Ville Niinistön energiavalinnat Votkin kaasuttaa makkaramarkkinoilla. Gasumin sidosryhmälehti Gasetti 2/2012. Bioenergiaa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ville Niinistön energiavalinnat Votkin kaasuttaa makkaramarkkinoilla. Gasumin sidosryhmälehti Gasetti 2/2012. Bioenergiaa."

Transkriptio

1 Ville Niinistön energiavalinnat Votkin kaasuttaa makkaramarkkinoilla Gasumin sidosryhmälehti Gasetti 2/2012 Bioenergiaa luonnon helmasta

2 pääkirjoitus Gasetti Minna Ojala Keisarin uudet aatteet Julkaisija Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, Espoo Päätoimittaja Minna Ojala p Toimitusneuvosto Tuija Dag, Jukka Isokoski, Veli-Heikki Niiranen, Petri Nikkanen, Minna Ojala, Niina Perttula, Anne Poikolainen, Ari Seppänen ja Olga Väisänen Toimitus ja taitto MCI Press Oy Kannen kuva Janne Harju/Napa Illustrations Painos kpl Painopaikka Scanweb Oy, Kouvola Osoitelähde Gasum Oy:n asiakas- ja sidosryhmärekisteri Kevät oli Gasumilla monin tavoin kiireistä aikaa. Julkistimme suunnitelmamme rakentaa nesteytetyn maakaasun tuontiterminaali. Toteutuessaan hanke kehittää Gasumin kaasuverkoston roolia aivan uuteen suuntaan. Hanke käynnistyy monipuolisella ympäristövaikutusten arvioinnilla, joka työllistää gasumlaisten lisäksi lukuisan joukon muita toimijoita. Ympäristövaikutusten arvioinnissa keskeistä on vuorovaikutus tärkeiden sidosryhmien kanssa, ja avoin viestintä on arvioinnin onnistumisessa tärkeässä roolissa. Perusteellinen arvio hankkeen vaikutuksista on välttämätön, jotta voimme todeta sen olevan kestävän kehityksen tavoitteidemme mukainen. Organisaatioissa muutos on nykyisin pysyvä olotila, näin myös Gasumilla. Uutta toiminnan ohjausjärjestelmää ja toimintamme prosesseja on pohdittu, määritelty ja kirjattu. Tavoitteena on, että toimintatapamme on entistäkin aikaansaavampi ja tehokkaampi. Suuri uudistus tapahtui myös Gasumin ulkoisessa ilmeessä: saimme uuden liikemerkin ja uuden värimaailman, ja sen myötä meni uusiksi monta asiaa tankkausasemien ja huolto autojen ulkoasusta työvaatteisiin ja esitteistä verkkosivuihin. Uudella yritysilmeellämme toivomme rakentavamme paitsi oikeanlaista mielikuvaa Gasumista, myös parantavamme luonnonkaasuratkaisujen tunnettuutta kaikkia asiakkaitamme ja sidosryhmiämme hyödyntävällä tavalla. Nyt sinulla on käsissäsi yritysilmeen muutoksen myötä uudistunut Gasetti-lehti. Toivomme, että se sekä miellyttää että haastaa lukijoitaan. Ensimmäisen uudistetun lehtemme teema, bioenergia, kertoo että Gasum on vaihtanut paitsi vaatteita, myös aatteita. Antoisia lukuhetkiä ja aurinkoista kesää! gasetti

3 tässä numerossa Gasetti 2/2012 Maakaasu on hiiltä ja öljyä parempi energia muoto. YMPÄRISTÖMINISTERI VILLE NIINISTÖ 13 4 Bioenergian käyttö kasvuun Uusiutuvan energian osuutta kokonaiskulutuksesta halutaan lisätä. 10 Kohti kestävää energiataloutta Ympäristöministeri Ville Niinistön tavoite on vähäpäästöinen yhteiskunta. 21 Pikniktunnelman tuojat 14 Lyhyesti 17 Kaasu arjessa Ekotalo Espoonlahdella 18 Grillikausi käyntiin ykkösluokan makkaralla Veijo Votkin Oy:llä on pitkä historia ja vahva brändi. 21 Tehty kaasulla Onnistuneen piknikin ainekset JANNE HARJU/NAPA ILLUSTRATIONS 22 Gasumlainen Kaasuasentaja Timo Nurhonen 23 Gasumin uutisia Makkaraa mahan 18 täydeltä bioenergiapalettiin lisää värejä Suomessa biomassan osuus energian kokonaiskulutuksesta on korkeampi kuin missään muussa teollisuusmaassa. Keskeisin merkitys bioenergian tuotannossa on puulla. Esimerkiksi kiista turpeen käytöstä energianlähteenä käy yhä kuumana. Uusiutuvasta puu raakaaineesta tuotettu biokaasu toisi yhden lisävaihtoehdon bioenergiapalettiin Ympäristöministeri kannattaa kaasua 14 Tankki täyteen Haapajärvellä Uusi tankkausasema avattiin huhtikuussa 23 Tyytyväisiä asiakkaita Gasum sai kouluarvosanan 8,7 gasetti 3

4 TEEMA BIOENERGIA METSÄENERGIA on ylivoimaisesti merkittävin bioenergian lähde. Energiapuuta ovat latvukset, oksat, kannot ja ensiharvennuspuut. KÄYMÄLÄSTÄ, ELÄINTEN LANNASTA ja muista jätteistä saadaan kaasutettua biokaasua, jota voi käyttää muun muassa lämmitysenergiana. Biokaasun osuus energiantuotannossa on kasvussa. KLAPIT JA PELLETIT sopivat jalostamaan puuta lämpöenergiaksi. 4 gasetti

5 TEKSTI Tuija Käyhkö KUVITUS Janne Harju/Napa Illustrations ELINTARVIKEJÄTTEISTÄ muun muassa mädätetään biokaasua tai hieman heikommalla hyötysuhteella tislataan etanolia, jota käytetään biopolttoaineiden tuotantoon. BIOENERGIAN käyttö kasvuun Suomessa biomassan osuus energian kokonaiskulutuksesta on teollisuusmaiden korkein. Erityisesti puun merkitys on siinä keskeinen. Tällä hetkellä uusituvilla polttoaineilla tuotetaan vajaa kolmannes energian kokonaiskulutuksesta. Tavoite on, että uusituvan energian osuus loppukulutuksesta on 38 prosenttia vuonna KESANTOPELLOILLA JA JOUTOMAALLA kasvatetaan energiakasveja, joita voidaan käyttää energianlähteenä sellaisenaan tai niitä voidaan mädättää biokaasuksi. Nurmija apilakasvit sopivat parhaiten biokaasun tuotantoon. KASVIT hyödyntävät tehokkaasti auringon energiaa maapallolla. Myös vesikasveja voidaan hyödyntää biomassan tuottamiseen. Levälauttojen hyödyntämistä energiantuotannossa tutkitaan parhaillaan. Suomen energia- ja ilmastostrategiaa uusitaan parhaillaan. Nykyisen strategian tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja osuutta energiankulutuksesta. Tarkoituksena on lisätä erityisesti metsähakkeen, tuulivoiman ja liikenteen biopolttoaineiden osuutta. Bioenergian merkitys tulee korostumaan entisestään myös Euroopan unionin vuotta 2020 koskevien sitoumusten myötä. Lappeenrannan teknillisen yliopiston kestävän energiantuotannon professori Esa Vakkilainen hymäh tää, että bioenergia on kaikkea sitä hyvää, mitä me jokainen haluamme, mutta samalla vastustamme. Hänen mukaansa bioenergiaan liittyy kuitenkin paljon ristiriitaisia ajatuksia ja voimakkaita tunteita. Näkökulmia on lukuisia: maan käyttö, maaseudun työllisyys, luonnon monimuotoisuus, naisten asema, lapsityövoiman käyttö, köyhyys, kehitysmaat. Lista on lähes loputon. Kasvit muuntavat auringon energiaa varastoitavaan muotoon. Jos hyödynnämme tämän energian, käytämme bioenergiaa, Vakkilainen huomauttaa. Hän heittää, että jos syömme leipää tai juomme olutta, käytämme bioenergiaa. gasetti 5

6 TEEMA BIOENERGIA Lähes kaikki ruokamme, karjan rehu ja kymmenesosa koko maailman energiasta on bioenergiaa. Hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n arvion mukaan maailmanlaajuinen bioenergian käyttö on mahdollista ainakin viisinkertaistaa nykyisestä vuoteen 2050 mennessä. Suomen edellinen hallitus tavoitteli bioenergian käytön mittavaa lisäämistä, mutta ei Vakkilaisen mielestä juurikaan onnistunut tässä. Suomessa halkolämmityksellä ovat pitkät perinteet, joten siirtyminen vähäpäästöisempään pellettilämmittämiseen olisi luontevaa mutta ei hallituksen mielestä. Vakkilaista eivät erilaiset linjaukset bioenergian kestävyyskriteereistä vakuuta. Kun monia ajatuksia ja uskomuksia juntataan isoon määräyskokoelmaan ja yritetään edistää kaikkea hyvää, määräysten monimutkaisuus vain sotkee kokonaisuutta. Lupaavin uusi innovaatio bioenergian saralla on hänen mielestään puupohjaisen biokaasun valmistuksen aloittaminen. Eri biomassoja on mahdollista prosessoida kaasuksi sekä pienessä että laajassa mittakaavassa. Kaasua on mahdollista jakaa maakaasun seassa olemassa olevassa verkostossa ja siirtää kaasua sinne, missä sitä tarvitaan. Professorilla onkin yksi harras toive: olisipa meillä kaasuverkko Pohjois- ja Itä-Suomesta Etelä-Suomeen. Turpeen uusiutuvuus puhuttaa Suomessa Turve jakaa Suomessa mielipiteitä. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK pitää turvetta hitaasti uusiutuvana polttoaineena ja näkee sen olevan tärkeä osa Suomen energiapalettia jatkossakin. Greenpeace taas ei hyväksy turpeen polttoa, koska uusiutuminen on valtavan hidasta. Siksi turve on järjestön mukaan laskettava fossiiliseksi polttoaineeksi. MTK:n asiamies Ilpo Mattila ei näe perusteita sille, että turpeen käytöstä luovuttaisiin Suomen energiahuollossa. Greenpeacen energiavastaava Kaisa-Reeta Koskinen taas perustelee taustajärjestönsä kielteistä kantaa turpeeseen sillä, että sen polton päästöt ovat tuotettua energiayksikköä kohden suuremmat kuin kivihiiltä poltettaessa. Suomessa on omituinen käsitys siitä, että turpeen uusiutuvuus olisi jotenkin kiistelty asia. Maailmalla turpeen fossiiliudesta ollaan yhtä mieltä. Me suomalaiset voimme vaikuttaa turpeen käyttömääriin. Jos emme nosta turvetta täällä, ilmastopäästöjen vähennys koituu omaksi eduksemme, Koskinen painottaa. MTK:lle mieleisin bioenergiamuoto on kuitenkin peräisin metsästä. Metsäenergia ei Mattilan mukaan vielä toimi markkinaehdoin. KAATO- PAIKOILLA MUHII 25 MILJOONAN ÖLJYLITRAN VERRAN KAASU - ENERGIAA = pientalon lämpö VUONNA 2009 Eri puolella Suomea on viitisensataa paikallisten ihmisten perustamaa kaukolämpöyritystä. METSÄ- HAKKEELLA TUOTETTIIN 10,8 TWh ENERGIAA = pientalon lämpö Siinä tarvitaan kannustimia joko verohelpotuksin tai suorina tukirahoina. Metsäenergia tarvitsee veronmaksajan kannalta vähiten tukea, koska se palautuu nelinkertaisena taloudellisena hyötynä sille alueelle, jossa sitä käytetään. Hän korostaa pienimuotoisen lämpöyrittäjyyden merkitystä. Eri puolella Suomea on viitisensataa paikallisten ihmisten perustamaa kaukolämpöyritystä, joissa on polttoaineena lähialueen metsistä kerätty puu. Tällä toiminnalla on kullekin alueelle tärkeä taloudellinen ja ilmastovaikutus. Biokaasuksi sopii moni raaka-aine Erilaisia energiantuotantoon sopivia biohajoavia materiaaleja on paljon. Monet niistä ovat toistaiseksi heikosti hyödynnettyjä, mutta sopisivat erinomaisesti biokaasun tuotantoon. Biokaasuprosessi perustuu biologiseen hajoamiseen hapettomissa olosuhteissa. Hajoamista tehostetaan prosessitekniikan avulla suljetussa tilassa. Muodostuva metaani saadaan näin talteen ja sitä voidaan hyödyntää energiana. Biokaasun raaka-aineita syntyy niin maataloudesta kuin yhdyskunnista, kuten kaupan, ravintoloiden, kotitalouksien ja yhdyskuntien biojätteestä sekä elintarvike teollisuuden märkälietteestä. Esimerkiksi Mäkikylän biokaasulaitoksella Kouvolassa tuotetaan biokaasua noin megawattituntia vuodessa. Raaka-aineena ovat jätevesilietteet, erilliskerätty biojäte sekä tuorerehu. Tulevaisuudessa käytettäviä raaka-ainelähteitä voivat olla myös ei-ravinnoksi kelpaavat kasvit, kuten kiertoviljelyssä olevilta pelloilta kerätyt, maanparannukseen viljeltävät nurmikasvit tai vesistöissä kasvava järviruoko. Helsingin yliopistossa väitelleen Annukka Pakarisen tutkimuksen mukaan erinomaisia biometaanin lähteitä ovat muun muassa härkäpavut ja valkolupiinit. MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola toteaa, että bioenergian on hyvä olla puupohjaista, koska pellot tarvitaan ainakin tulevaisuudessa ruuantuotantoon. Suomessa on nyt puoli miljoonaa hehtaaria eli neljäsosa peltomaasta sellaista, jota ei tarvita ruuanviljelyyn. Ilmastonmuutoksen edetessä tämäkin maaalue tarvitaan ruokahuollon tarpeisiin. Alasta kannattaa kuitenkin pitää huolta ja kasvattaa siinä mieluummin vaikkapa poltto- 6 gasetti

7 PUUPOLTTO AINE-ENERGIAN KOKONAIS KULUTUS, TERAJOULEA aineen raaka-aineeksi kelpaavaa nurmea tai ohraa kuin rikkaruohoa. Osana biokaasun tuotantoprosessia syntyy ympäristö ystävällisiä, peltoviljelyyn soveltuvia kierrätysravinteita. Pietola on taustaltaan maaperätutkija, ja nostaa esiin kierrätysravinteiden maaperäriskin. Jos biokaasureaktoriin lisätään myös yhdyskuntien jätevedenpuhdistamolta tulevaa lietettä, on otettava huomioon, että ne saattavat sisältää lääkejäämiä ja hormoneja, hän muistuttaa. Raskasmetallit ja mikrobit pystytään kylläkin poistamaan nykytekniikalla hyvin. Lääkejäämien ja hormonien tuhoutumisesta mädättämössä ei kuitenkaan ole täyttä varmuutta. Kun teknologian kehittymisen myötä orgaaniset haitta-aineet pystytään poistamaan, mädätysjätteestä saadaan hyvää lannoitetta ja maanparannusainetta myös pelloille. Aluepolitiikka pois energiaratkaisuista Greepeace vaatii, että bioenergian ympäristövaikutuksia laskettaessa on otettava huomioon epäsuorat maankäyttövaikutukset. Kaisa-Reeta Koskinen ottaa esimerkiksi palmuöljyn, jolla on sekä suoria että epäsuoria vaikutuksia ilmastoon. Palmuöljypeltojen tieltä on hakattava sademetsiä, jolloin kielteiset vaikutukset moninkertaistuvat. Uusien tutkimusten mukaan palmuöljy on huonompi PÄÄ- KAUPUNKI- SEUDULLA LÄHES yksityistä käyttäjää tekee ruokaa maakaasulla. osuus kotitalouksien energiankulutuksesta RUUAN- VALMISTUKSEN on vajaa 10% vaihto ehto kuin useimmat fossiiliset polttoaineet. Koskinen ei pidä siitä, että energiantuotantoratkaisuihin sekoitetaan aluepolitiikkaa. Turvetta suositaan usein juuri työllisyysnäkökohtiin vetoamalla. Maaseudulla on kuitenkin hyvää bioenergiaa, jolla voi korvata turvetta ja luoda tai ylläpitää työpaikkoja. Suomen Kuntaliitossa on ilmastonmuutoksen hillintää työstetty liiton energiainsinööri Kalevi Luoman mukaan jo 1990-luvun puolivälistä asti. Kotimaisuus, uusiutuvuus ja läheltä saaminen ovat tällä hetkellä tärkeät kriteerit kuntien energiavalinnoissa. Puuta löytyy joka puolelta Suomea, mutta valitettavasti kulutuskohteet ovat eri puolilla. Jossakin tarve on paljon suurempi kuin jossain toisaalla. Luoman mielestä turvetta ei kannata sulkea pois kuntien energiahuollosta, vaikka Kuntaliitto ei luekaan turvetta uusiutuvaksi polttoaineeksi. Turpeen etu on kotimaisuus, joten sen käyttö parantaa kriisivalmiutta. Tietenkään turvetta ei pidä kaivaa suojelluilta soilta. Tuotannon on oltava kestävällä pohjalla. Luoma toivoo pitkäjänteisyyttä ja kokonaisuutta tarkastelevaa energiapolitiikkaa Suomeen. Niin kuntien olisi helpompi päättää vuosikymmenten taakse ulottuvista energiaratkaisuista. Kaasutus tarvitsee happea ja höyryä BIOMASSA KAASUN PUHDISTUS VOIMA- LAITOKSET KOTI- TALOUDET KAASUTUS LÄMPÖ SÄHKÖ TEOLLISUUS Puun kaasutus tapahtuu hapen, höyryn tai niiden molempien avulla. Kaasutuksen tuotekaasu puhdistetaan epäpuhtauksista, kuten terva- ja rikkiyhdisteistä. Metanointivaiheessa tuotekaasu muutetaan nikkelikatalyyttien avulla metaaniksi. Jalostuksessa metaanipitoisuus nostetaan vähintään 95 prosenttiin poistamalla kaasusta hiilidioksidia ja vesihöyryä. Tämän jälkeen kaasu voidaan syöttää kaasu verkkoon ja käyttää kaikissa samoissa käyttökohteissa kuin maakaasuakin. METANOINTI KAASUVERKKO KAASUN JALOSTUS gasetti 7

8 TEEMA BIOENERGIA PUUN KAASUTUS KEHITETTY YLI 100 VUOTTA 10 VIIME VUOTTA TUTKITTU PALJON TEHDÄÄN ASTEEN LÄMPÖTILASSA Kaasu kasvaa puussa Gasum Oy, Helsingin Energian ja Metsä Groupin tytäryhtiö Metsä Fibre suunnittelevat biokaasua tuottavan jalostamon rakentamista Joutsenoon. Tavoitteena on tuottaa uusiutuvasta puuraaka-aineesta maakaasun veroista biokaasua, jonka siirto onnistuu valmista maakaasuverkkoa pitkin käyttökohteisiin. Helsingin Energiassa ensi lokakuussa toimitusjohtajana aloittava Pekka Manninen korostaa, että jalostamoprojektilla yritykset haluavat omalta osaltaan kantaa kortensa kekoon, jotta Suomi pystyisi saavuttamaan tavoitteen uusiutuvan energian 38 prosentin osuudeksi vuoteen 2020 mennessä. Biokaasuhanke on vielä neuvotteluasteella, mutta näillä näkymin Metsä Fibren vastuulla olisi puuraaka-aineen hankinta ja biojalostamon operointi. Biokaasu tuotettaisiin pääasiassa Joutsenossa sijaitsevan sellutehtaan sivuvirroista syntyvästä metsähakkeesta ja kuoresta. Jalostamon tuotantotehoksi on kaavailtu 200 megawattia. Gasumin toimitusjohtaja Antero Jännes pitää hanketta merkittävänä pääkaupunkiseudun ja koko Suomen energiatalouden kannalta. Laitoksen vuodessa tuottama biokaasumäärä riittäisi kattamaan yli kotitalouden sähkön- ja lämmönkulutuksen. Jännes painottaa, että Joutsenon biokaasuhanke varmistaisi toteutuessaan bioenergian hyödyntämisen Suomessa. Koska raaka-aine on kotimaista ja jakelu tapahtuu rekka- ja laivakuljetusten sijaan jo valmiina olevassa maakaasuputkistossa, ympäristömyötäisyys ja energiatehokkuus on taattu tuotteen koko elinkaaren ajalta. Myös käyttäjän näkökulmasta tuote on erinomainen, sillä se soveltuu käytettäväksi kaikissa maakaasua käyttävissä kohteissa, eikä käyttö päähän tarvita uusia investointeja. Valtion tuki toiveissa Suunnitteilla olevalla biojalostamolla hake kaasutettaisiin ja jalostettaisiin vähintään 95-prosenttiseksi metaaniksi. Suunnitelman mukaan Gasum Näin tuotettu biokaasu on paras tapa hyödyntää puupohjaista materiaalia. vastaisi biokaasun syöttämisestä kaasuverkkoon ja jakelemisesta kaasunkäyttäjille. Yhtiöt selvittävät parhaillaan biojalostamon tekniikkaa ja liiketaloudellista toimintamallia. Tavoitteena on saada mahdollista investointipäätöstä varten tarvittavat tiedot valmiiksi ensi vuoteen mennessä. Laitoksen rakentamiseen on varattava aikaa kahdesta kolmeen vuotta. Heikki Lindfors Helsingin Energian Manninen sanoo biokaasun olevan yksi varteenotettava vaihtoehto energiayhtiön polttoainevalikoimassa. Synteettisen kaasun tuotanto on kuitenkin kallista, odotammekin julkisen vallan omalta osaltaan kantavan osan hankkeen kustannuksista ja näin mahdollistavan hankkeen toteutuksen. Paras tapa hyödyntää puuta Greenpeacessa työskentelevä biokaasuun erikoistunut Heikki Lindfors pitää Joutsenoon kaavailtua biokaasujalostamoa erittäin kannatettavana hankkeena. Näin tuotettu biokaasu on energiahyötysuhteen kannata paras tapa hyödyntää puupohjaista materiaalia. Etenkin biopolttoaineen kuljettaminen etelän kaupunkeihin valmiissa putkessa eikä rekoilla on Lindforsin mielestä loistava idea. Myös biokaasun maakaasua pienemmät päästöt miellyttävät Greenpeacea. Afrikassa ja Aasiassa biokaasuprojekteihin perehtynyt Lindfors toivoo biokaasun tuottamisen yleistyvän Suomessa. Toivottavasti biokaasun isoille tuottajille sallittu syöttötarii ulotetaan myös pieniin tuotantolaitoksiin. Näin kilpailun vääristymät ehkäistään, hän toteaa. 8 gasetti

9 Ammattilaiset suosivat puuenergiaa kotioloissakin Energia-alalla toimivien ammattilaisten yleisimmin käyttämä bioenergiamuoto on puulämmitys. Useimmilla on pitkä kokemus puusouvista; MTK:n Liisa Pietola sai isoäidiltään 12-vuotiaana vesurin joululahjaksi. MTK:N ASIAMIES ILPO MATTILA: Otan omasta metsästä takkapuut. Lämmitän puulla myös Somerolla sijaitsevan vapaa-ajanasunnon ja saunan. Koti on öljylämmitteinen rivitaloasunto, jossa kattila on viimeisillään. Tavoite on vaihtaa se puupellettilämmitykseen. LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON PROFESSORI ESA VAKKILAINEN: Itse uskon että hankkimalla pienikulutuksisen auton, käyttämällä julkisia kulkuneuvoja jos mahdollista, asumalla kaukolämmitetyssä talossa ja käyttämällä saunan lämmitykseen oman tontin puita saadaan aikaan kestävää bioenergian käyttöä. Toki lähikasvisten ja muutenkin lähiruoan käyttö on hyvästä. MTK:N YMPÄRISTÖJOHTAJA LIISA PIETOLA: Olen tehnyt polttopuita ja pinonnut niitä ja ollut puunteossa metsässäkin mukana lapsesta lähtien. Isoäidiltäni sain joululahjaksi vesurin ollessani 12-vuotias. Vielä nytkin teemme koko perhe joka kevät polttopuita Kiskossa sijaitsevalla metsäpalstallamme. Tuomme polttopuut kaupunkiin, koska kaupunkiasunnossamme on kaksi takkaa. Nuohooja on meillä tuttu vieras. GREENPEACEN ENERGIAVASTAAVA KAISA-REETA KOSKINEN: Olen kerrostalossa asuva helsinkiläinen, joten bioenergian käyttö on aika heikoissa kantimissa. Käytän päivittäin julkista liikennettä ja pyöräilen ja kävelen mahdollisimman paljon. Lisäksi ostan Lappeenrannan Energiasta sähköä, joka on biopohjaista. SUOMEN KUNTALIITON ENERGIAINSINÖÖRI KALEVI LUOMA: Käytän bioenergiaa kotini lämmityksessä. Vuonna 2003 rakennetussa omakotitalossamme on poistoilmalämpöpumpun ja maalämmön yhdistelmä lämmitysmuotona. Lisäksi tukena on puulämmitys. HELSINGIN ENERGIAN TOIMITUSJOHTAJANA LOKAKUUSSA ALOITTAVA PEKKA MANNINEN: Suosin omakotitalomme lämmityksessä sähkölämmityksen ohessa puuta, jota poltetaan varaavassa takassa. Talomme on rakennettu 1980-luvun puolivälissä ja se on erittäin energiatehokas. Talon koneellisesta ilmanvaihdosta saa lämmön talteen. Eristeet ovat suosituksia paremmat. Tiesitkö biokaasuista? BIOKAASU on ilman happea orgaanisesta materiaalista hajottamalla syntyvää kaasua, jossa on prosenttia metaania (CH 4 ) ja prosenttia hiilidioksidia (CO 2 ). Biokaasua voidaan tuottaa muun muassa karjan lannasta, elintarvikejätteistä, jätevesilietteistä tai energiakasveista, kuten nurmesta. Biokaasua syntyy myös kaatopaikoilla. BIO-SNG, BIO-SYNTHETIC NATURAL GAS on biokaasu, jota tuotetaan kaasuttamalla kiinteää biomassaa, kuten puuta tai haketta, ja muuttamalla lopputuote katalyyttien avulla metaaniksi. Bio- SNG vastaa koostumukseltaan maakaasua, ja sitä voidaan siirtää maakaasuverkossa. JALOSTETTU BIOKAASU, BIOMETAANI on biokaasu, josta on poistettu epäpuhtaudet ja jonka metaani pitoisuutta on nostettu vähintään 95 prosenttiin. Jalostettu biokaasu vastaa koostumukseltaan maakaasua, ja sitä voidaan siirtää maakaasuverkostossa. LBG, LIQUEFIED BIOGAS, on nesteytetty biokaasu. Biokaasu on mahdollista nesteyttää alentamalla sen lämpötilaa. Nesteyttäminen voi olla osa biokaasun tuotanto- ja jalostusprosessia. LNG, liquefied natural gas, on vastaava tuote maakaasusta tehtynä. Nesteytettyä kaasua voidaan kuljettaa putkiverkoston ulkopuolelle laiva- tai rekkakuljetuksina. LUONNONKAASU on yläkäsite kaikille luonnosta saataville ympäristöystävällisille metaanikaasuille, kuten maa- ja biokaasuille. METAANI on CH 4, on yksinkertaisin hiilivety ja alkaani. Metaani on tehokas ja puhdas polttoaine energiantuotannossa. Se soveltuu hyvin myös vedyntuotantoon. Maakaasu, bio-sng ja jalostettu biokaasu ovat koostumukseltaan lähes puhdasta metaania. Ilmakehään päästessään metaani on voimakas kasvihuonekaasu. gasetti 9

10 VILLE NIINISTÖ: Kohti kestävää energiataloutta Ympäristöministeri Ville Niinistö peräänkuuluttaa vähäpäästöistä yhteiskuntaa, jossa energiamuodon lisäksi kiinnitetään huomiota myös kulutustottumuksiin. TEKSTI Nina Björklund KUVAT Matti Immonen Yhteiskunnan rakenteita ja julkisia hankintoja ylipäätään tulee ohjata siihen suuntaan, että vihreä talous ja vähäpäästöiset ratkaisut otettaisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti, toteaa ympäristöministeri Ville Niinistö. Hän muistuttaa, että osana kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa on tekeillä öljyriippuvuuden vähentämisohjelma, jossa maakaasu ja biokaasu ovat keskeisiä välineitä päämäärän saavuttamisessa. Maakaasu on hiiltä ja öljyä parempi energiamuoto. Toisaalta myös biokaasupohjaiset ratkaisut yleistyvät maakaasun avulla, Niinistö sanoo. 10 gasetti

11 gasetti 11

12 Biokaasukäyttöiset autot ovat ympäristön kannalta erittäin hyvä vaihtoehto. Valttina nopeus ja pienet investoinnit Suomen energiantarpeesta tuotetaan tällä hetkellä noin neljännes uusiutuvalla energialla, ja suuri osa siitä on bioenergiaa. Niinistö näkee biopohjaisten ratkaisujen lisäämisen entisestään tärkeänä ja on senkin vuoksi huolissaan ydinvoimahankkeiden vaikutuksista, jo taloudellisestakin näkökulmasta. Ydinvoimahankkeet sitovat pääomia vuosikymmeniksi ennen kuin sähköä alkaa edes tulla. Sinä aikana uusiutuvia muotoja voisi ottaa käyttöön huomattavasti nopeammin ja pienemmillä investoinneilla. Niinistö muistuttaa, että energiatalouden murrosvaiheessa uusiutuvan energian nopea käyttöönotto on myös taloudellisen kilpailukyvyn kannalta järkevää. Valtion kannattaisikin olla teknologianeutraali eli tarjota erilaisia kannustimia, vero-ohjausta ja normeja, joilla suositaan vähäpäästöisiä ratkaisuja. Sen jälkeen markkinat sitten valikoivat, mitkä niistä muodoista otetaan käyttöön. Kaasua liikenteeseen Ministeri Niinistö näkisi mielellään kaasukäyttöisten, etenkin biokaasumuotoisten ratkaisujen lisääntyvän liikenteessä. Siihen tarvitaan toimivaa jakeluverkkoa. Erityisesti joukkoliikennettä ja myös raskasta liikennettä olisi hyvä saada kaasun piiriin. Aluksi maakaasu on päävaihtoehtona, mutta yhä enemmän myös biokaasu tulisi siihen rinnalle. Niinistön mielestä autopuolella yleensäkin tulisi löytää kaasua hyödyntäviä ratkaisuja. Mutta myös laivaliikenteessä siirtyminen yhä enemmän polttoöljystä LNG-pohjaisiin ratkaisuihin on kiinnostava haaste, hän pohtii. Ympäristöministerin mukaan erityisesti kaupunkiseutujen joukkoliikenne on tärkeässä roolissa riittävän suuren kaasujakeluverkon luomisessa. Kaupunkialueiden joukkoliikenne voisi toimia sisäänajokanavana ensin riittävän laajan kysynnän luomisessa, ja sen jälkeen rakennettaisiin joukkoliikenteen tarpeisiin kannattava jakeluverkko. Siltä pohjalta kaasua voisi ruveta laajentamaan polttoaineeksi myös henkilöautopuolelle. Biokaasukäyttöiset autot ovat ympäristön kannalta erittäin hyvä vaihtoehto, Niinistö muistuttaa. Verovaikutuksia tarkkaillaan Laskelmien mukaan maakaasun kilpailukyky heikentyi vuoden 2011 aikana. Saman vuoden alussa verotusta uudistettiin energiasisältö- ja hiilidioksidipäästöperusteiseksi. Tavoitteena on muun muassa päästöjen vähentäminen. Huolena kuitenkin on, että tulevat korotukset sen sijaan heikentäisivät entisestään maakaasun kilpailukykyä esimerkiksi kivihiileen verrattuna. Niinistö kuitenkin vakuuttaa, että hallituksessa tarkkaillaan veromuutosten vaikutuksia niin, että myös lyhyellä aikavälillä suositaan vähäpäästöisempiä ratkaisuja. Maakaasuhan on kivihiiltä parempi ratkaisu. Totta kai pidetään huolta siitä, että maakaasun kilpailukyky on riittävän hyvä, ja tarvittaessa tilanteeseen voidaan puuttua, ministeri sanoo. Hän kuitenkin huomauttaa veron osuuden maakaasun hinnasta olevan sen verran pieni, että pitäisi varmistaa päästökaupan ja muiden ratkaisujen tukevan maakaasun hintakilpailukyvyn säilymistä. Tietysti myös se auttaisi, että kaasun oma hinta olisi edullisempi. Enemmän energiatehokkuutta Matkalla kohti puhtaampien energiamuotojen yhteiskuntaa Niinistö suosittelee erilaisia hajasijoitettuja, energiatehokkaita ja vähäpäästöisiä ratkaisuja. Asunnoissa voisi olla enemmänkin matalaenergia- ja passiiviratkaisuja ja lämmitysjärjestelminä uusiutuvia biopohjaisia muotoja. Energiaa taas saataisiin yhä enemmän tuulivoimalla ja melko nopealla aikataululla myös aaltovoimalla, hän luettelee. Myös aurinkolämpö on monin paikoin yllättävän kannattavaa. Sen kannattavuus itse asiassa on kasvanut koko ajan, vihreiden puheenjohtaja kertoo tyytyväisenä. Hän on itsekin perheineen siirtynyt yhdistettyyn maalämpö- ja aurinkokeräinjärjestelmään lämmitysratkaisuna. Olen huomannut, että sähkölaskuissa säästää siten nopeasti. Eli kyllä kestävä energiavalinta on järkevää. Kuluttajan kannattaakin laskea, miten taloudellinen pidemmällä aikavälillä voi vähäpäästöinen ratkaisu olla. 12 gasetti

13 gasetti 13

14 Puhtaampi liikenne Suomalainen Alfa Laval on saanut lähes 9 miljoonan euron lämmönvaihdintilauksen korealaiselta insinööritoimistolta. Lämmönvaihtimilla saadaan energiankulutus ja hiilidioksidipäästöt laskemaan maakaasun puhdistusprosessissa. Alfa Laval on yksi maailman johtavista yrityksistä lämpö-, erotus- ja virtaustekniikan alalla. AUTON RATISSA Biokaasua tankkiin Haapajärveltä Suomen toinen ja Pohjois-Suomen ensimmäinen pelkkää biokaasua tarjoava tankkausasema otettiin huhtikuussa käyttöön Haapajärven ammattiopiston opetus maatilalla. Tankkausaseman valmistumisen yhteydessä ammattiopisto sai ensimmäisen kaasukäyttöisen ajoneuvonsa. Biokaasun tankkausasema on tulossa kesän aikana myös Nivalaan yksityisen viljelijän maatilalle. Lisäksi Gasum on kiinnostunut olemaan mukana Joutsaan suunnitteilla olevaan biokaasun tankkausaseman toteuttamisessa. Gasumin tankkausasemilta voi tankata sekä maakaasua että biokaasua. GASUM OY FAKTA Vuoden 2020 tavoite uusiutuvan energian osuudelle on Ruotsissa 49 %. Kestävä kehityslinja näkyy myös biokaasutilastoissa: Suomen linja- ja kuorma-autoista 100 kulkee biokaasulla. Ruotsissa vastaava luku on GASUM OY MERENKULKU Uusia LNGhankkeita vireillä Gasum Oy suunnittelee nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontia. Yhtiön tavoitteena on, että merenkulun tarpeisiin nesteytettyä maakaasua on tarjolla viimeistään vuoden 2015 loppupuolella. Gasum selvittää myös suuren mittaluokan LNG-terminaalia, joka palvelisi meriliikenteen lisäksi muita maakaasun käyttäjiä kaasuverkoston varrella. Suuren mittaluokan tuontiterminaalin sijoituspaikaksi ovat ehdolla Inkoon Joddböle ja Porvoon Tolkkinen. Pienemmän mittaluokan LNG-terminaalin rakentamista selvitetään Turun Pansiossa. Pansiossa Gasum on selvittänyt terminaalin ja LNG-säiliön rakentamista lähinnä merenkulun ja mahdollisesti lähialueen teollisuuden tarpeisiin. Hankkeen investointikustannuksiksi on arvioitu noin 60 miljoonaa euroa. Gasum ja Turun Satama allekirjoittivat toukokuussa aiesopimuksen terminaalin sijoittamisesta Pansion satamaan. Turun kaupunki alkaa valmistella Pansion alueelle kaavamuutosta, joka on edellytyksenä terminaalin sijoittamiselle alueelle. Gasum jatkaa terminaalin teknistä suunnittelua. Yhtiön tavoitteena on, että suunnittelu, kaavoitus ja lupa-asiat saadaan valmiiksi siten, että toteutuspäätös tuontiterminaalista voidaan tehdä vuonna 2013 ja että terminaali voisi aloittaa toimintansa vuoden 2015 loppupuolella. Inkoon ja Porvoon sijaintivaihtoehtoja arvioiva ympäristövaikutusten arviointimenettely LNG-terminaalihankkeesta alkoi huhtikuussa. Tuontiterminaalin kautta voitaisiin tuoda LNG:tä määrä, joka vastaa prosenttia kaasun nykykulutuksesta Suomessa. Terminaali voidaan myös rakentaa ja ottaa käyttöön vaiheittain, jolloin LNG:n tuonti muun muassa meriliikenteen tarpeisiin voidaan aloittaa jo vuoden 2015 lopussa. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi valmistuu gasetti

15 Kambodzan köyhin väestö asuu kelluvissa taloissa keskellä järveä. Nyt kyliin pilotoidaan pieniä biokaasuvoimaloita, joiden polttoaineeksi käy käymälä jätteen lisäksi karjan ulosteet ja joka puolella versova vesihyasintti. Näin asukkaat saavat energiaa ja hygienia paranee. Suomi on osaltaan rahoittamassa hanketta. Kestävä kehitys VANTAAN ENERGIA TEKNOLOGIA Uraauurtava voimala ratkaisu alulle Vantaan Energia rakentaa parhaillaan Långmossebergeniin Itä-Vantaalle Suomen suurinta jätevoimalaa. Rakennuksen peruskivi muurattiin toukokuussa. Nykyaikaista ympäristöteknologiaa hyödyntävän laitoksen hyötysuhde on poikkeuksellisen korkea, koska teknologia perustuu jätteen ja maakaasun polton yhdistämiseen. Voimalassa on maakaasutulistin, jossa jätteenpolton savukaasujen lämpötilaa nostetaan ja siten parannetaan laitoksen energiatehokkuutta. Kyseessä on maailmanlaajuisestikin uraauurtava ratkaisu, jonka ansiosta poltto aineen sisältämästä energiasta saadaan talteen yli 90 prosenttia. Gasum toimittaa laitokseen maakaasun, jota tarvitaan maakaasutulistimeen, Gasumin johtaja Björn Ahlnäs kertoo. Lähes 300 miljoonaa euroa maksava Vantaan jätevoimala valmistuu sovitun aikataulun mukaisesti vuonna Tärkeä aikataulua ohjaava tekijä on näillä näkymin vuonna 2016 koko EU:n alueella voimaan astuva yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoituskielto. Uuden jätevoimalan ansiosta pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan kaatopaikoille päätyy vuosittain noin tonnia aiempaa vähemmän jätettä. Näin vähennetään myös kaatopaikkojen ympäristöhaittoja. Jätevoimalan vuotuinen sähköntuotanto on 600 gigawattituntia ja kaukolämmöntuotanto 920 gigawattituntia. Sähköä tullaan myymään valtakunnan verkkoon ja lämpöä Vantaan kaukolämpöverkkoon. Voimalahanke saa kesäkuun alussa myös maailmanlaajuista huomiota, sillä se esitellään International Gas Unionin järjestämässä, maakaasualan johtavien asian tuntijoiden konferenssissa Malesian Kuala Lumpurissa. Konferenssin osanottajat tutustutetaan uuden, jätettä ja maakaasua polttavan voimalan toimintaan muun muassa videoesityksin. 4 X huomisen ratkaisu International Gas Unionin kaasukonferenssissa tutustutaan hankkeisiin, joissa maakaasu tukee uusiutuvan energian käyttöä. Vantaan jätevoimalan lisäksi tapahtumassa esitellään VENÄJÄLLÄ toteutettava projekti, jossa poltetaan biokaasua minilämpövoimalassa, joka sijaitsee jätevedenkäsittelylaitoksen yhteydessä. KANADALAINEN projekti, jossa on kyse energiatehokkuuden parantamisesta kaasukäyttöisten mikroturbiinien avulla. SEVILLAN JA ABU DHABIN projektit, jotka liittyvät aurinkoenergian ja maakaasun uudentyyppiseen yhteiskäyttöön. gasetti 15

16 Teknologia & tutkimus Jätevedenpuhdistuksessa syntyvästä lietteestä voidaan tuottaa biokaasua mädättämällä liete, ja siten parantaa puhdistamon energiatehokkuutta. Itä-Suomen yliopiston tutkimusryhmän hankkeessa tutkitaan puhdistamolietteen mädättämisprosessien vaihtoehtoja. KESTÄVÄ HUOMINEN Ennätyshyviä apurahan hakijoita Kaasurahastosta myönnettäviä apurahoja anoi tänä vuonna poikkeuksellisen moni korkeatasoinen hakija. Apurahan sai kahdeksan hakijaa, joiden tutkimusaiheet liittyvät erityisesti energiatehokkuuden parantamiseen ja ilmastokuormituksen pienentämiseen. Hyväksyttyjen hakijoiden joukossa on sekä diplomitöiden että gradujen tekijöitä, väitöskirjaa valmistelevia tutkijoita ja yksi jo väitellyt post doc -tutkija. Tällä kertaa myönnettiin myös yksi apuraha kansainvälisen energiapolitiikkakonferenssin järjestämiseen Suomessa, kertoo Gasumin teknologiapäällikkö Sari Siitonen. Siitonen korostaa, että apurahojen myöntämisen tarkoituksena on tukea tutkimusta, jolla tähdätään kestävään huomiseen. Kestävä huominen on yksi Gasumin neljästä strategisesta teemasta, ja käytännössä sitä toteutetaan osallistumalla aktiivisesti suomalaisen biokaasutuotannon ja hiilidioksidipäästöjä vähentävien teknologioiden kehittämiseen. Myös kaksi ulkomaista, Suomessa toimivaa tutkijaa sai tänä vuonna kaasurahastolta apurahan. TEKNIIKAN YLIOPPILAS TERO ALATALO Diplomityö: Olkibiomassan käyttöön biokaasulaitoksen raaka-aineena DIPLOMI-INSINÖÖRI JOHAN KRISTIAN MELIN Vedyn ja bio-sng:n valmistusta orgaanisista suoloista termisen hajotuksen avulla DIPLOMI-INSINÖÖRI ANTTI NISKANEN Kaatopaikkakaasun ympäristövaikutusten arviointi DIPLOMI-INSINÖÖRI ANNA SLOBODENYUK Energiansäästöä koskeva tutkimus Myös olkibiomassan käyttöä biokaasun raakaaineena tutkitaan. OIKEUSTIETEEN TOHTORI KIM TALUS Kansainvälisen energiapolitiikkakonferenssin järjestäminen Suomessa MILLA VAHTILA Pro gradu -tutkimus: Biokaasun käyttö liikenteen polttoaineena Ruotsissa ja Suomessa FILOSOFIAN TOHTORI JINGZHOU YU Syttymisprosessien tutkiminen kaksoispolttoaineratkaisuissa optisin keinoin MAATALOUS Vuoroviljelyyn virtaa energiakasveilla Kouvolan seudulla on vireillä Gasumin ja KSS Energian yhteishanke ravintoketjun ulkopuolisten energiakasvien hyödyntämiseksi. Kasvien sisältämää biokaasua hyödyntävällä tuotantolaitoksella on tässä vaiheessa kaksi vaihtoehtoista sijaintipaikkaa: UPM:n Myllykosken tehdasalue ja Kymenlaakson Jätteen Anjalankosken Hyötyvirta. Biokaasua noin 100 GWh vuodessa tuottavan laitoksen kustannus arvio on noin 30 miljoonaa euroa ja sen suunniteltu valmistumisaika on Päätös rakentamisesta on odotettavissa ensi vuonna. Hanke tukee Gasumin strategisia tavoitteita uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseksi, ja tuotettava biokaasu täyttää EU:n RES-direktiivin mukaiset tulevaisuuden päästövähenemävaatimukset, kertoo Gasumin biokaasuliiketoimintayksikön päällikkö Pasi Torri. Kouvolan seutu vahvana viljelyalueena on Torrin mukaan erityisen otollista tienoota energiakasveja hyödyntävän biokaasun tuotantoon, koska siellä vuoroviljelykasveille on selkeä tilaus. Nurmen vuoroviljelyllä viljan tuotanto paranee jopa 15 prosenttia. Näin autetaan ravintoketjua, ja toiminta on myös viljelijän talouden kannalta. 16 gasetti

17 Jos vaikkapa ravintolakiinteistössä on maakaasuliittymä, kannattaa myös terassilämmitin kytkeä jakeluverkkoon. Toimivaksi todettua ja perinteistä teknologiaa edustavat säteilylämmittimet ovat edullinen ratkaisu, kun terassikaudesta halutaan nauttia mahdollisimman pitkään. TEKSTI Ari Rytsy KUVA Paula Lehto Kaasu arjessa Asunnonostajien kiinnostus vähäpäästöiseen energiantuotantoon kasvaa, kertoo EKE-Yhtiöiden Tapio Kalliola. Edistyksellinen ekotalo luottaa luonnonkaasuun Ensi vuonna Espoonlahden merimaisemaan, Sundsbergin rantaan, kohoaa energiaratkaisuiltaan edistyksellinen omakotitalo. Luonnonkaasun ja aurinkoenergian yhdistelmä mahdollistaa alhaiset hiilidioksidipäästöt sekä maltilliset energiakustannukset. Sundsbergin ranta sijaitsee Natura suojelualueen tuntumassa. Alue tunnetaan harvinaisesta linnustostaan sekä vanhoista, luonnontilassa olevista metsistään. Pientaloalueen rakennuttaminen arvokkaan luontokohteen lähelle on yksi syy ympäristöystävällisten energiaratkaisujen suosimiseen. EKE- Yhtiöiden varatoimitusjohtaja Tapio Kalliolan mukaan valintaan on vaikuttanut myös asunnonostajien kasvanut kiinnostus tehokkaaseen mutta vähäpäästöiseen energiantuotantoon. Tulevassa esittelytalossa hyödynnetään luonnonkaasua ja aurinkoenergiaa. Putkistot tehdään siten, että myös kaasuauton kotitankkaus onnistuu. Lisäksi kohteeseen rakennetaan luonnonkaasukäyttöinen takka, liesi ja ulkogrilli, Kalliola kertoo. Kaasuliesi on monen kotikokin mieleen, koska sillä saavuttaa tarkemman lämpötilan kuin perinteisellä sähköliedellä. Takkatulen loimussa viihtyvien asukkaiden ei puolestaan tarvitse murehtia polttopuiden hakemisesta tai hormin hiukkaspäästöistä. Kotipihan grilli mestarikin pääsee helpommalla ilman kaasupullojen täyttämistä. Esittelytalo avautuu yleisölle keväällä Pientaloalueella energiatehokas asemakaava SUNDSBERGIN ESITTELYTALO tulee olemaan osa Kirkkonummen Sundetin aluetta, joka on Suomen ensimmäinen luonnonkaasua hyödyntävä pientaloalue. Suntedilla on myös energiatehokas asemakaava. ALUEEN ENERGIANTUOTANTO tapahtuu pääsääntöisesti luonnonkaasulla. Perinteiseen kaukolämpöjärjestelmään verrattuna luonnonkaasu vähentää merkittävästi energian siirtohäviöitä. Energiantuotantoa täydentävät luonnonkaasun palamisprossista syntyvää energiaa keräävä kondenssitekniikka sekä maalämpö- ja aurinkoenergiajärjestelmien hyödyntäminen. KYSE ON SUOMESSA ENSIMMÄIS- TÄ KERTAA tarjolla olevasta kokonaisuudesta, jonka avulla on helppo toteuttaa parhaan A-energialuokan talo. Alueella on panostettu riittävissä määrin uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämiseen. Ratkaisu tehtiin hyvissä ajoin ennen uudistuvia rakentamisen energiamääräyksiä. Siitä lähtien uudisrakennuksissa tarkastellaan kokonaisenergiankulutusta, Tapio Kalliola EKE-Yhtiöistä toteaa. gasetti 17

18 CASE CHEF WOTKINS Grillikausi käyntiin ykkösluokan makkaralla Veijo Votkin Oy on valmistanut kuuluja makkaroitaan jo vuodesta 1995 lähtien. Maistuva makkara ei ole pelkkä makuasia: Votkinin herkkujen tuotantoa ohjaavat tiukat laatukriteerit. TEKSTI Vesa Tompuri KUVAT Matti Vuohelainen & Veijo Votkin Oy Puhtausvaatimuksiltaan tarkasti säädeltyyn elintarviketehtaaseen ei ole asiaa pelkissä arkitamineissa. Sulkutilassa omat kengät, takki ja hiukset on suojattava kertakäyttöisillä hygienia-asusteilla, jollaisia Votkinin Sörnäisten tehtaalla kuluu vuosittain vieraskäytössäkin tuhansia. Samana toukokuun päivänä tehtaalla muun muassa vieraili NHL-jääkiekkoliigan torontolainen kykyjenetsijä Bill Cowton, yksi Veijo Votkinin jokavuotisista vieraskuuluisuuksista. Ei näitä vierailijoita ole haalimalla tarvinnut haalia. Hyvä maine on kasvanut sen jälkeen, kun 1990-luvulla olimme yhtäkkiä Hesan ainoa makkaratehdas. Emme ole missään vaiheessa kalastelleet asiakkaita laatua heikentämällä, Votkin toteaa. Hän tunnustaa olevansa edelleen ensisijaisesti makkaramiehiä, vaikka Veijo Votkin Oy laajensikin pari vuotta sitten valmisruokiin. Votkin aloitti 1978 lihatukkurina, ja laatuun panostavan makkaratehtaan toiminta käynnistyi Laatu merkitsee Votkinille muun muassa sitä, että tuotteiden lihapitoisuuden tulee olla vähintään 70 prosenttia. Yrityksen einespakkauksissa kriteerit ovat luonnollisesti erilaiset, mutta lajissaan yhtä tinkimättömät gasetti

19 1. VEIJO VOTKIN aloitti alalla vuonna Armeijakaveri suositteli alaa nuorelle miehelle, joka oli jo ehtinyt tutustua pakkaamon arkeen K-ketjun palveluksessa. Votkinin valmisruokien kysyntä on keittiöstä vastaavan Tarja Aaltolan mukaan ylittänyt kaikki odotukset. Esimerkiksi peruna salaatin myynti viime vapun alla kasvoi noin puolitoistakertaiseksi edellisvuoteen verrattuna. Pääsiäispashojen ja rosollien myynnin kasvu on ollut vielä rajumpaa. Keittiö ja lihajalostustehdas muodostavat nykyään yli kaksi kolmasosaa liikevaihdostamme. Makkaroiden myynti on silti aina vain kasvanut, ja makkaratalona meidät taidetaan parhaiten tuntea, Votkin kertoo ja haukkaa pippurinakkia, yhtä suosikkiherkuistaan. Pippuri nakkia voi pitää erikoistuotteena, kun taas jo viidentoista vuoden ajan valmistetut Sörkan Nakki ja Sörkan Väärä ovat vakiintuneet kysynnältään tasaisen suuriksi, monien tuntemiksi arkiherkuiksi. Veijo Votkin tunnustaa olevansa ensisijaisesti makkaramiehiä. Veijo Votkin esittäytyy pesunkestäväksi ruokakulttuurin edistäjäksi. Hän pitää tärkeänä kuitenkin myös ympäristöarvoja. Kun maakaasu 1990-luvulla ilmestyi luontevaksi energiavaihtoehdoksi sähkölle, epäröidä ei hänen mukaansa tarvinnut. Nykyään maakaasu onkin yrityksen tuotantolaitosten pääasiallinen energianlähde, ja yhtenä syynä siihen on taloudellisten ja ympäristötekijöiden lisäksi myös maku. Käyttökustannuksissa on valtava ero, koska maakaasulla lämmittämistä tarvitaan tuotantoprosessissa huomattavasti lyhyemmän aikaa. Selvin esimerkki on rapujen keittäminen: maakaasulla riittää, että vettä lämmittää puolen minuutin ajan, kun sähköllä lämmittäminen kestäisi lähes kymmenen minuuttia. Kulinaristina haluan korostaa myös sitä, että rapujen maku on huomattavasti parempi, kun valmistusaika on mahdollisimman lyhyt, Votkin toteaa. Ravintoloita palvelevana lihanleikkaamona yli 30 vuotta sitten aloittanut Veijo Votkin Oy on menestynyt ennen kaikkea siksi, että se on mieltänyt tuotantonsa tärkeimmäksi tehtäväksi puhtaiden ja maukkaiden elintarvikkeiden valmistuksen. Vuosikymmenten työ näkyy sekä erinomaisena taloutena että tuotteiden korkeana laatuna. Yhtiön yhtenä vahvuutena ovat myös edistykselliset energiaratkaisut. Lihatehdas ja uusi valmisruokatehdas hyödyntävät maakaasua muun muassa kylmäsavustusuuneissa ja ruoka-annosten valmistuksessa. Maakaasu johdetaan Votkinin kiinteistöön sijoitettuun höyry keskukseen, jonka teho on 1,6 megawattia. gasetti 19

20 CASE CHEF WOTKINS Veijo Votkin Oy PERUSTETTU 1978, toimi aluksi lihanleikkaamona MAKKARATEHDAS vuodesta 1995 VALMISRUOKATEHDAS vuodesta 2010 PERHEYHTIÖN PUIKOISSA nykyään Veijo Votkinin poika Asmo Votkin LIIKEVAIHTO noin 20 miljoonaa euroa, työntekijöitä noin 90 KÄSITTELEE LIHARAAKA-AINEITA kiloa päivässä TUTKITUSTI makkaratehtaiden ykkösbrändi MAAKAASUN KÄYTTÄJÄ tuotantotoimintansa alusta asti KÄYTTÄÄ MAAKAASUA lihatuotteiden savustuksessa ja valmisruokatuotannossa HYÖDYNTÄÄ HÖYRYÄ myös vedenlämmityksessä Teho riittää mainiosti tarpeisiimme vuosiksi eteenpäin. Käytämme höyryä myös käyttöveden lämmittämiseen, emmekä näin ollen tarvitse vesilaitokselta muuta kuin kylmää vettä, Votkin esittelee. Emme tarvitse vesilaitokselta kuin kylmää vettä. Yrityksessä on muutoinkin otettu käyttöön taloudellisia ja ympäristömyötäisiä energiaratkaisuja. Esimerkiksi ulkoinen jätehuolto on nykyään tarpeetonta, koska kaikki tuotantojäte siirtyy yhtiöltä poltettavaksi Ekokemin polttolaitokselle Riihimäelle. Ratkaisun käyttöönotto vaati valmistelua, sillä viranomaisilla ei ollut vertailukohteenaan vastaavia esimerkkejä. Ympäristön kannalta tämä on luonnollisesti järkevää, mutta sillä on energiapoliittinenkin ulottuvuutensa. Luujätteen lämpöarvo on nimittäin parempi kuin koivu halon, ja ominaisuutta tullaan ennen pitkään hyödyntämään energiatuotannossa. Veijo Votkin Oy:llä on makkara- ja valmisruokatehtaan lisäksi tehtaanmyymälä Sörnäisissä ja myyntipisteet Helsingin keskustan Sokoksessa ja Itäkeskuksen Prismassa. Lisäksi Virossa on riistanhankintapisteenä riistateurastamo ja lihanjalostuslaitos. Seuraava projekti on parin vuoden päästä avattava myymälä ja makkarabaari uudessa kaupunginosassa, Espoon Suurpellossa. Haluamme olla alusta asti mukana Suomen nykyaikaisimmassa kauppakeskuksessa. Suurpeltohan on suunniteltu niin, että sieltä ei asukkaan välttämättä tarvitse poistua mihinkään. Jätehuoltokin on hoidettu putkikeräyksen avulla, Votkin kertoo. Grilli siis kuumaksi näillä näkymin laatumakkaran ystäville riittää purtavaa tulevaisuudessakin. 20 gasetti

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

LUONNONKAASUT PUHTAAN LIIKENTEEN EDISTÄJÄNÄ

LUONNONKAASUT PUHTAAN LIIKENTEEN EDISTÄJÄNÄ LUONNONKAASUT PUHTAAN LIIKENTEEN EDISTÄJÄNÄ BIOLAITOSYHDISTYS 07.11.2013 07.11.2013 Gasum Jani Arala 1 LISÄARVOA SUOMELLE 2012 Gasum investoi vuonna 21 miljoonaa euroa uusiin maakaasuputkiin ja biokaasun

Lisätiedot

UUSIUTUVAA LUONNONKAASUA

UUSIUTUVAA LUONNONKAASUA UUSIUTUVAA LUONNONKAASUA Suomen Kaasuyhdistyksen Biokaasuseminaari 10.5.2011 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 Milj. t CO2 ekv. 2 KAASUJÄRJESTELMÄ MAHDOLLISTAA TIUKKOJENKIN

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Koneyrittäjät ja MTK Tiedotustilaisuus Selvityksen taustaa Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien parissa kyselyn kuntien ja kaupunkien

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Tulevaisuuden bioenergia Lahden seudulla Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Päijät-Häme 9 kuntaa 200.000 asukasta FINLAND RUSSIA SWEDEN ESTONIA LADEC lyhyesti Tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA GASUMIN PÄÄMÄÄRÄ Luomme monipuolisilla energiaratkaisuilla puhtaampaa hyvinvointia. PAIKALLISJAKELUN TUNNUSLUVUT 2008 Maakaasun myynti 452 GWh Verkoston pituus 550

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 2 Gasum s year 2015 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 3 24.05.2016 Gasum Oy Jussi

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 20.12.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 16.12.2016 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014. Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi

SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014. Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014 Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Kaasun tilanne on mielenkiintoinen Poliittinen tilanne on noussut keskiöön

Lisätiedot

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto www.susbio.jyu.fi Esityksen runko: - Esityksen tavoite ja rajaus - Hieman

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä 5.2.2013 Taaleritehdas Varainhoitoa vuodesta 2007 Varoja hoidossa 2,3 miljardia euroa. Asiakkaita

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Uudet energiatekniikat

Uudet energiatekniikat Uudet energiatekniikat Professori Esa Vakkilainen 1 Energian käytön tulevaisuus? Lisää ihmisiä -> lisää energiaa Parempi elintaso -> lisää energiaa Uusia tarpeita -> lisää energiaa Ilmaston muutoksen hillintä

Lisätiedot