Kotitilalta5/2013. bioenergia. Kotimainen. etenee maatiloilla. Konsernilla energiapihi linja s. 7. HK Agrilta uusi sikarehusarja s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotitilalta5/2013. bioenergia. Kotimainen. etenee maatiloilla. Konsernilla energiapihi linja s. 7. HK Agrilta uusi sikarehusarja s."

Transkriptio

1 Kotitilalta5/2013 Konsernilla energiapihi linja s. 7 HK Agrilta uusi sikarehusarja s. 18 LSO:lla alkaa vaalivuosi s. 22 Kotimainen bioenergia etenee maatiloilla

2 SISÄLTÖ 5/2013 Kuva: HooKoo.fi pääkirjoitus S. 24 HK:n Rypsiporsaan kinkku kruunaa joulupöydän. Pääkirjoitus... 3 Kotimainen energia yleistynyt broileritiloilla... 4 Paineilman remontti kutisti sähkölaskun... 7 Tilojen energiaratkaisut omista lähtökohdista... 8 Lämpöä lietteestä, valoa ledeistä Lämpöä poistoilmasta ja pohjavedestä Biokaasusta sähköä ja lämpöä Rehulogistiikan kehittäminen säästää euroja Optipossu-rehut korkeatuottoisille emakoille ja porsaille Lisää vaihtoehtoja eläinrahoitukseen Parhaat mallit konsernin lihanhankintaan...20 LSO:n vaalivuosi alkaa: Suomalaisesta lihasta ylpeys ja vastuu...22 Jouluna herkutellaan Rypsiporsaan kinkulla...24 Ajankohtaista...26 Uuden ajan hankintamies on nainen...28 Snabbt och kort...29 Markkinakatsaus...30 Rehumarkkinat: Kilpailua toimitusketjujen välillä S. 8 Suomen energiapolitiikka nivoutuu EU:n ilmastotavoitteisiin, sanoo ylijohtaja Esa Härmälä. Kuva: tem.fi Kuva: Harri Jalli S. 14 MTT:n tutkimusnavetassa Maaningalla lietteestä tehdään biokaasua. Koko ketjun voimin ruokatalkoisiin R uoan ja luonnonvarojen riittävyys on aikakautemme polttavimpia kysymyksiä. Elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on ennustanut, että seuraavan 50 vuoden aikana kulutamme ruokaa enemmän kuin viimeisenä vuonna yhteensä. Suomen ruokaketjussa päällimmäisiä asioita ovat maatalouden kannattavuuden ohella ympäristö, jäljitettävyys ja muut ruoan alkuperään liittyvät asiat. Näissä riittää työnsarkaa, mutta yhä tärkeämmäksi myös kotimaassa nousee ruokaturva ja ruoan tuotannon lisääminen. EU:n maatalouspolitiikan tuleva uudistus, joka nostaa tuotantoon sidottujen tukien määrää, kannustaa investointeihin ja tuotannon jatkamiseen. Jokaisen tuotantoketjun osan kannattaisi rauhoittaa hetki päivässä ja pohtia kilpailukykyämme. Elintarvikkeiden vaihtotase kasvaa joka vuosi noin 150 miljoonalla eurolla. Suomen kannalta olisi välttämätöntä, että elintarviketuonnista syntyvä lasku ei olisi vientituloja suurempi. Ahkeruus on elinehto kaikessa liiketoiminnassa. Siitä on pidettävä kiinni myös ruokaketjussa. Mielessäni pyörivät varoittavat esimerkit kolmesta valtion ohjauksessa olevasta yrityksestä, jotka viime aikoina ovat työnseisauksillaan pysäyttäneet melkein koko yhteiskunnan kilpailukyvyn. Me HKScanissa olemme olemassa sitä varten, että laadukas kotimainen liha löytää oikeutetun paikkansa kuluttajien pöydissä. Tarkastelemme ketjua entistä enemmän kokonaisuutena kotieläintiloilta kuluttajien pöytiin asti. HK Agrin sulautuessa HK Ruokataloon vuoden vaihteessa ruoantuotannon ketjumme on entistä yhtenäisempi. Tämä näkyy myös konsernitasolla: HKScanin hankintaorganisaatiot alkavat alkuvuodesta toimia yhteisen HKScan Agri -nimen alla. Vuoden tärkein ruokajuhla on ovella. Kotimaiset laatutuotteet ovat taas monien kuluttajien ruokapöydissä. Pysähdytään nauttimaan läheisten kanssa pöydän annista. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Veli-Matti Jäppilä Pysähdytään nauttimaan läheisten kanssa pöydän antimista. Julkaisija HK Agri, PL 50, Turku, puh. 010, , Päätoimittaja Veli-Matti Jäppilä Toimituspäällikkö Sari Järvinen Toimitussihteeri Raila Aaltonen, puh , Toimituskunta Ulf Jahnsson, Harri Jalli, Veli-Matti Jäppilä, Sari Järvinen, Veikko Kemppi (LSO Osuuskunta), Ulla Ketola, Olli Paakkala, Jarmo Seikola, Marja Siltala (HK Ruokatalo), Sami-Jussi Talpila, Katja Toivanen, Essi Tuomola Taitto Päivi Liikamaa, puh , Paino ForssaPrint, ISSN X. Osoitteenmuutoksen voi tehdä fi-sivujen palauteosiossa. Seuraava numero ilmestyy viikolla 8. 2 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /2013 3

3 Kuvat: Kalle Leino Kotimainen energia yleistynyt broileritiloilla Kalle Leino Kehityspäällikkö Suomen hallitus päätti vuonna 2010 uusiutuvien energiamuotojen edistämispaketista, jonka avulla uusiutuvan energian osuus nousisi 38 prosenttiin loppukäytöstä vuonna Hallituksen tulevaisuusselonteossa tavoitteeksi on asetettu kuusikymmentä prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Talous on ohjannut maataloutta voimakkaasti kohti uusiutuvia energiaratkaisuja jo tätä aiemmin. Tällä hetkellä maatalouden koko energiantarpeesta 41 prosenttia otetaan puu- ja peltoenergi- Broilerituotanto kulkee etunenässä kotimaisten energialähteiden hyödyntäjänä. Uusien, entistä taloudellisempien energiaratkaisujen myötä hallituksen pitkäaikaistavoite ylittyy niillä reilusti jo nyt. Oittisella puu antaa lämmön Oittisen tila tuottaa Sastamalassa viljaa sadalla omalla ja kahdellakymmenellä vuokratulla peltohehtaarilla. Tilan päätuotantosuunta ovat broilerit. Broileripaikkoja on noin Tila on suomalaisessa broilerintuotannossa suuremmasta päästä, mutta kiinnostavaksi sen tekevät tilan yrittäjät ja poikkeukselliset energiaratkaisut. Broilerinkasvatus aloitettiin vuonna 1990 tyypillisessä lintupaikan kasvattamossa lintupaikan laaasta. Jos turve lasketaan mukaan, osuus nousee yhteensä 47 prosenttiin. Esimerkiksi kovaa lämmitystehoa edellyttävä broilerinkasvatus on viidessätoista vuodessa siirtynyt kevyeen polttoöljyyn perustuvista öljykattiloista kahdeksankymmenprosenttisesti uusiutuvaan kotimaiseen energiaan, hakkeeseen, puupellettiin tai tuulivoimaan. Tämä merkitsee valtavaa fossiilisten polttoaineiden kulutuksen vähenemistä ja samalla kotimaisen energian osuuden nousua. Tuotostaso kuntoon Sika- tai siipikarjatilalla energian osuus kokonaiskustannuksista lienee kahdesta prosentista ylöspäin. Viidensadan emakon sikalassa energiankulutus vastaa hyvinkin yhden työntekijän palkkaa sivu- kuluineen, samoin kuudenkymmenentuhannen broileripaikan kanalassa. Energia on maataloudelle suuri kustannuserä ja samalla yksi ympäristöön ja maatalouden imagoon vaikuttavista tekijöistä, mutta energian säästö tai tuotanto on myös suuri mahdollisuus maatiloille. Tähän faktaan ovat heränneet, kasvihuoneyritysten ohella, energiariippuvaiset sika- ja siipikarjatilat sekä maatalouden hallinto. Esimerkiksi ProAgria tarjoaa palvelunaan maatilan energiasuunnitelmaa energian kulutuksen ja säästömahdollisuuksien kartoittamiseen. Energiasuunnitelmia oli tehty vuoden 2012 loppuun mennessä vasta alle kahdellesadalle tilalle, vaikka sen soisi yleistyvän normaaliksi joka tilan käytännöksi. Hyvä tuotostaso on maatilan energiatehokkuuden kulmakivi. Sekä lämmitysenergian että ylläpitoon kuluvan rehuenergian osuus lihakilon tuotantokustannuksesta alenee, kun eläimet saavuttavat nopeasti teuraspainon. Maatilan energiatalous syntyy samoista ainesosista kuin muidenkin tuotantopanosten tehokas käyttö. Ensimmäisenä ja keskeisimpänä tekijänä on hyvä tuotostaso. Kuuden tonnin hehtaarisato syntyy lähes samalla traktorityöllä ja polttoaineella kuin kolmetonninen. Mitä nopeammin sika kasvaa, sen vähemmän se syö viljaa, jonka kasvattamiseen on käytetty polttoöljyä traktorin moottorissa ja viljankuivaamon pannussa. Mitä nopeampi kasvu, sen useammalle kilolle sikalan energiantarve jakaantuu. Energiaa voi säästyä esimerkiksi lämmityksessä yksinkertaisesti säätämällä ilmanvaihtolaitte oikein. Vastuullinen sikatalous -hankkeen ilmanvaihtoasiantuntija Peter van der Voorst totesi noin puolella suomalaisista asiakastiloistaan Jussi Oittisen tilalla on kaksi tilakeskusta omine lämpökeskuksineen. Uudemmassa poltetaan haketta, palaturvetta ja viljan lajittelujätteitä. maksimi- ja minimi-ilmanvaihdon säätövälin olevan tehdasasetuksilla. Tyypillinen nykyaikainen energiansäästöratkaisu on ilmatiivis tai kuivaava viljasiilo, jossa oleva vilja ei kohtuullisena puintikautena vaadi ollenkaan kuivausta. Kuuden tonnin hehtaarisato syntyy samalla polttoainemäärällä kuin kolmetonninen. jennus tehtiin 1997 broilerinkulutuksen kasvun mahdollistettua uusinvestoinnit. Seuraavat laajennukset tehtiin vuosina 2001 ja 2008, tällä kertaa isäntä Jussi Oittisen äidin kotitilalle noin kuuden kilometrin päähän kotoa. Vuonna 2002 tilalle rakennettiin uusi kuivuri, mutta laajennukseen entiseen paikkaan, lähelle lintukasvattamoja, ei saatu rakennuslupaa. Vanhaan kuivuriin rakennettiin 360 kw:n nimellistehoinen lämpökeskus, joka käyttää polttoaineenaan puupellettiä. Sama lämpökeskus pitää huolta kasvattamoiden ja päärakennuksen lämmityksestä sekä viljankuivaamisesta. Lisälämpöä antaa öljypoltin, jota tarvitaan viljankuivaukseen kylmällä ilmalla, esimerkiksi öisin. Uuden tilakeskuksen valmistuessa myös se tarvitsi lämpökeskuksen, jossa nyt poltetaan haketta ja palaturvetta. Uudessa 800 kw:n lämpökeskuksessa palavat myös viljan lajittelujätteet. Polton lämpötila on riittävän korkea, yli 850 astetta, myös raatojen hävitykseen. ja tuulesta tehdään sähkö Oittisen kahden tilakeskuksen broilerit ja viljankuivaamo eivät kuluta fossiilisia polttoaineita juuri ollenkaan. Haketta kuluu noin kuutiota, pellettiä tonnia ja palaturvetta kuutiota. Puuta ostetaan metsänhoitoyhdistykseltä. 4 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /2013 5

4 Maatilan ja yksityistalouden kulutusta vastaava määrä sähköä tuotetaan omalla tuulimyllyllä. Käytettynä Hollannista ostettu voimala alkoi tuottaa sähköä vuonna Poikkeuksellinen idea tuli edellisen isännän Juha Oittisen mieleen pohjoisen lomareissulla kemiläisistä tuulivoimaloista, joiden soveltumista maatilamittakaavaan hän ehti pohtia 700 kilometrin ajomatkalla. Vuonna 1995 käyttöönotetun myllyn hinta oli euroa ja nimellisteho 225 kw. Tärkeänä valintakriteerinä oli sopivuus mantereen olosuhteisiin. Tuulen riittävyys varmistettiin korottamalla myllyä paikan päällä vielä 12 metriä. Alun perin mylly tuotti myös lämpöenergiaa. Sitä varastoitiin litran eristetystä nestesäiliöstä tehtyyn varaajaan, johon oli asennettu sähkövastukset. Nyt varaajan kautta kierrätetään hakekeskuksen lämpö. Varaaja antaa aikaa ongelmanratkaisuun, mikäli lämmöntuotanto jostain syystä katkeaisi. Jatkuva kehitys tuo kilpailuedun Oittisten ideat, puulämpö ja tuulivoima, eivät ole uusia. Tila vain hyödynsi niitä varhaisessa vaiheessa ja sovelsi aiempaa rakentamiskokemustaan. Investoinnit ovat seuranneet toistaan ja lisänneet paitsi tilan liikevaihtoa myös isäntäväen osaamista. Jokainen toiminnan kehitysvaihe on perustunut jossain määrin edelliseen askeleeseen. Aalto-yliopistossa opettava KTT, DI Toivo Koski toteaa kirjassaan Investointilaskelmat ja -päätökset: Kuitenkin, varsinkin ns. strategisessa laskentatoimessa korostetaan investointiin liittyvää tieto-taitoa, joka mahdollistaa uusien investointien tekemisen, ja jolla on näin ollen arvoa. Hyvänä esimerkkinä tästä voidaan mainita mm. tuotekehitysinvestoinnit ja tuotantoteknologiset investoinnit. Hyvänä jatkona tälle suora lainaus Jussi Oittiselta (www.oittisentila.fi): Oittisen tilan toimintaa pyritään jatkuvasti kehittämään. Periaate on, että aina on meneillään jokin kokeilu, jonka tuloksia seurataan säännöllisesti. Yksi kehityskohde on viljelykasvien satotasojen ja laadun parantaminen. Uusia energiatuotannon muotoja ja energiansäästötapoja etsitään aktiivisesti, koska energiatehokkuuden merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Suunnitelmissa on nykyisten tuotantosuuntien laajentaminen lähivuosina. Lisäksi kartoitetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. 700 miljoonaa euroa energiaan Suomessa maatalous käyttää energiaa vuodessa reilut kymmenen terawattituntia 1, kymmenen miljardia kilowattituntia. Jos energia tuotettaisiin öljyllä, sitä tarvittaisiin miljardi litraa vuodessa. Määrällä täyttäisi Helsingin Linnanmäen pyöreän vesitornin 62 kertaa ja puoli tornillista jäisi yli. Seitsemän sentin kilowattituntihinnalla laskettuna maatalouden käyttämän energian hinnaksi muodostuu 700 miljoonaa euroa. Vastaavan öljymäärän hiilidioksidipäästöt olisivat 6,7 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Maatalousympäristöön suhteutettuna tuolla energian kokonaismäärä voitaisiin hoitaa noin :n 1500 lihasian sikalan vuosittainen sähkö- ja lämmitysenergian kulutus. Sikaloista tosin onneksi enää vähemmistö lämmitetään öljyllä. 1 Hakekeskuksen lämpö kiertää litran varaajan kautta, mikä antaa puskuria häiriötilanteisiin. Paineilman remontti kutisti sähkölaskun HK Ruokatalon tavoitteena on vähentää vuoteen 2016 mennessä energiankulutustaan yhdeksällä prosentilla vuoden 2010 tasosta. Forssassa onnistuttiin leikkaamaan paineilmajärjestelmän sähkönkulutusta lähes kolmanneksella. Seppo Noko Käyttöinsinööri HK Ruokatalo liittyi viime vuonna kestävän kehityksen periaatteitaan noudattaen elintarviketeollisuuden energiatehokkuussopimukseen. Sopimuksessa tuotantolaitosten energiankulutukselle asetetaan säästötavoite, jonka toteutumista seurataan vuosittain. Tältä pohjalta ja myös ISO ympäristösertifikaatin jatkuvan parantamisen periaatetta noudattaen tuotannossa haetaan ja toteutetaan aktiivisesti erilaisia ympäristönsuojeluun ja energiansäästöön tähtääviä toimenpiteitä. Yksi niistä oli Forssan teurastamon paineilmajärjestelmän uusiminen. HK:n Forssan teurastamo on Suomen suurimpia sikateurastamoita, joten pienilläkin parannuksilla tekniikassa tai prosessissa on huomattavia vaikutuksia laitoksen energiankulutukseen. Lähtötilanteessa Forssan paineilmakeskuksessa oli kuusi kompressoria, joiden moottoritehot olivat kw, ja keskitetty ohjausjärjestelmä kokonaisuuden valvontaan ja hallintaan. Järjestelmän parantamiseksi käynnistettiin kehitysprojekti, kun osa komponenteista oli elinkaarensa loppupäässä. Aluksi mitattiin paineilman virtausmäärät, kompressoreiden energian kulutus ja tehtiin erillinen mittaus putkiston mahdollisista vuodoista. Tulokset osoittivat, että järjestelmän toiminnassa ja tehokkuudessa oli parantamisen varaa. Paineilmaverkoston vuotoja alettiin heti jäljittää ja korjata. Samalla päätettiin varmistaa verkoston tiiviyttä säännöllisin väliajoin tehtävillä mittauksilla. Analyysien pohjalta todettiin, että ohjausjärjestelmä ei ole nykyolosuhteisiin riittävän tarkka ja nopea. Järjestelmä ohjasi isoja sähkömoottoreita, jolloin lyhytkin käyntiaika ylisuurella teholla kulutti paljon energiaa. Uusi, niin kutsuttu adaptoiva ohjausjärjestelmä hankittiin Atlas Copcolta. Se kykenee toteutunutta kulutusta hyödyntäen oppimaan ja ottamaan käyttöön energiatehokkaimman käyttötavan. Lisänä järjestelmässä on reaa- Osaaminen yhteiseen käyttöön HKScanissa liaikainen virtaamien, tehon, paineen ja kastepistelämpötilan mittaus. Samassa yhteydessä hankittiin uusi taajuusmuuttajakäyttöinen kompressoriyksikkö, jolla korvattiin kaksi huonokuntoista vanhaa. Uusi kompressori kytkettiin muiden tapaan keskitettyyn lämmön talteenottojärjestelmään, missä jäähdytyslämpö käytetään hyödyksi mm. käyttöveden lämmityksessä. Kun kaikki paineilmakeskuksen muutokset olivat käytössä, tehtiin tarkistusmittaus, jonka tulokset ylittivät asetetut tavoitteet. Paineilmakeskuksen sähkönkulutus oli laskenut lähes 30 prosenttia. Tarkemman ohjauksen myötä saatu tasaisempi paineilman paine omalta osaltaan auttaa tuotantoa entistä parempaan tulokseen. Muutokset laskivat paineilmakeskuksen sähkönkulutusta kolmanneksella Energian säästöllä on suuri merkitys niin HKScanin taloudelliselle kilpailukyvylle kuin tuotannon ympäristövaikutuksille. Konsernin ympäristöasioista vastaavan Vera Söderbergin mukaan nämä asiat kulkevat tiiviisti käsi kädessä. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on HKScanille erittäin tärkeää, ja yksi merkittävä keino päästä tavoitteeseen on vähentää energian kulutusta. Energian kulutusta vähennetään konsernin toimipaikoissa monin tavoin. Käyttövettä lämmitetään prosesseista talteen otettavalla lämmöllä, valaistuksessa suositaan led-lamppuja, ajastimia ja liiketunnistimia. Veden lämpötilaa voidaan monissa prosesseissa alentaa ilman haittaa lopputulokselle. Konsernissa tehostetaan tietojen ja kokemusten vaihtoa energiatehokkuutta parantavista käytännöistä toimipaikkojen kesken, Söderberg lupaa. Meillä on paljon asiantuntemusta, joka hyödyttää kaikkia, kun se saadaan yhteiseen käyttöön. Raila Aaltonen 6 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /2013 7

5 Tilojen energiaratkaisut omista lähtökohdista Tilan energiaratkaisu voi tukea omaa elinkeinoa tai siitä voi kehittää elinkeinon. Kansallisen energiapolitiikan teon mahdollisuudet ovat pienentyneet. Tiloilla on mietittävä energiaratkaisut omista lähtökohdista, työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Esa Härmälä viestittää. Teksti ja kuva Raila Aaltonen Esa Härmälä antaa vinkin kaikille, jotka haluavat osoittaa asiantuntemuksensa EU:n energia- ja ilmastopolitiikasta: sano luku 20 viisi kertaa. Vuonna 2008 tehdyn päätöksen mukaan EU pyrkii vähentämään päästöjään vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia, nostaa uusiutuvan energian osuuden 20 prosenttiin ja parantaa energiatehokkuutta 20 prosenttia. Vertailuvuosi on Tavoitteita on helppo asettaa, mutta elävä elämä lyö toteutuksen rattaisiin kapuloita. Viisi vuotta sitten ei osattu ennustaa, että EU olisi tänä päivänä taloudellisessa ja sosiaalisessa kriisissä. Ei nähty fossiilisten polttoaineiden renessanssia. Ei osattu aavistaa ydinvoiman vaikeuksia. Päästökauppajärjestelmä ei ohjaakaan investointeja siten kuin suunniteltiin, ja uusiutuvat energiamuodot vaativat edelleen tukia. Ja nyt pitäisi asettaa tavoitteita jo tuleville vuosikymmenille, Härmälä miettii. Tavoitteet kiristyvät joka tapauksessa vuoden 2020 jälkeen. Ongelma on, että ristiriitaiset tavoitteet ja niistä johdetut ohjausvälineet alkavat toimia toisiaan vastaan. Esimerkiksi aurinko- ja tuulivoiman tuki on alentanut päästöoikeuksien hintaa. Jos tavoitteita tiukennetaan yhä, ristiriidat pahenevat. Suomen kannalta on tärkeää keskustella, minkälaisia ja miten sitovia tavoitteita jatkossa asetetaan. Kun tavoitteet kiristyvät, niihin ei päästä vain puun käyttöä lisäämällä, Härmälä huomauttaa. Energian hinta nousee ja kustannusten optimointi käy vaikeammaksi. Sivuvirroista energiaa Suomi on lisännyt ja lisää edelleen voimakkaasti metsäenergian käyttöä. Kaukolämpöä tuottavissa voimaloissa turvetta korvataan enenevässä määrin metsähakkeella. Härmälän mukaan tämä on kansallinen etu ja linjalla kannattaa pysyä, päättipä EU mitä tahansa. Meillä on voimalat, hankintaketjut ja osaaminen olemassa. Tilanne on ihan eri kuin sellaisessa maissa, joka joutuu rakentamaan uusia energiajärjestelmiä uusiutuvan energian osuuden kasvattamiseksi. Jatkossakin uusiutuva energia syntyy Suomessa sivuvirtana puunkorjuun yhteydessä. Jos metsäteollisuus kuihtuu tässä maassa, tulee ilmastotavoitteenkin saavuttaminen vaikeaksi. Härmälä ei usko pellolla tuotettavien energiakasvien mahdollisuuksiin. En jaksa uskoa, että viljelijöiden kannattaisi tuottaa pelkästään energiaa. Se Agronomi Esa Härmälä Osastopäällikkö TEM:n energiaosastolla 2010 Euroopan lannoiteteollisuusyhdistyksen toimitusjohtajana Brysselissä MTK:n puheenjohtajana , sitä ennen mm. pääministeri Esko Ahon talouspoliittinen neuvonantaja ei ole kustannustehokasta, ja hiilijalanjälki kasvaa isoksi. Ruoantuotannon sivutuotteet sen sijaan voidaan perustellusti käyttää energiantuotannossa. Esa Härmälän mielestä kotimainen liha on eettisempää syötävää kuin maailman toiselta laidalta rahdattu kasvis. Tykkään makkarasta ja syön lihaa hyvällä omatunnolla, hän sanoo. Biokaasua ei joka tilalle Omia energiaratkaisujaan pohtivia tiloja Härmälä kehottaa ajattelemaan myös elinkeinopoliittista näkökulmaa. Tilan energiaratkaisu voi tukea omaa elinkeinoa tai siitä voi kehittää elinkeinon. Lämpöyrittäjyys on joillekin mahdollisuus. Oman energian tuottaminen vaatii halua, aikaa ja osaamista. Jos on rakentanut 100 lehmän navetan, niin tulee miettiä tarkkaan, mistä se toimeentulo tulee, hän sanoo, eikä kehota lisäämään työtä ja stressiä enää energiaratkaisuilla. Kukaan ei elä sillä, että pitää tupansa lämpimänä. Kotieläintiloilla on luonnollisesti kiinnostusta biokaasulaitoksia kohtaan. Härmälä on varovainen. Siinä pitää lyödä monta kärpästä yhdellä iskulla: energian lisäksi sillä tulee ratkaista ravinnetalouden ongelmat. Riittävä yksikkökoko vaaditaan, en pidä mahdollisena, että joka karjasuojan päässä olisi oma biokaasulaitos. Biokaasun tuotannon talous perustuu Härmälän mukaan ennen kaikkea porttimaksuihin. Toisin sanoen toimija, jonka on päästävä eroon tietystä jätteestä ekologisesti hyväksyttävällä tavalla, maksaa tavaran vastaanottajalle. Tämä voi tuoda laitokselle kannattavuuden. Tilakohtaisesti mietittävä asia tämäkin, kuten lämmitysratkaisut, Härmälä sanoo. Maatalous tarvitsee öljynsä Fossiilisten polttoaineiden käytön arvioidaan maailmassa kasvavan vielä ainakin seuraavat 20 vuotta. Suomen öljyriippuvuus on muihin EU-maihin verrattuna vähäinen: meillä öljyn osuus energiajärjestelmässä on alle 25 prosenttia, kun osuus on EU:ssa keskimäärin 40 prosenttia. Yhteiskunnan öljyriippuvuus laskee tasaisen varmasti. Lämmön ja sähkön tuotannossa öljyttömyys on jo pitkällä. Maatalous ja koneurakointi sekä liikenne ovat riippuvaisia öljystä jatkossakin, sanoo Härmälä. Muista fossiilisista polttoaineista maakaasu pyritään Härmälän mukaan säilyttämään suomalaisessa paletissa, onhan sille verkosto ja käyttäjät olemassa. Sama infra sopii myös uusiutuvista raaka-aineista tuotetun kaasun jakeluun. Mahdollisia raaka-ainelähteitä ovat puu ja mm. eläinrasvat. Myös turve määritellään fossiiliseksi polttoaineeksi. Se on Härmälän mukaan vaikeassa tilanteessa. Tarvitsemme huomattavat määrät turvetta nykyisen voimalaitoskannan käyttöaikana. Hakkeen käyttömahdollisuuksia lisätään aina kun voimaloita uusitaan. Tavoitteena on vähentää turpeen käyttöä harkitusti, mutta aivan pieneen se ei voi mennä. Turvemaat ja niiden päästöt noussevat puheenaiheeksi EU:ssa, kun ilmastopolitiikan road mappia vuoteen 2050 laaditaan. Härmälä ennakoi hankalia keskusteluja. MTK:n täytyy olla tässä todella tarkka, sillä huonosti mennessään tästä voi tulla maataloudelle hankaluuksia. 8 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /2013 9

6 Kuivaava siilo säästää reijo keskisen vuonna 1977 rakennetussa lihasikalassa on neljässä osastossa yhteensä 800 sikapaikkaa. Pariskunta hoitaa myös Liisa Keskisen kotitilan 350-paikkaisen lihasikalan. Peltoalaa on kahdella tilalla yhteensä runsaat sata hehtaaria. Kun vanha viljakuivuri alkoi olla tiensä päässä, Keskiset rakensivat kuivaavan siilon syksyllä Kustannus pohjatöineen oli euroa. Rakentamiseen Keskinen sai investointitukea ja korkotukilainaa. Viisimiehinen liettualainen asentajaryhmä pystytti siilon viidessä päivässä. Reijo Keskinen kasvattaa lihasikoja Pälkäneellä. Vaihtoehtona oli uusi kuivuri, jonka lisäksi olisi tarvittu myös lisää varastotilaa, tai peltojen vuokraaminen pois ja jatkaminen pelkästään sianlihan tuotannossa. Siiloinvestointi osoittautui järkevimmäksi vaihtoehdoksi. Siilo täytetään yläkautta traktorikäyttöisellä viljaruuvilla. Sekoitusruuvit pyörivät hitaasti ja uusi vilja sekoittuu siilossa olevaan viljaan. Siiloon puhalletaan alta päin ilmaa. Sekoituksen ansiosta kuivaus on tasaista ja viljamassa myös ilmavampaa, jolloin kuivaaminen on tehokasta. Käsittelyn jälkeen viljan kosteusprosentti on noin 16. Ohraa siiloon mahtuu 376 kuutiota. Lihasikojen ruokinnassa käytetään omaa viljaa 390 tonnia vuodessa. Loput ostetaan lähinaapureilta. Lisäksi käytössä on ST1:n liemi, rypsiöljy ja tiiviste. Keskinen kehuu siiloratkaisua erittäin onnistuneeksi. Rehuseoksiin käytettävän viljan laatu pysyy sekoituksen ansiosta aina tasalaatuisena. Myös kuivauskustannus on pudonnut reilusti aikaisempiin vuosiin verrattuna. Tänä syksynä sähköä kului vain 300 euron edestä. Puintiaikana työn ja ajan säästö on huomattava, kun viljan kuivaaminen kuivurilla jää pois. Ennen meni yöt valvoessa kuivurilla, mutta nyt pääsee oman rakkaan viereen yöksi, Reijo Keskinen sanoo. Kuvat: Esa Heikkilä Kuivaava viljasiilo säästää työtä, aikaa ja rahaa. Lämpöä lietteestä Kuva: Kimmo Haapanen Lämpöä lietteestä, valoa ledeistä Tuotantotilojen lämmitys ja valaistus sekä viljan kuivaaminen vaativat energiaa, jonka hintaan ei lyhyellä tähtäimellä juurikaan voi vaikuttaa. Jutussa esiteltävät tilat ovat vähentäneet energian käyttöä harkituilla investoinneilla. Työryhmä Esa Heikkilä, Elina Santavuori, Antti Ylöstalo Piirros Kati Kelo pöytyän karinaisten kylässä välikasvattamoa ja lihasikalaa pitävät Reijo ja Outi Haapanen siirtyivät tämän vuoden alussa ottamaan lämpöä talteen sikalan lietteestä. Haapasilla on 10 vuoden kokemus maalämmöstä tilan päärakennuksessa. Lämmön talteenotto lietteestä on sille luontevaa jatkoa. Isäntä asensi järjestelmää varten lihasikalan lietekuilujen pohjalle pintaasennuksena keruuputkistoa noin metriä. Osa putkista on upotettu pohjabetoniin, mutta suurin osa on kiinnitetty lantakourun pohjaan. Normaalista 40 mm:n muovisesta vesiputkesta tehty keruuputkisto on eristettyä PEM-runkolinjaa pitkin yhteydessä kahteen lämpöpumppuun. Tarkasteluhetkellä putkistossa kiertävän etanolin ja veden seos oli 5-asteista ja tulolinjan 12-asteista. Lämpö johdetaan sikalan lattialämmitysputkistoon, joka saa energiansa yksinomaan lietteestä. Saman järjestelmän avulla lämmitetään 1000 litran varaajassa olevaa käyttövettä hyödynnettäväksi liemiruokinnassa ja osastojen pesussa. Kuumavesipesurin tilalle hankittiin kylmävesipesuri, johon otetaan asteiseksi esilämmitettyä vettä. Järjestelmän suunnitteli ja asensi Timotek, joka myös toimitti suurimman osan laitteista. Toimitusjohtaja Timo Reijo Haapanen otti lietteen lämmön hyötykäyttöön lihasikalassa. Timo Routakangas (oikealla) suunnitteli järjestelmän, jota laajennetaan vielä maalämpöputkiston avulla. Tärkeintä järjestelmässä on oikea mitoitus ja räätälöity kokonaisuus. Routakankaan mukaan hyötysuhteeksi saadaan 1: 4 5 ja teoreettiseksi tehoksi noin 50 kw. Tärkeintä järjestelmässä on oikea mitoitus ja räätälöity kokonaisuus tilan ja sikalan tarpeiden mukaan. Kaksi lämmityspiiriä Haapanen aikoo kehittää järjestelmää niin, että myös tuloluukkujen alapuolella olevaan deltaputkistoon mene- 10 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /

7 vä vesi lämmitetään. Maalämmön keruuta varten hän on asennuttanut lisäputkiston sikalan ulkopuolelle maaperään noin metrin syvyyteen metrin matkalle. Lisäksi hän on hankkimassa toista varaajaa. Tällöin lämpöpumppu tuottaa lämpöä vuorotellen kahteen eri lämmityspiiriin. Toisen piirin lämpötila pidetään alhaisena lattialämmitystä varten, ja toiseen ajetaan niin kuumaa kuin lämpöpumppu pystyy tuottamaan. Järjestelmä voitaisiin toteuttaa myös yhdellä varaajalla, jolloin lattialämmityspiirin vesi suunnattaisiin alas kuumemmasta vedestä. Tällöin lämpöpumpun hyötysuhde olisi kuitenkin merkittävästi alempi. Kahden erillisen piirin järjestelmässä hyötysuhde matalampilämpöisen veden tuotossa voi nousta jopa lähelle seitsemää. Led-valo sopii broileri kasvattamoon Edullista valoa Valolähde Käyttöaika Sähkön tarve/v, kwh Vuosikustannus, * Säästö, /v 50 kpl hehkulamppu 60 W 18 h/vrk kpl led-lamppu 11 W 18 h/vrk *) energian hinta 0,15 /kwh Kuva: Kimmo Haapanen nenee yli eurolla vuodessa. Lamput ovat kalliita, mutta niiden käyttöikä on käytännössä jopa tuntia. Ne ovat myös turvallisia, ympäristöystä- Öljykattila virattomaksi Muutoksen jälkeen laskennallinen teho nousee 75 kw:iin. Tavoitteena on tehdä öljykattilan käyttö kokonaan tarpeettomaksi. Lietteen lämpötilan aleneminen vähentää ammoniakin syntymistä ja parantaa siten ilman laatua sikalassa. Ilmanvaihdon paraneminen ja sikojen hyvinvoinnin lisääntyminen ovat tärkeitä kannustimia järjestelmän hankkimiseen. Samalla poistoilman hajuhaitat vähenevät. Haapanen on laskenut säästävänsä lämmitysöljyä noin litraa vuodessa. Kokonaissäästöksi hän arvioi noin euroa, sillä lisääntynyt sähkönkäyttö tuo lisälaskua noin euroa vuodessa. Investoinnin takaisinmaksuaika ei tule olemaan montaa vuotta. Lämmön talteenotto lietteestä toimii itsellään eikä vaadi työtä kuten hakelämmitys. Led-lamppuja ostettaessa kannattaa kiinnittää huomiota niiden värilämpötilaan. Kuva HK Agrin nuorikkokasvattamosta. broilerien hyvinvointidirektiivi vaati monella tilalla nostamaan valotehoa kasvattamoissa. Led-lamput ovat yleistyneet hehkulamppujen korvaajana. Hyviä käyttökokemuksia led-valoista hehkulamppujen tilalla on tullut paljon. Ledeillä on pystynyt jopa käyttämään entistä kirkkaampaa kasvatusvalaistusta. Jo noin 750 neliön hallissa säästö on todella merkittävä verrattuna hehkulamppuihin. Kun 50 tavallista hehkulamppua korvataan 50 led-lampulla, sähkölasku pievällisiä ja heti syttyviä. Lamppujen takuu on kolme vuotta. Lampuissa kannattaa kiinnittää huomiota enemmän valotehokkuuteen (lumen) ja värilämpötilaan kuin watteihin (W). Hehkulampun valotehokkuus on 11, energiansäästölampun 40 ja ledlampun 75 lumenia wattia kohti. 11 watin led-lamppu vastaa näin valotehokkuudeltaan 75 watin hehkulamppua. Led-lamppujen valon on oltava sävyltään lähellä lämmintä valkoista, kelviniä (K). Lamput ovat himmennettäviä ja säätö onnistuu pääosin vanhoilla, hehkulampuille tarkoitetuilla himmentimillä. Yleensä hehkulamppusäätimet vaativat yhden hehkulampun asentamisen led-linjaan, jotta säätimien vaatima minimiteho täyttyy. Ihminen ja linnut erottavat hehkulamput led-lamppujen seasta, joten niiden sijainti on suunniteltava ennen asentamista. Lämpöä poistoilmasta ja pohjavedestä Poistoilman lämpö otetaan talteen kuvan yläreunassa olevalla muoviputkikennostolla. Kenno ei tukkeudu sikalapölystä, koska sitä pestään vedellä jatkuvasti. Kuvat: Kimmo Haapanen Kimmo Haapanen Kehitysasiantuntija Satafood Kehittämisyhdistys ry S ikalan poistoilmassa on paljon lämpöenergiaa, joka voidaan ottaa talteen ja käyttää sisään tulevan ilman lämmitykseen. Clephas Jacobsin sikatilan lämmitys- ja lämmön talteenottojärjestelmä on hyvä esimerkki energiatehokkaasta tuotannosta. Hollannin Veulessa sijaitsevalle 670 emakon tilalle rakennettiin uudet porsitus- ja välikasvatusosastot vuonna Sikalan poistoilma kerätään yhteen paikkaan joka osastolta. Poistoilmasta otetaan lämpöä talteen veden ja glykolin seokseen ja samalla poistoilma pestään lähes hajuttomaksi. Lämmennyt vesi pumpataan lämmityskennostoon, jossa tuloilman lämpötila nostetaan vähintään kahdeksaan asteeseen. Kylmillä jaksoilla keskitalvella tuloilman lämmönvaihtimen vettä lisälämmitetään lämpöpumpulla, johon otetaan energiaa pohjavedestä. Jacobs pyrkii varmistamaan eläimille optimaaliset karsinaolosuhteet. Tuloilmaa aletaan lämmittää aina ulkolämpötilan painuessa alle 10 asteeseen. Esilämmitetty ilma johdetaan osastoille lattian alla olevia kanavia pitkin. Porsaiden kasvatusosastoilla ja porsitusosastoilla käytetään nukkumisalueella lattialämmitystä. Kiertoveden lämpötila nostetaan noin 40 asteeseen ener- Lämmönvaihtimesta lämminnyt vesi pumpataan tuloilman lämmönvaihtimeen pöydän alla olevalla pumpulla. Ilmanvaihdon ja lämmön talteenoton ohjauskeskus on seinällä. Veden siirtoputket ovat isoja virtausvastuksen pienentämiseksi. Sikalan kaikilta osastoilta poistoilma kerätään yhteen rakennuksen välipohjassa olevaan kanavaan. Ilma kulkee kanavaa pitkin lämmön talteenottoon ja pesuun, joka on sikalan päädyssä toisessa kerroksessa. giatehokkaiden lämpöpumppujen avulla, jotka ottavat energiaa pohjavedestä. Keskitetty ilman sisäänottojärjestelmä mahdollistaa tuloilman jäähdyttämisen pohjavedellä kesän kuumina päivinä. Lämmön siirtäminen poistoilmasta tuloilmaan vie erittäin vähän energiaa, koska sähköä kuluu vain veden pumppaamiseen. Energiatehokkuus on korkea Kokonaisenergiasta noin 80 prosenttia voidaan ottaa talteen ja kierrättää. Sikalaan menevä ilma esilämmitetään lämmönvaihtimessa. Ilma virtaa sinisen kennon läpi lattian alla olevia kanavia pitkin osastoille. Kuumina päivinä lämmönvaihtimeen pumpataan kylmää pohjavettä, joka jäähdyttää ilmaa muutamalla asteella. 12 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /

8 Biokaasusta sähköä ja lä mpöä MTT:n tutkimusyksikön biokaasulaitos Maaningalla valmistui uuden pihaton myötä vuonna Laitoksen tuottama sähkö kattaa 40 prosenttia 120 lehmän navetan sähköntarpeesta. Harri Jalli Tuotantoneuvoja Laitoksessa on lietetilavuudeltaan 260 kuution reaktorisäiliö ja samansuuruinen jälkikaasutussäiliö. Betoniset säiliöt on upotettu maahan ja niissä on 70 millin uretaanieristys. Lämminvesikierto pitää reaktorisäiliön lämpötilan 37 asteessa, tutkija Ville Pyykkönen kertoo. Reaktoriin syötetään kuutiota naudan lietelantaa vuodessa, eli laskennallisesti vajaat kymmenen kuutiota päivässä. Lietteen määrä vaihtelee esimerkiksi lehmien laidunnuksen mukaan, mutta se ei häiritse prosessia. Lisäsyötteenä käytetään säilörehua. Rehu käsitellään ensin seosrehuvaunulla ja syötetään reaktoriin syöttöpöydällä. Säilörehun lietettä korkeampi kuivaainepitoisuus ja biohajoavuus on kaasuprosessin kannalta edullinen. 800 kilon säilörehumäärä lisää kaasuntuotantoa 60 prosenttia, mutta myös se- koitustarve lisääntyy. Tämänkokoisessa reaktorissa säilörehua voi syöttää enintään kiloa päivässä. Suurilla syöttömäärillä kevyt materiaali voi muodostaa reaktoriin kelluvan lautan. Massa siirtyy painovoimaisesti säiliöstä toiseen ja säilörehu voi myös tukkia ylivuotoputken. Suunnitteilla on pumppausjärjestelmä, jolla massan kulku varmistetaan. Laitokseen kuuluu myös 500 kuution kaasuvarasto, joka vastaa noin 1,5 2 vuorokauden kaasutuotantoa. Päivittäisellä 10 lietekuution ja 800 säilörehukilon syötteellä tuotos on 330 kuutiota biokaasua, josta 180 kuutiota on metaania. Se voidaan hyödyntää CHP-yksikössä ja kaasukattilassa. Osa tuotetusta lämmöstä ja sähköstä käytetään reaktorin toimintaan ja lämmitykseen. Nettosähköntuotanto on 70 MWh ja nettolämmöntuotanto 380 MWh vuodes- Kuvat: harri Jalli Kaasuprosessiin syötetään vajaat 10 m 3 lietettä ja 800 kiloa säilörehua päivässä. sa. Sähkö käytetään navetassa ja lämpö MTT:n rakennusten lämmittämiseen. Navetan sähköntarpeesta 40 prosenttia tuotetaan biokaasulla. Laitoksen hinta on noin euroa. Kun laitoksen sähköllä korvataan ostosähköä ja lämmöllä öljyllä tuotet- Maaningan biokaasulaitos maksoi euroa, ja sen takaisinmaksuaika on 13 vuotta. tua lämpöä, laitoksen takaisinmaksuaika on 13 vuotta. Jos laitos pystytään rakentamaan edullisemmin, tilanne muuttuu nopeasti. Toinen vaihtoehto tuottojen lisäämiseen on liikennekaasun tuottaminen. Se vaatisi investointia kaasunpuhdistuslaitokseen. Käsittelyjäännös on peltolannoitteena parempaa kuin tavallinen lietelanta. Kokonaistypen pitoisuus on suunnilleen sama, mutta kasveille käyttökelpoisen liukoisen typen pitoisuus suurempi kuin raakalietteessä. Ammoniumtypen suuri osuus edellyttää lietteen välitöntä multaamista. Hajuhaitat ovat pienempiä ja kaasutus tuhoaa rikkasiemeniä ja patogeenejä. Meillä Suomessa on kymmeniä laitoksia, Saksassa niitä on tuhansia. Biokaasulaitosten laajempi yleistyminen vaatii meillä poliittisia päätöksiä, toteaa Ville Pyykkönen lopuksi. Uusinta tuotantoteknologiaa Kotieläintutkimus Maaningalla keskittyy maidontuotantoon ja sen teknologiaan. Nykyaikainen navettateknologia eli NYT-hanke on tutkinut uusia innovaatioita ja tekniikoita vasikoitten juotosta kiimanseurantaan, kertoo tutkija Sari Kajava. Yhteistyö paikallisten viljelijöiden ja koulujen kansa on tiivistä. Hankkeessa on mukana myös viljelijäkoulutusta. Se antaa paljon lisätietoa myös tutkijoille. Tutkimusnavetta on periaatteessa normaali 120 lehmän tuotantoyksikkö, joka on varustettu tieteellisen tutkimuksen vaatimilla laitteilla. Kahdessa 25 lehmän osastossa on eläinkohtaiset ruokinnan seurantajärjestelmät. Navetassa on ensimmäisenä maailmassa paikannusjärjestelmä, jolla eläinliikennettä voidaan seurata jatkuvasti. Tutkimus vaatii paljon työvoimaa ja päivittäisessä työskentelyssä on noin kymmenen henkeä. Maidontuotannon perustutkimusta on tehty paljon. Ruokintakokeita voi pyöriä navetassa useitakin samanaikaisesti. Hyvinvointitutkimus on lähtenyt käyntiin viime vuosina, mutta tehtävää on vielä paljon ja tuotantoympäristön tutkimus elää murrosvaiheessa. Sari Kajavan mielestä seuraava tutkimuskohde voisi olla ruokinnan vaikutus lehmien kestävyyteen ja hyvinvointiin. Tilakokeetkin ovat jatkossa mahdollisia. Viimeksi tilakokeita tehtiin juottokoneitten käytännön testaamisessa. 14 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /

9 Maatilojen koon kasvun myötä matkat pellolle pitenevät. Samaan aikaan pitää korjata entistä suurempia satoja ja siirtää lantaa pidempiä matkoja. Savoniaammattikorkeakoulun Rekka-hankkeessa kehitetään karjatiloille parempaa rehulogistiikkaa. Nykyiseltä tilalta selkeästi kauempana olevalta peltoalueelta rehun kuljettaminen maksaa ja siirtymiseen menee paljon aikaa. Rekka-hankkeen taustaa voisi kuvata maanviljelijän ajatuksella: Kannattaako tuolta asti hankkia peltoa säilörehun korjuuta varten? Pitäähän lantakin ajaa vielä sinne. Kuluuko työaika tien päällä? Maatilan laajentumiseen liittyy kiinteästi koneinvestoinnit ja korjuumenetelmien vertailu. Koska kahta samanlaista maatilaa ei ole, jokaisessa tapauksessa ratkaisu on ainutkertainen. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa rehun siirron pullonkaulat, löytää tehokkaita ratkaisuja ja antaa kehitysideoita karjatiloille. Tilan laajennus ja rehunkorjuun uudelleen organisointi on helpompaa, kun kustannuksista on ajantasaista tietoa. käytetty kuvitteellista tilannetta ja kustannusten perusteena on käytetty KMkalenterin tuntihintoja. Rekan lastaus tässä esimerkissä on tehty auton omalla nosturilla, muissa traktorilla. Saman esimerkin voi laskea tilakohtaisilla tiedoilla rehunkuljetusajan laskurilla (rekka.savonia.fi). Siirtokustannus nousee pienillä vaunuilla erittäin nopeasti verrattuna suuriin kuljetusyksikköihin. 36 paalin kuljetuksessa rekalla tuntiteho säilyy korkeana, koska tiellä vietetty työaika on lyhyt verrattuna lastaus- ja purkuaikoihin. Kokonaiskustannukseen vaikuttaa merkittävästi myös yksittäisen paalin paino. Sitä ei tässä eritellä, koska paalikohtaista kustannusta on helpompi verrata eri sato- ja laatutasoilla. Merkittäviä kustannuseroja Paalien kuljetusmenetelmissä on eroa, sillä jo 10 kilometrin päästä ajettaessa viljavaunulla kuljetetun paalin kustannus on kaksinkertainen rekkakuljetuk- Rekka-hankkeen laskureilla voi miettiä logistisia valintojaan. seen verrattuna. Kuljetusmatkan kasvaessa kahdesta kilometristä 30:een paalin kustannus nousee viljavaunulla siirrettäessä yli kolminkertaiseksi, suurilla rekkakuormilla paalikohtainen kustannus kaksinkertaistuu noin kahdesta runsaaseen neljään euroon. Säilörehu on kuljetettavissa pitkästäkin matkasta, kun logistiikkaa kehitetään. Ratkaisut ovat aina tilakohtaisia ja vaikuttavia tekijöitä ovat ajonopeudet, kuorman koko, lastaus-, sidonta- ja purkuaika. Rekka-hankkeen kehittämillä laskureilla jokainen viljelijä voi miettiä omia logistisia valintojaan. Excel-pohjaiset laskurit voi ladata omaan käyttöön osoitteesta rekka.savonia.fi. Irtorehun kuljetus Rekka-hankkeen laskurella voi verrata myös mm. siirtonopeuden, ajomatkan ja kuormakoon vaikutusta rehunkorjuun kustannuksiin. Noukinvaunu- ja tarkkuussilppurikorjuussa säilörehu siirretään varastoon heti korjuun aikana. Irtorehuun pätevät samat periaatteet kuin paalirehuun: kuorman koko vaikuttaa kannattavuuteen. Rekkakuljetus Paalivaunu Viljavaunu 6 t Paaleja / nouto, kpl Konekustannus, alv 0% Kuljettajan palkka sivukuluineen, Keskinopeus, km/h Lastausaika, min Purkuaika, min Kuljetuskustannus /paali Rekkakuljetus Paalivaunu, 12 t Viljavaunu 6 t Kuorman kokoa ei kuitenkaan lasketa kuutiotilavuutena vaan kiloina. Noukinvaunu tiivistää kuormaa omilla rakenteillaan ja siirtovaunuihin on mahdollista saada tiivistävä etuseinä. Kokonaiskustannukseen vaikuttaa tietysti käyttömäärä ja hankintahinta. Kuva: Matti Vornanen Pyöröpaalien siirtokustannus Seuraavan sivun taulukko vertaa kolmea eri paalien noutomenetelmää 2-30 kilometrin etäisyyksillä. Lähtötietoina on Janne Räisänen projektipäällikkö, Rekka-hanke Savonia-ammattikorkeakoulu Laajentavien maatilojen haasteena on pellon saatavuus ja tilusrakenne. Kun rehua ajetaan yhä kauempaa, on myös kuljetusmenetelmiä tehostettava. HK Agri hallitsee liemirehujen logistiikan Pellon etäisyys, km Rehulogistiikan kehittäminen säästää euroja HK Agri toimittaa viikoittain sopimustiloilleen yli 100 liemirekkakuormaa. Liemirekat ajavat ympäri vuoden, ja vuorokauden. Liemirehuja valmistuu sekä meijereiden juustonvalmistuksen sivutuotteena että viljateollisuuden prosesseista. Yhteistyötehtaita on useita kymmeniä ympäri Suomea. Logistiikan suurimmat haasteet syntyvät sopimuslaitosten ennustemäärien isoista heilahduksista. Pienet poikkeamat ovat arkipäivää. Suuret poikkeamat syntyvät usein tehtaiden laiterikoista. Lisäksi meijereillä hera- ja maitohuuhdemäärät saattavat nousta yllättäen, jos maidon laatu ei läpäise elintarvikelaadun seulaa. Lisähaastetta jakeluun tuo se, että myös sikaloiden tarvitsemien liemirehujen käyttömäärät voivat vaihdella suuresti. Pienten porsaiden rehuntarve on lihasikalassa aivan toista luokkaa isompaan sikaan verrattuna. Mitä tarkemmin kuljetusliike tietää sikaloiden toiveet, sitä helpompi on toimia. Laajentavat sikalat tarvitsevat usein tupla- tai jopa triplamäärän uusia liemirehuvarastosiiloja. Siilojen hankinnassa HK Agri auttaa tarpeen mukaan. Markkinat tarjoavat erikokoisia, edullisia, käytettyjä liemirehusäiliöitä. Punaisena lankana HK Agrin liemirehulogistiikassa on asiakastilojen hyvä ja täsmällinen palvelu. Pirjo Leva 16 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /

10 Kuva: Ismo Hölsä Optipossu-rehut korkeatuottoisille emakoille ja porsaille Emakoiden huimasti noussut keskituotos vaatii rehustukselta entistä enemmän. HK Agrilla kehitetty Optipossu-rehusarja helpottaa korkeatuottoisten emakoiden ja suurten pahnueiden ruokintaa. Rehu Jouni Saarinen Myyntipäällikkö HK Agrin Optipossu maxi -kehitysohjelman tiloista iso osa tuottaa jo yli 27 porsasta emakkoa kohden vuodessa, parhaimmat jopa yli 30. Pahnueet ovat suurempia ja porsaat vieroitetaan aikaisemmin ja kevyempinä kuin ennen. Ruokinnassa ei enää pärjätä vanhoilla eväillä. Yli vuoden kestäneen kehitystyön tuloksena uusi Optipossu-rehusarja on nyt valmiina. Rehujen tuotekehitys on tehty HK Agrin, Suomen Rehun ja hollantilaisen Nusciensen yhteistyönä. Tuotteiston rakentamisessa suurin rooli on ollut HK Agrin tuotantoneuvonnalla, jolla on paras tietotaito korkeatuottoisten tilojen tuotannosta, haasteista ja mahdollisuuksista. Rehut ovat testien jälkeen valmiina käyttöön. Tuotteiden koostumusta muutetaan tarpeen vaatiessa, ja yhteistyökumppanuudet haetaan aina parhaalta mahdolliselta taholta konseptin ylläpitämiseksi ja sen edelleen kehittämiseksi. Täysrehuilla alkuun Optipossu-rehusarjassa lähdetään liikkeelle täysrehuilla. Imettäville ja tiineille emakoille on omat täysrehunsa ja porsaille viiden rehun rehuohjelma. Tuotteiden koostumus on rakennettu HK Agrin suositusten mukaiseksi käyttäen Norsvinin eläinaineksen vaatimia ravintoainetasoja. Entistä tarkemmin keskitytään emakoiden kuntoon ennen porsimista ja kunnon ylläpitämiseen imetyksen aikana. Analyysi Optipossu-raportit Porsaiden rehunsyönti on saatava alkuun jo imetyksen aikana, jotta ne tottuvat teolliseen rehuun mahdollisimman varhain. Optipossu-porsasrehuohjelma on kehitetty yhdessä Nusciensen kanssa, joka on Euroopan johtava porsas- ja emakkorehujen osaaja. Porsasrehuissa on myös käytössä Nusciensen esiseokset. Lisänä työkalut onnistumiseen Optipossu-rehuihin liittyy tarkka ohjeistus. Rehuohjelmaan liittyvällä tilakäynnillä tarkastetaan eläinten kunto, olosuhteet sekä tuotannon taso ja sen pullonkaulat. Sen pohjalta listataan kehityskohteet, määritellään tavoitteet ja toimintamalli niiden saavuttamiseksi. Samalla tarkistetaan ruokintalaitteet, veden laatu ja ilmastointi. Rehuohjelman kulmakivi on säännöllinen eläinten kunnon arviointi. Ruokintakäyrät säädetään oikealle tasolle niin, että emakot porsivat riittävän hyväkuntoisina. Asiantuntija Ruokintalaitteet Optipossu-rehuilla tuotannon kehittyminen on jatkumo, joka ei tule valmiiksi. Hyvä ternimaidon tuotanto ja porsaiden riittävä maidon saanti ovat toinen tärkeä tavoite, jolla tähdätään hyvään porsaslaatuun ja pahnueiden tasaisuuteen. Monella tilalla laatu on heikentynyt tuotantotulosten parantuessa. Optipossu-rehuohjelman viisi porsasrehua on suunniteltu tarkasti tietyn ikäisille porsaille. Ohjelmassa on kaksi prestarter-rehua porsaille emakon alla käytettäväksi, sillä korkea syöntimäärä vieroituksen yhteydessä on ehdoton tavoite jokaisella tilalla. Vieroitus- ja porsasrehut on suunniteltu ehkäisemään ripulia. Porsasrehujen toimivuus ja ilmastointi ovat hyvin tärkeitä asioita vieroitusosastolla. Niiden lisäksi tilakäynnillä kiinnitetään runsaasti huomiota juomaveden saatavuuteen ja laatuun. Optipossu-tilojen tuotantotulosten perusteella rehujen koostumukseen, esiseoksiin sekä valmistukseen tehdään tarvittavat muutokset. Lisää vaihtoehtoja eläinrahoitukseen HK Agri tarjoaa uusia vaihtoehtoja eläinrahoitukseen. Jos sopimustuottaja on LSO Osuuskunnan jäsen, hän voi valita uuden HKScan Eläinrahoituksen tai pysyä nykyisessä eläinluototusmenettelyssä. Juha Levonen Kehityspäällikkö Uusi HKScan Eläinrahoitus on rakennettu Pohjola Pankin, LSO Osuuskunnan ja HK Agrin yhteistyönä. Pohjola Pankki rahoittaa eläinkannan, LSO Osuuskunta toimii takuumiehenä ja HK Agri käytännön operaattorina. Uudistuksen tavoitteena on joustavuuden lisääminen, korkokustannuksen alentaminen ja tuottajan kirjanpidon selkeyttäminen. Uudessakin systeemissä HK Agri toi- mittaa ja laskuttaa eläimet. HKScan Eläinrahoituksen valinneilla kuitenkin eläinlaskun suorituksen saajana on Pohjola Pankki ja nykykäytännöstä poiketen tuottaja maksaa itse tällä laskulla eläimet eräpäivänä pankille. HK Agri puolestaan tilittää eläimet täysimääräisesti tuottajalle ilman, että eläintilityksestä peritään ostetun eläimen hintaa tai korkoa. HKScan Eläinrahoituksen maksuajat on sovitettu niin, että normaalisti eläimiä kasvatettaessa teurastili maksetaan ennen eläinlaskun erääntymistä. Eläimet rahoitetaan koko kauppahinnasta arvonlisävero mukaan lukien. Eläinrahoitus haetaan ja siitä tehdään sopimukset tuottajakohtaisesti. Hakemusasiakirjat täyttävät ja allekirjoittavat tuottaja ja HK Agrin kenttäedustaja yhdessä. Pankki ja takaaja tekevät asiakirjat saatuaan rahoituspäätökset. HKScan Eläinrahoitus ei sido tilan vakuuksia, vaan eläimet ja LSO Osuuskunnan takaus toimivat rahoituksen vakuutena. Näin vakuudet voidaan käyttää tilan kehittämiseen. HKScan Eläinrahoituksesta peritään avattaessa avausmaksu. Rahoitukses- ta kannetaan korko ja vuosimaksu, molemmat neljästi vuodessa. Korko on kolmen kuukauden euribor + 3,4 prosenttia, ja neljässä erässä maksettava vuosimaksu on yhteensä 300 euroa. HK Agrin perinteinen eläinluotto nykyisine ehtoineen ja tuttuine käytäntöineen säilyy voimassa niillä tuottajilla, jotka eivät mene uuteen HKScan Eläinrahoitukseen. Rahoitusfaktat LSO Osuuskunnan takaus edellyttää jäsenyyttä ja voimassaolevaa HK Agrin tuotantosopimusta Tarvitaan myös hyväksytty luottopäätös rahoittajalta ja takaajalta Avausmaksu alle euron limiitistä 400 euroa, suuremmista 600 euroa Korko euribor 3 kk + 3,4 %, lisäksi laskutuspalkkio korkolaskusta 4 x 10 euroa vuodessa Vuosimaksu 300 /v, joka kannetaan neljässä 75 euron erässä 18 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /

11 Parhaat mallit konsernin lihanhankintaan HKScan-konserni yhdenmukaistaa hankintaa ja neuvontaa eri maissa toimivissa yksiköissään. Konsernin eläntenhankinnasta ja alkutuotannon palveluista vastaa Veli-Matti Jäppilä. H istoriani HK:lla alkoi 90-luvun alussa. Työskentelin ensin kuusi vuotta sianlihan hankintapäällikkönä. Palasin HKScaniin vuonna 2011, HK Agrin toimitusjohtajaksi. Väliajan työskentelin Atrialla, hankkien työkokemusta myös Baltiassa ja Venäjällä. Nyt vastuullani on HKScanin eläinhankinta ja tuottajapalvelut. Työkenttä käsittää eläinten hankinnan ja sopimustuotannon kehittämisen. Tehtävänä on myös nostaa esille kysymyksiä, jotka vaativat poliittista keskustelua, esimerkiksi miten tuotannolle asetettavien ehtojen tiukentaminen vaikuttaa alan kykyyn selviytyä. Yksi tärkeimmistä tavoitteistani on saada konsernin sisäinen osaaminen ja asiantuntemus laajemmin käyttöön. Suurin kehityspotentiaali on rehuratkaisuissa, neuvonnassa ja kuljetuksissa. Kunkin maan toiminta perustuu omiin kotimarkkinoihin. Veli-Matti Jäppilä johtaa HKScanin hankintaa. Konser nin eri maissa toimivat hankintaorganisaatiot saavat yhteisen nimen vuoden 2014 alusta. Tanska Ruotsi Baltia Suomi Parhaat käytännöt jakoon Rehut muodostavat suurimman yksittäisen kustannuserän kotieläintuotannossa. Panostus siihen onkin ollut ykkösasemassa. Syksyn aikana on hiottu kuntoon uusi rehustrategia, jonka tavoitteena on tilojen rehukustannusten vähentäminen. Tähtäimessä on myös tarkempi näkemys tulevista hintamuutoksista. Osa rehustusstrategiaa on HK:n oma rehuvalikoima. Alamme tarjota Suomessa ja Ruotsissa omaa rehuvalikoimaa, jonka valmistaa meidän valitsemat yhteistyökumppanit. Baltiassa tilanne on erilainen, sillä siellä tytäryhtiöt tuottavat lihaa itse. Tavallaan ne näyttävät tietä, koska siellä myös rehun valmistus on yhtiöiden omaa toimintaa. Optipossun maihinnousu Meillä on erittäin hyvät kokemukset suomalaisille porsastuottajille suunnatusta Optipossu-neuvontaohjelmasta. Optipossu tarjoaa tuottajalle tietoa ja ammattineuvontaa, jonka avulla tila voi kohentaa sekä eläinten hyvinvointia että tuotantonsa kannattavuutta. Tätä ohjelmaa hyödynnetään HKScan Partner -ohjelmassa, jota Ruotsissa otetaan käyttöön parhaillaan. Kuljetuksiin pyrimme löytämään parhaat HKScan Agri -käytännöt. Ruotsissa on jo yli kymmenen vuotta käytetty kolmikerroksisia eläinajoneuvoja. Suomessa ensimmäiset tulivat käyttöön vasta neljä vuotta sitten. Tiiviimmällä yhteistyöllä voimme saavuttaa paljon. Paikallisuus tärkeää Kunkin maan toiminta perustuu omiin kotimarkkinoihin. Kuluttajien mieltymykset ovat erilaiset kussakin maassa. Myös elävien eläinten hankinta tulee jatkossakin säilymään valtaosin paikallisena. On paljon sellaista, mitä voimme tehdä yhdessä, niin eläinhankinnassa kuin kuluttajatuotteiden tuotekehityksessäkin. Suurena toimijana meillä on lisäksi voimaa käytettäväksi, milloin sitä tarvitaan. Yhteisen nimen alle Alkuvuodesta HKScanin hankintaorganisaatiot alkavat toimia HKScan Agri -nimen alla. Pitkässä juoksussa yhtenäistetään myös kotisivuja, mutta tämä tapahtuu vaiheittain. Uusi, yhteinen nimi kuvastaa HKScanin uutta aikakautta. Kun viimeisin vuosikymmen muistetaan yritysostoista, nykyhetki keskittyy parhaiden toimintatapojen ja synergiaetujen etsimiseen. Artikkeli perustuu Veli-Matti Jäppilän haastatteluun SLS-lehdessä nro 5/2013. Metsämies ja tilanomistaja Veli-Matti Jäppilän juuret ovat maaseudulla. Hän hoitaa sisarustensa kanssa Mynämäellä viljatilaa, joka on kuulunut suvulle 300 vuotta. Vapaa-ajan harrastuksia on monenlaisia. Muutama viikko sitten olin ensimmäistä kertaa metsästämässä työporukan kanssa. Olen ollut mukana aikaisemminkin, mutta nyt ensimmäistä kertaa metsästyskortin kanssa. Viime kesänä osallistuin Tukholman maratonille. Säässä ei ollut kehumista. Kesä oli alkamassa, ulkona oli neljä astetta lämmintä ja todella tuulista. Talvisin lasken mielelläni lumilaudalla. 20 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /

12 LSO Osuuskunta Osuuskunnan seuraavat kokoukset 9.1. hallintoneuvosto, Turku puheenjohtajat, Turku/ Vantaa hallitus, Turku puheenjohtajat, Turku/ Vantaa Suomalaisesta lihasta ylpeys ja vastuu SO Osuuskunnan jäsenet valitsevat keväällä 2014 edustajiston, joka on osuuskunnan ylin hallitus, TurkuL päättävä elin. LSO tukee ja turvaa jäsentensä lihantuotantoa olemalla Suomen suurimman elintarvikealan yrityksen HKScan Oyj:n suurin omistaja. Käytä oikeuttasi asettua ehdolle ja äänestää. Vaalikelpoisia ovat LSO Osuus- LSO Osuuskunta kunnan jäsenet, jotka käyttävät osuuskunnan tai sen tytär- tai osakkuusyh- PL 50, Turku puh teisön palveluita säännöllisesti ja jotka S-posti: ovat tulleet jäseniksi ennen Jollet ole jäsen, liity! Ohjeet saat nettisivulta Järjestämme jäsenillemme tammikuussa seitsemän vaalitilaisuutta ympäri toimialueen Turusta Outokumpuun. Tilaisuuksissa kerrotaan niin LSO Osuuskunnan kuin HKScanin kuulumiset. Samalla käydään läpi vaalin toteuttaminen ja vaaliin ehdolle asettuminen. Osuuden vertailuarvo verovuodelle 2013 Konserniverokeskus on vahvistanut verovuodelle 2013 LSO Osuuskunnan yhden osuuden vertailuarvoksi (ent. verotusarvo) 5 003,69 euroa. Osuuden nimellisarvo säilyy 2 000,00 eurona. Veroilmoitukseen osuudet merkitään seuraavasti: Varallisuudeksi jäsen kirjaa maksettujen ja maksamattomien osuuksien yhteissumman. Varat merkitään veroilmoitukseen vertailuarvossa. Velaksi jäsen kirjaa maksamatta olevat osuudet. Velat merkitään veroilmoitukseen nimellisarvossa. Lisätietoja osuuden vertailuarvosta löydät verkkosivujen osuuspääoma-osiosta. Kokousaika to klo ma klo ti klo Kokouspaikka Lisäksi osallistujille tarjotaan huippukokki Risto Mikkolan maittava päivällinen, eikä kotiin tarvitse kenenkään lähteä tyhjin käsin. Pientä jännitystäkin on luvassa. Voit tutustua tarkemmin vaaliin ja niiden toteutukseen vaaliliitteestä, joka on lähetetty tämän lehden liitteenä. Vaaliliite sisältää myös kutsun vaalitilaisuuksiin. Käytä valtaasi ja ole aktiivinen tulevissa LSO Osuuskunnan edustajiston vaalissa. Lisätietoja: Hämeenlinna: Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Aulangontie 93 Ikaalinen: Rantasipi Ikaalisten Kylpylä, Hämyläntie 2 Turku: Turun Messu- ja Kongressi keskus, Messukentänkatu 9 11 Ilmoittautumiset viimeistään to klo Lahti: Lahden Sibeliustalo, Ankkurikatu ma klo ke klo to klo Huittinen: Kuninkaisten koulutus- ja kulttuurikeskus, Risto Ryti -sali, Risto Rytinkatu 70 Mikkeli: Konsertti- ja kongressitalo Mikaeli, Sointukatu 1 Outokumpu: ravintola Karbidi, Kaivosmiehenpolku Millolan tilan isäntäpari Mikko Leikola ja Anu Juurakko esittelivät hereford-tilaansa LSO Osuuskunnan sidosryhmille (kuva yllä). Nykyaikaiseen broilerinkasvatukseen vieraat tutustuivat Kiikalassa Ilkka Uusitalon tilalla. Suomalainen lihantuotanto esittäytyi sidosryhmille Osana LSO Osuuskunnan ja HKScanin 100-vuotista taivalta organisaatiot esittelivät tilavierailuilla sidosryhmilleen osuuskunnan jäsenten lihantuotantoa. Vieraat tutustuivat lokakuussa kahden tilan tuotantoon. Mikko Leikola ja Anu Juurakko esittelivät herefordrotuista pihvikarjaansa Saukkolassa. Tila on erikoistunut tuottamaan Aitoa Rotukarjan Pihvilihaa. Ilkka ja Päivi Uusitalo esittelivät broilerituotantotilaansa Salon Kiikalassa. Uusitalon perheen tila on yksi Kariniemen kotitiloista. Ensi vuoden puolella sidosryhmillä on mahdollisuus tutustua sianlihantuotantoon. Osuuskunnan uusi jäsenetu: HKScan Eläinrahoitus Osuuskunnan takaus on jäsenelle rahanarvoinen etu. Kuvat: Jarkko Översti HKScan on uudistanut lihan sopimustuottajilleen tarjottavaa eläinluototusta Suomessa. Uudistuksen tavoitteena on alentaa sopimustuottajien eläinluototuksen korkokustannuksia ja varmistaa lihan saatavuutta. Uusi kilpailukykyinen rahoitusvaihtoehto, HKScan Eläinrahoitus, tukee osuuskunnan jäsenten toimintaedellytyksiä lihantuotannossa, mikä on LSO Osuuskunnan perustehtävä. Eläinluottokelpoinen osuuskunnan jäsen, jolla on voimassaoleva tuotantosopimus HKScanin kanssa, saa rahoituksen koko välitys- ja uudistuseläimiä koskevaan kauppahintaan ilman vakuusmenettelyä oman tilan puolesta. Osuuskunnan takaus on jäsenelle rahanarvoinen etu. Uudessa mallissa teuraaksi kasvatettavien välitys- ja uudistuseläinten rahoittajana toimii HKScanin sijaan Pohjola Pankki Oyj. HKScan vastaa käytännön järjestelyistä tuottajien suuntaan ja tilittää teuraseläinten hinnat kokonaisuudessaan tuottajille. Sopimustuottajan tilalla olevat eläimet ovat automaattisesti ilman eri menettelyä kyseisen luoton vakuutena, ja tuottaja maksaa eläinluoton suoraan pankille. LSO Osuuskunta on antanut erillisen takaussitoumuksen eläinluottokelpoisten jäsentensä luotoille Pohjola Pankista. Luoton saamisen edellytyksenä on myönteinen luottopäätös rahoittajapankista ja takaajalta. LSO Osuuskunta antaa takauksen omille jäsenilleen. Nykyinen eläinluototusjärjestelmä säilyy uuden mallin rinnalla. Eläinluototuskysymyksissä HKScanin yhteyshenkilöt ovat Juha Levonen ja kenttäedustajat. HKScan Eläinrahoituksesta on kerrottu tarkemmin sivulla 19. Toimitusjohtaja Veikko Kemppi 22 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /

13 HK Rypsiporsas Juhlakinkku on täydellisen maukasta ja mureaa ja helppo valmistaa. HK Rypsiporsas Juhlakinkkuja on luuttomana tai potkallisena, tuoreena sekä pakastettuna. Tämän joulun uutuus on Rypsiporsas -Joulufileeviipaleet: harmaasuolatut kypsät fileeviipaleet sopivat loistavasti joulunajan juhlakattauksiin. Paina paistomittari kinkun paksuimpaan kohtaan. Jouluna herkutellaan Tutut maut ja tuoksut luovat perinteisen joulutunnelman. Tämän sivun ohjeella valmistat mahtavan maukkaan joulukinkun. Lisää hyviä ohjeita on Hookoo.fi -verkkosivuston Lihakoulussa. Rypsiporsas on ainutlaatuinen suomalainen oivallus lihan parempilaatuinen rasva vaikuttaa etenkin makuun: koska rasva sulaa paremmin kinkkua kypsennettäessä, lopputulos on entistäkin maukkaampi, mureampi ja mehevämpi. Rypsiporsaita kasvatetaan Suomessa vain noin 50 tilalla siksi Rypsiporsas Juhlakinkkuja on tarjolla vain rajoitetusti joulupöytiin. Kinkun valitseminen Valitse kinkku jouluruokailijoiden määrän mukaan. Pienelle perheelle sopii muutaman kilon kinkkurulla ja keskikokoiselle perheelle suomalaisten suosikki, 6 8 kilon kinkku, jonka voi valita joko luulla tai ilman. Isolle jouluseurueelle voi varata kokonaisen, noin 12 kilon joulukinkun. Sulattaminen On hyvä hankkia kinkku ajoissa, sillä esimerkiksi ison kinkun sulattaminen kestää jääkaappilämpötilassa 3 5 päivää. Kun kinkku on sulanut, ota se vielä ennen paistamista huoneenlämpöön. Kinkun sisälämpötilan olisi hyvä olla uuniin laitettaessa noin 10 astetta. Paistaminen Kinkun paistoaika on noin 1 tunti/kg, eli iso kinkku saa olla uunissa jopa 12 tuntia. Kaada uunipellille lasillinen vettä, niin rasva ei pala kiinni uunipeltiin ja uuni saa sopivasti kosteutta. Paina paistomittari kinkun paksuimpaan kohtaan, ei kuitenkaan kiinni luuhun. Säädä uunin lämpötilaksi astetta, ja sitten vain kinkku uuniin kypsymään. Mehevän kinkun sisälämpötila on astetta ja perinteisen, murean kinkun astetta. Kuorruttaminen Kun kinkku on paistunut, ota se pois uu- nista ja anna levätä huoneenlämmössä muutama tunti. Seuraavaksi poista kinkusta sen päällä mahdollisesti oleva verkko ja kamara. Kuori silava pois ja nosta kinkku puhtaalle uunipellille. Kinkun paistinliemi kannattaa säästää kastiketta varten. Sitten kuorrutetaan: sivele kinkun päälle sinappia ja korppujauhoa ja paina pintaan kokonaiset neilikat. Laita kuorrutettu kinkku 225 asteiseen uuniin noin viideksi minuutiksi, minkä jälkeen kauniiksi ruskistuneen kinkun voi asettaa lepäämään. Kinkun sinappihuntuun saa uutta makua käyttämällä maustettuja sinappeja. Voit itsekin maustaa sinappia esimerkiksi runsaalla määrällä rouhittua mustapippuria tai pikku tilkalla tummaa rommia. Yrttikuorrutus syntyy sekoittamalla yleiskoneessa vaaleaa leipää, persiljaa, voita, parmesaania ja valkosipulia. Kastike Maistuva kastike viimeistelee herkullisen kinkun. Jos et ehdi hauduttaa kastikkeita pitkään, ota käyttöön nopea kinkkukastike, joka syntyy HK:n Demiglace-kastikepohjasta. Lisää mukaan kermaa, omenasosetta sekä sinappia oman maun mukaan ja kastike on kiehauttamista vailla valmis. Tarjoile Koristele kinkkulautanen mielesi mukaan esimerkiksi keitetyillä pakasteherneillä, pikkuporkkanoilla ja luumuilla. Näin olet valmistanut kinkun, joka kruunaa joulupöytäsi ja herauttaa veden kielelle. Kun kinkku on paistunut, anna sen jäähtyä ja poista sitten verkko. Poista myös kamara ja kuori silava pois. Nosta kinkku puhtaalle pellille. Sivele kinkku sinapilla ja ripottele päälle korppujauhoja. Koristele kinkkulautanen ja aseta kinkku tarjolle. 24 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /

14 ajankohtaista Kuva: Harri Jalli Lihasikalan välikasvattamo parantaa kiertonopeutta Lokakuussa vietettiin avoimet ovet -tapahtumaa Satapossu Oy:n uudella vieroitusosastolla. Investointi turvaa omalta osaltaan Emomylly Oy:n porsastuotannon kehittämisen sekä laadukkaan ja tasaisen porsasvirran Satapossun kasvatussikaloihin. Oma välikasvattamo parantaa lihasikalan kiertonopeutta, koska porsaat siirretään lihasikalaan suurempina kuin ennen. Satapossun kaksivaiheisessa välikasvatusmallissa porsaita siirretään emakkosikalasta välikasvattamon kahteen vierotusosastoon joka toinen viikko. Vajaan kuuden viikon jälkeen porsaat siirretään toiselle osastolle, jossa kasvatusjakso on alle neljä viikkoa, ja sen jälkeen lihasikalaan. Sekä vierotusosastoja että välikasvatusosastoja on kuusi, kaikki kertatäyttöisiä. Harjunmaan mukaan uusi tekniikka vähentää työmäärää. Vierotusosastoilla on kaksi-ilmastokarsinat, ja nukkuma-alueen katoksen alla ilma on lämpimämpi kuin muualla karsinassa. Karsinat pysyvät siistimpinä ja osaston lämmitykseen kuluu vähemmän energiaa. Välikasvattamon avajaisissa pu- Kotitilalta-lehden kysely 2013 Kuva: Tauno Prami Autoilija Hannu Kohmo toi 600 pikkuporsasta Satapossun uudelle vieroitusosastolle lokakuun 23. päivänä. Porsaat otti vastaan vastaava eläintenhoitaja Aleksandra Szczepanik ja toimitusjohtaja Vesa Harjunmaa. hunut HKScanin toimitusjohtaja Hannu Kottonen pitää tärkeänä, että sikaketju jatkaa hyvää kehitystään. Sikalainvestointeja tarvitaan, jotta alkutuotannon kilpailukykyä voidaan parantaa, poistuvaa kapasiteettia saadaan korvattua ja jotta sianlihan omavaraisuusaste Suomessa säilyy hyvänä, Kottonen totesi. HKScanin porsastuotanto kehittyi merkittävästi kymmenen vuotta sitten, kun osakeyhtiömuotoisia emakkosikaloita rakennettiin. Myös eläinaines on parantunut ja pahnueiden koko kasvanut merkittävästi. Kotimaan sianlihankinnasta vastaavan johtajan Olli Paakkalan mukaan kehitys lisää HKScan-ketjun tarvetta lihasikalainvestoinneille ja välikasvattamolaajennuksille. Tuotantoneuvoja Kimmo Haapasen mukaan myös porsasyksikön välikasvatusosastoa laajentamalla saadaan järjestettyä hyvät kasvutilat kasvaneelle porsasmäärälle. HK Agri keräsi syys lokakuun vaihteessa palautetta Kotitilalta-lehdestä. Lukijakyselyyn vastasi pari sataa aktiivilukijaa. Kiitos arvokkaasta palautteesta! Kyselyyn vastanneiden kesken HK Agri arpoi 150 euron kylpylälahjakortin. Voitto osui Anneli Paadarille Laitilaan. Onnea voittajalle! Vuoden 2014 lehdet ovat jo suunnitteilla. Uusi vuosi tuo uusia tuulia. Uudet risteytyslisät välitysvasikoille HK Agri uudisti välitysvasikoiden risteytyslisät. MTT:n kasvatuskokeiden mukaan risteytyshyöty jakautuu nyt tasaisemmin lypsykarjan ja loppukasvattajan välillä. Risteytysvasikoiden lisät ovat nyt rodusta ja sukupuolesta riippuen euroa. Puhdasrotu- ja risteytyslisät Sonni veroton Kotivinkki-lehden toimitus on valinnut 101 parasta tuotetta, ilmiötä ja tapahtumaa vuodelta Marraskuussa ilmestyneessä lehdessä Hookoo.fi-sivuston Lihakoulu on nostettu listan kolmannelle sijalle. Kotivinkki-lehden päätoimittaja Outi Gyldén toteaa toimittamassaan diplomissa: Kotivinkin toimitus valitsee joka vuosi 101 parasta tuotetta, ilmiötä ja tapahtumaa, jotka ovat osuneet kohdallemme vuoden mittaan. Lehmä veroton Blonde, Charolais Limousin, Simmental Hereford, Angus Parhaiden tuotteiden joukkoon valittiin Hookoo.fi/lihakoulu. Vuonna 2013 nostimme valinnoissa esiin koko perheen arjen aarteita ja kulttuurin helmiä. Valitsimme tuotteita, joiden avulla koti piristyy ja keittiössä viihtyy. Poimimme parhaat kauneustuotteet, tyylikkäimmät asut ja asusteet sekä hyvän olon takaavat liikuntavälineet. Erityisesti kiinnitimme huomiota kotimaiseen työhön ja esineisiin, jolla on pitkä Eija Kantola Tuota noin -tuottajapäiville HK Agri järjestää historian kolmannet Tuota noin -tuottajapäivät Hämeenlinnassa. Tuottajat äänestivät illan tähtiesiintyjäksi KoneAgria-näyttelyssä Eija Kantolan. Äänestys ratkesi selvällä äänienemmistöllä. Äänestykseen osallistuneiden kesken HK Agri arpoi jääkaapillisen lihaa. Pääpalkinnon voitti Aimo Ylä-Sulkava Liedenpohjasta. Onnea voittajalle! Tule nauttimaan hyvästä seurasta, herkullisesta ruoasta ja Eija Kantolan siivittämästä iltatunnelmasta. Ennen joulua ilmoittautuneiden kesken arvotaan ilmainen majoitus (1 2 hlöä)! Ilmoittaudu osoitteessa hkagri.fi/ tuotanoin. HooKoo.fi -sivun lihakoulu kolmanneksi paras ilmiö elinkaari. Asioihin, jotka tuottavat iloa ja hyötyä seuraavinakin vuosina. Nämä ovat myös Kotivinkin tärkeitä teemoja vuonna Hookoo.fi-verkkosivuston Lihakoulussa liha-alan ammattilaiset jakavat osaamistaan omin sanoin. Palvelu tuo HK:n sadan vuoden aikana kertyneen lihaosaamisen kuluttajan saataville tarjoamalla runsaan paketin lihatietoa aina tuotannosta lihankäsittelyyn ja resepteihin. HK:n tuotekehityskokki Tero Honkaniemi esittelee Lihakoulun syntyä tammikuussa Tuota noin -tuottajapäivillä. Ilmoittaudu mukaan: hkagri.fi/tuotanoin. 26 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /

15 Hankintamiesten matkassa ykyään kauppaa teuraseläimistä, välitysvasikoista ja porsaista tekee HK Agrilla viitisentoista kenttäedustajaa. Alueet ovat suuria ja eläinmäärät tiloilla kasvaneet. Tilat ilmoittavat noudettavat eläimensä suoraan hankinnan toimihenkilöille netin kautta tai puhelimitse. Katja Vättö tuli HK:lle hankintaan harjoittelijaksi vuonna Kahden vuoden kuluttua hän sai vakituisen paikan hankintatoimihenkilönä. Eläinvälityksestä hän siirtyi kaksi vuotta sitten kenttäedustajan tehtäviin, Ismo Saaren seuraajaksi. Kaksi kuukautta pyörittiin maakunnassa yhdessä, Ismo avasi minulle latua. Nyt alkaa jäädä jo vähän omaakin jälkeä, Vättö kertoo. Vähintään päivä viikossa kuluu toimistolla, muun ajan kenttäedustaja on liikkeellä asiakastiloilla. Urjalassa asuvan Vätön vastuulla on iso alue Juupa- Kuva:Pasi Leino Uuden ajan hankintamies on nainen Teuraseläinhankinta ei enää ole yksinomaan miesten valtakuntaa. Katja Vättö on uuden polven kenttäedustaja. Asiakkaiden kohtaaminen on työssä yhtä tärkeää kuin ennenkin. joelta Tammisaareen. Läntisimmät tilat ovat Mynämäellä, itään mentäessä alue päättyy Hämeenlinnaan. Vättö ei kauhistele ajokilometrejä. Tilakäyntien määrä päivässä vaihtelee yhdestä neljään. Yleensä kenttäedustaja viedään ensiksi katsomaan eläimet, ja sen jälkeen käydään asioita läpi pöydän ääressä. Sopimusasioista puhutaan, ja tietysti hinnat aina kiinnostavat. Jutustellaan, suunnitellaan tulevaa. Pyrin varaamaan riittävästi aikaa, ei sitä voi käydä vain sanomassa moro, ja lähteä heti seuraavaan paikkaan. Sopimuksista neuvoteltaessa ilmapiiri on tiukan asiallinen. Silloin tällöin Vättö hyppää välitysauton kyytiin ja näkee silloin pehmeämmän puolen asiakkaistaan. Kun vasikka-auto kaartaa kasvattamon pihaan, ovat eläimet ja niiden hyvinvointi keskusteluissa etusijalla. Nautaedustajan tehtävänä on etsiä Teksti Raila Aaltonen Katja Vättö toivoo asiakkaiden ottavan rohkeasti yhteyttä kaikissa eläimiin liittyvissä asioissa. Tämä ei ole työssäkäyntiä, vaan työn elämistä. ketjuun tuleville vasikoille kasvatuspaikat, joten vasikkavälityksen paineet tuntuvat. Vättöä ilahduttavat monet valmisteilla olevat kasvattamoinvestoinnit. Vanhempia kasvatuspaikkoja jää kuitenkin koko ajan pois, joten lujaa on juostava pysyäkseen edes paikallaan. Navetoiden tyhjentymiset ovat kovia paikkoja kenttäedustajalle, Vättö myöntää. Mutta päätökset ovat väistämättömiä, ellei jatkajaa ole. Omassa organisaatiossa kenttäedustaja tekee yhteistyötä neuvojien, eläinlääkärin ja kuljetussuunnittelijoiden kassa. Eläinten liikuttamisia suunnitellessamme pyrimme aina siihen, että kaikki olisivat tyytyväisiä ja että eläin haetaan tilalle sopivimpaan aikaan. Kenttäedustajat tapaavat asiakkaita myös ammattitapahtumissa, kuten messuilla ja karjakerhojen tilaisuuksissa. Katja Vättö käy niissä mielellään. En millään ehdi käymään talosta taloon kaikkia tiloja, siksi onkin mukava tavata asiakkaita erilaisissa tilaisuuksissa. Saatan tunnistaa äänestä ihmisen, jonka kanssa olen asioinut vain puhelimessa. Työn monipuolisuus ja ihmisten tapaaminen on kenttäedustajan työssä kiehtovinta. Tässä työssä olen enemmän itseni kuin toimistossa. Tämä ei ole työssäkäyntiä, vaan työn elämistä. Myös Vätön työpuhelin pirisee joskus työajan jälkeenkin. Nuoren polven kenttäedustaja ei ota siitä paineita. Jos joku soittaa illalla, hänellä on oikeasti asiaa, tuumii kahden lapsen äiti leppoisasti. Alku on ollut opettelua, miten yhdistää perhe ja työ. Nyt olen ymmärtänyt jujun ja tykkään tästä valtavasti. Snabbt och kort God avkastning sparar energi Energin är en stor kostnadspost för lantbruket och förbrukningen påverkar också miljön och lantbrukets image. Broilerproduktionen är en föregångare i utnyttjandet av inhemska energikällor. Inom broileruppfödningen fås redan 80 procent av energin från flis, träpellets eller vindkraft. Finlands regering fattade år 2010 beslut om ett paket för främjande av förnybara energiformer. Förnybar energi borde stå för 38 procent av energiförbrukningen år 2020 och för 60 procent år För närvarande tas 41 procent av hela energibehovet inom lantbruket från trä- och åkerenergi. Torven ökar andelen till totalt 47 procent. En viktig faktor då det gäller att förbättra lantbrukets energieffektivitet är en god nivå på avkastningen. Man når en hektarnivå på sex ton med nästan samma bränslemängd som tre ton. Ju snabbare svinen växer desto fler kilogram fördelar sig behovet av uppvärmning och foderenergi på. Man kan spara energi exempelvis i uppvärmningen genom att justera ventilationsanläggningen i svinhuset rätt. En typisk modern lösning för energisparande är en lufttät eller torkande spannmålssilo. Nytt alternativ för djurfinansieringen HK Agri erbjuder medlemmarna i LSO Andelslag ett nytt alternativ för djurfinansiering. Reformen ger mera flexibilitet, sänker räntekostnaderna och gör producentens bokföring tydligare. Pohjola Bank finansierar djurbeståendet, LSO Andelslag ställer garanti för krediten och HK Agri fungerar som praktisk operatör. Också i det nya systemet levererar HK Agri djuren och fakturerar för dem. De som har valt HKScans djurfinansiering betalar emellertid djurfakturan till Pohjola Bank. HK Agri avräknar djuren till producenten till fullt belopp utan att priset för förnyelsedjur eller ränta tas ut för förmedlingen. Optipossu-foder till högavkastande suggor och grisar En stor del av gårdarna i utvecklingsprogrammet Optipossu maxi producerar redan mer än 27 grisar per sugga och år. Optipossu-foderserien som utvecklats hos HK Agri underlättar utfodringen av högavkastande suggor och stora griskullar. Produktutvecklingen har gjorts i samarbete mellan HK Agri, Finska Foder och det holländska företaget Nuscience. Optipossu-foderserien omfattar ett eget fullfoder för diande och dräktiga HKScans djurfinansierings betalningstider har anpassats så att slaktavräkningen betalas innan djurfakturan förfaller. HKScans djurfinansiering binder inte gårdens säkerheter, utan djuren och LSO Andelslags garanti fungerar som säkerhet för finansieringen. Därmed kan säkerheterna användas för utveckling av gården. En startavgift tas ut då man tar i bruk HKScans djurfinansiering. Räntan är 3 månaders euribor + 3,4 % och årsavgiften är totalt 300 euro. HK Agris traditionella djurkredit står kvar i kraft för de producenter som inte går med i det nya systemet. suggor och ett foderprogram med fem foder för grisar. Produkternas sammansättning motsvarar HK Agris rekommendationer och näringsinnehållet svarar mot kraven för Norsvin-djurmaterial. Med fullfoder optimeras suggornas kondition före grisningen och den upprätthålls under diandet. För grisarna finns två prestarterfoder för diperioden, med vilka man strävar efter ett gott näringsintag i samband med avvänjningen och Utveckling av foderlogistiken sparar pengar En utmaning för gårdar som expanderar är tillgången till åkermark samt gårdsstrukturen. När skördenivåerna ökar och fodret körs allt längre sträckor måste transportmetoderna effektiveras. I och med att gårdarna växer transporteras också gödslet allt längre sträckor till åkrarna. I yrkeshögskolan Savonias Rekka-projekt utvecklas en bättre foderlogistik för boskapsgårdar. Målet för projektet är att kartlägga flaskhalsarna i fodertransporten, finna effektiva lösningar och presentera utvecklingsidéer för boskapsgårdarna. Lösningarna är alltid gårdsspecifika och relevanta faktorer är körhastigheter och lastens storlek samt lastnings-, surrnings- och lossningstiden. Med de beräkningsprogram som tagits fram inom ramen för projektet kan man jämföra bland annat inverkan av transporthastigheten, körsträckan och laststorleken på kostnaderna för foderskörden. Beräkningsprogrammen är excelbaserade och kan laddas ner för eget bruk på adressen tre fullfoder som svarar mot behoven i olika åldersfaser. Under ett gårdsbesök som ingår i foderprogrammet granskas djurens kondition, förhållandena och produktionsnivån och flaskhalsarna i produktionen. Utvecklingsobjekten listas, och målen samt verksamhetsmodellen för att uppnå dem definieras. Samtidigt kontrolleras utfodringsapparaturen, vattenkvaliteten och ventilationen. 28 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /

16 MARKKINAKATSAUS Rehumarkkinat Ulf Jahnsson Johtaja, rehuliiketoiminta Kinkkubonusta ja porsastasapainoa Naudanlihan kulutus yskähtelee Vuoden 2013 osalta naudanlihan kulutus jää hienoisesti miinukselle edellisvuoteen nähden. Negatiiviset talousuutiset kotimaassa näkyvät kulutusluvuissa. Jauhelihakaupassa on hinta saanut syksyn myötä entistä keskeisemmän roolin ja halvimmissa jauhelihapaketeissa naudanlihaa on nimeksi. Myös arvo-osien kauppa on ollut nihkeää. Nämä ovat runsaan syystarjonnan aikaan ai- Broilerintuotanto ylitti haamurajan Päättymässä oleva vuosi on ollut mielenkiintoinen kaikkine talousuutisineen, jotka väistämättä näkyvät broilerin markkinoinnissa. Taloudellinen taantuma vai- Kulutuksen kotimaisuusaste oli syyskuussa 86,5%. Kuva: Pasi Leino Yhteinen haasteemme on pystyä vastaamaan naudan kysyntään kevään aikana. Tätä markkinakatsausta kirjoitettaessa HK:n Aikaistetut jouluteurastukset -ohjelma on puolivälissä, eikä lopullista tietoa onnistumisesta vielä ole. Tavoitteena oli aikaistaa noin sian teurastus ennen joulua ja vähentää siten tammikuun tarjontaa. Jo nyt voidaan todeta, että ohjelmasta voidaan eräin muutoksin rakentaa toimiva työkalu teurastusten ohjaamiseen. Tuottajat ovat hienosti reagoineet ohjelman vaatimiin teuraspainomuutoksiin. Kiitos! Epätasapaino porsasmarkkinoilla on aiheuttanut ketjulle viime vuosina paljon lisätyötä, laadun menetystä ja ylimääräisiä kustannuksia. Nyt pitkään odotettu porsastasapaino viimeinkin häämöttää, joskin joulun aikaistetut teurastukset antavat hieman väärän kuvan tilanteesta. Tasapainon löytyminen on koko ketjun etu. Vuosi 2013 jää mieliin voimakkaiden hintavaihtelujen vuotena. Niin kustannus- kuin tuottajahintapuolella tehtiin ennätyksiä. Tähän on meidän tottuminen myös tulevaisuudessa. Rauhallista Joulua ja Menestyksekästä Uutta Vuotta! Olli Paakkala kuttaa osaltaan ruhon eri osien myynnissä ja vuoden aikana fileen kysyntä on vaihdellut normaalia enemmän. Vuosi 2013 jää broilerin tuotannossa historian lehdille vuotena, jolloin ensi kertaa ylitettiin 100 miljoonan kilon tuotantomäärä. Viime vuonna tuotanto oli 98 miljoonaa kiloa ja tämän vuoden määrä näyttäisi asettuvan 104 miljoonan kilon tuntumaan. Luullisia tuotteita on viety viime vuotta enemmän ja vastaavasti fileetä on tuoheuttaneet painetta myös naudanlihan tuottajahintaan. Vuoden vaihtumisen jälkeen nautojen tarjontatilanne kääntyy niukemmaksi, mikä helpottaa myös naudanlihan varastotilannetta koko Suomessa. Yhteinen haasteemme on pystyä vastaamaan naudan kysyntään kevään ja etenkin loppukevään aikana Sami-Jussi Talpila tu. Broilerin kulutuksen kotimaisuusaste oli syyskuussa 86,5 prosenttia. Uuden satokauden viljaan siirtyminen on alentanut ruokintakustannuksia viime talveen nähden merkittävästi. Tämä helpottaa tuotantoketjun ahdinkoa pitkään jatkuneessa hintapaineessa. Hyvää Joulun aikaa kaikille Kariniemen tuottajille! Jarmo Seikola Kilpailua toimitusketjujen välillä E dellisessä katsauksessani (Kotitilalta 4/2013) kirjoitin verkostojen välisestä kilpailusta, joka ainakin periaatteessa haastaa ajattelun yritysten välisestä kilpailusta. Asia ei tietysti ole mustavalkoinen, mutta sitä kannattaa pohtia. Verkoston logiikka piilee win-win- ja parhaimmassa tapauksessa win-win-win-periaatteessa. Mikään verkoston osa ei saa jäädä alakynteen vaan kaikille pitää syntyä lisäarvoa, muutoin toiminta päättyy yleensä melko pikaisesti. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? HK:lla olemme viimeisen vuoden aikana tehneet töitä luodaksemme oman emakko- ja porsasrehutuotteiston, joka osaltaan vastaa parantuneisiin tuotantotuloksiin emakkotiloilla ja on linjassa uuden genetiikkamme kanssa. Lähtökohta kehitystyössä oli syvällinen ymmärryksemme tilojen nykyisestä managementista ja huipputuottoisten tilojen tarpeista. Tuotteisto on nyt valmis, vaikkakaan ei lopullinen. Jatkossakin tuotteita kehitetään käyttäjien tarpeiden muuttuessa. Niiden tulee olla markkinan alttarilla kilpailukykyisiä joka hetki. Rehujen osuus lihan tuotatokustannuksesta on prosenttia, joten rehujen kilpailukykyisyys ei ole ihan toissijainen asia ketjun menestyksen kannalta. Projektin lähtökohtana on ollut tehdä parhaat mahdolliset rehut huomioiden Optipossu-tilojemme tarpeet. Lanseeraus tiloille on aloitettu muutamia viikkoja sitten. Pakettiin kuuluu olennaisena osana managementin yhdistäminen rehuihin. Siksi etenemme tila kerrallaan, ilman suurta markkinointisirkusta asian ympärillä. Suomalainen lihaketju tuottajalta kuluttajille on pitkä. Jos jokin prosessin osanen pätkii, kärsivät siitä kaikki osapuolet tavalla tai toisella. Yleensä kärsiminen liiketoiminnassa mitataan rahassa. Tästä syystä pienimmätkin palaset pitää saada toimimaan yhdessä. Maailman viljantuotanto Milj. tn / / / / Huhti Touko Kesä Heinä Elo syys loka marras joulu helmi maalis Näin varmistamme kokonaisuuden toimimisen ja viime kädessä alkutuotantomme kilpailukyvyn suhteessa tuontilihaan. Kuluttaja mittaa ketjumme toiminnan tehokkuuden päivittäin tehdessään valintoja lihatiskillä. Rehujen raaka-ainemarkkina on loppusyksystä ollut melko rauhallinen. Satoennusteet ympäri maailmaa toteutuivat melko hyvin ja myös kysyntä noudatti ennusteita. Tästä syystä valkuais- ja energiarehujen markkinahinnoissa ei ole ollut merkittäviä muutoksia. USA:n soijasato tulee olemaan erinomainen. Se ylittää USDA:n syyskuussa tekemän ennusteen noin 4 5 prosenttia. Tämä on hyvä uutinen, koska markkina yleisesti ottaen käyttää USDA:n arvioita määritellessään, miten hyvin kysyntä ja tarjonta kohtaavat ja tämän perusteella hinnat raaka-ainepörsseissä muuttuvat. Erinomaisesta sadosta huolimatta soijan hinta ei ole alentunut, sillä Kiinan tuonti kasvaa edelleen. Etelä- Amerikassa on aloitettu kylvöt, jotka ovat vielä kesken, mikä osaltaan tuo epävarmuutta markkinaan. Eurooppalaisessa öljykasvimarkkinassa tapahtuu myös. EU teki hiljakkoin päätöksen nostaa tuontitulleja Argentiinan ja Indonesian biodieselille. Tämä on nostanut rapsin hintaa Euroopassa, mikä vaikuttaa rouhe- ja öljymarkkinaan. Samalla todennäköisesti myös kiinnostus rapsin viljelyä kohtaan kasvaa Euroopassa. Todennäköisesti kiinnostus rapsin viljelyä kohtaan kasvaa Euroopassa. LÄhde: Agronomics.se 30 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /

17 Hämeenlinnassa Missä ollaan, mihin tähdätään? Mikä on lihakoulu ja miten se auttaa HK:n markkinointia? Tervetuloa Tuota noin -tuottajapäiville. Tämän vuoden seminaariteemana on yhteistyön voima. Puhujina muun muassa Suomen ja Baltian kuluttajaliiketoiminnoista vastaava johtaja Samuli Eskola HKScanin toimitusjohtaja Hannu Kottonen Euroopan parlamentin jäsen Petri Sarvamaa Eija Kantola Päivät juontaa jo viime vuodelta tuttu Tinka Kerttula, ja musiikista vastaa yli 20 vuotta Suomen tähtitaivaalla loistanut Eija Kantola. Herkullisen, suomalaisen illallismenun on suunnitellut HK-kokki Risto Mikkola. Tule tapaamaan hookoolaisia ja vaihda vapaalle tuottajakollegoittesi kanssa! Seminaarin hinta 95 / hlö (sis. alv) sisältäen ohjelman, päivien kattavat tarjoilut ja juhlaillallisen. Ilmoittaudu nyt: hkagri.fi/tuotanoin Ennen joulua ilmoittautuneiden kesken arvomme hotellimajoituksen tapahtumaan.

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Maatilojen energiapalapelille on monta pelaajaa Maatilan kokoluokka & energiavirtojen kompleksisuus

Lisätiedot

Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä - 4.5.2016 Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energia maataloustuotannossa Haasteet, esimerkkejä Vahva riippuvuus fossiilisista polttoaineista

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015 Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja ENERGIATEHOKKUUS Energiatehokkuus kuvaa käytetyn energian ja tuotetun tuotteen suhdetta kwh/maitolitra kwh/lehmäpaikka

Lisätiedot

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille 15.4.2016 Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiakustannus ja % tuottajahinnasta, esimerkkejä (ei keskiarvoja)

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Jigoro Kano ajatuksia judosta - soveltuu myös energiatehokkuuden kehittämiseen Tärkein tavoite tuottaa hyötyä yhteiskunnalle

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana Perttu Pyykkönen Itä-Suomen MTK-Liittojen puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä 1.2.2017 Investointiosuus koko maan investoinneista (ilman asuinrakennuksia

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen Porojen lisäruokinnan logistiikka Janne Mustonen Talvinen lisäruokinta Tapahtuu maastossa tai tarhassa Päämääränä porojen elättäminen talven yli ja vasatuoton varmistaminen Porojen lisäenergian tarpeeseen

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Bioenergian kestävyys seminaari, 3.12.2015, Helsinki Kestävyyden osa-alueiden painottaminen

Lisätiedot

Lihantuotanto SIANLIHA

Lihantuotanto SIANLIHA Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 Biotalouden investoinnit ruokkivat kuljetusten kysyntää; energiatehokkuutta kuljetuskaluston optimoinnilla, varovaista kiinnostusta yhdistelmäpituuden kasvattamiseen @SKALry

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan energian ohjelma Menestyvän

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

Energiasuunnitelma ja energia maatilaympäristössä

Energiasuunnitelma ja energia maatilaympäristössä Energiatehokkuuden valtakunnallinen koordinaatiohanke Energiasuunnitelma ja energia maatilaympäristössä Energia ja energiatehokkuus liittyvät tilalla moniin asioihin Tuotantoketjun eri vaiheet kasvattavat

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment Smart Grid Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi Electricity Energy Environment Edullinen energia ja työkoneet Hyvinvoinnin ja kehityksen perusta, myös tulevaisuudessa Electricity Energy Environment

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Innovaatiotyöpaja Katariina Manni, HAMK 12.02.2016, Jokioinen Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Lyhytnimi: Valkuaisfoorumi Hankkeen toteuttajat Päätoteuttaja Hämeen

Lisätiedot

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015 YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU Vastuu ympäristöstä on tärkeää HKScanille ja sen sidosryhmille. Sidosryhmien odotukset sekä kiristyvät määräykset edellyttävät ympäristöasioiden jatkuvaa kehittämistä. Konsernimme

Lisätiedot

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä - johdantoa Hankkeen kolme kärkeä Energian suuri kuva Energia

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Ville Pyykkönen Saija Rasi Eeva Lehtonen Sari Luostarinen LANNASTA ENEMMÄN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMMIN Säätytalo 22.10.2014 1 Miksi lantabiokaasua? MUIDEN

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla Lauri Hietala Solarvoima OY Toteuttaa avaimet käteen -periaatteella aurinkosähköratkaisuita kotiin, mökille, maatilalle ja teollisuuteen Omat asentajat Tuotteina

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Ainutlaatuinen Energiaseminaari Hämeenlinna Maaseudun energia-akatemia Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Strategisia valintoja Operatiivisia toimenpiteitä Energiatehokkuuden parantaminen Lypsykarjatilojen

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot