Sähkölämmitys ja lämpöpumput sähkönkäyttäjinä ja päästöjen aiheuttajina Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähkölämmitys ja lämpöpumput sähkönkäyttäjinä ja päästöjen aiheuttajina Suomessa"

Transkriptio

1 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Rakentamistalouden laitos. Raportti 2005:2 Institute of Construction Economics. Report 2005:2 Juhani Heljo, Hannele Laine Sähkölämmitys ja lämpöpumput sähkönkäyttäjinä ja päästöjen aiheuttajina Suomessa Näkökulma ja malli sähkönkäytön aiheuttamien CO 2 -ekv päästöjen arviointia varten Tampere 2005

2

3 1 Tampereen teknillinen yliopisto. Rakentamistalouden laitos. Raportti 2005:2 Tampere University of Technology. Institute of Construction Economics. Report 2005:2 Juhani Heljo & Hannele Laine Sähkölämmitys ja lämpöpumput sähkönkäyttäjinä ja päästöjen aiheuttajina Suomessa Näkökulma ja malli sähkönkäytön aiheuttamien CO2-ekv päästöjen arviointia varten Tampereen teknillinen yliopisto. Rakentamistalouden laitos Tampere 2005

4 ISBN ISSN

5 3 Esipuhe Tässä raportissa kuvataan sähkölämmitystä ja erilaisia lämpöpumppulämmityksiä sähkönkäyttäjinä Suomessa. Lisäksi on tarkasteltu lämmityssähkön vaikutuksia sähköntuotantoon ja päästöihin. Vaikutuksia voidaan tarkastella useilla eri periaatteilla, jotka johtavat erilaisiin lopputuloksiin. Tässä raportissa on esitetty uusi periaatteellinen tarkastelutapa, joka asettuu marginaalitarkastelun ja keskimääräistarkastelun väliin. Taustalla on tavoite ymmärtää paremmin, miten mm. sähkölämmitystapojen muutokset ja erilaiset sähkönsäästötoimet vaikuttavat sähköntuotannossa. Tästä on apua jos pyritään laittamaan energiansäästötoimia ja lämmitystapoja paremmuusjärjestykseen eri ominaisuuksien suhteen. Kovin tarkkaan tarkasteluun ei tässä raportissa ole pyritty. Se ei käytännössä ole edes mahdollista sähkönkulutuksen ja sähköntuotannon monimutkaisuuden ja pohjoismaisten sähkömarkkinoiden aiheuttaman jatkuvan sähkön hintavaihtelun aiheuttaman tuotantorakenteen elämisen johdosta. Tavoitteena on kuitenkin tuoda lisää ymmärrystä tähän vaikeaan asiaan ja auttaa päätöksentekijöitä näkemään erilaisten sähkönkäyttötapojen todennäköiset vaikutukset. Tutkimus on osa Ympäristöklusterin tutkimusohjelman ohjelmakauden projektia Rakennuskannan ekotehokkaampi energiankäyttö (EKOREM). Yksi tutkimuksen tavoitteista on edesauttaa sitä, että kauppa- ja teollisuusministeriöllä ja ympäristöministeriöllä olisi parempi yhteinen näkemys erilaisten lämmitystapojen ja energiansäästötoimien energiankäyttö- ja päästövaikutuksista. Tutkimuksen on rahoittanut kauppa- ja teollisuusministeriö osana EKO- REM-projektia. Yhteyshenkilönä ministeriössä on toiminut ylitarkastaja Pentti Puhakka. Ohjausryhmänä on toiminut EKOREM projektin ohjausryhmä. Tutkimus on tehty Tampereen teknillisessä yliopistossa Rakentamistalouden laitoksella. Vastuullisena tutkijana on toiminut dipl.ins. Juhani Heljo ja tutkijana dipl.ins. Hannele Laine. Tekijät vastaavat sisällöstä. Tampereella marraskuussa 2005 Juhani Heljo

6 4 Tiivistelmä Raportissa tarkastellaan sähkölämmitystä ja lämpöpumppuja sähkönkäyttäjinä ja päästöjen aiheuttajina Suomessa. Raportin yksi tärkeä tavoite on esittää näkökulma ja malli sähkönkäytön aiheuttamien CO 2 -ekv päästöjen arviointia varten. Aiemmin rikki- ja typpipäästöjen ja nyt ensisijassa kasvihuonekaasupäästöjen takia on monissa selvityksissä pyritty arvioimaan sähkölämmityksen vaikutuksia päästöihin. Yhtä oikeata tapaa tehdä arvioita ei kuitenkaan ole. Aiemmin tarkastelut ovat olleet pääasiassa marginaaliperusteisia tarkasteluja tai keskimääräistarkasteluja. Kumpikaan näistä ei kuitenkaan anna oikeaa kuvaa sähkölämmityksen vaikutuksista päästöihin pidemmällä aikajänteellä. Suomen sähköntuotannon erityispiirteenä on yhteistuotannon suuri osuus, millä on oleellinen vaikutus mm. sähkölämmityksen aiheuttamiin päästöihin. Marginaalitarkastelulla voidaan arvioida lyhyellä aikajänteellä tapahtuvia suhteellisen pieniä muutoksia kuten säästötoimien vaikutuksia päästöihin. Pidemmällä aikajänteellä, kuten esim. lämmitysjärjestelmän koko käyttöaikana se todennäköisesti yliarvioi lämmityssähkön käytön aiheuttamia päästömuutoksia. Keskimääräistarkastelulla voidaan tarkastella keskimääräisen sähkönkäytön vaikutuksia päästöihin. Se ei kuitenkaan anna oikeata arviota lämmityssähkön vaikutuksista, koska lämmityssähkön käyttö poikkeaa voimakkaasti muusta sähkönkäytöstä. Keskimääräisen päästökertoimen käyttö näyttäisi aliarvioivan lämmityssähkön päästövaikutusten määrää. Motiva Oy:n teettämässä vuoden 2004 ohjeessa sähkön keskimääräinen hiilidioksidipäästökerroin on 200 kg CO 2 /MWh. Aiemmin tehdyssä energiakatselmusten vaikutusarviointiohjeessa vuodelta 2003 marginaaliperusteinen kerroin on 700 kg CO 2 /MWh. Kaukolämmön keskimääräinen päästökerroin Motivan vuoden 2004 ohjeessa on kg CO 2 /MWh. Kasvihuonekaasukertoimet (CO 2 -ekv) ovat sähkön ja kaukolämmön osalta muutaman prosentin suurempia. Tässä raportissa on esitetty sähkönkäyttöprofiiliin (pysyvyyskäyrään) sekä sähköntuotantorakenteeseen perustuva tarkastelutapa, joka johtaa lopputulokseen, jossa lämmityssähkön päästökertoimen suuruusluokka on suurempi kuin kaukolämmöllä (n kgco2/mwh). Päästökerroin muodostuu eri sähkölämmitystavoissa hieman erilaiseksi. Jotta eri sähkölämmitystapojen vaikutuksia pystyisi arvioimaan, on eri lämmitystapojen sähkönkäyttöä tarkasteltu vuositasolla kuukausittain ja osittain tarkemminkin. Sähkönkäyttöä tarkasteltaessa on pyritty erottelemaan perustehoalueen sähkö, välitehoalueen sähkö ja huipputehoalueen sähkö. Näiden suhteet ovat eri lämmitystavoissa erilaiset. Näille eri osa-alueille on myös pyritty määrittämään omat päästökertoimet. Perussähkön osalta päästökertoimen suuruusluokka voi olla esim. n. 100, välisähkön osalta (riippuen yhteistuotannon polttoaineiden jakomenettelystä) ja huippusähkön osalta Tässä tarkastelumallissa perussähkön kertoimen suuruus voidaan määrittää esim. kesäajan sähköntuotannon päästöistä. Välisähkön kertoimeksi on valittu kaukolämmön yhteistuotannossa tuotetun sähkön päästökerroin ja huippusähkön kerroin on hiililauhdesähkön päästökerroin. Edellä mainitut kolme kulutusosuutta muodostuvat erilaisissa lämmitystavoissa erilaisiksi. Esimerkiksi täydelle teholle mitoitetussa maalämpöpumppulämmityksessä jää huippuosuus vähäisemmäksi kuin osateholle mitoitetussa maalämpöpumppulämmityksessä. Osateholämpöpumppulämmityksen päästökerroin on siten hieman suurempi kuin täysteholle mitoitetun järjestelmän päästökerroin. Menettelyllä on määritettävissä päästökertoimet erikseen eri sähkölämmitystavoille, erilaisille lämpöpumppulämmitystavoille ja erilaisille sähkönsäästötoimenpiteille. Näin saadaan yksi kriteeri, jolla voidaan laittaa erilaiset toimenpiteet CO 2 -päästöjen vähentämisessä tehokkuusjärjestykseen. Tar-

7 5 vetta olisi määrittää päästökerroin erikseen ainakin ns. taloussähkölle (kiinteistö- ja huoneistosähkö), tilojen lämmityssähkölle ja käyttöveden lämmitykselle, koska niitä tarkastellaan erikseen ja ne poikkeavat merkittävästi toisistaan päästöjen aiheuttajina. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin vaatimusten mukaan on laskettava erikseen myös valaistussähkö. Täten myös valaistussähkölle voitaisiin määrittää oma päästökerroin. Päästövähennyksen näkökulmasta pitäisi suosia täysteholle mitoitettuja lämpöpumppuratkaisuja. Ilmalämpöpumppu ei ole kovin tehokas päästöjen vähentäjä. Tehokkaimmat energiansäästötoimet päästöjen vähentämisen kannalta ovat mm. rakennuksen vaipan lämmöneristämiseen kohdistuvat toimet sähkölämmitystalossa ja näistä tehokkaimpana paremmat ikkunat. Lämpimän veden energiankulutuksen säästö esim. aurinkokeräimen avulla sähkölämmityksessä ei ole kovin tehokas päästöjen vähentäjä. Tehokas CO 2 -ekv päästöjen vähentäjä on myös takan käyttö pakkasilla sähkölämmitystalossa. Tehokkuudella tarkoitetaan tässä päästövähennystä energiansäästöyksikköä kohti (eli toimenpidekohtaista päästökerrointa). Tehokkaimmat päästöjen vähennystoimet vähentävät useimmiten myös tehokkaasti lämmitystehon tarvetta, mistä johtuen ne ovat usein myös taloudellisimpia toimia ja niitä siitäkin syystä kannattaa suosia. Ongelmana on kuitenkin, että päästömuutokset ja tehonkäyttömuutokset eivät useinkaan näy kuluttajien energialaskuissa ja siksi ohjaus tehokkaimpiin toimiin ei toimi käytännössä. Selvityksessä on päädytty tässä vaiheessa seuraaviin kasvihuonekaasupäästökertoimiin (kgco 2 /MWh) laskettuna rakennuksen bruttotasolla (rakennukseen hankittu energia): Puu Kevyt polttoöljy 267 Raskas polttoöljy Kaukolämpö, erillistuotanto ; keskimäärin 231 Kaukolämpö, yhteistuotanto 224 Kaukolämpö keskimäärin (yhteistuotantoa 73 %) Sähkö keskimäärin 204 Sähkön marginaalikulutus Sähkön perustehoalueen kulutus 112 Sähkön välitehoalueen kulutus 459 Sähkön huipputehoalueen kulutus Sähkölämmityksen lämmitysenergia (esimerkkiarvo) 400 Kertoimet pohjautuvat pitkälti Motiva Oy:n ohjeissa käyttämiin kertoimiin muiden kuin sähkön perus-, väli-, huippu- ja esimerkkiarvon osalta. Lämmön ja sähkön yhteistuotannon osalta on käytetty hyödynjakomenetelmää jaettaessa polttoaineet ja päästöt lämmölle ja sähkölle. Hyödynjakomenetelmässä yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon polttoaineet ja päästöt jaetaan vaihtoehtoisten hankintamuotojen polttoainekulutusten suhteessa. Menettelyä ja tuloksia on kritisoitu mm. sen takia, että yhteispohjoismaisten sähkömarkkinoiden, päästökaupan tai sähkön viennin ja tuonnin vaikutuksia ei ole tarkasteltu. Näillä ei kuitenkaan ole katsottu olevan oleellista vaikutusta tällä hetkellä tarkasteluun. Kritiikkiä on kohdistunut myös siihen, voiko välitehoalueen päästökertoimen määrittää kaukolämmön yhteistuotannon sähkön päästökertoimen mukaan ja miten kyseinen päästökerroin pitäisi määrittää.

8 6 Abstract The report deals with electric heating and heat pumps as electricity consuming devices and sources of emissions in Finland. One important goal of the report is to provide an approach and model for assessing CO 2 -eq. emissions. Earlier, sulphur and nitrogen emissions, and now primarily greenhouse gas emissions, are the reason for many surveys attempting to assess the impacts of electric heating on emissions. Yet, no single correct way of assessment exists. Earlier studies have been mainly margin- or averagebased. However, neither describe correctly the impacts of electric heating on emissions over the longer term. A special feature of Finnish electricity generation is the large share of combined heat and power production which affects essentially, for instance, the emissions from electric heating. Margin-based surveys can detect relatively small changes on emissions over the short term, such as the effects of conservation measures. Over the longer term, such as the service life of the heating system, they probably overestimate changes in emissions due to the use of heating electricity. Average-based surveys assess the impacts of average electricity consumption on emissions. However, they do not measure correctly the impacts of heating electricity since its consumption differs radically from other electricity consumption. Use of an average emission factor would seem to underestimate the emission impacts of heating electricity. The 2004 guideline prepared for Motiva Oy uses an average carbon dioxide emission factor of 200 kg CO 2 /MWh. The margin-based factor of an earlier impact assessment guideline for energy audits (2003) is 700 kg CO 2 /MWh. The average emission factor for district heat in Motiva's 2004 guideline is kg CO 2 /MWh. Greenhouse gas factors (CO 2 -eq.) for electricity and district heat are a few percent higher. This report presents an approach based on an electricity consumption profile and an electricity generation structure which leads to an end result where the emission factor for heating electricity is larger than that for district heat (about kg CO 2 /MWh). The emission factors of various electrical heating methods differ slightly. In order to be able to assess the impacts of different electric heating methods, their annual consumption has been monitored by month or an even shorter period. As concerns electricity consumption, an effort has been made to distinguish between basic, intermediate and peak power consumptions. Their shares in different heating methods vary. The aim has also been to determine individual emission factors for each. The emission factor for basic electricity may be about 100, for intermediate electricity (depending on fuel shares in combined heat and power production) and for peak electricity This way the magnitude of the basic electricity factor can be determined, for instance, on the basis of summertime production emissions. The factor selected for intermediate electricity is that of combined district heat production while the factor for peak electricity is that of conventional coal power plants. The method allows determining emission factors for different electric heating methods, different heat-pump heating methods and various electricity conservation measures. That provides a criterion for ranking various measures based on their effectiveness in reducing CO 2 -eq. emissions. From the viewpoint of emission reduction, heat-pump solutions dimensioned for the full required power should be favoured. The air-to-air heat pump is not very effective in reducing emissions. The most effective energy conserving measures related to emission reduction include measures that improve thermal insulation of the envelope, better windows topping the list. Conservation of the energy used to heat water, for example, by using a solar collector in the electric heating system is not very effective in reducing emissions. Using the fireplace during subzero weather in an electrically heated house reduces CO 2 -eq. emission effectively. Here, effectiveness refers to reduction of emissions per energy conservation unit (measure-specific emission factor).

9 7 The most effective emission reduction measures generally also cut the need of heating power which is why they are often also the most economical measures and should thus be favoured. The problem is, however, that changes in emissions and power consumption seldom affect consumers' energy bills, which is why they do not heed the advice to introduce more effective measures. The survey came up with the following preliminary greenhouse gas emission factors (kg CO 2 -eq. /MWh) for the entire building (energy supplied to building): Wood Light fuel oil 267 Heavy fuel oil District heat, separate prod ; average 231 District heat, combined production 224 District heat, average (73% combined prod.) Electricity on average 204 Marginal electricity consumption Basic electricity consumption 112 Intermediate electricity consumption 459 Peak electricity consumption Heating energy of electrical heating (example value) 400 The factors are largely based on those of the Motiva Oy guidelines except for the basic, intermediate, peak and example values for electricity. In the case of combined heat and power production, the benefit allocation method is applied where the fuels and emissions of production are allocated in proportion to fuel consumptions of alternate procurement methods. The method and yielded results have been criticised, for instance, because the effects of the joint Nordic electricity market, emissions trading, and export and import of electricity have not been considered. The reason is that they were not deemed to have a major effect on the results at this point. The greatest uncertainty lies in whether the intermediate consumption emission factor can be determined on the basis of the emission factor for the electricity generation component in combined heat and power plants of district heating and how to determine it.

10 8 Sisällysluettelo ESIPUHE...3 TIIVISTELMÄ...4 ABSTRACT...6 SISÄLLYSLUETTELO SÄHKÖN TUOTANTO JA LÄMMITYSSÄHKÖN KÄYTTÖ Sähkölämmityksen merkitys sähköntuotannossa Lämmityssähkön tuottaminen LÄMPÖPUMPPULÄMMITYS Maalämpöpumppu Poistoilmalämpöpumppu Ilmalämpöpumppu Split-lämpöpumppu LÄMPÖPUMPPUJEN ENERGIATALOUS Lämpöpumppulämmitys ja suoran sähkölämmityksen vertailu kuormitusmittausten pohjalta Lämpöpumppujen energiankulutus tyyppitalossa Tyyppitalon kuvaus Maalämpöpumppu Maalämpöpumppu, mitoitus 60% teholle Maalämpöpumppu, mitoitus 100 % teholle Poistoilmalämpöpumppu (PILP) Poistoilmanvaihto 0,2 1/h Poistoilmanvaihto 0,5 1/h Ilmalämpöpumppu Eri lämpöpumpputyyppien sähkönkulutusvertailu Pakkashuippujen vaikutus lämpöpumppulämmitteisten omakotitalojen sähkönkulutukseen RAKENNUSTEN LÄMMITYKSEN VAIKUTUKSET CO 2 PÄÄSTÖIHIN ENERGIANTUOTANTOTAVOITTAIN CO 2 päästöjen määrittäminen eri energiantuotantotavoissa Kuormitukseen perustuva sähkölämmityksen päästöjen määrittäminen Sähkönkulutus ja kulutuksen jakautuminen Oulun säätiedoilla PÄÄSTÖKERTOIMET ERI LÄMMITYSTAVOILLA HERKKYYSTARKASTELU JA KRITIIKKI...57 KIRJALLISUUS...60

11 9 1. Sähkön tuotanto ja lämmityssähkön käyttö 1.1. Sähkölämmityksen merkitys sähköntuotannossa Oheisissa kuvissa on pyritty hahmottamaan sähkölämmityksen osuutta ja merkitystä Suomen sähköntuotannossa. Usein kiistellään siitä, millä tuotantomuodoilla tuotettua sähköä sähkölämmittäjä käyttää. Tähän ei ole selkeätä vastausta, mutta oheisten kuvien perusteella voi päätellä, että löytyy hyvät perustelut ajatella lämmityssähkön tuotettavan pitkälti yhteistuotantolaitoksissa. Ydinvoiman voisi ajatella hoitavan pitkälti teollisuuden ja muunkin toiminnan tasaisena pysyvän sähköntarpeen. Vesivoima toimii pitkälti myös perusvoimana ja lisäksi säätövoimana hoitamassa esim. sähkönkäytön vuorokausivaihtelua. Lauhdevoimaa tarvitaan mm. tasaamaan tuontivaihteluita, hoitamaan sähkön huipputuotantoa kovilla pakkasilla ja lisäksi lauhdevoimalaitokset toimivat varavoimalaitoksina (kuvat 1.1 ja 1.2). Lauhdevoimalla tuotettua sähköä voidaan myös viedä esim. Pohjoismaihin vähäsateisina vuosina. Sähkön tuotanto Suomessa 2002 (Huipputeho lähes 12 GW) GWh/kk tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Tuonti Lauhdutus Yhteistuotanto Vesi- ja tuulivoima Ydinvoima Kuva 1.1 Sähkön tuotanto Suomessa vuonna Tammikuussa sähkölämmitystalojen lämmityssähkön käyttö oli arviolta n GWh eli n. 18 % sähkönkulutuksesta. Sähkölämmitystalojen lisäksi sähkölisälämmittimillä lämmitetään muita taloja ja autoja merkittävissä määrin. Tuotannon huipputeho oli lähes 12 GW. Sähkölämmitystalojen sähkölämmityksen tehontarve oletetulla 30 asteen pakkasella olisi ollut lähes 4 GW. Sähkölämmityksen teho-osuus sähköntuotannossa on siten selvästi suurempi kuin energiaosuus. Kuvasta näkyy selvästi, miten ydin- ja vesivoima hoitavat perustehon. Yhteistuotantoa on sitä enemmän, mitä kylmempää on (ks. kuva 1.2). Lauhdevoima lisääntyy myös ilmojen kylmetessä. Lauhdevoiman käyttö vaihtelee kuitenkin paljon, koska sillä tasataan mm. vesivoiman ja tuonnin vaihteluja.

12 10 Sähkön tuotanto Suomessa tuotantomuodoittain GWh Astepäiväluku (3*) Ydinvoima Vesi- ja tuulivoima Yhteistuotanto Lauhdutus Tuonti tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kuva 1.2 Lämmön ja sähkön yhteistuotannolla on merkittävä rooli Suomen sähköntuotannossa. Yhteistuotanto seuraa melko tarkasti lämmityksen tarvetta, koska sähköä ja lämpöä tuotetaan lähes vakiosuhteella. Poikkeuksen tekee kovemmat pakkaskaudet, jolloin yhteistuotanto on jo täysin käytössä ja lämmöntuotannossa otetaan huippulaitokset käyttöön. Tämä näkyy kun verrataan kuvassa astepäiväluvun kehitystä marras-joulukuussa yhteistuotantoon. Astepäiväluvun skaalaus on sovitettu kuvaan kertomalla astepäiväluku kolmella. Ilmastosopimuksen päästövähennystavoitteiden takia on tärkeätä pyrkiä arvioimaan, minkälaisia päästövaikutuksia erilaisilla toimenpiteillä aiheutetaan. Siksi on tärkeätä arvioida, mitä todellisuudessa tapahtuu kun esim. sähkölämmitys yleistyy tai sähkönkäyttöä lämmityksessä lisätään tai vähennetään. Lyhyellä tähtäimellä voi johtopäätöksiä tehdä melko pitkälle, mutta pidemmällä tähtäimellä energiatuotantorakenteen muuttuessa arvioiden tekeminen on hankalampaa. Usein tarkastelujen yhteydessä puhutaan marginaalisähköstä ja keskimääräisestä sähköstä. Rakennusten lämmityssähkö sisältää molempia. Lämmin käyttövesi aiheuttaa melko tasaisen kuormituksen ympäri vuoden. Tämän osuuden voi ajatella oleva lähellä sitä keskimääräistä sähköä. Ilmanvaihdon ja tilojen lämmitys riippuu ulkolämpötilasta ja suuren osan tähän tarvittavasta sähköstä voidaan ajatella tuotettavan suomessa yhteistuotannossa. Yli 5 asteen pakkasilla tarvitaan lisäksi mm. lauhdevoimalaitoksia tuottamaan tarvittavaa lisäsähköä. Kaukolämmön ja sähkönkäytön vaikutuksia päästöihin ei pysty yksikäsitteisesti määrittämään. Molemmille voidaan määrittää ns. peruskerroin ja ns. marginaalikerroin. Kaukolämmön osalta ei ole vielä eroteltu peruskerrointa ja marginaalikerrointa, koska ero on melko pieni. Sähkölämmityksen osalta voidaan keskimääräisenä kertoimena käyttää esim. kerrointa noin 200 kgco 2 -ekv/mwh ja marginaalikertoimena noin 700 kgco 2 -ekv/mwh. Suurimmat ongelmat päästökertoimia arvioitaessa tulevat siitä, että kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannossa (CHP) ei ole saatu sovittua yhteisesti hyväksyttyä tapaa jakaa päästöjä sähkön ja lämmön osalle. Kaukolämmön käyttö vaikuttaa melko suoraan kaukolämmön (CHP) sähköntuotantoon ja esim. vähentynyt sähköntuotanto

13 11 kaukolämmön yhteydessä joudutaan korvaamaan muulla tuotannolla, joka voi usein olla hiililauhdetuotantoa. Tämän takia joissakin rajallisissa tapauksissa voi esimerikiksi kaukolämmön 100 yksikön säästö aiheuttaa energiantuotannossa polttoaineen bruttotasolla vain 50 yksikön säästön. Käytännössä säästö on suurempi. Todellisuutta on kuitenkin melko vaikea arvioida. Taloudellisena tavoitteena sähköhuollossa on mahdollisimman tasainen sähkönkäyttö. Lisääntyvä sähkölämmitys aiheuttaa kuitenkin jatkuvasti kasvavan huipputehon tarpeen kovilla pakkasilla. Yleistyvä lämpöpumppulämmitys ei välttämättä tuo tähän kovin paljon helpotusta, jos lämpöpumput on mitoitettu osateholle. Näyttää siltä, että lämpöpumput korvaavat ainakin lyhyellä tähtäimellä pitkälti esimerkiksi öljylämmitystä eikä sähkölämmitystä (Kuva 1.3). Lisäksi osateholle mitoitetut lämpöpumppulämmitykset terävöittävät sähkön tehontarvehuippua. 100 %-m Uusien omakotitalojen lämmönlähdevalinnat (pääasiallinen polttoaine) Maalämpö Sähkö Muu, ei lämmitystä Maalämpö Sähkö Kaukolämpö Öljy Kiinteä 20 0 Kaukolämpö Öljy Kiinteä Lähde: Tilastokeskus, Väestörekisterikeskus, ennuste: Heljo, Nippala Kuva 1.3 Kuvan perusteella näyttää siltä, että maalämpöpumput ovat korvanneet pääasiassa öljylämmitystä ja ehkä myös puulämmitystä. Pelkästään kuvan perusteella ei kuitenkaan voi tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Huolestuttavaa on, että kova pakkasjakso (esim. viikon kestävä -35 asteen pakkanen) voi aiheuttaa ongelmia sähköhuollossa tulevaisuudessa? Ongelmaa lisää se, että kovilla pakkasilla otetaan kaikissa rakennuksissa käyttöön sähköllä toimivia lisälämmittimiä. Kovan pakkasjakson aikana toistakymmentä vuotta sitten arvioitiin lisälämmittimien aiheuttaneen 600 MW lisätehon tarpeen. Tulevaisuudessa se on todennäköisesti vielä selvästi suurempi? Ilmaston lämpenemisen takia on jossain ehdotettu rakennusten mitoitustehon alentamista. Jos näin tehtäisiin,

14 12 niin esim. kaukolämmössä lisälämmittimien käyttö kovimmilla pakkasilla lisääntyisi. Sähkölämmityksen tehontarpeen suuruusluokka karkeiden laskelmien perusteella vuonna 2025 voi olla -35 asteen pakkasessa lähelle 6 GW. Lisälämmittimien kanssa tehontarve voi olla 7 GW. Se on huomattava tehontarve kun vertaa nykyiseen 12 GW toteutuneeseen huipputehoon sähköntuotannossa. Lämpöpumppujen määrä Suomessa on vielä melko vähäinen ja nykyisellä kasvuvauhdilla niiden osuus lämmityssähkön kuluttajina on vuonna 2025 arviolta alle 20 %. Osateholle mitoitetut lämpöpumput aiheuttavat terävän sähköntarvepiikin kovilla pakkasilla. Piikin suuruusluokka vuonna 2025 voisi tehdyillä oletuksilla olla n. 0,1 GW. Tämä riippuu paljon siitä, minkä tyyppisiä lämpöpumppuja valitaan. Lämpöpumput vähentävät sähkönkäyttöä tavalliseen sähkölämmitykseen verrattuna, mutta rakennuskantatasolla vaikutus riippuu oleellisesti siitä, mitä lämmitystapoja ne tulevat korvaamaan. Tällä hetkellä ne korvaavat uudistuotannossa usein öljylämmitystä, mutta tilanne muuttuu, jos öljylämmitys vähenee ja lämpöpumppujen suosio edelleen kasvaa. Arvailujen varassa on myös, minkä lämmitysjärjestelmän valitsevat ne, jotka tulevaisuudessa vaihtavat pois öljylämmityksestä. Vaihtoehtoina ovat mm. pellettilämmitys ja maalämpöpumppu. Kasvihuonekaasupäästöjen kannalta ei maalämpöpumppua kannattaisi suosia, jos vaihtoehtona todella olisi pellettilämmitys eikä sähkölämmitys. 1.2 Lämmityssähkön tuottaminen Sähköntuotannon eri tuotantomuotojen osallistumista lämmityssähkön tuottamiseen on arvioitu kolmella tavalla. Ensin on verrattu kuukausitason tarkastelua vuositason tarkasteluun. Seuraavaksi on verrattu lämmityssähkön käyttöä yhteistuotannon sähköntuotantoon kuukausitasolla. Viimeiseksi on vielä tarkasteltu sähkön eri tuotantomuotojen riippuvuutta lämmöntarveluvusta. Kuukausitason ja vuositason tarkastelulla ei tule kovin suurta eroa eri tuotantomuotojen osalta (kuva 1.4). Kuukausitasotarkastelu on tehty siten, että kuukausittaisia tuotantojakaumia on painotettu kuukausittaisilla lämmityssähkön käyttömäärillä. Kuukausitasotarkastelu antaa hieman tarkemman keskimääräisen arvion eri tuotantomuotojen käytöstä kuin vuositason tarkastelu. Kumpikaan tarkastelu ei kuitenkaan anna vastausta siihen, mihin tuotantomuotoihin sähkölämmitysmuutokset vaikuttavat tai millä tuotantomuodoilla voitaisiin ajatella lämmityssähkö tuotettavan.

15 13 Sähkölämmityksen käyttämät sähköntuotantomuodot v vuositasolla ja kuukausitasolla laskettuna kun oletetaan, että käyttö on tuotantomuotojen suhteessa Vuositason tarkastelu Kuukausitason tarkastelu 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Ydinvoima Vesi- ja tuulivoima Yhteistuotanto Lauhdutus Tuonti Kuva 1.4 Sähkölämmityksen oletetaan usein käyttävän sähköä samassa suhteessa kuin mitä sähköä tuotetaan. Oletusta käytetään, koska tarkempiakaan yleisesti hyväksyttyjä menettelyjä ei ole kehitetty. Kuvassa on verrattu vuositason jakaumaa ja kuukausittain laskettua jakaumaa. Suurta eroa ei näillä laskentatavoilla kuitenkaan synny. Kuukausitason laskenta on hieman oikeampi tarkastelutapa ja se painottaakin yhteistuotantoa enemmän kuin vuositason laskenta. Arviota sähkölämmityksestä vuonna 2002 on verrattu yhteistuotannon sähköntuotantoon. Koko yhteistuotantoa on käsitelty kuvassa 1.5 ja kaukolämmön yhteistuotantoa kuvassa 1.6. Kaukolämmön yhteistuotanto näyttää vielä riittävän kattamaan koko sähkölämmityksen sähköntarpeen. Teollisuuden yhteistuotanto, joka on kuvassa 1.5 mukana, tuottaa sähköä pitkälti teollisuuden omaan käyttöön, eikä siten oletettavasti riipu suoraan lämmitystarpeesta, muuten kuin teollisuusrakennusten lämmityksen osalta. Koska teollisuusrakennusten lämmitystä ei yleensä tarkastella rakennusten energiankäyttötarkasteluissa, on mielenkiintoisinta verrata rakennusten sähkölämmitystä kaukolämmön yhteistuotannon sähköntuotantoon. Kuvasta 1.6 voi päätellä, että Suomessa tällä hetkellä rakennusten sähkönkäyttö ja kaukolämmön yhteistuotannon sähköntuotanto ovat järkevässä suhteessa toisiinsa. Jos sähkölämmityksen määrä kasvaisi tulevaisuudessa voimakkaammin kuin kaukolämmön yhteistuotannon määrä, pitäisi lauhdetuotantoa tai muuta korvaavaa tuotantoa lisätä. Tässä esitetty tarkastelu ei tarkoita sitä, että yhteistuotannon sähkö jotenkin myytäisiin ja ohjattaisiin sähkölämmitykseen. Näinhän ei vapailla sähkömarkkinoilla tapahdu. Tarkastelu kuitenkin osoittaa, että Suomessa sähkön tuotantorakenne ja kulutusrakenne on suurelta osin sopusoinnussa keskenään ja se voi olla yksi syy edulliseen sähkön hintaan.

16 14 Yhteistuotannon sähköntuotanto ja arvio sähkölämmityksen sähkönkäytöstä v GWh/kk Yhteistuotanto Sähkölämmitys 2002 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kuva 1.5 Kuvassa on verrattu sähkölämmityksen arvioitua sähkönkäyttöä yhteistuotannon sähköntuotantoon. Yksi ajatusmalli on, että yhteistuotanto tuottaa pitkälti sähkölämmityksen tarvitseman sähkön. Kuvassa 1.6 on esitetty vain kaukolämmön yhteistuotannon sähkö. Teollisuuden yhteistuotanto tuottaa sähköä ensisijaisesti teollisuuden omiin tarpeisiin. Kaukolämmön yhteistuotannon sähköntuotanto ja arvio sähkölämmityksen sähkönkäytöstä v GWh/kk KL:n yhteistuotanto Sähkölämmitys tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kuva 1.6 Kuvassa on verrattu sähkölämmityksen arvioitua sähkönkäyttöä kaukolämmön yhteistuotannon sähköntuotantoon. Yksi ajatusmalli on, että varsinkin kaukolämmön yhteistuotanto tuottaa pitkälti sähkölämmityksen tarvitseman sähkön. Jos sähkölämmitys kasvaisi voimakkaasti yhteistuotantoon verrattuna, aiheuttaisi se todennäköisesti esim. lauhdetuotannon lisäystä.

17 15 Sähkön eri tuotantotapojen riippuvuutta lämmöntarveluvusta (astepäiväluvusta) on tarkasteltu kuvissa 1.7 ja 1.8. Yhteistuotanto riippuu melko lineaarisesti lämmöntarveluvusta. Kovimmilla pakkasilla riippuvuutta ei ole, koska yhteistuotanto on kokonaan käytössä jo arviolta n. -5 asteen pakkasella. Pakkasrajaa ei ole tässä tutkimuksessa selvitetty tarkemmin. Ydinvoimakin riippuu hieman lämmöntarveluvusta, koska huoltoseisokit pyritään ajoittamaan kesäaikaan. Lauhdetuotanto näyttäisi myös riippuvan lämmöntarveluvusta, mutta ilmiö ei ole kovin selkeä, sillä lauhdetuotannolla hoidetaan pitkälti tuonnin vaihtelut. Sähkön tuonti on tarkasteluvuosina ollut talvella vähäisempää kuin kesällä. Tuontivaihtelut johtuvat mm. hintavaihteluista ja vesivoiman määrästä yhteispohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Sähkön tuotantotapojen riippuvuus astepäiväluvuista 2002 Tarkastelu on tehty kuukausitasolla Sähkön tuotanto GWh Astepäivä Kd Ydinvoima Vesi- ja tuulivoima Yhteistuotanto Lauhdutus Tuonti Lin. (Yhteistuotanto) Lin. (Ydinvoima) Lin. (Vesi- ja tuulivoima) Lin. (Lauhdutus) Lin. (Tuonti) Kuva 1.7 Kuvassa on tarkasteltu vuonna 2002 sähköntuotantomuotojen riippuvuutta astepäiväluvusta (lämmöntarveluvusta). Yhteistuotanto riippuu voimakkaasti astepäiväluvusta eli ulkolämpötilasta ja lämmitystarpeesta. Muut sähköntuotantotavat eivät riipu yhtä voimakkaasti astepäiväluvusta. Ydinvoiman tuotanto on käytännössä tasaista, mutta kesäaikaan ajoittuvat huoltoseisokit aiheuttavat kuvan lineaarisen regressiosuoran kaltevuuden. Joinakin vuosina on havaittavissa lauhdesähkön riippuvuutta astepäiväluvusta, mutta se ei ole säännönmukaista.

18 16 Sähkön tuotanto GWh Sähkön tuotantotapojen riippuvuus astepäiväluvuista 1995, 1996, 1997 sekä 1998 Tarkastelu on tehty kuukausitasolla Astepäiväluku Kd Ydinvoima Vesi- ja tuulivoima Yhteistuotanto Lauhdutus Tuonti Lin. (Ydinvoima) Lin. (Vesi- ja tuulivoima) Lin. (Yhteistuotanto) Lin. (Lauhdutus) Lin. (Tuonti) Kuva 1.8 Kuvassa on tarkasteltu sähköntuotantomuotojen riippuvuutta astepäiväluvusta (lämmöntarveluvusta) ajanjaksolla Sama ilmiö on näkyvissä kuin edellisessä kuvassakin. Kuvasta näkyy, että astepäiväluvun kohotessa yli 700 ei sähköntuotanto enää kasva, koska CHPlaitokset käyvät jo silloin täydellä teholla. Astepäiväluku 700 vastaa n. 4 asteen keskimääräistä pakkasta. Tarkastelu osoittaa, että ulkoilman kylmenemisen aiheuttama sähkönkulutuksen kasvu sähkölämmitystaloissa tuotetaan pitkälti kaukolämmön yhteistuotannossa. Uusien sähkölämmitystalojen aiheuttama sähkönkulutuksen lisäys kohdistuu kuitenkin lyhyellä tähtäimellä pitkälti lauhdetuotantoon ellei kaukolämmityksen suosio samalla kasva.

19 17 2. Lämpöpumppulämmitys Auringon lämpö on varastoitunut ympärillemme runsaasti mm. maahan, veteen ja ilmaan. Lämpöpumppu on laite, jolla tätä lämpöä saadaan siirrettyä lämmitettävään rakennukseen. Lämpöpumput hyödyntävät auringon lämmittämää ilmaa, vettä ja maata. Geotermistä lämpöä normaalit lämpöpumput eivät hyödynnä. Geotermisellä energialla on merkittävä asema toistaiseksi vain Islannissa. Poistoilmalämpöpumppu hyödyntää poistoilman lämpöä ja korvaa siten osittain ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaitteen. Lämpöpumpun toiminta perustuu sopivan väliaineen eli kylmäaineen vuorottaiseen höyrystämiseen ja lauhduttamiseen. Höyrystimeen lämmönlähteestä otetulla lämmöllä höyrystetään kylmäaine, jolloin lämmönlähde jäähtyy. Höyry imetään kompressoriin ja puristetaan korkeampaan paineeseen. Puristuksessa höyry lämpiää. Paine ja lämpötila nousevat automaattisesti tasolle, jolla höyry pystyy lauhtumaan lauhduttimessa. /Aittomäki 1996/ Lämpöpumpun lämmönlähteinä voivat toimia - ulko- ja poistoilma - maaperä - auringon säteily - teollisuuden ja yhdyskuntien jätevedet - pohjavesi - pintavesi. Kompressori Höyrystin Lauhdutin Käyttövesi Lämmitys Vesivaraaja Lämmönottoputket Kuva 2.1. Lämpöpumppukoneiston toimintakaavio /Lämpöpumppu-opas/ Lämpöpumpun tuottaman lämmön hyödyntämisen edellytyksenä on riittävän korkea lämpötilataso. Tuotetun lämmön riittävyys riippuu sovelluskohteesta ja lämmitystavasta. Lämpöpumpun käyttö on sitä edullisempaa, mitä alempi lämmitysmuodon lämpötilataso on. Lämpöpumpulla tuotettua energiaa voidaan käyttää käyttöveden lämmittämiseen, patteri-

20 18 verkoston tai lattialämmitysverkoston kiertoveden lämmittämiseen, sisäilman lämmittämiseen tai tuloilman lämmittämiseen. Lämpöpumppujen lämpökerroin riippuu lämpöpumpputyypistä ja käyttöolosuhteista. Normaaleissa käyttöolosuhteissa lämpökerroin vaihtelee arvon 3 molemmin puoli Edullista on mahdollisimman korkea lämmönoton lämpötila ja matala käytön lämpötila. Lämpöpumpun kannalta parhaat lämmönjakotavat ovat siten lattialämmitys ja ilmalämmitys. /Lämpöpumppu-opas/ Taulukko 2.1. Eri lämmitysmuotojen lämpötilatasot. /Seppänen 2001/ Ilmalämmitys Lattialämmitys Patterilämmitys Kaukolämmitys C C C C Lämpöpumpun mitoitusperusteet Maalämpöpumppu voi toimia Suomen olosuhteissa päälämmitysmuotona. Poistoilmalämpöpumppu tarvitsee rinnakkaisen lämmitystavan lähinnä talvikauden lämmitystarpeisiin. Ilmalämpöpumpun (ilmailmalämpöpumppu) avulla voidaan säästää energiankulutuksessa lähinnä keväisin ja syksyisin. Ilmalämpöpumpun lisäksi rakennus tarvitsee toisen koko rakennuksen energian tarpeen kattavan lämmitystavan, koska alle -15 asteen pakkasella ilmalämpöpumppua ei kannata käyttää. Lämpöpumpun kustannustehokkuuden kannalta on otettava huomioon että lämpöpumppu on hankintakustannuksiltaan kallis investointi ja energiakustannuksiltaan halpa lämmitysratkaisu. Lämpöpumpun mitoitus kattamaan koko energian tarpeen ei ole yksityistaloudellisesti perusteltua. /Aittomäki 1995/. Sähköntuotannon ja päästöjen kannalta se voisi kuitenkin olla perusteltua. Lämpöpumppu on perinteisesti mitoitettu kattamaan rakennuksen vuotuinen energiatarve. Huippulämmitystehoa tarvitaan kuitenkin ainoastaan lyhyinä ajanjaksoina talvikuukausina, jolloin lämpöpumpuilla on ylikapasiteettia suurimman osan vuotta. Koska lämpöpumppu on hankintakustannuksiltaan kallis ja energiakustannuksiltaan halpa lämmitysratkaisu, ei sitä kannata mitoittaa suurimmalle lämmöntarpeelle. Lyhytaikainen huipputehontarve voidaan kattaa esim. varaajassa sijaitsevilla sähkövastuksilla. Haittapuolena on liitäntätehon kasvu. /Aittomäki 1995/ VTT:n tekemässä tutkimuksessa 1995 on selvitetty lämpöpumpun ja sähkövastusten optimaalista rinnakkaismitoitusta vuotuisten kokonaiskustannusten minimoimiseksi. Tutkimusten pohjalta on todettavissa, että n. 50 % vuotuisesta huipputehontarpeesta on optimimitoitus lämpöpumpulle. Tällä mitoituksella pystytään kattamaan n. 90 % pientalon lämmitysenergian tarpeesta. /Aittomäki 1995/ Sähköntuotannon kannalta osateholämpöpumppu ei kuitenkaan ole niin hyvä ratkaisu kuin yksityistaloudellisesti, koska se aiheuttaa lyhytaikaisen sähköntarpeen kasvun juuri pahimpaan huipputehoaikaan (kuva 2.2).

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Lämpöpumpun toiminta. Toiminnan periaate

Lämpöpumpun toiminta. Toiminnan periaate Lämpöpumpun toiminta Lämpöpumppu eroaa monissa suhteissa perinteisestä öljylämmityksestä sekä suorasta sähkölämmityksestä. Kuten öljylämmitys, lämpöpumppulämmitys on keskuslämmitys, toisin sanoen lämpö

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

LÄMPÖPUMPUT. Lämpöpumpputyyppejä. Tiesitkö! Maalämpöpumput. Ilma-vesilämpöpumput Poistoilmalämpöpumput. Ilmalämpöpumput MIKSI TARVITAAN LÄMPÖPUMPPUJA

LÄMPÖPUMPUT. Lämpöpumpputyyppejä. Tiesitkö! Maalämpöpumput. Ilma-vesilämpöpumput Poistoilmalämpöpumput. Ilmalämpöpumput MIKSI TARVITAAN LÄMPÖPUMPPUJA Tiesitkö! 1.2.2013 Energiakorjaus Tekninen kortti kortti 16 LÄMPÖPUMPUT pientalot Lämpöpumpputyyppejä Maalämpöpumput. Ilma-vesilämpöpumput Poistoilmalämpöpumput Nykyään suosittu ilmalämpöpumppu on järkevä

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3

Lisätiedot

Lämpöpumppuratkaisuja TALOTEKNIIKKASEMINAARI VASEK ja Kestävä rakentaminen ja energiatehokkuus Vaasan seudulla. Mikko Pieskä, Merinova

Lämpöpumppuratkaisuja TALOTEKNIIKKASEMINAARI VASEK ja Kestävä rakentaminen ja energiatehokkuus Vaasan seudulla. Mikko Pieskä, Merinova Lämpöpumppuratkaisuja TALOTEKNIIKKASEMINAARI VASEK ja Kestävä rakentaminen ja energiatehokkuus Vaasan seudulla Mikko Pieskä, Merinova Yleisesti lämpöpumpuista sisältö Lämpöpumppujen nykytilanne Lämpöpumppujen

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen

Lisätiedot

T-MALLISTO. ratkaisu T 0

T-MALLISTO. ratkaisu T 0 T-MALLISTO ratkaisu T 0 120 Maalämpö säästää rahaa ja luontoa! Sähkölämmitykseen verrattuna maksat vain joka neljännestä vuodesta. Lämmittämisen energiatarve Ilmanvaihdon 15 % jälkilämmitys Lämpimän käyttöveden

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 T 10-31 Lämpöässä T-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin. Tyypillisiä T 10-31 -mallien

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120 Ratkaisu suuriin kiinteistöihin Lämpöässä T/P T/P 60-120 T/P 60-120 Ratkaisu kahdella erillisvaraajalla T/P 60-120 -mallisto on suunniteltu suuremmille kohteille kuten maatiloille, tehtaille, päiväkodeille,

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET. Lämpöpumput 1.10.2010

ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET. Lämpöpumput 1.10.2010 ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET Lämpöpumput 1.10.2010 Lämpöpumpun toiminta ja pääkomponentit Lämpöpumppu ottaa lämpöä alemmasta lämpötilatasosta ja siirtää sitä korkeampaan lämpötilatasoon.

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

ENETE ENETE. MATTI LEHTONEN Aalto yliopisto, Sähkötekniikan laitos ST poolin tutkimusseminaari 7.10.2010

ENETE ENETE. MATTI LEHTONEN Aalto yliopisto, Sähkötekniikan laitos ST poolin tutkimusseminaari 7.10.2010 MATTI LEHTONEN Aalto yliopisto, Sähkötekniikan laitos ST poolin tutkimusseminaari 7.10.2010 Taustaa EU:n energiapaketti 1/2007: Kasvihuonepäästöjä vähennettävä, uusiutuvan energian käyttöä lisättävä, ja

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

Talotekniikan järjestelmiä. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 08.10.2015 Jouko Pakanen

Talotekniikan järjestelmiä. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 08.10.2015 Jouko Pakanen Talotekniikan järjestelmiä RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 0 Jouko Pakanen Pientalon energiajärjestelmiä Oilon Home http://oilon.com/media/taloanimaatio.html Sähköinen lattialämmitys (1) Suoraa sähköistä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus ja päästöt

Rakennusten energiatehokkuus ja päästöt Rakennusten energiatehokkuus ja päästöt Energiatuotannon ja käytön yhteensovittaminen Rakentamisen ohjauksen haasteet päästötavoitteiden saavuttamiseksi Primäärienergiatarkastelun käytännön merkitys Jarek

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 25.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Lämpöpumput Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Compact-sarja Aktiivinen ja passiivinen lämmön talteenotto Nilan Compact -sarja terveellisempi sisäilma kukkaroa säästäen Monipuoliset ratkaisut erilaisiin tarpeisiin

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa!

3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa! Tervetuloa! Maalämpö 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy Mustertext Titel Vorlage 1 01/2006 Viessmann Werke Ennen aloitusta... Tervetuloa! Osallistujien esittely. (Get to together) Mitä omia kokemuksia

Lisätiedot

Lämmitysmuodon valinta, ilmanvaihto ja käyttöveden lämmitys Marjo Kekki 28.5.2012

Lämmitysmuodon valinta, ilmanvaihto ja käyttöveden lämmitys Marjo Kekki 28.5.2012 Lämmitysmuodon valinta, ilmanvaihto ja käyttöveden lämmitys Marjo Kekki 28.5.2012 Hanke on osa TEM:n ja Sitran rahoittamaa kuluttajien energianeuvontakokonaisuutta 2010 2011 Lämmitystapa Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Mahdollistaa nzeb rakentamisen

Mahdollistaa nzeb rakentamisen Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Tarjolla tänään Ilmanvaihdon parantaminen Lämpöpumppuratkaisuja Märkätilojen vesikiertoinen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 2: 70-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 2 on vuonna 1974 rakennettu yksikerroksinen, 139 m², omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

RBSN/COM 22/03/2012 Robert Bosch GmbH 2012. All rights reserved, also regarding any disposal, exploitation, reproduction, editing, distribution, as

RBSN/COM 22/03/2012 Robert Bosch GmbH 2012. All rights reserved, also regarding any disposal, exploitation, reproduction, editing, distribution, as 1 Robert Bosch GmbH Bosch-konsernin liikevaihto 2012: 52,5 miljardia euroa Henkilöstömäärä: 306 000 Automotive Technology 59% Industrial Technology 15% Consumer Goods & Building Technology 26% 2 Bosch

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA Pentti Kuurola, LVI-insinööri Tavoitteet ja termejä Tavoite Ylläpitää rakennuksessa terveellinen ja viihtyisä sisäilmasto Lämmitysjärjestelmän mitoitetaan

Lisätiedot

PIENTALOJEN LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT JÄRJESTELMIEN UUSIMINEN JA SANEERAUS

PIENTALOJEN LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT JÄRJESTELMIEN UUSIMINEN JA SANEERAUS PIENTALOJEN LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT JÄRJESTELMIEN UUSIMINEN JA SANEERAUS Pientalojen lämmitys ja ilmastonmuutos Vuonna 2009 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat 66,4 milj. tonnia hiilidioksidia 30 % Suomen

Lisätiedot

Valitse sopiva. rinnakkaislämmitys

Valitse sopiva. rinnakkaislämmitys Valitse sopiva rinnakkaislämmitys KANSIKUVA: Shutterstock Ota yhteys asiantuntijaan: www.ley.fi Varmista, että talo on kokonaisuutena mahdollisimman energiatehokas: eristykset, ovet, ikkunat Arvioi, onko

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet

Lisätiedot

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Energiaekspertin jatkokurssi Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Jarmo Kuitunen 1. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 1.1 Painovoimainen ilmanvaihto 1.2 Koneellinen poistoilmanvaihto 1.3 Koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Lämmitystapavalinnat muuttuvat

Lämmitystapavalinnat muuttuvat SULPU Lämpöpumppupäivä 28.11.201 3 Fur Center Lämmitystapavalinnat muuttuvat Mikko Juva Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry Uusiutuvat energiamuodot Puu ja puupohjaiset polttoaineet Aurinkoenergia

Lisätiedot

IVT Lämpöpumppuratkaisut HELAVAK OY

IVT Lämpöpumppuratkaisut HELAVAK OY IVT Lämpöpumppuratkaisut HELAVAK OY www.helavak.fi JYRKI KARVONEN 2 Suomen markkinat Markkinat 1,3 miljoonaa saneerauskohdetta = 90% potentiaalista n. 260 000 öljylämmitteistä taloa N. 1,1 miljoonaa sähkölämmitteistä

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Erilaiset lämmitysjärjestelmät pientaloille ja vastaaville: Puulämmitys- sovellus/puukeskuslämmitys takkasydän Savumax - Aurinkolämmitys - pellettilämmitys

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 8000 Joensuu 167-5-56-1 1996 Erilliset pientalot 5 Arto Ketolainen Uittopäälliköntie 7 80170 Joensuu 0400-67588 Rakennuspalvelu Ketolainen Oy Uittopäälliköntie

Lisätiedot

Energia-ja Huoltotalo Järvi

Energia-ja Huoltotalo Järvi 23.4.2013 Ari Järvi Energia-ja Huoltotalo Järvi Perustettu 1964 Tällä hetkellä työllistää 15 henkilöä Valurin liikekeskuksessa toimipaikka Kokonaisvaltaista palvelua tuotemyynnistä asennukseen ja siitä

Lisätiedot

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Vantaa, Fur Center, 28.11.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.1.2013 Olennaiset tekniset vaatimukset

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Sisältö Tausta ja lähtötiedot Tavoiteltavat tasot; matalaenergiatalojen ja passiivitalojen määrittelyt Mahdolliset järjestelmävariaatiot

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT JÄRJESTELMIEN UUSIMINEN

LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT JÄRJESTELMIEN UUSIMINEN PIENTALOJEN LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT JÄRJESTELMIEN UUSIMINEN JA SANEERAUS Pientalojen lämmitys ja ilmastonmuutos Vuonna 2003 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat 85,6 milj. tonnia hiilidioksidia 30 % Suomen

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

http://www.motiva.fi/greenenergycases/fi

http://www.motiva.fi/greenenergycases/fi http://www.motiva.fi/greenenergycases/fi Green Energy Cases: Energiatehokkuusinvestoinnilla 10-15% tuotto ja kymmenien tuhansien eurojen säästö vuodessa Poistoilman lämmön talteenotolla Aamiaisinfotilaisuus

Lisätiedot

Nykykodin lämmitysjärjestelmät

Nykykodin lämmitysjärjestelmät yle Vattenfall Nykykodin lämmitysjärjestelmät energia-auringosta.fi Ilari Rautanen Antero Mäkinen Pirkanmaan kunnat Ympäristöterveys Tampereen kaupunki asuntotoimi Rakennusvalvonta www.neuvoo.fi www.facebook.com/raneneuvoo

Lisätiedot

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Timo Nissinen www.pihla.fi Vanhat ikkunat ovat kiinteistön ulkovaipan heikoin lenkki

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Rakennusneuvos Erkki Laitinen Ympäristöministeriö Aluerakentamisen uudet energiaratkaisut seminaari Vaasa 27.8.28 1 Suomea koskevat ilmasto- ja energiansäästövelvoitteet

Lisätiedot

Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset. Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0

Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset. Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0 Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0 Lämpöässän Vm:n avulla lämmität, jäähdytät ja tuotat lämmintä käyttövettä helposti, edullisesti ja ekologisesti ympäri vuoden. Lämpöässä

Lisätiedot

NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu. Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo.

NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu. Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo. NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo. Kaikki yhdeltä toimittajalta!! KYSY ILMAINEN MITOITUSSUUNNITELMA JA KUSTANNUSARVIO.

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari 2008 2015 Elvari syntyi tarpeeseen Sähkölämmitteisiä koteja on Suomessa noin 600 000 eli noin puolet kaikista pientaloista. Niissä kuluu noin kymmenes Suomen koko sähkön kulutuksesta, lähes 10 terawattituntia

Lisätiedot

Nykytalon lämmitysjärjestelmät

Nykytalon lämmitysjärjestelmät yle Nykytalon lämmitysjärjestelmät Ilari Rautanen Antero Mäkinen Lämmönjakojärjestelmät Vesikiertoiset Patterit Lattialämmitys (IV-koneen esilämmityspatteri) Ilma IV-kone Sähkölämmitin maalämpöfoorumi.fi

Lisätiedot

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna.

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna. KOLIN TAKAMETSÄ Kolille rakennettavan hirsirakenteisen talon laskennallinen lämpö- ja sähköenergiankulutus lämmön- ja sähköntuotantolaitteiston mitoituksen avuksi sekä alustava selvitys eräistä energiajärjestelmistä

Lisätiedot