1/2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Alueellistaminen on aina vaikea päätös. Suomen karttakuvan kehitys. Sirkka-Liisa Anttila:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1/2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Alueellistaminen on aina vaikea päätös. Suomen karttakuvan kehitys. Sirkka-Liisa Anttila:"

Transkriptio

1 1/2009 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Sirkka-Liisa Anttila: Alueellistaminen on aina vaikea päätös Suomen karttakuvan kehitys KAAVOITUKSEN ENERGIATEHOKKUUS METSÄVEROTUS OSA METSÄPOLITIIKKAA 3 D-KIINTEISTÖNMUODOSTUS RUOTSISSA LUNASTUSSÄÄNNÖKSIA KEHITETÄÄN RUOTSISSA NETTIKARTAT MITEN VALITA MAALASERKEILAIN INSPIRE-DIREKTIIVIN TILANNEKATSAUS VISIOITA KIINTEISTÖJEN HINTATIETOMAISEMAAN

2 Leica GPS1200+ Ainoa tulevaisuustaattu GNSS Tulevaisuustaattu GNSS tarkoittaa maksimia tuottavuudessa ja luotettavuudessa. Enemmän satelliitteja, enemmän GNSSsignaaleja. Tänään ja huomenna. Leica GPS1200+:n kanssa olet valmis tulevaisuuteen. Investoimalla tänään tulevaisuustaattuun GNSS-teknologiaan varmistat, että laitteesi seuraa kaikkia satelliitteja nyt ja myöhemmin. Tulevaisuustaattu GNSS tarkoittaa myös sitä, että kaikki olemassaolevat GPS1200-laitteet voidaan aina päivittää kaikkein uusimpaan teknologiaan. Yllätyt kaikenkattavuudesta: GPS L5, GLONASS, Galileo ja Compass: GPS1200+:n tulevaisuustakuu SmartTrack+ ja SmartCheck+: tarkkuus ja luotettavuus SmartRTK+:lla 100% jäljitettävyys ja yhtäpitävyys verkossa Uusin teknologia: riittävästi kanavia myös huomenna Leica SmartWorx -laiteohjelmiston tuottavuus ja helppokäyttöisyys Leica GPS1200+: GPS L5, GLONASS, Galileo ja Compass-signaalit Saavutat optimaalisen GNSS-tarkkuuden ja -luotettavuuden tänään, ja samalla varmistat vielä suuremman tarkkuuden ja nopeuden huomenna. Tätä on Leica GPS Plus lisäetuna täydellinen valinnan vapaus kokoonpanojen Leica SmartRover, Leica SmartPole ja Leica SmartStation kesken... valinta on sinun! Nilomark Oy (09) ,

3 sisältö 1/2009 Päiviö Tommila Muiden kansakuntien symbolihahmoista Suomineito poikkeaa samastumalla Suomeksi hahmottuneeseen karttakuvaan. Kuten Suomi valtiona myös symbolinen Suomi-neito selviytyi sodista ja esiintyy edelleen, nyt EU-Suomen henkilöitymänä. S. 6. Sirkka-Liisa Anttila Joudun päätöksenteossa ottamaan huomioon myös hallitusohjelman ja valtion tuottavuusohjelman tavoitteet. S. 18. Matti Myllyniemi Puupulan ratkaisuja ovat puun hinnan vakaus, selkeä veropolitiikka, suurempi tilakoko, korjuun kehittäminen ja neuvonnan lisääminen. S Timo Turunen Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet korostavat yhdyskuntarakenteen eheyttä ja sen tiivistämistä. 14 Jukka Noponen Energiatehokkuus alkaa kaavoituksesta. 5 Pekka Lehtonen (pääkirjoitus) Kartta on osa kansakunnan tarinaa 6 Päiviö Tommila Kuinka Suomi-neidon muotoinen kartta-suomi syntyi? 10 Timo Turunen Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 14 Jukka Noponen Energiatehokkuus alkaa kaavoituksesta 18 Sirkka-Liisa Anttila Alueellistaminen on aina vaikea päätös 19 Göran Eriksson Omistusasunnot todellisuutta Ruotsissa toukokuussa 22 Simo Mikkola Ruotsin tie on meidänkin tiemme? 24 Matti Myllyniemi Metsäverotus tärkeä osa metsäpolitiikkaa 30 Nina Heiska Universaaliskanneria etsimässä eli miten valita maalaserkeilain? 36 Kaisa Harju Nettikartat median palveluksessa 40 Risto Peltola Visioita kiinteistöjen hintatietomaisemaan 42 Matti Holopainen Uudet kuntapäättäjät entiset haasteet kunnan maapolitiikassa 43 FIG-uutisia 44 Antti Vertanen INSPIRE-direktiivin toimeenpano loppusuoralla ja lähtöviivalla 46 Markku Airaksinen Summa-arvosta kokonaisarvoon 51 MAANMITTAUSTA TALLENTAMASSA 52 MAANMITTARITOIMISTO ÄYRÄVÄINEN & KRÜGER 52 Juhana Hiironen Kiinteistöarvioijat Pietarin kiinteistömarkkinoilla 55 JARRUMIES 57 Pentti Kallio Tohtori ja patriarkka Mauno Manu Kajamaa 58 Täällä Antti Jakobsson, Pariisi 60 RAJALINJALLA 62 UUTISIA 69 KESKUSTELUA 84 Palveluhakemisto Kustantajat: Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto MIL, Maanmittausalan ammattikorkeakoulu- ja opistoteknisten liitto MAKLI ry, Suomen Kartoittajayhdistys SKY Päätoimittaja: Pekka Lehtonen, sähköposti: paatoimittaja maankaytto.fi, puh Kansikuva: Pekka Lehtonen.

4 Paikkatiedot Palveluna - Logicalta Logica tarjoaa paikkatiedon tuotteet, palvelut, aineistot, kokonaisintegroinnit ja ulkoistukset sekä julkishallintoon että yksityissektorille. Paikkatietoratkaisumme toimitetaan teknologiariippumattomasti mm. ESRI-, MapInfo-, OpenSource-, Oracle-, Microsoft- ja Google -teknologioita hyödyntäen. Lisätietoja:

5 PÄÄKIRJOITUS J Kartta on osa kansakunnan tarinaa oulukuussa julkaistiin Mauno Kajamaan elämänkerta. Se on kunnianteko kartoitustyölle. Kirjan on toimittanut Erkki- Sakari Harju taustaryhmän avustamana ja kirjaa esittelee tässä lehdessä Pekka Raitanen. Kajamaan muisto elää voimakkaana aikalaisissa, kuten Pentti Kallion tekstistä ilmenee. Kajamaa oli asiantuntija, johtaja ja opettaja. Hänen ympärilleen kehittyi kekkosmainen sädekehä, joka osaltaan saattoi jopa jarruttaa myöhempää työtapojen kehittämistä. Peruskartoituksella on symbolinen yhteys kansakunnan historiaan. Peruskartoituksen idea luotiin jatkosodan aikana, jolloin Kajamaa oli keskeisissä tehtävissä armeijan karttahuollossa. Hän valmisteli vuonna 1943 väitöskirjansa, jossa kiteytyi peruskartan sisältö. Sillä korvattiin pitäjänkartta ja topografinen kartta. Sodan jälkeen ryhdyttiin valtaisaan urakkaan. Oli saavutus hankkia hyväksyminen, rahoitus ja resurssit tähän ponnistukseen köyhtyneessä maassa ja valtion kassakriisien keskellä. Kun käytettävissä on yhtenäinen, suurikaavaisen kartasto, yhteiskuntasuunnitteluun ei tarvita resursseja tuhlaavia ja vain yhtä hanketta palvelevia erillisiä kartoituksia, perustelivat Maanmittaushallitus ja sen voimakastahtoinen virkamies Kajamaa. Peruskartoituksesta tuli osa jälleenrakennusta ja se ilmensi tulevaisuuden uskoa. Koko maasta valmistettu peruskartasto edisti omalta osaltaan kansakunnan vaurastumista. Vielä 1990-luvulla herättikin kansainvälistä huomiota, että tällaisessa harvaanasutussa maassa on kattava, suurikaavainen kartta. Peruskartta oli Suomen sodan jälkeisen ajan tärkein kartta-alan infrastruktuurihanke. Se tuotti myös ehkäpä maanmittausalan laajimman tekemisen kulttuurin, jonka tekijät ovat historiikeiksi ja muisteluksiksi sen koonneet. Kartta-ala seuraa kansakunnan kehitystä myös uuden teknologian aikana. Maastotietokanta on peruskartan digitaalinen versio. Euroopan Peruskartan historia osoittaa, että vaikeina aikoina voidaan toteuttaa uudistuksia kenties helpommin kuin nousukautena. paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) myötä paikkatietojen saatavuus viranomaiskäyttöön lisääntyy ja kansalaiset saavat katsella tietoja maksutta. Maastotietokannan tiedot näkyvät Maanmittauslaitoksen Karttapaikalla ja monessa sovelluksessa. Karttapaikka oli internet-ajan airut, kun se julkaistiin vuonna 1996, ensimmäisenä koko maan kattavana topografisten karttojen palveluna. Se on edelleen yksi suosituimmista suomalaisista internet-palveluista. Maanmittauslaitoksen johtamana kehitteillä oleva paikkatietoportaali tuo seuraavan askeleen, jossa Euroopan paikkatietodirektiivin (INSPIRE) velvoittamana eri paikkatiedon tuottajat tuovat omat kartta-aineistonsa jokaisen saataville. Antti Vertanen kertoo tässä lehdessä, missä INSPIREn kanssa mennään. Suomen paikkatieto-osaaminen on hyvällä mallilla ja uusia innovatiivisia paikkatietopalveluita on kehitteillä. Geodeettinen laitos on yksi johtavista paikkatietoalan tutkimuskeskuksista Euroopassa ja sen asiatuntemusta on käytetty mm. INSPIREn kehittämisessä. Yrityspuolella What a map -palvelu tuo kaiken maailman kartat kuluttajien ulottuville. Nokian massiivinen investointi karttateknologiaan on myös hyvässä muistissa. Julkisista palveluista YTV:n reittiopas on yksi parhaita palveluita. Ajan karttaboomista kertoo Kaisa Harju tässä lehdessä. Suomessa on siis osaamista ja menestys peruskartan ja maastotietokannan kehittämisessä. Yhdysvalloissa on äskettäin julkistettu ehdotus miten paikkatietoinfrastruktuurilla voitaisiin elvyttää Amerikan taloutta (http://www.cast.uark.edu/ nsdi/nsdiplan.pdf). Ehdotuksen tekijänä on henkilöitä Googlesta, Microsoftista, Oraclesta, Autodeskistä ja Intergraphista. Suomen tilanne peruspaikkatietojen osalta lienee parempi kuin Yhdysvalloissa. Sielläkin on julkistettu suunnitelmia mutta rahoitusta ei yhteistä maastotietokantaa vastaavalle konseptille ole saatu. Vaikka INSPIRE-direktiivin velvoitteiden täyttäminen vaatii resursseja, on se vain ensimmäinen askel. Se ei velvoita keräämään uusia tietoja tai uudistamaan paikkatietojen hallintaa. Suomen paikkatietoinfrastruktuurin kehittäminen aloitettiin paikkatietoasian neuvottelukuntien toimesta. Nyt neuvottelukuntien ehdotukset pitäisi viedä käytännön tasolle ja se vaatii investointeja. Maanmittauslaitos on julkistanut yhteisen maastotietokantakonseptin, jossa eri viranomaisten tietoja käytetään tiedon keruussa. Sen toteuttaminen on jatkoa peruskartan tarinalle. Julkisen sektorin ja yritysten hallussa on paikkatietoa, jota tulisi saada maastotietokannan ja sen helppokäyttöisen verkkoliittymän Karttapaikan välityksellä kansakunnan käyttöön. Kuten peruskartan historia osoittaa, vaikeina aikoina voidaan toteuttaa uudistuksia kenties helpommin kuin nousukautena. Voiko peruskartan historiasta oppia paikkatietoinfralla laman torjuntaan? Pekka Lehtonen Päätoimittaja paatoimittaja maankaytto.fi 5

6 Antero Aaltonen Suomen symbolikuva haavoittui pahasti toisen maailmansodan rauhoissa. Kuten Suomi valtiona myös symbolinen Suomineito selviytyi ja esiintyy edelleen, nyt EU-Suomen henkilöitymänä. Toivokaamme hänelle terveyttä ja reipasta mieltä, sillä sellaista hän ja me kaikki tarvitsemme tämän päivän ankaran kilpailun maailmassa, lausui akateemikko Päiviö Tommila juhlapuheessaan. Kuinka Suomi-neidon muotoinen Päiviö Tommila kartta-suomi syntyi? Muiden kansakuntien symbolihahmoista Suomi-neito poikkeaa samastumalla Suomeksi hahmottuneeseen karttakuvaan. Raja ja kartta ovat kansakunnille keskeisen tärkeitä käsitteitä. Valtiollis-poliittisessa ja taloudellisessa toiminnassa, liikenteestä puhumattakaan kartat ovat perustyökaluja. Luonnonlait puolestaan määräävät äärirajoja, myös fyysisen suorituskyvyn ulottuvuuksia. Rajat voivat olla konkreettisia, jolloin ne on mahdollista pyykittää maastoon ja piirtää kartoille, Eräretket laajensivat tunnettua elinympäristöä ja paikannimistä muodostui ihmisten mieleen kartta, muistin maisema. tai ne voivat olla yhteisön ja yksilön toimintaa laein, asetuksin ja sopimuksin sääteleviä sallivia tai kieltäviä normeja sekä moraalisia, uskonnollisia ja mentaalisia ohjeistuksia sellaisten käsitteiden kuin hyvän ja pahan tai kauniin ja ruman välillä. Meidän on vaikea kuvitella maailmaa ilman karttakuvaa, meidän, jotka tiedämme maapallon olevan pyöreän, joille maapallon pinnan jakaantuminen mantereisiin, valtameriin ja valtioihin on itsestään selvää ja joille oman maamme Suomi-neidon hahmoinen isänmaan kartta on lapsuudesta saakka tuttu. Mutta näin on ollut vain lyhyen ajan historiassamme. Maanmittauksen juhlapäivänä onkin syytä kysyä, miten Suomi-neidon muotoinen kartta-suomi syntyi? Naisfiguurin käytöllä symboloimaan maata, maakuntaa ja kaupunkia on pitkät perinteet. Tunnemme Ranskan Mariannen ja Ruotsin Svea-mamman. Personifikaatio on liittynyt vapauteen, voittoon, kansallisuuteen, isänmaallisuuteen. Näistä lähteistä nousi myös Suomi-neito runouteen ja kuvataiteeseen 1800-luvun puolivälin jälkeen. Zachris Topeliuksen ja Walter Runebergin vaikutus oli tärkeä. Ruotsin malliin Suomi tai Suometar esiintyi myös äiti-suomena, mutta nuorentui sitten neidoksi. Muiden kansakuntien symbolihahmoista Suomi-neito poikkeaa siinä, että se samastuu Suomeksi hahmottuneeseen karttakuvaan. Mutta aloittakaamme alusta. Emme tiedä, millainen käsitys ympäristöstään, kauemmista tienoista puhumattakaan, oli niillä ihmisillä, jotka vuosituhansia sitten vaelsivat Suomen niemelle ainoana houkuttimenaan vesien ja metsien riista? Meillekin on vasta verraten myöhään sel- 6

7 vinnyt, että rannikoilla maa on jatkuvasti noussut ja että maisemat, jos kohta hitaasti, ovat sukupolvesta toiseen muuttuneet. Mantereen ja meren rajaa on edelleenkin mahdotonta vetää, kun Lounais-Suomen rannikkomerellä on akateemikko Olavi Granön mukaan peräti saarta. Varhaiset eränkävijät tiesivät tulleensa suunnasta, josta aurinko nousi. Rannikolta päästiin jokea pitkin järvelle jos toisellekin ja suurten vesien äärelle hahmottui myös sisämaassa niemien ja saarten maisema. Perimätieto eräreiteistä laajensi tunnettua elinympäristöä. Arkeologisessa aineistossa on vuosituhansien takaa niin maalla kuin vetten päällä liik kumisesta todistavaa esineistöä, samoin siitä kertovia Taipale-nimiä. Opastusta lisäsi nimien antaminen ympäristöstään eroaville luonnonkohteille, kuten vesistöille, mäille ja suurille kiville. Yksin Etelä-Hämeen ja Keski-Uudenmaan maas tosta on poimittavissa 360 erämaapalstoista kertovaa paikannimeä. Näillä voitiin jäsentää maastoa ja vesistöjä sekä hahmottaa etäisyyksiä päivänmatkoina. Juuri paikannimistä muodostui ihmisten mieleen kartta, jolla ei kuitenkaan ollut tarkkaa alueellista hahmoa. Se oli ihmisen muistissa olevaa maisemaa, eräänlaista henkistä rakennelmaa. Tällaiseen ihmisten mielenmaisemaan liittyi paljon myyttistä ja mystistä, sallittua ja kiellettyä. Näkymätön raja kulki jokapäiväisen kotipiirin ja metsän välillä, jonne lähteminen jo oli siirtymistä asuinpaikasta toiseuteen. Paikannimistössä pyhä ja hiisi piirsivät rajoja, edellinen kotipihan ja ulkopiirin välille, jälkimmäinen pihapiirin ja kalmistojen, elävien ja kuolleiden välille. Molemmat käsitteet omaksuttiin pronssikaudella indoeurooppalaisina kulttuurivaikutteina. Kalmistoja alettiin ensimmäisenä rajata muusta maastosta. Kuvitteelliset rajat olivat tuttuja myös kansanrunoudessa Tuonelan virrasta lähtien. Euroopassa kartoitus toimi alkoi luvuilla löytöretkien, kansallisvaltioiden synnyn ja kirjapainon keksimisen seurauksena. Liki nykyisen muotoisena maantieteellinen Suomen niemimaa näyttäytyy vasta v Andreas Buraeuksen Pohjoismaiden kartassa. Uppsala universitetsbibliotek 7

8 Ensimmäinen kansankielinen kotimaan kartta painettiin Tämä oli se karttakuva, josta kuvitteellinen Jukolan Eero sai aineksia isänmaan äidinkasvoihin. Kosketukset ulkomaailmaan loivat vastakohtaisasetteluja meidän ja muiden välille. Me eli ympäröivä yhteisö koostui perheestä ja suvusta, laajemmin kylistä, jotka vaativat asutuksen pysymistä paikoillaan eli maanviljelyskulttuurin syntymistä. Maanviljelyksestä on varhaisia merkkejä Länsi-Suomessa jo pari tuhatta vuotta ekr. Nykytutkimus suhtautuu kuitenkin epäileväisesti kovin varhaiseen kylämuodostukseen, saati sitten laajempaan yhteiskunnan organisoitumiseen. Kalmistot, käräjäkivet ja muinaislinnat edellyttivät kuitenkin jonkinasteisia yhteisöjä. Ajanlaskun alun jälkeisinä vuosisatoina ja etenkin viikinkiretkien alkaessa merenrannikon joensuihin alkoi saapua kauppamiehiä ja sotaisiakin purjehtijoita, joiden mukana levisi uusia katsomuksia. Uuden kristinuskon edustajat ottivat haltuunsa vanhan uskon palvontalehdot ja rakensivat niiden paikalle uusia temppeleitä samaan aikaan. kun meren takana asuvat kuninkaat selitettiin entisiä paikallisia päälliköitä mahtavammiksi. Vasta tässä vaiheessa näyttää kirkon vaikutuksesta syntyneen pitäjäntasoisia kokonaisuuksia aluerajoineen. Uusille herroille alettiin vaatia säännöllisiä veroja ja siitäkin syystä tarvittiin tietoja, mihin saakka Rooman usko ja Ruotsin kuninkaan valtapiiri ulottuvat. Varhaiskeskiajalla syntyi Suomen maantieverkon pohja, jolla oli paikoin edeltäjiä jo esihistoriallisen ajan lopulla ja jolla nyt yhdistettiin hallinnon keskuspaikoiksi rakennetut linnat ja perustetut kaupungit toisiinsa. Suomenlahden pohjoisrannikon satamapaikoista on säilynyt luettelo, jota on pidettävä Suomen vanhimpana merikorttina. Lännestä katsottuna merentakainen maa hahmottui niemenä. Varhaisissa Euroopan yleiskartoissa valtakuntien rajoja ei aina ollut. Maakuntien ja heimojen nimet riittivät. Tunnetun maanpiirin karttoja laadittiin jo antiikin aikana, mutta varsinaisesti Euroopassa kartoitustoimi alkoi luvuilla löytöretkien, kansallisvaltioiden synnyn ja kirjapainon keksimisen seurauksena. Nyt maanpiirin karttoihin alkoi tulla myös entistä selvempi käsitys Euroopan kaukaisen pohjoisreunan alueista. Suomen asukkaat oli tosin mainittu jo antiikin Tacituksen kuvauksissa, mutta Suomen nimi esiintyy ensi kerran kartalla vuonna 1493, ja omana maantieteellisenä kokonaisuutena, kapeana niemenä, Suomi hahmottuu varhaisimmin 1532 Jacob Zieglerin kartassa, jonka Mikael Agricola hyvin tunsi. Vain muutaman vuoden nuorempi on meille tuttu Olaus Magnuksen Carta Marina, joka sisältää paikannimien lisäksi paljon ihmeellisten eläinten kuvia. Liki nykyisen muotoisena maantieteellinen Suomen niemimaa näyttäytyy vasta 1626 Andreas Buraeuksen tunnetussa Pohjoismaiden kartassa. Kartan nimi oli latinankielinen: Orbis Arctoi nova et accurate delineatio eli Uusi ja huolellisesti valmistettu Pohjoismaiden kartta. Tunnemme Buraeuksen Ruotsin ja niin muodoin myös Suomen kartografian isänä. Hänen nimitettiin 1628 päämatemaatikoksi hienolla tittelillä generalmatematicus. Hän oli myös ainoa, jolla tällainen nimitys on ollut luvun mittaan Suomi liitettiin Ruotsiin ja Ruotsin itärajasta tuli myös Suomen itäraja. Varhaisin itäraja, vielä kuitenkin lainausmerkeissä, näyttää kulkeneen Kymijoelta Hämeen läpi Pohjanlahteen. Häme ulottui näet vanhan maakirjan mukaan suolamerestä suolamereen. Ensimmäinen valtiollisella sopimuksella vakiinnutettu itäraja oli tunnetusti 1323 solmitun Pähkinäsaaren rauhan raja, joka kulki Kannaksen läpi ja sitten viistoon luoteeseen Pohjanlahteen. Entä mitä ymmärrettiin rajalla keskiaikana? Vanhat Ruotsin maanlait edellyttivät kyläyhteisön maiden merkitsemistä maastoon, mutta kuten keskiaikaisia rauhankysymyksiä viimeksi tutkinut professori Jukka Korpela toteaa, kenenkään mieleen ei olisi tullut lähteä umpimetsään merkitsemään Pähkinäsaaren rajaa. Tärkeätä oli tietää kulkureitit ja kauppapaikat, rajan yhtäjaksoinen kulku ei ollut sitä. Keskiajan rauhat olivat kaupparauhoja enemmän kuin valtioiden välisten sotien päätöksiä. Aluevalta muodostui paikallisten keskusten, linnojen, kirkkojen, kaupunkien vaikutuspiireistä ja niiden verkostosta, josta ensin syntyi maakunnallinen ja myöhäiskeskiajalla valtiollinen identiteetti. Suomea kutsuttiin keskiajalla myös Itämaaksi. Ilmansuunnista saivat nimensä Tukholmaa ympäröivät muutkin maakunnat. Hallintorakenteeltaan Suomi tuli olemaan Ruotsin kaltainen hallinto-, oikeus- ja kirkollisine laitoksineen ja niistä aiheutuneine sisäisine rajoineen. Feodaaliseen tapaan kruunu julistautui ylimmäksi maanomistajaksi, ja kuningas Kustaa Vaasa alkoi 1500-luvun puolimaissa patistaa uudisasukkaita sisämaan korpiin le vittämään Ruotsin aluetta. Kirjoittajan äidinisänkin suku polveutuu suoraa miespuolista linjaa näistä Hämeen metsien uudisasukkaista. Näin täytettiin asumattomia metsiä ja Ruotsi sai menestyneen sotapolitiikan ohella hyvän perusteen valtakunnan rajan siirrolle ensin Täyssinän rauhassa 1595 pohjoiseen Jäämereen ja sitten 1617 Stolbovan rauhassa pitkälle Laatokan taakse ulottuneen Käkisalmen läänin ja Inkerinmaan liittämiseen Ruotsin kuninkaan maihin. Suomella ei ollut Ruotsin aikana länsirajaa, mutta Haminan rauhassa sellaiseksi määriteltiin Tornion- ja Muonionjokia pitkin kulkeva linja. Nyt Suomi sai myös pohjoisrajan, sillä kun Suomeksi kutsuttu alue oli Ruotsin aikana ulottunut vain Kemijoen tienoille, rajaksi tuli nyt 1751 käyty Ruotsin ja Norjan raja. Se on tänä päivänäkin Norjan ja Suomen raja. Näissä rajajärjestelyissä syntyi Suomi-neidon läntinen käsivarsi. Suurvalta-asema sortui Suuressa Pohjan sodassa, ja Uudenkaupungin rauhassa 1721 menetettiin iso osa Karjalaa. Eikä tässä kyllin, vaan Turun rauhassa 1743 Venäjä ulotti länsirajansa Kymijoelle. Niinpä kun Venäjä kaksisataa vuotta sitten helmikuussa 1808 aloitti sodan Ruotsia vastaan, hyökkäysarmeija koottiin Kymijoen taakse eli aika keskelle Suomea. Ruotsi hävisi sodan, mutta sen voittajaksi osoittautui itse asiassa Suomi, joka 1809 sai paljon enemmän maata kuin mitä sen nimellä kutsuttuun Itämaahan oli ennen sotaa kuulunut. Haminan rauhassa Ruotsi luovutti Venäjälle nimeltä mainiten Suomen läänit, mutta myös edellä mainitun osan Ruotsin Lappia ja osan Länsi-Pohjaa. Lisäksi Ahvenanmaa luettiin nyt selvästi Suomeen kuuluvaksi. Eikä tässä kyllin, sillä kun kaikki entiset Karjalan menetykset Stolbovan rauhan itärajaa myöten liitettiin vuoden 8

9 1812 alusta uuteen Suomen suuriruhtinaskuntaan, syntyi siitä nyt Venäjän alaisuudessa Suur-Suomi, sanoisinko aikuinen Suomi-neito. Itsenäistyttyään se vielä sai Tarton rauhassa 1920 toiseksi käsivarrekseen Petsamon. Vuosisatojen kuluessa syntyneelle kartta-suomelle olivat maanmittarit alkaneet jo 1600-luvulla kutoa paikallisista rajoista yhä taajempisilmäistä pukua. Maanmittauksen uuden historian kirjoittanut Mikko Huhtamies katsoo tuolloin Buraeuksen toimesta aloitetun peruskartoitusprojektin valmistuneen lopullisesti vasta 1970-luvulla eli peittäneen kaikki Suomen maanmittauksen vuosisadat. Se on ollut todellinen kansallinen suurtyö. Jo pitkin 1800-lukua Suomen karttahahmo tuli yleisesti tunnetuksi. Tässä yhteydessä on paikallaan huomauttaa, että yleiskartat olivat pitkään vain oppineiden ja hallitsijoiden omaisuutta, salattujakin. Ensimmäinen suomenkielinen, siis kansankielinen, Euroopan kartta painettiin 1821 ja ensimmäinen suomenkielinen kotimaan kartta Tämä oli se karttakuva josta kuvitteellinen Jukolan Eero sai aineksia isänmaan äidinkasvoihin, jonka kansakoulu juurrutti Suomen lasten mieliin ja jonka symbolihahmo Suomi-neito alkoi esiintyä mitä erilaisimmissa yhteyksissä tarvittaessa isänmaallisen hengen nostoa. Muistakaamme vain sortovuosilta Eetu Iston Hyökkäys-taulun urheata oikeuksien puolustajaa. Kansallispukuisesta Suomi-neidosta tuli miltei todellinen hahmo, todellinen siinäkin mielessä, että kuten moni rintamasoturi myös Suomen symbolikuva haavoittui pahasti, kun Petsamo ja Viipurin lääni menetettiin toisen maailmansodan rauhoissa. Mutta kuten Suomi Päiviö Tommila on historiantutkija, emeritusprofessori ja Helsingin yliopiston entinen rehtori. Hän on ollut akateemikko vuodesta Päiviö Tommila väitteli filosofian tohtoriksi 1962 väitöskirjalla La Finlande dans la politique européenne en ( Suomi ja eurooppalainen politiikka ). Päiviö Tommila on tutkinut Suomen historiaa, etenkin poliittista historiaa 1800-luvulla, kaupunkihistoriaa, lehdistön ja historiankirjoituksen historiaa. Tieteellisten tutkimusten lisäksi hän on julkaissut yleistajuisia tekstejä ja ollut useiden teossarjojen päätoimittaja tai työryhmän jäsen. Lähde: Wikipedia valtiona myös symbolinen Suomi-neito selviytyi ja esiintyy edelleen, nyt EU- Suomen henkilöitymänä. Toivokaamme hänelle terveyttä ja reipasta mieltä, sillä sellaista hän ja me kaikki tarvitsemme tämän päivän ankaran kilpailun maailmassa, maailmassa, jota nykyiset maanmittarit katsovat taivaalla kiertävien satelliittien silmin. Eipä olisi Turun satamaan 1634 tullut ammattikuntansa ensimmäinen edustaja Suomessa Olof Gangius mitenkään voinut tällaista kuvitella, ei edes rakastamansa oluttuopin voimistamana. Ilmakuvaus ja ortokuvat Laserkeilaus HawkEye-laserkeilaus Kartoitus ja maastomallit Pictometry 3D Photonav Blom Kartta Oy, Pasilanraitio 5, Helsinki

10 Timo Turunen Tarkistetut valtakunnalliset Alueidenkäyttötavoitteet Jussi Rautsi Kaupunkiseutujen ja taajamien kehitys tulee kääntää hajautumisesta kohti eheyttä ja nykyistä tiiviimpää rakennetta. Hallitus linjasi alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen hyväksyessään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksen. Uudistuneiden tavoitteiden mukaan kaavoituksessa on jatkossa entistä vahvemmin hillittävä ilmastonmuutosta. Myös sään ääri-ilmiöihin ja muihin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on varauduttava ennalta. Alueidenkäytön ohjaus uudistui vuo situhannen vaihteessa uuden maankäyttö- ja rakennuslain myötä. Tuolloin Suomessakin otettiin käyttöön kansallisen tason ohjausväline eli valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Niiden avulla hallitus linjaa alueidenkäyttöä valtakunnallisesti merkittävissä asioissa. Tavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Tavoitteet toimivat kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä edistäen sen johdonmukaisuutta ja yhdenmukaisuutta maan eri osissa. Tavoitteilla myös luodaan alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisesti merkittävien hankkeiden toteutumiselle sekä edistetään kansainvälisten sopimusten toimeenpanoa Suomessa. Hallitus päätti tavoitteista ensimmäisen kerran vuonna Runsaan kahdeksan vuoden voimassa olonsa aikana tavoitteet ovat osoittautuneet tarpeelliseksi alueidenkäytön ohjauksen välineeksi. Kyselytutkimusten mukaan kaavoittajien kokemukset tavoitteista ovat pääosin myönteisiä. Varsinkin maakuntakaavoittajien ja ympäristöhallinnon asiantuntijoiden mukaan tavoitteet ovat suunnanneet kaavoitusta keskeisiin asioihin ja parantaneet kaavojen laatua sekä selkeyttäneet kaavaohjausta. Ne ovat vaikuttaneet merkittävästi maakuntakaavoitukseen ja myös suurempien kuntien laaja-alaisiin yleiskaavoihin. Ilmastonmuutos pakottaa muuttamaan kaavoitusta Tarkistuksen syynä on ollut se, että alueidenkäytön toimintaympäristö on 10

11 Alueidenkäytössä tulee luoda edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Ennaltaehkäisy on yleensä huomattavasti edullisempaa kuin vahinkojen korjaaminen jälkikäteen. muuttunut voimakkaasti viime vuosina. Ilmastonmuutoksen haasteet ovat muuttuneet konkreettisemmiksi sen jälkeen, kun mukaan ovat tulleet kiristyneet kansainväliset päästövähennysvelvoitteet ja tavoitteet uusiutuvien energialähteiden lisäämiseksi. Suomen tulee komission ehdotuksen mukaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 16 % päästökauppajärjestelmään kuulumattomilla sektoreilla vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 päästömääristä. Tavoite tiukentuu tästä, jos kattava kansainvälinen sopimusjärjestelmä Kioton jatkoksi syntyy. Tällöin vuoteen 2050 ulottuvalla ajanjaksolla on valmistauduttava kasvihuonekaasujen vähentämiseen jopa %. Viidennes kasvihuonepäästöistä aiheutuu yhä vain kasvavista liikennemääristä. Hajautunut yhdyskuntarakenne lisää henkilöautoliikennettä ja heikentää joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksia ja näiden myötä lisää kasvihuonepäästöjä. Suurten liikennemäärien vuoksi ongelma on vakavin suurilla kaupunkiseuduilla. Maan pisimpiä työmatkoja tehdään työssäkäyntialueiden reunoilta ja erityisesti Helsingin seudun kehyskunnista. Puheet lisääntyvästä autoriippuvuudesta eivät ole tuulesta temmattuja. Yhdyskuntarakenteen kehitystä koskevien tuoreimpien analyysien mukaan alhaisen tehokkuuden pientaloalueiden kasvu on ollut Suomessa vuosina %. Näiden alueiden osuus kaikista asuinalueista on tällä hetkellä yli puolet, mutta niiden asukasmäärä vain 8 %. Samana ajanjaksona alhaisen tehokkuuden alueiden entuudestaankin alhainen asukastiheys on laskenut huomattavasti. Nämä luvut kertovat karua kieltään siitä, mihin vuosikymmenten kehitys on johtanut. Tilanne on aivan päinvastainen kuin sen pitäisi olla ilmastonmuutoksen haasteiden edessä. Eikä tässä vielä kaikki! Huolestuttavaa on myös suurten kauppakeskushankkeiden yleistyminen tai paremminkin se, että yhä suurempi osa hankkeista on hakeutumassa keskusten ulkopuolelle ja paikkoihin, joita maakunta- tai yleiskaavoissa ei ole osoitettu tähän tarkoitukseen. On selvää, että ilmastonmuutoksen haasteisiin on tartuttava aktiivisesti ja vastuullisesti. Erityisen tärkeää tämä on alueidenkäytössä, jota koskevat ratkaisut vaikuttavat jopa satojen vuosien päähän. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tarjoavat lähtökohdan suunnan muutokselle tai oikeammin sen kirkastamiselle. Eheä yhdyskuntarakenne on avain kestävään alueidenkäyttöön. Se onkin tämän tarkistuksen keskeisin painotus. Helsingin seudun alueidenkäytön linjaaminen on tarkistuksen toinen suuri teema alueidenkäytön energiaratkaisujen ohella. Ylipäätään tavoitteisiin on haettu vaikuttavuutta niiden velvoittavuutta lisäämällä sekä tavoitteiden täsmentämisen kautta. Eheyttäminen keskeisin painotus Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan kaupunkiseutujen ja taajamien kehitys tulee kääntää hajautumisesta kohti eheyttä ja nykyistä tiiviimpää rakennetta. Haaste koskee niin asutuksen, palvelujen kuin työpaikkojen rakentamista. Eheyttäminen tarkoittaa uuden rakentamisen sijoittamista pääosin jo rakennettujen alueiden yhteyteen niitä hallitusti laajentaen ja tukeutuen olemassa olevaan infrastruktuuriin. Se voi tarkoittaa myös uuden rakentamisen sijoittamista jo rakennettujen alueiden sisälle täydennysrakentamisella silloin, kun kyse on matalan rakentamistehokkuuden alueista. Oleellista on se, että työpaikkojen ja palvelujen tulee olla hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Vastaavasti joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä tulee parantaa. Runsaasti henkilöautoliikennettä synnyttävät työpaikat tulee sijoittaa olemassa olevan rakenteen sisälle tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemasta olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vastaavasti keskuksia tulee kehittää monipuolisina niin asumisen, työpaikkojen, palvelujen kuin vapaa-ajan alueina. Sään ääri-ilmiöihin varauduttava Uutena elementtinä tavoitteissa on sään ääri-ilmiöihin ja muihin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuminen. Tavoitteiden mukaan tulvavaara-alueille ei Vuoteen 2050 mennessä on valmistauduttava kasvihuonekaasujen vähentämiseen jopa %. Eheä yhdyskuntarakenne on tavoiteltavaa monesta syystä ei vähiten ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Jussi Rautsi 11

12 On selvää, että ilmastonmuutoksen hillitseminen alueidenkäytössä tulee olemaan raju haaste siksi paljon vahinkoa on saatu aikaiseksi hajanaisen yhdyskuntarakenteen myötä. tule rakentaa, ellei tulvariskejä pystytä hallitsemaan. Tarvittaessa on haettava korvaavat sijaintiratkaisut yhdyskuntien toimivuuden kannalta tärkeille toiminnoille, joihin liittyy huomattavia ympäristö- tai henkilövahinkoriskejä. Lisäksi yleis- ja asemakaavoissa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Hulevesien hallinta on tässä keskeistä. Helsingin seutu raiteille Helsingin seudulla asuu liki neljännes maan väestöstä. Tuoreimpien ennusteiden mukaan kasvu tulisi olemaan reilusti yli uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä. Helsingin seudun alueidenkäytön ratkaisuilla onkin oleellinen merkitys koko maan kehitykselle, ja sen vuoksi Helsingin seudun erityiskysymyksille on omat tavoitteensa. Kokonaan uudistetuissa Helsingin seudun tavoitteissa keskeistä on kasvuun varautuminen kestävällä tavalla. Tärkeää on se, että kaavoissa on tarjolla riittävästi asuntotontteja samoin kuin alueidenkäytön ja liikenteen entistä tiiviimpi rinnakkaiselo. Merkittävä rakentaminen tulee uusien tavoitteiden mukaan sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Vastaavasti irrallista hajarakentamista tulee ehkäistä. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen hyödyntämismahdollisuuksia ja vastaavasti käyttöönoton ajoittamisella varmistetaan mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen. Tavoitteiden mukaan seudun 14 kunnan alueelle tulee laatia yhteinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Metroverkoston laajentamiseen myös itään on turvattava ja muuhunkin raideliikenteen laajentamiseen on varauduttava yhdyskuntarakentamisen ja asuntotuotannon niin edellyttäessä. Tuulivoimaa myös sisämaasta Muitakin merkittäviä tarkistuksia on tehty. Varsinkin alueidenkäytön energiakysymykset ovat vahvasti esillä. Ilmastopoliittisten tavoitteiden kannalta ensiarvoisen tärkeä on uusi tavoite, jonka mukaan taajamia koskevassa yleisja asemakaavoituksessa tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Lisäksi maakuntakaavoituksessa on tuulivoimaloille haettava sijoittumispaikkoja rannikon ohella nyt myös sisämaasta. Tuulivoimarakentamisen ohjaamiseen tulee olemaan erityistä tarvetta, koska parhaillaan tarkistettavana oleva tuuliatlas antaa uutta tietoa tuulioloista ja koska sisämaassa voimaloiden rakentamiskustannukset ovat pienemmät kuin rannikolla. Jussi Rautsi Helsingin seudulla on varauduttava raideliikenteen laajentamiseen. 12

13 Toteuttaminen on yhteinen haaste Tavoitteita valmisteltaessa sidosryhmiltä saatu palaute osoittaa, että ilmastonmuutoksen haasteet otetaan vakavasti ja tehtyjä tarkistuksia pidetään perusteltuina. Eduskuntakin asettui lausunnossaan yksimielisesti tukemaan tarkistettuja tavoitteita. Laaja yhteisymmärrys on toiselta puolen velvoite pitää rimaa ylhäällä. Tavoitteet on saatava siirrettyä kaavoihin ja valtion viranomaisten toimintaan. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon, ja mikä vieläkin tärkeämpää, niitä on edistettävä maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Maakuntakaavoituksen rooli on keskeinen, koska siinä sovitetaan yhteen valtakunnalliset, maakunnalliset ja paikalliset tavoitteet ja tarpeet. Siksi maakuntakaavojen ajan tasalla pitäminen on ensi arvoisen tärkeää. Kunnissa yleiskaava on keskeisin väline konkretisoida tavoitteet. Varsinkin laaja-alaiset ja strategiset yleiskaavat mahdollistavat tavoitteiden tasapainoisen ja riittävän laaja-alaisen huomioimisen kunnissa. Se, mitä erityisesti tarvitaan, on yhdyskuntarakenteen kehittämistä tehokkaasti ohjaavien seudullisten maankäytön suunnitelmien laatiminen tärkeimmille kasvaville kaupunkiseuduille, tapahtui se sitten maakunta- tai yhteisten yleiskaavojen kautta. On selvää, että ilmastonmuutoksen hillitseminen alueidenkäytössä tulee olemaan raju haaste siksi paljon vahinkoa on saatu aikaiseksi hajanaisen yhdyskuntarakenteen myötä. Synkistelyyn ei ole kuitenkaan aihetta. Nimittäin ne ratkaisut, jotka sopivat ilmastonmuutoksen haasteisiin, ovat usein käyttökelpoisia myös silloin, kun parannetaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tai varaudutaan väestön ikääntymiseen puhumattakaan kuntataloudesta pitkällä tähtäimellä. Toisaalta ilmastonmuutokseen varautuminen eli haittojen ennaltaehkäisy on yleensä huomattavasti edullisempaa kuin vahinkojen korjaaminen jälkikäteen. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat nähtävillä ympäristöministeriön verkkosivuilla www. ymparisto.fi/vat. Kirjoittaja on tekniikan lisensiaatti ja ympäristöministeriön rakenne tun ympäristön osaston yli- insi nööri. Sähköposti timo.turunen ymparisto.fi. VAT:ssa ja muussa alueidenkäytön ohjauksessa kysymys on eri tarpeiden tasapainoisesta yhteen sovittamisesta päämääränä hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. VAT eli valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet VAT on kansallisen tason ohjausväline, jolla hallitus linjaa alueidenkäyttöä valtakunnallisesti merkittävissä asioissa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtioneuvoston päätöksessä tavoitteet on jaettu kuuteen kokonaisuuteen: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu luonto- ja kulttuuriperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Esimerkkejä tavoitteista Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittu- Jussi Rautsi mismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Erityisesti kaupunkiseuduilla on varmistettava henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävä sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä. Kaupunkiseuduilla on myös varmistettava palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. Alueidenkäytön suunnittelussa on säilytettävä mahdollisuudet toteuttaa moottoriväylä välillä Helsinki Vaalimaa, uudet rautatieyhteydet Helsingistä Turun ja Pietarin suuntiin sekä muita valtakunnallisesti merkittäviä väyliä. Alueidenkäytön suunnittelussa on lisäksi turvattava vesiliikenteen yhteysmahdollisuudet Saimaan vesistöstä Suomenlahteen. Alueidenkäytön suunnittelussa on osoitettava sijaintipaikka Helsingin seudun lentokentälle tätä koskeviin selvityksiin ja vaikutusarviointeihin perustuen. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeenottoalueiksi va rataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laa joja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. 13

14 Energiatehokkuus alkaa kaavoituksesta Jukka Noponen Rakennetun ympäristön energiatehokkuuden parantamisella on keskeinen rooli Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Yhdyskuntasuunnittelulta odotetaankin nyt uudenlaista ketteryyttä. Jukka Noponen Tavoitteiden saavuttaminen vaatii energian käytön pienentämistä vuoteen 2020 määrällä, joka vastaa yli keskikokoisen omakotitalon vuosikulutusta. Energiatehokkuuden parantaminen on keskeinen keino ilmastonmuutoksen torjunnassa. Viime syksynä tehtiin merkittäviä linjauksia ja tulevana keväänä valmistuu useita ohjelmia, jotka nostavat rakennetun ympäristön energiatehokkuuden parantamisen polttopisteeseen. Tulevaa suuntaa viitoittavia strategioita ovat mm. Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia, valtioneuvoston korjausrakentamisen periaatepäätös viime syksyltä ja korjausrakentamisen strategian toimeenpanosuunnitelma sekä kesäksi valmistuva energiatehokkuustoimikunnan työ. Näissä esitettyjen ja vielä tulossa olevien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää koko rakennus- ja kiinteistöklusterin ja palvelusektorin nopeaa uudistumista sekä kansalaisten aktivoitumista käytännön toimiin energian säästämisessä. Tähän tarvitaan innovaatioita, hyviä esimerkkejä, kannusteita ja rohkeita otteita lainsäädännön uudistamiseen. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden saavuttaminen vaatii päästökaupan ulkopuoliselta yhdyskuntasektorilta (mm. rakennettu ympäristö, liikenne, kotitaloudet, palvelut) TWh:n energian käytön pienentämistä vuonna Pelkästään rakennusten energiankäyttöä tulee vähentää 5 7 TWh vuodessa. Tämä vastaa yli keski- 14

15 kokoisen omakotitalon vuosikulutusta. Yhdyskuntasektorin ja kiinteistö- ja rakennusalan uudistumisen edistämiseksi on käynnistynyt useita ohjelmia, joista merkittävimpiä ovat Sitran Energiaohjelma ja Tekesin Kestävä yhdyskunta- ja Rakennettu ympäristö -ohjelmat. Sitran Energiaohjelman tavoitteena on löytää ratkaisuja yhdyskuntien energian käytön kääntämiseen laskuun. Se kohdistaa toimintansa rakennetun ympäristön ener giankäyttöön, järkevien ratkaisujen löytämiseen kansalaisten arkeen ja liiketoimintojen kehittämiseen. Tulevaisuuden rakennus voi tuottaa energiaa ja myydä sähköä energialaitokselle. Tarvitaan systeemisiä muutoksia Rakennukset, alueet ja asukkaat ovat energian ostajia ja energialaitokset sähkön, lämmön ja kylmän myyjiä. Tulevaisuudessa ratkaisut voivat olla myös päinvastaisia. Rakennus voi tuottaa energiaa ja myydä sähköä energialaitokselle. Alueet voivat muuttua energiaomavaraisiksi ja energialaitokset neuvovat asiakkaitaan säästämään eli ostamaan vähemmän heidän tuotteitaan. Energiayhtiöille on edullista, jos järkevästi ohjatulla energiankäytöllä voidaan tasata kulutusta. Samanaikaisesti siirrytään kasvavassa määrin uusiutuvan energian käyttöön. Pitkän aikavälin suuntana on hiiletön yhteiskunta. Energian käytön vähentäminen etenee nopeimmin uudisrakentamisessa, jossa pystytään nykytekniikalla ja osaamisella pääsemään asuinrakennuksen lämpöenergian vuotuisessa käytössä tasolle kwh/m 2. Tällä hetkellä on rakenteilla jo useita nk. passiivitaloja. Uusimmat kokeilut tähtäävät meilläkin hiilettömään rakentamiseen ja lähes 0-energiaratkaisuihin. Sitra on mukana mm. kehittämässä kestävän rakentamisen kohdetta, nk. energia- ja innovaatiokorttelia Helsingin Jätkäsaareen ja tukemassa Solar Decathlon -hanketta, jossa rakennettavalla mahdollisimman vähän energiaa käyttävällä koetalolla osallistutaan Euroopan mestaruuskilpailuihin. Korjausrakentamisen vauhdittaminen on huomattavasti suurempi haaste. Jos sen vauhtia ei saada kaksinkertaiseksi, kansallisten energiatavoitteiden saavuttaminen on vaarassa. Kerrostalorakennuskannastamme rakennettiin noin 50 milj.m 2 eli 56 prosenttia luvuilla. Tämän rakennuskannan korjausrakentamisen tarve on kasvamassa nopeasti, joten nykyinen noin 2 prosentin korjausvauhti ei riitä. Tarvitaan jälleen systeemisiä muutoksia: teollisesti tuotettujen lähiöiden korjaamiseen tarvitaan konseptoituja, teolliseen esivalmistukseen perustuvia ja alueellisia korjausrakentamisen palveluratkaisuja. Niissä ei tulisi rajoittua vain putkiremontteihin, vaan kaikkiin korjauksiin on tarpeen sitoa energiatalouden parantaminen. Korjausten rahoittaminen edellyttää todennäköisesti uusia, joustavampia ratkaisuja rakennusoikeuden lisäämiseen ja kaavoitukseen. Kunnat ovat tärkeässä asemassa näissä talkoissa. Kunnilla on suuri kiinteistömassa, joka kuluttaa paljon energiaa. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tulee muistaa energiatehokkaiden korjaustoimenpiteiden eri rahoitusvaihtoehdot. Esimerkiksi ESCO-mallin käyttö keventäisi kunnan investointitaakkaa. Suurimmat haasteet piilevät yhdyskuntarakenteessa. Sen suunnittelussa ongelmia ovat muun muassa kuntarakenteen ja toiminnallisen kaupunkiseudun kohtaamattomuus, maakuntakaavoituksen heikko ohjausvaikutus ja tahdon, ei tiedon puute. Yhdyskuntasuunnittelijat ovat aina tienneet hajanaisen rakenteen kustannusvaikutukset. Ilmastonmuutos nostaa nämä haasteet uudella tavalla esiin. Erityisesti liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä on suuret haasteet. Yhdyskuntarakenteen kehittämisellä tulisi pienentää ennen kaikkea työmatkaliikenteen ja vapaa-ajan harrastusten liikennesuoritetta. Yhdyskuntarakenteen muutoksilla ei pystytä vielä saavuttamaan tuloksia vuoteen 2020 mennessä, mutta vuonna 2050 sillä voi olla jo huomattava merkitys. Jukka Noponen BedZed on yksi ensimmäisistä eko kylistä Englannissa luvun alussa toteutetulla alueella on kiinnitetty erityistä huomiota rakennusten ja erilaisten tilojen keskinäiseen sijoitteluun sekä kompaktiin rakenteeseen passiivienergian hyödyntämiseksi. Lähes kaikkien energian käytön vähentämiskeinojen takaa löytyy kansalainen. Uudet liiketoimintakonseptit ja rakentamisen ratkaisujen käyttöönotto edellyttävät myös valistuneita ostajia, markkinavetoa. Kuluttajuuden voiman valjastaminen energiatehokkuuden palvelukseen edellyttää tiedon ohella kiinnostavien ja vetovoimaisten tuotteiden ja palveluiden kehittämistä ja niiden kytkemistä modernin kaupunkilaisen elämäntyyliin. Kansalaisten tiedonjanon täyttäminen ja valistaminen sekä uusien ammattilaisten kouluttaminen ovat myös laajoja järjestelmien muutoksia edellyttäviä tehtäviä. Esimerkiksi energianeuvonta vaatii 15

16 Teollisesti tuotettujen lähiöiden korjaamiseen tarvitaan konseptoituja, teolliseen esivalmistukseen perustuvia ja alueellisia korjausrakentamisen palveluratkaisuja. kokonaan uuden arkkitehtuurin. Meillä tuskin on enää resursseja perustaa maan kattavaa kunnallista energianeuvojien verkostoa. Mahdollisuutena voisi olla hybridimalli, jossa keskeisessä roolissa ovat useat toimijat: uudelleen organisoitu kuntien rakennusvalvonta, energialaitosten neuvontapalvelut, järjestöjen palvelut ja yksityisen sektorin energiaportinvartijat. Tämä on haaste myös tietoyhteiskunnan rakentajille. Kaavoitus avainasemassa Energiatehokkuutta tulee tarkastella riittävän laajana alueellisena ratkaisuna. Tällöin kaavoitus on avainasemassa. Kaavajärjestelmää ja suunnittelun käytäntöjä onkin syytä tutkia kriittisesti edessä olevia vaatimuksia peilaten. Nyt on aika miettiä uusia ohjauskeinoja. Tulisiko esimerkiksi alueelliset energiatehokkuusvaatimukset sisällyttää yleiskaavoihin ja hiilitase ympäristövaikutusten arviointiin? Rakennusoikeus ja varsinkin sen lisääminen on ollut usein toimiva suostuttelukeino. Voitaisiinko rakentamisen määrää määritellä joissain rajoissa kerrosalan sijasta vuotuisena ostoenergiana tai primäärienergiana? Tämä tarkoittaisi energiatehokkaan rakentamisen palkitsemista lisärakennusoikeudella. Myös tontin hinta voisi olla energiatehokkuuden mukaan määritelty, pienempi kokonaiskulutus, halvempi tontti. Koulutus ja yhteistyön lisääminen ovat tapoja edistää energiatehokkuutta. Kaavoitukseen liittyvän monialaosaamisen merkitys kasvaa entisestään. Energialaitoksia tarvitaan aktiivisina toimijoina mukaan jo kaavoituksen alkuvaiheessa. Kaukolämmön toimintaedellytykset muuttuvat rakennusten ja alueiden energian käytön pienentyessä. Tällä on vaikutuksensa aluetehokkuuden suunnitteluun. Toisaalta syntyy tarve kehittää kevennettyjä kaukolämmön ratkaisuja ja hybridiratkaisuja matalaenergia-alueille. Energialaitokset voivat kehittyä myös lämpöpalvelujen tarjoajiksi talokohtaisille energiaratkaisuille. Tämä voisi auttaa lämmitysjärjestelmien vaihtotalkoissa, kun energiayhtiöt tarjoaisivat helpon tavan vaihtaa lämmitysjärjestelmää. Ne voisivat myös huolehtia investoinnista ja myydä lämpöä palveluna. Nyt tarvitaan uusien vaihtoehtojen tutkimista ja kokeilua. Porvoo kehittää uutta konseptia kaavoitukseen Porvoo on kehittämässä uutta vähintään asukkaan energiatehokasta kaupunginosaa Skaftkärrin alueelle. Asuinaluetta suunnitellaan ja kehitetään kansallisesti merkittävässä pilottihankkeessa, jossa on mukana Porvoon kaupungin lisäksi Sitra, Porvoon Energia Oy ja Kehitysyhtiö Posintra Oy. Alueen rakennukset, palvelut, asuinympäristö, liikennejärjestelyt ja jätehuolto suunnitellaan niin, että ne kuluttavat mahdollisimman vähän energiaa. Göteborgissa on juuri valmistunut passiivikerrostalo, jonka investointikustannukset ylittävät vain 2,5 prosentilla normaalin kustannustason. Kyseisen talon energian käyttö on 60 kwh/m 2 vuodessa ja se jopa puolittuu, jos talossa olevia autotalleja ja pesula- ja varastotiloja ei lasketa mukaan. Göteborgin kaupunki edellyttää kaukolämpöverkoston piirissä olevilta alueilta 60 kwh/m 2 /v tehokkuutta ja vastaavasti kaukolämmön ulkopuolella 40 kwh/m 2 /v. 16

17 Kuluttajuuden valjastaminen energiatehokkuuteen edellyttää tiedon ohella kiinnostavien ja vetovoimaisten tuotteiden ja palveluiden kehittämistä ja kytke mistä modernin kaupunkilaisen elämäntyyliin. Pyrkimyksenä on, ettei asuinalue tuota ollenkaan hiilidioksidipäästöjä. Alueen lämmitykseen ja sähköntuotantoon liittyvät ratkaisut mietitään kaavarunkovaiheessa. Kaukolämmön lisäksi otetaan huomioon erilaiset paikalliset ja talokohtaiset energiantuotantomahdollisuudet, esimerkiksi aurinkoenergia, maalämpö, tuulienergia ja bioenergia. Skaftkärrin alueen suunnittelu ja innovaatiotyö tehdään laajassa yhteistyössä Porvoon kaupunki kehittää energiatehokasta vähintään asukkaan aluetta. Ensivaiheessa pureudutaan nk. energiakaavaan. Skaftkärrissä tutkitaan ja kehitetään energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja rakentamisen koko elinkaaren aikana alkaen kaavoituksesta. viranomaisten, energiantuottajien, energiankäytön kehittäjien, rakennuttajien, laitevalmistajien ja muiden yritysten sekä tulevien asukkaiden kanssa. Pilottihankkeen Energia LivingLab -osassa luodaan puitteet vuorovaikutukselle, kehitystyölle ja sähkön kulutuksen vähentämiselle älykkäillä ja helppokäyttöisillä ohjausjärjestelmillä. Hankkeen osana tutkitaan myös energiayhtiöille palveluliiketoiminnan ratkaisuja, jotka tukevat energiaa säästävää rakentamista. Kestävä rakentaminen kasvaa valtavirraksi Kestävän rakentamisen malleista on kysyntää maailmalla. Suomella on osaamista, mutta näytöt ja hyvät referenssit puuttuvat. Kehitys pysähtyi meillä Viikin ekokylään, joka olisi ansainnut enemmän huomiota osakseen ja kehitystyön jatkamista. Maailmalla on esimerkkejä, joissa meilläkin käytössä olevilla keinoilla on voitu muodostaa kompaktia, taloudellista ja kestävää kaupunkirakennetta. Freiburgin kaupungissa ( asukasta) Saksassa on pystytty toteuttamaan ja kehittämään poikkeuksellisen tehokkaasti kompaktiin kaupunkirakenteeseen tähtääviä käytäntöjä jo parin vuosikymmenen ajan. Kaupunki on seurannut sisäisen kasvun ja kehityksen mallia. Yleiskaavoitus on ollut ratkaisevassa roolissa. Kaavalla on asetettu selvät rajat rakentamisen leviämiselle. Kasvu on suunnattu alueen sisälle ja kaupan suuryksikköjä ei ole sallittu toteutettavaksi rajausten ulkopuolelle. Kaupalliset palvelut ovat pysyneet ja kasvaneet kaupunkirakenteen sisällä. Ratkaisevaa on ollut kunnallinen päätöksenteko. Freiburgissa asuntorakentamisen lähtökohtana on ollut vuotuiselle energian käytölle standardina 65 kwh/m 2. Kokonaisia alueita on jo kuitenkin rakennettu energiatehokkuudella 15 kwh/m 2 ja plusenergiaperiaatteella. Aurinkoenergian laajamittainen hyödyntäminen on tullut mahdolliseksi johtuen mahdollisuudesta syöttää ylimääräinen sähkö yleiseen sähköverkkoon. Plusenergia-asuntojen omistajat myyvät jopa 2/3 tuottamastaan sähköstä markkinoille ja kuolettavat siten investointiaan uusiutuvaan energiaan. Syöttötariffi on mahdollistanut tämän teknologian yleistymisen. Göteborgissa on otettu käyttöön suunnittelunormi, jonka mukaan kaupunki edellyttää kaukolämpöverkoston piirissä olevilta alueilta 60 kwh/m 2 /v tehokkuutta ja kaukolämmön ulkopuolella vastaava arvo on 40 kwh/m 2 /v. Tämä kannustaa yhdyskuntarakenteen tiiviyteen. Englan- nissa Lontoon lähettyvillä yksi kestävän rakentamisen kärkihankkeista, BedZed, valmistui 2000-luvun alussa. Tämän vuosikymmenen lopussa toteutuu lukuisia merkittäviä hiilettömiä ja matalaenergiaalueita maailmalla. Kirjoittaja on diplomi-insinööri ja Sitran Energiaohjelman ohjelmajohtaja. Tätä ennen hän oli Sitran Ympäristöohjelman johtajana ja ennen Sitraan tuloaan vuonna 2005 lähes 25 vuotta ympäristösuunnittelun ja -konsultoinnin tehtävissä, erilaisissa liiketoiminnan johtotehtävissä ja toimitusjohtajana. Sähköposti jukka.noponen sitra.fi. Sitran Energiaohjelma keskittyy rakennetun ympäristön energiankäytön tehostamiseen. Ohjelman tavoitteena on: edistää Suomen nopeaa muutosta ja uusiutumista energiatehokkaimmaksi yhteiskunnaksi ja kannustaa suomalaisia energian säästämiseen luoda uusia kasvavia markkinoita ja menestyvää liiketoimintaa energian tehokkaan käytön ja sen kestävän tuotannon alueella pyrkiä kumppaneidensa kanssa kääntämään kasvava energia käyttö laskuun koko yhdyskuntasektorilla. 17

18 Maa- metsätalousministeriö PUHEENVUORO Hallitusohjelman alueellistamisen tavoite sitoo niin hallitusta kuin yksittäisiä ministereitäkin. Alueellistaminen on Sirkka-Liisa Anttila aina vaikea päätös Haluan kuunnella hyvin herkällä korvalla henkilöstön mielipiteitä, mutta joudun päätöksenteossa ottamaan huomioon myös hallitus ohjelman ja valtion tuottavuusohjelman tavoitteet, sanoo ministeri Anttila. Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua Hämeen ja Uudenmaan maanmittaustoimistojen alueellistamisesta. Helsingin toimipisteen henkilöstön keskuudessa asia on luonnollisesti aikaansaanut paljon keskustelua. Se on herättänyt epävarmuutta ja huolta. Nykyisen Uudenmaan maanmittaustoimiston henkilöstö on tuonut minulle vahvasti esille alueellistamista vastustavan näkemyksensä. Henkilöstön edustajat ovat myös pariin otteeseen käyneet puheillani ministeriössä, jolloin he ovat ilmaisseet selkeästi kannattavansa Hämeen ja Uudenmaan maanmittaustoimistojen yhdistämistä, mutta vastustavansa hankkeeseen sisältyvää alueellistamista. Haluan kuunnella hyvin herkällä korvalla henkilöstön mielipiteitä, mutta joudun päätöksenteossa ottamaan huomioon myös hallitusohjelman ja valtion tuottavuusohjelman tavoitteet. Alueellistamispäätökset ovat aina vaikeita. Ne ovat vaikeita ratkaisuja meille päätöksen tekijöille, mutta erityisen raskaita ne ovat alueellistettavan yksikön työntekijöille. Henkilöstölle käynnissä oleva alueellistamishanke tuo epävarmuutta, joka vie helposti mielekkyyden työstä. Ymmärrän hyvin Uudenmaan maanmittaustoimiston alueellistamisen aiheuttaman huolen. Pääministeri Matti Vanhasen II hallitusohjelman mukaisesti valtion hallinnon työpaikkojen alueellistamista jatketaan. Pääkaupunkiseudulle muuttaa vuosittain henkeä ja hallituksen tavoitteena on luoda työpaikkoja myös maan eri osiin. Hallitusohjelman alueellistamisen tavoite sitoo niin hallitusta kuin yksittäisiä ministereitäkin. Hallituskauden tavoite on työpaikan sijoittaminen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Päätökset tehdään viimeistään 2011 ja siirrot toteutetaan vuoteen 2015 mennessä. Maanmittauslaitoksesta tehtiin laaja alueellistamisselvitys vuonna Laitoksen henkilöstö on jo nykyisin sijoitettu koko valtakunnan kattavana verkostona lähes 80-prosenttisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolisiin toimipisteisiin. Vuonna 2003 tehdyssä alueellistamisselvityksessä esitettiin Lohjan ja Porvoon toimipisteiden vahvistamista ja maastotietojen keräämis- ja ajantasaistamistehtävissä olevan henkilöstön sopeuttamista toimialueensa kysyntää vastaavaksi. Vuoden 2003 jälkeen Maanmittauslaitos on toteuttanut alueellistamistoimenpiteinä yhtenäisarkiston siirron Jyväskylään ja atk-palvelukeskuksen siirron Hämeenlinnaan ja Jyväskylään. Nämä siirrot koskivat yli neljääkymmentä virkaa. Uudenmaan maanmittaustoimistoa koskeva esitys ei ole edennyt yhtä selväpiirteisesti. Tämän johdosta teetettiin uusi tarkentava selvitys mahdollisuuksista vahvistaa Lohjan ja Porvoon toimipisteitä. Selvitys päätettiin samalla laajentaa koskemaan myös Hämeen maanmittaustoimistoa. Annoin selvityspyynnön Maanmittauslaitokselle kesäkuussa 2008 ja perusteellinen selvitys saatiin ministeriöön vuoden 2008 loppupuolella. En halua vähätellä Uudenmaan maanmittaustoimiston alueellistamisesityksen aiheuttamaa huolta, mutta se on kuitenkin moniin muihin alueellistamishankkeisiin verrattuna hyvin suppea ja valtaosa siirroista tapahtuisi työntekijöiden asuinkuntien työssäkäyntialueiden sisällä. Alueellistaminen tultaisiin myös tekemään melko pitkän, neljän vuoden, siirtymäajan puitteissa. Helsinkiin jäisi jatkossakin ns. täyden palvelun palvelupiste. Vuoden 2010 alusta lukien maanmittaustoimistoihin siirtyvät kirjaamistehtävät. Tällöin myös Helsinkiin on sijoitettava kirjaamistehtävätoiminto asiakaspalveluineen, joka tuo uusia tehtäviä maanmittaustoimistoon. Näillä Helsinkiin jäävillä toiminnoilla pyritään varmistamaan työpaikka niille, jotka eivät oman elämäntilanteensa takia pysty käymään töissä Lohjalla tai Porvoossa. Uudenmaan Maanmittaustoimiston alueellistamisessa on myös käytettävissä kaikki ne valtionhallinnon tukitoimet, joita vastaavissa muutostilanteissa yleensäkin käytetään. Tällaisia ovat mm. uudelleen kouluttaminen, muuttoraha, siirrot muiden työnantajien palvelukseen, oman yrityksen perustamisen tukeminen ja irtisanoutumiskorvaus. Maanmittauslaitoksen suurin voimavara on osaava henkilöstö. Henkilöstön osaaminen luo perustan koko toiminnalle. Tulevaisuudessa erityisen merkittävää on, miten hyvin maanmittauslaitos pystyy säilyttämään nykyisen alueellisen toimipisteverkon ja miten eri puolille Suomea saadaan myös vastaisuudessa hyvin koulutettuja ja motivoituneita osaajia. Maanmittauslaitoksen toiminta eli sen varsinaiset työmaat ovat myös vastaisuudessa pääosin maaseudulla. Tätäkään näkökohtaa ei voi ohittaa ratkaisua tehtäessä. Toisaalta ratkaisua tehtäessä on luonnollisesti otettava huomioon myös hyvän henkilöstöpolitiikan asettamat vaatimukset. Voin vakuuttaa, että haluan tehdä asian valmistelussa jatkossakin yhteistyötä henkilöstön kanssa, jotta asiassa saavutetaan mahdollisimman hyvä lopputulos. Kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeri. 18

19 Kolmiulotteinen kiinteistönmuodostus tuli Ruotsissa mahdolliseksi jo vuoden 2004 alussa. Vuosina on muodostettu 240 3D-kiinteistöä, ja kysyntä näyttää kasvavan hieman joka vuosi. Göran Eriksson Käännös: Pekka Halme ja Henrik Ungern Omistusasunnot todellisuutta Ruotsissa toukokuussa Ruotsin hallitus on esittänyt valtiopäiville, että toukokuun 1. päivästä 2009 alkaen olisi mahdollista omistaa oma asuinhuoneistonsa (ägarlägenhet) usean asunnon käsittävässä talossa. Esityksen mukaan omistusasunnosta muodostettaisiin yhden asunnon käsittävä kolmiulotteinen kiinteistö, nk. omistusasuntokiinteistö (ägarlägenhetsfastighet). Esityksellä vihdoin toteutettavaa ruotsalaisen lainsäädännön muutosta pidetään erittäin tervetulleena. Kolmiulotteinen (3D) kiinteistönmuodostus tuli Ruotsissa mahdolliseksi jo vuoden 2004 alussa. Vuosina on muodostettu 240 3D-kiinteistöä, ja kysyntä näyttää kasvavan hieman joka vuosi. Lantmäteriet totesi äskettäin tekemässään 3D-lainsäädäntöä koskevassa arviossa, että säännökset ovat toistaiseksi toimineet kokonaisuutena erittäin hyvin. Asuntopolitiikka Vuoden 2004 hallitus sisällytti lakitekstiin rajoituksen, joka kielsi omistusasuntokiinteistöjen muodostamisen. Jotta vuokra- tai asumisoikeusasunnoista saattoi muodostaa 3D-kiinteistön, täytyi kiinteistöön kuulua vähintään viisi asuntoa. Nykyinen hallitus ehdottaa oman politiikkansa mukaisesti, että olisi mahdollista muodostaa myös ainoastaan yhden asunnon käsittäviä omistusasuntokiinteistöjä. Lakimuutos tehtiin, koska hallituksen mielestä asumismuotojen moninaisuudella ja niihin liittyvällä valinnanvapaudella on oma arvonsa. Ruotsissa nykyisin mahdollisia asumismuotoja ovat vuokraoikeus, osuustoiminnallinen vuokraoikeus sekä asumisoikeus. (Ruotsissa ei ole Suomen kaltaista asunto-osakeyhtiölakia, mistä seikasta edellä oleva lausuma kum- 19

20 puaa ja omistusasuntokiinteistöt tulevat lainsäädäntöön. Toim. huom.) Niiden lisäksi on nyt tulossa omistusoikeus. Vuokra- ja asumisoikeuteen verrattuna omistusoikeus antaa omistajalle enemmän vaikutusmahdollisuuksia asumiseensa, koska omistusoikeuteen ei periaatteessa liity mitään rajoituksia. Omistusasuntokiinteistön ostaja voi hakea saannolleen lainhuutoa samalla tavalla kuin mihin tahansa kiinteistöön. Omistaja voi kiinnittää ja pantata kiinteistönsä. Omistaja voi itsenäisesti hallita kiinteistöään (määrätä kiinteistöstään), eikä esimerkiksi vuokraamiseen tarvita erillistä lupaa. Hallitus toivoo, että lakiuudistus lisää asuntotuotantoa, ja se arvioi, että vuokraasuntojen tarjonta samalla lisääntyy. Lain sisältö Kiinteistönmuodostamislaki, joka säätelee 3D-kiinteistönmuodostusta, tulisi esityksen mukaan koskemaan myös omistusasuntokiinteistöjä. Se tarkoittaa, että omistusasuntokiinteistö muodostettaisiin maanmittaustoimituksessa, jossa toimitusinsinööri arvioi, täyttyvätkö muodostamisen edellytykset. Yksi muodosta- misen ehto on, että siten syntyy vähintään kolmen tällaisen kiinteistön muodostama yhtenäinen kokonaisuus. Yhteinen omaisuus kuten rakennuksen vesikatto, julkisivut, porraskäytävät ja varastot tulisivat tavallisesti muodostamaan yhteisomistusyksikön (gemensamhetsanläggning), jota hallitsisi asuntokiinteistöjen omistajien muodostama osakaskunta. Toinen ehto on, että omistusasuntokiinteistöjä voi toistaiseksi muodostaa vain uudisrakentamisen yhteydessä eli ei jo olemassa oleviin asuinrakennuksiin. Toimistorakennuksen voisi kuitenkin muuttaa omistusasuntokiinteistöiksi edellyttäen, että rakennusta ei ole käytetty asumistarkoituksiin viimeisten kahdeksan vuoden aikana. Myös olemassa olevien rakennusten päälle rakennettavia erillisiä lisärakennuksia voisi lohkoa kiinteistöiksi. Siltä varalta, että asunnon omistaja häiritsee kohtuuttomasti naapureita, tulee lakiin säännökset, kuinka naapurit tai osakaskunta voivat puuttua ongelmaan. Hallitus on myös esittänyt, että omistusasuntokiinteistöjen verotusarvioinnissa ja verotuksessa sovellettaisiin samoja periaatteita kuin pientalojen kohdalla. Kiinnostus ja vaikutukset Rakennus- ja kiinteistöyhtiöt ovat olleet hyvin kiinnostuneita uudesta lainsäädännöstä. Yhtiöt ovat arvioineet, että uudisrakentaminen tulisi ilman muuta lisääntymään erityisesti, koska vuokraoi- 20

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011 Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö ILMASTONMUUTOS Kansallinen ilmastostrategia 2001 ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA JA HILLINTÄ ILMASTONMUUTOKSEEN

Lisätiedot

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet 1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän

Lisätiedot

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari Ongelmanratkaisu Kaupan suuryksiköt Ryhmä Oulun luonnonsuojeluyhdistys On koonnut taustamateriaalin On laatinut ongelmanratkaisun kysymykset Ryhmä Oulun seudun kunnallispoliitikkoja On laatinut vastaukset

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Hiilineutraali ja vetovoimainen elinympäristö, Kestävän yhdyskunnan ratkaisut RIL-seminaari, Kuparisali, Helsinki. Energiaviisas Suomi

Hiilineutraali ja vetovoimainen elinympäristö, Kestävän yhdyskunnan ratkaisut RIL-seminaari, Kuparisali, Helsinki. Energiaviisas Suomi Hiilineutraali ja vetovoimainen elinympäristö, Kestävän yhdyskunnan ratkaisut RIL-seminaari, Kuparisali, Helsinki Energiaviisas Suomi 17.9.2010 Jukka Noponen Suomi Sitra ERA17 Viisautta etsimässä Rakentamassa

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Ympäristöpolitiikan tavoitteet yhdyskuntarakentamisessa

Ympäristöpolitiikan tavoitteet yhdyskuntarakentamisessa Ympäristöpolitiikan tavoitteet yhdyskuntarakentamisessa 26.4.2013 Heikki Aronpää Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.4.2013 Ympäristöpolitiikka Suomessa on globalisoitunut ja

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri Esityksen sisältö EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa Kansallinen ilmstopolitiikka Toimintaympäristön muutkokset

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

Mitä tapahtuu Haarajoen seudulla: Haarajoki Joenhaara?

Mitä tapahtuu Haarajoen seudulla: Haarajoki Joenhaara? Mitä tapahtuu Haarajoen seudulla: Haarajoki Joenhaara?, Järvenpään kaupunginarkkitehti Mäntsälän maankäytön visio 30.3.2010 1 VAT 2009 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistus Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus

Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus Energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa: Case Skaftkärr 06.05.2010 Eero Löytönen Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä

Lisätiedot

Tulevaisuuden alueidenkäytöstä päätetään nyt

Tulevaisuuden alueidenkäytöstä päätetään nyt HELMIKUU/2009 Tulevaisuuden alueidenkäytöstä päätetään nyt Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 2 PLUGI PENTTI HOKKANEN Kestävä alueidenkäyttö on meidän kaikkien etu Ilmastonmuutos kyseenalaistaa

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Lahti uusiutuu energiatehokkaaksi Omistajarooli ja muut roolit 101 665 asukasta (2012), kasvuvauhti 0.7 % Pinta-ala 154,6 km 2 Tärkeimmät työllistäjät: palvelut, koulutus, puunjalostusteollisuus, mekatroniikka,

Lisätiedot

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen Sitra 23.11.2009 Aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa 1 Aluerakentamisen näkökulma

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Energia- ja talotekniikkaryhmän (RET) tavoitetila. Jäsenten (224 hlö) osallistumisen kanavointi RIL:n toimintaan

Energia- ja talotekniikkaryhmän (RET) tavoitetila. Jäsenten (224 hlö) osallistumisen kanavointi RIL:n toimintaan Energia- ja talotekniikkaryhmän (RET) tavoitetila Jäsenten (224 hlö) osallistumisen kanavointi RIL:n toimintaan verkostoituminen ja vuorovaikutuksen kanavoiminen RIL:n energia- ja talotekniikkasekä rakennusasiantuntijoiden

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Vähähiilinen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Niemilomat Oy ranta-asemakaava. Ranta-asemakaava koskee Unnukan Tetriniemeen ja Tetrisaariin sijoittuvia Sahkarlahden kylän 430 tiloja 7:22 JA 7:23

Niemilomat Oy ranta-asemakaava. Ranta-asemakaava koskee Unnukan Tetriniemeen ja Tetrisaariin sijoittuvia Sahkarlahden kylän 430 tiloja 7:22 JA 7:23 LEPPÄVIRTA Niemilomat Oy ranta-asemakaava Ranta-asemakaava koskee Unnukan Tetriniemeen ja Tetrisaariin sijoittuvia Sahkarlahden kylän 430 tiloja 7:22 JA 7:23 1.6.2015 Maanmittauslaitos Ortokuva 2013 LEPPÄVIRTA

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014

AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014 AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014 tyisyrittäjä Ylempi korkeakoulut Muu korkeakoulut, % n(w)= 49% 492 51% 508 19% 194 24% 238 27%

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä MUSEOVIRASTO RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä Mikko Härö 25.11.2009 Taustoja, mm. Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, MMM

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus 16.6.2008 Reijo Sandberg projektinjohtaja Marja-Vantaa -projekti Vantaan kaupunki Alue Helsingin seudulla Marja Vantaa Helsinki Vantaa

Lisätiedot

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9. SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.2015 MAL aiesopimusmenettely PARAS-hanke, pääministeri Kataisen hallitusohjelma

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

MAAKUNTAVALTUUSTON SEMINAARI 6.6.2011

MAAKUNTAVALTUUSTON SEMINAARI 6.6.2011 MAAKUNTAVALTUUSTON SEMINAARI 6.6.2011 Aluesuunnittelupäällikkö Riitta Väänänen SEMINAARIN OHJELMA 9.00 Maakuntakaavatyön tilanne, Riitta Väänänen Maakuntakaavatyön tilanne Kaupan suunnittelukysymykset

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot