyrskysotaharjoituksessa toteutettiin ympäristönsuojelun suunnittelu ensimmäistä kertaa yhteisesti kaikille puolustushaaroille. Ympäristöselvityksessä arvioitiin harjoituksesta mahdollisesti aiheutuvia ympäristövaikutuksia, joiden perusteella laadittiin harjoitusjoukoille ympäristönsuojeluohje. Suunnitteluvaiheessa hyödynnettiin mm. karttoja, joihin oli merkitty ympäristöllisesti herkkiä kohteita, kuten pohjavesi- ja Natura alueet sekä melulle erityisen alttiita kohteita, esimerkiksi eläintilat. Harjoituksen aikaisten tarkastusten avulla arvioitiin, miten suunnitelman ohjeistus toimiville joukoille oli toteutettu ja kuinka ohjeistus tosiasiallisesti oli huomioitu toiminnassa. Tärkeimpiä tarkastettavia toimintoja olivat polttoaineen jakelu ja jätehuolto. Maastotankkauksen riskit maaperälle ja pohjavedelle olivat joukoilla hyvin tiedossa, mutta mahdollisia vuotoja varten varattu kalusto ei joissakin yksittäisissä tapauksissa ollut asianmukaisesti käytössä. Jätehuollon osalta järjestelyt olivat pääosin toimivat ja asianmukaiset. Vakavia ympäristövahinkoja ei harjoituksen aikana tapahtunut. Kaluston tankkauspaikalla tapahtunut polttoainevuoto saatiin ripeän toiminnan ja vahinkoon varautumisen ansiosta nopeasti rajattua ja hallintaan. Melun aiheuttamia yhteydenottoja kirjattiin yhteensä 23 kpl (15 kpl hävittäjäkalustosta, 7 kpl helikoptereista ja 1 kpl potkurikoneesta). Pyörremyrskyharjoituksen kokemusten perusteella ympäristönsuojelun huomioiminen suurten harjoitusten suunnittelussa on tärkeää. Haasteeksi todettiin ohjeistuksen jalkauttaminen harjoitusjoukoille. NOCO10 Merivoimat isännöi monikansallisen NOCO10-kriisinhallintaharjoituksen syyskuuta Harjoituksessa liikuttiin Pohjois-Itämerellä, Saaristomerellä, Suomenlahden suulla, Ahvenanmerellä ja Pohjanlahdella. Harjoituksen ympäristövaikutuksia ehkäistiin jättämällä erityisen häiriintyvät kohteet harjoituksen ulkopuolelle kieltoja rajoitus alueita määrittämällä, noudattamalla nopeusrajoituksia ja pysymällä vain sallituilla väylillä ja lentoreiteillä. Osallistujamaille, kouluttajille ja suunnittelijoille jaettiin ympäristönsuojeluohjeet ja kartat, joihin oli merkitty mm. Natura ja luonnonsuojelualueet sekä merkitykselliset kutuja kalastusalueet. Sotilasilmailun ympäristövaikutukset Lentotoiminnan ympäristövaikutuksista keskeisimpiä ovat melu sekä päästöt ilmaan. Lisäksi toiminnassa käsitellään vaarallisia aineita, kuten poltto-, voitelu- sekä kiitoteiden ja kaluston jäänestoaineita. Sotilasilmailu koostuu Ilmavoimien ja Maavoimien sotilasilma-aluksilla toteuttamasta lentotoiminnasta. Tehtävien täyttäminen vaati nykyaikaisen kaluston ja toiminnan harjoittelua kaikissa olosuhteissa. Lentopaikka tarvitsee ympäristölainsäädännön mukaan ympäristöluvan. Sotilasilmailu käyttää Finavia Oyj:n ylläpitämiä yhteistoimintalentoasemia. Vuoden 2012 loppuun mennessä Kauhavaa lukuun ottamatta kaikille sotilasilmailun käyttämille lentoasemille oli annettu ympäristölupapäätös. Sotilasilmailun melun leviäminen lentoasemien lähialueilla kartoitetaan yhteistyössä Finavia Oyj:n kanssa tehtävissä lentoasemien meluselvityksissä. Vuonna 2010 täydennettiin Rovaniemen lentoaseman laskennallista meluselvitystä sotilasilmailun osalta ja tehtiin Oulun lentoaseman ympäristössä pitkäkestoinen sotilasilmailun meluvaikutuksia selvittävä melumittaus. Lentoasemien lähiympäristössä sotilasilmailun aiheuttamilla yli 55 db:n melualueilla on arvioitu asuvan alle ihmistä. Arvio perustuu tähän mennessä tehtyihin lentoasemien meluselvityksiin. Sotilasilmailun aiheuttaman melun haittoja pyritään oma-aloitteisesti rajoittamaan toiminta-aikojen ja melua vähentävien lentomenetelmien avulla. Meluhaittojen vähentämiseksi laaditaan lentoasemakohtaiset lentomelun hallintasuunnitelmat. 8 9

6 Lentomelun hallintasuunnitelma on julkaistu Kauhavaa lukuun ottamatta kaikille sotilasilmailun käyttämille lentoasemille. Sotilasilmailun päästöihin ilmaan vaikuttaa pääasiassa lentokalustokohtaisesti toteutettujen lentotuntien määrä. Lentokaluston tyyppikohtaisessa polttoaineenkulutuksessa lentotuntia kohti ei tapahdu suurta vaihtelua. Sotilasilmailu on lähes kokonaan suorituskyvyn rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvää lentokoulutustoimintaa. Kuljetuslentojen, virka-apulentojen ja muiden vastaavien tehtävien osuus lentotuntimäärästä on pieni. Ilmavoimat tarjosi virka-apuaan vuonna 2010 Eyjafjallajökull-tulivuoren purkautumisen aiheuttamassa tuhkakriisissä Islannissa. Ilmavoimien alukset osallistuivat päästöjen aiheuttamien todellisten tuhkapitoisuuksien kartoittamiseen ottamalla ilmasta tuhkanäytteitä, joiden hiukkaspitoisuuden Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos analysoi. Toinen merkittävä ilmavoimien ympäristöön liittyvä virka-aputehtävä vuonna 2010 liittyi heinä elokuun voimakkaiden ukkosmyrskyjen aiheuttamien metsätuhojen kartoittamiseen kotimaassa. Ilmavoimien kalustolla otettujen ilmakuvien avulla voitiin todeta myrskytuhojen laajuus ja laskea arvio kaatuneesta puumäärästä. CASE Juupajoen lento-onnettomuus Tammikuussa vuonna 2010 Juupajoella tapahtui lento-onnettomuus, jossa kaksipaikkainen F-18D Hornet torjuntahävittäjä (HN-468) syöksyi maahan. Lentokone osui pystysyöksyssä metsään kallioseinämän viereen tuhoutuen täydellisesti voimakkaassa törmäyksessä osien ja muun materiaalin levitessä laajalle alueelle. Vastaavaa nykyaikaiselle sotilasilmaalukselle sattunutta lento-onnettomuutta ei Suomessa ole aiemmin tapahtunut. Ympäristöstä otettujen näytteiden perusteella laadittiin kunnostussuunnitelma yhteistyössä ympäristöasiantuntijoiden ja -viranomaisten kanssa. Alueelta poistettiin 390 tonnia likaantunutta lunta ja noin 60 tonnia pilaantunutta maa-ainesta. Läheinen pelto puhdistettiin lentokoneen osista sekä kivistä ja muusta viljelyä haittaavasta materiaalista. Kunnostustoimenpiteiden jälkeen alueelle ei jäänyt haitta-aineita. Taulukko 1. Alustoiminnan ympäristövaikutuksia. Alusten tärkeimmät ympäristövaikutukset Merivoimat tarkkailee vuonna 2002 sovitulla tavalla oman toimintansa ohessa myös pyöriäisiä vedenalaisilla valvontajärjestelmillä ja ilmoittaa mahdollisista havainnoista ympäristöministeriöön ja Suomen ympäristökeskukseen. Ilmoitukset siviilien tekemistä pyöriäishavainnoista tulevat tiedoksi ja tarvittaessa arvioitaviksi myös MERIVTL:lle. Merivoimat on ollut osallisena SAMBAH-pyöriäistutkimushankkeessa (www.sambah.org) ohjaten tutkimushankeen toteuttajaa sopivien sensoripaikkojen suunnittelussa. Suomen talousvyöhykkeelle laskettiin vuonna 2011 yhteensä 47 akustista pyöriäisilmaisinta Polttoainekulutus (milj. litraa) 6 6,3 5,7 Pilssivesi (tonnia) Mustat vedet (tonnia) Merivoimien alustoiminta Suomen sotilaalliseksi puolustamiseksi Merivoimat vastaa meri- ja rannikkoalueen valvonnasta ja meritse tapahtuvien alueloukkausten ja hyökkäysten torjunnasta sekä vastaa meriyhteyksien turvaamisesta ja johtaa meriliikenteen suojaamisen. Tehtävien toteuttaminen ja suorituskyvyn ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa toimintaa ja harjoittelua. Toiminnasta aiheutuu päästöjä, joista merkittävimpiä ovat typenoksidit. Alustoiminnassa syntyy myös erilaisia jätevesiä, kuten pilssivesiä ja saniteettijätevesiä. Turun Pansiossa harmaat vedet kerätään talteen tukikohdassa olevalla siirrettävällä imupainevaunulla. Harmaat vedet lasketaan keräämisen jälkeen kaupungin viemäriverkostoon PHRAKL:n sopimuksen mukaisesti. Mustat vedet kerätään talteen ulkopuolisen sopimuskumppanin toimesta loppukäsittelyä varten. Upinniemessä harmaat ja mustat vedet lasketaan varuskunnan viemäriverkostoon olemassa olevien sopimusten mukaisesti. Merivoimilla on tärkeä rooli Suomen öljyntorjuntakyvyn ylläpidossa. Öljyvahinkojen torjuntaan Merivoimat osallistuu ympäristökeskuksen omistamilla, mutta merivoimien miehittämillä öljyntorjunta-aluksilla. Kansainvälinen yhteistyö on toiminnassa yhä merkittävämmässä asemassa. Merivoimat osallistui vuonna 2010 harjoituksiin, jotka järjestettiin yhdessä kaikkien Itämeren alueen maiden kesken. Helsingin edustalla vuonna 2012 järjestetyssä Balex Delta -harjoituksessa testattiin Suomen öljyntorjuntatyön toimintaketju yhteistyössä ympäristökeskuksen, pelastuslaitoksen sekä vapaaehtoisjoukkojen kanssa. Harjoitukseen osallistui myös muiden Itämeren valtioiden viranomaisia. Merivoimat osallistuu METO-yhteistyöhön (Suomen merellisten viranomaisten yhteistyömalli) Rajavartiolaitoksen, Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston kanssa. Yhteistyön avulla ylläpidetään kattavaa tilannekuvaa merialueelta sekä koordinoidaan merellistä turvallisuutta ja toimintakykyä poikkeuksellisissa tilanteissa. sitoutui vuonna 2010 selvittämään meriammuntojen ja räjäytysten ympäristövaikutuksia. ja Puolustushallinnon rakennuslaitos toteuttikin vuonna 2010 mittavia tutkimuksia Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueella sekä Hangon vesialueella. Sitoumus täytettiin vuoden 2011 aikana

7 Kuva 1. Puolustusvoimien ampumarataalueiden ympäristölupatilanne vuonna Sodankylä [MAAV 2012] Misi Rovaniemi [MAAV 2009] Hiukkavaara [MAAV 2006] CASE Lohtaja Gyltö [MERIV] Pensio [MERIV] Niilisalo Säkylä Örö [MERIV] Kauhava [ILMAV 2005] Pirkkala [ILMAV 2008] Raasi Skinnarvik [MERIV] Lakiala [PE 2007] Parola [MAAV 2009] Tammela [MAAV 2009] Baggby [MERIV 2008] Keuruu [MAAV 2011] Hätilä [MAAV 2009] Skyndalen Upiniemi [MERIV] [MERIV] Russarö [MERIV] Haapajärvi [MAAV 2006] Tikkakoski [ILMAV] Halli [ILMAV 2012] Padasjoki [MAAV 2009] Hälvälä [MAAV 2009] Kajaani Kouvujärvi [MAAV 1999] Rissala [ILMAV 2008] Kyrönpelto Tyrri Uusikylä Räiskylä [MAAV 2009] [MAAV 2009] Santahamina Isosaari [MERIV] Vekarajärvi Hamina Lupinmäki Kirkonmaa [MERIV] Vuosanka [MAAV 2009] Taipalsaari Lappeenranta Kontioranta [MAAV 2008] sitoutui BSAG Base Camp -tilaisuudessa selvittämään ampuma- ja räjäytystoiminnan vaikutuksia meriympäristössä. Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueen ampumasektorilla suoritettiin tutkimuksia vuoden 2010 aikana. Tutkimus perustui historiaselvitykseen, pohjadynaamisen mallin luomiseen, pohjaluotauksiin sekä suunnitelmalliseen näytteenottoon. Näytteistä analysoitiin haitta-ainepitoisuudet ja kartoitettiin pohjaeläimistö. Tutkimusta täydennettiin ekotoksisuustestein. Aineiston avulla laadittiin riskinarvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön. Ampuma-alueen tutkimus ja riskinarvio eivät osoittaneet pitkäaikaisen ampumatoiminnan aiheuttaneen havaittavia muutoksia meriympäristössä tai merkittävää ympäristöriskiä. Tutkimuksen toteutti FCG Finnish Consulting Group Oy Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ohjauksessa. Koulutus vakioiduilla ampuma- ja harjoitusalueilla sekä ampumaradoilla Sotilaallisen suorituskyvyn rakentaminen edellyttää realistisia harjoitusmahdollisuuksia ulko-olosuhteissa. on vuokrannut Metsähallitukselta tarkoitukseen noin hehtaaria, joista vesialueita on noin hehtaaria. Alueista maaalaltaan suurin on Rovajärven ampuma- ja harjoitusalue, noin hehtaaria. Lisäksi suuremmissa sotaharjoituksissa käytetään myös muita valtion ja yksityisten omistamia maita. Toiminta ampuma- ja harjoitusalueella tai kouluampumaradalla aiheuttaa ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi melu voi vaikuttaa lähiympäristön asukkaiden viihtyvyyteen. Myös tärinä ja pölyäminen voivat häiritä. Haitta-aineiden pääsy maaperään, pintaveteen tai pohjaveteen voi vakavimmillaan aiheuttaa terveyshaitan vaaraa. Toimintaalueen sijainti suhteessa ympäröivään asutukseen ja ympäristön erityispiirteet ratkaisevat, miten todennäköisiä ja merkittäviä vaikutukset ovat. Puolustusvoimien harjoittelu kohdistuu erityisesti 68 ampuma- ja harjoitusalueelle sekä 48 ampumarata-alueelle. Vuoden 2012 loppuun mennessä lainvoimainen ympäristölupapäätös oli saatu 21 ampumarata-alueelle, ja ympäristölupa oli vireillä kahdeksalle rata-alueelle (kuva 1). Ampuma- ja harjoitusalueet jaetaan käyttötarkoituksen mukaan ampumaja harjoitusalueisiin, joilla harjoitellaan sotilaan perustaitoja pääsääntöisesti käsiasein, sekä alueisiin, joilla ammutaan myös raskailla aseilla ja suoritetaan suurempia räjäytyksiä. Raskaiden aseiden ammunnat keskittyvät noin 15 ampuma- ja harjoitusalueelle ja tykistöammunnat käytännössä muutamille valtakunnallisesti tärkeimmille alueille. Vuonna 2010 Maavoimien Esikunta laati selvityksen ampuma- ja harjoitustoiminnan ympäristönsuojelun kehittämistarpeista, jonka tulosten perusteella käynnistettiin ohjelma yksittäisten ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristön tilan tapauskohtaiseksi selvittämiseksi. ja rakennuslaitos laativat selvitykset, joissa arvioidaan toiminnan vaikutukset maaperään, pohjaveteen, pintavesiin ja ilmaan. Selvitys toimii lähtötilanteena toiminnan riskien kartoituksessa ja toimii siten ympäristönsuojelun jatkokehittämisen ja tarkkailuohjelmien laatimisen perustana. Ympäristöselvityksiä oli vuoden 2012 loppuun mennessä valmistunut tai meneillään Säkylän, Pohjankankaan, Taipalsaaren, Santahaminan, Rovajärven ja Syndalenin ampuma- ja harjoitusalueilla. Vuonna 2010 toteutettiin myös merimiinojen raivauksen ympäristövaikutuksia selvittävän tutkimuksen koeräjäytykset (3 kpl), näytteenotto ja mittaukset. Tutkimuksen rahoitti puolustusvoimat. Puolustusvoimien ampumaradoille laadittiin vuonna 2011 kokonaiskehittämissuunnitelma, jonka tavoitteena on vuosien aikana parantaa ampumaratojen ympäristövaikutusten hallintaa ja teknistä suojelua niin, että ne vastaavat ympäristölupien vaatimuksia sekä ympäristönsuojelulain mukaista periaatetta parhaan käyttökelpoisen tekniikan (Best Available Techniques, BAT) käyttämisestä. Kokonaiskehittämissuunnitelman mukaisesti kaikille puolustusvoimien ampumaradoille haetaan ympäristöluvat. Lupahakemusta varten selvitetään ampumaratojen ympäristövaikutukset kohdekohtaisin meluselvityksin sekä perustilaselvityksillä, joiden tavoitteena on arvioida ampumaratatoiminnassa syntyvien haitta-aineiden muodostamaa riskiä ja tarvetta maaperän sekä pinta- ja pohjaveden suojauksille. Ampumaratojen parantamistoimenpiteet suunnitellaan ja mitoitetaan kullekin radalle asetettujen ympäristönsuojelutavoitteiden mukaisesti. Suunnittelun lähtökohtana käytetään mm. ampumaradoille teetettyjä meluntorjuntasuunnitelmia. Tyypillisiä meluntorjuntatoimenpiteitä ovat meluvallien ja muiden meluesteiden rakentaminen sekä ampumakatosten seinä- ja kattopintojen vuoraaminen ääntä eristävällä materiaalilla. Pidentämällä ampumakatosta ampumataulujen suuntaan voidaan rajoittaa aseiden suupamauksen melun kulkeutumista. Ampumaratojen haitta-aineiden kulkeutumista maaperään sekä pinta- ja pohjaveden mukana voidaan vähentää ohjaamalla sadevedet pois taustavallista ja ampumapaikan edustalta, johon myös kohdistuu metallikuormitusta. Tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsevilla ampumaradoilla voidaan taustavallit eristää maaperästä suojarakentein ja taustavallista suodattuvat vedet voidaan käsitellä ennen niiden johtamista maastoon. Haitta-ainepitoiset tai luoteja sisältävät maa-ainekset poistetaan ympäristölupaehtojen sekä riskinarvion määrittelemissä laajuudessa. Pilaantuneet maa-ainekset käytetään mahdollisuuksien mukaan uudestaan taustavallien rakenteissa tai kuljetetaan jätteenkäsittelykeskuksiin. Kokonaiskehittämissuunnitelmassa ampumaradat on jaettu kolmeen kategoriaan niiden koulutuksellisen ja ympäristöllisen merkittävyyden perusteella. 1. kategorian ampumaradoilla parantamistoimenpiteet käynnistettiin vuoden 2012 keväällä. Perustilaselvityksiä valmistui vuoden loppuun mennessä kahdeksalle ampumaradalle. Vuoden loppuun mennessä oli kaikki ympäristönsuojelutavoitteiden mukaiset toimenpiteet toteutettu Panssari prikaatin Parolannummen ja viimeistelyä vaille Hätilän ampumaradoilla. Talven aikana ympäristönsuojelun parantamistoimenpiteet toteutetaan myös Karjalan Prikaatin Vekaranjärven ampumarataalueella. Näiden lisäksi vuoden 2012 aikana parannettiin ampumakatosten meluntorjuntaa Porin Prikaatin Säkylän ampumaradoilla (4 katosta), Kainuun Prikaatin Hoikan portin ampumaradoilla (5 katosta) sekä Utin Jääkärirykmentin Tyrrin yhdellä ampumaradalla. Santahaminan ampumaratojen ympäristönsuojelun parantamistoimenpiteiden 12 13

8 Melulle altistuvat Ampumaradat (65/60 db LAImax) Ampuma- ja harjoitusalueet (55 db LAeq) Vakituiset asukkaat Vapaa-ajan kiinteistöt Taulukko 2. Puolustusvoimien ampumamelulle altistuvien määrä suunnittelu aloitettiin kesällä Yhteensä vuoden 2012 aikana puolustusvoimien ampumaratojen ympäristönsuojeluun käytettiin 3,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 on käynnistetty keskitetyn valtakunnallisen tarkkailujärjestelmän luominen sekä tietojärjestelmän kehittäminen. Alueellisten ja kohdekohtaisten tarkkailuohjelmien päivitystyössä hyödynnetään ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristöselvitysten tuloksia. Tavoitteena on uuden järjestelmän käyttöönotto vuoden 2013 aikana. Ampumamelu ja -tärinä Vuoden 2012 lopulla oltiin tilanteessa, että meluselvitys oli tehty kaikille puolustusvoimien ampumaradoille ja 38:lle 68:sta ampuma- ja harjoitus alueesta. Kaikille merkittäville ampuma- ja harjoitusalueille on tehty meluselvitys, sillä osa harjoitusalueista on sellaisia missä ei ole ampumatoimintaa eikä näin ollen tarvetta meluselvitykselle. Perusselvitykset ovat edellytys melualueiden määrittämiselle, joka taas on edellytys altistuvien määrän laskemiselle. Merkittävänä tavoitteen saavuttamisena voidaan pitää sitä, että kaikille puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueille ja ampumaradoille on määritetty melualueet ja altistuvien määrä on laskettu. Vuonna tehtiin ampumatoiminnan ympäristömeluselvityksiä kahdeksaantoista kohteeseen. Perusselvitysten lisäksi tehtiin kaksitoista ampumamelun seurantamittausta, kuusi meluntorjuntasuunnitelmaa ja kolme muuta ampumameluun liittyvää selvitystä. Ampumatärinää mitattiin kolmessa kohteessa. Meluselvityksiä tehtiin ympäristölupahakemuksia ja kaavalausuntoja varten. Raportointikaudella maakuntakaavoihin on puolustusvoimien esityksestä merkitty ampuma- ja harjoitusalueiden ja ampumaratojen melualueet. Raskaiden aseiden ja räjäytysten ympäristömelun arviointia kehitettiin tarkistamalla melupäästön eli emission määritysohje vuonna 2009 Koeampumalaitoksella tehtyjen mittausten perusteella. Tätä ajanmukaistettua ohjetta sovelletaan toistaiseksi. Vuonna 2010 valmistui rakennustapaselostus kevyistä ampumaratakatoksen meluntorjuntarakenteista. Rakenne perustui Riihimäen ampumaradan katoksen mitattuun ja testattuun koerakenteeseen suunniteltiin Parolannummen ampumaratojen katokset tämän perusteella. Rakennustapaselostus päivitetään saatujen kokemusten pohjalta vuoden 2013 aikana. Vuonna 2010 suoritettiin äänenvaimentimien vertailumittaus. Mittauksen tarkoituksena oli selvittää rynnäkkökiväärin äänenvaimentimen soveltuvuus ja teho meluntorjuntakeinona. Tulosten perusteella äänenvaimentimella voidaan vähentää melua muissa suunnissa, paitsi ampumasuunnasta etuviistoon, mihin luodin lentoääni leviää. Muista seikoista johtuen äänenvaimentimia ei ole otettu käyttöön sotilasaseissa. Vuonna 2011 selvitettiin ohjearvot ylittävälle ampumaratamelulle altistuvien asukkaiden sekä vapaa-ajan kiinteistöjen lukumäärät. Vastaava selvitys tehtiin vuoden 2012 aikana ampumaja harjoitusalueita koskien. Raportin mukaan siviiliampumaratojen melulle altistuu noin asukasta. Vastaavasti esimerkiksi yleisten teiden melualueilla on arvioitu asuvan ja katujen melualueilla asukasta. Yhteensä ohjearvot ylittävälle melulle arvioidaan Suomessa altistuvan yli asukasta. Puolustusvoimien ampumatoiminnan melulle altistuvien osuus on tästä noin 1 %. Ampumatoiminnan melu eroaa liikennemelusta siinä, että se ajoittuu pääasiassa päiväaikaan. Melulle altistuneiden määrät on esitetty taulukossa 2. Raportointikaudella aloitettiin puolustusvoimien aloitteesta parhaiden tekniikoiden ja käytäntöjen (BAT) määrittäminen ampumaratojen ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Puolustusvoimien meluasiantuntija toimi melutyöryhmän puheenjohtajana. Tavoitteena on, että BAT-raportti on valmis vuoden 2013 aikana. Vuonna 2009 valmistuneen ampumatärinätutkimuksen perusteella sopimuskonsultti valmisteli arviointiohjeluonnoksen, jota käytettiin Pohjankankaan, Santahaminan ja Säkylän ampuma- ja harjoitusalueella suoritettujen tärinämittausten tulosten arvioinnissa. Ampumatärinän arvioinnin kehittäminen jatkuu tulevina vuosina. Seuraavassa vaiheessa laaditaan Pohjankankaan ampuma-alueelle kokonaisselvitys ampumatärinästä ja tärinäalueista. Harjoitustoiminnan päästöt Puolustusvoimien ampuma- ja harjoitustoiminnassa käytetyt ammukset ja räjähteet sisältävät mm. metalleja, räjähdysaineita ja ruuteja, joita saattaa jäädä tai kulkeutua harjoitusympäristöjen maaperään sekä pohja- ja pintavesiin. Puolustusvoimien ampumarataalueista noin neljännes ja merkittävistä ampuma- ja harjoitusalueista yhdeksän kappaletta sijoittuu pohjavesialueille. Pienikaliiperisten aseiden ammuntojen aiheuttama metallikuormitus kohdistuu pääasiassa ampumaratojen taustavalleihin. Korkeita metallipitoisuuksia kertyy pienelle, selkeästi rajatulle alueelle. Metallien kulkeutuminen taustavalleista on yleensä vähäistä. Kosteissa ja happamissa olosuhteissa metalleja saattaa kuitenkin liueta ympäristöön. Kaikkien puolustushaarojen pienikaliiberisten 14 15

9 Laukausmäärä 2012 (milj. kpl) Ampumaradat Ampuma- ja harjoitusalueet Rynnäkkökivääri 7 13 Muut pienkaliiberiset 4 1 Yhteensä Taulukko 3. Pienikaliiberisten aseiden laukausmäärä vuonna aseiden laukausmäärät ja vuotuinen lyijykuorma on esitetty vuoden 2012 osalta taulukossa 3. Vuonna 2012 rynnäkkökiväärillä ammuttiin noin 20 miljoonaa laukausta. Lyijypäästönä tämä tarkoittaa yli kilon lyijykuormitusta vuositasolla. Lisäksi on ammuttu lyijyttömiä alumiiniluoteja noin 1,5 miljoonaa laukausta. Raskaiden aseiden ammunnat kohdistuvat ampuma- ja harjoitusalueiden erikseen määritellyille maalialueille. Raskaiden ampumatarvikkeiden laukausmäärä vuonna 2012 oli noin kpl. Pieni osa metallista höyrystyy räjähdystapahtuman yhteydessä aiheuttaen vähäistä metallilaskeumaa räjähdysalueella. Täydellisessä räjähdystapahtumassa ruuti ja räjähdysaine palavat kokonaan eivätkä kuormita luontoa. Epätäydellisesti räjähtävistä tai räjähtämättömistä ammuksista saattaa päästä maaperään räjähdysaineita, jotka voivat kulkeutua myös pohjaveteen. Metallinen ammusjäte kerätään maastosta pois. Vaikutusten selvittämisellä toiminnan kehittämiseen Puolustushallinnossa on käynnissä useita ampuma- ja harjoitustoiminnan ympäristövaikutusten selvittämiseen ja ehkäisyyn liittyviä kehittämishankkeita. Vuonna 2010 aloitettiin yhteistyössä ympäristöhallinnon kanssa Paras käyttökelpoinen tekniikka ulkona sijaitsevien ampumaratojen ympäristövaikutusten hallinnassa -hanke. Selvityksen tavoitteena on koota tietoa ampumaratojen ympäristövaikutuksista ja niiden hallintamenetelmistä sekä määritellä kansallisella tasolla ampumatoiminnan vaikutusten hallinnan paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT, Best Available Techniques). Hanke jatkui ja sen on tarkoitus valmistua vuonna Vuonna 2011 laadittiin ampumaratojen ympäristönsuojelun kokonaiskehittämissuunnitelma, jonka tavoitteena on saattaa kaikki puolustusvoimien ampumaradat BAT-standardin mukaisiksi vuoteen 2018 mennessä. Ympäristönsuojelun parantamiseen liittyy olennaisena osana myös toiminnan ja sen vaikutusten seurannan tehostaminen. Ampumaratojen käytön seurantaa on kehitetty ja laaja, systemaattinen seuranta aloitettiin kaikilla radoilla vuonna Samalla suunnitellaan ja käynnistetään myös järjestelmällinen ympäristötarkkailu. Tarkkailutietoja hallitaan keskitetysti ja niitä käytetään toiminnan jatkokehittämisessä. Vuonna 2009 havaittiin laboratorioanalytiikan tarkentumisen myötä ensimmäistä kertaa jälkiä räjähdysaineista Pohjankankaan ampuma- ja harjoitusalueen pohjavedessä. Vuonna 2010 Säkylään rakennettiin ensimmäinen pohjavesisuojaus raskaiden aseiden ammuntojen maalialueelle. Vanhan maalialueen laajojen maansiirtotöiden yhteydessä havaittiin myös tämän alueen pohjavedessä räjähdysainejäämiä. Vuonna 2012 Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen ympäristöselvityksen yhteydessä suoritetussa pintavesitutkimuksessa todettiin pieniä räjähdysaineiden pitoisuuksia maalialueiden läheisissä lähdevesissä. Pitoisuudet eivät aiheuta riskiä ympäristölle tai terveydelle, mutta osoittavat että harjoitustoiminnasta peräisin olevia räjähdysaineita päätyy maaperään ja voi kulkeutua otollisissa olosuhteissa myös pohjaveteen. Havaintojen perusteella Pääesikunta päätti, että uusia riskiä aiheuttavia toimintoja ei sijoiteta pohjavesialueille. Tarkkailua tehostetaan ja korkean riskitason kohteissa olevien toimintojen osalta selvitetään mahdollisuuksia suojata pohjavettä. Samalla pyritään syventämään tietoa asejärjestelmissä ja ampumatarvikkeissa olevista haitallisista aineista ja niiden ympäristökäyttäytymisestä. Vuonna 2012 ryhdyttiin ympäristön kannalta tärkeimmille ampuma- ja harjoitusalueille laatimaan koko alueen ja sen toiminnot kattavia pinta- ja pohjavesitarkkailuohjelmia. Ohjelmien laadinta on käynnissä Pohjankankaan, Lohtajan, Rovajärven, Säkylän ja Taipalsaaren alueilla. seuraa tiiviisti kansainvälistä tutkimusta sekä tekee yhteistyötä useiden maiden kanssa aiheen tiimoilta osallistuen muun muassa NATO:n räjähteiden ympäristövaikutuksia selvittävään työryhmään. Vuosina valmistui puolustushallinnon sisällä kaksi ylemmän korkeakoulutason opinnäytetyötä harjoitustoiminnan maaperä- ja vesivaikutuksiin liittyen. Sotilaallisten kriisinhallintaoperaatioiden ympäristönsuojelu Toimiessaan kriisinhallintakohteissa puolustusvoimat pyrkii korkeaan ympäristönsuojelun tasoon niissä puitteissa, jotka toimintaympäristö mahdollistaa. Puolustusvoimien tavoitteena on, että käyttöön otetut alueet luovutetaan vähintään yhtä hyvässä kunnossa kuin ne olivat joukkojen saapuessa. Kriisinhallintajoukot pyrkivät myös mahdollisuuksien mukaan auttamaan paikallista siviiliväestöä infrastruktuurin ylläpidossa ja kehittämisessä. Camp Villen toiminta Kosovon Lipljanissa päättyi vuoden 2010 lopussa ja luopumisasiakirjoja varten tehtävä englanninkielinen ympäristöselvitys laadittiin kesä-lokakuussa. Suomalaisten toiminnasta alueilla laadittiin historiaselvitys ja alueilta otettiin maaja vesinäytteitä. Selvityksen perusteella esitettiin arviot suomalaisten maaperää tai pohjavettä pilanneista toiminnoista sekä annettiin suositukset tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Alueella tehtiin ennen suomalaisten poistumista pienimuotoisia maaperän kunnostustöitä, joissa öljyllä pilaantunutta maata toimitettiin kompostointi- ja kaatopaikkakäsittelyyn. Alueelle ei jäänyt ympäristörasitteita. Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat ovat yhteistyössä kehittämässä sotilaallisen kriisinhallinnan ympäristökoulutusta. Hankkeeseen on osallistunut useita puolustushallinnon asiantuntijoita ja sen tavoitteena on tuottaa ympäristökoulutusmateriaalia kriisinhallintaoperaatioihin osallistuville joukoille. Vuonna 2011 alkaneen hankkeen tulokset julkaistaan Puolustushallinnolla oli myös aktiivinen rooli 2012 julkaistussa EU:n sotilasoperaatioiden ympäristökonseptin kehittämisessä

10 Hankintasektori Toimiala 2010/ Logistiikan ja materiaalinhallinnan ympäristövaikutukset Hallinnon palvelut Materiaalihankinnat ja tekniset hankinnat Tietohallinnon hankinnat Matkustuksen hallinta 88 % Talouden hallinta 96 % Ajoneuvo- ja kuljetushankinnat 96 % 90 % Energiahankinnat 44 % 100 % Materiaali- ja kiinteistöhankinnat 22 % Toimistohankinnat 92 % 92 % IT-laitehankinnat 97 % 90 % Ohjelmistohankinnat 5 % Tietoliikennehankinnat 49 % Taulukko 4. Kooste puolustusvoimien ympäristöystävällisistä hankinnoista Ympäristövaikutuksia seurataan järjestelmällisesti ja vastuullisesti materiaalin elinjakson kaikissa vaiheissa esisuunnittelusta, suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta aina suorituskyvyn purkamiseen saakka. Ympäristövaikutusten osalta myös materiaalin siirrot ja varastointi ovat merkittäviä. Tällä hetkellä ympäristönsuojelu keskittyy elinjakson lopun operointi- ja purkamisvaiheisiin. Tärkeä tavoite on myös minimoida haitallisten kemikaalien käyttö. Materiaalitehokkuutta edistetään hankkimalla käyttöä kestäviä tuotteita, joiden valmistuksessa ympäristövaikutukset on huomioitu. Elinjakso maksimoidaan huoltamalla ja varastoimalla tuotteet huolellisesti. Kun materiaalia joudutaan hylkäämään, tavoitteena on ensisijaisesti sen hyödyntäminen aineena tai energiana. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jäte loppusijoitetaan turvallisesti. Hankinnat on yksi merkittävimmistä valtionhallinnon julkisista hankkijoista. Hankintoja ohjaa mm. Valtioneuvoston periaatepäätös kes tävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa Puolustustarvikkeet hankitaan puolustusvoimien oman hankinta organisaation kautta. Puolustustarvikehankinnoissa julkisille hankinnoille asetetut ympäristötavoitteet eivät täyty. Muun kuin puolustusmateriaalin ja siihen liittyvät palvelut puolustusvoimat hankkii pääsääntöisesti valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n kautta. Hansel Oy:n kautta toteutuneiden puolustusvoimien yhteishankintojen ympäristöasioiden huomiointi on esitetty taulukossa 4. Vuonna 2012 Hanselin kautta toteutettiin puolustusvoimien yhteishankintoja yhteensä yli 84 miljoonalla eurolla, joista ympäristöasiat huomioitiin 78 %:ssa hankinnoista. Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole omia varastoja (lukuun ottamatta siivous- ja pientarvikevarastoja), vaan tuotteet tilataan pääsääntöisesti suoraan käyttöön. Hansel Oy:n kautta toteutuneiden hankintojen kokonaissumma vuonna 2012 oli yli 22 miljoonaa euroa, joista ympäristöasiat huomioitiin 94 %:ssa hankinnoista. Huolto ja ylläpito Materiaalin kirjo on laaja aina yksittäisestä etäisyysmittarista, aseesta ja liikuntavälineestä raskaisiin maastokuorma-autoihin, panssarivaunuihin ja viestijärjestelmiin sekä aluksiin ja lentokoneisiin, joille jokaiselle on nimetty järjestelmävastuullinen puolustushaara. Osa kunnossapitovastuista on ulkois- tettu Millog Oy:lle ja Patrialle. Järjestelmävastuuseen kuuluu myös kunnossapidon ympäristöohjeistus esimerkiksi kemikaalien käsittelyä ja varastointia sekä jätehuoltoa koskien. Sotilasräjähteiden elinjakson hallinta perustuu kunnonvalvontaan. Räjähteiden toimintakuntoisuus sekä varastointi-, kuljetus-, käsittely- ja käyttö turvallisuus varmistetaan valmistuseräkohtaisesti. Kunnonvalvonnan avulla myös kehitetään muita räjähteiden elinjakson aikaisia toimintoja, kuten varastointi-, kunnossapito- ja hävitysprosesseja. Tarkastuksissa havaitut poikkeamat antavat impulssin jatkotoimenpiteille, joita voivat olla esimerkiksi erilaiset testaukset ja tutkimukset, tuotteiden lajittelu, koulutuskäyttöön ohjaus tai käytöstä poisto. Materiaalin kierto ja hävittäminen Hylkäämisellä tarkoitetaan olemassa olevan, käyttökelvottomaksi rikkoutuneen, loppuun kuluneen, korjauskelvottoman, vanhentuneen tai muutoin käyttöarvonsa menettäneen materiaalin lopullista käytöstä poistamista. Materiaali hylätään tarkasti määritellyn prosessin mukaisesti ennen sen lopullista jälkikäsittelyä. Jälkikäsittelyssä materiaali myydään, kierrätetään tai hävitetään. Materiaalin kulumista hallitaan myös vuorottelemalla käytössä olevaa ja varmuusvarastoitavaa tavaraa: kierron avulla varmistetaan myös välineiden säännöllinen huolto. Ajoneuvojen osalta käyttövuorottelu toimii jo nyt hyvin. Järjestelmätyöryhmät laativat vastaavia suunnitelmia myös muulle materiaalille. Materiaalia huolletaan paitsi alkuperäiseen käyttöön myös kokonaan uusiin tarpeisiin. Esimerkiksi käytetyistä hylsyistä ja pakkauslaatikoista tehdään uudenveroisia tai pakkauksia muutetaan toiselle tuotteelle sopivaksi. Tuotannosta syntyneet metallit lajitellaan ja toimitetaan sopimuksen mukaisesti Kuusakoskelle hyödynnettäväksi. Romumetallia syntyy lähinnä materiaalia hylättäessä, korjaamotoiminnasta ja räjähteiden hävittämisestä. Vuonna 2010 kierrätykseen toimitettiin tonnia metallia. Vuonna 2011 kierrätysmetallin määrä oli 4018 tonnia ja vuonna 2012 noin 3000 tonnia. Määrällisesti eniten on terästä ja messinkiä. Materiaali, jolla on myyntiarvoa, huutokaupataan Millog Oy:n toimesta. Sotilasräjähteiden käytöstä poistaminen on purkamista, räjäyttämistä, poltta

11 Vaihe Prosessijäte Loppukäsittely Tuotanto Kunnonvalvonta Kunnossapito Käytöstä poisto Räjähdepitoinen siivousjäte Poltto varikolla, hävittämöt (Palolampi) Savumassat Poltto varikolla PCB-paperi Ekokem Oy Metallit Kuusakoski Oy Laatikkojäte Lassila & Tikanoja Oy Metallit Kuusakoski Oy Vaaralliset jätteet Ekokem Oy Räjähdejäte ja ruudit Hävittämöt (Inha, Palolampi), massaräjäytysleirit (Hukkakero) Metallit Kuusakoski Oy Taulukko 5. Räjähteiden elinkaaren aikaiset jätteet 2010 ja Päästö NOx CH CO CO SO Taulukko 6. Ilmaliikennepolttoaineiden kulutuksesta aiheutuneet päästöt ilmaan Päästö CO 2 (t) SO 2 (kg) mista ja komponenttien kierrätystä. Räjähteiden hävittäminen on Suomessa pääosin puolustusvoimien räjähdekeskuksen tehtävä. Teollisuudella ei Suomessa ole teollista räjähteiden hävittämiskykyä, vaan se joutuu hankkimaan palvelun joko puolustusvoimilta tai ulkomailta. Ampumatarvikkeita ja purettujen ammusten osia hävitetään rumpupoltolla Räjähdekeskuksen Ähtärin toimipisteessä ja massaräjäytyksellä hävitettäväksi soveltuvat ampumatarvikkeet ja räjähteet Kittilän Hukkakerossa ja Ähtärin toimipisteen palolammen hävittämöllä. Massaräjäytyksen ympäristövaikutuksia seurataan erillisen suunnitelman mukaisesti vuosittain. Ähtärissä toiminnan ympäristövaikutusten suunniteltu seuranta aloitettiin vuonna Hävitystoiminnan kehittämistä selvitetään. Taulukossa 5 esitetään räjähteiden elinkaaren aikaiset toimenpiteet jätteineen. Pelkän tuotannon osuus ympäristövaikutuksista on lähes merkityksetön. Määrältään suurimpia jätelähteitä räjähteiden osalta ovat kunnonvalvonnan laatikkojäte (murskataan ja hyödynnetään energiana), kunnossapidon ja käytöstä poiston aikana syntyvä metalliromu (kierrätetään metalliteollisuuteen) sekä käytöstä poistettu räjähdysaine ja ruuti (poltetaan tai räjäytetään puolustusvoimien toimesta). Polttoaineenkulutuksen päästöt ilmaan Sotilasilma-alusten päästöt ilmaan ovat ilmavoimien toiminnan merkittävä ympäristövaikutus. Lentoasemilla ja niiden välittömässä läheisyydessä ilman laatuun vaikuttavat hiilimonoksidi, hiilidioksidi, typen oksidit ja palamattomat hiilivedyt. Hiilimonoksidia eli häkää syntyy eniten maatyhjäkäynnillä ja käytettäessä jälkipoltinta. Ilmastovaikutuksiltaan merkittävimpiä ovat hiilidioksidi ja typen oksidit. Sotilaslentoliikenteen rikkidioksidipäästöjen merkitys on vähäinen, koska Suomessa käytettävä lentopetroli sisältää rikkiä alle 0,05 %. Ilmavoimien materiaalilaitos arvioi vuosittain laskennallisesti sotilas ilmailun päästöt valtakunnallisesti ja lentoasemakohtaisesti. Ilmavoimien sotilasilmailun aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat noin 0,8 % ja typen oksidit noin 0,3 % Suomen koko liikenteen pakokaasupäästöistä. Suomen ilmaliikenteen päästöistä sotilasilmailun aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat noin 11 % ja typen oksidit noin 10 %. Ilmavoimien suihkukonekaluston polttoaineenkulutus vaihtelee konetyypeittäin ja tehtävittäin tuhannesta viiteen tuhanteen litraan tunnissa. Poltto aineenkulutus on suurimmillaan lentoon lähdössä ja käytettäessä jälkipoltinta sekä suuria tehoasetuksia matalalentoharjoituksissa. Ilmavoimien lentokoneiden polttoaineenkulutus on noin 10 % Suomen koko lentoliikenteen polttoaineenkulutuksesta. Polttoaineenkulutukseen vaikutetaan lentosuunnittelulla ja lento koneiden ja moottoreiden säännöllisellä huoltotoiminnalla. Maaliikennepolttoaineen kulutus raportointijaksolla on vuositasolla pysytellyt noin 12,5 miljoonassa litrassa vuosina Vuonna 2012 kokonaiskulutus laski 11,5 miljoonaan litraan. Bensiinissä on lähes kokonaan luovuttu 95E:n käytöstä ja siirrytty 98E:n käyttöön. Lisäksi bensiinin kokonaiskäyttömäärä on laskenut merkittävästi vuonna Polttoaineenkulutus on saatu pienenemään mm. luopumalla vanhasta kalustosta sekä taloudellisen ajotavan huomioimisella koulutuksessa ja käytössä. Merivoimien alusliikenteessä merkittävimmät päästöt aiheutuvat käytettyjen polttoaineiden päästöistä. Aluspolttoaineen kulutus Merivoimissa on raportointijaksolla vaihdellut noin 5,7 6,3 miljoonan litran tasolla. Aluspolttoaineen kulutukseen vuonna 2012 laskevasti on vaikuttanut mm. Rauma-luokan alusten modernisointi. Ympäristöpäästöt vähenevät polttoaineen muuttuessa rikittömäksi. Lisäksi aluspolttoainekulutusta pyritään vähentämään mm. harjoitustoiminnassa tai tehtävien toteuttamisessa huomioimalla kulloisessakin tilanteessa vaadittavat alusten erilaiset käyttöprofiilit. Taulukko 7. Maaliikennepolttoaineiden kulutuksesta aiheutuneet päästöt ilmaan Päästö CO 2 (t) SO 2 (kg) Taulukko 8. Meriliikennepolttoaineiden kulutuksesta aiheutuneet päästöt ilmaan

12 Lennot lkm tkm cargo*** ***Cargon määrä on keskiarvo per meno- ja paluulento. Taulukko 9. FINMCC kansainväliset lentokuljetukset Virkamatkustamisessa tavoitteena on ympäristövastuullisuus valtion matkustusstrategian mukaisesti. Ympäristökuormitusta voidaan vähentää matkustamisen määrään vaikuttamalla ja matkustustavan valinnalla. Puolustushallinnossa käytetään matkustusta vähentäviä ja korvaavia teknisiä ratkaisuja, kuten videoneuvotteluja. Kokonaiskustannusten ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi suositaan kotimaassa juna- ja linja-automatkustamista lentomatkustuksen sijaan. Virkamiehiä kannustetaan omaehtoiseen ennakkoarvioon ympäristöystävällisimmästä matkustustavasta. Matkustustapaa valittaessa suositellaan käyttämään palveluntuottajien ja sopimusmatkatoimiston sivustoilla olevia päästölaskureita. Virkamatkustamista on vähennetty hyödyntämällä videoneuvottelulaitteistoja. uusi videoneuvottelupalvelunsa vuonna Myös puolustusministeriö ja Puolustushallinnon rakennuslaitos ovat ottaneet videoneuvottelut käyttöön. Puolustusvoimien salattu videoneuvottelujärjestelmä mahdollistaa samanaikaisesti korkeatasoisen (HD) kuvansiirron ja kaksisuuntaisen puheensiirron sekä esitysmateriaalin esittämisen. Päätelaitteita on käytössä jo lähes 200 ja niiden käyttö on lisääntynyt tasaisesti. Vuoden 2011 käyttöasteluvut ovat parhaimmillaan joillakin laitteilla lähes 50 %. Käyttöastetta voi pitää hyvänä, kun ottaa huomioon, että laitteet ovat pääasiassa tiloissa, joita käytetään myös tavanomaisiin kokouksiin. Videoneuvottelujärjestelmää hyödyntämällä säästetään merkittävästi virkamatkakustannuksista. Kansainväliset kuljetukset hoidetaan puolustusvoimissa keskitetysti Finnish Movement Coordinator Centerin (FINMCC) toimesta. Huoltolentopalveluista on tehty puitesopimus Hansel Oy:n kanssa vuonna Korjaamo- ja telakkatoiminta Materiaalin kunnossapitoa tehdään maavoimien joukko-osastojen korjaamoissa (14 kpl), Millog Oy:ssä ja LSHRJÄRJK:ssa. Merivoimilla on telakkatoimintoja Turussa ja Kirkkonummella. Merivoimien korjaamot ml. telakat on keskitetty vuoden 2012 alusta alkaen Merivoimien materiaalilaitoksen organisaatioon. Korjaamotoiminnan ympäristövaikutusten hallinta ohjeistetaan kyseisen joukko-osaston tai kumppanin toimesta. Käytännössä ohjeistusta vaativat kemikaalien käsittely ja varastointi sekä jätehuolto. Ohjeistuksen tavoitteena on estää maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ja ohjata jätteet asianmukaiseen käsittelyyn. Korjaamoilta syntyvät jätteet lajitellaan ja kierrätetään mahdollisuuksien mukaan. Ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätelaitoksiin. Korjaamotoimintaa kehitetään ajantasaistamalla riskikartoitukset sekä varautumalla entistä paremmin vaaratilanteisiin. Kemikaalihallinta Puolustusvoimissa noudatetaan kemikaalilainsäädäntöä. Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto valvoo kemikaalilain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista ja ylläpitää luparekisteriä myönnetyistä luvista ja ilmoituksista. Kemikaalikohteita, joita ei ole määrätty maanpuolustuksen kannalta salassa pidettäväksi kohteeksi, voi valvoa myös paikallinen pelastusviranomainen. Vuonna 2011 perustetun kemikaalitoimikunnan tehtävänä on toimia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (REACHasetuksen) X-osaston artiklan 76 c- ja d-kohtien mukaisena kokoonpanona. Toimikunta käsittelee poikkeusperusteista käsittelyä koskevat hakemukset, kun kemikaalilainsäädäntöä sovelletaan maanpuolustuksen vuoksi. Toimikunta voi myös oma-aloitteisesti ottaa käsiteltäväkseen tarpeelliseksi katsomiaan puolustusvoimia koskevia kemikaalialaan liittyviä aiheita. Maanpuolustuksen kannalta välttämättömissä tapauksissa voidaan poiketa tietyistä kemikaalilainsäädännön velvoitteista. Kiellettyjen ja rajoitettujen aineiden käyttö edellyttää poikkeusperusteista käsittelyä, jossa arvioidaan aineiden käytön terveydellisiä, ympäristöllisiä ja taloudellisia vaikutuksia. Puolustusvoimissa ja Rakennuslaitoksessa on käytössä useita satoja eri kemikaalinimikkeitä. Kemikaalihallintaa alettiin kehittää vuonna 2012 kemikaalinimikkeiden ja käyttömäärien ja listaamisella. Kemikaalit hankitaan pääasiassa Würth Oy:stä, jonka kanssa on solmittu palvelusopimus. Würth Oy suorittaa säännöllisesti joukko-osastoissa kemikaalikartoituksia ja järjestää kemikaalikoulutusta sekä hankkijoille että käyttäjille. Keskitetyn hankinnan myötä kemikaalinimikkeiden määrä on vähentynyt merkittävästi. Pääesikunnan logistiikkaosasto järjesti puolustusvoimien kemikaalialan vastuuhenkilöille kemikaaliturvallisuuskoulutusta vuonna Koulutus oli suunnattu joukko-osastojen kemikaalivastaaville, käytönvalvojille, jakeluasemien hoitajille ja muille kemikaalien kanssa työskenteleville. Puolustushallinnon käytössä on noin 850 lämmitysöljysäiliötä. Kooltaan ne vaihtelevat 5 m 3 :n päiväsäiliöistä 100 m 3 :n säiliöihin. Puolustushallinnon kiinteistöjen suoraan käyttämän lämmitysöljyn määrä on laskenut tarkastelujaksolla yli 20 % (7550 m m 3 ). Käyttömäärän vähenemiseen on vaikuttanut mm. siirtyminen uusiutuvan energian käyttöön. Räjähdysaineiden tuotantoprosessi käsittää räjähteiden ja pyrotuotteiden valmistuksen, kunnonvalvonnan, käytöstä poiston ja hävittämisen. Varsinaisia räjähdysaineita ei siis valmisteta. Tuotannosta ei aiheudu merkittäviä ympäristövaikutuksia. Räjähdysainepitoiset jätteet hävitetään asianmukaisesti ja prosessien jätevesiä tarkkaillaan. Puolustusvoimilla on noin 40 polttonesteiden jakeluasemaa, joista jaetaan vuosittain noin 12 miljoonaa litraa polttoainetta. Osalla asemista on oltava ympäristölupa (sijainti pohjavesialueella) ja osaa ohjataan valtioneuvoston asetuksen määräyksillä ilmoitusmenettelyn kautta. Maavoimissa polttoaineiden jakeluasemien ympäristölupia on kymmenen. Kuudesta jakeluasemasta on tehty JANO-asetuksen mukainen ilmoitus. Ympäristötarkkailua toteutetaan ympäristölupamääräysten mukaisesti. Jakeluasemat on rakennettu KTM:n päätösten mukaisiksi 2000-luvun alkupuolella; useimpien asemien ympäristöluvat ovat tulleet vuosina uudelleen tarkasteltaviksi

13 Toimialaksi kwh/rm 3 (L) 70 LÄMPÖ, ominaiskulutus 4 Kiinteistöjen käytön ja alueiden hallinnan ympäristövaikutukset ohjaa, seuraa ja valvoo tilojen ja alueiden käytöstä aiheutuvia ympäristövaikutuksia toimitilakulttuurin vaatimusten mukaisesti. Puolustushallinnon rakennuslaitos ja muut puolustusvoimien kumppanit tukevat puolustusvoimia tavoitteiden saavuttamisessa. Käytössä olevat toimitilat sekä maa- ja vesialueet on vuokrattu Senaattikiinteistöiltä ja Metsähallitukselta sekä muilta puolustushallinnon ulkopuolisilta kiinteistönomistajilta. Tilahallinta käsittää alueiden ja rakennusten sekä rakenteiden turvallisen ja tehokkaan sekä kestävän käytön ja kehittämisen myös poikkeusolot huomioiden. Käyttäjän, kiinteistönomistajien ja palveluntuottajien kesken laaditut sopimukset antavat perusteet yhteistyölle. Sopimuksilla määritellään eri osapuolten tehtävät ja vastuut. Toimitiloja vuokrataan jonkin verran myös muilta omistajatahoilta kokonaisvuokramalliin perustuen, jolloin tilojen ylläpitoon liittyvien palvelujen hankinta ja kulutuksen seuranta on vuokranantajan vastuulla. Näissä sopimuksissa ei ole sovittu tilakohtaisten kulutustietojen toimittamista vuokralaiselle. Vuokratut tilat ovat yleensä osa isommasta kokonaisuudesta eikä esimerkiksi tilojen energian- ja vedenkulutusta ole mittaroitu toimitilakohtaisesti, joten kulutustiedot ovat puutteellisia. Tulevaisuuden tavoitteena on seurannan saattaminen vastaavalle tasolle kuin Senaatti-kiinteistöiltä vuokrattujen ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ylläpitämien tilojen osalta. Puolustushallinnon rakennuslaitos hankkii ja tuottaa pääsääntöisesti puolustusvoimien tarvitsemat kiinteistöjen ylläpito-, energia- ja siivouspalvelut. Kiinteistöjen jätehuoltopalvelut sisältyvät kiinteistöjen ylläpitosopimuksiin. Vuodesta 2011 alkaen jätehuollon laskutus on perustunut toteutuneisiin jätemääriin ja kustannuksiin. Lisäksi ympäristöpalvelut tuottaa ympäristönsuojelun asiantuntijapalveluita, kuten pilaantuneiden maa-alueiden tutkimuksen ja kunnostukset, ympäristötarkkailut sekä ympäristöteknisen suunnittelun ja -rakennuttamisen. Puolustushallinnon rakennuslaitos huomioi kaikessa toiminnassaan myös poikkeusolojen valmiusnäkökohdat. Ympäristöpalveluista perustettiin uusi toimiala puolustushallinnon rakennuslaitokselle vuoden 2012 alusta. Toimiala kehittää puolustusvoimien tarpeisiin sotilastoiminnan ympäristövaikutusten erikoisosaamista sekä tuottaa ja hankkii ympäristösuojelualan palveluja liittyen ympäristön tutkimiseen ja kunnostamiseen, ympäristötekniseen suunnitteluun, ympäristönsuojelun teknisten rakenteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen, ympäristötarkkailuun sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Yksikkö osallistuu myös puolustusvoimien jätehuollon kehittämiseen sekä kriisinhallintatehtäviin liittyvien ympäristöhankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Energian- ja vedenkulutus sekä päästöt Energian- ja vedenkulutuksen seuranta Puolustushallinnolla on jo vuosia ollut valtion yleisiä energiansäästöohjeita täydentäviä omia ohjeita. Kiinteistöjen lämmön-, sähkön- ja vedenkulutusta on seurattu säännöllisesti vuodesta Lämmön ominaiskulutus on koko seurantajakson aikana vähentynyt 25 % (kuva 2). Lisäsäästöjen saavuttaminen on haasteellista. Kustannussäästöjen painopiste siirtyy vastaisuudessa enemmän uusiutuvien energioiden käyttöönottoon fossiilisten sijaan. Sähkön ominaiskulutus on noussut, mikä on vastaavissa kiinteistöissä tyypillistä julkisella sektorilla (kuva 3). Nousu selittyy kiinteistöjen teknistymisellä ja yleisellä laitesähkön kulutuksen kasvulla. Vuonna 2012 sähkönkulutus pieneni ensimmäistä kertaa 2000-luvulla uusien energiatehokkuustoimien ansioista. Kulutuksen seurantatietoa hyödynnetään energiatehokkuuden todentamisen lisäksi toiminnallisen ja kwh/rm 3 (S) tilatehokkuuden arvioinnissa. Energiankulutuksen ja kustannusten raportointi toteutetaan puolivuosittain Vuonna 2010 lämpöenergiaa hankittiin ja tuotettiin yhteensä 427 GWh ja vuonna 2011 se oli 382 GWh. Vuoden 2012 lämmönhankinta oli 389 GWh. Osa lämmöstä käytettiin prosessienergiana tai myytiin ulkopuolisille. Kiinteistöjen lämmitykseen käytettiin energiaa yhteensä 370 (2010), 332 (2011) ja 339 GWh (2012). Vuosi 2010 oli vuosikymmenen kylmin ja tämä näkyy energian kokonaiskulutuksessa. Kiinteistöjen sähkönkulutus pysyi samana (213 GWh) koko seurantajakson ajan. Kaukolämpö Lämpöenergia hankitaan ensisijaisesti kaukolämpönä. Sen pääasialliset polttoaineet ovat turve, maakaasu, hake ja hiili. Kaukolämmön tuotannossa uusiutuvan energian osuus ylitti vuonna %. Kansallinen tavoite uusiutuvan energian osuudeksi on 38 % vuoden 2020 loppuun mennessä Kuva 2. Lämmön ominaiskulutuksen kehitys SÄHKÖ, ominaiskulutus Kuva 3. Sähkön ominaiskulutuksen kehitys Aluelämpö Mikäli kaukolämpöä ei ole tarjolla, lämpöä hankitaan aluelämpölaitoksilta. Niiden polttoaineena käytetään turvetta, kevyttä polttoöljyä, haketta sekä maakaasua. Aluelämmön hankintamäärät olivat 128 GWh (2010), 119 GWh (2011) ja 121 GWh vuonna Uusiutuvan energian osuus aluelämpölaitosten energiantuotannosta laski 14 %:iin vuonna Aluelämpölaitosten käyttämän polttoaineen kotimaisuusaste on yli 50 %. Vuoden 2012 aikana Parolan varuskunnan lämmönhankinta ulkoistettiin aluelämmöksi. Oma lämmöntuotanto Lämpöä tuotetaan myös varuskuntien omissa lämpölaitoksissa tai rakennuskohtaisesti. Oman lämmöntuotannon määrä vuonna 2010 oli 85 GWh ja vuonna 2011 se aleni 69 GWh:iin ja vuonna 2012 edelleen 52 GWh:iin Parolan varuskunnan lämmöntuotannon ulkoistamisen myötä. Rakennuslaitoksen käyttövastuulla oli vuonna 2012 yhteensä 196 kattilaa, joista höyrykattiloita oli 20. Lämmitys

14 Ominaiskulutus Lämpö (kwh/rm 3 L) Toteutunut 2009 Toteutunut 2010 Toteutunut 2011 Tavoite 2012 Toteutunut 2012 Tavoite 2013 Tavoite ,9 38,4 38,3 38,3 38,0 37,9 36, Sähkö (kwh/rm 3 S) ja höyrykattiloiden polttoaineteho ei ylitä ympäristöluvanvaraisuuden kynnystä, mutta esimerkiksi sijoituspaikan olosuhteiden vuoksi lupa on edellytetty 11 lämpölaitokselta. Omasta lämmöntuotannosta uusiutuvalla energialla tuotettiin vuonna 2012 noin 9 %. Veden hankinta ja käyttö Puolustushallinnon rakennuslaitos hankkii tai tuottaa vuosittain 1,2 miljoonaa kuutiota vettä, josta puolustusvoimien käyttöön toimitetaan noin 80 %. Puolustusvoimien ulkopuolisilta omistajilta vuokraamien tilojen osalta (alle 5 % kaikista tiloista) vedenkulutusta ei seurata systemaattisesti ja määrät puuttuvat yllä esitetyistä luvuista. Tavoitteena on kehittää vedenkulutuksen mittarointia ja seurantaa näissä kohteissa. Puolustusvoimien vedenkulutuksen trendi vastaa yleistä kehitystä. Vedenkulutus laski voimakkaasti 70-luvulla, jolloin vesilaitokset tehostivat vuotovesien hallintaa ja vesimäärien mittaustekniikkaa. 70-luvulla voimaan astunut jätevesimaksulaki nosti veden hinnan kaksinkertaiseksi vaikuttaen osaltaan kulutuksen laskuun. Vedenkulutus alkoi uudelleen laskea 80-luvun loppupuolella, mihin syynä ovat olleet mm. kulutustottumusten muuttuminen, veden hinnan kasvu ja vähemmän vettä kuluttava tekniikka. Vesihuollon haasteena on kulutusseurannan kehittämisen lisäksi harjoitus- ja ampuma-alueiden vesihuollon järjestäminen. Pitkään putkistossa seisova vesi voi aiheuttaa vedenlaatuongelmia. Veden jaksottainen käyttö asettaa haasteita jätevedenkäsittelylle, sillä käsittelyjärjestelmät vaativat optimaalisesti toimiakseen yleensä tasaista kuormitusta. 14,4 15,3 15,8 15,0 15,4 15,0 14,5 Vesi (m 3 /rm 3 L) , Taulukko 10. Lämmön, sähkön ja veden säästötavoite vuoteen Kiinteistöjen energianja vedenkulutus Veden ominaiskulutusta on raportointikaudella laskenut noin 14 % (14,6 l/ rm 3 L) ja ylittää tavoitteen. Veden ominaiskulutuksen aleneminen on osoitus tehostettujen säästötoimenpiteiden vaikutuksesta vesihuollossa. Lämmön ominaiskulutusta on alentunut seurantajaksolla noin 2,5 % (0,9 kwh/rm 3 L), joka on tavoitteen mukainen. Lämmön ominaiskulutuksen laskuun vaikuttivat tehokkaampi energiankulutuksen seuranta ja käytännön energiansäästötoimenpiteet. Laskevasta ominaiskulutuksesta huolimatta kansallisen 9 % säästötavoitteen saavuttaminen energiankulutuksen puolustushallinnon rakennuskannassa vuoden 2016 loppuun mennessä edellyttää rakenteellisia muutoksia ja vähennyksiä kiinteistökannassa. Sähkön ominaiskulutus on kasvanut 2010 luvulle saakka. Kulutus on laskenut lievästi huoltorakennuksissa, korjaamoissa ja varastoissa, mutta vastaavasti noussut toimistoissa, kasarmeissa, muonituskeskuksissa sekä erikoistiloissa. Ominaiskulutuksen nousuun ovat vaikuttaneet kiinteistöjen koneellistuminen, jäähdytyksen lisääntynyt käyttö sekä kiinteistökannan rakenteelliset muutokset. Vuonna 2012 sähkön ominaiskulutus laski lievästi. Sähkön ominaiskulutuksen tavoitearvot on päivitetty vuonna 2011 vastaamaan kulutustrendiä. Valtakunnallinen 9 % ohjeellinen sähkönkulutuksen säästötavoite puolustushallinnon kiinteistöissä edellyttää tilatehokkuuden parantamista ja kiinteistökannan karsimista. Rakennuslaitoksen energiankulutuksen seurantaa ja asiakasraportointia tulee edelleen parantaa vastaamaan niille asetettuja vaatimuksia. Raportoinnin kehittämistarpeet koskevat sen reaaliaikaisuutta, raporttien räätälöimistä käyttäjien tarpeisiin sekä tiedon siirtämistä puolustusvoimien tietojärjestelmiin. Energianseurantaa on kehitettävä niin, että puolustushallinnon kiinteistöjen ja prosessien kulutustieto saadaan kattavasti koottua riippumatta verkostojen omistajasuhteista tai energiantoimitussopimusten luonteesta. Energiatehokkuuden seurantaa kehitetään lisäämällä seurantaindikaattoreita ja tiedon analysointia. Käyttökohteiden vertailulla pyritään energiatehokkaampaan toimintaan ja uusiutuvan energian käytön edistämiseen. Käytössä olevasta rakennuskannasta merkittävä osa on vanhoja ja tyypiltään sellaisia, että energiatehokkuuden parantaminen saneeraamalla on kokonaistaloudellisesti vaativaa. Hallinnonalalla on korjaamo- ja hallirakennuksia, joiden energiakulutus on toiminnallisten vaatimusten vuoksi suurta. Lisäksi kiinteistökannassa on suojeltuja rakennuksia, joiden korjaamista ohjaavat rakennushistorialliset seikat. Suuri osa kiinteistöjen investointihankkeista on peruskorjaus- tai perusparannuskohteissa. Hankkeiden osatavoitteena on energiatehokkuuden parantaminen säädösten mukaisesti. Lähtökohtia ovat lisäksi sisäilman laadun parantaminen, rakennusfysikaaliset ongelmat tai toiminnan kehittäminen. Rakennusten saneerauksissa taloteknisten vaatimusten täyttäminen saattaa lisätä energian ominaiskulutusta tehokkaista talteenottomenetelmistä huolimatta. Energiatehokkuutta tarkasteltaessa tulisi energiatehokkuuden lisäksi tarkastella myös laatutasoa ja tilatehokkuutta. Energia GWh/a Energia GWh/a Muu Öljy 40 Hake 20 Turve Maakaasu Polttoaineet aluelämmön tuotannossa Polttoaineet omassa lämmöntuotannossa Muu 8,8 8,6 7,2 15,2 Öljy 12,4 14,2 12,5 13,2 Hake 45,4 50,7 39,4 47,4 Hiili 31,2 31,2 26,8 25,6 Turve 61,6 58,9 56,0 63,1 Maakaasu 52,0 50,8 51,9 43,4 Polttoaineet kaukolämmön tuotannossa Kuva 4. Veden ominaiskulutuksen kehitys litraa/rm 3 (V) VESI, ominaiskulutus Öljy Hake 20 Turve Maakaasu Energia GWh/a 26 27

15 Energiankulutus MWh tco 2 kgco 2 /MWh MWh tco 2 kgco 2 /MWh MWh tco 2 kgco 2 /MWh Lämmönkulutus Sähkönkulutus Energiankulutus tnox tsox t hiukkaset tnox tsox t hiukkaset Lämmönkulutus Sähkönkulutus Yhteensä Yhteensä Taulukko 11. Puolustushallinnon käytössä olevien kiinteistöjen lämmönja sähkönkulutuksen CO 2 -päästöt ja ominaispäästöt Taulukko 13. Lämmöntuotannon ja sähkönkulutuksen NOx, SOx ja hiukkaspäästöt 2011 ja Kylmäaineet Vuosittainen täyttömäärä (kg) MWh tco2 kgco 2 /MWh MWh tco 2 kgco 2 /MWh MWh tco 2 kgco 2 /MWh ODP (kg CFC11-ekv) GWP (tonnia CO 2 -ekv) Kaukolämpö Aluelämpö Taulukko 14. Kylmäainetäytöt Oma tuotanto Sähkölämmitys Yhteensä Lämmön ominaiskulutuksen tavoite Sähkön ominaiskulutuksen tavoite 38,3 kwh/rm 3 L 15,0 kwh/rm 3 S Taulukko 12. Lämmöntuotannon CO 2 -päästöt tuotantomuodoittain Veden ominaiskulutuksen tavoite 92 l/rm 3 L Uusiutuvan energian osuus kaukolämmössä > 30 % (2012) aluelämmössä > 20 % (2012) omassa tuotannossa (9%) > 15 % (2012) sähköntuotannossa > 30 % Energiantuotannon polttoaineiden kulutus ja päästöt ilmaan Kiinteistöjen energiatehokkuus ETluvulla (kwh/brm 2 ) ilmaistuna on pysynyt seurantajaksolla vuoteen 2011 asti vakiona. Vuoden 2012 aikana rakennuskannan keskimääräinen energiatehokkuusluku parani noin 3 %. Uusiutuvan energian osuus ulkoa hankitusta lämpöenergiasta on noin 25 %. Sähköntuotannon primaarienergiasta uusiutuvien energialähteiden osuus (yli 30 %) ylittää kansallisen tavoitteen. Omassa tuotannossa öljylämmitys on vallitseva ja uusiutuvan energian osuus on 9 %. Käynnissä on toimenpiteitä öljylämmityksen korvaamiseksi maa- ja pellettilämmöllä. Uusiutuvan energian osuuden tavoite on 38 % vuonna Hiilidioksidipäästöjen tavoitearvoksi vuodelle 2016 on lämmöntuotannon osalta asetettu 200 kgco 2 /MWh (240 vuonna 2012). Tavoitteen toteuttamiseksi on laadittu toimenpideohjelma, joka sisältää siirtymisen turpeesta hakkeeseen aluelämmityksessä sekä öljyn korvaamisen uusiutuvilla energiamuodoilla rakennuskohtaisessa lämmityksessä. Puolustushallinnon kiinteistöjen päästölaskennan on laatinut Pöyry Finland Oy. Energiankulutuksen typpi- ja rikkioksidi- sekä pienhiukkaspäästöt on laskettu vuodesta 2011 alkaen. Lämpöenergiasta noin 23 % tuotettiin vuonna 2012 uusiutuvilla energialähteillä (hake, puu, maalämpö). Rakennusmassan käytöstä aiheutuu noin puolet puolustushallinnon kasvihuonekaasupäästöistä. Vuonna 2012 lämmityksen CO 2 -päästöt olivat noin 15 % vuotta 2010 alhaisempia. Sähkönkulutuksen päästöt kasvoivat 12 % samaan aikaan. Kaukolämmön CO 2 -päästöjen laskenta perustuu Suomen keskimääräiseen päästökertoimeen (192 kg/ MWh vuonna 2011). Energianhallintajärjestelmää kehitetään siten, että päästötiedot saadaan jatkossa laskettua nykyistä yksityiskohtaisemmin ja yksinkertaisemmin. Laskentatarkkuuden parantamiseksi lähtötietoja tarkennetaan tuotantoprofiilista ja -menetelmistä sekä käytetyistä polttoainetyypeistä. Kylmälaitteiden täytöt ja ilmastovaikutukset Puolustushallinnon rakennuslaitos ylläpitää puolustushallinnon kiinteistöjen kylmälaitteita. Osin vanhan laitekannan johdosta joissakin kylmälaitteissa käytetään vielä aineita, jotka ovat terveydelle tai ympäristölle haitallisia. Ympäristöongelmista mitataan kylmäaineen vaikutusta otsonikerokseen (ODP) sekä kylmäaineen vaikutus ilmastonmuutokseen (GWP). Taulukossa 14 on esitetty tilastoitujen kylmäainetäyttöjen kokonaismäärät ja niiden aiheuttamat ympäristöhaitat Puolustushallinnon kiinteistöjen kylmäainetäytöt vähenivät 40 % vuodesta 2011 vuoteen Kylmäaineiden käytön otsonihaitallisuus väheni noin 25 % ja kasvihuonevaikutus noin 30 %. Jätevesi Merkittävimmät vesistövaikutukset aiheutuvat jätevesistä. Puolustushallinnon rakennuslaitoksella on ylläpidettävänään 13 laitosmaista puhdistamoa, joista kahdeksalla on ympäristölupa. Ympäristöluvanvaraiset puhdistamot ovat toiminnaltaan biologis-kemiallisia, joissa orgaanisen aineen ja typen vähenemä perustuu mikrobitoimintaan. Fosfori poistetaan kemiallisesti saostamalla. Ylijäämäliete kuljetetaan pääsääntöisesti kunnallisille puhdistamoille jatkokäsittelyyn. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ylläpitämien puhdistamoiden puhdistustehot (kuva 5) ovat samalla tasolla suomalaisten yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden kanssa. Energiatehokkuuden toteutuminen puolustushallinnon rakennuksissa Puhdistamoiden lisäksi Rakennuslaitos ylläpitää noin 200 pienimuotoisempaa jätevedenkäsittelyjärjestelmää. Kunnalliseen jätevedenpuhdistukseen johdettiin vuosina yli 80 % veden kokonaiskulutuksesta. Puolustus voimien toiminnasta aiheutunut vesistökuormitus on noin 0,3 % Suomen yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden kokonaiskuormituksesta sekä orgaanisen aineen, fosforin että typen osalta tarkasteltuina. Puolustusvoimien arvioidusta kokonaiskuormituksesta noin 30 % kohdistuu suoraan Itämereen ja noin 70 % sisävesistöihin. Rakennuslaitos vastasi Itämeri-haasteeseen suunnittelemalla erityisen toimenpideohjelman vuosille Toimenpideohjelmaa toteutetaan edelleen mm. jätevedenkäsittelyä tehostamalla (piste- ja hajakuormituksen vähentäminen), viemäriverkostoja saneeraamalla sekä satama-alueita kunnostamalla. Rakennuslaitoksen joulukortteihin varatut rahat lahjoitetaan Saaristomeren suojelurahastolle

16 kok N kok P BOD Kuorma t/a m m m Virtaama m 3 /a Kiintoaine ,70 0,,5 0, Laitosten keskimääräinen puhdistusteho % Kuva 5. Rakennuslaitoksen ylläpitämien sekä kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden keskimääräiset puhdistustehot (Säylä, Vilpas: Yhdyskuntien jätevesien puhdistus 2010, SYKE raportti 21/2012). PHRAKL 2012 PHRAKL 2011 PHRAKL 2010 YHDYSKUNTAJÄTEVEDENPUHDISTAMOT 2010 BOD7 KOK-P KOK-NK KOK- iintoaine Puolustusvoimien toiminnasta aiheutuva jätevesikuormitus vuosina Kunnallinen käsittely Oma käsittely Vesimäärät 2010 Vesimäärät 2011 Vesimäärät 2012 Kiinteistöjen ylläpito Materiaali-, tuoteja palveluhankinnat Kiinteistöjen ylläpitoon ja hoitoon liittyen Rakennuslaitos kilpailuttaa vuosittain hankintoja noin miljoonan euron arvosta. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti myös ympäristönäkökulma otetaan huomioon 70 %:ssa hankinnoista ja vuoteen 2015 mennessä kaikissa hankinnoissa. Rakennuslaitoksen hankintatoimen vuoden 2010 koulutuksissa kiinnitettiin erityistä huomiota kestävän kehityksen vaatimuksiin. Kyseisille hankintapäiville osallistui noin 130 Rakennuslaitoksen ammattilaista. Rakennuslaitos ottaa vastaan vain verkkolaskuja. Ko. käytäntö on otettu käyttöön asteittain vuodesta Vuosittainen laskumäärä on noin kpl. Lisäksi Rakennuslaitos on valmistellut vuonna 2012 hankintojen sähköiseen tilausmenettelyyn (TILHA) siirtymistä. Hankintatoimi on kehittänyt seurantajärjestelmää hankintojen ympäristöaspektien huomioon ottamisen seuraamiseksi. Ensi vaiheessa seuranta kohdistetaan suuriin hankintoihin. Hankintojen laatukriteereihin ja luonnonvarojen kestävään käyttöön kiinnitetään erityistä huomiota. Kriteereiden laadinnassa otetaan huomioon tuotteiden elinkaaren aikainen luonnonvarojen kulutus sekä jätteiden määrä ja haitallisuus. Hoito, huolto, korjaus ja kunnossapito Kiinteistönhoito on kiinteistön ylläpitoon kuuluvaa säännöllistä ja suunnitelmallista toimintaa, jolla pysytetään kiinteistön olosuhteet halutulla tasolla. Kunnossapidolla ylläpidetään kohteen ominaisuudet korjaamalla ilman, että kohteen suhteellinen laatutaso muuttuu. Hoidon ja huollon toimenpiteet tehdään ennakoidusti Huolto-Ryhtiin laadittujen kohdekohtaisten huoltosuunnitelmien mukaan. Kunnossapidon suunnittelussa, seurannassa ja raportoinnissa käytetään Kiinteistö- ja ympäristöjärjestelmä Kiravea, joka sisältää yksittäisen korjauksen energiavaikutuksen arvioinnin. Rakennuslaitoksen tuottamien teknisten palvelujen liikevaihto vuonna 2012 oli 35,1 miljoonaa euroa muodostuen kunnossapidosta, erillis tilauksista ja pieninvestoinneista. Vuosikorjausohjelman suunnitteluaste oli 75 %. Korjauksia suunniteltaessa otetaan huomioon rakennusosien ja järjestelmien elinkaarivaihe. Kohteisiin tehdään kuntoarvioita, sisäilmatutkimuksia energiakatselmuksia. Toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon puolustusvoimauudistuksen tarpeet ja muutokset. Korjaustarpeen mukaan luokiteltuna normaali kuluminen oli yleisin korjaussyy. Puhtaasti energiatalouteen kohdistuvia pieniä korjausprojekteja on tehty vuosina yhteensä 3,3 miljoonalla eurolla. Yhdyskuntajätehuolto ja vaaralliset jätteet Rakennuslaitos seuraa puolustushallinnossa syntyvän jätteen määrää ja kustannuksia sopimuksittain ja jätejakeittain. Kokonaisjätemäärä on raportointijaksolla laskenut, ollen tonnia vuonna 2010, tonnia vuonna 2011 ja tonnia vuonna Jätemäärien laskuun ja eri jätejakeiden suhteellisiin osuuksiin vaikutti merkittävästi toimintansa lopettaneen Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskuksen toiminnan siirtyminen Leijona Catering Oy:lle vuoden 2012 alusta alkaen. Leijona Catering Oy:n jätemäärät eivät sisälly Rakennuslaitoksen raportoimaan puolustushallinnon jätemääräkertymään. Tämä näkyy selvimmin biojätteen määrän merkittävässä laskussa (2011: tonnia 2012: 934 tonnia), mikä vastaavasti nosti sekajätteen suhteellista osuutta (51,6 %) vuonna Energiajätteen suhteellinen osuus on kasvanut 2 % tarkastelujakson aikana. Osa puolustushallinnon sekajätteestä päätyy poltettavaksi riippuen kunnan jätehuollon järjestelyistä. Rakennusjätteen osuus on kasvanut yhden prosenttiyksikön. Rakennusjätteet kuuluvat pääsääntöisesti rakennusurakoitsijoiden vastuulle, joten rakennusjätteen määrä ei näin ollen näy luvussa täysimääräisenä. Valtakunnallisen jätehuoltosuunnitelman mukaisesti tavoitteena on vuoteen 2016 mennessä hyödyntää materiaalina 50 %, hyödyntää energiana 30 % ja sijoittaa kaatopaikalle enintään 20 % jätteestä. Jätemäärien seurannan perusteella arvioidaan, että asetetut tavoitteet ovat saavutettavissa, mutta se vaatii asennemuutosta sekä jätteiden lajittelun että sen tuottamisen suhteen. Jätehuollon kehittämiseksi varuskuntiin on laadittu jätehuoltosuunnitelmia vuodesta 2003 alkaen. Suunnitelmia päivitetään tarvittaessa. Suunnitelmien toteutumista edistetään ohjeistuksella ja neuvonnalla sekä jätehuollon sopimuskäytännöllä. Jätehuoltosuunnitelmia laadittiin vuonna 2012 yhteensä kuudelle joukko-osastolle (Porin Prikaati, Säkylä, Maasotakoulu, Lappeenranta, Reserviupseerikoulu, Hamina, Karjalan Prikaati, Vekaranjärvi, Jääkäriprikaati, Sodankylä, Tykistöprikaati, Niinisalo). Suunnitelmapäivitys tehtiin Vuosangan leirialueelle. Rakennuslaitos auditoi puolustushallinnon kiinteistöjen jätehuollon vuosina Varuskunnissa jätetietoutta ja kierrätystä on tehostettu erilaisin Rakennuslaitoksen ja puolustusvoimien yhteisin tiedotuskampanjoin. Jätevalistusta on sisällytetty alokaskoulutukseen. Muonituskeskuksissa ja sotilaskodeissa järjestettiin julistekampanja jätteiden lajittelusta. Rakennuslaitos on teettänyt jätteenkeräyspisteille jäteopastauluja. Jätelajitteluopas päivitettiin vuonna Vuonna 2011 pidettiin ensimmäinen päivän kestävä Jätehuoltoaiheinen koulutuspäivä. Sen painopiste oli uudiste

17 JÄTEJAE % % % tonnia tavoite % Sekajäte 47,0 42,8 51, ,0 Biojäte 23,0 26,1 13, ,0 Energiajäte 9,0 9,4 10, ,0 Keräyspaperi 7,0 6,4 7, ,0 Keräyspahvi 5,0 4,3 4, ,0 Puu 2,0 1,9 1, ,0 SER 0,0 0,1 0,1 8 0,0 Pienmetalli 2,0 1,1 0,9 61 2,0 Vaarallinen jäte 1,0 0,3 0,6 39 0,0 Muu jäte 3,0 6,0 5, ,0 Rakennusjäte 1,0 0,7 1, ,0 Kartonki 0,0 0,7 0, Lasi 0,0 0,2 0, Yhteensä 100,0 100,0 100, ,0 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Määrä [kg] Summa [ ] Määrä [kg] Summa [ ] Määrä [kg] Summa [ ] MAAV ILMAV MERIV Muut Yhteensä Taulukko 15. Jätemäärät vuosina Taulukko 16. Vaaralliset jätteet tun jätelain sisältö ja vaikutus puolustushallinnon jätehuollon järjestämiseen. Kesällä 2011 toteutettiin sekajätteen lajittelututkimus. Viidessä eri puolustusvoimien kohteessa toteutettu tutkimus osoitti, että sekajätteestä suurin osa on energiajätettä (noin 41 %). Sekajäte sisälsi merkittävissä määrin energiajaetta niissäkin varuskunnissa, joissa energiajätettä kerättiin. Biojätettä oli noin 9 % sekä pahvia ja keräyspaperia 3 4 %. Keräyspaperi- ja pahvi ovat maksuttomia jätejakeita, joiden laittaminen sekajätteen joukkoon nostaa jätekustannuksia. Varsinaisen sekajätteen osuus oli vain noin neljännes lajitellusta sekajätemassasta. Toisaalta vaarallisen jätteen (ent. ongelmajäte) lajittelu toimii erinomaisesti. Lajittelututkimuksessa havaittiin palautuspulloja päätyvän huomattavat määrät sekajätteen joukkoon. Santahaminassa aloitettiinkin panttipullojen systemaattinen keräys, jonka tueksi hankittiin asianmukaiset keräysastiat. Lisäksi käynnistettiin julistekampanja. Panteista kertyneet varat on kohdistettu varusmiesten virkistystoimintaan. Käytäntöä laajennetaan muihinkin varuskuntiin. Vaarallisten jätteiden palveluista on erillinen sopimus Ekokem Oy:n kanssa. Sopimukseen sisältyy ongelmajätteiden keräysastiat, kuljetukset ja käsittely sekä henkilöstön koulutus. Vuonna 2010 Puolustushallinnosta kerättiin vaarallista jätettä noin 670 tonnia ja vuonna 2011 määrä väheni 650 tonniin. Vuonna 2012 vaarallisten jätteiden määrä oli kasvanut 750 tonniin. Pääosa vaarallisesta jätteestä oli kiinteää öljypitoista poltettavaa jätettä, pilssivettä ja käytettyjä voiteluaineita. Vaarallisten jätteiden varastoinnista ja käsittelystä vastaa koulutettu henkilöstö. Vuonna 2011 Ekokemillä kahden päivän peruskurssin suoritti 50 henkilöä ja yhden päivän päivityskurssin 20 henkilöä. Vuonna 2012 kursseille osallistui yhteensä 60 vaarallisista jätteistä vastaavaa. Koulutusta jatketaan myös tulevina vuosina. Siivous Puolustushallinnon rakennuslaitos järjestää kiinteistöjen siivouspalvelut joko omana palvelutuotantona tai ostopalveluna. Rakennuslaitos suunnittelee siivouspalvelut ottamalla huomioon puhtaustasovaatimukset, kohteen käytön, rakennuksen sijainnin ja halutun lopputuloksen. Kaikissa Rakennuslaitoksen siivousvastuulla olevissa rakennuksissa siivouspalvelu tuotetaan yhtenäisten KiinteistöRYL-puhtausluokitukseen perustuvien laatutasokuvausten mukaisesti. Rakennuslaitos hyödyntää alan viimeisintä tutkimustietoa siten, että puhtauspalvelun tuottaminen on ympäristömyötäistä ja hallittua. Asiakkaalle tuotetaan sopimuksen mukaista tasalaatuista siivouspalvelua varmistamalla laadunhallinta kohteissa INSTA 800 -standardin mukaisesti karsimalla ympäristöä kuormittava ylilaatu ja varmistamalla, että sovittu laatutaso ei alitu. Ostopalvelun sopimuksenmukaisuus varmistetaan toimittaja-auditoinneilla, joita tehdään palvelusopimuskohtaisesti 1 2 kertaa vuodessa. Rakennuslaitos kouluttaa vuosittain kaikille yli varusmiehelle päivittäiset siivoustehtävät. Siivousoppitunneilla opetetaan ympäristömyötäisten siivousmenetelmien perusteet ja opastetaan jätteiden lajittelussa. Varusmiehet vastaavat tupiensa päivittäisestä ylläpitosiivouksesta ja ammattisiivoojat huoltavat siivouksessa käytetyt tupapyyhkeet ja tasopyyhkeet. Ammattisiivoojat vastaavat kasarmien muiden tilojen ylläpito- ja perussiivouspalveluista sekä tupien perussiivouksista. Kohdekohtaiset siivoussuunnitelmat toteutetaan ympäristöä vähän kuormittavilla mikrokuitu- ja konemenetelmillä siten, että pintamateriaalien hygieniataso ja kunto pysyvät sopimuksen mukaisella tasolla. Mikrokuituisten siivousmenetelmien käyttö on vähentänyt huomattavasti vedenkulutusta ja pesukertojen tarve on harventunut: samalla varuskuntien tupien ja käytävien lattiat ovat pysyneet paremmassa kunnossa. Myös työergonomia on parantunut menetelmien keveyden ansiosta. Siivoustekstiilit pestään hygieenisiksi täysinä koneellisina ja veden käyttö siivouksessa on hallittua. Pyykinpesuaineen määrä on optimoitu automaattijärjestelmällä, joka on tuottanut merkittäviä säästöjä vedenkulutuksessa, pesuaineiden menekissä ja työajassa. Siivouksessa ei käytetä kertakäyttötuotteita. Jätesäkkien ja roskapussien käyttö on minimoitua. Ulkoalueiden hoito Suomessa varuskuntien alueet ovat maisemaltaan ja viheralueiltaan hyvin monipuolisia ja vaihtelevia. Kohteita löytyy historiallisista ympäristöistä puistometsiin, rakennettuihin viheralueisiin ja luonnonsuojelualueisiin. Alueita hoidetaan erityispiirteet huomioiden ja historialliset arvot säilyttäen. Hoitohenkilöstö perehdytetään kunkin alueen erityisominaisuuksiin. Ulkoalueiden hoidossa käytetään jonkin verran lannoitteita ja torjuntaaineita. Lannoitteita käytetään istutetuilla alueilla, joita on vain murto-osa ulkoalueista. Torjunta-aineiden käyttö on minimoitu ja käytetyt aineet ovat pääosin biohajoavia. Kemiallisia torjunta-aineita käytetään lähinnä palokatkoalueilla ja ampumatarvikevarastojen ympärillä, joilla kasvillisuuden minimointi on turvallisuuskysymys. Pohjavesialueilla lannoitteita ja torjunta-aineita ei käytetä lainkaan. Kasvivalinnoilla tuetaan rakennettujen alueiden kasvillisuuden monimuotoisuutta ja hoitoa vaativien nurmikoiden pinta-ala pyritään pitämään pienenä. Puiden hakkuussa syntyvä jäte ohjataan ensisijaisesti hyötykäyttöön. Käytettävissä kateaineissa ei ole ympäristölle vaarallisia aineita. Käytettävät kasvualustat eivät sisällä kasvien kasvua haittaavia tai ihmisen ja eläinten terveyttä tai pohjavesiä vaarantavia aineita. Työkoneita huolletaan säännöllisesti, joten niiden melu- ja pakokaasupäästöt ovat vähäisiä. Päällysteitä hoidetaan niin, ettei pölyä leviä hengitysilmaan. Suuri osa ylläpidettävästä tiestöstä sijaitsee pohjavesialueilla. Harjoitusalueiden teitä suolataan tarvittaessa pölyämisen estämiseksi, lähinnä suurten harjoitusten aikana. Suolaa käytettäessä käyttömäärä vastaa tienhoidon alimpia hoitoluokkia. Teiden liukkaudentorjuntaa suoritetaan mahdollisimman vähän, ja talvihoito suoritetaan pääasiassa auraamalla ja hiekoittamalla. Liukkaudentorjunta-aineita käytetään ulko-ovien edustoilla ja ulkoportaissa onnettomuusriskien vähentämiseksi. Jäänsulatukseen ja pölynsidontaan käytettävät aineet ovat ympäristöystävällisiä ja niitä annostellaan valmistajien ohjeiden mukaan

18 Alueiden käytön suunnittelu Maankäyttö- ja maisemasuunnittelu Maankäyttösuunnitelma on yleiskaavan luonteinen, toimintoja ohjaava suunnitelma. Sen tavoitteena on tehokkaan taloudellisesti toimiva terveellinen ja viihtyisä ympäristö sekä sen kestävä käyttö. Suunnitteluhankkeissa tehdään ympäristövaikutusten arviointi kaavoitusmenettelyn mukaisesti. määrittelee suunnittelualueen ja tavoitteet. Suunnitelmat valmistellaan vuorovaikutuksessa yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kesken. Maankäytön suunnittelussa huomioidaan puolustushallinnon erityisolosuhteet. Luonto-olosuhteiden kartoituksessa suunnitelmakarttoihin merkitään suojeltavat maisema- ja luontokohteet, pohjavesialueet ja niiden aiheuttamat käyttörajoitukset. Puolustusvoimien maankäyttö suunnitellaan suojelutavoitteita vaarantamatta. Luontoselvitys perustuu olemassa olevaan aineistoon (Metsähallituksen metsänkäyttö- ja hoitosuunnitelmat, ELY-keskuksien (ympäristö) selvitykset yms.), jota täydennetään tarvittaessa inventointien ja maastokäyntien avulla. Tarvittaessa laaditaan erillisiä tarkentavia selvityksiä. Ympäristönsuojelun suunnitelmia ja selvityksiä (kuten ympäristöohjelma, jätehuoltosuunnitelma ja meluselvitys) sekä puolustusvoimien mahdollisten pilaantuneiden maa-alueiden kartoituksia käytetään suunnittelun taustaaineistona. Maankäytön suunnitteluun liitetään tavallisesti myös maisemasuunnittelu. Maisemasuunnitelmassa arvioidaan havainnollisesti alueen maisemallisia kehittämistavoitteita ja sitä voidaan tarkentaa ns. lähiympäristösuunnitelmalla. Hoitoluokitus toimii ohjeena määriteltäessä käyttäjän ja palvelun tuottajan välisiä hoitosopimuksia. Maankäyttö- ja maisemasuunnitelmia on laadittu vuodesta 1996 lähtien lähes 50:een varuskuntaan, varikkoalueelle tai ampuma- ja harjoitusalueelle. Ne kattavat tärkeimmät puolustusvoimien käytössä olevat alueet. Useissa kohteissa suunnitelmat on päivitetty toiminnan muutosten myötä. Raportointivuosina valmistuivat suunnitelmat Ylöjärven Lakialaan, Kajaaniin varuskuntaan ja Helsingin Santahaminaan. Kaavoitukseen osallistuminen Kaavalausunnot antaa aluehallintoviranomaisena sotilasläänin esikunta. Toiminnan jatkuvuus pyritään turvaamaan huomioimalla puolustusvoimien kehittämistarpeet kaavalausunnoissa. Kaavoituksen seuranta toimii pääosin hyvin, mutta toimintatavoissa olisi tarvetta suunnitelmallisuuden lisäämiseen ja toimintatapojen vakioimiseen. Aktiivinen edunvalvonta on välttämätöntä, jotta puolustusvoimien toimintaa ja toimintamahdollisuuksia ei rajoitettaisi perusteettomasti tai oikean tiedon puutteen vuoksi. Historiallisesti puolustusvoimat on sijoittanut harjoitustoimintojaan alueille, jotka ovat useimmiten olleet muun yhteiskunnan kannalta vähäarvoisia. Sijoittumista ovat ohjanneet myös strategiset tarpeet. Myöhemmin maankäytön paine näille alueille on kuitenkin saattanut lisääntyä. teettää melua aiheuttaville toiminnoille meluselvitykset, joiden pohjalta määritetään melualueet. Melualueet pyritään saattamaan maakuntakaavoihin, jotta melun olemassa olo voidaan huomioida kunnan maankäyttöä suunniteltaessa. Tavoitteena on, että melulle herkkiä kokonaisuuksia ei suunnitella melualueille ja vähäisempikin rakentaminen rajoitettaisiin nykyisten kiinteistöjen välttämättömään kehittämiseen. Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuus Puolustusvoimien hallinnassa olevilla alueilla on merkittäviä luontoarvoja. Puolustusvoimien käyttämästä ha maa-alasta Natura suojelualueita on yli ha ja Suomen oman lainsäädännön mukaisia luonnonsuojelualueitakin lähes ha. Kokonaispinta-alasta yli 20 % koostuu luonnonsuojelualueista tai alue-ekologisesti suojelluista kohteista. Luontotyypeistä yleisin on metsä, mutta alueilla sijaitsee myös dyynejä, nummia, heinämaita sekä paljasta maata. Arvokas luontoympäristö on pääosin syntynyt tai säilynyt alueilla juuri puolustusvoimien toiminnan vaikutuksesta: harjoitus-, ampuma- ja räjäytystoiminta synnyttää ja ylläpitää mm. erityisiä paahdeympäristöjä, joissa elää harvinaisia eliö- ja kasvilajeja. Toisaalta alueiden käyttötarkoituksen sekä liikkumis- ja maankäyttörajoitusten ansiosta puolustusvoimien käytössä olevat alueet ovat suljettuja ja laajoja yhtenäisiä alueita, jotka ovat säilyneet laajamittaiselta maa-ainesten otolta ja tehometsätaloudelta teettää vuosittain Metsähallituksen tuella luontoselvityksiä käytössään olevien alueiden luontoarvojen selvittämiseksi. Selvitetyt luontokohteet viedään Metsähallituksen paikkatietokantoihin. Ne otetaan huomioon Metsähallituksen hoitosuunnitelmissa sekä puolustusvoimien harjoitustoiminnan suunnittelussa. Vuonna 2010 selvityksiä tehtiin Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueella. Rovajärvi vaikuttaa tulosten perusteella olevan kohtalaisen merkittävä lahopuukovakuoriaiskohde. Lahopuun määrän säilyminen tulee kuitenkin hoidollisin toimenpitein jatkossa varmistaa. Alueelta selvitettiin myös petolintuja, paahdeympäristöjä sekä putkilokasvistoa. Vuoden 2010 aikana jatkettiin myös Hätilän alueen luontoselvityksien lajimääritystyötä. Vuonna 2011 luontoselvityksiä tehtiin Pohjankaan ampumaja harjoitusalueella. YK julisti vuoden 2010 kansainväliseksi luonnon monimuotoisuuden teemavuodeksi. Teemavuoden kunniaksi puolustusvoimat tilasi Puolustushallinnon rakennuslaitokselta projektin, jossa puolustusvoimien käytössä oleville alueille laaditut luontoselvitykset, joita on yhteensä satoja, koottiin samaan tietokantaan. Projekti toteutettiin puolustushallinnon ja Metsähallituksen yhteistyönä. Tietokannassa selvitykset on arkistoitu järjestelmällisesti siten, että selvitykset ja niiden keskeinen sisältö on helposti hallittavissa. Laadittujen selvitysten perusteella laadittiin julkaisu ja biodiversiteetti Sotilaallisen toiminnan vaikutukset luontoarvoihin

19 Rakentaminen ja peruskorjaus Toimitilahanke on kolmivaiheinen suunnittelu-/selvitysprosessi, joka koostuu tarveselvityksestä, hankeselvityksestä sekä hankesuunnittelusta. Tarve- ja hankeselvitysten laadinnassa otetaan huomioon toiminnasta ympäristölle aiheutuvat haitalliset vaikutukset, esimerkiksi ampuma- ja liikennemelu, ampumaratojen lyijykuormitus, jätevedet kuten ajoneuvojen pesuvedet, kemikaalit kuten liuottimet, polttoaineet ja öljyt. Haitallisista vaikutuksista johtuvat mahdolliset rakenteelliset suojaustarpeet otetaan huomioon tarveselvitysten laadinnassa. Vuonna 2010 valmistui 17 ja vuonna 2011 yhteensä 39 hankesuunnitelmaa, joissa kaikissa on huomioitu hankkeen ympäristönäkökohdat. Rakennushankkeita vuonna 2010 valmistui 17 kpl ja vuonna 2011 vastaavasti 28 kpl. Huomattavimpia vuoden 2010 hankkeista olivat mm. puolustusministeriön peruskorjaus Helsingissä, Reserviupseerikoulun päärakennus Haminassa, kasarmien peruskorjaukset Vekaranjärvellä ja Santahaminassa, valmiusyksiköiden julkiset rakennukset sekä eräiden erityiskohteiden peruskorjaus- ja -parannustyöt. Vuoden 2011 suurimpia hankkeita olivat Säkylän Sotilaskodin peruskorjaus, useat kasarmien peruskorjaukset, mittavien erityiskohteiden peruskorjaus- ja -parannustyöt sekä varastorakentaminen. Materiaalit sekä rakenne- ja talotekniset laitteet ja järjestelmät valitaan kestävistä, energiatehokkaista, uusiutuvista tai kierrätettävistä raaka-aineista. Rakentamisessa huomioidaan myös kulttuurihistorialliset tekijät. Senaatti-kiinteistöjen kehittämää Ekologisen rakennuttamisen prosessia sovelletaan kokonaisuudessaan kaikissa yli 1 miljoonan euron hankkeissa, pienemmissä hankkeissa soveltuvin osin. Pilaantuneiden maa-alueiden ja sedimenttien hallinta käyttää vuosittain noin 1 miljoonaa euroa ympäristötutkimuksiin ja pilaantuneiden alueiden kunnostukseen. Tutkimus- ja kunnostustarpeet ja niiden kiireellisyys arvioidaan pilaantuneiden alueiden hallinnan työryhmässä, johon osallistuvat myös maanomistajat ja muut asianosaiset yhteistyökumppanit. Toimenpiteiden toteuttamisesta vastaa Puolustushallinnon rakennuslaitos. on inventoinut kohteet, joissa on harjoitettu pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa. Inventaariota hyödynnetään kohteiden ympäristölle aiheuttaman riskin hallitsemiseksi. Vuonna 2010 on teetetty selvitys kohteisiin liittyvien ympäristövastuiden arvioidusta suuruudesta. Kertomusvuosien aikana maaperän pilaantumiseen liittyviä maaperä- ja pohjavesitutkimuksia toteutettiin yhteensä 54 kohteessa ja kunnostuksia yhteensä 39 kohteessa. Näissä määrissä on mukana myös ampumaratakohteet, joissa toiminta jatkuu edelleen. Näistä kohteista poistettiin pilaantunutta maata suojausrakenteiden rakentamisen yhteydessä. Kunnostushankkeita toteutettiin, kun maankäyttömuoto muuttui, toimintojen kehittämisen yhteydessä havaittiin ympäristön pilaantumista tai kun kohteen pilaantumisen arvioitiin aiheuttavan ympäristöriskiä. Vuonna 2010 maaperän kunnostuksia tehtiin 17 kohteessa, joista merkittävimmät ja suurimmat hankkeet toteutettiin Liperin Ylämyllyllä, Tuusulan Hyrylässä, Kouvolan Korialla ja Kirkkonummella Upinniemessä. Myös kahdesta Helsingin edustan saaresta poistettiin öljyllä pilaantuneita maita. Vuonna 2011 maaperän kunnostuksia tehtiin 10 kohteessa, joista merkittävimpiä olivat Vilpolan vanhan kaatopaikan massanvaihto Säkylässä, kahden vanhan ampumaradan kunnostus Oulun Hiukkavaarassa sekä kahden ampumaradan kunnostus Kouvolan Kasarminmäellä. Lisäksi maaperän kunnostustöitä tehtiin nykyään Millog Oy:n käytössä olevien Lylyn ja Lievestuoreen varikoiden alueella. Vuonna 2012 maaperän kunnostuskohteita tehtiin 12 kohteessa, joista merkittävimpiä olivat Hyrylän kaatopaikka Tuusulassa ja sekä Lievestuoreen jätevesialtaat. Parolannummen, Hätilän sekä Vekaranjärven ampumarata-alueilla tehtiin ympäristöteknisiä parannustoimenpiteitä. Kohteissa rakennettiin maaperän suojausrakenteita sekä parannettiin meluntorjuntarakenteita. Säkylän vaatetuskorjaamon tetrakloorieteenivuodon aiheuttaman pohjavesipilaantuman vuonna 2005 aloitettua kunnostusta jatkettiin. Kohteesta on 7 vuoden kunnostuksen aikana poistettu yhteensä noin kiloa liuottimia. Aktiivinen huokosilmakunnostus lopetettiin vuoden 2011 syksyllä ja kohteessa tehtiin tilannekatsaus. Vanhat pilaantumisen aiheuttaneet liuotinsäiliöt poistettiin maaperästä vuonna Kohteessa jatketaan edelleen pohjaveden hallintaa pumppauksella ja käsittelyllä

20 Ympäristönsuojelun kehittämisen, johtamisen, osaamisen, yhteiskuntasuhteiden ja edunvalvonnan toteutuminen puolustushallinnossa 2010 ja Toteutetaan prosessien tarkastus ja kehitetään alan ohjeistusta Laaditaan luonnos pitkäjänteisestä ympäristönsuojelun toimintasuunnitelmasta Hyvien yhteiskuntasuhteiden ylläpitäminen Kaavoituksen seuranta Ympäristöjohtamisen kehittäminen Viranomaislupien hakeminen ja määräyksiin varautuminen 5 Ympäristönsuojelun kehittämisen tavoitteet ja tulokset Henkilöstön koulutus Yhteistyö kumppaneiden kanssa Tutkimusyhteistyö Melunhallinnan kehittäminen Maaperän- ja vesiensuojelun kehittäminen Ympäristönsuojelun kansainvälinen yhteistyö (sis. benchmarking) Vuoden 2010 tavoitteena ympäristönsuojelun kehittämisessä oli tarkastaa ympäristönsuojelun prosessit, kehittää pitkäjänteinen toimintasuunnitelma sekä uusia alan sisäinen ohjeistus. Prosessitarkastuksen tavoitteena oli selvittää edellisen hallinnollisen uudistuksen luoman organisaation soveltuvuutta ympäristönsuojelun asiantuntijuuden järjestämiseen ja tarkastella eri osaprosessien toimivuutta. Ympäristönsuojelun prosessit tarkastettiin suunnitellusti ja tarkastusraportti julkaistiin vuoden lopussa. Tarkastuksen perusteella ympäristönsuojelun organisoinnissa ja prosesseissa havaittiin lukuisia kehittämistarpeita. Ympäristönsuojelun pitkän aikavälin toimintasuunnitelma valmistui vuoden 2011 lopussa. Suunnitelmassa määritetään ympäristönsuojelun tavoitetila ja sen saavuttamisen edellyttämät tehtäväkokonaisuudet lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Ympäristönsuojelun normiohjeistuksen uudistaminen aloitettiin vuonna Vuoden aikana julkaistiin uusi ohje ampumaratojen ulkopuolisen käytön hallinnasta. Ohjeen avulla pyritään varmistamaan, että ympäristönsuojelua ja kustannusvastuita pystytään hallitsemaan ampumaradoilla, joita käyttävät myös muut tahot kuin puolustusvoimat ja ampumaradoilla, jotka sijaitsevat puolustusvoimien hallinnassa olevalla alueella, mutta ovat muun tahon käytössä. Ympäristönsuojelun muun ohjeistuksen uusiminen on kesken. Ympäristönsuojelun yleinen normiohje ei valmistunut vuoden 2011 loppuun mennessä. Hyvien yhteiskuntasuhteiden vaalimiseksi maavoimat laati riskinhallintastrategian vuonna Merkittävimpien ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristössä ylläpidetään säännöllistä yhteistyökokoustoimintaa. Tyypillisesti kokoukset järjestetään kahdesti vuodessa. Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen kehittämistä käsitellään laaja-alaisessa yhteistyöryhmässä. Ympäristöjohtamista on kehitetty tiivistämällä kaikki puolustushaarat ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kattavaa yhteistyötä. Säännöllisten tilannekatsauksien rakennetta on parannettu ja asiakirjojen jakelua on laajennettu. Tilannekatsaus jaetaan nykyään kaikkien osallistuvien organisaatiotasojen johdolle. Asiantuntijaverkoston toimintaa ja joukko-osastojen ympäristönsuojelun järjestämistä on tarpeen edelleen kehittää. Työ pyritään toteuttamaan puolustusvoimien muun uudistamisen yhteydessä. Ympäristöjärjestelmien kehittämistyö etenee pilottivaruskunnissa ja puolustusvoimien laitoksissa. Henkilöstön kouluttamiseksi Pääesikunta järjesti toukokuussa 2010 kaksipäiväisen seminaarin, jossa käsiteltiin ympäristölainsäädännön vaikutuksia puolustusvoimien toimintaan. Koulutus oli suunnattu erityisesti asiantuntijoille sekä joukko-osastojen ympäristövastaaville. Vuonna 2011 ympäristönsuojelun asiantuntijoille järjestettiin viikon mittainen ympäristönäytteenoton koulutus. Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunta järjesti syksyllä 2010 kaksipäiväiset ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Tykistöprikaatissa Kankaanpäässä, vuonna 2011 Ilmasotakoululla Tikkakoskella ja vuonna 2012 Turussa Saaristomeren Meripuolustusalueen tiloissa. Kaikki mainitut tilaisuudet saavuttivat hyvin kohdeyleisön. Rakennuslaitoksen ympäristöverkostoon, Ekorinkiin, kuuluvaa henkilöstöä koulutettiin vuosittain järjestetyn ympäristöpäivän yhteydessä. Koulutuksessa käsiteltiin mm. ympäristöraportointia, muutoksia jätehuollossa sekä toimintaa vahinko- ja häiriötapauk sissa. Vuonna 2012 koulutustilaisuus laajennettiin kaksipäiväiseksi. Ympäristönsuojelun yhteistyö kumppaneiden kanssa onnistui vuonna 2010 hyvin. Tärkeä yhteistyön foorumi on pilaantuneiden maiden kunnostuksen yhteistyöryhmä. Myös erilaiset neuvottelupäivät, kuten tilahallinnan päivät, joilla kumppanit olivat läsnä, toimivat tehokkaina tiedonvaihdon kanavina. Metsähallituksen kanssa toteutettiin laajahko yhteistyöprojekti luontoselvitysten kokoamiseksi ja asiaa koskevan julkaisun laatimiseksi. Ympäristönsuojelun tutkimusyhteistyötä tehtiin vuosina muun muassa Helsingin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun ja VTT:n sekä sopimuskonsulttiyritysten Akukon Oy:n, Ramboll Finland Oy:n ja FCG Finnish Consulting Group Oy:n kanssa. Tutkimus keskittyi erityisesti ampumaratojen ympäristönsuojelun teknisiin ratkaisuihin sekä pilaantuneen maan kunnostusmenetelmien kehittämiseen. Lisäksi Helsingin yliopisto selvitti puolustusvoimien ampumatoiminnan meluvaikutuksien oikeudellista asemaa. Ympäristönsuojelun kansainvälinen yhteistyö vuosina painottui pohjoismaiseen työhön ampumaratojen ympäristönsuojelun kehittämiseksi. Puolustushallinnon rakennuslaitos järjesti asiaa koskevan kaksipäiväisen työpajan Tuusulassa 2010 ja puolustushallinto osallistui aktiivisesti Nordisk Försvarsbygg -yhteistyöhön. Muita NFB-työpajoja järjestettiin kemikaalien hallintaan sekä ympäristöjärjestelmiin liittyen. Kesällä 2011 järjestettiin ympäristönäytteenottoon liittyvä kansainvälinen asiantuntijoiden koulutus. vieraili Saksan puolustushallinnossa hankkimassa vertailevia kokemuksia ympäristönsuojelun tietojärjestelmän kehittämiseen ja ympäristönsuojelun prosessien tehostamiseen. Lisäksi vuonna 2011 tutustuttiin Sveitsin ja Ruotsin puolustushallinnon ympäristönsuojeluun. Kahdenvälistä tiedonvaihtoa Yhdysvaltojen kanssa jatkettiin vakiintuneen mallin mukaisesti. Puolustushallinnon rakennuslaitos osallistui NATO-työryhmään räjähteiden ympäristövaikutusten hallintaa koskien

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 55 12.05.2015 Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus 154/11.01.00.01/2015

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMIEN AMPUMARADAT MELULLE ALTISTUVIEN ANALYYSI LIITE 13A4. Vastaanottaja Maavoimien Esikunta. Asiakirjatyyppi Raportti

PUOLUSTUSVOIMIEN AMPUMARADAT MELULLE ALTISTUVIEN ANALYYSI LIITE 13A4. Vastaanottaja Maavoimien Esikunta. Asiakirjatyyppi Raportti Vastaanottaja Maavoimien Esikunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 12.12.2011 PUOLUSTUSVOIMIEN AMPUMARADAT MELULLE ALTISTUVIEN ANALYYSI PUOLUSTUSVOIMIEN AMPUMARADAT Päivämäärä 12.12.2011 Laatija Hyväksyjä

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaradat ja viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymät Messukeskus,11. maaliskuuta 2011 Outi Pyy/Suomen ympäristökeskus OSA C LUPAVIRANOMAISELLE

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

AMPUMAMELUN TUTKIMUKSIA. Timo Markula 1, Tapio Lahti 2. Kornetintie 4A, 00380 Helsinki timo.markula@akukon.fi

AMPUMAMELUN TUTKIMUKSIA. Timo Markula 1, Tapio Lahti 2. Kornetintie 4A, 00380 Helsinki timo.markula@akukon.fi Timo Markula 1, Tapio Lahti 2 1 Insinööritoimisto Akukon Oy Kornetintie 4A, 00380 Helsinki timo.markula@akukon.fi 2 TL Akustiikka Kornetintie 4A, 00380 Helsinki tapio.lahti@tlakustiikka.fi 1 JOHDANTO Melu

Lisätiedot

MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus

MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus Mutku ry 21.3.2013 Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Käsiteltävät aiheet Maaperän tilan tietojärjestelmä Tietojärjestelmän kohteet Alueiden kunnostaminen

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Kyseessä on uusi toiminta olemassa oleva

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMIEN AMPUMA- JA HARJOITUSALUEET MELULLE ALTISTUVIEN ANALYYSI. Vastaanottaja Maavoimien Esikunta. Asiakirjatyyppi Raportti

PUOLUSTUSVOIMIEN AMPUMA- JA HARJOITUSALUEET MELULLE ALTISTUVIEN ANALYYSI. Vastaanottaja Maavoimien Esikunta. Asiakirjatyyppi Raportti Vastaanottaja Maavoimien Esikunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 26.3.2013 PUOLUSTUSVOIMIEN AMPUMA- JA HARJOITUSALUEET MELULLE ALTISTUVIEN ANALYYSI AMPUMA- JA HARJOITUSALUEET MELULLE ALTISTUVIEN ANALYYSI

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTIEDOT 2002. www.finnair.fi/konserni

YMPÄRISTÖTIEDOT 2002. www.finnair.fi/konserni YMPÄRISTÖTIEDOT 2002 www.finnair.fi/konserni SOPEUTUSTOIMILLA SUOTUISA YMPÄRISTÖVAIKUTUS Suuret muutokset kysynnässä ja tarjonnassa näkyivät vahvas ti Finnairin toiminnassa vuonna 2002. Kysynnän muutoksesta

Lisätiedot

Puolustusvoimien tehtävät on määritelty laissa (Laki puolustusvoimista 551/2007 2 ). Näihin tehtäviin kuuluu seuraavat kokonaisuudet:

Puolustusvoimien tehtävät on määritelty laissa (Laki puolustusvoimista 551/2007 2 ). Näihin tehtäviin kuuluu seuraavat kokonaisuudet: Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat LIITE 8A1 YLEISKUVAUS TOIMINNASTA 1 YLEISTÄ Puolustusvoimien tehtävät on määritelty laissa (Laki puolustusvoimista 551/2007 2 ). Näihin tehtäviin kuuluu seuraavat

Lisätiedot

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Liite 1 Kansallinen toimintasuunnitelma (NAP)

Liite 1 Kansallinen toimintasuunnitelma (NAP) Liite 1 Kansallinen toimintasuunnitelma (NAP) Toimintasuunnitelman tulee sisältää seuraavat osiot (yleissopimuksen 5 Artikla kohta a): (i) (ii) (iii) (iv) (v) (vi) nykyisten ja suunniteltujen päästöjen

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

25.6.2013. tekninen ja ympäristoimiala. Lahden kaupunki. Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013-2018 Kadut

25.6.2013. tekninen ja ympäristoimiala. Lahden kaupunki. Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013-2018 Kadut 25.6.2013 tekninen ja ympäristoimiala Lahden kaupunki Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013-2018 Kadut Ympäristölautakunta hyväksynyt 23.4.2013 KUNNALLISTEKNIIKKA Meluntorjunnan toimintasuunnitelma Kadut

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

Ympäristönsuojelun valvontaohjelma 2017

Ympäristönsuojelun valvontaohjelma 2017 Ympäristönsuojelun valvontaohjelma 2017 Hyväksytty Joroisten kunnan ympäristölautakunnassa 10.11.2016 29 2 Yleistä Ympäristönsuojelulain (527/2014) 168 :ssä ja ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 30

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain Ympäristöraportti 2010 TERVEYSKESKUS Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain 1. Ympäristöjohtaminen Terveyskeskuksen ympäristöasioiden hallinta ja vastuu on

Lisätiedot

PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010. Teija Tohmo

PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010. Teija Tohmo PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010 Teija Tohmo PIUHA-hanke PIUHA-hanke ( Vanhojen pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönotto hanke) on

Lisätiedot

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta Majuri Jyri Hollmén Henkilöstö osasto Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus Kuva 1 Henkilöstöosasto AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI: MAAVOIMIEN KOULUAMPUMARADAT Kuva 2 Esityksen sisältö 1. Maavoimien

Lisätiedot

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta Majuri Jyri Hollmén Henkilöstö osasto Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus Kuva 1 Henkilöstöosasto AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI: MAAVOIMIEN KOULUAMPUMARADAT Kuva 2 Esityksen sisältö 1. Maavoimien

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen perustilaselvitys

Ympäristönsuojelulain mukainen perustilaselvitys Ympäristönsuojelulain mukainen perustilaselvitys 25.3.2015 MUTKU-päivät Ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio Ympäristönsuojelulain uudistus YSL-hanke etenee vaiheittain 1. vaihe eli uusi YSL ja YSA tulivat

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit

Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit SPEKin Perehdytys öljyntorjuntaan ja työturvallisuuteen -kurssi10.10.2015 Heli Haapasaari, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Viranomaisten

Lisätiedot

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N VALTIMON KUNNAN T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N J O H T O S Ä Ä N T Ö Hyväksytty 6.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 2 TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus 2 Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI 12.12.2012 Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto TAO:n tilanne Laatujohtamisjärjestelmä käytössä vuodesta 1982(mappi) Sertifioitu ISO 9001 vuonna 1998 Ympäristöjohtamisjärjestelmä

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula HAKIJA Metsä Board Oyj PL 20 02020 METSÄ KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS

OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS Liite 5 Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 14.12.2012 Viite 1510000008 OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS RAMB LL OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMAKAAVOITUKSEN

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa

Lisätiedot

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy SUSIVUOREN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma P18551 FCG Finnish Consulting Group Oy Susivuoren Ranta-asemakaava 2.6.2012 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

Ampumaradat ja viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymätseminaari

Ampumaradat ja viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymätseminaari Ampumaradat ja viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymätseminaari Helsinki Kansliapäällikö Hannele Pokka Ympäristöministeriö 1 tulevaisuuden näkymät seminaari. Ampumaratoja on Suomessa yli 600, melkein

Lisätiedot

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 Sopimuspuolet Ympäristöministeriö (ministeriö), Suomen Kuntaliitto ry (Kuntaliitto) ja Suomen

Lisätiedot

Ampumaratojen BAT melu

Ampumaratojen BAT melu Ampumaratojen BAT melu n päivät 2011 Melutyöryhmän puheenjohtaja Asko Parri Puolustusvoimien ampumaradat meluselvitystilanne Altistuvien määrän pv:n ampumaratojen melualueilla Melualue Asukkaat Vapaaajanasunnot

Lisätiedot

Niskaperän osayleiskaavan meluselvitys

Niskaperän osayleiskaavan meluselvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskaperän osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 31.5.2016 P26781P002 Raportti 1 (5) Manninen Matti 31.5.2016 Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa Sahatie, 35700 Vilppula

KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa Sahatie, 35700 Vilppula HAKIJA Metsäliitto Osuuskunta Metsä Wood Vilppulan saha Sahatie 35700 Vilppula KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa

Lisätiedot

12.6.2015, KIP Ympäristöpäivä. Uuden Ympäristönsuojelulain edellyttämä maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys

12.6.2015, KIP Ympäristöpäivä. Uuden Ympäristönsuojelulain edellyttämä maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys 12.6.2015, KIP Ympäristöpäivä Uuden Ympäristönsuojelulain edellyttämä maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys Sisältö Johdanto Mikä on perustilaselvityksen tarkoitus? Mikä on perustilaselvitys? Kenen

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

Kohteen maaperän pilaantuminen ei ollut etukäteen tiedossa.

Kohteen maaperän pilaantuminen ei ollut etukäteen tiedossa. Päätös annettu julkipanon jälkeen 14.5.2013 POSELY/166/07.00/2013 Pohjois-Savo ASIA YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 78 :N MUKAINEN ILMOITUS. PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMINEN, IISALMEN PRISMA, PARKATINTIE 2, IISALMI

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1 2594/11.01.04/2013 62 Lausunto Finavia Oyj:lle Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteen meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Kari Kavasto,

Lisätiedot

28.5.2013, ilmoitusta on täydennetty 17.6.2013

28.5.2013, ilmoitusta on täydennetty 17.6.2013 HAKIJA Elenia Oy PL 2 33901 TAMPERE KIINTEISTÖ Urjalan kunnassa kiinteistörekisteritunnukset 887-409-29-0 ja 887-409-2-71 osoitteessa Ratapihantie 18, 31700 Urjala As Kiinteistön 887-409-29-0 omistaa Elenia

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Odotukset maakuntauudistukselta

Odotukset maakuntauudistukselta Odotukset maakuntauudistukselta Kommenttipuheenvuoro Oulu 11.11.2016 Sote- ja Maakuntauudistus Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta SPiCE 3 -seminaari 14.1.2014 10.1.2014 1 Ehdotus uudeksi ympäristönsuojelulaiksi Hallituksen esitys uudeksi ympäristönsuojelulaiksi (YSL)

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Palveluosasto 4.5.2016 VALTIONEUVOSTON ASETUS TASAPAINOISESTA LÄHESTYMISTAVASTA LENTOASEMAN MELUN HALLINNASSA

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Palveluosasto 4.5.2016 VALTIONEUVOSTON ASETUS TASAPAINOISESTA LÄHESTYMISTAVASTA LENTOASEMAN MELUN HALLINNASSA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Palveluosasto 4.5.2016 Muistio VALTIONEUVOSTON ASETUS TASAPAINOISESTA LÄHESTYMISTAVASTA LENTOASEMAN MELUN HALLINNASSA PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Valtioneuvoston asetuksella

Lisätiedot

Puolustusvoimien hankintojen ohjaus, organisointi ja hankintavaltuudet

Puolustusvoimien hankintojen ohjaus, organisointi ja hankintavaltuudet Puolustusvoimien hankintojen ohjaus, organisointi ja hankintavaltuudet Valtion hankintapäivä, 9.2.2016 Puolustusvoimat / Jarno Riipinen Nimi Työ Osasto 10.2.2016 1 Esityksen sisältö Puolustusvoimien hankinnoista

Lisätiedot

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?

Lisätiedot

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan

Lisätiedot

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Oppaan tarve (1/2) Laajojen vettä läpäisemättömien pintojen kasvu lisää ja nopeuttaa pintavaluntaa ja voimistaa äärevöitymistä. Hulevesien

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 23.8.2004 Kokouspvm 19.8.2004 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Karjalan prikaati Käsky 1 (5) Esikunta VEKARANJÄRVI ML

Karjalan prikaati Käsky 1 (5) Esikunta VEKARANJÄRVI ML Karjalan prikaati Käsky 1 (5) 4.5.2015 1. PVLOGLE määräys BL161/10.2.2015 2. PVLOGLE määräys BL 542/30.36.2015 KARJALAN PRIKAATIN AMPUMARATOJEN KÄYTÖNSEURANTA JA AMPUMATARVIKKEIDEN JA RÄJÄHTEIDEN KÄYTÖNSEURANTA

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit Teollisuuden toimintaa ohjaavat

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Viitekehys YSL Ympäristön tilatavoitteet ja - vaatimukset Asetukset

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset

Lisätiedot

Aluefoorumi Helsinki

Aluefoorumi Helsinki Ryhmä 3. Lupapäätös-vaihe Aluefoorumi Helsinki 8.5.2014 Tapauskuvaus Yritys Vempain Oy suunnittelee laitosta (laitoksen laajennusta), joka toimisi vesistön varrella, teollisuudelle varatulla asemakaava-alueella

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio

Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio Suositussopimuksen luonteesta Suositussopimuksen allekirjoittajilla ympäristöministeriöllä, Suomen Kuntaliitto ry:llä ja Suomen Vesilaitosyhdistys ry:llä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä 9.6.2015 226 Vaasan hallinto-oikeuden päätös valitusasiassa, joka koskee AVI:n ympäristölupaa maaperän puhdistamisesta HEL 2014-006858 T

Lisätiedot

Selvitys valtioneuvoston periaatepäätöksen ja valtakunnallisen toimintaohjelman toteutumisesta meluntorjunnasta

Selvitys valtioneuvoston periaatepäätöksen ja valtakunnallisen toimintaohjelman toteutumisesta meluntorjunnasta Selvitys valtioneuvoston periaatepäätöksen ja valtakunnallisen toimintaohjelman toteutumisesta meluntorjunnasta Ari Saarinen Lentomelun seudullinen seurantaryhmä 13.12.2012 Meluntorjunnan toimintaohjelma

Lisätiedot

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa 1 Ympäristömerkinnät lyhyesti ISO 14001 8 Kansainvälinen ympäristöjohtamisjärjestelmä, joka tähtää jatkuvaan parantamiseen ja ympäristösuorituskyvyn kehittämiseen.

Lisätiedot

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen 1 YMPÄRISTÖOHJELMA @ LUT 2016 ENERGIA Energiankulutuksen vähentäminen 1) Sähköenergian kokonaiskulutuksen/opiskelija-fte vähentäminen 5% vuoden 2015 tasosta vuoteen 2018 loppuun mennessä - toimenpiteet:

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot