Sähkölämmitys ja lämpöpumput sähkönkäyttäjinä ja päästöjen aiheuttajina Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähkölämmitys ja lämpöpumput sähkönkäyttäjinä ja päästöjen aiheuttajina Suomessa"

Transkriptio

1 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Rakentamistalouden laitos. Raportti 2005:2 Institute of Construction Economics. Report 2005:2 Juhani Heljo, Hannele Laine Sähkölämmitys ja lämpöpumput sähkönkäyttäjinä ja päästöjen aiheuttajina Suomessa Näkökulma ja malli sähkönkäytön aiheuttamien CO 2 -ekv päästöjen arviointia varten Tampere 2005

2

3 1 Tampereen teknillinen yliopisto. Rakentamistalouden laitos. Raportti 2005:2 Tampere University of Technology. Institute of Construction Economics. Report 2005:2 Juhani Heljo & Hannele Laine Sähkölämmitys ja lämpöpumput sähkönkäyttäjinä ja päästöjen aiheuttajina Suomessa Näkökulma ja malli sähkönkäytön aiheuttamien CO2-ekv päästöjen arviointia varten Tampereen teknillinen yliopisto. Rakentamistalouden laitos Tampere 2005

4 ISBN ISSN

5 3 Esipuhe Tässä raportissa kuvataan sähkölämmitystä ja erilaisia lämpöpumppulämmityksiä sähkönkäyttäjinä Suomessa. Lisäksi on tarkasteltu lämmityssähkön vaikutuksia sähköntuotantoon ja päästöihin. Vaikutuksia voidaan tarkastella useilla eri periaatteilla, jotka johtavat erilaisiin lopputuloksiin. Tässä raportissa on esitetty uusi periaatteellinen tarkastelutapa, joka asettuu marginaalitarkastelun ja keskimääräistarkastelun väliin. Taustalla on tavoite ymmärtää paremmin, miten mm. sähkölämmitystapojen muutokset ja erilaiset sähkönsäästötoimet vaikuttavat sähköntuotannossa. Tästä on apua jos pyritään laittamaan energiansäästötoimia ja lämmitystapoja paremmuusjärjestykseen eri ominaisuuksien suhteen. Kovin tarkkaan tarkasteluun ei tässä raportissa ole pyritty. Se ei käytännössä ole edes mahdollista sähkönkulutuksen ja sähköntuotannon monimutkaisuuden ja pohjoismaisten sähkömarkkinoiden aiheuttaman jatkuvan sähkön hintavaihtelun aiheuttaman tuotantorakenteen elämisen johdosta. Tavoitteena on kuitenkin tuoda lisää ymmärrystä tähän vaikeaan asiaan ja auttaa päätöksentekijöitä näkemään erilaisten sähkönkäyttötapojen todennäköiset vaikutukset. Tutkimus on osa Ympäristöklusterin tutkimusohjelman ohjelmakauden projektia Rakennuskannan ekotehokkaampi energiankäyttö (EKOREM). Yksi tutkimuksen tavoitteista on edesauttaa sitä, että kauppa- ja teollisuusministeriöllä ja ympäristöministeriöllä olisi parempi yhteinen näkemys erilaisten lämmitystapojen ja energiansäästötoimien energiankäyttö- ja päästövaikutuksista. Tutkimuksen on rahoittanut kauppa- ja teollisuusministeriö osana EKO- REM-projektia. Yhteyshenkilönä ministeriössä on toiminut ylitarkastaja Pentti Puhakka. Ohjausryhmänä on toiminut EKOREM projektin ohjausryhmä. Tutkimus on tehty Tampereen teknillisessä yliopistossa Rakentamistalouden laitoksella. Vastuullisena tutkijana on toiminut dipl.ins. Juhani Heljo ja tutkijana dipl.ins. Hannele Laine. Tekijät vastaavat sisällöstä. Tampereella marraskuussa 2005 Juhani Heljo

6 4 Tiivistelmä Raportissa tarkastellaan sähkölämmitystä ja lämpöpumppuja sähkönkäyttäjinä ja päästöjen aiheuttajina Suomessa. Raportin yksi tärkeä tavoite on esittää näkökulma ja malli sähkönkäytön aiheuttamien CO 2 -ekv päästöjen arviointia varten. Aiemmin rikki- ja typpipäästöjen ja nyt ensisijassa kasvihuonekaasupäästöjen takia on monissa selvityksissä pyritty arvioimaan sähkölämmityksen vaikutuksia päästöihin. Yhtä oikeata tapaa tehdä arvioita ei kuitenkaan ole. Aiemmin tarkastelut ovat olleet pääasiassa marginaaliperusteisia tarkasteluja tai keskimääräistarkasteluja. Kumpikaan näistä ei kuitenkaan anna oikeaa kuvaa sähkölämmityksen vaikutuksista päästöihin pidemmällä aikajänteellä. Suomen sähköntuotannon erityispiirteenä on yhteistuotannon suuri osuus, millä on oleellinen vaikutus mm. sähkölämmityksen aiheuttamiin päästöihin. Marginaalitarkastelulla voidaan arvioida lyhyellä aikajänteellä tapahtuvia suhteellisen pieniä muutoksia kuten säästötoimien vaikutuksia päästöihin. Pidemmällä aikajänteellä, kuten esim. lämmitysjärjestelmän koko käyttöaikana se todennäköisesti yliarvioi lämmityssähkön käytön aiheuttamia päästömuutoksia. Keskimääräistarkastelulla voidaan tarkastella keskimääräisen sähkönkäytön vaikutuksia päästöihin. Se ei kuitenkaan anna oikeata arviota lämmityssähkön vaikutuksista, koska lämmityssähkön käyttö poikkeaa voimakkaasti muusta sähkönkäytöstä. Keskimääräisen päästökertoimen käyttö näyttäisi aliarvioivan lämmityssähkön päästövaikutusten määrää. Motiva Oy:n teettämässä vuoden 2004 ohjeessa sähkön keskimääräinen hiilidioksidipäästökerroin on 200 kg CO 2 /MWh. Aiemmin tehdyssä energiakatselmusten vaikutusarviointiohjeessa vuodelta 2003 marginaaliperusteinen kerroin on 700 kg CO 2 /MWh. Kaukolämmön keskimääräinen päästökerroin Motivan vuoden 2004 ohjeessa on kg CO 2 /MWh. Kasvihuonekaasukertoimet (CO 2 -ekv) ovat sähkön ja kaukolämmön osalta muutaman prosentin suurempia. Tässä raportissa on esitetty sähkönkäyttöprofiiliin (pysyvyyskäyrään) sekä sähköntuotantorakenteeseen perustuva tarkastelutapa, joka johtaa lopputulokseen, jossa lämmityssähkön päästökertoimen suuruusluokka on suurempi kuin kaukolämmöllä (n kgco2/mwh). Päästökerroin muodostuu eri sähkölämmitystavoissa hieman erilaiseksi. Jotta eri sähkölämmitystapojen vaikutuksia pystyisi arvioimaan, on eri lämmitystapojen sähkönkäyttöä tarkasteltu vuositasolla kuukausittain ja osittain tarkemminkin. Sähkönkäyttöä tarkasteltaessa on pyritty erottelemaan perustehoalueen sähkö, välitehoalueen sähkö ja huipputehoalueen sähkö. Näiden suhteet ovat eri lämmitystavoissa erilaiset. Näille eri osa-alueille on myös pyritty määrittämään omat päästökertoimet. Perussähkön osalta päästökertoimen suuruusluokka voi olla esim. n. 100, välisähkön osalta (riippuen yhteistuotannon polttoaineiden jakomenettelystä) ja huippusähkön osalta Tässä tarkastelumallissa perussähkön kertoimen suuruus voidaan määrittää esim. kesäajan sähköntuotannon päästöistä. Välisähkön kertoimeksi on valittu kaukolämmön yhteistuotannossa tuotetun sähkön päästökerroin ja huippusähkön kerroin on hiililauhdesähkön päästökerroin. Edellä mainitut kolme kulutusosuutta muodostuvat erilaisissa lämmitystavoissa erilaisiksi. Esimerkiksi täydelle teholle mitoitetussa maalämpöpumppulämmityksessä jää huippuosuus vähäisemmäksi kuin osateholle mitoitetussa maalämpöpumppulämmityksessä. Osateholämpöpumppulämmityksen päästökerroin on siten hieman suurempi kuin täysteholle mitoitetun järjestelmän päästökerroin. Menettelyllä on määritettävissä päästökertoimet erikseen eri sähkölämmitystavoille, erilaisille lämpöpumppulämmitystavoille ja erilaisille sähkönsäästötoimenpiteille. Näin saadaan yksi kriteeri, jolla voidaan laittaa erilaiset toimenpiteet CO 2 -päästöjen vähentämisessä tehokkuusjärjestykseen. Tar-

7 5 vetta olisi määrittää päästökerroin erikseen ainakin ns. taloussähkölle (kiinteistö- ja huoneistosähkö), tilojen lämmityssähkölle ja käyttöveden lämmitykselle, koska niitä tarkastellaan erikseen ja ne poikkeavat merkittävästi toisistaan päästöjen aiheuttajina. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin vaatimusten mukaan on laskettava erikseen myös valaistussähkö. Täten myös valaistussähkölle voitaisiin määrittää oma päästökerroin. Päästövähennyksen näkökulmasta pitäisi suosia täysteholle mitoitettuja lämpöpumppuratkaisuja. Ilmalämpöpumppu ei ole kovin tehokas päästöjen vähentäjä. Tehokkaimmat energiansäästötoimet päästöjen vähentämisen kannalta ovat mm. rakennuksen vaipan lämmöneristämiseen kohdistuvat toimet sähkölämmitystalossa ja näistä tehokkaimpana paremmat ikkunat. Lämpimän veden energiankulutuksen säästö esim. aurinkokeräimen avulla sähkölämmityksessä ei ole kovin tehokas päästöjen vähentäjä. Tehokas CO 2 -ekv päästöjen vähentäjä on myös takan käyttö pakkasilla sähkölämmitystalossa. Tehokkuudella tarkoitetaan tässä päästövähennystä energiansäästöyksikköä kohti (eli toimenpidekohtaista päästökerrointa). Tehokkaimmat päästöjen vähennystoimet vähentävät useimmiten myös tehokkaasti lämmitystehon tarvetta, mistä johtuen ne ovat usein myös taloudellisimpia toimia ja niitä siitäkin syystä kannattaa suosia. Ongelmana on kuitenkin, että päästömuutokset ja tehonkäyttömuutokset eivät useinkaan näy kuluttajien energialaskuissa ja siksi ohjaus tehokkaimpiin toimiin ei toimi käytännössä. Selvityksessä on päädytty tässä vaiheessa seuraaviin kasvihuonekaasupäästökertoimiin (kgco 2 /MWh) laskettuna rakennuksen bruttotasolla (rakennukseen hankittu energia): Puu Kevyt polttoöljy 267 Raskas polttoöljy Kaukolämpö, erillistuotanto ; keskimäärin 231 Kaukolämpö, yhteistuotanto 224 Kaukolämpö keskimäärin (yhteistuotantoa 73 %) Sähkö keskimäärin 204 Sähkön marginaalikulutus Sähkön perustehoalueen kulutus 112 Sähkön välitehoalueen kulutus 459 Sähkön huipputehoalueen kulutus Sähkölämmityksen lämmitysenergia (esimerkkiarvo) 400 Kertoimet pohjautuvat pitkälti Motiva Oy:n ohjeissa käyttämiin kertoimiin muiden kuin sähkön perus-, väli-, huippu- ja esimerkkiarvon osalta. Lämmön ja sähkön yhteistuotannon osalta on käytetty hyödynjakomenetelmää jaettaessa polttoaineet ja päästöt lämmölle ja sähkölle. Hyödynjakomenetelmässä yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon polttoaineet ja päästöt jaetaan vaihtoehtoisten hankintamuotojen polttoainekulutusten suhteessa. Menettelyä ja tuloksia on kritisoitu mm. sen takia, että yhteispohjoismaisten sähkömarkkinoiden, päästökaupan tai sähkön viennin ja tuonnin vaikutuksia ei ole tarkasteltu. Näillä ei kuitenkaan ole katsottu olevan oleellista vaikutusta tällä hetkellä tarkasteluun. Kritiikkiä on kohdistunut myös siihen, voiko välitehoalueen päästökertoimen määrittää kaukolämmön yhteistuotannon sähkön päästökertoimen mukaan ja miten kyseinen päästökerroin pitäisi määrittää.

8 6 Abstract The report deals with electric heating and heat pumps as electricity consuming devices and sources of emissions in Finland. One important goal of the report is to provide an approach and model for assessing CO 2 -eq. emissions. Earlier, sulphur and nitrogen emissions, and now primarily greenhouse gas emissions, are the reason for many surveys attempting to assess the impacts of electric heating on emissions. Yet, no single correct way of assessment exists. Earlier studies have been mainly margin- or averagebased. However, neither describe correctly the impacts of electric heating on emissions over the longer term. A special feature of Finnish electricity generation is the large share of combined heat and power production which affects essentially, for instance, the emissions from electric heating. Margin-based surveys can detect relatively small changes on emissions over the short term, such as the effects of conservation measures. Over the longer term, such as the service life of the heating system, they probably overestimate changes in emissions due to the use of heating electricity. Average-based surveys assess the impacts of average electricity consumption on emissions. However, they do not measure correctly the impacts of heating electricity since its consumption differs radically from other electricity consumption. Use of an average emission factor would seem to underestimate the emission impacts of heating electricity. The 2004 guideline prepared for Motiva Oy uses an average carbon dioxide emission factor of 200 kg CO 2 /MWh. The margin-based factor of an earlier impact assessment guideline for energy audits (2003) is 700 kg CO 2 /MWh. The average emission factor for district heat in Motiva's 2004 guideline is kg CO 2 /MWh. Greenhouse gas factors (CO 2 -eq.) for electricity and district heat are a few percent higher. This report presents an approach based on an electricity consumption profile and an electricity generation structure which leads to an end result where the emission factor for heating electricity is larger than that for district heat (about kg CO 2 /MWh). The emission factors of various electrical heating methods differ slightly. In order to be able to assess the impacts of different electric heating methods, their annual consumption has been monitored by month or an even shorter period. As concerns electricity consumption, an effort has been made to distinguish between basic, intermediate and peak power consumptions. Their shares in different heating methods vary. The aim has also been to determine individual emission factors for each. The emission factor for basic electricity may be about 100, for intermediate electricity (depending on fuel shares in combined heat and power production) and for peak electricity This way the magnitude of the basic electricity factor can be determined, for instance, on the basis of summertime production emissions. The factor selected for intermediate electricity is that of combined district heat production while the factor for peak electricity is that of conventional coal power plants. The method allows determining emission factors for different electric heating methods, different heat-pump heating methods and various electricity conservation measures. That provides a criterion for ranking various measures based on their effectiveness in reducing CO 2 -eq. emissions. From the viewpoint of emission reduction, heat-pump solutions dimensioned for the full required power should be favoured. The air-to-air heat pump is not very effective in reducing emissions. The most effective energy conserving measures related to emission reduction include measures that improve thermal insulation of the envelope, better windows topping the list. Conservation of the energy used to heat water, for example, by using a solar collector in the electric heating system is not very effective in reducing emissions. Using the fireplace during subzero weather in an electrically heated house reduces CO 2 -eq. emission effectively. Here, effectiveness refers to reduction of emissions per energy conservation unit (measure-specific emission factor).

9 7 The most effective emission reduction measures generally also cut the need of heating power which is why they are often also the most economical measures and should thus be favoured. The problem is, however, that changes in emissions and power consumption seldom affect consumers' energy bills, which is why they do not heed the advice to introduce more effective measures. The survey came up with the following preliminary greenhouse gas emission factors (kg CO 2 -eq. /MWh) for the entire building (energy supplied to building): Wood Light fuel oil 267 Heavy fuel oil District heat, separate prod ; average 231 District heat, combined production 224 District heat, average (73% combined prod.) Electricity on average 204 Marginal electricity consumption Basic electricity consumption 112 Intermediate electricity consumption 459 Peak electricity consumption Heating energy of electrical heating (example value) 400 The factors are largely based on those of the Motiva Oy guidelines except for the basic, intermediate, peak and example values for electricity. In the case of combined heat and power production, the benefit allocation method is applied where the fuels and emissions of production are allocated in proportion to fuel consumptions of alternate procurement methods. The method and yielded results have been criticised, for instance, because the effects of the joint Nordic electricity market, emissions trading, and export and import of electricity have not been considered. The reason is that they were not deemed to have a major effect on the results at this point. The greatest uncertainty lies in whether the intermediate consumption emission factor can be determined on the basis of the emission factor for the electricity generation component in combined heat and power plants of district heating and how to determine it.

10 8 Sisällysluettelo ESIPUHE...3 TIIVISTELMÄ...4 ABSTRACT...6 SISÄLLYSLUETTELO SÄHKÖN TUOTANTO JA LÄMMITYSSÄHKÖN KÄYTTÖ Sähkölämmityksen merkitys sähköntuotannossa Lämmityssähkön tuottaminen LÄMPÖPUMPPULÄMMITYS Maalämpöpumppu Poistoilmalämpöpumppu Ilmalämpöpumppu Split-lämpöpumppu LÄMPÖPUMPPUJEN ENERGIATALOUS Lämpöpumppulämmitys ja suoran sähkölämmityksen vertailu kuormitusmittausten pohjalta Lämpöpumppujen energiankulutus tyyppitalossa Tyyppitalon kuvaus Maalämpöpumppu Maalämpöpumppu, mitoitus 60% teholle Maalämpöpumppu, mitoitus 100 % teholle Poistoilmalämpöpumppu (PILP) Poistoilmanvaihto 0,2 1/h Poistoilmanvaihto 0,5 1/h Ilmalämpöpumppu Eri lämpöpumpputyyppien sähkönkulutusvertailu Pakkashuippujen vaikutus lämpöpumppulämmitteisten omakotitalojen sähkönkulutukseen RAKENNUSTEN LÄMMITYKSEN VAIKUTUKSET CO 2 PÄÄSTÖIHIN ENERGIANTUOTANTOTAVOITTAIN CO 2 päästöjen määrittäminen eri energiantuotantotavoissa Kuormitukseen perustuva sähkölämmityksen päästöjen määrittäminen Sähkönkulutus ja kulutuksen jakautuminen Oulun säätiedoilla PÄÄSTÖKERTOIMET ERI LÄMMITYSTAVOILLA HERKKYYSTARKASTELU JA KRITIIKKI...57 KIRJALLISUUS...60

11 9 1. Sähkön tuotanto ja lämmityssähkön käyttö 1.1. Sähkölämmityksen merkitys sähköntuotannossa Oheisissa kuvissa on pyritty hahmottamaan sähkölämmityksen osuutta ja merkitystä Suomen sähköntuotannossa. Usein kiistellään siitä, millä tuotantomuodoilla tuotettua sähköä sähkölämmittäjä käyttää. Tähän ei ole selkeätä vastausta, mutta oheisten kuvien perusteella voi päätellä, että löytyy hyvät perustelut ajatella lämmityssähkön tuotettavan pitkälti yhteistuotantolaitoksissa. Ydinvoiman voisi ajatella hoitavan pitkälti teollisuuden ja muunkin toiminnan tasaisena pysyvän sähköntarpeen. Vesivoima toimii pitkälti myös perusvoimana ja lisäksi säätövoimana hoitamassa esim. sähkönkäytön vuorokausivaihtelua. Lauhdevoimaa tarvitaan mm. tasaamaan tuontivaihteluita, hoitamaan sähkön huipputuotantoa kovilla pakkasilla ja lisäksi lauhdevoimalaitokset toimivat varavoimalaitoksina (kuvat 1.1 ja 1.2). Lauhdevoimalla tuotettua sähköä voidaan myös viedä esim. Pohjoismaihin vähäsateisina vuosina. Sähkön tuotanto Suomessa 2002 (Huipputeho lähes 12 GW) GWh/kk tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Tuonti Lauhdutus Yhteistuotanto Vesi- ja tuulivoima Ydinvoima Kuva 1.1 Sähkön tuotanto Suomessa vuonna Tammikuussa sähkölämmitystalojen lämmityssähkön käyttö oli arviolta n GWh eli n. 18 % sähkönkulutuksesta. Sähkölämmitystalojen lisäksi sähkölisälämmittimillä lämmitetään muita taloja ja autoja merkittävissä määrin. Tuotannon huipputeho oli lähes 12 GW. Sähkölämmitystalojen sähkölämmityksen tehontarve oletetulla 30 asteen pakkasella olisi ollut lähes 4 GW. Sähkölämmityksen teho-osuus sähköntuotannossa on siten selvästi suurempi kuin energiaosuus. Kuvasta näkyy selvästi, miten ydin- ja vesivoima hoitavat perustehon. Yhteistuotantoa on sitä enemmän, mitä kylmempää on (ks. kuva 1.2). Lauhdevoima lisääntyy myös ilmojen kylmetessä. Lauhdevoiman käyttö vaihtelee kuitenkin paljon, koska sillä tasataan mm. vesivoiman ja tuonnin vaihteluja.

12 10 Sähkön tuotanto Suomessa tuotantomuodoittain GWh Astepäiväluku (3*) Ydinvoima Vesi- ja tuulivoima Yhteistuotanto Lauhdutus Tuonti tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kuva 1.2 Lämmön ja sähkön yhteistuotannolla on merkittävä rooli Suomen sähköntuotannossa. Yhteistuotanto seuraa melko tarkasti lämmityksen tarvetta, koska sähköä ja lämpöä tuotetaan lähes vakiosuhteella. Poikkeuksen tekee kovemmat pakkaskaudet, jolloin yhteistuotanto on jo täysin käytössä ja lämmöntuotannossa otetaan huippulaitokset käyttöön. Tämä näkyy kun verrataan kuvassa astepäiväluvun kehitystä marras-joulukuussa yhteistuotantoon. Astepäiväluvun skaalaus on sovitettu kuvaan kertomalla astepäiväluku kolmella. Ilmastosopimuksen päästövähennystavoitteiden takia on tärkeätä pyrkiä arvioimaan, minkälaisia päästövaikutuksia erilaisilla toimenpiteillä aiheutetaan. Siksi on tärkeätä arvioida, mitä todellisuudessa tapahtuu kun esim. sähkölämmitys yleistyy tai sähkönkäyttöä lämmityksessä lisätään tai vähennetään. Lyhyellä tähtäimellä voi johtopäätöksiä tehdä melko pitkälle, mutta pidemmällä tähtäimellä energiatuotantorakenteen muuttuessa arvioiden tekeminen on hankalampaa. Usein tarkastelujen yhteydessä puhutaan marginaalisähköstä ja keskimääräisestä sähköstä. Rakennusten lämmityssähkö sisältää molempia. Lämmin käyttövesi aiheuttaa melko tasaisen kuormituksen ympäri vuoden. Tämän osuuden voi ajatella oleva lähellä sitä keskimääräistä sähköä. Ilmanvaihdon ja tilojen lämmitys riippuu ulkolämpötilasta ja suuren osan tähän tarvittavasta sähköstä voidaan ajatella tuotettavan suomessa yhteistuotannossa. Yli 5 asteen pakkasilla tarvitaan lisäksi mm. lauhdevoimalaitoksia tuottamaan tarvittavaa lisäsähköä. Kaukolämmön ja sähkönkäytön vaikutuksia päästöihin ei pysty yksikäsitteisesti määrittämään. Molemmille voidaan määrittää ns. peruskerroin ja ns. marginaalikerroin. Kaukolämmön osalta ei ole vielä eroteltu peruskerrointa ja marginaalikerrointa, koska ero on melko pieni. Sähkölämmityksen osalta voidaan keskimääräisenä kertoimena käyttää esim. kerrointa noin 200 kgco 2 -ekv/mwh ja marginaalikertoimena noin 700 kgco 2 -ekv/mwh. Suurimmat ongelmat päästökertoimia arvioitaessa tulevat siitä, että kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannossa (CHP) ei ole saatu sovittua yhteisesti hyväksyttyä tapaa jakaa päästöjä sähkön ja lämmön osalle. Kaukolämmön käyttö vaikuttaa melko suoraan kaukolämmön (CHP) sähköntuotantoon ja esim. vähentynyt sähköntuotanto

13 11 kaukolämmön yhteydessä joudutaan korvaamaan muulla tuotannolla, joka voi usein olla hiililauhdetuotantoa. Tämän takia joissakin rajallisissa tapauksissa voi esimerikiksi kaukolämmön 100 yksikön säästö aiheuttaa energiantuotannossa polttoaineen bruttotasolla vain 50 yksikön säästön. Käytännössä säästö on suurempi. Todellisuutta on kuitenkin melko vaikea arvioida. Taloudellisena tavoitteena sähköhuollossa on mahdollisimman tasainen sähkönkäyttö. Lisääntyvä sähkölämmitys aiheuttaa kuitenkin jatkuvasti kasvavan huipputehon tarpeen kovilla pakkasilla. Yleistyvä lämpöpumppulämmitys ei välttämättä tuo tähän kovin paljon helpotusta, jos lämpöpumput on mitoitettu osateholle. Näyttää siltä, että lämpöpumput korvaavat ainakin lyhyellä tähtäimellä pitkälti esimerkiksi öljylämmitystä eikä sähkölämmitystä (Kuva 1.3). Lisäksi osateholle mitoitetut lämpöpumppulämmitykset terävöittävät sähkön tehontarvehuippua. 100 %-m Uusien omakotitalojen lämmönlähdevalinnat (pääasiallinen polttoaine) Maalämpö Sähkö Muu, ei lämmitystä Maalämpö Sähkö Kaukolämpö Öljy Kiinteä 20 0 Kaukolämpö Öljy Kiinteä Lähde: Tilastokeskus, Väestörekisterikeskus, ennuste: Heljo, Nippala Kuva 1.3 Kuvan perusteella näyttää siltä, että maalämpöpumput ovat korvanneet pääasiassa öljylämmitystä ja ehkä myös puulämmitystä. Pelkästään kuvan perusteella ei kuitenkaan voi tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Huolestuttavaa on, että kova pakkasjakso (esim. viikon kestävä -35 asteen pakkanen) voi aiheuttaa ongelmia sähköhuollossa tulevaisuudessa? Ongelmaa lisää se, että kovilla pakkasilla otetaan kaikissa rakennuksissa käyttöön sähköllä toimivia lisälämmittimiä. Kovan pakkasjakson aikana toistakymmentä vuotta sitten arvioitiin lisälämmittimien aiheuttaneen 600 MW lisätehon tarpeen. Tulevaisuudessa se on todennäköisesti vielä selvästi suurempi? Ilmaston lämpenemisen takia on jossain ehdotettu rakennusten mitoitustehon alentamista. Jos näin tehtäisiin,

14 12 niin esim. kaukolämmössä lisälämmittimien käyttö kovimmilla pakkasilla lisääntyisi. Sähkölämmityksen tehontarpeen suuruusluokka karkeiden laskelmien perusteella vuonna 2025 voi olla -35 asteen pakkasessa lähelle 6 GW. Lisälämmittimien kanssa tehontarve voi olla 7 GW. Se on huomattava tehontarve kun vertaa nykyiseen 12 GW toteutuneeseen huipputehoon sähköntuotannossa. Lämpöpumppujen määrä Suomessa on vielä melko vähäinen ja nykyisellä kasvuvauhdilla niiden osuus lämmityssähkön kuluttajina on vuonna 2025 arviolta alle 20 %. Osateholle mitoitetut lämpöpumput aiheuttavat terävän sähköntarvepiikin kovilla pakkasilla. Piikin suuruusluokka vuonna 2025 voisi tehdyillä oletuksilla olla n. 0,1 GW. Tämä riippuu paljon siitä, minkä tyyppisiä lämpöpumppuja valitaan. Lämpöpumput vähentävät sähkönkäyttöä tavalliseen sähkölämmitykseen verrattuna, mutta rakennuskantatasolla vaikutus riippuu oleellisesti siitä, mitä lämmitystapoja ne tulevat korvaamaan. Tällä hetkellä ne korvaavat uudistuotannossa usein öljylämmitystä, mutta tilanne muuttuu, jos öljylämmitys vähenee ja lämpöpumppujen suosio edelleen kasvaa. Arvailujen varassa on myös, minkä lämmitysjärjestelmän valitsevat ne, jotka tulevaisuudessa vaihtavat pois öljylämmityksestä. Vaihtoehtoina ovat mm. pellettilämmitys ja maalämpöpumppu. Kasvihuonekaasupäästöjen kannalta ei maalämpöpumppua kannattaisi suosia, jos vaihtoehtona todella olisi pellettilämmitys eikä sähkölämmitys. 1.2 Lämmityssähkön tuottaminen Sähköntuotannon eri tuotantomuotojen osallistumista lämmityssähkön tuottamiseen on arvioitu kolmella tavalla. Ensin on verrattu kuukausitason tarkastelua vuositason tarkasteluun. Seuraavaksi on verrattu lämmityssähkön käyttöä yhteistuotannon sähköntuotantoon kuukausitasolla. Viimeiseksi on vielä tarkasteltu sähkön eri tuotantomuotojen riippuvuutta lämmöntarveluvusta. Kuukausitason ja vuositason tarkastelulla ei tule kovin suurta eroa eri tuotantomuotojen osalta (kuva 1.4). Kuukausitasotarkastelu on tehty siten, että kuukausittaisia tuotantojakaumia on painotettu kuukausittaisilla lämmityssähkön käyttömäärillä. Kuukausitasotarkastelu antaa hieman tarkemman keskimääräisen arvion eri tuotantomuotojen käytöstä kuin vuositason tarkastelu. Kumpikaan tarkastelu ei kuitenkaan anna vastausta siihen, mihin tuotantomuotoihin sähkölämmitysmuutokset vaikuttavat tai millä tuotantomuodoilla voitaisiin ajatella lämmityssähkö tuotettavan.

15 13 Sähkölämmityksen käyttämät sähköntuotantomuodot v vuositasolla ja kuukausitasolla laskettuna kun oletetaan, että käyttö on tuotantomuotojen suhteessa Vuositason tarkastelu Kuukausitason tarkastelu 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Ydinvoima Vesi- ja tuulivoima Yhteistuotanto Lauhdutus Tuonti Kuva 1.4 Sähkölämmityksen oletetaan usein käyttävän sähköä samassa suhteessa kuin mitä sähköä tuotetaan. Oletusta käytetään, koska tarkempiakaan yleisesti hyväksyttyjä menettelyjä ei ole kehitetty. Kuvassa on verrattu vuositason jakaumaa ja kuukausittain laskettua jakaumaa. Suurta eroa ei näillä laskentatavoilla kuitenkaan synny. Kuukausitason laskenta on hieman oikeampi tarkastelutapa ja se painottaakin yhteistuotantoa enemmän kuin vuositason laskenta. Arviota sähkölämmityksestä vuonna 2002 on verrattu yhteistuotannon sähköntuotantoon. Koko yhteistuotantoa on käsitelty kuvassa 1.5 ja kaukolämmön yhteistuotantoa kuvassa 1.6. Kaukolämmön yhteistuotanto näyttää vielä riittävän kattamaan koko sähkölämmityksen sähköntarpeen. Teollisuuden yhteistuotanto, joka on kuvassa 1.5 mukana, tuottaa sähköä pitkälti teollisuuden omaan käyttöön, eikä siten oletettavasti riipu suoraan lämmitystarpeesta, muuten kuin teollisuusrakennusten lämmityksen osalta. Koska teollisuusrakennusten lämmitystä ei yleensä tarkastella rakennusten energiankäyttötarkasteluissa, on mielenkiintoisinta verrata rakennusten sähkölämmitystä kaukolämmön yhteistuotannon sähköntuotantoon. Kuvasta 1.6 voi päätellä, että Suomessa tällä hetkellä rakennusten sähkönkäyttö ja kaukolämmön yhteistuotannon sähköntuotanto ovat järkevässä suhteessa toisiinsa. Jos sähkölämmityksen määrä kasvaisi tulevaisuudessa voimakkaammin kuin kaukolämmön yhteistuotannon määrä, pitäisi lauhdetuotantoa tai muuta korvaavaa tuotantoa lisätä. Tässä esitetty tarkastelu ei tarkoita sitä, että yhteistuotannon sähkö jotenkin myytäisiin ja ohjattaisiin sähkölämmitykseen. Näinhän ei vapailla sähkömarkkinoilla tapahdu. Tarkastelu kuitenkin osoittaa, että Suomessa sähkön tuotantorakenne ja kulutusrakenne on suurelta osin sopusoinnussa keskenään ja se voi olla yksi syy edulliseen sähkön hintaan.

16 14 Yhteistuotannon sähköntuotanto ja arvio sähkölämmityksen sähkönkäytöstä v GWh/kk Yhteistuotanto Sähkölämmitys 2002 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kuva 1.5 Kuvassa on verrattu sähkölämmityksen arvioitua sähkönkäyttöä yhteistuotannon sähköntuotantoon. Yksi ajatusmalli on, että yhteistuotanto tuottaa pitkälti sähkölämmityksen tarvitseman sähkön. Kuvassa 1.6 on esitetty vain kaukolämmön yhteistuotannon sähkö. Teollisuuden yhteistuotanto tuottaa sähköä ensisijaisesti teollisuuden omiin tarpeisiin. Kaukolämmön yhteistuotannon sähköntuotanto ja arvio sähkölämmityksen sähkönkäytöstä v GWh/kk KL:n yhteistuotanto Sähkölämmitys tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kuva 1.6 Kuvassa on verrattu sähkölämmityksen arvioitua sähkönkäyttöä kaukolämmön yhteistuotannon sähköntuotantoon. Yksi ajatusmalli on, että varsinkin kaukolämmön yhteistuotanto tuottaa pitkälti sähkölämmityksen tarvitseman sähkön. Jos sähkölämmitys kasvaisi voimakkaasti yhteistuotantoon verrattuna, aiheuttaisi se todennäköisesti esim. lauhdetuotannon lisäystä.

17 15 Sähkön eri tuotantotapojen riippuvuutta lämmöntarveluvusta (astepäiväluvusta) on tarkasteltu kuvissa 1.7 ja 1.8. Yhteistuotanto riippuu melko lineaarisesti lämmöntarveluvusta. Kovimmilla pakkasilla riippuvuutta ei ole, koska yhteistuotanto on kokonaan käytössä jo arviolta n. -5 asteen pakkasella. Pakkasrajaa ei ole tässä tutkimuksessa selvitetty tarkemmin. Ydinvoimakin riippuu hieman lämmöntarveluvusta, koska huoltoseisokit pyritään ajoittamaan kesäaikaan. Lauhdetuotanto näyttäisi myös riippuvan lämmöntarveluvusta, mutta ilmiö ei ole kovin selkeä, sillä lauhdetuotannolla hoidetaan pitkälti tuonnin vaihtelut. Sähkön tuonti on tarkasteluvuosina ollut talvella vähäisempää kuin kesällä. Tuontivaihtelut johtuvat mm. hintavaihteluista ja vesivoiman määrästä yhteispohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Sähkön tuotantotapojen riippuvuus astepäiväluvuista 2002 Tarkastelu on tehty kuukausitasolla Sähkön tuotanto GWh Astepäivä Kd Ydinvoima Vesi- ja tuulivoima Yhteistuotanto Lauhdutus Tuonti Lin. (Yhteistuotanto) Lin. (Ydinvoima) Lin. (Vesi- ja tuulivoima) Lin. (Lauhdutus) Lin. (Tuonti) Kuva 1.7 Kuvassa on tarkasteltu vuonna 2002 sähköntuotantomuotojen riippuvuutta astepäiväluvusta (lämmöntarveluvusta). Yhteistuotanto riippuu voimakkaasti astepäiväluvusta eli ulkolämpötilasta ja lämmitystarpeesta. Muut sähköntuotantotavat eivät riipu yhtä voimakkaasti astepäiväluvusta. Ydinvoiman tuotanto on käytännössä tasaista, mutta kesäaikaan ajoittuvat huoltoseisokit aiheuttavat kuvan lineaarisen regressiosuoran kaltevuuden. Joinakin vuosina on havaittavissa lauhdesähkön riippuvuutta astepäiväluvusta, mutta se ei ole säännönmukaista.

18 16 Sähkön tuotanto GWh Sähkön tuotantotapojen riippuvuus astepäiväluvuista 1995, 1996, 1997 sekä 1998 Tarkastelu on tehty kuukausitasolla Astepäiväluku Kd Ydinvoima Vesi- ja tuulivoima Yhteistuotanto Lauhdutus Tuonti Lin. (Ydinvoima) Lin. (Vesi- ja tuulivoima) Lin. (Yhteistuotanto) Lin. (Lauhdutus) Lin. (Tuonti) Kuva 1.8 Kuvassa on tarkasteltu sähköntuotantomuotojen riippuvuutta astepäiväluvusta (lämmöntarveluvusta) ajanjaksolla Sama ilmiö on näkyvissä kuin edellisessä kuvassakin. Kuvasta näkyy, että astepäiväluvun kohotessa yli 700 ei sähköntuotanto enää kasva, koska CHPlaitokset käyvät jo silloin täydellä teholla. Astepäiväluku 700 vastaa n. 4 asteen keskimääräistä pakkasta. Tarkastelu osoittaa, että ulkoilman kylmenemisen aiheuttama sähkönkulutuksen kasvu sähkölämmitystaloissa tuotetaan pitkälti kaukolämmön yhteistuotannossa. Uusien sähkölämmitystalojen aiheuttama sähkönkulutuksen lisäys kohdistuu kuitenkin lyhyellä tähtäimellä pitkälti lauhdetuotantoon ellei kaukolämmityksen suosio samalla kasva.

19 17 2. Lämpöpumppulämmitys Auringon lämpö on varastoitunut ympärillemme runsaasti mm. maahan, veteen ja ilmaan. Lämpöpumppu on laite, jolla tätä lämpöä saadaan siirrettyä lämmitettävään rakennukseen. Lämpöpumput hyödyntävät auringon lämmittämää ilmaa, vettä ja maata. Geotermistä lämpöä normaalit lämpöpumput eivät hyödynnä. Geotermisellä energialla on merkittävä asema toistaiseksi vain Islannissa. Poistoilmalämpöpumppu hyödyntää poistoilman lämpöä ja korvaa siten osittain ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaitteen. Lämpöpumpun toiminta perustuu sopivan väliaineen eli kylmäaineen vuorottaiseen höyrystämiseen ja lauhduttamiseen. Höyrystimeen lämmönlähteestä otetulla lämmöllä höyrystetään kylmäaine, jolloin lämmönlähde jäähtyy. Höyry imetään kompressoriin ja puristetaan korkeampaan paineeseen. Puristuksessa höyry lämpiää. Paine ja lämpötila nousevat automaattisesti tasolle, jolla höyry pystyy lauhtumaan lauhduttimessa. /Aittomäki 1996/ Lämpöpumpun lämmönlähteinä voivat toimia - ulko- ja poistoilma - maaperä - auringon säteily - teollisuuden ja yhdyskuntien jätevedet - pohjavesi - pintavesi. Kompressori Höyrystin Lauhdutin Käyttövesi Lämmitys Vesivaraaja Lämmönottoputket Kuva 2.1. Lämpöpumppukoneiston toimintakaavio /Lämpöpumppu-opas/ Lämpöpumpun tuottaman lämmön hyödyntämisen edellytyksenä on riittävän korkea lämpötilataso. Tuotetun lämmön riittävyys riippuu sovelluskohteesta ja lämmitystavasta. Lämpöpumpun käyttö on sitä edullisempaa, mitä alempi lämmitysmuodon lämpötilataso on. Lämpöpumpulla tuotettua energiaa voidaan käyttää käyttöveden lämmittämiseen, patteri-

20 18 verkoston tai lattialämmitysverkoston kiertoveden lämmittämiseen, sisäilman lämmittämiseen tai tuloilman lämmittämiseen. Lämpöpumppujen lämpökerroin riippuu lämpöpumpputyypistä ja käyttöolosuhteista. Normaaleissa käyttöolosuhteissa lämpökerroin vaihtelee arvon 3 molemmin puoli Edullista on mahdollisimman korkea lämmönoton lämpötila ja matala käytön lämpötila. Lämpöpumpun kannalta parhaat lämmönjakotavat ovat siten lattialämmitys ja ilmalämmitys. /Lämpöpumppu-opas/ Taulukko 2.1. Eri lämmitysmuotojen lämpötilatasot. /Seppänen 2001/ Ilmalämmitys Lattialämmitys Patterilämmitys Kaukolämmitys C C C C Lämpöpumpun mitoitusperusteet Maalämpöpumppu voi toimia Suomen olosuhteissa päälämmitysmuotona. Poistoilmalämpöpumppu tarvitsee rinnakkaisen lämmitystavan lähinnä talvikauden lämmitystarpeisiin. Ilmalämpöpumpun (ilmailmalämpöpumppu) avulla voidaan säästää energiankulutuksessa lähinnä keväisin ja syksyisin. Ilmalämpöpumpun lisäksi rakennus tarvitsee toisen koko rakennuksen energian tarpeen kattavan lämmitystavan, koska alle -15 asteen pakkasella ilmalämpöpumppua ei kannata käyttää. Lämpöpumpun kustannustehokkuuden kannalta on otettava huomioon että lämpöpumppu on hankintakustannuksiltaan kallis investointi ja energiakustannuksiltaan halpa lämmitysratkaisu. Lämpöpumpun mitoitus kattamaan koko energian tarpeen ei ole yksityistaloudellisesti perusteltua. /Aittomäki 1995/. Sähköntuotannon ja päästöjen kannalta se voisi kuitenkin olla perusteltua. Lämpöpumppu on perinteisesti mitoitettu kattamaan rakennuksen vuotuinen energiatarve. Huippulämmitystehoa tarvitaan kuitenkin ainoastaan lyhyinä ajanjaksoina talvikuukausina, jolloin lämpöpumpuilla on ylikapasiteettia suurimman osan vuotta. Koska lämpöpumppu on hankintakustannuksiltaan kallis ja energiakustannuksiltaan halpa lämmitysratkaisu, ei sitä kannata mitoittaa suurimmalle lämmöntarpeelle. Lyhytaikainen huipputehontarve voidaan kattaa esim. varaajassa sijaitsevilla sähkövastuksilla. Haittapuolena on liitäntätehon kasvu. /Aittomäki 1995/ VTT:n tekemässä tutkimuksessa 1995 on selvitetty lämpöpumpun ja sähkövastusten optimaalista rinnakkaismitoitusta vuotuisten kokonaiskustannusten minimoimiseksi. Tutkimusten pohjalta on todettavissa, että n. 50 % vuotuisesta huipputehontarpeesta on optimimitoitus lämpöpumpulle. Tällä mitoituksella pystytään kattamaan n. 90 % pientalon lämmitysenergian tarpeesta. /Aittomäki 1995/ Sähköntuotannon kannalta osateholämpöpumppu ei kuitenkaan ole niin hyvä ratkaisu kuin yksityistaloudellisesti, koska se aiheuttaa lyhytaikaisen sähköntarpeen kasvun juuri pahimpaan huipputehoaikaan (kuva 2.2).

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 23.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

100% RE SUOMI OSANA POHJOIS- EUROOPAN SÄHKÖMARKKINOITA

100% RE SUOMI OSANA POHJOIS- EUROOPAN SÄHKÖMARKKINOITA 100% RE SUOMI OSANA POHJOIS- EUROOPAN SÄHKÖMARKKINOITA Juha Kiviluoma, Jussi Ikäheimo VTT TEM 100%RE keskustelutilaisuus 3.10.2016 Balmorel / WILMAR Yleinen kuvaus: Sähkö- ja kaukolämpö Balmorel optimoi

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna.

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna. KOLIN TAKAMETSÄ Kolille rakennettavan hirsirakenteisen talon laskennallinen lämpö- ja sähköenergiankulutus lämmön- ja sähköntuotantolaitteiston mitoituksen avuksi sekä alustava selvitys eräistä energiajärjestelmistä

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö:

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö: TUNNISTE/PERUSTIEDOT Rakennuskohde: Rakennustyyppi: Osoite: Rakennustunnus: Rakennuslupatunnus: Energiaselvityksen tekijä: Pääsuunnittelija: As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja 7

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu Eri lämmitysmuotojen Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu 26.9.2016 Mikä lämmitysjärjestelmä on sopiva juuri meidän taloon? Esisijaisesti suositellaan kaukolämpöön liittymistä aina

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Pientaloteollisuus PTT ry 25.8.2015 Isot luvut ver 0.1 Asuntorakentaminen 2000-2017 Lähde:Tilastokeskus, PTT,

Lisätiedot

ILTO Comfort CE5 ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS LÄMPÖPUMPPU JA ILMANVAIHDON LÄMMÖN- TALTEENOTTOLAITE YHDESSÄ MERKITTÄVÄSTI PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMPÖPUMPUN VEROISTA TEHOA LÄMPIMÄN

Lisätiedot

7,3 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kw Täystehoinen

7,3 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kw Täystehoinen MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Esimerkkilaskelmia pientaloille

Esimerkkilaskelmia pientaloille Rakennusten energia 2012 Esimerkkilaskelmia pientaloille E-lukuvaatimusten täyttyminen Taru Suomalainen ja Timo Kalema TTY / Konstruktiotekniikka Syyskuu 2011 1 Sisältö Alkusanat... 3 1 E lukutarkastelu...

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmän valinta

Lämmitysjärjestelmän valinta Lämmitysjärjestelmän valinta Jaakko Vihola jaakko.vihola@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustuotannon ja talouden osasto Energia- ja elinkaariryhmä Ranen rakentajakoulu 8.11.2012 Esityksen

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

32,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 33,0 kw Täystehoinen

32,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 33,0 kw Täystehoinen MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

8,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 5,3 kw Liian pieni

8,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 5,3 kw Liian pieni MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta

Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta 1 Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta Ympäristöministeriön asetus uuden rakennusten energiatehokkuudesta. 2 Määritelmät Asetuksessa: Määräajan paikallaan

Lisätiedot

Pumppuvoimalaitosten toiminta

Pumppuvoimalaitosten toiminta Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Pumppuvoimalaitosten toiminta Raportti Olli Vaittinen Smart Grids and Energy Markets WP 3.2 Johdanto Tämä raportti pohjautuu kirjoittajan pitämään esitykseen SGEM

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

7,6 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kw Täystehoinen

7,6 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kw Täystehoinen MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Betonipäivät & näyttely Helsingissä

Betonipäivät & näyttely Helsingissä Betonipäivät & näyttely Helsingissä 23.11.2011 Hyvä energiatehokkuus ja riskittömät rakenteet joko-tai vai sekäettä Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Rakennusfysikaaliset

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Talotekniikan järjestelmiä

Talotekniikan järjestelmiä Talotekniikan järjestelmiä RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 11.10.2016 Jouko Pakanen Rakennuksen sähköverkko - Myös pienoisjännitteinen sähköjärjestelmä on mahdollinen, vrt. kesämökki, jossa aurinkopaneeli

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Seljapolku 7 A Seljapolku 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 985 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Tilanhoitajankaari talo A Tilanhoitajankaari 00790, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000 Muut

Lisätiedot

Aurinko energialähteenä

Aurinko energialähteenä Sakari Aalto, Ulvila Aurinkoteknillinen yhdistys ry Aurinko energialähteenä Aurinko- ja pellettienergiailta 8.2.2011 6.2.2011 Sakari Aalto, ATY 1 Aurinkoteknillinen yhdistys ry valvoo jäsentensä yleisiä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa EL-TRAN 14.02.2017 Prof. Pertti Järventausta Tampereen teknillinen yliopisto 1 Kaksisuuntaisessa, älykkäässä sähköverkossa hyödynnetään

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 65 Lehdeskuja Lehdeskuja A 040, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 998 Kahden asunnon talot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

8,8 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 9,0 kw Täystehoinen

8,8 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 9,0 kw Täystehoinen MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön.

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Uusissa Compact-Y jäähdytyslaitteissa ja lämpöpumpuissa käytetään R410A kylmäainetta ja energiaa säästämään suunniteltua AdaptiveFunction Plus käyttölogiikkaa.

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2000 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 2000 N:o 55 SISÄLLYS N:o Sivu 55 Tasavallan presidentin asetus otsonikerrosta heikentäviä

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot