Kotitilalta5/2013. bioenergia. Kotimainen. etenee maatiloilla. Konsernilla energiapihi linja s. 7. HK Agrilta uusi sikarehusarja s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotitilalta5/2013. bioenergia. Kotimainen. etenee maatiloilla. Konsernilla energiapihi linja s. 7. HK Agrilta uusi sikarehusarja s."

Transkriptio

1 Kotitilalta5/2013 Konsernilla energiapihi linja s. 7 HK Agrilta uusi sikarehusarja s. 18 LSO:lla alkaa vaalivuosi s. 22 Kotimainen bioenergia etenee maatiloilla

2 SISÄLTÖ 5/2013 Kuva: HooKoo.fi pääkirjoitus S. 24 HK:n Rypsiporsaan kinkku kruunaa joulupöydän. Pääkirjoitus... 3 Kotimainen energia yleistynyt broileritiloilla... 4 Paineilman remontti kutisti sähkölaskun... 7 Tilojen energiaratkaisut omista lähtökohdista... 8 Lämpöä lietteestä, valoa ledeistä Lämpöä poistoilmasta ja pohjavedestä Biokaasusta sähköä ja lämpöä Rehulogistiikan kehittäminen säästää euroja Optipossu-rehut korkeatuottoisille emakoille ja porsaille Lisää vaihtoehtoja eläinrahoitukseen Parhaat mallit konsernin lihanhankintaan...20 LSO:n vaalivuosi alkaa: Suomalaisesta lihasta ylpeys ja vastuu...22 Jouluna herkutellaan Rypsiporsaan kinkulla...24 Ajankohtaista...26 Uuden ajan hankintamies on nainen...28 Snabbt och kort...29 Markkinakatsaus...30 Rehumarkkinat: Kilpailua toimitusketjujen välillä S. 8 Suomen energiapolitiikka nivoutuu EU:n ilmastotavoitteisiin, sanoo ylijohtaja Esa Härmälä. Kuva: tem.fi Kuva: Harri Jalli S. 14 MTT:n tutkimusnavetassa Maaningalla lietteestä tehdään biokaasua. Koko ketjun voimin ruokatalkoisiin R uoan ja luonnonvarojen riittävyys on aikakautemme polttavimpia kysymyksiä. Elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on ennustanut, että seuraavan 50 vuoden aikana kulutamme ruokaa enemmän kuin viimeisenä vuonna yhteensä. Suomen ruokaketjussa päällimmäisiä asioita ovat maatalouden kannattavuuden ohella ympäristö, jäljitettävyys ja muut ruoan alkuperään liittyvät asiat. Näissä riittää työnsarkaa, mutta yhä tärkeämmäksi myös kotimaassa nousee ruokaturva ja ruoan tuotannon lisääminen. EU:n maatalouspolitiikan tuleva uudistus, joka nostaa tuotantoon sidottujen tukien määrää, kannustaa investointeihin ja tuotannon jatkamiseen. Jokaisen tuotantoketjun osan kannattaisi rauhoittaa hetki päivässä ja pohtia kilpailukykyämme. Elintarvikkeiden vaihtotase kasvaa joka vuosi noin 150 miljoonalla eurolla. Suomen kannalta olisi välttämätöntä, että elintarviketuonnista syntyvä lasku ei olisi vientituloja suurempi. Ahkeruus on elinehto kaikessa liiketoiminnassa. Siitä on pidettävä kiinni myös ruokaketjussa. Mielessäni pyörivät varoittavat esimerkit kolmesta valtion ohjauksessa olevasta yrityksestä, jotka viime aikoina ovat työnseisauksillaan pysäyttäneet melkein koko yhteiskunnan kilpailukyvyn. Me HKScanissa olemme olemassa sitä varten, että laadukas kotimainen liha löytää oikeutetun paikkansa kuluttajien pöydissä. Tarkastelemme ketjua entistä enemmän kokonaisuutena kotieläintiloilta kuluttajien pöytiin asti. HK Agrin sulautuessa HK Ruokataloon vuoden vaihteessa ruoantuotannon ketjumme on entistä yhtenäisempi. Tämä näkyy myös konsernitasolla: HKScanin hankintaorganisaatiot alkavat alkuvuodesta toimia yhteisen HKScan Agri -nimen alla. Vuoden tärkein ruokajuhla on ovella. Kotimaiset laatutuotteet ovat taas monien kuluttajien ruokapöydissä. Pysähdytään nauttimaan läheisten kanssa pöydän annista. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Veli-Matti Jäppilä Pysähdytään nauttimaan läheisten kanssa pöydän antimista. Julkaisija HK Agri, PL 50, Turku, puh. 010, , Päätoimittaja Veli-Matti Jäppilä Toimituspäällikkö Sari Järvinen Toimitussihteeri Raila Aaltonen, puh , Toimituskunta Ulf Jahnsson, Harri Jalli, Veli-Matti Jäppilä, Sari Järvinen, Veikko Kemppi (LSO Osuuskunta), Ulla Ketola, Olli Paakkala, Jarmo Seikola, Marja Siltala (HK Ruokatalo), Sami-Jussi Talpila, Katja Toivanen, Essi Tuomola Taitto Päivi Liikamaa, puh , Paino ForssaPrint, ISSN X. Osoitteenmuutoksen voi tehdä fi-sivujen palauteosiossa. Seuraava numero ilmestyy viikolla 8. 2 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /2013 3

3 Kuvat: Kalle Leino Kotimainen energia yleistynyt broileritiloilla Kalle Leino Kehityspäällikkö Suomen hallitus päätti vuonna 2010 uusiutuvien energiamuotojen edistämispaketista, jonka avulla uusiutuvan energian osuus nousisi 38 prosenttiin loppukäytöstä vuonna Hallituksen tulevaisuusselonteossa tavoitteeksi on asetettu kuusikymmentä prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Talous on ohjannut maataloutta voimakkaasti kohti uusiutuvia energiaratkaisuja jo tätä aiemmin. Tällä hetkellä maatalouden koko energiantarpeesta 41 prosenttia otetaan puu- ja peltoenergi- Broilerituotanto kulkee etunenässä kotimaisten energialähteiden hyödyntäjänä. Uusien, entistä taloudellisempien energiaratkaisujen myötä hallituksen pitkäaikaistavoite ylittyy niillä reilusti jo nyt. Oittisella puu antaa lämmön Oittisen tila tuottaa Sastamalassa viljaa sadalla omalla ja kahdellakymmenellä vuokratulla peltohehtaarilla. Tilan päätuotantosuunta ovat broilerit. Broileripaikkoja on noin Tila on suomalaisessa broilerintuotannossa suuremmasta päästä, mutta kiinnostavaksi sen tekevät tilan yrittäjät ja poikkeukselliset energiaratkaisut. Broilerinkasvatus aloitettiin vuonna 1990 tyypillisessä lintupaikan kasvattamossa lintupaikan laaasta. Jos turve lasketaan mukaan, osuus nousee yhteensä 47 prosenttiin. Esimerkiksi kovaa lämmitystehoa edellyttävä broilerinkasvatus on viidessätoista vuodessa siirtynyt kevyeen polttoöljyyn perustuvista öljykattiloista kahdeksankymmenprosenttisesti uusiutuvaan kotimaiseen energiaan, hakkeeseen, puupellettiin tai tuulivoimaan. Tämä merkitsee valtavaa fossiilisten polttoaineiden kulutuksen vähenemistä ja samalla kotimaisen energian osuuden nousua. Tuotostaso kuntoon Sika- tai siipikarjatilalla energian osuus kokonaiskustannuksista lienee kahdesta prosentista ylöspäin. Viidensadan emakon sikalassa energiankulutus vastaa hyvinkin yhden työntekijän palkkaa sivu- kuluineen, samoin kuudenkymmenentuhannen broileripaikan kanalassa. Energia on maataloudelle suuri kustannuserä ja samalla yksi ympäristöön ja maatalouden imagoon vaikuttavista tekijöistä, mutta energian säästö tai tuotanto on myös suuri mahdollisuus maatiloille. Tähän faktaan ovat heränneet, kasvihuoneyritysten ohella, energiariippuvaiset sika- ja siipikarjatilat sekä maatalouden hallinto. Esimerkiksi ProAgria tarjoaa palvelunaan maatilan energiasuunnitelmaa energian kulutuksen ja säästömahdollisuuksien kartoittamiseen. Energiasuunnitelmia oli tehty vuoden 2012 loppuun mennessä vasta alle kahdellesadalle tilalle, vaikka sen soisi yleistyvän normaaliksi joka tilan käytännöksi. Hyvä tuotostaso on maatilan energiatehokkuuden kulmakivi. Sekä lämmitysenergian että ylläpitoon kuluvan rehuenergian osuus lihakilon tuotantokustannuksesta alenee, kun eläimet saavuttavat nopeasti teuraspainon. Maatilan energiatalous syntyy samoista ainesosista kuin muidenkin tuotantopanosten tehokas käyttö. Ensimmäisenä ja keskeisimpänä tekijänä on hyvä tuotostaso. Kuuden tonnin hehtaarisato syntyy lähes samalla traktorityöllä ja polttoaineella kuin kolmetonninen. Mitä nopeammin sika kasvaa, sen vähemmän se syö viljaa, jonka kasvattamiseen on käytetty polttoöljyä traktorin moottorissa ja viljankuivaamon pannussa. Mitä nopeampi kasvu, sen useammalle kilolle sikalan energiantarve jakaantuu. Energiaa voi säästyä esimerkiksi lämmityksessä yksinkertaisesti säätämällä ilmanvaihtolaitte oikein. Vastuullinen sikatalous -hankkeen ilmanvaihtoasiantuntija Peter van der Voorst totesi noin puolella suomalaisista asiakastiloistaan Jussi Oittisen tilalla on kaksi tilakeskusta omine lämpökeskuksineen. Uudemmassa poltetaan haketta, palaturvetta ja viljan lajittelujätteitä. maksimi- ja minimi-ilmanvaihdon säätövälin olevan tehdasasetuksilla. Tyypillinen nykyaikainen energiansäästöratkaisu on ilmatiivis tai kuivaava viljasiilo, jossa oleva vilja ei kohtuullisena puintikautena vaadi ollenkaan kuivausta. Kuuden tonnin hehtaarisato syntyy samalla polttoainemäärällä kuin kolmetonninen. jennus tehtiin 1997 broilerinkulutuksen kasvun mahdollistettua uusinvestoinnit. Seuraavat laajennukset tehtiin vuosina 2001 ja 2008, tällä kertaa isäntä Jussi Oittisen äidin kotitilalle noin kuuden kilometrin päähän kotoa. Vuonna 2002 tilalle rakennettiin uusi kuivuri, mutta laajennukseen entiseen paikkaan, lähelle lintukasvattamoja, ei saatu rakennuslupaa. Vanhaan kuivuriin rakennettiin 360 kw:n nimellistehoinen lämpökeskus, joka käyttää polttoaineenaan puupellettiä. Sama lämpökeskus pitää huolta kasvattamoiden ja päärakennuksen lämmityksestä sekä viljankuivaamisesta. Lisälämpöä antaa öljypoltin, jota tarvitaan viljankuivaukseen kylmällä ilmalla, esimerkiksi öisin. Uuden tilakeskuksen valmistuessa myös se tarvitsi lämpökeskuksen, jossa nyt poltetaan haketta ja palaturvetta. Uudessa 800 kw:n lämpökeskuksessa palavat myös viljan lajittelujätteet. Polton lämpötila on riittävän korkea, yli 850 astetta, myös raatojen hävitykseen. ja tuulesta tehdään sähkö Oittisen kahden tilakeskuksen broilerit ja viljankuivaamo eivät kuluta fossiilisia polttoaineita juuri ollenkaan. Haketta kuluu noin kuutiota, pellettiä tonnia ja palaturvetta kuutiota. Puuta ostetaan metsänhoitoyhdistykseltä. 4 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /2013 5

4 Maatilan ja yksityistalouden kulutusta vastaava määrä sähköä tuotetaan omalla tuulimyllyllä. Käytettynä Hollannista ostettu voimala alkoi tuottaa sähköä vuonna Poikkeuksellinen idea tuli edellisen isännän Juha Oittisen mieleen pohjoisen lomareissulla kemiläisistä tuulivoimaloista, joiden soveltumista maatilamittakaavaan hän ehti pohtia 700 kilometrin ajomatkalla. Vuonna 1995 käyttöönotetun myllyn hinta oli euroa ja nimellisteho 225 kw. Tärkeänä valintakriteerinä oli sopivuus mantereen olosuhteisiin. Tuulen riittävyys varmistettiin korottamalla myllyä paikan päällä vielä 12 metriä. Alun perin mylly tuotti myös lämpöenergiaa. Sitä varastoitiin litran eristetystä nestesäiliöstä tehtyyn varaajaan, johon oli asennettu sähkövastukset. Nyt varaajan kautta kierrätetään hakekeskuksen lämpö. Varaaja antaa aikaa ongelmanratkaisuun, mikäli lämmöntuotanto jostain syystä katkeaisi. Jatkuva kehitys tuo kilpailuedun Oittisten ideat, puulämpö ja tuulivoima, eivät ole uusia. Tila vain hyödynsi niitä varhaisessa vaiheessa ja sovelsi aiempaa rakentamiskokemustaan. Investoinnit ovat seuranneet toistaan ja lisänneet paitsi tilan liikevaihtoa myös isäntäväen osaamista. Jokainen toiminnan kehitysvaihe on perustunut jossain määrin edelliseen askeleeseen. Aalto-yliopistossa opettava KTT, DI Toivo Koski toteaa kirjassaan Investointilaskelmat ja -päätökset: Kuitenkin, varsinkin ns. strategisessa laskentatoimessa korostetaan investointiin liittyvää tieto-taitoa, joka mahdollistaa uusien investointien tekemisen, ja jolla on näin ollen arvoa. Hyvänä esimerkkinä tästä voidaan mainita mm. tuotekehitysinvestoinnit ja tuotantoteknologiset investoinnit. Hyvänä jatkona tälle suora lainaus Jussi Oittiselta (www.oittisentila.fi): Oittisen tilan toimintaa pyritään jatkuvasti kehittämään. Periaate on, että aina on meneillään jokin kokeilu, jonka tuloksia seurataan säännöllisesti. Yksi kehityskohde on viljelykasvien satotasojen ja laadun parantaminen. Uusia energiatuotannon muotoja ja energiansäästötapoja etsitään aktiivisesti, koska energiatehokkuuden merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Suunnitelmissa on nykyisten tuotantosuuntien laajentaminen lähivuosina. Lisäksi kartoitetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. 700 miljoonaa euroa energiaan Suomessa maatalous käyttää energiaa vuodessa reilut kymmenen terawattituntia 1, kymmenen miljardia kilowattituntia. Jos energia tuotettaisiin öljyllä, sitä tarvittaisiin miljardi litraa vuodessa. Määrällä täyttäisi Helsingin Linnanmäen pyöreän vesitornin 62 kertaa ja puoli tornillista jäisi yli. Seitsemän sentin kilowattituntihinnalla laskettuna maatalouden käyttämän energian hinnaksi muodostuu 700 miljoonaa euroa. Vastaavan öljymäärän hiilidioksidipäästöt olisivat 6,7 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Maatalousympäristöön suhteutettuna tuolla energian kokonaismäärä voitaisiin hoitaa noin :n 1500 lihasian sikalan vuosittainen sähkö- ja lämmitysenergian kulutus. Sikaloista tosin onneksi enää vähemmistö lämmitetään öljyllä. 1 Hakekeskuksen lämpö kiertää litran varaajan kautta, mikä antaa puskuria häiriötilanteisiin. Paineilman remontti kutisti sähkölaskun HK Ruokatalon tavoitteena on vähentää vuoteen 2016 mennessä energiankulutustaan yhdeksällä prosentilla vuoden 2010 tasosta. Forssassa onnistuttiin leikkaamaan paineilmajärjestelmän sähkönkulutusta lähes kolmanneksella. Seppo Noko Käyttöinsinööri HK Ruokatalo liittyi viime vuonna kestävän kehityksen periaatteitaan noudattaen elintarviketeollisuuden energiatehokkuussopimukseen. Sopimuksessa tuotantolaitosten energiankulutukselle asetetaan säästötavoite, jonka toteutumista seurataan vuosittain. Tältä pohjalta ja myös ISO ympäristösertifikaatin jatkuvan parantamisen periaatetta noudattaen tuotannossa haetaan ja toteutetaan aktiivisesti erilaisia ympäristönsuojeluun ja energiansäästöön tähtääviä toimenpiteitä. Yksi niistä oli Forssan teurastamon paineilmajärjestelmän uusiminen. HK:n Forssan teurastamo on Suomen suurimpia sikateurastamoita, joten pienilläkin parannuksilla tekniikassa tai prosessissa on huomattavia vaikutuksia laitoksen energiankulutukseen. Lähtötilanteessa Forssan paineilmakeskuksessa oli kuusi kompressoria, joiden moottoritehot olivat kw, ja keskitetty ohjausjärjestelmä kokonaisuuden valvontaan ja hallintaan. Järjestelmän parantamiseksi käynnistettiin kehitysprojekti, kun osa komponenteista oli elinkaarensa loppupäässä. Aluksi mitattiin paineilman virtausmäärät, kompressoreiden energian kulutus ja tehtiin erillinen mittaus putkiston mahdollisista vuodoista. Tulokset osoittivat, että järjestelmän toiminnassa ja tehokkuudessa oli parantamisen varaa. Paineilmaverkoston vuotoja alettiin heti jäljittää ja korjata. Samalla päätettiin varmistaa verkoston tiiviyttä säännöllisin väliajoin tehtävillä mittauksilla. Analyysien pohjalta todettiin, että ohjausjärjestelmä ei ole nykyolosuhteisiin riittävän tarkka ja nopea. Järjestelmä ohjasi isoja sähkömoottoreita, jolloin lyhytkin käyntiaika ylisuurella teholla kulutti paljon energiaa. Uusi, niin kutsuttu adaptoiva ohjausjärjestelmä hankittiin Atlas Copcolta. Se kykenee toteutunutta kulutusta hyödyntäen oppimaan ja ottamaan käyttöön energiatehokkaimman käyttötavan. Lisänä järjestelmässä on reaa- Osaaminen yhteiseen käyttöön HKScanissa liaikainen virtaamien, tehon, paineen ja kastepistelämpötilan mittaus. Samassa yhteydessä hankittiin uusi taajuusmuuttajakäyttöinen kompressoriyksikkö, jolla korvattiin kaksi huonokuntoista vanhaa. Uusi kompressori kytkettiin muiden tapaan keskitettyyn lämmön talteenottojärjestelmään, missä jäähdytyslämpö käytetään hyödyksi mm. käyttöveden lämmityksessä. Kun kaikki paineilmakeskuksen muutokset olivat käytössä, tehtiin tarkistusmittaus, jonka tulokset ylittivät asetetut tavoitteet. Paineilmakeskuksen sähkönkulutus oli laskenut lähes 30 prosenttia. Tarkemman ohjauksen myötä saatu tasaisempi paineilman paine omalta osaltaan auttaa tuotantoa entistä parempaan tulokseen. Muutokset laskivat paineilmakeskuksen sähkönkulutusta kolmanneksella Energian säästöllä on suuri merkitys niin HKScanin taloudelliselle kilpailukyvylle kuin tuotannon ympäristövaikutuksille. Konsernin ympäristöasioista vastaavan Vera Söderbergin mukaan nämä asiat kulkevat tiiviisti käsi kädessä. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on HKScanille erittäin tärkeää, ja yksi merkittävä keino päästä tavoitteeseen on vähentää energian kulutusta. Energian kulutusta vähennetään konsernin toimipaikoissa monin tavoin. Käyttövettä lämmitetään prosesseista talteen otettavalla lämmöllä, valaistuksessa suositaan led-lamppuja, ajastimia ja liiketunnistimia. Veden lämpötilaa voidaan monissa prosesseissa alentaa ilman haittaa lopputulokselle. Konsernissa tehostetaan tietojen ja kokemusten vaihtoa energiatehokkuutta parantavista käytännöistä toimipaikkojen kesken, Söderberg lupaa. Meillä on paljon asiantuntemusta, joka hyödyttää kaikkia, kun se saadaan yhteiseen käyttöön. Raila Aaltonen 6 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /2013 7

5 Tilojen energiaratkaisut omista lähtökohdista Tilan energiaratkaisu voi tukea omaa elinkeinoa tai siitä voi kehittää elinkeinon. Kansallisen energiapolitiikan teon mahdollisuudet ovat pienentyneet. Tiloilla on mietittävä energiaratkaisut omista lähtökohdista, työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Esa Härmälä viestittää. Teksti ja kuva Raila Aaltonen Esa Härmälä antaa vinkin kaikille, jotka haluavat osoittaa asiantuntemuksensa EU:n energia- ja ilmastopolitiikasta: sano luku 20 viisi kertaa. Vuonna 2008 tehdyn päätöksen mukaan EU pyrkii vähentämään päästöjään vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia, nostaa uusiutuvan energian osuuden 20 prosenttiin ja parantaa energiatehokkuutta 20 prosenttia. Vertailuvuosi on Tavoitteita on helppo asettaa, mutta elävä elämä lyö toteutuksen rattaisiin kapuloita. Viisi vuotta sitten ei osattu ennustaa, että EU olisi tänä päivänä taloudellisessa ja sosiaalisessa kriisissä. Ei nähty fossiilisten polttoaineiden renessanssia. Ei osattu aavistaa ydinvoiman vaikeuksia. Päästökauppajärjestelmä ei ohjaakaan investointeja siten kuin suunniteltiin, ja uusiutuvat energiamuodot vaativat edelleen tukia. Ja nyt pitäisi asettaa tavoitteita jo tuleville vuosikymmenille, Härmälä miettii. Tavoitteet kiristyvät joka tapauksessa vuoden 2020 jälkeen. Ongelma on, että ristiriitaiset tavoitteet ja niistä johdetut ohjausvälineet alkavat toimia toisiaan vastaan. Esimerkiksi aurinko- ja tuulivoiman tuki on alentanut päästöoikeuksien hintaa. Jos tavoitteita tiukennetaan yhä, ristiriidat pahenevat. Suomen kannalta on tärkeää keskustella, minkälaisia ja miten sitovia tavoitteita jatkossa asetetaan. Kun tavoitteet kiristyvät, niihin ei päästä vain puun käyttöä lisäämällä, Härmälä huomauttaa. Energian hinta nousee ja kustannusten optimointi käy vaikeammaksi. Sivuvirroista energiaa Suomi on lisännyt ja lisää edelleen voimakkaasti metsäenergian käyttöä. Kaukolämpöä tuottavissa voimaloissa turvetta korvataan enenevässä määrin metsähakkeella. Härmälän mukaan tämä on kansallinen etu ja linjalla kannattaa pysyä, päättipä EU mitä tahansa. Meillä on voimalat, hankintaketjut ja osaaminen olemassa. Tilanne on ihan eri kuin sellaisessa maissa, joka joutuu rakentamaan uusia energiajärjestelmiä uusiutuvan energian osuuden kasvattamiseksi. Jatkossakin uusiutuva energia syntyy Suomessa sivuvirtana puunkorjuun yhteydessä. Jos metsäteollisuus kuihtuu tässä maassa, tulee ilmastotavoitteenkin saavuttaminen vaikeaksi. Härmälä ei usko pellolla tuotettavien energiakasvien mahdollisuuksiin. En jaksa uskoa, että viljelijöiden kannattaisi tuottaa pelkästään energiaa. Se Agronomi Esa Härmälä Osastopäällikkö TEM:n energiaosastolla 2010 Euroopan lannoiteteollisuusyhdistyksen toimitusjohtajana Brysselissä MTK:n puheenjohtajana , sitä ennen mm. pääministeri Esko Ahon talouspoliittinen neuvonantaja ei ole kustannustehokasta, ja hiilijalanjälki kasvaa isoksi. Ruoantuotannon sivutuotteet sen sijaan voidaan perustellusti käyttää energiantuotannossa. Esa Härmälän mielestä kotimainen liha on eettisempää syötävää kuin maailman toiselta laidalta rahdattu kasvis. Tykkään makkarasta ja syön lihaa hyvällä omatunnolla, hän sanoo. Biokaasua ei joka tilalle Omia energiaratkaisujaan pohtivia tiloja Härmälä kehottaa ajattelemaan myös elinkeinopoliittista näkökulmaa. Tilan energiaratkaisu voi tukea omaa elinkeinoa tai siitä voi kehittää elinkeinon. Lämpöyrittäjyys on joillekin mahdollisuus. Oman energian tuottaminen vaatii halua, aikaa ja osaamista. Jos on rakentanut 100 lehmän navetan, niin tulee miettiä tarkkaan, mistä se toimeentulo tulee, hän sanoo, eikä kehota lisäämään työtä ja stressiä enää energiaratkaisuilla. Kukaan ei elä sillä, että pitää tupansa lämpimänä. Kotieläintiloilla on luonnollisesti kiinnostusta biokaasulaitoksia kohtaan. Härmälä on varovainen. Siinä pitää lyödä monta kärpästä yhdellä iskulla: energian lisäksi sillä tulee ratkaista ravinnetalouden ongelmat. Riittävä yksikkökoko vaaditaan, en pidä mahdollisena, että joka karjasuojan päässä olisi oma biokaasulaitos. Biokaasun tuotannon talous perustuu Härmälän mukaan ennen kaikkea porttimaksuihin. Toisin sanoen toimija, jonka on päästävä eroon tietystä jätteestä ekologisesti hyväksyttävällä tavalla, maksaa tavaran vastaanottajalle. Tämä voi tuoda laitokselle kannattavuuden. Tilakohtaisesti mietittävä asia tämäkin, kuten lämmitysratkaisut, Härmälä sanoo. Maatalous tarvitsee öljynsä Fossiilisten polttoaineiden käytön arvioidaan maailmassa kasvavan vielä ainakin seuraavat 20 vuotta. Suomen öljyriippuvuus on muihin EU-maihin verrattuna vähäinen: meillä öljyn osuus energiajärjestelmässä on alle 25 prosenttia, kun osuus on EU:ssa keskimäärin 40 prosenttia. Yhteiskunnan öljyriippuvuus laskee tasaisen varmasti. Lämmön ja sähkön tuotannossa öljyttömyys on jo pitkällä. Maatalous ja koneurakointi sekä liikenne ovat riippuvaisia öljystä jatkossakin, sanoo Härmälä. Muista fossiilisista polttoaineista maakaasu pyritään Härmälän mukaan säilyttämään suomalaisessa paletissa, onhan sille verkosto ja käyttäjät olemassa. Sama infra sopii myös uusiutuvista raaka-aineista tuotetun kaasun jakeluun. Mahdollisia raaka-ainelähteitä ovat puu ja mm. eläinrasvat. Myös turve määritellään fossiiliseksi polttoaineeksi. Se on Härmälän mukaan vaikeassa tilanteessa. Tarvitsemme huomattavat määrät turvetta nykyisen voimalaitoskannan käyttöaikana. Hakkeen käyttömahdollisuuksia lisätään aina kun voimaloita uusitaan. Tavoitteena on vähentää turpeen käyttöä harkitusti, mutta aivan pieneen se ei voi mennä. Turvemaat ja niiden päästöt noussevat puheenaiheeksi EU:ssa, kun ilmastopolitiikan road mappia vuoteen 2050 laaditaan. Härmälä ennakoi hankalia keskusteluja. MTK:n täytyy olla tässä todella tarkka, sillä huonosti mennessään tästä voi tulla maataloudelle hankaluuksia. 8 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /2013 9

6 Kuivaava siilo säästää reijo keskisen vuonna 1977 rakennetussa lihasikalassa on neljässä osastossa yhteensä 800 sikapaikkaa. Pariskunta hoitaa myös Liisa Keskisen kotitilan 350-paikkaisen lihasikalan. Peltoalaa on kahdella tilalla yhteensä runsaat sata hehtaaria. Kun vanha viljakuivuri alkoi olla tiensä päässä, Keskiset rakensivat kuivaavan siilon syksyllä Kustannus pohjatöineen oli euroa. Rakentamiseen Keskinen sai investointitukea ja korkotukilainaa. Viisimiehinen liettualainen asentajaryhmä pystytti siilon viidessä päivässä. Reijo Keskinen kasvattaa lihasikoja Pälkäneellä. Vaihtoehtona oli uusi kuivuri, jonka lisäksi olisi tarvittu myös lisää varastotilaa, tai peltojen vuokraaminen pois ja jatkaminen pelkästään sianlihan tuotannossa. Siiloinvestointi osoittautui järkevimmäksi vaihtoehdoksi. Siilo täytetään yläkautta traktorikäyttöisellä viljaruuvilla. Sekoitusruuvit pyörivät hitaasti ja uusi vilja sekoittuu siilossa olevaan viljaan. Siiloon puhalletaan alta päin ilmaa. Sekoituksen ansiosta kuivaus on tasaista ja viljamassa myös ilmavampaa, jolloin kuivaaminen on tehokasta. Käsittelyn jälkeen viljan kosteusprosentti on noin 16. Ohraa siiloon mahtuu 376 kuutiota. Lihasikojen ruokinnassa käytetään omaa viljaa 390 tonnia vuodessa. Loput ostetaan lähinaapureilta. Lisäksi käytössä on ST1:n liemi, rypsiöljy ja tiiviste. Keskinen kehuu siiloratkaisua erittäin onnistuneeksi. Rehuseoksiin käytettävän viljan laatu pysyy sekoituksen ansiosta aina tasalaatuisena. Myös kuivauskustannus on pudonnut reilusti aikaisempiin vuosiin verrattuna. Tänä syksynä sähköä kului vain 300 euron edestä. Puintiaikana työn ja ajan säästö on huomattava, kun viljan kuivaaminen kuivurilla jää pois. Ennen meni yöt valvoessa kuivurilla, mutta nyt pääsee oman rakkaan viereen yöksi, Reijo Keskinen sanoo. Kuvat: Esa Heikkilä Kuivaava viljasiilo säästää työtä, aikaa ja rahaa. Lämpöä lietteestä Kuva: Kimmo Haapanen Lämpöä lietteestä, valoa ledeistä Tuotantotilojen lämmitys ja valaistus sekä viljan kuivaaminen vaativat energiaa, jonka hintaan ei lyhyellä tähtäimellä juurikaan voi vaikuttaa. Jutussa esiteltävät tilat ovat vähentäneet energian käyttöä harkituilla investoinneilla. Työryhmä Esa Heikkilä, Elina Santavuori, Antti Ylöstalo Piirros Kati Kelo pöytyän karinaisten kylässä välikasvattamoa ja lihasikalaa pitävät Reijo ja Outi Haapanen siirtyivät tämän vuoden alussa ottamaan lämpöä talteen sikalan lietteestä. Haapasilla on 10 vuoden kokemus maalämmöstä tilan päärakennuksessa. Lämmön talteenotto lietteestä on sille luontevaa jatkoa. Isäntä asensi järjestelmää varten lihasikalan lietekuilujen pohjalle pintaasennuksena keruuputkistoa noin metriä. Osa putkista on upotettu pohjabetoniin, mutta suurin osa on kiinnitetty lantakourun pohjaan. Normaalista 40 mm:n muovisesta vesiputkesta tehty keruuputkisto on eristettyä PEM-runkolinjaa pitkin yhteydessä kahteen lämpöpumppuun. Tarkasteluhetkellä putkistossa kiertävän etanolin ja veden seos oli 5-asteista ja tulolinjan 12-asteista. Lämpö johdetaan sikalan lattialämmitysputkistoon, joka saa energiansa yksinomaan lietteestä. Saman järjestelmän avulla lämmitetään 1000 litran varaajassa olevaa käyttövettä hyödynnettäväksi liemiruokinnassa ja osastojen pesussa. Kuumavesipesurin tilalle hankittiin kylmävesipesuri, johon otetaan asteiseksi esilämmitettyä vettä. Järjestelmän suunnitteli ja asensi Timotek, joka myös toimitti suurimman osan laitteista. Toimitusjohtaja Timo Reijo Haapanen otti lietteen lämmön hyötykäyttöön lihasikalassa. Timo Routakangas (oikealla) suunnitteli järjestelmän, jota laajennetaan vielä maalämpöputkiston avulla. Tärkeintä järjestelmässä on oikea mitoitus ja räätälöity kokonaisuus. Routakankaan mukaan hyötysuhteeksi saadaan 1: 4 5 ja teoreettiseksi tehoksi noin 50 kw. Tärkeintä järjestelmässä on oikea mitoitus ja räätälöity kokonaisuus tilan ja sikalan tarpeiden mukaan. Kaksi lämmityspiiriä Haapanen aikoo kehittää järjestelmää niin, että myös tuloluukkujen alapuolella olevaan deltaputkistoon mene- 10 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /

7 vä vesi lämmitetään. Maalämmön keruuta varten hän on asennuttanut lisäputkiston sikalan ulkopuolelle maaperään noin metrin syvyyteen metrin matkalle. Lisäksi hän on hankkimassa toista varaajaa. Tällöin lämpöpumppu tuottaa lämpöä vuorotellen kahteen eri lämmityspiiriin. Toisen piirin lämpötila pidetään alhaisena lattialämmitystä varten, ja toiseen ajetaan niin kuumaa kuin lämpöpumppu pystyy tuottamaan. Järjestelmä voitaisiin toteuttaa myös yhdellä varaajalla, jolloin lattialämmityspiirin vesi suunnattaisiin alas kuumemmasta vedestä. Tällöin lämpöpumpun hyötysuhde olisi kuitenkin merkittävästi alempi. Kahden erillisen piirin järjestelmässä hyötysuhde matalampilämpöisen veden tuotossa voi nousta jopa lähelle seitsemää. Led-valo sopii broileri kasvattamoon Edullista valoa Valolähde Käyttöaika Sähkön tarve/v, kwh Vuosikustannus, * Säästö, /v 50 kpl hehkulamppu 60 W 18 h/vrk kpl led-lamppu 11 W 18 h/vrk *) energian hinta 0,15 /kwh Kuva: Kimmo Haapanen nenee yli eurolla vuodessa. Lamput ovat kalliita, mutta niiden käyttöikä on käytännössä jopa tuntia. Ne ovat myös turvallisia, ympäristöystä- Öljykattila virattomaksi Muutoksen jälkeen laskennallinen teho nousee 75 kw:iin. Tavoitteena on tehdä öljykattilan käyttö kokonaan tarpeettomaksi. Lietteen lämpötilan aleneminen vähentää ammoniakin syntymistä ja parantaa siten ilman laatua sikalassa. Ilmanvaihdon paraneminen ja sikojen hyvinvoinnin lisääntyminen ovat tärkeitä kannustimia järjestelmän hankkimiseen. Samalla poistoilman hajuhaitat vähenevät. Haapanen on laskenut säästävänsä lämmitysöljyä noin litraa vuodessa. Kokonaissäästöksi hän arvioi noin euroa, sillä lisääntynyt sähkönkäyttö tuo lisälaskua noin euroa vuodessa. Investoinnin takaisinmaksuaika ei tule olemaan montaa vuotta. Lämmön talteenotto lietteestä toimii itsellään eikä vaadi työtä kuten hakelämmitys. Led-lamppuja ostettaessa kannattaa kiinnittää huomiota niiden värilämpötilaan. Kuva HK Agrin nuorikkokasvattamosta. broilerien hyvinvointidirektiivi vaati monella tilalla nostamaan valotehoa kasvattamoissa. Led-lamput ovat yleistyneet hehkulamppujen korvaajana. Hyviä käyttökokemuksia led-valoista hehkulamppujen tilalla on tullut paljon. Ledeillä on pystynyt jopa käyttämään entistä kirkkaampaa kasvatusvalaistusta. Jo noin 750 neliön hallissa säästö on todella merkittävä verrattuna hehkulamppuihin. Kun 50 tavallista hehkulamppua korvataan 50 led-lampulla, sähkölasku pievällisiä ja heti syttyviä. Lamppujen takuu on kolme vuotta. Lampuissa kannattaa kiinnittää huomiota enemmän valotehokkuuteen (lumen) ja värilämpötilaan kuin watteihin (W). Hehkulampun valotehokkuus on 11, energiansäästölampun 40 ja ledlampun 75 lumenia wattia kohti. 11 watin led-lamppu vastaa näin valotehokkuudeltaan 75 watin hehkulamppua. Led-lamppujen valon on oltava sävyltään lähellä lämmintä valkoista, kelviniä (K). Lamput ovat himmennettäviä ja säätö onnistuu pääosin vanhoilla, hehkulampuille tarkoitetuilla himmentimillä. Yleensä hehkulamppusäätimet vaativat yhden hehkulampun asentamisen led-linjaan, jotta säätimien vaatima minimiteho täyttyy. Ihminen ja linnut erottavat hehkulamput led-lamppujen seasta, joten niiden sijainti on suunniteltava ennen asentamista. Lämpöä poistoilmasta ja pohjavedestä Poistoilman lämpö otetaan talteen kuvan yläreunassa olevalla muoviputkikennostolla. Kenno ei tukkeudu sikalapölystä, koska sitä pestään vedellä jatkuvasti. Kuvat: Kimmo Haapanen Kimmo Haapanen Kehitysasiantuntija Satafood Kehittämisyhdistys ry S ikalan poistoilmassa on paljon lämpöenergiaa, joka voidaan ottaa talteen ja käyttää sisään tulevan ilman lämmitykseen. Clephas Jacobsin sikatilan lämmitys- ja lämmön talteenottojärjestelmä on hyvä esimerkki energiatehokkaasta tuotannosta. Hollannin Veulessa sijaitsevalle 670 emakon tilalle rakennettiin uudet porsitus- ja välikasvatusosastot vuonna Sikalan poistoilma kerätään yhteen paikkaan joka osastolta. Poistoilmasta otetaan lämpöä talteen veden ja glykolin seokseen ja samalla poistoilma pestään lähes hajuttomaksi. Lämmennyt vesi pumpataan lämmityskennostoon, jossa tuloilman lämpötila nostetaan vähintään kahdeksaan asteeseen. Kylmillä jaksoilla keskitalvella tuloilman lämmönvaihtimen vettä lisälämmitetään lämpöpumpulla, johon otetaan energiaa pohjavedestä. Jacobs pyrkii varmistamaan eläimille optimaaliset karsinaolosuhteet. Tuloilmaa aletaan lämmittää aina ulkolämpötilan painuessa alle 10 asteeseen. Esilämmitetty ilma johdetaan osastoille lattian alla olevia kanavia pitkin. Porsaiden kasvatusosastoilla ja porsitusosastoilla käytetään nukkumisalueella lattialämmitystä. Kiertoveden lämpötila nostetaan noin 40 asteeseen ener- Lämmönvaihtimesta lämminnyt vesi pumpataan tuloilman lämmönvaihtimeen pöydän alla olevalla pumpulla. Ilmanvaihdon ja lämmön talteenoton ohjauskeskus on seinällä. Veden siirtoputket ovat isoja virtausvastuksen pienentämiseksi. Sikalan kaikilta osastoilta poistoilma kerätään yhteen rakennuksen välipohjassa olevaan kanavaan. Ilma kulkee kanavaa pitkin lämmön talteenottoon ja pesuun, joka on sikalan päädyssä toisessa kerroksessa. giatehokkaiden lämpöpumppujen avulla, jotka ottavat energiaa pohjavedestä. Keskitetty ilman sisäänottojärjestelmä mahdollistaa tuloilman jäähdyttämisen pohjavedellä kesän kuumina päivinä. Lämmön siirtäminen poistoilmasta tuloilmaan vie erittäin vähän energiaa, koska sähköä kuluu vain veden pumppaamiseen. Energiatehokkuus on korkea Kokonaisenergiasta noin 80 prosenttia voidaan ottaa talteen ja kierrättää. Sikalaan menevä ilma esilämmitetään lämmönvaihtimessa. Ilma virtaa sinisen kennon läpi lattian alla olevia kanavia pitkin osastoille. Kuumina päivinä lämmönvaihtimeen pumpataan kylmää pohjavettä, joka jäähdyttää ilmaa muutamalla asteella. 12 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /

8 Biokaasusta sähköä ja lä mpöä MTT:n tutkimusyksikön biokaasulaitos Maaningalla valmistui uuden pihaton myötä vuonna Laitoksen tuottama sähkö kattaa 40 prosenttia 120 lehmän navetan sähköntarpeesta. Harri Jalli Tuotantoneuvoja Laitoksessa on lietetilavuudeltaan 260 kuution reaktorisäiliö ja samansuuruinen jälkikaasutussäiliö. Betoniset säiliöt on upotettu maahan ja niissä on 70 millin uretaanieristys. Lämminvesikierto pitää reaktorisäiliön lämpötilan 37 asteessa, tutkija Ville Pyykkönen kertoo. Reaktoriin syötetään kuutiota naudan lietelantaa vuodessa, eli laskennallisesti vajaat kymmenen kuutiota päivässä. Lietteen määrä vaihtelee esimerkiksi lehmien laidunnuksen mukaan, mutta se ei häiritse prosessia. Lisäsyötteenä käytetään säilörehua. Rehu käsitellään ensin seosrehuvaunulla ja syötetään reaktoriin syöttöpöydällä. Säilörehun lietettä korkeampi kuivaainepitoisuus ja biohajoavuus on kaasuprosessin kannalta edullinen. 800 kilon säilörehumäärä lisää kaasuntuotantoa 60 prosenttia, mutta myös se- koitustarve lisääntyy. Tämänkokoisessa reaktorissa säilörehua voi syöttää enintään kiloa päivässä. Suurilla syöttömäärillä kevyt materiaali voi muodostaa reaktoriin kelluvan lautan. Massa siirtyy painovoimaisesti säiliöstä toiseen ja säilörehu voi myös tukkia ylivuotoputken. Suunnitteilla on pumppausjärjestelmä, jolla massan kulku varmistetaan. Laitokseen kuuluu myös 500 kuution kaasuvarasto, joka vastaa noin 1,5 2 vuorokauden kaasutuotantoa. Päivittäisellä 10 lietekuution ja 800 säilörehukilon syötteellä tuotos on 330 kuutiota biokaasua, josta 180 kuutiota on metaania. Se voidaan hyödyntää CHP-yksikössä ja kaasukattilassa. Osa tuotetusta lämmöstä ja sähköstä käytetään reaktorin toimintaan ja lämmitykseen. Nettosähköntuotanto on 70 MWh ja nettolämmöntuotanto 380 MWh vuodes- Kuvat: harri Jalli Kaasuprosessiin syötetään vajaat 10 m 3 lietettä ja 800 kiloa säilörehua päivässä. sa. Sähkö käytetään navetassa ja lämpö MTT:n rakennusten lämmittämiseen. Navetan sähköntarpeesta 40 prosenttia tuotetaan biokaasulla. Laitoksen hinta on noin euroa. Kun laitoksen sähköllä korvataan ostosähköä ja lämmöllä öljyllä tuotet- Maaningan biokaasulaitos maksoi euroa, ja sen takaisinmaksuaika on 13 vuotta. tua lämpöä, laitoksen takaisinmaksuaika on 13 vuotta. Jos laitos pystytään rakentamaan edullisemmin, tilanne muuttuu nopeasti. Toinen vaihtoehto tuottojen lisäämiseen on liikennekaasun tuottaminen. Se vaatisi investointia kaasunpuhdistuslaitokseen. Käsittelyjäännös on peltolannoitteena parempaa kuin tavallinen lietelanta. Kokonaistypen pitoisuus on suunnilleen sama, mutta kasveille käyttökelpoisen liukoisen typen pitoisuus suurempi kuin raakalietteessä. Ammoniumtypen suuri osuus edellyttää lietteen välitöntä multaamista. Hajuhaitat ovat pienempiä ja kaasutus tuhoaa rikkasiemeniä ja patogeenejä. Meillä Suomessa on kymmeniä laitoksia, Saksassa niitä on tuhansia. Biokaasulaitosten laajempi yleistyminen vaatii meillä poliittisia päätöksiä, toteaa Ville Pyykkönen lopuksi. Uusinta tuotantoteknologiaa Kotieläintutkimus Maaningalla keskittyy maidontuotantoon ja sen teknologiaan. Nykyaikainen navettateknologia eli NYT-hanke on tutkinut uusia innovaatioita ja tekniikoita vasikoitten juotosta kiimanseurantaan, kertoo tutkija Sari Kajava. Yhteistyö paikallisten viljelijöiden ja koulujen kansa on tiivistä. Hankkeessa on mukana myös viljelijäkoulutusta. Se antaa paljon lisätietoa myös tutkijoille. Tutkimusnavetta on periaatteessa normaali 120 lehmän tuotantoyksikkö, joka on varustettu tieteellisen tutkimuksen vaatimilla laitteilla. Kahdessa 25 lehmän osastossa on eläinkohtaiset ruokinnan seurantajärjestelmät. Navetassa on ensimmäisenä maailmassa paikannusjärjestelmä, jolla eläinliikennettä voidaan seurata jatkuvasti. Tutkimus vaatii paljon työvoimaa ja päivittäisessä työskentelyssä on noin kymmenen henkeä. Maidontuotannon perustutkimusta on tehty paljon. Ruokintakokeita voi pyöriä navetassa useitakin samanaikaisesti. Hyvinvointitutkimus on lähtenyt käyntiin viime vuosina, mutta tehtävää on vielä paljon ja tuotantoympäristön tutkimus elää murrosvaiheessa. Sari Kajavan mielestä seuraava tutkimuskohde voisi olla ruokinnan vaikutus lehmien kestävyyteen ja hyvinvointiin. Tilakokeetkin ovat jatkossa mahdollisia. Viimeksi tilakokeita tehtiin juottokoneitten käytännön testaamisessa. 14 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /

9 Maatilojen koon kasvun myötä matkat pellolle pitenevät. Samaan aikaan pitää korjata entistä suurempia satoja ja siirtää lantaa pidempiä matkoja. Savoniaammattikorkeakoulun Rekka-hankkeessa kehitetään karjatiloille parempaa rehulogistiikkaa. Nykyiseltä tilalta selkeästi kauempana olevalta peltoalueelta rehun kuljettaminen maksaa ja siirtymiseen menee paljon aikaa. Rekka-hankkeen taustaa voisi kuvata maanviljelijän ajatuksella: Kannattaako tuolta asti hankkia peltoa säilörehun korjuuta varten? Pitäähän lantakin ajaa vielä sinne. Kuluuko työaika tien päällä? Maatilan laajentumiseen liittyy kiinteästi koneinvestoinnit ja korjuumenetelmien vertailu. Koska kahta samanlaista maatilaa ei ole, jokaisessa tapauksessa ratkaisu on ainutkertainen. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa rehun siirron pullonkaulat, löytää tehokkaita ratkaisuja ja antaa kehitysideoita karjatiloille. Tilan laajennus ja rehunkorjuun uudelleen organisointi on helpompaa, kun kustannuksista on ajantasaista tietoa. käytetty kuvitteellista tilannetta ja kustannusten perusteena on käytetty KMkalenterin tuntihintoja. Rekan lastaus tässä esimerkissä on tehty auton omalla nosturilla, muissa traktorilla. Saman esimerkin voi laskea tilakohtaisilla tiedoilla rehunkuljetusajan laskurilla (rekka.savonia.fi). Siirtokustannus nousee pienillä vaunuilla erittäin nopeasti verrattuna suuriin kuljetusyksikköihin. 36 paalin kuljetuksessa rekalla tuntiteho säilyy korkeana, koska tiellä vietetty työaika on lyhyt verrattuna lastaus- ja purkuaikoihin. Kokonaiskustannukseen vaikuttaa merkittävästi myös yksittäisen paalin paino. Sitä ei tässä eritellä, koska paalikohtaista kustannusta on helpompi verrata eri sato- ja laatutasoilla. Merkittäviä kustannuseroja Paalien kuljetusmenetelmissä on eroa, sillä jo 10 kilometrin päästä ajettaessa viljavaunulla kuljetetun paalin kustannus on kaksinkertainen rekkakuljetuk- Rekka-hankkeen laskureilla voi miettiä logistisia valintojaan. seen verrattuna. Kuljetusmatkan kasvaessa kahdesta kilometristä 30:een paalin kustannus nousee viljavaunulla siirrettäessä yli kolminkertaiseksi, suurilla rekkakuormilla paalikohtainen kustannus kaksinkertaistuu noin kahdesta runsaaseen neljään euroon. Säilörehu on kuljetettavissa pitkästäkin matkasta, kun logistiikkaa kehitetään. Ratkaisut ovat aina tilakohtaisia ja vaikuttavia tekijöitä ovat ajonopeudet, kuorman koko, lastaus-, sidonta- ja purkuaika. Rekka-hankkeen kehittämillä laskureilla jokainen viljelijä voi miettiä omia logistisia valintojaan. Excel-pohjaiset laskurit voi ladata omaan käyttöön osoitteesta rekka.savonia.fi. Irtorehun kuljetus Rekka-hankkeen laskurella voi verrata myös mm. siirtonopeuden, ajomatkan ja kuormakoon vaikutusta rehunkorjuun kustannuksiin. Noukinvaunu- ja tarkkuussilppurikorjuussa säilörehu siirretään varastoon heti korjuun aikana. Irtorehuun pätevät samat periaatteet kuin paalirehuun: kuorman koko vaikuttaa kannattavuuteen. Rekkakuljetus Paalivaunu Viljavaunu 6 t Paaleja / nouto, kpl Konekustannus, alv 0% Kuljettajan palkka sivukuluineen, Keskinopeus, km/h Lastausaika, min Purkuaika, min Kuljetuskustannus /paali Rekkakuljetus Paalivaunu, 12 t Viljavaunu 6 t Kuorman kokoa ei kuitenkaan lasketa kuutiotilavuutena vaan kiloina. Noukinvaunu tiivistää kuormaa omilla rakenteillaan ja siirtovaunuihin on mahdollista saada tiivistävä etuseinä. Kokonaiskustannukseen vaikuttaa tietysti käyttömäärä ja hankintahinta. Kuva: Matti Vornanen Pyöröpaalien siirtokustannus Seuraavan sivun taulukko vertaa kolmea eri paalien noutomenetelmää 2-30 kilometrin etäisyyksillä. Lähtötietoina on Janne Räisänen projektipäällikkö, Rekka-hanke Savonia-ammattikorkeakoulu Laajentavien maatilojen haasteena on pellon saatavuus ja tilusrakenne. Kun rehua ajetaan yhä kauempaa, on myös kuljetusmenetelmiä tehostettava. HK Agri hallitsee liemirehujen logistiikan Pellon etäisyys, km Rehulogistiikan kehittäminen säästää euroja HK Agri toimittaa viikoittain sopimustiloilleen yli 100 liemirekkakuormaa. Liemirekat ajavat ympäri vuoden, ja vuorokauden. Liemirehuja valmistuu sekä meijereiden juustonvalmistuksen sivutuotteena että viljateollisuuden prosesseista. Yhteistyötehtaita on useita kymmeniä ympäri Suomea. Logistiikan suurimmat haasteet syntyvät sopimuslaitosten ennustemäärien isoista heilahduksista. Pienet poikkeamat ovat arkipäivää. Suuret poikkeamat syntyvät usein tehtaiden laiterikoista. Lisäksi meijereillä hera- ja maitohuuhdemäärät saattavat nousta yllättäen, jos maidon laatu ei läpäise elintarvikelaadun seulaa. Lisähaastetta jakeluun tuo se, että myös sikaloiden tarvitsemien liemirehujen käyttömäärät voivat vaihdella suuresti. Pienten porsaiden rehuntarve on lihasikalassa aivan toista luokkaa isompaan sikaan verrattuna. Mitä tarkemmin kuljetusliike tietää sikaloiden toiveet, sitä helpompi on toimia. Laajentavat sikalat tarvitsevat usein tupla- tai jopa triplamäärän uusia liemirehuvarastosiiloja. Siilojen hankinnassa HK Agri auttaa tarpeen mukaan. Markkinat tarjoavat erikokoisia, edullisia, käytettyjä liemirehusäiliöitä. Punaisena lankana HK Agrin liemirehulogistiikassa on asiakastilojen hyvä ja täsmällinen palvelu. Pirjo Leva 16 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /

10 Kuva: Ismo Hölsä Optipossu-rehut korkeatuottoisille emakoille ja porsaille Emakoiden huimasti noussut keskituotos vaatii rehustukselta entistä enemmän. HK Agrilla kehitetty Optipossu-rehusarja helpottaa korkeatuottoisten emakoiden ja suurten pahnueiden ruokintaa. Rehu Jouni Saarinen Myyntipäällikkö HK Agrin Optipossu maxi -kehitysohjelman tiloista iso osa tuottaa jo yli 27 porsasta emakkoa kohden vuodessa, parhaimmat jopa yli 30. Pahnueet ovat suurempia ja porsaat vieroitetaan aikaisemmin ja kevyempinä kuin ennen. Ruokinnassa ei enää pärjätä vanhoilla eväillä. Yli vuoden kestäneen kehitystyön tuloksena uusi Optipossu-rehusarja on nyt valmiina. Rehujen tuotekehitys on tehty HK Agrin, Suomen Rehun ja hollantilaisen Nusciensen yhteistyönä. Tuotteiston rakentamisessa suurin rooli on ollut HK Agrin tuotantoneuvonnalla, jolla on paras tietotaito korkeatuottoisten tilojen tuotannosta, haasteista ja mahdollisuuksista. Rehut ovat testien jälkeen valmiina käyttöön. Tuotteiden koostumusta muutetaan tarpeen vaatiessa, ja yhteistyökumppanuudet haetaan aina parhaalta mahdolliselta taholta konseptin ylläpitämiseksi ja sen edelleen kehittämiseksi. Täysrehuilla alkuun Optipossu-rehusarjassa lähdetään liikkeelle täysrehuilla. Imettäville ja tiineille emakoille on omat täysrehunsa ja porsaille viiden rehun rehuohjelma. Tuotteiden koostumus on rakennettu HK Agrin suositusten mukaiseksi käyttäen Norsvinin eläinaineksen vaatimia ravintoainetasoja. Entistä tarkemmin keskitytään emakoiden kuntoon ennen porsimista ja kunnon ylläpitämiseen imetyksen aikana. Analyysi Optipossu-raportit Porsaiden rehunsyönti on saatava alkuun jo imetyksen aikana, jotta ne tottuvat teolliseen rehuun mahdollisimman varhain. Optipossu-porsasrehuohjelma on kehitetty yhdessä Nusciensen kanssa, joka on Euroopan johtava porsas- ja emakkorehujen osaaja. Porsasrehuissa on myös käytössä Nusciensen esiseokset. Lisänä työkalut onnistumiseen Optipossu-rehuihin liittyy tarkka ohjeistus. Rehuohjelmaan liittyvällä tilakäynnillä tarkastetaan eläinten kunto, olosuhteet sekä tuotannon taso ja sen pullonkaulat. Sen pohjalta listataan kehityskohteet, määritellään tavoitteet ja toimintamalli niiden saavuttamiseksi. Samalla tarkistetaan ruokintalaitteet, veden laatu ja ilmastointi. Rehuohjelman kulmakivi on säännöllinen eläinten kunnon arviointi. Ruokintakäyrät säädetään oikealle tasolle niin, että emakot porsivat riittävän hyväkuntoisina. Asiantuntija Ruokintalaitteet Optipossu-rehuilla tuotannon kehittyminen on jatkumo, joka ei tule valmiiksi. Hyvä ternimaidon tuotanto ja porsaiden riittävä maidon saanti ovat toinen tärkeä tavoite, jolla tähdätään hyvään porsaslaatuun ja pahnueiden tasaisuuteen. Monella tilalla laatu on heikentynyt tuotantotulosten parantuessa. Optipossu-rehuohjelman viisi porsasrehua on suunniteltu tarkasti tietyn ikäisille porsaille. Ohjelmassa on kaksi prestarter-rehua porsaille emakon alla käytettäväksi, sillä korkea syöntimäärä vieroituksen yhteydessä on ehdoton tavoite jokaisella tilalla. Vieroitus- ja porsasrehut on suunniteltu ehkäisemään ripulia. Porsasrehujen toimivuus ja ilmastointi ovat hyvin tärkeitä asioita vieroitusosastolla. Niiden lisäksi tilakäynnillä kiinnitetään runsaasti huomiota juomaveden saatavuuteen ja laatuun. Optipossu-tilojen tuotantotulosten perusteella rehujen koostumukseen, esiseoksiin sekä valmistukseen tehdään tarvittavat muutokset. Lisää vaihtoehtoja eläinrahoitukseen HK Agri tarjoaa uusia vaihtoehtoja eläinrahoitukseen. Jos sopimustuottaja on LSO Osuuskunnan jäsen, hän voi valita uuden HKScan Eläinrahoituksen tai pysyä nykyisessä eläinluototusmenettelyssä. Juha Levonen Kehityspäällikkö Uusi HKScan Eläinrahoitus on rakennettu Pohjola Pankin, LSO Osuuskunnan ja HK Agrin yhteistyönä. Pohjola Pankki rahoittaa eläinkannan, LSO Osuuskunta toimii takuumiehenä ja HK Agri käytännön operaattorina. Uudistuksen tavoitteena on joustavuuden lisääminen, korkokustannuksen alentaminen ja tuottajan kirjanpidon selkeyttäminen. Uudessakin systeemissä HK Agri toi- mittaa ja laskuttaa eläimet. HKScan Eläinrahoituksen valinneilla kuitenkin eläinlaskun suorituksen saajana on Pohjola Pankki ja nykykäytännöstä poiketen tuottaja maksaa itse tällä laskulla eläimet eräpäivänä pankille. HK Agri puolestaan tilittää eläimet täysimääräisesti tuottajalle ilman, että eläintilityksestä peritään ostetun eläimen hintaa tai korkoa. HKScan Eläinrahoituksen maksuajat on sovitettu niin, että normaalisti eläimiä kasvatettaessa teurastili maksetaan ennen eläinlaskun erääntymistä. Eläimet rahoitetaan koko kauppahinnasta arvonlisävero mukaan lukien. Eläinrahoitus haetaan ja siitä tehdään sopimukset tuottajakohtaisesti. Hakemusasiakirjat täyttävät ja allekirjoittavat tuottaja ja HK Agrin kenttäedustaja yhdessä. Pankki ja takaaja tekevät asiakirjat saatuaan rahoituspäätökset. HKScan Eläinrahoitus ei sido tilan vakuuksia, vaan eläimet ja LSO Osuuskunnan takaus toimivat rahoituksen vakuutena. Näin vakuudet voidaan käyttää tilan kehittämiseen. HKScan Eläinrahoituksesta peritään avattaessa avausmaksu. Rahoitukses- ta kannetaan korko ja vuosimaksu, molemmat neljästi vuodessa. Korko on kolmen kuukauden euribor + 3,4 prosenttia, ja neljässä erässä maksettava vuosimaksu on yhteensä 300 euroa. HK Agrin perinteinen eläinluotto nykyisine ehtoineen ja tuttuine käytäntöineen säilyy voimassa niillä tuottajilla, jotka eivät mene uuteen HKScan Eläinrahoitukseen. Rahoitusfaktat LSO Osuuskunnan takaus edellyttää jäsenyyttä ja voimassaolevaa HK Agrin tuotantosopimusta Tarvitaan myös hyväksytty luottopäätös rahoittajalta ja takaajalta Avausmaksu alle euron limiitistä 400 euroa, suuremmista 600 euroa Korko euribor 3 kk + 3,4 %, lisäksi laskutuspalkkio korkolaskusta 4 x 10 euroa vuodessa Vuosimaksu 300 /v, joka kannetaan neljässä 75 euron erässä 18 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /

11 Parhaat mallit konsernin lihanhankintaan HKScan-konserni yhdenmukaistaa hankintaa ja neuvontaa eri maissa toimivissa yksiköissään. Konsernin eläntenhankinnasta ja alkutuotannon palveluista vastaa Veli-Matti Jäppilä. H istoriani HK:lla alkoi 90-luvun alussa. Työskentelin ensin kuusi vuotta sianlihan hankintapäällikkönä. Palasin HKScaniin vuonna 2011, HK Agrin toimitusjohtajaksi. Väliajan työskentelin Atrialla, hankkien työkokemusta myös Baltiassa ja Venäjällä. Nyt vastuullani on HKScanin eläinhankinta ja tuottajapalvelut. Työkenttä käsittää eläinten hankinnan ja sopimustuotannon kehittämisen. Tehtävänä on myös nostaa esille kysymyksiä, jotka vaativat poliittista keskustelua, esimerkiksi miten tuotannolle asetettavien ehtojen tiukentaminen vaikuttaa alan kykyyn selviytyä. Yksi tärkeimmistä tavoitteistani on saada konsernin sisäinen osaaminen ja asiantuntemus laajemmin käyttöön. Suurin kehityspotentiaali on rehuratkaisuissa, neuvonnassa ja kuljetuksissa. Kunkin maan toiminta perustuu omiin kotimarkkinoihin. Veli-Matti Jäppilä johtaa HKScanin hankintaa. Konser nin eri maissa toimivat hankintaorganisaatiot saavat yhteisen nimen vuoden 2014 alusta. Tanska Ruotsi Baltia Suomi Parhaat käytännöt jakoon Rehut muodostavat suurimman yksittäisen kustannuserän kotieläintuotannossa. Panostus siihen onkin ollut ykkösasemassa. Syksyn aikana on hiottu kuntoon uusi rehustrategia, jonka tavoitteena on tilojen rehukustannusten vähentäminen. Tähtäimessä on myös tarkempi näkemys tulevista hintamuutoksista. Osa rehustusstrategiaa on HK:n oma rehuvalikoima. Alamme tarjota Suomessa ja Ruotsissa omaa rehuvalikoimaa, jonka valmistaa meidän valitsemat yhteistyökumppanit. Baltiassa tilanne on erilainen, sillä siellä tytäryhtiöt tuottavat lihaa itse. Tavallaan ne näyttävät tietä, koska siellä myös rehun valmistus on yhtiöiden omaa toimintaa. Optipossun maihinnousu Meillä on erittäin hyvät kokemukset suomalaisille porsastuottajille suunnatusta Optipossu-neuvontaohjelmasta. Optipossu tarjoaa tuottajalle tietoa ja ammattineuvontaa, jonka avulla tila voi kohentaa sekä eläinten hyvinvointia että tuotantonsa kannattavuutta. Tätä ohjelmaa hyödynnetään HKScan Partner -ohjelmassa, jota Ruotsissa otetaan käyttöön parhaillaan. Kuljetuksiin pyrimme löytämään parhaat HKScan Agri -käytännöt. Ruotsissa on jo yli kymmenen vuotta käytetty kolmikerroksisia eläinajoneuvoja. Suomessa ensimmäiset tulivat käyttöön vasta neljä vuotta sitten. Tiiviimmällä yhteistyöllä voimme saavuttaa paljon. Paikallisuus tärkeää Kunkin maan toiminta perustuu omiin kotimarkkinoihin. Kuluttajien mieltymykset ovat erilaiset kussakin maassa. Myös elävien eläinten hankinta tulee jatkossakin säilymään valtaosin paikallisena. On paljon sellaista, mitä voimme tehdä yhdessä, niin eläinhankinnassa kuin kuluttajatuotteiden tuotekehityksessäkin. Suurena toimijana meillä on lisäksi voimaa käytettäväksi, milloin sitä tarvitaan. Yhteisen nimen alle Alkuvuodesta HKScanin hankintaorganisaatiot alkavat toimia HKScan Agri -nimen alla. Pitkässä juoksussa yhtenäistetään myös kotisivuja, mutta tämä tapahtuu vaiheittain. Uusi, yhteinen nimi kuvastaa HKScanin uutta aikakautta. Kun viimeisin vuosikymmen muistetaan yritysostoista, nykyhetki keskittyy parhaiden toimintatapojen ja synergiaetujen etsimiseen. Artikkeli perustuu Veli-Matti Jäppilän haastatteluun SLS-lehdessä nro 5/2013. Metsämies ja tilanomistaja Veli-Matti Jäppilän juuret ovat maaseudulla. Hän hoitaa sisarustensa kanssa Mynämäellä viljatilaa, joka on kuulunut suvulle 300 vuotta. Vapaa-ajan harrastuksia on monenlaisia. Muutama viikko sitten olin ensimmäistä kertaa metsästämässä työporukan kanssa. Olen ollut mukana aikaisemminkin, mutta nyt ensimmäistä kertaa metsästyskortin kanssa. Viime kesänä osallistuin Tukholman maratonille. Säässä ei ollut kehumista. Kesä oli alkamassa, ulkona oli neljä astetta lämmintä ja todella tuulista. Talvisin lasken mielelläni lumilaudalla. 20 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /

12 LSO Osuuskunta Osuuskunnan seuraavat kokoukset 9.1. hallintoneuvosto, Turku puheenjohtajat, Turku/ Vantaa hallitus, Turku puheenjohtajat, Turku/ Vantaa Suomalaisesta lihasta ylpeys ja vastuu SO Osuuskunnan jäsenet valitsevat keväällä 2014 edustajiston, joka on osuuskunnan ylin hallitus, TurkuL päättävä elin. LSO tukee ja turvaa jäsentensä lihantuotantoa olemalla Suomen suurimman elintarvikealan yrityksen HKScan Oyj:n suurin omistaja. Käytä oikeuttasi asettua ehdolle ja äänestää. Vaalikelpoisia ovat LSO Osuus- LSO Osuuskunta kunnan jäsenet, jotka käyttävät osuuskunnan tai sen tytär- tai osakkuusyh- PL 50, Turku puh teisön palveluita säännöllisesti ja jotka S-posti: ovat tulleet jäseniksi ennen Jollet ole jäsen, liity! Ohjeet saat nettisivulta Järjestämme jäsenillemme tammikuussa seitsemän vaalitilaisuutta ympäri toimialueen Turusta Outokumpuun. Tilaisuuksissa kerrotaan niin LSO Osuuskunnan kuin HKScanin kuulumiset. Samalla käydään läpi vaalin toteuttaminen ja vaaliin ehdolle asettuminen. Osuuden vertailuarvo verovuodelle 2013 Konserniverokeskus on vahvistanut verovuodelle 2013 LSO Osuuskunnan yhden osuuden vertailuarvoksi (ent. verotusarvo) 5 003,69 euroa. Osuuden nimellisarvo säilyy 2 000,00 eurona. Veroilmoitukseen osuudet merkitään seuraavasti: Varallisuudeksi jäsen kirjaa maksettujen ja maksamattomien osuuksien yhteissumman. Varat merkitään veroilmoitukseen vertailuarvossa. Velaksi jäsen kirjaa maksamatta olevat osuudet. Velat merkitään veroilmoitukseen nimellisarvossa. Lisätietoja osuuden vertailuarvosta löydät verkkosivujen osuuspääoma-osiosta. Kokousaika to klo ma klo ti klo Kokouspaikka Lisäksi osallistujille tarjotaan huippukokki Risto Mikkolan maittava päivällinen, eikä kotiin tarvitse kenenkään lähteä tyhjin käsin. Pientä jännitystäkin on luvassa. Voit tutustua tarkemmin vaaliin ja niiden toteutukseen vaaliliitteestä, joka on lähetetty tämän lehden liitteenä. Vaaliliite sisältää myös kutsun vaalitilaisuuksiin. Käytä valtaasi ja ole aktiivinen tulevissa LSO Osuuskunnan edustajiston vaalissa. Lisätietoja: Hämeenlinna: Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Aulangontie 93 Ikaalinen: Rantasipi Ikaalisten Kylpylä, Hämyläntie 2 Turku: Turun Messu- ja Kongressi keskus, Messukentänkatu 9 11 Ilmoittautumiset viimeistään to klo Lahti: Lahden Sibeliustalo, Ankkurikatu ma klo ke klo to klo Huittinen: Kuninkaisten koulutus- ja kulttuurikeskus, Risto Ryti -sali, Risto Rytinkatu 70 Mikkeli: Konsertti- ja kongressitalo Mikaeli, Sointukatu 1 Outokumpu: ravintola Karbidi, Kaivosmiehenpolku Millolan tilan isäntäpari Mikko Leikola ja Anu Juurakko esittelivät hereford-tilaansa LSO Osuuskunnan sidosryhmille (kuva yllä). Nykyaikaiseen broilerinkasvatukseen vieraat tutustuivat Kiikalassa Ilkka Uusitalon tilalla. Suomalainen lihantuotanto esittäytyi sidosryhmille Osana LSO Osuuskunnan ja HKScanin 100-vuotista taivalta organisaatiot esittelivät tilavierailuilla sidosryhmilleen osuuskunnan jäsenten lihantuotantoa. Vieraat tutustuivat lokakuussa kahden tilan tuotantoon. Mikko Leikola ja Anu Juurakko esittelivät herefordrotuista pihvikarjaansa Saukkolassa. Tila on erikoistunut tuottamaan Aitoa Rotukarjan Pihvilihaa. Ilkka ja Päivi Uusitalo esittelivät broilerituotantotilaansa Salon Kiikalassa. Uusitalon perheen tila on yksi Kariniemen kotitiloista. Ensi vuoden puolella sidosryhmillä on mahdollisuus tutustua sianlihantuotantoon. Osuuskunnan uusi jäsenetu: HKScan Eläinrahoitus Osuuskunnan takaus on jäsenelle rahanarvoinen etu. Kuvat: Jarkko Översti HKScan on uudistanut lihan sopimustuottajilleen tarjottavaa eläinluototusta Suomessa. Uudistuksen tavoitteena on alentaa sopimustuottajien eläinluototuksen korkokustannuksia ja varmistaa lihan saatavuutta. Uusi kilpailukykyinen rahoitusvaihtoehto, HKScan Eläinrahoitus, tukee osuuskunnan jäsenten toimintaedellytyksiä lihantuotannossa, mikä on LSO Osuuskunnan perustehtävä. Eläinluottokelpoinen osuuskunnan jäsen, jolla on voimassaoleva tuotantosopimus HKScanin kanssa, saa rahoituksen koko välitys- ja uudistuseläimiä koskevaan kauppahintaan ilman vakuusmenettelyä oman tilan puolesta. Osuuskunnan takaus on jäsenelle rahanarvoinen etu. Uudessa mallissa teuraaksi kasvatettavien välitys- ja uudistuseläinten rahoittajana toimii HKScanin sijaan Pohjola Pankki Oyj. HKScan vastaa käytännön järjestelyistä tuottajien suuntaan ja tilittää teuraseläinten hinnat kokonaisuudessaan tuottajille. Sopimustuottajan tilalla olevat eläimet ovat automaattisesti ilman eri menettelyä kyseisen luoton vakuutena, ja tuottaja maksaa eläinluoton suoraan pankille. LSO Osuuskunta on antanut erillisen takaussitoumuksen eläinluottokelpoisten jäsentensä luotoille Pohjola Pankista. Luoton saamisen edellytyksenä on myönteinen luottopäätös rahoittajapankista ja takaajalta. LSO Osuuskunta antaa takauksen omille jäsenilleen. Nykyinen eläinluototusjärjestelmä säilyy uuden mallin rinnalla. Eläinluototuskysymyksissä HKScanin yhteyshenkilöt ovat Juha Levonen ja kenttäedustajat. HKScan Eläinrahoituksesta on kerrottu tarkemmin sivulla 19. Toimitusjohtaja Veikko Kemppi 22 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /

13 HK Rypsiporsas Juhlakinkku on täydellisen maukasta ja mureaa ja helppo valmistaa. HK Rypsiporsas Juhlakinkkuja on luuttomana tai potkallisena, tuoreena sekä pakastettuna. Tämän joulun uutuus on Rypsiporsas -Joulufileeviipaleet: harmaasuolatut kypsät fileeviipaleet sopivat loistavasti joulunajan juhlakattauksiin. Paina paistomittari kinkun paksuimpaan kohtaan. Jouluna herkutellaan Tutut maut ja tuoksut luovat perinteisen joulutunnelman. Tämän sivun ohjeella valmistat mahtavan maukkaan joulukinkun. Lisää hyviä ohjeita on Hookoo.fi -verkkosivuston Lihakoulussa. Rypsiporsas on ainutlaatuinen suomalainen oivallus lihan parempilaatuinen rasva vaikuttaa etenkin makuun: koska rasva sulaa paremmin kinkkua kypsennettäessä, lopputulos on entistäkin maukkaampi, mureampi ja mehevämpi. Rypsiporsaita kasvatetaan Suomessa vain noin 50 tilalla siksi Rypsiporsas Juhlakinkkuja on tarjolla vain rajoitetusti joulupöytiin. Kinkun valitseminen Valitse kinkku jouluruokailijoiden määrän mukaan. Pienelle perheelle sopii muutaman kilon kinkkurulla ja keskikokoiselle perheelle suomalaisten suosikki, 6 8 kilon kinkku, jonka voi valita joko luulla tai ilman. Isolle jouluseurueelle voi varata kokonaisen, noin 12 kilon joulukinkun. Sulattaminen On hyvä hankkia kinkku ajoissa, sillä esimerkiksi ison kinkun sulattaminen kestää jääkaappilämpötilassa 3 5 päivää. Kun kinkku on sulanut, ota se vielä ennen paistamista huoneenlämpöön. Kinkun sisälämpötilan olisi hyvä olla uuniin laitettaessa noin 10 astetta. Paistaminen Kinkun paistoaika on noin 1 tunti/kg, eli iso kinkku saa olla uunissa jopa 12 tuntia. Kaada uunipellille lasillinen vettä, niin rasva ei pala kiinni uunipeltiin ja uuni saa sopivasti kosteutta. Paina paistomittari kinkun paksuimpaan kohtaan, ei kuitenkaan kiinni luuhun. Säädä uunin lämpötilaksi astetta, ja sitten vain kinkku uuniin kypsymään. Mehevän kinkun sisälämpötila on astetta ja perinteisen, murean kinkun astetta. Kuorruttaminen Kun kinkku on paistunut, ota se pois uu- nista ja anna levätä huoneenlämmössä muutama tunti. Seuraavaksi poista kinkusta sen päällä mahdollisesti oleva verkko ja kamara. Kuori silava pois ja nosta kinkku puhtaalle uunipellille. Kinkun paistinliemi kannattaa säästää kastiketta varten. Sitten kuorrutetaan: sivele kinkun päälle sinappia ja korppujauhoa ja paina pintaan kokonaiset neilikat. Laita kuorrutettu kinkku 225 asteiseen uuniin noin viideksi minuutiksi, minkä jälkeen kauniiksi ruskistuneen kinkun voi asettaa lepäämään. Kinkun sinappihuntuun saa uutta makua käyttämällä maustettuja sinappeja. Voit itsekin maustaa sinappia esimerkiksi runsaalla määrällä rouhittua mustapippuria tai pikku tilkalla tummaa rommia. Yrttikuorrutus syntyy sekoittamalla yleiskoneessa vaaleaa leipää, persiljaa, voita, parmesaania ja valkosipulia. Kastike Maistuva kastike viimeistelee herkullisen kinkun. Jos et ehdi hauduttaa kastikkeita pitkään, ota käyttöön nopea kinkkukastike, joka syntyy HK:n Demiglace-kastikepohjasta. Lisää mukaan kermaa, omenasosetta sekä sinappia oman maun mukaan ja kastike on kiehauttamista vailla valmis. Tarjoile Koristele kinkkulautanen mielesi mukaan esimerkiksi keitetyillä pakasteherneillä, pikkuporkkanoilla ja luumuilla. Näin olet valmistanut kinkun, joka kruunaa joulupöytäsi ja herauttaa veden kielelle. Kun kinkku on paistunut, anna sen jäähtyä ja poista sitten verkko. Poista myös kamara ja kuori silava pois. Nosta kinkku puhtaalle pellille. Sivele kinkku sinapilla ja ripottele päälle korppujauhoja. Koristele kinkkulautanen ja aseta kinkku tarjolle. 24 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /

14 ajankohtaista Kuva: Harri Jalli Lihasikalan välikasvattamo parantaa kiertonopeutta Lokakuussa vietettiin avoimet ovet -tapahtumaa Satapossu Oy:n uudella vieroitusosastolla. Investointi turvaa omalta osaltaan Emomylly Oy:n porsastuotannon kehittämisen sekä laadukkaan ja tasaisen porsasvirran Satapossun kasvatussikaloihin. Oma välikasvattamo parantaa lihasikalan kiertonopeutta, koska porsaat siirretään lihasikalaan suurempina kuin ennen. Satapossun kaksivaiheisessa välikasvatusmallissa porsaita siirretään emakkosikalasta välikasvattamon kahteen vierotusosastoon joka toinen viikko. Vajaan kuuden viikon jälkeen porsaat siirretään toiselle osastolle, jossa kasvatusjakso on alle neljä viikkoa, ja sen jälkeen lihasikalaan. Sekä vierotusosastoja että välikasvatusosastoja on kuusi, kaikki kertatäyttöisiä. Harjunmaan mukaan uusi tekniikka vähentää työmäärää. Vierotusosastoilla on kaksi-ilmastokarsinat, ja nukkuma-alueen katoksen alla ilma on lämpimämpi kuin muualla karsinassa. Karsinat pysyvät siistimpinä ja osaston lämmitykseen kuluu vähemmän energiaa. Välikasvattamon avajaisissa pu- Kotitilalta-lehden kysely 2013 Kuva: Tauno Prami Autoilija Hannu Kohmo toi 600 pikkuporsasta Satapossun uudelle vieroitusosastolle lokakuun 23. päivänä. Porsaat otti vastaan vastaava eläintenhoitaja Aleksandra Szczepanik ja toimitusjohtaja Vesa Harjunmaa. hunut HKScanin toimitusjohtaja Hannu Kottonen pitää tärkeänä, että sikaketju jatkaa hyvää kehitystään. Sikalainvestointeja tarvitaan, jotta alkutuotannon kilpailukykyä voidaan parantaa, poistuvaa kapasiteettia saadaan korvattua ja jotta sianlihan omavaraisuusaste Suomessa säilyy hyvänä, Kottonen totesi. HKScanin porsastuotanto kehittyi merkittävästi kymmenen vuotta sitten, kun osakeyhtiömuotoisia emakkosikaloita rakennettiin. Myös eläinaines on parantunut ja pahnueiden koko kasvanut merkittävästi. Kotimaan sianlihankinnasta vastaavan johtajan Olli Paakkalan mukaan kehitys lisää HKScan-ketjun tarvetta lihasikalainvestoinneille ja välikasvattamolaajennuksille. Tuotantoneuvoja Kimmo Haapasen mukaan myös porsasyksikön välikasvatusosastoa laajentamalla saadaan järjestettyä hyvät kasvutilat kasvaneelle porsasmäärälle. HK Agri keräsi syys lokakuun vaihteessa palautetta Kotitilalta-lehdestä. Lukijakyselyyn vastasi pari sataa aktiivilukijaa. Kiitos arvokkaasta palautteesta! Kyselyyn vastanneiden kesken HK Agri arpoi 150 euron kylpylälahjakortin. Voitto osui Anneli Paadarille Laitilaan. Onnea voittajalle! Vuoden 2014 lehdet ovat jo suunnitteilla. Uusi vuosi tuo uusia tuulia. Uudet risteytyslisät välitysvasikoille HK Agri uudisti välitysvasikoiden risteytyslisät. MTT:n kasvatuskokeiden mukaan risteytyshyöty jakautuu nyt tasaisemmin lypsykarjan ja loppukasvattajan välillä. Risteytysvasikoiden lisät ovat nyt rodusta ja sukupuolesta riippuen euroa. Puhdasrotu- ja risteytyslisät Sonni veroton Kotivinkki-lehden toimitus on valinnut 101 parasta tuotetta, ilmiötä ja tapahtumaa vuodelta Marraskuussa ilmestyneessä lehdessä Hookoo.fi-sivuston Lihakoulu on nostettu listan kolmannelle sijalle. Kotivinkki-lehden päätoimittaja Outi Gyldén toteaa toimittamassaan diplomissa: Kotivinkin toimitus valitsee joka vuosi 101 parasta tuotetta, ilmiötä ja tapahtumaa, jotka ovat osuneet kohdallemme vuoden mittaan. Lehmä veroton Blonde, Charolais Limousin, Simmental Hereford, Angus Parhaiden tuotteiden joukkoon valittiin Hookoo.fi/lihakoulu. Vuonna 2013 nostimme valinnoissa esiin koko perheen arjen aarteita ja kulttuurin helmiä. Valitsimme tuotteita, joiden avulla koti piristyy ja keittiössä viihtyy. Poimimme parhaat kauneustuotteet, tyylikkäimmät asut ja asusteet sekä hyvän olon takaavat liikuntavälineet. Erityisesti kiinnitimme huomiota kotimaiseen työhön ja esineisiin, jolla on pitkä Eija Kantola Tuota noin -tuottajapäiville HK Agri järjestää historian kolmannet Tuota noin -tuottajapäivät Hämeenlinnassa. Tuottajat äänestivät illan tähtiesiintyjäksi KoneAgria-näyttelyssä Eija Kantolan. Äänestys ratkesi selvällä äänienemmistöllä. Äänestykseen osallistuneiden kesken HK Agri arpoi jääkaapillisen lihaa. Pääpalkinnon voitti Aimo Ylä-Sulkava Liedenpohjasta. Onnea voittajalle! Tule nauttimaan hyvästä seurasta, herkullisesta ruoasta ja Eija Kantolan siivittämästä iltatunnelmasta. Ennen joulua ilmoittautuneiden kesken arvotaan ilmainen majoitus (1 2 hlöä)! Ilmoittaudu osoitteessa hkagri.fi/ tuotanoin. HooKoo.fi -sivun lihakoulu kolmanneksi paras ilmiö elinkaari. Asioihin, jotka tuottavat iloa ja hyötyä seuraavinakin vuosina. Nämä ovat myös Kotivinkin tärkeitä teemoja vuonna Hookoo.fi-verkkosivuston Lihakoulussa liha-alan ammattilaiset jakavat osaamistaan omin sanoin. Palvelu tuo HK:n sadan vuoden aikana kertyneen lihaosaamisen kuluttajan saataville tarjoamalla runsaan paketin lihatietoa aina tuotannosta lihankäsittelyyn ja resepteihin. HK:n tuotekehityskokki Tero Honkaniemi esittelee Lihakoulun syntyä tammikuussa Tuota noin -tuottajapäivillä. Ilmoittaudu mukaan: hkagri.fi/tuotanoin. 26 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /

15 Hankintamiesten matkassa ykyään kauppaa teuraseläimistä, välitysvasikoista ja porsaista tekee HK Agrilla viitisentoista kenttäedustajaa. Alueet ovat suuria ja eläinmäärät tiloilla kasvaneet. Tilat ilmoittavat noudettavat eläimensä suoraan hankinnan toimihenkilöille netin kautta tai puhelimitse. Katja Vättö tuli HK:lle hankintaan harjoittelijaksi vuonna Kahden vuoden kuluttua hän sai vakituisen paikan hankintatoimihenkilönä. Eläinvälityksestä hän siirtyi kaksi vuotta sitten kenttäedustajan tehtäviin, Ismo Saaren seuraajaksi. Kaksi kuukautta pyörittiin maakunnassa yhdessä, Ismo avasi minulle latua. Nyt alkaa jäädä jo vähän omaakin jälkeä, Vättö kertoo. Vähintään päivä viikossa kuluu toimistolla, muun ajan kenttäedustaja on liikkeellä asiakastiloilla. Urjalassa asuvan Vätön vastuulla on iso alue Juupa- Kuva:Pasi Leino Uuden ajan hankintamies on nainen Teuraseläinhankinta ei enää ole yksinomaan miesten valtakuntaa. Katja Vättö on uuden polven kenttäedustaja. Asiakkaiden kohtaaminen on työssä yhtä tärkeää kuin ennenkin. joelta Tammisaareen. Läntisimmät tilat ovat Mynämäellä, itään mentäessä alue päättyy Hämeenlinnaan. Vättö ei kauhistele ajokilometrejä. Tilakäyntien määrä päivässä vaihtelee yhdestä neljään. Yleensä kenttäedustaja viedään ensiksi katsomaan eläimet, ja sen jälkeen käydään asioita läpi pöydän ääressä. Sopimusasioista puhutaan, ja tietysti hinnat aina kiinnostavat. Jutustellaan, suunnitellaan tulevaa. Pyrin varaamaan riittävästi aikaa, ei sitä voi käydä vain sanomassa moro, ja lähteä heti seuraavaan paikkaan. Sopimuksista neuvoteltaessa ilmapiiri on tiukan asiallinen. Silloin tällöin Vättö hyppää välitysauton kyytiin ja näkee silloin pehmeämmän puolen asiakkaistaan. Kun vasikka-auto kaartaa kasvattamon pihaan, ovat eläimet ja niiden hyvinvointi keskusteluissa etusijalla. Nautaedustajan tehtävänä on etsiä Teksti Raila Aaltonen Katja Vättö toivoo asiakkaiden ottavan rohkeasti yhteyttä kaikissa eläimiin liittyvissä asioissa. Tämä ei ole työssäkäyntiä, vaan työn elämistä. ketjuun tuleville vasikoille kasvatuspaikat, joten vasikkavälityksen paineet tuntuvat. Vättöä ilahduttavat monet valmisteilla olevat kasvattamoinvestoinnit. Vanhempia kasvatuspaikkoja jää kuitenkin koko ajan pois, joten lujaa on juostava pysyäkseen edes paikallaan. Navetoiden tyhjentymiset ovat kovia paikkoja kenttäedustajalle, Vättö myöntää. Mutta päätökset ovat väistämättömiä, ellei jatkajaa ole. Omassa organisaatiossa kenttäedustaja tekee yhteistyötä neuvojien, eläinlääkärin ja kuljetussuunnittelijoiden kassa. Eläinten liikuttamisia suunnitellessamme pyrimme aina siihen, että kaikki olisivat tyytyväisiä ja että eläin haetaan tilalle sopivimpaan aikaan. Kenttäedustajat tapaavat asiakkaita myös ammattitapahtumissa, kuten messuilla ja karjakerhojen tilaisuuksissa. Katja Vättö käy niissä mielellään. En millään ehdi käymään talosta taloon kaikkia tiloja, siksi onkin mukava tavata asiakkaita erilaisissa tilaisuuksissa. Saatan tunnistaa äänestä ihmisen, jonka kanssa olen asioinut vain puhelimessa. Työn monipuolisuus ja ihmisten tapaaminen on kenttäedustajan työssä kiehtovinta. Tässä työssä olen enemmän itseni kuin toimistossa. Tämä ei ole työssäkäyntiä, vaan työn elämistä. Myös Vätön työpuhelin pirisee joskus työajan jälkeenkin. Nuoren polven kenttäedustaja ei ota siitä paineita. Jos joku soittaa illalla, hänellä on oikeasti asiaa, tuumii kahden lapsen äiti leppoisasti. Alku on ollut opettelua, miten yhdistää perhe ja työ. Nyt olen ymmärtänyt jujun ja tykkään tästä valtavasti. Snabbt och kort God avkastning sparar energi Energin är en stor kostnadspost för lantbruket och förbrukningen påverkar också miljön och lantbrukets image. Broilerproduktionen är en föregångare i utnyttjandet av inhemska energikällor. Inom broileruppfödningen fås redan 80 procent av energin från flis, träpellets eller vindkraft. Finlands regering fattade år 2010 beslut om ett paket för främjande av förnybara energiformer. Förnybar energi borde stå för 38 procent av energiförbrukningen år 2020 och för 60 procent år För närvarande tas 41 procent av hela energibehovet inom lantbruket från trä- och åkerenergi. Torven ökar andelen till totalt 47 procent. En viktig faktor då det gäller att förbättra lantbrukets energieffektivitet är en god nivå på avkastningen. Man når en hektarnivå på sex ton med nästan samma bränslemängd som tre ton. Ju snabbare svinen växer desto fler kilogram fördelar sig behovet av uppvärmning och foderenergi på. Man kan spara energi exempelvis i uppvärmningen genom att justera ventilationsanläggningen i svinhuset rätt. En typisk modern lösning för energisparande är en lufttät eller torkande spannmålssilo. Nytt alternativ för djurfinansieringen HK Agri erbjuder medlemmarna i LSO Andelslag ett nytt alternativ för djurfinansiering. Reformen ger mera flexibilitet, sänker räntekostnaderna och gör producentens bokföring tydligare. Pohjola Bank finansierar djurbeståendet, LSO Andelslag ställer garanti för krediten och HK Agri fungerar som praktisk operatör. Också i det nya systemet levererar HK Agri djuren och fakturerar för dem. De som har valt HKScans djurfinansiering betalar emellertid djurfakturan till Pohjola Bank. HK Agri avräknar djuren till producenten till fullt belopp utan att priset för förnyelsedjur eller ränta tas ut för förmedlingen. Optipossu-foder till högavkastande suggor och grisar En stor del av gårdarna i utvecklingsprogrammet Optipossu maxi producerar redan mer än 27 grisar per sugga och år. Optipossu-foderserien som utvecklats hos HK Agri underlättar utfodringen av högavkastande suggor och stora griskullar. Produktutvecklingen har gjorts i samarbete mellan HK Agri, Finska Foder och det holländska företaget Nuscience. Optipossu-foderserien omfattar ett eget fullfoder för diande och dräktiga HKScans djurfinansierings betalningstider har anpassats så att slaktavräkningen betalas innan djurfakturan förfaller. HKScans djurfinansiering binder inte gårdens säkerheter, utan djuren och LSO Andelslags garanti fungerar som säkerhet för finansieringen. Därmed kan säkerheterna användas för utveckling av gården. En startavgift tas ut då man tar i bruk HKScans djurfinansiering. Räntan är 3 månaders euribor + 3,4 % och årsavgiften är totalt 300 euro. HK Agris traditionella djurkredit står kvar i kraft för de producenter som inte går med i det nya systemet. suggor och ett foderprogram med fem foder för grisar. Produkternas sammansättning motsvarar HK Agris rekommendationer och näringsinnehållet svarar mot kraven för Norsvin-djurmaterial. Med fullfoder optimeras suggornas kondition före grisningen och den upprätthålls under diandet. För grisarna finns två prestarterfoder för diperioden, med vilka man strävar efter ett gott näringsintag i samband med avvänjningen och Utveckling av foderlogistiken sparar pengar En utmaning för gårdar som expanderar är tillgången till åkermark samt gårdsstrukturen. När skördenivåerna ökar och fodret körs allt längre sträckor måste transportmetoderna effektiveras. I och med att gårdarna växer transporteras också gödslet allt längre sträckor till åkrarna. I yrkeshögskolan Savonias Rekka-projekt utvecklas en bättre foderlogistik för boskapsgårdar. Målet för projektet är att kartlägga flaskhalsarna i fodertransporten, finna effektiva lösningar och presentera utvecklingsidéer för boskapsgårdarna. Lösningarna är alltid gårdsspecifika och relevanta faktorer är körhastigheter och lastens storlek samt lastnings-, surrnings- och lossningstiden. Med de beräkningsprogram som tagits fram inom ramen för projektet kan man jämföra bland annat inverkan av transporthastigheten, körsträckan och laststorleken på kostnaderna för foderskörden. Beräkningsprogrammen är excelbaserade och kan laddas ner för eget bruk på adressen tre fullfoder som svarar mot behoven i olika åldersfaser. Under ett gårdsbesök som ingår i foderprogrammet granskas djurens kondition, förhållandena och produktionsnivån och flaskhalsarna i produktionen. Utvecklingsobjekten listas, och målen samt verksamhetsmodellen för att uppnå dem definieras. Samtidigt kontrolleras utfodringsapparaturen, vattenkvaliteten och ventilationen. 28 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /

16 MARKKINAKATSAUS Rehumarkkinat Ulf Jahnsson Johtaja, rehuliiketoiminta Kinkkubonusta ja porsastasapainoa Naudanlihan kulutus yskähtelee Vuoden 2013 osalta naudanlihan kulutus jää hienoisesti miinukselle edellisvuoteen nähden. Negatiiviset talousuutiset kotimaassa näkyvät kulutusluvuissa. Jauhelihakaupassa on hinta saanut syksyn myötä entistä keskeisemmän roolin ja halvimmissa jauhelihapaketeissa naudanlihaa on nimeksi. Myös arvo-osien kauppa on ollut nihkeää. Nämä ovat runsaan syystarjonnan aikaan ai- Broilerintuotanto ylitti haamurajan Päättymässä oleva vuosi on ollut mielenkiintoinen kaikkine talousuutisineen, jotka väistämättä näkyvät broilerin markkinoinnissa. Taloudellinen taantuma vai- Kulutuksen kotimaisuusaste oli syyskuussa 86,5%. Kuva: Pasi Leino Yhteinen haasteemme on pystyä vastaamaan naudan kysyntään kevään aikana. Tätä markkinakatsausta kirjoitettaessa HK:n Aikaistetut jouluteurastukset -ohjelma on puolivälissä, eikä lopullista tietoa onnistumisesta vielä ole. Tavoitteena oli aikaistaa noin sian teurastus ennen joulua ja vähentää siten tammikuun tarjontaa. Jo nyt voidaan todeta, että ohjelmasta voidaan eräin muutoksin rakentaa toimiva työkalu teurastusten ohjaamiseen. Tuottajat ovat hienosti reagoineet ohjelman vaatimiin teuraspainomuutoksiin. Kiitos! Epätasapaino porsasmarkkinoilla on aiheuttanut ketjulle viime vuosina paljon lisätyötä, laadun menetystä ja ylimääräisiä kustannuksia. Nyt pitkään odotettu porsastasapaino viimeinkin häämöttää, joskin joulun aikaistetut teurastukset antavat hieman väärän kuvan tilanteesta. Tasapainon löytyminen on koko ketjun etu. Vuosi 2013 jää mieliin voimakkaiden hintavaihtelujen vuotena. Niin kustannus- kuin tuottajahintapuolella tehtiin ennätyksiä. Tähän on meidän tottuminen myös tulevaisuudessa. Rauhallista Joulua ja Menestyksekästä Uutta Vuotta! Olli Paakkala kuttaa osaltaan ruhon eri osien myynnissä ja vuoden aikana fileen kysyntä on vaihdellut normaalia enemmän. Vuosi 2013 jää broilerin tuotannossa historian lehdille vuotena, jolloin ensi kertaa ylitettiin 100 miljoonan kilon tuotantomäärä. Viime vuonna tuotanto oli 98 miljoonaa kiloa ja tämän vuoden määrä näyttäisi asettuvan 104 miljoonan kilon tuntumaan. Luullisia tuotteita on viety viime vuotta enemmän ja vastaavasti fileetä on tuoheuttaneet painetta myös naudanlihan tuottajahintaan. Vuoden vaihtumisen jälkeen nautojen tarjontatilanne kääntyy niukemmaksi, mikä helpottaa myös naudanlihan varastotilannetta koko Suomessa. Yhteinen haasteemme on pystyä vastaamaan naudan kysyntään kevään ja etenkin loppukevään aikana Sami-Jussi Talpila tu. Broilerin kulutuksen kotimaisuusaste oli syyskuussa 86,5 prosenttia. Uuden satokauden viljaan siirtyminen on alentanut ruokintakustannuksia viime talveen nähden merkittävästi. Tämä helpottaa tuotantoketjun ahdinkoa pitkään jatkuneessa hintapaineessa. Hyvää Joulun aikaa kaikille Kariniemen tuottajille! Jarmo Seikola Kilpailua toimitusketjujen välillä E dellisessä katsauksessani (Kotitilalta 4/2013) kirjoitin verkostojen välisestä kilpailusta, joka ainakin periaatteessa haastaa ajattelun yritysten välisestä kilpailusta. Asia ei tietysti ole mustavalkoinen, mutta sitä kannattaa pohtia. Verkoston logiikka piilee win-win- ja parhaimmassa tapauksessa win-win-win-periaatteessa. Mikään verkoston osa ei saa jäädä alakynteen vaan kaikille pitää syntyä lisäarvoa, muutoin toiminta päättyy yleensä melko pikaisesti. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? HK:lla olemme viimeisen vuoden aikana tehneet töitä luodaksemme oman emakko- ja porsasrehutuotteiston, joka osaltaan vastaa parantuneisiin tuotantotuloksiin emakkotiloilla ja on linjassa uuden genetiikkamme kanssa. Lähtökohta kehitystyössä oli syvällinen ymmärryksemme tilojen nykyisestä managementista ja huipputuottoisten tilojen tarpeista. Tuotteisto on nyt valmis, vaikkakaan ei lopullinen. Jatkossakin tuotteita kehitetään käyttäjien tarpeiden muuttuessa. Niiden tulee olla markkinan alttarilla kilpailukykyisiä joka hetki. Rehujen osuus lihan tuotatokustannuksesta on prosenttia, joten rehujen kilpailukykyisyys ei ole ihan toissijainen asia ketjun menestyksen kannalta. Projektin lähtökohtana on ollut tehdä parhaat mahdolliset rehut huomioiden Optipossu-tilojemme tarpeet. Lanseeraus tiloille on aloitettu muutamia viikkoja sitten. Pakettiin kuuluu olennaisena osana managementin yhdistäminen rehuihin. Siksi etenemme tila kerrallaan, ilman suurta markkinointisirkusta asian ympärillä. Suomalainen lihaketju tuottajalta kuluttajille on pitkä. Jos jokin prosessin osanen pätkii, kärsivät siitä kaikki osapuolet tavalla tai toisella. Yleensä kärsiminen liiketoiminnassa mitataan rahassa. Tästä syystä pienimmätkin palaset pitää saada toimimaan yhdessä. Maailman viljantuotanto Milj. tn / / / / Huhti Touko Kesä Heinä Elo syys loka marras joulu helmi maalis Näin varmistamme kokonaisuuden toimimisen ja viime kädessä alkutuotantomme kilpailukyvyn suhteessa tuontilihaan. Kuluttaja mittaa ketjumme toiminnan tehokkuuden päivittäin tehdessään valintoja lihatiskillä. Rehujen raaka-ainemarkkina on loppusyksystä ollut melko rauhallinen. Satoennusteet ympäri maailmaa toteutuivat melko hyvin ja myös kysyntä noudatti ennusteita. Tästä syystä valkuais- ja energiarehujen markkinahinnoissa ei ole ollut merkittäviä muutoksia. USA:n soijasato tulee olemaan erinomainen. Se ylittää USDA:n syyskuussa tekemän ennusteen noin 4 5 prosenttia. Tämä on hyvä uutinen, koska markkina yleisesti ottaen käyttää USDA:n arvioita määritellessään, miten hyvin kysyntä ja tarjonta kohtaavat ja tämän perusteella hinnat raaka-ainepörsseissä muuttuvat. Erinomaisesta sadosta huolimatta soijan hinta ei ole alentunut, sillä Kiinan tuonti kasvaa edelleen. Etelä- Amerikassa on aloitettu kylvöt, jotka ovat vielä kesken, mikä osaltaan tuo epävarmuutta markkinaan. Eurooppalaisessa öljykasvimarkkinassa tapahtuu myös. EU teki hiljakkoin päätöksen nostaa tuontitulleja Argentiinan ja Indonesian biodieselille. Tämä on nostanut rapsin hintaa Euroopassa, mikä vaikuttaa rouhe- ja öljymarkkinaan. Samalla todennäköisesti myös kiinnostus rapsin viljelyä kohtaan kasvaa Euroopassa. Todennäköisesti kiinnostus rapsin viljelyä kohtaan kasvaa Euroopassa. LÄhde: Agronomics.se 30 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /

17 Hämeenlinnassa Missä ollaan, mihin tähdätään? Mikä on lihakoulu ja miten se auttaa HK:n markkinointia? Tervetuloa Tuota noin -tuottajapäiville. Tämän vuoden seminaariteemana on yhteistyön voima. Puhujina muun muassa Suomen ja Baltian kuluttajaliiketoiminnoista vastaava johtaja Samuli Eskola HKScanin toimitusjohtaja Hannu Kottonen Euroopan parlamentin jäsen Petri Sarvamaa Eija Kantola Päivät juontaa jo viime vuodelta tuttu Tinka Kerttula, ja musiikista vastaa yli 20 vuotta Suomen tähtitaivaalla loistanut Eija Kantola. Herkullisen, suomalaisen illallismenun on suunnitellut HK-kokki Risto Mikkola. Tule tapaamaan hookoolaisia ja vaihda vapaalle tuottajakollegoittesi kanssa! Seminaarin hinta 95 / hlö (sis. alv) sisältäen ohjelman, päivien kattavat tarjoilut ja juhlaillallisen. Ilmoittaudu nyt: hkagri.fi/tuotanoin Ennen joulua ilmoittautuneiden kesken arvomme hotellimajoituksen tapahtumaan.

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta

Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta Markku Lappi 0400 497638 markku.lappi@proagria.fi ProAgria Etelä-Suomi Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Hyötysuhde, energiasisältö ja hinta eri enegialähteille

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Maatilojen energiatehokkuus Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Maatilojen energiapalapelille on monta pelaajaa Maatilan kokoluokka & energiavirtojen kompleksisuus

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Sähkökyselyn tulokset

Sähkökyselyn tulokset Hankkeen energiaosion yhteenveto Hanna Kuusela 22.11.2011 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Sähkökyselyn tulokset Vastaus-% 56 Vuosikulutuksen keskiarvo oli 81,8 MWh / v Kaikkien hankkeen 136 tilan kokonaiskulutukseksi

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia

Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia Miten säästää maatilan energialaskussa Juva 16.4.2012 Jukka Sairanen ProAgria Etelä-Savo Energiaohjelman tavoitteet Lisätä tilojen energiatehokkuutta

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011 Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Energiatehokkuus : Case Isover Lyhyt yritysesittely Energiatehokkuustyön taustat Energiatehokas toiminta käytännössä

Lisätiedot

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015 Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja ENERGIATEHOKKUUS Energiatehokkuus kuvaa käytetyn energian ja tuotetun tuotteen suhdetta kwh/maitolitra kwh/lehmäpaikka

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Energiatehokkaat maatalouskoneet. Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos

Energiatehokkaat maatalouskoneet. Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos Energiatehokkaat maatalouskoneet Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos Kasvintuotanto Ruiskutus 1 % Kasvinsuojelu 5 % Puinti 6 % Kuljetus 0 % Kuivaus 11 % Kyntö 10 % Tasausäestys 2

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Suomen Energiainsinöörit

Suomen Energiainsinöörit Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Jigoro Kano ajatuksia judosta - soveltuu myös energiatehokkuuden kehittämiseen Tärkein tavoite tuottaa hyötyä yhteiskunnalle

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Viljatila 80 hehtaaria, etelä-suomi vehnää, ohraa, kauraa, rypsi Hakelämpökeskus 1970 luvulta.

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET. 13.12.2011, Arttu Peltonen

TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET. 13.12.2011, Arttu Peltonen TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET 13.12.2011, Arttu Peltonen ENERGIAKATSELMUS Tavoite on vähentää kohteen energian- ja vedenkulutusta, kustannuksia sekä hiilidioksidipäästöjä ja näin toteuttaa kansallista

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Case poistoilmalämpöpumppu Teijo Aaltonen, Alfa Laval Nordic oy Energiatehokkuus mistä löytyy? Parantamalla kiinteistön rakenteita - lisäeristys, ikkunoiden uusinta =>

Lisätiedot

LAMPPUOPAS Kuinka säästät energiaa LED-lampuilla LAMPPUOPAS. www.startrading.com DECORATION LED ILLUMINATION LED SPOTLIGHT LED

LAMPPUOPAS Kuinka säästät energiaa LED-lampuilla LAMPPUOPAS. www.startrading.com DECORATION LED ILLUMINATION LED SPOTLIGHT LED LAMPPUOPAS Kuinka säästät energiaa LED-lampuilla LAMPPUOPAS www.startrading.com DECORATION LED ILLUMINATION LED SPOTLIGHT LED - tämän päivän valaistusta LED - tämän päivän valaistusta LED Säästää energiaa

Lisätiedot

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Kohti energiaomavaraista maatilaa Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Hannun Mikkola 25.11.2013 1 Maatilan energiankulutus Asuminen

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija HALUAMME ANTAA IHMISILLE MAHDOLLISUUDEN PAREMPAAN Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija 25.10.2015 Snellmanin Lihanjalostus Oy Snellmans Köttförädling Ab 1 Mistä on kyse? HALUAMME ANTAA

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen Porojen lisäruokinnan logistiikka Janne Mustonen Talvinen lisäruokinta Tapahtuu maastossa tai tarhassa Päämääränä porojen elättäminen talven yli ja vasatuoton varmistaminen Porojen lisäenergian tarpeeseen

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot