Lapin liitto. Toimintasuunnitelma 2016 ja. talousarvio 2016,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapin liitto. Toimintasuunnitelma 2016 ja. talousarvio 2016,"

Transkriptio

1 Lapin liitto Toimintasuunnitelma 2016 ja talousarvio 2016, taloussuunnitelma

2 2 Sisällysluettelo Sivu 1 Lapin liitto Kuntayhtymän perustehtävät Maakunnan visio 2040 sekä strategiset linjaukset Yleiset talousnäkymät Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus syksy Lapin elinkeinojen tilanne, kehitysnäkymät sekä työllisyys- ja työttömyysnäkymät Kuntatalouden tilanne Lapin liiton luottamus- ja virkamiesjohto Valtuusto Hallitus Pelastuslautakunta Tarkastuslautakunta Pelastuslaitos Viraston johtaminen Kehittäminen ja rahoitus Tavoitteet ja päätehtävät Rahoitustoiminta ja siihen liittyvät hallinnolliset tehtävät Muu kehittämistoiminta Henkilöstö Alueidenkäyttö ja ympäristö Tavoitteet ja päätehtävät Maakuntakaavan sisältövaatimukset ja vaikuttavuus Voimavarat Suunnittelutilanne Vaikuttaminen Tehtävä Lapin liitossa Strategiatyö ja ennakointi Etujen ajaminen ja kunta-asiat Matkailu FEM Fennosscandinavian Exploration and Mining ja PAD Omat hankkeet Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalveluverkosto Viestintä Henkilöstö ja rahoitus Kansainvälinen toiminta

3 3 1 Lapin liitto 1.1 Kuntayhtymän perustehtävät Lapin liiton perussopimuksen mukaan Lapin liitto toimii maakunnan, sen kuntien ja asukkaiden eduksi kehittämis-, suunnittelu-, tutkimus- ja edunvalvonta-asioissa. Liiton tehtäviä ovat: 1 Maakunnan ja sen kuntien yhteisten etujen valvonta, henkisen ja aineellisen vaurastumisen edistäminen sekä maakunnan kehittäminen kunnallis-, sosiaali-, terveys-, kulttuuri-, koulutus-, ympäristö- ja elinkeinoasioissa yhteistyössä alueen kuntien kanssa. 2 Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset maakuntasuunnittelusta ja -kaavoituksesta vastaavan kuntayhtymän tehtävät. 3 Aluekehityslainsäädännön mukaisen aluekehitysviranomaisen tehtävät. 4 Pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain mukaisen alueellisen pelastustoimen järjestäminen. 5 Muun lainsäädännön nojalla maakunnan liitolle kuuluvat tehtävät. Aluekehityslain mukaiset maakunnan liiton tehtävät Vastuu alueiden kehittämisestä on kunnilla ja valtiolla sen mukaan kuin laissa alueiden kehittämisestä ( /7) säädetään. Alueiden kehittämiseen liittyvien tehtävien hoitamisesta maakunnassa vastaa maakunnan liitto aluekehittämisviranomaisena. Maakunnan liitto on kuntayhtymä, jossa alueen kuntien on oltava jäseninä. Maakunnan liitto vastaa aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta ja siinä tehtävässä: 1) vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja toimii tällöin yhteistyössä valtion viranomaisten, alueen keskuskaupunkien ja muiden kuntien, yliopistojen ja korkeakoulujen sekä muiden alueiden kehittämiseen osallistuvien tahojen kanssa sekä Lapin maakunnassa saamelaiskäräjien kanssa; yhteistyöstä voidaan laatia yhteistyösopimuksia; 2) kehittää alueensa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ottaen huomioon kuntien erilaisista lähtökohdista johtuvat tarpeet ja vahvuudet; 3) osallistuu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä tarvittavin osin aluehallintovirastojenstrategisten ohjausasiakirjojen laatimiseen sekä osallistuu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tulossopimuksia koskeviin neuvotteluihin alueen kehittämistavoitteiden huomioon ottamiseksi; 4) vastaa alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittamisesta ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelusta osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnittelua; 5) vastaa kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisesta osana maakuntaohjelman toteuttamista; 6) vastaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa muualla kuin Helsingin seudulla; 7) vastaa alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien osalta suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa; 8) laatii kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien hanke-esitysten kiireellisyysjärjestyksen seuraavaa neljää vuotta koskevaan rahoitussuunnitelmaan, lukuun ottamatta liikunnan koulutuskeskusten hankkeita;

4 4 9) asettaa alueelliset liikuntaneuvostot; 10) edistää julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetussa laissa (223/2007) tarkoitettua yhteispalvelua alueellaan; 11) vastaa ennakoinnin yhteensovittamisesta maakunnassa, arvioi ja seuraa maakunnan ja sen osien kehitystä sekä kehittämistoiminnan vaikuttavuutta; 12) edistää kuntien ja maakuntien välistä yhteistyötä, hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä; sekä 13) hoitaa muut tässä laissa säädetyt tehtävänsä. 1.2 Maakunnan visio 2040 sekä strategiset linjaukset Lappi on kansainvälinen, kehittyvä ja inspiroiva arktisen liiketoiminnan, koulutuksen ja tutkimuksen keskus sekä arktisten alueiden tunnetuin matkailukohde. Lapissa on hyvä olla ja asua. Lapin vahvuuksien hyödyntäminen kestävällä tavalla on suuri tulevaisuuden haaste. Tahtotilana on, että Lappi säilyy asuttuna, ja täällä on hyvä elää ja yrittää. Lappi on riippuvainen alueen kyvystä vastata myös arktisen alueen sekä globaalin maailman kysyntään ja tarjontaan. Maakunnan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin lisäämiseksi on aluekehitystyön perustaksi valittu kolme strategista valintaa. Kilpailukykyä ja työtä avoimessa ja arktisessa Lapissa Lappi on arktisuuden keskiössä ja arktinen osaaja-alue. Lisäksi Lappi on infrastruktuuriltaan arktisten alueiden parhaimmistoa. Lapin älykkään erikoistumisen kärjet nojaavat arktisiin olosuhteisiin ja kansainvälisiin kumppanuuksiin. Kehittämispanostuksia suunnataan rohkeasti Lapin nostamiseksi kansainvälisen arktisuuden keskiöön. Tämä tarkoittaa lappilaisen elinkeinoelämän ja sen eri sektorien suuntaamista kohti arktista, kansainvälistä toimintaa. Pohjoisten korkean jalostusasteen teollisuustuotteiden, matkailuelämysten ja energian rooli kehityksen kärkinä on edelleen keskeinen. Rakennemuutokseen vastaaminen - Tehemä pois Arktisen sijainnin ja -olosuhteiden hyödyntämiseksi on työvoiman saatavuuden sekä osaajien ja elinkeinojen tarpeiden kohdattava ennakoivasti ja rajattomasti. Alueen suuriin työvoimatarpeisiin vastataan työvoima- ja elinkeinopalveluiden innovatiivisilla ratkaisuilla. Työvoimatarpeeseen vastaaminen edellyttää työperäistä maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien työllistymispolku on tehtävä mahdollisimman toimivaksi ja nopeaksi. Yhteydet ovat kunnossa - tulla tänne ja toimia täällä ja täältä Lapin arktinen sijainti mahdollistaa uusia näkymiä yhteyksissä. Kehittyäkseen maakunnan on pystyttävä hyödyntämään tarjolla olevat mahdollisuudet. Lappi kehittää taloutensa tulolähteitä myös omien rajojensa ulkopuolella, jolloin maantieteellä ja muuttuvalla globaalilla logistiikalla on entistä suurempi merkitys maakunnan taloudelle. 1.3 Yleiset talousnäkymät Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus syksy 2015 Suomen talouden tilanne on vakava. BKT:n kasvu on lähellä nollaa. Työttömyys kasvaa ja työttömyysjaksot pitenevät. Taantuman jälkeenkin kasvu jää kituliaaksi. Kansainvälisen talouden kehityksestä on aivan viime aikoina saatu jälleen huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja Venäjän talous jatkaa supistumistaan. Myös kehittyvien talouksien nopein kasvuvaihe on ohitettu ennustejaksolla. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltojen talouden ennustetaan kasvavan lähes kolme prosenttia vuodessa ja Isossa-Britanniassa kasvu on laaja-alaista. Euroalueellakin maltillinen talouskasvu on käynnistynyt. Vuonna 2015 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 0,2 %. Ennusteessa oletetaan hyvin maltillista suhdanteiden paranemista vuoden 2015 viimeisellä vuosipuoliskolla. Tavaroiden ja palvelujen vienti kasvaa 0,9 % ja vastaavasti tuonti laskee vain

5 5 0,2 %. Nettoviennin kontribuutio on siis positiivinen. Kysyntäeristä yksityinen kulutus on ainoa, joka tänä vuonna lisääntyy prosentin. Yksityiset investoinnit alenevat neljättä vuotta peräkkäin ja kuluvana vuonna ne supistuvat 2 %. Työllisten määrä arvioidaan 0,7 % edellisvuotta alemmaksi ja työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9,6 %. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrän nopea nousu. Ansiotaso nousee ennusteperiodin aikana hitaasti. Kuluvana vuonna ansiotasoindeksi nousee 1,1 % ja seuraavina kahtena vuotena ansiotason ennustetaan nousevan 1,2 %. Vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan 1,3 %. Kasvun taustalla on investointien suotuisa kehitys. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun kääntyy negatiiviseksi. Huolimatta viennin asteittaisesta noususta tuonti lisääntyy vientiä enemmän johtuen kotimaisen kysynnän virkoamisesta. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu hieman kuluvasta vuodesta johtuen vaatimattomasta reaalitulojen kehityksestä. Työttömyysasteeksi ennustetaan 9,4 %. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy, mutta pysyy maltillisena ollen noin prosentin. Vuoden 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Kotimainen kysyntä on talouskasvun taustalla, sillä nettoviennin vaikutus jää edelleen negatiiviseksi. Ennustehorisontin aikana Suomen talous kasvaa hiukan potentiaalista tuotantoa nopeammin, joten negatiivinen tuotantokuilu supistuu. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka, joskin mittavat sopeutustoimet pienentävät sitä. Julkinen velka ylittää tänä vuonna 60 prosentin rajan eikä velkasuhde ole taittumassa lähivuosina joskin velkasuhteen kasvu hidastuu. 1.4 Lapin elinkeinojen tilanne, kehitysnäkymät sekä työllisyys- ja työttömyysnäkymät Lapin elinkeinoelämässä on viime vuosina eletty hyvin haastavaa aikaa. Globaali taloustilanne ja raaka-aineiden hintakehitys ovat pysäyttäneet useimmat kaivoshankkeet. Myöskään matkailussa ei ole nähty suuria investointeja takavuosien malliin. Lapin ja elinkeinorakenteen kehittymisen haasteita ovat mm. väestön väheneminen ja ikääntyminen, korkea työttömyys, alueiden sisäinen eriytyminen ja kasvavat erot, kiristyvä kuntatalous, osaamisen kehittäminen sekä tarvittavan infran puute (logistiikka ja tietoliikenneyhteydet). Lapin elinkeinorakenne perustuu luontoon, luonnonrikkauksiin, alkutuotantoon, pk-yritysten kilpailukykyisyyteen ja kasvuhakuisuuteen, arktiseen asemaan ja kansainvälisyyteen osana Pohjois- Kalottia. Lapin elinkeinotoiminnan perustan muodostavat metalliteollisuus, metsä, matkailu, kaivokset sekä Lapin alkuperäiset elinkeinot maa-, porotalous ja luonnonvara-ala. Lapin kehittyvät toimialat, kansainvälinen matkailu, laajeneva kaivostoiminta ja teollisuus, heijastuvat muiden toimialojen toiminta- ja kasvuedellytyksiin. Matkailun menestys on luonut edellytyksiä myös kaupan kasvulle. Matkailu on kehittynyt myönteisesti talouden epävarmuudesta huolimatta. Lapin matkailuyritykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla ja ulkomaisten matkailijoiden osuus lisääntyy ja kasvaa. Venäjän taloudellinen tilanne, Ukrainan kriisin aiheuttama epävarmuus sekä öljyn hinnan matala taso ovat vähentäneet venäläisten matkailukysyntää ja matkailijoiden ostovoimaa. Lapissa on tehty pitkäjänteistä ja voimakasta työtä uusien markkinoiden löytämiseksi mm. Aasiasta, Keski- ja Etelä-Euroopan maista ja tulokset näkyvät matkailijoiden määrän kasvuna. Kaivostoiminta on vahvistanut alihankintayritysten menestymistä ja vaikuttanut osaltaan elinkeinorakenteen monipuolistumiseen. Lapin vahvimmat erikoistumisalat suhteessa koko maan henkilöstömääräosuuksiin ovat kaivostoiminta, metallien jalostus ja matkailu. Lapin maakunta on myös erikoistunut metsätalouteen ja puunkorjuuseen sekä paperituotteiden valmistukseen. Lapissa on vahva vientivetoinen perusteollisuus. Lisäksi maaliikenne, vähittäiskauppa ja erikoistunut rakennustoiminta kuuluvat maakunnan erikoistumisaloihin. Lapin työpaikkarakenne on vahvasti palvelupainotteinen. Työpaikkoja on eniten sosiaali- ja terveyspalveluissa, jotka ovat pääosin kuntasektorilla. Kauppa, julkiset ja yksityiset palvelut sekä matkailu työllistävät myös paljon Lapissa. Teollisuuden, rakentamisen ja kuljetusalan osuus Lapin työpaikoista on runsas viidennes. Pidemmän aikavälin kehityksessä elinkeinorakenteen muutos

6 6 näkyy työpaikkojen lisääntymisenä yksityissektorilla. Kuntasektorin työpaikatkin ovat lievästi lisääntyneet. Sen sijaan valtiosektorin työpaikat ovat voimakkaasti vähentyneet. Työpaikkoja oli vuonna 2012 yhteensä noin , vähennystä edelliseen vuoteen lähes 770. Työpaikkojen väheneminen kohdistui yksityissektorille. Kuntasektorilla työpaikat hieman lisääntyivät. Eniten työpaikkoja menetettiin teollisuudessa ja rakentamisessa. Työpaikkalisäykset olivat vuoden aikana suurimpia kaivostoiminnassa, majoitus ja ravitsemistoiminnassa ja terveys ja sosiaalipalveluissa. Käytettävissä olevien työllisyystilastojen mukaan työllisyys- ja työpaikkakehitys ei vielä vuonna 2014 kääntynyt positiiviseksi. Loppuvuotta kohti kehitys kuitenkin parani ja alkuvuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen tietojen mukaan myönteinen kehityssuunta on jatkunut. Henkilötyövuosina mitattuna maakunnan kaikkien toimialojen ja sektoreiden henkilöstömäärä nousi vuosina , mutta laski vuonna 2014 tasaantuen loppuvuotta kohti. Kaivostoimintaa lukuunottamatta henkilöstömäärä väheni vuonna 2014 kaikilla muilla päätoimialoilla. Vuoteen 2010 nähden maakunnan henkilöstömäärä on kasvanut 3 %. Viiden vuoden takaisesta henkilöstömäärä on kasvanut teollisuutta sekä kuljetusta ja varastointia lukuun ottamatta kaikilla päätoimialoilla. Metallituotteiden valmistus on teollisuusaloista ainoa, jossa henkilöstömäärän taso on viiden vuoden takaista korkeampi. Eniten henkilöstömäärä on kasvanut kaivostoiminnassa ja majoitus- ja ravitsemisalalla. Kaivostoiminnan ja louhinnan henkilöstömäärä on lähes kaksinkertaistunut. Myös liike-elämän palveluissa henkilöstömäärän kasvu on ollut keskimääräistä suurempi. Työvoiman kysynnän näkymät Vuonna 2012 heikentynyt taloustilanne käänsi työllisyyskehityksen uudelleen laskuun ja työttömyyden kasvuun. Työllisyyden aleneva kehitys on jatkunut vuosina 2013 ja Loppuvuoden 2014 ja alkuvuoden 2015 työllisyyttä kuvaavat tilastot antavat vihdoinkin viitteitä siitä, että työvoiman kysyntä alkaisi näkymään myös työllisyydessä. Työvoimatutkimuksen luvuin työllisyysaste on Lapissa lähes 6 prosenttiyksikköä alempi, mutta työttömyysaste enää yhden prosenttiyksikön korkeampi kuin koko maassa. Työllisiä oli Lapissa vuonna , työllisyysaste 62,5 % ja työttömyysaste 9,7 %.

7 7 Maaliskuusta 2012 lähtien työttömiä on ollut enemmän kuin vastaavaan aikaan edellisenä vuonna. Työttömyys kasvoi voimakkaasti vuonna 2013 ja on jatkanut kasvuaan sen jälkeenkin. Vuonna 2014 työttömiä oli keskimäärin noin Työttömyyden kasvu ei ole vielä taittunut. Työttömyyden kasvu verrattuna edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen on kuitenkin pienentynyt ja työttömyys kasvaa Lapissa hitaammin kuin koko maassa. Vuoden 2015 huhtikuussa työttömiä oli , mikä on 535 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työvoiman kysynnän heikkenemisen myötä työttömyydet ovat pitkittyneet ja pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut. Pitkäaikaistyöttömyyteen liittyy yleisesti korkea ikä, mutta pitkään jatkuneen vaikean työmarkkinatilanteen vuoksi myös koulutettujen ja ammattitaitoisten työttömyydet ovat pitkittyneet. Työttömiä on eniten vanhimmissa viisivuotisikäryhmissä, ikäryhmässä ja vuotiaat, ja yli 60-vuotiaiden työttömyys kasvaa voimakkaimmin. Nuorten työttömyyden kasvu saatiin Lapissa jo taittumaan, mutta työttömyyden väheneminen pysähtyi huhtikuussa. Työllisyyden kehitysnäkymät Työllisyystilanteessa ei ole nähtävissä nopeaa käännettä parempaan. Työ- ja elinkeinoministeriö on tuoreimmassa lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteessaan arvioinut työvoiman kysynnän vähenevän vielä vuonna 2015 ja työllisyyden kääntyvän pieneen kasvuun vuonna Työvoiman tarjonnan kasvaessa työttömyyden kuitenkin ennustetaan kasvavan koko maassa vielä ensi vuonnakin. Hallitusohjelman tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin ja työllisten määrän vahvistuminen henkilöllä. Lähivuodet työllisyystilanne tulee olemaan Lapissa vaikea ja työttömyys pysyy korkeana. Työvoiman kysyntä elpyy hitaasti eikä nopealla aikataululla riitä nostamaan työllisten kokonaismäärää ainakaan huomattavassa määrin. Tälle ja ensi vuodelle on kuitenkin jo ennakoitu Lapille pientä työllisyyden lisäystä. Vaikka työttömyyden kasvu on hidastunut ja työttömyys kasvaa Lapissa koko maata hitaammin, työttömyyden kasvun taittumiseen on vielä Lapissakin matkaa. Ilman lisärahoitusta julkisiin työvoimapalveluihin uhkana on, että loppuvuotta kohti työttömyyden kasvu uudelleen nopeutuu. Lapin elinkeinoelämän myönteiset kehitysnäkymät sekä työvoiman eläkepoistuma heijastuvat työvoiman kysyntänä ja näkyvät työllisyyden kasvuna vasta pitemmällä aikavälillä kohti vuotta Kasvavilla toimialoilla myös kokonaistyöllisyys kasvaa, mutta pääosa työvoiman kysynnästä muodostuu työvoiman eläköitymisestä johtuvasta vaihtuvuudesta. Kokonaistyöllisyyden kehityksessä näkyy jatkossakin se, että sekä yrityksissä että julkisella sektorilla toimintoja uudelleen järjestetään ja tehostetaan, joten eläkkeelle jäävien tilalle ei aina palkata uutta työvoimaa. Myös julkiselle sektorille kohdistuvat lomautukset ja irtisanomiset heijastuvat osaltaan työllisyyden kehitykseen. Työllisyyden kasvumahdollisuudet ovat yksityissektorilla, erityisesti yrityksissä. Pohjois-Ruotsin ja -

8 8 Norjan työvoimatarpeet ovat mahdollisuus lappilaiselle työvoimalle nykyistä laajemmassa mittakaavassa. Työvoiman kysynnän vilkastuminen heijastuu ensi vaiheessa ammattitaitoisimpiin ja lyhimpään työttömänä olleisiin työnhakijoihin. Haasteena on saada nuorisotyöttömyyden kehitys uudelleen alenevaksi ja ensi vaiheessa hidastettua pitkäaikaistyöttömyyden kasvua. Pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyden kasvun käänne tapahtuu vasta viiveellä suhteessa työttömyyden alenevaan kehitykseen. Myös työttömistä eläkkeelle siirtyvien määrä on lähivuosina suuri. Työttömyyden alenemisen kannalta olennaista on se, kuinka hyvin onnistutaan myös pidempään työttömänä olleiden osaamisen kehittämisessä ja työmarkkinoille sijoittumisen edistämisessä. Jo maassa olevien ulkomaalaisten työttömyyden vähentämistä tuetaan maahanmuuttostrategian toimenpitein. 1.5 Kuntatalouden tilanne Vuonna 2014 kuntien talous pysyi edelleen tiukkana, vaikka tilinpäätöstiedot osoittavat tuloksen parantuneen hieman edellisestä vuodesta. Kunnat onnistuivat pitämään toimintakulujen kasvun maltillisena ja samalla verotuloja saatiin kasvatettua mm. tuloveroprosentin korotusten myötä. Vuosikatteella mitaten Lapin kuntien talous on koko maan keskiarvoa heikompi. Vuosikate vuonna 2014 oli Lapissa 236 euroa/asukas ja koko maassa 406 euroa/asukas. Simon kunnalla vuosikate painu negatiiviseksi. Tilikaudella 2014 alijäämää teki 7 Lapin kuntaa. Kumulatiivista edellisiltä vuosilta kertynyttä alijäämää taseissaan on neljällä Lapin kunnalla. Lapin kuntasektorin keskimääräinen lainakanta /asukas on edelleen koko maan keskiarvoa /asukas pienempi, vaikkakin Lapin kuntien velkaantumisvauhti näyttää hieman kiihtyneen edellisistä vuosista. Erot lainakannassa Lapin kuntiin kesken ovat suuria ja vaihtelevat Ylitornion kunnan 151 /as. ja Kittilän kunnan /as. välillä. Lapin kuntien mahdollisuudet kasvattaa tulojaan korottamalla tuloveroprosenttia ovat rajalliset. Vuoden 2015 tuloveroprosentti on Lapissa keskimäärin 20,67 (koko maa 19,84 %). Korkein veroprosentti on Savukosken ja Simon kunnilla 21,75 % ja matalin veroprosentti on Inarin kunnassa 19,00 %. Kuntien verotulojen muutoksen arvioidaan vuonna 2016 olevan n. -0,5 %. Veroperusteisiin tehtävä tarkistus vähentää kuntien verotuloja yhteensä noin 50 milj. eurolla vuonna Kuntien yhteisöveron määräaikainen viiden prosenttiyksikön korotus päättyy vuoden 2015 lopussa, mikä alentaa kuntien yhteisöverotuottoa 258 milj. euroa. Valtionosuuksien muutoksen arvioidaan olevan 5,4 %. Valtionavut kasvat yhteensä 0,5 mrd. euroa. Valtionosuuksia kasvattavat mm. valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus ja veromenetysten kompensaatio. Hallitusohjelman mukaisesti veroperusteisiin tehtävien muutosten verotuottomenetykset kompensoidaan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta ja vuonna 2016 kompensaatio on 262 milj. euroa. Valtionosuuksia vähentävät hallitusohjelman mukaiset toimet, joilla pyritään alentamaan kuntien kustannuksia. Valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotusta. Valtion toimien yhteisvaikutus kuntatalouteen on n. 209 milj. euroa vahvistava v Kuntatalous pysyy kuitenkin selvästi alijäämäisenä. Kuntatalous pysyy lähivuoden kireänä pitkittyneen taantuman vuoksi. Haasteita lisää myös kuntien henkilöstön voimakas eläköityminen. Eläkepoistumaennusteen mukaan vuosien välisenä aikana Lapissa eläkkeelle siirtyy 38,1 % kunta-alan henkilöstöstä. Kunnat jatkavat kuluvana vuonna taloutensa sopeuttamista, mutta säästötoimien arvioidaan jäävän viime vuotta pienemmiksi. Myös erittäin maltillinen kustannustason kehitys hidastaa toimintamenojen kasvua. Kuntien investointitarpeet ovat suuret johtuen mm. rakennuskannan peruskorjaustarpeista ja kasvukeskusten uudisinvestoinneista ja tämä lisää kuntien velan ottoa.

9 9 2 Lapin liiton luottamus- ja virkamiesjohto Lapin liiton luottamushenkilöjohdon keskeiset tavoitteet toimintavuonna 2016 ovat - maakunnan liiton roolin vahvistaminen alueellisten kehittämisvarojen ohjauksessa, - Lappi sopimuksen eli maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman rakentaminen hyvin toimivaksi kehittämisvälineeksi, - maakuntakaavoituksen hyvä kytkeminen ohjelmatyöhön sekä muuhun aluekehittämiseen ja edunvalvontaan, - hallituksen osallistuminen aktiivisesti maakunnan edunajamiseen ja kehittämiseen asioiden kaikissa käsittelyvaiheissa sekä - pelastuslaitokseen liittyvien kehittämistoimenpiteiden jatkaminen. 2.1 Valtuusto Valtuusto on maakunnan yhteistoimintaa ja kehittämistä ohjaava liiton korkein päättävä elin. Valtuusto pitää toimintavuoden 2016 aikana kaksi kokousta. Kevätvaltuusto toukokuussa käsittelee mm. liiton toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Syysvaltuusto marraskuussa käsittelee mm. vuoden 2017 toimintasuunnitelman ja talousarvion, taloussuunnitelman sekä määrää jäsenkuntien maksuosuudet. 2.2 Hallitus Lapin liiton hallitus kokoontuu toimintavuoden aikana kahdeksan kertaa. Hallitus seuraa ja ohjaa valtuuston hyväksymän toimintasuunnitelman tulostavoitteiden toteutumista sekä maakuntajohtajan ja liiton viraston toimintaa. Lisäksi hallitus päättää maakuntajohtajan esittelystä liiton toimenpiteistä, kannanotoista ja lausunnoista. Hallitus toimii liiton edunajajana ja edustaa liittoa ulospäin, laatii valtuustolle toimintasuunnitelman, seuraavien varainhoitovuosien taloussuunnitelmat sekä kertomuksen liiton hallinnosta kultakin kalenterivuodelta. Hallitus järjestää toimintavuoden aikana neuvottelutilaisuuksia ja tapaamisia eri yhteistyökumppaneiden sekä keskus- ja aluehallintoviranomaisten kanssa. Tavoitteena on hallituksen osallistuminen aktiivisesti maakunnan edunajamiseen ja kehittämiseen asioiden kaikissa käsittelyvaiheissa. Asioiden valmistelussa ja käsittelyssä pyritään käyttämään hyväksi luottamushenkilöiden asiantuntemusta ja vahvuuksia. 2.3 Pelastuslautakunta Pelastuslautakunta toimii alueen pelastusviranomaisena. Se vastaa toimialueensa pelastustoimen järjestämisestä, kuten pelastustoimea koskevassa lainsäädännössä ja lautakunnan kuntakohtaisesti vahvistamissa pelastustoimen palvelutasopäätöksissä on edellytetty. Lautakunta toimii Lapin liiton hallituksen alaisena. 2.4 Tarkastuslautakunta Liiton toiminnan ulkoisesta valvonnasta vastaa tarkastuslautakunta yhdessä tilintarkastajan kanssa. Lautakunta seuraa tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista ja valmistelee valtuustolle hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Arviointikertomuksessaan tarkastuslautakunta arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet.

10 Pelastuslaitos Lapin pelastuslaitos aloitti toimintansa Lapin liiton alaisena yksikkönä. Se on Suomen ainoa arktisella alueella toimiva pelastuslaitos. Pelastustoimen tehtävänä on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen, pelastustoiminta onnettomuustilanteissa sekä poikkeusolojen väestönsuojelutehtävien hoitaminen sekä niihin varautuminen. Pelastuslaitoksen toiminnasta on yksityiskohtaisempi selvitys Pelastuslaitoksen toimintasuunitelmassa. 2.6 Viraston johtaminen Lapin liiton virasto toimii maakuntajohtajan johtamana. Maakuntajohtajan tukena toimii vastuualuejohtajista koostuva johtoryhmä. Johtoryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kaksi kertaa kuukaudessa Strategiset hankkeet Saavutettavuus Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke on seitsemän maakunnan yhteishanke, joka tähtää ymmärryksen lisäämiseen lentoliikenteestä sekä paremman kansainvälisen saavutettavuuden mahdollistamiseen, erityisesti elinkeinoelämän toimintaedellytysten näkökulmasta. Hanke kestää asti ja se rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahaston varoista. Hankkeessa ovat mukana Etelä-Karjalan, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin liitot. Hankkeen koordinointia ja hankehallintaa hoitaa Lapin liitto. Hankkeen budjetti on noin miljoona euroa. Lisätietoa: Saavutettavuuden kattohanke käynnistyi ja kestää 3 vuotta. Hankkeen budjetti on noin euroa. Hankkeen tavoitteena on tarkastella Lapin liikenne- ja logistiikkakysymyksiä erityisesti elinkeinoelämän ja kehityspotentiaalin näkökulmasta. Pääpaino keskitetään mm. pohjoisten luonnonvarojen logistiikkakysymyksiin, kansainväliseen liikenneyhteistyöhön ja Lapin maantieteellisen aseman hyödyntämiseen.

11 11 Lapin Sote-Savotta Sote palvelutuotannon innovaatiot ja uudistaminen Lapin Sote-Savotta - Sote-palvelutuotannon innovaatiot ja uudistaminen - on Lapin liiton hallinnoima Kestävää kasvua ja työtä -ohjelmasta rahoitettava Euroopan aluekehitysrahaston hanke. Lapin Sote-Savotta -hanke sai rahoituspäätöksen 15. huhtikuuta Parivuotisen hankkeen päätavoitteena on rakentaa verkostomallinen sote-palveluiden osaamiskeskittymä, joka erottuu innovatiivisten ja parhaiden käytäntöjen ennakkoluulottomana hyödyntäjänä ja tuottajana Lapissa. Hankkeen kokonaisbudjetti on n. 1,5 milj., josta 80 % kattaa EAKR ja valtio ja 2027v. % Lapin kunnat, Lapin liitto, sairaanhoitopiirit ja Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä. Lapin kunnat ovat valtuuttaneet maakunnallisen sote-uudistuksen koordinoinnin Lapin liitolle ja Lapin Sote-Savotta hankkeelle. Koordinoinnin lisäksi hankkeen tavoitteena on: luoda toimintamalleja ja -menetelmiä sote-palveluprosessien uudistamiseksi ja kehittämiseksi rakentaa sisään palveluprosesseihin uusia innovatiivisia ja hyötyä tuottavia toimintatapoja kytkeä työhön koulutus- ja tutkimusyhteistyö ja lappilaiset erityisolosuhteet

12 12 3 Kehittäminen ja rahoitus 3.1 Tavoitteet ja päätehtävät Lakisääteisenä aluekehitysviranomaisena Lapin liitto johtaa maakunnassa aluekehitystyötä. Yhdessä muiden vastuualueiden kanssa ohjelmat ja rahoitus- vastuualuella tehdään työtä Lapin kilpailukyvyn, elinvoiman ja asukkaiden hyvinvoinnin turvaamiseksi. Käytännön aluekehittämistyötä suuntaavat Lapin maakuntasuunnitelma, Lapin maakuntaohjelma ja maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma. Kehittäminen ja rahoitus- vastuualue osallistuu lakisääteisten ja maakunnallisten kehittämisstrategioiden ja -ohjelmien laatimiseen, vastaa aluekehittämistoimien suunnittelusta sekä Euroopan unionin osarahoittamien ohjelmien toimeenpanosta ja hallinnoinnista hallintoviranomaisen, välittävän viranomaisen tai kansallisen rahoituksen ja tiedotuspisteen roolissa. Rahoitustehtävien lisäksi vastuualue huolehtii maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön toiminnasta, rahoitusohjelmiin liittyvästä tiedottamisesta sekä koko aluekehitys- ja ohjelmatyön tuloksellisuuden seurannasta. Rahoitusohjelmien hallinnointityön lisäksi yksikkö vastaa Lapin laajakaista-hankkeen eteenpäinviemisestä, osallistutaan Lapin hyvinvoinnin seurantaryhmän ja Järjestöneuvottelukunnan toimintaan sekä Lapin koulutustarpeiden ennakointiin ja koulutuksen järjestäjien yhteistyön edistämiseen. Kehittäminen ja rahoitus- vastuualueella toteutettavan aluekehitystyön tavoitteet pohjaavat Lapin liiton arvoihin, joiden keskiössä on Lappilainen Ihminen. Vuonna 2016 vastuualueella toimii kehittämisjohtajan lisäksi 10 asiantuntijaa, joista 2 Lapin liiton perusrahoituksella ja 8 ulkopuolisella rahoituksella. Asiantuntijoiden lukumäärä voi vaihdella vuoden aikana tehtävien ja hankkeiden mukaan. 3.2 Rahoitustoiminta ja siihen liittyvät hallinnolliset tehtävät Suomen rakennerahasto-ohjelma Lapin liitto on vastannut ohjelmakaudella Lapin maakunnan osalta Pohjois-Suomen kilpailukyky ja työllisyys -ohjelman rahoitus- ja hallinnointitehtävistä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osalta sekä TEM:n, OKM:n ja STM:n hallinnonaloilla. Ohjelmakauden päätyttyä vuonna 2016 tehtävät keskittyvät ohjelman sulkemiseen ja loppuraportointiin Ohjelmakaudella Lapin liitto toimii Suomen rakennerahasto ohjelmassa välittävänä viranomaisena vastaten maakunnan liiton EAKR-rahoitusosuuden hallinnoinnista ja maksatuksista. Ohjelman käytännön toteuttamiseen liittyen vuonna 2016 toteutetaan kaksi rahoituksen hakukierrosta, tiedotetaan hakijoita rahoituksen hakuun liittyvissä asioissa ja varmistetaan ohjelman sujuva toteutus Lapissa. Välittävän viranomaisen tehtävän lisäksi Lapin liitto toimii rakennerahastoohjelmaan liittyvissä tehtävissä Pohjois-Suomen maakunnan liittojen koordinoivana liittona. Koordinoivan liiton tehtäviin kuuluu huolehtia yhteisestä viestinnästä, teknisen tuen hallinnoinnista sekä avustaa hallintoviranomaista seurantakomitean tehtävissä. Koordinointitehtävään on varattu Pohjois-Suomen teknisen tuen kehyksestä 0,5 htv. Haasteeksi ohjelmakaudella välittävän viranomaisen toiminnassa nousee henkilöstöresurssien pienentyminen hallintoviranomaisen pienennettyä teknisen tuen kokonaismäärää sekä alueille kohdentuvan tuen suhteellista osuutta aikaisempiin ohjelmakausiin verrattuna. Ohjelman hallinnossa työskentelevien henkilöiden määrä tulee olemaan niin pieni. että se tulee väistämättä vaikuttamaan tehtävän työn tarkkuuteen ja laatuun, jos tavoitteet käsittelyaikatauluille halutaan säilyttää. Henkilöstön vähennys toteutuu vuoden 2016 alusta.

13 13 Itä- ja Pohjois-Suomen kumppanuudella kasvua ja työtä hanke Lapin liitto yhdessä Pohjois-Karjalan liiton kanssa on hakenut rahoitusta EAKR-ohjelmasta hankkeelle Itä- ja Pohjois-Suomen kumppanuudella kasvua ja työtä. Hankkeen tavoitteena on aktivoida alueellista ja ylimaakunnallista yhteistyötä ja verkostoitumista sekä parantaa rakennerahastotoiminnan vaikuttavuutta ja tunnettuutta. Hankkeessa luodaan uudenlaista kumppanuutta ja toimintatapaa Itä- ja Pohjois-Suomen toimijoiden välille. Itä-ja Pohjois-Suomi tarjoaa alueena uudenlaisia mahdollisuuksia yhteistyölle sekä osaamisen ja käytäntöjen jakamiselle. Hankkeella vahvistetaan yhteistyötä kunkin alueen omien osaamiskeskittymien ja älykkään erikoistumisen kautta. Hanketoimintaa ja innovaatioverkostoja tuetaan yli maakuntarajojen. Toimenpiteillä vahvistetaan rakennerahastotoiminnan tuntemusta Itä-ja Pohjois-Suomen alueella sekä jaetaan paremmin tietoa myös muiden EU-ohjelmien tavoitteista ja mahdollisuuksista. Hanke on kolmivuotinen, se käynnistetään mikäli hankkeeseen tarvittava omarahoitusosuus saadaan koottua. Kolarctic ENPI CBC ja Kolarctic CBC ohjelmien toteuttamisvastuu hallintoviranomaisena Kolarctic-ohjelmaan saadun tukikelpoisuusajan pidentämisen vuoksi ohjelmasta rahoitettujen hankkeiden toteutusaikaa on pystytty hankkeiden pyynnöstä jatkamaan pääosin huhtikuun 2015 loppuun saakka. Viimeiset hankkeet päättyvät marraskuun lopussa Toimintavuonna 2015 ohjelman hallinnossa pääpaino on ohjelman sulkemistoimenpiteiden käynnistämisessä, ohjelma-arvioinnin toteuttamisessa sekä tulosten seurannassa ja raportoinnissa. Kolarctic CBC ohjelman ohjelma-asiakirjaa on valmisteltu yhteistyössä osallistujamaiden ja ohjelma-alueen edustajien kanssa. Kesäkuussa 2015 Suomen hallitus sekä Ruotsin, Norjan ja Venäjän vastuuministeriöt hyväksyivät ohjelma-asiakirjan toimitettavaksi Euroopan Komission hyväksymiskäsittelyyn. Euroopan Komission eri osastojen välinen sisäinen konsultaatiokierros ohjelma-asiakirjan sisällöstä on käynnistynyt lokakuussa ja sen on määrä päättyä marraskuussa Rahoitussopimusneuvottelut Euroopan Unionin ja Venäjän Federaation välillä on käynnistetty syyskuussa Myös Suomi EU-jäsenvaltiona, jossa uuden ohjelman hallintoviranomainen sijaitsee, tulee osallistumaan rahoitussopimusneuvotteluihin ja allekirjoittamaan rahoitussopimuksen. Ohjelman toteutus käynnistynee syksyllä Ohjelman hallintorakenteeseen tullaan muuttuneen lainsäädännön vuoksi tekemään joitakin muutoksia, joiden toteutus toimeenpannaan vuonna Alkuvuoden aikana ohjelman toteutuksessa keskitytään ohjelman hakukierrosten käynnistämiseen valmistelemalla tausta-asiakirjat ja lomakkeet sekä viimeistelemällä sähköinen hakemus- ja seurantajärjestelmä. Vuoden 2016 aikana ollaan mukana ohjelmaan osallistuvien maiden sekä Euroopan komission järjestämissä kokouksissa ja tilaisuuksissa, joissa viedään eteenpäin toisaalta ohjelman käynnistymistä ja toisaalta rajat ylittävän yhteistyön kehittämistä. Interreg V A Pohjoinen ohjelman tiedotus- ja rahoitustehtävien hoitaminen Suomen kansallisen rahoituksen osalta Interreg V A Pohjoinen ohjelman toteutus käynnistyy heti alkuvuonna 2015 ensimmäisen hakukierroksen avaamisella. Lapin liitto toimii ohjelmassa Suomen kansallisena infopisteenä ja vastaa Suomen kansallisen rahoituksen myöntämisestä ja hallinnoinnista ja maksamisesta Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien puolesta. Ohjelman hallintoviranomaisena toimii Norrbottenin lääninhallitus Luulajassa. Lapin liitossa toimiva Interreg-koordinaattori tukee hallintoviranomaisen toimintaa omalla työpanoksellaan ja osallistuu sihteeristön kokouksiin. Pohjoinen Periferia ja Arktis-ohjelman Suomen kansallisen koordinaation toimeenpano Pohjoinen Periferia ja Arktis (NPA) ohjelman toteutuksessa Lapin liitossa toimii Suomen kansallinen infopiste, jonka toiminta rahoitetaan osaksi NPA-ohjelman teknisestä tuesta ja osittain ohjelmassa mukana olevien maakuntien tuella. Kansallisen infopisteen tehtävänä on tiedottaa ohjelmasta sekä toteutettavista hakukierroksista ja opastaa suomalaisia rahoituksen hakijoita. Vuodelle 2016 on alustavasti suunniteltu kaksi hakua, toinen alkuvuodesta ja toinen syksyllä.

14 14 Infopistettä hoitaa osa-aikaisesti ohjelmakoordinaattori, joka myös toimii sihteerinä Suomen kansallisen arviointiryhmän (FIN-RAG) kokouksissa, joita on yleensä kaksi vuosittain. Lapin edustajana Suomen arviointiryhmässä toimii Lapin liiton kehittämisjohtaja. Ohjelman vastuuviranomaisena Suomessa toimii Työ- ja elinkeinoministeriö, joka myös päättää kansallisen rahoituksen myöntämisestä ja seurannasta. TEM on nimennyt Suomen kansallisen infopisteen koordinaattorin myös ohjelman toteuttamisen seurannasta vastaavan arviointiryhmän (EVA-group) jäseneksi. Lapin liitolla ei ole ohjelmassa erityisiä toteutettavia toimenpiteitä. Maakunnan kehittämisraha- ja innovaatio- ja kokeilurahatoiminta Maakunnan kehittämisrahamomenttia on lakkautettu ja sen tilalle on tulossa innovaatio ja kokeiluraha vuoden 2016 budjettiin. Uuden rahan liitolle myönnettävä määrä selviää vasta vuoden 2016 alkupuolella. Lakeja ja asetuksia uuden rahan käyttöönotolle ollaan juuri laatimassa. Uuden rahoitusvälineen käyttöön liittyviin tehtäviin varaudutaan tulevan vuoden aikana. Maakunnan kehittämis rahan osalta päättyneistä hankkeista jääviä säästöjä jaetaan hankkeille niin kauan kuin rahoitusta palautuu päättyvistä hankkeista Lapin liiton tilille. Työ-ja elinkeinoministeriölle on tehty esitys, että säästöt voidaan jatkossakin käyttää vanhan lain mukaisiin toimiin. 3.3 Muu kehittämistoiminta Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja maakunnan yhteistyöasiakirjan laatiminen Aluekehitystiimi osallistuu maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman valmisteluun ja vastaa EUrahan osalta rahoitusesityksen tekemisestä. Pohjoiskalotin neuvoston puheenjohtajuuden hoitaminen 2016 Pohjoiskalottiyhteistyötä tehdään pääasiassa Pohjoiskalotin neuvoston puitteissa Norjan ja Ruotsin pohjoisimpien maakuntien kanssa. Toiminnan keskeisiä painopisteitä ovat aluepoliittinen yhteistyö, rajat ylittävä liikkuvuus, elinkeinoelämä ja julkisten palveluiden saatavuus, ympäristöalan viranomaisyhteistyö sekä kulttuuri- ja ruohonjuuritason pohjoismainen yhteistyö. Lapin liitto toimii vuonna 2016 neuvoston puheenjohtajana ja liiton alaisuudessa toimii Pohjoiskalotin neuvoston sihteeristö. Neuvosto kokoontuu kolme kertaa vuonna 2016 ja sen valmisteluryhmä (hallitus) 8-10 kertaa tarpeen mukaan. Neuvoston toiminnan rahoitus tulee pääosin Pohjoismaiden ministerineuvoston aluepoliittisesta ohjelmasta, jonka toteuttamiseen osallistutaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Vuonna 2016 ministerineuvosto laatii uuden aluepoliittisen yhteistyöohjelman vuosille Pohjoiskalotin neuvosto pyrkii nostamaan ohjelmaan mukaan teemoja, jotka ovat Pohjoiskalotille tärkeitä. Pohjoiskalotin neuvosto myöntää hakemusten perusteella jonkin verran rahoitusta Pohjoiskalotin alueiden yhteisille kehittämishankkeille. Valittujen hankkeiden tulee osaltaan toteuttaa neuvoston valitsemia painopisteitä. Rahoituksen hallinnoinnista vastaa Lapin liitossa toimiva pääsihteeri. Pohjoiskalotin neuvosto vastaa myös Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan toiminnasta. Rajaneuvonnalla on toimipisteet Norjan Storfjordissa ja Torniossa ja niiden tehtävänä on kartoittaa ja pyrkiä helpottamaan Pohjoismaiden välillä olevia rajaesteitä. Toimipisteet järjestävät tiedotustilaisuuksia eri kohderyhmille ajankohtaisista asioista, joita rajan yli liittyvässä toiminnassa tulee ottaa huomioon. Toimipisteet ovat osa yhteispohjoismaista tiedotusverkostoa, joka tukee Pohjoismaiden ministerineuvoston Rajaestefoorumin toimintaa, jolla pyritään poistamaan juridisia ja lakien erilaisesta soveltamisesta johtuvia rajaesteitä. Pohjoiskalotin neuvoston tavoitteena on kehittää Rajaneuvontaan yrityksille suunnattua palvelua sekä varmistaa toiminnalle pitkäkestoinen rahoitus. Arktisen erikoistumisen ohjelman toimeenpano Lappiin on laadittu vuoden 2013 lopussa valmistunut Arktisen erikoistumisen ohjelma, joka noudattaa Euroopan Komission ohjeistusta alueiden älykkään erikoistumisen strategioista.

15 15 Vuosina Lapin liitto on toteuttanut Arktisen erikoistumisen jalkautushankkeen, jossa yhteistyössä keskeisten alueen toimijoiden kanssa tunnistettiin ja nimettiin viisi keskeistä klusteria, joiden keskinäistä toimintaa kehitetään kohti kansainvälisiä verkostoja. Vuoden 2015 loppupuoliskolla toteutettiin vielä erillinen Arctic Specialisation Platform-hanke, jossa yllämainitut viisi klusteria organisoituivat ja miettivät jatkotoimenpiteitä klustereiden kehittämiseksi ja jossa tuotettiin suuri määrä kansainväliseen jakeluun tarkoitettua materiaalia. Vuonna 2016 Lapin liitto tulee olemaan edelleen aktiivinen toimija Arktisen erikoistumisen ohjelman toimeenpanossa ja edelleen kehittämisessä. Sustainable Mining in the Northernmost Europe- hanke Lapin liitto on vuonna 2015 käynnistänyt Interreg VA Pohjoinen ohjelmasta rahoitetun hankkeen Sustainable Mining in the Northernmost Europe (SusMinNor). Hanke toteutetaan pääosin vuoden 2016 aikana. Hankkeen tavoitteena on käynnistää Lapin ja Norrbottenin alueiden välinen yhteistyö kestävän kaivostoiminnan alalla. Yhteistyön kautta on muodostunut selvästi tunnistettuja kestävän kaivannaisalan rajat ylittäviä yhteistyömuotoja kuten yhteiset tutkimusaloitteet, tiivistynyt tutkimuselinkeinoyhteistyö ja aloitteita teollisuuspalveluyritystoiminnan kehittymiseksi. Yhteistyöverkostoon kuuluvat Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja elinkeinokehitysorganisaatiot. Smart and Green Mining Regions of EU (REMIX) Lapin liitto on hakenut rahoitusta Interreg Europe-ohjelmasta hankkeelle Smart and Green Mining Regions of EU. Hanke on Euroopan pääosasto Kasvun (DG Grow) Lapin liitolle esittämä ehdotus, jossa ollaan luomassa yhteistyötä EUn kaivosalueiden välillä. Euroopan komissio tavoittelee 80 prosentin omavaraisuutta Euroopan teollisuudelle merkittävien mineraalien tuotannossa. Taloudellisen kasvun aikaansaaminen EUssa edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistä, jossa maksimoidaan kiertotalouden tarjoamat mahdollisuudet ja samalla varmistetaan tarvittavaa omavaraisuus raaka-ainetuotannossa. Komissiossa painotetaan alueiden roolia raaka-ainetuotannossa ja he haluavat, että alueet otetaan mukaan keskusteluihin tasa-arvoisina partnereina keskusteltaessa EUn sisäisen raaka-ainetuotannon kehittämisestä ja siihen ohjattavista panostuksista. Tämä edellyttää uudenlaista yhteistyö- ja toimintamallia, jossa aluekehityksen tavoitteet linkittyvät pääosasto kasvun koko EU:ta käsittäviin taloudellisiin panostuksiin. Itä- ja Pohjois-Suomen alueelta REMIX hanketta lähtivät viemään eteenpäin Lapin liitto yhdessä Joensuun kehittämisyhtiön (JOSEK) kanssa, jolle Pohjois-Karjalan liitto antoi valtakirjan. REMIX hankkeen tavoitteena on koota yhteen EU-alueelta merkittävimmät kaivosalueet, jotka yhdessä kehittävät ja vaikuttavat EUn kaivostoimintaan liittyvän politiikan ja rahoituksen kehittymiseen niin alueellisella kuin EU-tasollakin. Hankkeessa on kolme päätoimintatapaa, jotka ovat rahoitusohjelman määräämiä: hyvistä käytännöistä oppiminen, alueen sisäinen yhteistyö ja tiedottaminen. REMIX- hankkeessa lähdetään hakemaan hyviä käytäntöjä eri EU-alueilta siinä, miten alueelliset PK-yritykset ja kunnat voivat hyötyä kaivostoiminnasta ja miten aluekehitystoimet vahvistavat yhteistyöhön tarvittavaa toimintaympäristöä. Sisäinen yhteistyö vastaavasti keskittyy hyvien käytäntöjen siirtämiseen, mutta myös omien hyvin käytäntöjen huomioimiseen. Tiedottamisen tasolla toimitaan alueellisesti, mutta ennen kaikkea korostuu EU-tason yhteistyö ja keskustelu suoraan komissioon. Hankkeen toteutuksessa on mukana myös ERRIN-verkosto, joka on Brysselissä toimiva alueellisten tutkimus- ja innovaatio-organisaatioiden ja sidosryhmien verkosto, sekä Alueiden komitea. Hankkeen kesto on 2,5 vuotta + 2 vuotta toimien seurantaa. Hankkeen kokonaisbudjetti on , josta Lapin liiton osuus on Lapin liiton omarahoitus on

16 16 Hankkeen kumppanit: Lapin liitto, ADE Agency of Innovation, Business Financing and Internationalization of Castilla y León (Espanja), Joensuu alueen Kehittämisyhtiö, JOSEK Ltd, Marshal's Office of Lower Silesian Voivodeship (Puola), Montanuniversität Leoben (Itävalta), Faculty of Sciences and Technology, NOVA University of Lisbon (Portugal), Company for the Mining Development (Portugal), The Freiberg Geocompetence Center, Saxon (Saksa), Saxon Upper Mining Authority (Saksa), Knowledge Transfer Network Ltd (Lounais-Englannin alue). Hanke käynnistetään mikäli sille saadaan ohjelmasta rahoitus. Lapin laajakaista -hanketta viedään eteenpäin niin kauan kuin valtion budjetissa on rahoitusta käytettävissä. Laajakaistalain mukaista rakentamista on mahdollisuus tehdä vielä kesällä Lapin liitto avaakin vielä yhden hankehaun vuosien 2015 ja 2016 vuosien vaihteessa. Laajakaistatyön eteenpäin viemiseksi on suunnitteilla kuuden maakunnan yhteinen hanke, johon on haettu rahoitusta maaseuturahastosta. Hankkeessa on painopisteenä laajakaistarakentamisen edistämisen lisäksi sähköisten palveluiden käyttöönoton edistäminen. Usean maakunnan yhteisenä hankkeena sille on mahdollista saada 100 % tuki. Mikäli rahoitus saadaan, hanke käynnistyy vuoden 2015 lopulla ja jatkuu seuraavan viiden vuoden ajan. Pitkää toteutusaikaa perustellaan sähköisten palveluiden pitkäkestoisella kehittämistarpeella. Lapin hyvinvoinnin seurantaryhmä Toiminnan jatkaminen ja tehtävät arvioidaan uudelleen vuoden 2016 aikana sote-mallin valmistuttua. Mallista riippuen tarvetta voi olla jatkaa työryhmän työtä painottuen kuntien hyvinvoinnin edistämistehtäviin sekä kehittämistoimenpiteiden koordinoijana sekä maakunnallisten hyvinvointitavoitteiden asettamisessa. Järjestöneuvottelukunnan työ Lapin liittoon koottu järjestöneuvottelukunta kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa pohtimaan järjestöjen yhteistyöasioita ja suunnittelemaan maakunnallisen järjestöstrategian toteuttamista. Lapin liitto osallistuu myös vuosittaisen järjestöfoorumin toteuttamiseen ja palkitsee vapaaehtoistyön teon. Lapin koulutustarpeiden ennakointi ja koulutuksen järjestäjien yhteistyön edistäminen. Valtakunnallinen koulutustarpeiden ennakointi on muutoksessa. Koulutuksen- ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa ei laadita ja laajaa yhtenäistä valtakunnallista ja alueellista ennakointityötä ei jatketa aikaisemmassa muodossa. Alueellinen koulutustarpeiden ennakointi jää alueiden tehtäväksi. Pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittaminen ja alueellinen koulutustavoitteiden valmistelu sekä ennakoinnin yhteensovittaminen maakunnassa ovat maakuntien liittojen lakisääteisiä tehtäviä. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointimallit ovat OKM:n työryhmässä mietittävänä. Lapin liitto seuraa työn etenemistä ja suuntaa omaa työtään yhdessä Lapin koulutuksen järjestäjien kanssa. Koulutukselta vaadittavat säästöt edellyttävät jatkossa hyvää yhteistyötä Lapin alueella. Lapin liitto kutsuu säännöllisesti koolle koulutuksenjärjestäjiä pohtimaan yhteistyökysymyksiä. 3.4 Henkilöstö Vastuualuetta johtaa kehittämisjohtaja. Henkilöstöstä kehittämisjohtajan lisäksi kahden palkkakustannukset maksetaan Lapin liiton perusrahoituksesta. Muiden palkkakustannuksiin rahoitus tulee viraston ulkopuolelta, pääosin Euroopan unionin osarahoittamista rahoitusohjelmista. Lapin liiton perusrahoituksella palkattuun henkilöstöön kuuluvat: kehittämisjohtaja, kehittämispäällikkö sekä hallintopäällikkö. Ulkopuolisella rahoituksella palkattuun henkilöstöön kuuluvat:

17 17 Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelman toteutuksessa aluekehitysasiantuntija (2 htv) aluekehityskoordinaattori (0,6 htv) Kolarctic ENPI CBC ohjelman toteutuksessa ja Kolarctic CBC ohjelman valmistelussa ja käynnistämisessä ohjelmapäällikkö (1 htv) talouspäällikkö (1 htv) CBC-asiantuntija (1 htv) CBC-koordinaattori (1 htv) maksatustarkastaja (1 htv) Näistä tehtävistä sekä talouspäällikön tehtävä että maksatustarkastajan tehtävä tulevat siirtymään hallinnon ja talouden vastuualueelle uudessa ohjelmassa. Lisäksi tehtäviä hoidetaan ohjelman sivutoimipisteissä Ruotsissa (Luulaja, 1 htv), Norjassa (Vesisaari, n. 1,5 htv) sekä Venäjällä (Murmansk, 1 htv). Uuden ohjelman käynnistyessä myös Venäjälle perustettaneen toinen sivutoimipiste. Interreg V A Pohjoinen ohjelman toteutuksessa Interreg-koordinaattori (1 htv), nimike muutetaan 2016 alusta muotoon asiantuntija, Interreg Pohjoinen maksatustarkastaja (0,2 htv) aluekehityskoordinaattori (0,3-0,4 htv) Pohjoiskalotin neuvoston sihteeristön tehtävissä pääsihteeri (n. 1 htv) Pohjoinen Periferia ja Arktinen ohjelman Suomen kansallisessa informaatiopisteessä koordinaattori (n. 0,1 htv, tehtävä jaettu PK- neuvoston pääsihteerin tehtävän kanssa) Sustainable Mining in the North-projekti erityisasiantuntija (työn määrä vaihtelee) Smart and Green Mining Regions of EU (REMIX) Projektipäällikkö (mikäli hanke saa rahoituksen)

18 18 4 Alueidenkäyttö ja ympäristö 4.1 Tavoitteet ja päätehtävät Lapin liitto huolehtii maakuntakaavan laatimisesta, ajan tasalla pitämisestä ja kehittämisestä. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos koskien maakuntakaavan vahvistusmenettelyn poistamista astunee voimaan Maakuntakaavan hyväksyy liiton valtuusto, eikä sitä enää saateta vahvistettavaksi ympäristöministeriöön. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Pohjois-Suomen hallintooikeuteen. Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen. Lapin maakuntastrategian 2040 visiota toteutetaan Lappi-sopimuksen strategisilla valinnoilla: Kilpailukykyä ja työtä avoimessa ja arktisessa Lapissa Rakennemuutokseen vastaaminen Tehemä pois Yhteydet ovat kunnossa tulla tänne ja toimia täällä ja täältä Lapin maakuntastrategia ohjaa maakuntakaavoitusta tukemaan strategisia valintoja. Päätehtävät toimintavuonna 2016 ovat: - Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan jatkovalmistelu sovitetaan maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen mukaiseen menettelyyn. Pyydetään tarvittavat viranomaisten ja eri ministeriöiden lausunnot, järjestetään ehdotusvaiheen ns. 2. viranomaisneuvottelu sekä asetetaan maakuntakaavaehdotus julkisesti nähtäville. Järjestetään yleisötilaisuudet, erillisneuvotteluja, ohjausryhmän kokouksia ja viranomaisten kaavaneuvotteluja. Valmistellaan vastineet kuulemisesta saatuun palautteeseen. Tarvittaessa täydennetään kaava-asiakirjoja. Natura-arvioinneista saatujen lausuntojen jälkeen viimeistellään Natura selvitys sekä kaava-asiakirjat ohjausryhmän ja hallituksen käsittelyyn. Varaudutaan ennen valtuustokäsittelyä toimittamaan maakuntakaava ympäristöministeriöön valtioneuvoston käsittelyä varten. - Käynnistetään Pohjois-Lapin maakuntakaavan laatiminen. - Varaudutaan Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan painatukseen ja jakeluun. - Varaudutaan Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan osittaisen kumoamisen painatukseen ja jakeluun. - Osallistutaan Lappia koskeviin liikenne- ja logistiikkahankkeisiin ja -työryhmiin sekä huolehditaan Lapin liikennejärjestelmätyöryhmän toiminnasta. - Käynnistetään erillisrahoituksella pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamishankkeen jatkotyö (POSKI 2). - Osallistutaan mm. hankkeiden YVA- ja kaavamenettelyihin, Rovajärven yhteistyöryhmään, Fennoskandian vihreän vyöhykkeen kansalliseen työryhmään, Lapin kulttuuriympäristön yhteistoimintaryhmään sekä Lapin rakennusperinneyhdistyksen hallitukseen. - Maakuntakaavojen tavoitteiden toteuttamista sekä maakunnallisesti merkittävien hankkeiden alueidenkäytöllisiä edellytyksiä edistetään lausunnoilla, viranomaisneuvotteluissa ja ohjausryhmissä.

19 Maakuntakaavan sisältövaatimukset ja vaikuttavuus Maakuntakaavalla edistetään Lappi-sopimuksen vaikuttavuutta. Strategisia valintoja toteutetaan konkretisoimalla maakuntastrategian aluerakenteen 2040 tavoitteet maakuntakaavan tarkempaan ja oikeusvaikutteiseen muotoon. Ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden, infrastruktuurin ja energian sekä eri elinkeinotoimintojen kehittämisen periaatteet, kohdealueet ja aluevaraukset muodostavat rungon kaavaratkaisuille. Suunnittelussa yhteen sovitetaan elinkeinotoimintojen maankäytölliset tarpeet niin luonnonolosuhteisiin kuin toisiinsakin. Suunnittelun lähtökohtana on arktisten olosuhteiden ja Lapin erityispiirteiden huomioon ottaminen valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita sekä maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimuksia toteutettaessa. Korostetaan alueellisten erityispiirteiden huomioon ottamista tulevissa maankäyttö- ja rakennuslain sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden muutosprosesseissa. Maakuntakaavan sisältövaatimusten mukaisesti kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota: - maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen - alueidenkäytön ekologiseen kestävyyteen - ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin - vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön - maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin - maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen - virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Kaavoitus vaatii perusteellisia selvityksiä ja vaikutusten arviointeja. Vuorovaikutusta toteutetaan ohjausryhmillä, neuvotteluilla ja muulla yhteydenpidolla viranomaisten ja sidosryhmien kesken. Kansalaisten osallistumismahdollisuuksia parannetaan kuulemismenettelyjen ohessa järjestettävillä yleisötilaisuuksilla ja erillisneuvotteluilla. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueidenkäytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueidenkäyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. 4.3 Voimavarat Alueidenkäyttö ja ympäristö -vastuualueen henkilökunta (4 htv) hoitaa pääosan suunnittelutyöstä, valmistelee lausunnot, osallistuu viranomaisneuvotteluihin ja ohjausryhmiin, työryhmiin ja vuorovaikutustilaisuuksiin. Lisäksi valmistellaan ja valvotaan kaavoitusta palvelevia konsulttitehtäviä. Yhteistyöhön viranomaisten ja muiden osallisten kanssa panostetaan monialaisen asiantuntemuksen varmistamiseksi. Käytetään asiantuntijatyöryhmiä ja erillisneuvotteluja sekä pyydetään lausuntoja. Konsulttiapu on välttämätön niihin maakuntakaavojen perus-, erillis- ja vaikutusselvityksiin, joihin voimavarat ja oma asiantuntemus ei riitä ja joihin ei myöskään ole mahdollista saada riittävää apua asiantuntijaviranomaisilta. Vastuualueen henkilöstöön kuuluvat: Suunnittelujohtaja Maakuntainsinööri Ympäristöasiantuntija Aluesuunnittelija Erillisrahoituksella toteutettavan Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamishankkeen (POSKI 2) käynnistämiseen palkataan määräaikainen projektipäällikkö. Hanketta toteutetaan EAKR-rahoituksella.

20 Suunnittelutilanne Lapin yleispiirteinen maankäyttö on tällä hetkellä ratkaistu Rovaniemen (Rovaniemi, Ranua), Itä- Lapin (Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla, Savukoski), Pohjois-Lapin (Inari, Sodankylä, Utsjoki), Tunturi-Lapin (Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio) ja Länsi-Lapin (Kemi, Keminmaa, Pello, Simo, Tervola, Tornio, Ylitornio) maakuntakaavoilla. Vaihemaakuntakaavoista voimassa ovat Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava, Rovaniemen vaihemaakuntakaava, Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaava ja Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava. Valtuusto hyväksyi Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan sekä Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan osittaisen kumoamisen. Kaavat ovat ympäristöministeriössä vahvistettavana. Vireillä on Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Keski-Suomen liiton toiminnan terävöittäminen

Keski-Suomen liiton toiminnan terävöittäminen Keski-Suomen liiton toiminnan terävöittäminen Lainsäädäntö ja hallinto Trendit ja ilmiöt toimintaympäristössä Aluekehittämisen muutokset Keski-Suomen liiton lakisääteiset tehtävät ja roolit Kehittäjä,

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs

LAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs LAPPI SOPIMUS Kertausta kertaukset perään Ylläs 8.9.2014 LAPPI-SOPIMUS TOTEUTTAA LAPIN MAAKUNTASTRATEGIAA 2040 Lappi sopimukseen on yhdistetty kaksi maakunnallista suunnitteluasiakirjaa www.lapinliitto.fi/lappisopimus

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Kainuun liitto, Y -tunnus 2496992-4 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen tehtävät maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin

Alueiden kehittämisen tehtävät maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin Alueiden kehittämisen tehtävät maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin 1. Mitä varten ko. tehtäväkokonaisuus on olemassa eli mikä on kokonaisuuden tärkein tavoite? Maakunnan tehtävät alueiden kehittämisessä

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Kevät 2019 Tiedotustilaisuus 4.4.2019 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 4.4.2019 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Nousukauden lopulla: Työllisyys on korkealla ja työttömyys

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa (Lakiehdotuksessa tehtävä on nimetty: alueellisen liikuntaneuvoston

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Etelä-Savon maakuntaliitto, Y -tunnus 0215839-7

Lisätiedot

ENNUSTEEN ARVIOINTIA

ENNUSTEEN ARVIOINTIA ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville

Lisätiedot

Lapin liitto. Toimintasuunnitelma 2015 ja. talousarvio 2015,

Lapin liitto. Toimintasuunnitelma 2015 ja. talousarvio 2015, Lapin liitto Toimintasuunnitelma 2015 ja talousarvio 2015, taloussuunnitelma 2016 2017 2 Sisällysluettelo Sivu 1 Lapin liitto... 3 1.1 Kuntayhtymän perustehtävät... 3 1.2 Maakunnan visio 2040... 4 1.3

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040 LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2017 Tiedotustilaisuus 19.12.2017 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 19.12.2017 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Noususuhdanne jatkuu tulevina vuosina. Maailmantaloudessa

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2016 22.12.2016 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 22.12.2016 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talous kasvaa, mutta hitaasti. Kotimainen kysyntä on kasvun ajuri, vienti

Lisätiedot

Maakuntahallituksen kokous 9.12.2013 Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus

Maakuntahallituksen kokous 9.12.2013 Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus Maakuntahallituksen kokous Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus Pentti Malinen, maakuntajohtaja Kainuun aluetalous suhdannekatsaus Kainuun liitto 2 1 Kainuun liitto 3 Kainuun liitto 4 2 Kainuun liitto 5

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet ja toiminta. Jussi Rämet Maakuntajohtaja

Strategiset tavoitteet ja toiminta. Jussi Rämet Maakuntajohtaja Strategiset tavoitteet ja toiminta Jussi Rämet Maakuntajohtaja Strategiset linjaukset ja tavoitteet 2018 2020 Rakenteellisten uudistusten alueellinen toteuttaminen - Maakunta- ja soteuudistus (ml. siirtyvät

Lisätiedot

1(5) YM:n toimiala (YM:ssä tarkitettu versio): Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999)

1(5) YM:n toimiala (YM:ssä tarkitettu versio): Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 1(5) YM:n toimiala (YM:ssä tarkitettu versio): Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) - Tehtävänä maakunnan suunnittelu (19 ), johon kuuluu maakuntasuunnitelma ja maakuntakaava sekä maakuntaohjelma, josta

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Yleinen taloustilanne ja kuntatalous

Yleinen taloustilanne ja kuntatalous Onnistuva Suomi tehdään lähellä Yleinen taloustilanne ja kuntatalous 28.11.2017 Helsinki Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kansainvälinen talous kasvupyrähdyksessä Euroalue

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat ja yhteydet. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat ja yhteydet. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat ja yhteydet www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Aluekehitysviranomaisen tehtävät

Lisätiedot

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi

Lisätiedot

ALUEKEHITYSJÄRJESTELMÄ MUUTOKSESSA

ALUEKEHITYSJÄRJESTELMÄ MUUTOKSESSA ALUEKEHITYSJÄRJESTELMÄ MUUTOKSESSA 1 13.9.2017 TEM/ Johanna Osenius Aluekehittäminen on yhteistoimintaa Alueiden kehittäminen on ministeriöiden, maakuntien, kuntien ja muiden toimijoiden vuorovaikutukseen

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Kesä 2017 Tiedotustilaisuus 21.6.2017 Talousnäkymät Video: Valtiovarainministeriö ennustaa riippumattomasti ja harhattomasti 2 Reaalitalouden ennuste 21.6.2017 Jukka Railavo, finanssineuvos

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntatalousohjelma vuosille 2020-2023, Kevät 2019 Kunta- ja aluehallinto-osasto Vaalikauden viimeinen kuntatalousohjelma on tekninen Vaalikauden lopussa laadittava kuntatalousohjelma on julkisen talouden

Lisätiedot

Miten alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä muut hallituksen kärkihankkeet tukevat kasvua?

Miten alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä muut hallituksen kärkihankkeet tukevat kasvua? Miten alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä muut hallituksen kärkihankkeet tukevat kasvua? Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) resurssiviisaan kasvun tukena Tapahtumatalo

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Kevät 2018 Tiedotustilaisuus 13.4.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 13.4.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Kasvu jatkuu yli 2 prosentin vuosivauhdilla. Maailmantaloudessa

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen

Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee Varautuminen Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 22.11.2018 Varautumisjohtaja Jussi Korhonen, SM Varautuminen: pelastustoimen uudistus ja maakuntauudistuksen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : EU:n ohjelmakauden 2000 2006 sekä ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahasto-ohjelmia rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteillä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Aluekehitysrahoitus. Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala

Aluekehitysrahoitus. Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala Aluekehitysrahoitus Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala Organisaatio Aluekehityksen strateginen asema Kriittiset menestystekijät: Rahoitusvälineiden strateginen ja tehokas hyödyntäminen Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Syksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta

Syksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel 5. marraskuuta 2013 Syksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta Viime kuukausina on ollut näkyvissä rohkaisevia merkkejä

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden näkymät, Suomen talous ja työllisyys

Kansainvälisen talouden näkymät, Suomen talous ja työllisyys Kansainvälisen talouden näkymät, Suomen talous ja työllisyys Budjettiriihen avaus 17.9.2019 Olli Rehn Suomen Pankki Epävarmuus varjostaa maailmantalouden näkymiä Eurooppa - Brexit Lähi-itä - Saudi-Arabian

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Aluekehittäminen ja TKIO

Aluekehittäminen ja TKIO Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme Aluekehittäminen ja TKIO Petra Stenfors 5.2.2019 Aluekehittämisen määrittely (HE alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista) Toimijoiden yhteistyö

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Syksy 2018 Tiedotustilaisuus 14.9.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 14.9.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talous on nyt suhdanteen huipulla. Työllisyys on

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto 2.3.2017 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ -TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2017 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella

Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu 2017-18 Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella Regina Saari ohjelmajohtaja Tampereen kaupunki Taustaa Tampereen kaupunkiseutu hakeutui

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN)

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) PKN (perustettu 1967) on Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan maakuntien aluekehitysviranomaisten ja organisaatioiden yhteistyöelin. Suomen jäsenet: Lapin liitto,

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 19.4.2016 Maakunnan tilanne Maakunnan kunnat ovat antaneet lausuntonsa hallituksen marraskuisiin linjauksiin helmikuussa 2016:

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5. Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2018 2021 Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.2017 Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit 2015 2016 2017 2018 2019

Lisätiedot

ELY-keskuksen tulossopimuksen tarkistus vuodelle Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Juha Levy

ELY-keskuksen tulossopimuksen tarkistus vuodelle Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Juha Levy ELY-keskuksen tulossopimuksen tarkistus vuodelle 2017 Yleistä tarkistuksesta Viime syksynä laadittu sopimus on monivuotinen (16-19) Nyt tarkistus sopimukseen vuodelle 2017 mahdollisimman kevyesti Uutta

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallituskatu 20 B, PL Rovaniemi

LAPIN LIITTO Hallituskatu 20 B, PL Rovaniemi Luonnos Lapin liiton lausunnoksi Työ- ja elinkeinoministeriölle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista/ PE 12.3. 1 luku 1 Lain soveltamisala ja tavoitteet

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Aluekehittämisjärjestelmä ja lainsäädäntö (luonnos keskeisistä sisällöistä koskien aluekehittämistä) Maakuntalaki (11/2016 HE eduskunnalle) Maakunnan tehtävät: Aluekehittämisviranomainen

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2018 Tiedotustilaisuus 17.12.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 17.12.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talouden korkeasuhdanne on taittumassa. Työllisyys

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9 Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello

Lisätiedot

Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu

Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden

Lisätiedot

Marja-Riitta Pihlman

Marja-Riitta Pihlman Marja-Riitta Pihlman Maakuntien kasvupalvelut mahdollistavat kestävän kasvun alueilla Suomen Yrittäjien 25. Kunnallisjohdon seminaari 8.6.2017 ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman Jokaisen alueen omat vahvuudet

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen alueen yhteistyö kaivannaisalan arvoketjujen kehittämisessä. Ilkka Nykänen Business Joensuu

Itä- ja Pohjois-Suomen alueen yhteistyö kaivannaisalan arvoketjujen kehittämisessä. Ilkka Nykänen Business Joensuu Itä- ja Pohjois-Suomen alueen yhteistyö kaivannaisalan arvoketjujen kehittämisessä Ilkka Nykänen Business Joensuu 4.9.2019 Business Joensuu Oy Supporting companies to grow and become international, providing

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM

Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi 13.11.2018 Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM Palveluintegraation muutosohjelmaa koskevia linjauksia Palveluintegraation muutosohjelma kokoa

Lisätiedot