GASUM TILINPÄÄTÖS 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GASUM TILINPÄÄTÖS 2014"

Transkriptio

1 GASUM TILINPÄÄTÖS 2014

2 GASUM TILINPÄÄTÖS 2014 Julkaisija Gasum-konserni PL 21, Miestentie Espoo Painos 550 kpl Painopaikka Lönnberg, Helsinki Paperi Kansi Cocoon Offset 300 g/m 2 Sisäsivut Cocoon Offset 120 g/m 2 Tietoja Gasumin raportoinnista Julkaisu esittelee Gasumin vuoden 2014 tilinpäätöksen. Painettu vuosikertomus on saatavilla suomeksi ja englanniksi. Yritysvastuuraportti 2014 saatavilla verkossa suomeksi ja englanniksi.

3 SISÄLLYSLUETTELO HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS... 4 KONSERNITULOSLASKELMA KONSERNITASE KONSERNITASE LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Perustiedot Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkinnanvaraiset erät Rahoitusriskien ja pääomarakenteen hallinta Johdannaisinstrumentit Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Tilintarkastajan palkkiot Rahoitustuotot ja kulut Tuloverot Yrityshankinnat ja myynnit Liikearvo Aineettomat hyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Rahoitusinstrumentit Myytävissä olevat sijoitukset Osuudet yhteisyrityksissä Muut pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset ja muut saamiset Vaihto-omaisuus Rahavarat Laskennalliset verot Osakepääoma Varaukset Lainat Muut pitkäaikaiset velat Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat Työsuhde-etuudet Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt Ehdolliset velat Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset Lähipiiri

4 37. Konserniyritykset EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA EMOYHTIÖN TASE EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET EMOYHTIÖN TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT EMOYHTIÖN TASEEN LIITETIEDOT MAAKAASULIIKETOIMINTOJEN ERIYTTÄMINEN HALLITUKSEN EHDOTUS VOITONJAOSTA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET SEKÄ TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

5 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ Maakaasulla on puhtaimpana fossiilisena polttoaineena kasvava merkitys maailman ja Euroopan energiamarkkinoilla. Erityisesti maakaasun kulutus kasvaa Aasiassa ja Lähi-idässä, mutta IEA:n World Energy Outlook-julkaisun mukaan kaasun kulutus kasvaa myös Euroopassa. Maakaasun etuina nähdään muita fossiilisia polttoaineita merkittävästi alhaisempien hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös sen olemattomat hiukkaspäästöt sekä huomattavasti alhaisemmat typenoksidien päästöt, joilla on suuri merkitys paikalliseen ilmanlaatuun varsinkin kaupunkimaisilla alueilla. Euroopan oman maakaasun tuotannon laskiessa vaihtoehtoisten hankintalähteiden merkitys kasvaa lähitulevaisuudessa huomattavasti. Eurooppaan on rakenteilla kuusi uutta nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontiterminaalia kahdenkymmenen jo toiminnassa olevan lisäksi. Yhteensä terminaalien kapasiteetti kattaa jo yli kolmanneksen Euroopan maakaasun kulutuksesta, minkä vuoksi LNG:n maailmanmarkkinahinnan muutokset heijastuvat jatkossa myös Keski-Euroopan kaasun markkinapaikkojen hinnoitteluun. Satunnaisia SPOT-eriä lukuun ottamatta nesteytetty maakaasu ei kuitenkaan ole hinnaltaan kilpailukykyistä putkikaasuun verrattuna, mutta SPOT-erien lisääntyvä tuonti aiheuttanee aikaisempaa enemmän volatiliteettia Keski-Euroopan markkinahinnoissa. Suomen hallituksen lokakuussa julkistamassa kansallisessa Energia- ja ilmastotiekartassa 2050 pidetään tärkeänä turvata kaasun asema osana suomalaista energiapalettia siltana kohti vähäpäästöisempiä teknologioita. Maakaasun käyttöä puoltaa sen soveltuminen moniin tarkoituksiin sekä olemassa olevan kaasuinfrastruktuurin säilyttäminen biokaasun ja biopohjaisten synteettisen maakaasun siirrolle ja käytölle. Kaasun etuna nähdään olemassa oleva infrastruktuuri, kaasun monikäyttöisyys ja sen pienemmät päästöt kivihiileen ja öljyyn verrattuna. Maakaasun kulutus on viimeisen neljän vuoden aikana laskenut Suomessa merkittävästi. Kulutuksen laskuun ovat vaikuttaneet kaasun hintakilpailukyky vaihtoehtoisiin polttoaineisiin verrattuna sekä putkikaasuverkoston alueella tapahtunut teollisuuden ja energiatuotannon rakennemuutos. Kaasun kilpailukykyä on heikentänyt myös vaiheittain vuosina 2011, 2013 ja 2015 toteutettu veronkorotus, joka on heikentänyt ensisijaisesti maakaasun kilpailukykyä kivihiileen nähden. Vuoden 2015 alusta voimaantulleet veromuutokset heikentävät maakaasun kilpailukykyä yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa edelleen. Ilmastollisesti vuosi 2014 oli Suomen mittaushistorian toiseksi lämpimin, mikä yhdessä talouden heikon kehityksen kanssa näkyi myös maakaasun vuosikulutuksessa. Maakaasun suhteellista kilpailukykyä yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa heikensi myös pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ja päästökaupassa jo pidempään vallinnut alhainen hintasuhdanne. Hintakilpailukykyyn on vaikuttanut myös kaasun hankintahinta. Maakaasun hintakehitys oli varsin vakaata aina syyskuuhun 2014 asti, minkä jälkeen raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan vetämänä maakaasun energiahinta kääntyi loppuvuotta kohti kiihtyvään laskuun. Tämän, myös maakaasun osalta jopa historiallisen jyrkäksi muodostuneen hintatason muutoksen, on ennustettu laskevan maakaasun energiahintaa vähintään kesään 2015 asti. Vuosikeskihinnalla mitattuna maakaasun energiahinta laski noin 6 prosenttia (noin 2 euroa/mwh) vuoteen 2013 verrattuna ja vuoden 2015 aikana maakaasun energiahinnan on ennustettu jatkavan laskuaan vielä yli 30 %. Nesteytetyn maakaasun (LNG) markkinat ovat Pohjoismaissa voimakkaassa kehitysvaiheessa. Teollisuus etsii kustannustehokkaita ja ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja öljyn ja nestekaasun käytölle, ja vuonna 2015 voimaantulevat uudet rikkidioksidipäästösäädökset tulevat lisäämään meriliikenteen tarvetta puhtaammille polttoaineille. Useat toimijat kehittävät hankkeita parantaakseen LNG:n saatavuutta eri puolille Pohjoismaita. Suomessa Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi vuonna 2014 yhteensä 90 miljoonaa euroa tukea neljälle LNG - terminaalihankkeelle, joista investointipäätökset tehtiin vuoden 2014 aikana Poriin ja Tornioon rakennettavista terminaaleista. Gasumista muodostui pohjoismaisen LNG-markkinan merkittävin toimija, kun se osti 51 % norjalaisesta Skangass AS:stä. Vaihtoehtoisten liikennepolttoaineiden infrastruktuuridirektiivi julkaistiin lokakuussa. Se edellyttää tankkausverkoston luomista 2020-luvulla kaikkiin jäsenmaihin myös metaanille, jota voidaan liikenteessä käyttää joko paineistettuna (CNG) tai nesteytettynä (LNG). Paineistetun metaanin jakeluverkoston laajentaminen kattamaan myös maakaasun siirtoputkiverkoston ulkopuolisille alueille luo erinomaiset edellytykset maakaasukäyttöisten henkilö- ja jakeluautojen merkittävälle kasvulle Suomessa ja sitä kautta puhtaimman liikennepolttoaineen biokaasun käytön kasvulle. Kaikilla Suomen nykyisillä jakeluasemilla on jo tarjolla biokaasua. Nesteytettyä maakaasua käytetään liikenteessä lähinnä raskaassa liikenteessä ja ensimmäinen LNG-käyttöinen rekka otettiin Suomessa käyttöön vuonna LIIKEVAIHTO JA TALOUDELLINEN KEHITYS Gasum -konsernin tilikauden liikevaihto oli miljoonaa euroa (2013: milj. euroa). Liikevoitto oli 5,1 miljoonaa euroa (40,5 milj. euroa vuonna 2013), eli 0,5 prosenttia liikevaihdosta. 4

6 Liikevaihdon laskun taustalla oli maakaasun myyntivolyymien ja hinnan lasku verrattuna edelliseen vuoteen. Liikevoittoa heikensi maakaasun volyymilaskun mukana menetetyn myyntikatteen lisäksi myös tarkastelujakson aikana tehdyt alaskirjaukset liittyen mm. siirtoputkiverkoston länsilaajennuksen valmisteleviin töihin (alaskirjaus oli 8,0 milj. euroa) sekä asiakkaille kiinteällä hintatekijällä myydyn maakaasun myyntikatteen suojaukseen tehtyjen johdannaissopimusten käyvän arvon lasku öljyn hinnan romahdettua loppuvuonna. Johdannaistensopimusten käyvän arvon muutos oli nettona 12,8 miljoonaa euroa. Konsernissa ei sovelleta suojauslaskentaa. Katsauskaudella Gasum -konsernin oman pääoman tuotto oli -1,1 % (2013: 8,9 %). TASE, RAHOITUS JA KASSAVIRTA Konsernin taseen loppusumma oli miljoonaa euroa (2013: 823 milj. euroa). Taseen kasvu johtuu Skangass yrityshankinnasta sekä siihen liittyvän nesteytyslaitoksen yhdistelystä konserniin. Konsernin omavaraisuusaste oli 28 prosenttia (2013: 52 %). Konsernin ja emoyhtiön taseen vaihto-omaisuuteen sisältyy 188,7 miljoonaa euron ennakkomaksu ns. Take-or- Pay -kaasusta (2013: 82,7 milj. euroa). Nämä maksut ovat kertyneet vuosilta , jolloin Gasumin maakaasun ostot Gazprom Exportilta ovat ajoittain alittaneet osapuolten välisen pitkäaikaisen hankintasopimuksen mukaisen vuosittaisen vähimmäishankinnan. Gasumilla on rajoittamaton oikeus käyttää ennakkoon maksettu kaasu tulevina vuosina. Konsernin liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja oli 63 miljoonaa euroa (2013: 100 milj. euroa). Konsernin rahavarat olivat yhteensä 82,4 miljoonaa euroa (2013: 5,5 milj. euroa). Konsernilla oli rahalaitoslainoja 320 miljoonaa euroa (2013: 164 milj. euroa), joista pitkäaikaisia lainoja 305 miljoonaa euroa (93 milj. euroa) ja vastaavasti lyhytaikaisia lainoja 14 miljoonaa euroa (71 milj. euroa). Konsernin lyhytaikaisissa lainoissa oli myös 100 miljoonalla eurolla yritystodistuksia. Lainojen kasvu johtui pääosin Skangass - yrityskaupan rahoittamiseksi nostetusta lainasta. Taseen muut pitkäaikaiset velat 323 miljoonaa euroa koostuvat pääasiassa Skangass -järjestelyyn liittyvistä lunastusoptioista ja velvoitteista sekä rahoitusleasing -järjestelyyn liittyvistä veloista. Tunnusluvut 2012 Liikevaihto Liikevoitto Liikevoitto -% 0,5 % 3,5 % 4,8 % Omavaraisuusaste 28,4 % 51,8 % 48,2 % Oman pääoman tuotto -% -1,1 % 8,9 % 9,8 % Taseen loppusumma INVESTOINNIT Gasum -konsernin investoinnit käyttöomaisuuteen vuonna 2014 olivat yhteensä 51,5 miljoonaa euroa (21,6 milj. euroa). Investoinneista suurin osa kohdistui LNG -terminaalien rakentamiseen, minkä lisäksi Gasum investoi maakaasun siirto- ja jakeluverkostojen kehittämiseen ja ylläpitoon, biokaasuliiketoimintaan sekä liikenteen jakeluverkoston laajentamiseen. LIIKETOIMINNAN KEHITYS VUONNA 2014 Maakaasun myynti Suomessa oli 29,3 TWh vuonna 2014 (2013: 33,2 TWh). Alemman volyymin vuoksi myös maakaasun tukkumyynnin ja siirron liikevaihto jäivät merkittävästi edellistä vuotta alhaisemmaksi. Maakaasun myynti laski erityisesti yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa, jossa maakaasun käyttöä korvattiin ennen kaikkea kivihiilellä. Alkuvuoden vakaa hintakehitys vaihtui syyskuussa öljyn maailmanmarkkinahinnan rajuun laskuun, joka heijastui myös maakaasun hankinta- ja myyntihintoihin. Hintojen laskiessa aikaisempaa useammat asiakkaat tarttuivat myös Gasumin tarjoamaan mahdollisuuteen kiinnittää maakaasun tukkuhintatariffin öljyindeksi. Gasum suojasi asiakkaiden kiinnittämillä hintaindekseillä tapahtuvan myynnin ostamalla hyödykejohdannaismarkkinoilta 5

7 vastaavat suojaustuotteet öljyindeksin muutoksille. Näiden johdannaisten osalta konserni ei tee suojauslaskentaa ja negatiivinen arvonmuutos öljyn hinnan laskettua edelleen kiinnityshetken jälkeen on kirjattu yhtiön tuloslaskelmaan tappiona. Paikallisjakeluliiketoiminnan volyymit laskivat hieman lähinnä lämpimän sään vuoksi, muiden toimintojen volyymien säilyessä ennallaan. Yhteensä maakaasun siirto jakeluverkostossa oli 50,6 miljoonaa kuutiometriä (51,1 Mm3 vuonna 2013). Uusia asiakkaita kytkettiin jakeluverkkoihin Länsi-Uudellamaalla kun taas Kotkan alueella joitakin asiakkaita siirtyi maakaasuverkosta kaukolämmön tai maalämmön käyttöön. Gasumin biokaasun tuotannon kapasiteetti kasvoi merkittävästi loppuvuonna 2014, kun Lahden Kujalassa avattiin uusi 50 GWh:n vuosituotantoon yltävä laitos. Verkkoon syötetyn biokaasun määrä vuonna 2014 oli yhteensä MWh. Biokaasua syötettiin verkkoon Kouvolan Mäkikylästä, Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamolta sekä marraskuusta lähtien myös Lahdesta. Biokaasua myytiin liikennekäyttöön Gasumin 18 julkiselta tankkausasemalta, joilla biokaasun osuus nousi 40 prosentin tasolle. Biokaasun myynti aloitettiin myös muihin luonnonkaasun käyttökohteisiin, kuten erilaisiin teollisiin käyttökohteisiin, kiinteistöjen lämmitykseen ja kotitalouksiin. Gasum on Suomessa maakaasumarkkinalain mukainen siirtoverkon verkonhaltija, jolla on verkoston ylläpito- ja kehittämisvelvoite. Energiavirasto (EV) valvoo Gasumin toimintaa ja hinnoittelun kohtuullisuutta. Maakaasun siirtotuotot vuonna 2014 alittivat sallitun tuoton, kuten joka vuosi kuluvalla valvontajaksolla joka päättyy Gasum ei ole korottanut siirtotariffia, jotta kaasun kilpailukyky ei heikkenisi. Maakaasun toimitusvarmuus oli erinomainen vuonna 2014, eikä siirtoverkossa ollut yhtään suunnittelematonta toimituskatkoa. Maakaasun siirtoverkoston kokonaispituus oli vuoden 2014 lopussa kilometriä. Verkostoon ei vuonna 2014 liitetty uusia putkilinjakokonaisuuksia. Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n päätettyä monipolttoainevoimalaitoksen rakentamisesta Gasum luopui länsirannikolle suunnitellun putkilaajennuksen lunastusluvista. Samalla kirjattiin alas putkilaajennuksen suunnittelu- ja valmistelutöitä. Loppuvuodesta Gasum jätti yhdessä virolaisen siirtoverkko-operaattori EG Võrguteenuksen kanssa yhteisen hakemuksen Suomen ja Viron välisen Balticconnector yhdysputkihankkeen suunnittelu- ja selvitystyön jatkamisesta. Yhdysputken toteuttaminen edellyttää kuitenkin markkinoiden kehittymistä sekä muiden kaasuinfrastruktuurihankkeiden kehittämistä Baltiassa, eikä investointipäätöstä voida tehdä ennen kuin näiden hankkeiden toteutumisesta on varmuus. Gasumin tytäryhtiön Kaasupörssi Oy:n vuosivaihdoksi muodostui GWh (2013: GWh), joka vastasi 6,4 prosentin osuutta koko maakaasun käytöstä Suomessa. Gasum sai toukokuussa päätökseen kaupan, jolla se hankki 51 % tuolloin Norjassa ja Ruotsissa toimineesta Skangass AS:stä ja siirsi myös Suomen LNG -liiketoimintansa osaksi Skangass -konsernia. Skangass - alakonsernille vuosi 2014 oli voimakkaan kasvun aikaa ja sen LNG -toimitusten kokonaisvolyymit nousivat tonniin. LNG:n toimitukset Lysekiliin Göteborgin pohjoispuolelle rakennetusta LNG -terminaalista Preemin öljynjalostamolle alkoivat kesällä. Myöhemmin syksyllä terminaalista aloitettiin toimitukset myös muille läheisille teollisuuslaitoksille sekä SSAB:lle Borlängeen. Norjassa toimitukset Rockwoolin eristetehtaalle aloitettiin kesäkuussa. Heinäkuussa Suomen Rajavartiolaitos otti käyttöön Suomen toisen suuren LNG -käyttöisen aluksen, ulkovartiolaiva Turvan. Alkuvuodesta Gasum päätti että Suomen ensimmäisen LNG -terminaalin sijoituspaikaksi tulisi Pori. Työ- ja elinkeinoministeriön myönnettyä hankkeelle investointituen, Skangass Oy teki investointipäätöksen terminaalin rakentamisesta syyskuussa. Terminaalin odotetaan valmistuvan alkusyksystä Porin terminaalin ensimmäinen kaasun toimitussopimus allekirjoitettiin Huntsman Pigments Oy:n kanssa (aiemmin Sachtleben Pigments Oy) kanssa. Joulukuussa Skangassin yhteisyritys Manga LNG teki myös investointipäätöksen LNGterminaalin rakentamisesta Tornioon. Pääosa Skangassin myymästä LNG:stä nesteytetään Norjan Risavikassa, jossa sijaitsevan nesteytyslaitoksen koko kapasiteetin Skangass on varannut itselleen pitkällä valmistussopimuksella. Skangass solmi myös ENI:n kanssa kaksivuotisen toimitussopimuksen. LNG:n kuljetuksia varten Skangassilla on käytössään kaksi laivaa pitkäaikaisella aikarahtaussopimuksella. Gasum ja virolainen energiayhtiö AS Alexela Energia ovat EU-komission pyynnöstä tehneet selvityksen yhteistyömalleista alueelliselle eli Suomea ja Baltiaa palvelevalle LNG -terminaalille. Selvityksessä ei löydetty liiketaloudellisesti kannattavaa yhteistyömallia EU-komission indikoimalla tukitasolla. Gasum jatkaa terminaalihankkeen kehittämistä muuttuneessa tilanteessa tavoitteena parantaa LNG:n saatavuutta asiakkaille 6

8 Etelä-Suomessa. Hankkeen toteutumisen edellytyksenä on, että kaasumarkkinat kehittyvät Itämeren alueella ja että se on liiketaloudellisesti kannattava. Osana Gasumin strategiaa keskittyä kaasumarkkinoiden kehittämiseen Suomessa ja Pohjoismaissa, Gasum Energiapalvelut Oy myi syyskuussa Viron liiketoimintansa Gasum Eesti AS:n Alexela -konserniin kuuluvalle AS Alexela Energialle. YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS Gasumin sertifioitu toimintajärjestelmä pitää sisällään laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmät, ja se noudattaa ISO 9001:2008, ISO 14001:2004 ja OHSAS 18001:2007 standardeja. Toimintajärjestelmän vaatimuksenmukaisuutta seurataan vuosittain sekä yhtiön sisäisillä että ulkoisen toimijan suorittamilla arvioinneilla. Merkittävimmät ympäristövaikutukset Gasumin Suomen toiminnassa syntyvät kompressoreiden käytöstä ja putkien rakentamisesta. Osa maakaasun siirrossa tarvittavista kompressoriasemista kuuluu päästökaupan piiriin. Typenoksidipäästöjen pienentäminen tapahtuu valitsemalla käyttöön ne kompressoriyksiköt, joissa on käytetty matalapäästöistä polttotekniikkaa. Hiilidioksidipäästöjen minimointi tapahtuu säästämällä kompressoriasemien polttokaasua. Rakentamisen ympäristövaikutuksia vähennetään mm. uusilla rakentamistekniikoilla ja perusteellisilla ympäristövaikutusten ennakkoarvioinneilla. Gasum ei saavuttanut tavoitteitaan työturvallisuuden osalta vuonna Työtapaturmia sattui 13 kpl, joista 5 johti vähintään yhden päivän sairaslomaan. Osana ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvää toimintaansa Gasum liittyi suomalaisten kärkiyritysten perustamaan Climate Leadership Counciliin, jossa ovat Gasumin lisäksi mukana Sitra, Caverion, Fortum, KONE, Neste Oil, Outotec ja ST1. Yhdistyksen tarkoituksena on vaikuttaa Suomen elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden yleiseen kilpailukyvyn ja valmiuteen vastata ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen riittävyyden tuomiin uhkiin sekä kykyyn hyödyntää näiden synnyttämiä liiketoimintamahdollisuuksia. Yhdistyksen perusajatus on, että kannattava ja kestävä liiketoiminta on tehokkain keino vastata globaaleihin ilmastohaasteisiin. TUTKIMUS- JA KEHITYSHANKKEET Gasumin tutkimus- ja kehitystoimintaa on kytketty osaksi CLEEN Oy:n tutkimusohjelmia, mutta Gasum on aktiivinen myös muissa tutkimuskonsortioissa, kuten 2014 käynnistyneessä Neo-Carbon Energy -hankkeessa. Neo Carbon Energy on poikkitieteellinen tutkimushanke, jonka tavoitteena on luoda niin kutsuttu Plan B, jolla päästäisiin päästöttömään energiajärjestelmään ilman ydinvoimaa ja hiilidioksidin talteenottoa. CLEEN Oy:n MMEA tutkimusohjelmassa Gasum on ollut mukana kehittämässä LNG -arvoketjujen elinkaarilaskentaa. BEST tutkimusohjelmassa yrityspartnerit ovat yhdessä identifioineet tulevaisuuden bioenergiatutkimuksen kohdealueita. Yksi yhtiön uusista T&K -avauksista on tutkimus liittyen Power-to-Gas -teknologiaan ja panostuksia siihen on jatkettu. Gasum julkisti loppuvuodesta toisen Hyvän Ilman Lintu-innovaatiokilpailun, jossa etsitään ideoita eri aloilta luonnonkaasun maantieliikennekäyttöön. Kilpailun pääpalkinto on euroa ja voittaja julkistetaan kesäkuussa Gasumin pitkäjänteinen työ biokaasuliiketoiminnan kehittämisessä sai tunnustuksen, kun biokaasukonseptin kehittäminen valittiin ehdolle Vuoden Energiateko-tunnustuksen saajaksi Tekniikka & talouslehden kilpailussa. Tekniikan edistämissäätiön (TES) hallinnoimasta Gasumin kaasurahastosta jaettiin vuonna apurahaa, arvoltaan euroa. HENKILÖSTÖ Gasum -konsernin henkilöstömäärä kasvoi vuonna 2014 varsinkin Skangass -yrityskaupan myötä. Vuoden lopussa konsernin palveluksessa oli yhteensä 315 henkeä, joista 275 Suomessa. Gasum -konsernin palveluksessa oli vuonna 2014 keskimäärin 281 henkilöä, joista Gasum Oy:n palveluksessa oli keskimäärin 127 henkilöä. Henkilöstömäärältään suurimman tytäryhtiön Gasum Tekniikka Oy:n palveluksessa oli 120 henkilöä ja Skangass - alakonsernin palveluksessa 43 henkilöä. Gasum -konsernissa oli vuonna 2014 käytössä koko henkilöstöä koskeva tulos- ja voittopalkkiojärjestelmä sekä konsernin avainhenkilöille sovellettu pitkän tähtäyksen palkitsemisjärjestelmä. Palkitsemisjärjestelmät noudattavat valtion omistajaohjauksen antamia ohjeita palkitsemisesta. 7

9 YHTIÖN OMISTUSRAKENNE JA OSAKKEET Suomen valtio osti Fortum Heat and Gas Oy:n 31 prosentin ja E.ON Ruhrgas International GmbH:n 20 prosentin omistusosuudet Gasumista, minkä johdosta valtion omistusosuus nousi 75 prosenttiin. Valtion omistuksessa olevista osakkeista 48,5 % osuuden omistaa Gasonia Oy ja Huoltovarmuuskeskus 26,5 %. Loput 25 % Gasumin osakkeista omistaa OAO Gazprom. Yhtiön osakepääoma jakautuu A- ja K-sarjan osakkeisiin. A-sarjaan kuuluvia osakkeita on K-sarjaan kuuluvia osakkeita on yksi. Suomen valtio omistaa K-osakkeen. Jokainen osake tuottaa yhtiökokouksessa äänestettäessä yhden äänen. Yhtiön osingonjakopolitiikan mukaisena tavoitteena on jakaa osinkona % emoyhtiön tuloksesta. YHTIÖRAKENNE JA HALLINTO Gasum -konsernin emoyhtiö on Gasum Oy, joka omistaa 100 % seuraavista Suomessa toimivista tytäryhtiöistä: Gasum Energiapalvelut Oy, Gasum Paikallisjakelu Oy, Gasum Tekniikka Oy, Kaasupörssi Oy ja Helsingin Kaupunkikaasu Oy. Gasum Tekniikka Oy:öön on keskitetty koko konsernin kunnossapito-palvelut. Gasum Paikallisjakelu Oy vastaa konsernin jakeluverkostojen ylläpidosta ja kehittämisestä, Gasum Energiapalvelut Oy maakaasun jälleenmyynnistä, ratkaisumyynnistä ja lämpöpalveluista. Lisäksi Gasum Oy omistaa 51 % norjalaisesta Skangass AS:stä, joka omistaa 100 % seuraavista tytäryhtiöistä: Skangass Terminal AB (Ruotsi), Skangass Oy (Suomi) sekä Skangass Terminal Gävle AB (Ruotsi). Osakeyhtiölain mukaisesti konsernin hallinnosta ja toiminnasta vastaavat Gasum Oy:n yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Lisäksi yhtiökokous valitsee Gasumille hallintoneuvoston. Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa, että yhtiön asioita hoidetaan yhtiökokouksen ja hallintoneuvoston päätösten ja ohjeiden sekä terveiden liikeperiaatteiden mukaisesti. Hallintoneuvostossa päätetään Gasum Oy:tä koskevat merkittävät strategiset linjaukset. Hallintoneuvosto myös valitsee Gasum Oy:n hallituksen. Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja ja hänen lisäkseen enintään kuusi varsinaista jäsentä. Hallituksen tehtävänä on huolehtia yhtiön hallinnosta ja toiminnasta lain ja yhtiöjärjestyksen sekä hallintoneuvoston antamien ohjeiden mukaisesti, päättää mm. kiinteän omaisuuden luovuttamisesta ja kiinnittämisestä ja ottaa ja erottaa yhtiön ne ylimmät johtohenkilöt, joita hallintoneuvosto ei valitse. Johanna Lamminen nimitettiin Gasum Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi , mihin asti hallituksen puheenjohtajana toimi Antero Jännes. Varapuheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä toimi Christer Paltschik. Muita hallituksen jäseniä olivat Aleksei Novitsky, Ari Suomilammi ja Kristiina Vuori. Gasum Oy:n varsinaisessa yhtiökokouksessa Gasumin hallintoneuvoston puheenjohtajaksi nimitettiin vuorineuvos Juha Rantanen ja varapuheenjohtajaksi Jarmo Väisänen. Hallintoneuvoston muina jäseninä jatkoivat Seppo Aho, Timo Karttinen, Rainer Link, Matthias Kohlenbach, Pavel Oderov ja Igor Lipskiy. Fortumin ja EON Ruhrgasin myytyä osakkeensa Suomen valtiolle ylimääräinen yhtiökokous myönsi eron hallintoneuvoston jäsenyydestä Seppo Aholle, Timo Karttiselle, Rainer Linkille ja Matthias Kohlenbachille, joiden tilalle nimitettiin Pekka Hurtola ja Minna Pajumaa. Kertomusvuoden aikana hallitus on kokoontunut 16 kertaa ja hallintoneuvosto 5 kertaa. Johanna Lamminen aloitti Gasumin toimitusjohtajana hänen edeltäjänsä Antero Jänneksen jäätyä eläkkeelle. Konsernin operatiivista toimintaa ohjaa toimitusjohtajan apuna konsernin johtoryhmä. Johtoryhmän kokoonpanoa ja Gasum -konsernin organisaatiota muutettiin keväällä paremmin vastaamaan konsernin kasvutavoitteita. Yhtiökokouksen valitsemana Gasum -konsernin tilintarkastajana on toiminut PricewaterhouseCoopers Oy (KHTyhteisö), jossa päävastuullisena tilintarkastajana on KHT Pasi Karppinen. RISKIT JA RISKIENHALLINTA Gasum Oy:llä on pitkäaikainen toimitussopimus venäläisen Gazprom Exportin kanssa vuoteen 2027 asti. Sopimuksessa on määritetty mm. vuosittainen ostomäärä sekä vuosittainen minimiostomäärä (Take-or-Pay). Minimiä alittavasti maksetaan ennakkomaksua, joka voidaan hyödyntää myöhempinä vuosina tilanteessa kun kaasun ostomäärä ylittää Take-or-Pay ostorajan. Kaasumarkkinoiden vuosittainen kokonaiskulutus Suomessa on viime vuosina ollut pienempi kuin Take-or-Pay sopimuksen vuosittainen minimiostomäärä ja tämä seurauksena Gasumille on kertynyt 188,7 miljoonan euron 8

10 (2013: 82,7 milj. euroa) ennakkomaksu kaasumääristä, joiden fyysinen toimitus tapahtuu myöhempinä vuosina, kun Gasum ylittää hankintasopimuksen vuosittaisen ostomäärän. Voimassa olevan hankintasopimuksen mukaisesti kaasun tulee olla kilpailukyinen Suomen markkinoilla ja Gasum neuvottelee parhaillaan Gazprom Exportin kanssa sopimusehtojen muuttamisesta kaasun hintakilpailukyvyn parantamiseksi. Näiden neuvottelujen lopputuloksella on keskeinen merkitys yhtiön taloudellisen tuloksen ja aseman sekä rahoitustilanteen kehittymiselle. Gasumin liiketoiminnan riskit liittyvät myös energiamarkkinoihin sekä polttoaineiden ja sähkön hintakehitykseen ja keskinäiseen kilpailukykyyn. Sen lisäksi riskejä liittyy mm. liiketoiminnan sääntelyyn, siirtojärjestelmän toimivuuteen, turvallisuuteen, ympäristövaikutuksiin ja maakaasun saatavuuteen. LNG-liiketoiminnan osalta riskinä on lisäksi LNG:n myynnin kehitys suhteessa logistiikkaan ja hankintaan liittyviin investointeihin. Gasum on suojautunut polttoaineiden ja erityisesti öljyn hinnan vaihtelulta kehittämällä omaa myyntihinnoitteluaan vastaamaan maakaasun hankintasopimuksen hinnoittelua. Asiakkaille kiinteällä hintaindeksillä myytävän maakaasun myynnin kate suojataan vastaavilla johdannaissopimuksilla. Maakaasun kilpailukykyä heikentävät muutokset polttoaineiden verotuksessa, energiatuissa tai maakaasumarkkinoiden regulaatiossa saattavat aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia yhtiön taloudelliseen asemaan tai mahdollisuuksiin toteuttaa maakaasumarkkinoiden kehittämiseen liittyviä tavoitteita. Gasumin liiketoimintaan liittyviä rahoitusriskejä ovat markkinariski (sisältäen korkoriskin ja hintariskin), luottoriski ja maksuvalmiusriski. Konsernin rahoitusriskien hallinnasta vastaa vahvistetun Treasury -politiikan mukaisesti konsernin Treasury-yksikkö, joka raportoi konsernin rahoitustilanteesta ja riskiposition muutoksista kuukausittain emoyhtiön hallitukselle. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Suomen taloudellinen kilpailukyky sekä koko yhteiskunnan hyvinvoinnin edistäminen edellyttää kohtuuhintaista energiaa, joka kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän. Maakaasun hiilidioksidi- ja lähipäästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin muilla fossiilisilla polttoaineilla. Päästöjä vähentää edelleen maakaasulla saavutettava korkea hyötysuhde sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Muun muassa näistä syistä on erityisen positiivista, että Suomen valtio on suhtautunut myönteisesti kaasun aseman parantamiseen tulevaisuudessa. Nesteytetty maakaasu LNG on kilpailukykyinen ja puhdas vaihtoehto verkoston ulkopuoliselle teollisuudelle sekä maa- ja meriliikenteelle. LNG:n avulla voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä ja varmistaa samalla suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukyvyn säilyminen. LNG-jakeluverkoston investoinnit mahdollistavat markkinoiden kasvamisen verkoston ulkopuoliselle teollisuuden, merenkulun sekä liikenteen käyttöön. Gasum aikoo myös panostaa voimakkaasti biokaasun tuotantoon ja kehittyä alan pioneeriksi Pohjoismaiden markkinoilla. Tulevaisuudessa kehittyvää kaasujärjestelmää on mahdollista hyödyntää myös uusiutuvan energian kaasuvarastointiin. HALLITUKSEN EHDOTUS VOITONJAOSTA Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma oli ,47 euroa, johon sisältyy tilikauden tulos ,55 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta ja että tilikauden tulos siirretään kertyneisiin voittovaroihin. GASUM-KONSERNI Miestentie 1, PL Espoo puh

11 KONSERNITULOSLASKELMA Liitetieto Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltyjen sijoitusten voitosta/tappiosta Voitto ennen veroja Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot Laskennallisten verojen muutos Tilikauden voitto Tilikauden voiton jakautuminen: Emoyhtiön omistajille Määräysvallattomille omistajille LAAJA KONSERNITULOSLASKELMA Tilikauden voitto Muut laajan tuloksen erät Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteiseksi Eläkevelvoitteiden uudelleenmäärittäminen Tilikauden laaja tulos yhteensä Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön osakkeenomistajille Määräysvallattomille omistajille

12 KONSERNITASE Liitetieto VARAT Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet 16, Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Myytävissä olevat sijoitukset Pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävät sijoitukset Laskennalliset verosaamiset Johdannaisinstrumentit 5, Muut pitkäaikaiset saamiset Pitkäaikaiset varat yhteensä Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Myytävissä olevat sijoitukset Johdannaisinstrumentit 5, Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset Rahavarat Lyhytaikaiset varat yhteensä Varat yhteensä

13 KONSERNITASE Liitetieto OMA PÄÄOMA JA VELAT Osakepääoma Kertyneet voittovarat Tilikauden voitto (tappio) Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Velat Pitkäaikaiset velat Lainat Muut pitkäaikaiset velat Eläkevelvoitteet Laskennalliset verovelat Varaukset Johdannaisinstrumentit 5, Pitkäaikaiset velat yhteensä Lyhytaikaiset velat Lainat Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat Johdannaisinstrumentit 5, Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat Lyhytaikaiset velat yhteensä Velat yhteensä Oma pääoma ja velat yhteensä

14 LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Määräysvallattomien omistajien osuudet Oma pääoma yhteensä Osakepääoma Kertyneet voittovarat Yhteensä Oma pääoma Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät Eläkevelvoitteiden uudelleenarvostus Muuntoerot 0 0 Tilikauden laaja tulos Maksetut osingot Suoraan omaan pääomaan kirjatut omistajien tekemät sijoitukset ja varojen jako näille yhteensä Oma pääoma Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Määräysvallattomien omistajien osuudet Oma pääoma yhteensä Osakepääoma Kertyneet voittovarat Yhteensä Oma pääoma Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät Eläkevelvoitteiden uudelleenarvostus Tilikauden laaja tulos Maksetut osingot Suoraan omaan pääomaan kirjatut omistajien tekemät sijoitukset ja varojen jako näille yhteensä Muutokset yrityshankintojen yhteydessä Oma pääoma

15 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA Liitetieto Liiketoiminnan rahavirrat Voitto ennen veroja Oikaisut Poistot ja arvonalentumiset Rahoituskulu -netto Johdannaisten realisoitumattomat arvostusvoitot ja -tappiot Muut erät, joihin ei liity maksua Käyttöpääoman muutos Rahavirta liiketoiminnasta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut korot liiketoiminnasta Maksetut verot Rahoituserien ja verojen rahavirta Liiketoiminnan nettorahavirta Investointien rahavirrat Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Investoinnit yhteisyrityksiin ja myytävissä oleviin sijoituksiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitulot Lainasaamisten takaisinmaksut Tytäryritysten myynnit vähennettynä myyntihetken rahavaroilla Tytäryritysten hankinnat vähennettynä hankituilla rahavaroilla Investointien nettorahavirta Rahoituksen rahavirrat Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Lyhytaikaisten lainojen nostot Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut Maksetut osingot Lyhytaikaisten lainasaamisten lisäys Pitkäaikaisten saamisten muutos Rahoituksen nettorahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa (31.12.) Rahavarat tilikauden lopussa

16 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1. Perustiedot Gasum Oy on suomalainen osakeyhtiö ja Gasum-konsernin ("Gasum", konserni tai "yhtiö", jollei asiayhteydestä muuta johdu) emoyhtiö, jonka kotipaikka on Espoo ja rekisteröidyn toimipaikan osoite Miestentie 1, PL 21, Espoo. Gasum on vuonna 1994 perustettu suomalainen luonnonkaasujen (maa- ja biokaasu) osaaja, joka palvelee monipuolisesti suomalaisten energiantuotantoa, asumista, teollisuutta sekä tarjoaa ympäristöratkaisun maa- ja meriliikenteelle. Vuoden 2014 helmikuussa Gasum ilmoitti ostavansa enemmistön norjalaisesta Skangass AS:stä ja kauppa saatettiin loppuun toukokuussa Skangassin LNG-jakeluliiketoiminta jatkaa LNG:n aseman vahvistamista ja puhtaampien ratkaisujen hyödyntämistä entistä laajemmin yhtiön strategian mukaisesti. Yhtiö kehittää aktiivisesti suomalaista biokaasualaa. Yhtiön kestävillä ratkaisuilla tavoitellaan puhtaampaa lähiympäristöä, Itämerta ja ilmastoa. Yhtiössä työskentelee reilut 300 henkeä, Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Konsernitilinpäätöksen kopiot ovat saatavissa Gasumin pääkonttorista osoitteesta Miestentie 1, Espoo tai ladattavissa yhtiön verkkosivuilta suomeksi ja englanniksi. Gasum Oy:n enemmistöomistaja on Suomen Valtio, Gasum-konsernin konsernitilinpäätös on ylin taso, johon Gasum Oy ja sen tytäryhtiöt yhdistellään. Gasum Oy:n hallitus on kokouksessaan hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. 2. Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista Laatimisperusta Gasum Oy:n konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti noudattaen voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC- tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti yhteisössä sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen, IFRSsäännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Tilinpäätöksen pääasiallinen arvostusperusta on alkuperäinen hankintameno, jollei toisin ole erikseen mainittu. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöksessä olevat luvut esitetään tuhansina euroina, jollei toisin ole erikseen mainittu. Sovelletut uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat IFRS -standardeihin tehdyt parannukset. Vuosittain tehdyt parannukset standardeihin kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä viittä standardia. Uudet standardit ja tulkinnat, joita ei ole vielä otettu käyttöön Useat uudet standardit, standardien muutokset ja tulkinnat tulevat voimaan vasta myöhemmin kuin alkavilla tilikausilla, eikä niitä ole sovellettu tätä konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Vain seuraavilla oletetaan olevan joitakin vaikutuksia Gasumin tilinpäätökseen: IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista. Standardissa käsitellään tulouttamista sekä määritetään periaatteet, joiden mukaan tilinpäätöksessä esitetään käyttäjien kannalta hyödyllistä tietoa asiakassopimuksiin perustuvien 15

17 myyntituottojen luonteesta, määrästä ja epävarmuudesta sekä myyntituottoihin liittyvistä rahavirroista. Myyntituotto kirjataan, kun asiakas saa määräysvallan tavaraan tai palveluun ja näin pystyy ohjaamaan sen käyttöä ja saamaan siitä koituvan hyödyn. Standardia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa. Gasumissa ollaan arvioimassa IFRS 15:n vaikutusta. IFRS 9 Rahoitusinstrumentit käsittelee rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelua, arvostamista ja kirjaamista. Muutoksia tulee mm. rahoitusvarojen luokittelemiseen kolmeen pääryhmään, sijoitusten oman pääoman ehtoisten instrumenttien arvostamiseen, arvonalentumisten malliin (odotettavissa olevat luottotappiot), rahoitusvelkojen arvostamiseen sekä suojauksen tehokkuuteen liittyviin vaatimuksiin. Standardia ei vielä ole hyväksytty EU:ssa. IFRS 9:n koko vaikutusta ollaan vasta arvioimassa. Konsolidointiperiaatteet Tytäryritykset Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta yrityksessä, jos se olemalla osallisena siinä altistuu sen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa. Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Tytäryrityksenhankinnasta maksettava vastike sisältää luovutetut varat, syntyneet velat aiemmille omistajille sekä konsernin liikkeeseen laskemat oman pääomanehtoiset osuudet, kaikki käypiin arvoihinsa. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevien nettovarojen taseeseen merkityistä määristä. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Jos liiketoimintojen yhdistäminen tapahtuu vaiheittain, hankkijaosapuolella hankinnan kohteessa aiemmin ollut oman pääoman ehtoinen osuus arvostetaan hankinta-ajankohtana käypään arvoon ja tästä syntyvät voitot tai tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Mahdollisesti luovutettava ehdollinen vastike kirjataan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Myöhemmät muutokset omaisuuseräksi tai velaksi katsottavan ehdollisen vastikkeen käyvässä arvossa kirjataan IAS 39:n mukaisesti joko tulosvaikutteisesti tai muihin laajan tuloksen eriin. Jos ehdollinen vastike on luokiteltu omaksi pääomaksi, sen kirjanpitoarvo ei muutu, ja kun vastike myöhemmin suoritetaan, tätä koskevat kirjaukset tehdään omaan pääomaan. Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuuden käypä arvo ja hankinnan kohteesta aiemmin omistetun osuuden käypä arvo yhteenlaskettuina ylittävät yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvän arvon, kirjataan liikearvoksi. Jos luovutetun vastikkeen, määräysvallattomien omistajien osuuden käyvän arvon ja aiemmin omistetun osuuden käyvän arvon yhteismäärä on pienempi kuin tytäryrityksen hankitun nettovarallisuuden käypä arvo, erotus kirjataan tulosvaikutteisesti. Konserniyritysten väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä sisäisistä liiketoimista johtuvat realisoitumattomat voitot eliminoidaan. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan. Tytäryritysten tilinpäätökset on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia laatimisperiaatteita. Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina toisin sanoen liiketoimina omistajien kanssa näiden toimiessa omistajan ominaisuudessa. Maksetun vastikkeen käyvän arvon ja tytäryrityksen nettovarallisuudesta hankitun osuuden kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan. Myös voitot tai tappiot osakkeiden myynnistä määräysvallattomille omistajille kirjataan omaan pääomaan. Kun konsernin määräysvalta lakkaa, jäljelle jäävä omistusosuus arvostetaan määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Tämä käypä arvo toimii alkuperäisenä kirjanpitoarvona, kun jäljelle jäävää osuutta myöhemmin käsitellään osakkuusyrityksenä, yhteisyrityksenä tai rahoitusvaroina. Lisäksi asianomaisesta yrityksestä aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja määriä käsitellään ikään kuin konserni olisi suoraan luovuttanut niihin liittyvät varat ja velat. Tämä voi tarkoittaa, että aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatut määrät siirretään tulosvaikutteisiksi. 16

18 Yhteisjärjestelyt IFRS 11:n mukaan yhteisjärjestelyt luokitellaan yhteisiksi toiminnoiksi tai yhteisyrityksiksi sen mukaan, mitkä ovat sijoittajien sopimusperusteiset oikeudet ja velvoitteet. Yhteisyritykset käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Pääomaosuusmenetelmää sovellettaessa yhteisyritysosuudet kirjataan alun perin hankintamenon määräisenä ja sitä lisätään tai vähennetään kirjaamalla konsernin osuus hankinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista ja muista laajan tuloksen eristä. Jos konsernin osuus yhteisyrityksen tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sen osuus yhteisyrityksestä (mukaan lukien mahdolliset pitkäaikaiset saamiset, jotka tosiasiallisesti muodostavat osan konsernin nettosijoituksesta yhteisyritykseen), konserni ei kirjaa lisää tappiota, ellei sillä ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta eikä se ole suorittanut maksuja yhteisyrityksen puolesta Konsernin ja sen yhteisyritysten välisistä liiketapahtumista aiheutuvat realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernin omistusosuutta vastaavasti. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma anna viitteitä luovutetun omaisuuserän arvon alentumisesta. Yhteisyritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita. Osana Skangass yrityshankintaa Gasum on saanut kontrollin LNG -nesteytyslaitokseen Risavikassa, joka ei juridisesti ole Gasumin omistuksessa (ks. liitetieto 15 Yrityshankinnat ja myynnit). Koska järjestely on erottamaton osa yrityshankintaa ja Gasumilla katsotaan olevan kontrolli laitokseen, nesteytyslaitos yhdistellään kokonaisuudessaan Gasum konserniin. Yhdistely sisältää myös optiovelan. Ulkomaan rahan määräiset erät Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän valuuttakurssia. Ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät muunnetaan toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ei-monetaariset erät arvostetaan tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liiketuloksen yläpuolelle. Rahoituksen kurssierot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin. Kaikkien konserniyritysten toimintavaluutta on euro. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmän mukaan. Liikearvo kirjataan määrään, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankittujen varojen ja velkojen käyvästä arvosta hankintahetkellä. Liikearvo testataan vuosittain arvonalentumisten varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat aineettomista oikeuksista ja muista pitkävaikutteisista menoista. Aineettomat oikeudet sisältävät pääasiassa patentteja ja lisenssejä. Muut pitkävaikutteiset menot sisältävät pääasiassa maanomistajille suoritettuja haittakorvauksia liittyen pysyvän käyttöoikeuden lunastamiseen maakaasuputken pitämistä varten ja maakaasuputkistosta aiheutuvista rajoituksista maankäytölle. Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on luotettavasti määriteltävissä ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan perusteella, patentit ja lisenssit poistetaan 3 5 vuodessa. Maanomistajille suoritetut haittakorvaukset käsitellään tilinpäätöksessä aineettomina hyödykkeinä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Niistä ei tehdä poistoja ja ne ovat arvonalentumistestauksen kohteena vuosittain. 17

19 Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineettomien hyödykkeiden poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet koostuvat pääasiassa kaasun siirto- ja jakeluverkostosta sekä niihin liittyvistä laitteistoista ja rakennelmista, LNG -jakeluterminaaleista sekä muista koneista ja kalustosta. Aineellinen käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettynä. Hankintamenoon sisällytetään menot, jotka välittömästi aiheutuvat aineellisen käyttöomaisuuserän hankinnasta. Itse valmistetun omaisuuserän hankintameno sisältää materiaalimenot, työsuhde-etuuksista aiheutuvat välittömät menot sekä muut välittömät menot, jotka johtuvat käyttöomaisuuserän saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta ja valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa. Lisäksi aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankintameno sisältää arvioidut menot hyödykkeen purkamisesta, siirtämisestä ja alkuperäiseen tilaan palauttamisesta. Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Myöhemmin syntyvät menot, jotka johtuvat hyödykkeeseen tehtävistä lisäyksistä, sen osan korvaamisesta uudella tai hyödykkeen ylläpidosta, sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvona vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Huoltomenot eli korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat. Saadut avustukset on kirjattu hankintamenon vähennykseksi. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan perusteella. Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: Rakennukset ja rakennelmat v* v* Muut aineelliset hyödykkeet v v Koneet ja kalusto 3 25 v 3 25 v (*) Ei sovellu aineellisena käyttöomaisuushyödykkeenä käsiteltävään minimikaasun arvoon, josta kirjataan poisto ainoastaan silloin kun sen arvioitu jäännösarvo on matalampi kuin hankintameno tai raportointihetken tasearvo. Minimikaasu tarkoittaa sellaista kaasun minimimäärää, joka on välttämätön kaasunsiirron häiriöttömälle toiminnalle. Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvon alentuminen Liikearvoa ja aineettomia hyödykkeitä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi aina kun on viitteitä siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Arviointi tehdään aina kuitenkin kerran vuodessa. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Sellaiset aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoitettu taloudellinen pitoaika, testataan arvonalentumista varten vain silloin, kun havaitaan indikaatioita siitä, että omaisuuserän arvo on alentunut. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. 18

20 Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Vuokrasopimukset, joissa konserni vuokralle ottajana Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen sopimuksen syntymisajankohdan käypään arvoon tai vähimmäisvuokrien nykyarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai vuokra-ajan kuluessa riippuen siitä, kumpi näistä on lyhyempi. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että kullakin kaudella jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Muuttuvat vuokrat kirjataan niiden kausien kuluksi, joiden aikana ne toteutuvat. Rahoitusleasingvelat sisältyvät muihin pitkäaikaisiin velkoihin. Konsernin LNG -kuljetuksiin tarkoitetut laivat on luokiteltu rahoitusleasingsopimuksiksi, jos vuokra-aika kattaa valtaosan laivan taloudellisesta vaikutusajasta. Rahoitusleasingsopimuksiksi luokitellut laivat vuokrataan tyypillisesti 25 vuodeksi. Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät olennaisilta osin vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. Saadut kannustimet on vähennetty maksetuista vuokrista hyödyn ajallisen jakautumisen perusteella. Silloin, kun vuokrasopimus sisältää sekä maa-aluetta että rakennuksia koskevia osuuksia, arvioidaan kunkin osuuden luokittelu rahoitusleasingsopimukseksi tai muuksi vuokrasopimukseksi erikseen. Vuokrasopimukset, joissa konserni vuokralle antajana Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osilta vuokralle ottajalle, käsitellään rahoitusleasingsopimuksina ja kirjataan taseeseen saamisina. Saaminen kirjataan alun perin vuokrasopimuksen nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksen mukainen rahoitustuotto tuloutetaan vuokra-aikana siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa kullakin kaudella samansuuruisen tuottoasteen vuokra-ajan kuluessa. Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot kirjataan tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. Järjestelyt, jotka voivat sisältää vuokrasopimuksen Järjestelyn alkaessa konserni määrittelee järjestelyn tosiasiallisen sisällön perusteella, onko kyseinen järjestely vuokrasopimus tai sisältääkö se sellaisen. Vuokrasopimus on olemassa, jos seuraavat ehdot täyttyvät: a) järjestelyn toteutuminen riippuu tietyn hyödykkeen tai tiettyjen hyödykkeiden käyttämisestä, ja b) järjestely tuottaa oikeuden käyttää hyödykettä. 19

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q2/2008

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q2/2008 1/8 Tunnusluvut 4-6 4-6 1-6 1-6 1-12 2008 2007 2008 2007 2007 Liikevaihto, milj. euroa 470,6 413,0 923,5 850,9 1 710,6 Liikevoitto, milj. euroa 10,6 19,7 43,9 65,6 101,8 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu Konsernin tuloslaskelma (IFRS) milj. euroa Q1-Q4 Q1-Q3 Q1-Q2 Q1 Liikevaihto 2 321,2 1 745,6 1 161,3 546,8 Hankinnan ja valmistuksen kulut -1 949,2-1 462,6-972,9-462,8 Bruttokate 372,0 283,0 188,4 84,0

Lisätiedot

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut 1/8 n tunnusluvut Q1/2007 Q1/2006 Muutos 1-12/2006 % Liikevaihto, milj. euroa 431,5 384,9 12,1 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 45,9 37,6 22,1 89,0 Liikevoittoprosentti 10,6 9,8 5,7 Voitto ennen veroja,

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009 1/8 Tunnusluvut 1-3 1-3 1-12 2009 2008 2008 Liikevaihto, milj. euroa 477,6 452,9 1 952,9 Liikevoitto 19,9 33,3 95,1* Liikevoittoprosentti 4,2 7,4 4,9 * Voitto ennen veroja, milj. euroa -8,1 35,3 46,6 Oman

Lisätiedot

Itella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 %

Itella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 % 1/7 Liiketoimintaryhmien avainluvut 10-12 10-12 1-12 1-12 2007 2006 2007 2006 Itella Viestinvälitys Liikevaihto 248,6 243,4 893,8 869,7 Liikevoitto 21,3 28,1 88,9 73,6 Liikevoitto-% 8,6 % 11,5 % 9,9 %

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 391,2 359,8 1 230,9 1 120,6 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 14,1 15,5 79,7 67,6 89,0 Liikevoittoprosentti 3,6 4,3 6,5 6,0 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 408,2 376,0 839,7 760,9 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 19,7 14,4 65,6 52,0 89,0 Liikevoittoprosentti 4,8 3,8 7,8 6,8 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa 21,4

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

Suomen Posti konsernin tunnusluvut

Suomen Posti konsernin tunnusluvut n tunnusluvut 1 3/2006 1 3/2005 Muutos 1 12/2005 % Liikevaihto, milj.euroa 384,9 312,4 23,2 1 348,2 Liikevoitto, milj.euroa 37,7 32,7 15,3 117,3 Liikevoittoprosentti 9,8 10,5 8,7 Oman pääoman tuotto, %

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.214 KLO 16: KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 213 - Liikevaihto oli 662 (647) tuhatta euroa. - Liikevoitto 11 (58) tuhatta euroa -

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015

AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015 Munksjö Osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2016 AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa 2016 2015 Muutos, % 2016 2015 Muutos, % 2015 Liikevaihto 269,6 269,3 0 % 860,5 840,7 2 % 1 130,7 Käyttökate

Lisätiedot

AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa Muutos, % 2015

AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa Muutos, % 2015 Munksjö Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 2016 AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa 2016 20 Muutos, % 20 Liikevaihto 288,0 280,2 +3% 1 130,7 Käyttökate (oik.*) 31,0 26,5 +17% 93,6 Käyttökateprosentti,

Lisätiedot

OIKAISU PROHA OYJ:N ALUSTAVIIN IFRS-VERTAILUTIETOIHIN VUODELTA 2004 SEKÄ OIKAISU OSAVUOSIKATSAUKSEN TIETOIHIN

OIKAISU PROHA OYJ:N ALUSTAVIIN IFRS-VERTAILUTIETOIHIN VUODELTA 2004 SEKÄ OIKAISU OSAVUOSIKATSAUKSEN TIETOIHIN Proha Oyj Pörssitiedote 11.8.2005 klo 09.15 OIKAISU PROHA OYJ:N ALUSTAVIIN IFRS-VERTAILUTIETOIHIN VUODELTA 2004 SEKÄ OIKAISU OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. -31.3.2005 TIETOIHIN Proha Oyj julkaisee ensimmäisen

Lisätiedot

AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa

AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa Munksjö Oyj Tilinpäätöstiedote 20 AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa 20 20 20 20 Liikevaihto 281,0 255,7 1 7,3 863,3 Käyttökate (oik.*) 28,4 16,0 105,0 55,0 Käyttökateprosentti, % (oik.*) 10,1

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2008 - Liikevaihto oli 722 (690) tuhatta euroa. - Liikevoitto 283 (262) tuhatta euroa

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

SUOMEN HELASTO OYJ:N SIIRTYMINEN IFRS-RAPORTOINTIIN

SUOMEN HELASTO OYJ:N SIIRTYMINEN IFRS-RAPORTOINTIIN 1(9) Pörssitiedote 14.3.2006 klo 9.00 SUOMEN HELASTO OYJ:N SIIRTYMINEN IFRS-RAPORTOINTIIN Suomen Helasto -konserni julkaisee ensimmäisen EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen, kansainvälisten tilinpäätösstandardien

Lisätiedot

MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Materials for innovative product design

MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Materials for innovative product design MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 2015 Materials for innovative product design AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa 2015 20 20 Liikevaihto 280,2 287,9 1 7,3 Käyttökate (oik.*) 26,5

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

STOCKMANN Oyj Abp, OSAVUOSIKATSAUS Tase, konserni, milj. euroa Liite

STOCKMANN Oyj Abp, OSAVUOSIKATSAUS Tase, konserni, milj. euroa Liite Tase, konserni, milj. euroa Liite 31.12.2008 31.12.2007 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet 1,2 758,5 844,5 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1,2 587,5 476,8 Myytävissä olevat sijoitukset

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

KONSERNIN TULOSLASKELMA

KONSERNIN TULOSLASKELMA SCANFIL OYJ PÖRSSITIEDOTE 2.5.2012 KLO 8.30 SCANFIL EMS OY KONSERNIN VUODEN 2011 LUVUT VERTAILUTIEDOKSI SCANFIL OYJ:LLE Uusi Scanfil Oyj syntyi Sievi Capital Oyj:n 1.1.2012 täytäntöönpannussa osittaisjakautumisessa,

Lisätiedot

PUOLIVUOSIKATSAUS

PUOLIVUOSIKATSAUS PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2016 Avainluvut 4-6/2016 4-6/2015 Muutos% 1-6/2016 1-6/2015 Muutos% 1-12/2015 Liikevaihto, MEUR 192,4 182,5 5,4% 350,6 335,8 4,4% 755,3 Vertailukelpoisten myymälöiden 2,5 1,5-0,6

Lisätiedot

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0 1. Liikevaihto M 2015 % 2014 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 226,8 42,1 220,6 42,2 Teollisuuspalvelut 73,6 13,6 72,8 13,9 Kiinteistöpalvelut 238,9 44,4 229,1 43,9 Yhteensä 539,3 100,0 522,5

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

Raision yhtiökokous 23.3.2016

Raision yhtiökokous 23.3.2016 Raision yhtiökokous 23.3.2016 1 0,03 0,04 0,07 0,09 0,10 0,11 0,12 0,13 0,14 0,16* Hyvä osinkohistoria Keskiarvo +22 % +29% +11% +10% +9% +8% +8% +14% +75% +33% * 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Lisätiedot

Julkaisija. Painos. Paperi. Tietoja Gasumin raportoinnista. www.gasum.fi. Gasum PL 21, Miestentie 1 02151 Espoo. 350 kpl

Julkaisija. Painos. Paperi. Tietoja Gasumin raportoinnista. www.gasum.fi. Gasum PL 21, Miestentie 1 02151 Espoo. 350 kpl GASUM TILINPÄÄTÖS 215 GASUM TILINPÄÄTÖS 215 Julkaisija Gasum PL 21, Miestentie 1 2151 Espoo Painos 35 kpl Paperi Kansi Cocoon Offset 25 g/m2 Sisäsivut Cocoon Offset 1 g/m2 Tietoja Gasumin raportoinnista

Lisätiedot

Tase, konserni, milj. euroa

Tase, konserni, milj. euroa Tase, konserni, milj. euroa 30.6.2010 30.6.2009 31.12.2009 VARAT PITKÄAIKAISET VARAT Aineettomat hyödykkeet 112,5 105,4 108,3 Liikearvo 737,7 649,9 685,4 Aineelliset hyödykkeet 668,2 618,2 619,5 Pitkäaikaiset

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/ /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/ / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/2004 10-12/2003 2004 2003 Liikevaihto 391,0 683,8 2 533,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 9,3 6,7 89,5 28,0 Kulut -353,0-625,6-2

Lisätiedot

GASUM-KONSERNIN Q1-OSAVUOSIKATSAUS (IFRS) 1.1. 31.3.2014

GASUM-KONSERNIN Q1-OSAVUOSIKATSAUS (IFRS) 1.1. 31.3.2014 GASUM-KONSERNIN Q1-OSAVUOSIKATSAUS (IFRS) 1.1. 31.3.2014 Puhtaasti luonnonkaasulla KÄYTTÖ SIIRTO JA JAKELU LNG TUOTANTO, HANKINTA JA MYYNTI GASUM-KONSERNIN Q1-OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2014 KESKEISTÄ Tarkastelujakson

Lisätiedot

GASUM-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1. 31.12.2015

GASUM-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1. 31.12.2015 GASUM-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1. 31.12.2015 Puhtaasti luonnonkaasulla KÄYTTÖ SIIRTO JA JAKELU LNG TUOTANTO, HANKINTA JA MYYNTI STRATEGIAN JALKAUTTAMINEN ETENI SUUNNITELLUSTI KESKEISTÄ VUONNA 2015

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

LEMMINKÄISEN VUODEN 2009 VERTAILUTIEDOT IFRIC 15 -TULKINTAOHJEEN MUKAAN LAADITTUINA

LEMMINKÄISEN VUODEN 2009 VERTAILUTIEDOT IFRIC 15 -TULKINTAOHJEEN MUKAAN LAADITTUINA 1 (22) LEMMINKÄISEN VUODEN 2009 VERTAILUTIEDOT IFRIC 15 -TULKINTAOHJEEN MUKAAN LAADITTUINA Lemminkäinen noudattaa 1.1.2010 alkaen EU:n komission heinäkuussa 2009 vahvistamaa IFRIC 15 - tulkintaohjetta

Lisätiedot

Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus 846,3 807,9 850,2 Vähemmistöosuus 0,0 0,0 0,0 OMA PÄÄOMA 846,3 807,9 850,2

Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus 846,3 807,9 850,2 Vähemmistöosuus 0,0 0,0 0,0 OMA PÄÄOMA 846,3 807,9 850,2 Tase, konserni, milj. euroa 30.9.2010 30.9.2009 31.12.2009 VARAT PITKÄAIKAISET VARAT Aineettomat hyödykkeet 116,5 109,7 108,3 Liikearvo 768,6 686,8 685,4 Aineelliset hyödykkeet 688,5 577,8 619,5 Pitkäaikaiset

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2016 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 957,8 989,4 *Maksut liiketoiminnan kuluista -865,2-844,3 *Saadut korot 0,5 0,8

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1 / 9 Taaleritehdas Oyj Liite tulostiedotteeseen, taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 31.12.2013. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Taaleritehdas-konserni 1.7.-31.12.2013 1.7.-31.12.2012

Lisätiedot

Vuokrasopimuskannan arvo 31.8.2015 oli 61,3 M (62,9 M ) ja vuokrasopimusten keskimääräinen kesto 3,9 v. (4,0 v.).

Vuokrasopimuskannan arvo 31.8.2015 oli 61,3 M (62,9 M ) ja vuokrasopimusten keskimääräinen kesto 3,9 v. (4,0 v.). JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 2.10.2015 JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.8.2015 Katsauskauden liikevaihto 10,1 M ylitti (+ 7,8 %) edellisvuoden liikevaihdon (9,4

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15 Yleiselektroniikka Oyj - Osavuosikatsaus YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 1.8.212 KLO 9:15 - Liikevaihto 2,6 miljoonaa euroa (18,8

Lisätiedot

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot tilikauden aikana , ,00

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot tilikauden aikana , ,00 Konsernin LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 137 267 442,47 133 221 948,96 Käyttökorvaukset 369 976,17 297 155,70 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

SIEVI CAPITAL OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 16.45

SIEVI CAPITAL OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 16.45 SIEVI CAPITAL OYJ PÖRSSITIEDOTE 14.11.2011 KLO 16.45 SIEVI CAPITAL OYJ JULKAISEE JAKAUTUMIS- JA LISTALLEOTTOESITTEEN Finanssivalvonta on tänään 14.11.2011 hyväksynyt Sievi Capital Oyj:n jakautumisja listalleottoesitteen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. - 31.03.2016 SISÄLLYS SIVU Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot 6 Toimintakertomustiedot (OYL) 7 Kirjanpitokirjat 7 Tositelajit

Lisätiedot

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot:

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy KONSERNIN LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 1) Liikevaihto Vuokrat 139 199 578,93 137 267 442,47 Käyttökorvaukset 416 079,10

Lisätiedot

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 18.8.2015 KLO 8:30

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 18.8.2015 KLO 8:30 ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 18.8.2015 KLO 8:30 ELECSTER -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2015 Elecsterillä vakaata kehitystä Yhteenveto luvuista Tammi-kesäkuu: Liikevaihto 22,3 MEUR (1-6/2014: 22,7

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/ / / /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/ / / / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/2004 7-9/2003 1-9/2004 1-9/2003 2003 Liikevaihto 695,2 683,0 2 142,4 2 054,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 57,6 11,7 80,2

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00 HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE 9.8.2006 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.06.2006 Honkarakenne-konsernin kuluvan vuoden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 35,7 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna vastaavaan

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

Julkaistu Liikevaihto ja tulos

Julkaistu Liikevaihto ja tulos Julkaistu 26.07.2004 * Voitto ennen satunnaisia eriä ja veroja parani katsauskaudella selvästi ja oli 1,6 Me (0,9 Me tammi-kesäkuu 2003). * Konsernin liikevaihto oli katsauskaudella 26,1 (24,5) Me. Tulisijaliiketoiminnan

Lisätiedot

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot:

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy KONSERNIN LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 1) Liikevaihto Vuokrat 144 543 408,84 139 199 578,93 Käyttökorvaukset 209 446,66

Lisätiedot

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %.

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 19,8 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

Tilintarkastamaton FINNFOREST

Tilintarkastamaton FINNFOREST Lyhennetty TULOSLASKELMA (milj.euroa ) 1-3 /05 % 1-3 /04 % 1-12 /04 % Liikevaihto 467,6 100,0 469,9 100,0 1 922,6 100,0 Liiketoiminnan muut tuotot 1,6 4,0 14,2 Liiketoiminnan kulut 452,2 450,0 1842,7 Poistot

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

PRO FORMA -MUOTOISET TALOUDELLISET TIEDOT. Tilintarkastamattomien pro forma -tietojen kokoamisessa noudatetut periaatteet

PRO FORMA -MUOTOISET TALOUDELLISET TIEDOT. Tilintarkastamattomien pro forma -tietojen kokoamisessa noudatetut periaatteet PRO FORMA -MUOTOISET TALOUDELLISET TIEDOT Tilintarkastamattomien pro forma -tietojen kokoamisessa noudatetut periaatteet Seuraavat tilintarkastamattomat pro forma -taloudelliset tiedot ( pro forma -tiedot,

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedotteen julkistamisesta johtuen Esitteen kohtaa Tiivistelmä täydennetään seuraavasti:

Tilinpäätöstiedotteen julkistamisesta johtuen Esitteen kohtaa Tiivistelmä täydennetään seuraavasti: ESITTEEN TÄYDENNYS 22.2.2017 Tätä täydennystä 16.12.2016 päivättyyn suomenkieliseen sulautumisesitteeseen ( Esite ) koskien Ahlstrom Oyj:n ( Ahlstrom ) sulautumista Munksjö Oyj:öön ( Munksjö ) ei saa lähettää

Lisätiedot

ALUSTAVAT IFRS-VERTAILUTIEDOT V.2005 AVAAVASTA TASEESTA

ALUSTAVAT IFRS-VERTAILUTIEDOT V.2005 AVAAVASTA TASEESTA 12/2005 13.12.2005 ALUSTAVAT IFRS-VERTAILUTIEDOT V.2005 AVAAVASTA TASEESTA JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ PÖRSSITIEDOTE 13.12.2005 ALUSTAVAT IFRS-VERTAILUTIEDOT VUODEN 2005 AVAAVASTA TASEESTA JA VUODEN

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 29 29.4.29 Tammi maaliskuu 29 Tammi-maaliskuun liikevaihto oli 24, milj. euroa (36,1), jossa oli laskua 33,4 prosenttia. Liikevaihdon laskuun vaikuttavat osaltaan viime

Lisätiedot

TASEKIRJA 31.12.2015. MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY Sepäntie 3 04600 Mäntsälä Y-tunnus 0773810-4

TASEKIRJA 31.12.2015. MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY Sepäntie 3 04600 Mäntsälä Y-tunnus 0773810-4 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY Sepäntie 3 04600 Mäntsälä TASEKIRJA 31.12.2015 SISÄLLYSLUETTELO Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Muut

Lisätiedot

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy Imatran Golf Oy Pien- ja mikroyritysasetuksen mukainen tilinpäätös ajalta 1.1. - 31.12.2016 Arkistoviite: 2016-002 1 IMATRAN GOLF OY Golftie 11 55800 Imatra Kotipaikka Imatra Y-tunnus 2209820-5 Sisällys

Lisätiedot

FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS

FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS 30.9.2010 Tulos ja tase, FAS (Toteuma) Finavia konserni TULOSLASKELMA, FAS EUR 1.1.-30.9.2010 1.1.-30.9.2009 LIIKEVAIHTO 231 834 836,24 241 094 465,00 Valmiiden

Lisätiedot

Konsernin liikevaihdon ennakoidaan laskevan ja liiketuloksen paranevan.

Konsernin liikevaihdon ennakoidaan laskevan ja liiketuloksen paranevan. 11.11.2013 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2013 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 48,4 milj. euroa (vuonna 2012 vastaavalla jaksolla 52,7 milj. euroa). Liiketulos

Lisätiedot

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 58,9 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla 61,3 milj. euroa). Liiketulos oli

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

TASEKIRJA OIKIAN SOLUTIONS OY

TASEKIRJA OIKIAN SOLUTIONS OY TASEKIRJA 31.12.2015 OIKIAN SOLUTIONS OY OIKIAN SOLUTIONS OY 2435594-9 kotipaikka OULU TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 01.01.2015 31.12.2015 Sisällys: Sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Liitetiedot 4-5 Luettelo käytetyistä

Lisätiedot

Osakekohtainen tulos oli 0,25 (0,20) euroa. Veroina on otettu huomioon konserniyhtiöiden katsauskauden tulosta vastaavat verot.

Osakekohtainen tulos oli 0,25 (0,20) euroa. Veroina on otettu huomioon konserniyhtiöiden katsauskauden tulosta vastaavat verot. Julkaistu 21.10.2004 *Tulikivi-konsernin voitto ennen satunnaisia eriä parani katsauskaudella selvästi ja oli 3,2 Me (2,5 Me). *Konsernin liikevaihto oli 39,4 (38,3) Me. Tulisijaliiketoiminnan liikevaihto

Lisätiedot

1. Tällä Täydennysasiakirjalla muutetaan Ohjelmaesitteen ja edellä mainittujen lainakohtaisten ehtojen tiivistelmiä seuraavasti:

1. Tällä Täydennysasiakirjalla muutetaan Ohjelmaesitteen ja edellä mainittujen lainakohtaisten ehtojen tiivistelmiä seuraavasti: OHJELMAESITTEEN TÄYDENNYS 3, 24.10.2014 TÄYDENNYS 3, 24.10.2014 HELSINGIN OP PANKKI OYJ:N JOUKKOVELKAKIRJAOHJELMAAN 2014 (200.000.000 EUROA) SEKÄ HELSINGIN OP TUOTTODEBENTUURI 5/2014 LAINAKOHTAISIIN EHTOIHIN

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/ / / /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/ / / / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/2004 4-6/2003 1-6/2004 1-6/2003 2003 Liikevaihto 729,9 671,9 1 447,2 1 371,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 17,2 3,8 23,6

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedotteen julkistamisesta johtuen Esitteen kohtia Tiivistelmä ja Eräitä konsernitilinpäätöstietoja täydennetään seuraavasti:

Tilinpäätöstiedotteen julkistamisesta johtuen Esitteen kohtia Tiivistelmä ja Eräitä konsernitilinpäätöstietoja täydennetään seuraavasti: ESITTEEN TÄYDENNYS 2.2.2017 Tätä täydennystä 16.12.2016 päivättyyn suomenkieliseen sulautumisesitteeseen ( Esite ) koskien Ahlstrom Oyj:n ( Ahlstrom ) sulautumista Munksjö Oyj:öön ( Munksjö ) ei saa lähettää

Lisätiedot

GASUM-KONSERNIN Q3 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2015

GASUM-KONSERNIN Q3 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2015 GASUM-KONSERNIN Q3 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2015 Puhtaasti luonnonkaasulla käyttö siirto ja jakelu lng tuotanto, hankinta ja myynti Gasum-konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2015 Gasum-konsernin osavuosikatsaus

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY 2010 2010 1 Sisältö Sisältö.................................... 2 Hallituksen toimintakertomus.................... 3 Tuloslaskelma...............................

Lisätiedot

Tilinpäätös Tammi joulukuu

Tilinpäätös Tammi joulukuu Tilinpäätös Tammi joulukuu 10.2.2010 Tammi joulukuu Toimistokalustekysyntä laski selvästi viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 95,3 milj. euroa (141,2), jossa oli laskua

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Venäjän vaikea taloudellinen tilanne vaikuttaa myyntiin edelleen. Ruplan kurssimuutokset aiheuttavat valuuttariskin.

Venäjän vaikea taloudellinen tilanne vaikuttaa myyntiin edelleen. Ruplan kurssimuutokset aiheuttavat valuuttariskin. YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2015 PÖRSSITIEDOTE 6.11.2015 KLO 8:45 Katsauskauden tulos kasvoi 77%. - Liikevaihto 31,0 miljoonaa euroa (30,4 milj. euroa) - Liikevoitto 1,9 miljoonaa

Lisätiedot

MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / lokakuuta 2012

MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / lokakuuta 2012 MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / 26. lokakuuta TAMMI SYYSKUU Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 101,9 milj. euroa (91,7), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 11,1 prosenttia. Liikevaihtoa kasvatti vuoden

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN 31.12.2015 LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN 31.12.2015 LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN 31.12.2015 LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET KONSERNITILINPÄÄTÖS Hartela-konsernin emoyhtiö on Hartela-yhtiöt Oy, jonka kotipaikka on Helsinki. tilinpäätöksen jäljennökset ovat

Lisätiedot

LIITE. IFRS-standardien vuosittaiset parannukset 2010 2012 1

LIITE. IFRS-standardien vuosittaiset parannukset 2010 2012 1 FI LIITE IFRS-standardien vuosittaiset parannukset 2010 2012 1 1 Kopiointi sallittu Euroopan talousalueella. Kaikki oikeudet pidätetään Euroopan talousalueen ulkopuolella lukuun ottamatta oikeutta kopioida

Lisätiedot

M 2016 % 2015 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 541,3 98,6 531,0 98,5 Muut maat 7,8 1,4 8,3 1,5 Yhteensä 549,1 100,0 539,3 100,0

M 2016 % 2015 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 541,3 98,6 531,0 98,5 Muut maat 7,8 1,4 8,3 1,5 Yhteensä 549,1 100,0 539,3 100,0 1. Liikevaihto M 2016 % 2015 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 257,0 46,8 226,8 42,1 Teollisuuspalvelut 52,5 9,6 73,6 13,6 Kiinteistöpalvelut 239,6 43,6 238,9 44,4 Yhteensä 549,1 100,0 539,3

Lisätiedot

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 7.11.2013 KLO 8:30. Elecsterillä hyvä kannattavuus kolmannella vuosineljänneksellä

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 7.11.2013 KLO 8:30. Elecsterillä hyvä kannattavuus kolmannella vuosineljänneksellä ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 7.11.2013 KLO 8:30 ELECSTER -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2013 Elecsterillä hyvä kannattavuus kolmannella vuosineljänneksellä Yhteenveto luvuista Tammi-syyskuu Liikevaihto

Lisätiedot

TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA Konsernin kehitys

TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA Konsernin kehitys TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005 28.2.2006 Konsernin kehitys Turkistuottajat Oyj järjesti katsauskauden 1.9.2005-28.2.2006 aikana kaksi huutokauppaa eli yhden vähemmän kuin edellisellä

Lisätiedot

Ahlstromin pro forma -luvut Label and Processing - liiketoimintojen jakautumisen jälkeen

Ahlstromin pro forma -luvut Label and Processing - liiketoimintojen jakautumisen jälkeen Ahlstrom Oyj PÖRSSITIEDOTTEEN LIITE 19.11.2012 Ahlstromin pro forma -luvut Label and Processing - liiketoimintojen jakautumisen jälkeen Ahlstrom on allekirjoittanut 29.8.2012 Munksjö AB:n pääomistaja EQT:n

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS PÖRSSITIEDOTE KLO 8:50

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS PÖRSSITIEDOTE KLO 8:50 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2016 PÖRSSITIEDOTE 10.11.2016 KLO 8:50 - Liikevaihto 28,3 miljoonaa euroa (31,0 milj. euroa) - Liikevoitto 1,2 miljoonaa euroa (1,9 miljoonaa euroa) - Osakekohtainen

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

Myynti 1.000 kpl 2008/2009

Myynti 1.000 kpl 2008/2009 TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2008-28.2.2009 Tämä osavuosikatsaus on laadittu IFRS-standardien kirjaamis- ja arvostusperiaatteita noudattaen. Katsauksen laatimisessa on noudatettu samoja

Lisätiedot

Vuokrasopimuskannan arvo 30.4.2016 oli 69,9 M (63,9 M ) ja vuokrasopimusten keskimääräinen kesto oli 4,3 v. (3,9 v.).

Vuokrasopimuskannan arvo 30.4.2016 oli 69,9 M (63,9 M ) ja vuokrasopimusten keskimääräinen kesto oli 4,3 v. (3,9 v.). JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 15.6.2016 JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.4.2016 Katsauskauden liikevaihto 5,35 M oli 8,0 % suurempi kuin v. 2015 vastaavan ajanjakson

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010).

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010). Tiedote 1 (9) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2011 Tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010). Konsernin voitto

Lisätiedot