"OSALLISUUS KOULUYHTEISÖSSÄ" vuotiaiden kansalaisraati. Vaasa Loppuraportti

Transkriptio

1 Suomen ensimmäinen nuorten kansalaisraati "OSALLISUUS KOULUYHTEISÖSSÄ" vuotiaiden kansalaisraati Vaasa Loppuraportti Nuorten kansalaisraadin toteuttaja: Vaasan yliopisto Sosiaali- ja terveyshallintotiede

2 Yhteenveto toteutetusta nuorten kansalaisraadista Vaasassa toteutettiin Suomen ensimmäinen nuorten kansalaisraati. Raadin valamiehistö valittiin yhteensä lähes 200 ilmoittautuneesta Vaasan ammattiopiston ja Vaasan lyseon lukion oppilaasta siten, että muodostui kouluyhteisö pienoiskoossa. Kolmen raatipäivän aikana 19 nuorta (16-20v.) kokoontuivat yhteen käymään keskustelua koulutettujen ryhmänvetäjien johdolla teemasta "osallisuus kouluyhteisössä". Fokusryhmäkeskustelujen jälkeen teema tarkentui kysymyksenasetteluun siitä, kuinka luoda kouluyhteisö, jossa opiskelu ei ole pelkkää suorittamista; jossa jokainen pärjää omana itsenään; jossa jokainen välittää toinen toisistaan; jossa jokaisella on kasvot ; ja jossa tulee tunne, että opiskelee elämää varten? Laaja-alaisten keskustelujen ja asiantuntijapanelistien kuulustelujen jälkeen raatilaiset päätyivät esittämään julkilausumassaan yhteensä 16 toimenpide-ehdotusta kouluyhteisön kehittämiseen. Tämän loppuraportin tarkoituksena on esittää nämä toimenpide-ehdotukset, sekä kuvata toteutetun nuorten kansalaisraadin tausta ja toteutusprosessi. Raadin projektihenkilökunnan sekä itse raatilaisten toiveena on, että tämä nuorten kansalaisraati ei jää vain yhdeksi kokeiluksi, vaan siitä tulisi pysyvä käytäntö osallistaa nuoria päätöksentekoon paitsi kouluyhteisössä, myös laajemmin yhteiskunnassamme. 2

3 3 Nuorten kansalaisraadin valamiehistöä raadin jälkitunnelmissa

4 Sisällysluettelo sivu 1. Mikä on kansalaisraati? 5 2. Vaasalainen nuorten kansalaisraati Suomen ensimmäisenä Organisoijataho ja rahoitus Ohjauskomitea legitimiteetin lisääjänä Fokusryhmän rooli Teema ja tarkka kysymyksenasettelu Valamiehistö Asiantuntijapaneeli kuulustelun kohteena Toteutetun nuorten kansalaisraadin prosessi 9 4. Nuorten kansalaisraadin julkilausuma Mitä tapahtuu seuraavaksi? Johtopäätökset 15 LIITE 1. Nuorten kansalaisraadin hankehenkilökunta 16 LIITE 2. Hankkeen sponsorit 17 LIITE 3. Ohjauskomitean työskentelyyn osallistuneet 18 LIITE 4. Kysymyksenasettelun suorittaneen fokusryhmän kokoonpano 19 LIITE 5. Nuorten kansalaisraadin valamiehistö 20 LIITE 6. Hankkeen etukäteismainos 21 LIITE 7. Nuorten kansalaisraadin mainos 22 LIITE 8. Nuorten kansalaisraadin flyeri 23 LIITE 9. Nuorten kansalaisraatia seuraava blogi 24 LIITE 10. Asiantuntijapanelistit ja heidän puheenvuoronsa 25 LIITE 11. Nuorten kansalaisraadin aikataulu 26 LIITE 12. Valamiehistön näkemyksiä ennen ja jälkeen raadin 27 LIITE 13. Nuorten kansalaisraadin arviointiraportin kehittämissuositukset 29 YHTEYSTIEDOT 30 KUVAKOLLAASI RAATIPÄIVISTÄ 31 4

5 1. Mikä on kansalaisraati? Kansalaisraadit ovat yksi kansalaisosallistumisen muoto. Raadit kootaan sattumanvaraisesti siten, että osallistujat edustavat aluettaan tasapuolisesti esimerkiksi iän, kansallisuuden, sukupuolen ja koulutuksen suhteen. Kansalaisraadit ovat yhteiskuntia pienoiskoossa. Ne voivat edustaa suomalaisia joko aluetasolla tai kansallisella tasolla. Kansalaisraadin käsittelemä teema on ennakkoon määritelty. Osallistujille annetaan monipuolista informaatiota käsiteltävästä teemasta. Raadin jäsenet myös esittävät kysymyksiä, kuulustelevat asiantuntijoita. Osallistujien johdattelua ja ulkopuolista manipulointia vältetään kaikin keinoin. Olennaista on kaikkien osallistujien mielipiteiden tuleminen kuulluksi. Kansalaisraatiin osallistujat saavat muodollisen palkkion osallistumisestaan. Verrattuna tavanomaisiin osallistamistapoihin, kuten mielipidekyselyihin ja kuulemistilaisuuksiin, kansalaisraadit ovat: A. KESTOLTAAN PIDEMPIÄ Vaikeiden asioiden perusteelliseen käsittelyyn tarvitaan aikaa. B. EDUSTAVAMPIA Osallistujina eivät ole vain ne, jotka muutoinkin osallistuvat. Tarkoituksena on luoda aito "mini-yhteiskunta". C. KESKUSTELUN SUHTEEN LAADUKKAAMPIA Koulutetut fasilitaattorit varmistavat, että kaikki saavat puheenvuoron, kaikkia kuunnellaan jne. Syntyy suojaisa tila keskusteluille. D. VAIKUTTAVAMPIA Ei vain illuusiota vaikuttamisesta, vaan pyritään aitoon muutokseen. E. MAHDOLLISIA PREFERENSSIEN MUUTTAJIA Kun asioita käsitellään monista eri näkökulmista ja kun saadaan monipuolista tietoa, näkemyksemme asioihin voivat muuttua. 5

6 2. Vaasalainen nuorten kansalaisraati Suomen ensimmäisenä Vaasassa toteutettiin marraskuussa 2010 Suomen ensimmäinen nuorten kansalaisraati. Raadilla oli kolmenlaiset tavoitteet. Ensinnäkin tutkimuksellisena tavoitteena oli analysoida kansalaisraatimallin mahdollisuuksia suomalaisen koulukentän ja erityisesti nuorten osallisuuden kontekstissa. Toiseksi nuorten kansalaisraati toteutti pedagogista tehtävää osallistamalla sosiaali- ja terveyshallintotieteen opiskelijat mukaan hanketyöhön. Kokeilun kolmas tavoite oli yhteiskunnallinen. Tavoitteena oli antaa nuorille aito mahdollisuus vaikuttaa paikalliseen päätöksentekoon asioissa, jotka he ovat itse määritelleet raadin sisällöksi Organisoijataho ja rahoitus Nuorten kansalaisraadin järjestäjänä toimi Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen oppiaine. Hankkeen projektitiimi koostui oppiaineen henkilökunnasta sekä oppiaineen opiskelijoista (kts. liite 1). Opiskelijat osallistuivat raadin toteutukseen osana "kehittämistyö ja projektien hallinta" -opintojaksoa. Tavoitteena oli tutustuttaa sosiaalija terveyshallintotieteen opiskelijat käytännön projektityöhön tarjoamalle heille mahdollisuus osallistua konkreettisen projektin suunnitteluun, toteuttamiseen sekä analysointiin. Ideaalisesti oppimisyhteisö toimisi kuin aito tutkimusryhmä. Raadin toteutuksen kannalta BoWer (Bothnia Welfare Coalition for Research and Knowledge) eli Pohjanmaan maakunnan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä oli merkittävänä tukena, paitsi asiantuntijuuden myös resursoinnin kautta. Lisäksi nuorten kansalaisraadin toteutusta tukivat useat sponsorit (kts. liite 2). Sponsoreiden avulla raatiin osallistuville nuorille pystyttiin lahjoittamaan kiitospaketit sekä myös hankkimaan pientä tarjoiltavaa päivien ajaksi Ohjauskomitea legitimiteetin lisääjänä Nuorten kansalaisraadin ohjauskomitean tehtävänä oli antaa raadin järjestäjille neuvoja ja tehdä päätöksiä merkittävissä asioissa, kuten kuulusteltavien asiantuntijoiden valinnoissa ja raadin teeman määrittelemisessä. Ohjauskomitea lisäsi raadin legitimiteettiä valvomalla koko prosessia heti sen alkuvaiheista lähtien. Vaasassa toteutetun raadin ohjauskomitea koostui eritaustaisista henkilöistä, jotka edustivat monia erilaisia perspektiivejä käsiteltävänä olleeseen asiaan (kts. liite 3). Ohjauskomitea kokoontui kaksi kertaa hieman eri kokoonpanoilla. Ensimmäisessä tapaamisessa päätettiin nuorten kansalaisraadin viitekehykseksi osallisuus kouluyhteisössä. Lisäksi kokouksessa käsiteltiin raadin muodostamista, markkinointikeinoja, aikataulua sekä asiantuntijapaneelin kokoonpanoa. 6

7 Ohjauskomitean toisessa tapaamisessa hyväksyttiin fokusryhmän muotoilema kysymyksenasettelu sekä päätettiin raadin kokoonpanon muodostamiskriteereistä. Lisäksi ohjauskomitea päätti asiantuntijapaneeliin kutsuttavista asiantuntijoista. Ohjausryhmäkeskustelua käytiin myös markkinoinnista, sponsoreista, aikataulusta sekä päättäjien sitoutumisesta julkilausuman huomioimiseen. Tapaamisten lisäksi ohjauskomiteaa konsultoitiin tarvittaessa sähköpostitse, sekä tiedotettiin hankkeen etenemisestä säännöllisin välein Fokusryhmän rooli Nuorten kansalaisraadin ohjauskomiteassa päätettiin, ettei se ole yksinään legitiimi tekemään päätöstä raadin tarkemmasta kysymyksenasettelusta viitekehyksen "osallisuus kouluyhteisössä" sisällä. Tämä päätös perustui näkemykseen, että kysymyksenasettelun tulisi olla itse nuorten tekemä; nuoret tietävät koulumaailman todellisuuden. Päätettiinkin pyytää Vaasan kaupungin nuorisovaltuuston jäseniä toimimaan fokusryhmänä, joka tekisi tarkan kysymyksenasettelun nuorten kansalaisraadin käsiteltäväksi. Fokusryhmä kokoontui elokuussa 2010 ja koostui Vaasan kaupungin nuorisovaltuuston kuudesta valtuutetusta (kts. liite 4). Ohjaajina toimivat kaksi sosiaali- ja terveyshallintotieteen oppiaineen edustajaa. Mukana oli myös Vaasan kaupungin nuorisotoimen edustaja. Fokusryhmän keskustelun aiheina olivat muun muassa osallisuus, kiire, paineet, opiskelijan vaikutusmahdollisuudet, tuloksellisuus sekä opettajien ja oppilaiden väliset suhteet. Kahden tunnin keskustelun jälkeen fokusryhmäläiset päätyivät viisikohtaiseen kysymyksenasetteluun Teema ja tarkka kysymyksenasettelu Nuorisoraadin ohjauskomitea määritteli raadille teemaksi osallisuus kouluyhteisössä. Fokusryhmä muotoili teemasta konkreettisen kysymyksen nuorisoraadille vastattavaksi: Kuinka luoda kouluyhteisö, jossa opiskelu ei ole pelkkää suorittamista; jossa jokainen pärjää omana itsenään; jossa jokainen välittää toinen toisistaan; jossa jokaisella on kasvot; ja jossa tulee tunne, että opiskelee elämää varten? Fokusryhmän kysymyksenasettelu pohjautui seuraavanlaisiin ajatuksiin: mä oon stressannut kohta kaks vuotta ilmat pihalle. Kuinka saada luotua sellainen kouluyhteisö jossa jokainen kelpais omana itsenään. Se, että miten sut hyväksytään ei olis millään tavalla sidonnainen siihen, miten sä pärjäät koulussa tai kuinka lahjakas sä oot Se et ei ois mitään sellasii kynnyksii kuka tulee hyväksytyksi ja kuka ei. Se yhteisöllisyys ois täysin riippumaton siitä. jos siellä sitten joku on yksinäinen, niin kyllä se varmaan helposti yksinäiseksi jää ei siellä ole semmoista, että älä jätä ketään yksin. Ehkä jotenkin semmoinen, että jos vaikka sattuis jotain niin ihmiset huomais, etteivät ihmiset tavallaan hukkuis siihen massaan. Ei se oo niin, että okei, mä opiskelen tässä kuusi vuotta ja sitten mä oon valmis ja sit mun elämä alkaa, eihän se niin voi olla. 7

8 2.5. Valamiehistö (kts. liite 5) Nuorten kansalaisraadin kohdepopulaatio koostui kahdesta suomenkielisestä toisen asteen oppilaitoksesta, Vaasan ammattiopistosta ja Vaasan lyseon lukiosta. Vapaaehtoisten osallistujien kerääminen toteutettiin yhdistämällä eri markkinointitapoja. Ilmoituksia raadista vietiin kouluihin ja nuorisotaloihin (kts. liitteet 6, 7 & 8). Koulujen opiskelijoille lähetettiin sähköpostia sekä lisäksi hyödynnettiin sosiaalista mediaa. Nuorten kansalaisraadille avattiin oma blogi (kts. liite 9) sekä Facebook-ryhmä. Myös Vaasan kaupungin nuorisovaltuuston valtuutetut ja koulujen opettajat tarjosivat apuaan tiedon levittämisessä. Merkittävä rooli oli face-to-face markkinoinnilla. Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen opiskelijat kävivät kertomassa raadista molemmissa kouluissa ja keräsivät samalla ilmoittautumisia. Myös Internetiin laaditulla sähköisellä e-lomakkeella koulujen oppilaat pystyivät ilmoittautumaan mukaan. Kannustimina ilmoittautumiseen käytettiin porkkanoita". Näitä olivat esimerkiksi raadin toteuttaminen koulupäivien aikana ja opintosuoritusten saaminen osallistumisesta. Nuorten kansalaisraatiin ilmoittautui kaikkiaan 195 opiskelijaa. Raadin koostamisessa käytettiin ositettua satunnaisotantaa, eli nuorten kansalaisraadin kokoonpano pyrittiin saamaan edustavaksi niin, että se heijastaa tiettyjä demografisia ja asenteellisia tekijöitä. Ohjauskomiteassa määriteltiin ikäryhmäksi vuotiaat oppilaat ja raadin kokoonpanoksi yhteensä 24 nuorta. Lisäksi komitea päätti, että raatiin otetaan yhtä monta ammattiopiston ja lukion oppilaista. Molemmista oppilaitoksista pyydettiin oppilastilastot, joista näkyivät jakaumat suhteessa ikään, sukupuoleen, asuinpaikkakuntaan ja kulttuuritaustaan. Lisäksi nuorilta tiedusteltiin ilmoittautumisen yhteydessä heidän aktiivisuuttaan (muun muassa osallistuminen oppilaskuntatoimintaan ja toimiminen vapaaehtois- sekä urheilujärjestössä). Näiden tietojen perusteella luotiin kokoonpano, jonka mukaan varsinainen raati koostettiin satunnaisotannan kautta. Alla on taulukoituna raatiin valittujen 24 nuoren ja raatiin lopulta osallistuneiden 19 nuoren taustajakaumat. Demografiset ja asenteelliset tekijät Oppilaitos Sukupuoli Ikä 16 v. 17 v. 18 v. 19 v. 20 v. Kulttuuritausta Aktiivisuus Vaihtoehdot Valitut Osallistuneet Vaasan ammattiopisto Vaasan lyseon lukio kaksoistutkinto tyttö poika suomalainen monikulttuurinen suomenruotsalainen kyllä ei vielä aktiivinen

9 2.6. Asiantuntijapaneeli kuulustelun kohteena Nuorten kansalaisraadilla oli mahdollisuus kuulustella asiantuntijoita (kts. liite 10). Vaasan raadissa oli päädytty ohjauskomitean päättämänä asiantuntijapaneelin käyttöön. Yhteensä viidestä asiantuntijasta kukin piti lyhyen esityksen omasta aihealueestaan, minkä jälkeen nuoret esittivät heille ennakkoon ryhmissä mietittyjä kysymyksiä liittyen raadin teemaan. Raadin suhteellisen abstraktin teeman vuoksi asiantuntijapaneelin tehtävänä oli pikemminkin toimia keskusteluun innostajana kuin varsinaisesti informaation antajana. Asiantuntijapaneelin vetäjänä toimi ulkopuolinen moderaattori Toteutetun nuorten kansalaisraadin prosessi Nuorten kansalaisraati sijoittui kolmelle päivälle, (kts. liite 11). Ensimmäinen päivä järjestettiin suurimmalle osalle raatilaisista jo entuudestaan tutun vaasalaisen nuorisotalo Kultsan tiloissa. Tämä oli raadin ohjauskomitean näkemyksen mukaan neutraali paikka raatilaisten ensimmäiselle tapaamiselle. Päivän aikana nuoret tutustutettiin toisiinsa, pienryhmien vetäjiin ja muuhun hankehenkilökuntaan. Lisäksi heille esitettiin raadin tausta ja pelisäännöt sekä avattiin kysymyksenasettelua. Pienryhmäkeskusteluja varten raatilaiset jaettiin neljään pienryhmään. Kussakin ryhmässä toimi vetäjinä kaksi fasilitaattoria. Pienryhmissä käytiin keskusteluja kysymysteeman ympärillä. Lopuksi kukin ryhmä muodosti keskustelujen pohjalta 4-5 kysymystä kysyttäväksi asiantuntijoilta seuraavan päivän asiantuntijapaneelissa. Raadin toinen päivä alkoi asiantuntijapaneelilla. Asiantuntijoiden esitysten jälkeen kukin ryhmä esitti valitsemansa yhden kysymyksen asiantuntijoille. Raatilaisilla oli myös mahdollisuus esittää tarkentavia kysymyksiä. Iltapäivällä työskentely jatkui fasilitaattorien johdolla pienryhmissä. Raatilaiset oli jaettu uusiin ryhmiin. Keskusteluissa pyrittiin käsittelemään niitä asioita, joita aamupäivän asiantuntijapaneelissa oli käsitelty. Raatilaiset myös toivat esille mielipiteensä paneelista. Keskusteluissa nousi esille ongelmakohtia, joita raatilaiset olivat opinnoissaan kohdanneet. Keskustelujen päätteeksi kirjattiin ryhmissä toimenpide-ehdotuksia, joita käsiteltiin vielä yhteisesti kaikkien ryhmien kesken. Viimeisen päivän aluksi kirjattiin vielä loput toimenpide-ehdotukset. Tiukan aikataulun vuoksi julkilausuman viimeistä muotoa valmisteltiin taas uusissa pienryhmissä. Kukin ryhmä valmisteli 4-5 toimenpide-ehdotusta miettien, pitäisikö ehdotuslauselmaa tarkentaa, pitäisikö kuvausta tarkentaa/selventää ja millä tasolla ehdotus pitäisi toteuttaa. Pienryhmäkeskustelujen jälkeen julkilausumaa mietittiin yhteisesti ryhmien valmistelujen pohjalta. Toimenpide-ehdotusten lopulliseksi määräksi tuli 16. Hyväksyttyään julkilausuman raati allekirjoitti sen. Julkilausuma esitettiin päivän lopuksi mediatilaisuudessa. Neljä raatilaista kertoi osan toimenpide-ehdotuksista sekä niiden perustelut. Kaikki toimenpide-ehdotukset näkyivät tilaisuudessa jaetusta julkilausumasta. Vaasan kaupungin nuorisovaltuuston puheenjohtaja, oppilaitosten rehtorit, apulaiskaupunginjohtaja sekä kaupunginvaltuutettu esittivät vastineet julkilausumaan. Puheenvuoroissaan he kertoivat mielipiteensä nuorten kansalaisraadista, näkemyksensä julkilausumasta, tulevaisuuden suunnitelmat sekä lupauksensa toimenpiteistä. Lopuksi medialla oli mahdollisuus haastatella raatilaisia. 9

10 4. Nuorten kansalaisraadin julkilausuma Kolmen päivän työskentelyn päätteeksi nuorten kansalaisraati antoi yksimielisen julkilausuman. Julkilausumassa on yhteensä 16 toimenpide-ehdotusta. Ehdotukset kohdistuvat eri tasoille: kansalliselle, alueelliselle ja paikalliselle tasolle. Me nuorisoraatilaiset kokoonnuimme kolmeksi päiväksi käsittelemään kysymystä "kuinka luoda kouluyhteisö, jossa opiskelu ei ole pelkkää suorittamista; jossa jokainen pärjää omana itsenään; jossa jokainen välittää toinen toisistaan; jossa jokaisella on kasvot; ja jossa tulee tunne, että opiskelee elämää varten?" Innokkaiden keskustelujen, ajatuksia herättävien asiantuntijakuulustelujen ja syvällisten pohdiskelujen myötä päädyimme seuraaviin toimenpide-ehdotuksiin: Toimenpide-ehdotus 1 Taso: Kansallinen/alueellinen/paikallinen Toimenpide: Toimiva ja näkyvä oppilaskunnan hallitus kaikissa toisen asteen kouluissa Tarkempi kuvaus: Jäsenet hallitukseen valitaan avoimin vaalein. Kaikki voivat asettua ehdolle ja äänestää. Toiminnasta ja päätöksistä tiedotetaan aktiivisesti Internetissä ja ilmoitustauluilla. Oppilaskunnan toiminnasta kerrotaan opiskeluiden alussa kaikille. Toiminta tulisi näin enemmän esille. Oppilaskunnalla oma ilmoitustaulu koululla. Ilmoitustaululle hallituksen jäsenten kuvat ja yhteystiedot. Yhteiset toimintaperiaatteet. Opiskelijoille aloitemahdollisuus helpoksi ja aloitteisiin vastaukset. Yhteistyön lisääminen oppilashuoltotyöryhmän ja muiden toimikuntien kanssa (jo peruskoulusta lähtien). Koulun päätöksissä ja suunnittelussa tulee kuulla oppilaskunnan hallitusta. Toimenpide-ehdotus 2 Taso: Alueellinen Toimenpide: Opettajat pyytäisivät kurssipalautetta enemmän Tarkempi kuvaus: Kaikkien opettajien tulisi pyytää säännöllisemmin palautetta. Olisi syytä järjestää myös palautteenantokanava, jossa voi antaa palautetta nimettömänä. Tiedotetaan, mihin palautteet johtavat. Toimenpide-ehdotus 3 Taso: Alueellinen/paikallinen Toimenpide: Oppilailta tulisi kysyä ehdotuksia kouluruokailuun. Tarkempi kuvaus: Kuultaisiin opiskelijoita ja otettaisiin huomioon heidän toivomuksensa aterioita suunniteltaessa. Lisää panostusta kouluruoan laatuun: salaattiainekset erikseen ja eri leipävaihtoehtoja. Enemmän resursseja kouluruokailuun. 10

11 Toimenpide-ehdotus 4 Taso: Kansallinen/alueellinen Toimenpide: Yhtäläinen arvosana-asteikko lukioon ja ammattiopistoon. Tarkempi kuvaus: Tällä hetkellä erilaiset (1-3 ammattiopistossa, 4-10 lukiossa), mikä vaikeuttaa vertailua ja johtaa epätasa-arvoisuuteen. Ammattikoulujen arvosteluasteikko liian niukka. Harva pystyy erottumaan opiskelumenestyksellään joukosta. Toimenpide-ehdotus 5 Taso: Alueellinen Toimenpide: Jo 9. luokalla infotilaisuuksia eri opiskelumahdollisuuksista ja mahdollisuuksia mennä tutustumaan koulujen arkeen Tarkempi kuvaus: Erityisesti niille, joilla vaikeuksia päättää, mihin lähtevät peruskoulun jälkeen. Opiskelijat ja opettajat kertomaan 9. luokkien oppilaille, millaista opiskelu on toisella asteella. Tutustuminen muutakin kuin askartelua ja kiertelyä, eli tulisi olla aitoa tutustumista koulun arkeen oppitunneilla. Oppilaskunnan hallitus mukana infotilaisuuksien suunnittelussa. Messuilla liikaa asiaa ja liian paljon ihmisiä. Selkeämpää ja tarkempaa informaatiota työelämästä ja jatkoopinnoista. Toimenpide-ehdotus 6 Taso: Kansallinen/alueellinen Toimenpide: Toiseen asteen koulutuksessa mahdollisuus päästä jo ensimmäisestä vuodesta lähtien tutustumaan ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin Tarkempi kuvaus: Päätöspaineet jatko-opiskeluihin liittyen vähenisivät, kun tietoja saa jo opintojen alkuvaiheessa. Yliopistojen pääsykokeissa toisen asteen todistuksen merkitys on kasvanut. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välinen yhteistyö tiivistyy. Yliopistoista ja ammattikorkeakouluista opiskelijoita kertomaan opiskelusta omassa oppilaitoksessa, joka helpottaa kurssivalintoja. Toimenpide-ehdotus 7 Taso: Kansallinen Toimenpide: Yhteisöllisyyden lisääminen Tarkempi kuvaus: Pienempiä ryhmäkokoja (15 20 henkilöä). Pienissä ryhmissä helpompi tutustua muihin opiskelijoihin, jolloin paineet ja jännitys vähenee. Mikäli pieniä ryhmiä ei ole mahdollista toteuttaa tulisi isojen ryhmien edes pysyä samana, jotta oppisi tuntemaan ryhmäläiset. Myös enemmän ryhmätöitä, jolloin tutustuminen on helpompaa. Ryhmätöiden tekemiseen enemmän aikaa ja ryhmätyöt kouluaikana. Enemmän yhteistoimintaa ryhmän kanssa erityisesti opiskeluiden alkuvaiheessa. Raatiin osallistuneiden nuorten kommentteja: "No, ehkä se, että keskusteluja käytiin läpi ja kaikkien mielipidettä kysyttiin ja kun päädyttiin johonki asiaan niin oikein kysyttiin, että ooksä tätä, että hyväksytkö tän. Et se oli parasta ehkä se et jokasen ääntä pidettiin tärkeänä, et jokasen piti hyväksyä se." "Mulla oli oikeestaan tosi kivaa tääl. Et se oli ihan kiva kokemus, koska en oo ikinä ollu ennen tämmösissä nuorisoraadeis tai missään tämmösissä mis voi esittää omia mielipiteitä ja voi vaikuttaa. Et siinä mieles se oli tosi kivaa ja sitte sai uusia kavereita, tutustu uusiin ihmisiin." "Ainaki nyt on vähä kokenu et on tullu kuulluksi." "Ois kiva jos järjestettäs toinenki tollanen (nuorisoraati) tai useampi et se menis tai vois niinku ympäri suomea, et useammat kaupungitki sais osallistuu siihen." "Mä aattelin et se olis sillee aika tylsää tai sellasta niinku että joku politiikka, mun mielest se kuulostaa sananakin tylsältä. Mut sitte ku tuli vaan niin se oliki ihan niinku sillai, et se ei ollutkaan niin. Et varmaa aika moni aatteli että no emmä jaksa osallistua tohon tollaseen tylsään tai mä luulin et se olis, että me mennää just johonki semmoseen niinku saliin ja sit jotku päättäjät siel selittää kaikesta mistä ei yhtään tajuu mitään." "No se että sai olla mukana täs asias, Se oli kaikista parasta. Jäi nimi sinne historiaan" "No et ne (julkilausuma) menis eteenpäin ja niitä tehdään. Et niitä ei voi jättää sivuun." 11

12 Toimenpide-ehdotus 8 Taso: Paikallinen/alueellinen Toimenpide: Opettajien ja rehtoreiden tulee ottaa tasapuolisesti kaikki oppilaat huomioon. Tarkempi kuvaus: Opettajien pitää olla enemmän kiinnostuneita oppilaista ja heidän opiskelustaan. Oppitunneilla opettajan tulee huomioida myös ei-aktiiviset oppilaat hienovaraisesti. Opiskelijoilla on oikeus saada opetusta, eikä opettaja saa jättää opiskelijaryhmää keskenään. Rehtorin tulee olla esillä enemmän, jotta opiskelijat osaavat ottaa yhteyttä häneen tai edes tietävät kuka koulun rehtori on. Koulun pelisäännöt on tehty kaikkien noudatettavaksi, niin opettajien kuin opiskelijoidenkin. Pelisääntöjä on päivitettävä tarpeen mukaan. Toimenpide-ehdotus 9 Taso: Paikallinen/Toisen asteen opinnot Toimenpide: Enemmän tukea yksilöllistä opintopolkua suunniteltaessa ja laadittaessa. Tarkempi kuvaus: Osa opiskelijoista ei ole selvillä, miten voivat muokata opintojaan jaksottaisissa lukujärjestyksissään. Työmäärältään tasapainoisten jaksojen suunnitteluun tarvitaan apua. Toimenpide-ehdotus 10 Taso: Kansallinen Toimenpide: Opettajia tulisi ohjeistaa opettamaan paremmin suomenkieltä toisena kielenä opiskelevia, jotka opiskelevat toisen asteen oppilaitoksessa. Tarkempi kuvaus: Lisää koulutusta opettajille tässä asiassa. Monipuolisemmat opetusmetodit ja enemmän yksilöllisyyttä. Suomenkieli toisena kielenä kirjoittaville opiskelijoille opetusmateriaalia. Toimenpide-ehdotus 11 Taso: Kansallinen Toimenpide: Annetaan opiskelijoille mahdollisuus normaaleihin tukiin. Tarkempi kuvaus: Asumistuki suuremmaksi itsenäisesti asuvalle opiskelijalle. Opintotuki sama kaikille. Vanhempien verotiedot eivät saa vaikuttaa itsenäisen opiskelijan tukimääriin. Vaikka vanhemmat tienaisivatkin enemmän, niin he eivät välttämättä tue nuoren opiskelua. Opiskelijan toimeentulon lähtökohtana ei voi olla lainanotto. Toimenpide-ehdotus 12 Taso: Kansallinen Toimenpide: Valtakunnallinen kouluviihtyvyyskysely Tarkempi kuvaus: Perus- ja toisen asteen kouluissa kysely kouluviihtyvyydestä, opetuksen laadusta, ilmapiiristä ja toimikuntien toiminnasta. Koulun toiminnan arviointi paperiversiona oppitunnilla kerran vuodessa. Toimenpide-ehdotus 13 Taso: Kansallinen/alueellinen Toimenpide: Tukiopetuksen lisääminen toisen asteen kouluissa Tarkempi kuvaus: Tukiopetusta annettava kaikille sitä tarvitseville ja haluaville. 12

13 Toimenpide-ehdotus 14 Taso: Kansallinen/alueellinen/paikallinen Toimenpide: Oppilashuoltopalveluille enemmän saatavuutta. Tarkempi kuvaus: Kuraattorille ja terveydenhoitajille on vaikea saada aikaa. Joillakin kouluilla ei ole koulupsykologia. Oppilashuoltopalveluiden tulee olla saatavilla täysipäiväisesti lähellä omaa oppilaitosta. Oppilashuoltoon on lisättävä resursseja. Toimenpide-ehdotus 15 Taso: Paikallinen Toimenpide: Kiinnitetään huomiota kouluympäristöön Tarkempi kuvaus: Luokissa on usein tunkkainen ilma, johon auttaisi riittävä ilmanvaihto. Viihtyvyyttä pitää lisätä kasveilla, väreillä ja valaistuksella. Istuinten tulee olla mukavia ja työpöytien säädettäviä. Omat vessat tytöille ja pojille, joiden kunnosta ja siisteydestä huolehdittava. Luokkatilojen oltava riittävän suuret. Äänieristyksen parantaminen luokissa. Toimenpide-ehdotus 16 Taso: Peruskoulu Toimenpide: Valmentautuminen esseekysymyksiin vastaamiseen yläasteella Tarkempi kuvaus: Heti lukion alusta lähtien joutuu vastaamaan esseekysymyksiin. Yläasteella kokeet keskittyvät pieniin kokonaisuuksiin, kun taas lukiossa on osattava laajempia kokonaisuuksia. Saatuamme meille nuorisoraatilaisille annetun toimeksiannon mukaisen tehtävän valmiiksi luovutamme kunnioittavasti julkilausuman koulujemme päättäjille, Vaasan kaupungin päättäjille sekä kansallisille päättäjille. Vaasassa Allekirjoitukset julkilausuman alkuperäisestä versiosta 13

14 5. Mitä tapahtuu seuraavaksi? YHTEISKUNNALLISESTI Nuorten kansalaisraadilla pyritään aitoon vaikuttavuuteen. Relevantit päättäjätahot ovat olleet hyvin edustettuina raadin ohjauskomiteassa. Tuki raadille on ollut merkittävää. Julkilausuman esittelytilaisuudessa oli paikalla useita virkamiehiä. Monista kutsuista huolimatta poliittisia päättäjiä saapui paikalle kuitenkin vain yksi. Tämä on huolestuttavaa ja osoittaa päättäjien taholta välinpitämättömyyttä nuorten mielipiteille. Tätä nuorten kansalaisraadin loppuraporttia tullaan lähettämään hyvin laajalla jakelulla muun muassa Vaasan kaupunginvaltuustolle ja -hallitukselle, sosiaali- ja terveyslautakunnalle, toisen asteen koulutuksen lautakunnalle, nuorisovaltuustolle, sivistystoimelle sekä oppilaitoksiin. Tarkoituksena on myös mennä esittelemään raporttia henkilökohtaisesti relevanteille tahoille. Loppuraporttia levitetään lisäksi valtakunnallisella tasolla muun muassa ministeriöihin. Yleisesti ottaen pyritään mahdollisimman laajaan levitykseen. Huomiota pyritään kiinnittämään paitsi itse julkilausumaan, myös nuorten kansalaisraadin toimintaformaattiin ja sen laajempaan käyttöönottoon Suomessa nuorten äänen esilletuomisessa. TUTKIMUKSELLISESTI Nuorten kansalaisraadista on kerätty havainnoinnin, kyselomakkeiden, haastatteluiden sekä pienryhmäkeskustelujen nauhoittamisten kautta hyvin laaja tutkimusmateriaali. Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen oppiaine tulee analysoimaan raadin toiminnasta kerätyn materiaalin ja informoimaan tuloksista sekä tieteellisesti että käytännön tasolla. Tarkoituksena on myös kirjoittaa opas nuorten kansalaisraadin järjestämiseen. Tutkimusta kansalaisraatiformaatista ja muista vastaavanlaisista sovelluksista tullaan jatkamaan tulevassa Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen vetämässä akatemiahankkeessa IHMISEN ÄÄNI - Tutkimus deliberatiivisen demokratian mahdollisuuksista suomalaisessa terveydenhuollossa. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida kansalaisten osallistumista suomalaisen terveydenhuollon uudistamiseen. Neljävuotinen akatemiahanke etenee kolmella tasolla: 1) Kansainvälinen vertailu yhdessä kumppaneiden kanssa USA:sta ja Briteistä. Mukana on jopa maailman laajuisesti yhdet tunnetummista alan tutkijoista Harvardin, Baltimoren, Auburnin ja Durhamin yliopistoista. 2) Kansallisella tasolla tehtävä kysely, jossa kartoitetaan kansalaisten osallistumisen muotoja ja mahdollisuuksia. 3) Kolmas taso on alueellinen. Tarkoituksena on toteuttaa terveydenhuollon kansalaisraatikokeilu alueellisella tasolla. 14

15 6. Johtopäätökset Suomessa on pitkään ollut tavoitteena vahvistaa kansalaisten yhteiskunnallista osallistumista. Esimerkiksi hyvinvointipalveluja koskevissa poliittishallinnollisissa kehittämisohjelmissa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen on keskeinen kehittämisen kohde. Tavoitteena on niin sanottu asiakasorientaatio, joka korostaa julkisten palvelujen käyttäjien asemaa autonomisina ja valintoja tekevinä yksilöinä. Edellä kuvatut tavoitteet ovat ilman muuta tärkeitä, mutta miten ne voitaisiin toteuttaa käytännössä? Ehdotuksena ovat nykyisestä poikkeavat ja toimivammat kansalaisosallistumisen muodot. Yksi mahdollisuus on kansalaisraati. Viimeaikaiset nuorisotutkimukset vahvistavat niitä näkemyksiä, joiden perusteella vaasalaisen raadin ohjauskomiteassa päädyttiin nimenomaan nuorten osallistumista käsittelevään tapahtumaan. Näissä tutkimuksissa nousee selkeästi esiin se, että nuoret kokevat omat vaikuttamismahdollisuutensa todella vähäisiksi. Tätä on syytä pohtia. Erityisesti siksi, että osallistuminen ja vaikuttaminen näyttävät olevan tekijöitä, jotka ehkäisevät nuorten yksinäisyyttä ja jopa syrjäytymistä. Lisäksi eri tutkimuksissa on todettu, että osallistuminen vahvistaa yksilön koettua hyvinvointia. Totuus on kuitenkin se, että juhlapuheissa ja erilaisissa ohjelmissa kyllä korostetaan nuorten roolia tulevina hyvinvointivaltion rakentajina ja ylläpitäjinä, mutta käytännössä heidän näkemyksensä jää kuulumattomiin. Miksi näin? Arvatenkin siksi, että meillä ei ole käytössä nuoria kiinnostavia ja motivoivia osallistumisen muotoja. Väitteenä on, että nuorten kansalaisraati voi toimia yhteisöllisyyttä vahvistavana nuorten äänen megafonina. Vaasassa toteutettu Suomen ensimmäinen nuorten kansalaisraati tukee vahvasti tätä väitettä (kts. liite 12). Kun nuorille osoitetaan, että heidän mielipiteillään on väliä, ja kun heille annetaan aikaa perehtyä kulloinkin käsiteltävänä olevaan asiaan "suojaisassa tilassa" kuunnellen monenlaisia eri näkemyksiä, tutustuen monipuoliseen informaatioon, päätyen aitoon vaikuttamismahdollisuuteen, ovat tuloksetkin toisenlaisia. Olisiko Suomessa mahdollista luoda uudenlainen osallisuuden kulttuuri? Tässä Suomen hyvinvointivaltion päättäjillä on suuri rooli. Kuunnellaan mitä nuorilla on sanottavana! Raatiin osallistuneiden nuorten kommentteja: Se oli ihan mukava kokemus, että sai kerrankin esittää enemmän mielipiteitä, omia mielipiteitä julki, että koulussa vastataan vaan opettajan kysymykseen, eikä välillä saada omia mielipiteitä sanottua, mutta täällä sai. Sai sanottua niitä omia mielipiteitä, niin se oli mukavaa vaihtelua. "Kaikki oli sillai tasavertasia, että se ryhmätoiminta oli musta hyvä." H:"Entäs miten miettisit, että miten nuoret saataisiin kiinnostumaan päätöksentekoon osallistumisesta enemmän? V: No kyllähän ne on mun mielestä aika kiinnostuneita nytten, mutta aika harvassa paikassa on mahollisuus vaikuttaa tämmösiin asioihin. H:"No mikä oli kaikkein antoisinta näiden päivien aikana?" V:"Siis se, et saatiin oikeesti jotain aikaseks ja tuli sellanen tunne, et nää on oikeesti mahdollisia. H: Miten nuoret saataisiin kiinnostumaan päätöksen tekoon osallistumisesta enemmän? V: No se vois olla vaikka semmonen kuin nyt, ku me saatiin tää ensimmäinen nuorisoraati tehtyä niin, jos näillä saadaan sitten jotakin muutosta aikaan ja vaikutusta niin sille vois antaa vähän sellasta julkisuutta ja näin ja tiedottaa nuorille ja näille, että tää on mahdollisuus vaikuttaa, että tää on niinku oikeasti mahdollisuus vaikuttaa. Ne näkis, että tää ei oo ihan turhan päiväistä keskustelua, jossa luodaan kuva, että muka vaikutetaan. 15

16 LIITE 1. Nuorten kansalaisraadin hankehenkilökunta HANKEVETÄJÄT Harri Raisio Seija Ollila Pirkko Vartiainen PIENRYHMIEN VETÄJÄT Aija Ström Merja Rantala Tarja Valkealahti Maria Sukanen Susanna Lunkka Susanne Andersson-Tapio Pertti Sopanen Päivi Oksanen LOPPURAPORTIN TEKIJÄT Kristiina Kalliovalkama Maria Oksa Maria Anttinen ARVIOINTI Mikko Muurimäki Jenni Tiainen SPONSOREIDEN HANKINTA Karina Hautaniemi MARKKINOINTI Minna Nortunen Salla Kyrönlahti HAASTATTELIJAT Emmi Honkaheimo Taija Laaksonen Anita Keski-Hirvi Nanika Jungerstam Emmi Kangasniemi Eija-Maria Tuomela Jenni Salovaara Heini Tanttari Marianne Perälä Jaana Perälä-Haapa-aho Hanna Vähänen KYSELYLOMAKKEIDEN TEKIJÄT Satu Taskinen Sanna Koski Annika Nummela Lotta Wasström Leena Nåhls Pirjo Kypärä Jaana Tuokkola Johanna Latvala 16

17 LIITE 2. Hankkeen sponsorit Anttila BoWer (Bothnia Welfare Coalition for Research and Knowledge) Citymarket Kivihaka JohnLatviaWorksHere Kuntsin modernin taiteen museo & Tikanojan taidekoti Makuuni Vaasa Prisma Vaasan Kaupunginteatteri Vaasan vapaa-aika virasto Vaasan Sähkö Vaasan yliopisto Wasa Sports Club Wärtsilä VALOKUVAUS: Anssi Kumpula 17

18 LIITE 3. Ohjauskomitean työskentelyyn osallistuneet Hannu-Jama Marjo, kehittämiskonsultti, Nordens Välfärdscenter Hurtig Osku, Vaasan kaupungin nuorisovaltuuston jäsen Juslin Anna, Vaasan kaupungin nuorisovaltuuston puheenjohtaja Kantokari Timo, Vaasan kaupungin toisen asteen koulutuksen ylirehtori Kaustinen Kari, Vaasan kaupungin nuorisovaltuuston jäsen Koskela Merja, Vaasan yliopiston filosofisen tiedekunnan dekaani Mertaniemi Ritva, THL:n Vaasan toimipisteen erikoissuunnittelija Moisio Harri, Kustaalan lastenkodin johtaja Myllyaho Ville, Vaasan kaupungin nuorisovaltuuston jäsen Pelli Hannele, Jupiter-säätiön etsivän nuorisotyön ohjaaja Peltola Elina, tutkimusavustaja, Vaasan yliopisto Pipatti Anna-Mari, Vaasan kaupungin nuorisotyöntekijä Rajaniemi Varpu, Pohjanmaan liiton aluekehitysjohtaja Saharinen Sami, seurakuntapastori Sivil Svetlana, Vaasan kaupungin nuoriso-ohjaaja Stenman Kristina, Vaasan kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Tiainen Jenni, sosiaali- ja terveyshallintotieteen opiskelija, Vaasan yliopisto Törmä Mirja, Vaasan kaupungin maahanmuuttajatyön johtaja Vuorenmaa Maritta, THL:n Vaasan toimipaikan kehittämispäällikkö Ollila Seija, sosiaali- ja terveyshallintotieteen yliopistonlehtori Raisio Harri, tutkija BoWer verkostossa Vartiainen Pirkko, sosiaali- ja terveyshallintotieteen professori 18

19 LIITE 4. Kysymyksenasettelun suorittaneen fokusryhmän kokoonpano VAASAN KAUPUNGIN NUORISOVALTUUSTON VALTUUTETUT Anna Juslin (pj) Iida Puisto Viivi Karhunmaa Osku Hurtig Ville Myllyaho Kari Kaustinen FOKUSRYHMÄN VETÄJÄT Harri Raisio Seija Ollila (Anne-Mari Pipatti) 19

20 LIITE 5. Nuorten kansalaisraadin valamiehistö Suomen ensimmäiseen nuorten kansalaisraatiin osallistuivat: Ahmadi Khaled Hautala Iida-Maria Ikola Tiia Katila Hanna Koivumäki Anton Kujala Samuli Känsäkangas Tiia Känsäkangas Tuija Maunuksela Jenna Mikhael Rene Murtonen Jimmy Niemikorpi Kukka-Maaria Pohjalainen Tommi Saari Maria Saarikoski Aku Savioja Sanna-Mari Siirilä Tony Uimonen Riikka Zekirija Ertan 20

21 LIITE 6. Hankkeen etukäteismainos 21

22 LIITE 7. Nuorten kansalaisraadin mainos 22

23 LIITE 8. Nuorten kansalaisraadin flyeri 23

24 LIITE 9. Nuorten kansalaisraatia seuraava blogi Toteutettu nuorten kansalaisraati oli Suomessa ainutlaatuinen. Hankkeen ympärille avattiin tällöin blogi osoitteessa Blogin tarkoitus oli ja on edelleen toimia tiedotuskanavana ja esitellä tarkkaan projektin etenemistä. Blogiin on kertynyt paljon kirjoituksia hankkeen alusta loppuun saakka ja se onkin oiva seurantatyökalu hankkeen etenemisen historiaan. Blogissa käsitellään paljon nuorten osallistumiseen liittyviä teemoja sekä kansalaisraatihanketta yleensä. Onhan sitä verrattu antiikin Ateenan kansankokouksiinkin filosofian yliopistolehtorin Tommi Lehtosen kirjoituksessa. Blogissa on myös kattavasti kuvattu hankkeen taustoja sekä tavoitteita. Esimerkiksi Harri Raision kirjoituksessa 28. elokuuta on kerrottu niin sanotusta deliberatiivisesta demokratiasta, muun muassa sen kestosta, osallistujien edustavuudesta, keskustelun laadusta, vaikuttavuudesta sekä preferenssien muuttumisesta. Yliopistonlehtori Seija Ollilan elokuisessa kirjoituksessa puolestaan kerrotaan valitusta teemasta ja siitä miten se on pilkottu sopivan kokoisiksi palasiksi fokusryhmässä. Onpa blogi saanut kirjoittajia myös ulkomailta. Esimerkiksi yksi demokratiatutkimuksen kärkinimistä maailmalla, professori Jane Mansbridge Harvardin yliopistosta lähetti terveisensä kaikille nuorten kansalaisraadin etenemistä seuraaville kesäkuisessa kirjoituksessaan. Monissa blogikirjoituksissa on tullut esiin ajankohtainen seikka, jonka mukaan politiikka ei kiinnosta nuoria. Esimerkiksi yliopistonlehtori Kirsi Lähdesmäki on ottanut asiaan kantaa tutkimuksessaan "Hyvää hallinto - Ketä kiinnostaa". Syyskuun blogikirjoitusten joukosta löytyy aiheesta lyhyt kirjoitus, jossa kerrotaan, että nuorten ääni ei kuulu ja lopputuloksissakin on todettu, että nuorilla kyllä riittää kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin. Myös opiskelijat omissa kirjoituksissaan ovat huolissaan nuorten äänten kuulumattomuudesta, koska nuoret ovat meidän tulevaisuutemme. On tärkeää lisätä nuorten osallisuutta yhteiskunnallisissa asioissa ja ottaa nuoria mukaan päätösten tekemiseen. Tähän on ottanut kantaa muun muassa opiskelija Anita Keskihirvi syyskuisessa kirjoituksessaan "Vuoropuhelua ja yhteisymmärrystä", jossa hän on huolissaan siitä, että päättävissä elimissä on mukana paljon ikääntyneitä ihmisiä. Opiskelijoiden keskuudessa toinen suosittu aihe on pohtia nimenomaan raadin vaikutuksia niin nuoren kokemukseen vaikuttavuudesta, kuin päättäjien heräämiseen metodin varteenotettavasta käytettävyydestä. Tähän asiaan on ottanut kantaa esimerkiksi opiskelija Merja Rantala, joka uskoo, että nuorista voisi kasvaa oman osallistumisensa myötä vastuullisia kansalaisia tulevaisuudessa. Blogi on toiminut hienosti nuorten kansalaisraadin näkyvyyden lisääjänä ja ehkä jopa innostuksen herättäjänä. Raatiin ilmoittautuikin huimat 195 nuorta. Minna Nortunen kirjoittaa omassa blogimerkinnässään kuinka hän oli mukana kertomassa Vaasan ammattiopistolla nuorten kansalaisraatiin osallistumisen mahdollisuuksista sekä kouluyhteisön arkeen vaikuttamisesta. Nortunen pitääkin tärkeänä juuri sitä, että he kohtasivat nuoria heidän omassa ympäristössään, joka varmasti myös laski kynnystä nuorien ilmoittautumiselle mukaan raatiin. Blogin lisäksi näkyvyyttä raadille toi median suuri kiinnostus hanketta kohtaan. 24

25 LIITE 10. Asiantuntijapanelistit ja heidän puheenvuoronsa Asiantuntijapaneelin moderaattori: Vaasalainen radiopersoona Heikki "Hippi Hovi" Heli Kruger, Vaasan lyseon lukion kuraattori Heli Kruger puhui osallisuudesta. Halu kuulua ryhmään on jokaisen nuoren tarve. Oppilashuollon tehtävänä onkin varmistaa, että jokainen nuori tuntee kuuluvansa ryhmään. Ongelmiin halutaan puuttua varhaisessa vaiheessa, jolloin niihin on mahdollisuus myös vaikuttaa. Periaatteena toimii, että huoli otetaan puheeksi. Varhaisen puutumisen osalta tarvitaan kuitenkin vielä jalkautusta. Nuorille yritetään välittää viestiä välittämisen kulttuurista; kaveria ei jätetä. Luokattomuus on kuitenkin yhteisöllisyyden kehittämisen kannalta haasteellinen tekijä. Katja Hovinmäki, psykiatrinen sairaanhoitaja, Nuorisoasema Klaara, Vaasa Katja Hovinmäki kertoi puheenvuorossaan tapaavansa työssään vuotiaita nuoria. Nuorten ongelmina nousevat esiin esimerkiksi koulustressi, päihdeongelmat ja ongelmat vanhempien kanssa. Kouluelämässä myös jännittäminen on nuoria vaivaava asia. Työssäkäynti opiskelun rinnalla on yleistä ja se voi aiheuttaa jaksamisongelmia. Katja Hovinmäki piti tärkeänä, että nuoret muistavat kuunnella itseään ja huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää kysyä itseltään mitä mulle kuuluu. Keskustelu omista asioista on osa hyvinvointia. Kari Uusikylä, kasvatustieteen professori emeritus, Helsingin yliopisto Kari Uusikylä selvensi, millainen on hyvä koulu. Fyysisen oppimisympäristön tulisi olla turvallinen ja rauhallinen. Sosiaalisen oppimisympäristön osalta puolestaan korostuvat kaverit; kaikilla pitäisi olla kavereita. Affektiivisen oppimisympäristön taas tulisi taata tunne, että omana itsenään on riittävä. Oppilaista myös riippuu, millainen kouluympäristö on. Pitäisi esiintyä kunnioitusta, tukea ja kannustusta sekä erilaisuuden ymmärtämistä. Lisäksi Uusikylä puhui kouludemokratiasta. Vaikuttamisen tulisi alkaa jo varhaisessa vaiheessa asioista, joihin voi ja osaa vaikuttaa. Päätösvalta lisääntyy tästä vähitellen. Päätöksentekoon on kuitenkin totuttauduttava ja sille on oltava raamit. On syytä muistaa, että oppilaat eivät voi päättää kaikesta. Kuitenkin jos päätöksentekovalta on annettu, sitä tulee kunnioittaa. Tiina Sirén-Nuutinen, maahanmuuttajakoordinaattori, Vaasan kaupunki Tiina Sirén-Nuutinen työskentelee Vaasan toisen asteen koulutuksen maahanmuuttajakoordinaattorina. Hän tapaa työssään eri syistä maahan muuttaneita nuoria. Osa nuorista on tullut vanhempien työperäisen muuton myötä Suomeen, osalla on pakolaistausta. Riittävän kielitaidon hankkimiseen menee aikaa, se on kuitenkin tärkeä edellytys opiskelulle. Tiina Sirén- Nuutinen korosti opiskelijoiden keskinäisen tuen merkitystä. Jokainen nuori tarvitsee riittävän tukiverkoston aikuisia ja toisia nuoria. Osa maahanmuuttajanuorista on tullut maahan yksin ja läheisten tukiverkosto on silloin vajaa. Kouluyhteisössä muiden opiskelijoiden verkoston merkitys korostuu ja auttaa arkipäivän asioissa selviytymisessä. Harri Moisio, vaasalainen kaupunginvaltuutettu, lastenkodin johtaja Harri Moisio kertoi oman koulutarinansa. Hän ei ollut ymmärtänyt, miksi kouluun pitää mennä. Koulussa kiinnosti niin ikään sosiaalinen puoli. Moisiolla heräsi kuitenkin jossain vaiheessa halu selvittää, mitä on nuoriso. Hän pitääkin tärkeänä oman jutun löytämistä. Aikuisten kanssa vuoropuhelu kantaa siinä vaiheessa, kun nuori haluaa ymmärtää jonkun ongelman. Nykyisin Moisio työskentelee nuorten kanssa, jotka hekään eivät tiedä, miksi koulua käydään. Omalla tarinallaan Moisio osoitti, että tehtäviin voi päätyä eri polkuja pitkin. 25

26 LIITE 11. Nuorten kansalaisraadin aikataulu KESKIVIIKKO Klo Nuorisotalo Kultsa Projektin esittely Mediapreppaus Team-building Tauko Käsiteltävän kysymyksen avaaminen ja tulevien asiantuntijoiden lyhyt esittely Mietitään ryhmissä kysymyksiä kysyttäväksi asiantuntijoilta TORSTAI Klo Vaasan yliopisto, F337/F Asiantuntijapaneeli; esitykset Tauko Asiantuntijapaneeli; kysymykset Lounas Pienryhmäkeskustelu Tauko Yhteenvetoa koko ryhmässä PERJANTAI Klo Vaasan yliopisto, F362A/F652/K Pienryhmäkeskustelua; valmistelua loppulauselmaan Loppulauselman tekoa koko ryhmässä Lounas Valmistelua mediatilaisuuteen Mediatilaisuus tiedekirjasto Tritonian Nissi-auditoriossa 26

27 LIITE 12. Valamiehistön näkemyksiä ennen ja jälkeen raadin Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Täysin eri Jokseenkin eri Ei samaa / Ei eri Jokseenkin samaa Täysin samaa Ennen Jälkeen Tiedän mitä Vaasan nuorisovaltuusto tekee. Täysin eri Jokseenkin eri Ei samaa / Ei eri Jokseenkin samaa Täysin samaa Ennen Jälkeen Haluaisin olla mukana nuorisovaltuuston toiminnassa. Täysin eri Jokseenkin eri Ei samaa / Ei eri Jokseenkin samaa Täysin samaa Ennen Jälkeen Nuorten pitäisi saada olla enemmän mukana koulunsa päätöksenteossa. Täysin eri Jokseenkin eri Ei samaa / Ei eri Jokseenkin samaa Täysin samaa Ennen Jälkeen Haluan osallistua oppilaskunnan toimintaan. Täysin eri Jokseenkin eri Ei samaa / Ei eri Jokseenkin samaa Täysin samaa Ennen Jälkeen Olisin kiinnostunut koulun luottamustehtävistä, jos minua kysyttäisiin mukaan. Täysin eri Jokseenkin eri Ei samaa / Ei eri Jokseenkin samaa Täysin samaa Ennen Jälkeen Olisin kiinnostunut kunnan/kaupungin luottamustehtävistä, jos minua kysyttäisiin mukaan. Täysin eri Jokseenkin eri Ei samaa / Ei eri Jokseenkin samaa Täysin samaa Ennen Jälkeen

28 Motiivit nuorisoraatiin osallistumiselle tärkeysjärjestyksessä 1-7 (1 tärkein, Ennen (n 19) Jälkeen (n 18) 7 vähiten tärkein), keskiarvot Saan/Sain opintosuorituksen osallistumisestani 4,1 5,2 Saan/Sain vapautuksen koulutyöstäni 5,5 6,1 Saan/Sain yliopistolta ja yhteistyökumppaneilta osallistumisetuuksia 5,3 5,8 Olen kiinnostunut kouluyhteisööni liittyvistä asioista 3,4 2,2 Mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon 2,5 1,8 Saan/Sain uusia ystäviä 4,4 4,6 Saan/Sain uusia kokemuksia 3 2,8 Kokemukset nuorisoraadista tärkeysjärjestyksessä 1-7 (1 tärkein, 7 vähiten Ennen (n 19) Jälkeen (n 18) tärkein), keskiarvot Saan/Sain lisää tietoa mahdollisuuksistani vaikuttaa asioihin 2,4 3,3 Saan/Sain käydä avointa keskustelua asiantuntijoiden kanssa 3,9 4,6 Saan/Sain uusia ystäviä 4,8 5,2 Saamme/Saimme aikaiseksi yhteisen julkilausuman käsiteltävästä asiasta 3,9 2,9 (Luotan, että) Päättäjät sitoutuvat toimimaan julkilausuman mukaisesti 4,1 3,2 Nuorisoraadin toteutus onnistuu ja sitä aletaan käyttää myös muualla 3,5 2,3 Minulla ei ole erityisiä odotuksia 5,5 6,6 Valamiehistön kokemuksia nuorten kansalaisraadista Ei Kyllä Keskustelu oli antoisaa 0 19 Sain sanoa mielipiteeni 0 19 Tulin kuulluksi 0 19 Tulin nolatuksi 19 0 Jäin ryhmän ulkopuolelle 19 0 Osallistuisin uudelleen vastaavaan tilaisuuteen (1 kyllä/ei vastaus) 2 16 Olin tyytyväinen raadin toimintaan 1 18 Olin tyytyväinen paneelin toimintaan (2 kyllä/ei vastausta) 4 13 Olin tyytyväinen pienryhmänvetäjien toimintaan 0 19 Olin tyytyväinen hankkeen vetäjien toimintaan

29 LIITE 13. Nuorten kansalaisraadin arviointiraportin kehittämissuositukset Sosiaali- ja terveyshallintotieteen opiskelijat Jenni Tiainen ja Mikko Muurimäki arviointimentori Olli-Pekka Viinamäen (Evapro Consulting Oy) tukemana ovat havainnoineet nuorten kansalaisraadin toimintaa sen kaikissa vaiheissa. Arviointiraportti on luettavissa kokonaisuudessa nuorten kansalaisraadin blogista osoitteessa Alla on lueteltuna arviointiraportissa esitetyt kehittämissuositukset: Suositukset 1. Etukäteisinformaatioon tulisi kiinnittää vastaisuudessa enemmän huomiota ja miettiä ehkä myös muita tapoja sen varmistamiseen, että nuoret saavat varmasti riittävästi tietoa siitä, missä he ovat mukana. 2. Asiantuntijapaneelille oli tässä nuorisoraadissa huomioitu ehkä liian vähän aikaa nuorten kysymyksille. Raatilaisilla olisi ollut paljon kysymyksiä, joita olisivat halunneet esittää asiantuntijoille, mutta ajan puutteen vuoksi jouduttiin valitsemaan vain tärkein kysymys, jonka esittää. Vastaisuudessa pitäisi valita paljon pidempi aika ja katsoa, että nuoret saavat mahdollisuuden esittää useampia kysymyksiä. 3. Tämän projektin ohjauskomitean ensimmäisessä tapaamisessa ei ollut lainkaan nuorten edustajaa mukana. Nuorten edustajat tulivat mukaan vasta ohjauskomitean toiseen tapaamiseen. Ensimmäisestä ohjauskomitean tapaamisesta lähtien mukaan tulisi ottaa nuorten edustaja, jotta saadaan kaikki näkökulmat riittävästi esille. 4. Projektihenkilömäärään pitäisi kiinnittää huomiota ja järjestää se vastaisuudessa pienemmällä henkilöstöllä, jotta tehtävät jakautuisivat tasaisesti kaikille. Sopiva määrä voisi olla maksimissaan 20 henkilöä. 5. Tilat olivat ajoittain liian pienet ryhmäkeskusteluille. Kaksi pienryhmää samassa tilassa saattaa vaikuttaa häiritsevästi toisen ryhmän toimintaan. Jatkossa kukin pienryhmä voisi olla kukin omassa tilassaan tai varata riittävän suuri yhtenäinen tila, jossa ryhmät voisivat olla riittävän erillään toisistaan. 6. Nyt markkinointia järjestettiin muun muassa sähköisesti sekä menemällä kouluun kasvokkain puhumaan nuorille tulevasta nuorten kansalaisraadista. Kasvokkain tapahtuva markkinointi havaittiin parhaimmaksi tavaksi saada nuoria osallistumaan raatiin. Nuorten kansalaisraadin markkinointia kannattaa jatkossa tehdä kasvokkain nuorten kanssa, koska sen avulla saatiin tähän raatiin eniten osallistujia. 29

30 YHTEYSTIEDOT Pirkko Vartiainen Professori, sosiaali- ja terveyshallintotiede Filosofinen tiedekunta Vaasan yliopisto (06) Harri Raisio Tutkija, HTM (väit.) BoWer (Bothnia Welfare Coalition for Research and Knowledge) Sosiaali- ja terveyshallintotiede Filosofinen tiedekunta Vaasan yliopisto (06) Seija Ollila Yliopistonlehtori (HTT), sosiaali- ja terveyshallintotiede Filosofinen tiedekunta Vaasan yliopisto (06)

31 KUVAKOLLAASI RAATIPÄIVISTÄ Kuvat: Anssi Kumpula "Mä vaan toivon, että toi nuorisoraati tehtäis jossain muuallakin kuin vain Vaasassa. Se oli tosi hauskaa. Siihen kannattaa oikeesti mennä. Mä lähtisin vaikka heti vetäjäks mukaan, jos vaan pyydettäis. -Nuorisoraatilainen 31