ASTA BJÖRKLUND, RISTO IIVONEN ARKKITEHDIT OY KUORTANEENKATU HELSINKI BJÖRKLUND: ; IIVONEN: ; FAX: ;

Transkriptio

1 LOHJAN KAUPUNKI TALPELAN KYLÄ ISOTALON TILA 1:38 RANTA-ASEMAKAAVA ASTA BJÖRKLUND, RISTO IIVONEN ARKKITEHDIT OY KUORTANEENKATU HELSINKI BJÖRKLUND: ; IIVONEN: ; FAX: ; arkkitehdit@bjorklund-iivonen.fi

2 (sisäkansi) Kaavaehdotuksen havainnekuva 2

3 TALPELAN KYLÄ ISOTALO 1:38 RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE PÄIVÄTTYÄ RANTA-ASEMAKAAVAKARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Dnro Ranta-asemakaava koskee Lohjan kaupungin Talpelan kylän tilaa 1:38. Kaavalla muodostuu maatilojen talouskeskusten, loma-asuntojen ja erillispientalojen korttelialueita sekä niihin liittyviä ja niitä palvelevia maa- ja metsätalous-, venevalkama- ja ranta-asemakaavatiealuetta. Ranta-asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu kuulutuksella xx.yy.2009 Ranta-asemakaavan laatimisesta on huolehtinut maanomistaja, joka on toimittanut ranta-asemakaavan sen laadinnan eri vaiheissa kunnalliseen hyväksymismenettelyyn - Ympäristölautakunta OAS julkisesti nähtävillä Ympäristölautakunta Luonnos julkisesti nähtävillä Ympäristölautakunta Ranta-asemakaavan laadituttajat, maanomistajat: Esko Alanko Talpelantie 443, Lohja puhelin: (019) , Ranta-asemakaavan laatija: Asta Björklund, Risto Iivonen Arkkitehdit Oy Kuortaneenkatu 5, Helsinki puhelimet: Björklund: , Iivonen: , telefax: , arkkitehdit@bjorklund-iivonen.fi Asemakaavaa varten tehtyjen erillisselvitysten laatijat:: Moottoritien meluselvitys ( ): Ramboll Finland Oy / Olli-Matti Luhtinen Piispanmäentie 5 P.O.Box Espoo puh: Luontoselvitys ( , täydennetty ): Silvestris luontoselvitys oy / Esko Vuorinen Heikinkatu Karjaa puh Moottoritie- ja raideliikenteen yhteismeluselvitys ( ): WSP Finland Oy / Sirpa Lappalainen Heikkiläntie HELSINKI puh Vesihuoltosuunnitelma ( ) Insinööritoimisto Akvedukti Oy / Markku Kallio Malminkaari 23 D, Helsinki puh

4 1.2. Ranta-asemakaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Pohjois-Lohjalla Talpelan kylässä Talpelanlahden ja Sepänniemensalmen luoteisrannalla E-18 moottoritien kahden puolen. Etäisyys Lohjan keskustaan on linnuntietä n. 8 km Ranta-asemakaavan tarkoitus Ranta-asemakaavan laatiminen tuli ajankohtaiseksi Helsinki-Turku moottoritien toteuttamisen myötä. Kaavoituksen kohteena olevan maatilan toimintaedellytykset heikkenivät, kun oleellisia osia tilasta joutui tien alle. Alueelle on aiemmin laadittu ranta-asemakaavaehdotus, jota koskevan kaupunginvaltuuston hyväksymispäätöksen Korkein hallinto-oikeus kumosi naapurin valituksen seurauksena. Suunnittelualueen luoteisosan kalliot sijoittuvat Uudenmaan maakuntakaavassa merkinnän arvokas harjualue tai muu geologinen muodostelma alle. Alueen kaakkoisosan peltoaukeat kytkeytyvät avoimien maisematilojen jatkumoon, joka ulottuu koillisesta Maikkalanselältä Hiukoonlammen kautta Karstunlahdelle. Karstun kylä ja ranta-alue ovat maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, tie tai kohde. Tavoitteena on näistä lähtökohdista loma- ja omakotiasuntojen toteuttamisella sekä korvata tilan heikentyneitä toimintaedellytyksiä että turvata avoimien maisematilojen säilyminen Luettelo liiteasiakirjoista 1.Sijaintikartta (kansi) 2.Ote maakuntakaavasta 3.Mahdollisen Espoo-Lohja-Salo rautatien arvioitavat ratavaihtoehdot 4.Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.Ympäristöselvitys 6.Valokuvia rakentamisen keskittymistä lähialueilla 7.Maisema-analyysi 8.Maisemarakenne; kaltevuudet 9.Luontoselvitys 10.Moottoritien meluselvitys 11.Mitoitustarkastelu 12.Ehdotusvaiheen havainnekuvat 13.Rakennustyyppien havainnekuvia 14.Alustavat luonnosvaihtoehdot havainnekuvina 15.Kantatilatarkastelu 16.Yhteismeluselvitys 17.Vesihuoltoselvitys 2. TIIVISTELMÄ Ranta-asemakaavan laatiminen tuli vireille Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä Siitä ei esitetty mielipiteitä. Ympäristölautakunta Ranta-asemakaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä Siitä annettiin 9 lausuntoa ja 1 muistutus. Uudenmaan Ely-keskuksessa järjestettiin viranomaisneuvottelu ja työneuvottelu LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on osa koillis-lounassuuntaista avoimien maisematilojen jatkumoa, joka ulottuu Lohjanjärven Maikkalanselältä Hiukoonlammen kautta Karstunlahdelle. Avoimet tilat muodostuvat sekä järvistä ja lammista että pelloista ja niityistä. Korkeat kallio- ja harjumuodostelmat rajaavat niitä. Maaston korkeuserot ovat suuret. Maasto nousee järven rannoilta yli 70 m siirryttäessä alueen korkeimmille lakialueille. Alueen koillisosassa E-18 moottoritie meluesteineen katkaisee avoimen rantavyöhykkeen. Luoteisosassa tie on tunnelissa Orosmäen alla. 4

5 Nopean Helsinki-Turku ratayhteyden suunnittelussa alustavan yleissuunnitelman vaihtoehdoista kahden (M ja E) erkanemiskohta sijaitsee suunnittelualueen itäpuolella ja kumpikin linja lävistää alueen pohjoiskulman moottoririen pohjoispuolella. Lopullinen linjaus päätetään myöhemmin viereillä olevan maakuntakaavaan uudistamisen yhteydessä Luonnonympäristö Alueen itäpuolella rantarinteillä on peltoa pienine metsäsaarekkeineen. Talpelanlahteen pistää metsäinen harjannemainen niemi. Länsipuoli on metsäinen Orosmäen alue. Sen lakialueilla näkyvissäolevat avokalliot ovat karuja, mutta niiden itäpuoleisten peltoihin ja Talpelanlahteen viettävien reunakallioiden monipuolinen kasvillisuus kertoo emäksisemmästä kivilajista. Myös peltojen välisissä metsiköissä ja rantametsissä on havaittavissa kalkkivaikutusta. Orosmäki on kallioalueen arvoluokaltaan alentunut osittain metsähakkuiden, mutta erityisesti moottoritien rakentamisen seurauksena. Suunnittelualue kuuluu hemiboreaaliselle kasvillisuusvyöhykkeelle. Kasvilajistossa on vaateliaita eteläisiä lajeja ja siten se edustaa monin kohdin Lohjan seudulle tyypillistä rehevää kalkkivaikutteista luontoa. Laadittussa luontoselvityksessä on käytetty kuusiportaista arvoluokitusta (0-5). Alueen arvokkaimmissa luontokuviot ovat paikallisesti arvokkaita (2) ja paikallisesti erittäin arvokkaita (3). Viimemainitut sijaitsevat rannalla ja Orosmäen itäpuolisella reunakalliolla Rakennettu ympäristö Isotalon tilan talouskeskus sijaitsee suunnittelualueen lounaisreunalla osittain vanhan kylätontin alueella ja muodostaa rakentamisen keskittymän yhdessä naapurinsa (Juuti) kanssa. Alueen muita rakennuksia ovat mm. talousrakennus niityllä alueen keskellä ja kolme loma-asuntoa Talpelanlahteen pistävän niemen kaakkoisrinteessä suunnittelualueen ulkopuolella. Muuta rakennettua ympäristöä ovat Talpelantieltä Maimianniemeen johtava yksityistie ja siitä haarautuva Orosmäen laelle johtava tie. Moottoritien yhteydessä on lisäksi rakennettu liikennealueelle silta, meluesteitä ja -valleja sekä muokattu täytöin maastoa suunnittelualueella. Suunnittelualueen matala osa rantavyöhyke on Uudenmaan liiton inventoinnin (1995) mukainen arvokas kulttuuriympäristö. Tällä alueella sijaitsevat myös esihistoriallisen ajan muinaisjäännös ja em. historiallisesti merkittävä Talpela-Juuti kylätontti. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava on vahvistettu Siinä alueelle ei ole merkitty toimintoja. Orosmäen kalliot ovat arvokas harjualue tai muu geologinen muodostelma. Talpelantien tuntumaan on sijoitettu ulkoilureitti, josta erkanee haara Talpelanlahden eteläpuolitse Kisakallion urheiluopistolle. Liiteasiakirjoissa suunnittelualueelta on osoitettu kulttuuriympäristönä maakunnallisesti merkittävän Talpelan kylämaisemaan ja perinnemaisemaan kuuluva alue sekä esihistoriallisen ajan muinaisjäännöksen sijainti. Vuoden 1992 ei-oikeusvaikutuksellisessa Lohjan kunnan yleiskaavassa alue on maa- ja metsätalousaluetta. Lohjan kaupunginvaltuuston hyväksymässä maankäytön kehityskuvassa 2025 suunnittelualue sisältyy Länsi-Lohjan osa-alueeseen. Lähin palveluja sisältävä kyläkeskus on Karstu (ala-aste ja seuratalo), jonne etäisyys on n. 3,5 km. Lohjan kaupunginvaltuusto on ( 53) hyväksynyt Lohjan haja-asutusalueiden kehitysstrategian. Lohjan Kaupunkisuunnittelukeskuksessa on myös ollut käynnissä Hajarakentamisen ohjaamisen projekti, jonka maisemaselvitykset ovat valmistuneet (Leena Antikainen ja Anna Levonmaa). Nopean Helsinki-Turku ratayhteyden YVA-menettely on tarkoitus viedä päätökseen vuoden 2010 aikana. Lähtökohtavaiheessa ja suunnittelun aikana on lisäksi laadittu seuraavat selvitykset: Maikkalanselkä Karstunlahti ympäristöselvitys, jossa on tarkasteltu avoimen maisematilan rajauksia, rakennusten keskittymiä alueella ja nykyistä rakeisuutta. Suunnittelualueen meluselvitys, jossa on tarkasteltu E-18 moottoritien vaikutuksia Selvitys tie- ja raideliikenteen yhteismeluvaikutuksesta Suunnittelualueen luontoselvitys Suunnittelualueen maisema-analyysi Suunnittelualueen maisemarakenne- ja kaltevuusselvitys Kantatilatarkastelu Ranta-asemakaavan mitoitusselvitys Ranta-asemakaavan vesihuoltoselvitys

6 3.3 Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty Maanmittauslaitoksen maastotietokarttaa (DWG). 4. RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen Aloitteen ranta-asemakaavan laatimisesta on tehnyt alueen yksityinen maanomistaja. Tavoitteena on loma- ja omakotiasuntojen toteuttamisella korvata tilan heikentyneitä toimintaedellytyksiä ja turvata avoimien maisematilojen säilyminen Osalliset ja yhteistyö Ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on määritelty seuraavat osalliset: Lähialueiden maanomistajat Ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Lohjan kaupunki - rakennusvalvonta - ympäristöyksikkö - kunnallistekninen suunnittelu - terveysvalvonta - johtava palotarkastaja Uudenmaan Ely-keskus Uudenmaan liitto Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Museovirasto Liikennevirasto 4.3 Ranta-asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat ja alueen oloista johdetut tavoitteet Ranta-asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 1. Toimiva aluerakenne Yleistavoitteet Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Alueidenkäytössä otetaan huomioon hajaasutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Huomioon ottaminen ranta-asemakaavassa E18 moottoritien vietyä edellytykset maataloudelta, lomaasuminen ja virkistys ovat harvoja alueen omiin vahvuuksiin ja sijaintiin tukeutuvia kehittämisvaihtoehtoja. Suunnittelualue sijaitsee Karstun kehitettävän kyläkeskuksen lähituntumassa ja sinne on hyvät yhteydet läheisiltä kaupunkimaisilta alueilta. Ympärivuotinen loma-asuminen vahvistaa lähialueen elinkeinoja ja kaupallisia palveluita. 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueen raaka- ja jätevesihuolto järjestetään kaavaalueella siten, ettei se kuormita ympäristöä. 6

7 Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. Alueen loma-asuminen tukee lähialueen virkistys- ja matkailuelinkeinoja kuten Kisakalliota ja ratsutiloja. Osa uudisrakentamisesta täydentää Talpelan arvokasta kylätonttia ja osa jatkaa alueella viime vuosina voimistuneen korkealle rakentamisen perinnettä. Orosmäen kallioperä soveltuu erinomaisesti rakentamiseen. Sen rooli maakunnallisesti arvokkaana kallioalueena on otettu huomioon siten, että rakentaminen on tonttikohtaisesti rajattu hyvin pienelle alueelle. Sekä pysyvä että loma asuminen sijoittuvat E-18 moottoritien ja suunnitellun Espoo-Salo radan yhteismeluvaikutusalueen ulkopuolelle. Alueelle on luontevaa järjestää vesihuolto porakaivoilla ja lämmitys maalämmöllä. Jätevesihuolto ratkaistaan suunnittelualueelle laadittavan jätevesisuunnitelman mukaisesti 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Kaavamääräyksillä turvataan Talpelan kylätontin vaikutusalueelle sijoittuvan täydennysrakentamisen yhteensopivuus olemassaolevan rakennuskannan kanssa. Kaikki alueen luontoselvityksessä esitetyt arvokkaat luontoalueet ja -kohteet sekä maalla että vedessä on varustettu luo-merkinnällä. Suunnittellut toiminnot eivät häiritse maakuntakaavaan merkityn ulkoilureitistön toteutusta alueen länsireunalle ja Talpelanlahden eteläpuolelle. Orosmäki on kallioalueena osittain pirstottu E18 moottoritien rakentamisen myötä. Mahdollisen junaradan toteuttaminen vahvistaa tätä merkityksen vähenemistä. Uusien loma-asuntojen pihapiirit jossakin määrin heikentävät virkistyskäytön pinta-alaa, toisaalta niiden myötä turvataan kestävien kulkuyhteyksien ylläpito mäen lakialueella. Ranta-alueen uudisrakentaminen sijoittuu rantavyöhykkeen ulkopuolelle metsään. Rantavyöhykkeellä kulkevan tien sijanti turvaa arvokkaan avoimen maisematilan arvojen säilymisen kaikille yhteisenä henkisenä pääomana.

8 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Yleistavoitteet Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja. Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa on säilytettävä mahdollisuudet toteuttaa moottoriväylä välillä Helsinki Vaalimaa, uudet rautatieyhteydet Helsingistä Turun ja Pietarin suuntiin sekä muita valtakunnallisesti merkittäviä väyliä. Uuden loma-asumisen kulkuyhteytenä on maantie Alueen sisäiseen ajoneuvoliikenteeseen käytetään pääosin nykyisiä yksityisteitä. Ranta-asemakaava on sopeutettu yhteensopivaksi uudelle rautatieyhteydelle Helsingistä Turun suuntaan. 5. Helsingin seudun erityiskysymykset Yleistavoitteet Erityistavoitteet Raideliikenneverkostoa laajennettaessa on otettava huomioon ympäröivä alueidenkäyttö ja lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet sekä maiseman erityispiirteet. Kaava ei häiritse nopean Helsinki-Turku raideliikenneyhteyden ja siihen kytkeytyvän EspooNummela-Lohja radan toteuttamista. 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Alue ei kuulu valtakunnallisesti erityisten aluekokonaisuuksien piiriin. Yleistavoitteet Erityistavoitteet Ranta-asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin 1. Yleiskaavan sisältövaatimukset 2. Huomioon ottaminen ranta-asekaavassa 1. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Kaavaratkaisu täydentää nykyistä yhdyskuntarakennetta. Uudisrakennuspaikoilla on hyvät perustamisolosuhteet. 2. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Suunnittelualue sijaitsee Karstun kehitettävän kyläkeskuksen lähituntumassa. Uuden loma-asumisen kulkuyhteytenä on maantie Alueen sisäiseen ajoneuvoliikenteeseen käytetään pääosin nykyisiä teitä. 3. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Alueelle sijoittuva uusi asuminen tuo alueelle uusia palveluidentarvitsijoita ja näin hieman edesauttaa olemassaolevien palveluiden säilyvyyttä. 4. Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Uusia liikennejärjestelyjä ei tehdä. Energia-, vesi- ja jätehuolto on mahdollista toteuttaa kaava-alueella ilman että alueen ulkopuolelle kohdistuu rasituksia. 5. Mahdollisuudet turvalliseen, Loma-asuminen on sijoitettu E-18 moottoritien ja suunnitellun Espoo-Salo terveelliseen ja eri väestöryhmien radan yhteismeluvaikutusalueen ulkopuolelle. Uudisrakentaminen sijoittuu kannalta tasapainoiseen ympäristöön. vähintään 70 metrin etäisyydelle naapurista. 8

9 6. Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Uusi ympärivuotinen loma-asuminen vahvistaa kunnan elinkeinoja ja kaupallisia palveluita. 7. Ympäristöhaittojen vähentäminen 8. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Kaavamääräyksillä turvataan Talpelan kylätontin vaikutusalueelle sijoittuvan täydennysrakentamisen yhteensopivuus olemassaolevan rakennuskannan kanssa. Kaikki alueen luontoselvityksessä esitetyt arvokkaat luontoalueet ja -kohteet sekä maalla että vedessä on varustettu luo-merkinnällä. Suunnittellut toiminnot eivät häiritse maakuntakaavaan merkityn ulkoilureitistön toteutusta alueen länsireunalle ja Talpelanlahden eteläpuolelle. 9. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Ranta-alueen uudisrakentaminen sijoittuu rantavyöhykkeen ulkopuolelle metsään. Rantavyöhykkeellä sijaitseva tie turvaa arvokkaan avoimen maisematilan arvojen säilymisen kaikille yhteisinä. Lohjan haja-asutusalueiden kehitysstrategiassa esitetyssä visiossa on asetettu mm. seuraavia kehittämistavoitteita: Haja-asutusalueella asukasluvun kasvu on samaa suuruusluokkaa tai lievästi suurempaa kuin kaavoitetulla alueella Uusi asutus pyritään ohjaamaan nykyisiin kyläkeskuksiin kuitenkaan vaarantamatta haja-asutusalueiden maaseutumaista ilmettä. Mahdollisuus harvaan sijoittuvaan rakentamiseen säilytetään. Haja-asutusalueita kehitettään tasapuolisesti vaalien uusmaalaista kulttuurimaisemaa. Nykyinen julkinen ja yksityinen palveluverkko turvataan. Maatilatalouden, maatalouden liitännäiselinkeinojen, matkailun sekä pienimuotoisen yritystoiminnan toimintaedellytykset taataan erilaisilla aktiivisilla toimenpiteillä. Parannetaan etätyöskentelyn toimintaedellytyksiä Lohjan haja-asutusalueilla. Rohkaistaan haja-asutusalueiden asukkaita alueidensa omaehtoiseen kehittämiseen sekä mahdollistetaan aktiivinen kylätoiminta. Kaikessa toiminnassa nojaudutaan kestävän kehityksen mukaisiin periaatteisiin. Luonto- ja ympäristöarvojen merkitystä korostetaan. E-18 moottoritien rakentaminen poisti Isotalon tilalta edellytykset maatilatalouden harjoittamiseen ja tätä kautta vaaransi perinnemaiseman säilyttämisen. Ranta-asemakaavan tavoitteena on ympärivuotisen loma-asumisen ja sitä täydentävän pientaloasumisen avulla vahvistaa Talpelan kyläasutusta ja luoda taloudellinen perusta perinnemaiseman ylläpidolle. Länsi-Lohjan haja-asutusalueiden asukaslisäysennusteet ovat kehitysstrategian eri vaihtoehdoissa seuraavat: Vaihtoehto Lisäys asukkaita Lisäys asuinkuntia (keskikoko 3 henkeä) Keskitetty Tasapainoitettu Liikennepainotteinen Karstun ei-oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa oli 56 vapaata rakennuspaikkaa v Tasapainotetussa ja liikennepainotteisessa vaihtoehdossa kysyntää on ennakoitavissa myös osayleiskaava-alueen ulkopuolella.

10 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Lähtökohtana on alueen maisemarakenne ja sen liittyminen suurmaisemaan. Liiteasiakirjassa 5A Ympäristöselvitys; nykytilanne on tutkittu rakentamisen sijoittumista Lohjanjärven Maikkalanselältä Hiukoonlammen kautta Karstunlahdelle ulottuvassa koillis-lounassuuntaisessa avoimien maisematilojen jatkumossa. Siinä avoimet tilat muodostuvat sekä järvistä ja lammista että pelloista ja niityistä, joita korkeat kallio- ja harjumuodostelmat rajaavat. Rakentaminen sijoittuu muutaman rakennuksen ryppäisiin joko laaksossa / rinteen alaosassa taikka kukkulalla / rinteen yläosassa. Suunnittelualueelle on sijoitettu Juuti-Talpelan ja Päivölän rakennusryhmiä täydentävä neljän talon kokonaisuus, jossa yksi rakennus sijoittuu rinteen alaosaan ja kolme rinteen yläosaan. Lisäksi Talpelaa on täydennetty pienellä lisärakentamismahdollisuudella. Ratkaisua on havainnollistettu liiteasiakirjassa 5B Ympäristöselvitys; suunnitelma. Alarinteen uudisrakennus sijaitsee jyrkässä metsäisessä rinteessä niityn rajan tuntumassa korkeuskäyrien suuntaisena järveltä tarkasteltuina puuston takana. Rinteen yläreunan talot asettuvat avokallioiden välisen metsävyöhykkeen tasanteille kapeat päädyt järvelle päin. Uudisrakennusten kaavamääräykset pohjautuvat kylätonttialueella sijaitsevien rakennusten ominaisuuksiin: loivasti vinot kattopinnat (½) ja suhteellisen kapea runkosyvyys. Ajoneuvoliikenne perustuu olemassaoleviin yksityisteihin, joita jalankulkijoiden oikopolut täydentävät. Rantavyöhyke on yleisessä käytössä, Talpelanlahdelle on osoitettu kaava-alueen yhteinen venevalkama. Luontoselvityksessä inventoidut arvokkaat luonnon monimuotoisuuden kohteet on rajattu maa- ja metsätalousalueiden osiksi. Alueen vesihuolto ja jätevesien käsittely järjestetään tonttikohtaisesti erillisen vesihuoltosuunnitelman mukaisesti. 5.2 Kaavan mitoitus Ilman ranta-asemakaavaa rantarakentamisen määrän mitoituslähtökohdat olisivat seuraavat (kantatilatarkastelu liite 15): Todellisen rantaviivan pituus on. n. 1,8 km. Etelä-Savon seutukaavaliiton ohjeiden mukaan muunnettua rantaviivaa on n. 1,1 km, Uudenmaan Ely-keskuksen ohjeiden mukaisesti muunnettua n. 0,9 km. Viimemainitussa ei ole laskettu mukaan rantaa, jossa moottoritien melutaso ylittää loma-asumiseen käytettävien alueiden ja taajamien ulkopuolisten virkistysalueiden päivämelun ohjearvon 45 db (A). Jos mukaan lasketaan ranta-alueet, joilla päivämelutaso ennustetilanteessa alittaa asumiskäyttöön sallittujen alueiden ohjearvon 55 db (A) saadaan muunnetuksi rantaviivaksi n. 1,1 km. Rantaan rajoittuvia lomarakennuksia on yhteensä 3, jolloin mitoitusluvuksi saadaan 2,5 loma-asuntoa / rantakilometri. Sallittu rakennuspaikkojen lukumäärä rantakilometriä kohti on 4-5 lomarakennusta. Vapaata rantaviivaa on yhteensä noin 1,7 km ja yhtenäistä vapaata rantaviivaa on enimmillään noin 0,9 km. Vähimmäisvaatimuksena on n. 0,25 km:n levyisen yhtenäisen vapaa-alueen säilyminen. Ranta-asemakaavassa on mitoitustarkastelussa jaettu kahteen erityyppiseen osaan: rantavyöhykkeeseen, joka rajoittuu Orosmäen rinteeseen (vyöhykkeen leveys metriä) ja ranta-alueeseen, joka muodostuu Orosmäen rinne ja lakialue. Uudisrakentaminen keskittyy rantavyöhykkeen ja lakialueen väliseen rinteeseen. Rantavyöhykkeellä sijaitsee tällä hetkellä kolme omarantaista loma-asuntotonttia ja maatilan talouskeskus, jolla ei kaavassa ole omaa rantaa. Vyöhykkeen raja-alueelle metsän puolelle on sijoitettu yksi ei-omarantainen lomaasuntotontti. Sen ja rannan välissä sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu alueen osa, avoimena säilytettävä niitty ja Talpelantieltä Maimianniemeen johtava yksityistie. Ranta-alueen rinteelle on sijoitettu kaksi loma-asuntotonttia ja yksi erillispientalotontti metrin etäisyydelle rantaviivasta. Esitetty uudisrakentaminen ei vähennä vapaan rantaviivan määrää. Uusi asuminen ei sijaitse rantavyöhykkeellä. Ranta-asemakaavalla kaksi ilman kaavaa sallittua rantarakennuspaikkaa on muunnettu neljäksi ei-omarantaiseksi rakennuspaikaksi Aluevaraukset Maatilojen talouskeskusten korttelialue, jonka ympäristö ja rakennuskanta tulee säilyttää (AM/s) - Alue on osa vanhaa kylätonttia, jolla saattaa sijaita kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tämän johdosta edellytetään, että alueelle tehtävistä rakennussuunnitelmista ollaan yhteydessä museoviranomaisiin. Korjaus- ja täydentämisrakentamisen tulee sopeutua nykyiseen miljööseen. Alueen rakennukset ovat harjakattoisia kattokulman ollessa suhteen ½ (26,6 ) kahden puolen. Tämän johdosta kattokulmaksi on määritelty

11 - Rakennusalat on rajattu nykyisten rakennusten mukaisiksi; lisäksi on osoitettu yksi täydennysrakennusmahdollisuus. Jotta maatilatalouden tulevaisuuden erilaiset suuntautumisvaihtoehdot olisivat toteutettavissa, rakennusten käyttötarkoituksia ei ole yksilöity. Erillispientalojen korttelialue (AO) - Kortteli on sijoitettu Orosmäen rinteeseen. Rakennusala asettuu pienelle tasanteelle. Koska maasto on jyrkkä ja maiseman kannalta puuston säilyttäminen mahdollisimman tuuheana tärkeää, rakennus on toteutettava ainakin osittain kaksikerroksisina ja myös kaikki aputilat keskitettävä rakennusalalle. Pystysuunnassa rakennusvolyymia on kevennettävä siten, että toinen kerros on rakennuksen suurin. Rakennukseen on määrätty loiva (7-27 ) harja- tai pulpettikatto tai -katot. Kortteli on sijoitettu arvokkaiden luonnon monimuotoisuuden kohteiden ulkopuolelle paikkaan, joissa päivämelu on alle 45 db (LAeq) ja yömelu alle 40 db (LAeq). Loma-asuntojen korttelialueet (RA) - Korttelit on sijoitettu Orosmäen rinteeseen avokallioiden välisille metsäalueille. Koska maasto on jyrkkä ja maiseman kannalta puuston säilyttäminen mahdollisimman tuuheana tärkeää, rakennukset on toteutettava ainakin osittain kaksikerroksisina ja myös kaikki aputilat keskitettävä rakennusalalle. Pystysuunnassa rakennusvolyymia on kevennettävä siten, että toinen kerros on rakennuksen suurin. Suurin sallittu kerrosala perustuu Lohjan valmisteilla olevassa rakennusjärjestyksessä esitettyyn: loma-asunto 150 m², sauna 35 m² ja talousrakennus 50 m² eli Rakennuksiin on määrätty loivat (7-27 ) harja- tai pulpettikatot. Korttelit on sijoitettu arvokkaiden luonnon monimuotoisuuden kohteiden ulkopuolelle paikkoihin, joissa päivämelu on alle 45 db (LAeq) ja yömelu alle 40 db (Laeq). Mikäli Espoo-Salo ratayhteys toteutetaan YVA-selvityksen ratavaihtoehto M:n mukaisena, korttelissa 3 alle 45dB:n melutaso ulkotiloissa toteutuu loma-asunnon rakentamisen jälkeen. Venevalkama (LV/yk) - Alue on palvelee alueen asukkaiden ja heidän vieraidensa veneilyä. Maa- ja metsätalousalueet (M-1) - Alue on perinne- ja/tai kylämaiseman osa, joka on säilytettävä avoimena. Alueille sijoittuu useita arvokkaita luonnon monimuotoisuuden kohteita sekä yksi muinaismuistolailla suojeltu muinaisjäännös. Maa- ja metsätalousalueet (M-2) Alueille sijoittuu useita arvokkaita luonnon monimuotoisuuden kohteita, Orosmäen arvokkaan geologisen muodostelman osia sekä E-18 moottoritien tunnelin ja suoja-alueen osia. Alueiden osat - sm -merkinnällä on osoitettu muinaismuistolailla rauhoitetun kiinteän muinaisjäännöksen sijainti - luo-2 -merkinnällä on rajattu alueet, joilla sijaitsee paikallisesti arvokkaita luonnon monimuotoisuuden kohteita (luontoselvityksen luokka 2) - luo 3 -merkinnällä on rajattu alueet, joilla sijaitsee paikallisesti erittäin arvokkaita luonnon monimuotoisuuden kohteita (luontoselvityksen luokka 2). Merkintä sisältää toimenpiteiden rajoituksia. kma -merkinnällä on rajattu maakuntakaava-asiakirjoissa osoitettu kulttuurihistoriallisesti arvokas kyläalue. su merkinnällä on osoitettu moottoritien suoja-alueeksi varattu alueen osa. LRV-merkinnällä on osoitettu Espoo-Salo oikoradan alustavan yleissuunnitelman mukainen ohjeellinen sijaintialue. Linjaus voi vielä muuttua suunnittelun tarkentuessa. 5.4 Vesihuollon järjestäminen (tämä kappale on referaatti Akvedukti Oy:n laatimasta vesihuoltosuunnitelmasta) Vesihuollon järjestämisen lähtökohdat Kolmen loma-asunnon ja yhden pysyvän asunnon jätevesiviemärijärjestelmän ja jätevesien käsittely järjestetään seuraavasti: Rakennusten käyttövesi saadaan rakennuskohtaisista porakaivoista. Rakennusalue on järvelle laskeva rinne jossa peruskallio on paikoitellen näkyvissä ja osittain pintamaan peitossa. Loma-asuntojen käymälät toteutetaan kuivakäymälöinä, ainoastaan ns. harmaat jätevedet käsitellään rakennusalueella. Pysyvän asumisen käymälät toteutetaan joko vesivessoina tai kuivakäymälöinä.

12 5.4.2 Jätevesikuormitus Valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla todetaan: Asuinkiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmä mitoitetaan tarpeen mukaan siten, että se täyttää asetetut vaatimukset elinkaarensa kaikissa todennäköisissä käyttötilanteissa; mitoituksen on perustuttava vähintään siihen asukaslukuun, jonka arvo saadaan jakamalla huoneistoala neliömetreissä luvulla 30, kuitenkin siten, että mitoituksen asukasluku on vähintään viisi (5); Kuormituksen alkuperä Uloste 15 Virtsa 5 Muu 30 Kuormitusluku 50 Orgaaninen aine, BHK7 % 30 0,6 10 1,2 60 0, ,2 Kokonaisfosfori % Kokonaistyppi 1,5 11,5 1,0 14 % Vaihtoehdossa A (kuivakäymälät) on viiden hengen kokonaiskuormitus/rakennus Kuormituksen alkuperä Yhteensä Orgaaninen aine, BHK7 150 Kokonaisfosfori 2,0 Kokonaistyppi 5,0 Vaihtoehdossa B (vesivessat) on viiden hengen kokonaiskuormitus/ rakennus Kuormituksen alkuperä Yhteensä Orgaaninen aine, BHK7 250 Kokonaisfosfori 11,0 Kokonaistyppi 70, Jätevesijärjestelmän kuvaus Vaihtoehto A (kuivakäymälät): Jäteveden puhdistus perustuu biomoduli imeytysjärjestelmiin. Jokaiselle rakennukselle rakennetaan oma erillinen järjestelmä. Järjestelmän komponentit: Saostussäiliö, 2-osainen Siirtoputkisto säiliöstä imeytyskenttään Imeytysputkisto Biomodulit Suodatinhiekka Keruuputkisto Kokoojakaivo (mahdollisuus fosforin saostukselle) Purkuputki Järjestelmän valmistaja, esim Labko Oy Vaihtoehto B (vesivessat): Lomarakennusten harmaiden jätevesien puhdistus perustuu biomoduli imeytysjärjestelmiin. Jokaiselle rakennukselle rakennetaan oma erillinen järjestelmä. Komponentit kuten vaihtoehdossa A. Lomarakennusten wc-vedet johdetaan umpisäiliöön jonka tyhjentää auktorisoitu alan yrittäjä. Ympärivuotiseen asumiseen tarkoitetun rakennuksen jätevedet puhdistetaan tyyppihyväksyttyä pienpuhdistamoa käyttäen. Puhdistamo perustuu panospuhdistustekniikkaan; aktiivilieteprosessiin ja fosforin kemialliseen saostamiseen. Järjestelmän valmistaja esim. Uponor Puhdistetun jäteveden johtaminen maastoon 12

13 Puhdistettu jätevesi imeytetään maastoon erillisiä imeytyskenttiä käyttäen. Imeytyskentät varustetaan ylivuotoputkistolla joka on putkitettu avo-ojaan. Imeytyskentän alapuolella ei saa olla kaivoja Jätevesijärjestelmän etäisyydet Imeytyskentän etäisyys rakennuksesta Imeytyskentän etäisyys viereisestä tontista Imeytyskentän etäisyys omasta kaivosta Imeytyskentän etäisyys naapurin kaivosta Imeytyskentän etäisyys rannasta min 5m 5m 30m 30m 30m 5.5 Kaavan vaikutukset Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ranta-asemakaavan toteuttaminen ei muuta suunnittelun lähtökohtana olevaa maisemarakennetta eikä maisemakuvaa, koska arvokkaille kohteille ja niiden lähialueille ei ole esitetty rakentamista tai haittaavia käyttötarkoituksia. Kallioalueille on osoitettu kulkuyhteydet siten, että harvinaiset kasvilajit saavat olla rauhassa. Suunnittelualueen toimenpiteillä ei ole vaikutuksia lähistöllä sijaitsevaan luonnonsuojelualueeseen Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Suunnittelualueelle sijoittuva loma- ja pysyvä asuminen tukevat Lohjan kaupungin haja-asutusalueiden kehitysstrategiassa esitettyjen linjausten ja kehittämistavoitteiden kuten kyläyhteisöjen kehittämisen ja palveluiden turvaamisen toteutumista. Uudisrakentaminen on kytketty olemassaolevien rakennusryhmien jatkeiksi. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Havainnekuva ranta-asemakaava-alueesta (liite 12 ) Rakennustyyppien havainnekuvia (liite 13 ) 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Ranta-asemakaavan toteutus on mahdollista aloittaa kaavan vahvistuttua ja saatua lain voiman.